2016 UKIUMUT NALUNAARUT KALALLIIT NUNAANNI BRUGSENI [email protected] Tlf. 363500·Fax323837 Postboks 1092·3900Nuuk KNB Qullersaqarfik [email protected] Tlf. 613321·Fax32 Postboks 167·3922Nanortalik Nanortalik [email protected] Tlf. 642285·Fax12 Postboks 525·3920Qaqortoq Qaqortoq [email protected] Tlf. 661314·Fax19 Postboks 170·3921Narsaq Narsaq [email protected] Tlf. 681020·Fax1335 Postboks 512·3940Paamiut Paamiut [email protected] Tlf.: 363415 Postbox 8040·3905Nuussuaq Qinngorput nuuk@brugseni.gl Tlf. 321122·Fax95 Postboks 152·3900Nuuk Nuuk [email protected] Tlf. 813358·Fax3894 Postboks 148·3912Maniitsoq Maniitsoq [email protected] Tlf. 8640·Fax4773 Postboks 1019·3911Sisimiut Sisimiut
UKIUMUT NALUNAARUT KALALLIIT NUNAANNI BRUGSENI 2016 Imarisai
Uppernarsaanerit
Peqatigiiffik pillugu paasissutissat...... 2 Qullersaqarfiup uppernarsaanera...... 4 Kukkunersiuisut kinaassusersiortuunngitsut nalunaarutaat...... 5
Qullersaqarfiup nalunaarutaa Kisitsisit pingaarnerit...... 6 Qullersaqarfiup nalunaarutaa...... 7
Ukiumut naatsorsuutit Naatsorsuinermi periuseq atorneqartoq...... 18 1. januaarimiit 31. decembari tikillugu naatsorsuinermi inernerit ������������������22 31. decembarimi oqimaaqatigiisitsineq...... 23 Nammineq aningaasaatinik naatsoruineq...... 26 1. januaarimiit 31. decembari tikillugu aningaasat kaaviiaarnerat �����������������25 Ukiumut naatsorsuutit inernerinut innersuutit...... 26
Ukiumut nalunaarut 2016 3 Peqatigiiffik pillugu paasissutissat
Peqatigiiffik Pisortaq Kalaallit Nunaanni Brugseni A.M.B.A. Susanne Christensen Aqqusinersuaq 4, 2. talerperleq Pisortaq 3900 Nuuk
Oqarasuaat: +299 36 35 00 Nittartagaq: www.brugseni.gl Kukkunersiuisut CVR nr.: 24 04 12 RSM Beierholm Ukioq naatsorsuuseriffiusoq: statsautoriseret revisionspartnerselskab 1. januar 31. december Voergaardvej 2 Illoqarfigisaq: Kommuneqarfik Sermersooq 9200 Aalborg SV
4 Ukiumut nalunaarut 2016 Siulersuisuunerit Aningaaserivik Ib Lennert Olsen, Nanortalik Siulittaasoq GrønlandsBANKEN Svend Aage Olsen, Sisimiut Postboks 1033 Benjamin Kielsen, Narsaq 3900 Nuuk Aalipaaraq Kreutzmann, Maniitsoq Lars Jørgen Kleist, Nuuk Eqqartuussissuserisoq Petrine Thomsen, Qaqortoq Advokatfirmaet Malling & Hansen Damm Frederik Petersen, Paamiut Aqqusinersuaq 27 Mari Berthelsen, Sulisut sinnerlugit qinigaq 3900 Nuuk
Ukiumut nalunaarut 2016 5 Årsrapport 2016 3 Qullersaqarfiup uppernarsaanera
Siulersuisuunerit qullersaqarfiullu ullumi ukioq naatsorsuuseriffiusoq 1. januar – 31. december 2016, Kalaallit Nunaanni Brugseni A.M.B.A., ukiumoortumik nalunaarutaa suliaralugulu akueraat.
Ukiumoortumik nalunaarut ukiumoortumik naatsorsuutit pillugit inatsit naapertorlugu suliarineqarpoq.
Ukiumoortumik naatsorsuusiaq paasinnittaaserput malillugu naapertuuttutut isigaarput taamaasilluni ukiu- moortumik nalunaarut peqatigiiffiup aningaasatigut pigisai, akiitsui, aningaasaqarnikkullu 31. december 2016- imi inissisimanera, kiisalu 1. januaarimiit 31. december 2016 tikillugu peqatigiiffiup angusai aammalu aningaasat ingerlaartitai.
Aqutsisut naatsorsuusianni paasinnittaaserput malillugu pissutsit nalunaarusiami eqqartorneqartut naaper- tuuttutut isigaagut.
Ukiumut nalunaarusiaq ataatsimeersuartoqarnerani akuerineqarnissaa innersuunneqarpoq.
København, marsip 16-iat 2017
Qullersaqarfik
Susanne Christensen PISORTAQ
Siulersuisuunerit
Ib Lennert Olsen, Nanortalik Svend Aage Olsen, Sisimiut Benjamin Kielsen, Narsaq SIULITTAASOQ
Aalipaaraq Kreutzmann, Maniitsoq Petrine Thomsen, Qaqortoq Lars Jørgen Kleist, Nuuk
Frederik Petersen, Paamiut Mari Berthelsen, Maniitsoq SULISUT SINNERLUGU QINIGAQ
6 Ukiumut nalunaarut 2016 Kukkunersiuisut kinaassusersiortuunngitsut nalunaarutaat Kalaallit Nunaanni Brugseni A.M.B.A.-mi ilaasortanut Ukiumut naatsorsuummut nalunaarut ingerlatsiviup ukiumut nalunaarummik eqqortumik Kalaallit Nunaanni Brugseni A.M.B.A., ukiumut saqqummiussassaanik sulinermi pingaaruteqar- naatsorsuuseriffiusumut 1. januar - 31. december luinnartuummat. Tamatumani siunertarineqarpoq 2016, naatsorsuutai kukkunersiorpavut ilanngul- kukkunersiuinermi periuusissanik pissutsinut naa- lugit; naatsorsuusioriaaseq atorneqartoq, naatsor- pertuuttunut ilusilersuinissaq, taamaattoq inger- suutit inerneri, oqimaaqatigiissitsineq, nammineq latsivimmi nammineq nakkutilliinerup pisortanit aningaasaatinik nalunaarsuineq, aningaasat kaa- toqqarneqarsimasup pitsaassusaanik naliliinerunani. viiaartitanik nalunaarsuineq aamma nassuiaatitut Kukkunersiuinerup siunertaraattaaq naatsorsuu- ilanngussat. Ukiumut naatsorsuutit inatsisaat naa- sioriaatsip pisortanit toqqarneqarsimasup naleq- pertorlugu ukiumut nalunaarut suliarineqarpoq. quttuuneranik naliliineq, pisortat naatsorsuutitigut nalilersuinerat