Salon Kaupungin Nuorisopalvelujen Palveluverkkoselvitys

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Salon Kaupungin Nuorisopalvelujen Palveluverkkoselvitys Salon kaupungin nuorisopalvelujen palveluverkkoselvitys Tausta Opetuslautakunta 25.10.2016 § 123 Opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lundström teki kokouksessa seuraavan lautakunta-aloitteen: "Aloite nuorisotilapalveluverkon selvittämiseksi: Nuorisotilaverkkoa on muutama vuosi sitten muutettu merkittävästi. Useampi lähialueen nuorisotila päätettiin silloin lopettaa ja perustaa Steissi Salon keskustaan. Tämän päätöksen jälkeen on kuitenkin lähialueiden nuorisotiloja ryhdytty perustamaan uudelleen - ensin Halikon kirjaston yhteyteen ehdotettiin sopeuttamissuunnitelman yhteydessä perustettavaksi nuorisotila ja nyt kaupunginjohtaja esittää osana talousarvioesitystä, että Tupuriin tulisi myös omaa toimintaa. Opetuslautakunta pitää tärkeänä, että selvitämme suunnitelmallisesti nuorisotoiminnan tarpeet ja mietimme, missä toimipaikoissa nuorisotoimintaa Salossa tulevaisuudessa tulisi tarjota. Selvitystyössä tulee erityisesti arvioida Steissin tulevaisuus ja mahdollisten alueellisten nuorisotilojen tarve. Sanna Lundström opetuslautakunnan puheenjohtaja" Nuorisolaki Nuorisopalvelut ovat osa kunnan palvelukokonaisuutta, jota ohjaa valtionhallinnon tasolla nuorisolaki. Se antaa yleiset suuntaviivat ja puitteet kunnalliselle nuorisotyölle. Voimassa olevan Nuorisolain (72/2006) mukaan nuorisotyö ja – politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (7§) Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Nuorisopolitiikalla tarkoitetaan nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista. Yleisesti ajatellaan, että nuorisotyö on kaikille nuorille suunnattu ennaltaehkäisevä nuorten monimuotoista osallisuutta ja aktiivista vapaa-aikaa tukeva peruspalvelu, jota täydennetään kunnan tarpeiden mukaan kohdennetuilla, erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten auttamistoimenpiteillä. Hallituksen erityisenä tavoitteena on ollut koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisy. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut esityksen uudeksi nuorisolaiksi, jonka pohjalta hallitus on antanut esityksensä eduskunnalle 29.6.2016. Esityksessä valtionohjausta on olennaisesti vähennetty. Laki ei enää määrittelisi mitä työmuotoja kuntien nuorisotyöhön kuuluu tai voi kuulua. Myös nuorisotyön ohjaus hallituksen nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kautta on poistunut. Valtion ohjaus ja priorisoinnit näkyvät kuitenkin edelleen muun muassa etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan taloudellisessa tukemisessa. Kunnat voivat uuden nuorisolain mukaan aiempaa itsenäisemmin päättää minkälaista nuorisotyötä kunnassa harjoittavat ja mitkä ovat nuorisotyön ja politiikan tavoitteet. Palveluverkkotyöryhmä Nuorisolaki 8 § Nuorten osallistuminen ja kuuleminen: Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Tästä syystä apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa on viranhaltijapäätöksellään § 8/2016 (muu asia) nimennyt nuorisopalvelujen palveluverkkoselvitystyöryhmään seuraavat jäsenet: Pia Setälä, lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Johanna Paananen, nuorisopalvelujen esimies Nuorisovaltuuston