Turismestatistik Rapport Grønland 2019 KAL.Pdf
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
2019imi Kalaallit Nunaanni takornariat naatsorsoqqissaarneri pillugit nalunaarusiaq 1 Imarisai Siulersuisut eqikkaanerat qupp. 3 2019imi takornariaqarneq pillugu Nunatsinni takornarialerisut oqaaseqaataat qupp. 16 Aallarniut qupp. 4 Air Iceland Connect kiisalu Islandimi ineriartorneq qupp. 17 Timmisartunut ilaasut naatsorsoqqissaarnerat Timmisartunut ilaasut naatsorsoqqissaarnerat qupp. 5 Timmisaartunut umiarsuarnullu ilaasut nunanit allaneersut qupp. 18 Unnuisarnerit naatsorsoqqissaarnerat 2020-2023 Visit Greenlandip takornariaqarnermi periusissatut pilersaarutaa qupp. 19 2018imi unnuisarnerit amerlassusaat 2019imut sanilliullugit qupp. 6 2018imi regionini takornariat unnuisarnerisa amerlassusaat 2019imut sanilliullugit qupp. 7 Takornariaqarneq pillugu misigissutsinik nalilersuineq qupp. 20 2018imi piffissami takornariat unnuisarnerisa afllanngorarneri 2019imut sanilliullugit qupp. 8 2018imi takornariat amerlassusaat 2019imut sanilliullugit qupp. 9 Takornariaqarnermut inuiaqatigiit isumaat qupp. 21 2018imi nunanit allanit regionini takornariat amerlassusaat 2019imut sanilliullugit qupp. 10 2018imi nunanit allaneersut amerlassusaasa nikingassusaat 2019imut sanilliullugit qupp. 11 Naggasiut qupp. 22 Umiarsuarnik takornariat naatsorsoqqissaarneri 2010miit 2019imut umiarsuarnik takornariat amerlassusaat qupp. 12 Umiarsuit takornariartaatit tikittarneri ilaasut inissaqartinnerinut sanilliullugit qupp. 13 Umiarsuarnik takornariat amerlassusaat regioninut immikkoortiterlugit qupp. 14 Umiarsuarnik takornariat amerlassusaat – ornigarneqarnerpaani 16ini qupp. 15 2 Siulersuisut eqikkaanerat 2019imi takornariaqarnermik ineriartorneq pitsaasunik pitsaanngitsunillu Qularnaatsumilli oqaatigineqarsinnaasoq tassa, 2019imi Islandimi ineriartorneq malunnaateqaarpoq – soorlu ukiuni allani aamma taamaannikuusoq. malunnatilimmik annikilleriartoqartoq. Martsimi WOW Air akiliisinnaajunnaarmat, timmisartuutileqatigiit allat WOW Airip angallaviinut taarsiullugit nutaanik Nunanit allaneersut (Dkmeersut ilanngullugit) unnuisarneri tikittarnerilu kiisalu pilersitsisinnaanngimmata, Islandimukarniarneq malunnaatilimmik. umiarsuarnik takornariat 2 procentimik amerleriaraluartut – illuatungaatigut timmisartumik tikittartut (Dkmeersut ilanngullugit) 1,3 procentimik ikileriarput. Islandimi ineriartornerup Kalaallit Nunaanni pissutsinut pitaanngitsumik Dkmiit tikittartut unnuisartullu unnuisarfiit nalunaarsuisartut naapertorlugit sunniuteqarnera qularnaatsumik oqaatigineqarsinnaanngikkaluartoq tamanna 2019imi malunnaatilimmik amerleriarput – naak Dkmiit timmisartumik tikittartut assortorneqarsinnaanngilaq. nikinngikkaluartut (0,2 procentimik amerleriarlutik). Inuiaqatigiit takornariaqarneq pillugu isumaat Visit Greenlandip novembarimi Tamatumatigut takuneqarpoq Dkmiit takornariat 2019imi Nunatsinnukartut oqarasuaatikkut misissuivigai. Peqataatinneqartut tassaapput illoqarfinni akunnittarfinni unnuisartut 2018imut sanilliullugit amerleriarujussuarput. Nuummi, Ilulissani, Sisimiuni, Tasiilami Qaqortumilu inuttaasut kiisalu Tamakkua inuussutissarsiornerminnut atatillugu tikittarsimanissaat ilimanarpoq, nunaqarfinni