Geological Survey of Finland

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Geological Survey of Finland Geological Survey of Finland Bulletin 303 Contribution to the mineralogy of rapakivi granites: I. Zircon of the Laitila rapakivi, southwestern Finland by Atso Vorma and Tuula Paasivirta Geologinen tutkimuslaitos Espoo 1979 Geological Survey of Finland, Bulletin 303 CONTRIBUTION TO THE MINERALOGY OF RAPAKIVI GRANITES: 1. ZIRCON OF THE LAITILA RAPAKIVI, SOUTHWESTERN FINLAND BY ATSO VOR MA AND TUULA PAASIVIRTA 30 figures and 5 tables in the text GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS ESPOO 1979 Vorma, Atso & Paasivirta, Tuula, 1979: Contribution to the mineralogy of rapakivi g ranites: I. Zircon of the Laitila rapakivi, southwestern Finland. Geological SlIrvey 0/ Finland, Bulletin 303. 40 pages, 30 figures and 5 tables. The hafnium content and the Hf/Zr ratio in zircon indicate a progressive enrichment of hafnium in relation to zirconium with advancing differentiation of the Laitila rapakivi granite. The Hf/Zr ratio in zircon is about 0.023 in the prevailing rapakivi variety, which is the normal rapakivi granite and occupies more than 90 per cent of the massif. In the rock itself, it is 0.025, indicating possibly a very small fractionation of hafnium and zirconium be­ tween the z ircon and other minerals. The contact varieties contain zircon with a Jower Hf/Zr ratio than the sampIes farther from the contact. When zoning is detected in the zircon, the cores are usuall y poorer than the marginal parts in hafnium. Zirco ns in Ji ghter density fractions show a higher Hf/ Zr ratio than those in the heavier fractio ns. In addition, it is most Jikel y that the zircons in the lighter density fractions are richer in uranium and therefore susceptible to metamictizati on. The study is based on 331 microprobe anaJyses of hafnium and zi rconium in zircon and 37 instrumental activation analyses of these elements in the corresponding rock sampJes. Key words: rapakivi, granite, mineraJogy, geochcmistry, zircon, zirconium, hafnium, meta miet, magma, crystallization, differentiation, FinJand. Atso Vorma and Tllllia Paasivirta Geological SlIrvCJ' 0/ Finland, SF-02 150 E spoo 15, Fillland ISBN 951-690-109-3 ISSN 0367-522x Helsinki 1979. Valtion painatuskesklls CONTENTS Introduction .. .. .......................... ..... .................. .......... ... :; Laitila rapakivi . .. ............................ .................... ..... ......... 5 Rock sampie description . .... ....... ...... .......... .. ..... 7 Sampling . ....... .. ..... ....... ... ......... ... .. ............... ...... .... 7 Zirconium and hafnium contents . ......... .. .. .. .... ......... .... .... ... 10 Mode of occurrence of zircon in rapakivi . .. 11 Abundance of zircon in rapakivi ....... .. ... ... .............. ....... .. ... 14 Zircon analysis ..... .................. ..... .. ...... ............................ 15 Sampie preparation and description ...... .. ....... ... .... ... ......... ... 15 Methods ... .................. ... .... ... .. .. , . .. .. .. .. .. .. .. 20 Results .... .. ............. .. ...... ..... .. .. ........ .. ..... .. .. .. .. 21 Zircon composition vs. rock composition ....... .. ........ .. .................... 21 Hf/Zr ratio ..... .... ....... ........................... ... .... ....... .... 21 HfO 2 + Zr0 2 vs. Si0 2 •••••. • •• ••••••••• • • •••...••.•. •••. .. .••••••• • •• • •••• . • 31 Discussion ...................... .. ...... ....... ........ .... ... ............ 31 Acknowledgments ...... .... .. .. .. ... .... ....... .................. ... .. ...... 38 References ... .... .. ........ ......... .... ... ................. ............ 39 INTRODUCTION During recent yea rs, rapakivi granite has re­ 1977, gave a thorough description of the north­ ceived considerable attention in Finland not western part of the massif. Vaasjoki, also in merely because of its attractive texture (see, 1977, discussed the age relations between dif­ e.g., Vorma 1971) but also owing to its mineral­ ferent rapakivi varieties of the Laitila massif. ogy and petrology (Sirnonen and Vorma 1969, These studies form the background to the Vorma 1971, 1972, 1975 and 1976, and Haapala present study. 1977 a), metallogeny (Haapala 1973, 1974, The purpose of this study was to determine 1977 a and 1977 b, Haapala and Ojanperä 1969 whether any correlation between the Hf/ Zr ratio and 1972), and geochronology (Vaasjoki 1977). in zircon and the differentiation of the massif The Laitila rapakivi massif in southwestern could be found. With this in view, 331 micro­ Finland is at present the main object of the probe analyses of hafnium and zirconium from rapakivi studies of one of the present authors zircons and 37 instrumental neutron activation (A. V.). An important part of these studies is analyses of hafnium and zirconium from the the investigation of accessory minerals. Among corresponding rock sampies were performed. In the accessory minerals characteristic of rapakivi, addition, silicate analyses made from the rock zircon is of utmost importance. The study sampies are available. therefore begins with zircon. Similar studies on Atso Vorma is responsible for providing the apatite, monazite, allanite, etc., will be under­ sampIes and for setting up the problems posed taken soon. by this study, and Tuula Paasivirta for the The general evolution of the Laitila massif microprobe analyses. The manuscript was com­ was traced by Vorma in 1976. Haapala, in piled and the condusions were drawn jointly. LAITILA RAPAKIVI The Laitila massif, which comprises an area but doser in mineral and chemical composition of ca. 1 400 sq. km in southwestern Finland, to wiborgite than pyterlite. The ovoidal text ure is a composite pluton. The rock types and their is weil developed, and only thin plagiodase mutual relations can be briefly characterized, mantles around alkali feldspar ovoids are sparsely after Vorma (1976, pp. 37- 56): present. The normal Laitila rapakivi is either The bulk of the massif consists of normal a hornblende-biotite rapakivi or biotite rapa­ Laitila rapakivi, which is similar in texture to kivi. It is highly probable that these different the dassical pyterlite of the Wiborg massif varieties represent different intrusive phases. 6 Geological Survey of Finland, Bulletin 303 17 features so much that they have been designated o 16 r by special names. Some of these are evidently I oE an autolithic nature formed Erom magma 15 chilled earlier and brecciated by the same AI~03 14 magma. Apart certainly is a result of early segregation. Some oE the granites were evidently 13 produced by autointrusion. Finally, some oE 12 the small granite bodies, as, Eor instance, those 11 oE Ytö and Suutila (see Vorma 1976, Plate 1), formed Erom intrusion phases different from FeO tot \:-;-- those represented by the normal rapakivi. 