Laiska Jättiläinen
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Pieni KASSA- sarja! Hannu Leinonen LAISKA JÄTTILÄINEN – Viisi syytä, miksi valtion omistusten keventäminen hyödyttäisi Suomea YHTEENVETO No 50 30.3.2016 Valtio voisi saada jopa 20 miljardin euron tulot yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toi- mintaa harjoittavia yhtiöitään. Suurin osa myyntituloista, yli 11 miljardia euroa, tulisi valtion omistuksista pörssiyhtiöissä, joilla ei enää ole strategista merkitystä. Valtio voisi luopua kokonaan esimerkiksi Sammon, Stora Enson ja Metson osakkeistaan sekä myydä noin puolet omistuksistaan Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa. Jos jokin pörssiyhtiöistä voidaan määritellä yhä strategisesti merkittäväksi, valtio voisi turvata intressinsä pienemmällä, kontrolloivalla osaomistuksel- la tai turvaavan osakkeen menettelyllä. Myymällä listaamattomia kaupallisia yhtiöitään valtio voisi saada ainakin 2,7 miljardin euron tulot. Tähän yritysryhmään kuuluvat muiden muassa Posti ja VR. Valtion toiminta kaupallisissa yhtiöissä on kyseen- alaista, koska se haittaa yksityistä yritteliäisyyttä ja yleensä heikentää yritystoiminnan kannattavuutta. Lisäksi valtio voisi saada noin 6,2 miljardia euroa yksityistämällä niin sanottuja erityistehtäviä hoitavia yhtiöitä, joista merkittävimmät ovat Veikkaus ja Alko sekä lentokenttäyhtiö Finavia. Valtion intressit näiden yhtiöiden toimialoilla voitaisiin turvata sääntelyllä ja valvonnalla. Valtion pitäisi laatia yhtiöomistuksista luopumiseen pitkäjänteinen ohjelma, jolla monipuolistetaan koti- maisia pääomamarkkinoita ja kotimaista omistajuutta. Samalla holdingyhtiö Solidiumista voitaisiin tehdä yritysmyyntien järjestelijä ja keskittää valtion omistajaohjaus valtiovarainministeriöön. Hannu Leinonen on päätoimittaja emeritus sekä tietokirjailija ja kolumnisti. Finanssikriisiä seuranneesta ahdingosta huoli- Saman OECD:n selvityksen mukaan Suomi on ai- matta Suomi on yhä vauras maa. Valtio ei ole vielä van omaa luokkaansa, kun tarkastellaan varsinais- köyhtynyt, vaan muuttunut saituriksi. ten valtionyhtiöiden arvoa suhteessa bruttokan- Valtio on lähinnä istunut valtavan omaisuutensa santuotteeseen. Meillä valtion kokonaan omis- päällä ja murehtinut lainaisiko lisää vai säästäisikö tamien ja valtioenemmistöisten yhtiöiden arvo vielä vähän. Vaihtoehtokin on: omaisuuden myyn- nousee yli 20 prosenttiin bruttokansantuottees- tituloilla olisi voitu korvata vaikka velanottoa, mi- ta. Ruotsissa vastaava luku kä on sukupolvien välisessä tarkastelussa oikeu- on 12 prosenttia ja vanhois- denmukainen tapa käyttää valtion myyntituloja. sa jäsenmaissa keskimäärin Valtiolla on alle 7 prosenttia. (Kuvio 2.) poikkeuksellisen Järkevän omaisuuden hallinnan ja hoidon sijaan suuri rooli yritysten Suomi näyttää kulkevan kohti aivan omanlaistaan Suhdeluvut kuvaavat valtion omistajana valtiokapitalistista talousmallia. Kansainvälisesti omistajaroolin laajuutta, vertaillen Suomen valtiolla on poikkeuksellisen vaikka eivät erittelekään val- suuri rooli yritysten omistajana ja yritystoiminnan tioiden yhtiökohtaisia omistusosuuksia. Listattujen pyörittäjänä. yhtiöiden osalta vertailu perustuu markkina-ar- voon ja listaamattomien kohdalla kirjanpitoarvoon. OECD:n