edustaja Nuorten edustajat seuraavilta nuorisotiloilta: Särkisalo, Perniö, Kiikala, Kisko, Suomusjärvi, Muurla, Steissi, Inkere, Kuusjoki ja Märynummi Seurakunnan nuorisotyön edustaja Päätöksen mukaan työryhmän tulee saattaa työnsä valmiiksi 25.11.2016 mennessä, jotta asia voidaan käsitellä joulukuussa pidettävässä opetuslautakunnan kokouksessa. Nuoret ovat nuorisotiloittain nimenneet edustajansa työryhmään. Ryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Pia Setälä, lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Arttu Laaksonen, nuorisovaltuuston edustaja Maritta Järveläinen, seurakunnan nuorisotyön edustaja Matias Lauronen, Kunnarin vintti, Kuusjoki Elli Virpo, Poiju, Särkisalo, Sauli Siltanen, Narikka, Perniö Minttu Jurmu, Huudi, Kisko Seval Özdemir ja Jere Hauhia, Steissi, keskusta Milla Suominen, Inksu, Inkere Juho Ylimaa, Muurla Aleksi Virta, Nugga, Kiikala Suvi Laaksonen, Nuttu, Suomusjärvi Emil Hellberg, Mesta, Märynummi Johanna Paananen, nuorisopalvelujen esimies Edelliset muutokset nuorisopalvelujen palveluverkkoon Edellisen kerran Salon nuorisopalvelujen palveluverkkoa muutettiin nuorten keskus Steissin käyttöön ottamisen yhteydessä vuonna 2013. Tuolloin käytössä olleiden kiinteistöjen välimatkat Mariankatu 12:sta maanteiden mukaan. Kevyen liikenteen väyliä matkat voivat olla lyhempiäkin. Vinkkis, Halikko 3,6 km Jepulis, Tupuri 4,2 km Nuorten pajatoiminta, Alhaisi 2,5 km Kiffari, keskusta 0,9 km Nuokku, Ollikkala 2,2 km Bändilä, Palometsä 2,4 km Halikon bänditila 3,8 km Takomo, Keskusta 0,9 km Etsivä nuorisotyö, Keskusta 0,9 km Kiinteistöjen kustannukset € / vuosi Ulkoiset: Vinkkis, Halikko 42 000 Halikon bänditila 4 500 Takomo, Keskusta 43 000 Sisäiset: Jepulis 5 900 Nuorten pajatoiminta, Alhaisi 32 400 Kiffari, Keskusta 37 600 Nuokku, Ollikkala 16 300 Bändilä, Palometsä 17 200 Etsivä nuorisotyö 3 000 Ulkoiset vuokrat yhteensä 89 500 Sisäiset vuokrat yhteensä 109 700 Sisäiset ja ulkoiset vuokrat yhteensä 199 200 Sisäiset puhtaanapitokulut näiden tilojen osalta ovat noin 46 000 €/v. Vuokrat ja puhtaanapitokulut yhteensä 245 200 €/v. Nuorisopalvelujen nykyinen palveluverkosto Alla olevassa ei ole huomioitu ostopalveluina hankittavia nuorisotilojen ostopalveluja: Angelniemi, Vartsala, Teijo, Kaivola, Hajala. Tällä hetkellä käytössä olevien kiinteistöjen kulut: Nuorisotilojen vuokrat ja sisäiset puhtaanapitokulut Tila Sisäinen Ulkoinen Puhtaanapito Yhteensä Huudi, Kisko 5 377 4 244 9 621 Inksu, Inkere 9 728 1 559 11 287 Kunnarin Vintti, Kuusjoki 10 829 1 836 12 665 Mesta, Märynummi 7 200 1 990 9 190 Muurla 6 619 1 441 8 060 Narikka, Perniö 7 895 3 795 11 690 Nugga, Kiikala 8 912 2 700 11 612 Nuorten keskus Steissi 127 584 26 315 153 899 Nuttu, Suomusjärvi 2 102 1 323 3 425 Poiju, Särkisalo 9 200 979 10 179 Leirisalo 33 644 33 644 83 477 134 784 46 182 275 272 Tällä hetkellä nuorten keskus Steissiltä toimii: - Nuorten työpajatoiminta: starttivalmennus Antero sekä taide-, media-, puutyö- ja kahvilapajat Salon kaupungin nuorten työpajatoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on parantaa nuorten valmiuksia hakeutua koulutukseen, työhön tai muihin tarvitsemiinsa palveluihin, vahvistaa nuorten elämänhallintaa sekä tukea 2.asteen opintojen suorittamista. - Etsivän nuorisotyön palvelut, joita toteutetaan A-klinikkasäätiön