2019imi Kalaallit Nunaanni takornariat naatsorsoqqissaarneri pillugit nalunaarusiaq

1 Imarisai

Siulersuisut eqikkaanerat qupp. 3 2019imi takornariaqarneq pillugu Nunatsinni takornarialerisut oqaaseqaataat qupp. 16 Aallarniut qupp. 4 Air Iceland Connect kiisalu Islandimi ineriartorneq qupp. 17 Timmisartunut ilaasut naatsorsoqqissaarnerat Timmisartunut ilaasut naatsorsoqqissaarnerat qupp. 5 Timmisaartunut umiarsuarnullu ilaasut nunanit allaneersut qupp. 18

Unnuisarnerit naatsorsoqqissaarnerat 2020-2023 Visit Greenlandip takornariaqarnermi periusissatut pilersaarutaa qupp. 19 2018imi unnuisarnerit amerlassusaat 2019imut sanilliullugit qupp. 6

2018imi regionini takornariat unnuisarnerisa amerlassusaat 2019imut sanilliullugit qupp. 7 Takornariaqarneq pillugu misigissutsinik nalilersuineq qupp. 20

2018imi piffissami takornariat unnuisarnerisa afllanngorarneri 2019imut sanilliullugit qupp. 8 2018imi takornariat amerlassusaat 2019imut sanilliullugit qupp. 9 Takornariaqarnermut inuiaqatigiit isumaat qupp. 21

2018imi nunanit allanit regionini takornariat amerlassusaat 2019imut sanilliullugit qupp. 10

2018imi nunanit allaneersut amerlassusaasa nikingassusaat 2019imut sanilliullugit qupp. 11 Naggasiut qupp. 22

Umiarsuarnik takornariat naatsorsoqqissaarneri 2010miit 2019imut umiarsuarnik takornariat amerlassusaat qupp. 12

Umiarsuit takornariartaatit tikittarneri ilaasut inissaqartinnerinut sanilliullugit qupp. 13 Umiarsuarnik takornariat amerlassusaat regioninut immikkoortiterlugit qupp. 14 Umiarsuarnik takornariat amerlassusaat – ornigarneqarnerpaani 16ini qupp. 15

2 Siulersuisut eqikkaanerat

2019imi takornariaqarnermik ineriartorneq pitsaasunik pitsaanngitsunillu Qularnaatsumilli oqaatigineqarsinnaasoq tassa, 2019imi Islandimi ineriartorneq malunnaateqaarpoq – soorlu ukiuni allani aamma taamaannikuusoq. malunnatilimmik annikilleriartoqartoq. Martsimi WOW Air akiliisinnaajunnaarmat, timmisartuutileqatigiit allat WOW Airip angallaviinut taarsiullugit nutaanik Nunanit allaneersut (Dkmeersut ilanngullugit) unnuisarneri tikittarnerilu kiisalu pilersitsisinnaanngimmata, Islandimukarniarneq malunnaatilimmik. umiarsuarnik takornariat 2 procentimik amerleriaraluartut – illuatungaatigut timmisartumik tikittartut (Dkmeersut ilanngullugit) 1,3 procentimik ikileriarput. Islandimi ineriartornerup Kalaallit Nunaanni pissutsinut pitaanngitsumik Dkmiit tikittartut unnuisartullu unnuisarfiit nalunaarsuisartut naapertorlugit sunniuteqarnera qularnaatsumik oqaatigineqarsinnaanngikkaluartoq tamanna 2019imi malunnaatilimmik amerleriarput – naak Dkmiit timmisartumik tikittartut assortorneqarsinnaanngilaq. nikinngikkaluartut (0,2 procentimik amerleriarlutik). Inuiaqatigiit takornariaqarneq pillugu isumaat Visit Greenlandip novembarimi Tamatumatigut takuneqarpoq Dkmiit takornariat 2019imi Nunatsinnukartut oqarasuaatikkut misissuivigai. Peqataatinneqartut tassaapput illoqarfinni akunnittarfinni unnuisartut 2018imut sanilliullugit amerleriarujussuarput. Nuummi, Ilulissani, Sisimiuni, Tasiilami Qaqortumilu inuttaasut kiisalu Tamakkua inuussutissarsiornerminnut atatillugu tikittarsimanissaat ilimanarpoq, nunaqarfinni Ilimanami, Ukkusissani, Itillermi, Qassiarsuk/Igalikumi kiisalu timmisartoqarfinnut aningaasaliissutit kiisalu præsident Trumpip Kulusummi innuttaasut – sumiiffiit taakkua takornariaqarfiunerummata. pisiniaraluarnera pissutigalugit, ataatsimiinerit ataatsimeersuarnerillu Dkmiit peqataaffigineqartut amerleriarsimagunarput. Apersorneqartut 89 procentiisa 96 procentiisalu akornanniittut takornariaqarneq iluaralugu akisarput, apeqqutit qanoq inneri apeqqutaatillugit. Ataatsimut Unnuisartut naatsorsoqqissaarneranniit Dkmeersut ilanngaatigigaanni, nunanit isigalugu nunami takornariat umiarsuarnik takornarianiit iouarineqarnerupput. allaneersut appariarput, soorunalumi tamanna isumakulunnalaarpoq. 2020mi piffissaq takornariaqarfigineqartartoq Q2-20p aallartilaarnerani Kalaallit Nunaanni takornarialerisut 300t miss. 2019imi qanoq ingerlasimaneri ajoraluartumik oqaatigisariaqarpoq, covid-19ip tuniluutilernerata kinguneranik pillugit Visit Greenland misissuinikuuvoq, taakkualu affai sinnilaarlugit akipput 2020 ukiuussasoq Kalaallit Nunaanni – nunarsuatsinnilu tamani – annertusiallattoqarsimasoq. Taakua sisamararterutaasa miss. Akipput takornariaqarnermut pitsaanngilluinnartumik sunniuteqarumaartoq. annertuseriartoqaranilu annikillisoqanngitsoq, sisamararterutaalu kingulliit annikilliallattoqarsimanerarlugu.

Paasissutissat pigineqartut qulakkeerluinnakkanik pissuteqanngillat, nikeriaatillu pitsaasut pitsaanngitsullu kingumut tunngavigisariaqarpagut.