tilastojen mukaan Suomen valtio on omistajana mukana yhtiöissä ja liikelaitoksissa, joi- Viime vuosina valtion pitkäaikaisen yhtiövaralli- den yhteenlaskettu arvo nousee noin 53 prosent- suuden kasvu on lisäksi ollut merkittävää. Valtio tiin vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Suhdeluku itse arvioi, että sillä on ei-kaupallisia yhteiskunnal- on aivan omaa luokkaansa Euroopassa. (Kuvio 1.) lisia varoja noin 50 miljardin edestä ja myytävissä olevia varoja vielä enemmän, yli 53 miljardia eu- Naapurimaassa Ruotsissa ja listalla kolmante- roa. Toissa vuonna näiden myytävissä olevien va- na olevassa Belgiassa vastaava suhdeluku on run- rojen määrä kasvoi 3,4 miljardilla eurolla. sas neljännes. Vanhoissa EU-maissa niiden yritys- ten ja liikelaitosten arvo, joissa valtio on omistaja- Valtiovarainministeriön tilinpäätöspohjaisen ar- na mukana, jää keskimäärin vain noin 13 prosent- vion mukaan valtion yhtiöomistusten potti on yli tiin bruttokansantuotteesta. 25 miljardia euroa. Niistä suurimmat omaisuus- Valtio-omisteisten yhtiöiden arvo* suhteessaValtionKuvio enemmistöomisteisten bruttokansan- 2 Valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden* arvo suhteessa tuotteeseenKuvio 1 vuonnaValtio-omisteisten 2012 (%)yhtiöiden arvo*bruttokansantuotteeseen yhtiöiden* arvo suhteessa vuonna bkt:hen 2012 (%) suhteessa bkt:hen vuonna 2012 (%) vuonna 2012 (%) Suomi Suomi Ruotsi Irlanti Belgia Ruotsi Irlanti Italia EU-14 Hollanti Ranska EU-14 Italia Itävalta Itävalta Tanska Hollanti Kreikka Tanska Ranska Kreikka Iso-Britannia Iso-Britannia PortugalI Saksa Belgia PortugalI Saksa Espanja Espanja 0 10 20 30 40 50 60 0 5 10 15 20 25 * Yhtiön arvo, ei valtion omistuksen arvo. Listattujen yhtiöi- * Mukana yhtiöt ja liikelaitokset, jotka valtio omistaa koko- * Yhtiön arvo, ei valtion omistuksen arvo. Listattujen yhtiöiden perustuu markkina-arvoon,* Mukanalistaamattomien yhtiöt ja yhtiöidenliikelaitokset, ja liikela jotkaitosten valtio arvoomistaa kirjanpitoarvoon. kokonaan tai joista valtio omistaa osake-enemmistön. Vertailu perustuu yhtiön kokonaisarvoon, ei Lähde: OECDden (2014). osalta markkina-arvo, listaamattomien yhtiöiden ja liikelaivaltion- omistusosuuksiennaan tai joista arvoon. valtio omistaa osake-enemmistön. Vertailu perus- tosten osalta kirjanpitoarvo. Lähde: OECDtuu (2014). yhtiön kokonaisarvoon, ei valtion omistusosuuksien arvoon. Lähde: OECD (2014). Lähde: OECD (2014). 2 erät kertyvät valtion omista sijoituksista kotimai- Maan hallitukset ovat antaneet valtion omistajapo- siin pörssiyhtiöihin. (Kuvio 3.) litiikan hoitua kuin itsellään, ja omistajaohjaustoi- Pörssiomistuksista arvoltaan merkittävimmät ovat met ovat riippuneet lä- Fortum, Neste ja Sampo. Valtio on viime vuosina hinnä kulloisenkin vas- myös lisännyt omistustaan pörssiyhtiöissä, kuten tuuministerin ja mi- Omistajapolitiikan Tiedossa, Metsossa ja Outotecissä. Lisäksi valtion nisteriön korkeimpien mietintä on ollut jäissä osakesalkussa on suuri joukko noteeraamattomia virkamiesten aktiivi- miltei kymmenen vuotta yrityksiä. suudesta. Kunkin hal- lituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on sitten ratkonut akuutit eteen tulleen asiat. Suuri linja hukassa Omistajaohjauslain säätämisen jälkeen