DOCSLIB.ORG

Liite 13. Maisemaselvityksen Taulukot

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Väyläviraston julkaisuja 55/2020 LIITE 13 Maisemaselvityksen taulukot HELSINKI – TURKU NOPEAN JUNAYHTEYDEN HANKEKOKONAISUUDEN YVA Ympäristövaikutusten arviointiselostus Maisemaselvityksen taulukot Taulukko 1. Hankevaihtoehtojen yhteisten rataosuuksien keskeiselle vaikutusalueelle sijoittuvat arvoalueet ja kohteet. Nimi Kunta Etäisyys ratalinjasta, Liitteen 14 m karttasarjan sivu Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Uskelan- ja Halikonjoen laaksot Salo Ratalinjauksen 15-16 alueella Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Espoon kirkonmäki Espoo 200 1 Uskelan kirkonmäki ja Lukkarin- Salo Ratalinjauksen 14 mäen esikaupunkiasutus alueella Salon rautatieasemanseutu ja Salo Ratalinjauksen 14 vanha kauppalamiljöö alueella Joensuun kartano Salo Ratalinjauksen 15 alueella Halikon kirkonseutu Salo Ratalinjauksen 15 alueella Halikon silta Salo 170 15 Littoisten verkatehdas ja Koti- Kaarina 80 20 mäen asuinalue Turun yliopistollinen keskussai- Turku Rajautuu 21 raala ratalinjaukseen Sirkkalan kasarmit Turku 270 21 Turun yliopisto Turku 160 21 Pyhän Katariinan kirkko ympä- Turku 280 21 ristöineen Turun läntinen ylioppilaskylä Turku 160 21 Turun Piispankatu Turku 250 21 Turun linja-autoasema ympäris- Turku 50 21 töineen Turun rautatieympäristöt Turku Ratalinjauksen 21 alueella Turun Sanomien toimitalo, Maa- Turku 150 21 laistentalo ja Standardivuok- ratalo Puolalanmäki ja Turun Taidemu- Turku 180 21 seo Port Arthurin puutalokorttelit ja Turku 80 21 Mikaelinkirkko Suuri Rantatie (RKY 2009) sivuaa tai risteää rataosuutta Uskela Salo Risteää ratalinjausta 15 Trömperi-Halikko Salo Risteää ratalinjausta 16 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Espoonjokilaakson maisema- Espoo Ratalinjauksen 1 alue alueella Kiskon-Kiikalan Salo Ratalinjauksen 10-11 kulttuurimaisema alueella Muurlan-Romsilan kulttuuri- Salo Ratalinjauksen 13 maisema (osa Uskelan- ja Hali- alueella konjoen laaksojen laajennus- alueita) Uskelan- ja Halikonjoen laak- Salo Ratalinjauksen 16 sojen laajennusalueet alueella Aurajokilaakso Turku Ratalinjauksen 21 alueella Taulukko 2. Hankevaihtoehdon A erillisten rataosuuksien keskeiselle vaikutusalueelle sijoittuvat arvoalueet ja kohteet. Nimi Kunta Etäisyys ratalinjasta, Liitteen 14 m karttasarjan sivu Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Uskelan- ja Halikonjoen laak- Salo Ratalinjauksen 16 sot alueella Paimionjokilaakso Paimio Ratalinjauksen 18 alueella Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Trömperin kestikievari Salo 20 16 Paimion kirkko ja vanha pap- Paimio 300 18 pila Paimion rautatieasema Paimio Rajautuu 18 ratalinjaukseen Piikkiön kirkko ja pappila Kaarina 190 19 Rungon kestikievari Kaarina 30 19 Pukkilan kartanomuseo Kaarina Rajautuu 19 ratalinjaukseen Suuri Rantatie (RKY 2009) sivuaa tai risteää rataosuutta Trömperi-Halikko Salo, Paimio Sijoittuu 16 ratalinjauksen läheisyyteen Kevola Paimio Risteää ratalinjausta 17 Toikkala Paimio Osin ratalinjauksen 18 alueella Makarlan kylä Kaarina Osin ratalinjauksen 19 alueella Runko Kaarina 60 19 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Uskelan- ja Halikonjoen laak- Salo Ratalinjauksen 16 sojen