kanssa yhteistyössä Etsivä nuorisotyö tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. - Erityisnuorisotyön palvelut Erityisnuorisotyö palvelee Salossa asuvia 12- 18-vuotiaita nuoria ja heidän perheitään, yksittäisissä tapauksissa nuorisolain mukaisesti 29 -vuotiaaseen asti. Erityisnuorisotyö tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun, ohjaukseen ja nuoren yksilökohtaiseen tukemiseen. Erityisnuorisotyötä toteutetaan myös ryhmätoimintana. - Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöjen Linkki- toiminta, joka toimii kiinteässä yhteydessä erityisnuorisotyön kanssa. Linkki-toiminta on tarkoitettu varsinaissuomalaisille 12-18 -vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen, yhdessä ja erikseen. Linkki pyrkii tukemaan vanhemman ja nuoren keskinäistä suhdetta sekä vanhemmuutta ja nuoren omaa kasvua ja hyvinvointia. - 4H- yhdistys Lapsi- ja nuorisojärjestönä 4H:lla on kasvatustehtävä. 4H:n kasvatustavoitteena on lapsen ja nuoren kasvu aktiiviseksi, vastuulliseksi ja yritteliääksi. - Kunnari- luokka Kunnari-luokalla opiskelevat oppilaat, jotka eivät jostain syystä voi käydä omaa lähikouluaan. Oppilaat tarvitsevat oppimisympäristökseen jotain muuta kuin perinteisen koulun. Oppilaat tarvitsevat räätälöityjä ratkaisuja oppimisen ja koulunkäynnin tueksi. Oppilaita oppimista tukee ympäristö, jossa he voivat keskittyä siihen, että saavat koulunkäynnin taas säännölliseksi ja tavoitteiden mukainen opiskelu edistyy. - Bänditila Bänditila mahdollistaa nuorten bändien harjoittelun. Tilaan myönnetään käyttövuoroja ja nuorten on mahdollista käyttää tilassa olevia soittimia. - Skeittihalli Skeittihalli mahdollistaa skeittaamisen, scoottaamisen ja bmx- pyöräilyn. Tilaan on nuorten työpajatoiminnan puutyöpajan toimesta parhaillaan rakenteilla kiipeilyseinä. - Nuorisotila Nuorisotilakäytössä on monipuoliset nuorten keskuksen tilat, jotka mahdollistavat korkeatasoisista ja monipuolisista nuorten kiinnostuksen kohteista lähteviä aktiviteetteja, mm. teatteri-, konsertti-, tapahtumatoimintaa. Suomalainen ja kansainvälinen kokemus nuorisotiloista osoittaa, että toimivin nuorisotilojen palvelukokonaisuus on se, joka koostuu sekä pienemmistä alueellisista nuorisotiloista, sekä kaupunkikeskukseen sijoittuvasta suuremmasta, monipuolisemmasta ja paremmin resursoidusta ns. toimintakeskuksesta. Nuorisotyön yleisenä ongelmana on sen vaikeus osoittaa työnsä vaikuttavuus. Siitäkin huolimatta, nuorisopalvelujen käyttäjille suunnatut kyselyt osoittavat säännönmukaisesti, että nuoret ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Steissillä on käytettävissä ainutlaatuiset tilat, jotka mahdollistavat monenlaista nuorten omaehtoista toimintaa ja aktivoimista. Tilaratkaisuissa ja toiminnoissa on kuultu nuorten mielipiteitä ja näin tullaan toimimaan jatkossakin. Nuorisopalvelujen henkilöstön mukaan nuorten keskus Steissin käytössä olevat tilat nähdään ehdottomasti hyvänä. Perusteluina mm. seuraavat
Recommended publications
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Webometric Network Analysis