6 The Leliainen-type, even-grained biotite rapa­ kivis form a quite coherent group in the eastern part of the massif. In places, they seem to change gradually to the normal Laitila rapa­ kivi, but in other places the contact is sharp. 3 A contact variety occurs in certain places against 2 the normal rapakivi. All these features can be understood if these granites are taken to be a product oE differentation oE the normal rapakivi o ~--------------------------------~ (magma) and oE autointrusion. 3 So-calied spotted granites form a special 2 group among the biotite rapakivis. It is charac­ teristic oE these granites that there are abundant black biotite aggregates in the small or medium­ grained matrix. The occurrences oE spotted rapakivi are small. Being possibly of anatectic origin, the rock is evidently younger than the normal rapakivi. ~?e~~ßtZ- Distinct Erom the Eoregoing biotite rapakivis, 65 70 75 80 there are certain coarse- to fine-grained biotite 1 1 ••• ___ .... Torkki gr Normal rOpOklYI Väkkäro gr . granites . t and hornblende-biotite granites that occur as I Var ious biotite ~tÖ.,, ; . ropokivis small bodies in the normal Laitila rapakivi . Some oE these are evidently produced by auto­ Fig. 1. Harker diagram of the granitic rocks intrusion from the same intrusive phase Erom from the Laitila rapakivi massif (from Vorma 1976, p. 58). which the normal Laitila rapakivi crystaliized. Some are derived Erom thoroughly different intrusive phases, such as, e.g., the Ytö granite and related rocks. Their emplacement evidently Different textural varieties also occur, such as, took place by the mechanism oE underground e.g., even-grained marginal granite and granite­ cauldron subsidence. According to Vaasjoki porphyritic, as weil as evidently marginal granite. (1977), the age of these granites is 1 540 ± 10 Ma A minor part of the Laitila massif consists while the age oE normal Laitila rapaki vi is of different rapakivi varieties. These deviate 1 573 ± 8 Ma. The Ytö granite and related from the normal Laitila rapakivi in their textural rocks constitute two concentric bodies, in which Geological Survey of Finland, Bulletin 303 7 the marginal granites are coarse-grained and and a younger central biotite granite, called porphyritic, the central granites small-grained Väkkärä granite. A detailed description of this and aplitic. In the Ytö complex both the mar­ complex can be found in Haapala 1977 a. ginal and the central granite are called Ytö The Laitila massif and its country rocks are granites. In the Katinhäntä-Suutila complex the cut by different kinds of rapakivitic dike rocks: marginal granite is known as Suutila granite pegmatite-, granite-, aplite-, porphyry aplite-, and the central granite Katinhäntä aplite. A granite porphyry-, quartz porphyry- and quartz feature peculiar
Recommended publications
  • Talkoot! - Perinteen Tallentaminen, Talkoohengen Etsiminen Ja Hyvien Talkoiden Reseptin Laatiminen
    RAPORTTI TALKOOT! - PERINTEEN TALLENTAMINEN, TALKOOHENGEN ETSIMINEN JA HYVIEN TALKOIDEN RESEPTIN LAATIMINEN. 8.6.2020-7.10-2020 SATAKUNNAN MUSEO Osa Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisia yhteistyö- ja kehittämishankkeita Emilia Merisalo 30.9.2020 Sisällysluettelo 1. Johdanto ............................................................................................................................................................................... 1 1.1. Projektin taustaa .......................................................................................................................................................... 