naapertuunnersoq kiisalu ukiumut nalunaarutip ataatsimut saqqummiunneqarnera Qullersaqarfiup ukiumut isummerfigissallugit. nalunaarummut akisussaaffii Pisortat akisussaaffigaat ukiumut naatsorsuum- Isumaqarpugut kukkunersuinitsinni uppernarsakka- mik suliaqarnissaq naatsorsuuserinermik inatsit vut naammattut inerniliinissatsinnullu toqqamma- naapertorlugu aningaasaqarnermik eqqortumik ta- vigissallugit naleqquttuusut. kutitsisumik. Pisortat akisussaaffiisa ilagaat inger- latsivimmi nammineq nakkutilliineq ukiumut nalu- Kukkunersiuinermi nangaassutissaqarnissamut pis- naarummik pingaaruteqartumik kukkuneqanngit- sutissaqanngilaq. sumik saqqummiussinissaq siunertaralugu pisaria- qarsorineqartoq, taanna peqquserlunneruppat kuk- kunerugaluarpalluunniit. Inerniliineq Uagut paasinnittaaserput naapertorlugu ukiumut nalunaarut, peqatigiiffiup pigisaanik, akiitsuinik Kukkunersiuisut akisussaaffiat 31.12.2016-imilu aningaasarsiornikkut killiffianik kii- Uagut akisussaaffigaarput, ukiumut nalunaarut pil- salu peqatigiiffiup ukiumi naatsorsuuseriffimmi lugu kukkunersiuisimanerput toqqammavigalugu 01.01.2016 - 31.12.2016 ingerlatsinermi angusaanik inerniliinissaq. Kukkunersiuinerput ingerlassimavar- aningaasaataasalu nikerarnerisa nassuiaataanik put kukkunersiuineq pillugu nunat tamalaat najo- ukiumut naatsorsuusiornermi inatsisit naapertorlu- qqutassaat naapertorlugit kiisalu kukkunersiuineq git eqqortumik ingerlatsisoqarsimasoq. pillugu Kalaallit Nunaanni inatsisit tunngavigalugit. Taakku piumasaqaatitarivaat, pissuserissaarnissa- mut piumasaqaatit naapertuutsissagivut kiisalu Qullersaqarfiup nalunaarutaa kukkunersiuinissarput piareersarlugulu ingerlatis- pillugu oqaaseqaat sagipput ukiumut nalunaarutip pingaaruteqartunik Qullersaqarfiup nalunaarutaa ukiumoortumik kukkuneqannginnissaa qaffasissumik qulakkeerniar- naatsorsuutit pillugit inatsit naapertorlugu atuaq- lugu. qissaarsimavarput. Ukiumut naatsorsuutit kukkuner- siorneqareersunut ilassusiisimanngilagut. Taman- Kukkunersiuineq tassaavoq kisitsisit paasissutis- nalu tunngavigalugu ilisimalerparput paasissutissat sallu ukiumut nalunaarummi allanneqarsimasut qullersaqarfiup nalunaarutaaniittut ukiumoortumik uppernarsarneqarnerannik suliaqarneq. Kukkuner- naatsorsuutinut naapertuuttuusut. siuinermi periuutsit kukkunersiuisut naliliinerat aal- Aalborg, marsip 16-iat 2017 laavigalugu toqqagaapput, tassunga ilanngullugu ukiumut nalunaarummi pingaarutilimmik kukkusu- RSM plus P/S mik paasissutissiisinnaaneq taanna peqquserlun- statsautoriserede revisorer nermik kukkunermilluunniit aallaaveqaraluarpat. CVR nr. 34 71 30 22 Ajunaarutaasinnaasunik naliliinermi nammineq John Dahl Larsen nakkutilliineq kukkunersiuisunit nalilerneqassaaq, statsautoriseret revisor
Ukiumut nalunaarut 2016 7 Kisitsisit pingaarnerit
Ukiut 5-t kingumut isigalugit peqatigiiffiup ineriartornera kisitsisitigut pingaarnersiatigut ataani takuneqarsinnaasuni nassuiarneqarsinnaavoq:
2016 2015 2014 2013 2012
t. kr. t. kr. t. kr. t. kr. t. kr.
Kisitsisit pingaarnerit Ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit 744.476 720.174 691.860 664.104 649.594 kaaviiaartitat Ilanngaasiinnginnermi angusat 152.325 145.707 140.699 135.805 117.164 Aningaasaqarnermi inissitsiterinerup 35.736 38.702 39.561 37.404 16.602 siornatigut inernerit Aningaasaqarnermi -1.580 -3.820 -5.005 -4.952 -5.841 inissitsiterinerinerup inernera Ukiumi angusat 26.132 26.073 26.107 24.239 9.794 Oqimaaqatigiisitsinermi inernerit 429.513 400.492 383.647 382.404 391.665 Nammineq aningaasaatit 206.583 189.448 172.214 154.544 138.404
Kisitsisit pingaarnerit Sinneqartoorutit 4,8% 5,4% 5,7% 5,6% 2,6% Nammineq pigisat 48,1% 47,3% 44,9% 40,4% 35,3% Akiliisinnaassuseq 13,2% 14,4% 16,0% 16,5% 7,1%
Kisitsisit pingaarnerit Naatsorsueriaatsimi periuseq Kisitsisit pingaarnerit takutippaat
Sinneqartoorutit Aningaasaqarnermi Kaaviaartitanit ingerlatseqatigiif- inissitsiterinerup siorna inernerit ×100 fimmi iluanaarut Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat
Nammineq aningaasaatit Akileraarutit kingorna inernerit × 100 Piginnittut ingerlatseqatigiiffimmi erniaat (%) = Namm. aningaasaatit aningaasaliissutaasa erniaat agguaqatigiisinnerat
Akiliisinnaassuseq (%) = Namm. aningaasaatit (piff. naalernerani) × 100 Ingerlatseqatigiiffiup Pigisat katinnerat (piff. naalernerani) aningaasatigut nukittussusia
8 Ukiumut nalunaarut 2016 Qullersaqarfiup nalunaarutaa
Suliassat pingaarnerit agguaasoqarluni. Unammisitsisoqarsimavortaaq, Peqatigiiffiup suliassaasa pingaarnersaraat ulluin- ualillu naajartornerani Kalaallit Nunaanni pag- narni atugassanik nioqqutissanik tuniniaaneq. gatsinermik annerpaamik Qinngutsinni Brugsenip silami ataatsimoortarfiani aaqqissuussisimalluta.
