Silap Pissusaata Allanngoriartornera Pillugu Kalaallit Innuttaasut Isumaat
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Silap pissusaata allanngoriartornera pillugu kalaallit innuttaasut isumaat 2018 - 2019 + Naleqqiunneqarnerat: Minor, K., Agneman, G., Davidsen, N., Kleemann, N., Markussen, U., Olsen, A., Lassen, D., Rosing, MT. (2019). Greenlandic Perspectives on Climate Change 2018-2019 Results from a National Survey. University of Greenland and University of Copenhagen. Kraks Fond Institute for Urban Research. 4 Imarisai Ilisarititsineq ....................................................................................................... 6 Inernerusut eqikkarnerat ................................................................................... 8 Silap pissusaata allanngoriartornera pillugu isummat ........................................ 13 Silap pissusaata allanngoriartorneranik misilittakkat ........................................ 19 Ajoqutaasut periarfissallu .................................................................................. 25 Silap pissusaata allanngoriartornera pillugu misigissutsit ................................. 31 Immap sikuata allanngoriartornera pillugu eqqarsaatit ..................................... 35 Sermip aajuitsup allanngoriartornera pillugu eqqarsaatit ................................... 41 Silap pissusaata allanngoriartornerata sunniutai ................................................ 45 Silap allanngoriartorneranut naleqqussarneq ..................................................... 49 Sila avatangiisillu pillugit politikkikkut salliutinneqartut ................................... 57 A1 Nuna tamakkerlugu nunallu immikkoortuini inernerusut tabelinngorlugit ... 63 A2 Ilisimatuussutsikkut misissuinermi periuserineqartoq ................................. 81 A3 Kalaallit Nunaanni innuttaasut qanoq katitigaanerannut assersuut ............ 85 Naleqqiussat ....................................................................................................... 87 5 Ilisarititsineq Avatangiisit allanngoriartornerat, silap pissusaata Misissuisut pingaarnerit allanngoriartornera Kalaallit Nunaatalu siunissaa pillugit innuttaasut isumaannik nuna tamakkerlugu Kelton Minor peqataaffigineqartumik misissuinermit ‘Kalaallit Københavns Universitetimi, Center for Social Data Science-imi, PhD-mik ilisimatusartoq isiginninnerannik misissuineq’-mit inernerusut Kraks Fond Institute for Urban Research-imi stipendiateqartoq nalunaarusiami matumani saqqummiunneqarput. Attavissaq: [email protected] +45 28993836 Misissuineq Ilisimatusarfimmit, Københavns Universitetimit, Greenland Perspective-imit Allan Olsen kiisalu Kraks Fond Institute for Urban Research- Ilisimatusarfik, Greenland Perspective imit ingerlanneqarpoq. Naatsorsueqqissaartarfik Attavissaq: [email protected] +299 38 58 12 ikiortiseralugu Kalaallit Nunaanni kommuneni National Park innuttaasut illoqarfinni nunaqarfinnilu assigiinngitsuni Gustav Agneman najugaqartut nalaatsortumik toqqarneqartut, University of Copenhagen kiisalu Nuummi Upernavimmilu najugaqartut nalaatsortumik toqqarneqartut misissuinermi Upernavik Gustav Agneman AVANNAATA peqataatinneqarsimapput. Kalaallit Nunaanni Københavns Universitet innuttaasut 646-t (innuttaasut inersimasut Kangersuatsiaq ~1.5%-ii) juuli 2018-imit januaari 2019-imut Navarana Davidsen misissuinermut peqataasimapput. Misissuinerup Ilisimatusarfik inerneri +/- 3%-ip iluani eqqortuunissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Ilisimatuussutsikkut Ilulissat Nadine Kleemann QEQERTALIK Qeqertarsuaq misissuinermi periuserineqarsimasoq nalunaarusiap Københavns Universitet naanerani atuarneqarsinnaavoq. Videomut Iginniarfik immiullugit apersuinerit aamma sumiiffinni tamani Ulunnguaq Markussen ingerlanneqarsimapput taakkulu nittartakkakkut Ilisimatusarfik Sisimiut isiginnaarneqarsinnaapput. Misissuineq Greenland QEQQATA EAST SERMERSOOQ Perspective-imit, Kraks Fond Institute for Urban David Dreyer Lassen Kangaamiut Tiilerilaaq Research-imit kiisalu KU Center for Social Data Science- Københavns Universitet, Center for Social Data Science imit tapersersorneqarpoq. Tasiilaq Randomly Sampled Town Minik Thorleif Rosing Nuuk WEST SERMERSOOQ Randomly Sampled Settlement (<500 inhabitants) Københavns Universitet, Greenland Perspective Qeqertarsuatsiaat Sampled Self-Representing City or Town # of Respondents 20 50 100 Minor, K., Agneman, G., Davidsen, N., Kleemann, N., Markussen, U., Olsen, A., Lassen, D., Rosing, MT. (2019). (Randomly Selected) Naleqqiunneqarnerat: Greenlandic Perspectives on Climate Change 2018-2019 Results from a National Survey. University of Greenland Qaqortoq + KUJALLEQ and University of Copenhagen. Kraks Fond Institute for Urban Research. Narsarmijit 6 Piffiit, illoqarfiit nunaqarfiillu misissuiffigineqartut National Park AVANNAATA Upernavik Kangersuatsiaq Ilulissat QEQERTALIK Qeqertarsuaq Iginniarfik Sisimiut QEQQATA EASTSERMERSOOQ SERMERSOOQ KANGIA Kangaamiut Tiilerilaaq Tasiilaq TaamungaannartumikRandomly Sampled Town makitsinermi illoqarfik makinneqarnikoq Nuuk WEST SERMERSOOQ SERMERSOOQ KITAA TaamungaannartumikRandomly Sampled Settlement makitsinermi (<500 nunaqarfik inhabitants) makinneqarnikoq Qeqertarsuatsiaat IlloqarfikSampled Self-Representing nammineq toqqagaq City or Town Taamungaannartumik# of Respondents 20 50 100 makinneqarnikut(Randomly Selected) KUJALLEQ Qaqortoq Narsarmijit 7 Avannaani, Qeqertalimmi Sermersuullu kangiani Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni qillerinernut Inernerusut eqikkarnerat inuit amerlanersaasa sikoqarunnaarsimanera Naalakkersuisut inerteqquteqassanerat sikullu saalisimanera ernummatigaat. Qeqqatami pillugu innuttaasut aveqqapput. Suliffissanik Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlanersaat inuit nunap qeriuaannartup aakkiartornera naleqaraluarpalluunniit avatangiisinik oqarput silap pissusaa allanngoriartortoq, silap ernumassutigineruaat. Sermersuup kitaani illersuinissaq Kalaallit Nunaanni innuttaasunit pissusaata allanngoriartornerata sunniutai innuttaasut silap eqqoriaruminaannera amerlanernit kissaatigineqarneruvoq. namminneq misigisimagitsik ajornartorsiullu ernumassutigineruaat. Kujallermi inuit Innuttaasut ikinnerusut aningaasarsiornikkut tamanna pingaartikkitsik. Affaasa paasisimavaat anorersuarujussuartarnerit sermersuullu siuariartornissaq kissaatigineruaat avatangiisinut silap pissusaata allanngoriartornera inuit aakkiartornera assigiimmik ernummatigaat. ajoqutaagaluarpalluunniit. iliuusaannit