Pieni KASSA- sarja!

Hannu Leinonen

LAISKA JÄTTILÄINEN

– Viisi syytä, miksi valtion omistusten keventäminen hyödyttäisi Suomea

YHTEENVETO No 50 30.3.2016 Valtio voisi saada jopa 20 miljardin euron tulot yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toi- mintaa harjoittavia yhtiöitään. Suurin osa myyntituloista, yli 11 miljardia euroa, tulisi valtion omistuksista pörssiyhtiöissä, joilla ei enää ole strategista merkitystä. Valtio voisi luopua kokonaan esimerkiksi Sammon, Stora Enson ja Metson osakkeistaan sekä myydä noin puolet omistuksistaan Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa. Jos jokin pörssiyhtiöistä voidaan määritellä yhä strategisesti merkittäväksi, valtio voisi turvata intressinsä pienemmällä, kontrolloivalla osaomistuksel- la tai turvaavan osakkeen menettelyllä. Myymällä listaamattomia kaupallisia yhtiöitään valtio voisi saada ainakin 2,7 miljardin euron tulot. Tähän yritysryhmään kuuluvat muiden muassa Posti ja VR. Valtion toiminta kaupallisissa yhtiöissä on kyseen- alaista, koska se haittaa yksityistä yritteliäisyyttä ja yleensä heikentää yritystoiminnan kannattavuutta. Lisäksi valtio voisi saada noin 6,2 miljardia euroa yksityistämällä niin sanottuja erityistehtäviä hoitavia yhtiöitä, joista merkittävimmät ovat ja sekä lentokenttäyhtiö . Valtion intressit näiden yhtiöiden toimialoilla voitaisiin turvata sääntelyllä ja valvonnalla. Valtion pitäisi laatia yhtiöomistuksista luopumiseen pitkäjänteinen ohjelma, jolla monipuolistetaan koti- maisia pääomamarkkinoita ja kotimaista omistajuutta. Samalla holdingyhtiö Solidiumista voitaisiin tehdä yritysmyyntien järjestelijä ja keskittää valtion omistajaohjaus valtiovarainministeriöön.

Hannu Leinonen on päätoimittaja emeritus sekä tietokirjailija ja kolumnisti. Finanssikriisiä seuranneesta ahdingosta huoli- Saman OECD:n selvityksen mukaan Suomi on ai- matta Suomi on yhä vauras maa. Valtio ei ole vielä van omaa luokkaansa, kun tarkastellaan varsinais- köyhtynyt, vaan muuttunut saituriksi. ten valtionyhtiöiden arvoa suhteessa bruttokan- Valtio on lähinnä istunut valtavan omaisuutensa santuotteeseen. Meillä valtion kokonaan omis- päällä ja murehtinut lainaisiko lisää vai säästäisikö tamien ja valtioenemmistöisten yhtiöiden arvo vielä vähän. Vaihtoehtokin on: omaisuuden myyn- nousee yli 20 prosenttiin bruttokansantuottees- tituloilla olisi voitu korvata vaikka velanottoa, mi- ta. Ruotsissa vastaava luku kä on sukupolvien välisessä tarkastelussa oikeu- on 12 prosenttia ja vanhois- denmukainen tapa käyttää valtion myyntituloja. sa jäsenmaissa keskimäärin Valtiolla on alle 7 prosenttia. (Kuvio 2.) poikkeuksellisen Järkevän omaisuuden hallinnan ja hoidon sijaan suuri rooli yritysten Suomi näyttää kulkevan kohti aivan omanlaistaan Suhdeluvut kuvaavat valtion omistajana valtiokapitalistista talousmallia. Kansainvälisesti omistajaroolin laajuutta, vertaillen Suomen valtiolla on poikkeuksellisen vaikka eivät erittelekään val- suuri rooli yritysten omistajana ja yritystoiminnan tioiden yhtiökohtaisia omistusosuuksia. Listattujen pyörittäjänä. yhtiöiden osalta vertailu perustuu markkina-ar- voon ja listaamattomien kohdalla kirjanpitoarvoon. OECD:n tilastojen mukaan Suomen valtio on omistajana mukana yhtiöissä ja liikelaitoksissa, joi- Viime vuosina valtion pitkäaikaisen yhtiövaralli- den yhteenlaskettu arvo nousee noin 53 prosent- suuden kasvu on lisäksi ollut merkittävää. Valtio tiin vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Suhdeluku itse arvioi, että sillä on ei-kaupallisia yhteiskunnal- on aivan omaa luokkaansa Euroopassa. (Kuvio 1.) lisia varoja noin 50 miljardin edestä ja myytävissä olevia varoja vielä enemmän, yli 53 miljardia eu- Naapurimaassa Ruotsissa ja listalla kolmante- roa. Toissa vuonna näiden myytävissä olevien va- na olevassa Belgiassa vastaava suhdeluku on run- rojen määrä kasvoi 3,4 miljardilla eurolla. sas neljännes. Vanhoissa EU-maissa niiden yritys- ten ja liikelaitosten arvo, joissa valtio on omistaja- Valtiovarainministeriön tilinpäätöspohjaisen ar- na mukana, jää keskimäärin vain noin 13 prosent- vion mukaan valtion yhtiöomistusten potti on yli tiin bruttokansantuotteesta. 25 miljardia euroa. Niistä suurimmat omaisuus-

Valtio-omisteisten yhtiöiden arvo* suhteessaValtionKuvio enemmistöomisteisten bruttokansan- 2 Valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden* arvo suhteessa tuotteeseenKuvio 1 vuonnaValtio-omisteisten 2012 (%)yhtiöiden arvo*bruttokansantuotteeseen yhtiöiden* arvo suhteessa vuonna bkt:hen 2012 (%) suhteessa bkt:hen vuonna 2012 (%) vuonna 2012 (%)

Suomi Suomi Ruotsi Irlanti Belgia Ruotsi Irlanti Italia EU-14 Hollanti Ranska EU-14 Italia Itävalta Itävalta Tanska Hollanti Kreikka Tanska Ranska Kreikka Iso-Britannia Iso-Britannia PortugalI Saksa Belgia PortugalI Saksa Espanja Espanja 0 10 20 30 40 50 60 0 5 10 15 20 25 * Yhtiön arvo, ei valtion omistuksen arvo. Listattujen yhtiöi- * Mukana yhtiöt ja liikelaitokset, jotka valtio omistaa koko- * Yhtiön arvo, ei valtion omistuksen arvo. Listattujen yhtiöiden perustuu markkina-arvoon,* Mukanalistaamattomien yhtiöt ja yhtiöidenliikelaitokset, ja liikela jotkaitosten valtio arvoomistaa kirjanpitoarvoon. kokonaan tai joista valtio omistaa osake-enemmistön. Vertailu perustuu yhtiön kokonaisarvoon, ei Lähde: OECDden (2014). osalta markkina-arvo, listaamattomien yhtiöiden ja liikelaivaltion- omistusosuuksiennaan tai joista arvoon. valtio omistaa osake-enemmistön. Vertailu perus- tosten osalta kirjanpitoarvo. Lähde: OECDtuu (2014). yhtiön kokonaisarvoon, ei valtion omistusosuuksien arvoon.

Lähde: OECD (2014). Lähde: OECD (2014).

2 erät kertyvät valtion omista sijoituksista kotimai- Maan hallitukset ovat antaneet valtion omistajapo- siin pörssiyhtiöihin. (Kuvio 3.) litiikan hoitua kuin itsellään, ja omistajaohjaustoi- Pörssiomistuksista arvoltaan merkittävimmät ovat met ovat riippuneet lä- , ja Sampo. Valtio on viime vuosina hinnä kulloisenkin vas- myös lisännyt omistustaan pörssiyhtiöissä, kuten tuuministerin ja mi- Omistajapolitiikan Tiedossa, Metsossa ja Outotecissä. Lisäksi valtion nisteriön korkeimpien mietintä on ollut jäissä osakesalkussa on suuri joukko noteeraamattomia virkamiesten aktiivi- miltei kymmenen vuotta yrityksiä. suudesta. Kunkin hal- lituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on sitten ratkonut akuutit eteen tulleen asiat. Suuri linja hukassa Omistajaohjauslain säätämisen jälkeen valtion rooli omistajana on ollut korostetun reaktiivinen. Valtio on käyttäytynyt yhtiöomistajana kuin kon- Omistajapolitiikan mietintä on ollut jäissä miltei sernin saita kamreeri, joka haluaa pitää kaiken ja kymmenen vuotta. perustelee sen vain itselleen. Kamreerimainen toi- minta seuraa siitä, että valtio ei itse ole kyennyt Muutoksia valtionomistuksiin on tehty konser- määrittelemään, mihin se oikeastaan pyrkii kirja- vatiivisesti ja ilman selkeää linjausta. Samaan ai- valla omistusmassallaan. kaan valtion luopuminen yhtiöistään on ehtynyt. Myyntien kannalta pörssikurssien kehitys olisi ol- Nykyinen omistajaohjauslaki tuli voimaan vuon- lut suotuisaa ja markkinoilla olisi ollut menekkiä. na 2008. Siinä todetaan, että omistajaohjaus kuu- luu valtioneuvostolle, joka määrittelee linjat halli- Nykyhallituksen työnjaossa valtion omaisuuden tusohjelmassa. ohjauksen omaksi tehtäväkseen ottanut pääminis- teri Juha Sipilä (kesk.) on luvannut julkistaa valtion Lain säätämisen jälkeen valtion omistajuuspolitii- omistamien yhtiöiden tulevan strategialinjauksen kassa on tapahtunut vain vähän. Merkittävimmät lähiaikoina. Sipilän lähtökohtana on pohtia millä tapahtumat ovat olleet holdingyhtiö Solidiumin perusteella valtio ylipäänsä omistaa mitään yhtiöitä. perustaminen ja sen toiminnan ajautuminen krii- siin viime vuonna. Se onkin hyvä lähtökohta. Miksi valtio ylipäänsä Valtion myytävissä oleva omaisuus* vuonnaomistaa 2014 yhtiöitä, (mrd. kun seeuroa) yritystoimintaan osallis- Kuvio 3 Valtion myytävissä oleva omaisuus* tuessaan joutuu ottamaan myös riskejä, jotka eivät vuonna 2014 (mrd. euroa) kuulu veronmaksajien kontolle?