Tuniniaanermik ingerlatsivik Sisimiuni Brugsenimi sapaatip akunnerani 35-imi Kalaallit Nunaanni Brugseni, kalaallinit ilaasor- Panduro-mik ammaasimapput, taannalu aamma tanit 100 %-imik pigineqartoq arfineq-marlunnik kaaviiaartitanut qaffariaateqarnermut peqataa- immikkoortortaqartoq kujataani Nanortalimmi simalluni. Sisimiuni immikkoortortaq nutaaq pisi- avannaani Sisimiut tikillugit pisiniarfinnik 15-inik sartutsinnit tigulluarneqarsimavoq, tamannalu ingerlatsilluni. aamma kaaviiaartitat tungaasigut takuneqarsin- naavoq. Qeqqata Kommuniani pitsaasumik ine- riartorneq, Maniitsumi malunnarnerpaasimasoq, Suliniutitigut aningaasaqarnikkullu ineriar- qaffariaateqarnermut aamma malunnaataasima- torneq voq, taamaalillunilu Maniitsoq 2016-imi kaaviiaar- Peqatigiiffiup 2016-imi angusatut nalunaarsui- titat tungaatigut pitsaasumik ineriartortitsinermik nerata ersersippaa sinneqartoorutit 26.132 t.kr., angusaqarsimalluni. aamma ulloq 31. december 2016, peqatigiiffiup oqi- maaqatigiisitsinerani nammineq pigisat nalingat Iliuutsinik allanngortiterinerit ilaattut taasinnaa- 206.583 t. koruunit. sat tassaapput pisiniarfinni arlaqartuni ammasar- finnik allannguisimanerit, pingaartumillu Nanor- 2016-imi kaaviiaartitat inernerat 745 mio. koruu- talimmi takornarissat umiarsuarmik angalaarlutik niupput, 2015-imut naleqqiullugu qaffariaat 3 %, tikinnerinut atatillugu ammasarnissaq eqqumaa- taamani kaaviiaartitat 720 mio. koruuniusimallu- riffigineqalersimalluni. tik. Inernerit, 2015-imi inernernut sanilliullugit an- Kalaallit Nunaanni Brugsenip 2016-imi akileraaru- nikinnerusut illuutinik nalikillisaanernik 5 mio. tit aamma agguagassarsiassat akilernagit sinne- koruuninik naleqartunit tunngaveqarput. Nalikil- qartoorutai t.kr. 34.656, 2015-imut naleqqiullugit lisaaneq ingerlanneqarsimavoq illuutini ataasi- t.kr. 726-nik annikinnerullutik. akkaani niuernikkut naligitinneqartoq illoqarfinni ilaliussinikkut sunniuteqarnerpaat annikilleriarsi- mammata. Nalikillisaanerit isiginiassanngikkaanni Ukiumi kaaviiaartitat ineriartornerannut inernerisaq ukioq manna aamma rekortiliiffiuvoq, tunngaviusut arlaqarput: aningaasartuutinik, quersuarnik naammassiu- Kaaviaartitanit ingerlatseqatigiif- Qinngutsinni Nuummiittumi pisiniarfimmik nu- minarsaanernik, kiisalu sulisunik pikkorissaanernik fimmi iluanaarut taamik ammaaneq. Kaaviiaartitat missigersuu- suli aallussinitta takussutissartaralugu. Piffinni ar- siami nalileeriaaseq index 150 atorneqarsimasu- laqartuni suleqatigiikkuutaarluni sulinissaq iluat- mut sanilliussaavoq. Pisiniarfimmik nutaamik sissimavoq, Nanortalimmi Narsamilu Brugseni- Piginnittut ingerlatseqatigiiffimmi ammaanersiorneq 2016-imi septembarip 16-iani mi sulisut nammineerlutik iliuuseqarnissaminnut aningaasaliissutaasa erniaat ingerlanneqarsimavoq, annertuumik nalliuttor- periarfissaqarput, taamaalillutillu tamarmik suli- siorpalaarfiusimalluni, ilaatigut borgmesteri Asii nerminnik naammassiuminarsaanissaminnik eq- Chemnitz Narup, kiisalu Nuummi siulersuisunut qaamanninnissaminnik qulakkeerinneqatigiillutik. siulittaasuusoq Qarsoq Høegh-Dam ammaaner- siornermi oqalugiartuusimallutik. Malunnarsima- voq pisiniarfik taanna amingaatigineqarsimasoq, pisiniartartut meeqqat inersimasullu tamarmik nuannaarutigisimavaat illoqarfimmi immikkoor- tortaminni nutaajusumi pisiniarsinnaanngorner- tik. Ulloq naallugu pisoqarfiusimavoq, kaffillerto- qarluni, kaaginik sassaalliisoqarluni ballon-inillu
Ukiumut nalunaarut 2016 9 Ukiumi aningaasaliinerit Sulisut amerleriarneranut pissutaasoq annerpaaq 2016-imi t.kr.-inngorlugit 57 mio.-nit missaannik tassaavoq Nuummi Qinngutsinni pisiniarfimmik nalilinnut aningaasaliivugut. nutaamik ammaaneq, kisiannili aamma kaaviiaar- titat qaffariarnerata kingunerisaanik pisariaqartit- Qinngutsinni pisiniarfik pisattallu nutaat nukissa- sinerunerup takussutissartaralugu. nik pilersuiviit seqerngup qinngorneranik atuisut Maniitsumi Narsamilu Brugsenini Nioqqutissanut Ukiup ingerlanerani aqutsisunut, saniatigullu sul- biilit Sisimiuni Brugsenimut Nuummi Brugsenimi lissinermi sulisunut pikkorissaanerit ingerlanne- neqaarniarfiup mamartuerniarfiullu nutarterne- qarsimallutik, ilaatigut nutaatut kalaallit nerisas- qarnera Nuummi sulisunut inissianik pisiortorneq saataat pillugit pikkorissaasoqarsimalluni.
Kalaallit Nunaanni Brugsenip oqaluttuarisaane- Sulisunut atugarititaasut rani siullermeerutaasumik ukiunik 50-inngortor- 2016-ip naalernerani sulisut 438-uvugut, sulisut siortumik nalliussisitsisimavugut. Henrik Møller ataavartuunngitsut inuusuttuaqqallu ilanngullu- Nuummi Brugsenimi sulisoq qaaqqusanut siuler- git. 2015-ip naalernani sulisut 409-usimapput. suisunullu kaffillernermik nalliussineqarsimavoq. Henrik ullumikkut ullup ilaannaa sulisarpoq, taas- sumallu nioqqutissat ilisivinniinnissaannik qulak- keertarlugu.
