Vakka-Suomen Lastensuojelun Suunnitelma 2009 – 2013

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Vakka-Suomen Lastensuojelun Suunnitelma 2009 – 2013 - Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 – 2013 Toteutumaraportti joulukuu 2013 0 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO............................................................................................................... 2 2. TOTEUTUMINEN...................................................................................................... 3 2.1. Yhteistyön toteutuminen……………………………………………… 3 2.2. Seurantasuunnitelman toteutuminen………………………………… 3 3. LAPSIASIAINNEUVOSTON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA..... 3 4. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNISSA............................................................... 4 5. KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN V. 2013......... 8 6. PALVELUT VAKKA-SUOMESSA............................................................................. 11 6.1. Lastensuojelun palvelut………………………………………………. 11 6.2. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut……………………………… 11 7. VAKKA-SUOMEN SOSIAALIJOHDON ARVIO........................................................ 16 Liite 1. Toimijaverkosto...............................................................................18 Liite 2. Huolen vyöhykkeistö.......................................................................23 Liite 3. Indikaattoritaulukot vuosilta 2008-2012...........................................24 1 1 JOHDANTO Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan 1.1.2008 alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12§:n mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kun- nan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanval- tuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomi- oon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: o Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila. o Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut. o Lastensuojelun tarve kunnassa. o Lastensuojeluun varattavat voimavarat. o Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun pal- velujärjestelmä. o Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä. o Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. o Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta. Suunnitelma on vahvistettu 2009 kunkin Vakka-Suomen kunnan kunnanvaltuustossa. Suunnitelman toteuttamista ja seurantaa varten Vakka-Suomeen perustettiin seutukunnallinen lap- siasiainneuvosto, joka kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Neuvostossa on edustajat sosiaalityöstä, pe- rusterveydenhuollosta, perhetyöstä, koulutoimesta, nuorisotoimesta, lasten psykiatriasta, kulttuuri- toimesta, vapaa-aikatoimesta, poliisista ja seurakunnasta. Lisäksi kokouksiin osallistuvat Vakka- Suomen sosiaalijohtajat. Seurantaraportti on tehty kerran vuodessa ajalla 1.7. - 30.6. Suunnitelmasta tarkemmin määritellyt vuosikohtaiset tavoitteet on sovittu vuosittain tavoiteryhmässä ja vahvistettu lapsiasiainneuvostossa. Nyt käsitellään vuoden 2013 raporttia, joka kerätty ajalta 1.1.2013-31.12.2013. Tämä seurantara- portti on viimeinen ja käsittelee vuodelle 2013 asetettuja tavoitteita. Uutena seurantaraportissa on tilastot sosiaalipäivystystapahtumista. Vuoden 2012 raportissa sosiaalipäivystystapahtumat olivat viikonlopun ja arkipyhien osalta. Raportti käsittelee suunnitelman toteutumista ja seurantaa, lapsiasianneuvoston arviota asukkaiden hyvinvoinnin tilasta ja lastensuojelun tarvetta kunnissa. Raportissa käydään läpi keskeiset kehittä- miskohteet ja niiden toteutuminen vuoden 2013 osalta. Palvelujen nykytilan kuvaus Vakka- Suomessa on kerätty seudun johtavilta viranhaltijoilta, kuvaus on vuoden 2013 lopun tilanne. Ra- portti päättyy hyvinvointitilinpäätöksen tilastotietoihin perustuvaan seudun sosiaalijohdon arvioon seudun tilanteesta. 