    Webometric Network Analysis Webometric Network Analysis Mapping Cooperation and Geopolitical Connections between Local Government Administration on the Web Kim Holmberg ÅBO 2009 ÅBO AKADEMIS FÖRLAG – ÅBO AKADEMI UNIVERSITY PRESS CIP Cataloguing in Publication Holmberg , Kim Webometric network analysis : mapping cooperation and geopolitical connections between local government administration on the web / Kim Holmberg. – Åbo : Åbo Akademi University Press, 2009. Diss.: Åbo Akademi University. ISBN 978-951-765-510-1 ISBN 978-951-765-510-1 ISBN 978-951-765-511-8 (digital) Painosalama Oy Åbo 2009 Acknowledgements This research started as a mixed collection of very diffuse ideas that gradually gained focus and evolved into the research that now has been completed and written down. Without the advice and encouragement of certain persons this work would not have been possible, or at least it would have looked very different. To these persons I direct my deep gratitude. First of all I want to thank my supervisors, professors Gunilla Widén-Wulff and Mike Thelwall, for their advice and support throughout this process. I have been very fortunate to have two such knowledgeable and generous supervisors. Gunilla has given me the freedom to pursue my own path and make my own discoveries, but she has always been there to help me find my way back to the path when I have strayed too far from it. It has been a great privilege to have Mike as my second supervisor. Mike’s vast knowledge and experience of webometrics, great technical skills, and unparalleled helpfulness have been extremely valuable throughout this research. I also want to thank professors Mariam Ginman and Sara von Ungern-Sternberg for convincing me to pursue a doctoral degree, a decision that I have never regretted.
    [Show full text]
  • Salon Kaupunki 1/10.03.00.09/2019
    Salon kaupunki 1/10.03.00.09/2019 Julkipanolista rakennuslupia Salon kaupunki koskevista päätöksistä Rakennusvalvonta Viranhaltijapäätös Päätöksen antamispäivä 26.11.2019 Pykälä Luvan tiedot Luvan tunnus 593 734-1-9-1 Hermanni 734-2019-597 Helsingintie 9 24100 SALO LVI-järjestelmän uusiminen Rakennuksen (asuin-/liikekerrostalo) sisäpuoliset jätevesiviemärit saneerataan sukkasujutusmenetelmin. Taksa: 2.4.5: 350 euroa 594 734-555-3-319 Bondtyko 734-2019-596 Matildankaari 5a 25660 MATHILDEDAL Käyttötarkoituksen muutos Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitusmuutos vakituiseksi asunnoksi. Rakennusluvalla 734-2010-134 hyväksyttiin kiinteistölle 734-555-3-283 (osoitteella Matildankaari 1) tulevat kuuden vapaa-ajan asunnon luvat. Kiinteistö 734-555-3-283 on lohottu kuuteen osaan (jokaiselle vapaa- ajan asunnolle omansa, rekisteröintipäivä 31.12.2013). Kaksi loma-asuntoa (uudet kiinteistötunnukset 734-555-3-319 ja 320) on otettu käyttöön 07.01.2013. Nyt kiinteistöllä 3-319 (uusi osoite Matildankaari 5a) oleva loma-asunto muutetaan vakituiseksi asunnoksi. Taksa: 2.4.1, 2.4.2: 180 + 92x2,4 euroa 595 734-667-3-74 Pyöli 734-2019-600 Ullantie 1 25130 MUURLA Muutostyö Sisätilamuutoksia, muutosala 50 m2 Taksan kohta: 2.3.1, 2.3.2 ja 12.1 : 2 x 180 eur + 2 x 2,4 x 50 eur 596 734-22-30-6 Anjala 734-2019-576 Kaskiahonkuja 6 24280 SALO Erillislaite Maalämpökaivo Taksan kohta 3.1.3: 220 e 597 734-661-3-42 Kistola 734-2019-598 Suvitie 66 25130 MUURLA Uusi rakennus Vierasmaja Taksan kohdat 2.2.1, 2.2. ja 8.2 : 150 e+ 1.45 e/m2 X 40,0 m2+ 150 e 598 734-782-6-121 Kaukosalo 734-2019-599 Vähä Marsaari 25630 SÄRKISALO Erillislaite Jätevesijärjestemän saneeraus Taksan kohta 3.1.1.
