Pääkaupunkiraiteita Raideverkon Kehittämisen Ideoita Helsingin Seudulle

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA RAIDEVERKON KEHITTÄMISEN IDEOITA HELSINGIN SEUDULLE

SUY C: 3/2009 T:mi Kiskos

Julkaisija KUVAILULEHTI

HELSINGIN KAUPUNKI Julkaisun päivämäärä HKL-liikelaitos Suunnitteluyksikkö 20.3.2009

Tekijä(t) Seppo Vepsäläinen, Kiskos

Julkaisun nimi Pääkaupunkiraiteita - Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle

Tiivistelmä

Helsingin seudun raideverkon laajentaminen ja seudun kasvu ovat välttämättä rinnakkaisia prosesse- ja. Raideliikenteen lisäämisestä ollaan laajalti yksimielisiä. Uusi liikennejärjestelmän suunnittelukierros (HLJ) on käynnistynyt seudun 14 kunnan alueella. Laajemmin kuin ennen Helsingin kasvun suuntaa- misen kysymyksiä pohditaan kuntien ja valtion yhteistyönä.

Näyttää siltä, että kohtuullisin 100-150 M€:n vuotuisin investointipanoksin raideverkkoon seudulle on saatavissa nykyistä palvelua selvästi parempi joukkoliikenne muutaman vuosikymmenen aikajänteellä.

Selvityksessä tehtyjen karkeiden toiminnallisten ja taloudellisten arvioiden perusteella kannattaviksi raideverkon kehittämistavoiksi osoittautuivat sekä toisen metrolinjan jatkaminen Pasilasta Maunulan ja lentoaseman kautta Tuusulaan että toisen metrolinjan haaroittaminen Pasilasta myös Viikin suuntaan. Viikin suunnan haara palvelisi matkustajia edelleen paremmin, mikäli metrorata jatketaan Viikistä Itä- keskukseen, jolloin Vuosaaren nykyinen metroyhteys muuttuisikin Pasilan kautta keskustaan tulevaksi linjaksi (Vuosaari - Itäkeskus - Viikki - Pasila - Kamppi).

Selvityksen perusteella metro- ja kaupunkirataliikenteen integraatiolla voidaan saada merkittäviä hyö- tyjä. Pienimmillään integraatio voisi tarkoittaa Espoon kaupunkiradan liikennöimistä metrolla, jolloin linja yhdistyisi toiseen metrolinjaan Meilahden asemalla. Tämä järjestely tuottaisi matkustajahyötyjä mutta myös keventäisi Pasilan juna-aseman ja Pasilan ja Helsingin välisten kapasiteettipulasta kärsivi- en junaraiteiden kuormitusta. Metron ja kaupunkirataliikenteen integroinnin teknisten ja taloudellisten toteuttamisedellytysten selvittämistä kannattaisikin jatkaa Helsingin kaupungin, Ratahallintokeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä.

Avainsanat (asiasanat) joukkoliikenne, raideliikenne, metro, lähijuna, pikaraitioliikenne

Muut tiedot taitto ja kuvat: Mirva Ilmoniemi ja Tuula Lappalainen

Sarjan nimi ja numero ISSN-numero ISBN-numero HKL:n julkaisusarja C: 3/2009

Painopaikka ja -vuosi Kieli Sivuja Liitteitä Helsinki 2009 Suomi 40 6

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 3 Publisher DESCRIPTION

HELSINKI CITY TRANSPORT Date of publication Planning Unit 20.3.2009

Author(s) Seppo Vepsäläinen, Kiskos

Name of publication Capital tracks - Rail network development ideas for the Helsinki Region

Abstract

The growth of the Helsinki Region and expanding the region’s rail network are inevitably interlinked processes. There is wide support for expanding rail based public transport. A new round of regional transport system planning (HLJ) covering the 14 municipalities of the region has started. The question of directing the growth of the Helsinki Region is being considered in cooperation between municipalities and the government with a wider scope than before.

It would seem that public transport in the region could be improved signiﬁ cantly within a few decades by investing a reasonable annual sum of 100 - 150 million euros into the regional rail network.

Based on the rough functional and economic assessments prepared in this project both extending the second metro line from Pasila via Maunula and Helsinki-Vantaa airport to Tuusula and forking the second metro line from Pasila in the direction of Viikki were deemed to be socio-economically justiﬁ ed. The route towards Viikki would serve passengers even better if the line were to be extended from Viikki to Itäkeskus and the current Vuosaari line were to be converted to a line running via Pasila to the city centre (Vuosaari - Itäkeskus - Viikki - Pasila - Kamppi).

Assessments also show that integrating the metro and inner suburban commuter train systems can bring major benefi ts. In its smallest form this could mean operating the Espoo commuter tracks with metro vehicles and connecting the Espoo commuter line to the second metro line at the future Mei- lahti station. This arrangement would provide benefi ts for passengers, but would also relieve capacity pressures at Pasila railway station and on the crowded tracks from Pasila to Helsinki’s central railway station. It would be benefi cial to further investigate the technical and economic requirements for integrating the metro and commuter trains as a cooperative effort between the City of Helsinki, the Finnish Rail Administration and the Ministry of Transport and Communications.

Key words public transport, rail trafﬁ c, subway, commuter train, light rail trafﬁ c

Other information layout: Mirva Ilmoniemi and Tuula Lappalainen

Series number ISSN number ISBN number HKL series C: 3/2009

Printing place and year Language Pages Appendices Helsinki 2009 Finnish 40 6

4 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Sisällysluettelo

1. Johdanto 7 2. Aluksi 9 3. Visioidut verkot 10 4. Verkkojen analysointitapa 11 5. Yleiskaavaa toteuttavat raideverkot 11 5.1. PERUSVERKKO 11 5.2. VAIHTOEHTO 1 12 5.3. VAIHTOEHTO 1a 13 5.4. VAIHTOEHTO 1aa 14 5.5. VAIHTOEHTO 1ab 15 6. Pikaraitioliikenteen laajentamiseen painottuva verkko 16 6.1. VAIHTOEHTO 2a 16 7. Integroidut raideverkot 17 7.1. VAIHTOEHTO 3a 18 7.2. VAIHTOEHTO 3b 19 7.3. VAIHTOEHTO 3c 20 8. Tallinnan raiteilla 21 8.1. VAIHTOEHTO 4 21 Yhteenveto 22 Lopuksi 23 Kuvaluettelo 24 Liiteluettelo 24

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 5 6 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 1. Johdanto

Helsingin seudun raideverkon kehittämisen vi- min selvittää. Toivottavasti ehdotukset edistävät siointi on ajankohtaista. Seudullisen liikennejär- seudun joukkoliikennesuunnittelua. jestelmäsuunnittelun (HLJ) seuraava suunnittelukierros on käynnistynyt. Kymmeniä erilaisia HKL:n suunnitteluyksikkö tilasi tämän ideointi- raideinvestointeja on nostettu esille. Tässä ra- työn DI Seppo Vepsäläiseltä (t:mi kiskos). Verk- portissa on tarkasteltu erityisesti Helsingin nä- kovaihtoehtojen analysointityössä DI Mervi Va- kökulmasta muutamia keskeisiä vaihtoehtoi- tanen (HKL) teki liikenne-ennusteet ja suunnitte- sia raideverkon laajentamistapoja. Tavoitteena luavustaja Tuula Lappalainen (HKL) vastasi ku- on ollut karkeasti arvioiden löytää ne taloudel- vien tuottamisesta ja yhdessä suunnitteluavus- lisesti ja toiminnallisesti tehokkaat raideverkon taja Mirva Ilmoniemen (HKL) kanssa raportin tai- laajentamistavat, joita HLJ-työn yksityiskohtai- tosta. semmissa tarkasteluissa ainakin tulisi tarkem-

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 7 8 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 2. Aluksi

Helsingin seudulla liikutaan tulevaisuudessa ny- Tässä visioinnissa ongelmaratkaisua on lähes- kyistä enemmän raideliikenteellä. Länsimetro, tytty myös toista kautta. Verkkoa voidaan kehit- kehärata, raidejokeri ja monet muut raidehank- tää niin, että matkustajakasvun paineet siirtyvät keet ovat nyt suunnittelun ja rakentamisen koh- osin toisille kuljetusmuodoille ja rataosille. teena. Tässä raportissa esitetyt ideat raideverkon vaih- HLJ-prosesseissa ( ent. PLJ-projekti ) raidelii- toehtoisista kehittämislinjoista on tehty autta- kenteen painoarvo on kerta kerralta vahvistunut. maan tulevaa suunnittelukierrosta. Toivottavasti Poliittinen laaja yksimielisyys on ohjannut suun- keskustelu ohjautuu entistä laajemmin hanke- nittelua toimimaan nykyistä tiheämmän raide- kohtaisesta tarkastelusta verkkojen toimivuu- verkon aikaansaamiseksi. Raideverkko Helsin- den ja kokonaistaloudellisuuden kysymyksiin. gissä on jo pohjoismaisessa vertailussa harva. Oslossa on pitkään ollut tiheä verkko ja sitä lisä- Tässä raportissa nykyinen raitioliikenne jää seu- tään, Tukholmassa kehäyhteyksiä nyt raiteiste- dullisen tarkastelukulman vuoksi kevyelle käsit- taan tiheän metroverkon avuksi ja Kööpenhami- telylle. Syynä ei ole kuljetusmuodon syrjintä tai na on päässyt hyvään vauhtiin uuden automaat- aliarviointi. Kantakaupunki tarvitsee ratikan. Se timetron myötä. on erinomainen kaupunkiliikenteen osa ja pys- tyy hoitamaan kantakaupungin katutason jouk- Keskustelua raideverkon tavoiteltavasta hah- koliikenteen bussien vähäisellä avustuksella mosta, raidevisiosta, on Helsingin seudulla käy- kaupunkilaisia tyydyttävästi. ty enenevässä määrin. Raideliikenteen kuljetusmuotojen työnjako on keskusteluttanut eniten. Raitioliikenteen laajentaminen reiteiltään kantakaupungin ulkopuolelle kohtaa kaksi vaikeutta: Uuden HLJ-kierroksen työohjelmassa on seu- hitauden ja välityskyvyn. Tässä selvityksessä dun maankäyttö- ja raideverkkovision ( MARA raitioliikenteen verkko on pidetty vakiona. Sen 2050 ) suunnittelu. Sitä jo vähän luonnosteltiin laajennukset Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja edellisellä kierroksella. Aika on kypsä tehdä nyt Laajasaloon ovat mukana kaikissa verkkovaih- perusteellisempi selvitys. Kaupunkirakenteen toehdoissa. tiivistäminen on keskeisiä keinoja, kun vähenne- tään ilmastomuutoksen uhkakuvia. Tiivistämi- Raideverkon hankkeiden käynnistämisen estee- sessä raideliikenne on avaintekijä. nä on ollut viime aikoja lukuun ottamatta rahoi- tuksen niukkuus. Nyt ollaan ehkä historiallisen Tässä raportissa esitellyn selvityksen yhtenä ta- hyvässä tilanteessa, kun kaksi suurta hanketta, voitteena on arvioida, mitkä Helsingin hankkeet länsimetro ja kehärata, ovat pian toteuttamis- ovat soveltuvimpia MARA-työhön sisällytettä- vaiheessa. Jatkossa olisi säilytettävä tämä tahti. väksi. Vuosittain tulisi saada suuruusluokkaa 150 M€:n rahoitus seudun ratoihin ja asemiin. Hankkeita Lähijunaliikenteen välityskyky on ongelma rai- on listattuna ainakin seuraavien 25 vuoden ajak- deverkon laajentamista mietittäessä. Nykyiset si tällä rahoitustasolla. Rahoitusjärjestelyissä tu- kaavailut ongelman ratkaisemiseksi kiteytyvät lee päästä aiempaa selkeämmin ”hyötyjät mak- ns. Pisararadan rakentamisajatukseen. Han- savat”- periaatteen toteuttamiseen. ke ei kuitenkaan anna sinänsä mahdollisuuksia vuorovälien ja tätä kautta välityskyvyn paranta- Metro ja juna ovat nykyisiä järjestelmiä. Pikarai- miseen, koska VR:n kulunvalvontatekniikka ei tioliikennettä on pitkään ehdotettu osin niitä kor- mahdollista 5 minuuttia pienempiä vuorovälejä. vaamaan, osin täydentämään. Varsinkin Espoon ja Vantaan suunnitelmissa on tilavarauksia kaa- Kulunvalvontatekniikka tulisi siis uusia entistä voihin tehty. tehokkaammaksi. Mikäli kulunvalvontatekniikka uusittaisiin vain kaupunkiradoilla, jotka on eris- Parhaillaan suunnitellaan Raidejokeria liikenne- tetty kaukoliikenteen radoisa, ei kulunvalvonta- järjestely- ja hanketasolla. Linjan matkustaja- tekniikan uusimista ja siitä aiheutuvia kustan- määrät kasvavat ja nykyisenlainen bussi on jat- nuksia tarvitsisi ulottaa koko Suomeen. Jos se kossa todennäköisesti liian pieni kuljetusyksikkö uusitaan, Pisara-radan tarve vähenee. välittämään näin suuria liikennevirtoja luotetta- vasti ja taloudellisesti.

