Saaristo-Opas Guide to the Archipelago Helsingin Kaupungin Liikuntavirasto Helsinki Sports Department Merellinen Osasto, Maritime Division Puh., Tel

Saaristo-opas Guide to the Archipelago Helsingin kaupungin liikuntavirasto Helsinki Sports Department Merellinen osasto, Maritime division Puh., tel. (09) 310 8771 www.hel.fi/liikunta

Julkaisija | Published by Helsingin kaupungin liikuntavirasto, merellinen osasto 2010 Helsinki Sports Department, Maritime division, 2010

Jakelu | Distribution Liikuntavirasto, merellinen osasto, puh. (09) 310 8771 Helsinki Sports Department, Maritime division, tel. (09) 310 8771

Ulkoasu | Layout Olli Turunen, Tovia Design Oy

Kartat | Maps Karttapohjat | Map bases Ulla Rantakokko, käsittely | treatment Olli Turunen

Paino | Printed by Art Print Oy, Helsinki

ISBN 978-952-223-622-7 Sisältö Contents

Lukijalle...... 4 To the reader...... 4 Saaret osa Helsinkiä...... 6 Islands a part of Helsinki...... 6 Kalliota ja lokkeja...... 10 Bedrock and gulls...... 10 Jokamiehen oikeudet...... 12 Everyman’s Rights...... 13 Helsingin saaret...... 14 Helsinki’s islands...... 14 Pihlajasaaret...... 15 Pihlajasaari islands...... 15 Käärmeluodot...... 19 Käärmeluodot...... 19 Koirasaari...... 20 Koirasaari...... 20 Louekari...... 20 Louekari...... 20 Mäntykari ym...... 21 Mäntykari, etc...... 21 Pitkäouri ym...... 22 Pitkäouri, etc...... 22 Sirpalesaari, Uunisaaret...... 24 Sirpalesaari, Uunisaari islands...... 24 Valkosaari, Luoto...... 28 Valkosaari, Luoto...... 28 Pyysaari...... 29 Pyysaari...... 29 Kotiluoto,Villaluodot...... 30 Kotiluoto, Villaluodot...... 30 Malkasaari...... 32 Malkasaari...... 32 Neitsytsaaret...... 34 Neitsytsaari islands...... 34 Pihlajaluoto, Hattusaari...... 36 Pihlajaluoto, Hattusaari...... 36 Eestiluoto...... 37 Eestiluoto...... 37 Skogsholmen...... 38 Skogsholmen...... 38 Kaunissaari...... 39 Kaunissaari...... 39 Kaivokari...... 42 Kaivokari...... 42 Elisaari...... 43 Elisaari...... 43 Merelliset ulkoilualueet...... 46 Maritime recreation areas...... 46 Lähteelän ulkoilualue...... 47 Lähteelä outdoor recreation area ...... 47 Muita Helsingin saaria...... 50 Other Helsinki islands ...... 50 Saaret ja luodot...... 51 Islands and skerries...... 51 Puolustusvoimien saaret...... 54 Islands reserved for the Defence Forces...... 56 Espoon ulkoilusaaret...... 57 Espoo’s outer skerries...... 57 Iso Vasikkasaari...... 59 Iso Vasikkasaari...... 59 Bylandet...... 60 Bylandet...... 60 Gåsgrund...... 61 Gåsgrund...... 61 Kaparen...... 62 Kaparen...... 62 Knapperskär...... 63 Knapperskär...... 63 Korkeasaari...... 64 Korkeasaari...... 64 Rövargrundet...... 65 Rövargrundet...... 65 Rövaren...... 66 Rövaren...... 66 Stora Herrö...... 67 Stora Herrö...... 67 Torra Lövö...... 68 Torra Lövö...... 68 Tvijälp...... 69 Tvijälp...... 69 Saariston luonto...... 70 Archipelago nature ...... 70 Luonnonsuojelualueet...... 76 Protected areas...... 76 Luonnonsuojelua koskevia rajoituksia...... 77 Restrictions applying to protected areas...... 77 Luonnonsuojelualueet Helsingissä 2010...... 78 Protected areas in Helsinki...... 78 Järjestyssäännöt...... 80 By-laws...... 81 Kartta...... 82 Map...... 82 Karttojen merkkien selitykset...... 83 Key to map symbols...... 83 Lukijalle To the reader

Helsingin kaupungin liikuntavirasto julkaisi In 2001 the City of Helsinki Sports Depart- vuonna 2001 Saaristo-opas-nimisen kirja- ment published a booklet entitled ‘Guide to sen. Mittava teos Helsingin saaristosta joh- the Archipelago’. This noteworthy publica- datti kuntalaiset onnistuneesti kaupungin tion successfully introduced the public to the saariston palveluiden pariin. services available in the Helsinki Archipelago. Oppaan suuren kysynnän vuoksi Hel- Due to the high demand for this guide, singin ja Espoon liikuntatoimet päättivät the sports departments of Helsinki and Es- vuonna 2009 yhteistyössä Helsingin ym- poo in 2009, in cooperation with the Hel- päristökeskuksen kanssa uusia oppaan sinki Environment Centre, decided to revise päivittämällä sen tiedot ja laajentamal- the guide by updating its facts and amplify- la sen sisältöä. ing its content. Uudistunut saaristo-opas esittelee Hel- The revised archipelago guide indicates singin ja Espoon ulkoilusaarien sijainnin ja the locations of the outdoor recreation is- palvelutarjonnan. Toivomme että sen avul- lands of Helsinki and Espoo and the services la mahdollisimman moni saisi kipinän ha- available there. We trust that the booklet will keutua ainutlaatuisen kauniin saaristom- widely kindle interest in making use of our me käyttäjiksi. uniquely beautiful archipelago. Hankkeen vetäjänä on toiminut Hel- The project was spearheaded by water traf- singin liikuntaviraston vesiliikennepääl- fic manager Merja Ruotsalainen of the Hel- likkö Merja Ruotsalainen ja oppaan ko- sinki Sports Department, while Information koamisvastuun on kantanut tiedottaja Ei- officer Eija Kärkkäinen was responsible for ja Kärkkäinen. compiling the publication.

Turo Saarinen Turo Saarinen osastopäällikkö Head of division Helsingin kaupungin liikuntavirasto City of Helsinki Sports Department merellinen osasto Maritime division

Tapani Kortelainen Tapani Kortelainen ulkoilupäällikkö Outdoor recreation manager Espoon kaupungin liikuntapalvelut Espoo Sports and Recreation Department ulkoilupalvelut Recreation services

4 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 5 Saaret osa Islands a part of Helsinkiä Helsinki

Meri ja saaristo ovat osa Helsingin kaupunkikuvaa ja helsinki- The sea and archipelago form part of Helsinki’s image and the läisen sielunmaisemaa. Moni sisämaahan muuttanut kaipaa- spiritual landscape of Helsinki residents. Many who have mi- kin täältä eniten juuri meren tuomaa avoimuutta ja tilantun- grated inland experience a longing for the open expanses of tua sekä saarien suomaa virkistystä ja maisemallista vaihtelua. the sea and the impression of unbounded vastness, as well as for the refreshment properties and scenic variability associat- Noin 300 saarta ed with these islands. Saaria lasketaan olevan Helsingin alueella yhteensä noin 300. Useimmat niistä ovat melko pieniä, yli puolet on pinta-alaltaan Around 300 islands alle puoli hehtaaria. Yli kolmen hehtaarin saaria on noin 50 ja It has been estimated that there are around 300 islands in the pikkuluotoja (alle 0,1 ha) tai kareja on runsas viidennes kaikista. Helsinki area. Many of these are rather small, half of them hav- Aiemmin saaria on ollut paljon enemmän, mutta niitä on ka- ing a surface area of less than 0.5 ha. There are about 50 islands donnut erilaisten täyttöjen ja yhdistämisten kautta. Saaristo on with a surface area of over three hectares, while well in excess of rannikon suunnassa noin 20 kilometriä leveä ja 10 kilometriä sy- one fifth constitute barely visible islets or skerries (under 0.1 ha). vä alue. Veden syvyys saariston ulkoreunassa on noin 30 metriä Previously many more islands existed. These have since van- ja kaupungin rajalla etelässä paikoin noin 60 metriä. ished due to infilling and merging. Parallel to the shore the archipelago forms a zone about 20 km wide by 10 km deep. The Kuka saaret omistaa? water depth at its outer tip is about 30 metres and at the city’s Suurimman osan Helsingin edustan saarista omistaa valtio, boundary in the south around 60 metres. joka on antanut ne muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta puolustusvoimien käyttöön. Valtion omistuksessa ovat kaikki Who owns the islands? ulkosaariston suurimmat saaret sekä valtaosa itäisen ulkosaa- Most of the islands lying in front of Helsinki are owned by the riston luodoista. Finnish State which, with a few exceptions, has entrusted them Helsingin kaupunki on toinen suuri saariomistaja. Sen virastot to the Defence Forces. All the largest islands, as well as most hallinnoivat noin neljäsosaa saarista. Valtaosa läntisistä pikku- of the islets in the eastern part of the outer archipelago, are in saarista ja luodoista sekä saariston sisemmän osan monet saa- State ownership. ret kuuluvat kaupungille. The City of Helsinki is the other large owner of islands. Its Yksityiset ihmiset omistavat saaripinta-alasta noin 10 pro- various departments manage around a quarter of the islands. senttia. Loput saarista kuuluvat yrityksille ja yhteisöille ja kaik- The majority of the western islands and skerries, as well as kein pienin osa, muutama luoto, on jakamatonta maa-aluetta. many islands in the innermost part of the archipelago, be- Vesialueista suurimman osan omistavat valtio ja Helsingin long to the city. kaupunki. Private individuals own around 10 percent of the total surface area of the islands. The remaining islands belong to enterprises

6 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 7 and organisations and the smallest part of all, just a handful of islets, are not partitioned. Most of the water areas are owned by the State and the City of Helsinki. In the past As early as in the Middle Ages people had settled the islands, mainly as fishermen crofters. The islands were also used for grazing cattle brought over from the mainland. In the 19th century there was even some industry on islands close to the city, with dockyards, boatyards, a paint factory, and other enterprise. The Defence Forces have traditionally been entrusted with a large portion of the archipelago. Islands have been fortified against enemy attack, they have been used as ammunition storages, l Kaunissaaren uimaranta, taustalla ravintola. and they have even housed entire garrisons. l Kaunissaari’s swimming shore with the restaurant in the background. A summer house culture sprang up on islands close to town during the 19th century. Here the bourgeoisie spent their sum- mers, heading for the sea with their goods and chattels as soon as school closed. In the autumn they returned to the city with Silloin ennen their garden produce. A busy steamship network maintained Jo keskiajalla oli joissakin Helsingin saarissa asutusta, lähinnä maritime traffic connections. This summer villa lifestyle flour- kalastajatorppia. Saaria käytettiin myös mantereelta tuotavan ished right up to the 1960s. That decade saw changes in the hol- karjan laidunmaana. Kaupunkia lähimpinä oleviin saariin syn- idaymaking structure, with the introduction of trips to the south tyi 1800-luvulla jonkinlaista teollisuuttakin, oli telakoita, vene- and so forth. The old villas were intended only for summer use veistämöitä, maalitehdasta ja muita. Armeijalla on aina ollut and their maintenance in the absence of a bevy of servants be- käytössään huomattava osuus saaristosta. Saaria on linnoitet- came a monumental task. Many villas began to decay and these tu puolustustarkoituksiin, niillä on ollut ammusvarastoja, koko- were purchased by the city to be rented out to organisations. naisia varuskuntiakin. A lot of islands were opened towards the end of the 19th cen- Helsingin lähisaariin nousi 1800-luvulla huvilayhdyskuntia, tury in the German style as public parks. These had a more re- joissa porvaristo vietti kesiään. Saareen tultiin heti koulujen lo- laxed atmosphere compared to the city parks. There was plen- puttua muuttokuorman ja palvelijoiden kanssa.Syksyllä mat- ty of dancing and competitions, sports, and opportunity for re- kattiin takaisin kaupunkiin puutarhan antimet mukana. Vilkas laxation. Finnish public parks also had an educational side, with höyrylaivaverkosto piti yllä liikenneyhteyksiä. Huvilaelämä ku- museums opening up on Seurasaari, for example, and a zoo be- koisti aina 1960-luvulle asti. Tällöin lomanviettotavat rupesivat ing established on Korkeasaari. muuttumaan, alkoivat mm. etelänmatkat. Vanhat huvilat oli rakennettu vain kesäkäyttöön ja niiden huoltaminen ilman palve- Pleasure and benefits luskuntaa oli raskasta. Monet huvilat pääsivät rappeutumaan ja The public park tradition continues on many islands at the present niitä onkin ostettu kaupungille ja vuokrattu edelleen yhteisöille. day. Making use of a public water transport service from the city Moni saari avattiin 1800-luvun loppupuolella saksalaisen to the main islands every summer, thousands of people go there mallin mukaisesti kansanpuistoiksi. Meno niissä oli vapaampaa to bath in the sun, roam, picnic and camp. These islands usually kuin kaupungissa sijaitsevissa puistoissa. Siellä tanssittiin ja ki- boast a kiosk at least, also possibly a café, or even a restaurant. sailtiin, urheiltiin ja rentouduttiin. Suomalaisella kansapuistol- In another category there are outdoor recreation islands with la oli myös sivistystehtävä, joten saariin avattiin museoita, esim. some basic services required by trippers, such as a cooking shel- Seurasaareen ja eläintarha Korkeasaareen. ter and a camp site. Some islands have no services at all and here

8 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Huvi ja hyöty the Everyman’s Rights code (see below) applies to visitors. The Kansanpuiston perinne jatkuu monissa saarissa edelleen. Nii- most desolate skerries in the outer archipelago are often the hin saariin, joihin on reittiyhteys mantereelta, kerääntyy kesäi- best places for bird watching or fishing. As a profession, fishing sin tuhansia ihmisiä uimaan, ottamaan aurinkoa, retkeilemään has almost entirely disappeared from the Archipelago. There ja telttailemaan. Näissä saarissa on usein vähintään kioski, mah- remain less than a dozen professional fishermen setting, in the dollisesti kahvilatoimintaa ja joissakin jopa ravintola. main, fyke nets for salmon and trout and gillnets for zander and Toisaalla ovat sitten ulkoilusaaret, joissa on retkeilijöiden tar- perch. Thus far there has been a distinct lack of formal tourism vitsemat peruspalvelut, esim. keittokatos ja telttailualue. Osal- in the archipelago. While the traveller can easily take a sea voy- la saarista ei ole mitään palveluja ja niissä voi retkeillä jokamie- age, or a fishing trip, of a few hours’ duration, there is scant ho- hen oikeudella. Karuimmat luodot ulkosaaristossa voivat taas tel accommodation available on the islands. Most likely this sit- olla parasta linnustus- ja kalastusaluetta. Kalastus elinkeinona uation will change in the near future, as the city’s archipelago on Helsingin saaristosta jo melkein hävinnyt. Ammatikseen ka- is so rare that it will undoubtedly attract interest among poten- lastavia on kymmenkunta. He pyytävät pääasiassa lohta ja tai- tial visitors from distant lands. menta rysillä sekä kuhaa, siikaa ja ahventa verkoilla. Varsinais- ta matkailua ei saaristoon ole toistaiseksi suunnattu kovin pal- Winter season jon. Turisti voi tehdä muutaman tunnin meriristeilyn tai kalas- Maritime and archipelago activities are almost entirely depend- tusretken, mutta esim. majoitustiloja on erittäin niukasti. Tilan- ent on the weather. In a mild winter it is inadvisable to walk on ne tulee varmasti lähivuosina muuttumaan, sillä pääkaupun- the thin ice. If, by contrast, a truly northern winter comes along, kiin kuuluva saaristo on todellinen harvinaisuus, ja se kiinnos- this galvanises activity in Helsinki’s offshore zone as well. Walk- taa varmasti kaukaakin tulevia matkailijoita. ing on ice is fun and costs nothing and there may be hundreds of walkers about on fine days in late winter strolling along the Talvikausi ice next to Kaivopuisto. Merelliset ja saaristoaktiviteetit ovat lähes täysin riippuvaisia tal- Depending on the snow and ice situation, trails will be estab- visäästä. Mikäli talvi on kovin leuto, ei jäille ole menemistä. Jos lished across the ice; these are detailed on the Sports Depart- taas Helsinkiin saapuu oikea pohjoinen talvi, saa se heti liiket- ment’s website. There is also a good deal of participation in sa- tä aikaan myös pääkaupungin edustalla. Jääkävely on ilmaista fari-style skiing and skating nowadays. Ice yachters gather in hupia ja kevättalven aurinkoisina päivinä ulkoilijoita on esimer- the Vanhankaupungin lahti and Laajalahti bays. kiksi Kaivopuiston edustan jäillä sadoittain. Before venturing on to the ice, it makes sense to consult me- Lumi- ja jäätilanteesta riippuen avataan jäälatuja ja reitit löy- dia news regarding the ice situation, ice thickness, and feasibility tyvät liikuntaviraston internet-sivuilta. Retkihiihtoa ja -luistelua of crossing mechanically opened shipping channels. One should harrastetaan myös paljon. Jääpurjehtijat kokoontuvat oman la- constantly bear in mind that nature makes the rules out there. jinsa merkeissä Vanhankaupungin lahdelle ja Laajalahden selällä. Winter fishing through the ice is highly popular. The Every- Ennen jäälle menoa on viisasta tarkistaa vaikkapa tiedotusväli- man’s Rights code permits fishing in Helsinki’s waters. Permits neistä jäätilanne, jään paksuus ja väylien ylittämismahdollisuudet. are required for fish nets, however, which in winter are set main- Aina on ehdottoman tärkeää muistaa liikkuvansa luonnon ehdoilla. ly in the inner bays and islands. Winter swimming in a hole cut Talvikalastus on erittäin suosittua. Jokamiehenoikeus sallii into the ice has rapidly gained in popularity over recent years. pilkkimisen Helsingin vesillä. Lupa tarvitaan sen sijaan verkoil- It is catered for by clubs and associations, which normally set la kalastamiseen, jota talvisin harrastatetaan lähinnä sisälahdis- a charge for the season in return for keeping the water free of sa ja sisäsaaristossa. ice and a much-needed sauna heated. Further information is Talviuinnin suosio on huimasti kasvanut viime vuosina. Uin- available at www.hel.fi/sport > Sports facilities > Winter swim- timahdollisuuksia pitävät yllä lähinnä seurat ja kerhot, jotka pe- ming places. rivät yleensä kausimaksun avannon auki pitämisestä ja sauno- mismahdollisuudesta. Talviuintitietoa osoitteesta www.hel.fi/ liikunta > Liikuntapaikat > Talviuintipaikat.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 9 Kalliota ja lokkeja Bedrock and gulls