1 1.2 Talkoot ................................................................................................................................................................................ 3 1.3 Talkooperinteen harjoittaminen ........................................................................................................................................... 5 1.4 Talkooperinteen taustaa ja historiaa ..................................................................................................................................... 7 1.5 Perinteen eteenpäin välittäminen......................................................................................................................................... 8 2. Kyselyn tulokset .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • UFF Keräys K-Kaupat Page 1 Akaa Toijala Holkerintie 2 K-Supermarket
    UFF keräys K-kaupat Akaa Toijala Holkerintie 2 K-supermarket Alajärvi Kurejoentie 15 K-supermarket Asikkala Vääksy Maakaupantie 1 K-supermarket Espoo Pohjois-Tapiola Kalevalantie / Louhentie K-market Espoo Malminmäki Malminkorpi 2 K-market Espoo Mankkaa Sinikalliontie 2 K-supermarket Espoo Haukilahti Toppelundinportti 3 K-market Espoo Suvela Sokinsuontie K-market Espoo Niipperi Niiperinkuja 4 K-extra Espoo Kilo Kilonpuistonkatu14 K-supermarket Eura Hinnerjoki Hinnerjoenraitti 8 K-extra Eura Keskusta Satakunnankatu K-market Forssa Yhtiönkatu K-citymarket Haapajärvi Kustaa Vaasankatu 3 K-supermarket Hanko Esplanadi 67 K-supermarket Harjavalta Harjavallankatu 12 K-supermarket Hattula Keskusta Tallitie 4 K-supermarket Hausjärvi Ryttylä as. Ryttyläntie K-extra Heinola Sinilähde Hevossaarentie 1 K-citymarket Helsinki Herttoniemi Hiihtäjäntie K-supermarket Helsinki Itäkeskus Kauppakartanonkatu / Visbyntie K-citymarket Huittinen Keskusta Särmänkatu 1 K-supermarket Hyvinkää Hakalanmäki Lehmustie / Eteläinen kehäkatu K-market Hyvinkää Terrisuo Hyvinkäänkatu 15 K-market Hämeenlinna Tiiriö Katsastusmiehentie 6 K-citymarket Hämeenlinna Lammi Mommilantie 12 K-market Iisalmi Eteläntie 4 K-citymarket Iisalmi Satamakatu 10 K-supermarket Iisalmi Tuumakatu 1 K-market Iitti Kausala Merrankuja 2 K-market Ikaalinen Vanha Tampereentie 18 K-supermarket Imatra Mansikkala Lukiolaisenkuja K-citymarket Joensuu Pilkko Linjatie 2 K-citymarket Joensuu Heinävaara Joensuunväylä 911 K-market Jokioinen Keskusta Koulutie 3 K-market Page 1 UFF keräys K-kaupat Joroinen Valtatie
    [Show full text]
  • Lakkautuskunta Nimike Ajankohta Liitoskunta Nimike
    Lakkautuskunta Nimike Ajankohta Liitoskunta Nimike 994 Pirkkala 1.1.1922 536 Nokia 321 Kyyrölä 1.1.1934 - Luovutetulla alueella 013 Antrea 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 080 Harlu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 087 Heinjoki 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 093 Hiitola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 147 Impilahti 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 162 Jaakkima 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 168 Johannes 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 215 Kanneljärvi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 234 Kaukola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 258 Kirvu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 264 Kivennapa 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 268 Koivisto 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 269 