Rahat ja pankkisaamiset 2,0 Lyhytaikaiset sijoitukset, kuten rahoitus- Poikkeus pääperiaatteeksi arvopaperit Laina- 2,7 Valtioon omistajana kytkeytyy väistämättä poliit- saamiset 6,0 tinen riski, jota ei voida oikeastaan ennakoida. Se on olemassa aina, olipa valtio vaikka kuinka vähäi- nen omistaja.

Valtion Poliittista riskiä on yritetty peitellä monin tavoin, eläkerahaston mutta siinä ei ole onnistuttu. On jopa perustettu sijoitukset 17,3 Omistukset yhtiöissä 25,5 erilliseksi valtionomistusten holding- Noteerattu osakeomistus 10,8 yhtiöksi. Noteeraamaton osakeomistus 4,9 Valtion omistus on aina ja väistämättä kaksisuun- Solidiumin tainen riski. Ensinnäkin valtion omistus on riski sijoitukset 9.7 yritykselle, sillä se ei pysty varautumaan poliittisen omistajan halujen ailahteluihin. Yhteensä 53,5 mrd. eur Toiseksi valtion omistus on riski omistajaa edusta- * Noteerattu osakeomistus, Solidiumin ja Valtion eläke- ville poliitikoille. He eivät kykene varautumaan yri- rahaston sijoitukset arvostettu käypään arvoon, muut hankinta- tystoimintaan liittyviin riskeihin, jotka yleensä joh- * Noteerattu menoonsa.osakeomistus, Solidiumin ja Valtion eläkerahaston sijoitukset arvostettu käypään arvoon, muut hankintamenoonsa.. Lähde: Valtiovarainministeriö/Valtion tilinpäätös, Solidiumin tilinpäätös, Valtion eläkerahaston tilinpäätös,tuvat Asuntorahaston markkinatilanteiden tilinpäätös. ja maailman muutoksis- Lähde: Valtiovarainministeriö/Valtion tilinpäätös, Solidiumin ta, yritysstrategian epämääräisyydestä, yrityksen tilinpäätös, Valtion eläkerahaston tilinpäätös, Asuntorahaston tilinpäätös. arkipäiväisistä pulmista tai huonosta johdosta.

3 Modernissa markkinataloudessa valtion omistus Valtion pitäisi tähdätä kaikessa vahvaan ja menes- pitäisi aina perustella erikseen. Valtion omistajuu- tyvään elinkeinoelämään, jossa vahvat kotimaiset den tulisi olla tarkkaan harkittu väliaikainen eri- yksityiset omistajat voisivat korvata valtion itsen- tyiskeino eikä missään tapauksessa itseisarvo tai sä omistajana. maan tapa. Nykyisenlaajuinen valtio-omistaminen syö elin- tilaa yksityiseltä yrittämiseltä ja voi jopa muuttaa Irti historian taakoista pysyvästi kansallista ajattelutapaa. Perinteisestihän Omistajapolitiikan kymmenen vuoden pysähdys- meillä on pidetty arvossa omillaan pärjäämistä ja tilasta voidaan ottaa opiksi. On selvää, että valtion katsottu, että valtion käsi ei kuulu joka paikkaan. omistajapolitiikan ja yhtiöomistusten pitää seura- Omistamisen sijaan valtiolla on monia muitakin ta aikaansa. keinoja yhteiskunnan kehityksellisiin tavoitteisiin Jotkut valtion nykyisin omistamat yhtiöt ovat alun pääsemiseksi. Sopimukset, säännöt ja normit voi- perin olleet virastoja, joita on vuosien kuluessa ke- daan ottaa nykyistä tehokkaampaan käyttöön, kun hitetty avoimen kilpailun suuntaan. Tällainen ke- valtio pyrkii tilaan, jossa se olisi omistuksellisesti hittäminen on perusteltua, mutta sitä pitäisi vauh- tarpeeton. dittaa ja se pitää myös viedä loppuun niin, että val- tio lopulta luopuu omistuksestaan.

Miksi valtio on huono omistaja?

1. Valtio-omistus politisoituu aina 3. Liiketoimintariskit eivät kuulu Yritysten yksityisten omistajien tavoitteena on tuotto, veronmaksajille valtio-omistajan tavoitteet määrittyvät poliittisesti ja Liiketoimintaan sisältyy riskejä, jotka realisoituessaan usein ongelmallisiksi. Pitäisikö valtionyhtiön maksi- jäävät yhtiön omistajien kannettavaksi. Valtionyhti- moida työllisyys, tasapainoinen alueellinen kehitys, öiden kohdalla riskit jäävät veronmaksajien makset- omavaraisuus vai työntekijöiden asema? taviksi. Poliittiset päätöksentekijät alleviivaavat itse mielellään Veronmaksajat tarjoavat valtionyhtiöille periaatteessa valtionomistuksen välttämättömyyttä. Julkisen valin- rajattoman takauksen, joka tarjoaa kilpailuedun ja voi nan teoria selittää tätä ainakin osin niillä henkilökoh- yritystoiminnassa johtaa päätöksiin, joihin ei muuten taisilla hyödyillä, joita poliitikot ja virkamiehet saavat päädyttäisi. Poliitikoilla tai valtion virkamiehillä ei ole yhteisesti omistetuista yrityksistä. eikä voi olla erityistä osaamista tai tietoa siitä, mihin kannattaa investoida. 2. Valtio-omistaja syrjäyttää yksityistä yritteliäisyyttä 4. Valtio-omisteiset yhtiöt ovat jäykempiä Valtiolla on ristiriitainen rooli yritystoiminnan har- Valtionyhtiöillä on taipumus pitää tarpeettoman suur- joittajana, koska sillä on oikeus säätää lakeja ja mui- ta henkilöstöä, jolle se maksaa tuottavuuteen nähden ta määräyksiä, joilla se luo suotuisia edellytyksiä yri- liian korkeita palkkoja ja etuja. Valtionyhtiöt myös in- tystoiminnalle. Erityisen ristiriitainen valtion rooli on, novoivat yksityistä sektoria vähemmän, ja niiden tuot- kun se on mukana kilpaillun ja kaupallisen toimialan teiden ja palveluiden laatu on usein yksityisomisteisia yritystoiminnassa. yrityksiä heikompi. Valtio-omistajan yhtiölle aiheutta- ma haitta heijastuu negatiivisena preemiona yhtiön Pahimmillaan yritystoimintaa harjoittava valtio syr- osakkeen arvossa. jäyttää omistusoikeuden ja elinkeinovapauden peri- aatteille rakentuvaa yksityistä yritteliäisyyttä, jota sen pitäisi suojella. Yksityinen yritys voi valtion aiheutta- 5. Valtio-omistus alentaa koko talouden man kilpailuhaitan takia jäädä kokonaan syntymättä suorituskykyä tai sen kasvu ja kehitys häiriintyvät. Valtio-omisteisten yhtiöiden suuri osuus taloudessa johtaa potentiaalista alempaan talouskasvuun ja hy- Valtio voi hyötyä taloudellisesti valtio-omisteisten yri- vinvointiin, koska valtion yritykset ovat yksityisiä yrityk- tysten arvonnoususta ja osingoista. Verotus on kuiten- siä tehottomampia. Samalla valtionomistukset sitovat kin valtiolle yhtiöomistusta sopivampi tapa hyötyä toi- veronmaksajille kuuluvia varoja, joita voitaisiin käyttää mivien yhtiöiden menestyksestä. järkeväksi katsotulla tavalla veronmaksajien eduksi muualla, esimerkiksi veronkevennyksiin tai paikkaa- maan julkisen talouden alijäämää tai velkaantumista.