Kasvillisuus Vegetation Helsingin saaristo on erittäin kallioista, mutta siinä on alueelli- Although the Helsinki Archipelago appears to be dominated by sia eroja. Länsiosan kallioperä on graniittia ja gneissejä. Itäosa rock, not all of the rock is of the same type. In its western part on vaihtelevampaa, erikoisuutena siellä on mm. kalkkikiviesiin- the bedrock comprises various types of granite and gneiss. The tymä. Moreeni- ja sorakerrokset ovat yleensä ohuita, hiekkaa eastern part is more variable and limestone deposits are a spe- on lähinnä saariston itäosissa. Kallioita, kivikkoja, lohkareikko- cial feature. Moraine and gravel layers here are generally thin, ja löytyy kaikkialta. while sand is found only in the eastern parts of the archipela- Ulkosaariston rannat ovat yleensä aallokon kuluttamina täy- go. Rocks, scree, and boulder ‘fields’ lie everywhere. sin paljaat ja jos jotakin kasvillisuutta näkyy, on se erittäin niuk- Constant washing by waves ensures that shores in the outer kaa. Suojaisille rannoille saattaa muodostua monilajisia ranta- archipelago remain bare: if there is any vegetation present at niittyjä. Koska ihminen on vaikuttanut saaristossa kauan, on se all, it is extremely sparse. Many kinds of seashore meadows jättänyt jälkensä myös saarten kasvillisuuteen. Sotilastoiminta ja may form on sheltered shores. By influencing the archipela- laidunnus ovat synnyttäneet mm. kallioketoja. Isoilla suojaisilla go for centuries, mankind, too, has left its mark on the vege- saarilla luonto on samantyyppistä kuin mantereellakin. Helsin- tation. Military activities and cattle grazing have encouraged gin saariston kasveja ja kasvillisuutta on tutkittu erittäin paljon. small meadows overlying the bedrock to form. On large, shel- Saaristossa on tavattu 685 putkilokasvilajia, joiden joukossa on tered islands the habitats are similar to those on the main- monia uhanalaisia lajeja. Yleisin kasvi on katkeramaksaruoho ja land. The plants and flora of the Helsinki Archipelago have erittäin harvinaisiin kuuluu vaikkapa kelta-apila. been intensively studied. A total of 685 vascular plant species, including many endangered species, have been record- Linnut ed here. The commonest plant is biting stonecrop, while one Saariston lintukanta on erittäin rikas. Uloimmassa saaristossa of the rarest is hop trefoil. pesivät mm. haahka, haapana, sinisorsa, isokoskelo, tukkasot- ka ja erilaiset lokkilajit. Siellä pesii myös lapintiira, sisäsaaristos- Birds sa taas kalatiira. Kivikkoisilla luodoilla on runsas västäräkki- ja The archipelago’s avian fauna is extremely rich. Among others, kivitaskukanta ja sieltä löytää varmasti myös meriharakan. Hel- the eider, wigeon, mallard, goosander, tufted duck, and sever- singin edustaa aiemmin hallinnut selkälokki on joutunut anta- al species of gulls nest in the outermost archipelago. Here, too, maan tilaa harmaalokkisuvulle, joka on lisääntynyt valtavasti. the arctic tern breeds, the common tern preferring the inner Muuttolintuja voi nähdä miljoonia niiden lentäessä Helsingin archipelago. Stony islets supporting large white wagtail and saariston yli. Allit, mustalinnut ja sepelhanhet kuuluvat suurim- wheatear populations are also favoured by oystercatchers. Once piin muuttajaperheisiin. Saariston matalikoilla on myös muut- dominant on the islands adjacent to Helsinki, the lesser black- tajien levähdyspaikkoja. backed gull has been forced to make room for the herring gull, which has vastly increased in numbers. Kalat Millions of migrating birds can be observed flying over the Helsingin merialueelta on tavattu noin 60 kalalajia, joista ylei- Helsinki Archipelago. Long-tailed ducks, common scoters and simpiin kuuluvat kaikki suomalaiselle tutut kalat, kuten ahven, brent geese are among the most numerous. Shallow waters in ankerias, hauki, kuha, lahna, lohi, siika, silakka, särki jne. Satun- the archipelago also form resting places for migrants. naisesti saattaa esiintyä vaikkapa muikkua tai turskaa. Kotimais- ten istutusten perua ovat kirjolohi, karppi, piikkimonni, peled- Fish siika, järvitaimen ja toutain. Helsingin vesille on joskus vaelta- Some 60 fish species occur in Helsinki’s marine area. The com- nut myös muualla istutettuja harvinaisempia lajeja. monest of these are those familiar to people living on the main-

10 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago l Karun kaunista saaristoa. land, including perch, eel, pike, zander, bream, salmon, white- l Stark beauty is a hallmark of the Archipelago. fish, Baltic herring and roach. Occasionally, vendace or cod may turn up. Stockings of rain- bow trout, carp, brown bullhead, peled whitefish, brown trout and asp have increased the list of species. Other rare species which have been introduced elsewhere have also appeared at times in Helsinki waters. Other animals Mammals encountered in the archipelago are identical to those Muut eläimet occurring on the mainland. They have populated the islands Sisäsaariston nisäkkäät ovat samoja kuin mantereellakin. Saaris- by either crossing the winter ice or swimming there in sum- toon siirtyminen on niiltä käynyt joko talvella jäitä pitkin tai ke- mer. Mountain hares are everywhere and are especially abun- sällä uiden. Metsäjäniksiä on kaikkialla, varsinkin suurilla saarilla. dant on larger islands. Field voles abound on islets frequent- Peltomyyrä elelee erityisesti lintuluodoilla. Ainoat petoeläimiin ed by birds. The only predators are the feral mink and the rac- luettavat ovat minkki ja supikoira. Hyljekanta on viime vuosina coon-dog. In recent years the grey seal colony in the Gulf of Fin- kasvanut Suomenlahdella. land has expanded.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 11 Jokamiehen oikeudet

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oles- kelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttä- mällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat eri lakeihin. Jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia. Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat: n liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta n oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua – voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kun- han pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin n poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia n onkia ja pilkkiä n veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä Et saa: n aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille n häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia n häiritä poroja ja riistaeläimiä n kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta n tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta n häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asu- muksia tai meluamalla n roskata ympäristöä n ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa n kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

12 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Everyman’s Rights

Finland’s Everyman’s Rights code means that every person in Finland may make use of nature irrespective of who owns an area or acts as its custodian. One does not need the landowner’s permission to enjoy Everyman’s Rights, neither does one have to pay for the privi- lege. However, a person making use of the Everyman’s Rights code must not create a hindrance or disturbance. Everyman’s Rights are a generally approved custom of the country and they are based on various laws. They also apply to foreign visitors. Everyman’s Rights in brief

You may: n walk, ski or cycle in nature elsewhere than in yard areas, as also elsewhere than on fields, meadows or plantations where roaming could cause damage n temporarily stay in areas to which access is permitted – you can, for instance, camp relatively freely as long as you keep beyond a reasonable distance from residences n pick wild berries, mushrooms and flowers n fish using a rod and worm bait, or fish through the ice in winter n use a boat, swim and wash yourself in waterways, and walk on ice. You must not: n cause a disturbance or hindrance to others n disturb or damage birds’ nests and nestlings n disturb reindeer and game animals n chop down or damage growing trees, or remove dried or fallen wood, dwarf-shrubs, moss, etc., from somebody else’s land without permission n light a fire on another person’s land unless it is absolutely essential n disturb the peace by, for example, camping too close to dwellings or making excessive noise n leave litter or rubbish in the environment n drive a motorised vehicle off-road without the landowner’s permission n fish or hunt without appropriate licences or permits.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 13 Helsingin saaret l Helsinki’s Islands

14 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Pihlajasaari islands l Pihlajasaaret

Pihlajasaari on entinen huvilasaari, joka nykyisin on helsinkiläisten monipuolinen ul- Lasimestarinletto koilualue. Pihlajasaaria on oikeastaan kak- Glasmästarklacken si, läntinen ja itäinen, mutta kävelysilta yh- distää ne kokonaisuudeksi. Saari sijaitsee Kaivopuiston edustalla, noin kolme kilo- metriä keskustasta ja sinne on laivayhteys sekä Merisatamasta että Ruoholahdes- ta. Saarella on vielä joitakin vanhoja huviloita ja sen luonto koostuu kallioista, met- siköistä, lehtomaista sekä kallio-ja hiekka- rannoista. Pinta-ala on noin 26 hehtaaria. Itäinen Pihlajasaari Auringonpalvojia houkuttavat erityises- Östra Rönnskär ti Pihlajasaaren hiekkarannat. Monipuoli- nen luonto, hyvä sijainti ja toimivat palvelut ovat tehneet Pihlajasaaresta helsinki- läisten suosituimman kesäsaaren.

Läntinen Pihlajasaari Västra Rönnskär Pihlajasaari, a holiday island formerly filled with private villas, is nowadays a recreational area in which the people of Helsin- ki can engage in a variety of outdoor pursuits. In fact there are two islands, a west- Pihlajakari ern and an eastern one, joined by a pedes- Rönnskärsskäret trian bridge. The island is located offshore from Kaivopuisto, some three kilometres from the city centre, and there is a boat

Luonnonsuojelualueet n Protected areas connection from both the sea harbour in Pihlajaluodonkupu Kaivopuisto/Ullanlinna and Ruoholahti. Luonnonsuojelulain mukaiset suojellut luontotyypit Rönnskärsklacken n Biotopes protected under the Nature Conservation A handful of old villas are still in exist- Act ence and the island’s habitats consist of Linnustollisesti arvokkaat kohteet n Areas valuable for their birdlife rocky outcrops, small tracts of forest, herb- 1 ruutu = 250 metriä Lepakkokohteet n Bat locations 1 square = 250 m. rich stands, and rocky and sandy shores. The surface area of this island is approx 26 hectares. a Valvontatupa n Supervision h Naturistialue n Naturist area b Kioski n Kiosk i Isäntä/Henkilökunta n Personnel Sunbathers are especially attracted to c Pukukopit n Changing cubicles j Varaussauna n Bookable sauna Pihlajasaari’s lovely sandy beaches. The di- d Seniorikeskus n Senior centre k Rantasuihku n Shore shower e Kaivo n Well l Suihku/WC n Shower/WC versity of habitats, good location and effi- f Keittokatos/vesipiste n Cooking shelter/water tap m Septitankin tyhjennys n Septic tank discharge point cient services have made Pihlajasaari Hel- g Sadekatos n Rain shelter n Valvottu uimaranta n Supervised beach sinki’s most popular summer island.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 15 Palvelut Reittiliikenne n Kiosk and café open in good weather n Venesatamassa aisapaikkoja 24, poiju- Toukokuun puolesta välistä elokuun lop- during holiday season paikkoja 24, septitankki pupuolelle liikennöidään Merisatamasta n Villa Hällebo amor restaurant, open from n Itäisessä Pihlajasaaressa maksullinen Pihlajasaareen päivittäin. Toukokuun alus- mid-May to end of August telttailumahdollisuus viikonloppuisin, pe sa ja syyskuun alkupuolella liikennöidään klo 12 – ma klo 12 viikonloppuisin. Kesäkuun puolivälistä elo- Other n Kolme keittokatosta kuun alkuun liikennöidään Pihlajasaareen n Several of the island’s buildings are pre- n Vuokrasauna myös Ruoholahden laiturista päivittäin, served. n Useita uimarantoja. Lisäksi naturisteille www.hel.fi/liikunta. HUOM! Liikennöitsi- n There is a senior citizens’ recreation cent- on varattu ranta-alue (itäinen Pihlajasaari) jä ei ota koiria veneeseen, mutta omalla re called Virkkula, programmes being ar- n Useita pukusuojia. Niitä vuokrataan. veneellään tulevat voivat ulkoiluttaa koi- ranged by the Kamppi service centre. n Useita käymälöitä ria Itäisessä Pihlajasaaressa. n Personnel, tel. (09) 310 71518 n Kioski ja kahvila ovat avoinna sääva- rauksin, sesonkiluontoisesti Regular boat service n Kartanoravintola Villa Hällebo, joka on Services From mid-May to the end of August there avoinna toukokuun puolivälistä elokuun n In boat harbour, mooring booms 24, is a regular boat service between the sea loppuun mooring buoys 24, septic tank harbour in Kaivopuisto/Ullanlinna and Pih- n On Eastern Pihlajasaari camping at wee- lajasaari. At the beginning of May and first Muuta kends for a fee, Fri 12.00 – Mon 12.00 half of September the service operates at n Useat saaren rakennuksista ovat suoje- n Three cooking shelters weekends. From mid-June to the begin- lukohteita. n Bookable sauna ning of August there is also a daily service n Saarella sijaitsee eläkeläisten virkistys- n Several beaches. Also a shore area re- to Pihlajasaari from the Ruoholahti jetty keskus Virkkula, jonka ohjelmasta vastaa served for naturists (Eastern Pihlajasaa- (see www.hel.fi/liikunta). NOTE! Dogs are Kampin palvelukeskus. ri) not allowed onboard, but visitors arriv- n Saaren isäntä, puh. (09) 310 71518 n Several changing cubicles. These are ing in their own boats may take dogs with rentable. them to Eastern Pihlajasaari. n Several toilets

16 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Kasvillisuus Vegetation Pihlajasaaret ovat pinnanmuo- The topography of the Pihlajasaari is- doiltaan vaihtelevia ja siksi myös lands varies considerably, ensuring a wide kasvillisuudeltaan monipuolisia. range of vegetational types. Despite ero- Vaikka saaren rannat ja kallioalu- sion among their shores and rocky out- eet ovat kuluneet ja kasvillisuus crops, and some downgrading of the veg- on jonkin verran muuttunut, on etation, there is much to see on these is- siellä ulkoilijoille paljon nähtä- lands. Droughts during 2002 and 2003 vää. Vuosien 2002 ja 2003 kui- killed off many of the trees, leading to a vuus tappoi saaresta paljon puita sharp increase in the amount of dead wood ja lahopuun määrä lisääntyi vaik- present, even though a lot of the material ka puuta kuljetettiin pois saaresta. was hauled away by the authorities. Linnut Birds Pihlajasaarissa on monipuolinen Overall, the Pihlajasaari islands support a metsälinnusto. Varsinkin Itäinen divergent forest bird fauna. Itäinen Pihla- Pihlajasaari tarjoaa runsaasti eri- jasaari, the eastern island, in particular of- laisia ympäristöjä. Kuivuus on li- fers birdlife a broad spectrum of habitats. sännyt tikkojen ja muiden laho- The droughts have vastly favoured the puusta hyötyvien lajien elinmah- woodpeckers and other species benefit- dollisuuksia. Linnunpesiä on ti- ing from rotting wood. Birds’ nests occur heimmässä kuitenkin pienillä luo- most profusely, however, on the smaller doilla: Pihlajakarilla, Pihlajaluo- islands like Pihlajakari, Pihlajaluodonku- donkuvulla ja Lasimestarinletolla. pu and Lasimestarinletto. Lepakot Bats Pihlajasaarissa asustaa pohjanle- The Pihlajasaari islands are inhabited by pakoita ja viiksisiippoja. Isot saa- northern bats and Daubenton’s bats. The ret ovat yleensäkin lepakoiden large islands are generally popular with suosiossa, koska tuulen suunnasta these mammals because irrespective of riippumatta jossakin on suojaisa the wind direction there is always a shel- ranta hyönteispyyntiin. Viiksisiipat tered shore somewhere along which to ovat metsälepakoita, joilla on hil- hunt for flying insects. Daubenton’s bats jainen kaikuluotausääni. Ne eivät are forest bats emitting only a soft echolo- siten hahmota eivätkä mieluusti cation sound. They therefore do not seek ylitä edes pelto- tai hakkuuaukei- out, nor even willingly cross, fields or clear- ta, joten Pihlajasaarten asutus on cuts, so that populating the Pihlajasaari is- ollut merkittävä urotyö monta su- lands many generations ago can be con- kupolvea sitten. Vanhat rakennuk- sidered an act of gallantry. Old buildings set ja mahdollisesti vanha tykki- and possibly the one-time cannon em- asema ovat tärkeitä lepakoiden placement have been important as home asuinpaikkoina. providers for bats.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 17 Luontokohteita l Pihlajasaaren vierasvenelaituri. by the lesser celandine, wood crane’s-bill, l Jetty for visitors’ boats on Pihlajasaari. hedge woundwort, common dog-violet, Läntisen Pihlajasaaren lehto, 0.47 ha blackcurrant, solid-tubered corydalis and Luonnonsuojelualue white wood-rush. That garden escapee bis- Saaren varjoisassa ja rehevässä luonnon- ta, valtalajeja ovat suolavihvilä, meriluikka tort, or snake-root, with its magnificent suojelulailla rauhoitetussa lehdossa kas- ja rönsyrölli, joukossa kasvaa merirannik- leaves, is also well-entrenched in the herb- vaa rauduskoivuja, tuomia, raitoja ja tert- kia ja merisuolaketta. Korkeakasvuisen vyö- rich stand. tuseljoja sekä pohjoisosassa kuusia. Alus- hykkeen luonnehtijalajeja ovat ranta-alpi, kasvillisuutta rikastuttavat mukulaleinikki, mesiangervo, virmajuuri ja korpikastikka. Seashore meadow on Läntinen Pihlaja- metsäkurjenpolvi, lehtopähkämö, metsä- saari, 0.25 ha orvokki, mustaherukka, pystykiurunkannus Biotope protected under the Nature Con- ja valkopiippo. Myös puutarhakarkulaise- servation Act na saapunut komealehtinen konnantatar With its typical flora, the seashore mead- rehottaa lehdossa. Key biotopes ow on the island of Läntinen Pihlajasaari is an area comparable to a habitat in a wild Läntisen Pihlajasaaren merenrantaniit- Herb-rich forest on Läntinen Pihlaja- state. By and large its vegetation is low- ty, 0,25 ha saari, 0.47 ha growing and dominated by salt-marsh Luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luon- Protected area rush, slender spike-rush and creeping bent- totyyppi This island’s shady, luxuriant herb-rich for- grass. Sea milk-wort and sea arrow-grass Läntisen Pihlajasaaren merenrantaniitty est, a protected habitat, is home to silver can also be found there. Characteristic of on luonnontilaiseen verrattava alue, jolla birches, bird cherries, sallows and alpine the taller plant stratum are yellow loos- on tyypillinen merenrantaniityn kasvilajis- elders, with spruce prominent in its north- estrife, meadowsweet, common valerian to. Kasvillisuus on pääosin matalakasvuis- ern parts. The undergrowth is enriched and Scandinavian small-reed.