laajennusalueet alueella Kuusiston linnanraunioiden Kaarina 160 19-20 maisema Taulukko 3. Hankevaihtoehdon B erillisten rataosuuksien keskeiselle vaikutusalueelle sijoittuvat arvoalueet ja kohteet. Nimi Kunta Etäisyys ratalinjasta, Liitteen 14 m karttasarjan sivu Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Uskelan- ja Halikonjoen laak- Salo Ratalinjauksen 16 sot alueella Paimionjokilaakso Paimio Ratalinjauksen 18 alueella Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Trömperin kestikievari Salo 20 16 Paimion kirkko ja vanha pap- Paimio 300 18 pila Paimion rautatieasema Paimio Rajautuu 18 ratalinjaukseen Suuri Rantatie (RKY 2009) sivuaa tai risteää rataosuutta Trömperi-Halikko Salo, Paimio Sijoittuu 16 ratalinjauksen läheisyyteen Kevola Paimio Risteää ratalinjausta 17 Toikkala Paimio Risteää ratalinjausta 18 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Uskelan- ja Halikonjoen laak- Paimio Ratalinjauksen 16 sojen laajennusalueet alueella Taulukko 4. Vertailuvaihtoehdon 0+ erillisten rataosuuksien keskeiselle vaikutusalueelle sijoittuvat arvoalueet ja kohteet. Nimi Kunta Etäisyys ratalinjasta, Liitteen 14 m karttasarjan sivu Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Degerbyn–Pikkalanjoen– Siuntio Ratalinjauksen 24-25 Palojoen kulttuurimaisemat alueella Siuntiossa, Inkoossa ja Vihdis- sä Snappertunanjoki - Fagervik Raasepori 370 29-30 Fiskarsin–Antskogin ja Poh- Raasepori Ratalinjauksen 31 janpitäjänlahden kulttuu- alueella rimaisema Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Espoon kirkonmäki Espoo 200 1 Kauklahden rautatieasema Espoo Rajautuu 1 ratalinjaukseen Kelan rautatiepysäkki Siuntio Rajautuu 24 ratalinjaukseen Sjundbyn kartano Siuntio Rajautuu 25 ratalinjaukseen Hilding Ekelundin arkkiteh- Raasepori > 200 30 tuuri Karjaalla (useita koh- teita) Karjaan rautatieasema ympä- Raasepori Ratalinjauksen 30 ristöineen alueella Pohjankurun rautatieasema ja Raasepori Ratalinjauksen 31 satama alueella Kosken ruukinalue Raasepori 350 33 Perniönjokilaakson kartanot ja Salo Rajautuu 35-36 viljelymaisema (useita kohtei- ratalinjaukseen ta) Perniön rautatieasemanseutu Salo Rajautuu 35 (kaksi kohdetta) ratalinjaukseen / 450 Suuri Rantatie (RKY 2009) sivuaa tai risteää rataosuutta Kirkkonummi, Masalantie Kirkkonummi Sivuaa ratalinjausta 22-23 Siuntio, Itäinen Kuninkaantie Siuntio Risteää ratalinjausta 24-25 ja Siuntiontie Raasepori, Sannäsintie Raasepori Sivuaa ratalinjausta 29 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Espoonjokilaakson maisema- Espoo Ratalinjauksen 1 alue alueella Luoman kylä ja Vitträskin ym- Espoo Ratalinjauksen 22 päristö alueella Eestinkylän ja Piispankylän Kirkkonummi 200 23 kulttuurimaisema Vanha Heikkiläntien ympä- Kirkkonummi Rajautuu 23 ristö ratalinjaukseen Överbyn ja Vuohimäen kult- Kirkkonummi Ratalinjauksen 24 tuurimaisema alueella Degerbyn–Pikkalanjoen– Siuntio Ratalinjauksen 24-25 Palojoen kulttuurimaisema alueella Tähtelän kylä ja Ingarski- Inkoo Ratalinjauksen 27 lanjoen varren kyläasutus alueella Västankvarnin Inkoo Ratalinjauksen 28 maatalousoppilaitos alueella ympäristöineen Mustionjokilaakson Raasepori Ratalinjauksen 30-31 kulttuurimaisema alueella Kosken kulttuurimaisema Salo Ratalinjauksen 33-34 alueella Perniönjokilaakson ja Salo Ratalinjauksen 