3 Aallaqqaassiut

Umiarsuit takornariartaatit nalunaarsornissaat ukiuni arlalinni Nunatsinni PL, HK, AU, KR, MY, ID, RU, TW og øvrige Asien. 1/1-19imi aamma IN ilanngunneqarpoq. Naatsorsueqqissaartarfiup unammillernartissimareerlugu, qujanartumik maanna 2020mi februaarimi 2019imi paasissutissat umiarsuarnut takornariartaatinut tunngasut naqinnikuuai. Arlaanni nutaanik paasissutisseeriaasoqartalernissaa ilimanarsinnaavoq, nunat aggerfiit tamarmik ataatsimut bank.stat.gl-imi takuneqarsinnaanngorlugit. Sermersooq Kangillermiilli unnuisartut tamarmik paasissutissartaasa piniarneri suli unammillernartuuvoq, tikittartut 71,5 procentiisa suminngaanneersuunerat Atlantikoq qulaallugu timmisartunut Ilulissani Nuummilu mittarfissat aallartisarneqalereerput, nalunaarsorneqarnikuunngimmat. Februaarimili takornariaqarnermut inatsisissaq nutaaq aasarulu Qaqortumi mittarfissaq aallartisarneqalissalluni. Maannakkuugallartoq pilersaarutit pillugu tusarniaasoqarpoq, taannalu akuerineqarpat (Ukiaanerani ataatsimiinnissamut eqquutissappata, taakkua 2023mi ukiakkut atorneqalissapput. Takornariaqarnermut tamanna kinguartikkallarpoq) takornarialerisut tamarmik (unnuisarfiit ilanngullugit) pineqartumut allannguutaassaqaaq, Kalaallit Nunaannukarniarneq malunnaatilimmik ajornaallissammat tunngasut nalunaarsornissaannut piumasaqaateqartoqalissaaq. bilitsinullu akikillisaataasinnaassagunarlutik.

Tamatuma saniatigut inatsit akuerineqarpat timmisartumik angalasut tamarmik Nunani allani tikikkuminarsaaneq noqqaasoqarnerulerneranik kinguneqarnikuuvoq, suminngaanneernerinik nalunaarsuisoqarsinnaaqqullugu, Namminersorlutik Oqartussat assersuutigineqarsinnaavoq Savalimmiuni Vagarip mittarfia 2011mi tallineqarmat milernermilu nalunaarsuutinik digitalinik ivertissuinissaminut inatsisitigut periarfissaqalissapputaq, nalunaarsuutinik nutaalianik (ILS aamma RNP) ivertissuisoqarnerata kingorna pisut. Tamatuma maannakkut nalunaarsueriaaseq assigiinngitsut pissutigalugit 100 procentimik kinguneranik timmisartut angalanerat malunnaatilimmik akuttoqatigiiaarnermik nalunaarsuisoqarsinnaanngimmat. mittoqartalerlunilu timmisartut anginerit sullinneqartaliinnaratik – ukiuni tulliuttuni aamma ukiumut ilaasartut amerlassusaat qaffariangaatsiaarluni. Unnuisarnernut tunngasut nunanit 29neersut kiisalu timmisartunut ilaasunut nunait 30neersut pillugit naatsorsueqqissaarnermut paasissutissat qujanartumik maanna takutissinnaalerpagut. Qaasuitsup Kommunea ilanngaraluartoq Avannaata aamma Qeqertalik suli takornariaqarnermik Paasissutissat taakkua marluk ukua; bank.stat.gl/tudhot kiisalu bank.stat.gl/tudfly aqqutigalugit naatsorsueqqissaartarnikkut ataatsimoorput, paasissutissat qanga sulianut atasut ukiorpassuit saqqummiunneqartut paasissutissiinikinnerupput. Tamatumunnga pissutaavoq 1/1-16imi matuma siorna pisuummata. Taamaakkaluartoq taassuma saniatigut paasissutisseeriaaseq aatsaat nunat ilanngussat nalunaarsorneqartalernerat, taamaammallu 1994imi 2014imilu nutaaq arlaatigut atorneqalissappat kommunit taakkua immikkoortinneqartalerumaartut. paasissutissiissutinut akulerunneqarsinnaanatik. Tamannali suli ullulerneqarnikuunngilaq.

Paasissutissat bank.stat.gl/tudhot-imiittut nunanit 15ineersunik imaqarput: GL, DK, NO, SE, IS, DE, FR, IT, NL, GB, Øvrige Europa, US, CA, JP nunallu allat. Unnuisarnernik naatsorsueqqissaarnermi nunat nuaat tassaapput: AT, CH, PL, ES, CN, HK, AU, KR, MY, ID, RU, TW kiisalu Asiap sinnera.

Paasissutissat bank.stat.gl/tudfly-miittut nuanit 18ineersunik imaqarput: GL, DK, Øvrige Europa, IS, NO, SE, DE, FR, IT, ES, GB, RU, US, CA, CN, JP, TW og Andre Lande. DE nye segmenter er AT, CH,

4 Timmisartunut ilaasut naatsorsoqqissaarneri

Siullerpaamik nunaniit 19ineersut kisiisa suliareqqinngilagut (GL, DK, DE, US, FR, CN, ØE, GB, CA, NO, AL, IS, SE, ES, IT, JP, TW, RU kiisalu Nalunaarsorneqanngitsut) bank.stat.gl/tudfly –mi ilanngunneqartut, nunaniilli 30neersut tamaasa Kalaallit Nunaanni mittarfinni 6ini avammut aallartarfilinni iPadsinik nalunaarsorneqarput.

2014imiilli nunanit allaneersut timmisartunut ilaallutik tikittartut (DK ilanngullugu) amerliartuinnarnikuummata, 2019imi tamakkua -1,3procentimik ikileriarmata nikalluallannarpoq. Angalasulli Nunatsinni najugaqavissunngitsut amerlassusaat, takornariaqarnerup ineriartornerata oqaluttuassartaa taamaat takutinngilaa. Takornariaqarnerup ineriartornerata assigiinngiiaartunik pissuteqarnerata takusinnaanissaa pingaaruteqarpoq, nunanit allaneersut unnuisartut kiisalu umiarsuarnik takornariartaatinik angalaqataasut amerlassusaat ilanngussorlugit.

Nalinginnaasumik Visit Greenlandip niuerfiit pingaarnerit tallimat immikkut samminerusaraluarpai,tassaasut Danmark, Tyskland, Nordamerika (US & CA), Frankrig kiisalu Tuluit Nunaat.

Niuerfinniit pingaaruteqannginneersut amerlassusaasa inuit 1000it inorpaat, taamaammat taakkua sammineqarpianngillat, inuit 50iinnaat imaluunniit 100innaat taakkunanngaluunniit ikinnerit amerlanerilluunniit procentinngorlugit ukiunit siuliiniit annertuserujussuarnertut isigineqarsinnaasarmata. Naatsorsueqqissaarniarluni tamakkua nalornisaataasarput.

Niuerfigineqarnerpaani annerpaamik annikilleriarfiusoq tassa Tyskland (-10,9%) kiisalu USA (-13,9%). Taamaammat niuerfinnut taakkununnga marlunnut nittarsaasarneq nalilersoqqittariaqartutut isikkoqarpoq, kiisalu noqqaanerup annikillisimaneranut pissutaasinnaasut nalilersorlugit.

Nunaneersut aatsaat ilanngunneqartut qangali ilanngunneqartartunut sanilliullugit qanoq inissisimanerat takullugu soqutiginarpoq. Taakkua nutaat akornanni amerleriarnerit tassaapput Schweizimeersut, nr. 7tut inissillutik 2018imi 1.256ioriarlutik 2019imi 1.375inut amerleriartut. Schweizimeersut (Østrigimeersullu) iluaqutigaat, visitgreenland.com-ip tyskisuua aallavigalugu oqaloqatigisinnaasarneri. Australia aamma siunissami maluginiartariaqarpoq, tassannaanneersut 2018imi 904riarlutik 2019imi inuit 690iummata.