    [Show full text]
  • Taulukko 2 Luettelot Salon Seudun Merkittävistä Rakennetun
    TAULUKKO 2 LUETTELOT SALON SEUDUN MERKITTÄVISTÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUKSISTA, RYHMISTÄ JA ALUEISTA Perniön asemanseutua. Valokuva Heikki Saarento / VSL SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 31.5.2006 SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA MERKITTÄVÄT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ALUEKOKONAISUUDET (sra) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 31.5.2006 KUNTA MKALUENRO NIMI RYHMAT KOHTEET Halikko sra 136 Halikonlahden kulttuurimaisema (19) srr 16, 43, 57, 58, 85, 92, 96, 97, 127, 128, 130, 135 sr 79, 86, 88, 135, 208, 278, 282, 287, 288, 396, 397, 440, 466, 701, 707 Halikko sra 137 Suuri rantatie ympäröivine kulttuurimaisemineen (20) sr 400 Halikko sra 138 Angelniemen kirkkomaisema (21) srr 30. 94 sr 154, 458 Halikko sra 139 Sapalahden kulttuurimaisema (22) srr 31 sr 157 Kiikala sra 18 Johannislund (47) srr 3 sr 50 Kiikala sra 19 Kiikalan kirkko srr 4 sr 68, 71 Kiikala sra 20 Kruusilan kylä ja kulttuurimaisema (48) sr 105, 109 Kisko sra 39 Kiskon kirkonkylä (49) srr 15, 26 sr 37, 43, 54, 60, 66-69, 92, 93 Kisko sra 40 Haapaniemen kulttuurimaisema (50) srr 5 sr 7, 8 Kisko sra 41 Orijärven kaivosalue (51) srr 24 sr 46, 86 Kisko sra 42 Mommolan kartano ja kulttuurimaisema (52) srr 32, 33 sr 118, 136, 138, 139 Muurla sra 31 Ylisjärven kulttuurimaisema ja Ruotsalan kylä (98) srr 4,13, 25 sr 25, 26, 35, 107, 201, 203, 205 Perniö sra 125 Perniön kirkon miljöö (132) srr 86 sr 457, 465, 466, 504, 506, 521, 523 Perniö sra 126 Perniön kartanot ja suurtilat/Yliskylän kulttuurimaisema (133) srr 7, 8, 48, 122 sr 29, 31, 33, 254, 706 Perniö sra 127 Perniön kartanot ja suurtilat/Paarskylä
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]
  • Political Participation in a Potential Municipal Merger in the Turku Region Krister Lundell
    City of Turku Turku Urban Research Programme RESEARCH BRIEFINGS 4b/2013 Political Participation in a Potential Municipal Merger in the Turku Region Krister Lundell unicipal mergers and other reforms at the local level have been on the agenda in Key messages most Western European countries since the 1950s. For instance, in Sweden and • A large majority of the citizens in Denmark, the total number of municipalities has been the Turku region believe that the reduced to roughly one tenth. Also in Belgium and the possibilities of participation and UK, the reduction of the number of municipalities has influence will diminish if a munici- been drastic. There are large variations between coun- pal merger takes place. However, tries concerning reasons, design, implementation and young people, students and those who live in the city of Turku have a the pace of the reforms. However, most of the municipal more positive view of the prospects amalgamations have one thing in common: the purpose 1 of democratic involvement than to improve local efficiency. others. Large municipal mergers have far-reaching implications • Apart from local elections, voting in for representative democracy. They are a challenge to advisory referendums was stated the organization and institutions of local democracy be- to be the most popular form of cause political decision-making becomes more distant democratic involvement. Similarly, from the citizens, creating a perceived lack of influence the citizen initiative device and new on local issues.2 This, in turn, may have a negative effect technology, for instance Internet- on democratic legitimacy. The on-going nationwide re- voting on various issues, have poten- form in municipal structures in Finland, which aims at tial for engaging citizens.