Koiviston mlk 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 296 Kuolemajärvi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 302 Kurkijoki 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 314 Käkisalmen mlk 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 313 Käkisalmi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 397 Lahdenpohja 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 412 Lavansaari 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 437 Lumivaara 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 488 Metsäpirtti 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 497 Muolaa 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 591 Petsamo 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 628 Pyhäjärvi Vi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 690 Rautu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 703 Ruskeala 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 706 Räisälä 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 731 Sakkola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 733 Salmi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 745 Seiskari 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 757 Soanlahti
    [Show full text]
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
    [Show full text]
  • Esittelykohteitamme
    ESITTELYKOHTEITAMME SATAKUNTA, LÄNSI- JA POHJOIS PIRKANMAA, VARSINAIS-SUOMI JA FORSSAN SEUTU Paikkakunnittain alkukirjaimen mukaan. Lähes kaikki kohteet näkyvät hyvin kadulle. Eura Suojantie 16 B (Panelia) Sin/Harm. Huittinen Asevelikuja 14 Kelt/Hiekka Eura Peltovaarantie 97 (Panelia) Kelt. Huittinen Katajarinne 24 Kelt. Eura Kaskistontie 202 (Panelia) Vihr. Huittinen Oikotie 1 Vihr. Eura Kärmemäentie 24 (Kauttua) Harm. Huittinen Hirvenpääntie 12 Kelt/Valk. Eura Kärmemäentie 34 (Kauttua) Kelt. Huittinen Rantakatu 17 Sin. Eura Selkätie 14 Vihr. Humppila Järventie 12 Vihr. Eura Ruosteenojantie 108 Kelt/Hiekka Hämeenkyrö Sarantie 309 (Herttuala) Sin. Eura Keskitie 28 (Kauttua) Kelt. Ikaalinen Kiviniemenkatu 4 Kelt. Eura Keskitie 21 (Kauttua) Harm. Ikaalinen Patikkakuja 9 Kelt. Eura Maasillantie 30 (Kauttua) Kelt. Ikaalinen Saarannantie 70 Kelt. Eura Karjannousemantie 191 (Kauttua)Harm. Ikaalinen Rääkäntie 15 (Tevaniemi) Kelt. Eura Välitie 8 (Kauttua) Harm. Ikaalinen Kotamäentie 170 Hiekka Eura Krootilantie 6 Linen # Jämijärvi Alakoskentie 55 Sin. Eura Surunkyläntie 131 (Hinnerjoki) Kelt/Hiekka Jämijärvi Mikkolantie 9 Valk. Eura Eurajoentie 521 Kelt. Jämijärvi Hyyrymäentie 50 (Niinisalo) Vihr. Eura Kaaritie 27 (Kauttua) Harm. Kaarina Saavikatu 7 (Koristo) Kelt/Hiekka Eura Juhantalont.111 (Kauttua) Harm. Kaarina Sippaantie 59 (Littoinen) Kelt. Eura Kirkkovainiontie 14 (Kauttua) Kelt. Kaarina Luodontie 21 (Piikkiö) Sin. Eura Ahventie 1 (Kauttua) Kelt. Kaarina Paimiontie 34 (Piikkiö) Valk. Eura Siinankuja 3 Sin. Kangasala Topiaksentie 1 Vihr/Almond Eura Viljasentie 20 Harm/valk. Kankaanpää Kuninkaanlähteenkatu 53 Pearl # Eura Karjannousemantie 11 (Kauttua)Punainen Kankaanpää Kotomäentie 2 Vihr. Eura Eurantie 5 Kelt. Kankaanpää Mettälänkatu 36 Kelt. Eura Luotteenperäntie 19 (Hinnerjoki)Harm. Kemiönsaari Engelsbyvägen 3 Kelt. Eura Varetie 34 Sin. Kihniö Kihniöntie 39 Kelt. Eura Honkilahdentie 624 (Mannila) Kelt. Kihniö Peuramäentie 61 Vihr.
    [Show full text]
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning
    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................
    [Show full text]