5 Unnuisarnerit naatsorsoqqissaarneri – akiliillutik unnuisut amerlassusaat

Nuna tamakkerlugu unnuisarnerit amerlassusaat qiviaraanni eqqaamasariaqarpoq Sermersooq Kangillermi 53.3 procentiisa suminngaanneernerat nalunaarsorneqannginnerat, tassalu paasissutissani kukkunerit annersaat. Tassa taakkua nuna tamakkerlugu kisitsisini 2019imi 4,3 procentii 2018imilu 4,9 procentii taamalillutik nalunaarsorneqanngillat. Takornariat suminngaanneerneri eqqaassanngikkaanni ataatsimut isigalugu tamarmik amerligaluartut, Dkmeersut amerlanerisigut ataatsimut isigalugu 33,5 procentimik amerlissutaapput. Dkmeersut ilanngunnagit nunani allamiut unnuisarneri 7 procentimik ikileriarput.

Taamaalilluni timmisartunut ilaasartut amerlassusaat annertuumik assigiinngillat, naak Dkmeersut nikeriarsimanngikkaluartut (0,2 procentimik amerleriarput).

Tamatumunnga nassuiaataasinnaavoq Dkmeersut 2018imiit amerlanerit 2019imi unnuiffissaminnik pisisarnerusumanerat, taamaammat ilimagineqarpoq Dkmeersut sulinerminnut atatillugu angalanerusarsimanerat, tamakkua akunnittarfinni unnuikulaarnerummata.

Mittarfissat kiisalu præsident Trumpip pisissamaaraluarnerata kinguneranik 2019imi inuussutissarsiortut atorfillillu amerlanerit angalasimasut nalunngilarput. Taakkua nikinganernut pissutaasimasinnaapput.

Niuerfinnit annernit kisitsisit ikilifartornerat isumakulunnarsinnaavoq, tassa US (-12,8%), FR (-17,2%), GB (-21,7%) – kiisalu Europap sinnerani (-43,3%) Nunanit Allaneersut (-25,6%). Qitiusumik niuerfik DE 3,4 procentimik annertuseriarfiuvoq.

Timmisartunut ilaasartuni bank.stat.gl/tudfly –imi nalunaarsukkani Kina, Rusland kiisalu Taiwan 2015imili nalunaarsorneqartarput maannakkulli aatsaat taakkua unnuisarnerannut paasissutissat ilanngunneqartalerput.

Nuna aggerfiusartoq ‘nutaaq’ (bank.stat.gl/tudfly –imi imaluunniit bank.stat.gl/tudhot –mi paasissutissanut ilanngunneqartanngitsoq) nunat takornariat amerlanerit aggerfii eqqarsaatigalugit normu 8tut inissisimasoq assut soqutiginarpoq. Hong Kong taakkunani 15itut inissisimavoq, qangali nalunaarsorneqartartunit, Hollandimiit Japanimiillu qaffasinnerulerluni.

6 Regionini 5imi unnuisarnerit amerlassusaat – 2019 2018imut sanilliullugu

Nuna tamakkerlugu nunanit allaneersut unnuisarnerisa nalunaarsorneqarneranni Dkmeersut ilanngutinngikkaanni -7,0 procentimik annikilleriartoqarpoq. Nunanit allaneersut regionikkaarlugit immikkoortikkaanni 33,5 procentimik amerleriarujussuarput, ataanilu titartagaliussami takuneqarsinnaavoq, Avannaata/Qeqertalik kisialu Sermersooq Vest amerlanerusunik unnuiffiusimaneri pissutaanerusut.

2019imi DKmeersut Avannaata/Qeqertalimmi 59,2 procentimik amerleriassutaapput. Sermersooq Killermi qaffariaatit 32,7 procentiupput, Qeqqata Kommuneanilu qaffariaat 8,4 procentiulluni. Nunatsinni Naatsorsueqqissaartafik aamma Ilulissaniinnaq paasissutissat saqqummiuttarpai, taakkualu takutippaat Dkmeersut 70,8 procentimik amerleriarsimasut. Kisitsisini Sermersooq Killermeersuni Nuummi paasissutissat kisimik ilanngunneqartarmata Dkmeersutamerleriarnerat Ilulissanukartarnerat Nuummukartarnerallu – annikinnerusumillu Qeqqani - amerleriaataapput.

Titartagaliussami takuneqarsinnaasutut Sermersooq Kangillermi tikittartut 50 procentii sinnerlugit suminngaanneerneri nalunaarsorneqanngillat, taamaammat unnuisartut tamakkerlugit Nunatsinneersut ilanngullugit nalunaarsugaapput.

Unnuisartut suminngaanneerneri nalunaarsorneqarnikut aallaavigalugit unnuisartut 10 procentimik ikileriarsimanerat naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

Regionikkaarlugit paasissutissani malunnatilimmik nikeriarfiusut qitiusumik niuerfigineqartuneersut nunanit ukunaninngaanneersuupput: DK, DE, FR, GB kiisalu US, taakkunanngaanneersut maulunnartumik amerleriarlutillu ilaat ikileriarsimapput:

• Avannaata/Qeqertalik: US (-33,0%), GB (-44,9%) • Qeqqata : DE (54,1%) GB (26,8%) • Sermersooq Vest: DE (-29,7%) og US (15,2%) • Kujalleq: DE (-27,6%), FR (-19,4%) og US (11,7%) 7 Unnuisarnerit naatsorsoqqissaarneri –piffissani allanngorarneri

Ataani titartagaliussami takuneqarsinaavoq piffissaq apeqqutaatillugu nunanit allaneersut unnuisartut amerlassusaat (DK ilanngullugu) ukiuni kingullerni marlunni. Takuneqarsinnaasutut aasaanerani juunimii septembarip tungaanut takornariat ukiuni marlunni taakkunani malunnaatilimmik amerleriartarput, ukiakkut aamma amerlerialaartarput. Novembarimiilli februarimut takornariaqarpianngilaq.

2019imili qaammatini tamani unnuisartut amerleriarsimapput, takoriikkatitulli nalunngilarput tamanna Dkmeersut Ilulissanukartut Nuummukartullu tassani amerlariaataasut.

Aasaanerani takornariat amerlerujussuartarnerat ajoraluartumik ukiuni kingullerni amerlaqisuni Kalaallit Nunaanni takornariaqarnerup ineriartornerani malugineqartarpoq.

Takornariaqarneq akornusersuutaanngitsumik ineriartortissagaanni takornarialerisut tamarmik siunissaq ungasinnerusoq isigalugu qaammatini takornariaqarfiunnginnerusuni takornariaqarnissaq siunniullugu suliniartariaqarput – kiisalu Avannaa/Qeqertaliup nunanit allanit takornariaqarnerpaajulluni tullersortimit Qeqqata Kommuneanit 110 procentinik amerlanerusunik nunanit allaniit takornariaqartarmat. Unnuisarnerit naatsorsoqqissaarneri – inuit ataasiakkaarlugit

Nunanit allaneersut unnuisartut 17,7imik amerleriarsimaneratigut Dkmeersut 37,3mik amerleriarsimanerannangajaanik pissuteqarpoq. Dkmeersut ilanngutinngikkaanni nunanit allaneersut -2,2 procentimik ikileriarput.