2 2 TOTEUTUMINEN 2.1. Yhteistyön toteutuminen Lapsiasianneuvosto on kokoontunut vuoden 2013 aikana yhteensä neljä kertaa. Tavoite-työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa ja koonnut vuoden 2013 toimintaa sekä työstänyt uutta lastensuo- jelusuunnitelmaa vuosille 2014-2018. Asiakkaiden palveluiden kehittäminen on ollut eri hallintokuntien yhteistyön keskiössä, erityisesti varhaisen puuttumisen toimintamalleja on kehitetty niin, että ne vastaisivat asiakkaiden palvelutar- vetta. Henkilöstöresursseja on saatu alueelle lisää, mutta edelleen on kiinnitettävä huomiota työn organisointiin ja resursseihin. Ennaltaehkäisevien palveluiden vaikutus tulee näkymään vasta vuosi- en jälkeen. Huomioitavaa on, että ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen vaatii kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä. Vakka-suomen sosiaalipalvelut on tehnyt kuluneen kauden tiivistä yhteistyötä, uusia lastensuojelun prosessit on kuvattu ja näistä on järjestetty henkilökunnalla yhteisiä koulutuksia. Viikonlopun ja arkipyhien sosiaalipäivystys on edelleen toteutettu Vakka-Suomen omana toimintana ja toiminta on sujunut hyvin. Vakka-Suomessa on aloitettu neuvottelut yhteisen päivystyksen järjestämisestä alu- eellisesti myös arki-iltoihin virka-ajan ulkopuolella. 2.2. Seurantasuunnitelman toteutuminen Seurantasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa käytetään hyväksi tähän raporttiin kerättyjä seuran- tataulukoita (Taulukot 2-8). Lapsiperheiden palvelut on resurssoitu eri tavalla Vakka-Suomen kun- nissa. Taulukoissa 7 ja 8 on havainnollistettu palveluiden saatavuus kunnittain. Taulukko perustuu seutukunnan johtavien viranhaltijoiden itsearviointiin. Lastensuojelun tarpeesta kunnissa on kerätty tietoa taulukoihin 2-6. Seurannassa on käytetty myös lapsiasiainneuvoston jäsenten arviota asuk- kaiden hyvinvoinnin tilasta. Näitä kerättyjä tietoja lastensuojelun ja ennaltaehkäisevien palvelujen tilanteesta käsitellään kerran vuodessa kuntien sosiaalilautakunnissa. Tämän seurantaraportin lisäksi tehdään tarkempi seuranta kerran valtuustokaudessa (joka 4. vuosi). Tähän suunnitelmakauden raporttiin kootaan yllämainitut tiedot ajalta 2009-2013 ja se käsitellään myös kuntien valtuustoissa. Tarkemmista kunnittain seurat- tavista tiedoista sekä tarkemmasta seurannan toteuttamistavasta sovitaan sosiaalijohtajien kokouk- sessa 3 LAPSIASIAINNEUVOSTON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA Vakka-Suomen lastensuojelusuunnitelman 2014 – 2018 laatimiseen yhteydessä esitettiin lapsiasi- ainneuvoston jäsenille syksyllä 2013 kysymyksiä asukkaiden (asiantuntijoiden arvioimina) hyvin- voinnin tilasta. Näitä kysymyksiä olivat, mitkä huolettavat työntekijänä / ammattiryhmän edustajana 1) vanhempien elämässä, 2) lasten elämässä ja 3) nuorten elämässä. Yleisesti voidaan todeta, että lapsiperheet voivat hyvin. Huonovointisten perheiden ja lasten määrä on lisääntynyt ja erityisesti nuorten ja vanhempien ongelmat syventyneet. Huolestuttavaa on se, että vanhempien suhtautuminen alkoholiin on muuttunut suvaitsevaisemmaksi ja ajatellaan, että parempi 3 kokeilla alkoholia kotona kuin jossain vanhempien tietämättömässä paikassa. Vanhemmat ostavat alaikäisille alkoholia ja nuoret kertovat avoimesti tästä. Huolestuttavaa on myös se, että vanhempien väsyminen, työttömyys , taloudelliset ongelmat ja avio-, avoerot ovat lisänneet vanhempien alkoho- lin käyttöä ja mielenterveyden ongelmia. Huolestuttavaa on kuitenkin hoitokontaktien vähyys mie- lenterveys ja päihdeyksikön palveluihin niillä vanhemmilla, jotka