35-36 Latokartanon alueella kulttuurimaisema (päivitysin- ventoinnissa aluetta ehdo- tettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alu- eeksi) Taulukko 5. Hankevaihtoehtojen yhteisten rataosuuksien ratalinjauksen alueelle ja ratalinjauksen keskilinjasta noin 100 metrin etäisyydelle saakka sijoittuvat tunnetut kiinteät muinaisjäännökset. Nimi ja tunnus Tyyppi Kunta Etäisyys Liitteen 14 ratalinjasta, m karttasarjan sivu Galbacken Kiinteä Espoo 40 1 (Hirttomäki) muinaisjäännös (1000032339) Suuri Rantatie (Iso Muu Espoo Ratalinjauksen 1 maantie) kulttuuriperintökohde alueella (1000031162) Hemängsberget 1 Kiinteä Espoo 45 1 (1000031163) muinaisjäännös Hemängsberget 2 Kiinteä Espoo Sivuaa 1 (1000031164) muinaisjäännös Stampforsen Kiinteä Espoo 35 1 (1000033112) muinaisjäännös Svartbäckträsket Kiinteä Espoo 30 2 NW (49010124) muinaisjäännös Svartbäck Kiinteä Espoo Ratalinjauksen 2 (49010048) muinaisjäännös alueella Svartbäck Ryte Kiinteä Espoo 65 2 (49010049) muinaisjäännös Vuohilampi Kiinteä Espoo Ratalinjauksen 2 (1000010295) muinaisjäännös alueella Rintelä Kiinteä Kirkkonummi Sivuaa 3 (257010063) muinaisjäännös ratalinjausta Huhmarjärven Kiinteä Vihti Ratalinjauksen 4 uoma muinaisjäännös alueella (1000031179) Rajakallio Kiinteä Vihti 10 5 (1000031180) muinaisjäännös Hevoshaanpelto 2 Kiinteä Lohja 70 6 (1000031167) muinaisjäännös Hevoshaanpelto Kiinteä Lohja 20 6 (1000002191) muinaisjäännös Sepänniemi Kiinteä Lohja 30 7 (1000002187) muinaisjäännös Raati (Raati) Kiinteä Lohja 45 7 (1000000023) muinaisjäännös Pelimäki Kiinteä Lohja 25 8 (1000031259) muinaisjäännös Hämjoki Kiinteä Lohja Ratalinjauksen 9 (1000031168) muinaisjäännös alueella Hämjoki W Löytöpaikka Lohja 85 9 (1000001424) Siitoonjärvi Kiinteä Salo Ratalinjauksen 9 (1000031178) muinaisjäännös alueella Saunatie Muu Salo 20 10 (1000031176) kulttuuriperintökohde Peuras Kiinteä Salo 60 10-11 (1000032320) muinaisjäännös Karhunummi Kiinteä Salo 30 11 (1000031171) muinaisjäännös Kirkkomäki Kiinteä Salo Ratalinjauksen 12 (1000031172) muinaisjäännös alueella Uudensuontöyräs Kiinteä Salo 30 12 (501010025) muinaisjäännös Kotilampi Kiinteä Salo Ratalinjauksen 13 (1000003183) muinaisjäännös alueella Fiulmaakarinahde Kiinteä Salo Ratalinjauksen 13 (501010033) muinaisjäännös alueella Koskela Kiinteä Salo 45 13 (501010032) muinaisjäännös Saarenpää Kiinteä Salo 80 13 (1000003025) muinaisjäännös Nikula Kiinteä Salo Ratalinjauksen 13 (501010030) muinaisjäännös alueella Kistolanpaltta Kiinteä Salo 35 13 (1000031173) muinaisjäännös Aarnionperämäki Kiinteä Salo Ratalinjauksen 14 (734010023) muinaisjäännös alueella Aarnionperänmäki Kiinteä Salo 45 14 2 (1000004867) muinaisjäännös Paijula Kiinteä Salo 50 14 (1000009618) muinaisjäännös Varesvuori Kiinteä Salo 95 14 (1000006094) muinaisjäännös Halikonjoki Poistettu kiinteä mui- Salo Ratalinjauksen 15 (73010023) naisjäännös (ei rau- alueella hoitettu) Rikalanmäki Kiinteä Salo Ratalinjauksen 15 (73010022) muinaisjäännös alueella Kihinen Kiinteä Salo Ratalinjauksen 15 (73010025) muinaisjäännös alueella Wuorenrinta Poistettu kiinteä mui- Salo 30 15 (73010026) naisjäännös (ei rau- hoitettu) Tunnelimäki Muu Salo 50 15
Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
  • Diploid Males and Colony-Level Selection in Formica Ants

