Laiska Jättiläinen

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Laiska Jättiläinen Pieni KASSA- sarja! Hannu Leinonen LAISKA JÄTTILÄINEN – Viisi syytä, miksi valtion omistusten keventäminen hyödyttäisi Suomea YHTEENVETO No 50 30.3.2016 Valtio voisi saada jopa 20 miljardin euron tulot yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toi- mintaa harjoittavia yhtiöitään. Suurin osa myyntituloista, yli 11 miljardia euroa, tulisi valtion omistuksista pörssiyhtiöissä, joilla ei enää ole strategista merkitystä. Valtio voisi luopua kokonaan esimerkiksi Sammon, Stora Enson ja Metson osakkeistaan sekä myydä noin puolet omistuksistaan Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa. Jos jokin pörssiyhtiöistä voidaan määritellä yhä strategisesti merkittäväksi, valtio voisi turvata intressinsä pienemmällä, kontrolloivalla osaomistuksel- la tai turvaavan osakkeen menettelyllä. Myymällä listaamattomia kaupallisia yhtiöitään valtio voisi saada ainakin 2,7 miljardin euron tulot. Tähän yritysryhmään kuuluvat muiden muassa Posti ja VR. Valtion toiminta kaupallisissa yhtiöissä on kyseen- alaista, koska se haittaa yksityistä yritteliäisyyttä ja yleensä heikentää yritystoiminnan kannattavuutta. Lisäksi valtio voisi saada noin 6,2 miljardia euroa yksityistämällä niin sanottuja erityistehtäviä hoitavia yhtiöitä, joista merkittävimmät ovat Veikkaus ja Alko sekä lentokenttäyhtiö Finavia. Valtion intressit näiden yhtiöiden toimialoilla voitaisiin turvata sääntelyllä ja valvonnalla. Valtion pitäisi laatia yhtiöomistuksista luopumiseen pitkäjänteinen ohjelma, jolla monipuolistetaan koti- maisia pääomamarkkinoita ja kotimaista omistajuutta. Samalla holdingyhtiö Solidiumista voitaisiin tehdä yritysmyyntien järjestelijä ja keskittää valtion omistajaohjaus valtiovarainministeriöön. Hannu Leinonen on päätoimittaja emeritus sekä tietokirjailija ja kolumnisti. Finanssikriisiä seuranneesta ahdingosta huoli- Saman OECD:n selvityksen mukaan Suomi on ai- matta Suomi on yhä vauras maa. Valtio ei ole vielä van omaa luokkaansa, kun tarkastellaan varsinais- köyhtynyt, vaan muuttunut saituriksi. ten valtionyhtiöiden arvoa suhteessa bruttokan- Valtio on lähinnä istunut valtavan omaisuutensa santuotteeseen. Meillä valtion kokonaan omis- päällä ja murehtinut lainaisiko lisää vai säästäisikö tamien ja valtioenemmistöisten yhtiöiden arvo vielä vähän. Vaihtoehtokin on: omaisuuden myyn- nousee yli 20 prosenttiin bruttokansantuottees- tituloilla olisi voitu korvata vaikka velanottoa, mi- ta. Ruotsissa vastaava luku kä on sukupolvien välisessä tarkastelussa oikeu- on 12 prosenttia ja vanhois- denmukainen tapa käyttää valtion myyntituloja. sa jäsenmaissa keskimäärin Valtiolla on alle 7 prosenttia. (Kuvio 2.) poikkeuksellisen Järkevän omaisuuden hallinnan ja hoidon sijaan suuri rooli yritysten Suomi näyttää kulkevan kohti aivan omanlaistaan Suhdeluvut kuvaavat valtion omistajana valtiokapitalistista talousmallia. Kansainvälisesti omistajaroolin laajuutta, vertaillen Suomen valtiolla on poikkeuksellisen vaikka eivät erittelekään val- suuri rooli yritysten omistajana ja yritystoiminnan tioiden yhtiökohtaisia omistusosuuksia. Listattujen pyörittäjänä. yhtiöiden osalta vertailu perustuu markkina-ar- voon ja listaamattomien kohdalla kirjanpitoarvoon. OECD:n tilastojen mukaan Suomen valtio on omistajana mukana yhtiöissä ja liikelaitoksissa, joi- Viime vuosina valtion pitkäaikaisen yhtiövaralli- den yhteenlaskettu arvo nousee noin 53 prosent- suuden kasvu on lisäksi ollut merkittävää. Valtio tiin vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Suhdeluku itse arvioi, että sillä on ei-kaupallisia yhteiskunnal- on aivan omaa luokkaansa Euroopassa. (Kuvio 1.) lisia varoja noin 50 miljardin edestä ja myytävissä olevia varoja vielä enemmän, yli 53 miljardia eu- Naapurimaassa Ruotsissa ja listalla kolmante- roa. Toissa vuonna näiden myytävissä olevien va- na olevassa Belgiassa vastaava suhdeluku on run- rojen määrä kasvoi 3,4 miljardilla eurolla. sas neljännes. Vanhoissa EU-maissa niiden yritys- ten ja liikelaitosten arvo, joissa valtio on omistaja- Valtiovarainministeriön tilinpäätöspohjaisen ar- na mukana, jää keskimäärin vain noin 13 prosent- vion mukaan valtion yhtiöomistusten potti on yli tiin bruttokansantuotteesta. 