1.9.2013 Helsingin Salaperäinen Ulkosaaristo
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Palauta kiitos | Vänligen returnera | Please return AARRESAARET Helsingin salaperäinen ulkosaaristo Skattöarna • Treasure Islands 5.6.-1.9.2013 Helsingin kaupungintalo Helsingfors stadshus Helsinki City Hall Sofiankatu 1, Sofiegatan 1 ma-pe, må-fr, Mon-Fri 9–19 la-su, lö-sö, Sat-Sun 10–16 www.virka.fi | www.aarresaaret.fi 1 AARRESAARET Skattöarna • Treasure Islands 2 3 Sotilassaariston historia Jarmo Nieminen Sakari Manninen 2012 Kuninkaansaari Tsaarin linnoitukset Venäjän armeija marssi kevättalvella 1808 Helsinkiin. Piirityksen asemia yhdistivät maanalaiset käytävät ja tiiliholvatut tykkimie- jälkeen voittamattomana pidetty Viapori antautui ja saaret siirtyi- histön asuintilat. Tykkiasemien alapuolelle ja läheisyyteen oli lou- vät venäläisille. Kun 1854 kesällä ”Pohjolan Gibraltarin” edustal- hittu suuria ammuskellareita ja asuinbunkkereita. Suomenlinnan le ilmestyi englantilaisia sotalaivoja, päättivät venäläiset turvata pääsaaret jäivät selustaan, tykistön päävoima oli Vallisaaressa ja linnoituksen sivustat tykkipattereilla. Graniittisten tykkiasemien 1900-luvun alussa Kuninkaansaaressa ja Santahaminassa. rintavallit kohosivat Viaporin lähisaarille. Seuraavana kesänä eng- Japanilaiset tuhosivat Tyynellämerellä Venäjän Tyynenmeren lantilaisia ja ranskalaisia odotti suuri yllätys. Sadat tykit osoittivat ja Itämeren laivastot toukokuussa 1905. Venäjällä alkoivat yhteis- merelle Santahaminan ja Lauttasaaren väliseltä ranta-alueelta. kunnalliset levottomuudet. Kesällä 1906 kapina roihahti myös Hyökkääjillä oli huonot lähtökohdat. Tykkien ammuksia ja me- Santahaminassa. Kuninkaansaaren salkoihin nostettiin punaiset rijalkaväen rykmenttejä ei ollut riittävästi, mutta englantilais-rans- liput, joissa luki Maata ja vapautta. Saaret olivat maailman huo- kalainen 81 aluksen laivasto-osasto noudatti silti hyökkäyskäskyä. mion keskipisteessä. 2 000 miehen kapinallisjoukko hävisi kolme Suomalaiset ja venäläiset sotilaat saivat yhteisen tulikasteensa päivää kestäneen tiukan taistelun. Tsaarin tarkk’ampujaprikaatin linnoituksen suojassa. Viaporia ei valloitettu. Pommitukset osoit- joukot hyökkäsivät Kaivopuistosta ja Santahaminasta. Laivasto tu- tivat silti linnoituksen sotatekniset heikkoudet. Lähisaarille alettiin litti ulkomereltä. Uimalla pakoon yrittäneet kapinalliset ammuttiin rakentaa uusia, tykkiasemia, joiden kantomatka oli pitempi. konekiväärillä mereen. Kuninkaansaaren ammusluolan räjähdys 1880-luvulla Viaporin ja lähisaarien vanhat patterit vah- tuhosi kymmeniä kapinallisten avuksi rientäneitä Suomen puna- Muinaisen Suur-Sibbon vartiotulien ketju alkoi Vantaajoen Konung Gustaf den III åskåda en Sjö Exercitie i juni 1775” . vistettiin maavalleilla ja ne varustettiin rihlaputkisilla tykeillä. kaartilaisia. Yhdessä Suomen sotahistorian suurimmista taisteluis- edustan ulkosaarilta. Avomeren äärellä olevan Santahaminan (Tällä kentällä Hänen Kunink. Majest. Kuningas Kustaa III suvaitsi Käytettiin myös kokonaan uutta rakennustekniikkaa, betonointia. ta, joka käytiin Helsingin saarilla, katosi kaikkiaan yli 600 miestä. satamakylä asutettiin viikinkiaikojen lopulla. Mainintoja saar- seurata