Ikileriarfiusartut tassaapput Frankrig (-13,2%), Tuluit Nunaat (-17,0%), Nunat Allat (-13,8%) kiisalu Europap sinnera (-41,4%). Qitiusumik niuerfiusumi USAmeersut -2,9 procentimik ikilerialaarput.

Taamaattorli nunanit ukunaneersut amerleriarput; Tyskland (11,7%) kiisalu Island (34,3%). Islandimeersut tassaagunarput suliaminnut atatillugu angalasut, tassa misigisassarsiorlutik takornariaanngitsut.

Unnuisarfiit Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfimmut nalunaartartut Kalaallit Nunaanni unnuiffiusinnaasut 76 procentiitut amerlatigaat, (CVRimut nalunaarsuutini allassimasut ‘unnuisarfiit’). Taamaammat takornariat unnuisarfinniit nalunaaruteqartartuniit allani unnuisartut, soorlu silaannarmi inuilluunniit angerlarsimaffiini unnuisartut nalunaarsorneqartanngillat.

Regionini tallimani regionit sisamat unnuisarfiini (naluaaruteqartartuni) nunanit allaneersut tamangajavimmik nalunaarsorneqartarput. Tassani Sermersooq Kangilleq immikkuullarippoq – taavani unnuisartut 71,5 procentii suminngaanneerneri nalunaarsorneqartanngillat. Taamaalillutik Sermersooq Kangillermiit paasissutissat uppernanngillat.

Unnuisartut amerlassusaasa nalunaarsorneratulli ‘nutaat’ Schweitzimeersut ukunani ‘qanganitsaneersunit’ amerlanerupput; Norge, Canada, Sverige, Holland, Italien kiisalu Japan.

Asiameersut tamaasa (Australia ilanngullugu) katikkaanni 2.315inik unnuisoqarlutik 2019imi USAmeersunit ikinnerulaaginnarput, taakkualu 2018imiit 2019imut 50,3 procentimik amerlariarsimallutik.

9 Regionini 5ini 4t nunanit allaneersunik unnuiffigineqarneri – 2019 2018imut sanilliullugu

Titartagartalersukkami quppernerup siulianiittumiit nalunngilarput, Nunatsinni tamani nunanit allaneersut unnuisarnerisa amerleriarneri annerusumik Dkmeersut 37,3 procentimik amerlinerannik pissuteqartoq. Ataani titartagalersukkami takuneqarsinnaavoq 2019imi ukunani taamaallaat nunanit allaneersut amerleriartut; Avannaa/Qeqertalimmi (39,8%), Qeqqata (2,9%) kiisalu Sermersooq Killeq (14,0%).

Paasissutissat regionineersut misissorluaraanni takuneqarsinnaavoq Avannaata/Qeqertalimmi, Qeqqani kiisalu Sermersooq Killermi Dkmeersut 64,9 procentimik, 17,8 procentimik kiisalu 27,2 procentimik amerleriartut. Dkmeersut ilanngutinngikkaanni nikeriarneq tassaavoq 11,9 procentimik amerleriarneq kiisalu -14,3 procentimik -7,0 procentimillu ikileriartoqarluni, taamaalilluni taamaallaat Avannaata/Qeqertalik unanit allaneersut Nunatsinneeratik Dkmeeratillu amerleriarfigaat.

Tasssa 2018imut sanilliullugu regionini pingasuni taaneqareersuni Dkmeersut unnuisarfinniittartut immikkut amerleriaateqarput – naak 2019imi 2018imisulli timmisartunut ilaasoqartaraluartoq.

2019imi Dkmeersut amerleriarujussuarnerat DKmeersut peqataaffigisaannik Avannaata/Qeqertalimmi, Sermersooq Killermi kiisalu Qeqqani pisarnermit amerlanerusunik akunnittarfinni ataatsimiittoqartarnera, ataatsimeersuartoqartarnera imaluunniit isumasioqatigiittoqartarnera.

Akunnittarfiit unnuisut pillugit nipangersimasussaatitaapput, taamaammat ilimagisagut tamakkua uppernarsarsinnaanngilagut, kisianni mittarfiliornissat akuerineqarnerannik Trumpillu pisiluarneranik pissuteqartumik, atorfimminnut atatillugu angalanerannik kiisalu pisortat aaqqissuussaqarnerunerannik pissuteqarunarput.

10 Unnuisartut amerlassusaat – 2019imi piffissami takornariaqarfiusoq 2018imut sanilliullugu

Piffissami takornariaqarfimmi takornariat nunanit allaneersut allanngorarnerat (DK ilanngullugu) qupperneq 8mi allassimasumi nunanit allaneersut unnuisarnerisa amerlassusaannut assiguvoq – tamannalu ilimagineqareerpoq.

Unnuisartut ulluni qassini unnuisarneri 2018imi 2,6ioriarlutik 2019imi 2,5inngorpoq. Dkmeersunut atatillugu 2018imi 2,7ioriarluni 2019imi 2,6inngorpoq. Taamatut ineriartorneq nalinginnaasutut taaneqarsinnaavoq.

Takornariaqarnerup ingerlaneranut ilisarnartoq ‘mexicomiut nasaattut’ ilusilik, ukiuni amerlaqisuni taamaaginnarnikuuvoq, tamannalu noqqaasoqartarnerata ‘qerrussimaneratut’ isikkoqarpoq.

Takornariaqartarnerup ukiup ingerlaneranut siammarluni ‘maninnerusumik’ ineriartortinneqaruni akornusersuutaannginnerunissaa nalinginnaasumik ilisimaneqarpoq.

Tamanna Islandimi ilaatigut ukiukkut ingammik Tuluit Nunaanniit noqqaasoqartarneratigut iluatsinnikuuvoq, taavanili piffissami takornariaqannginnerani timmisartumut bilitsinik unnuiffissanillu akikillisaasinnaanerat Nunatsinni pissutsinut allaanerussutaavoq – ullumikkut Nunatsinni akikitsumik angallassisartumik timmisartuutileqartoqanngimmat tamanna ajornakusoorpoq.

Taamaammat ukiuunerani misigisinnaasat nittarsaannissaat pingaaruteqarpoq, aasaaneraniinnaanngitsoq Nunatsinnukarusuttoqalerniassammat. Timmisartuutileqatigiit Nunatsinnukartartut aamma akikillisaasinnaaleraluarpata, noqqaaneq aamma annertusineqarsinnaassangaluarpoq.

Nunani tamani misigisassarsiorluni takornariarnermut atatillugu Kalaallit Nunaat mikisuaraavoq tamakkualu akornanni nutaajunerulluni, taamaammat ukiuni arlalinni annertfuumik pilerisaarisoqarpat aatsaat Nunatsinnukarusuttunik noqqaasoqarnerulersinnaassaaq.

11 Umiarsuarnik takornariat – 2010-2019 takornariat amerlassusaat

2016imiit 2018ip tungaanut kisitsisit marlukkaarlugit umiarsuarnik takornariat amerleriartarput, 2018imiilli 2019imut 2,0 procentiinnarmik amerleriarlutik.

