IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Ikäihmisten Asumiseen

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Ikäihmisten Asumiseen IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Ikäihmisten asumiseen, hoivaan ja huolenpitoon on kehitetty Satakunnassa uusia ratkaisuja seudullisena yhteistyönä, jossa ovat mukana Eura (isäntäkuntana), Eurajoki, Huittinen, Luvia ja Rauma. Pilottijakso on sovittu vuosille 2015-2016. Huhtikuuhun 2016 mennessä saavutettuja yhteistyön hedelmiä: Toimivia ikäihmisten perhekoteja 7 Paikkoja perhekodeissa yhteensä 38 Toteutuneita hoitovuorokausia perhekodeissa yhteensä 2015 4 103 Perhehoidon suoritekustannus, brutto €/ hoitovrk (Eura*) 88,92 Perhehoidon suoritekustannus, netto €/ hoitovrk (Eura*) 42,92 Lehtijuttuja perhekodeista alueen lehdissä 5 Infotilaisuuksia oppilaitoksissa, kunnissa, messuilla, vanhusneuvostoissa jne. 14 Ohjausryhmän kokouksia 5 Prosessikoulutusta yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa 4 Perhehoitajien ennakkovalmennusryhmiä 3 Ennakkovalmennuksen käyneitä (mukana myös 11.5. valmistuvat) 20 *) Euralla on pisimmän ajan kustannusseuranta, joka sisältää kaikki perhehoidon kustannukset, paitsi vyörytyksiä perusturvan hallinnon ja yleishallinnon kustannuksista Lisäksi: - perhehoitajien vertaistukiryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi - perhehoitajat ovat osallistuneet Perhehoitoliiton koulutuspäiviin 2 krt/v - yksi perhehoitaja on käynyt kouluttajakoulutuksen ja toimii koordinaattorin kouluttajaparina ennakkovalmennuksissa - yksi perhehoitaja on käynyt mentor-koulutuksen ja voi toimia tukena uusien perhehoitajien aloittaessa tai ongelmatilanteissa - Seudullisella perhehoidolla on sivu Facebookissa ja sieltä löytyvät kaikkien perhekotien esitteet https://www.facebook.com/perhehoito/ - koordinaattori on mukana Perhehoitoliiton Tunne perhehoito –hankkeen ohjausryhmässä - Seudullisen yhteistyön mallia on esitelty valtakunnallisesti Perhehoitoliiton tapahtumissa ja seminaareissa Budjetin toteuma 2015 Palkat ja palkkiot 39 243 Eläkekulut 7 062 Muut henkilösivukulut 3 219 Palvelujen ostot 11 890 Ostot 921 Muut kulut 617 Yhteensä 62 952 - Palkat ja sivukulut koskevat koordinaattorin palkkaa sekä kouluttajaparin palkkiota valmennuksesta - Palvelujen ostot sisältävät mm. o perhehoitajien koulutus-, majoitus- ja matkakulut sekä sijaiskulut koulutus- ja vertaistukitapaamisten ajalta o koordinaattorin koulutus-, majoitus- ja matkakulut sekä atk-, posti- ja puhelinkulut o rekrytointi-ilmoitukset Yhteistyön jatkuminen 2017 -> - Sopimus voimassa toistaiseksi; irtisanomisaika 6 kk, irtisanominen astuu