10 Ukiumut nalunaarut 2016 Ilaasortanut atugassarititaasut misiginissaq, immikkut qanoq tassunga atatillugu 2016-imi ilaasortanut agguagarsassarsiassat ka- inissisimanissaq, kiisalu piffinni siulersuisunut tersorneqartut 8.997 t.kr.-iupput, 2015-imi 8.839 t. ilaasortatut akisussaaffiit suuneri. koruuniullutik, 2015-imut sanilliullugu 158 t.kr.-nik annertunerullutik. Ulloq 31.december 2016 ilaasor- tat 42.109-iusimapput. Piffinni ataasiakkaani aaqqissuussinerit Piffinni ataasiakkaani 2016-ip ingerlanerani ilaa- Ilaasortanut agguagarsiassat januaarip 13-iani sortaminut assigiinngitsunik aaqqissuussisimap- 2017 tunniunneqarput. put. Atuisunut paasissutissat, ilaasortanut paa- sissutissat, kaffillernerit, Brugsenip arpatsitsinera, Illoqarfinni Brugseneqarfiusuni tamani marsip/ grillerinerit, ilaasortanut nalliuttorsiortitsinerit apriilip qaammataani ataatsimiitsitsisoqarsima- allarpassuillu. voq. Ataatsimiinnerni illoqarfinni ataasiakkaani tamani siulersuisunut ilaasortassanik qinersiso- Narsami Brugsenimi siulersuisut nunaminertamik qartussaasimalluni, tamannalu siulersuisunik ar- annertuumik tunineqarsimapput, taamaalillutik lalinnik, Maniitsoq minillugu taarsiinermik kingu- ilaasortat piumasut soqutiginnittullu naatsiivee- neqarsimavoq. raliorsinnaaniassammata, naatitanik naasunillu naatitsivissaminnik. Ukioq manna naatsiiviit sana- 2016-imi maajip 28-iani Sisimiuni ataatsimeersuar- neqassapput, siulliillu naajartulissallutik. Pilersaa- toqarnerani, siulersuisunut ilaasortat tamarmik rutaavoq inunnik amerlasuunik peqataatitsinissaq, 42-uusut katersuussimapput, tassanilu nuna ta- ataatsimoornermik misigisimaneq nukittorserniar- makkerlugu siulersuisussanik ilaatigut toqqaasi- lugu, aserorterineq pinaveersaartinniarlugu, ilikka- mallutik. gaqarnissaq, kiisalu kajumissutsimik suliaqarneq kaammattorsarniarlugit. Nuna tamakkerlugu siulersuisut siulittaasuattut Ib Lennert Olsen, 2012-imiit 2014-ip tungaanut aam- Paamiuni Brugsenimi siulersuisut aalajagersi- ma siulersuusimavoq toqqarneqarpoq. Siulersuisut mavaat sponsoreqarnermut aningaasat ilaat tulliattut, kiisalu siulersuisup tullianut kingo- ilaqutariinnut tallimanut juullimi koori-mik tuni- raartissaq nutaatut toqqarneqartut tassaallutik sinissamut, 1.500 koruuninik koorimut ataaseq Svend Åge Olsen, Sisimiuneersoq, kiisalu Benja- naleqartunut atorniarlugit. Kommuneqarfik Ser- min Kielsen Narsameersoq. Tamatuma saniatigut mersooq suleqatigalugu ilaqutariit taakku tallimat toqqagaaqqittut tassaallutik: Petrine Thomsen toqqarneqarsimapput. Decembarip 19-iani ilaquta- Qaqortumiit, Frederik Petersen Paamiuniit, Lars riit taakku angerlarsimaffiinut tunniukkiartorne- Jørgen Kleist Nuummiit, Aalipaaraq Kreutzmann qarput, tunissutillu taakku qujamasungaartumik Maniitsumiit, kiisalu sulisut sinnerlugit qinigaq Mari nuannaarutaasumillu tiguneqarlutik. Piffimmi Berthelsen Maniitsumeersoq. siulersuisunut sulisunullu misigisaq taanna pi- suunnguallaataasimavoq, ilaqutariillu tallimat 2015-ip naalernerani Ilulissani eqimattaq kajumis- nuannersumik juullisiorsinnaanerat assut nuan- sutsiminnik sulisunik ingerlanneqartoq Brugsenip naarutaasimalluni. peqatigiiffiannik pilersitsipput. Tassunga siuner- taalluni Ilulissani Brugsenimik pilersitsinissaq. Ukiut siulii assigalugit Qaqortumi Brugseni meeq- Taamaattumik imminnut ataqatigiinnerulernissaq qat sapaatit akunnerannik taallugu, sapaatip anguniarlugu Ilulissani peqatigiiffimmi siulittaa- akunnera 18-i atorsimavaat. Tassani meeqqat soq tullersortaalu ataatsimeersuarnermut qaaq- atuarfianni atuartunut taqussanik naatitamillu quneqarsimapput. ataatsimik akeqanngitsunik tunioraasoqarsimal- luni, saniatigullu meeqqanut minnernut, paaqqin- Ataatsimeersuarnissaq ulloq sioqqullugu ilaasor- nittarfinniittunut, aamma naatitamik ataatsimik tat tamarmik suleqatigiinngorlutik katersuunne- tunisisoqarsimalluni. Tamannalu Brugsenip saa- qarsimapput, tassani siunertaalluni KNB-p iliuu- vani arfininngorneq sapaallu naggataarutaasumik sissatut pilersaarutaanut piginnittooqataasutut meeqqanut tivoli-qartitsisimallutik. Ukioq manna
Ukiumut nalunaarut 2016 11 Tasersuup Atuarfia tapertaasumik sapaatip akun- Narsami 9 A-nut nersorinninniarneq pilersaarusia- nerani tassani sammisaqartitsisimavoq, klassini mik torraalluinnartumik sanasimanerannik tun- alloriarfiusuni assigiinngitsuni atuaqatigiit akor- ngaveqarsimavoq. Atuarfik unammillernartulik nanni nalliuttorsiornermik eqqugassaqarfiusumik. – atuartulli akisussaaqataanermik tiguseqataasi- Sammisaqartitsinermi sammineqartoq tassaasi- masut. Atuartut pissutsit pillugit unneqqarissaar- mavoq, peqqinnissaq, tamannalu tusagassiutinit simapput. sammineqarluarsimalluni. Unammillernartut ilaat tassaasimapput ilinniar- 2016-imi Nuummi Brugseni ukiunik 50-inik nallius- titsisut akornanni atorfeqarnerup sivisussusaasa sisimavoq, tamanna 2016-imi decembarip 9-ni Ka- sivikippallaartarnerat. Ilinniartitsisut piffissani tuami ingerlanneqarpoq. Ilaasortat 500-t Nuummi sivikitsuinnarni taakaniittarput, illoqarfimmiillu siulersuisut peqatigalugit nalliuttorsiorsimapput, aallaqqittarlutik, tamannalumi soorunami atuar- ilaatigut Hans Jukku Noahsen, Pavia Geisler Qarsor- titsinermut atuartullu piumassusaannut tuni- lu aliikkusersuisoralugit. Siulersuisuunerni siulit- luuttarluni. Atuaqatigiit atuartitsinerup pitsaassu- taasoq Nuummilu siulersuisunut ilaasortat ilaat saa qaffaaviginneqataaffigerusuppaat, arlalinnillu oqalugiarsimapput, ilaasortanullu arlalinnut gave- pitsaaliuinissamut siunnersuusiorlutik. Ilaatigut kortinik eqqugassaqartitsisimalluni. ilinniakkerinissamut ilinniartitsisumik najuutto- qarlutik ikiorneqarnissaminnut nal. 16:00-imiit 17:00-p tungaanut kissaatiginnipput. Atuartunik Ukiumoortumik nersornaasiuttagaq pimoorussisunik amerlanernik