Lähteet: Capobianco & Christiansen (2011), Musacchio & Lazzarini (2012), OECD (2003), Pargendler, Musacchio & Lazzarini (2013), Shirley & Walsh (2000), Shleifer (1998), SOU (2012).

4 Nykypäivänä ulko- tai aluepolitiikka eivät sovi kes- Pahimmassa tapauksessa valtion mukaantulo syr- täviksi perusteiksi valtion yhtiöomistuksille, vaik- jäyttää yksityisiä toimijoita ja vääristää markkinoita. ka idänkaupan historia onkin yhä läsnä joidenkin Valtion suoraa omistusta voidaan perustella poik- yhtiöiden toiminnassa. Valtiolla ja sen omistamil- keuksellisella taloudellisella tuotolla tai yhteiskun- la yrityksillä oli suuri merkitys toisen maailmanso- nan kokonaishyödyllä. Ratkaisevaa kummassakin dan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja sotakorva- tapauksessa on se, että valtion omistamisen perus- usten maksamisessa, ja vielä 1990-luvulla valtion- telu pitäisi pystyä erittelemään niin, että hyöty voi- yhtiöillä oli myös selkeitä poliittisia tavoitteita. daan arvioida pitkälle eteenpäin ja pystytään ra- Samaan tapaan nykyajassa kestämätön ajatus on, portoimaan tarkasti jälkeenpäin. että valtio voisi kehittää yrityselämää perustamal- la uusia yhtiöitä. Poliitikkojen valitsemat paino- pistealueet eivät aina ole elinkelpoisia, mistä oma Kaupallisia ja epämääräisen taloushistoriamme esimerkiksi kuvaputkiyhtiö erityisiä Valcoineen tarjoaa vahvat todisteet. Kun valtion nykyisiä yhtiöomistuksia kammataan Markkinatalouden nyrkkisäännön mukaan valtio- tarkemmin, näyttää siltä, ettei Suomesta löydy toi- ta ei tarvita menestyvään hankkeeseen omistajak- mialaa, jolla valtio ei olisi yritystoiminnassa mu- si, koska kannattavalle toiminnalle löytyy yleensä kana. Valtiolla on salkussaan kaikkiaan 63 yhtiön yksityistä pääomaa. Valtion ei tietystikään kannata osakkeita. (Kuvio 4.) väkisin työntyä huonoihin hankkeisiin. Valtio jakaa yritysomistuksensa kaupallises- Jos uusia painopisteitä on talouselämään syntyäk- ti toimiviin ja erityistehtäviä hoitaviin yhtiöihin. seen, niiden takana on terve yksityinen yritystoimin- Kaupallisesti toimivissa yhtiöissä valtio-omista- ta. Valtio voi tukea terveen yritystoiminnan edelly- jan tavoitteena on kulloinkin parhaan taloudelli- tyksiä, mutta omistajan roolia sen ei pitäisi ottaa. sen kokonaistuloksen saavuttaminen. Tätä arvioi- Valtion pitäisi siis olla omistajana täydellinen daan kannattavuuden ja omistaja-arvon pitkäjän- poikkeus tai korkeintaan lyhytaikainen välimies. teisen kasvun perusteella. Valtion yhtiöomistukset omistusperusteen mukaan vuonna Kuvio2016 4 Valtion yhtiöomistukset omistusperusteen mukaan vuonna 2016 63 yhtiötä Kaupallisesti toimivat yhtiöt Erityistehtäviä hoitavat yhtiöt

Valtiolla sijoittajaintressi Valtiolla strateginen intressi Alko A-Kruunu Altia Solidium OHY Arsenal Art and Design City Elisa Boreal Kasvinjalostus CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Helsinki Kemira Finavia Ekokem Metso Finngrid Finnpilot Pilotage Kemijoki Outokumpu Fortum Nordic Morning Outotec Finpro Raskone Sampo Leijona Catering Finrail SSAB Meritaito Gasonia Stora Enso Governia Talvivaaran Neste Hansel Kaivososakeyhtiö Haus Kehittämiskeskus TeliaSonera Posti Group Hevosopisto Tieto Suomen Lauttaliikenne Kuntarahoitus Valmet Suomen Rahapaja Solidium Suomen siemenperunakeskus Suomen Erillisverkot Suomen Viljava Suomen Ilmailuopisto Suomen Yliopistokiinteistöt Suomen Teollisuussijoitus Tapio Teknologian tutkimuskeskus VTT Vapo Teollisen Yhteistyön rahasto VR-Yhtymä Terrafame Group Tietokarhu Veikkaus Yleisradio

Lähde:Lähde: Valtioneuvoston Valtioneuvoston kanslia kanslia (2016). (2016a).

5 Valtio kehittäjänä, valtio pelastajana

TeliaSoneran jälkeen valtion kehittäjärooliin perustuvat yksityistämishankkeet ovat olleet vähissä. Tapaus Talvivaara taas tarjoaa havaintoja klassisesta omistajapolitiikasta.

Valtiolla voi olla kaksi selkeää roolia omistajana. Se Valtio ei saisi pelastaa yksityistä yritystä, jonka omis- voi omistajana kehittää omaa omaisuuttaan luopu- tajat ja johto ovat hoitaneet asiansa niin huonosti et- akseen siitä sopivassa vaiheessa mahdollisimman hy- tä perikato uhkaa. Tällaisille kriisijärjestelyille on omat vään hintaan tai pelastaa yhtiöitä, jotka ovat ajautu- sääntönsä, joiden peukaloitsijaksi valtio ei sovi. massa kansallisesti epätoivottavaan asemaan. Kehittäjän roolista on hyvä esimerkki TeliaSonera, jo- Mallia Turun telakasta ka muodostettiin liittämällä Suomen ja Ruotsin yhti- öitetyt kansalliset telelaitokset pörssiyhtiöksi vuonna Valtiosta pelastajana on Suomessa viime vuosilta yk- 2002. Nykyään TeliaSonera on Euroopan viidenneksi si selkeästi onnistunut esimerkki, Turun risteilijätelak- suurin teleoperaattori ja kummassakin maassa suosit- ka. Valtio meni osaomistajaksi Turun telakkaan, kun tu niin sanottu kansanosake. Suomen valtio omistaa sen korealainen omistaja ilmoitti halustaan luopua yhtiön osakekannasta enää reilut kolme prosenttia. yhtiöstä. Viime vuosina valtio on laiskistunut kehittäjän roolis- Telakan ostajaksi oli ilmaantunut saksalainen perhe- saan. Vaikka useammankin yhtiön yksityistämisestä yhtiö. Valtio toimi kaupassa välikätenä ja takuumiehe- on ollut puhetta, valmista ei ole tullut. Valtio on tur- nä. Olennaista oli, että valtio luopui osuudestaan ri- haan vitkastellut, sillä finanssikriisin jälkeiset pörssi- peästi, jo puolen vuoden kuluttua alkuperäisestä so- vuodet ovat olleet niin hyviä, että kaikesta päätellen pimuksesta. markkinat olisivat vetäneet myös uusia yksityistettä- Telakan pelastus on malliesimerkki siitä miten val- viä valtionyhtiöitä. tio voi onnistua omistajana, kun sillä on selkeä roo- Valtio voisi luontevasti laajentaa tätä kehittäjän rooli- li sekä tavoite. Valtion on turha pyrkiä jäämään kiin- aan yhteiskunnan infrastruktuuriin liittyviin hankkei- ni omistukseensa saati käyttämään valtaa yhtiön oh- siin. Yksityistämismalleja on jopa kokeiltu, mutta val- jaamisessa. tiolta on puuttunut tahto edetä asiassa. Valtion omistus ei saa missään tapauksessa korvata Varovaisen linjauksen takana on valtiovarainministe- talouselämän muuta sääntelyä, kuten velkasanee- riö, joka ei toistaiseksi ole ollut kiinnostunut teiden, raus- tai konkurssimenettelyä. Tätä perussääntöä tes- ratojen tai muiden väylien yksityistämisten kautta tataan parhaillaan konkurssiin ajautuneen kaivosyh- saatavista tuotoista. Väylästön vaatimat menot on ra- tiö Talvivaaran jälkihoidossa. hoitettu konservatiivisesti suoraan budjetista. Samalla Talvivaara kelpaa muutenkin havaintoesimerkiksi val- keskeisten väylien kunto on päässyt rapistumaan. tion häilyvistä rooleista yhtiöiden omistajana. Valtio nousee näkyvään omistajan rooliin yleensä vain Suomen hallitus innostui finanssikriisiä edeltäneinä kun sen omistuksella on hätä. Silloin veronmaksajia vuosina poikkeuksellisen pitkään jatkuneen raaka-ai- huudetaan apuun pelastamaan maalle tärkeäksi sa- neiden hinnannousun vauhdittamaan maailmanlaa- nottu yhtiö tai toiminta. juiseen kaivoshuumaan. Kaivostoiminta kirjattiin hal- Pelastajaksi joutuminen on valtion vastuullisille päät- lituksen erilaisiin kehitysohjelmiin Suomen uudeksi täjille hankala paikka, sillä tilanteet tulevat eteen yl- teolliseksi painopistealueeksi. lättäen ja monesti myös yllättävältä suunnalta. Tämä linjaus pakotti osaltaan myös valtion pörssiyhti- Tehtävässä onnistuminen vaatii aina ripeää reagoin- öistä omistamia vähemmistöomistuksia hallinnoivan tia ja vahvaa yrityselämän ammattitaitoa. Sellaista on Solidiumin hankkimaan osuuden Talvivaarasta. vaikea pitää tuoreena yhdenkään virkamiehen pöytä- laatikossa. Talvivaara tarjosi hallitukselle tilaisuuden harjoittaa klassista, vanhanaikaista valtion omistajapolitiikkaa. Syliin kaatuvat tapaukset ovat hallitusvallassa olevil- Kyse oli kotimaisen maankamaran raaka-aineiden le poliitikoille erityisen epäkiitollisia, koska niihin liit- hyödyntämisestä, uudesta tekniikasta ja köyhästä ke- tyy aina suuria julkisuusriskejä. Lauenneesta riskistä hitysalueesta. omistajan poliittisesti valittu edustaja saa kovin har- voin kunniaa. Kun kaivosyhtiö ajautui vaikeuksiin ja lopulta kon- kurssiin, tilannetta ei pystytty hoitamaan osaomista- On selvää, että valtion on tultava mukaan, kun ky- jana olleen Solidiumin avulla. Talvivaaran asiat pää- seessä ovat vakavat yhteiskunnalliset riskit. Muista tyivät hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokun- kuin kansalaisten turvallisuuteen välittömästi liittyvis- nan pöydälle, millä ne pysyvät vielä tuskastuttavan tä syistä valtion rooli yritystoiminnan pelastajana on pitkään. kyseenalainen.

