Anticipation, Uncertainty and Concern for Characters Suspense in Daphne du Maurier’s Short-Story Collection Don’t Look Now Janina Hietala-Lilja Master’s thesis English Philology Department of Languages Faculty of Arts University of Helsinki March 2020 Tiedekunta – Fakultet – Faculty Laitos – Institution – Department Humanistinen tiedekunta Kielten laitos Oppiaine – Läröämne – Subject Englantilainen filologia Tekijä – Författare – Author Janina Hietala-Lilja Työn nimi – Arbetets titel – Title Anticipation, Uncertainty and Concern for Characters: Suspense in Daphne du Maurier’s short-story collection Don’t Look Now Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2020 69 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämän tutkielman aiheena on jännitteen (suspense) rakentuminen Daphne du Maurierin novellikokoelmassa Don’t Look Now. Kokoelma on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1971, ja se sisältää viisi novellia. Novelleja on luonnehdittu jännitysnovelleiksi, mutta niiden genren määrittely ei ole täysin mutkatonta. Jännitettä on kirjallisuudentutkimuksen piirissä tarkasteltu suhteellisen vähän. Tutkielman tärkeimpänä teoreettisena taustana toimii Peter Vordererin, Hans J. Wulffin ja Mike Friedrichsenin toimittama antologia Suspense: Conceptualizations, Theoretical Analyses, and Empirical Explorations. Antologia sisältää useiden eri teoreetikoiden näkemyksiä jännitteestä, ja näitä näkemyksiä on käytetty tutkielman argumentaation lähtökohtana. Jänniteteorian lisäksi Meir Sternbergin teoria ekspositiosta on toiminut tutkielman teoreettisena taustana. Tutkielmassa tarkastellaan jännitteen edellytyksiä ja sitä, millaisia keinoja luoda ja ylläpitää jännitettä kirjailijalla on käytettävissään. Tutkielmassa määritetään jännitteen syntymiselle kolme perusedellytystä: lukijan odotukset (anticipation), huoli henkilöhahmojen kohtalosta (concern for characters) sekä epävarmuus (uncertainty). Lukijan odotusten ohjailussa tärkeässä asemassa ovat muun muassa genre, paratekstit, ennakkomaininnat sekä esineiden ja paikkojen kerronnallistaminen. Lukijan huoli henkilöhahmojen kohtalosta taas pohjaa huolelliseen hahmojen kehittelyyn: lukija kiinnostuu ja kantaa huolta henkilöhahmoista, joista hänellä on tarpeeksi tietoa. Tässä myös ekspositiolla on merkittävä asema. Epävarmuus puolestaan perustuu useiden vaihtoehtoisten mahdollisuuksien olemassaoloon. Epävarmuudella voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa paitsi epävarmuutta siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta myös epävarmuutta sen hetkisen käsityksen paikkansapitävyydestä. Valitsemalla tietyn tyyppisen kertojan ja fokalisaation sekä järjestämällä tarinan tietyllä tapaa kirjailija voi vaikuttaa niin epävarmuuteen kuin lukijan odotuksiin ja henkilöhahmojen kehittelyyn. Daphne du Maurierin novellit on tutkimuksessa usein sivuutettu niiden suuresta suosiosta huolimatta. Myös jännitteen teoretisointi on ollut kirjallisuudentutkimuksessa vähäistä. Tämä tutkielma pyrkii avaamaan uusia näkemyksiä molempiin aiheisiin. Tulevaisuudessa tutkielman tarjoamia tuloksia on mahdollista hyödyntää myös laajemmin jännitteen tarkastelussa. Tarkastelua olisi mahdollista laajentaa eri kirjailijoihin, genreihin ja tekstilajeihin. Esimerkiksi romaanien tarkastelu novellien sijaan voisi tuoda uutta näkökulmaa aiheeseen. Avainsanat – Nyckelord – Keywords suspense; du Maurier, Daphne; Don’t Look Now; short stories; narratology Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information TABLE OF CONTENTS 1. INTRODUCTION .............................................................................................................. 1 1.1. Aims and methods ............................................................................................................ 1 1.2. Daphne du Maurier and Don’t Look Now ............................................................................. 3 ‘Don’t Look Now’ .......................................................................................................................... 3 ‘Not After Midnight’ ..................................................................................................................... 4 ‘A Border-Line Case’ ..................................................................................................................... 5 ‘The Way of the Cross’ ................................................................................................................. 6 ‘The Breakthrough’....................................................................................................................... 7 1.3. Outline of the thesis............................................................................................................. 7 2. THEORETICAL BACKGROUND ............................................................................................. 9 2.1. Story, narrative and reading process .................................................................................... 9 2.2. Suspense ............................................................................................................................ 11 2.3. Exposition .......................................................................................................................... 16 3. SUSPENSE AND GUIDING READERS’ EXPECTATIONS .......................................................... 18 3.1. Genre and paratexts .......................................................................................................... 18 3.2. Cataphoric elements and narrativisation of objects ........................................................... 24 3.3. Danger situations and troubled problem-solving ............................................................... 30 3.4. Concluding remarks ........................................................................................................... 34 4. SUSPENSE AND CHARACTERISATION ................................................................................. 36 4.1. Concern for characters ....................................................................................................... 36 4.2. Exposition and characterisation ......................................................................................... 39 4.3. Concluding remarks ........................................................................................................... 47 5. SUSPENSE, NARRATIVE AND UNCERTAINTY ....................................................................... 49 5.1. Narration and focalisation ................................................................................................. 49 5.2. Organisation and temporal ordering .................................................................................. 53 5.3. Concluding remarks ........................................................................................................... 61 6. CONCLUSION .................................................................................................................... 64 WORKS CITED ....................................................................................................................... 67 1 1. Introduction In 1938 Daphne du Maurier writes to her editor concerning the novel she has just finished, Rebecca: ‘here is the book … I’ve tried to get an atmosphere of suspense … the ending is a bit brief and a bit grim’ (quoted in M. Forster 135). Her words show that du Maurier has made a conscious effort to make her fiction suspenseful; suspense is something she is aware of and she has taken deliberate steps to ensure her readers’ will experience it. Although suspense is first and foremost a feeling experienced by readers, authors can determine to certain extent whether or not readers will experience it. It is not a coincidence that some works of fiction tend to give a more acute sense of suspense while others could not as easily be described as suspenseful. That is, there must be something in the text itself that creates suspense. Although suspense is often associated with popular genres such as thrillers and detective fiction, it is in no way absent or irrelevant in so-called high-brow literature. In fact, it seems to be one of the aspects that make literature worth reading. As Meir Sternberg explains: [C]uriosity and suspense – with the variety of forms they may assume or objects to which they may adhere (action, psychology, structure, etc.) – are not only perfectly legitimate literary interests; they constitute besides perhaps the most powerful propulsive forces a storyteller can rely on. By playing on them, he can, therefore, secure the reader’s attention and thus ensure the realisation of his other aims as well. (Expositional Modes 49) In other words, suspense is used to attract and maintain readers’ interest in the story. Authors lure readers into reading their fiction by making it suspenseful. But how can authors ensure that their readers feel suspense? This is the question my thesis tries to answer. The thesis aims to identify the factors that contribute to the sense of suspense in Daphne du Maurier’s collection of short stories titled Don’t Look Now (also known as Not After Midnight) first published in 1971. Next the key aims and methods of the thesis are introduced. 1.1. Aims and methods My thesis has two key aims, and its primary aim is theoretical. The academic study of suspense has not so far been extensive. As an example, Routledge Encyclopaedia’s article on the subject (Pyrhönen,