25 miljardia euroa. Niistä suurimmat omaisuus- Valtio-omisteisten yhtiöiden arvo* suhteessaValtionKuvio enemmistöomisteisten bruttokansan- 2 Valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden* arvo suhteessa tuotteeseenKuvio 1 vuonnaValtio-omisteisten 2012 (%)yhtiöiden arvo*bruttokansantuotteeseen yhtiöiden* arvo suhteessa vuonna bkt:hen 2012 (%) suhteessa bkt:hen vuonna 2012 (%) vuonna 2012 (%) Suomi Suomi Ruotsi Irlanti Belgia Ruotsi Irlanti Italia EU-14 Hollanti Ranska EU-14 Italia Itävalta Itävalta Tanska Hollanti Kreikka Tanska Ranska Kreikka Iso-Britannia Iso-Britannia PortugalI Saksa Belgia PortugalI Saksa Espanja Espanja 0 10 20 30 40 50 60 0 5 10 15 20 25 * Yhtiön arvo, ei valtion omistuksen arvo. Listattujen yhtiöi- * Mukana yhtiöt ja liikelaitokset, jotka valtio omistaa koko- * Yhtiön arvo, ei valtion omistuksen arvo. Listattujen yhtiöiden perustuu markkina-arvoon,* Mukanalistaamattomien yhtiöt ja yhtiöidenliikelaitokset, ja liikela jotkaitosten valtio arvoomistaa kirjanpitoarvoon. kokonaan tai joista valtio omistaa osake-enemmistön. Vertailu perustuu yhtiön kokonaisarvoon, ei Lähde: OECDden (2014). osalta markkina-arvo, listaamattomien yhtiöiden ja liikelaivaltion- omistusosuuksiennaan tai joista arvoon. valtio omistaa osake-enemmistön. Vertailu perus- tosten osalta kirjanpitoarvo. Lähde: OECDtuu (2014). yhtiön kokonaisarvoon, ei valtion omistusosuuksien arvoon. Lähde: OECD (2014). Lähde: OECD (2014). 2 erät kertyvät valtion omista sijoituksista kotimai- Maan hallitukset ovat antaneet valtion omistajapo- siin pörssiyhtiöihin. (Kuvio 3.) litiikan hoitua kuin itsellään, ja omistajaohjaustoi- Pörssiomistuksista arvoltaan merkittävimmät ovat met ovat riippuneet lä- Fortum, Neste ja Sampo. Valtio on viime vuosina hinnä kulloisenkin vas- myös lisännyt omistustaan pörssiyhtiöissä, kuten tuuministerin ja mi- Omistajapolitiikan Tiedossa, Metsossa ja Outotecissä. Lisäksi valtion nisteriön korkeimpien mietintä on ollut jäissä osakesalkussa on suuri joukko noteeraamattomia virkamiesten aktiivi- miltei kymmenen vuotta yrityksiä. suudesta. Kunkin hal- lituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on sitten ratkonut akuutit eteen tulleen asiat. Suuri linja hukassa Omistajaohjauslain säätämisen jälkeen valtion rooli omistajana on ollut korostetun reaktiivinen. Valtio on käyttäytynyt yhtiöomistajana kuin kon- Omistajapolitiikan mietintä on ollut jäissä miltei sernin saita kamreeri, joka haluaa pitää kaiken ja kymmenen vuotta. perustelee sen vain itselleen. Kamreerimainen toi- minta seuraa siitä, että valtio ei itse ole kyennyt Muutoksia valtionomistuksiin on tehty konser- määrittelemään, mihin se oikeastaan pyrkii kirja- vatiivisesti ja ilman selkeää linjausta. Samaan ai- valla omistusmassallaan. kaan valtion luopuminen yhtiöistään on ehtynyt. Myyntien kannalta pörssikurssien kehitys olisi ol- Nykyinen omistajaohjauslaki tuli voimaan vuon- lut suotuisaa ja markkinoilla olisi ollut menekkiä. na 2008. Siinä todetaan, että omistajaohjaus kuu- luu valtioneuvostolle, joka määrittelee linjat halli- Nykyhallituksen työnjaossa valtion omaisuuden tusohjelmassa. ohjauksen omaksi tehtäväkseen ottanut pääminis- teri Juha Sipilä (kesk.) on luvannut julkistaa valtion Lain säätämisen jälkeen valtion omistajuuspolitii- omistamien yhtiöiden tulevan strategialinjauksen kassa on tapahtunut vain vähän. Merkittävimmät lähiaikoina. Sipilän lähtökohtana on pohtia