  • Maatalous, Isojako Ja Talonpoikainen Päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850 
    Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850 Kuva Elsa Hietala Kirsi Laine Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850 Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaa 2020 Turun yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen historia Tohtoriohjelma Juno Työn ohjaajat Kirsi Vainio-Korhonen Johanna Ilmakunnas Teppo Vihola Esitarkastajat Ann-Catrin Östman Petri Talvitie Vastaväittäjä Petri Talvitie Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. Ulkoasu ja taitto: Johanna Marttila Kansikuva: Elsa Hietala Takakannen kartta: Ilolan, Vännilän ja Hennijoen isojakokartta. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. © Kirsi Laine ja Suomen maatalousmuseo Sarka Suomen maatalousmuseo Sarka Maatalousmuseon tutkimuksia 2 ISBN 978-952-69213-1-0 (sid.) ISBN 978-952-69213-2-7 (PDF) ISSN 2489-9771 Grano Oy, 2020 Tiivistelmä TURUN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen historia LAINE, KIRSI: Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850. Väitöskirja, 394 sivua Tohtoriohjelma Juno Huhtikuu 2020 Väitöskirja tarkastelee maataloutta ja talonpoikien päätöksentekoa Lounais-Suomessa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa toteutetun maanjakouudistuksen, isojaon, kautta. Tutkimuksessa huomio kiinnittyy siihen, minkälainen vaikutus isojaolla oli maa- talouteen. Avaimena isojaon
    [Show full text]
  • TABELL 7 – TABLE 7 Lakkautetut Kunnat Lakkauttamisjärjestyksessä Upplösta Kommuner I Den Ordning De Upplösts Abolished Municipalities in Order of Abolition
    TAULUKKO 7 – TABELL 7 – TABLE 7 Lakkautetut kunnat lakkauttamisjärjestyksessä Upplösta kommuner i den ordning de upplösts Abolished municipalities in order of abolition Lakkautettu kunta Liitoskunta / Liitoskunnat Upplöst kommun Inkorporerad i kommun / kommuner Abolished municipality Ajankohta Annexed municipality / municipalities 994 Pirkkala 01.01.1922 536 994 Pirkkala 01.01.1922 604 321 Kyyrölä 01.01.1934 497 013 Antrea 19.09.1944 - 080 Harlu 19.09.1944 - 087 Heinjoki 19.09.1944 - 093 Hiitola 19.09.1944 - 147 Impilahti 19.09.1944 - 162 Jaakkima 19.09.1944 - 168 Johannes 19.09.1944 - 215 Kanneljärvi 19.09.1944 - 234 Kaukola 19.09.1944 - 258 Kirvu 19.09.1944 - 264 Kivennapa 19.09.1944 - 268 Koivisto 19.09.1944 - 269 Koiviston mlk – Koivisto lk 19.09.1944 - 296 Kuolemajärvi 19.09.1944 - 302 Kurkijoki 19.09.1944 - 313 Käkisalmi – Kexholm 19.09.1944 - 314 Käkisalmi mlk – Kexholms lk 19.09.1944 - 397 Lahdenpohja 19.09.1944 - 412 Lavansaari 19.09.1944 - 437 Lumivaara 19.09.1944 - 488 Metsäpirtti 19.09.1944 - 497 Muolaa 19.09.1944 - 591 Petsamo 19.09.1944 - 628 Pyhäjärvi Vi – Pyhäjärvi Vib l 19.09.1944 - 690 Rautu 19.09.1944 - 703 Ruskeala 19.09.1944 - 706 Räisälä 19.09.1944 - 731 Sakkola 19.09.1944 - 733 Salmi 19.09.1944 - 745 Seiskari 19.09.1944 - 757 Soanlahti 19.09.1944 - 763 Sortavala 19.09.1944 - 764 Sortavalan mlk – Sortavala lk 19.09.1944 - 767 Suistamo 19.09.1944 - 773 Suojärvi 19.09.1944 - 780 Suursaari 19.09.1944 - 843 Terijoki 19.09.1944 - 862 Tytärsaari 19.09.1944 - 897 Uusikirkko 19.09.1944 - 910 Valkjärvi 19.09.1944 - 929 Viipuri
    [Show full text]
  • Arkisto TILASTOLLINEN PÄÄTOIMISTO 23.8.1967