2016imi 1. januaari umiarsuarnut takornariartaatinut akitsuut nutaaq atuutsinneqalerpoq, ilaasut immikkut 525 koruuninik akiliisittarunnarlugit, tumiarsuit tikittut bruttotonimut 1,1 koruunimik akitsuuserneqartalerput. Tamatumatigut ingammik umiarsuit annerit akikinnerusumik Kalaallit Nunaannukarsinnaalerput, ilaatigullu 92 procenti tikillugu akitsuutitigut sipaartoqarsinnaalerluni. 2016imi, 2017imi kiisalu 2018imi noqqaasoqarneranut tamanna sunniuteqarsimarpasippoq, piffissamili tassani takornariat annertuumik amerleriarnerannut assigiinngitsut allat pissutaasimasinnaapput.

2019imiit 2026ip tungaanut, datamintelligence.com naapertorlugu, umiarsuarnik takornariartarnerit ukiumut 10 procentip miss. amerlisarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Taamaalilluni umiarsuarnik takornariartarneq takornariaatsit amerliartupallannerpaat aappaattut inississaaq, taamaallaat misigisassarsiorluni takornariartarneq sukkanerusumik annertusiartussalluni, tassa 2019imiit 2026imut alliedmarketresearch.com naapertorlugu agguaqatigiissillugu ukiumut 13 procentimik annertusiffiussasoq naatsorsuutigineqarmat. Tamakkuupput Covid-19 tuniluutinngikkallarmat siulittuutaasut.

2020mi immaqalu 2021ip ingerlalernerata tungaanut ajoraluartumik covid-19 pissutigalugu malunnaatilimmik appariaallattoqarnissaa ilimagineqartariaqarpoq.

Maannakkuugallartoq qaqugu umiarsuit takornariartaatit Kalaallit Nunaannut, nunarsuullu sinneranut, angalaqqittalernissaat suli ilisimaneqanngilaq.

12 Umiarsuarnik takornariartut – ilaasut qassiusinnaanerannut umiarsuit tikittarnerisa amerlassusaannut sanilliullugu

Ataani titartaliussami takuneqarsinnaapput umiarsuit takornariartaatit tikittartut allattorsimaffiat (vg.gl/call-list) ‘pax-klassinik’ taaneqartartut (angissusaat ilaasinnaasut amerlassusaat naapertorlugit) sisamat tamarmik immikkut qasseriarlutik tikissimanersut kisinnerisigut nalilerneqartut.

Pax-klassinut minnernut atatillugu ukiuni tallimani allanngorangaatsiarsimapput, kisitsisilli 2019imeersut 2015imeersunit appasinnerulaaginnarput. Pax-klassit annerit akorngini ukiuni tallimani annertusiartoqqajaasoqarnikuuvoq. Pax-klassit annerit pingasut katillutik 2019imi 230eriarlutik tikittarsimapput, 2015imi 136eriarlutik tikissimallutik, tassa 69 procentimik amerleriarlutik.

2015imiit 2019imut tikittartut tamarmik amerlassusaat: • 2015: 327 tikinnerit (7it najugaqarfigineqanngitsunut) • 2016: 321 tikinnerit (taakkunannga 9t najugaqarfigineqanngitsunut) • 2017: 304 tikinnerit (taakkunannga 15it najugaqarfigineqanngigtsunut) • 2018: 409 tikinnerit (19it najugaqarfigineqanngitsunut) • 2019: 397 tikinnerit (1 najugaqarfigineqanngitsumut)

Kisitsisinit 2018imeersunit 2019imeersunillu najugaqarfigineqanngitsunut tikittarnerit ilanngaatigigaanni, tikittunut kisitsisit tassaalissapput 390it kiisalu 398it, taamaammat 2019imi tikittut 2018imut sanilliullugit aningaasaqarnikkut annerusumik sunniuteqarsimapput, najugaqarfiunngitsuni talittarfinni akitsuusiisinnaasunik sulisoqanngimmat.

Najugaqarfigineqanngitsunut tikittartut misissueqqissaarnernut ilanngutariaqanngitsut isumaqartoqarsinnaavoq.

13 Umiarsuarnik takornariat – takornariat amerlassusaat regioninut agguataarlugit

2019imi umiarsuarnik taakornariat immikkuullarissut Kalaallit Nunaannut tikittartut taamaallaat 2 procentimik amerleriarsimasut qupp. 12imi atuarneqarsinnaavoq. Tikittoqaraangat tamatigut illoqarfinnut tamanut tikittartut katikkaanni takuneqarsinnaavoq taamatut ineriartorneq allaanerorpasissinnaavoq, ukiumi ataatsimi ilaasut immikkuullarissut tamarmik amerlassusaannut sanilliullugit. 2019imi taamatut pisoqarmat tikittoqarneri tamaasa ilaasut amerlassusaat katikkaanni 10,6 procentimik annertuseriartoqarmat (Nunatsinni illoqarfinni tikittut Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfimmit nalunaarsorneqartarput). Taamaammat 2019imi umiarsuit immikkut tamarmik 2018imut sanilliullugit agguataaraanni arlaleriarnerullutik tikittarsimapput – kiisalu/imaluunniit agguataarigaanni umiarsuit amerlanerusunik ilaasoqarsinnaasut arlaleriarnerullutik tikittarsimapput.

Ilaasut Sermersooq Killermut tikittartut amerleriarujussuarnikuupput (41,8%) kiisalu Kujallermi (17,9%), massa Avannaata/Qeqertalik ( -2,1%) kiisalu Qeqqa (-8,4%) ikileriarfiusimallutik. Sermersooq kangillermut tikittartut nikissimanngillat.

Takornarialerisunut nunami sullissisunut kiisalu tammajuitsuerniartunut, niuertarfinnut, cafénut sutorniartarfinnullu amerleriaatsit ikileriaatsillu aningaasatigut pingaaruteqarput.

Periarfissat qanoq atorluarneqarsimatiginersut pillugit paasissutissaateqanngilagut, takornarialerisulli misissuilluta apersuinitsinni 2019imi piffissaq takornariaqarfik pillugu oqaaseqartippagut. Taakkua qupperneq 16imi atuakkit.

14 Umiarsuarnik takornariaqarneq – ilaasut amerlassusaat, nunanit aggiaffigineqarnernit 16ineersut

2016imi 1. januaarimi umiarsuarnut takornariartaatinut akitsuutit allanngortinneqarmata, umiarsuarnut ilaasut suminngaanneerneri nalunaarsorneqartalerput. Taamaalillutik nunat 26t nalunaarsorneqartarput kiisalu ‘Europap sinnera’, ‘Asiap sinnera’, kiisalu ‘Nunat allat – tassa nunat sumiiffiillu 2016imi 1. januaarimiilli, unnuisarfinniittartunut timmisartunullu ilaasartunut atatillugu nalunaarsorneqartarlutik. Ataani takuneqarsinnaapput 2018imi 2019imilu amerlanerpaanik umiarsuarnik takornariartitsisartut 16it ilaaffigalugit takornariat amerlassusaat.

2018ii tyskit amerikamiunit 30,8 procentimik amerlanerupput, 2019imili amerikamiut 21,0 procentimik amerleriarneri kiisalu tyskit -4,6 procentimik ikileriarneri pisutaallutik, tyskit 3,2 procentiinnarmik amerikamiunit amerlanerupput.