millä tapahtumat ovat olleet holdingyhtiö Solidiumin perusteella valtio ylipäänsä omistaa mitään yhtiöitä. perustaminen ja sen toiminnan ajautuminen krii- siin viime vuonna. Se onkin hyvä lähtökohta. Miksi valtio ylipäänsä Valtion myytävissä oleva omaisuus* vuonnaomistaa 2014 yhtiöitä, (mrd. kun seeuroa) yritystoimintaan osallis- Kuvio 3 Valtion myytävissä oleva omaisuus* tuessaan joutuu ottamaan myös riskejä, jotka eivät kuulu veronmaksajien kontolle? vuonna 2014 (mrd. euroa) Rahat ja pankkisaamiset 2,0 Lyhytaikaiset sijoitukset, kuten rahoitus- Poikkeus pääperiaatteeksi arvopaperit Laina- 2,7 Valtioon omistajana kytkeytyy väistämättä poliit- saamiset 6,0 tinen riski, jota ei voida oikeastaan ennakoida. Se on olemassa aina, olipa valtio vaikka kuinka vähäi- nen omistaja. Valtion Poliittista riskiä on yritetty peitellä monin tavoin, eläkerahaston mutta siinä ei ole onnistuttu. On jopa perustettu sijoitukset 17,3 Omistukset yhtiöissä 25,5 Solidium erilliseksi valtionomistusten holding- Noteerattu osakeomistus 10,8 yhtiöksi. Noteeraamaton osakeomistus 4,9 Valtion omistus on aina ja väistämättä kaksisuun- Solidiumin tainen riski. Ensinnäkin valtion omistus on riski sijoitukset 9.7 yritykselle, sillä se ei pysty varautumaan poliittisen omistajan halujen ailahteluihin. Yhteensä 53,5 mrd. eur Toiseksi valtion omistus on riski omistajaa edusta- * Noteerattu osakeomistus, Solidiumin ja Valtion eläke- ville poliitikoille. He eivät kykene varautumaan yri- rahaston sijoitukset arvostettu käypään arvoon, muut hankinta- tystoimintaan liittyviin riskeihin, jotka yleensä joh- * Noteerattu menoonsa.osakeomistus, Solidiumin ja Valtion eläkerahaston sijoitukset arvostettu käypään arvoon, muut hankintamenoonsa.. Lähde: Valtiovarainministeriö/Valtion tilinpäätös, Solidiumin tilinpäätös, Valtion eläkerahaston tilinpäätös,tuvat Asuntorahaston markkinatilanteiden tilinpäätös. ja maailman muutoksis- Lähde: Valtiovarainministeriö/Valtion tilinpäätös, Solidiumin ta, yritysstrategian epämääräisyydestä, yrityksen tilinpäätös, Valtion eläkerahaston tilinpäätös, Asuntorahaston
Recommended publications
  • Tuotettu Buketti-Järjestelmästä
    MINISTRY OF FINANCE VM/2012/02.02.00.00/2018 4 April 2019 Distribution as listed GENERAL GOVERNMENT FISCAL PLAN 2020–2023 The General Government Fiscal Plan also includes Finland’s Stability Programme, and it meets the EU’s requirement for a medium-term fiscal plan. In accordance with Article 4 of Regulation 473/13, the General Government Fiscal Plan is based on independent macroeconomic and fiscal forecasts produced by the Economics Department of the Ministry of Finance. Specific information relating to the Stability Programme is presented in Appendix 5. The General Government Fiscal Plan 2020–2023 does not contain new policy lines; it is based on current legislation and it takes into account the impacts of decisions made by Prime Minister Sipilä’s Government on expenditure and revenue levels in the coming years. The Government has today, following preparatory consideration of the matter in the Ministerial Finance Committee and pursuant to section 2 of the Decree on the General Government Fiscal Plan (120/2014), section 1 of the Budget Decree (1243/1992) and the Government’s decision issued on 24 April 2003 on the principles of formulating central government spending limits proposals, budget proposals and operating and financial plans, issued the following General Government Fiscal Plan and the central government spending limits decision included within it as well as a limit for local government expenditure set by central government measures: 1. Economic challenges and the economic policy line Finland’s economy and public finances have strengthened significantly in recent years. The general government deficit has declined and the debt ratio is decreasing.