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 9 Päävaihtoehtona pidetään 1 metrin raidelevey- lunohjaus- ja sähkönsyöttöjärjestelmää samalla dellä kulkevaa nykyistä hieman leveämpää rai- radalla ja junissa ) se ei ole perusteltu Helsingis- tiovaunua, jonka matkustajapaikkamäärän tulee sä. Aiemmin ( HKL, Anseri-konsultit; Rantaradan olla yli 200 yksikköä kohti. Toinen perusteltu rat- käyttö metroliikenteessä. 13.6.1997 ) on ollut kaisu olisi Tukholman Tvärbanan tyyppinen le- esillä myös ajatus verkon integroinnista niin, että veämpi ja matkustusmukavuudeltaan parempi nykyiset kaupunkiradat muutettaisiin metrotek- kalusto. niikalla toimiviksi. Näin eri kuljetusmuotojen integrointi palvelussa paranisi ja käyttötalousedut Raideverkon laajentuessa on järkevää siirtyä lii- olisivat merkittävät. Tässä raportissa on esitetty tyntäliikennejärjestelmään keskustayhteyksien myös verkkoideoita metroverkon laajentamises- osalta. Aiemmin tehdyssä ”Iso liityntä” – suun- ta nykyisille kaupunkiradoille. nitelmassa ( HKL julkaisu C:1/2006 ) on esitetty malli, joka on laajennettavissa koko seudulle. Pääradalla muutos olisi mahdollinen, jos raken- Täysi liityntäliikenne esikaupunkivyöhykkeellä netaan viides linjaraide. Rantaradalla kaupunki- on toteutettavissa, jos raideyhteydet ovat riittä- radan muuttaminen metroradaksi on yhtä help- vän kattavat, nopeat ja välityskykyiset. poa/vaikeata kuin Martinlaakson radan osalta. Jos pääradan kaukoliikenne jatkossa kulkisi len- Länsimetron suunnitteluprosessissa oli esillä toaseman kautta, nykyiselle pääradan reitille ei ns integroitujen raidejärjestelmien malli. Tuos- tarvittaisi lisäraiteita metrotekniikkaan muutetta- sa projektissa tutkitussa muodossa ( kaksi ku- essa.

3. Visioidut verkot

Tässä raportissa esitellään neljä ( 4 ) päävisiota. Visioverkkoja on analysoitu EMME-ohjelman Kaikki liittyvät valtaosin jo esillä oleviin tai ollei- avulla. Verkot on kuvattu raideverkon uusien siin ideoihin tai suunnitelmiin. Tarkastelukulmat osien osalta linjausten ja asemapaikkojen suh- ovat seuraavat: teen karkeasti, koska niistä ei ole vielä saatavissa tarkempia suunnitelmia tai niistä on useam- 1. Edetään yleiskaavojen viitoittamaa tietä. pia vaihtoehtoisia linjauksia ja asemasijoitteluja. Juna ja metro ovat verkon laajenevia kulje- Bussi- ja raitiolinjasto on kaikissa vaihtoehdois- tusmuotoja. Tätä voitaneen pitää päävaih- sa kuvattu joko liityntälinjastoversiona ( kts ra- toehtona. Sen vuoksi visiolle on esitetty portti ISO LIITYNTÄ, HKL C:1/2006 ) tai nyky- ajoitus ja kaksi vaihtoehtoista verkkora- tyyppisenä linjastona ( ve2a ). kennetta ( Vaihtoehdot 1,1a,1aa ja 1ab ). Visioverkkojen nopeus- ja vuorovälivalinnat on 2. Painotetaan raideverkon laajentamises- tehty myös karkeasti. Bussi- ja raitiolinjastos- sa pikaraitiotietä. Pikaraitiovaunut kulke- sa ovat valinnat samat kaikissa vaihtoehdoissa. vat nykyisiä kantakaupungin raitiovaunuja Raideverkossa nopeustasot on määritelty ase- nopeammin, mutta nopeus on pienempi mavälien ja nykykaluston teknisten ominaisuuk- kuin ns. raskailla raidejärjestelmillä. Tässä sien mukaan. Linjojen liikennöintisuunnitelmien selvityksessä pikaraitioliikenteen nopeus- iterointikierrosta ei ole tehty laskettujen kuormi- tasona on käytetty 25-30 km/h. ( Vaihto- tusennusteiden perusteella. Näin arviot verkko- ehto 2a ) jen käyttökustannuksista ja aikasäästöt on arvioitu hieman liian suuriksi. 3 Toteutetaan ns. integroidut verkot. Täs- sä kuvataan mahdollisuuksia tuoda met- rotekniikkaa nykyisille kaupunkiradoille ja laajentaa niiden palvelua uusille alueille edullisesti (Vaihtoehdot 3a, 3b,3c).

4. Tallinnan yhteyttä hyväksikäyttävät verkot. Raideyhteys Helsinki – Tallinna on nostettu esille idea yhteyksien kytkennäs- tä paikalliseen verkkoon. ( Vaihtoehto 4)

10 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 4. Verkkojen analysointitapa Alueelta alueelle matkat ( matkamatriisi v2025 li- Seuraavassa esitetty visioverkko kehittämis- sättynä Östersundomin ja Hyrylän maankäytön vaihtoehtoineen perustuu yleiskaavoissa esi- arvioiduilla lisäyksillä, aht ) ovat tässä analyysis- tettyyn kaupunkirakenteeseen. Seutu laajenee sä kaikissa verkoissa samat. Kysyntä (suuntau- koko ajan YTV-alueen ulkopuolelle. Visiossa on tuminen, kulkutapavalinta) ja maankäyttö ( toi- esitetty, miten raideverkko voisi laajentua ke- mintojen sijoittuminen) muuttuvat käytännössä hyskuntien alueille ja osin myös neljän keskei- niin määrältään kuin rakenteeltaan verkkoratkai- sen kunnan alueella. Laajenemissuuntien rai- sujen vaikutuksesta, mutta sitä muutosta ei ole deyhteyksien reittivaihtoehtoja ei ole laajemmin kuvattu. tutkittu tässä eikä aiemminkaan ja ne ovat siis periaatteellisia tiiviin kaupunkirakenteen etene- Verkkojen hyötyjen ( matka-aikasäästöt, joukko- missuuntia. liikenteen käyttömenosäästöt, lipputulolisäyk- set) ja investointikustannusten arviointi on tehty Visio on tässä vaihtoehdossa osin ajoitettu. Vaih- liitteessä 1 kuvatulla tavalla. toehto 1 on vision lähivuosien (vuoteen 2020) ai- kana toteutuneeksi ajateltu kokonaisuus. Jatko- Seudun kaupunkien yleiskaavoissa on esitet- visio 1a vuoteen 2025 -2030 mennessä raken- ty raideverkkovarauksia. Verkko on perustelu tuneeksi ajateltu verkko. Vaihtoehdolle 1a on maankäytön toimintojen sijoittamiselle ja kes- kuvattu vielä vuoden 2030 jälkeen toteutuvaksi kusverkolle. Verkkosuunnitelmia on sovitettu ajatellut laajat verkkovaihtoehdot 1aa ja 1ab. yhteen maakuntakaavatasolla.

5. Yleiskaavaa toteuttavat raideverkot 5.1. PERUSVERKKO nykymallinen keskustan raitiovaunukonsepti, Kuva 1 päästään liikkeelle pienin askelin.

Perusverkko on tämän selvityksen 0-verkko, jo- Uutta varikkotilaa liikennöinnin kannalta hyväl- hon muita vaihtoehtoja verrataan. Uusina raide- tä paikalta kuitenkin tarvitaan ja uutta kalustoa, hankkeina perusverkossa ovat kehärata, länsi- joka soveltuu esikaupunkiliikenteeseen. Yhden metro, Östersundomin metro ja raidejokeri. kalustoyksikön matkustajapaikkamäärän tulee olla vähintään 200 - 250 matkustajapaikkaa ja Kehärata on rakenteilla. Hanke tuo uusia ase- istumapaikkaosuus kohtalaisen suuri. Pitkät mia, joiden ympäristöön rakennetaan uutta kau- pysäkkivälit ja esteetön kulku reitillä asettavat punkia. Osa asemista on myös liityntäasemia, omia lähtökohtiaan kaluston teknisille ominai- joille ohjataan nykyisiä Nurmijärven ja Tuusulan suuksille. suunnan bussilinjoja. Alkuvaiheessa asemista toteutetaan osa. Jokeri 2 on todennäköisesti bussireitti, ehkä johdinautoilla liikennöitävä. Pikaraitioliikenne on Länsimetro Kivenlahteen saakka tuo myös kuitenkin aikaa myöten mahdollista ja sen tu- mahdollisuuden laajentaa kaupunkirakennet- loon on varauduttava jo ensi vaiheessa. ta Etelä-Espoossa taloudellisesti. Rata vaikut- taa voimakkaasti Espoon sisäiseen bussilinjas- Östersundomin metro on mukana perusver- toon ja muuttaa seutulinjaston liityntälinjastoksi. kossa. Yhteyden reitti ja toteuttamisaikataulu Kampin terminaalin käyttö bussiliikennetermi- ovat vielä määrittelemättä eikä reitin sijaintia ole naalina vähenee. tutkittu tässä selvityksessä. Helsinkiin Sipoosta liitetylle alueelle suunnitellaan tiivistä maankäyt- Raidejokeri hankkeena on selvitettävänä. Siinä töä raideyhteyden varaan. Perusverkossa met- yhteydessä määritetään laajemminkin pikaraiti- royhteys antaa tilaisuuden kuvata karkeasti tä- overkon lähtökohtia seudulla. Kalustotyyppi- ja män muutoksen merkitystä koko verkon toimi- raideleveysvalinnat ovat keskeisiä. Jos valitaan vuudelle.

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 11 5.2. VAIHTOEHTO 1 Metsälän ja Vanhankaupungin asemavarausten kohdalla. Uudet rataosat vuoteen 2020 mennessä Kuvat 2 ja 3 Vaihtoehdon 1 investointikustannukset 740 M€ on arvioitu seuraavasti: Toinen metrolinja tuo mahdollisuuden siirtyä Helsingin ja koko seudun alueella laajaan liityn- Väli Kamppi - Pasila 370 M€ kahdella tälinjastoon. Koillisen, pohjoisen ja läntisen esi- lyhyellä yksipäisellä väliasemalla kaupunkialueen sekä Lahdenväylää, Tuusulan- tietä sekä Hämeenlinnanväylää kulkevat nykyi- Väli Kamppi - Espa 80 M€ set keskustaan johtavat linjat päätetään Viikin, Maunulan ja Huopalahden liityntäasemille. Väli Pasila - Maunula 130 M€ kahdella lyhyellä yksipäisellä asemalla Keskustan bussiterminaalit muuttuvat osaksi laajaa jalankulkukeskustaa. Niemen rajalla Väli Pasila - Viikki 60 M€ kahdella lyhyel- bussikaistat muuttuvat hyötyliikenteen kaistoik- lä yksipäisellä asemalla ( osin pintarata ) si. Metrolinja kannattaa toteuttaa heti Pasilasta haaroittuvana Maunulaan ja Viikkiin. Keskustas- Tavoitteena on päästä edullisiin asemaratkai- sa Espan asema kuuluu myös heti ensi vaihees- suihin ja pitkiin asemaväleihin hyvän nopeuden sa toteutettavaksi. saamiseksi verkon kriittiseen osaan vyöhykkeel- lä, jolla on heikosti maankäyttöä ( välit Pasilasta Metrolinjat Espa – Kamppi – Töölö – Meilahti Maunulaan ja Viikkiin ) tai sitten runsaasti pääl- – Pasila – Kumpula – Viikki ja Espa – Kamppi lekkäistarjontaa katutasossa ( Töölö ). Tämän – Töölö – Meilahti – Pasila – Maunula paranta- verkko-osan hyödyt syntyvät liityntäliikennejär- vat näiden alueiden yhteyksiä ja kehittämismah- jestelmän aikaansaamisesta ja jatkovaihtoehdot dollisuuksia merkittävästi. Pasilan rooli seudun ( ve1a,1aa,1ab ) hyötyvät tästä perusinvestoin- joukkoliikenteen dynamona kasvaa ja pääkes- nista. kuksen vetovoima paranee. Pasilasta Viikkiin ja Maunulaan rata voidaan tehdä pääosin pintaratana samoin kuin asemat.