18 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Käärmeluodot

Lauttasaaren länsipuolella sijaitsevia Käär- meluotoja on kolme: pohjoinen, läntinen ja itäinen. Ne ovat maisemallisesti näyttä- viä, korkeita kalliosaaria, joiden rantakalli- ot ovat paikoin erittäin jyrkkiä ja kasvillisuus karua. Saaret ovat kuitenkin mainio retkikohde. Telttailu on sallittu Pohjoisel- la ja Läntisellä Käärmeluodolla. Palvelut n Veneenkiinnitysrenkaita Eteläisellä ja Pohjoisella Käärmeluodolla n Keittokatos n Käymälä n Jätehuolto

Pohjoinen käärmeluoto Norra Ormkobben

Located west of Lauttasaari, three islets make up the Käärmeluoto cluster: northern, western, and eastern. These are eye- Läntinen käärmeluoto catching, high standing rocky islands, their Västra Ormkobben cliff like shores often descending sheer in- to the sea. There is little plant cover. De- spite their austere expression, Käärmeluo- dot are well worth visiting. Camping is permitted on the northern and eastern islets. Käärmekarit Ormgrunden Services n Boat mooring rings on northern and Itäinen käärmeluoto western Käärmeluodot Östra Ormkobben n Cooking shelter n Toilet 1 ruutu = 250 metriä n 1 square = 250 m. Waste disposal

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 19 Koirasaari

Saari sijaitsee puolustusvoimien Kytön suoja-alueen sisällä. Koirasaarella on Helsin- gin Merilinnustajat ry:n metsästysmaja. Palvelut n Telttailu on sallittua n Hyvää heittouistelualuetta n Ei palveluja

The island is located within the Defence Forces’ Kytö restricted zone. There is a hunting lodge owned by Helsingin Merilinnus- tajat ry (Helsinki sea bird hunting club). Services n Camping is permitted n Good casting (reel and lure) area n No services

Louekari

Merilinnustusluoto, joka on myös hyvää heittouistelualuetta. Louekari kuuluu puolustusvoimien Kytön suoja-alueeseen.

A seabird islet which is also a good casting (reel and lure) area. Louekari is located within the Defence Forces’ Kytö restricted zone.

20 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Mäntykari etc. l Mäntykari ym.

Koirakari, Tiirakari, Söderholminkupu Hyvää merilinnustus-ja heittouistelualuetta. Ei palveluja. Mäntykari Kalastusretkikohde. Telttailu on sallittua. Ei palveluja. Syväkari Merilinnustusluoto, jonka lähiympäristö soveltuu kalastukseen ja heittouisteluun. Ei palveluja. Viinakupu Merilinnustusalue, jonka vedet ovat erityisen kalaisat. Ei palveluja.

Tiirakari Tirgrund Koirakari, Tiirakari, Söderholminkupu Luonnonsuojelualue Good sea bird hunting and casting (reel Koirapaasi Protected area Hundhällen and lure) area. No services.

Koirakari Söderholminkupu Mäntykari Hundskär Söderholmskobben Fishing trip destination. Camping permit- Viinakupu ted. No services. Brännvinskobben Syväkari Syväkari Djupgrundet Sea bird hunting islet; suitable for rod and Mäntykari worm fishing and casting (reel and lure). Tallskär No services. Viinakupu Sea bird hunting area with good fishing Mäntykarinrivi waters. No services. Tallskärsrevet 1 ruutu = 50 metriä 1 square = 50 m.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 21 Pitkäouri ym. l Pitkäouri etc.

Taulukari Hyvää heittouistelualuetta. Ei palveluja. Pitkäouri Hyvää heittouistelualuetta. Ei palveluja. Matalakulkuisille veneille Pitkäourin poh- joispuolen lahdelma on paras rantautu- miseen. Abrahaminluoto Abrahaminluoto lähellä sijaitsevine pikku- luotoineen on hyvää heittouistelu- ja me- rilinnustusaluetta, jonne maihinnousu on sallittu. Alueella olevalle Koirapaadelle on lintujen pesimäaikaan maihinnousu kielletty. Luodolla ei ole palveluja. Räntty Merilinnustusalue. Ei palveluja. Pitkäkari Pitkäkari sijaitsee puolustusvoimien ammuntojen vaaravyöhykkeen laidalla. Hy- Kaurakari vää merilinnustus-ja heittouistelualuetta. Lokkiluoto Havergrundet Måshällen Laakapaasi Taulukari Tavelgrundet Puuton merilinnustusalue, joka sopii hyvin myös heittouisteluun. Alueella oleva maja on vuokrattu. Ei palveluja. Ulkokari Pitkäouri Långören Puuton kallioluoto, joka on hyvää heittouistelualuetta. Paljon merilintuja, joten pe- simäkautena on liikuttava erityisen varo- vasti. Ei palveluja. Abrahaminluoto Abrahamsholm

Räntty Viinakupu Räntan l Vas. ylh. Taulukari, oik. ylh. Abrahamin- Brännvinskobben 1 ruutu = 50 metriä 1 square = 50 m. luoto, oik. alh. Pitkäouri.

22 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Taulukari Good casting (reel and lure) location. No services. Pitkäouri Good casting (reel and lure) location. No services. Pitkäouri’s northern bay is the best landing place for boats with a shallow draught. Abrahaminluoto With its nearby skerries, Abrahaminluoto is a good casting (reel and lure) and sea bird hunting location where landing is permitted. Landing is prohibited on nearby Koira- paasi during the bird breeding season. There are no services on the islet. Räntty Sea bird hunting area. No services. Pitkäkari Pitkäkari is located adjacent to the De- fence Forces’ restricted zone. Good sea bird hunting and casting (reel and lure) area. Laakapaasi Treeless sea bird hunting area suitable also for casting (reel and lure). The hut located on the area is rented. No services. Ulkokari Treeless rocky skerry, good for casting (reel and lure). Many sea birds; visitors should be very wary of disturbing birds during nesting season. No services.

l Above left: Taulukari. Above right: Abra- haminluoto, below right: Pitkäouri.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 23 Sirpalesaari, Uunisaaret

Sirpalesaari Sirpalesaari Regular boat service Merisataman edustalla sijaitseva Sirpale- Lying before the sea harbour in Kaivo- Boat service from sea harbour quay in saari oli 1900-luvun alussa teollisuusalu- puisto/Ullanlinna, Sirpalesaari was an in- Kaivopuisto/Ullanlinna to Sirpalesaari etta, siellä toimi mm. konetehdas ja telak- dustrial site in the early 1900s, with e.g. May–September. ka. Kun Suomalainen Pursiseura tarvitsi uu- an engineering works and a dockyard. den alueen toiminnalleen, vuokrattiin sille When the Finnish Yacht Club (SPS) need- Island host Sirpalesaari, jossa uusi seuramaja avattiin ed a new area for its activities, the city Suomalainen Pursiseura ry (SPS/Finn- v. 1963. Saari on purjehdusseuran käytös- rented it Sirpalesaari, where a new club- ish Yacht Club). sä, mutta avoinna myös muille kävijöille. house was opened in 1963. Although Sinne on veneyhteys. the island is used by the yacht club, it is also open to other visitors. Boat con- Palvelut nection to island. n Vierasvenesatama n Kesäravintola Saari Services n Huoltoasema n Harbour for visitors’ boats n “Saari” summer restaurant Reittiliikenne n Service station Toukokuusta syyskuuhun Sirpalesaareen liikennöi vene Merisataman lähtölaiturista. Saaren isäntä Suomalainen Pursiseura ry (SPS).

Huoltoasema Service station

Uunisaaret Ugnsholmarna

Sirpalesaari Flisholmen

Liuskasaari Skifferholmen 1 ruutu = 250 metriä 1 square = 250 m.

24 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Sirpalesaari, Uunisaari islands

min lasi-, keramiikka- ja seinämaalaukset. as well as a bridge linking Uunisaari with Liuskasaari Liuskasaari. Liuskasaari kuuluu saariryhmään, joka si- Reittiliikenne jaitsee Merisataman edustalla. Saarella on Toukokuun alusta syyskuun loppuun lii- Services jo yli sata vuotta sijainnut pursiseura Hel- kennöi saareen vene Merisatamanrannas- n Harbour for visitors’ boats singfors Segelsällskapin kerhorakennus, ta (Kapteeninkadun päästä). n Restaurant, 250 places ravintola ja venesatama. Saari on avoin- Officially opened in 1949, the pavilion-style na seuran jäsenille, mutta myös vieraili- restaurant was designed by the architect joille. Veneyhteys toimii koko kesäkauden Runar Finnilä. Its beautiful dining salon is ja Uunisaaresta johtaa silta Liuskasaareen. Liuskasaari decorated with Mikael Schilk’s and Björn Liuskasaari belongs to an island group lo- Landström’s artwork in the form of glass, Palvelut cated in front of the sea harbour in Kai- ceramics and wall paintings. n Vierasvenesatama vopuisto/Ullalinna. The Helsingfors Seg- n Ravintola, 250 paikkaa elsällskapin Yacht Club (HSS) has kept a Regular boat service Paviljonkimaisen ravintolan on suunnitellut clubhouse here for over a century. There The island boat from Helsinki’s sea har- arkkitehti Runar Finnilä ja se vihittiin käyt- is a restaurant and a boat harbour. The is- bour (Kapteeninkatu street end) operates töön v. 1949. Kaunista ravintolasalia koris- land is open to both club members and from the beginning of May to the end of tavat Mikael Schilkinin ja Björn Landströ- visitors. There is a summer boat service, September.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 25 Uunisaari Kaivopuiston eteläpuolella sijaitsee Uuni- saari, joka muodostuu toisiinsa kapealla salmella yhdistetyistä eteläisestä ja pohjoisesta saaresta. Saari on palvellut vuosisatojen aikana helsinkiläisiä monella tapaa. Siellä on laidunnettu karjaa ja hevosia, siel- lä on toiminut öljynkeittämö ja maaliteh- das, siellä on tehty ruumisarkkuja. Vuon- na 1934 saarella avattiin Helsingfors Sim- sällskapin uusi upea uimalaitos, jossa kahden ensimmäisen kuukauden aikana kävi peräti 125 000 uimaria. Hiekkarantansa ja korkeatasoisten pal- velujensa ansiosta Uunisaari on edelleen suosittu virkistyssaari ja picnic-kohde. Ke- säisin sinne on veneyhteys Merisataman- torilta ja talvisin saarelle johtaa mantereelta ponttoonisilta. Palvelut l Uunisaaren hiekkaranta on sekä suojaisa että valvottu ja siksi erityisesti lapsiperheiden suosiossa. n Uimaranta l Sheltered and supervised, Uunisaari’s sandy beach is ideal for families with small children. n Pukusuojat n Suihku n WC n Ravintola, 150 paikkaa, terassilla 100 paikkaa. Reittiliikenne Huhtikuusta marraskuuhun kulkee päivit- täinen nonstop-liikenne Merisatamanto- rilta (Kompassin laituri). 15.11.–15.4. väli- senä aikana saareen pääsee kävelypont- toonisiltaa pitkin. HUOM! Uunisaareen ei saa tuoda koiria. Saaren hallinta Saari on helsinkiläisten yleisessä käytössä, vastuu liikuntaviraston merellisellä osas- tolla. Seurat vastaavat vuosittain sopimuk- sen mukaisesta uimarantatoiminnasta ja avantouinnista.

26 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Uunisaari South of Kaivopuisto lies Uunisaari, composed of a north and a south island con- nected by a narrow sound. Uunisaari has served Helsinki residents in many ways for centuries. Cattle and horses have grazed on the island, there were once an oil produc- tion plant and a paint factory, and coffins have been manufactured there. Opened in 1934, within two months Helsingfors Simsällskapin’s splendid new swimming facility had attracted 125,000 swimmers. Thanks to its sandy beach and high service standards, Uunisaari continues to be the most popular island for recreation and picnics. In summer there is a boat service from the sea harbour’s market square, while in winter a pontoon bridge links the island to the mainland. Services n Swimming beach l Uunisaaresta pääsee aallonmurtajaa pitkin kävellen Liuskasaareen. Alla Liuskasaaren ravintola. n Changing cubicles l It is possible to walk from Uunisaari to Liuskasaari along the breakwater. Below: the restaurant of n Shower Liuskasaari. n WC n Restaurant (150 places) with terrace (100 places). Regular boat service Daily non-stop service from sea harbour (Kompassilaituri quay) in market square April–November. Between 15.11–15.4. there is a pontoon-style pedestrian bridge. NOTE! Dogs are not allowed on Uunisaari. Island administration The island is used by Helsinki residents and administered by the Sports Department’s Maritime Division. Associations are responsible under annual contracts for swimming shore activities and winter swimming in a hole in the ice.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 27 Valkosaari, Luoto

Valkosaari sijaitsee Olympiaterminaalin edustalla. Saarella on sijainnut veneveis- tämö ja telakka, siellä on toiminut sotilas- sairaala ja koleran varalta karanteeniase- ma. Helsingin ensimmäisen pursiseuran, Nyländska Jaktklubbenin, kotisatama sii- tä tuli v. 1861. Pursiseuran nykyinen pavil- jonki on vuodelta 1900. Palvelut n Vierasvenesatama n Ravintola Reittiliikenne Toukokuun alusta syyskuun loppuun toimii veneyhteys Olympiaterminaalin edes- tä Valkosaaren lähtölaiturista. Saari vuokrattu Nyländska Jaktklubben rf.

Valkosaari is located offshore from the Olym- pia terminal. The island has had a boatyard and a dockyard, a military hospital, and a quaran- tine station to be used in the event of a chol- Valkosaari Blekholmen era outbreak. It became the home harbour of Helsinki’s first yacht club, Nyländska Jaktklub- ben’s, in 1861. The yacht club’s present pavilion dates from 1900. Services n Harbour for visitors’ boats n Restaurant

Regular boat service Luoto There is a boat connection from the Valkosaari Klippan quay, in front of the Olympia terminal, from the beginning of May to the end of Septem- ber. Shipping line: Nyländska Jaktklubben rf. Island rented to 1 ruutu = 250 metriä 1 square = 250 m. Nyländska Jaktklubben rf. (“NJK yacht club”)

28 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Pyysaari

Pyysaari sijaitsee Laajasalossa lähellä Ku- losaarta ja se on vuokrattu Helsingin Työ- väen Pursiseuran käyttöön. Palvelut n Vierasvenepaikkoja n Ravintola

l Kesäravintolan terassilta aukeaa näky- mä Tullisaaren selälle. l There is a nice view of the Tullisaari sea area from the summer restaurant’s terrace.

Laituri Pyysaari is situated close to Kulosaari in Jetty Laajasalo and it is rented to Helsingin Työväen Pursiseura (Yacht Club for Work- ers in Helsinki). Services n Moorings for visitors’ boats Pyysaari n Restaurant Järpholmen

Laajasaloon To Laajasalo

1 ruutu = 100 metriä 1 square = 100 m.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 29 Kotiluoto,Villaluodot

Kotiluoto Kallahdenselällä, Laajasalon itäpuolella sijaitseva suurehko luoto, jonne voi rantautua retkeilemään. Saaren päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Toivo Tikkanen ja se on nykyisin suojelukohde. Saaren rakennukset- ja sauna on vuokrattu. Palvelut n Tilaussauna n Avogrilli n Käymälä n Jätehuolto n Yhteyslaituri n Saaressa oleviin laitureihin on veneiden kiinnitys kielletty n Ei telttailua l Pohjoisrannalla on rantautumislaituri. l There is a landing stage on the north shore.

Kotiluoto Pohjoinen Villaluoto This rather large islet, where landing is al- Norra Ullholmen lowed, lies in the Kallahdenselkä sea area east of Laajasalo. Nowadays preserved, the island’s main building was designed by architect Toivo Tikkanen. The island’s buildings are rented, as also the sauna. Itäinen Villaluoto Services Östra Ullholmen n Bookable sauna Läntinen Villaluoto n Sauna Open grill Västra Ullholmen n Toilet n Waste disposal n Boat service jetty n Boat mooring to jetties on the island prohibited Kotiluoto Hemholmen n No camping

1 ruutu = 250 metriä 1 square = 250 m.

30 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Villaluodot Kallahdenselällä sijaitsevia Villaluotoja on kolme; itäinen, läntinen ja pohjoinen. Ne kaikki ovat mukavia retkipaikkoja. Palvelut Pohjoinen ja itäinen saari n Telttailu on sallittu n Grillikatos n Käymälät n Jätehuolto n Ei laituria

Läntinen saari n Saari on tarkoitettu päiväretkeilyyn n Ei laituria l Kotiluodon keskellä on linnamainen huvilarakennus, jonka rakennutti insinööri Björn Ru- Villaluodot neberg 1920-luvulla. l In the middle of Kotiluoto there is a castle-like villa put up for Björn Runeberg, an engineer, during the 1920’s. Located in the Kallahdenselkä sea area, the Villaluoto group comprises three islands - eastern, western, and northern. They are all well worth visiting. Services Northern and eastern islands n Camping allowed n Roofed grill n Toilets n Waste disposal n No jetty

Western island n Island is intended for day trips only n No jetty

l Kotiluodon tilaussauna. l Kotiluoto’s sauna can be rented.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 31 Malkasaari

Saari sijaitsee Kallahdenselällä Rastilasta etelään. Saaren pinta-ala on 3,5 ha ja alueen luonto on puistomaista kangasmet- sää. Mukavia uimapaikkoja löytyy, ja monet viihtyvät saaressa telttaillen ja retkeil- len pitempiäkin aikoja. Säännöllistä vesi- liikennettä ei saarelle ole. Palvelut n Pohjoisrannalla on rantautumislaituri n Keittokatos n Sauna (vuokrattavissa Rastilan leirin- täalueelta) n Käymälä n Jätehuolto

l Malkasaaressa on mukavia uimapaikkoja. l Malkasaari has some fine swimming places.