6 Myös valtion erityistehtäviä toteuttavissa yhtiöissä markkinoille. Näiden yhtiöiden todellinen arvokin yleistavoitteena on, että toiminta on kannattavaa. voisi avoimessa tilanteessa olla jotain aivan muuta Näissä yhtiöissä valtion omistajapoliittiset tavoit- kuin nykyinen tilinpitoarvo. teet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteis- Erityisyhtiöistä useampikin sopii yksityistettäväk- kunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen. si. Tulevaisuuden myyntitulojen kannalta lupaavin Tätä kokonaistulosta arvioidaan ensisijaisesti sen erityisyhtiö on lentokenttäyhtiö Finavia, joka on perusteella, miten ja minkälaisilla kustannuksilla viime aikoina saanut paljon negatiivista julkisuut- yhtiö täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä. ta sen johdon kikkail- Näiden keskeisten tavoitteiden saavuttamisek- tua johdannaismarkki- si valtio pyrkii harjoittamaan omistajapolitiikkaa, noilla. Alkoon ja Veikkaukseen joka on luonteeltaan aktiivista ja pragmaattista. Lentokenttiä on viime ei liity enää mitään Keinoilla, jotka omistajalla on käytettävissä, valtio aikoina yksityistetty eri erityistä valtionintressiä pyrkii yhtiöiden kehittämiseen ja tukemaan omis- puolilla maailmaa. Olisi taja-arvon pitkäaikaista kasvua. yllättävää, jos ulkomaiset ja kotimaiset sijoittajat ei- Tällaisesta yhtiöomistuksen peruslinjauksesta vät kiinnostuisi esimerkiksi logistisesti mainiossa on pääteltävissä, että valtio haluaa omistajana pi- paikassa sijaitsevasta Helsinki–Vantaan-kentästä. kemminkin vahvistua kuin väistyä. Kun linjauk- Eritystehtävää hoitaviin yhtiöihin kuuluu myös seen sotketaan vielä monimutkaisia erityistehtä- Terrafame-yhtiö, joka hoitaa Talvivaaran kaivok- viä ja yhteiskunnallisia kokonaistuloksia, käy val- sen toiminnan pelastamista. Tällaisilta erityisteh- tio-omistusten kokonaisarviointi hankalaksi val- täviltä valtio tuskin voi valitettavasti jatkossakaan tio-omistajalle itselleen saati ulkopuoliselle. kokonaan välttyä. Varsinkin valtion eritystehtäviä hoitavien 25 yhti- Erityisyhtiöiden joukossa ovat myös monopo- ön kohdalla valtio-omistuksen perusteet ovat on- liyhtiöt Alko ja Veikkaus, joiden yksinvallas- tuvat. Erityistehtäväyhtiöistä monet keikkuvat vä- ta markkinoillaan käydään jatkuvaa keskustelua. hintäänkin puhtaasti kaupallisten tehtävien raja- Kumpaankaan omistukseen ei kansainvälisesti kat- maastossa. soen liity enää mitään erityistä valtionintressiä, mitä Vain muutamalla valtion erityisyhtiöllä voi olla ei tiukalla markkinoiden valvonnalla voitaisi hoitaa. suoraa valtion omistamista edellyttävä erityistehtä- Aivan oma lukunsa erityistehtäväyhtiöstä on vä. Näitä ovat lähinnä valtion omia rahoitusinstru- Yleisradio, joka on nyt liikenneministeriön omis- mentteja hoitavat Finnvera, Suomen teollisuussi- tajaohjauksessa mutta eduskunnan johdossa. joitus ja Kuntarahoitus. Valtion koko yritysjoukosta Yleisradion omistuk- Erityistehtäväyhtiö Governia hoitaa valtion omis- sellista asemaa voi olla kaikkein vaikeinta muuttaa. tuksia listaamattomissa yhtiöissä. Governian omis- tuksessa on esimerkiksi tamperelainen Pajakulma- yhtiö, joka irrotettiin viime vuonna valtion toisesta Tuotto kantaa vain harvoin osakkuusyhtiöstä Raskonesta. Pajakulma varuste- Kaupallisia yhtiöitä valtiolla on eduskunnan hy- lee erityisajoneuvoja, mikä on paitsi ”erityistä”, il- väksymän valtuutuksen ja yleisohjeen mukaan meisesti myös yhteiskunnallisesti merkittävää. kahdenlaisia. Osassa valtion omistuksessa olevista kaupallisista yhtiöistä valtiolla on vain sijoittajaint- Finavia lupaava, ressi ja osassa sen lisäksi myös niin sanottu strate- ginen intressi. Yleisradio vaikea Pelkkä sijoittajaintressi koskee 18 yhtiötä. Niistä 12 Valtion omistamien yhtiöiden jakaminen kaupal- on Solidiumin hallinnassa olevia pörssiyhtiöiden lisesti toimiviin ja eritystehtäviä hoitaviin on koko vähemmistöosuuksia. lailla teennäinen. Se on ymmärrettävissä vain hal- Valtion nykyisiä sijoittajaintressiin lukeutuvia yh- linnollisena, eri ministeriöiden erilaisista valvon- tiöomistuksia on perusteltu historiallisten syiden tatehtävistä juontuvana jakona. lisäksi muiden muassa valtion tulojen varmistami- Jos ministeriöiden valvojatehtäviä ryhdistettäi- sella ja kotimaisen omistajuuden edistämisellä. siin, voisi valtio luopua valtaosasta erityisyhtiöitä, Taloudellinen tuotto tai yhteiskunnan kokonais- ja siirtää ne pienillä muutoksilla täysin avoimille hyöty voisivat periaatteessa olla hyviä syitä perus-