    Arkisto TILASTOLLINEN PÄÄTOIMISTO 23.8.1967 Kuntanumerolnti lääneittäin Kuntanumero Lääni UUDENMAAN LÄÄNI 0 11 00 0 HELSINKI 0 11 10 7 HANKO 0 11 14 4 HYVINKÄÄ 0 11 15 0 j ä rvenpää 0 11 11 2 LOVI ISA 0 11 12 1 PORVOO 0 11 13 7 TAMMISAARI 0 11 27 0 ESPOO 0 11 22 7 KARJAA 0 11 23 5 KARKKILA 0 11 24 0 KAUNIAINEN 0 11 25 0 KERAVA 0 11 26 6 LOHJA 0 15 30 1 ARTJÄRVI 0 11 30 3 ASKOLA 0 11 31 7 BROMARV 0 11 33 0 HELSINGIN MLK 0 11 34 4 HYVINKÄÄN MLK 0 11 35 7 INKOO 0 11 36 7 k a r j a a n MLK 0 11 37 6 KARJALOHJA 0 11 38 7 kirkkonummi 0 11 39 2 LAPINJÄRVI 0 11 40 2 LILJENDAL 0 11 41 6 LOHJAN MLK 0 11 42 2 MYRSKYLÄ 0 11 43 3 Mäntsälä 0 11 44 6 NUMMI 0 11 45 0 NURMIJÄRVI 0 15 49 1 ORIMATTILA 0 11 46 2 PERNAJA 0 11 47 7 POHJA 0 11 48 3 PORNAINEN 0 11 49 1 PORVOON MLK 0 11 50 3 PUKKILA 0 11 51 5 PUSULA 0 11 52 5 PYHÄJÄRVI UL 0 11 53 2 RUOTSINPYHTÄÄ 0 11 54 6 SAMMATTI 0 11 55 1 SIPOO 0 11 56 7 SIUNTIO 0 11 57 7 SNAPPERTUNA - 2 - o 11 58 7 TAMMISAAREN MLK o 11 59 7 TENHOLA o 11 60 0 TUUSULA o 11 61 0 VIHTI TURUN JA PORIN LÄÄNI 1 12 00 0 TURKU 1 12 10 0 NAANTALI 1 14 10 0 PORI 1 14 11 1 RAUMA 1 12 12 1 SALO 1 12 11 3 UUSIKAUPUNKI 1 16 11 5 VAMMALA 1 16 20 6 IKAALINEN 1 14 20 2 KANKAANPÄÄ 1 12 20 2 LOIMAA 1 12 21 4 PARAINEN 1 12 22 0 RAISIO 1 14 30 0 AHLAINEN 1 12 30 2 ALASTARO 1 12 32 0 ASKAINEN 1 12 33 O AURA 1 12 34 4 DRAGSFJÄRD 1 14 31 1 EURA 1 14 32 1 EURAJOKI 1 12 35 1 HALIKKO 1 14 33 O HARJAVALTA 1 12 36 6 HIITTINEN 1 14 34 1 HINNERJOKI 1 14 35 2 HONKAJOKI 1 14 36 1 HONKILAHTI 1 12 37 6 HOUTSKARI 1 14 37 1 HUITTINEN 1 16 33 0 HÄMEENKYRÖ 1 16
    [Show full text]
  • Käymme Yhdessä Ain, Käymme Aina Rinnakkain
    KÄYMME YHDESSÄ AIN, KÄYMME AINA RINNAKKAIN Analyysi kuntaliitosretoriikan käsitteistön muuttumisesta 1960- luvulta 2000-luvulle Valtio-opin pro gradu –tutkielma Merja Airas Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Huhtikuu 2010 2 TIIVISTELMÄ KÄYMME YHDESSÄ AIN, KÄYMME AINA RINNAKKAIN Analyysi kuntaliitosretoriikan käsitteistön muuttumisesta 1960-luvulta 2000-luvulle Merja Airas Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Valtio-opin pro gradu –tutkielma Ohjaaja: Pekka Korhonen Huhtikuu 2010 82 s. Tutkimukseni aiheena on selvittää kuntaliitoskeskusteluun kuuluvien käsitteiden vaikutusta kuntaliitosten toteuttamiseen ja kuinka käsitteet ovat vaikuttaneet poliittiseen diskurssiin ja toi- mintaan kuntaliitoksissa viimeisen noin 40 vuoden aikana virallisten tahojen ja tekstien kautta. Tutkimuksessa kuntaliitoskeskustelua tarkastellaan 1960-luvulta 2000-luvulle. Varsinainen ana- lyysi jakautuu kolmeen päälukuun. Ensimmäinen käsittää ajanjakson 1960- ja 1970-luvut, toi- nen 1980-luvun ja osan 1990-luvusta. Kolmannessa luvussa käsitellään edellisten vuosikym- menten keskustelujen vaikutuksia kahden kuntaliitoksen toteutumisen 2000-luvulla. Tutkimuksessa kysytään miten käsitteet ovat muuttuneet tai mitä uusia merkityksiä ne ovat saa- neet ajan ja politiikan muutoksissa. Tutkimus kertonee myös jotakin siitä poliittisesta diskurssis- ta miksi kuntaliitoksia ja kuntauudistusta on jahkailtu vuosikymmeniä. Tutkimuksessa etsitään vastausta tai viitteitä myös siihen, miten käsitteet muuttavat politiikkaa ja politiikka
    [Show full text]
  • “For a Witch Cannot Cross Such a Threshold!” Building Concealment Traditions in Finland C
    Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXIII Suomen keskiajan arkeologian seura – Sällskapet för medeltidsarkeologi i Finland “For a Witch Cannot Cross Such a Threshold!” Building Concealment Traditions in Finland c. 1200–1950 Sonja Hukantaival Turku 2016 How we live our everyday lives has to be the main concern of religion. – Kodo Sawaki, The Zen Teaching of Homeless Kodo. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXIII Publisher: Suomen keskiajan arkeologian seura – Sällskapet för medeltidsarkeo logi i Finland (The Society for Medieval Archaeology in Finland), Turku Advisory board for the series: Anders Andrén, David Gaimster, Georg Haggrén, Markus Hiekkanen, Werner Meyer, Jussi-Pekka Taavitsainen, and Kari Uotila Editor of the series: Janne Harjula Editing and layout: Sonja Hukantaival Language revision: Albion M. Butters Cover image: Akseli Gallen-Kallela, Building (Rakennus), 1903. © Finnish National Gallery / Photographer: Hannu Aaltonen. © Sonja Hukantaival and The Society for Medieval Archaeology in Finland 2016 University of Turku Faculty of Humanities, School of History, Culture and Arts, Archaeology Doctoral Programme Juno Supervisors: Jussi-Pekka Taavitsainen, Veikko Anttonen Examiners: Peter Carelli, Frog Opponent: Peter Carelli The originality of this thesis has been checked in accordance with the University of Turku quality assurance system using the Turnitin OriginalityCheck service. ISBN (print) 978-952-67329-8-5 ISBN (pdf) 978-952-67329-9-2 ISSN 1236-5882 Printed by Waasa Graphics, Vaasa, 2016 Contents Foreword i Part I Foundation 1. Introduction 1 2. Theoretical Framework 5 2.1 Key Concepts of the Study 6 2.2 Building Rituals: Foundation Rituals, Consecration, and Beyond 8 2.3 The Question of Cultural Change 10 3. Methods and the Formation of the Research Material 13 3.1 Methodology of the “Archaeology of Folk Religion” 14 3.2 The Source Materials: Formation and Critique 21 4.
    [Show full text]
  • Idc5 Pre Excursion.Pdf
    FIFTH INTERNATIONAL DYKE CONFERENCE 31.7 – 3.8.2005 – ROVANIEMI, FINLAND FIFTH INTERNATIONAL DYKE CONFERENCE "Dyke swarms - time markers of crustal evolution" Pohtimolampi Wilderness Hotel - Polar Circle - Rovaniemi - Finland 31 June – 3 August 2005 PRE-CONFERENCE FIELD TRIP A GUIDEBOOK: Southern and Central Finland edited by Luttinen, A.V. Department of Geology P.O.Box 64, FIN-00014 University of Helsinki Vuollo, J.I. Geological Survey of Finland P.O.Box 77 FIN-96101 Rovaniemi ISBN 951-690-927-2 FIFTH INTERNATIONAL DYKE CONFERENCE 31.7 – 3.8.2005 – ROVANIEMI, FINLAND FIFTH INTERNATIONAL DYKE CONFERENCE 31.7 – 3.8.2005 – ROVANIEMI, FINLAND Organising Committee Dr. Jouni Vuollo (Geological Survey of Finland) Dr. Satu Mertanen (Geological Survey of Finland) Prof. Olav Eklund (University of Turku) Prof. Eero Hanski (University of Oulu) Dr. Hannu Huhma( Geological Survey of Finland) Dr. Pentti Hölttä (Geological Survey of Finland) Dr. Arto Luttinen (University of Helsinki) Prof. Tapani Rämö (University of Helsinki) Dr. Saku Vuori (Geological Survey of Finland) IDC5 Congress Office Ms. Marja-Leena Porsanger & Ms. Päivi Mäkikokkila (Rovaniemi-Lapland Con- gresses, University of Lapland) Sponsors Scientific Geological Survey of Finland Large Igneous Provinces Commission University of Oulu University of Helsinki University of Turku Technical sponsors Geological Survey of Finland University of Oulu University of Helsinki University of Turku Tulikivi Kivikeskus Financial sponsors Academy of Finland Geological Survey of Finland City of Rovaniemi & Municipality of Rovaniemi European Diamonds PLC Scandinavian Gold Limited Kiviteollisuusliitto FIFTH INTERNATIONAL DYKE CONFERENCE 31.7 – 3.8.2005 – ROVANIEMI, FINLAND Table of contents Introduction i Itinerary and stop descriptions ii Proterozoic mafic dyke swarms of southern and central Finland 1 1.
    [Show full text]