meriharjoituksia kesäkuussa 1775) kirjoitettiin 1700-luvun Kallioihin louhittiin ammusluolia. Vuosisadan lopulla oli Valli- Viaporin kapina oli yksi lähtölaukauksista, jotka johtivat lokakuun ten sotilaallisesta käytöstä on 1400- ja sotilasrakenteista 1500-lu- lopun salaisiin sotilaskarttoihin ja Kuninkaansaaren pohjoisnie- saareen, Kuninkaansaareen ja Santahaminaan rakennettu kivestä vallankumoukseen vuonna 1917. Bolševikit voittivat Leninin joh- vulta lähtien. ”På denna Plan behagade Hans Kongl. Maijest men kallioon. tykkiasemat 120 raskaalle ja järeälle rannikkokanuunalle. Tykki- dolla, ja Neuvosto-Venäjä syntyi. 4 5 Sotilassaariston luonto Jarmo Nieminen Kruunuvuoren selän eteläistä sivustaa vartioi suljettujen sotilas- ulkokehän. 1. maailmansodassa saaret linnoitettiin ja suomalaiset saarten ketju; Vallisaari–Kuninkaansaari–Santahamina. Saarten jatkoivat niiden rakentamista seuraavien vuosien aikana. pohjoisrannat ovat suojaisia. Etelärannoilla avomeren myrskyt ja Saarten luonto järkkyi, kun metsät kaadettiin, kallioihin jäät silottavat kalliot kymmenien metrien leveydeltä tasaisiksi ja rakennettiin tykkiasemia ammusluolineen ja rannat louhittiin paljaiksi. Kasvillisuus on niukkaa verrattuna saarten pohjoisranto- vaikeakulkuisiksi maihinnousujen estämiseksi. Saariin tuotiin jen vehmaisiin rantoihin. Viaporin venäläinen merilinnoitusrinta- Santahaminasta suunnattomat määrät hiekkaa. Nyt 100 vuotta ma perustettiin 1800-luvun puolivälissä saman saariketjun jatkeek- myöhemmin samat paikat suojaavat harvinaisia eläin- ja kasvi- si. Miessaari, Rysäkari, Melkki, Katajaluoto, Harmaja, Kuivasaari, lajeja, jotka ovat monin paikoin kadonneet muualta. Isosaari, Itä-Villinki ja Eestiluoto muodostivat merilinnoituksen Jarmo Nieminen 2011 Vallisaari Helsingin merilinnoitus Suomalaiset sotilassaaret Venäjän kärsimä tappio Japanille muutti Viaporin merkityksen. Helsingin edustan sotilassaaret siirtyivät Suomen armeijalle vuon- Pietarissa valmistauduttiin torjumaan länsiliittoutuneiden mah- na 1918. Santahaminasta tuli maavoimien ja ilmavoimien saari. dolliset maihinnousuyritykset Suomenlahdella linnoittamalla Vallisaareen ja Kuninkaansaareen perustettiin laivaston ja tykistön rannikot Saarenmaalta ja Ahvenanmaalta aina Kronstadtiin asti. varikkoja. Rannikkotykistö hallinnoi ulkosaaria. 1930-luvulla Kui- Torjunta perustui vahvoihin merellisiin tukikohtiin; Viaporin, vasaaren asennettiin 305 mm:n kaksoistornitykki. Nykyistä museo- Tallinnan ja Viipurin linnoituksiin ja niiden jalkaväkeen. Valtaisa tykkiä huoltaa Rannikkotykistökilta. Erityisinä juhlapäivinä tykillä linnoitusjärjestelmä nimettiin Pietari Suuren merilinnoitukseksi. ammutaan kunnialaukauksia. Helsingin edustan linnoitusketju ulotettiin ulkosaarille Itä-Villin- Toisessa maailmansodassa linnakkeet estivät pelkällä ole- kiin, Isosaareen, Kuivasaareen, Harmajalle, Katajaluotoon, Rysä- massaolollaan Neuvostoliiton Itämeren laivaston hyökkäykset. karille, Miessaareen ja aina Kytöön asti. Saarten merkitys Helsingin ilmapuolustukselle oli ratkaisevan tärkeää. 