Tuluit Nunaanneersut Australiameersullu 2019imi appariarnerpaallutik -22,9 procentimik kiisalu -51,1 procentimik appariarput.

Canadameersut 35,3 procentimik kiisalu Schweizimeersut 11,5 procentimik amerleriarput.

Takornariat sinneri katillugit 1.000it inorlugit amerlassuseqaramik, naatsorsueqqissaarlugit procentilersoraanni (amerleriartut ikileriartullu) inerneri tutsuiginassanngillat.

15 Kalaallit takornarialerisut akorngini 2019imi pisunik misissuinerit

Kalaallit takornarialerisut 300 miss. 2018imiilli Visit Greenlandip internetikkut toqqaannartumik immersugassatigut ukiup qanoq ingerlasimanera pillugu apersortarpai. Soorunami taakkua kalaallisut qallunaatullu allassimasarput. Allerpaami saamerlermi takuneqarsinnaavoq, regionini sorlerneersut qassit akisimanersut. 2019imi pisut pillugit takornarialerisut katillugit 73it misissuinermi akissuteqarput, qujanartumillu taakkua regioninut 6inut naligiimmik agguataarnikuullutik.

Allerpaami talerperlermi titartagartaliussami takuneqarsinnaavoq, takornarialerisut 2019imi takornarialeriffitik qanoq nalilersimaneraat. Takuneqarsinnaasutut 2019imi 21,9 procentimik appariarneq taakkua malugisimavaat. Taakkua 26,1 procentii 2018imut sanilliullugu allannguuteqarnermik malugiaqarsimanngillat, 52,0 procentiisalu suliassamik annertuseriarneri malugisimallugit. Tamanna pitsaasutut isigineqarsinnaavoq. Misissuinermili takornarialerisut 300 miss. Akorngini taamaallaat 73it akisimanerat eqqarsaatigisariaqarpoq. Regioniniit nalunaarusiat tourismstat.gl-imi saqqummiunneranni pissutsit pillugit itinerusumik paasissutissiipput.

16 Air Iceland Connectip angallavii Islandimilu ineriartorneq

Air Iceland Connectip 2014-2016imi Kalaallit Nunaannut angallassisarneri annertusiartuaarsimapput, titartagartaliussamili saamerlermi takuneqarsinnaasutut 2017imiit angallassisarnerat aamma annikilliaartuaarnikuulluni. Pitsaasumik tikkuaassagaanni 2018imiit 2019imut appariarneq ‘taamaallaat’ -2,8 procentiuvoq, 2016imiit 2017imut appariaat (- 9,7%) kiisalu 2017imiit 2018imut appariaat (-11,7%) annertunerungaatsiarnikuummata.

Nunatsinni najugalinnut atatillugu piffissami tamarmi angallattut nikeriarsimanngillat.

2019ip ingerlanerani Islandimi takornariaqarneq ilisimaneqartutut appariangaatsiarpoq. Tamatumunnga pissutaanerpaaq tassaavoq, akikitsumik angallassisarfiup WOW Air-ip 2019imi martsimi akiliisinnaajunnaarnera. Titartagartalersukkami talerperlermi takuneqarsinnaavoq nunanit allaneersut timmisartunut ilaallutik 2019imi Keflavikimut aqqusaartut amerlassusaat, takuneqarsinnaasutullu 2010miit 2016ip tungaanut taakkua assigiikannermik amerliartuaariarlutik, 2017-2018imi unikaallariarlutik 2019imi tassanngaannaq malunnaatilimmik ikileriarsimanerat.

17 Takornariat immikkuutitaarneri – nunanit allaneersut timmisartunut kiisalu umiarsuarnut takornariartaatinut ilaasartut

Timmisartunut ilaasut (Timaanut takornariat) Timmisartunut ilaasut suminngaanneersuunerat 2014imi juulimi aallartippoq. Taamaammallu ukioq naallugu najugaqarfinnut paasissutissat nalunaarsukkat siulliit 2015imeerlutik. 2016imiit 2017imut kiisalu 2018imiit 2019imut tassaapput ukiut marluk annikitsumik appariaqqajaaffiusut. 2015imiit 2019imut ukiut sisamat ingerlaneranni, ataatsimut isigalugit nunanit allaneersut timmisartunut ilaasartut (DK-meersut ilanngullugit) 12,3 procentimik amerleriaateqarput.

Umiarsuarlutik takornariat Umiarsuarlutik takornariat 2016imiit ukiut tamaasa amerliariartarput, 2017ii 2018imilu amerleriarnerpaagamik 57,5 procentimik kiisalu 19,8 procentimik amerleriarlutik. 2015imi 2016imilu takornariat amerlassusaasa Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaarisarfimmit maanna naatsorsoqqinneqarnerat malugeqquarput.

Timaani umiarsuarnillu ataatsimoorussillutik takornariat Ataatsimut isigalugit Kalaallit Nunaannut takornariartartut 2015imiit amerleriarput. 2019imili unikaallannermi amerleriaat ataatsimut isigalugu taamaallaat 0,3 procentiuvoq, tassa nikeriarfiunani.

Kisitsisinut atatillugu makkua sianigisassaapput: 2019imi timmisartumik angalasut 7,2 procentiisa najugaat nalunaarsoerneqanngillat. Ukiumiit ukiumut pisut assersuusioruminarsarlugit, nalunaarsorneqanngitsut (Paasissutissartaqanngitsut) Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik isumaqatigiissuteqarfigalugu, nunat aggerfiit sumiiffinni takornariat amerlassuserisartagaat naapertorlugit agguataarneqarput.

Timmisartorlutik timaani takornariat umiarsuarnillu takornariat amerlassusaasa ilaat tapitartuupput, umiarsuarlutik tikittartut 3.000it 5.000illu akornanniittut timmisartumik avammut aallaqqittarmata. Umiarsuarnik timmisartumillu angalasut amerlanersaasa pissusaat, timaani takornariat pissusaannut assigupput (angalanissanik pisisarnikkut, tammajuitsorsisarnikkut il.il.).