7 tella valtion suoraa omistusta. Mutta kummassa- giset intressit. Näin siis strategisten yhtiöiden mää- kin tapauksessa perustelu pitäisi kuitenkin pystyä rittely on varsin joustava. Se antaa mahdollisuuden erittelemään ja toiminnan pitäisi myös olla perus- vähentää omistuksia, jos strateginen intressi pysty- telun mukaista. tään muuten turvaamaan. Näin valtion tuottotavoite tai yhteiskunnan koko- Valtio on kuitenkin suhtautunut hyvin varovaisesti naishyöty pitäisi arvioida pitkälle eteenpäin, ja se strategiseksi luokiteltujen yhtiöomistusten vähen- pitäisi pystyä myös raportoimaan tarkasti jälkeen- tämiseen. Siksi strateginen intressi näyttää mones- päin. Tällä haavaa arvio useimmista omistuksista sa yhtiössä olevan vain historiallinen jäänne. perustuu lähinnä vuotuisiin Strategisissa omistuksissa ovat yhä esimerkiksi tilinpäätöstarkasteluihin. jäänmurtoon keskittynyt Arctia, perunanviljelijöi- Tuoton sijaan Valtio-omistaja on itsekin tä palveleva Suomen siemenperunakeskus ja tur- onkin alettu puhua todennut, että harva valtion veyhtiö Vapo, joilla tuskin on roolia kansallisessa kokonaishyödystä sijoittajaintressin mukainen strategiassa. omistus on tuottanut keski- Valtio luokittelee omistuksensa myös kolmessa määräistä sijoitustuottoa merkittävästi paremmin. pörssiyhtiössä – Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa Tämä havainto nousee esiin esimerkiksi valtioneu- – edelleen strategisiksi, vaikka ne toimivat avoimil- voston kanslian Solidium-työryhmän raportista. la markkinoilla eikä niiden toiminta ole kansainvä- Viime vuosina valtio-omistajan osinkotuotois- lisesti katsoen millään tavalla poikkeuksellisia. ta huomattava osa on tullut kolmesta pörssiyhti- Valtion strateginen intressi Nestessä on ollut tur- östä, Fortumista, Nesteestä ja Sammosta. Näiden vata poikkeusolosuhteissakin polttoainehuolto, eli kolmen asema tuoton tuojana on entisestään ko- kyse on huoltovarmuudesta. Yhtiön liiketoimin- rostunut, kun valtio on luopunut lähes kokonaan nan tuleva ydin on kuitenkin jo muualla eli uu- TeliaSoneran osakkeista. siutuvien polttoaineiden kehittämisessä eikä öljyn Poikkeuksellinen tuotto kantaa valtio-omistuk- saantikaan ole enää pullonkaulan takana. sen perusteena vain harvoin, joten omistamista Fortumissa strateginen omistajaintressi on pe- on alettu perustella puhumalla yhteiskunnan ko- rustunut sähköntuotannon varmistamiseen. konaishyödystä eli niin sanotuista isänmaallisista Sellaiseen yhtiö ei enää yksin pysty. Nykyisellään syistä. Nämä syyt esiintyvät etenkin poliitikkojen yhtiö onkin lähinnä valtion varakassa ja hallituk- puheissa: valtio joko suojelee yhteiskunnan strate- sen Venäjä-suhteiden peliväline. gisia etuja tai ankkuroi yhtiöitä kotimaiseen omis- Kolmannen strategisen pörssiyhtiön eli Finnairin tukseen. strategisuus perustuu suoriin lentoreitteihin Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden pää- Strategiset intressit kaupunkeihin. Ne voitaisiin toki varmistaa muu- tenkin kuin yhtiötä omistamalla. vanhentuneet Toiseen samankokoiseen, 18 yhtiön ryhmään lu- keutuvat ne yhtiöt, joiden omistamista valtio pe- Liian isot omistusosuudet rustelee sijoittajaintressin lisäksi strategisilla asi- On siis vankat perusteet arvostella valtion isoja oilla. Valtion strategisten omistusten perusteet ei- omistuksia Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa. vät ole julkisia. Jos jokin osa näiden yhtiöiden toiminnasta arvi- Strateginen-leima kertoo siitä, että valtio halu- oitaisiin yhä strategisesti tärkeäksi, se on mahdol- aa pysyä yhtiössä toistaiseksi vahvana omistajana. lista irrottaa omaksi yksikökseen. Näin on aiem- Perustelut valtion strategisista intresseistä yhtiöis- min tehty esimerkiksi teleyhtiöiden TeliaSoneran sä kohdistuvat yleensä huoltovarmuuteen, muu- ja Elisan kohdalla. hun infrastruktuurin toiminnan yllapitamiseen ja Vaikka Fortum, Neste ja Finnair jostain syystä yhä turvaamiseen tai maanpuolustukseen. katsottaisiin kansallisesti strategisiksi, voidaan vä- Jos omistusta tällaisessa strategisen intressin yhti- hintäänkin arvostella valtion omistusosuuden laa- össä pienennetään ja sen omistamisesta luovutaan juutta niissä. Valtio-omistajan vallankäyttöön näh- kokonaan, valtion tulisi nykylinjauksen mukaan den tavoite enemmistöomistuksen säilyttämisestä muulla tavoin pyrkiä turvaamaan kyseiset strate- on ylisuuri.

8 Valtio voi ottaa oppia vaikkapa Ruotsista, missä arvotetaan, ei ole julkisesti avattu. Kun ei puhuta tunnettu Wallenbergien omistajasuku tyytyy sään- omistusten strategisuudesta vaan tärkeydestä niin nönmukaisesti parinkymmenen prosentin omis- tarkoitetaan sitä, että näiden yhtiöiden perustoi- tusosuuksiin. Kaikesta päätellen omistajasuku on mintaa, pääkonttoria tai ainakin toistaiseksi hyvin lopullista päätöksente- pystynyt vaikuttamaan yh- koa ei saisi päästää liu- Kansallinen tärkeyskin Valtio voisi käyttää tiöiden ratkaisuihin silloin, kumaan muualle. on kovin epämääräinen niin sanottua kun on halunnut. Kansallinen tärkeys on, määre turvaavan osakkeen Valtion omistusosuuden ihan niin kuin strategi- menettelyä pudottaminen kolmessa nen intressikin, kovin epämääräinen määre eikä strategisessa pörssiyhtiöis- sellaisen perusteella tulisi erotella ainakaan valtion sä neljänneksen tuntumaan irrottaisi valtiolle hel- omistamien pörssiyhtiöiden omistusprosentteja. posti 5–6 miljardin euron myyntitulot. Käytännössä viime vuosien merkittävin kotimai- Tarkasti määritellyissä strategisissa yhtiöissä valtio sen omistuksen puolustusoperaatio oli Elisan pe- voisi käyttää niin sanottua golden share -sääntöä lastaminen työeläkeyhtiö Varman ripein toimin ja eli turvaavan osakkeen menettelyä. Se on kansain- rahoin lopulta Solidiumin salkkuun. Elisan osak- välisessä valtionomistuskäytännössä tavallinen. keiden osto oli selkeä strateginen omistajapäätös, Käytännössä strategisen yhtiön yhtiöjärjestykseen jollaisia voi tulla eteen jatkossakin ja joita varten kirjoitetaan turvaamislauseke, jonka avulla kansal- valtiolla tulee olla valmius ja rahat, mutta niiden ei linen intressi tulee otetuksi huomioon ilman val- tarvitse olla oman yhtiön kassassa. tion osakeomistusta. Solidium ei ole osoittautunut varsinaiseksi valtion Kolmen enemmistöomistetun pörssiyhtiön lisäksi pelastusyhtiöksi, vaikka se onkin siniristilippua omistajaohjausyksikön komennossa on 15 muuta heiluttanut. Solidiumin koko salkun arvo on nyt yhtiötä, joissa valtiolla sanotaan olevan strateginen reilut kuusi miljardia euroa ja sen omistuksessa on intressi. Lisäksi muiden ministeriöiden hallinnassa osuuksia 12 pörssiyhtiössä, joista yksi on ruotsalai- on vielä neljä tällaista strategista yhtiötä. nen pörssiyhtiö SSAB. Itse asiassa koko Solidiumin tarpeellisuus on ky- seenalainen. Ainakin sen raskaan hallinnon ylläpi- Turha ankkuriyhtiö tämistä on vaikea perustella sen omistusten tuotta- Valtion yhtiöomistuksia perustellaan usein sillä, malla tulovirralla. että valtion osuus osakkeista varmistaa yhtiön pää- Solidiumin salkun taloudellisesti merkittävin toiminnan tai pääkonttorin säilyvän Suomessa. osuus on Sammosta, josta valtio omistaa vajaat 12 Valtio ryhtyy ankkuriomistajaksi tilanteessa, jos- prosenttia. Parina viime vuotena tapahtuneiden sa on riskinä, että yhtiö siirtyisi yksityisissä käsis- TeliaSoneran osakkeiden myyntien jälkeen Sampo sä kokonaan pois Suomesta. Valtion omistusosuu- onkin ollut ehdottomasti Solidiumin tuottoisin yh- della halutaan siis varmistaa, että yhtiön maksamat tiö ja suurin osinkotulojen lähde. verot ja maksut tulevat kotimaahan. Sammosta luopumista pitäisi harkita, sillä hyvän Kansallisen omistuksen puolustaminen valtio- tuoton ohella valtiolla ei ole sen omistamiselle pe- omistuksin on tavallista ja monissa maissa varsin rustetta. Solidium omistaa Sammon kautta lähin- avointa. Esimerkiksi Norjan valtion julkisissa si- nä pohjoismaista vahinkovakuutusyhtiö If:iä, mitä joittajasäännöissä todetaan, että osuuksilla halu- ei voida luokitella kansallisesti tärkeäksi yhtiöksi. taan nimenomaan turvata yhtiöiden pääkonttori- en pysyminen maassa. Yliomistamisesta Suomessa kotimaisen omistuksen lipunheiluttajan rooli on annettu Solidiumille. Valtion ohjeistuksen vaikuttamiseen mukaan Solidiumin tehtävänä on ”vahvistaa ja va- Viime vuonna Solidiumin suoritusta arvioinut kauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeis- valtioneuvoston kanslian työryhmä ehdotti, että sä yhtiöissä”. holdingyhtiö voidaan säilyttää väliyhtiönä, mut- Sitä, mitä nämä kansallisesti tärkeät yhtiöt ovat ja ta sen toimintaa pitäisi muuttaa. Solidiumin pitäi- millaisin kriteerein yhtiöiden kotimaista tärkeyttä si pyrkiä kontrolloivaan asemaan osakkuusyhtiöis-