Tuusulanväylän tunneloinnilla saataisiin metron vaikutusalueelle uutta maankäyttöä ja meluhai- tat vähenisivät.

Korkeatasoiset vaihtoyhteydet Kampissa ny- kyisestä ja länsimetrosta tuovat lisäarvoa koko metroverkolle. Stadionin aseman rakentaminen riippuu siitä, saadaanko siihen rahoitusta aseman lähiympäristön kehittäjiltä. Sama tilanne on ANALYYSIÄ VE 1

VAIHTOEHTO 1 M€/v M€ H/I

Hyödyt/investointi 1,4

Hyödyt, 30v 1002 aikasäästöt 41 käyttömenosäästöt 9 lisälipputulo 4

Lisäinvestoinnit perusverkkoon 740 kokonaisinvestoinnit, 30v 100

12 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Liitteessä 4 on verkkojen eri osien matkustaja- keimmat kuormitukset ovat alle 11 000 matk/h määräarvioita aamuruuhkatilanteessa v 2030. ja tästä noin neljännes on kaukoliikenneraiteita Verkkojen tunnuslukuja on esitetty liitteessä 5. käyttävien junaryhmien H ja R matkustajia.

Vaihtoehdon 1 toteuttamisen investointitarpeet ja niillä saavutettavat hyödyt on arvioitu karke- 5.3. VAIHTOEHTO 1a asti visiotarkastelulle ominaisella tavalla. Ratalaajennukset vv 2020 – 2030 Analyysitulosten mukaan hanke jo tällä rajauk- Kuva 4 sella on edullinen. Lisäksi on merkille pantavaa ( vaikka näitä hyötyjä ei tässä ole arvotettu ), että Toinen metrolinja jatkuu pohjoiseen. Maunulas- maankäytön kehittämiseen liittyvät hyödyt ovat ta lentoaseman kautta on mahdollista rakentaa melkoiset. Meilahti ja Keski-Pasila saavat hank- Hyrylään saakka nopea ja tiheästi liikennöivä keesta tukea, samoin vielä kiteytymättömät ke- metroyhteys. Rata toisi erinomaiset edellytykset hittämisnäkymät metrojatkeiden Pasila - Mau- rakentaa uutta tiivistä maankäyttöä niin asuin- nula ja Pasila - Viikki vaikutuspiirissä. Jos Kus- kuin toimitilatarpeisiin. taa Vaasantie ja Tuusulantien eteläpää kaivetaan tunneliin, avautuu tiiviin kaupunkirakenteen laa- Vantaan lentoaseman eteläpuoliset alueet jentamiselle lisätilaa. Kehä III:n molemmin puolin saisivat kaivatun nopean raideyhteyden keskustaan. Lentoase- Joukkoliikennejärjestelmän toimintamalli sel- man pohjoispuolelle aina Hyrylään saakka olisi keytyy. Koko kantakaupungin ulkopuolinen mahdollista toteuttaa laajalti niin tiivistä pienta- kaupunkivyöhyke siirtyy liityntäliikennejärjestel- loaluetta kuin toimitiloja. Rata voidaan rakentaa mään. Siitä seuraa muutakin kuin matka-aika- pääosin pintaratana. Ensimmäinen asema len- säästöjä ja lisävaihtoja; Kolme uutta liityntäase- toasemalta pohjoiseen olisi toimitilojen kasvu- maa; Huopalahti, Maunula ja Viikki. Kun seuraa alueella Kehä 4:n tuntumassa, seuraava tulevan Herttoniemen liityntäaseman ympäristön suun- tiiviin pientaloalueen keskellä ja kolmas mm. va- nittelun etenemistä, voi löytää analogiaa näiden ruskunta-alueella laajenevassa Hyrylässä. Ase- uusien solmukohtien kehityspotentiaalille. mia voi olla enemmänkin riippuen maankäyttö- ratkaisuista. Kantakaupunki vapautuu merkittävästi bussiliikenteen kuormituksesta niin sisääntulokaduilla Laajennushanke on taloudellisesti ja toiminnalli- kuin pääteterminaaleissa. Yksi lyhyt katuyhteys sesti edullinen toteutettavaksi. Matkustajamää- ( tunneli ) Ensi Linjalta Helsinginkadulle on ra- rät uudella metro-osalla nousevat niin suuriksi, kennettava, mutta vastapainoksi Niemen rajan että ne puoltavat hanketta, joka keventää jos- ylittää vain raideliikenne sekä pieni kaukobus- sain määrin myös lähijunaliikenteen kuormituk- siliikenteen määrä. Keskustan bussiterminaa- sia. Jokerilinjojen matkustajamäärät vähenevät lit voidaan suureksi osaksi ottaa muuhun käyt- hieman. töön. Tämä on mahdollisuus keskustan viihtyi- syyden ja elävöittämisen parantamiselle.

Verkon toimivuus on matkustajaennusteiden valossa hyvä. Uudet verkko-osat kuormittuvat hyvin ja mm. liityntäjärjestel- män runkolinjat tasapainoisesti. Yllätys on, että Jokeri I ei näytä keräävän lisää käyt- täjiä verkkomuutoksessa. Asiaa olisi syytä analysoida jatkossa pitemmälle.

Lähijunaliikenteen kuormitukset kasvavat visioverkoissa nykytasosta. Pääradalla kuormittuminen on suurinta ja myös kasvu ripeintä nykytasosta. Välityskyky näyttäisi kuitenkin riittävän perusverkossakin. Jos otaksutaan, että ruuhka-aikoina ajetaan neljän vaunuparin junilla, lähijunat pystyi- sivät välittämään noin 13 000 matk/h. Kor- VE 1a

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 13 ANALYYSIÄ

VAIHTOEHTO 1a M€/v M€ H/I

Hyödyt/investointi 2,3

Hyödyt, 30v 2522 aikasäästöt 116 käyttömenosäästöt 33 lisälipputulo 12 Lisäinvestoinnit perusverkkoon 1110 kokonaisinvestoinnit, 30v 122

5.4. VAIHTOEHTO 1aa

Ratalaajennukset v 2030 jälkeen Kuva 5

Metron laajentaminen voi tapahtua jatkamalla ratalenkkiä ei kannata toteuttaa kuin kahdella jo rakennettuja raiteita maankäytön kasvun mu- ( Keskusta, Hakaniemi ) asemalla. kaan esimerkiksi Viikistä Malmin lentokenttäalu- eelle, jos sen käyttö tulee ajankohtaiseksi. Hakaniemen asema toimisi hyvänä vaihtoase- mana rantametroon. Keskustassa Makkaratalon Kampilta toinen metrolinja kannattaa haaroittaa alle hyvin syvälle rakennettava asema toimisi Hernesaareen. Punavuori saa oman aseman ja nykyistä pääteasemaa korvaavana yhteytenä lä- Hernesaaren asema toimisi niin uuden kaupun- hiliikenteen eri suunnille. Töölössä aseman tarve ginosan kuin Jätkäsaaren laivaterminaalin ( ja- on pieni. Toisen metrolinjan asema hoitaa yhtey- lankulkutunneli satama-altaan alitse ) yhteytenä. den Pasila – Töölö raitioyhteyksien lisäksi.

Espan asemalta on mahdollista jatkaa yhdellä Metroverkon laajentaminen esitetyssä laajuu- asemavälillä joko Kruunuhaan eteläosaan ( Rita- dessa riippuu ratkaisevasti maankäytön toteu- rihuoneen tienoille ) tai Katajanokalle. tumisnäkymistä. Hankkeilla ei ole järjestelmän tavoitettavuutta selkeästi parantavaa vaikutusta Pisara-hanke voi tulla ajankohtaiseksi, jos ju- muuta kuin kohdealueilla, joille rataa jatketaan. naliikenteen välityskykyä ei saada selvästi pa- rannettua esimerkiksi uuden kulunohjausteknii- Pisara-radan hyödyt liittyvät eniten lähijunalii- kan tai Pasilan aseman kehittämisen avulla. Tätä kenteen välityskykyongelman vähentämistavoit- teeseen.

VE 1aa

14 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle ANALYYSIÄ

VAIHTOEHTO 1aa M€/v M€ H/I

Hyödyt/investointi 1,6

Hyödyt, 30v 2918 aikasäästöt 140 käyttömenosäästöt 31 lisälipputulo 14 Lisäinvestoinnit perusverkkoon 1846 kokonaisinvestoinnit, 30v 136

5.5. VAIHTOEHTO 1ab

Ratalaajennukset v 2030 jälkeen Kuva 6

Tässäkin etenemistavassa laajenevassa rataver- tuovan merkittäviä etuja metroverkon palveluky- kossa ovat mukana Pisara-rata ja Niemen alu- kyyn ja toimivuuteen. een ratalaajennukset kuten vaihtoehdossa 1aa. Pienellä lisäinvestoinnilla matka-ajat lyhenevät Viikistä metroa voidaan jatkaa myös pintaratana ja käyttökustannukset vähenevät. Hanke vähen- Itäkeskukseen. Yhdistämällä se nykyiseen Vuo- tää jonkin verran raidejokerin matkustajamääriä. saaren haaraan saadaan verkollisesti itäisten Muutosvastarintaa voisi aiheuttaa se, että vuo- esikaupunkien yhteyksiä monipuolistettua. saarelaisten totutut reitit muuttuisivat. Jos Vuo- saaren junista joka toinen menisi Pasilan kaut- Näin Itäkeskuksesta syntyisi suora raideyhteys ta ja joka toinen Kulosaaren kautta keskustan Pasilaan. Asema Itäkeskuksessa rakennetaan suuntaan, oletettu vastustus vähenisi. Metron esimerkiksi nykyisen aseman pohjoispuolelle automatisointi antaa mahdollisuuden haaroittaa kadun alle tai liitetään Viikistä tuleva metrorata verkkoa nykytekniikkaa enemmän. ennen nykyistä Itäkeskuksen asemaa nykyiseen rataan. Viikistä raidejokerilinjaus siirtyisi Siilitien Jos Östersundomin metron ja Vuosaaren metron aseman ja/tai Kontulan kautta kulkevaksi. Myös kuormitusten epätasaisuutta voidaan vähentää Malmin lentoasemalle Raidejokerin itäpäätä voi- vaihtoehdon esittämällä tavalla, päästään käyt- si tässä ratkaisussa suunnata. tökustannuksissa vielä edullisemmalle tasolle.

Itäkeskuksessa raidejärjestelyjen ai- heuttamat rajoitukset saattavat sul- kea pois muuten houkuttelevan ke- hittämistavan toteuttaa asema ja sen lähiympäristön raidejärjestelyt niin, että sekä Östersundomin että Vuo- saaren suunnasta voitaisiin liiken- nöidä sekä Pasilan että keskustan suuntaan. Järjestelymahdollisuuksia on kuitenkin erilaisia. Niitä ei tämän työn yhteydessä ole tarkemmin tutkittu.