Sauna This island is located in the Kallahdenselkä sea area south of Rastila. Its surface area is 3.5 ha and it is covered by park-like heath forest. There are some nice swimming places and many people camp here for several days at a stretch. There is no regular boat service to the island, however. Malkasaari Services Takvedaholmen n Northern shore has a landing stage n Cooking shelter n Sauna (can be rented at Rastila camping) n Toilet n Waste disposal 1 ruutu = 100 metriä 1 square = 100 m.

32 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago l Hirsirakenteinen keittokatos sijaitsee saaren sisäosassa. Yllä Malkasaaren sauna. l The log-built cooking shelter is located in the middle of the island. Above: The Malkasaari sauna.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 33 Neitsytsaaret l Neitsytsaari islands

Saaren vanha päärakennus ja sauna on vuokrattu Helsingin kaupungin ammatil- listen oppilaitosten venekerho ry:lle. Län- sipuolella on huvila-asutusta. Maihinnou- su on sallittua saaren eteläkärkeen. Palvelut n Veneenkiinnitysrenkaita n Keittokatos n Jätehuolto

l Neitsytsaaren kiinnitysrenkaat. l Mooring rings on the Neitsytsaari islands.

The old main building and sauna on the Neitsytsaari islands are both rented to the boat club of Helsinki City Colleges of Oc- Yksityinen laituri cupation. There are leisure homes on the Private jetty western side. Landing is allowed at the southern tip of the island. Services Neitsytsaaret n Boat mooring rings Jungfruholmarna Yksityisalue n Cooking shelter Private area n Waste disposal

1 ruutu = 100 metriä 1 square = 100 m.

34 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago l Neitsytsaaret, ylhäällä vasemmalla Vuo- saaren kärki. l Neitsytsaari islands (foreground). Just showing at upper left the tip of Vuosaari.

l Neitsytsaaren länsipuolella on huvila- asutusta. l There are leisure homes on the western side of Neitsytsaari.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 35 Pihlajaluoto, Hattusaari

Pihlajaluoto Saaren päärakennus ja siihen kuuluva laituri on vuokrattu Suomenlahden uistelijat ry:lle. Muuten hyvää retkeilyaluetta, jolla telttailu on sallittu. Palvelut n Avogrilli n Käymälä Hattusaari Mukava telttailusaari Pihlajaluodon lähel- lä, luonnonsuojelualue. Palvelut n Telttailu sallittua, ei telttamaksuja n Käymälät

Pihlajaluodon kupu Pihlajaluoto Rönnskärskobb Pihlajaluoto The island’s main building and jetty are Rönnskär rented to Suomenlahden uistelijat ry trolling club. Nevertheless, you are welcome to camp in this nice outdoor recreation area. Services n Open grill Välikarit n Toilet Mellanhällarna Hattusaari Lying close to Pihlajaluoto, this pleasant island for campers is a protected area. Hattusaari Hattholmen Services n Camping allowed without charge n Toilets 1 ruutu = 250 metriä 1 square = 250 m.

36 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Eestiluoto

Eestiluoto on saariryhmä, joka sijaitsee Sipoossa. Saarilla liikuttaessa on otettava huomioon, että alueesta osa on rauhoitet- tua ja osa yksityiskäytössä. Eestiluodolle rantaudutaan pohjoisesta. Palvelut n Saaren pohjois- ja itärannalla on veneenkiinnitysrenkaita n Telttailu on sallittu Eestiluodon eteläpuo- lella sijaitsevalla Kutuhälletin luodolla n Keittokatos n Avogrilli Kutuhälletissä n Avotulenteko kielletty n Käymälä n Jätehuolto

Valvonnasta ja siivouksesta huolehtii Est- luoto-Hembygdsförening rf.

Rönnhället Eestiluoto is a cluster of islands in Sipoo. When going there, please bear in mind that some parts are protected and others are privately owned. Landing on Eestiluo- to takes place from the north. The habitats of two rare plants, the spiny resthar- row and the common Solomon’s seal, are protected by law.

Granlandet Eestiluoto Services Estlotan n Boat mooring rings provided on the northern and eastern shores of the island n Camping permitted on Kutuhället is- Träsklandet land south of Eestiluoto. n Cooking shelter n Unsheltered grill on Kutuhället n Open fires are prohibited n Toilet n Waste disposal

Kutuhället 1 ruutu = 500 metriä Supervision and litter clearance by Estluo- 1 square = 500 m. to-Hembygdsförening rf.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 37 Skogsholmen

Saari sijaitsee Sipoonselän länsipuolella. Siellä oleva saunamökki on vuokrattu Kar- tanon Venekerholle. Palvelut Skogsholmsören n Veneenkiinnitysrenkaita n Käymälä n Jätehuolto Yksityisalue Privatområde

Skogsholmen This island is located in the west of the Sipoonselkä sea area. The cottage/sauna there is rented to Kartanon Veneker- ho (Manor boat club). Services n Boat mooring rings 1 ruutu = 250 metriä n Toilet 1 square = 250 m. n Waste disposal

l Kaunissaaressa yhtyvät sisäsaariston suoja ja rauha sekä ulkosaariston rajuus ja ankaruus. l Kaunissaari offers an intriguing blend of the calm and quiet of the inner archipelago with the extremes and harshness of its outer reaches.

38 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Kaunissaari

Kaunissaari sijaitsee noin 22 km (noin 50 minuutin merimatkan päässä Vuosaares- ta) Helsingistä itään Sipoon saaristossa, lä- hes ulkomerellä. Vuosisatojen aikana saari on ollut karjanlaidunmaana, siellä on sijainnut tuulivoimalla käytetty saha ja asu- nut kalastajaperheitä monien sukupolvien ajan. Nyt saaren kaikki 100 hehtaaria ovat helsinkiläisten virkistyskäytössä. Se onkin suosittu ulkoilu-ja telttailusaari, jonne on Vuosaaresta vesiliikenneyhteys. Kaunissaaren luonto on monipuolinen, metsineen, kalliorantoineen, lehtoineen ja hietikoineen. Siellä yhtyvät sisäsaariston suoja ja rauha sekä ulkosaariston rajuus ja ankaruus. Sienestäjä, luonnontarkkaa- ja ja kalastaja löytävät oman kolkkansa saarelta, joka on kaksi kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä. Saarella on mantereelta johdettu kesävesijärjestelmä, johon kuuluu noin 30 vesipistettä eri puolilla saarta.

Located in the Sipoo archipelago, Kaunissaari lies some 22 km east of Helsinki (i.e. an approx. 50 min. sea trip from Vuosaari), almost in the open sea. For centuries this island was used for grazing livestock. There has been a wind-powered sawmill and several generations of fishermen’s families have dwelled there. Nowadays its 100 hectares are at everyone’s disposal for outdoor recreational purposes. Kaunissaari is a popular destination for day trippers and campers alike and there is a regular boat service from Helsinki’s Vuosaari. The island features a variety of different habitats, including woodland, exposed bedrock, herb-rich forest, and stretches of fine sand. Kaunissaari offers a blend of the haven-like calm of the inner archipelago and the bleakness and raging extremes of the outer archipelago. As a whole this 2 km-long, 800-metre wide island easily satisfies the appetite of mushroom-pick- ers, naturalists and anglers alike. Fresh water is piped in from the mainland in summer, supplying 30 taps located at strategic points on Kaunissaari.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 39 Kaunissaari Sibbo Fagerö Sauna

Perhesauna Family sauna

1 ruutu = 500 metriä 1 square = 500 m.

Palvelut n Venesatama n Uimaranta Reittiliikenne Suojaisassa valkamassa saaren itärannalla Kaksi hoidettua uimarantaa. Toukokuun puolivälistä syyskuun puolivä- (syvyys 1,9 m) on 60 venepaikkaa. n Vuokraveneet liin on Vuosaaresta, Kalkkihiekantorin lai- n Telttailu Soutuveneitä on vuokrattavissa. turista, laivayhteys Kaunissaareen. Matka Valvottua telttailua eri puolilla saarta ko- n Kioski/kahvila kestää noin 50 minuuttia. ko kesän. Telttailu ei ole sallittua Sauna- niemessä eikä 100 m lähempänä kiin- Luontopolku Yhteystiedot teistöjä. Saaressa on merkitty luontopolku (noin n Puh. 09 3107 1444 saaren isäntä n Keittokatokset 2 km), joka ei kaikin osin sovellu liikunta- n Puh. 09 3107 1445 neuvonta, saunojen Kolme, joiden yhteydessä on vesipiste ja rajoitteiselle. ja mökkien varaukset käymälä. Avotulenteko on muualla kielletty. Kalastus n Saunat Suosituimpia saarella kävijöiden harrastuk- Yleisiä saunavuoroja, tilaussauna, per- sia on kalastaminen. Lupa tarvitaan, paitsi hesauna. onkimiseen ja pilkkimiseen.

40 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Services n Boat harbour In a sheltered bay on the island’s east shore (depth 1.9 m), with moorings for 60 boats. n Camping Supervised camping throughout the summer at various parts on the island. Camp- ing is not allowed at Saunaniemi, nor within 100 metres of permanent buildings. n Cooking shelters Three, each with a cold water tap and toilet. Open fires are prohibited elsewhere on the island. n Saunas Public sauna at specific times; also rentable sauna and family sauna. n Swimming shore Two maintained beaches. n Boat hire service Rowing boats available for hire. l Etelärannan keittokatos (ylh.) ja vuokramökki (alh.). n Kiosk/café l The cooking shelter (above) and rentable cottage (below) on the southern shore. Nature trail There is a waymarked nature trail (approx. 2 km long) which is not wholly suitable for the disabled. Fishing One of the most popular pastimes among island visitors is fishing. A permit is required for any form of fishing other than rod, float and worm, and winter ice hole, fishing. Regular boat service Passenger vessel connection to Kaunissaari from the Kalkkihiekantori quay at Vuosaari, mid-May to mid-September. Sea journey takes around 50 minutes. Contact information n Tel. 09 3107 1444 island custodian n Tel. 09 3107 1445 advice, sauna and cottage bookings

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 41 Kaivokari Elisaari

Kaivokari sijaitsee Kaunissaaresta itään päin Porvoossa. Saarella on telttailu sallittua. Palvelut n Veneenkiinnitysrenkaita n Grillipaikka n Käymälät n Jätehuolto n Pidä Saaristo Siistinä ry:n ylläpitä- mä septiasema

Kaivokari is situated in Porvoo east of Kaunissaari. Camping is permitted. Services n Boat mooring rings n Grill facility n Toilets n Waste disposal n Septic tank discharge facility maintained by the Keep the Archipelago Tidy Association

42 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Elisaari

Sauna

Elisaari Älgsjö

1 ruutu = 500 metriä 1 square = 500 m.

l 1. Pienvenesataman yhteydessä Elisaari sijaitsee Bärösundissa Inkoon saa- Elisaari is situated at Bärösund in the Ink- jätepiste, kaivo, kesäkioski ja pesu- ristossa, saaren länsipäässä. Helsingistä oo archipelago, some 65 km from Helsinki tilat. 2. Grillikatoksia, sauna, uima- noin 65 km meritse – maantietä noin 73 by sea. The journey by road to Bärölandet paikka, käymälä. 3. Uimaranta, käy- km Bärölandetin lossirantaan, josta vesi- totals some 73 km, after which there is a mälä, aittarakennukset. 4. Mellan- matkaa 1,5 km Elisaareen. 1.5-km sea crossing to the island. gårdin päärakennus, Sisarusten Alue on erittäin kaunis ja tunnettu tam- This extremely beautiful area is famous mökki. mimetsiköistään. Saaressa kasvaa monia for its oak woodland (an uncommon type l 1. Small boat harbour with waste harvinaisia kasveja, ja metsikössä tai kalli- in Finland). The island is home to many rare disposal point, well, summer kiosk oilla saattaa nähdä vilahduksen valkohän- plants and visitors may catch a glimpse of a and washrooms. 2. Roofed grills, täpeurasta tai hirvestä. Viitoitettu luonto- white-tailed deer or European elk (moose) sauna, beach, toilet. 3. Beach, toilet, polku on hyvä keino tutustua saareen. Osa in the wood or out on the bare rock. The outbuildings. 4. Mellangård main Elisaaresta on rauhoitettu luonnonsuojelu- waymarked nature trail offers a conven- building, so-called ‘Sisarusten mök- alueeksi vuonna 1994. Ulkoilualue on pe- ient means of exploring the island. Part of ki’ cottage. rustettu vuonna 1971. Alueen pinta-ala on Elisaari became a nature reserve in 1994. 323 ha (vesialue 91 ha). Its recreation area was established in 1971. l Elisaaren alue on erittäin kaunis ja The entire area covers 323 hectares (wa- tunnettu tammimetsiköstään. ter area 91 hectares). l Renowned for its fine oak wood, Elisaari is extremely picturesque.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 43 Palvelut n Laituripaikat Satama sijaitsee Elisaaren ja Bärosundin välisessä salmessa. Jylhän kallion reunus- tama kaunis satama on yksi rannikon suo- jaisimmista. Poijullisia laituripaikkoja on noin 100 ja niistä yli puolessa on sähkö- piste. Suurimmat satamassa käyneet aluk- set ovat syvyydeltään 2,6 metriä. n Leirintäalue Leirintäalue sijaitsee sataman välittömäs- sä läheisyydessä. Se on yli 200 metriä pit- kä ja 50 metriä leveä ruohokenttä. Alu- een varustukseen kuuluvat keittokatokset, wc:t ja vesipisteet. n Keittokatokset Katoksia on kolme ja niihin on sijoitettu useampi pöytä ja tulisija. Katokset on va- rustettu polttopuilla. n Vuokramökit Vuokrattavia asuintiloja on neljä. Huoneis- l Elisaaren satama (ylh.) ja Elisaaren info ja kahvila (alh.). toissa on normaali mökkivarustus sekä l Elisaari harbour (above), info and café (below). sähkölämmitys. Tammiston huvila sijaitsee Suomen suu- rimpiin kuuluvan luonnonvaraisen tammi- lehdon kupeessa, rannan tuntumassa. Hu- vila on hirsirakenteinen ja siinä on yöpy- mistilaa kuudelle hengelle. Maurin maja sijaitsee keskisaaressa veh- reän niityn laidalla. Tila sopii parhaiten ryhmille, koska siinä on kerrossängyt. Yöpy- mispaikkoja on 18 hengelle. Sisarusten talon tupa on jaettu kahteen erilliseen huoneistoon. Pienelle puolelle mahtuu 2+1 ja suurelle 6 henkeä. Kaikkiin majoitustiloihin on varattavis- sa lisävuode ja pinnasänky. n Saunat Kaksi jatkuvalämmitteistä rantasaunaa it- sepalveluperiaatteella sekä kertalämmit- teinen Maurin sauna, johon sopii kerralla isompikin ryhmä. n Uimarannat Kaksi uimarantaa.

44 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago n Vuokraveneet Services n Swimming shores Satamasta voi vuokrata soutuveneen. n Boat moorings Two swimming shores. n Kioskikahvila The harbour is situated in the sound be- n Boat rentals Sesonkiaikana avoinna klo 9.00–22.00 tween Elisaari and Bärosund. Bounded by Rowing boats can be hired from the har- ja se toimii samalla myös alueen toi- bare rock, the picturesque harbour is one bour. mistona. of the most popular on the coast. There are n Kiosk/café n Pitopalvelu ja kahvila around 100 mooring buoys, half of which Open during the season 9.00–22.00; also Pitopalvelu sijaitsee kartanossa, joka have an electricity outlet. Elisaari harbour acts as the area office. on rakennettu vuonna 1902. Sieltä voi accepts boats with a maximum draught n Catering and café varata juhlatilaa ja pitopalvelusta kah- of 2.6 metres. Catering service based in the manor house, vi- tai ruokatarjoilun. n Camp site which was built in 1902. Bookings taken n Kokoustila The camp site is next to the harbour. for banquets. Coffee service and meals Keskisaaressa sijaitsevassa kartanossa. Grassed, it is 200 metres long by 50 me- catering. tres wide. Its facilities include cooking shel- n Conference room Ajo-ohje ters, toilets and water taps. Available in the manor house in the inte- Helsingin kaupunki omistaa Barölande- n Cooking shelters rior of the island. tissa pysäköintialueen, josta on noin 100 There are three cooking shelters, each with metrin merimatka Elisaaren satamaan. several tables and a fireplace. Firewood is Route to Elisaari Matkan voi tehdä taksiveneellä Barö- provided. The City of Helsinki owns the car park at sundin lossilta tai sopia noudosta alu- n Rental cottages Barölandet, from which it is a 100-metre een hoidosta vastaavan isännän kanssa. There are four bookable holiday homes. sea crossing to Elisaari harbour. The jour- Helsingistä Barölandetiin pääsee aja- Each has standard summer house equip- ney can be made by taxiboat from the malla Hangon tietä ohi Inkoon kunnes ment and furnishings, as well as electric Barösund ferry landing, or arrangements tulee viitta oikealle ”Fagervik ”. Kun tätä heating: may be made with the custodian respon- tietä on ajettu noin 7 kilometriä, kään- ‘Tammiston huvila’ is located close to sible for managing the area. Barölandet nytään vasemmalle Barösundiin, jon- the shore in one of Finland’s largest tracts can be reached from Helsinki by taking ne on noin 5 kilometriä. Barösundista of naturally growing oak woodland. It is the Hanko road past Inkoo as far as the kulkee lossi Barölandetiin. Lossilta on log-built and has sleeping accommoda- sign ”Fagervik ”. You then turn right and opasteet noin kahden kilometrin pääs- tion for up to six persons. drive approx. 7 kilometres before turning sä sijaitsevalle Elisaaren pysäköintialu- ‘Maurin maja’ is located in the interior left towards Barösund about 5 km away. eelle. Siellä on laituri, josta on näköyh- alongside a green meadow. Equipped with There is a ferry service from Barösund to teys Elisaaren satamaan. bunks, it is best suited to groups. There is Barölandet. From the ferry there are signs Taksiveneet: Trygve Henriksson, 040 502 sleeping space for 18 persons. to Elisaari’s car park about two kilome- 6836 tai Bo Wikström, 040 592 3529 ‘Sisarusten talo’ has a large living room/ tres away. There is a jetty with a view of kitchen, which is partitioned into two. The Elisaari harbour. Osoite ja yhteystiedot smaller part accommodates 2+1 persons, Taxiboats: Trygve Henriksson, 040 502 Elisaaren ulkoilualue the larger 6 persons. 6836 or Bo Wikström, 040 592 3529 Isäntä Keijo Mäenpää, An extra bed and child’s cot can be 10270 Barösund, booked for all accommodation. Address and contact information puh. (019) 241 8003, gsm 040 701 6301 n Saunas Keijo Mäenpää Two constantly heated seashore saunas FIN-10270 Barösund on the self-service principle, plus a con- Tel. (019) 241 8003, gsm 040 701 6301 ventional sauna in the ‘Mauri cabin’ (Mau- rin maja) accommodating larger groups.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 45 Lähteelä recreation area l Lähteelän ulkoilualue

Merelliset ulkoilualueet l Maritime recreation areas

46 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Lähteelä recreation area l Lähteelän ulkoilualue

Lähteelän ulkoilualue sijaitsee Porkkalas- sa Kirkkonummella. Helsingistä sinne on Porkkala maitse matkaa noin 45 ja meritse 35 kilo- Porkala metriä. Lähteelän alueeseen kuuluu man- nerta ja laaja saariryhmä, maata on yhteen- sä 150 hehtaaria. Maasto on vaihtelevaa kaislikkoisine kalliorantoineen, mäkineen Lähteelä ja peltoineen. Alueella on hyvät peruspal- Källstrand velut, mutta se sopii ”erämaaluonteiseen” retkeilyyn ja telttailuun sekä lintujentark- kailuun. Lähteelässä on mahdollista ret- keillä ympäri vuoden. Lähteelän edustalla sijaitsevat mm. Stora Sauna Svartön ja Lilla Svartön saaret, Stora Svar- tölle on mantereelta matkaa noin kilomet- Huoltolaituri ri. Saaren kaksoiskallioiden laet kohoavat Service jetty merenpinnasta parikymmentä metriä. Läh- teelän ulkoilualue on perustettu vuonna 1970. Alueen pinta-ala on 134 ha ja vesi- Lilla-Svartö alue 992 ha.

