DOCSLIB.ORG

Kohdekortti Parkano, Pirkkala, Punkalaidun

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kohdekortti Parkano, Pirkkala, Punkalaidun 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 173 PARKANO Virrat Kihniö Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Ylilammi Maisema 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös - 5) Arvokas maisema-alue (2013) - Kiimasalon pihapiiri 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä - Kyrönviidan pihapiiri Mäkelän pihapiiri Linna Ylilammin pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue Alammin 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue pihapiiri Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 174 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 175 PARKANO Virrat Kihniö Viinikanojan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Kairokosken saha ja mylly Ikaalinen - saha vuodelta 1837 Juupajoki Ylöjärvi - seudun ensimmäinen koneellinen saha; kaksiraaminen vesisaha Hämeenkyrö Orivesi - mylly patolaitteet ja ränni Tampere - maisemallisessa solmukohdassa Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala - ilmentää Ylä-Pirkanmaalle tärkeää metsiin liittyvää elinkeinoa Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Kairokosken ruuhi ja mylly Kairokoski 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) Kairokosken saha ja mylly 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös - Haapasenkosken 5) Arvokas maisema-alue (2013) - saha 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä x Mäkiviinikan pihapiiri Urhon pihapiiri Kanan pihapiiri Kanan pihapiiriä Ylirytilän pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 176 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 177 PARKANO Virrat Kihniö Alaskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Möhkö Alaskylän kauppa 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös - Laadun 5) Arvokas maisema-alue (2013) - pihapiiri 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x Kujansuun pihapiiri 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä - Palvelu- keskus Möhkön pihapiiri Naskalin pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,5 1 km 178 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 179 PIRKKALA Virrat Kihniö Anian kylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Anian kylä Ikaalinen - 1400-luvun kylä, kantatalojen asuinpaikka Juupajoki Ylöjärvi - liittyy isonjaon jälkeiseen talojen ulosmuuttoon kylästä - pihapiirien rakennusperinteinen rakennuskanta Hämeenkyrö Orivesi - Uotilan ja Onnisen pihapiirit: eheä kokonaisuus Tampere - Heikkilän suuri talli-, kuivaamo- ja talousrakennus 1800-l Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala - Metsärinteen mustamakkaratehdas 1950-l Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Metsärinne Outisen piha 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) Koulu 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) x 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä x Äijälän pihapiiri Uotilan pihapiiri Outisen pihapiiri Metsärinteen Outisen päärakennus pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Heikkilän Niityt Uusi rajaus 2014 pihapiiri Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,2 0,4 km 180 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 181 PIRKKALA Virrat Kihniö Pirkkalankylän-Sankilan-Tanilan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Sankilan kartano Ikaalinen - rälssitilan historia Juupajoki Ylöjärvi - myöhemmin sotilasvirkatalo ja kirkkoherran omistama tila - päärakennus 1820-luvulta Hämeenkyrö Orivesi - ilmentää säätyläiskulttuuria ja siihen kuuluvaa arkkitehtuuria Tampere - kerroksellinen arkkitehtuuri 1800-luvun alusta 1940-luvulle Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala - liittyy kiinteästi viereisen Tanilan kylän kantatalojen pihapiireihin Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Sapala, Pirkkalankylä 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) x 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x Tanilan pihapiiri 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - Kirkko ja hautausmaa Sankilan 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä x Jokikummun kartano pihapiiri Liiketalo Viljamakasiini Mattilan Koulu Toosin pihapiiri pihapiiri