Uuden suoran ratayhteyden Itäkes- kus – Pasila toteuttaminen näyttää VE 1ab

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 15 ANALYYSIÄ

VAIHTOEHTO 1ab M€/v M€ H/I

Hyödyt/investointi 1,9

Hyödyt, 30v 2980 aikasäästöt 141 käyttömenosäästöt 34 lisälipputulo 14 Lisäinvestoinnit perusverkkoon 1580 kokonaisinvestoinnit, 30v 127

6. Pikaraitioliikenteen laajentamiseen painottuva verkko 6.1. VAIHTOEHTO 2a

Laaja pikaraitioverkko kuvat 7 ja 8 Pikaraitiotieratoja ei kannata viedä pitkille tunne- lireiteille. Nopeutta silloin saataisiin lisää, mutta Jos raidejokeri päätetään rakentaa, syntyy pai- uuden kulunvalvontatekniikan ja viisivuoroval- ne laajentaa samalla kuljetusmuototekniikalla vomon perustaminen näin pientä tarvetta varten verkkoa laajemmaksi, koska yhden linjan kokoi- tuskin on taloudellista. sena ns. kuljetusmuotokustannukset jäisivät ra- sittamaan varsin pientä järjestelmää. Pikaraitiolinjojen tuominen keskustaan muuttai- si keskustan katuverkon järjestelyjä, kaventaisi Pikaraitioliikennettä voidaan laajentaa Helsin- autoliikenteen väyliä ja siirtäisi nykyisen raitiolii- gin seudulla keskeisillä tiiviin maankäytön vyö- kenteen Töölössä Runeberginkadun - Topeliuk- hykkeillä vaihtoehtona raskaamman raideliiken- senkadun reitille. Pohjois-Esplanadin länsiosa teen verkon tihentämiselle. Miten edullinen jär- varattaisiin joukkoliikenteelle ja Etelä-Esplana- jestely näin aikaansaataisiin, on kiinni toisaalta dista tehtäisiin kaksisuuntainen. siitä, saako kuljetusmuoto riittävästi matkustajia alueella, jossa on paljon kilpailevaa tarjontaa ja Mannerheimintien eteläpäässä jouduttaisiin py- toisaalta siitä, pystytäänkö sen liikenne järjestä- säkkijärjestelyjä muuttamaan. Kokonaisuudes- mään taloudellisesti riittävän edullisesti. saan järjestely kaventaisi jonkin verran autoka- tujen välityskykyä, mutta liitettynä tiukempaan Nykyistä raitioliikenteen kalustoa ei ole suunni- pysäköinti- ja maksukäytäntöön autoliikenteelle teltu pikaraitioliikennekäyttöön. Vaunu on liian se olisi ehkä vielä toimiva kokonaisuus. pieni ja ahdas pitempimatkaiseen kaupunkilii- kenteeseen. Sopiva kalustoyksikkö olisi noin Pikaraitioliikenteen painopiste tulee olemaan 250 matkustajapaikkainen leveä moninivelinen poikittaisliikenteessä jo siitä syystä, että säteit- matalalattiainen vaunu, jossa istumapaikkoja on täislinjaston järjestelmävalinnat on laajalti tehty. paljon ja ne ovat nykykalustoa väljempiä. Esi- Poikittaisliikenne kasvaa suhteellisesti eniten. merkiksi Tukholman Tvärbanan vaunut olisivat Kysynnän kasvu puoltaa sitä, että pääliikenne- sopivia Helsingin pikaraitiojärjestelmään. virrat jatkossa hoidetaan raiteilla.

Ydinkeskustaan voidaan päästä pikaraitioreitil- Liityntäliikennejärjestelmää ei saada laajennet- lä luontevimmin Viikin suunnasta rantaa pitkin tua pikaraitioliikenteen avulla koko esikaupunki- Sompasaaresta Pohjoisrantaa Pohjois-Esplana- vyöhykkeelle. Jos Laajasalon ja Viikin yhteydet dille ja edelleen Mannerheimintielle molemmissa pääkeskukseen hoidetaan pikaraitioteillä, metro ajosuunnissa. Nykyisen raitioliikenteen rataver- jää rantavyöhykkeen linjaksi. Silloin keskustaan kon välityskyky ei riitä pikaraitioliikenteen tulolle jäävät myös nykyiset bussiterminaalit ja suorat samoille raiteille. esikaupunkilinjat.

16 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Rataverkon uudet elementit ovat: Lasipalatsin pysäkkiä pidennetään pohjoiseen. Mannerheimintien muu raitioliikenne siirretään - Pisara-rata kolmiasemaisena reitille Salomoninkatu – Runeberginkatu – Tope- ( Töölö, Ateneum, Hakaniemi) liuksenkatu.

- Jokeri 0 raidejokeritekniikalla välille Tehtyjen matkustajaennusteiden mukaan pika- Sompasaari - Pasila - Munkkiniemi - raitiolinjojen kuormitus jäisi liian kevyeksi. Nii- Otaniemi - Tapiola - Olari tä voidaan ennusteessa saada kasvamaan, jos karsitaan rinnakkaista tarjontaa muilta linjoil- - Viikin pikaraitiolinja toteutetaan reitiltään ta. Tässä analyysissä näin ei ole tehty minkään mahdollisimman nopeana. Pysäkit teh- vaihtoehdon suhteen, paitsi että esikaupunki- dään pitkinä ( neljä nykyistä raitiovau- vyöhykkeelle on suunniteltu liityntäliikenne ras- nua = pitkä) ja pysäkkiväli on noin kaan raideliikenteen laajentamiseen tähtäävien 0,7 - 1 km. Reitti Viikki – Sompasaari – vaihtoehtojen kohdalla. Espa – Munkkiniemi – Huopalahti raiva- taan uudelle kuljetusmuodolle sopivak- Kun matkustajamäärät jäävät pieniksi, hyödyt si. Rata tuodaan Sompasaaresta sillalla jäävät pieniksi. Jatkotarkasteluissa kannattaa Pohjoisrantaan ja sitä pitkin Pohjois- pikaraitiolinjasto suunnitella tutkitusta vaihtoeh- Espalle. Espalta reitti jatkuu Mannerhei- dosta selvästi poikkeavaksi, jos kuljetusmuodon mintielle. laajentamista jatkoselvitetään.

ANALYYSIÄ

VAIHTOEHTO 2a M€/v M€ H/I

Hyödyt/investointi 0,1

Hyödyt, 30v -56 aikasäästöt 10 käyttömenosäästöt -15 lisälipputulo 1 Lisäinvestoinnit perusverkkoon 1110 kokonaisinvestoinnit, 30v 109

7. Integroidut raideverkot

Nykyiset kaupunkiradat ovat metron kanssa radan muuttamisesta myös metrokalustolla lii- raideleveydeltään samat. Laiturikorkeuksissa kennöitäväksi. Pääpaino tässä tarkastelussa on jonkin verran eroa. Sähkönsyöttö tapahtuu oli kaksitoimisen ( sekä lähiliikennejunalla että junilla ylävirroittimesta ja metrolla alhaalta vir- metrolla liikennöitävän ) radan toteuttamismah- takiskosta. Kulunvalvontekniikat ovat erilaiset. dollisuuksien tutkiminen. Selvityksen mukaan muutos olisi mahdollinen. Yksitoimista, metro- Kaupunkiradat voidaan muuttaa metroteknii- tekniikalla toimivaa kaupunkirataa ei tässä selvi- kalle. Rantaradalla ( välille Kauklahti – Leppä- tyksessä tutkittu, Sen toteuttaminen on luonnol- vaara rakennettavaksi suunnitellut lisäraiteet ) lisesti helpompi. ja Martinlaakson radalla muutos on tehtävissä ilman lisäraideratkaisuja. Pääradalla tarvitaan Kaupunkiratojen muuttaminen metrotekniikalle yksi lisäraide tai sitten kaukoliikenteen radan on monessa suhteessa hyväntuntuinen malli ke- siirto lentoaseman kautta kulkevaksi. hittää raideverkosta nykyistä taloudellisempi ja palvelukykyisempi. Metro on käyttökustannuk- Vuonna 1997 HKL tilasi Anseri-konsulteilta sel- siltaan lähijunaliikennettä edullisempaa ja met- vityksen silloin suunnitellun, nyt jo liikennöi- ron vuorovälit saadaan hyvin tiheiksi. tävänä olevan Pasila - Leppävaara kaupunki-

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 17 Martinlaakson rata on aikanaan suunniteltu niin, Junaryhmät verkossa ovat seuraavat: että se on muutettavissa metroradaksi. Anseri- konsulttien tekemän arvion mukaan ( Rantara- Lähijunaliikenteen junaryhmät dan käyttö metroliikenteessä. 13.6.1997 ) muutoskustannukset olisivat olleet metron nyky- Karjaa – Kirkkonummi – Kauklahti – Pasila – tekniikkaan siirryttäessä noin 3 – 4 M€/ratakm Helsinki ( Y,S,U ) vuoden 1997 rahanarvon mukaan. Automaat- timetrona hinta on kalliimpi, mutta muutos olisi Helsinki – Pasila – Vantaanlaakso – Len- todennäköisesti taloudellinen, koska käyttökus- toasema – Tikkurila – Pasila – Helsinki tannukset alenisivat merkittävästi. Selvitys on ( M,I ) tarkoituksenmukaista päivittää. Kerava – Pasila – Helsinki ( K ) Jos junaliikenteen käyttökustannustasoa ( las- kettu YTV:n nykyisillä liikennöintikorvauksilla ) Riihimäki – Pasila – Helsinki ( R,H ) saadaan kilpailuttamalla tai muuten merkittä- västi alenemaan, kustannushyödyt muutokses- ta pienenevät, mutta mittavat palveluhyödyt ei- Metron junaryhmät vät. Merkittävimmät palveluhyödyt olisivat ny- kyistä selvästi tiheämmät vuorovälit ja parempi Östersundom – Mellunmäki – Itäkeskus – luotettavuus. Kamppi – Tapiola

Vuosaari - Itäkeskus - Kamppi - Tapiola - 7.1. VAIHTOEHTO 3a Kivenlahti

Osittain integroitu raideverkko Kauklahti – Espoon keskus – Leppävaara – kuvat 9 ja 10 Pitäjänmäki – Meilahti – Kamppi – Her- nesaari Integrointi voidaan toteuttaa suppeana, muut- tamatta kaikkia kaupunkiratoja metrotekniikalle. Leppävaara - Pitäjänmäki - Meilahti - Vähiten muutostöitä nykyisillä kaupunkiradoilla Kamppi - Espa - Hakaniemi - Pasila - syntyisi, jos vain rantaradan lisäraiteet muute- Lentoasema - Hyrylä taan välillä Pitäjänmäki – Kauklahti metroradoik- si. Näin helpotettaisiin junaliikenteen välitysky- Viikki – Pasila – Kamppi – Espa kyongelmia. Viikki – Pasila – Kamppi - Hernesaari Kantakaupungissa raideverkko voidaan toteuttaa tässä ratkaisussa niin, että ajatus pisarara- Toiminnallisesti ja taloudellisesti verkko on hyvä. dasta integroidaan metroratkaisuun. Kun väliltä Huopalahti-Helsinki poistuu monta junaryhmää, voidaan esimerkiksi M-juna jakaa Vantaankoskella kehäradan ja Klaukkalan mah- dollisen radan kesken. Tai sitten voidaan tihen- tää M-junan vuorovälejä, jos Klaukka- lan rataa ei toteuteta.

Lentokentän metroyhteys toteutuu tässä verkossa eri tavalla kuin verkoissa 1a, 1aa ja 1ab, joissa rata kantakaupungissa kulkee Pasilan ja Töö- lön kautta keskustaan. Miten Pasilan tässä vaihtoehdossa toinen metro- asema nykyisen juna-aseman itä- laidalle sijoitetaan käytännössä, on jatkoselvittelyä vaativa asia.

VE 3a

18 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle ANALYYSIÄ

VAIHTOEHTO 3a M€/v M€ H/I

Hyödyt/investointi 2,1

Hyödyt, 30v 3114 aikasäästöt 130 käyttömenosäästöt 56 lisälipputulo 13 Lisäinvestoinnit perusverkkoon 1490 kokonaisinvestoinnit, 30v 124

7.2. VAIHTOEHTO 3b

Kuvat 11 ja 12

Kaikki kaupunkiradat on tässä vaihtoehdossa muutettu metrotekniikalle. Lähijuna- liikenne rajoittuu junaryhmiin, jotka liiken- nöivät seudun reuna-alueille. Integroidun raskaan raideverkon ulottuvuus on esikau- punkialueella ja seudulla VE 1aa:n mukai- nen: Kehärata ja toinen metrolinja molem- mista päistään haaroittuvana. VE 3b Kantakaupungissa verkko on yhdistä- vyydeltään hyvin kattava. Pisara-rata kor- Verkkoratkaisu on tutkituista visioverkoista te- vataan integroimalla se toisen metrolinjan hokkain. Hyötyjä syntyy paljon ja kustannukset reittiin suurelta osin. Välillä Töölön asema – pysyvät kohtuullisina. Kamppi radat on rakennettava päällekkäin tai rinnakkain tiheän vuorovälin aikaansaa- Verkon toteuttamisen ongelmat saattavat käy- miseksi. tännössä olla suuret. Valtion voimakas sitoutu- minen tällaiseen linjastorationalisointiin on to- teutettavuuden kannalta ehdottoman tärkeää.