peqarusupput, ta- Nuna tamakkerlugu siulersuisuunerit aalajagersi- mannalu atuartunik tapersersuinikkut pilersarpoq. mapput ukiumoortumik nersornaasiineq meeqqat Efterskolinit, AFS-eqarfinnit ilinniarnertuunngor- atuarfianni atuaqatigiinni klassit angajulliit akor- niarfinniillu pulaartoqakulanerorusupput, taa- nanniittunut (8-10 klassit akornanniittunut) tun- maalillutik siunissami suut pingaartissanerlugit niunneqassasoq. Ujartorsimavarput atuaqatigiit pimoorussinerusinnaajumallutik. Atuaqatigiittaaq nutaaliullaqqissumik, nuannersumik, soorunalumi isumaqarput, atuartut tamarmik atuarnerminni piviusorsiorpalaartumik inuiaqatigiinni qanoq ilil- atugassarititat, assersuutigalugu aqerluusat, pii- luni amerlanerusunik ilinniakkaminnik naammas- aatit assigisaallu atuartunit tamanit pigineqarta- sinnittoqarnissaanut qulakkeerinnissinnaanermik, riaqartut. meeqqat atuarfiat qanoq ingerlariaaseqassaner- soq, atuartumut, atuarfimmut, ilinniartitsisunut Nersornaat nalliuttorsiorpalaarnikkut meeqqat ul- allanullu piumasaqaatit naatsorsuutigisassallu luanni 2016-imi juunip aallaqqaataani tunniunne- suunissaannik siunnersuusiornissaq ujartorne- qarsimavoq. qarluni. Siunnersuutinik 24-inik pissaganartunik, nutaaliaasunik pitsaasunillu nuna tamakkerlugu atuarfinnit pissarsitinneqarsimavugut. Fiilmilior- toqarsimavoq, power point-iliortoqarluni, isigin- naartitsiusiortoqarluni titartaasoqarlunilu. Ner- sornaasigassamillu ataatsimik nassaarniarnissaq assut nalunarsimavoq, tamarmik pitsaalluinnarsi- mammata. KNB-mi aqutsisut pitsaanerpaanik 3-nik toqqaareernerisa kingorna, nuna tamakkerlugu siulersuisuunerit eqquisussamik toqqaatinneqar- simapput.
Nuna tamakkerlugu siulersuisuunerit isumaqati- giillutik Narsap Atuarfiani 9 A nersorniarlugu aala- jagersimapput.
12 Ukiumut nalunaarut 2016 Ilaasortanut suliniut Ilaasortanut suliniutip siunertaa tassaavoq ilaa- sortat tamarmik pisiassani tamani (tupa, imigas- sat, immiaaqqat aningaasanoorutillu minillugit) 2 %-inik agguagarsiassaminnik katersisinnaanis- saat.
Suliniut paasinartuuvoq, ullorlu manna tikillugu Brugsenimi ilaasortanit nuannaarutigineqarluni ersersinneqartarluni.
Ukiunili kingullerni teknologiip tungaatigut pit- sanngoriaatit malittaralugit pitsaaliuinissaq su- liniummillu alliliinissamik kissaateqarsimavugut, taamaalilluta ilaasortanik piujuartitsinissaq an- guniarlugu. Tamatumalu sulissutiginera neriuuti- gaarput ukioq manna alloriaqqiffiussasoq.
Ukiariartulernerani januaarilu 2017 tikillugu Dan- mark-imi Coop suleqatigalugu meqqinik katersor- takkanik pisisartutsinnut ingerlatsisimavugut, tamanna tigulluarneqarsimavoq, nioqqutissallu allat atorlugit 2017-ip ingerlanerani ingerlanne- qaqqikkumaarluni.
Coop-imi nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarneq Ukiup ingerlanerani Coop-imi nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarsimapput, tassanilu Kalaallit Nu- naanni Brugseni sinnerlugu nuna tamakkerlugu siulersuisut marlunnik peqataatitaqarsimallutik, siulittaasoq siulittaasullu tullia. Coop-ip suleqa- tigineratigut Kalaallit Nunaanni Brugseni ilisima- sassarpassuarnik iluaqutissanillu pissarsiaqar- tarpoq, taakkualu suliffeqarfimmik peqqissumik ilaasortaminillu pingaartitsisumik anguniagaqar- nitsinni atorluarsinnaavagut.
Ukiumut nalunaarut 2016 13 Årsrapport 2016 11 KNB-p takorluugai anguniagaalu Inatsisaasumik inuiaqatigiinni KNB takorluugai anguniagaalu nittartakkami akisussaaqataanermut nalunaajaat www.brugseni.gl aqqutigalugu atuarneqarsin- naasut suli atuupput CSR-ip iluani politikkimik siunnerfimmillu tapertaqartut. Akisussaassuseqarneq CSR Kalaallit Nunaanni Brugseni 100 procent-imik ka- laallinit pigineqarpoq. Ukiumi tulliuttumut anguniakkat naatsorsuutigisallu Allanngueqataanissamillu pituttuisuulluni. Allan- 2017-imi nioqqutissani pisiani agguagarsissutaa- ngueqataarusuppugut piffinni inuiaqatigiinnut sartuni 2 %-imik agguagassarsissutaasarnerat at- sunniuteqarnerpaaffinni, inuiaqatigiinni ineriartor- tatiinnarneqassaaq. titsinermik ataavartitsinissamut peqataanissarput kissaatigaarput. Naatsorsuutigaarput tigussaanerusumik iluarsiis- sutissamik siunissamut qulakkeerinnereersumik Allanngueqataaneq isumalluarnerullunilu niuer- ilaasortanut suliniummik pilersitsinissaq, taanna- luarneruvoq, kiisalu: lu ilaasortatsinnik ataavartunik tigummiaqaan- • Ataqatigiinnermik pilersitsillunilu sulisunik kaju- narnissamut peqataassaaq, kiisalu ilaasortanik missaarisarpoq nutaanik pilersitsilluni. • Allaninngaanniit immikkuullarinnissatsinnut pe- qataasarpoq 2017-imi kaaviiaartitat 5-7 %-inik qaffariarnissaat • Tusaamaneqaatitsinnut pitsaasuuvoq naatsorsuutigineqarpoq. Kaaviiaartitani qaffa- • Tamanna aqqutigalugu niuerniat pitsaasumik riaateqarneq Nuu pisiniarfimmik nutaamik am- misigisassinneqartarmata maasimanermit, taavalu Maniitsumi, Sisimiuni, Qaqortumi Nuummilu illoqaqarfinni malunnaate- Suliniuteqarfissagut pimoorussassat tassaassap- qalereersumik pisoqarnerulernera aallaaviussaaq. put niuernikkut inuiaqatigiinnullu malunniuteqar- Illoqarfiit allat allannguuteqannginnissaat naat- nerpaasussat. sorsuutigineqarpoq. Taamaattumik sammisassat arfinillit uagutsinnut 2017-imi aningaasatigut inernerisassat iluanaaru- immikkut pingaarutillit toqqarsimavagut: taasussatut naatsorsuutigineqartut kaaviiaartita- nit 4 %-iunissaat naatsorsuutigineqarpoq. Immikkoortortat sisamat immikkut pingaartitas- sat unammillertitsinnit allaanerussutissagut: Peqqinnissaq, avatagiisit, kalaallit nerisassaataat Naatsorsuinermi ilinniarnerlu. amerlassusiliinermilu nalornissutit Ukiumoortumik nalunaarummi naatsorsuinermi Pingaarnersatut pitsaanerpaanik sulisoqarnissat- amerlassusiliinermilu nalornissutaasinnaasunik sinnik qulakkeerinnittussaq: Sulisut atugarisaat peqanngilaq. piginnaasanillu ineriartortitsineq.