9 sään, arvioi omistajaohjausosaston päällikön Eero öön. Yhtiöt, joissa kontrolloivaa asemaa ei tarvi- Heliövaaran johtama työryhmä. ta, pitäisi myydä oitis tai siirtää Valtion eläkerahas- Kontrolloiva asema tarkoittaa käytännössä sitä, et- ton salkkuun. Valtion eläkerahaston salkussa ei ole tä Solidiumin pitäisi olla omistamissaan yhtiöissä merkittäviä yksittäisiä omistuksia vaan sen sijoi- aina suurin omistaja. Yleensä kontrolloivaan ase- tukset perustuvat laajaan hajautukseen. maan pääsee 15–20 prosentin omistusosuudella. Jos valtion yhtiöomistusta päivitettäisiin muutta- Kontrolloivassa asemassa oleva omistaja pystyy malla määräysvallan kannalta turhat yliomistukset vahvasti vaikuttamaan tärkeimpiin yhtiön hen- vaikuttaviksi omistuksiksi, myyntiin menisi kaik- kilövalintoihin hallituksessa ja toimivassa joh- kiaan noin 11 miljardin euron osakepotti. dossa sekä heidän kauttaan yhtiön strategiaan. Myyntilistalle pääsisivät Fortum, Neste ja Finnair, Pohjimmiltaan työryhmän linjaus kontrolloivasta joiden kaikkien omistusosuus voitaisiin pudottaa asemasta on ymmärrettävä vain, jos valtion omis- puoleen nykyisestä. Kaikki Sammon osakkeet olisi- tukset pörssiyhtiöissä ylipäänsä pystytään kunnol- vat myytävissä, samoin loputkin TeliaSonerasta se- la ja julkisesti perustelemaan. kä Elisan, Outotecin, Kemiran, Metson, Valmetin, Kontrolloivan aseman tavoitteleminen sopisi vain Tiedon ja Stora Enson osakkeet. muutamaan valtion omistuksessa olevaan yhti-

Omistukset valtiovarainministeriöön, Solidiumista yritysmyyntien järjestelijä

Valtion kirstunvartija olisi luontevin taho huolehtimaan valtion yhtiöomistusten pitkästä, yli vaalikausien ulottuvasta linjasta.

Nykyhallituksessa omistajaohjausasiat ovat suoraan kössä. Sen virkamiehet vastaavat omistajaohjauksen pääministerin vastuulla, mikä on merkittävä poikkeus valmistelusta ja koordinoinnista. perinteisestä linjasta. Aiemmin hallituksissa on ollut Lisäksi joillakin sektoriministeriöillä on yhä vastuul- omistajaohjauksesta vastaava ministeri, joka on mui- laan yhtiöomistuksia. Tällainen hajaannus tuo omista- den vastuidensa ohella hoitanut valtion omistuksia. ja-asioihin tavan takaa epämääräisyyttä. Pysyvästi monitahoiset omistaja-asiat tuskin voivat Valtion omistamien pörssiyhtiöiden vähemmistö- pääministerin vastuulla olla. Luontevinta olisi sijoit- osuuksia hallinnoivan Solidiumin asema ja toimintata- taa valtion kaikki omistajaohjausasiat valtiovarainmi- pa pitää arvioida uudelleen. Nykyisenlaista Solidiumia nisteriöön, joka muutenkin on maan lopullinen kirs- tuskin tarvitaan, jos pörssiomistuksia kevennetään. tunvartija. Solidiumista voitaisiin kehittää valtion oma yritys- Poliittinen vastuu valtion osakesalkusta voitaisiin siir- myynteihin erikoistunut järjestelypankki. Sellaistahan tää myös toisen valtiovarainministerin hoidettavaksi. tarvitaan yleensä aina, kun on kyse vähääkään suu- Tällä haavaa rahaministeriön toinen ministeri touhuaa remman omaisuuserän tai yhtiön myynnistä. aluehallinnon ja soten parissa. Samalla Solidium siirtyisi lähemmäs omistajaoh- Valtiovarainministeriön asemaa valtionomistuksissa jausyksikköä ja toimisi sen apuna muutaman jäljelle perustelee se, että juuri kirstunvartijaltahan ovat läh- jäävän pörssiyhtiöomistuksen hallinnassa. Yhtiön ko- töisin toiveet valtion omistusten myynneistä ja varojen kemusta voitaisiin käyttää myös silloin, kun valtio yk- tilittämisestä budjetin katteeksi. Omistusten keskittä- sityistää omistuksiaan pörssin kautta. minen lisäisi valtiovarainministeriön julkisuuden pai- neita, joten siellä ei välttämättä siirrosta ilahduttaisi. Solidiumin raskaan organisaation purkamista on kaa- vailtu aiemmin tehtäväksi niin, että sen hallinnoimat Valtiovarainministeriö olisi paras taho pitämään huol- pörssiomistukset siirrettäisiin Valtion eläkerahastoon. ta omistajapolitiikan pitkästä, yli vaalikausien ulottu- Siirto olisi luonnollinen, jos valtio luopuu kokonaan vasta linjasta. Valtiovarainministeriö on ainoa elin, jo- valtaosasta pörssiomistuksiaan. Samalla eläkerahas- ka pystyy päättäjien tueksi valmistelemaan aitoa ja tolle voitaisiin laatia ohjeet kotimaisista sijoituksista omaa omistajanäkemystä, joka pohjautuu valtion ko- yksityisten eläkeyhtiöiden mallin mukaan. konaistaseeseen. Solidiumin nykyisten suurten pörssiomistusten siirto Virkamieshallinnossa suurin osa omistajaohjaukseen Valtion eläkerahastoon olisi ongelmallista. Eläkerahasto liittyvistä asioista on nykyään pääministerin alaisuu- toimii sijoitusrahaston tavoin, eikä ohjaa omistamiaan dessa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksi- yhtiötä tai pyri mukaan niiden hallintoihin.

10 Luonnollinen ratkaisu Miljardeja listaamattomista Postille ja VR:lle yrityksistä Solidiumin hallinnoimien pörssiyhtiöiden lisäk- Listaamattomissa kaupallisissa yhtiöissä valtiolla si valtiolla on kuusi muuta yhtiötä, joissa sillä on on liuta omistuksia, joille ei ole määritelty alara- pelkkä sijoittajaintressi. Näistä Ekokemia ollaan jaa. Ne ovat siis myytävissä ilman eri päätöstä, jos- parhaillaan valmistelemassa listattavaksi Helsingin kin omistajan ohjaus on niissä kuitenkin tarkkaa. pörssissä. Valtio omistaa yhtiöstä nyt 34 prosenttia. Esimerkki tällaisesta yhtiöstä on kaasuyhtiö Edelleen valtiolla on 20 kaupallisesti toimivaa stra- Gasum. Valtio löysi kassastaan helposti 250 mil- tegista yhtiötä, joissa sen omistusosuus on 22–100 joonaa euroa ostaakseen yhtiöstä neljänneksen ve- prosenttia. Yhtiöiden omistajaohjaus tapahtuu nyt näläiseltä Gazpromilta. pääosin omistajaohjausyksikössä valtioneuvoston Gasum on nyt valtion kokonaan omistama yhtiö, kansliassa, mutta pari yhtiötä, Fingrid ja Suomen ja se valmistautuu maakaasun hankinnan moni- yliopistokiinteistöt, ovat valtiovarainministeriön puolistamiseen. Yhtiö myi viime vuonna jakelu- ohjausvastuulla. verkkonsa brittiläiselle pääomasijoittajalle. Moni kaupallinen yhtiö on entinen kansallinen Gasumissa on lisäksi käytössä Suomessa ainutlaa- monopoli, jolla on jo kotimaisia tai ulkomaisia kil- tuinen turvaavan osakkeen menettely. Se on peru- pailijoita. Valtio on tämän yritysryhmän yhtiöissä ja ajalta, jolloin yhtiötä omistivat myös venäläinen merkittävä omistaja, joten niiden toiminta tapah- Gazprom, saksalainen E.ON ja Fortum. tuu viime kädessä valtion pillin mukaan. Neljäs taseeltaan merkittävä yhtiö listaamattomien Suurin kaupallisesti toimivista yhtiöstä on Posti, kaupallisten yhtiöiden joukossa on Fingrid, jota vie- joka on valtion omistamista yhtiöistä suurin työl- lä kymmenen vuotta sitten pidettiin hyvinkin strate- listäjä kotimaassa, mikä tekee siitä hyvin poliittisen gisena yhtiötä. Nykylinjauksen yhtiön. Liiketoiminnan kannalta Posti on kuiten- mukaan sen osakkeet voitaisiin kin kansainvälinen monialayhtiö, jonka satapro- kaikki myydä. Valtio voisi senttinen kytkentä valtioon selittyy enää vain his- Valtiolla on suorassa omistuk- luopua kaikista torian kautta. sessaan yhä noin 28 prosenttia listaamattomista Viime vuoden lopun postilakko säikytti varmasti kantaverkkoyhtiö Fingridistä, poliitikot, joten vähään aikaan sille tuskin edes et- minkä lisäksi Huoltovarmuuskeskuksella on 25 sitään kumppania. Liiketoiminnallisesti kumppa- prosenttia osakkeista. Pelkkä Huoltovarmuuskes- ninhaku olisi kuitenkin luonnollinen ratkaisu. kuksen omistusosuus riittää sen varmistamiseen, Samanlaisia turhia poliittisia pelkoja liittyy toiseen että Fingrid ei yllättäen luiskahda vihamielisiin perinteiseen valtion palveluyhtiöön eli VR:ään. käsiin. Nykyinen liikenneministeri Anne Berner (kesk.) Listaamattomien yritysten suuressa joukossa ei it- on ilmoittanut, että yhtiön monopoli aiotaan pur- se asiassa ole yhtään sellaista yhtiötä, jonka omis- kaa nopeaa tahtia. tuksesta valtio ei voisi luopua. Valtion pörssiyhti- Kriisiajoista toipunut VR on sellaisessa kunnossa, öihin nähden ne ovat pieniä, mutta silti valtio voi- että sille olisi helppo löytää pitkäaikaisia osaomis- si saada niiden myynnistä kokonaan tai osittain jo- tajia. Sadan prosentin omistusosuudesta luopumi- pa miljardeja. sen pitäisi olla valtiolle luonteva vaihtoehto, kun Ruotsissa jopa puolustusvälineteollisuuden yhtiöt kerran raideliikenteen harjoittamisen yksinoikeu- ovat turvallisesti yksityisissä käsissä, joten mikään desta luovutaan. ei estäisi myöskään suomalaisen Patrian yksityis- VR on ollut viime vuosina hyvä osingonmaksaja, tämistä kokonaan. Muutama viikko sitten Suomen mutta tulovirta hyytynee, koska yhtiö on käynnis- hallitus ilmoitti pitävänsä Patriasta enemmistö- tänyt suuren investointiohjelman ja tulos on hei- osuuden ja myyvänsä 49,9 prosenttia yhtiöstä nor- kentynyt. Osinkovirran ehtyminenkin perustelisi jalaiselle monialayhtiö Kongsbergille. yhtiön osittaista myyntiä. Osakeyhtiömuotoisten omistusten lisäksi valtio hallitsee kahta liikelaitosta, Senaatti-kiinteistöjä ja Metsähallitusta. Metsähallitusta ollaan parhaillaan osittain yhtiöittämässä, mikä vie siltä mahdollisuu-