Junaryhmät ja reitit verkossa ovat seuraavat:

Junaliikenteen junaryhmät ( käyttävät samoja raiteita kaukoliikenteen kanssa)

1 Karjaa ( Kirkkonummi ) - Masala - Kauklahti - Espoo - Leppävaara - Huopalahti - Pasila - Helsinki 2 Riihimäki - Hyvinkää - Järvenpää - Kerava - Korso - Tikkurila - Malmi - Pasila - Helsinki

Metrolinjat

1 Östersundom - Mellunmäki - Itäkeskus - Kamppi - Tapiola 2 Vuosaari - Itäkeskus - Kamppi - Tapiola - Kivenlahti 3 Hernesaari - Kamppi - Pasila - Lento asema - Hyrylä 4 Espa - Kamppi - Pasila - Viikki 5 Kauklahti - Espoon keskus - Pasila - Töölö - Kamppi - Espa - Hakaniemi - Pasila - Kerava 6 Lentoasema - Tikkurila - Pasila - Hakaniemi - Espa - Kamppi - Pasila - Huopalahti - Myyrmäki - Lentoasema

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 19 ANALYYSIÄ

VAIHTOEHTO 3b M€/v M€ H/I

Hyödyt/investointi 2,6

Hyödyt, 30v 4869 aikasäästöt 190 käyttömenosäästöt 101 lisälipputulo 19 Lisäinvestoinnit perusverkkoon 1890 kokonaisinvestoinnit, 30v 128

7.3. VAIHTOEHTO 3c Tämä verkkoratkaisu on yhdistelmä aiemmin kuvatuista vaihtoehdoista 1ab ja 3a.

Kuva 13

Verkon kuormitus jakautuu hyvin tasapainoisesti. Verkko on sekä palvelu- tason että kustannusten osalta hyvin edullinen.

Toteuttamalla ratayhteys Pasilasta Meilahteen niin, että siitä on haaroitus rataosalle Meilahti – Ruskeasuo voidaan verkon joustavuutta ja palvelua entisestään parantaa. VE 3c

ANALYYSIÄ

VAIHTOEHTO 3c M€/v M€ H/I

Hyödyt/investointi 1,9

Hyödyt, 30v 3642 aikasäästöt 163 käyttömenosäästöt 52 lisälipputulo 16 Lisäinvestoinnit perusverkkoon 1880 kokonaisinvestoinnit, 30v 137

20 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 8. Tallinnan raiteilla 8.1. VAIHTOEHTO 4 kuvat 14 ja 15

Keskustelu Helsinki – Tallinna ratatunnelista on liikenteestä jää pois ja myös kaukoliikenteen pärähtänyt käyntiin uudelleen. Hankkeen realis- Helsinkiin päättyvät virrat heikkenevät. tisuus on vielä tarkemmin tutkimatta. Avainky- symys rahoitusmahdollisuuksien ohella on sen Pääradan kaukoliikenteen ohjaaminen Pasilasta hyötyjen arvioiminen. Miten realistista on arvioi- Hakaniemen ja Erottajan asemien kautta Herne- da merkittävän osan Pietarin alueen Saksaan ja saareen ja siitä eteenpäin Tallinnaan ( sielläkin muualle Eurooppaan suuntautuvasta liikentees- keskusta-aseman kautta ) ja edelleen Euroop- tä siirtyvän käyttämään rataa. Ilman tätä suurta paan antaisi Helsingille ja joukkoliikenteelle erin- liikennevirtaa hanke tuskin saadaan kannatta- omaisen lisähyödyn hankkeesta. Nykyiset kau- vaksi. Tavaraliikenteen laaja siirtyminen raiteille punkiliikenneradat ja kaukoliikenteen radat vaih- rekoista ja laivoista saattaa tietysti tehdä hank- taisivat Pääradalla paikkaa. Viides linjaraide tai keesta kannattavan. lentoaseman kautta kaukoliikenteen vienti olisivat paikallaan. Tässä visiossa oletetaan ratahankkeen toteu- tuvan. Jos se tehdään, paras reitti Helsingis- Helsinki – Tallinna rata siirtäisi kaukoliikenteen sä radalle olisi sen kulkeminen pääkeskuk- pääaseman paikan joko Pasilaan tai Erottajalle. sen kautta. Näin naapurikaupunkien välinen Erottajan pysäköintilaitoksen tilat voidaan käyt- liikenne, joka on jo nykyisin hyvin vilkasta, an- tää osana uutta asemaa ja metron Espan asema taisi hankkeelle yhden kivijalan. Jos rata ohit- antaa hyvän vaihtoyhteyden toiselle metrolinjal- taa pääkeskuksen, merkittävä osa tästä lähi- le. Hakaniemessä taas vaihto rantametroon su- juu vaivatta.

Pääratamuutokset

Rakennetaan viides linjaraide tai lentoaseman kautta kulkeva rata Itäiset 2 raideparia jatkavat Pasilasta reittiä - Hakaniemi – Erottaja – Hernesaari – Tallinna - Junaryhmä Riihimäki ( ja Lahti ) – Kerava – Pasila – Hakaniemi – Erottaja - Hernesaari

Rantametron laajennukset Östersundomin metro

Toinen metrolinja Santahamina – Espa – Kamppi – Pasila - Viikki Espa – Kamppi – Pasila – Maunula - Lentoasema – Hyrylä

VE 4

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 21 Yhteenveto

Tämän selvityksen perusteella seuraavat hank- Näiden hankkeiden selvittämistä tulisikin jat- keet vaikuttavat hyödyiltään parhaimmilta: kaa. Hankkeet tulisi myös arvioida seudullises- sa maankäyttö- ja verkkoselvityksessä ( MARA - Metroverkon laajennus Pasilan kautta 2050 ) yhteismitallisesti muiden seudullisten lentoaseman ja Hyrylän suuntaan hankkeiden kanssa. - Metroverkon laajennus Pasilasta Viikin ja Itäkeskuksen suuntaan Tarkasteltavana olevat metroverkon laajenemis- - Kaupunki- ja metroratojen erilaiset vaihtoehdot ovat tehtyjen karkeiden analyysien integrointitavat perusteella jatkoselvitysten arvoisia ideoita.

Verkon 30v hyödyt, M€ Aikasäästöt/v, M€ ve3c 200 ve3b 180 160 ve3a 140 ve2a 120 100 ve1ab 80 Sarja1 60 ve1aa 40 ve1a 20 0 ve1 s 1 ve peru a ve1a ve1b 1a a perus ve ve2 ve3a ve3b ve3c -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Kaikissa vaihtoehdoissa yhteisenä hankkeena Uusi Pasilassa Maunulaan ja Viikkiin haaroittuva on Pasilan metron toteuttaminen siinä laajuu- metrolinja tarjoaa tämän linjastorationalisoinnin dessa, että koko esikaupunkivyöhykkeellä voi- lisäksi hyvät vaihtoyhteydet raidejokeriin sekä daan siirtyä liityntäliikennejärjestelmään. Lähes liityntäpysäköinnin laajentamismahdollisuudet. kaikki nyt Niemelle saakka ulottuvat bussiyhtey- det korvataan liityntälinjoilla sekä liityntäasemi- Espa - Kamppi - Pasila - Viikki metrolinjan jat- en kautta kantakaupungin keski- ja pohjoisosiin kaminen Itäkeskukseen näyttää jatkotarkaste- hyvin jakelevilla ns. runkolinjoilla. luihin houkuttelevalta verkon kehittämismahdol-

Verkon lisäinvestoinnit, vrt perusverkko

VE4

VE3c

VE3b

VE3a

VE2a

VE1ab

VE1aa

VE1a

Ve1

Perus

0 500 1000 1500 2000

Perus Ve1 VE1a VE1aa VE1ab VE2a VE3a VE3b VE3c VE4 Sarja1 0 740 1110 1846 1580 1120 1490 1890 1880 1510

22 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle lisuudelta. Itäkeskuksesta linja voi jatkaa Vuo- den parantaminen. saareen tai Mellunmäen kautta Östersundomiin. Ehkä on mahdollista myös jatkaa molempiin Metroverkon laajentaminen nykyisille kaupun- suuntiin. kiradoille näyttää myös hyvin mielenkiintoiselta. Ainakin Leppävaara – Kauklahti kaupunkiradan Metron jatkaminen lentoasemalle ja siitä edel- metroratana toteuttamista olisi tutkittava tar- leen Hyrylään on analyysin mukaan edullinen kemmin. ratkaisu. Metroa voidaan laajentaa automaatti- metrona linjoja jatkamalla ja haaroittamalla var- Pikaraitioverkon laajentamisideoita analyysi ei sin laajalle, koska vuorovälit pysyvät viimeisillä tue. Voi olla, että parhaat ideat tämän raidemuo- haaroillakin vielä kohtuullisina. Nämä laajennuk- don laajemmalle käytölle ovat vielä esittämättä. set liittyvät kiinteästi maankäytön laajentamis- Laajaa ja laajenevaa esikaupunkivyöhykettä on suunnitelmiin. aikaa myöten varmasti mahdollisuus palvella pi- karaitiotyyppisellä nopeita ja luotettavia yhteyk- Metroverkkoa ei kannata laajentaa juurikaan yli siä tarjoavalla raideverkolla. Jos maankäyttöä puolen tunnin ajomatkan päähän keskustasta. tiivistetään korridoorimaisesti, edellytykset tä- Lähijunaliikenteen kehittämisen pääpaino tulisi- män tyyppiselle palvelulle paranevat. kin olla kehyskuntavyöhykkeen tavoitettavuu-

Verkkojen Hyödyt/InvestoinƟ

ve4

ve3c

ve3b

ve3a

ve2a

ve1ab

ve1aa

ve1a

ve1

-0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3

ve1 ve1a ve1aa ve1ab ve2a ve3a ve3b ve3c ve4 Sarja1 1,35 2,27 1,58 1,89 -0,05 2,09 2,58 1,94 Lopuksi

Raideverkkojen ideointi kasvavalle Helsingin Liitteessä 6 on ehdotuksia lähiaikoina tarvitta- seudulle on tarpeellista. Resurssit joukkoliiken- vista jatkoselvityksistä. neinvestointeihin ovat rajalliset. Toteutettavat investoinnit tulee valita huolellisesti siten, että Maankäytön suunnittelijoiden koko seudulla tu- koko liikennejärjestelmä vuosikymmenten aika- lisi osallistua ideointiin aktiivisesti. Raideverkko jänteellä on parhaiten asukkaita ja kaupungin on kaupunkirakenteen keskeisimpiä rakennus- moninaisia toimintoja palveleva ja taloudellinen. puita.

Tämän raportin keskeinen tavoite on pohjus- Ideoiden seulonta on työteliäs vaihe. Työkalut seu- taa verkkovaihtoehtoja Helsingin seudun liiken- lonnan tekemiseen paranevat sitten, kun vuonna nejärjestelmäsuunnittelussa hyödynnettäviksi. 2009 valmistuvan liikennetutkimuksen pohjalta HLJ2011-prosessin raideverkkotarkastelu val- on saatu valmiiksi koko laajasta seudusta uudet mistuu vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. liikennemallit.