    [Show full text]
  • Statement on the Corporate Governance and Steering System 2016 Finnvera’S Financial Review 2016 2
    Statement on the Corporate Governance and Steering System 2016 FINNVERA’s FinanciaL REVIEW 2016 2 Statement on the Corporate Governance and Steering System Finnvera’s Financial Review 2016 Statement on the Corporate Governance and Steering System Contents Statement on the Corporate Governance and Steering System .............. 3 Acts and rules governing the operations ........................................... 3 The goals of good corporate governance ........................................... 3 Ownership and ownership policy ..................................................... 4 Administrative bodies of Finnvera ........................................ ........... 4 General Meeting of Shareholders ........................................ 4 Supervisory Board ............................................................ 4 Board of Directors ............................................................ 5 Inspection Committee of the Board of Directors ..................... 7 Remuneration Committee of the Board of Directors ................ 7 Chief Executive Officer, Management Group and Corporate Management Team ............................................. 8 Salaries and fees .......................................................................... 8 Operating principles for internal control ............................................ 9 Risk management ......................................................................... 9 Controlling the financial reporting process ........................................ 9 Compliance function .....................................................................
    [Show full text]
  • Yhtiöittämisen Periaatteet Valtiolla
    Valtiovarainministeriö Yhtiöittämisen periaatteet valtiolla Esiselvitys 30.1.2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto 30.1.2018 SISÄLLYS JOHDANTO .............................................................................................................................................. 2 1 Valtion yhtiöt ja omistajapolitiikan periaatteet ................................................................................ 3 1.1 Valtion omistamisen perusta ......................................................................................................... 3 1.2 Omistajaohjaus .............................................................................................................................. 4 1.3 Valtion yhtiöt .................................................................................................................................. 6 2 Valtion liikelaitokset ..................................................................................................................... 10 2.1 Euroopan yhteisön päätös Tieliikelaitosta koskien ...................................................................... 10 2.2 Valtion liikelaitoksia koskeva lainsäädäntö .................................................................................. 12 3 Rahastot ...................................................................................................................................... 14 3.1 Valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot ................................................................................... 14 3.2 Itsenäiset
    [Show full text]
  • This Document Has Been Downloaded from Tampub – the Institutional Repository of University of Tampere
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Trepo - Institutional Repository of Tampere University This document has been downloaded from TamPub – The Institutional Repository of University of Tampere Post-print The permanent address of the publication is http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405281513 Author(s): Kankaanpää, Jari; Oulasvirta, Lasse; Wacker, Jani Title: Steering and Monitoring Model of State-Owned Enterprises Year: 2014 Journal Title: International Journal of Public Administration Vol and number: 37 : 7 Pages: 409-423 ISSN: 0190-0692 Discipline: Business and management; Political science School /Other Unit: School of Management Item Type: Journal Article Language: en DOI: http://dx.doi.org/10.1080/01900692.2013.858355 URN: URN:NBN:fi:uta-201405281513 All material supplied via TamPub is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorized user. Steering and Monitoring Model of State-Owned Enterprises Introduction Privatisation of stated-owned enterprises (SOEs) gained considerable momentum in developing and developed countries in the 1980s and 1990s (The World Bank, 2006, p. 3). Despite wide-ranging privatisation programmes, SOEs are still and will be an important part of many economies, especially in developing economies (La Porta, Lopez-de-Silanes, & Shleifer, 1999; Ezzamel, Wilmott, & Worthington, 2008; Vagliasindi, 2008; Ennser-Jedenastik, 2013).