annerusumik pinngortuusoq. Affaasa Innuttaasut amerlanersaat piniakkanik, sinneqartut silap pissusaata allanngoriartornera aalisakkanik katersanillu namminneq piliaminnik pillugu minnerpaamik qaammammut ataasiarlutik nerisaqarput. Innuttaasut amerlanersaat tusagassiuutitigut tusartarsimapput. Innuttaasut nunaqqatimi pisaavinik aamma nerisaqarput. amerlanerit isumaqarput silap pissusaata Inuit amerlanersaat isumaqarput silap pissusaata allanngoriartornerata Kalaallit Nunaanni qimmit allanngoriartornerata Kalaallit Nunaannut qimuttut, inuit, naasut uumasullu ajoqusissagai, piniarnermut ajoqutaassasoq. Affaasa missaat ikinnerusullu iluaqutissartaqarneranik isumaqarput Kalaallit Nunaanni aalisarnermut isumaqarlutik. Innuttaasut amerlanerit ajoqutaassasoq, tamannalu Kalaallit isumaqarput silap pissusaata allanngoriartornera Nunaanni suliffissuaqarnermut avammullu iluaqutaanani ajortuusoq. Innuttaasut nioqquteqarnermut pingaarnerpaavoq. amerlasuut isumaqarput silap pissusaata Innuttaasut pingajorarterutaannit amerlanerusut allanngoriartornera ajoqutaananilu isumaqarput silap allanngoriartornera iluaqutaanngitsoq. Silap pissusaata assartuinermut, nunaateqarnermut, allanngoriartornera eqqarsaatigigaangamikku takornariaqarnermut aatsitassarsiornermullu innuttaasut amerlasuut neriuuteqarnerarput iluaqutaassasoq. Innuttaasut affaannit aamma/imaluunniit ersillutik. Innuttaasut amerlanerusut isumaqarput silap Kalaallit Nunaata immikkoortuini tamaneersut pissusaata allanngoriartornera Kalaallit ilai ukiut siuliini sikumiissimapput. Innuttaasut Nunaata Danmarkip naalagaaffianit amerlanersai isumaqarput najukkaminni avissaarnissaanut ajornannginnerulersitsinanilu siku angallavigissallugu ukiuni kingullerni pisariunerulersitsinavianngitsoq. Silap navianarnerulersimasoq. Innuttaasut pissusaata allanngoriartornerata siunissami amerlanersaat isumaqarput immap sikuata annikinnerulersinnissaanut iluaqutaasussanik allanngoriartornera iluaqutaanani ajoqutaasoq. Naalakkersuisut nukissiuutinut allanut Innuttaasut affaanit amerlanerusut isumaqarput aningaasaliinerat, Parisimi isumaqatigiissummut sermersuaq najukkami eqqaaniittoq ukiuni ilaaqqilernerat aamma/immaqaluunniit kingullerni millisimasoq. Innuttaasut suliffissuarnit silaannarmik mingutsitsisumik amerlanerit isumaqarput sermersuup najukkami aniatitsinerannik aqutsinerat innuttaasut eqqaminniittup allanngorsimanera iluaqutaanani amerlanersaasa tapersersorpaat. Benzinamut ajoqutaasoq. Silap allanngoriartornerata ikummatissanullu akitsuutit annertusinissaat sunniutai pillugit ernumassutigineqartut nunap innuttaasunit amerlanernit akerlerineqarpoq. immikkoortuini assigiinngitsuni assigiinngillat. 8 9 Climate Greenlandip (Naalakkersuisut) suliaannit Qujassuteqarfiit isumassarsiarineqarsimapput. Misissuineq tamaat videokkut immiussinernut Carina Liesk Nalunaarusiamik allaqataasut saniatigut aamma Benjamin Mørch ikiuussimapput. Suliniut Betina Berthelsen aamma Hans Peter manna iluatsissinnaasimassanngikkaluarpoq Mønsted misissuinermik ikiuunnerannut Avannaata Kommunia, Kommune Kujalleq, qujassuteqarfigerusuppagut. Paornánguak Kommune Qeqertalik, Qeqqata Kommunia, Kleistip, Frederik Lyngep, Ulf Fleischerip Kommuneqarfik Sermersooq, Air Greenland, Asger Andersenillu nutserinerannut