tarvitsisivat tukea alkoholiongel- miinsa. Lasten osalta on huolestuttavaa, että lapset piilottelevat ja suojelevat vanhempiensa tilannetta pit- kään ja voivat joutua kantamaan vastuun perheestä. Tämä lisää psyykkisiä oireita, joihin hoitoa on vähemmän tarjolla lastenpsykiatrisen poliklinikan henkilöstö resurssien vaihdellessa. Nuorille rajojen asettaminen on ongelmallista. Vanhemmilla ei ole hallinnassa lasten tai nuorten päivärytmin ja ns. ruutuajan vahtiminen. Lisäksi seksuaalisuus korostuu 14 – 15 – vuotiailla tytöil- lä, joiden poikaystävät ovat täysi-ikäisiä. Myös nuorten suhtautuminen kannabikseen on vapautu- nut, mikä näkyy ammattikoulussa. Nuoret pyrkivät myös aikuistumaan liian nopeasti ja 16-vuotiaat hankkivat oman asunnon, joista on vaarana muodostua ns. bilekämppiä ja jolloin vaarana on koulun keskeytyminen. Eri hallintoaloilla on ollut aika rauhallista, mutta pysyvä huoli on pienestä osasta lapsia ja nuoria on koko ajan. Valitettavaa on todeta se, että huonovointisten perheiden ja lasten määrä on lisääntynyt ja ongelmat ovat selvästi syventyneet. Em. mainittujen perheiden kanssa joudutaan tekemään tois- tuvasti ja pitkään töitä. 4 LASTENSUOJELUN TARVE KUNNISSA Lastensuojelun tarve ja lastensuojelun piirissä olevien asiakkaitten määrä on kasvanut kaikissa Vakka-Suomen kunnissa selkeästi Uudenkaupungin kaupunkia lukuun ottamatta. Lapsiperheiden kanssa tehtävä ennaltaehkäisevään työhön on panostettu, erityisesti Uudessakaupungissa ehkäise- vällä perhetyöllä. Lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt lähes kaikissa Vakka-Suomen kunnissa, Taivassalossa pysynyt lähes samana vuoteen 2012 verrattaessa. Lastensuojelutarpeen sel- vityksiä on tehty huomattavasti enemmän, mikä viittaa siihen että ilmoituksia on tullut uusista, ei asiakkaina olevista lapsista ja nuorista. Myös uusien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on noussut Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Positiivista on se, että laitossijoitusten
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Toponyms and Place Heritage As Sources of Place Brand Value
    Paula Sjöblom–Ulla Hakala Toponyms and place heritage as sources of place brand value 1. Introduction Commercial producers have long seen the advantage of branding their products, and the idea of discovering or creating uniqueness also attracts the leaders and governments of countries, states and cities (aShWorth 2009). However, traditional product marketing framework has proved to be inadequate for places; therefore, place branding has rather leaned on corporate branding. Place branding is a long-term, strategic process that requires continuity, and these actions take time to be recognised (KavaratZIS 2009). As generally recognised not only in onomastics but also in marketing, a name can be seen as the core of a brand. Therefore, a place name is the core of a place brand. Having a name is having an identity. A brand name has functions that can be regarded as sources of brand equity, and name changes have proved to cause discomfort and distress amongst consumers (e.g. RounD–RoPER 2012, BRoWn 2016). The name of a place – having stayed unchanged – has traditionally represented permanence and stability and could be regarded as the place’s memory (BASSO 1996, hEllElanD 2009). Referring to lauRa koSTanSki (2016) and her theory of toponymic attachment, place names carry strong emotional and functional attachments. This theory is very important also regarding place branding. According to GRAHAM et al. (2000), heritage can be defined as the past and future in the present. Accordingly, place heritage is heritage which is bound up with physical space that is a place. As for the concept of place, it is a named space (lÉVi-STRauSS 1962).