Suliffeqarfitta iluani immikkoortortaq, isigineqar- Pissutsit immikkut ittut nitsinnik pitsaaliuisussaq: Akisussaassusilimmik Peqatigiiffiup pigisai, uninngasuutai aamma ani- pisiortorfinnik aqutsineq. ngaasaqarnikkut inissisimanera ulloq 31. decem- ber 2016, taamatullu ukioq naatsorsuuseriffiusoq Tamatuma saniatigut aqutsisut gruppianni akuli- 2016-i peqatigiiffiup sammisai aningaasanillu kaa- kitsumik ataatsimiinnerminni aamma CSR oqallisi- viiaartitsinera pissutsinit immikkut ittunit sunner- gisassatut ilaatittarlugu. simaneqanngillat.
14 Ukiumut nalunaarut 2016 Peqqinnissaq Sulilluni ajutoornerit 3-t Sullivinnik Nakkutilliisoqar- Uagutsinnut pingaaruteqarpoq peqqinnissap fimmut nalunaarutigineqarsimapput. Ilaatigut ma- pingaartinneqarnissaa. martuerniarfimmi sulisup inussamigut kilersimane- ra, qerisunik akisussaasoq lastbiilimik imaarsinermi Kalaallit Nunaanni Brugseni-p peqqinnissakkut karsimik niaqumigut nakkarfigitissimavoq, kiisalu politikkiata sulisut peqqinnerulernissaannut atu- café-mi aqutsisoq qallersuutinik agguiviup illersuu- garissaarnissaannullu nukkassaanissamut peqa- taa atorsimanagu inuami nuua sipissimallugu. taassaaq. Tamatuma saniatigut aamma sunniu- teqarluartumik niuernermut iluaqutaaqataassaaq, Suliniutissat: Suliat aallartisarneqartut malittareq- assersuutigalugu napparsimaneq peqqutigalugu qinneqarnissaat atuutsilersinnissaallu pitsaane- sulinngitsoornerit annikillisillugit, sulerusussuser- rusariaqarpoq. Peqqinnissaq atugarissaarnerlu suli- mik aalajaassusermillu sulisut akornanni annertu- sut atuagassiaani sammineqarnerussaaq, ilaatigut nerusumik pilersitsissalluni. peqqinnerulernissamut iliuusissanik oqaluttuarnik- kut imaluunniit peqqinnerusumik inuunissamut Peqqinnissamut politikkip siunissami inuiaqatigiit isumassarsiassat, ilaatigut nerisassiornissamut akornanni peqqinnerulernermut siunissamilu peq- siunnersuutit. qinnissap tungaatigut unammillernartut killilersi- maartinnissaannut iluaqutaaqataassaaq. Tamatuma saniatigut pingaartitassat tassaassap- put: Suliassat: Sulisut peqqinnissaat pingaaruteqarluin- Nerisaqarneq: naatitartornissamut aaqqiissutit, narpoq. Illoqarfinni Brugseneqarfiusuni tamani peq- nerisarfimmi nerisassat peqqinnartut, nerinissamut qinnissamut tunngatillugu aallartitat marluupput. ilitsersuinerit Peqqinnissamut tunngatillugu aallartitat taakku Pujortartarneq: pujortassaarniarnermut pikkoris- suliffeqarfiup iluani peqqinnissamut tunngatil- sarnerit, pujortartarnermut politikki, paasititsiniaa- lugu suliniutinik aallartisaanissamut ikorfartuinis- nerit samullu suliniusseqataapput. Suliffeqarfiup iluani Imigassaq: imigassartornermut katsorsartinnissa- ukiup ingerlanerani assigiinngitsunik pisoqarfiu- mut ikiuineq, imigassartornermut politikki, paasitit- sarsimavoq, unammisitsinerit, atugarissaarnermut siniaanerit atatillugu pinnguartitsinerit, angalaarnerit, il. il. Timigissarneq: timigissarnissamut neqeroorutit ti- Suliffeqarfiup avataani aaqqissuussat tassaasimal- mersornikkullu aaqqissuussat, timigissartarfinnut/ lutik illoqarfinni tamani Brugsenip arpatsitsinera, timersortarfinnut ilaasortaanermut sipaarutissiine- ilaatigut sinerissami arsarneq (fodboldskoler) ta- rit, suliffeqarfinnut allanut unamminerit. persersorsimallutigut, kiisalu Martin Møller aamma tapiiffigisimallutigu. Avatagiiseq Decembarimi Kalaallit Nunaanni Brugseni inuiaqa- Avatagiisitta eriaginissaanut akisussaaffeqarpugut. tigiinnut timi atorlugu suliaqarnissamut aallar- Suliffeqarfipput avatagiisimik eriaginninneq najoqqu- tisaasiullaqqinnerpaatut ataqqinaaserneqarpoq. taralugu ingerlakkusupparput. Ataqqinaat Peqqinnissaqarnermut Naalakkersuiso- qarfimmiit Katuami Maligassiut-imik takutisiner- Avatagiisitsinnik eriaginninneq pitsaaneruffigissa- mut atatillugu tunniunneqarsimavoq, tassungalu varput, piffinni allannguuteqarfigisinnaasatsinni. atatillugu 25.000 koruunit Brugsenimut tunniun- Avatagiiseq aningaasaqarnerlu ataqatigiipput. neqarlutik. Eqqaasarnitta annikillisinnissaa pingaartipparput, Ukiuni kingullerni pingasuni sulisut sulinngitsoor- taamaalittutalu nerisassanik eqqaaginnartarnerup tarnerat uuttortarsimavarput. angallassinermilu CO-2-mik atuinerup annikillisinnis- saa anguniarlutigu. 2016-imi akunnernit suliffiusunit 586.107-nit akun- nerit sulinngitsoornerit 12.978-iusimapput, taakku- Suliassat: Pisiniarfitsinni tamani nukimmik atuineq lu 2,2 procent-inik naleqarlutik. nakkutigineqarsimavoq.