The Lähteelä recreation area is located at Kirkkonummi in Porkkala. This is some 45 km by road from Helsinki, or 35 km by sea. Covering 150 hectares altogether, the Lähteelä area comprises both a piece of Stora-Svartö the mainland and a large group of islands. Its terrain is variable, with reed beds and bare bedrock, hills and fields. Good basic services are provided. Nev- ertheless, the area offers hikers and campers, as well as ornithologists, the true ‘wil- derness experience’. Visits can be made all year round. The islands facing Lähteelä include Stora Svartön and Lilla Svartön. Sto- ra Svartön lies around one kilometre from the mainland. It’s twin summits rise a score or so metres above sea level. The Lähteelä recreation area was established in 1970. It has a land surface area of 134 hectares and a marine area of 992 hectares.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 47 Palvelut n Venesatama Lähteelän vierasvenesatamassa on 50 paikkaa, joista 20 on poijupaikkoja. Huoltolai- turi (lähellä porakaivo), veneluiska ja vuokrattavia pienvenepaikkoja. Stora Svartön saaressa on 50 venerengasta. n Telttailu Mahdollista joko mantereella tai Stora Svar- tön, Utterböten, Östra Styrskärin ja Söder- grundin saarissa, joissa on myös käymälät. n Keittokatokset Mantereella ja Stora Svartössä. n Sauna n Kaivo, useita n Kioski n Vuokraveneet Mantereelta voi vuokrata soutuveneen ja lähteä esim. Stora Svartön saarelle, jonne on matkaa noin kilometri. Saaren kaksoiskallioiden laet kohoavat merenpinnasta parikymmentä metriä. n Kalastus Hyvät kalastusmahdollisuudet. Onkimi- nen, uistelu ja pilkkiminen on sallittu ulkoilualueen vesillä. Uisteluun tarvitaaan kaupunki- tai läänikohtainen viehelupa. n Lintutornit Mantereella ja Utterböten saarella sijaitse- Alueen isäntä: Helena Siekkinen, Services vista lintutorneista voi tarkkailla alueen lu- puh. 040 827 8310 n Boat harbour kuisia lajeja varsinkin kevät- ja syysmuu- Lähteelä’s harbour for visitors’ boats has ton aikana. Ajo-ohje around 50 berths, 20 of which are buoy n Talvikäyttö Ajetaan Helsingin-Hangon tietä, josta kään- moorings. Supplies/service jetty (close to Talvisin tiet aurataan, kaivot pidetään toi- nytään Porkkalantielle Porkkalanniemeen. artesian well), boat slipway and rentable mivina ja grillikatokset ovat käytettävissä. Ajetaan 18,5 km. Lähteelän pysäköintipaik- small boat moorings. Stora Svartön island Ulomman merialueen jääkäyttöä rajoittaa ka on alueen pohjoisosassa, josta johtaa has 50 mooring rings. talvisin auki pidettävä väylä (syvyys 9 m). rantaan noin 1,5 kilometriä pitkä viitoitet- n Camping tu reitti. Veneellä saapuva katso Suomen- Possible on both the mainland and the Yhteystiedot lahden merikorttisarja B, sivu 721. islands of Stora Svartö, Utterböten, Östra Ulkoilualueen toimipiste sijaitsee pysäköin- Styrskär and Södergrund, where there are tipaikan vieressä, opastaulut pysäköinti- also toilets. paikalla ja vierasvenesatamassa. n Cooking shelters Osoite: Lähteelän ulkoilualue, Porkkala. On the mainland and on Stora Svartön island.

48 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago n Sauna n Well, several n Kiosk n Boat rentals Visitors can hire a rowing boat on the mainland and row to e.g. Stora Svartön island around one kilometre away. The twin summits of the island are visible some twenty metres above the sea. n Fishing Good fishing waters. Rod, float and worm, trolling, and winter ice hole fishing are permitted within the recreation area waters. For trolling, a city or a provincial casting licence is required. n Bird observation towers The many bird species of this area can be studied from the observation towers on the mainland and on Utterböten island. The spring and autumn migrations are the best time for or- nithology. n Winter use In winter the roads are snow-ploughed, wells are kept functioning, and the grill shelters are available for use. Roaming the ice in the outer marine area is restricted by the shipping chan- nel (depth 9 m), which has to be kept open. Contact information The recreation area office is next to the car park; information boards can be studied at the car park and at the harbour for visitors’ boats. Ad- dress: Lähteelän ulkoilualue, Porkkala. Area custodian: Ms Helena Siekkinen, tel. 040 827 8310 Route Take the Helsinki-Hanko road, turning on to the Porkkala road towards Porkkalanniemi. Drive 18.5 km. The Lähteelä car park is in the northern sector of the area and from it there is an approx. 1.5-km signposted road to the seashore. If arriving by boat, consult the Gulf of Finland Sea Chart series B (Suomenlahden l Mantereelta voi vuokrata soutuveneen. merikorttisarja B), page 721. l It is possible to hire a rouring boat on the mainland.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 49 Muita Helsingin saaria l Other Helsinki islands

50 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Helsingin alueella sijaitsee kymmeniä saa- There are dozens of islands in the Helsin- ria, joita hallinnoivat kaupungin eri viras- ki area which are administered by various tot tai muut tahot. Oheisessa listassa ovat city departments or other authorities. The muut kuin Liikuntaviraston saaret aakkos- following list includes in alphabetical order järjestyksessä sekä vielä erikseen puolus- islands other than those managed by the tusvoimien hallinnassa olevat. Kunkin saa- Sports Department. Those administered ren yhteydessä on kerrottu minkä viras- by the Defence Forces are listed separate- ton hallintaan se kuuluu. Lisätietoja saa ly. In each case the administering authori- ko. virastoista: ty is indicated. Further information can be n Helsingin kaupunki, www.hel.fi obtained from the appropriate authority: n HKR, Helsingin kaupungin rakennus- virasto, www.hel.fi/hkr n City of Helsinki, www.hel.fi n HKR/Viheryksikkö, www.hel.fi/hkr n Helsinki Public Works Department, n Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, www.hel.fi/hkr www.hel.fi/kv n Helsinki Public Works Department / n Helsingin kaupungin ympäristökes- Street and Park Division, www.hel.fi/hkr kus, www.hel.fi/ymk n Helsinki City Real Estate Department, n Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry, www.hel.fi/kv www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi n Helsinki Environment Centre, n Puolustusvoimat, www.mil.fi www.hel.fi/ymk n Valtio n Uusimaa Wild Ride (Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry), www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi n The Finnish Defence Forces, Saaret ja luodot www.mil.fi n The State Bengtsår Sijaitsee Hankoniemen pohjoispäässä. n Hallinta: HKR ym. Islands and skerries Harakka Luontotalo, luontopolku ja lintujen tark- Bengtsår kailupaikkoja. Taidetalo, jossa on taiteili- Located at the northern end of Hanko- joiden työtiloja. Veneyhteys Ison Puisto- niemi. tien päästä. n Administration: Public Works Depart- n Hallinta: Helsingin kaupungin ympäris- ment, etc. tökeskus Harakka Hellmanninkupu ja luodot Harakka Archipelago Nature Centre, nature n Hallinta: HKR trail and bird observation points. Special

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 51 nuutin merimatkan päässä keskustasta. Uimaranta, luontopolku, kotieläimiä, leik- kipuisto yms. Saaren vanhassa pääraken- nuksessa toimii kahvila. n Hallinta: Seurakunta Mäntysaari Huvilasaari, jolla sijaitseva vanha huvila ja lounaisrannan kalastaja-asumukset ovat suojelukohteita. n Hallinta: Kiinteistövirasto ja yksityiset Niinisaari Rantautua voi joko itä- tai etelärannalle, jonka poukamassa on auringonotto- ja uimapaikka. n Hallinta: Helsingin kaupunki ja yksityiset Kalliosaari Lammassaari Pihlajisto Sijaitsee Itä-Helsingissä Kallahdenniemen Saarella olevat kesämajat ovat yksityisiä, Pieni luoto, jonka ympäristö soveltuu ka- edustalla. Veneen kiinnitysrenkaita, keitto- muuten julkista tilaa. ”Juhlapirtti ” ja Lepo- lastukseen. katos ja käymälä. la ovat suojelukohteita. n Hallinta: HKR n Hallinta: Uudenmaan virkistysalueyh- n Hallinta: Kiinteistövirasto ja HKR distys ry Pikku Leikosaari Leikosaari Sijaitsee Itä-Helsingin edustalla Kallah- Korkeakupu n Hallinta: Seurakuntayhtymä denniemestä etelään. Laakeita kallioita, Sopii virkistyskäyttöön jokamiehenoikeu- käymälä. della. Länsitonttu (-Toukki) n Hallinta: Uudenmaan virkistysalueyh- n Hallinta: HKR Syksyllä metsästysmahdollisuus. distys ry n Hallinta: Valtio Korkeasaari Pikku Niinisaari Eläintarha, jossa noin 150 eläinlajia, pää- Lonna Eteläkärki ja vesialue ovat luonnonsuo- symaksu. Veneyhteys Hakaniemestä ja Siirtyy Suomenlinnan hoitokunnalle. Suun- jelualuetta. Kauppatorin rannasta, autolla Mustikka- nitteilla tuhkansirotushautausmaa. n Hallinta: Kiinteistövirasto ja yksityiset maan kautta. n Hallinta: Suomenlinnan hoitokunta n Hallinta: Helsingin kaupunki ja valtio Pikku Satamakari ja Satamakari Mustakupu Mökit ovat yksityisiä ja suojelukohteita, Kuusiluoto Puolustusvoimien käytössä. muuten julkista aluetta. Retkeilysaari. Rakennukset vuokrattu, muuten julkis- n Hallinta: HKR n Hallinta: HKR ta aluetta. n Hallinta: Kiinteistövirasto ja HKR Mustasaari Pitkäluoto Sijaitsee Seurasaarenselällä, noin 15 mi- n Hallinta: Helsingin kaupunki

52 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago facility with working space for artists. Boat Leikosaari city centre. Swimming shore, nature trail, connection from end of Iso Puistotie road. n Administration: The Parish Union of Hel- domestic animals, children’s playground, n Administration: Helsinki Environment sinki etc. A café operates in the island’s old main Centre building. Länsitonttu (-Toukki) n Administration: The Parish Hellmanninkupu and skerries Hunting opportunities in autumn (licenc- n Administration: Public Works Depart- es required). Mäntysaari ment n Administration: State A chalet island, with a protected old villa and fishermen’s dwellings on the south- Kalliosaari Lonna western shore. Located in eastern Helsinki in front of Kal- Will be made over to the Governing Body n Administration: Real Estate Department lahdenniemi. Boat mooring rings, cooking of Suomenlinna. Planned as an ash-scat- and private sector shelter and toilet. tering cemetery. n Administration: ‘Uusimaa Wild Ride’ (Uu- n Administration: The Governing Body of Niinisaari denmaan virkistysalueyhdistys Ry) Suomenlinna Landing possible on either eastern or southern shore. Sunbathing and swim- Korkeakupu Mustakupu ming place in small bay. Suitable for recreational use under the Used by the Finnish Defence Forces. n Administration: City of Helsinki and pri- Everyman’s Rights code. n Administration: Public Works Depart- vate sector n Administration: Public Works Depart- ment ment Pihlajisto Mustasaari Small skerry in waters good for fishing. Korkeasaari Located in Seurasaarenselkä marine area n Administration: Public Works Depart- Zoo displaying 150 animal species, en- an approx. 15 min. sea crossing from the ment trance charge. Boat connection from Hakaniemi and the Market Square shore, or by car via Mustikkamaa. n Administration: City of Helsinki and the State Kuusiluoto Buildings rented, otherwise public access. n Administration: Real Estate Department and Public Works Department Lammassaari The summer cabins on the island are privately owned, otherwise public access. ‘Juh- lapirtti’ and Lepola are protected. n Administration: Real Estate Department and Public Works Department

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 53 Tammakari Ulkosaaristossa sijaitseva kalliosaari. Ret- keilykohde, tilapäistelttailua. n Hallinta: Valtio Tammaluoto n Hallinta: Valtio Varsasaari Saarella olevat kesämajat ovat yksityisiä, muuten julkista tilaa. n Hallinta: HKR/Viheryksikkö Vartiosaari Huviloita ja asuntoja, ulkoilualuetta. n Hallinta: Helsingin kaupunki ja yksityiset Vasikkasaari Helsingin kauppatorilta matkaa kolmisen kilometriä. Saarella on noin 50 kesämajaa, Pitkärivi Seurasaari saunoja ja laitureita. n Hallinta: HKR Sijaitsee Helsingin niemeltä länteen, kes- n Hallinta: HKR/Viheryksikkö kellä Seurasaarenselän sisälahtea. Saaren Porsas pinta-ala on noin 46 hehtaaria. Villinki Sijaitsee Seurasaarenselällä, vain päivä- Hallinta: Helsingin kaupunki Yksityishuviloita. Saaren sisäosissa voi liik- retkiä. kua jokamiehenoikeudella. n Hallinta: HKR Sisä- ja Ulkohattu n Hallinta: Yksityiset ja kiinteistövirasto Ulkoilusaaria Lauttasaaren edustalla. Ve- Pukkisaaret det karikkoisia. Kolme ulkoilusaarta Seurasaarenselällä. n Hallinta: Kiinteistövirasto Vanhoja huvilasaaria, joilla edelleen asu- taan, muuten julkista aluetta. Suomenlinna Puolustusvoimien n Hallinta: HKR Unescon maailmanluetteloon kuuluva his- toriallinen kokonaisuus ja samalla asuin- saaret Päntäri alue. Suomenlinnassa on museoita, kah- Ulkoilusaari. viloita ja ravintoloita, uimaranta, kaup- Isosaari n Hallinta: Valtio pa ja kesäteatteri. Maksullisia vierasvene- Valmius- ja koulutuslinnake, varusmies- paikkoja. Veneyhteys Kauppatorilta ja Ka- koulutusta. Varusmiehiä noin 200, pysy- Satamasaari tajanokalta, liikennöitsijät JT-Line Oy, puh. viä asukkaita 10. Ammuntojen vaara-alu- Veneyhteys Hakaniemen rannasta. Saarel- 09 534 806 ja Suomenlinnan Liikenne Oy, eista ilmoitetaan radiossa. la olevat kesämajat ovat yksityisiä, muu- puh. 0100-111. ten julkista tilaa. n Hallinta: Valtio, Suomenlinnan hoito- Itä-Villinki n Hallinta: HKR kunta, puh. 4132 3300 Rannikkotykistön vartiolinnake.