valtion rooli omistajana on ollut korostetun reaktiivinen. Valtio on käyttäytynyt yhtiöomistajana kuin kon- Omistajapolitiikan mietintä on ollut jäissä miltei sernin saita kamreeri, joka haluaa pitää kaiken ja kymmenen vuotta. perustelee sen vain itselleen. Kamreerimainen toi- minta seuraa siitä, että valtio ei itse ole kyennyt Muutoksia valtionomistuksiin on tehty konser- määrittelemään, mihin se oikeastaan pyrkii kirja- vatiivisesti ja ilman selkeää linjausta. Samaan ai- valla omistusmassallaan. kaan valtion luopuminen yhtiöistään on ehtynyt. Myyntien kannalta pörssikurssien kehitys olisi ol- Nykyinen omistajaohjauslaki tuli voimaan vuon- lut suotuisaa ja markkinoilla olisi ollut menekkiä. na 2008. Siinä todetaan, että omistajaohjaus kuu- luu valtioneuvostolle, joka määrittelee linjat halli- Nykyhallituksen työnjaossa valtion omaisuuden tusohjelmassa. ohjauksen omaksi tehtäväkseen ottanut pääminis- teri Juha Sipilä (kesk.) on luvannut julkistaa valtion Lain säätämisen jälkeen valtion omistajuuspolitii- omistamien yhtiöiden tulevan strategialinjauksen kassa on tapahtunut vain vähän. Merkittävimmät lähiaikoina. Sipilän lähtökohtana on pohtia millä tapahtumat ovat olleet holdingyhtiö Solidiumin perusteella valtio ylipäänsä omistaa mitään yhtiöitä. perustaminen ja sen toiminnan ajautuminen krii- siin viime vuonna. Se onkin hyvä lähtökohta. Miksi valtio ylipäänsä Valtion myytävissä oleva omaisuus* vuonnaomistaa 2014 yhtiöitä, (mrd. kun seeuroa) yritystoimintaan osallis- Kuvio 3 Valtion myytävissä oleva omaisuus* tuessaan joutuu ottamaan myös riskejä, jotka eivät kuulu veronmaksajien kontolle? vuonna 2014 (mrd. euroa) Rahat ja pankkisaamiset 2,0 Lyhytaikaiset sijoitukset, kuten rahoitus- Poikkeus pääperiaatteeksi arvopaperit Laina- 2,7 Valtioon omistajana kytkeytyy väistämättä poliit- saamiset 6,0 tinen riski, jota ei voida oikeastaan ennakoida. Se on olemassa aina, olipa valtio vaikka kuinka vähäi- nen omistaja. Valtion Poliittista riskiä on yritetty peitellä monin tavoin, eläkerahaston mutta siinä ei ole onnistuttu. On jopa perustettu sijoitukset 17,3 Omistukset yhtiöissä 25,5 Solidium erilliseksi valtionomistusten holding- Noteerattu osakeomistus 10,8 yhtiöksi. Noteeraamaton osakeomistus 4,9 Valtion omistus on aina ja väistämättä kaksisuun- Solidiumin tainen riski. Ensinnäkin valtion omistus on riski sijoitukset 9.7 yritykselle, sillä se ei pysty varautumaan poliittisen omistajan halujen ailahteluihin. Yhteensä 53,5 mrd. eur Toiseksi valtion omistus on riski omistajaa edusta- * Noteerattu osakeomistus, Solidiumin ja Valtion eläke- ville poliitikoille. He eivät kykene varautumaan yri- rahaston sijoitukset arvostettu käypään arvoon, muut hankinta- tystoimintaan liittyviin riskeihin, jotka yleensä joh- * Noteerattu menoonsa.osakeomistus, Solidiumin ja Valtion eläkerahaston sijoitukset arvostettu käypään arvoon, muut hankintamenoonsa.. Lähde: Valtiovarainministeriö/Valtion tilinpäätös, Solidiumin tilinpäätös, Valtion eläkerahaston tilinpäätös,tuvat Asuntorahaston markkinatilanteiden tilinpäätös. ja maailman muutoksis- Lähde: Valtiovarainministeriö/Valtion tilinpäätös, Solidiumin ta, yritysstrategian epämääräisyydestä, yrityksen tilinpäätös, Valtion eläkerahaston tilinpäätös, Asuntorahaston