    [Show full text]
  • Finnish Studies
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S From Cultural Knowledge to Cultural Heritage: Finnish Archives and Their Reflections of the People Guest Editors Pia Olsson and Eija Stark Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 1 October 2014 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-96-1 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1402; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Douglas Robinson, Professor, Dean, Hong Kong Baptist University Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • N:O 288 809 Liite 1 TUKIALUEJAKO Alue a Alastaro, Askola, Aura
    N:o 288 809 Liite 1 TUKIALUEJAKO Alue A Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säky- Alastaro, Askola, Aura, Elimäki, Espoo, lä, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Helsinki, Järvenpää, Karinainen, Karjaa, Tampere, Toijala, Tuulos, Ulvila, Urjala, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeakoski, Val- Kirkkonummi, Koski Tl, Kouvola, Kuus- keala, Vammala, Vampula, Vehmaa, Vel- joki, Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja, kua, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Viro- Loimaa, Loimaan kunta, Loviisa, Marttila, lahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Myrs- Ypäjä ja Äetsä sekä Dragsfjärdin, Halikon, kylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Perniö, Inkoon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Pa- Pertteli, Pohja, Pornainen, Pukkila, Pöytyä, raisten, Pernajan, Piikkiön, Porvoon, Sau- Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sipoo, von, Särkisalon ja Turun saaristo-osat. Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Västanfjärd sekä saaristo- Alue C1 osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Alahärmä, Enonkoski, Hankasalmi, Hau- Inkoo, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, kivuori, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Ja- Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Sauvo, Särkisalo lasjärvi, Joensuu, Joroinen, Jurva, Juva, ja Turku. Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsän kun- nasta entisen Kuoreveden kunnan alue, Alue B Jämsänkoski, Kangaslampi, Kaskinen, Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askai- Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, nen, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Kitee, Korpilahti, Korsnäs, Kristiinan- Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina,
    [Show full text]
  • Gender Equality and the Municipal Level
    Kjartan Ólafsson Tryggvi Hallgrímsson With support from the European community – Programme relating to the community Framework Strategy on Gender Equality (2001-2005). Centre for Gender Equality Iceland Kjartan Ólafsson Tryggvi Hallgrímsson Tea For Two – Final Report Grant Agreement VS/2006/0312. With support from the European community – Programme relating to the community Framework Strategy on Gender Equality (2001-2005). The information contained in this publication (or other materials) does not necessarily reflect the position of the European Commission. This project has also received grants from: The Ministry of Social affairs, Iceland The University of Akureyri Research Fund, Iceland Project leader: Centre for Gender Equality in Iceland. Centre for Gender Equality Iceland Copyright ©2008, Centre for Gender Equality - Iceland Centre for Gender Equality Borgum v/Nordurslod IS-600 Akureyri ICELAND E-mail: [email protected] www.jafnretti.is and www.gender.is The information contained in this publication (or other materials) does not necessarily reflect the position of the European Commission. Contents Introduction ........................................................................................... 9 Gender equality and the municipal level ................................................... 11 The five countries at a glance ................................................................. 17 Data and methods................................................................................. 47 Internet survey ....................................................................................