1970–1990-luvuilla ulkosaaria varustelttiin kymmenillä kallioon louhituilla moderneilla tornitykeillä. Useiden linnakesaarien sotilaallinen käyttö loppunut. Puo- lustusvoimat on tehnyt luopumispäätökset Rysäkarista, Vallisaa- resta, Kuninkaansaaresta ja Kuivasaaresta. Saarten tulevaisuuden käyttöä valmistellaan. Jussi Leppänen 2012 Vallisaari Jarmo Nieminen 2011 Santahamina 6 7 Sotilassaarien kasvi- ja eläinlajit runsastu- vat Helsingin kasvun paineissa Vallisaaren ja Santahaminan vallirinteille on kehittynyt uskoma- ton puutarha, jossa kukoistaa yli 400 kasvilajia. Santahaminassa viihtyy 560 kasvilajia ja Vallisaari–Kuninkaansaaressa vain hieman vähemmän, 440 lajia. Samoilta saarilta on tunnistettu kuluvalla vuosikymmenellä 1 300 perhoslajia, joista yli 200 lajia on Suomes- sa silmälläpidettäviä, vaarantuneita tai uhanalaisia. Perhosten ja kasvien yltäkylläinen runsaus on poikkeuksellista Suomessa. Sisempien saarten kehä on lepakkojen valtakuntaa. Tarjolla on yllin kyllin pesimäpaikkoja, rauhaa ja hyönteisiä. Myös saukot viihtyvät saarten rannoilla. Huonoina jäävuosina harmaahylkeet Keisarinviitta, Petri Asikainen Isosaari 2012 tuovat kuuttinsa Santahaminan–Kuninkaansaaren–Vallisaaren rannoille. Hirvet vasovat vuosittain Vallisaaressa ja Santahaminan taisteluampumarata-alueella. Saarissa kuulee korppien raakku- mista ja huuhkajien huhuilua. Helsingin viimeinen teeriparvikin hakeutuu sotilassaarten luonnonrauhaan. Riskilät sinnittelevät Harmajan ja Isosaaren kivikoissa minkkien tavoittamattomissa ja luodoilla näkyy räyskiä ja karikukkoja. Pitkäaikainen sotilastoiminta on suojellut monipuolistuvaa luontoa liikkumisrajoituksin ja synnyttänyt monimuotoisia avo- maan biotooppeja. Näin Helsingin edustalla on säilynyt ja kehitty- Jarmo Nieminen 2011 nyt monimuotoinen saarten viherkehä. Aarresaarten tulevaisuuden suunnittelussa tarvitaan paljon viisautta ja malttia. Miksi sotilassaarilla on paljon uhanalaisia lajeja ja suojeluarvoa? Puolustusvoimat toimi sotilassaarissa myös luonnon hyväksi: sekä harjoituskentät, joista Santahaminan Sahara ja Riviera ovat harjoitusammunnat hoidettiin vuosikymmeniä samoilla radoilla, kuuluisimmat. Mantereen paloaukeiden, niittyjen ja ahomaiden turvallisuusvyöhykkeet ja liikkumiskiellot estivät ulkopuolisten metsittyessä uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja levisi sotilassaarten pääsyn maastoon ja lähivesille. Monet lajit löysivät pesimiskausiksi kentille ja vallirinteille. turvapaikan sotilassaarista. Vanhetessaan tuhannet tiilimuuraukset ja betonirakenteet Santahaminan harjun sorasta rakennettiin saarille kymme- lannoittavat vallirinteiden ja niiden välisten laaksojen maaperää nien kilometrien mittaiset valliniityt ja sadat hiekkaiset tykkipihat rakenteista tihkuvalla kalkilla. Jarmo Nieminen 2011 Jarmo Nieminen 2011 Santahamina 8 9 Den militära skärgårdens historia Jarmo Nieminen Sakari Manninen 2012 Kuninkaansaari Tsarens fästningar grovkalibriga kustkanoner. Underjordiska gångar och tegelvälvda Vårvintern 1808 marscherade den ryska armén in i Helsingfors. boningsrum för artillerimanskapet förenade artilleriställningarna Efter en belägring gav Sveaborg, som ansetts vara ointaglig, upp med varandra. Under och intill artilleriställningarna hade man och öarna överläts till ryssarna. Sommaren 1854 seglade engelska byggt stora ammunitionskällare och bostadsbunkrar. Sveaborgs hu- krigsfartyg utanför ”Nordens Gibraltar”. Ryssarna