    Diploid Males and Colony-Level Selection in Formica Ants

    Ethology Ecology & Evolution 6: 221-235. 1994 Diploid males and colony-level selection in Formica ants P. PAMILO ', L. SUNDSTRÖM 2, W. FORTELIUS 2-3 and R. ROSENGREN 2 1 Department of Genetics, Uppsala University, Box 7003, 750 07 Uppsala, Sweden 2 Department of Zoology, University of Helsinki, 00100 Helsinki, Finland 1 Tvcirniimte Zoological Station, University of Helsinki, 10900 Hanko, Finland Received 17 Julv 1993. accepted 30 November 1993 Il is suggested thai ihc evolution of polyandry by social hymenopteran queens is caused by colony-level selection, either because polyandry affects the distribution of non-functional diploid males in colonies (the load hypothesis) or because it increases the genetic diversity of the worker force (the diversity hypothesis). Diploid males thai arise from fertilized eggs thai are homozygous at the Sex-determining locus (or loci) are inviable or infertile. Models of the load hypothesis analysed in this study suggest thai slow growth and high mortality of colonies with diploid males favour single mating by queens. The longer the peri­ od ol colony growth (the period with selective differences) and the heavier the mortality, the stronger is the selection for monandry. The load hypothesis also predicts an association between monogyny and monandry. In contrast, the diver­ sity hypothesis predicts an association between monogyny and polyandry, as multiple mating offers a way by which a monogynous colony could increase its genelic heterogeneity. Up to 10% of all males are diploid in species and populations of Formica Downloaded by [] at 11:54 04 February 2015 ants with highly polygynous colonies (/-". aqnilonia, F. polyctena, F.
  • District 107 A.Pdf

    District 107 A.Pdf

    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
  • SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN Elinkeinopoliittisen

    SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN Elinkeinopoliittisen

    SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta keskeisiä ovat väestörakenne, väestön koulutustaso, työpaikkojen jakautuminen toimialoittain, työpaikkaomavaraisuusaste, kuntaan ja kunnasta muutto, verorakenne sekä nykyinen palvelurakenne. Väestö- ja elinkeinorakenne 1991 1996 2001 2006 2011 Työvoima 2296 2271 2601 2876 3143 Työlliset 2123 2006 2416 2742 2997 Työttömät 173 265 185 134 146 Työvoiman ulkopuolella olevat 2047 2207 2317 2702 3005 0-14 -vuotiaat 945 961 1039 1266 1327 Opiskelijat, koululaiset 279 327 275 339 398 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 10 15 18 10 8 Eläkeläiset 643 756 813 912 1079 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 170 148 172 175 193 Koko väestö 4343 4478 4918 5578 6148 Taulukko 1. Siuntion väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1991, 1996, 2001, 2006 ja 2011 (Lähde: Tilastokeskus) Koulutustaso Lukumäärä Prosenttiosuus Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1553 32,2 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 3268 67,8 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 4821 100,0 Tutkinnon taso Lukumäärä Prosenttiosuus Keskiaste 1658 34,4 Alin korkea-aste 613 12,7 Alempi korkeakouluaste 454 9,4 Ylempi korkeakouluaste 493 10,2 Tutkijakoulutusaste 50 1,0 Yhteensä tutkinnon suorittaneita 3268 67,8 Taulukko 2. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan vuonna 2011 (Lähde: Tilastokeskus) Liite 3, Elinkeinopoliittinen ohjelma 1/8 Siuntion kunta SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN Tulo- ja lähtömuutto 1991 1996 2001 2006 2011 2035* Koko väestö 4343 4478 4918 5578 6148 8 368 Määrällinen kasvu - 135 440 660 570 2 220 Väestön kasvu (%) - 3,1 9,8 13,4 10,2 36,1 Taulukko 3. Väestön kasvu verrattuna edelliseen ajankohtaan vuosina 1991 - 2011.
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • Asukasmäärät, Asuin- Ja Loma- Rakennusten, Hoito- Ja Oppilaitos

    Asukasmäärät, Asuin- Ja Loma- Rakennusten, Hoito- Ja Oppilaitos

    Väyläviraston julkaisuja 55/2021 LIITE 8 Asukasmäärät, asuin- ja loma- rakennusten, hoito- ja oppilaitos- ten sekä luonnonsuojelualueiden määrät meluvyöhykkeittäin 21.6.2021 Tämä liite korvaa YVA-selostuksen (Väyläviraston julkaisuja 55/2020) liitteen 8. HELSINKI – TURKU NOPEAN JUNAYHTEYDEN HANKEKOKONAISUUDEN YVA Ympäristövaikutusten arviointiselostus, täydennys 2021 Nykytilanne yhteismelu v. 2020, päivä Asukasmäärä 45-50 50-55 55-60 60-65 65-70 >70 Espoo 3964 3165 1518 307 67 31 Kirkkonummi 5439 2971 1347 763 363 24 Inkoo 64 63 25 8 0 0 Vihti 216 211 137 49 17 3 Lohja 690 419 202 38 14 0 Raasepori 1129 441 112 23 2 0 Siuntio 346 123 26 13 0 0 Salo 2511 1112 854 383 54 0 Paimio 694 434 242 56 6 0 Kaarina 2336 1496 568 104 11 0 Turku 12185 9986 8492 7614 9334 1498 Yhteensä 29574 20421 13523 9358 9868 1556 Asuinrakennukset 45-50 50-55 55-60 60-65 65-70 >70 Espoo 637 496 261 80 20 7 Kirkkonummi 781 524 298 131 71 14 Inkoo 27 27 5 2 0 0 Vihti 95 96 61 30 9 2 Lohja 211 94 74 16 6 0 Raasepori 361 169 59 7 1 0 Siuntio 97 32 7 4 0 0 Salo 563 281 137 45 4 0 Paimio 164 105 49 10 1 0 Kaarina 687 398 174 30 6 0 Turku 1107 712 441 353 257 40 Yhteensä 4730 2934 1568 708 375 63 lomarakennukset 45-50 50-55 55-60 60-65 65-70 >70 Espoo 23 16 25 7 2 2 Kirkkonummi 17 27 23 12 8 3 Inkoo 7 5 0 0 0 0 Vihti 34 20 4 6 1 1 Lohja 69 25 7 0 0 0 Raasepori 17 13 6 2 0 0 Siuntio 1 1 1 0 0 0 Salo 37 21 4 3 2 0 Paimio 7 4 1 1 0 0 Kaarina 2 3 1 0 0 0 Turku 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 214 135 72 31 13 6 Hoito- ja oppilaitokset 45-50 50-55 55-60 60-65 65-70 >70 Espoo 5 8 8 2 1 0 Kirkkonummi 7 5 2 0 0 0 Inkoo 0 0 0 0 0 0 Vihti 1 1 1 1 0 0 Lohja 1 0 4 0 0 0 Raasepori 0 0 1 0 0 0 Siuntio 0 0 0 0 0 0 Salo 10 8 4 5 0 0 Paimio 5 1 0 0 0 0 Kaarina 4 3 0 0 0 0 Turku 12 8 2 0 0 0 Yhteensä 45 34 22 8 1 0 VE 0+ ratamelu v.
  • Local Culture As a Resource in Regional Development in the Southwest-Finland Archipelago