voimaan aikaisintaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien - Jatkossa kustannusosuus tarkistetaan vuosittain samojen perusteiden mukaisesti: o perusosuus 50 % budjetista mukana olevien kuntien väestömäärän 31.1. mukaisella osuudella o suoriteosuus 50 % budjetista kuntien käytössä olevien hoitopaikkojen 1.4. mukaisella osuudella - Laskutus sovitun kustannusjakomallin mukaisesti jälkikäteen vuosineljänneksittäin - Uudet Satakunnan kunnat voivat liittyä yhteistyöhön minkä tahansa vuosineljänneksen alusta, jolloin osuudet tarkistetaan alaspäin muiden kuntien osalta samasta ajankohdasta alkaen - Perhehoitolain muutos voimaan 1.7.2016: perhehoitajien terveystarkastukset ja mahdollisuus työnohjaukseen sisällytetään budjettiin - Budjettiin jatkossa vaikuttaa myös uusien perhekotien etäisyydet sekä perhehoitajien määrän kasvu - Alueelle haetaan hallituksen kärkihankkeen rahoitusta ikäihmisten perhehoidon alueellisen yhteistyön levittämiseksi koko Satakunnan alueelle. Mikäli rahoitusta saadaan, se alentaa vastaavasti kuntien omavastuuosuuksia. Budjettiesitys 2017 -> (≈ nykyisellä alueella ja perhehoitajien määrällä) 60 000 € 50 % budjetista per capita 30 000 € / 71 636 = 0,41878 väestö 31.1.2016 perusosuus Eura 12 123 5 077 Eurajoki-Luvia 9 267 3 881 Huittinen 10 484 4 390 Rauma 39 762 16 652 Yhteensä 71 636 30 000 Perusosuuteen sisältyvät koordinaattorin tehtävät: - yleinen perhehoidon tiedottaminen ja markkinointi - perhehoidon perehdyttäminen ja ohjaus alueen kunnissa - perhehoitajien rekrytointi ja valmennus - perhehoidon materiaalien tuottaminen ja ylläpito - ohjausryhmän kokousten valmistelu ja toimintaohjeen päivittäminen - perhehoidon mallin arviointi ja kehittäminen sekä raportointi kunnille - yhteistyö Perhehoitoliiton kanssa Suoriteperusteinen 50 % budjetista per kuntien käytössä olevat paikat 30 000 € / 26 = 1154 € paikat 1.4.2016 osuus budjetista Eura 15 17 309 Eurajoki-Luvia 2 2 307 Huittinen 4 4 615 Rauma 5 5 769 Yhteensä 26 30 000 Suoriteperusteiseen osuuteen sisältyvät koordinaattorin tehtävät: - perhekotien käynnistäminen, siihen liittyvä kuntien neuvonta ja osallistuminen perhehoitoon tehtäviin sijoituksiin - perhehoitajien ohjaus ja valvonta - perhehoitajien tukimuotojen kehittäminen ja toteutus: täydennyskoulutus, vertaistuki.. - perhehoitajien vapaiden järjestäminen ja sijaisuusjärjestelmän ylläpito - perhehoidon toteutuksen seuranta, arviointi ja raportointi koko budjetti 60 000 € perusosuus suoriteosuus osuus yhteensä Eura 5 077 17 309 22 386 Eurajoki-Luvia 3 881 2 307 6 188 Huittinen 4 390 4 615 9 005 Rauma 16 652 5 769 22 421 Yhteensä 30 000 30 000 60 000 .
Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Ajan Jäljet -Kohteista Löytyy Paljon Viikko Heinäkuussa Tuo Vilskettä Rauman Kaupunkikuvaan
    ELÄVÄÄ HISTORIAA KIVIKAUDELTA PURJELAIVA-AIKAAN RAUMA, EURA, EURAJOKI, SÄKYLÄ, KÖYLIÖ AJAN JÄLJET -SYMBOLIT MUSEO MUINAISJÄÄNNÖS MATKAILUNÄHTÄVYYS KAHVILA RUOKAILU NÄYTTELY MYYNTIPISTE MAJOITUS MAAILMANPERINTÖKOHDE Kivikausi (n. 4200 - 1500 eKr) Rautakausi (n. 500 eKr - 1155 jKr) 1500 - 1900 luku Euran Hinnerjoki, Honkilahti, Euran Luistari, Käräjämäki Vanha Rauma, Vuojoen Kartano Kauttua ja Kiukaisten Kulttuuri ja Kauttuan Linnavuori ja Irjanteen kirkko Eurajoella sekä Kauttuan Ruukinpuisto Eurassa ESIHISTORIA KESKIAIKA UUSI AIKA 1155 jKr 1500 500 eKr 1500 eKr Pronssikausi (n. 1500 - 500 eKr) Keskiaika (n. 1155 - 1500) Kodisjoki, Euran Panelia, Rauman Köyliön Kirkkosaari ja Kirkkokari, Vasaraisten Kylmänkorvenkallio Pyhän Henrikin tie ja Vanha Rauma ja Lapin Sammallahdenmäki Rauman seudun historia herää eloon myös monissa alueen tapahtumissa. Euran Muinaisaikaan -tapahtuma kesäkuussa tutustuttaa viikinkien elämään ja Pitsi- Ajan Jäljet -kohteista löytyy paljon viikko heinäkuussa tuo vilskettä Rauman kaupunkikuvaan. Elokuussa vietetään kiintoisaa tekemistä myös lapsille! Lapissa löylypäiviä sekä pimenevän kesäillan Suviehtoota Vuojoen kartanolla. Li- Katso lisää esitteen takasivulta. sätietoja näistä ja monista muista Rauman seudun historia- ja kulttuuritapahtu- mista löydät osoitteesta www.visitrauma.fi. terveisin: Murre ESIHISTORIALLISIA VIERAILUKOHTEITA Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä. Niinpä muinaisjäännökset ja esinelöydöt ovat tutkijoiden ainoat lähteet. Esihistoria jaetaan kivi-, pronssi- ja rautakauteen.
    [Show full text]
  • Jätevaakku 2021
    Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö­ Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima­ ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN­L 1459­3084 ISSN 1459­3084 (Painettu) ISSN 2323­4938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Environmental Impact Assessment Report for the Olkiluoto 4 Nuclear Power Plant Unit; Statement by the Contact Authority
    19 June 2008 6811/815/2008 Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI ENVIRONMENTAL IMPACT ASSESSMENT REPORT FOR THE OLKILUOTO 4 NUCLEAR POWER PLANT UNIT; STATEMENT BY THE CONTACT AUTHORITY On 14 February 2008, Teollisuuden Voima Oyj (hereinafter, TVO) submitted an environmental impact assessment report (EIA report) to the Ministry of Employment and the Economy (MEE) in accordance with the environmental assessment procedure (EIA procedure), pursuant to the Environmental Impact Assessment Act (468/1994; EIA Act), on the project concerning the fourth unit of the Olkiluoto nuclear power plant. 1 Project information and EIA procedure 1.1 Organisation responsible for the project and the contact authority The organisation responsible for the project is TVO, which holds the operating licences for the two present units in the Olkiluoto nuclear power plant, valid until the end of 2018. In addition, TVO is currently constructing the Olkiluoto 3 nuclear power plant unit, for which the Government issued a construction licence in 2005, and which, according to information received from the project contractor, TVO estimates to be completed in 2011. TVO’s primary consultant in the environmental impact assessment procedure has been Pöyry Energy Oy. Pursuant to the EIA Act, the Ministry of Employment and the Economy is acting as the contact authority in the EIA procedure. In the early stages of the procedure, the Ministry of Trade and Industry acted as the contact authority, but the Ministry of Employment and the Economy took over the task as of 1 January 2008. 1.2 The project and its alternatives TVO is exploring the opportunities to expand its nuclear power plant, located on the island of Olkiluoto in the municipality of Eurajoki, with a fourth plant unit.