18 2020miit 2023mut takornariaqarnermi periusissatut pilersaarut nutaaq

2020mi februaarimi, 2020mit 2023mut periusissatut pilersaarut nutaaq, Innersuussutit 11t – Nunatsinni takornarialerisut kattullutik 11nik Namminersorlutik Oqartussat taornariaqarnermi periusissasut pilersaarutaata ilaa, Visit Greenland saqqummiuppaa. Taanna uani atuarneqarsinnaavoq: ukunannga innersuussuteqarput: vg.gl/strategi. 1. Takornariaqarnerup inerisarnerani periusissatut pilersaarut pitsaasoq ataqatigiissagarlu 2. Piffissap takornariaqarfiusartup sivitsornera – takornariaqarnerup piffissatigut sumiiffitsigullu siaruartsernera Anguniakkatut takorluukkat pingaarnersaat: 3. Annertunerusumik Inerisaaneq Aallartitsiniaanerlu ”Kalaallit Nunaata nunanit allanit ilisimaneqarlersillugu misiigisassarsiorfittullu 4. Piujuartitsineq; pinngortitaq kulturilu pilerinarsitillugu, inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut suliffissaqarnikkullu kiisalu 5. Takornarialerisut uppernarsaasersornissaat – pitsaaassuseq isumannaallisaanerlu ineriartuutaasumik pilersitsinissaq, pitsaassuseq, isumannaallisaaneq kiisalu 6. Takornarialerinermi sulisoqarnissap qulakkeernera sunulluunniit akornusersuutaannginnissaa eqqumaffigalugit”. 7. Piginnaanngorsarneq ilinniartitaanerlu

‘Must-wins’ – Qitiusumik suliassat makkua aallaavigalugit periusissaq: 8. Atassuteqaqatigiinneq – mittarfiit saniatigut; tikinnermi pissutsit, aqquserngit, #1 Misigisassarsiortunit noqqaanerit annertusinissaat 9. pisuffissat, alutornartut, perusuersarfiit allagartalersorneri, tammajuitsut il.il. #2 Nunatsinni tamaani ukioq naallugu takornariaqarneq 10. Takornariat digitalimik kiffartuunneri #3 Ilisimasanik avitseqatigiinneq piginnaasaqarnerulernerlu 11. Regionini tikittunut saaffissat ussassaarinerullu pilersinnissaat/patajaallisarnissaat #4 Piumasaqaatit iluaqutissat sinaakkutaasa pitsanngorsarneri 12. kattuffiit 13. Branding kiisalu Nittarssaaneq Piujuartitsinissaq – FNip Nunarsuatsinni anguniagai 4t aallaavigalugit sulisoqarpoq: Ilulissani, Nuummi Qaqortumilu mittarfiit 2023mi ukiakkut atuutilernissaasa Nunarsuatsinni anguniagaq 4: Ilinniartitaanerit pitsanngorsarnissaat tungaanut ukiut 3t miss. periusissatut aaqqissuussaq atorneqassaaq. Nunarsuatwsinni anguniagaq 8: Suliffissat pitsaanerusut aningaasaqarnikkullu annertusaaneq Taamaalilluni Nunatsinni takornariaqarneq annertuumik allanngorsarneqaleruttorpoq, mittarfiit nutaat malunnaatilimmik Nunarsuatinni anguniagaq 12: Akisussaassusilimmmik atuineq tunisassiornerlu takornariaqarnerulernissaanut piareeqqassammata, taamaammallu Nunarsuatsinni anguniagaq 17: Suleriarnissami suleqatissat unnuisarfitsigut, angalaffissanik neqerooruteqarnikkut, nerisassaqartitsinikkut, assartuisarnikkut, talittarfeqarnikkut assigisaatigullu annertunerusumik aningaasaliisoqartariaqassalluni. 19 Tourism Sentiment Index - TSI Destination Think tassaavoq Canadami takornariaqarneq pillugu ilisimatusarfik, internetikkut toqqaannartumik atassuteqaqatigiinerit aallaavigalugit misissueqqissaarnissamik neqerooruteqartartut, tassa atuisartut naliliineri, Sumiiffinnik assigiinngitsunik qarasaasiatigut naliliinerit, kingornatigut Norgep allakkat, oqaaseqaatit, apeqqutit assigisaallu, toqqaannartumik tusagassiiviit, avannaani, Nunavut-mi (CA), Patagoniami, kiisalu New Foundlandimi labradorimilu oqalliffiit, naapittarfiit naliliisarfiillu soorlu Facebook, Twitter, Instagram, naliliinernut sanilliunneqasssapput, taakkuami takornariarfissatut Tripadvisor assigisaallu aqqutigalugit saqqummiunneqartartut unammillertuummata. Misissueqqissaarnerit ukunani atuarneqarsinnaaput: aallaavigineqarlutik. vg.gl/tsi2017 kiisalu vg.gl/tsi2018. 2017imi 2018imilu pisut misissoqqissaarnerini takuneqarsinnaaavoq Kalaallit Nunaat Visit Greenland misissueqqissaarnernik 3nik pisinikuuvoq, taakkunanilu 2017imi, pitsaanerusumik isigineqalersimasoq, tassa oqaatsit ataatsimut isigalugit pitsaasumik 2018imi 2019imilu atassuteqaqatigiinnerit uimmikkut miliuunilikkaat naliliisarnerit annertunerulersimapput. misissorneqarlutik. Manna tikillugu 2017imi 2018imilu misissueqqissaarnerit VGp 2017imi naliliinermi Kalaallit Nunaat katillugit 42nik pointinnappoq, 2018imilu 46nik tigunikuuai. 2019 pillugu misissukkat Q2-20mi tigussangatinneqarput. pointinnalluni.

Destination Think-ip allakkat (tuluttuut) toqqaannartumik inuit nalinginnaat Takornariarfissanut assigusunut (Medianen) sanilliullugu Nunarput 2017imi oqallinneri miliuunerpassuit qarasaasiat atorlugit misissoqqissaarpai agguaqatigiissitsinermi, takornarianut pissutsinut tamanut atatillugu appasinnermi pingasunngorlugillu immikkoortiterlugit Pitsaasut (1-imik ilisarnaaserneqarlutik), inissisimavoq. Naammaginartut (0-imik ilisarnaaserneqarlutik) kiisalu Pitsaanngitsut (-1-imik ilisarnaaserneqarlutik). 2018imi Takornarianut Pissutsit nalilerneranni Nunarput imatut nalilerneqarpoq: Takornariarfissani Kiffartuussinerit: 52 point Median 41miittoq. Qasuersaarneq & Ilorrisimaaneq: 43 point, Median 43miittoq Oqaatsit misissuinermi najoqqutassat ‘keywords’ Visit Greenlandip Kulturi & Oqaluttuarisaaneq: 37 point Median 33miittoq tunniunnikuuai. Oqallinnerni misissukkani Nunatsinni takornariaqarneq Nerisassat & Nerisassiukkat: 37 point, Median 40miittoq sammineqartussaavoq. Tassa taakkunani Nunatsinni angalanermi misigisat Iluaqutissat & Aliikkutassat: 35 point, Median 33miittoq sammineqartussaapput – taakkunanilu inuit Nunatsinniinnikut kiisalu atuisartut Pinngortitami Periarfissat: 48 point, Median 45miittoq taamaallaat tusagassiuutitigut paasisaqarlutillu qanoq misigineri pineqassallutik. Oqaatsit naloqqutassat ‘greenland’ kiisalu ‘travel’ eqqaassanngikkaanni taakkua 2017imiit 2018imut takornariat misigisartagaannut atatillugu Nunatta isigineqarnera takornariat misigisaannut takornarianullu neqeroorutinut aalajangersimasunut pitsannguallassimavoq. Qulaani takuneqarsinnaasutut, Takornarianut Iluatissani 6ini arlaatigut tunngasuupput. Inerniliinerit annikinnerusunngorlugit Nunarput 4nik iluaqutissartalittut nalilerneqarpoq, tassa Median naapertorlugu immikkoortiterneqarput (ass. Qamuteralanneq, Timaanut pissutarneq, Aalisarneq unammillertsinit pitsaanerusutut nalilerneqarluni (2018). assigisaallu) kiisalu pingaarnertut takornarialerinermi qulequtsiuneqartut immikkoortiterneqarlutik: Iluaqutissat & Aliikkutassat, Nerisassat & Nerisassiallu, Silami Toqqaananartumik atasuteqaqatigiittaarnerit aallaavigalugit misissueqqissaarnermit sammisassat, Qasuersaarneq & Ilorrisismaarnerlu, Kulturi & Oqaluttuarisaaneq kiisalu inerniliinerit 2019imi Q2-2020p aallartinnerani Visit Greenlandip tigusussaavai, taakkualu Ornitassani kiffartuussinerit. tourismstat.gl aqqutigalugu saqqummiunneqassallutik. 20 Takornariaqarneq pillugu inuiaqatigiit isumaat