Sippolan Neulakaivon pihapiiri pihapiiri ja Murron Jussin mökki Valkilan pihapiiri Kaipilan pihapiiri Sapalan pihapiiri Reipin pihapiiri ja museo Leukun pihapiiri Seurantalo 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 182 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 183 PIRKKALA Virrat Kihniö Topparin ja Savilahden kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Mäkitalo Isotalo 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti - 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - Isotalon 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x pihapiiri 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä x Mäkitalon pihapiiri Savilahden vanha pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 184 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 1 2 km 0 1 2 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 1 2 km 0 1 2 km 185 PUNKALAIDUN Virrat Kihniö Punkalaitumenjoen-Koskioisten-Oriniemen kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Liittyy kiinteästi Punkalaitumen keskustan kylä- - seurakunnallinen historia: 1600-luvun kirkonpaikka Ikaalinen - kirkko- ja pappila-arkkitehtuuri Juupajoki maisemaan Ylöjärvi - historiallinen tien linjaus - Hämeen ja Satakunnan välillä pitkässä jokilaakson maise- massa Hämeenkyrö Orivesi Yli-Kirran museo ja Rasin tila Tampere - asuttu Mäenpään kylätontti - Yli-Kirra satakuntalaisena talonpoikaismuseona Kangasala - Punkalaitumen keskusta 1900-luvun alkupuolen maaseu- Nokia Sastamala Pirkkala - harvinainen aidattu pihapiiri dun kirkonkylä ja palvelukeskus Lempäälä - osa rakennuksista siirretty paikalle Pälkäne - erityisesti 1920-30-lukujen rakennuskantaa ja arkkitehtuuria Vesilahti - asuinrakennukset alkuperäisiä Talalan kylän talon raken- - kirkko 1770-luvulta, seurakuntatalo 1954 ja kirkon muutos Valkeakoski nuksia Bertel Strömmer Punkalaidun Akaa - talonpoikainen rakennusperinne - pappila 1897, koulu 1874, työväentalo 1908 Urjala - Rasin tilan päärakennus kartanomainen 1870 (1922) ja - vauraiden talonpoikastalojen rakennuskantaa, puisto, 1800-luvun ulkorakennuksia pienasutusta, liikerakennuksia Sarkkilan koulu 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x Seurantalo Kalisen Kartanonmaan 3) Kiinteä muinaisjäännös x pihapiiri pihapiiri 5) Arvokas maisema-alue (2013) x 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x Oriniemen kylä 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) x 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä x Vähä-Pourun pihapiiri Seurantalo Yli-Kirran Kunnantalo museo Liike- ja asuinrakennukset Rasin pihapiiri Meijeri Iso-Kurjen pihapiiri Kerttulan pihapiiri Mäkimaan pihapiiri Katilan pihapiiri Vanha-Knuutilan pihapiiri Uusi-Knuutilan pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue Ylösmäen
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • KYRÖSKOSKI- IKAALINEN Ja Yhtey
    1.1.-31.5.2020 ARKIPÄIVINÄ PIKAVUOROT IKAALINEN – TAMPERE ja yhteydet Helsinkiin Mistä Ikaalinen Ikaalinen Kankaanpää Parkano Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen HUOM! Koulp. Kylpylä l l l :07.25 07.50 l l l l 11.50 l l l l l l l Ikaalinen 05.40 06.40 07.10 07.40 08.05 08.50 09.05 10.05 11.20 12.05 13.05 14.05 15.05 16.05 17.15 18.45 20.45 Kyröskoski 05.55 06.55 07.25 07.55 08.20 09.05 09.20 10.20 11.35 12.20 13.20 14.20 15.20 16.20 17.30 19.00 21.00 Hämeenkyrö, Härkikuja 06.05 07.05 07.35 08.05 08.30 09.15 09.30 10.30 11.45 12.30 13.30 14.30 15.30 16.30 17.40 19.10 21.10 Metsäkylä th, Vaasantie 06.20 07.20 07.50 08.20 08.45 09.30 09.45 10.45 12.00 12.45 13.45 14.45 15.45 16.45 17.55 19.25 21.25 Ylöjärvi, Vaasantie 06.25 07.25 07.55 08.25 08.50 09.35 09.50 10.50 12.05 12.50 13.50 14.50 15.50 16.50 18.00 19.30 21.30 Tampere, LAS 06.55 07.55 08.20 08.55 09.20 10.05 10.20 11.20 12.30 13.20 14.15 15.20 16.20 17.20 18.25 19.55 21.55 Tampere, LAS *07.10 08.30 08.30 *09.00 *09.30 l l 11.30 12.35 l *14.30 *15.30 *16.30 *17.30 *18.30 *20.00 l Helsinki-Vantaa lentoasema *(09.30) (10.40) (10.40) *(11.35) *(11.35) I I (13.40) 14.50 l *(16.35) *(17.40) *(18.45) *(19.35) *(21.00) l l Helsinki, Kamppi *09.50 10.50 10.50 *11.40 *11.45 l l 13.45 l l *16.55 *17.55 *18.50 *19.55 *21.05 *22.25 l PIKAVUOROT TAMPERE – KYRÖSKOSKI- IKAALINEN ja yhteydet Helsingistä HUOM! Koulp.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Kohdekortti Ylöjärvi