54 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Pikku Leikosaari Satamasaari swimming shore, shop and summer the- Situated in front of eastern Helsinki, south Boat connection from Hakaniemi shore. atre. Rentable moorings for visitors’ boats. of Kallahdenniemi. Flat bedrock, toilet. Summer homes on island are privately Boat connections from Market Square and n Administration: ‘Uusimaa Wild Ride’ (Uu- owned, otherwise public access. Katajanokka. The boat service providers are denmaan virkistysalueyhdistys ry) n Administration: Public Works Depart- JT-Line Oy (tel. 09 534 806) and Suomen- ment linnan Liikenne Oy (tel. 0100-111). Pikku Niinisaari n Administration: State, The Governing The southern tip and water area are pro- Seurasaari Body of Suomenlinna, tel. 4132 3300 tected areas. Located west of the Helsinki peninsula in n Administration: Real Estate Department the middle of the inner bay of the Seura- Tammakari and private sector saarenselkä sea area. Surface area approx. A rock island situated in the outer archi- 46 hectares. pelago. Day trip destination, temporary Pikku Satamakari and Satamakari n Administration: City of Helsinki camping. The cottages are privately owned and pro- n Administration: State tected, otherwise public access. Island pop- Sisä- and Ulkohattu ular with trippers. Recreation islands offshore from Lautta- Tammaluoto n Administration: Public Works Depart- saari. Water area has shallow-water shoals. n Administration: State ment n Administration: Real Estate Department Varsasaari Pitkäluoto Suomenlinna Summer houses on island are privately n Administration: City of Helsinki A historical complexity listed by Unesco owned, otherwise public access. as a world heritage site while also being n Administration: Public Works Depart- Pitkärivi a residential area. Suomenlinna features ment /Street and Park Division n Administration: Public Works Depart- museums, cafes and restaurants, and a ment Porsas Located in the Seurasaarenselkä area, day trips only. n Administration: Public Works Depart- ment Pukkisaari islands Three outer islands in the Seurasaarenselkä area. Old ‘villa islands’ which are still inhabited, otherwise public access. n Administration: Public Works Depart- ment Päntäri A recreation island. n Administration: State

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 55 Katajaluoto Vartiosaari Katajaluoto Puolustusvoimien koeampuma-asema, Chalets and permanent dwellings, recre- Defence Forces’ firing range area and for- vartiolinnake. ation area. tress. n Administration: City of Helsinki and pri- Kuivasaari vate sector Kuivasaari Vartiolinnake. Saarelle järjestetään opas- Fortress. Guided ‘culture tours’ of the is- tettuja tutustumiskäyntejä. Vasikkasaari land are arranged. Three kilometres from Helsinki’s Market Melkki Square. Island has around 50 summer Melkki Vartiolinnake. houses, as well as saunas and jetties. Fortress. n Administration: Public Works Depart- Miessaari ment /Street and Park Division Miessaari Vartiolinnake. Fortress. Villinki Pukkisaari Private villas. Public access to inner parts Pukkisaari Vuokrattu Suomenlinnan Eränkävijät ry:n of island under Everyman’s Rights rules. Rented to Suomenlinnan Eränkävijät ry, käyttöön. Yhdistyksellä on siellä mökki. n Administration: Private sector and Real which maintains a cottage there. Estate Department Rysäkari Rysäkari Metsähallituksen omistuksessa. Administered by Metsähallitus (forest and Islands reserved for parks service). Santahamina Varuskuntasaari, jolla asuu pysyviä asuk- the Defence Forces Santahamina kaita noin 700. Kaartin Jääkärirykmentti Military base with about 700 permanent ja Suomenlinnan Rannikkorykmentti sekä Isosaari residents. Used by the Guard Jaeger Regi- Maanpuolustuskorkeakoulu. Huom! Am- Military defence and training base, nation- ment, the Suomenlinna Coastal Regiment, muntojen vaara-alue Itä-kaakkoon. al service conscript training. Approx. 200 the National Defence University. Note! Fir- conscripts, 10 permanent residents. Dan- ing danger zone towards east-southeast. Vallisaari-Kuninkaansaari ger zones during firing exercises are an- Vartiolinnake. nounced on the radio. Vallisaari-Kuninkaansaari Guard fortress. Itä-Villinki Coastal artillery fortress.

56 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Espoon ulkoilusaaret l Espoo’s outer islands

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 57 Julkinen veneyhteys seuraaville saa- Public boat service to the following islands: l Iso Vasikkasaaren uimaranta. rille: Iso Vasikkasaari, Gåsgrund, Stora Iso Vasikkasaari, Gåsgrund, Stora Herrö and l Iso Vasikkasaari beach. Herrö ja Rövaren. Muita ulkoilusaaria Rövaren. Other outer islands are Korkeas- ovat Korkeasaari, Tvihjälp, Knappers- aari, Tvihjälp, Knapperskär, Rövargrundet, kär, Rövargrundet, Kaparen, Torra Lö- Kaparen and Bylandet. vö ja Bylandet. Several islands in Espoo’s marine area Useat Espoon merialueen saarista are occupied by leisure homes and are ovat loma-asutuskäytössä, ja näin ol- thus closed to public access. Additionally, len suljettuna yleiseltä virkistyskäytöltä. some islands are under military adminis- Lisäksi osa saarista on puolustusvoi- tration, while others are out of bounds to mien hallinnassa, ja osaan on maihin- everyone during the bird breeding season. nousukielto linnuston pesimisaikana.

58 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Iso Vasikkasaari (24 ha)

Saaren luonto on monipuolista ja rehevää. Reittivene pysähtyy saaren laiturissa. Luo- teisnurkkaa lukuun ottamatta koko Iso Va- sikkasaari on ulkoilualuetta. Yksityisalueel- la sijaitsee Espoon saariston ehkä erikoi- sin rakennus: Poseidonin temppeliä jäljit- televä huvimaja. Saaren rantoja kiertävät hienot rantaniityt, jotka ovat monipuoli- Yksityisalue simmillaan saaren eteläosissa. Saarella on Private area vanha kalastaja-asumus, joka toimii kios- kina. Telttailu ei ole sallittua. Saarella toimii kesäravintola Gula Villan. Iso Vasikkasaari Pieni Vasikkasaari Stora Kalvholmen Palvelut Lilla Kalvholmen n Kahvio ja kesäravintola kesäisin n Keittokatokset + puut (myös talvisin), wc (myös inva) n Lasten leikkivälineitä n Kesävesi n Nurmikkoalueet n Uimaranta n Rantalentopallo n Näköalatorni n Kiinnityspoijuja ja lenkkejä n Polusto (osittain myös liikuntaesteisille) n Saaristovenelaituri + reittiliikenne 1 ruutu = 500 metriä 1 square = 500 m. n Valvonta

The island has a diverse and luxuriant ec- permitted. The island features a summer n Observation tower osystem. There is a regular boat service to restaurant called Gula Villan. n Mooring buoys and rings the jetty. With the exception of its north- n Pathway network (partly also for disa- eastern corner, Iso Vasikkasaari is an out- Services bled) door recreation area. The private enclosure n Beach-volley n Archipelago boat jetty + regular boat features perhaps Espoo’s most exotic build- n Café and restaurant in summer service vessels ing, a small replica of the Temple of Posei- n Cooking shelter with firewood (also in n Island security don. Delightful seashore meadows fringe winter), WC (including facility for disabled) the island’s shores, those in the southern n Children’s playground equipment parts being the most diverse. There is a n Fresh water in summer one-time fisherman’s dwelling, now serv- n Lawn areas ing as a kiosk. Overnight camping is not n Beach

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 59 Bylandet (9,7 ha)

sijaitsee Kirkkonummen puolella Porkka- lan edustalla. Se kuuluu luonnonkaunii- seen Stora Mickelskärenin saariryhmään. Se on sopiva saari veneilijöiden ja kalas- tajien tukikohdaksi. Telttailu on sallittua. Saarella oleva torni on puolustusvoimien hallinnassa. Palvelut n Keittokatokset + puut, wc n Tulentekopaikkoja n Kiinnityspoijuja ja -lenkkejä

is located off Porkkala on the Kirkkonum- mi side. It belongs to the picturesque Sto- ra Mickelskären island group. Bylandet is ideal as a base for boaters and fishermen/- women. Overnight camping is permitted. The tower on the island is reserved for the defence forces. Services n Cooking shelters + firewood, WC Norrlandet n Campfire facilities n Mooring buoys and rings

Bylandet

Lövlandet

1 ruutu = 100 metriä 1 square = 100 m.

60 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Gåsgrund (9,8 ha)

on suosittu telttailusaari. Sen maasto on tasaista ja vaihtelevaa silokallioista rehe- viin niittyihin ja kuivaan kangasmetsään, puusto on melko vähäistä. Lapsille sopi- via hiekkarantoja on saaren pohjoisrannalla. Kaupungin opastetuilla merikier- roksilla ryhmät usein tekevät tauon juuri Gåsgrundetilla, grillailun ja luonnon ihai- lun merkeissä. Palvelut n Keittokatokset + puut, wc n Kiinnityspoijuja ja lenkkejä n Saaristovenelaituri + reittiliikenne n Valvonta

is a popular place for camping. Its terrain is flat and varies from outcrops of smooth rock to fertile meadows and dry heath forest. There are few trees. Sandy beaches suitable for children can be found along Gåsgrund the island’s northern shore. Services n Cooking shelters + firewood, WC n Mooring buoys and rings n Archipelago boat jetty + regular boat service vessels n Security service

Bullan

1 ruutu = 500 metriä 1 square = 500 m.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 61 Kaparen (4 ha)

Kaparenin tyypillisimpiä piirteitä ovat kal- liomänniköt ja silokalliot sekä pienet lam- mikot ja rantaniityt. Saari sopii omassa ve- neessään yöpyville. Telttailu on kielletty. Palvelut n Keittokatokset + puut, wc n Kiinnityslenkkejä

Träskholm The most typical features of Kaparen are Scots pine groves growing on bedrock, smooth rock surfaces, small pools, and seashore meadows. The location is suitable for visitors spending the night onboard their own boats. Camping is prohibited. Kaparen Services n Cooking shelters + firewood, WC n Mooring rings

Kaparkobben

1 ruutu = 250 metriä 1 square = 250 m.

62 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Knapperskär (4,9 ha)

on matalahko silokalliosaari, jossa saa telttailla. Palvelut n Keittokatos, puut ja wc

is a rather low-lying island of smooth bedrock where camping is permitted. Services n Cooking shelter, firewood and WC

Knapperskär

1 ruutu = 200 metriä 1 square = 200 m.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 63 Korkeasaari (6,5 ha)

Korkeasaari on metsäinen ulkoilusaari Tvi- jälpin itäpuolella. Sen rantoja kiertää ka- pea rantaniitty. Korkeasaaressa ei ole palveluita, eikä telttailu ole sallittua. Palvelut n Tulentekopaikka

Korkeasaari is a forested outer island lying east of Tvijälpi. Its shore is fringed by a narrow seashore meadow. Korkeasaari has no services at all and camping is prohibited. Korkeasaari Högholm Services Niittysaaret Ängesholmarna n Campfire facility Högholmskobben

Högholms Gräsgrund

Rönngrund

1 ruutu = 250 metriä 1 square = 250 m.

64 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Rövargrundet (0,8 ha)

Rövarenin pohjoispuolella sijaitseva Rö- vargrundet on vähäpuustoinen kallioluo- to. Tilaa on ainoastaan muutamalle teltalle. Palvelut n Tulentekopaikka ja wc n Telttailu sallittu

Rövargrundet is a rocky islet supporting a few trees. There is room for a few tents only. Services n Campfire facility and WC n Camping allowed

Rövargrundet

1 ruutu = 100 metriä 1 square = 100 m.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 65 Rövaren (9,1 ha)

Pääasiassa kallio- ja kivikkorantainen Röva- ren on suosittu telttailusaari. Lounaisran- nan rantaniityllä kasvaa monia tyypillisiä merenrantakasveja. Saaren metsät ovat pääasiassa kalliomänniköitä sekä mustikka- ja puolukkakankaita. Palvelut n Keittokatokset + puut, wc n Tulentekopaikkoja n Kiinnityslenkkejä n Saaristovenelaituri + reittiliikenne n Telttailu sallittu

Rövaren, dominated by rocky and scree- strewn shores, is a popular camping spot. Many typical seashore plants can be found in the shore meadows on the south-western side. Its tree stands are principally Scots pine on bedrock, with bilberry (blueber- ry) and lingonberry heaths. Camping is Rövaren allowed. Services n Cooking shelters + firewood, WC n Campfire facilities n Mooring rings n Archipelago boat jetty + regular boat service vessels n Camping allowed

Kaparen 1 ruutu = 250 metriä 1 square = 250 m.

66 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Stora Herrö (44,3 ha)

Stora Herrön rannat ovat enimmäkseen kallioisia, mutta saaren itärannalta löytyy myös matalia, hiekkaisia lahdelmia ran- taniittyineen. Stora Herröön metsät ovat pääosin kalliomännikköjä, mutta kallioiden välisissä painanteissa ja rannoilla kasvaa myös kuusia. Saaren eteläosan Söder- vikenissä on myös pienehkö saraneva. Osa Stora Herrön rannoista on mökitetty, mutta suurin osa saaren pohjois- ja itärannois- ta on kaikille avointa ulkoilualuetta. Palvelut n Tilaussauna n Keittokatokset + puut, wc n Tulentekopaikkoja n Kiinnityslenkkejä ja vierasvenesatama n Saaristovenelaituri + reittiliikenne Halsholmen n Näköalatorni n Telttailu sallittu

By and large, Stora Herrö’s shores are rocky. How- Hundkobben ever, shallow, sandy little bays with shore meadows can be found on its eastern side. Although Lilla Herrö Scots pine over rock tends to predominate on Stora Herrö, spruces also thrive in depressions in the bedrock and along the shores. There is also a smallish sedge mire at Söderviken in the is- Stora Herrö land’s southern part. Despite some of Stora Her- rö’s shores having acquired summer houses, most of its northern and eastern shores are open to all as outdoor recreation areas. Sauna Services n Bookable sauna for groups and organisations Träskholm n Cooking shelters + firewood, WC n Campfire facilities n Mooring rings n Archipelago boat jetty + regular boat service n Observation tower 1 ruutu = 500 metriä n Camping permitted 1 square = 500 m.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 67 Torra Lövö (3,9 ha)

Torra Lövö on kallio- ja louhikkorantai- nen ulkoilusaari. Saarella on silokallioi- ta ja niittyjä. Palvelut n Laituri, keittopaikka, mutta ei kaivoa n WC n Telttailu sallittu

Torra Lövö is an outer islet with both solid rock and jumbles of boulders round its shores. Seashore meadows are found among the polished bedrock. Services n Jetty, cooking shelter, but no well n WC Torra Lövö n Camping permitted

1 ruutu = 250 metriä 1 square = 250 m.

68 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Tvijälp (13,4 ha)

Westendin edustalla sijaitseva ulkoilusaari Tvijälpin pohjoisosa on metsäinen ja saaren eteläosaa hallitsevat kalliot. Saaren keski- osa on alavaa maata. Tvijälpissä on hienoja rantaniittyjä. Saaren luonto on vaihtelevaa ja kertoo omalla tavallaan entisestä kalas- tajaelämästä Espoon saaristossa. Telttailu ei ole sallittua, eikä saarella ole palveluita.

Located just off the Westend, the public recreation island of Tvijälp is wooded in its northern part but dominated by bedrock in its southern half. The centre of the island is low-lying. Tvijälp displays some splendid seashore meadows. The island has a broad variety of habitats and in its Tvijälp own way it tells us much about the life of bygone fisher folk among the Espoo islands. Camping is not permitted, nor are there any services on the island.

1 ruutu = 500 metriä 1 square = 500 m.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 69 Saariston luonto l Archipelago nature

70 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Saariston sää Archipelago weather Saariston ja rannikon sää poikkeaa sisämaasta pääasiassa me- The weather in the Archipelago and along the coast differs from ren läheisyyden vuoksi. Koska veden lämpökapasiteetti on suu- that inland, mainly due to the proximity of the sea. Since water ri, meren läheisyydessä kevät on viileämpi ja syksy lämpimämpi has a high thermal capacity, close to the sea the spring is cool- kuin sisämaassa. Sama ilmiö pienessä mittakaavassa näkyy ke- er and the autumn warmer than inland. On a smaller scale, the säaikojen merituuli-maatuuli-ilmiössä. Päivällä maa lämpenee same phenomenon is apparent in the sea wind – land wind phe- merta nopeammin ja saa aikaan maalla ilmavirtauksen ylöspäin, nomenon in summertime. In the daytime the land warms up ja mereltä virtaa viileämpää ilmaa sen tilalle. Illalla, kun maan- more quickly than the sea, so that cooler air blows in from the pinta auringon laskiessa viilenee ja päivällä lämminnyt meri ai- latter, causing upward air currents off the land, cooler replace- heuttaa lämpimän ilman kohoamista ylöspäin, viriää maatuu- ment air then flowing in from the sea. In the evening, when the li, joka yleensä on päivän merituulta heikompi. Merituuli pitää land surface cools as the sun begins to set and the sea, which usein myös kesäpäivien sade- ja ukkospilvet mantereen pääl- has warmed up during the day, gives rise to an upward air cur- lä, ja saaristo pysyy kesällä kuivana. rent, a land wind forms which is generally weaker than the daytime sea wind. The sea wind also generally confines rain and thunder clouds to the mainland, so that in summer the Archi- Kallio- ja maaperän kehitys pelago remains dry. Etelä-Suomen kallioperä on syntynyt Svekofennideiksi kutsu- tun vuoriston uumenissa noin 2 miljardia vuotta sitten. Tuo jo Origin of bedrock and soil ammoin pois kulunut vuoristo oli Alppien kaltainen vuorijono, The bedrock of southern Finland formed deep down inside ja sen alla kovassa paineessa ja kuumuudessa syntyivät Etelä- what is known as the Svecofennian mountain chain some 2 bil- Suomelle tyypilliset suonigneissit. Nämä kivilajit ovat hyvin nä- lion years ago. This mountain range, which eroded away aeons kyvissä meren huuhtomilla rantakalliolla. Saariston topografi- ago, was an Alp-like chain and under it high pressure and tem- aa ja muuta maisemaa ovat muokanneet kallioperän liikunnot perature created the veined gneisses typical of southern Fin- ruhjevyöhykkeitä pitkin. Ne ovat rapautuneet muuta kalliota land. These are highly prominent in rocky shores washed by the syvemmälle ja näkyvät rannikolla kapeina lahtina ja salmina. sea. The Archipelago’s topography and landscapes have been Tällainen on esimerkiksi Vuosaaren ja Vartiokylän välissä ole- wrought by movements of the bedrock along fracture zones va Vartiokylänlahti. which have shattered to a greater depth than the other rock Jääkaudella etenevän mannerjään mukanaan kuljettama ki- and are discernible along the coast as narrow bays and sounds. viaines hioi ja naarmutti allaan olevaa kalliota. Näin syntyivät si- The bay called Vartiokylänlahti lying between Vuosaari and Var- lokalliot. Niiden sileyttä ja uurteita voi parhaiten ihailla rannoil- tiokylä affords a good example. la, koska siellä kalliot ovat puhtaita ja sileitä. Maankohoaminen Rock debris carried along by the huge continental glacier dur- nostaa vähitellen silokalliota pois aaltojen ulottuvilta, ne peitty- ing the latest Ice Age abraded and scored the surface of the rocks. vät kasvillisuuteen ja rapautuvat vähitellen karkeiksi. This resulted in the smooth bedrock surface and deep grooves, Jääkauden lopulla sulavan mannerjään reuna vetäytyi Etelä- best seen on exposed seashores, found today. Postglacial up- Suomen rannikon yli noin 13 000 vuotta sitten. Silloin maan- lift, or glacial isostasy, is gradually putting this well-honed bed- kohoaminen oli vasta alussa, ja koko Etelä-Suomi saaristoineen rock out of reach of the waves. Acquiring a cover of vegetation, oli meren peitossa. Vähitellen korkeimmat kohdat nousivat me- the exposed rock gradually disintegrates into coarse fragments. restä saarina ja osa niistä yhdistyi mantereeseen. Saaristomme At the end of the glacial epoch some 13,000 years ago the pienimmät ja matalimmat luodot ovat olleet meren pinnan ylä- edge of the melting continental glacier withdrew over south- puolella vasta muutamia satoja vuosia. Edelleen jatkuva maan- ern Finland’s coast. At that time land uplift was only just begin- kohoaminen hidastuu koko ajan, ja pääkaupunkiseudulla sen ning, so that southern Finland as a whole, including the Archi- nopeus on nyt 2,5 mm vuodessa. pelago, lay under the sea. Gradually, the higher points began to