    [Show full text]
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
    [Show full text]
  • Rauman Kartta-Alueen Kallioperä. Summary
    WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom ja Markus Torssonen Rauman kartta-alueen kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rauma map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1997 WOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KaiIioperakarttojen selitykset, lehti l 132 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, sheet 1 132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom ja Markus Torssonen RAUMAN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rauma map-sheet area Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland Espoo 1997 Suominen, V ., Fagerstrom, P . & Torssonen, M . 1997 . Rauman kartta- alueen kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Rauma map- sheet area . Geological Map of Finland 1 : 100 000 . Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 1132 . 54 pages, 35 figures and 3 appendices . The map sheet, Rauma 1132, covers both inland areas and some of the Bothnian Sea islands . The Pre-Quaternary rocks are dominated by Svecofennian supracrustal rocks, synorogenic granitoids, anorogenic rapakivi granites and post-Jotnian diabases . The supracrustal rocks, i .e . mica gneisses and amphibolites, are intru- ded by felsic plutonic rocks, granodiorites, tonalites, trondhjemites and quartz diorites . Mafic plutonic rocks are rare . The mica gneisses are migmatized and contain intercalated amphiboli- tes and hornblende gneisses . Some of the contacts of mica gneisses with plutonic rocks are conformable, and the various plutonic rocks often grade into one another without distinct contacts . The plutonic rocks show preferred orientation, in places being even gneissose .
    [Show full text]
  • Tilastokeskus 1.1.1980 Kuntanumerointi 1980
    Tflsstoarkisto Statiatikarkivet TILASTOKESKUS 1.1.1980 KUNTANUMEROINTI 1980 Huomautus k äyttäjille..................................................... 1 Taulu 1. Läänit ja seutukaava-alueet. Kuntam uoto,..3 » 2. Kunnat aakkosjäijestyksessä....................... S » 3. Kunnat lääneittäin......................................... IS » 4. Kunnat seutukaava-alueittain....................... 26 » 5. Kunnat tQastoalueittain................................ 38 Liite 1, Lakkautetut kunnat vuodesta 19S9 lähtien . 44 Liite 2, Kuntamuodossa tapahtuneet muutokset vuo­ desta 1960 lä h tie n ............................................ 47 KUNTANUMEROINTI 1980 Huomautus käyttäjille Tilastokeskuksessa on jo varsin kauan ollut käytössä kuntanume- rointi, joka kunkin vuoden alussa toimitetussa vihkoissa on saatettu ajan tasalle. Vihkossa »Kuntanumerointi 1976» suoritettiin eräitä muutoksia, joiden taustaa ja tarkoitusta on tarpeen seuraavassa lyhyesti selostaa. 1) Aikaisemmissa vihkoissa yksinomaisena esitetty 5-numeroinen kuntakoodi (ns. »vanha» Tilastollisen päätoimiston, TPm koodi) sisältää kaikki tarvitut luokittelutunnukset Nykyisen tietokone­ tekniikan puitteissa tällainen koodi on tarpeeton tunnistuskoodina, joksi on omaksuttu Kansaneläkelaitoksen (KELA) ylläpitämä luok- katunnukseton 3-numerdnen koodi. Sen yhteydessä voidaan luokit­ teluna käyttää tarvittavia erillisiä luokituskoodeja, jotka sisältyvät Tilastokeskuksen ylläpitämään kuntaluokitusrekisteriin. 2) Valtion tilastotoimen kehittämisohjelmaan on jo muutaman vuoden ajan sisältynyt periaatelause,
    [Show full text]
  • Pests of Cultivated Plants in Finland
    ANNALES AGRICULTURAE FE,NNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 1 1962 Supplementum 1 (English edition) Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A.VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation, Tikkurila, Finland HELSINKI 1965 ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja journal of the Agricultural Researeh Centre TOIMITUSNEUVOSTO JA TOIMITUS EDITORIAL BOARD AND STAFF E. A. jamalainen V. Kanervo K. Multamäki 0. Ring M. Salonen M. Sillanpää J. Säkö V.Vainikainen 0. Valle V. U. Mustonen Päätoimittaja Toimitussihteeri Editor-in-chief Managing editor Ilmestyy 4-6 numeroa vuodessa; ajoittain lisänidoksia Issued as 4-6 numbers yearly and occasional supplements SARJAT— SERIES Agrogeologia, -chimica et -physica — Maaperä, lannoitus ja muokkaus Agricultura — Kasvinviljely Horticultura — Puutarhanviljely Phytopathologia — Kasvitaudit Animalia domestica — Kotieläimet Animalia nocentia — Tuhoeläimet JAKELU JA VAIHTOTI LAUKS ET DISTRIBUTION AND EXCHANGE Maatalouden tutkimuskeskus, kirjasto, Tikkurila Agricultural Research Centre, Library, Tikkurila, Finland ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja 1962 Supplementum 1 (English edition) Vol. 1 Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A. VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation,