    356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 357 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Mutalan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Pietilän talli Pietilä 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Vesan ja Pietilän pihapiiri Seurantalo Koulu Simolan pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 358 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 359 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Lempiäniemen kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Runsaan ratsutila Ikaalinen - 1400-luvun asuinpaikka Runsaan kylätontti nykyisen Juupajoki Ylöjärvi pihapiirin itäpuolella - talo isojaon jälkeisellä paikalla Hämeenkyrö Orivesi - kantatila jolla ratsutilan historia 1600-luvulta Tampere - päärakennus runko 1800-luvun alusta, muutostyöt Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala
    [Show full text]
  • Vesimuodostuman Tiedot
    2. kausi - Ekologinen Tunnus Nimi Kunta tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001 Rautavesi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.002_a01 Riippilänjärvi Sastamala Välttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.132.1.001_001 Kulovesi Nokia, Sastamala Hyvä Laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.132.1.009_a01 Teernijärvi Nokia Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.134.1.010_a01 Pääjärvi Sastamala Erinomainen Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.137.1.002_001 Ekojärvi Sastamala Huono Vedenlaatuluokitus Tilaluokka huonontunut yhden luokan johtuen luokkarajan muuttumisesta 35.138.1.003_001 Ylistenjärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.151.1.003_001 Aurajärvi Sastamala Erinomainen Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.153.1.001_001 Kiikoisjärvi Sastamala Tyydyttävä Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.154.1.001_001 Kuorsumaanjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.001_001 Mouhijärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.016_001 Kourajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.156.1.015_a01 Sävijärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.001_a01 Kirjasjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.002_001 Märkäjärvi Sastamala Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus
    [Show full text]
  • Recent Noteworthy Findings of Fungus Gnats from Finland and Northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae)
    Biodiversity Data Journal 2: e1068 doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Taxonomic paper Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae) Jevgeni Jakovlev†, Jukka Salmela ‡,§, Alexei Polevoi|, Jouni Penttinen ¶, Noora-Annukka Vartija# † Finnish Environment Insitutute, Helsinki, Finland ‡ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Rovaniemi, Finland § Zoological Museum, University of Turku, Turku, Finland | Forest Research Institute KarRC RAS, Petrozavodsk, Russia ¶ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Jyväskylä, Finland # Toivakka, Myllyntie, Finland Corresponding author: Jukka Salmela ([email protected]) Academic editor: Vladimir Blagoderov Received: 10 Feb 2014 | Accepted: 01 Apr 2014 | Published: 02 Apr 2014 Citation: Jakovlev J, Salmela J, Polevoi A, Penttinen J, Vartija N (2014) Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae). Biodiversity Data Journal 2: e1068. doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Abstract New faunistic data on fungus gnats (Diptera: Sciaroidea excluding Sciaridae) from Finland and NW Russia (Karelia and Murmansk Region) are presented. A total of 64 and 34 species are reported for the first time form Finland and Russian Karelia, respectively. Nine of the species are also new for the European fauna: Mycomya shewelli Väisänen, 1984,M. thula Väisänen, 1984, Acnemia trifida Zaitzev, 1982, Coelosia gracilis Johannsen, 1912, Orfelia krivosheinae Zaitzev, 1994, Mycetophila biformis Maximova, 2002, M. monstera Maximova, 2002, M. uschaica Subbotina & Maximova, 2011 and Trichonta palustris Maximova, 2002. Keywords Sciaroidea, Fennoscandia, faunistics © Jakovlev J et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (CC BY 4.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.