Ilimanami, Ukkusissani, Itillermi, Qassiarsuk/Igalikumi kiisalu timmisartoqarfinnut aningaasaliissutit kiisalu præsident Trumpip Kulusummi innuttaasut – sumiiffiit taakkua takornariaqarfiunerummata. pisiniaraluarnera pissutigalugit, ataatsimiinerit ataatsimeersuarnerillu Dkmiit peqataaffigineqartut amerleriarsimagunarput. Apersorneqartut 89 procentiisa 96 procentiisalu akornanniittut takornariaqarneq iluaralugu akisarput, apeqqutit qanoq inneri apeqqutaatillugit. Ataatsimut Unnuisartut naatsorsoqqissaarneranniit Dkmeersut ilanngaatigigaanni, nunanit isigalugu nunami takornariat umiarsuarnik takornarianiit iouarineqarnerupput. allaneersut appariarput, soorunalumi tamanna isumakulunnalaarpoq. 2020mi piffissaq takornariaqarfigineqartartoq Q2-20p aallartilaarnerani Kalaallit Nunaanni takornarialerisut 300t miss. 2019imi qanoq ingerlasimaneri ajoraluartumik oqaatigisariaqarpoq, covid-19ip tuniluutilernerata kinguneranik pillugit Visit Greenland misissuinikuuvoq, taakkualu affai sinnilaarlugit akipput 2020 ukiuussasoq Kalaallit Nunaanni – nunarsuatsinnilu tamani – annertusiallattoqarsimasoq. Taakua sisamararterutaasa miss. Akipput takornariaqarnermut pitsaanngilluinnartumik sunniuteqarumaartoq. annertuseriartoqaranilu annikillisoqanngitsoq, sisamararterutaalu kingulliit annikilliallattoqarsimanerarlugu. Paasissutissat pigineqartut qulakkeerluinnakkanik pissuteqanngillat, nikeriaatillu pitsaasut pitsaanngitsullu kingumut tunngavigisariaqarpagut. 3 Aallaqqaassiut Umiarsuit takornariartaatit nalunaarsornissaat ukiuni arlalinni Nunatsinni PL, HK, AU, KR, MY, ID, RU, TW og øvrige Asien. 1/1-19imi aamma IN ilanngunneqarpoq. Naatsorsueqqissaartarfiup unammillernartissimareerlugu, qujanartumik maanna 2020mi februaarimi 2019imi paasissutissat umiarsuarnut takornariartaatinut tunngasut naqinnikuuai. Arlaanni nutaanik paasissutisseeriaasoqartalernissaa ilimanarsinnaavoq, nunat aggerfiit tamarmik ataatsimut bank.stat.gl-imi takuneqarsinnaanngorlugit. Sermersooq Kangillermiilli unnuisartut tamarmik paasissutissartaasa piniarneri suli unammillernartuuvoq, tikittartut 71,5 procentiisa suminngaanneersuunerat Atlantikoq qulaallugu timmisartunut Ilulissani Nuummilu mittarfissat aallartisarneqalereerput, nalunaarsorneqarnikuunngimmat. Februaarimili takornariaqarnermut inatsisissaq nutaaq aasarulu Qaqortumi mittarfissaq aallartisarneqalissalluni. Maannakkuugallartoq pilersaarutit pillugu tusarniaasoqarpoq, taannalu akuerineqarpat (Ukiaanerani ataatsimiinnissamut eqquutissappata, taakkua 2023mi ukiakkut atorneqalissapput. Takornariaqarnermut tamanna kinguartikkallarpoq) takornarialerisut tamarmik (unnuisarfiit ilanngullugit) pineqartumut allannguutaassaqaaq, Kalaallit Nunaannukarniarneq malunnaatilimmik ajornaallissammat tunngasut nalunaarsornissaannut piumasaqaateqartoqalissaaq. bilitsinullu akikillisaataasinnaassagunarlutik. Tamatuma saniatigut inatsit akuerineqarpat timmisartumik angalasut tamarmik Nunani allani tikikkuminarsaaneq noqqaasoqarnerulerneranik kinguneqarnikuuvoq, suminngaanneernerinik nalunaarsuisoqarsinnaaqqullugu, Namminersorlutik Oqartussat assersuutigineqarsinnaavoq Savalimmiuni Vagarip mittarfia 2011mi tallineqarmat milernermilu nalunaarsuutinik digitalinik ivertissuinissaminut inatsisitigut