    Local Culture As a Resource in Regional Development in the Southwest-Finland Archipelago

    LOCAL CU LT U RE AS A ResOURCE in REGIONAL DevelOPment in THE SOutHWest-FinlAND ARCHIPelAGO KATRiinA SiivOnen PhD, Senior Researcher, Docent Finland Futures Research Centre 20014 University of Turku, Finland e-mail: [email protected] ABSTRACT In cultural and regional politics in the European Union, and in practice for instance in the Southwest-Finland Archipelago, local culture and cultural heritage are con- sidered resources. Global boundlessness, heterogeneity and change are basic qual- ities of culture. However, in regional development, culture is seen and used as a number of different local cultures with their own essential cultural heritage. The culture of local everyday life is opposite to, and in tension with, the con- struct of cultures used in regional development. Accordingly, culture should pri- marily be safeguarded as a heterogenic, dynamic and interactive process of eve- ryday life. This process is the most important resource of local culture. In addi- tion, culture should be safeguarded as value-based cultural constructions, such as brands or common identities of certain cultures, with for instance cultural heritage as a part of it. In the latter case, a common, transparent definition of these brands, identities and cultural heritages with their different values, is needed. KEYWORDS: cultural sustainability ● regional development ● Southwest-Finland Archipelago ● everyday culture ● production of cultural heritage HOW CultuRE funCtiOns AS A ResOURCE? In this article I analyse local cultural identities in everyday life, and cultural elements used as brands or identities in local development work in the Southwest-Finland Archi- pelago. Local cultural elements and identities can be seen as resources in many ways.
  • District 107 B.Pdf

    District 107 B.Pdf

    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER SUMMARY THE CLUBS AND MEMBERSHIP FIGURES REFLECT CHANGES AS OF OCTOBER 2019 MEMBERSHI P CHANGES CLUB CLUB LAST MMR FCL YR TOTAL IDENT CLUB NAME DIST NBR COUNTRY STATUS RPT DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 3344 020336 EKENÄS FINLAND 107 B 4 10-2019 34 0 0 0 0 0 34 3344 020337 HANKO-HANGÖ FINLAND 107 B 4 10-2019 24 0 0 0 0 0 24 3344 020338 INGÅ FINLAND 107 B 4 09-2019 39 0 0 0 -1 -1 38 3344 020341 KARIS-KARJAA FINLAND 107 B 4 10-2019 33 0 0 0 0 0 33 3344 020353 LOHJA/HARJU FINLAND 107 B 4 02-2019 35 0 0 0 0 0 35 3344 020365 NUMMI FINLAND 107 B 4 09-2019 16 0 0 0 -1 -1 15 3344 020379 TENALA/BROMARF FINLAND 107 B 4 07-2019 41 0 0 0 0 0 41 3344 020391 ESPOO FINLAND 107 B 4 10-2019 18 0 0 0 -1 -1 17 3344 020392 ESPOO/KIVENLAHTI FINLAND 107 B 4 10-2019 15 0 0 0 0 0 15 3344 020393 ESPOO LEPPÄVAARA-ALBERGA FINLAND 107 B 4 05-2019 34 0 0 0 0 0 34 3344 020397 GRANKULLA-KAUNIAINEN FINLAND 107 B 4 10-2019 28 0 0 0 -3 -3 25 3344 020402 HELSINKI/HUOPALAHTI FINLAND 107 B 4 09-2019 19 0 0 0 0 0 19 3344 020405 HELSINKI-HELSINGFORS FINLAND 107 B 4 10-2019 24 0 0 0 0 0 24 3344 020406 HELSINKI/HIETALAHTI FINLAND 107 B 4 10-2019 8 0 0 0 0 0 8 3344 020409 TAPIOLA FINLAND 107 B 4 09-2019 25 0 0 0 0 0 25 3344 020410 HELSINKI/MEILAHTI FINLAND 107 B 4 06-2019 22 0 0 0 0 0 22 3344 020413 HELSINKI/LAUTTASAARI FINLAND 107 B 4 10-2019 29 1 0 0 0 1 30 3344 020415 HELSINKI/MUNKKINIEMI FINLAND 107 B 4 10-2019 27 0 0 0 0 0 27 3344 020416 HELSINKI/MUNKKIVUORI FINLAND 107 B 4 10-2019 10 0 0 0 0 0 10 3344 020420
  • The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction

    The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction

    The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction Tapani Tuovinen [email protected], [email protected] Abstract New archaeological, historical, paleoecological and onomastic evidence indicates Iron Age settle- ment on the archipelago coast of Uusimaa, a region which traditionally has been perceived as deso- lated during the Iron Age. This view, which has pertained to large parts of the archipelago coast, can be traced back to the early period of field archaeology, when an initial conception of the archipelago as an unsettled and insignificant territory took form. Over time, the idea has been rendered possible by the unbalance between the archaeological evidence and the written sources, the predominant trend of archaeology towards the mainland (the terrestrical paradigm), and the history culture of wilderness. Wilderness was an important platform for the nationalistic constructions of early Finnishness. The thesis about the Iron Age archipelago as an untouched no-man’s land was a history politically convenient tacit agreement between the Finnish- and the Swedish-minded scholars. It can be seen as a part of the post-war demand for a common view of history. A geographical model of the present-day archaeological, historical and palaeoecological evi- dence of the archipelago coast is suggested. Keywords: Finland, Iron Age, Middle Ages, archipelago, settlement studies, nationalism, history, culture, wilderness, borderlands. 1. The coastal Uusimaa revisited er the country had inhabitants at all during the Bronze Age (Aspelin 1875: 58). This drastic The early Finnish settlement archaeologists of- interpretation developed into a long-term re- ten treated the question of whether the country search tradition that contains the idea of easily was settled at all during the prehistory: were perishable human communities and abandoned people in some sense active there, or was the regions.
  • A Voluntary Local Review 2020 Turku

    A Voluntary Local Review 2020 Turku

    A Voluntary Local Review 2020 The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Opening statement by the Mayor Cities are facing major challenges – climate change, digitalisation and the ageing and increasingly diverse population greatly impact on cities’ field of operation and require cities to be able to adapt to constant change. Adaptation and adjustment to conventional ways of doing things is also needed in order to reach sustainability on a global level. Cities and city networks have an ever-growing role to play as global influencers and local advocates in achieving the Sustainable Development Goals. Succeeding in accelerating sustainable development requires strong commitment and dedication from the city’s decision-makers and the whole city organization. Turku has a long tradition in promoting sustainable development and we want to make sure Turku is a good place to live in the future as well. Turku also wants to take responsibility and set an example in solving global sustainability challenges. That is why I consider it very important that Turku is among the first cities to participate in reporting city-level progress of achieving the Sustainable Development Goals. With this first VLR report, I am very proud to present the systematic work being done in Turku for sustainable development. I hope that the cities’ growing role in implementing the 2030 Agenda for Sustainable Development becomes more visible to citizens, business life, organisations, other cities, government and other interest groups. Together we have a chance to steer the course of development in a more sustainable direction. A Voluntary Local Review 2020, The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Minna Arve Authors: City of Turku.
  • Paimio Sanatorium