    [Show full text]
  • Toimintakertomus 2020 Sisällysluettelo
    Toimintakertomus 2020 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 3 2. Toiminnan analyysi ja yhteenveto 4 3. Hallitus 6 4. Lasten ja nuorten liikunta 7 5. Aikuis- ja harrasteliikunta 9 6. Seuratoiminta 11 7. Koulutustoiminta 16 8. Palvelutuotanto 19 9. Edunvalvonta, vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö 21 10. Kuntayhteistyö 23 11. Viestintä 24 12. Henkilöstöhallinto 25 13. Talous 27 Tuloslaskelma ja tase 28 2 3 1. Puheenjohtajan katsaus Vuoden 2020 alkaessa kaik- opiskelu -toimintaa. Mukana ovat olleet kaikki 15 Liikunnan ki näytti sekä globaalisti aluejärjestöä. HLU on ollut mukana muissakin hankkeissa, että Suomen sisällä melko joista kerrotaan tarkemmin tässä toimintakertomuksessa. normaalilta. Joitakin viestejä Kuntavaaleja 2021 varten HLU:n hallitus päätti toteuttaa oli saatu Kiinassa tavatusta kuntavaaliohjelman, jonka kautta voidaan lähestyä hämäläi- viruksesta, mutta ne viestit siä kuntavaaliehdokkaita ja muistuttaa liikunnan ja urheilun eivät vielä vaikuttaneet päi- merkityksestä osana yhteiskunnallista toimintaa. Lisäksi vittäisiin toimiin. Hämeen Lii- toimintavuoden aikana tehtiin kaksi kartoitusta, joista selvi- kunta ja Urheilu (HLU) ry:n tettiin liikunnan tilaa hämäläisissä kunnissa sekä kartoitettiin 27. toimintavuosi oli tarkoitus seurojen mielikuvia toiminnastamme. Tulokset huomioidaan viedä eteenpäin järjestön hal- uutta HLU-strategiaa valmisteltaessa. lituksen päättämien suunni- Pirkan Kierros kokonaisuuteen kuuluva Pirkan Pyöräi- telmien mukaan. Tammikuun loppupuolella pidettiin loistava ly jouduttiin siirtämään kesäkuulta
    [Show full text]
  • Vammaispalvelulain Mukaisten Kuljetuspalveluiden Ohjeet 1.8.2018
    1 Yhteistoiminta-alue VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET 1.8.2018 ALKAEN Liikennepalvelulaki tulee voimaan 1.7.2018. Tämä tuo mukanaan muutoksia kuljetuspalveluiden järjestämisessä. Tuomi Logistiikka on kilpailuttanut takseja ja invatakseja toimintaalueellaan. Jatkossa nämä kilpailutetut autot hoitavat kuljetuspalvelumatkat ja näistä autoista valitsette myös teille mahdollisesti myönnetyn tuttutaksin. Lista kunnan alueen sopimusautoista on liitteenä. Tuomi Logistiikan Kuljetustenohjauskeskus hoitaa seuraavien sopimuskuntiensa asiakkaiden kuljetuspalvelumatkat: Tampere, Kangasala, Pälkäne, Orivesi, Ylöjärvi, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Sastamala, Punkalaidun, Nokia, Pirkkala ja Vesilahti, Akaa, Urjala, Virrat ja Ruovesi. Akaan kaupunki on sopinut Tuomi Logistiikan kanssa Akaan kaupungin ja yhteistoimintaalue Urjalan kuljetuspalveluiden järjestämisestä. Kuljetuspalvelumatkat Kuljetuspalvelumatkat on myönnetty määräaikaiseksi tai toistaiseksi. Asiointi- ja virkistysmatkoja voidaan myöntää vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Asiointi- ja virkistysmatkojen lisäksi myönnetään välttämättömät työ- ja opiskelumatkat. Akaan kaupunki Asiointi- ja virkistysmatkat voi tehdä Akaan kaupungin alueella tai seuraaviin lähikuntiin: Lempäälä, Vesilahti, Urjala, Valkeakoski ja Hämeenlinna. Urjalan kunta Asiointi- ja virkistysmatkat voi tehdä Urjalan kunnan alueella tai seuraaviin lähikuntiin: Akaa, Forssa, Punkalaidun, Vesilahti, Sastamala, Humppila ja Hämeenlinna. Kuljetuspalvelumatkan lähtö- tai päätepisteen tulee olla kotikunta.
    [Show full text]
  • Vene Vie – Satamaraportti Yhteenveto Vierasvenesatamien- Ja Laitureiden Kuntokartoituksesta Sekä Rakentamistarpeista
    Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie - raportit: 1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto 2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja -raportteihin 3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista 4. Loppuraportti - Vene vie – esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä Vene vie – satamaraportti Yhteenveto vierasvenesatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista. Arto Lammintaus Tampereen satamatoimisto, 2.10.2015 1 SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................................................................................................................. 5 Akaa, Toijala ................................................................................................................................................................................ 8 Hämeenkyrö, Kauhtua ............................................................................................................................................................. 9 Hämeenkyrö, Uskelanniemi ............................................................................................................................................... 10 Ikaalinen, Komppi .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]