2019imi novembarimi Visit Greenland HS Analyse peqatigalugu illoqarfinni nunaqarfinnilu ukunani oqarasuaatikkut kalaallit akornanni misissuillutik apeqqarissaarput: Nuuk, Ilulissat, Sisimiut, Tasiilaq aamma Qaqortoq, kiisalununaqarfinni ukunani Ilimanaq, Ukkusissat, Itilleq, Qassiarsuk/Igaliko kiisalu Kulusuk. Illoqarfiit nunaqarfiillu taakkua toqqarneqarput, taakkunani takornariaqarluartarnera pissutigalugu. Inuiaqatigiit illqoarfimminni/nunaqarfimminni takornariaqartarneranut atatillugu annerusumik pitsaasumik misigisaqarfigisarpaat.

Illoqarfimmi takornariat qanoq isumaqarfigineqarnerannut apeqqummut 92,4 procentit pitsaasumik isumaqarfigaat, 4,5 procentit iluarinngilaat. 1,8 procentit kisimik isumasineqanngillat.

Misissuinermi inerniliinerit uani: vg.gl/bef-holdn- tur19 atuarneqarsinnaapput.

Takornariat assigiinngitsutigut sunniutaat apeqqutigineqartarput, soorlu takornariat qanoq annertutigisumik innuttaasunut pitsaasumik sunniuteqartarneri kiisalu umiarsuarnik takornariat qanoq isumaqarfigineqarneri apeqqutigineqarput.

Timaani takornariat umiarsuarnillu takornariat inuiaqatigiit ataatsimut isigalugu pitsaasumik isumaqarfigaat. Timaanili takornariat pitsaanerulaamik isumaqarfigineqarlutik.

Takornariat taakkualu pissusilersorneri pillugit apeqqutit atatsimut isigalugit akissutqeartut 86 kiisalu 96 procentit miss. Pitsaasumik isiginnipput, tassa akissuteqartut aalajangersimanngitsumik isumallit ilanngunnagit.

21 Naggasiut

2019 tassaavoq ukioq Nunatsinni takornariaqarnermut atatillugu pitsaasunik pitsaanngitsunillu siulittuutaasinnaasunik pisoqarfik. Nunanit allaneersunut atatillugu Nalunaarusiaq una sukkasuumik qanganitseriissaaq covid-19 pissutigalugu, ajoraluartumik Nunatsinniit aallartartut -1,3 procentimik ikilerialaarput. Unnuisartunut maannangaarli takuneqarsinnaalereerpoq, virusip tuniluunnera takornariaqarnermut aqqusaartartunullu atatillugu DH-meersut amerleriangaatsiarput. Nunanilli inuiaqatigiillu aningaasaqarniarnerannut annertuumik sunniuteqarnerlussasoq. allaneersunut atatillugu DK-meersut ilanngunnagit avataaneersut unnuisarneri -7 procentimik ikileriarput avataaneersullu aqqusaartartut -2,2, procentimi ikileriarlutik. Covid-19ip tuniluunnera sunniutaalu pillugit Visit Greenland visitgreenland.com kiisalu traveltrade.visitgreenland.com aqqutigalugit allaaserisaqartassaaq. Tamatuma Umiarsuarnik taakornariat imikkuullarissut 2,0 procentimik amerleriarnerat saniatigut vg.gl/cancelled_calls2020 aqqutigalugu, umiarsuit takornariartaatit iluarisimaartariaqarpoq. Regionini Kullermi kiisalu Sermersooq Killermi 2018imut tikinnissaraluaminnik unitsitsiinnartut kinguartitsisullu nalunaarsorneqarput, sanilliullugu ilaasut tulattartut amerleriarujussuarput, tamatumuunalu regionini paasissutissallu nutarterneqartuarlutik. taakkunani umiarsuarnik takornarianik sullissisartut isertitaqarsinnaanerannut tikkuussisuuvoq. Regionini takornarialeriffiit allallu attaveqarfiit suleqatigalugit, covid-19ip tuniluunnerata kinguneranik nunanit allaneersut Nunatsinnut tikinnaveeqqanerisa nalaani, Visit Takornarialerisut Visit Greenlandimut atassutillit 2019imi suliaasa misissuiffigineranni Greenland kalaallit Nunatsinni feeriarnissaannik kaammattorlugit nittarsaavoq. takuneqarsinnaavoq, ataatsimut isigalugu pitsaasumik misigisaqarsimapput, Taamaaliornikkut sumiiffinni takornarialerisut isertitamikkut annertuumik akissuteqartummi taamaallaat 21,9 procentii appariaallannermik eqqorneqarnerluttut kaaviiaartitaqarsinnaaqqullugit. misigisaqarsimammata. 2018imut sanilliullugu 26,1 procentii nikeriarnermik malugisaqanngitsut 52 pocentii qaffariaallannermik malugisaqarput. Immissinnut paarigisi, iluatsitsinissassinnik tamassi kissaappatsigit!

Takornariat assigiinngitsut amerlanerit pillugit paasissutissat Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfik ikiortigalugu allaanerusumik takornariat pillugit Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta – Visit Greenland nalunaarsuinerit 1/1-16ip kingorna pisut siullerpaamik ilanngussinnaavagut, suli bank.stat.gl aqqutigalugu saqqumminngitsut. Taakkunani maluginiarneqarnerpaat tassaapput, Aasiamiit takornariat katikkaanni 2018imiit 2019imut 50,3 procentimik amerleriarnerat. Tamatuma saniatigut Schweizimeersut amerleriarsinnaanerat takuneqarsinnaavoq.

Covid-19 pandemi Uma allanerata nalaani (april 2020) ajoraluartumik nunarsuatsinni tamani covid-19 virus tuniluutilerpoq, nunani tamani takornariaqarnermut annertuumik eqquinerluttumik. Nunarpassuit aaqissuussat pisariaqavissunngitsut unitsippaat, atuarfiit matoorarlugit, pisortat suliffeqarfii killeqarfitillu matoorarlugit. Tamatuma kingorna Kalaallit Takornariaqarneq pillugu naatsorsueqqissaarnerit pillugit nalunaarusiortuuvoq Mads Lumholt, Visit Nunaanniit avammut timmisartut unitsinneqarput, timmsiartumillu avataaniit Greenland, april 2020. tikittoqarsinnaanerata unitsinnissaa eqqartorneqarluni. 22