    [Show full text]
  • Vainion Liikenne
    VAINION LIIKENNE 1.1. - 1.6.2014 p. (02) 777 330 www.vainionliikenne.fi AIKATAULUMERKINNÄT: TECKENFÖRKLARINGAR: M-S = joka päivä = varje dag M-L = maanantai - lauantai = måndag - lördag M-P = maanantai - perjantai = måndag - fredag M = maanantaisin = måndag Ti = tiistaisin = tisdag K = keskiviikkoisin = onsdag To = torstaisin = torsdag P = perjantaisin = fredag L = lauantaisin = lördag S = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä = söndag och helgdagar SS = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, = söndag och helgdagar, då useamman pyhäpäivän ollessa två eller flera helgdagar samman- peräkkäin ajetaan vain viimeisenä. faller, köres endast den sista. Ei yksittäisinä arkipyhinä. Ej på söckenhelger. Koulp = koulupäivinä = skoldagar + = kouluvuoden aikana = under skolåret ++ = koulujen kesäloman aikana = under skolornas sommarlov X = pysähtyy tarvittaessa = stannar vid behov = auton vaihto = bussbyte | = auto ei käy paikkakunnalla = bussen besöker ej orten T = tarvittaessa = vid behov th = tienhaara = vägskäl = ExpressBus pikavuoro-osuus = snabbtur (kellonaika) = suluissa oleva kellonaika on liityntäbussin aika lentoasemalla. Muutokset aikatauluissa ovat viranomaisten luvalla mahdollisia. POIKKEAVA LIIKENNE JUHLAPYHINÄ: FÖRÄNDRIGAR PÅ GRUND AV HELGER: 1.1. ke Uudenvuodenpäivä, 1.1. ons Nyårsdagen, sunnuntaivuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 5.1. su sunnuntaivuorot, ei SS-vuoroja 5.1. sön söndagstrafik, ej SS-turer 6.1. ma Loppiainen, 6.1. mån Trettondagen, söndagstrafik, sunnuntai- ja SS-vuorot även SS-turer 17.4. to Arkiliikenne, myös 17.4. tor fredagstrafik erilliset P-vuorot 18.4. pe Pitkäperjantai, sunnuntai- 18.4. fre Långfredagen, vuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 19.4. la Lauantailiikenne 19.4. lör lördagstrafik 20.4. su Pääsiäispäivä, sunnuntai- 20.4. sön Påskdagen, vuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 21.4. ma 2. pääsiäispäivä, 21.4.
    [Show full text]
  • The Character and Significance of Migration Traditions from Finland to North America
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Copenhagen Business School: CBS Open Journals American Studies in Scandinavia, Vol. 9, 1977: 95-104 The character and significance of migration traditions from Finland to North America By Reino Kero University of Turku In some areas of Finland emigration was intense over several decades, but the objective of migrations from other certain areas might have been some particular city in the homeland. An intense emigration to transatlantic countries was part of the migration traditions of Vaasa province, while in the provinces of eastern and southern Finland, this tradition was very weak and short-lived. We can thus say that the migration traditions of Vaasa province were very different from those of eastern and southern Fin1and.l Most communes in Vaasa province had an intense emigration tradition to transatlantic countries, but the streams of emigrants coming from these communes are found to be remarkably different if the destinations of the streams are compared. Similar results can be found if the weaker emigration streams from other provinces are studied. A few particularly distinctly observable traditions are given below as examples. In 1882,2 48 emigrants departed for transatlantic countries from the neighbouring communes of Ylistaro and Isokyro. Of these, 24 (50.0%) had purchased tickets to Ohio. In 1890, 81 emigrants departed, 10 (12.3 O/o) of whom went to Ohio, and of 365 emigrants leaving in 1905, 88 (24.1 %) were destined for Ohio. Only 5.3%) 2.5% and 3.4% of the total Finnish emigration during these years was directed to Ohio.
    [Show full text]