11 den hyödyntää liikelaitosten veroetua markkinoil- Koska valtio on Suomen suurin pörssiyhtiöiden la. Taustalla ovat EU-säädökset, joilla kitketään lii- omistaja, eivät sen liikkeet Helsingin pörssissä kelaitosten aiheuttamia markkinavääristymiä. voi olla äkkinäisiä. Osakemyyntien pitäisi perus- tua avoimeen pitkän aikavälin ohjelmaan, mikä samalla kehittäisi kotimaisia pääomamarkkinoita Kutsu kotimaisille omistajille nykyistä monipuolisemmiksi. Karkean arvion mukaan valtion omistajapolitiikan Listaamattomista yhtiöistä valtio voisi saada varo- päivittäminen nykyaikaiseksi voisi tuoda valtiolle vasti arvioiden 2,7 miljardin myyntitulot. Suurim- jopa 20 miljardin euron tulot. mat rahat seisovat VR:ssä. Pääpotti tulisi pörssiyhtiöistä, yli 11 miljardia eu- Yhtiöiden osittainenkin yksityistäminen olisi hyö- roa. Pörssiyhtiöiden omistuspolitiikan päivittämi- dyllistä, eikä toisi valtiolle pelkkiä kertatuotto- nen perustuisi omistusosuuksien järkevään mitoit- ja. Valtion ulkopuolelta tullut omistaja ryhdistäisi tamiseen ja toisaalta joistain omistuksista luopu- vääjäämättä yhtiön toimintaa, koska ulkopuolinen miseen. (Kuvio 5.) tuo yhtiön johtamiseen uusia näkemyksiä markki- noilta.

Kuvio 5 Arvio valtion yhtiöomistuksen markkina-arvosta ja myyntituloista* (miljoonaa euroa)

Valtion Arvioitu Arvioitu Valtion Arvioitu Arvioitu Valtion Arvioitu Arvioitu omistus, mark.- myynti- omistus, mark.- myynti- omistus, mark.- myynti- % arvo, tulo % arvo, tulo % arvo, tulo Meur Meur Meur Meur Meur Meur

Erityistehtäviä hoitavat yhtiöt Ei-listatut kaupallisesti toimivat yhtiöt Pörssiyhtiöt Veikkaus Oy 100 5 093,2 5 093,2 VR** 100 1 530,0 765,0 Fortum** 50,8 5 961,5 2 980,8 Suomen Teollisuussijoitus 100 597,0 Fingrid 53,1 465,4 465,4 Neste ** 50,1 3 815,2 1 907,6 Posti** 100 574,0 287,0 Sampo 11,9 2 842,9 2 842,9 Finavia 100 553,0 553,0 Patria 50,1 283,7 283,7 Stora Enso 12,3 779,9 779,9 Alko 100 485,2 485,2 Gasum 100 405,0 405,0 Telia Sonera 3,2 625,7 625,7 Suomen Yliopistokiinteistöt 33,3 190,1 Vapo 50,1 152,3 152,3 Elisa 10 554,5 554,5 Governia 100 151,0 Arctia Shipping 100 150,8 150,8 Metso 14,5 470,9 470,9 Yleisradio 100 130,0 Altia 100 144,0 144,0 Finnair** 55,8 387,5 193,8 Suomen Erillisverkot 100 118,0 Suomen Lauttaliikenne 100 81,7 Outokumpu 26,2 384,4 Tietokarhu 20 7,6 7,6 Ekokem 34,1 77,9 77,9 Kemira 16,7 276,8 276,8 Finnpilot Pilotage 100 25,2 25,2 Hansel 100 15,3 15,3 Leijona Catering 100 45,4 SSAB 17,1 249,8 Kemijoki 50,1 38,5 Finrail 100 14,9 Tieto 10 184,8 184,8 Nordic Morning 100 36,7 Suomen Ilmailuopisto 49,5 8,2 Valmet 11,1 158,8 158,8 Suomen Rahapaja 100 35,0 CSC-Tieteen tietotek. 100 6,2 Outotec 14,5 83,7 83,7 Suomen Viljava 100 22,9 A-kruunu 100 5,4 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö 15,2 0,0 Meritaito 100 18,6 Haus Kehittämiskeskus 100 3,6 Boreal Kasvinjalostus 60,8 4,9 Hevosopisto 25 0,9 Raskone 85 4,8 Motiva 100 4,2 Suomen siemenperunakeskus 22 0,3 Yhteensä 7 404,9 6 179,4 Yhteensä 4 076,2 2 731,1 Yhteensä 16 776,6 11 060,2

Kaikkien yhtiöiden arvioitu markkina-arvo yhteensä 28 257,6 milj. euroa, arvioitu myyntitulo yhteensä 19 970,8 milj. eur

* Pörssinoteerattujen yhtiöiden markkina-arvot perustuvat yhtiöiden osakekursseihin 17.3.2016. Listaamattomien yhtiöiden markkina-arvot perustuvat substanssiarvoon tai osakekannan laskennalliseen arvoon, joka on arvi- oitu sekä P/E- että EV/EBIT-kertoimilla. Kolmesta vaihtoehtoisesta arvosta on valittu korkein. Laskennassa on käytetty maltillisia kertoimia (P/E=10, EV/EBIT=7), jotka perustuvat Patrian osakkeiden myyntihintaan (17.3.). Tulostietona on käytetty kolmen vuoden tulosten (2012–2014) keskiarvoa. Tarkempi konsernikohtainen markkina-arvolaskema löytyy liitetiedostona EVAn verkkosivuilta www.eva.fi. Taulukoista puuttuvat erityistehtäväyhtiöt Kuntarahoitus, Solidium, Finnfund, Arsenal, Finnvera, Finpro, Terrafame, Gasonia ja VTT sekä kaupalliset yhtiöt Tapio ja Art and Design City Helsinki. ** Myytäväksi arvioitu puolet valtion omistusosuudesta. Lähde: Ari Rajala/Balance Consulting.