    [Show full text]
  • Extension of the Repository Under Excavation the Opinions of the Local Residents in the Municipality of Eurajoki
    Or 27 Extension of the Repository Under Excavation The Opinions of the Local Residents in the Municipality of Eurajoki Matti Kojo University of Tampere, Department of Political Science and International Relations Mika Kari University of Jyväskylä, Department of Social Sciences and Philosophy Tapio Litmanen University of Jyväskylä, Department of Social Sciences and Philosophy 1. Introduction The aim of the paper is to provide updated information on the opinions of residents of Eurajoki municipality concerning the disposal facility for spent nuclear fuel (SNF) in Finland. The SNF facility project is approaching the construction licence phase by 2012. At the same time as it prepares for the next phase the nuclear waste company Posiva Oy is planning to extend the disposal capacity of the facility up to 12000 tU due to the revival of nuclear energy policy in Finland. It is not only the owners of Posiva, namely Teollisuuden Voima (TVO) and Fortum Power and Heat (FPH), who need more disposal capacity. A brand new nuclear operator Fennovoima is also interested in disposing of its SNF into Posiva’s facility. All the three nuclear operators have submitted Decision-in-Principle (DiP) applications of their own for a new nuclear power plant (NPP) unit. [1] The possible extension of the SNF facility needs to be approved by the council of Eurajoki municipality. According to the Nuclear Energy Act the council has the right of veto. The original DiP application of Posiva was approved by the council in 2000. According to an opinion poll 59% of the residents of the Eurajoki municipality would have accepted the siting in 1999 if the facility were found safe by the investigations of the authorities [2].
    [Show full text]
  • Seppälä, T., Olenius, M. Year 2020. Municipal Energy Efficiency Measures Conference Proceedings ″World Sustainable Energy Days 2020″
    This is a self-archived version of the original publication. Reference: Seppälä, T., Olenius, M. Year 2020. Municipal Energy Efficiency Measures Conference Proceedings ″World Sustainable Energy Days 2020″. Publisher: Satakunta University of Applied Sciences P. O. Box 1001 | FIN 28101 Pori | www.samk.fi MUNICIPAL ENERGY EFFICIENCY MEASURES T. Seppälä1, M. Olenius1 1 Satakunta University of Applied Sciences, Faculty of Technology, Satakunnankatu 23, P.Box 1001, 28101 Pori, FINLAND Keywords: energy strategy, emission reduction, municipal planning, energy efficiency Abstract Global greenhouse gas emission reduction targets are being translated on to EU level and further to national level targets. Finland aims to be a forerunner in actions, knowhow and goals to reduce greenhouse gas emissions. As a part of updating Satakunta Climate and Energy Strategy a survey on municipal energy efficiency measures was sent to city mayors, technical directors and environmental engineers/environmental inspectors. The survey focused on centralized energy production, transport development plans, renewable energy production plans, industrial plants, emission offsets (compensations), circular economy measures, municipal construction plans and use of buildings, food services and municipal planning. 12 municipalities of 17 in the region answered the survey. Because municipalities in Satakunta vary in sizes from 1 500 to 84 500 people, there are also energy efficiency measures in very different size ranges. This is important to take into consideration while making conclusions about the municipalities. The survey showed that municipalities are more committed to energy efficiency measures than increasing the use of renewable energy. Energy efficiency measures usually save the municipality money at least in a long run, as increasing renewables may need a lot of resources and investment in the early stage in the investment process.
    [Show full text]