    [Show full text]
  • Finavia Responsibility Report 2019
    RESPONSIBILITY AT FINAVIA A PART OF SOCIETY SAFETY PERSONNEL ENVIRONMENT GRI 2019 Responsibility report RESPONSIBILITY REPORT 2019 1 RESPONSIBILITY AT FINAVIA A PART OF SOCIETY SAFETY PERSONNEL ENVIRONMENT GRI Finavia in brief Finavia is an airport company which operates and develops 21 airports in different parts of Finland. We serve Finnish and international passengers and airlines. Our key mission is to ensure smooth travel from Finland to different parts of the world and back. By developing airports and smooth connections, we create jobs and support Finland’s international competitiveness. We bear our responsibility for the impact of our activities on people, the environment and society at large. Safety, security, sustainable development and connectivity are at the core of our responsibility. At Finavia, responsibility consists of details, and every single detail counts. RESPONSIBILITY REPORT 2019 2 Content RESPONSIBILITY AT FINAVIA ..................... 4 FINAVIA’S ENVIRONMENTAL WORK .... 43 Key events ........................................................................... 4 Finavia’s climate programme.....................................45 Responsibility at Finavia .................................................5 Goals and achievements of environmental Responsibility goals ..........................................................8 responsibility ...................................................................47 Stakeholder cooperation .............................................10 Environmental investments .......................................49
    [Show full text]
  • Regulatory Reform in Finland
    Regulatory Reform in Finland MARKETISATION OF GOVERNMENT SERVICES – STATE-OWNED ENTERPRISES ORGANISATION FOR ECONOMIC CO-OPERATION AND DEVELOPMENT Pursuant to Article 1 of the Convention signed in Paris on 14th December 1960, and which came into force on 30th September 1961, the Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) shall promote policies designed: − to achieve the highest sustainable economic growth and employment and a rising standard of living in Member countries, while maintaining financial stability, and thus to contribute to the development of the world economy; − to contribute to sound economic expansion in Member as well as non-member countries in the process of economic development; and − to contribute to the expansion of world trade on a multilateral, non-discriminatory basis in accordance with international obligations. The original Member countries of the OECD are Austria, Belgium, Canada, Denmark, France, Germany, Greece, Iceland, Ireland, Italy, Luxembourg, the Netherlands, Norway, Portugal, Spain, Sweden, Switzerland, Turkey, the United Kingdom and the United States. The following countries became Members subsequently through accession at the dates indicated hereafter: Japan (28th April 1964), Finland (28th January 1969), Australia (7th June 1971), New Zealand (29th May 1973), Mexico (18th May 1994), the Czech Republic (21st December 1995), Hungary (7th May 1996), Poland (22nd November 1996), Korea (12th December 1996) and the Slovak Republic (14th December 2000). The Commission of the European Communities takes part in the work of the OECD (Article 13 of the OECD Convention). © OECD 2003. Permission to reproduce a portion of this work for non-commercial purposes or classroom use should be obtained through the Centre français d’exploitation du droit de copie (CFC), 20, rue des Grands-Augustins, 75006 Paris, France, tel.
    [Show full text]
  • Mint of Finland Group's Annual Report 2015
    CEO’s report Page 1 / 40 CEO’s report Mint of Finland Group made progress in all business areas during 2015, even though we failed to fully achieve our profitability targets. We paved the way for a better future by continuing to follow through strategically important changes. The sector is typically dependent on the development of raw material prices. The prices of nickel, copper and steel have been falling for several years. This makes it increasingly more challenging for metal processors to identify niches of profitability in the different areas of operations. The company managed to solve some, but not all of these challenges. Progress in the circulation and collector coin businesses Customer satisfaction and Demand in the circulation coin business picked up after a quiet spell in 2014. Mint of profitability are indicators Finland successfully won new customers in Latin America and Africa. The projects of everything we do. secured will mean work for the company’s circulation coin production for a longer period. It was also pleasing to note, that the company managed to further strength customer relations through the quality of its products and operations. Despite numerous measures to restore the company to a sound basis, the Group failed to a positive result. The blank business failed to fully achieve the volume pursued, but the operating result was clearly positive. In the collector coin business, our long-term work with customer relations and developing our own business was rewarded with positive earnings. Likewise, there was an increase in exports of Finnish collector coins, which now account for almost 50% of sales, which is also encouraging looking ahead.