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Club Health Assessment MBR0087
    Club Health Assessment for District 107 A through June 2019 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 137239 Åland Culinaria 02/11/2019 Active 20 20 0 20 100.00% 0 5 MC N/R Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 5 0 0 0 0.00% 5 8 M,VP,MC,SC 12 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 32 1 2 -1 -3.03% 33 9 0 M,MC,SC 1 $1000.00 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 3 1 2 7.14% 28 36 0 M,MC,SC 0 $546.20 20334 AURA 11/07/1968 Active 41 1 1 0 0.00% 41 3 1 M,MC,SC 13 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 16 3 1 2 14.29% 14 2 0 M,MC 1 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 15 2 0 2 15.38% 13 0 M,MC,SC 12 $874.42 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 24 2 1 1 4.35% 23 10 1 SC 24+ 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 28 0 1 -1 -3.45% 29 15 4 M,MC,SC 13 20339 KAARINA 02/21/1966
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • Sosiaaliasiamiehen Selvitys
    SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS 2016 KATI LAMMI, OTM SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES Kaarina Koski Tl Kustavi Laitila Lieto Raisio Rusko Somero Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa OY VASSO AB VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ................................................................................................................................. 1 1.1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI ............................................................................................. 1 1.2 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ................................................................................................... 1 2 KUNTAKYSELYYN 2016 LIITTYVÄ ERITYISTARKASTELU ............................................................. 2 2.1 TOIMEENTULOTUKI ................................................................................................................. 2 2.1.1 Toimeentulotuki ja sosiaalityö .................................................................................. 3 2.1.2 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ........................................................... 5 2.1.3 Täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen käytettävä määräraha 7 2.2 KEHITYSVAMMALAIN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VAHVISTAMISTA JA SEN RAJOITTAMISEN EDELLYTYKISÄ KOSKEVAT UUDET SÄÄNNÖKSET .................................................................................... 8 2.2.1 Muutokset asiakkaan näkökulmasta ..................................................................... 8 2.2.2 Muutokset palvelujen järjestäjän ja tuottajan
    [Show full text]
  • Homelessness in Finland 2020
    Report 2021 Homelessness in Finland 2020 Figure 1. Homelessness in Finland 1989–2020. Contents Appendix 3: Data behind the charts .............................................. 23 Report 2021: Homelessness in Finland 2020 Published: 03/26/2021 Dnro: ARA-08.02.00-2021-2 The Housing Finance and Development Centre of Finland (ARA) 2 Summary • In 2020, there were a total of 4,341 homeless people living alone. The number decreased by 259 people compared to 2019. Homelessness has decreased continuously since 2013. • The number of people who were classified as long-term homeless was 1,054. The number increased by 93 people from the previous year. Long-term homelessness has been measured since 2008, and this was the first time the number has grown. One out of four homeless people are experiencing long-term homelessness. • Half of all homeless people live in the Greater Helsinki area, and more than three quarters live in the 10 largest cities. • In the last two years, the number of homeless people staying outdoors, in temporary shelters and hostels has been more than 1,200, while the number remained below 800 between 2014 and 2018. • The number of homeless women, immigrants and families decreased compared to 2019. One in four homeless people is a woman. • The homelessness of young people under the age of 25 remained at the same level as the previous year. • The homelessness of single people has decreased continuously for eight years in a row. • Long-term homelessness has decreased since 2008, with the exception of 2020. Information in the report and interpretation of the results In autumn 2020, the Housing Finance and Development Centre (ARA) sent a homelessness survey to all 294 municipalities in mainland Finland.
    [Show full text]
  • Six Estate Landscapes Traces of Medieval Feudalisation in Finland?
    GEORG HAGGRÉN University of Helsinki Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, Archaeology Six Estate Landscapes Traces of Medieval Feudalisation in Finland? ABSTRACT: In Sweden, human geographers and medieval archaeologists have recently showed how the property boundaries around settlements and their holdings have become permanent already during the early Middle Ages. This is particularly true when speaking of large domains owned by the aristocracy. It was the time when villages and hamlets were established and the still existing base of the land ownership system was made. Most of these property boundaries are still visible today. This seems to be the case also in SW Finland, especially concerning the land owned by the medieval nobility. Combining the data from historical maps, archival sources, and archaeological record with ancient and still existing boundaries, it is possible to reconstruct a manorial landscape that was based on the of the medieval landownership. The half a dozen cases from different provinces (Askainen in Lemu, Viurila in Halikko, Prästkulla in Tenhola, Hertognäs in Helsinki, Jutikkala in Sääksmäki and Anola in Ulvila), which are discussed in this article, rep­ resent this group of approximately hundred large, medieval manorial estates, which were established in the early 15th century at the latest. KEY WORDS: Middle Ages, feudalisation, noble estate, manor, tenant farm. INTRODUCTION In the early 16th century, before the Reforma- tion, the nobility owned only 3.1% of the farms in Finland lies in the northern part of Europe, in a Finland, while 2.6% of the land was in the hands northern margin of the Western world, far from the of Church.