Ukiumut nalunaarut 2016 15 Årsrapport 2016 13 Brugseni maanna seqerngup qinngorneri atorlugit Inuiaqatigiit akornatsinniittut suleqatiginissaat nukinnik pilersuisunik tallimanik peqarpoq, illoqarfiit pingaartipparput. Ukiut arlaqalersut kujataani sa- uku peqarlutik: Maniitsoq, Paamiut, Nanortalik aam- vaatillit suleqatigisimavagut, tamannalu ukiumi ma Narsaq. Ukiup ataatsip ingerlanerani koruunit nutaami aamma ingerlatiinnassavarput. 165.859-it, kilowatt-inngorlugu tiimit 52.321-it sipaa- rutaasimallutik. 2016-imi pisiniarfitsinni nioqqutissanik amerlaneru- sunik pisiassaateqalersimavugut. Qaqortumi seqerngup qinngorneri atorlugit nukinnik pilersuisunik pilersitsinissaq tullinnguuppoq. Suliassat: Ilaatigut qilattagassiassat qipiillu meqqu- luallit Meqqit a/s-imeersut. Ukioq kingulleq tunisi- Saligaatsoq: Brugseni ukioq manna Saligaatsumut neq assut ingerlalluarsimavoq, pingaartumik takor- avatagiisimut saligaatsuutitsinissamullu suliamut nariaqarnerata nalaani. peqataaqqippoq. Aaqqissuisut peqataasut akornan- ni unammisitsisimapput kikkut avatagiiseq pillugu Narsami Qajaq Beer qanimut suleqatigaarput. Brug- oqaluttuamik pitsaanerpaamik saqqummiussisin- seni siullertut Qajaq Beer-imit tunisassiat pisiniar- naanerannik, tassanilu Brugseni ukiup aappassaa- finni tunisassiarisimavai. neerluni ajungaavoq. Allan Chemnitz Greenland Food-imeersoq suleqa- Pappilissanik eqqaaginnartarneq: Brugsenip pappilis- siussimavarput. Suliffeqarfik nerisassiassanik pit- sanik eqqaaginnartarneq annertuumik eqqummaa- saalluinnartunik atuilluni nerisassiortarpoq. Suleqa- riffigaa. Anisitsinissaq pinnagu, elektroniskiusumik tigiilluta pisiniarfimmi ussigassanik sanasimavugut, toqqorneqartarput. Sulisunut atuagassiaq aamma ukiumilu nutaami taamaalioqqinnissarput naatsor- pappialanngorlugu anisinneqassaarnikuuvoq, taa- suutigalutigu. maallaalli elektroniskinngorlugu sulisunut nassius- sorneqartarluni. 2016-imi qullukkanik 40 kiilut missaanniittunik sa- nasimavugut, katillugulu 31.000 koruunit naliginut Nerisassat pillugit silatusaarneq: tunisisimalluta. Ukiup ingerlanerani pingasoriarlu- Brugsenip nerisassanik eqqaaginnartarneq pillugu tik tunisassanngortinneqarsimapput, ullullu 2-3-t pinaveersaartitsinermik suliniuteqarpoq. Pisiniarfit- ingerlanerini nungunneqartarsimallutik. sinni tamani nillataartitsivimmik ”Atorluaasa – mad- fornuft”-imik allaqqasortalimmik inissiisoqarsima- Brugseni arferup neqaanik annertujaamik ilaatigut voq, tassanilu pisiniat nerisassanik assigiinngitsunik Kitaa Seafood aamma aalisagarsiffigisartagaq aq- nassaassaqarput – akikilligaatsiakkanik. qutigalu pisisimavoq, arferup neqaanik tunisassiat maanna nittartaassinermi aviisit aqqutigalugit Nuummi, Qaqortumi, Maniitsumi, Sisimiunilu nit- Kalaallit nerisassaataat tarsaanneqarput, arferup neqaanittaaq pisiniar- Brugsenip CSR politikkianut pingaaruteqartut ila- finnut 3-nut sinneruttunut nassiusseqqissaagut. gaat kalaallit nerisassaataasa inerisarnissaat, Anguniagaq nutaaq: Nioqqutissanik nutaanik 2-nnik isumaqaratta niuernikkut paasinnittaasitsigut, 3-nilluunniit piffinni ataasiakkaani pisiniarfinni pe- siammarterinikkut nittarsaassinikkullu atorsin- qalernissaq. naasagut aqqutigalugit malunnaateqarluartumik kalaallit nerisassaataannik ineriartortitsinissamut peqataasinnaalluta. Kalaallit nerisassaataannik siuariartortitsineq uagutsinnut isumaqarpoq ka- laallit nioqqutissiortuisa aningaasatigut nutaanik periarfissiunnissaat, imminut pilersorsinnaaneq, kiisalu nammineq nerisassaatitta tulluusimaaruti- ginissaannut pilersitsisussaq.