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 23 Kuvaluettelo

Kuva 1 Helsingin seudun raideverkko, vuoden 2020 perusverkko. 26 Kuva 2 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 1, vuoden 2020 verkko. 27 Yleiskaavapohjainen kehityskuva. 27 Kuva 3 Helsingin raideverkkovisio VE 1, kantakaupunkialue. 28 Kuva 4 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 1a, vuoden 2030 verkko. 29 Kuva 5 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 1aa, vuoden 2030 verkko. 30 Kuva 6 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 1ab, vuoden 2030 verkko. 31 Kuva 7 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 2a. 32 Pikaraitiopainotteinen kehityskuva. 32 Kuva 8 Helsingin raideverkkovisio VE 2a, kantakaupunkialue. 33 Kuva 9 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 3a, integroitu verkko. 34 Kuva 10 Helsingin raideverkkovisio VE 3a, kantakaupunkialue. 35 Kuva 11 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 3b, integroitu verkko. 36 Kuva 12 Helsingin raideverkkovisio VE 3b, kantakaupunkialue. 37 Kuva 13 Helsingin raideverkkovisio VE 3c. 38 Kuva 14 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 4, Tallinna-linkki. 39 Kuva 15 Helsingin raideverkkovisio VE 4, kantakaupunkialue. 40

Liiteluettelo

LIITE 1 VERKKOVAIHTOEHTOJEN ANALYSOINTI 42 LIITE 2 VAIHTOEHTOJEN MATKUSTAJAKUORMITUKSET TIETYISSÄ POIKKILEIKKAUKSISSA 43 LIITE 3 VERKKOVAIHTOEHTOJEN INVESTOINNIT 44 LIITE 4 VERKKOVAIHTOEHTOJEN TUNNUSLUKUJA 45 LIITE 5 VAIHTOEHTOISTEN METROVERKKOJEN KUORMITUSKUVAT 46 LIITE 6 VISIOVERKOT; JATKOTARKASTELUTARVE JA IDEOITA 56

24 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle KUVAT

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 25 Kuva 1 Helsingin seudun raideverkko, vuoden 2020 perusverkko. Metro Junaraide Kevytraide Nykyratikka Kuva 1 v. 2020 Perusverkko,

26 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Kuva 2 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 1, vuoden 2020 verkko. Yleiskaavapohjainen kehityskuva. Metro Junaraide Kevytraide Kuva 2 VE 1

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 27 Kuva 3 Helsingin raideverkkovisio VE 1, kantakaupunkialue.

ntie Vihdintie äentie tie n t e a ä Hakam an el m k as i n os KUMPULA a Lap K GUMTÄKT V

aa t s PASILA u Niemenmäki BÖLE K Näshöjden Kumpula HämeentieTOUKOLA

Huo MAJSTAD RUSKEASUO palahdentie BRUNAKÄRR

Pasila Mäkelänkatu HERMANNI

e HERMANSTAD

u Teollisuuskatu k

MUNKKINIEMI LAAKSO r n P i a t c o Aleksis Ki i DAL ie MUNKSNÄS u v

ks n a

e e nk S g

a ven katu ä

tu v t

Tukholmank T Meilahti u t

a k MEILAHTI in P Sturenkatu Topeliuksenkatu ld ALPPIHARJU MEJLANS a ö ci i Kalasatama k u s ÅSHÖJDEN s n Sörnäinen g e a d ta r Mannerheimvägen n o N

atu nk i KALLIO SÖRNÄINEN SÖRNÄS ng i BERGHÄLL s el H E Hanasaari l ä Hanaholmen i nt n arha tie Sörnäisten rantatie Hämeentie rasaari TAKA-TÖÖLÖ Sompasaari Seu BORTRE TÖLÖ Hakaniemi Sumparn Fölisön Töölö Mannerheimintie

Mechelininkatu ETU-TÖÖLÖ FRÄMRE TÖLÖ

R Kaisaniemi u n e b e

Mechelingatan r Rautatientori g ink a t Aleksanterinkatu u Kamppi KATAJANOKKA Pohjoisesplanadi Lapinlahti KanavakatuSKATUDDEN Lappviken Albe Esplanadi Västerleden tink Ruoholahti Porkkalankatu r KAARTIN- LAUTTASAARI Gräsviken KAUPUNKI DRUMSÖ Uudenmaankatu Lauttasaarentie Ruoholahti Lönnrotinkatu Punavuori

T ULLANLINNA e l a k ULRIKASBORG ka Lauttasaari LÄNSISATAMA katu Tehtaankatu VÄSTRA HAMNEN KAIVOPUISTO EIRA BRUNNSPARKEN Merikatu Jätkäsaari trö i Busholmen Kuva 3, VE 1 m Helsingin raideverkkovisio, kantakaupunkialue Munkkisaari Munkholmen Metro Vattuniemi Junaraide Hallonnäs

28 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Kuva 4 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 1a, vuoden 2030 verkko. Metro Junaraide Kevytraide Nykyratikka Kuva 4, VE 1a V. 2030 verkko

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 29 Kuva 5 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 1aa, vuoden 2030 verkko. Metro Junaraide Kevytraide Nykyratikka Kuva 5, VE 1aa V. 2030 verkko

30 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Kuva 6 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 1ab, vuoden 2030 verkko. Metro Junaraide Kevytraide Nykyratikka Kuva 6, VE 1ab V. 2030 verkko

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 31 Kuva 7 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 2a. Pikaraitiopainotteinen kehityskuva. VE 2a Nykyratikka Metro Junaraide Kevytraide Kuva 7,

32 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Kuva 8 Helsingin raideverkkovisio VE 2a, kantakaupunkialue.

Vihdintie e entie äenti tie ä Hakam an m kel i n os KUMPULA Lap K GUMTÄKT PASILA Munkkivuori BÖLE Kumpula Hämeentie

Huopalahdentie Messukeskus Vallila RUSKEASUO Kätilöopisto BRUNAKÄRR Velodrom Pasila Hermanni Mäkelänkatu

Munkkiniemi t u HERMANNI

k Teollisuuskatu MUNKKINIEMI LAAKSO r n i HERMANSTAD t Aurora o Aleksis Kiven katu

DAL i

MUNKSNÄS e v n

a e S g

Pikku-Huopalahti ä

v t u s kat Meilahti in va ld a

iö T

s n MEILAHTI e Sturenkatu P Topeliuksenkatu rd ALPPIHARJU MEJLANS a o ci N Kalasatama u ÅSHÖJDEN s Sörnäinen g a Kela ta n

atu nk i KALLIO SÖRNÄINEN SÖRNÄS ng Stadion i BERGHÄLL s el H E Hanasaari lä i n Hanaholmen tarhanti TAKA-TÖÖLÖ e Hämeentie Sörnäisten rantatie Seurasaari BORTRE TÖLÖ Hakaniemi Sompasaari Fölisön Töölö Hesperia

Mechelininkatu ETU-TÖÖLÖ FRÄMRE TÖLÖ

Kaisaniemi R Kruununhaka u n e b e Rautatientori

Mechelingatan r g ink a tu Aleksanterinkatu Kamppi KATAJANOKKA Lapinlahti Esplanadi Kauppatori KanavakatuSKATUDDEN Lappviken Albertinkatu Västerleden Ruoholahti Porkkalankatu KAARTIN- LAUTTASAARI Gräsviken KAUPUNKI DRUMSÖ Uudenmaankatu Lauttasaarentie Ruoholahti Lönnrotinkatu

T ULLANLINNA e l a k ULRIKASBORG ka Lauttasaari LÄNSISATAMA katu Tehtaankatu VÄSTRA HAMNEN KAIVOPUISTO EIRA BRUNNSPARKEN Merikatu Jätkäsaari trö Busholmen Kuva 8 m i Helsingin raideverkkovisio VE 2, kantakaupunkialue Munkkisaari Metro Munkholmen Junaraide Vattuniemi Hallonnäs Nykyratikka

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 33 Kuva 9 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 3a, integroitu verkko. VE 3a Nykyratikka Metro Junaraide Kevytraide Kuva 10,

34 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Kuva 10 Helsingin raideverkkovisio VE 3a, kantakaupunkialue.

ntie Vihdintie äentie tie n t e a ä Hakam an el m k as Ruskeasuo a i n os KUMPULA Lap K GUMTÄKT V

aa t s PASILA u Niemenmäki BÖLE K Näshöjden HämeentieTOUKOLA Kumpula Huo MAJSTAD RUSKEASUO palahdentie BRUNAKÄRR

Pasila Mäkelänkatu HERMANNI

e HERMANSTAD

u Teollisuuskatu k

MUNKKINIEMI LAAKSO r

n P i a t c o Aleksis Kiven katu i DAL ie MUNKSNÄS u v

ks n a

e e nk S g

a ä

tu v t

Tukholmank T Meilahti u t

a k MEILAHTI in P ALPPIHARJU Sturenkatu Topeliuksenkatu ld MEJLANS a ö ci i Kalasatama k ÅSHÖJDEN Alppila u s s n g e a d Sörnäinen ta r Mannerheimvägen n o N

atu nk i KALLIO SÖRNÄINEN SÖRNÄS ng i s BERGHÄLL el H E Hanasaari lä i n Hanaholmen tarhanti Sörnäisten rantatie e Hämeentie Sompasaari Seurasaari TAKA-TÖÖLÖ BORTRE TÖLÖ Töölö Hakaniemi Sumparn Fölisön

Mannerheimintie

Mechelininkatu ETU-TÖÖLÖ FRÄMRE TÖLÖ Liisankatu Kaisaniemi

R u n e b e

Mechelingatan r Rautatientori g ink a t Aleksanterinkatu u Kamppi Pohjoisesplanadi KATAJANOKKA Lapinlahti Kan SKATUDDEN Lappviken avakatu Albe Esplanadi Västerleden tink Ruoholahti Porkkalankatu r KAARTIN- LAUTTASAARI Gräsviken KAUPUNKI DRUMSÖ Uudenmaankatu Lauttasaarentie Ruoholahti Lönnrotinkatu Punavuori

T ULLANLINNA e l a k ULRIKASBORG ka Lauttasaari LÄNSISATAMA katu Tehtaankatu VÄSTRA HAMNEN KAIVOPUISTO EIRA BRUNNSPARKEN Merikatu Jätkäsaari trö Busholmen m i Kuva 11, VE 3a Hernesaari Helsingin raideverkkovisio, kantakaupunkialue Munkkisaari Munkholmen Metro Vattuniemi Hallonnäs Junaraide

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 35 Kuva 11 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 3b, integroitu verkko. VE 3b Nykyratikka Metro Junaraide Kevytraide Kuva 12,

36 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Kuva 12 Helsingin raideverkkovisio VE 3b, kantakaupunkialue.

ntie Vihdin äentie tie n t e a ä tie Hakam an el m k as i n os KUMPULA a Lap K GUMTÄKT V

aa t s PASILA u Niemenmäki BÖLE K Näshöjden HämeentieTOUKOLA Kumpula Huo MAJSTAD RUSKEASUO palahdent BRUNAKÄRR

Pasila ie Mäkelänkatu HERMANNI

e HERMANSTAD

u Teollisuuskatu k

MUNKKINIEMI LAAKSO r

n P i a t o Aleksis Kiven katu ci DAL ie MUNKSNÄS u v

ks n a

e e nk S g

a ä

tu v t

Tukholmank T Meilahti tu a k MEILAHTI in P ALPPIHARJU Sturenkatu Topeliuksenkatu ld MEJLANS a ö ci i Kalasatama k ÅSHÖJDEN Alppila u s s n g e a d Sörnäinen ta r Mannerheimvägen n o N

atu nk i KALLIO SÖRNÄINEN SÖRNÄS ng s i BERGHÄLL el H E Hanasaari lä i n Hanaholmen tarhanti Sörnäisten rantatie TAKA-TÖÖLÖ e Hämeentie Sompasaari Seurasaari BORTRE TÖLÖ Hakaniemi Sumparn Fölisön Töölö Ooppera Mannerheimintie

Mechelininkatu ETU-TÖÖLÖ FRÄMRE TÖLÖ Liisankatu Kaisaniemi

R u n e b e

M r Rautatientori g

e ink c a h tu Aleksanterinkatu e

l Kamppi

i n Pohjoisesplanadi KATAJANOKKA Lapinlahti g Kanavakatu a SKATUDDEN

Lappviken a

n Albe Esplanadi Västerleden tink Ruoholahti Porkkalankatu r KAARTIN- LAUTTASAARI Gräsviken KAUPUNKI DRUMSÖ Uudenmaankatu Lauttasaarentie Ruoholahti Lönnrotinkatu Punavuori

T ULLANLINNA e l a k ULRIKASBORG ka Lauttasaari LÄNSISATAMA katu Tehtaankatu VÄSTRA HAMNEN KAIVOPUISTO EIRA BRUNNSPARKEN Merikatu Jätkäsaari trö Busholmen m i Kuva 13, VE 3b , Hernesaari Helsingin raideverkkovisio kantakaupunkialue Munkkisaari Munkholmen Metro Vattuniemi Junaraide Hallonnäs

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 37 Kuva 13 Helsingin raideverkkovisio VE 3c. VE 3c Metro Junaraide Kevytraide Nykyratikka Kuva 14,

38 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Kuva 14 Helsingin seudun raideverkkovisio VE 4, Tallinna-linkki. VE 4 Metro Junaraide Kevytraide Nykyratikka Kuva 15,

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 39 Kuva 15 Helsingin raideverkkovisio VE 4, kantakaupunkialue.

ntie Vihdintie äentie tie n t e a ä Hakam an el m k as i n os KUMPULA a Lap K GUMTÄKT V

aa t s PASILA u Niemenmäki BÖLE K Näshöjden Kumpula HämeentieTOUKOLA

Huo MAJSTAD RUSKEASUO palahdentie BRUNAKÄRR

Pasila Mäkelänkatu HERMANNI

e HERMANSTAD

u Teollisuuskatu k

MUNKKINIEMI LAAKSO r n P i a t c o Aleksis Ki i DAL ie MUNKSNÄS u v

ks n a

e e nk S g

a ven katu ä

tu v t

Tukholmank T Meilahti u t

a k MEILAHTI in P Sturenkatu Topeliuksenkatu ld ALPPIHARJU MEJLANS a ö ci i Kalasatama k u s ÅSHÖJDEN s n Sörnäinen g e a d ta r Mannerheimvägen n o N

katu n N i KALLIO SÖRNÄINE SÖRNÄS ng i BERGHÄLL s el H E Hanasaari l ä Hanaholmen i nt n arha tie Sörnäisten rantatie TAKA-TÖÖLÖ Hämeentie Sompasaar Seurasaari BORTRE TÖLÖ Hakaniemi Sumparn Fölisön Töölö Mannerheimintie