    [Show full text]
  • Final Disposal of Spent Nuclear Fuel in Finnish Bedrock - Olkiluoto Site Report
    FI9900144 POSIVA 99-10 Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock - Olkiluoto site report Pekka Anttila, Fortum Engineering Oy Henry Ahokas, Fintact Oy Kai Front, VTT Communities and Infrastructure Heikki Hinkkanen, Posiva Oy Erik Johansson, Saanio & Riekkola Oy Seppo Paulamaki, Geological Survey of Finland Reijo Riekkola, Saanio & Riekkola Oy Jouni Saari, Fortum Engineering Oy Pauli Saksa, Fintact Oy Margit Snellman, Posiva Oy Liisa Wikstrom. Posiva Oy Antti Ohberg, Saanio & Riekkola Oy 30-42 June 1 999 Maps: ©Maanmittauslaitos permission 41/MYY/99 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN-OO1OO HELSINKI. FINLAND Phone (09) 2280 3O (nat.), ( + 358-9-) 2280 30 (int.) Fax (O9) 2280 3719 (nat.). ( + 358-9-) 228O 3719 (int.) ISBN 951-652-065-0 ISSN 1239-3096 Posiva-raportti - Posiva Report Raportin tunnus -Report code POSIVA 99-10 Posiva Oy . Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND JuiKaisuaika uate Puh. (09) 2280 30 - Int. Tel. +358 9 2280 30 June 1999 Tekijä(t) - Author(s) Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Pekka Anttila, Henry Ahokas, Kai Front, Heikki Hinkkanen, Erik Johansson, Seppo Paulamäki, Reijo Riekkola, Jouni Saari, Posiva Oy Pauli Saksa, Margit Snellman, Liisa Wikström, Antti Öhberg Nimeke - Title FINAL DISPOSAL OF SPENT NUCLEAR FUEL IN FINNISH BEDROCK OLKILUOTO SITE REPORT Tiivistelmä - Abstract Posiva Oy is studying the Finnish bedrock for the geological disposal of spent nuclear fuel. The study is based on the site selection research programme started originally in 1983. The programme is in accordance with the decision in principle by the Council of State in 1983 and aims at the selection of one site in 2000.
    [Show full text]
  • Aura, Kustavi, Loimaa, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pöytyä, Sauvo, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa
    VAALIALUE 2: Aura, Kustavi, Loimaa, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pöytyä, Sauvo, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa LISTA L 296 Mäkinen Martti Tutkimus- ja kehitysjohtaja Paimio 260 Aitamurto Pentti Laadunmittaaja, eläkeläinen Uusikaupunki 297 Rajamäki Simo ATK-suunnittelija Loimaa 261 Keskinen Päivi Valmistustyöntekijä Mynämäki 298 Salminen Kari Filosofian maisteri Nousiainen 262 Kuosmanen Pekka Tiedottaja, eläkeläinen Sauvo 299 Ström Anne-Maria Myyjä Oripää 263 Rajala Matti Veneentekijä Pöytyä LISTA P 264 Rasi Jarmo Rehtori Loimaa 300 Kallio Jarkko Aluepäällikkö Paimio 265 Rautio Rauno Eläkeläinen Paimio 301 Kaurila Matti Myynti-insinööri, MV Pöytyä 266 Tammelin Pirkko Hallintopäällikkö Vehmaa 302 Kössi Päivi Yrittäjä Oripää 267 Tiainen Marko Putkiasentaja Aura 303 Laakso Arvo Eläkeläinen, yrittäjä Aura LISTA M 304 Lahdenperä Antti Vanhempi rikoskonstaapeli, matkailuyritt. Taivassalo 268 Alho Eila KM, yrittäjä Pöytyä 305 Lakkapää Katri Farmaseutti Nousiainen 269 Jalonen Kimmo Lähihoitaja Paimio 306 Lehto Seppo Sähköteknikko Vehmaa 270 Kakkonen Jorma Diakoni, eläkeläinen Paimio 307 Lindstedt Kim Yrittäjä Parainen 271 Kanervo Mirja Eläkeläinen Sauvo 308 Maikola Eija Suuhygienisti Uusikaupunki 272 Knuutila Eino Suntio, eläkeläinen Loimaa 309 Olli Maria Sairaanhoitaja, tradenomi Nousiainen 273 Koukonen Veikko Myyntineuvottelija, eläkeläinen Uusikaupunki 310 Paananen Petteri Myyntipäällikkö Nousiainen 274 Kulmala Arja KM, SHO Paimio 311 Pietilä Sirpa Maatalousyrittäjä Loimaa 275 Pakkanen Markku Puutaiteilija, eläkeläinen Pöytyä
    [Show full text]