    [Show full text]
  • Corporate Governance and Remuneration Statement
    2017 CORPORATE GOVERNANCE AND REMUNERATION STATEMENT 2017 Year 2017 The brochure contains an overview of Finavia’s business operations in 2017, sets Contents out the company’s goals and achievements, YEAR 2017 and presents the CEO’s review. Vuosi 2017 1 2017 Responsibility report The report covers the priorities of Finavia’s responsibility work, its aims RESPONSIBILITY REPORT and the results already achieved. 3 Vastuullisuusraportti 2017 1 Report on governance and management system Finavia Corporation 4 Observing the Governance Code 5 Corporate structure 6 Administrative and operative bodies 7 2017 Corporate governance Internal control, risk management and internal audit 15 and remuneration statement Audit 17 CORPORATE The publication contains a description of GOVERNANCE AND Finavia’s governance and steering system, as Related party transactions 18 REMUNERATION STATEMENT well as the salary and compensation report. Salary and compensation report 2017 Principles 20 Financial statements Remuneration of the Board of Directors 21 The financial statements contain the Board Remuneration of the CEO and other management 22 FINANCIAL of Directors’ report and the main details of STATEMENTS Finavia’s finances. 19 Bonuses payable to other members of staff 24 Tilinpäätös 2017 1 Corporate governance and remuneration statement 2017 2 3 Finavia Corporation 4 Observing the Governance Code 5 Corporate structure 6 Administrative and operative bodies 7 Internal control, risk management and internal audit 15 Audit 17 Related party transactions 18 REPORT ON GOVERNANCE AND MANAGEMENT SYSTEM Corporate governance and remuneration statement 2017 3 Finavia Corporation Finavia Corporation (hereafter “Finavia” or the “Company”) is Decision-making and governance in Finavia is in accordance a fully state-owned public limited company.
    [Show full text]
  • Finavia Corporate Governance and Remuneration Statement 2019
    2019 Corporate Governance and Remuneration Statement Finavia in brief Finavia is an airport company which operates and develops 21 airports around Finland. We serve Finnish and international passengers and airlines. Our key mission is to ensure smooth travel from Finland to different parts of the world and back. By developing airports and smooth connections, we create jobs and support Finland’s international competitiveness. We bear our responsibility for the impact of our activities on people, the environment and society at large. Safety, security, sustainable development and connectivity are at the core of our responsibility. At Finavia, responsibility is made of details, and every single detail counts. Contents CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT .............4 Finavia Corporation ..............................................................................4 Observing the finnish corporate governance code ..................4 Corporate structure .............................................................................4 Administrative and operative bodies .............................................4 General Meeting ................................................................................5 Board of Directors ............................................................................5 Members of the Board of Directors on 31 December 2019 ....6 Committees of the Board of Directors ....................................8 Chief Executive Officer ..................................................................8 Executive Group ...............................................................................8
    [Show full text]
  • General Government Fiscal Plan 2022-2025
    MINISTRY OF FINANCE VN/24238/2020 12 May 2021 Distribution as listed GENERAL GOVERNMENT FISCAL PLAN 2022–2025 The General Government Fiscal Plan also includes Finland’s Stability Programme, and it meets the EU’s requirement for a medium-term fiscal plan. In accordance with Article 4 of Regulation 473/2013, the General Government Fiscal Plan is based on independent macroeconomic and fiscal forecasts produced by the Economics Department of the Ministry of Finance. Specific information related to the Stability Programme is presented in Appendix 6. The Government has today, following preparatory consideration of the matter in the Ministerial Finance Committee and pursuant to section 2 of the Decree on the General Government Fiscal Plan (120/2014), section 1 of the Budget Decree (1243/1992) and the Government’s decision issued on 24 April 2003 on the principles of formulating central government spending limits proposals, budget proposals and operating and financial plans, issued the following General Government Fiscal Plan and the Decision on Central Government Spending Limits included within it: 1. Economic challenges and the economic policy line The aim of the economic policy of Prime Minister Marin’s Government Programme is to increase wellbeing and prosperity. This means ecologically and socially sustainable economic growth, high employment and sustainable public finances. In the Government Programme, the Government set as its key economic policy objectives: — given normal global and related domestic economic circumstances, the employment rate will be raised to 75% and the number of people in employment will increase by a minimum of 60,000 by the end of 2023 — given normal global economic circumstances, Finland’s general government finances will be in balance in 2023 — the Government’s decisions will decrease inequality and narrow the income gaps — the Government’s decisions will put Finland on a path towards achieving carbonneutrality by 2035.