Mechelininkatu ETU-TÖÖLÖ FRÄMRE TÖLÖ Kaisaniemi

R Kruununhaka u n e b e

Mechelingatan r Rautatientori g ink a t Aleksanterinkatu u Kamppi Pohjoisesplanadi KATAJANOKKA Lapinlahti KanavakatuSKATUDDEN Lappviken Albertinkatu Esplanadi Västerleden Ruoholahti Porkkalankatu KAARTIN- LAUTTASAARI Gräsviken KAUPUNKI DRUMSÖ Uudenmaankatu Lauttasaarentie Ruoholahti Lönnrotinkatu

T ULLANLINNA e l a k ULRIKASBORG ka Lauttasaari LÄNSISATAMA katu Tehtaankatu VÄSTRA HAMNEN KAIVOPUISTO EIRA BRUNNSPARKEN Merikatu Jätkäsaari trö Busholmen m i Hernesaari Kuva 16, VE4 Helsingin raideverkkovisio, kantakaupunkialue Munkkisaari Munkholmen Metro Vattuniemi Junaraide Hallonnäs

40 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle LIITTEET

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 41 LIITE 1 VERKKOVAIHTOEHTOJEN ANALYSOINTI Hyötyjen ja investointikustannusten arviointitapa

Matkustajien aikasuoritteet ja aikasäästöt

EMME-ohjelma laskee verkolle annettujen pysäkki/asemavälikohtaisten nopeus- ja pituustietojen perusteella linkeittäin, linjoittain ja kuljetusmuodottain matkustajien sijoittelutuloksen mukaiset matka-aikasuoritteet aamuruuhkatunnille. Nämä suoritetiedot muutetaan vuosisuoritearvioiksi kertoi- mella 3096.

Aikasäästöt on arvotettu ajan hinnalla 9€/h suhteessa perusverkon aikakustannuksiin.

Joukkoliikenteen käyttömenot

EMME-ohjelma laskee linjoittain ja kuljetusmuodottain matkustajakilometri-, matkustajatunti- ja paikkakilometrisuoritteet.

Käyttökustannukset arvioitiin paikkakilometrisuorite-ennusteiden pohjalta. Verkkojen paikkakilometrisuoritteet balansoitiin niin, että perusverkon suorite on 3700 Mpkm ja muiden verkkojen koko- naissuoritteena käytettiin kaikissa 4000 Mpkm.

Tämä suorite jaettiin kuljetusmuodottaisiksi suoritteiksi käyttäen jakosuhteena EMME-suoritetulos- teen ko. verkon eri kuljetusmuodoille saamia prosenttiosuuksia.

Sen jälkeen kuljetusmuodon käyttömenot arvioitiin HKL:n yksikkökustannusraportin ( HKL D:6/2008) pkm-hinnoilla. Kustannuksissa ovat mukana myös infran ylläpitomenot kuten asemien ja ratojen kunnossapito.

ERI KULJETUSMUOTOJEN YKSIKKÖTUNNUKSET €/mkm €/pkm

METRO 0,115 0,024 LÄHIJUNA 0,134 0,052 PIKARAITIO 0,140 0,060 arvioitu RAITIO 0,167 0,103 BUSSI, sis. 0,249 0,049 BUSSI, seutu 0,107 0,038 Lähde: HKL yksikkökustannusraportti 2007

Joukkoliikenteen lipputulomuutokset Lipputulomuutokset arvioitiin niin, että uusi matkustaja tuo 1 euron lisälipputulon. Lisämatkustaja- määrä arvioitiin joustokertoimella 0,5 eli jos matka-aikasuorite verkossa pienenee 1% kasvaa mat- kustajamäärä 0,5%.

Verkon investointikustannukset Verkon uusien osien investointikustannukset on arvioitu osin hankekohtaisista tiedoista, osin käyt- täen yksikköhintoja M€/asema ja M€/ratakm, jotka on arvioitu tuoreimpien hanketietojen ( Länsi- metro, Töölön metron suunnitelmat ) perusteella.

Integroitujen verkkojen muutoskustannukset ( lähijunateknikasta metrotekniikkaan ) on arvioitu “Rantaradan käyttö metroliikenteessä, ANSERI 13.6.1997” selvityksen mukaan. Näitä arvioita on pidettävä hyvin karkeina, koska varsinkin asemakohtaiset kustannukset ja automatisoinnin tuo- ma lisäys ovat mukana vain suuntaa-antavasti. Integroituihin verkkoihin liittyen tulisikin tarvittavista muutoksista ja niiden kustannuksista valmistella päivitetty selvitys.

42 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle LIITE 2 VAIHTOEHTOJEN MATKUSTAJAKUORMITUKSET TIETYISSÄ POIKKILEIKKAUKSISSA

RANTAMETRO PERUS VE 1 VE 1a VE 1aa VE 1ab VE 2a VE 3a VE 3B VE 3c

Itäkeskus – Puotila 1584 1597 1827 1793 2006 1583 1845 1875 2069 Itäkeskus – Myllypuro 1935 1923 1984 1841 2147 1905 2071 1978 2270 Kulosaari – Herttoniemi 4445 4291 4652 4882 3627 4437 5104 5428 3722 Kaisaniemi – Hakaniemi 6446 6348 6765 6296 5464 6320 4838 4052 4485 Ruoholahti - Lauttasaari 5087 5502 5588 5636 5507 4967 5302 5575 5339 Niittymaa – Matinkylä 2086 2191 2219 2071 2174 2088 2033 2069 1990

Puotila - Itäkeskus 4104 4125 4611 3990 4867 4103 4647 4679 5190 Myllypuro - Itäkeskus 7273 7209 7230 6667 7654 7166 7555 7095 7718 Herttoniemi - Kulosaari 14104 13648 14380 13408 11259 14008 15785 15738 11727 Hakaniemi - Kaisaniemi 12286 12149 12790 13241 12018 12065 11816 11713 10245 Lauttasaari - Ruoholahti 9187 9783 9910 9977 9702 8990 9221 9255 9014 Matinkylä - Niittymaa 6579 6864 6939 6687 6821 6571 6334 6325 6117

PASILAN METRO

Pasila – Maunula 1638 3518 3547 3995 4014 3188 4492 Pasila – Kumpula 1904 1970 2160 3731 2140 1843 3846 Meilahti – Pasila 5585 6608 4783 4595 5257 2675 5564 Kamppi – Espa 4721 4753 3429 3947 3925 4037 4477

Maunula - Pasila 3006 5509 5359 5724 5739 4183 6433 Kumpula - Pasila 4191 4376 5491 8429 4488 3137 8768 Pasila - Meilahti 12266 13346 10288 10565 1057 15493 9947 Espa - Kamppi 1093 1119 956 996 970 4495 3127

LÄHIJUNAT

Huopalahti – Valimo 3050 3105 3166 3319 3425 3046 143 322 109 Huopalahti – Pohjois-Haaga 1652 1661 1063 1139 1204 1656 1016 0 1068 Pukinmäki – Malmi 2579 2634 2240 2416 2365 2590 2219 0 2177 Helsinki – Pasila 3683 1458 1240 3538 3012 3589 137 2 155 Lentoasema - Ruskeasanta 952 972 894 880 885 952 909 1263 900

Valimo - Huopalahti 4073 4448 4475 4566 4806 4078 640 1180 428 Pohjois-Haaga - Huopalahti 4370 4472 3100 3235 3271 4354 3031 0 2866 Malmi - Pukinmäki 10924 10576 9959 10443 10524 10954 9865 26 9750 Pasila - Helsinki 10506 4962 4463 9415 9578 10268 2140 194 2280 Ruskeasanta - Lentoasema 2276 1947 1708 1644 1647 2270 1638 2046 1676

Metrona

Lentoasema - Ruskeasanta 1263 Ruskeasanta - Lentoasema 2046 Huopalahti – Valimo 4901 Huopalahti – Pohjois-Haaga 2072 Valimo - Huopalahti 6918 Pohjois-Haaga - Huopalahti 4799

Pikaratikat

Viikki-Latokartano 944 1050 1063 969 0 875 955 865 409 Latokartano-Viikki 918 1157 1161 1131 0 871 938 855 330 Huopalahti-Oulunkylä 493 294 308 299 260 491 311 161 252 Oulunkylä-Huopalahti 759 580 587 523 471 835 575 277 501 Leppävaara-Laajalahti 850 697 688 628 685 839 660 556 582 Laajalahti-Leppävaara 870 761 756 782 749 862 504 490 461 Munkkiniemi-Meilahti 806 Meilahti-Munkkiniemi 331 Vallila-kyläsaari 841 Kyläsaari-Vallila 565 Keskusta-Kruunuhaka 83 Kruunuhaka-Keskusta 183 Keskusta-Töölö 88 Töölö-Keskusta 312

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 43 LIITE 3 VERKKOVAIHTOEHTOJEN INVESTOINNIT

HANKKEET Perus VE 1 Ve 1a VE 1aa VE 1ab VE 2a VE 3a VE 3b VE 3c VE 4

LÄNSIMETRO 1064 1064 1064 1200 1064 1064 1064 1064 1064 1064 KEHÄRATA 630 630 630 630 630 630 630 630 630 630 SIPOONMETRO 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 PASILANMETRO 580 580 580 580 580 580 580 580 LENTOKENTTÄMETRO 370 370 370 570 370 570 370 VIIKINMETRO 160 160 310 310 160 160 310 160 HERNESAAREN METRO 130 130 130 130 SANTAHAMINAN METRO PISARA 320 320 350 300 TALLINNAN RATA 400 ESPOON KAUP.RATA METRO 150 150 150 150 150 150 200 200 440 150 KEHÄRATA-PISARA METRO 300 RAIDEJOKRI 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 VIIRA PIKARATIKKA 450 KUUSISAAREN PIKARATIKKA 320

YHTEENSÄ 2244 2984 3354 4090 3824 3364 3734 4134 4124 3754 YHTEENSÄ YHTEISET 2244 2244 2244 2244 2244 2244 2244 2244 2244 2244 YHTEENSÄ OMAT KOHTEET 0 740 1110 1846 1580 1120 1490 1890 1880 1510 M€/v 75 99 112 136 127 112 124 138 137 125

44 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle LIITE 4 VERKKOVAIHTOEHTOJEN TUNNUSLUKUJA

Skenaario Matkamatriisi (AHT) ns min/aht Matka-aika (milj.h) vuodessa sc100 Perus 168335 5529280 285,4 sc101 VE1 168335 5442358 280,9 sc102 VE1A 168335 5280400 272,5 sc103 VE1B 168335 5224599 269,7 sc104 VE1AA 168335 5226434 269,8 Sc105 Ve2 168335 5507727 284,3 Sc106 Ve3A 168335 5250937 271,0 sc107 Ve3B 168335 5120707 264,3 sc108 Ve1B+3A 168335 5178680 267,3

Skenaario Matkamatriisi (AHT) ns nousuja/aht nousua/matka sc100 Perus 168335 293044,9 1,74 sc101 VE1 168335 315502,6 1,87 sc102 VE1A 168335 316060,2 1,88 sc103 VE1B 168335 317881,5 1,89 sc104 VE1AA 168335 311634,5 1,85 Sc105 Ve2 168335 292784,1 1,74 Sc106 Ve3A 168335 324764,1 1,93 sc107 Ve3B 168335 323031,3 1,92 sc108 Ve1B+3A 168335 327220,2 ,94

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 45 LIITE 5 VAIHTOEHTOISTEN METROVERKKOJEN KUORMITUS KUVAT

46 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Perusverkko 2020, metron kuormitus, aamuhuipputunti. 10000

8000

7 97

6 3

6000

1 9

4000 2

4 2000 7 4 3 2 0 3

5 5

1 1 4

1935 1 4

4 5

6 5

7273 9

4 5

1 4

9 4

6 3

2 4

1 7

9 8

0 5

9 9 9 3

8 8 3

Transit volumes on links [transit segment volume] 55 7

4 6

4 7

4 2 6 3 23 2

4 4 1 5 4 5 1 RAIDEVISIOT Scenario 100: PERUS (Iso liitynta toinen sc110 +jokeri2) 2009-01-05 12:17 (vatanme)