12 Erityistehtäviä hoitavien yhtiöiden myynnistä irto- la paljon Suomea enemmän. Ruotsalaisia on myös aisi jopa 6,2 miljardia euroa. Siitä valtaosan toisivat ohjattu yksityiseen sijoitustoimintaan eläkesäästö- monopoliyhtiöt Veikkaus ja Alko. jä myöten. Meillä valtiolle on langennut poikkeuksellisen Suomessa muihin kuin pankkitalletuksiin ja asun- suuri ja jähmeä rooli omistajana, koska yksityisiä tosijoituksiin on suhtauduttu nuivasti, jopa kadeh- omistajia on vähän. Onkin sanottu, että Suomen tien. Suomalaiset säästävät valtaosan liikenevistä ongelma ei ole ulkomaisen omistuksen laajuus rahoistaan pankkien kautta asuntoihin, ja yksityis- vaan kotimaisen omistuksen vähyys. henkilöillä on pankkitalletuk- Yksityinen omistus rajoittuu meillä lähes aina sina yhteensä yli 70 miljardia oman toimivan yrityksen omistukseen. Laajemmin euroa. Kansalaisia suomalaisiin yhtiöihin sijoittavat yksityiset suoma- Jotta aidosti kotimaista omis- pitäisi kannustaa laissijoittajat ovat todellisia poikkeuksia. tusta syntyisi, pitäisi kansalai- sijoittamaan osakkeisiin Kun kapitalisteista on huutava pula, valtio on var- sia kannustaa kartuttamaan mistellut kotimaisuutta yhdessä eläkeyhtiöiden omaa pääomaansa suomalai- kanssa, joille on säädetty kotimaisten osakkeiden siin osakkeisiin. Asuntosäästämisen verotuet voitai- omistamisvelvoite. Kummallista kyllä valtion tai siin lopettaa nopeutetusti ja siirtyä tukemaan kotita- kuntien eläkerahastojen varoille ei ole säädetty sa- louksien osakeomistuksia. manlaista kotimaisuusvelvoitetta. Kotimaista omistajuutta voitaisiin edistää vaikka Ruotsissa suuria yksityisiä omistajia on useita ja perustamalla uusi vapaaehtoinen ja valtion tuke- kansallinen omistus valtaosin yksityistä, samoin ma eläkesäästöjärjestelmä, jolla olisi kotimainen säätiöiden Tanskassa. Ruotsissa yksityistä sijoitus- sijoitusvelvollisuus. pääomaa on historiallisistakin syistä ollut tarjol-

Mitä valtio voisi tehdä 20 miljardin myyntituloilla?

20 miljardia euroa on valtava määrä rahaa, jolla peli- Niin sanottua julkisen talouden kestävyysvajetta sum- merkkien puutetta valittavat päätöksentekijät saisivat malla hoidettaisiin vain kolmesta viiteen vuotta. Sitten resursseja investoida tulevaisuuteen. Mitä reilulla pa- jouduttaisiin taas palaamaan veronkorotusten, leikka- rillakymmenellä miljardilla sitten saisi? usten tai velkaantumisen tielle, edellyttäen, että työl- lisyys ja talous eivät alkaisi kasvaa. Summalla voitaisiin rakennuttaa keskeiselle pääkau- punkiseudulle vähintään 100 000 uutta vuokra-asun- Varat kannattaisi käyttää talouden kasvua vauhdit- toa, korvata ilmavoimien Hornetit kahteen kertaan taviin panostuksiin. Juha Sipilän (kesk.) hallitus on maailman parhaiksi arvioiduilla F-35 hävittäjillä tai ra- ilmoittanut käyttävänsä vuosina 2016–2018 miljardi kentaa tunneli Helsingistä Tallinnaan kahteen kertaan. euroa digitalisaation vauhdittamiseen ja muihin niin sanottuihin kärkihankkeisiin, joilla tähdätään kasvun Vaihtoehtoisesti voitaisiin 25-kertaistaa kehitysyhteis- tukemiseen. 20 miljardilla nämä panostukset tulevaan työn määrärahat, toteuttaa 21 Pisara-radan kokoista kasvuun voitaisiin viedä aivan toiseen mittaluokkaan: infrastruktuurihanketta tai rakentaa rautatie Jääme- ne voitaisiin 20-kertaistaa. relle seitsemään kertaan. Summalla toteuttaisi myös 17 rakenteilla olevan Äänekosken biotuotetehtaan Jos vastaava summa ohjattaisiin startup-yrityksiin teh- kokoista, jättiluokan teollista investointia. täviin sijoituksiin, ne voitaisiin 80-kertaistaa vuoden 2015 tasostaan. Jos taas uskotaan tieteen ja osaami- Toisaalta juokseviin menoihin käytettyinä rahat hupe- sen kykyyn kannatella maamme menestystä, voitaisiin nisivat nopeasti. Julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin yliopistojen peruspääomat 13-kertaistaa. 20 miljardia katoaisi yhdessä vuodessa, koulutukselle rahat riittäisivät kaksi vuotta.

13 Lähteet

Capobianco & Christiansen (2011): Competitive Neutrality and State-Owned Enterprises: Challenges and Policy Options, OECD Corporate Governance Working Papers No. 1. Junka (2010): Valtionyhtiöt 1975–2008. Valtion taloudelli- nen tutkimuskeskus, Tutkimukset 155, https://www.vatt.fi/ file/vatt_publication_pdf/t155.pdf. Löyttyniemi (2011): Valtio-omistus 2030 – mitä ja miksi, Raportti Pörssisäätiölle, http://www.porssisaatio.fi/wp-con- tent/uploads/2012/05/Loyttyniemi_nettipdf.pdf. Musacchio & Lazzarini (2012): Leviathan in Business: Varieties of State Capitalism and their Implications for Economic Performance, Harvard Business School Working Paper 12-108. OECD (2014): The Size and Sectoral Distribution of SOEs in OECD and Partner Countries. OECD (2003): Privatising State-Owned Enterprises: An Overview of Policies and Practices in OECD Countries. Pargendler, Musacchio & Lazzarini (2013): In Strange Company: The Puzzle of Private Investment in State- Controlled Firms, Harvard Business School Working Paper 13-071. Puttonen (2004): Onko omistamisella väliä? EVA Raportti, Taloustieto 2004, http://www.eva.fi/wp-content/uploads/ files/804_onko_omistamisella_valia.pdf. Ranki (2012): Niin siinä käy kun omistaa – tarinaa valtion- yhtiöistä, Edita. Shirley & Walsh (2000): Public versus Private Ownership: The Current State of the Debate, World Bank Policy Research Working Paper 2420. Shleifer (1998): State versus Private Ownership, NBER Working Paper 6665. SOU (2012): Ekonomiskt värde och samhällsnytta – förslag till en ny statlig ägarförvaltning, SOU 2012:14. Valtioneuvoston kanslia (2016a): Omistuksen peruste, Valtion omistamien yhtiöiden jako kaupallisesti toimiviin ja erityistehtäviä hoitaviin yhtiöihin, http://vnk.fi/omistajaohjaus/omistuksen-peruste. Valtioneuvoston kanslia (2016b): Solidium-työryhmän raportti, http://vnk.fi/documents/10616/356365/Solidium- ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+raportti/22891adc-81ee-413e- b99e-daefa1d3ebbf. Vuoria (2004): Valtion omistajapolitiikan selvitysmies- raportti. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 2/2004, Omistajapolitiikan yksikkö, http://vnk. fi/documents/10616/358621/Vuorian_b5.pdf/baa7eaa3- e53b-4d61-a8fd-370c3b2c7ec9. Valtioneuvoston kanslia (2015): Omistajaohjauksen vuosi- kertomukset, http://vnk.fi/omistajaohjaus/asiakirjat-ja- julkaisut. Valtioneuvoston kanslia (2007): Valtion omistajapolitiikkaa koskeva valtioneuvoston periaatepäätös 7.6.2007, http://vnk.fi/documents/10616/356365/VN_n_ periaatepaeaetoes_omistajapolitiikasta_20070607__2_.pdf/ 18f0d652-a1a2-42ec-b730-6f2256265a12.

14 Muistiinpanoja

15 Elinkeinoelämän Valtuuskunta

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA on vuonna 1974 perustettu elinkeinoelämän think tank, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. EVA on Suo- men merkittävin kohtaamispaikka ja verkosto elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajille. EVAlla on myös keskustelijan, haastajan ja unilukkarin rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Think tankille tyypillisesti EVAn tunnusmerkkejä ovat analyyttisyys ja poleemisuus.

EVA selvittää ja arvioi yrityksille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeitä kehityssuuntia. Rajut ja nopeat kansainväliset muutokset asettavat koko yhteiskunnalle ja yritysten toiminnalle painavia vaatimuksia. EVAn tavoitteena on ajankohtaisen tiedon tuottaminen vallitsevista ilmiöistä sekä tuo- reiden näkökulmien saattaminen yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomen rooli kansain- välisessä toimintaympäristössä ja suomalaisten hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat kes- keisiä kysymyksiä EVAn toiminnassa. Elinkeinoelämän omassa piirissä EVA pyrkii aikaansaamaan jatkuvaa keskustelua yritysten muutostarpeista.

Lisätietoja: www.eva.fi

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn julkaisemat EVA analyysit ottavat kantaa ajankoh- taisiin kysymyksiin ja tarjoavat toimenpide-ehdotuksia. Analyysien kirjoittajat vastaavat esitetyistä mielipiteistä, jotka eivät välttämättä edusta EVAn kantaa.

Analyysit ovat ladattavissa EVAn kotisivuilta www.eva.fi.

ISSN 2342-0774 (Painettu) ISSN 2342-0782 (PDF)