    [Show full text]
  • Annual Report 2018 CONTENTS
    Annual Report 2018 CONTENTS CEO’S REVIEW OPERATING 3 KEY FIGURES 7 10 ENVIRONMENT 14 STRATEGY AND MEGATRENDS 17 AIRPORTS 23 VALUE CREATION 18 HELSINKI AIRPORT 21 AIRPORT NETWORK ANNUAL REPORT 2018 2 Key figures CEO’s review Operating environment Strategy Airports 2018 Value creation Key figures ANNUAL REPORT 2018 3 Key figures CEO’s review Operating environment Strategy Airports 2018 Value creation Revenue by business area 2017–2018 (MEUR) Group’s key indicators 2018 2017 2016 280 2018 Revenue, EUR million 377.3 373.6 380.9 2017 Ivalo Operating profit without extraordinary items, EUR million 61.4 60.0 55.7 Enontekiö 242,457 26,063 15.1% 210 2.1% Kittilä 354,561 Operating profit without extraordinary items, % 16.3 16.1 14.5 9.1% Rovaniemi 140 Profit for the period, EUR million*** 45.3 37.7 28.3 644,144 11.2% Cash flow from operations, EUR million 99.3 105.7 97.7 Kemi-Tornio 66,800 70 -36.1% Cash flow-based investments, EUR million 239.5 181.8 182.8 Kuusamo Oulu 113,569 1,096,917 29.4% 18.8% Kajaani 0 Return on equity, %*** 7.0 6.2 4.8 88,815 Kokkola-Pietarsaari 1.6% 1. 2. 3. 4. 68,636 Return on investment, %*** 6.9 6.1 5.0 -14.0% Kuopio 245,682 Vaasa 4.4% 1. 2. 315,900 Jyväskylä Helsinki Airport Equity ratio, %*** 58.7 58.4 58.9 5.3% 72,083 Joensuu Airport Network 6.1% 121,554 Halli Savonlinna 1.5% Pori Tampere-Pirkkala 15 259.1 MEUR 66.6 MEUR Net debt, EUR million, %*** 300.3 295.7 228.2 10,757 17,625 228,096 -40% Change +9.50% Change +16.30% -13.3% -24.0% -0.8% Utti Total passenger volume, million 25.0 22.7 20.8 7 3.
    [Show full text]
  • Finland 100 Years. Together. Finland 100 Centenary Celebration Report Finland 100 Celebration Report
    Finland 100 years. Together. Finland 100 Centenary Celebration Report Finland 100 celebration report The Prime Minister’s Office appointed a team to oversee the Finland 100 project from 14 August 2013 until 31 January 2018. The Finland 100 Secretariat was tasked with compiling a report on the centenary celebrations. This report is a summary of the events held in honour of the 100th anniversary of Finland’s independence and the outcomes of the pro- ject. The report is designed to provide more insight into the project and the huge amount of work that Finns and friends of Finland put into the celebrations. Prime Minister’s Office Publications 11/2018 Keywords: Finland 100, anniversary, centenary celebrations, report Publisher: Prime Minister’s Office PDF version: suomi100raportti.fi Layout: Oy SEK Ab Printing: Grano, Helsinki, 2018 ISBN 978-952-287-669-0 (print) ISBN 978-952-287-668-3 (PDF) Cover photo: Juha Metso Table of contents Introduction ............................................................................................................ 4 The blue-and-white message reached people .....................................................72 We did it together .................................................................................................. 6 A blue-and-white year on all channels .................................................................... 76 A mission for 100-year-old Finland ............................................................................8 Boost in tourism in Finland during the centenary year
    [Show full text]