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 71 Sulava mannerjää synnytti myös harjuja, joista esimerkiksi emerge from the sea as islands, some of these later coalescing Kallahdenharju jatkuu meren alle ja näkyy paikoin hiekkaisina with the main land mass. Our Archipelago’s smallest and shal- saarina ja sorasärkkinä. lowest islets have only been standing above sea level for a few centuries. The land uplift is continually slowing down; in the Aaltojen työ Helsinki Metropolitan Area it now amounts to 2.5 mm a year. Vesirajassa aallot huuhtovat maaperästä hienorakeisen aineksen Thawing continental ice also left ridge-shaped eskers. Kallah- pois, ja jos maaperässä on kiviä, vain ne jäävät vesirajaan lopul- denharju, for example, extends out to sea and is visible here and ta jäljelle. Keväisin meren jää ennen sulamistaan laajenee läm- there as sandy islands and gravelbars. mitessään ja puskee rantakiviä tiiviimmäksi rannansuuntaisek- si vyöksi. Sama ilmiö kertoo myös muinaisista rannoista, jotka The work of waves voivat näkyä kivikkoina hyvinkin kaukana nykyisistä rannoista. At the water’s edge, waves wash out the finer material in soil Matalilla hiekkarannoilla aaltojen työ voi näkyä pohjahiek- and pebbles are dumped at the shoreline. In spring, before the kaan syntyvinä aallonmerkkeinä, jotka yleensä muuttuvat tai sea ice thaws it expands due to warming, nudging the shore- häviävät nopeasti. line pebbles into a dense zone parallel to the shore. The same phenomenon is evident on ancient beaches visible as scree Kallioita ja metsiä now lying far from the Baltic’s present shoreline. Helsingin saaristo on erittäin kallioinen. Länsiosan kallioperä on Wave action on shallow sandy shores translates into wave graniittia ja gneissejä. Itäosa on vaihtelevampaa, ja erikoisuu- marks formed in the bottom sand which, however, tend to tena idässä on kalkkikiviesiintymiä. Moreeni- ja sorakerrokset quickly alter or disappear. ovat yleensä ohuita ja hiekkaa on vain saariston itä-osissa. Kal- lioita, kivikkoja ja lohkareikkoja on kaikkialla. Bedrock and forest Ulkosaariston rannat ovat aallokon kuluttamia ja täysin pal- The Helsinki Archipelago is dominated by rock. In its western jaita tai hyvin niukan kasvillisuuden peitossa. Suojaisille rannoil- part the bedrock comprises various types of granite and gneiss. le saattaa muodostua monilajisia rantaniittyjä. The eastern part is more variable and limestone deposits are a special feature. Moraine and gravel layers are generally thin, while sand is found only in the eastern parts of the Archipela- go. Rocks, scree, and boulder ‘fields’ lie everywhere. The shores of the outer archipelago are constantly eroded by waves and are thus either completely bare or only sparsely covered by vegetation. Many kinds of seashore meadows form on sheltered shores. A large proportion of islands in Helsinki are forested, with Scots pine stands and heath forests thriving on the bedrock. More fertile, herb-rich forests dominated by common alder, for example, are also common in parts of the Archipelago. Archipelago flora The Archipelago features more indigenous plant species than elsewhere in Helsinki, despite prolonged human impact on the vegetation. At its most spectacular, the human contribution is evident as flower-rich, rock-clasping meadows responding to bygone domestic animal grazing, while military activities have also helped enrich the flora. Many present-day rare species have found sanctuary on the islands managed by the Defence Forces.

72 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Monet Helsingin saarista ovat metsäisiä, niissä on kalliomän- niköitä ja kangasmetsää mutta myös lehdot, mm. tervaleppä- lehdot, ovat saaristossa yleisiä. Saariston kasvilajisto Saaristossa on enemmän alkuperäistä kasvilajistoa kuin muualla Helsingissä, vaikka ihmisen kasvillisuutta muuttava vaikutus on jättänyt jälkensä saaristoonkin jo kauan sitten. Hienoimmil- laan ihmisen vaikutus näkyy laidunnuksen synnyttämillä kal- liokedoilla ja sotilastoiminta on aikoinaan rikastuttanut kasvilajistoa. Nykyisin monet harvinaiset lajit ovat saaneet suojapai- kan armeijan saarilta. Helsingin saaristosta on tavattu 685 putkilokasvilajia, joiden joukossa on uhanalaisia lajeja. Yleisin laji on keltamaksaruoho IA total of 685 vascular plant species have been recorded ja erittäin harvinaisiin kuuluu mm. kelta-apila. in the Helsinki Archipelago. They include endangered species. The commonest plant is biting stonecrop, while one of the rar- Saariston linnusto est is hop trefoil. Helsingin saaristo on merkittävä lintujen pesimäalue yhdessä naapurikuntien saaristojen kanssa. Saaristolinnusto koostuu Archipelago birdlife etenkin sorsa- ja lokkilinnuista sekä muutamista luodoille tyy- Together with the islands of neighbouring municipalities, the pillisistä kahlaajista ja varpuslinnuista. Suomenlahdelle omi- Helsinki Archipelago forms an important nesting area for birds. naisista lajeista vain vähälukuiset merikotka ja merikihu puut- The archipelago avian fauna is based to a large extent on ducks tuvat Helsingistä. and gulls, with a sprinkling of waders and passerines typifying Saaristolintujen elinoloihin vaikuttavat ennen muuta ravin- skerries. Among the species associated with the Gulf of Finland non saanti ja rauhallisten pesimäpaikkojen saatavuus. Itäme- only the sea eagle and arctic skua are absent from Helsinki. ren rehevöityminen on lisännyt kasviravinnon ja pikkukalan A plentiful food supply and the availability of undisturbed määrää. Jotkin Helsingille tyypilliset lajit saavat osan ravin- nesting sites are primary considerations for the archipelago birds. nostaan kaupungista. Näitä ovat nurmikoilla laiduntavat val- Baltic eutrophication has increased the amount of plant food koposkihanhet sekä lokeista varsinkin harmaa- ja osin kalalo- and small fish. Some of Helsinki’s typical species visit the city it- kit. Harmaalokkikannan harventaminen Ämmässuon kaato- self for some of their food. These include the prominent lawn- paikalla on auttanut myös Helsingin saaristossa uhanalaisen feeding barnacle geese and, on the gull side, herring gulls and selkälokin kannan säilymistä, jopa lievää elpymistä. Lokit ovat to some extent common gulls. Reducing the herring gull pop- osittain siirtyneet myös pesimään kaupungin katoille, mutta ulation at the Ämmässuo municipal landfill has promoted the esimerkiksi Kauppatorille tulee kirsikoita ja jäätelöä sieppaa- survival of the endangered lesser black-backed gull and even maan myös saariston kalalokkeja. Lokkilinnuista suojelun kan- contributed to a slight rise in its population. Gulls have started nalta arvokkain on muutaman parin voimin pesivä räyskä. Pie- to build their nests on city rooftops but common gulls, for ex- nempien tiirojen, siis kala- ja lapintiirojen, yhdyskuntia on pal- ample, commute from the islands to the Market Square to steal jon sekä ulko- että sisäsaaristossa. cherries and ice cream cones. A highlight of conservation within Saariston uusin tulokas on merimetso, joka toivottavasti saa the gull family are the handful of breeding Caspian terns. There pesiä rauhassa. Tärkein syy saaristolinnustomme monipuolisuu- are many colonies of this species’ smaller relatives, common delle on parinkymmenen saaren tai luotoryhmän rauhoittami- and arctic terns, in both the inner and the outer archipelago. nen linnustonsuojelualueiksi, joille maihinnousu on kielletty The latest arrival in the Archipelago is the cormorant, which 1.4.–31.7., joskus 15.8. asti. Näiden lisäksi on rauhoittamatto- hopefully will be left to breed in peace. The most important tool mia luotoja ja saarten osia, joille ei kannata nousta pesimäaika- for maintaining diversity among our avian fauna is the law pre-

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 73 venting human disturbance on a score or so islands or skerry groups. These are legislated as ‘no-go’ areas every year between 1.4 and 31.7, or sometimes even 15.8. However, there are many unprotected islands and islets where it is appropriate not to set foot during the breeding season, if by doing so one could ob- viously alarm the birds. While birds are nesting, dogs must always be kept on the leash. The Baltic Sea as a living environment Despite ranking as the world’s largest brackish water basin, in terms of surface area the Baltic makes up only 1% of the globe’s saltwater area. Created just after the latest ice age, the Baltic Sea is also extremely young. A few thousand years is a na maihin, jos huomaa sen selvästi häiritsevän lintuja. Koirat on short time for ecosystem development and adaptation by or- pesimäaikana pidettävä ehdottomasti kytkettyinä. ganisms in comparison to the millions of years, at least, of other seas and oceans. Itämeri elinympäristönä The Baltic is shallow, its average depth being a mere 55 metres, Itämeri on maailman suurin murtovesiallas mutta silti sen pin- whereas the world’s great oceans are several kilometres deep. In ta-ala on vain 1 % maailman meristä. Vasta viimeisen jääkau- Helsinki’s inner bays the water depth is only of the order of 1–3 den jälkeen syntynyt Itämeri on myös hyvin nuori. Muutama tu- metres. Even beyond these bays, within a 10 km radius of the hat vuotta on lyhyt aika ekosysteemien kehittymiselle ja eliöi- archipelago zone the sea depth is still a modest 10–20 metres. den sopeutumiselle verrattuna muiden merien vähintään mil- Just offshore from Helsinki the salinity of the water in the Gulf jooniin vuosiin. of Finland varies from 0.6% in the open sea to almost fresh wa- Itämeri on matala; sen keskisyvyys on vain 55 m kun valta- ter in the inner bays. meret ovat useiden kilometrien syvyisiä. Helsingin sisälahdilla Another factor affecting the character of the Baltic and Hel- veden keskisyvyys on vain 1–3 m, ja niiden ulkopuolella noin sinki marine area is the winter ice cover. Ice formed from sea- 10 kilometrin levyisellä saaristovyöhykkeelläkin vain 10–20 m. water is saline, containing around one third of the salt in the Helsingin edustalla Suomenlahdella veden suolaisuus vaihte- water from which the ice originated. Salt and other dissolved lee avomeren 6 promillesta sisälahtien lähes makeaan veteen. substances are wedged between the ice crystals, making sea Itämerestä ja Helsingin merialueesta tekee luonteenomaisen ice weaker than freshwater ice. There are many types of sea ice; myös talvinen jääpeite. Merivedestä syntyvä jää on suolaista: solid ice is attached to islands, skerries, and shallow waters; ice siihen jää noin kolmannes sen veden suolaisuudesta, josta jää floes drift about under the force of the wind and water currents, syntyy. Suola ja muut liuenneet aineet ovat merijäässä jääkitei- and pack ice piles up in wall-like mounds. den välissä; merijää on siksi heikompaa kuin makean veden jää. Thanks to the Baltic’s youthfulness, shallowness, coldness Merijäätä on monenlaista; kiintojää on kiinnittynyt saariin, ka- and brackish water only a few species are able to thrive there. reihin tai matalikkoihin; ajojää liikkuu tuulten ja virtausten voi- Consequently, as an environment the Helsinki Archipelago is masta ja ahtojää on valleiksi kasaantunutta ajojäätä. sensitive and easily damaged. The species community occur- Itämeren nuoruudesta, mataluudesta, kylmyydestä ja mur- ring just off Helsinki is composed of both marine and freshwa- tovetisyydestä johtuen vain harvat lajit selviytyvät siellä. Siksi ter species. Marine species include Baltic herring, cod, floun- myös Helsingin saaristo on elinympäristönä herkkä ja haavoit- der, jelly-fish and common mussel. Lake species are represent- tuva. Helsingin edustan eliöstö koostuu sekä mereisistä että ed by the perch, pike, whitefish and chironomid midge larvae. makean veden lajeista. Merilajeja ovat esimerkiksi silakka, turs- In the open sea the annual cycle is keyed to the rhythm of the ka, kampela, meduusat ja sinisimpukka. Järvilajeja puolestaan microscopic phytoplankton: in spring diatoms and dinoflagel- edustavat mm. ahven, hauki, siika sekä surviaissääskien toukat. lates feast and multiply on the nutrient store accumulating in

74 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Vuoden kiertokulku ulapalla tahdittuu mikroskooppisen kas- viplanktonin rytmissä: keväällä pii- ja panssarilevät runsastu- vat talvella veteen kertyneen ravinnevaraston turvin ja luovat edellytyksiä myöhemmille ryhmille kuten loppukesän sinileville. Rehevöityminen uhkaa Aluetta, jolta pinta- ja pohjavedet laskevat Itämereen, kutsutaan sen valuma-alueeksi. Itämeren valuma-alue on poikkeuksellisen suuri, neljä kertaa niin laaja kuin itse meri. Suomenlahden valuma-alueella asuu yli 10 miljoonaa ihmistä ja koko meren valuma-alueella lähes 85 miljoonaa ihmistä. Alueella on runsaasti merta kuormittavaa teollisuutta, maanviljelystä ja liikennettä. Yhdyskuntien eli kaupunkien sekä teollisuuden jätevesistä, maataloudesta, haja-asutuksesta ja liikenteestä tulee rannikko- vesiin ravinnekuormitusta, typpeä ja fosforia. Tästä johtuu meren suurin ongelma, rehevöityminen. Rehevöityminen ilmenee veden samenemisena, pyydysten ja rantakallioiden limoittumi- sena, rihmamaisten viherlevien runsastumisena ja rakkolevien the water during the winter, paving the way for later groups like vähenemisenä. Lisäksi jokakesäiset sinileväkukinnat ovat merk- the cyanophytes of late summer. ki rehevöitymisestä. Muita uhkia meren elämälle ovat mm. vuo- situhannen vaihteen jälkeen erittäin voimakkaasti kasvanut ke- Eutrophication threat mikaali- ja öljyliikenne Suomenlahdella sekä laivojen painolas- The area over which surface and ground waters discharge into tivesien mukana tulleet vieraslajit kuten petovesikirppu ja vael- the Baltic Sea constitutes its catchment area. The Baltic’s catch- tajasimpukka. Myös ympäristömyrkyillä ja ilmastonmuutoksella ment area is exceptionally large, in fact four times the size of on vaikutuksensa saariston vedenalaiseen luontoon. the sea itself. Over 10 million people live within the catchment area of the Gulf of Finland and in the area as a whole there are almost 85 million people. Industry, agriculture and traffic heav- ily loading the sea are profuse in this area. Wastewaters from the different municipalities, together with industry, agriculture, remote settlements, and traffic affect the coastal waters through nutrient loading in the form of nitro- gen and phosphorus. This provides the starting point for the sea’s most serious ailment, eutrophication. Eutrophication is evident as turbidity, slime formation on fishing gear and rocky shores, an abundance of thread-like green algae, and a reduc- tion in bladder wrack. Cyanophyte ‘blooms’ occurring every summer are another sure sign of eutrophication. Other threats to marine life include the massive growth in chemical and oil shipping in the Gulf of Finland at the turn of the millennium, as well as exotic species like the fish hook water flea and zebra mussel arriving by way of ships’ ballast waters. Environmental toxins and climate change also exert an effect on the Archipel- ago’s submarine habitats.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 75 Luonnonsuojelualueet l Protected areas

76 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Luonnonsuojelua Restrictions applying to protected areas koskevia rajoituksia Laajalahti Laajalahti All forms of fishing and access during the open water period are Kaikenlainen kalastus ja liikkuminen avovesikautena on kiel- prohibited within the protected area in the western part of the letty Laajalahden länsiosassa olevalla luonnonsuojelualueella. Laajalahti area. Viikki-Vanhankaupunginlahti Viikki-Vanhankaupunginlahti Kaikenlainen kalastus ja vesillä liikkuminen on kielletty Van- All forms of fishing and movement on the water are prohibited within hankaupunginselän itäosassa olevalla luonnonsuojelualu- the protected area in the eastern part of the Vanhankaupunginselkä eella. sea area. Ruutinkoski Ruutinkoski Rannalta kalastus on sallittua osoitetuilla paikoilla. Onginta Fishing from the shore is allowed at indicated points. Fishing is pro- on kielletty varsinaisen kosken alueella. Maa-alueella liikkumi- hibited in the actual rapids area. Movement in the land area is allowed nen on sallittua vain osoitetuilla reiteillä (opastaulu alueella). only along indicated waymarked routes (information board in area). Nuottakari ja Matalahara Nuottakari and Matalahara Maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi saa- Landing and approaching within less than 25 metres of these islands ria 1.4.–15.8. on kielletty. Tällä alueella on kalastus koko- between 1.4.–15.8 is prohibited. Fishing is totally prohibited in this naan kielletty lukuun ottamatta tyrskykalastusta, joka on area apart from cod fishing, which is allowed between 16.8.–31.3. sallittua 16.8.–31.3. Tiiraluoto Tiiraluoto Landing is prohibited all year round. Maihinnousu on kielletty ympäri vuoden. Rajakupu, Variskari, islets lying south of Seurasaa- Rajakupu, Variskari, Seurasaaren eteläpuoliset ri, Koirapaasi, Puolimatkansaari, Pormestarinhepo, luodot, Koirapaasi, Puolimatkansaari, Pormes- Norppa, Kuutti, Vuorilahdenpaadet, Prinsessa, Pihla- tarinhepo, Norppa, Kuutti, Vuorilahdenpaadet, jaluodonkupu and Välikarit Prinsessa, Pihlajaluodonkupu ja Välikarit Fishing, landing and approaching within less than 25 metres of the Kalastus, maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähem- islands is prohibited between 1.4.–15.8. mäksi saaria on kielletty 1.4.–15.8. Water area associated with the seashore meadow in Pikku Niinisaaren eteläpuolella sijaitsevaan the south of Pikku Niinisaari rantaniittyyn liittyvä vesialue Fishing and movement on the water are prohibited between 1.4.– Kalastus ja vesillä liikkuminen on kielletty 1.4.–15.8. 15.8. Harakan eteläkärki ja Vanha-Räntty Southern tip of Harakka island and Vanha-Räntty Kalastus, maihinnousu ja lähestyminen itä- ja koillispuolel- Fishing, landing and approaching within less than 7 metres from ta seitsemän metriä ja muualta 25 metriä lähemmäksi saa- the eastern and north-eastern side, and from elsewhere within 25 ria on kielletty 1.4.–15.8. metres of these islands, is prohibited between 1.4.–15.8. Kivisaaren luodot Kivisaari skerries Kalastus, maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähem- Fishing, landing and approaching closer than 25 metres to these mäksi saaria on kielletty 15.4.–31.7. islands is prohibited between 15.4.–31.7.