    Paimio Sanatorium

    MARIANNA HE IKINHEIMO ALVAR AALTO’S PAIMIO SANATORIUM PAIMIO AALTO’S ALVAR ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: : PAIMIO SANATORIUM ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium TIIVISTELMÄ rkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin histo- rian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio A Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928–1933). Teosta pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen moder- nismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollis- tuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardisti- arkkitehtien kanssa Congrès internationaux d’architecture moderne -järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavim- massa työssä, soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista. Työn teoreettisena näkökulmana on ranskalaisen sosiologin Bruno Latourin (1947–) aktiivisesti kehittämä toimijaverkkoteoria, joka korostaa paitsi sosiaalisten, myös materi- aalisten tekijöiden osuutta teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. Teorian mukaan sosiaalisten ja materiaalisten toimijoiden välinen suhde ei ole yksisuuntainen, mikä huo- mio avaa kiinnostavia näkökulmia arkkitehtuuritutkimuksen kannalta. Olen ymmärtänyt arkkitehtuurin
  • HELSINKI Liiketoiminnan Erikoisammattitutkinto, Henkilöstöhallinnon Osaamisala Satu-Maaret Kaarina Brofeldt Helsinki, Minna Bi

    HELSINKI Liiketoiminnan Erikoisammattitutkinto, Henkilöstöhallinnon Osaamisala Satu-Maaret Kaarina Brofeldt Helsinki, Minna Bi

    HELSINKI Liiketoiminnan erikoisammattitutkinto, henkilöstöhallinnon osaamisala Satu-Maaret Kaarina Brofeldt Helsinki, Minna Birgit Marika Hietikko Masku, Katja Maria Hjelt Turku, Henna Marika Jurvanen Lappeenranta, Vesa Kalevi Jyrkkänen Lieto, Kaisa Karoliina Karjalainen Helsinki, Jenna-Mari Annika Karttunen Espoo, Mia Leena Keijonen Pihtipudas, Ulla Elina Lainio Helsinki, Anne Maria Myllymäki Pori, Johanna Maria Mäkelä Akaa, Eija Susanna Männistö Hyvinkää, Maiju Henriikka Niemi Hämeenkyrö, Tomi Juhani Nieminen Lieto, Veera Susanna Rasela Porvoo, Juha Tapani Setälä Pyhtää, Juha Tapio Sihvonen Vantaa, Kristiina Tuulikki Vilkman Helsinki, Minna Pauliina Virta Sastamala KANKAANPÄÄ Turvallisuusalan ammattitutkinto Pasi Veli Tapio Heinäaho Kankaanpää, Juha Jaakko Oskari Isohaka Siikainen, Jari-Pekka Koskinen Kankaanpää, Jesse Jorma Kullervo Peltoniemi Ikaalinen, Liisa Juliaana Rajala Kankaanpää, Antti Jaakko Tapio Tähtinen Kankaanpää, Maarit Susanna Tähtinen Kankaanpää KOKEMÄKI Turvallisuusalan ammattitutkinto Sari Susanna Hyvärinen Huittinen, Titta Anne-Marie Kisko Kokemäki, Henniina Aleksandra Mannerlehto Kokemäki, Satu Maarit Nieminen Harjavalta, Jari Risto Robert Nurmi Nakkila, Susanna Anni Maria Santala Säkylä LAITILA Energia-alan erikoisammattitutkinto, sähköverkkoasennuksen osaamisala, sähköverkkomestari Ville Tapio Liukas Rauma Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Petri Juha Tapani Ekberg Kokemäki, Antti Samuli Halmela Pori, Taija Mari Kaarina Jalonen Laitila, Mervi Anitta Keskitalo Taivassalo, Sari Hannele Koski Laitila,