periarfissaqalissapputaq, nalunaarsuutinik nutaalianik (ILS aamma RNP) ivertissuisoqarnerata kingorna pisut. Tamatuma maannakkut nalunaarsueriaaseq assigiinngitsut pissutigalugit 100 procentimik kinguneranik timmisartut angalanerat malunnaatilimmik akuttoqatigiiaarnermik nalunaarsuisoqarsinnaanngimmat. mittoqartalerlunilu timmisartut anginerit sullinneqartaliinnaratik – ukiuni tulliuttuni aamma ukiumut ilaasartut amerlassusaat qaffariangaatsiaarluni. Unnuisarnernut tunngasut nunanit 29neersut kiisalu timmisartunut ilaasunut nunait 30neersut pillugit naatsorsueqqissaarnermut paasissutissat qujanartumik maanna takutissinnaalerpagut. Qaasuitsup Kommunea ilanngaraluartoq Avannaata aamma Qeqertalik suli takornariaqarnermik Paasissutissat taakkua marluk ukua; bank.stat.gl/tudhot kiisalu bank.stat.gl/tudfly aqqutigalugit naatsorsueqqissaartarnikkut ataatsimoorput, paasissutissat qanga sulianut atasut ukiorpassuit saqqummiunneqartut paasissutissiinikinnerupput. Tamatumunnga pissutaavoq 1/1-16imi matuma siorna pisuummata. Taamaakkaluartoq taassuma saniatigut paasissutisseeriaaseq aatsaat nunat ilanngussat nalunaarsorneqartalernerat, taamaammallu 1994imi 2014imilu nutaaq arlaatigut atorneqalissappat kommunit taakkua immikkoortinneqartalerumaartut. paasissutissiissutinut akulerunneqarsinnaanatik. Tamannali suli ullulerneqarnikuunngilaq. Paasissutissat bank.stat.gl/tudhot-imiittut nunanit 15ineersunik imaqarput: GL, DK, NO, SE, IS, DE, FR, IT, NL, GB, Øvrige Europa, US, CA, JP nunallu allat. Unnuisarnernik naatsorsueqqissaarnermi nunat nuaat tassaapput: AT, CH, PL, ES, CN, HK, AU, KR, MY, ID, RU, TW kiisalu Asiap sinnera. Paasissutissat bank.stat.gl/tudfly-miittut nuanit 18ineersunik imaqarput: GL, DK, Øvrige Europa, IS, NO, SE, DE, FR, IT, ES, GB, RU, US, CA, CN, JP, TW og Andre Lande. DE nye segmenter er AT, CH, 4 Timmisartunut ilaasut naatsorsoqqissaarneri Siullerpaamik nunaniit 19ineersut kisiisa suliareqqinngilagut (GL, DK, DE, US, FR, CN, ØE, GB, CA, NO, AL, IS, SE, ES, IT, JP, TW, RU kiisalu Nalunaarsorneqanngitsut) bank.stat.gl/tudfly –mi ilanngunneqartut, nunaniilli 30neersut tamaasa Kalaallit Nunaanni mittarfinni 6ini avammut aallartarfilinni iPadsinik nalunaarsorneqarput. 2014imiilli nunanit allaneersut timmisartunut ilaallutik tikittartut (DK ilanngullugu) amerliartuinnarnikuummata, 2019imi tamakkua -1,3procentimik ikileriarmata nikalluallannarpoq. Angalasulli Nunatsinni najugaqavissunngitsut amerlassusaat, takornariaqarnerup ineriartornerata oqaluttuassartaa taamaat takutinngilaa. Takornariaqarnerup ineriartornerata assigiinngiiaartunik pissuteqarnerata takusinnaanissaa pingaaruteqarpoq, nunanit allaneersut unnuisartut kiisalu umiarsuarnik takornariartaatinik angalaqataasut amerlassusaat ilanngussorlugit. Nalinginnaasumik Visit Greenlandip niuerfiit pingaarnerit tallimat immikkut samminerusaraluarpai,tassaasut Danmark, Tyskland, Nordamerika (US & CA), Frankrig kiisalu Tuluit Nunaat. Niuerfinniit pingaaruteqannginneersut amerlassusaasa inuit 1000it inorpaat, taamaammat taakkua sammineqarpianngillat, inuit 50iinnaat imaluunniit 100innaat taakkunanngaluunniit ikinnerit amerlanerilluunniit procentinngorlugit ukiunit siuliiniit annertuserujussuarnertut isigineqarsinnaasarmata.