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 77 Luonnonsuojelualueet Helsingissä 2010

1 Tiiraluoto 18 Harakan pohjoisosan keto ja niittyalue 35 Koirapaasi 2 Viikki-Vanhankaupunginlahti 19 Harakan Taidetalon etelänpuoleinen valli 36 Vuorilahdenpaadet 3 Kallahdenharju 20 Harakan lounaisosan merenrantaniitty 37 Prinsessa 4 Pitkäkosken rinnelehdot 21 Harakan eteläkärki ja Vanha-Räntty sekä 38 Loppikari 5 Haltialan aarnialue niiden välinen vesialue 39 Kalliosaarenluoto 6 Niskalan puulajipuisto 22 Puolimatkasaari ja Pormestarinhepo 40 Kallioluoto 7 Mustavuori-Porvarinlahti 23 Norppa 41 Östersundomin lintuvedet 8 Kivisaaren luodot ja luotoja ympäröivä ve- 24 Kuutti 42 Björkudden sialue 25 Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue 43 Kasaberget 9 Ruutinkosken lehto 26 Pihlajaluodonkupu 44 Porvarinlahti 10 Ramsinniemen lehto 27 Välikarit 45 Vikkulla-Kasaberget 11 Matalahara 28 Slåttmossenin kohosuo 46 Itäniityn laakso 12 Nuottakari 29 Rastilan neva 47 Roosinmäki 13 Maununneva 30 Stansvikin lehto- ja kaivosalue 48 Eestiluodon Alörsörnen-Alören (Sipoo) 14 Jollaksen räme 31 Rajakupu 15 Kallahden rantaniitty 32 Variskari 16 Uutelan Särkkäniemi 33 Seurasaaren eteläpuoliset luodot 17 Vartiosaaren rantaruttojuuren kasvupaikka 34 Läntisen Pihlajasaaren lehto © Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Protected areas in Helsinki 2010

1 Tiiraluoto 18 Dry meadow and wet meadow area in 32 Variskari 2 Viikki-Vanhankaupunginlahti northern part of Harakka island 33 Islets south of Seurasaari 3 Kallahdenharju 19 Embankment south of the artists’ work- 34 Herb-rich forest on Läntinen Pihlajasaari 4 Pitkäkoski herb-rich forest on slope shop on Harakka island 35 Koirapaasi 5 Haltiala old-growth forest 20 Seashore meadow in south-western part 36 Vuorilahdenpaadet 6 Niskala arboretum of Harakka island 37 Prinsessa 7 Mustavuori-Porvarinlahti 21 Southern tip of Harakka island, Vanha- 38 Loppikari 8 Water area surrounding Kivisaari islands Räntty and the water area between these 39 Kalliosaarenluoto and skerries 22 Puolimatkasaari and Pormestarinhepo 40 Kallioluoto 9 Ruutinkoski herb-rich forest 23 Norppa 41 Östersundom bird waters 10 Ramsinniemi herb-rich forest 24 Kuutti 42 Björkudden 11 Matalahara 25 Seashore meadow on Pikku Niinisaari is- 43 Kasaberget 12 Nuottakari land and its sea area 44 Porvarinlahti 13 Maununneva fen 26 Pihlajaluodonkupu 45 Vikkulla-Kasaberget 14 Jollas pine bog 27 Välikarit 46 Itäniitty valley 15 Kallahti seashore meadow 28 Slåttmossen raised bog 47 Roosinmäki 16 Särkkäniemi at Utula 29 Rastila fen 48 Eestiluoto’s Alörsörnen-Alören (Sipoo) 17 White butterbur colony on Vartiosaari is- 30 Stansvik herb-rich forest and mine area land 31 Rajakupu © Helsinki Environment Centre

78 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Kolohonka

9 Silltatamäkii 6 47 KK 6 EE Puisistotolla HH ÄÄ 4 III IIIIIIIII 5 IIttäsalmii Halttialiala IIttäsalmii 42 28 Mallmii Palloheiinä Jakomäkii 13 45 Mallmiinkarttano 45 43 41 Pihllajamäkii Mellllunmäkii K KEHÄ Pirirkkolla HÄ Oullunkyllä III 7 44 Viiikkii Varrtitiokyllä Vuosaarii Etellä-Haaga Talii 2 Kumpulla Kumpulla Rastiltila 16 25 Hertttontoniiemii 3 Hertttontoniiemii 29 3 Uutteellaa 10 Kalllahtii Meillahtii Kalllahtii Kallalliio Kulosaarrii 38 15 Seurasaarii 40 Seurasaarii 24 24 17 37 32 Laajasallo 17 39 Tööllö 23 33 8 30 Jolllas 46 26 KaHemlsppinkiii 36 27 36 14 Lautttasaarii 22 Villiillinkii 18 19 1 31 21 20 Santahamiina Suomenlliinna

34 48

35 12

0 2 4 kilometriä

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 79 Järjestyssäännöt l By-laws

Helsingin kaupungin liikuntaviraston ulkoilualueiden yleiset järjestyssäännöt

1. Helsingin kaupungin ulkoilualueiden tarkoituksena on tar- d) Jokainen on velvollinen pitämään oman telttapaikkan- jota mahdollisuus lepoon ja virkistykseen ulkona luonnossa siistinä. Paperi-ym. jätteet on koottava niitä varten va- sa. Tämän vuoksi jokaisen näitä alueita käyttävän ulkoilijan rattuihin paikkoihin. Kaivovettä on käytettävä säästeliäästi. on tunnettava seuraavat ohjeet ja määräykset sekä nouda- Kaivoja ei saa käyttää ruoan säilytyspaikkana eikä kaivon- tettava niitä. kantta tai vesipostin lähistöä pesupaikkana. e) Ulkoilukäytössä olevalla alueella ei saa esiintyä häiritse- 2. Ulkoilupuistossa olevien yksityisten omistamien majojen västi eikä päihdyttävän tai muun huumaavan aineen vai- pito-oikeus perustuu vuosittain suoritettavaan maksuun. kutuksen alaisena. Kello 23.00–7.00 välisenä aikana on kai- Telttailualueilla tapahtuva telttailu on sallittu toukokuun 1. kenlainen meluaminen, äänekäs keskustelu, laulu ja soitto ja lokakuun 15. päivien välisenä aikana Helsingin kaupun- kielletty. gin liikuntalautakunnan siitä erikseen antamia määräyksiä noudattaen. 5. Ulkoilutarkoituksiin varatuilla alueilla on noudatettava luonnonsuojelua niin kasvistoon kuin eläimistöönkin näh- 3. Ulkoilualueilla on noudatettava järjestystä, siisteyttä ja hy- den. Puiden kaataminen ja vahingoittaminen, kukkien poi- viä tapoja. miminen, istutusten tallaaminen ja muunlainen kasviston turmeleminen on kiellettyä. Erityisesti on varottava häirit- 4. a) Moottoriajoneuvojen, telttojen, matkailuperävaunujen semästä alueen lintuja ja vahingoittamasta niiden pesiä. ja veneiden sijoittamisessa on noudatettava kullakin alu- Koirat on pidettävä kytkettyinä. Koirien ulkoiluttaminen ui- eella voimassa olevia määräyksiä ja alueen henkilökunnan maranta-alueella tai lasten leikkipaikalla on kielletty. antamia ohjeita. Asiaton oleskelu vene- ja laivalaitureil- la sekä niiden käyttäminen uima- ja kalastuspaikkoina on 6. Jokainen käyttää ulkoilualueita omalla vastuullaan ja on kiellettyä. Uimapaikoilla on noudatettava niitä varten vah- myös itse vastuussa vaatteittensa ja muun omaisuutensa vistettuja erityismääräyksiä. säilymisestä ulkoilualueilla. Löytötavarat on luovutettava b) Julkisten kokousten ja huvitilaisuuksien pitäminen, kau- henkilökunnalle. pustelu, mainostaminen ja kaikenlainen rahapeli on ulkoilutarkoituksiin varatuilla alueilla kiellettyä samoin mootto- 7. Henkilökunnan antamia järjestystä ja turvallisuutta koske- riajoneuvo- ja muu ajaminen sekä ratsastus muualla kuin via ohjeita ja määräyksiä on noudatettava. tarkoitusta varten osoitetuilla teillä. Eri lajeja saa harrastaa niille varatuilla paikoilla tai määrättyinä aikoina. Ampuma- 8. Henkilö tai yhteisö, joka rikkoo tätä järjestyssääntöä tai ei aseitten ja räjähdysaineitten tuominen ulkoiluun käytettä- noudata henkilökunnan antamia ohjeita tai määräyksiä, ville alueille on ehdottomasti kielletty. voidaan määrätä poistumaan ulkoilu-alueelta ja häneltä / c) Tulenteko on sallittu vain tarkoitusta varten rakennetuis- siltä voidaan kieltää ulkoilualueen käyttö määräajaksi. sa keittokatoksissa sekä retkikeittimiä käytettäessä. Jokai- nen ulkoilija on velvollinen käsittelemään huolellisesti tul- ta ja estämään sen irtipääsyn. (LIV – Liikuntajohtaja 31.10.1996,106 6)

80 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago By-laws applying to the City of Helsinki Sports Department’s outdoor recreation areas

1. The purpose of the City of Helsinki’s outdoor recreation ar- d) All campers are responsible for keeping their tent site eas is to provide an opportunity for rest and recuperation neat and tidy. Paper and other litter or waste should be de- outdoors in nature. Consequently, people making use of posited at the points reserved for this. Well water should these facilities should be aware of the directions and regu- be used sparingly. Wells must not be used for food storage, lations and obey these. not should visitors wash in the immediate vicinity of a well or tap/hydrant. 2. The right to own private property within the outdoor rec- e) Visitors must not behave in areas reserved for outdoor reation parks is based on a fee to be paid annually. Camp- recreation in a way that disturbs others, nor be drunk and ing within the camp site areas is permitted between 1st disorderly, or under the influence of other drugs. All kinds May and 15th October in compliance with the regulations of excessive noise, such as loud conversation, singing, and drafted separately by the City of Helsinki’s Sports Commit- the playing of musical instruments is forbidden between tee. 23.00–7.00.

3. Visitors to the recreation areas must obey the regulations 5. In areas reserved for outdoor recreation, visitors should ap- and ensure tidiness and good behaviour. ply the principle of conservation in regard to both the flora and the fauna. The felling or damaging of trees, picking of 4. a) The specific regulations given for each area in regard to flowers, trampling of planted seedlings, and other destruc- the siting of motor vehicles, tents, caravans and boats, as tion of the flora is prohibited. Visitors should particularly also instructions from official personnel, must be obeyed. be on their guard against disturbing birds and damaging Loitering on boat jetties and ship quays without a legiti- their nests. Dogs must be kept on the leash at all times. Al- mate reason, and the use of these as swimming or fishing lowing dogs to roam on swimming shores or in children’s places are prohibited. The stipulations legislated for swim- play areas is prohibited. ming places must be obeyed. b) The holding of public meetings and entertainment 6. All visitors use outdoor recreation areas at their own risk events, peddling goods, advertising, and all forms of gam- and they are also responsible for clothes and other person- bling for money are prohibited in the areas set aside for al property left unattended in such areas. Any items found outdoor recreation, as is also driving or riding motorised should be handed in to a member of staff. vehicles, or other vehicles, and horse riding, anywhere but along the indicated routes. Various pursuits are permit- 7. Directions and orders given by members of staff in relation ted in areas reserved for them or at stipulated times. The to law and order and safety should be obeyed. bringing of firearms and explosives into areas intended for recreation is expressly prohibited. 8. A person or organisation infringing the by-laws, or who c) Camp fires are allowed only in the cooking shelters spe- fails to heed instructions or orders given by a member of cially constructed for the purpose. Camping stoves are per- staff, may be required to leave the area and he/she may be mitted. Every visitor is responsible for taking care where banned from using the recreation area for a specified peri- fire is concerned and for containing it. od.

(Sports Department, Sports Director 31.10.1996,106 6)

Saaristo-opas l Guide to the Archipelago 81 Helsingin saaret Espoon ulkoilusaaret Helsinki’s islands Espoo’s outer islands 1 Abrahaminluoto...... 22 36 Bylandet...... 60 - Niinisaari...... 52 2 Eestiluoto...... 37 37 Gåsgrund...... 61 61 Pihlajisto...... 52 3 Elisaari...... 42 38 Iso Vasikkasaari...... 59 62 Pikku Leikosaari...... 52 4 Hattusaari...... 36 39 Kaparen...... 62 63 Pikku Niinisaari...... 52 5 Kaunissaari...... 39 40 Knapperskär...... 63 64 Pikku Satamakari ja Satamakari – Pikku 6 Kaivokari...... 42 41 Korkeasaari...... 64 Satamakari and Satamakarit...... 52 7 Koirakari...... 21 42 Rövargrundet...... 65 65 Pitkäluoto...... 52 8 Koirasaari...... 20 43 Rövaren...... 66 66 Pitkärivi...... 54 9 Kotiluoto...... 30 44 Stora Herrö...... 67 67 Porsas...... 54 10 Käärmeluodot...... 19 45 Torra Lövö...... 68 68 Pukkisaaret...... 54 11 Laakapaasi...... 22 46 Tvijälp...... 69 69 Päntäri...... 54 12 Liuskasaari...... 25 70 Satamasaari...... 54 13 Louekari...... 20 71 Seurasaari...... 54 14 Louekarinpaadet Merelliset ulkoilualueet 72 Sisä- ja Ulkohattu – Sisähattu and 15 Malkasaari...... 32 Maritime recreation areas Ulkohattu...... 54 16 Mäntykari...... 21 47 Lähteelä...... 47 73 Suomenlinna – Sveaborg...... 54 17 Mäntykarinkivi 74 Tammakari...... 54 18 Neitsytsaaret – Neitsytsaari islands...... 34 75 Tammaluoto...... 54 19 Pihlajaluoto...... 36 Muita saaria - Varsasaari...... 54 20 Pihlajasaaret – Pihlajasaari islands...... 15 Other islands 76 Vartiosaari...... 54 21 Pitkäkari...... 22 - Bengtsår...... 51 77 Vasikkasaari...... 54 22 Pitkäouri...... 22 48 Harakka...... 51 78 Villinki...... 54 23 Pyysaari...... 29 49 Hellmanninkupu ja luodot – 24 Räntty...... 22 Hellmanninkupu and skerries...... 51 25 Skogsholmen...... 38 50 Kalliosaari...... 52 Puolustusvoimien saaret 26 Sirpalesaari...... 24 51 Korkeakupu...... 52 Defence Forces’ islands 27 Söderholminkupu...... 21 52 Korkeasaari...... 52 79 Isosaari...... 54 28 Syväkari...... 21 53 Kuusiluoto...... 52 80 Itä-Villink...... 54 29 Taulukari...... 22 54 Lammassaari...... 52 81 Katajaluoto...... 56 30 Tiirakari...... 21 55 Leikosaari...... 52 82 Kuivasaari...... 56 31 Ulkokari...... 22 56 Länsitonttu (-Toukki)...... 52 83 Melkki...... 56 32 Uunisaari...... 26 57 Lonna...... 52 84 Miessaari...... 56 33 Valkosaari...... 28 58 Mustakupu...... 52 85 Pukkisaari...... 56 34 Viinakupu...... 21 59 Mustasaari...... 52 86 Rysäkari...... 56 35 Villaluodot...... 30 60 Mäntysaari...... 52 87 Santahamina...... 56 88 Vallisaari-Kuninkaansaari...... 56

82 Saaristo-opas l Guide to the Archipelago Karttojen merkkien selitykset l Key to map symbols

Uimaranta Vierasvenesatama Swimming beach Harbour for visitors’ boats

Talviuintipaikka Ravintola Winter swimming place Restaurant

Informaatiopiste Telttailualue Information point Camp site

Kahvila Käymälä Café Toilet

Luonnonsuojelualue Protected area Avotulisija Open fireplace Luontopolku, -nähtävyys Nature trail, natural sight Liikennöintilaituri Boat service jetty Keittokatos Cooking shelter Reittiliikennelaituri Regular boat quay Ulkoilumaja Recreation cabin Vuokrattava mökki Kaunis näköala Rental cottage Spectacular view

Rantautuminen. Karttoihin on ohjeellisesti merkitty lähestymispaikkoja veneille. Rantau- tuminen perustuu kuitenkin veneilijän omaan merenkulku- ja merikortin käyttötaitoon. Landing. The landing places indicated are somewhat arbitrary, depending on the skipper’s own seafaring and sea chart interpretation ability.

Mittakaava. Karttojen mittakaava on osoitettu valkoisella hiusristikolla. Kartan yhteydessä on ilmoitettu ruudun koko. Scale. Map scales are indicated by a trelliswork of narrow white lines. The size of each square is indicated in the bottom right hand corner of the map, e.g. 1 square = 250 metres.