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 47 Raideverkkovisio VE 1, metron kuormitus, aamuhuipputunti. 10000

8000

9 6

6 8

6 3

6000

2 9

4000 2

6 2000 9 4 3 3 1 3

8 5

1 5 1

1923 1 4

7 4

7209 8

2 6

4 1

8 8

7 7

0 1

1 2

8 4

1 3

2 1

7 4 7

8 1 3 6

1369 1

6 279 0 7

0 601 3 2 5

5 5

1 8 3 4

9 4 9

Transit volumes on links [transit segment volume] 9 7

7 6

7 75

38 6 4 2 23

7 5 2 3 4 6 1 RAIDEVISIOT Scenario 101: VE1 toinen metro Maunulaan ja Viikkiin 2009-01-05 12:18 (vatanme)

48 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Raideverkkovisio VE 1a, metron kuormitus, aamuhuipputunti. 10000 8000 6000 4000

2000

2 6

7 8

6 3 2

7 7 9 3 6

3 5

8 1 6

7 3

1984

73 230

4 2

1 5 80

1 4

992 1 9 5

3 9

2 3

5 7

1 9 3

3 9 4 3

9 0

5 5

7 6 4 4

5 7 0

2 6

Transit volumes on links [transit segment volume] 2

6 7

4 64

2 3 4 RAIDEVISIOT Scenario 102: VE1A Lentoasemametro Hyrylaan 2009-01-05 12:18 (vatanme)

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 49 Raideverkkovisio VE 1aa, metron kuormitus, aamuhuipputunti. 10000 8000 6000 4000

2000

3 2

6 2 4 3 2

1 5

3 1

5 3

1841

02 5

6567 4

2 4

0 8

8 1

1 5 80

5 2 4 2

992 3 1 7

3 4 9 2

5 6

0 1 1 3

2 9

7 1

6 8 3

5 9

8 9

3 4

8 5

6 5

4 2 5 4

2 5 1

2 7

2 8

Transit volumes on links [transit segment volume] 2 1

5 1 2

4 7 1

9 0 3

9 7

62 6

0 4 4 RAIDEVISIOT Scenario 104: VE1AA pisara,hernesaa,m Olari+malmilento,jokeri esbo+sipoo 2009-01-05 12:19 (vatanme)

50 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Raideverkkovisio VE 1ab, metron kuormitus, aamuhuipputunti. 10000 8000 6000 4000

2000

7 8

8 8

7 6 2

2 0 2 4 7 5

6 6

8 1

1 4 2147

92 1

59 3

3 3 4

755 90 1

9 31

59 0 2

9 6 3

08 5

1 8

5 80

1 9 5 2

992 1 3 4 1 3

9 3

8 3

9 7

1 3

4 7 9

9 3

4 2 4

5 5

6 8 3 4

8 6 8

7 6

Transit volumes on links [transit segment volume] 2

6 7

5 64

2 3 4 RAIDEVISIOT Scenario 103: VE1B Viikki-Vuosaari +Pisara (2 asemaa) 2009-01-05 12:19 (vatanme)

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 51 Raideverkkovisio VE 2a, metron kuormitus, aamuhuipputunti. 10000

8000

3 7

7 9

6 3 2

6000

9 2 4000

3 7 4 2000 3 1 0 3

5 5

1 3 1

1905 1 4

7166 7

1 4

8 4

7 3

1 4

7 9

6 8

9 4

6 8 8 3

7 9 1

Transit volumes on links [transit segment volume] 1 1

1 6

4 7

5 2 6 9 3 2 2

5 8 1 5 4 5 1 RAIDEVISIOT Scenario 105: VE2 pikaratikkalinjat 2009-01-05 12:20 (vatanme)

52 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Raideverkkovisio VE 3a, metron kuormitus, aamuhuipputunti. 10000 8000 6000 4000

2000

4 2

4 0

7 6 2

8 0 0 4 8 4

0 5

1 1

1 0

4 2071

4 4

0 7555

5 2

1 805

2 4 4 92 8 1 1 19 1 3 0

4 1

4 4

4 2 2

1 3

7 4 3 1

7 7

2 2

5 9 9 3 7 5 51

50 1

6 2 2

43 2

4 0 3

02 5 69 72 62

1 3 0 4

7 3 2

1 1

0 5

30 2 2

Transit volumes on links [transit segment volume] 3

6 7

2 3 4 RAIDEVISIOT Scenario 106: VE3A Rantarata E metro-Hyryla 2009-01-05 12:20 (vatanme)

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 53 Raideverkkovisio VE 3b, metron kuormitus, aamuhuipputunti. 10000 8000 6000 4000

2000

7 1

4 9

7 3 2

3 3 0 4

8 1 6

5 4

7 1

0 9

1 978 4 1

3 3

5 9 95 0 70 7

16 28 21 20 1

8 9 2

1797 8

4 2

7 4

9 5 0 00 1 86 5

99 1 3

1 6

26 2

2 1 05 8

5 3

8 8

5 2 8 9 7 2 19

1 5 2

7 2

9 8

7 1

3 6

8 84 3 2

2 2

3 6 3

3 4 4

9 0 6

6 6

79 5

3 8 0 7 8

7 5 4 6 5 8

1 2

2 83 3 9

1 5

5 4

6 5

2 5

9 7

5 5

7 6 5 0 1 5 1 6 6 161 0 3 4

878 2 1071 2 7 2 7

16 12 46

3 0

3 8

3 5

3 21 8

Transit volumes on links [transit segment volume] 5 2

6 7

5 3 4 RAIDEVISIOT Scenario 107: VE3B Pisara+keharata metro 2009-01-05 12:25 (vatanme)

54 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Raideverkkovisio VE 3c, metron kuormitus, aamuhuipputunti. 10000 8000 6000 4000

2000

7 8

8 8

7 6 2

8 1 5 4

6 8 2

7 1

0 1

1 4

2270

5857 2

6 3

7712 8 63 9

8 29

8 2

5 3 2

6 7 9 3

7 1

4 2

05 8

7 4 7

4 8

2 6 2 2 3 9

3 19 3

4 9

4 4 4

84 9

8 3

7 4 7

1 4

8 4

3 3 4

6 3

7 5

4 9

82 1 0

8 9

9 4 3 3

91 5 77 05 72 8 0 0 4

0 7 9

8 3

37 23 9

Transit volumes on links [transit segment volume] 7 1

6 7

0 3 4 RAIDEVISIOT Scenario 108: VE1B + VE3A 2009-01-05 12:24 (vatanme)

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 55 LIITE 6 VISIOVERKOT; JATKOTARKASTELUTARVE JA -IDEOITA

Tehty visiotarkastelu nostaa esille jatkoselvitystarpeita. Verkkoja on suunniteltu ideatasolla. Niinpä monen yksityiskohdan toteuttamismahdollisuudet ja -tavat käytännössä on tutkittava mm investointikustannusten määrittelemiseksi esitettyä tarkemmin. Samoin on tarve tutkia linjauksille, ase- masijoituksille ja niihin liittyville liikenne- ja maankäyttöjärjestelyille vaihtoehtoisia ratkaisuja parhaan mallin löytämiseksi.

Raideliikenneverkon laajentaminen seudulla on suunnittelutehtävänäkin jo suuri ja pitkäaikainen työmaa. Jos, ja toivottavasti kun, päästään ns. rullaavan rakentamisen kulttuuriin tässä raideverkon kehittämisessä, olisi pystyttävä järjestämään suunnittelu myös jatkuvasti rullaavaksi.

Visioselvityksen tulosten perusteella lähiaikoina voitaisiin käynnistää seuraavat jatkotarkastelut ja suunnittelutyöt:

1 Itäkeskuksen raide- ja asemajärjestelyjen vaihtoehtotarkastelu. Metron jatkaminen Viikistä Itäkeskukseen näyttää tuovan paljon lisää tavoitettavuutta verkkoon. Päättyykö linja Itäkeskukseen vai jatkuuko se Vuosaareen tai Mellunmäkeen tai voiko ratajärjestelyt toteuttaa niin, että Viikistä voidaan hoitaa liikennettä molemmille haaroille. Lisäksi on ehkä tutkittava Östersundomin metron kytkennän vaihtoehtoja.

2 Nykyisten kaupunkiratojen muuttaminen metrotekniikkaan. Muutoksen yksikkökustannuk- set. Integroitujen verkkojen toteuttaminen toisi koko lailla etuja raideverkon toimivuudelle, taloudellisuudelle ja palvelukyvylle. Olisi hyvä selvittää kaupunkiratojen metroksi muuttami- sen hinta ja muutostyön läpiviennin pullonkaulat.

Lisäksi jo lähiaikoina olisi hyötyä seuraavista selvityksistä:

- Pasilan toisen metroaseman sijoitusvaihtoehtotarkastelu - Lentokenttämetron linjausvaihtoehtojen tarkastelu - Hyrylän metron toteuttamismahdollisuuksien kartoitus - Visioverkkojen jatkoanalyysi herkkyys- ja joustotarkastelumenetelmin Verkkoanalyysit muuttamalla taustaverkkoja Verkkoanalyysit muuttamalla oletuksia Verkkoanalyysit muuttamalla maankäyttöä

Tutkittujen visioverkkojen alavaihtoehtoina ja jatkokehitelminä olisi mielenkiintoista selvittää mm seuraavia verkon yksityiskohtia:

Verkot 1,1a,1aa,1ab

1 Itäkeskuksen ratkaisu verkossa 1ab - haaroilta molemmille - Mellunmäestä Viikkiin - Itäkeskuksesta suoraan Östersundomiin - Itäkeskukseen päättyvä linja - Itäkeskuksen aseman sijoittamisvaihtoehdot 2 Espoon metrohaaran vaihtoehdot 3 Keskustan haaroitusten vaihtoehdot

56 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle Verkko 2a

1 Rengaslinja Espa-Huopalahti-Oulunkylä-Viikki-Arabia-Kalasatama-Espa 2 Jokerin hajoittaminen kahdeksi linjaksi ( Tapiola-Leppävaara-Pitäjänmäki-Meilahti-Espa- Viikki-Itäkeskus ja Huopalahti-Oulunkylä-Pasila-Huopalahti )

Verkot 3a,3b,3c

1 Rantaradan lisäraiteiden linjaus vasta Huopalahdesta Meilahteen 2 Rantaradan lisäraiteiden linjaus jo Vermosta Munkinseudun kautta Meilahteen 3 Metrolinja Itäkeskus-Pasila-Leppävaara lisänä verkkoon 3c 4 Rantametron haaroitus

PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 57 58 PÄÄKAUPUNKIRAITEITA, Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle

HKL:n julkaisusarja C

3/2009 Pääkaupunkiraiteita – Raideverkon kehittämisen ideoita Helsingin seudulle 2/2009 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 1/2009 Liitosalueen pienkalustolinjojen suunnitelma 4/2008 Jokeri 2, Hankesuunnitelma 3/2008 Kaupunkipyöräjärjestelmän uudistaminen – hankesuunnitelma 2/2008 Jokeri 2, Keskuspuiston tunneli, hankesuunnitelman liitteet 1/2008 Jokeri 2, Keskuspuiston tunneli, hankesuunnitelma 3/2007 Helsingin poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelma 2008–2011 2/2007 HKL:n telematiikkaratkaisujen ja sähköisen matkustajainformaation nykytila sekä eri osa-alueiden kehittämistavoitteet 2007–2012 1/2007 Helsingin pohjoisen ja koillisen osan linjaston kehittämissuunnitelma 2/2006 Raitioliikenteen tehostamismahdollisuuksien kartoitus 1/2006 Iso liityntä – liityntälinjaston alustava kehittämissuunnitelma 5/2005 Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen Osaraportti 4, Toteutetut automaattimetrot 4/2005 Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen Osaraportti 3, Automatisointivaihtoehtojen vaikuttavuus 3/2005 Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen Osaraportti 2, Hankkeen liikenteelliset vaikutukset 2/2005 Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen Osaraportti 1, Hankkeen tekninen kuvaus 1/2005 Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen 1/2004 Metro Pasilasta eteenpäin Ajatuksia Helsingin joukkoliikenteen kehittämiseksi -sarja 2/2003 Automatisoitu metro Ajatuksia Helsingin joukkoliikenteen kehittämiseksi -sarja 1/2003 Jokeri II, Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi Ajatuksia Helsingin joukkoliikenteen kehittämiseksi -sarja

HELSINGIN KAUPUNGIN HKL -LIIKELAITOS www.hkl.ﬁ