16 Ukiumut nalunaarut 2016 Ilinniartut teqarluinnartuuvoq. Sulisut atugarissaarnerata Ilinniartunut kateritsitsisoqaqqissimavoq, maan- pingaartittuarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. nakkut Nuummi ingerlanneqarluni, ilinniartullu 24- it peqataallutik. Katerititsisoqarnerani ilinniartut Anguniagarput tassaavoq sulisut piginnaasaasa suliffeqarfimmut ilisaritinneqarsimapput, ilaatigut qaffassarnissaat, kiisalu sulisut akornanni tun- iliuusissamik pilersaarut aamma ilisaritinneqarlu- niusimalluinnartunik amerlanerusunik pilersit- ni, ilinniarnermilu pilersaarut aamma eqikkarlugu sinissaq. Ilinniartut akornanni ataqatigiinnermik saqqummiunneqarluni. Ilinniartut ilinniartinneqar- najummassaanissaq, ilinniartuutitsinnillu ataa- nermik saniatigut Qinngutsinni pisiniarfik nutaaq vartitsinissaq. alakkarsimavaat, tassani ilaatigut niuertuuneq eqqartorneqarluni. Suliassat: Kalaallit Nunaanni Brugseni ilaatigut pilersaarusiamut ”Suliffeqarfiit atuarfeqarfinnut – atuarfeqarfiillu suliffeqarfinnut” peqataasimavoq. Sulisut Tassani siunertarineqarpoq meeqqat atuarfianni 2016-ip naalernerani sulisut 438-uvugut, sulisut atuartut angajulliit meeqqat atuarfiata naammas- ataavartuunngitsut inuusuttuaqqallu ilanngullu- sereernerata kingorna ilinniartitaanermi ingerlaan- git. narnissaannut piumassutsip nukittorsarlugulu ineriartortinnissaa. Sulisut piginnaasaannik qaffassaanissaq, sulisul- lu pikkorissarnissanik sulerusussusermik anner- Kalaallit Nunaanni Brugseni CSR-imut atatillugu tunerusumik piginnaasallu qaffassarumallugit ilinniarnermut tunngatillugu siumut isigaluni neqeroorfiginissaannut Kalaallit Nunaanni Brug- 2014-ip ukiaaneraniilli pilersaarusiorsimavoq, tas- seni-mut pingaaruteqarpoq. sani pingaartinnerullugit ilinniartut suliffeqar- fimmilu ilinniartut. Sammisaq taanna Kalaallit 2016-imi pikkorissarnerit uku ingerlanneqarsimap- Nunaanni ilinniarnerup qaffasissutaanut allan- put: Pisiniarfimmi pitsaaliuineq 2 Nuummi, nittar- ngueqataanissamut periarfissatsialaavoq. taassinermi suliaqartunut assinik suliaqarnermut pikkorissarneq, Kalaallit nersutaannik agguinissaq. Naatsorsuutigaarput inuusuttunik sulinissamin- nut piareersimasunik amerlanerusunik peqaler- 2016-imi ilinniartut 5-t Kalaallit Nunaanni Brug- nissarput. Naatsorsuutigaarput inuusuttut sulif- seni-mi ilinniarnerminnik naammassinninnerinik feqarfimmi ilinniartuusimanertik aallaavigalugu pilluaqqusinnaasimavagut. Tassaappullu: pisiniar- sulinissaminnut piareersimalersussat amerlane- fimmiut 4-t, kiisalu nerisassiornermi kantinamilu rulernissaat, naatsorsuutigaarpullu Kalaallit Nu- ikiorti ataaseq. naanni ilinniartut pitsaanersaat ilinniartuutigile- rumaarlutigit. Maannamut ilinniartuutigut 30-upput, taakkua pisiniarfimmiutut, iffiortutut, neqaarniatut, neri- sassiornermi kantiinamilu ikiortitut, kiisalu allaf- fimmiutut ilinniartuullutik.
2017-imi sulisunik pikkorissaaneq ingerlateqqissa- varput sakkortusinerullutigullu.
Piginnaasanik ineriartortitseqqinneq angusaris- saarnermik ingerlatitseqqinnissamut pingaaru-
Ukiumut nalunaarut 2016 17 Akisussaassusilimmik pisiortorfiit Pingaaruteqarpoq uagut suliffeqarfittut akisus- saassusilimmik sulinissarput. Kisianni aamma pingaaruteqarpoq pisiortorfitta aamma akisus- saassusilimmik sulinissaat.
Rules of conduct pisiortorfinnit tamanit malinne- qassapput, tamannalu ilaatigut suleqatigiinnissa- mut atsioqatigiinnikkut, piumasaqaatit akuerineri- sigut ingerlanneqassalluni.
Rules of Conduct Kalaallit Nunaanni Brugsenip pisiortorfiinit tamanit malinneqassapput, taman- nalu pisiortornermut isumaqatigiissutsini akuullu- ni. Nalunngilarput Code of Conduct atorneratigut akunnattoorfiit ajornartorsiutillu tamarmik pinn- gitsoorneqarsinnaanngitsut, kisianni isumaqarpu- gut pitsaanerusoq pitsannguinissamut periarfis- siuisoqaruni imminiiginnarnerminngaanniit.
Suiaassutsit ikinnerussuteqartut pillugit inatsisaasumik nalunaajaat KNB-p suiaassutsinik ikinaakkanik sinniisullit amerlanerusut aqutsisutut atorfinitsinnerisigut aqutsinikkut niuernikkullu ilipparnartunik anner- tuunik takunnissinnaavoq. Taamaattumillu piffis- saq ungasinnerusoq isiginiarlugu tassuuna sulis- suteqartoqarnissaanut aallartisaasoqassaaq.
Suiaassutsit ikinnerussutillit pillugit kisitsisinik anguniakkanik suliaqartoqarlunilu akuersisoqas- saaq, kiisalu siulersuisunit atuutsilersinnissaa pillugu piffissamik killiliissutigineqassalluni. Ta- matuma saniatigut politikkimik suliassamullu pilersaarummik aqutsisoqarnerup itinerusortaani suliaqartoqassalluni, suiaassutsit ikinnerussutil- lit atorfinitsinneqartussat amerlanerulernissaat anguniarlugu.
Ukiup naatsorsuiffiup naammassineqareerne- rani pisut pingaarutillit pisimasut Ukiup naatsorsuiffiup naammassineqareernera- ta kingorna pisunik pingaarutilinnik suliffeqarfiup aningaasaqarneranut sunniisinnaasunik pisoqarsi- manngilaq.
18 Ukiumut nalunaarut 2016 Naatsorsuuserinermi periuseq atorneqartoq
Kalaallit Nunaanni Brugseni A.M.B.A.-mi 2016-imut Naatsorsuutinut inissitsiterinermi missingersuu- nalunaarsuineq ukiumoortumik naatsorsuutit pil- siornermilu siumungaaq ajunaarutaasinnaasu- lugit inatsit suliffeqarfinnut angisuunut naatsor- tut nalorninaatilittullu inissiinerit ukiumut nalu- suusiornissamut klasse C-mut aalajagiunneqarsi- naarummik saqqummiussinnginnermi eqqarsaa- masoq naapertorlugu suliarineqarsimavoq. tigineqartarput, ulloq oqimaaqatigiisitsiffiusoq qaangiutereersoq pissutsit ilumuussusaat ilu- Naatsorsuuserinermi periuseq atorneqartoq ukiup muunnginneralluunniit uppernassuseqartikkumal- siulianit allanguuteqanngilaq. lugit.
2016-imi ukiumi nalunaarsuineq t. koruunit tun- ngavigalugit suliarineqarpoq. Naatsorsuutini angusat
Naatsorsuineq amerlassusiliinerillu Ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit naliginnaasut pillugit kaaviaartitat Naatsorsuutit inernerani isertitat isaatinneqarne- Tunisinikkut aningaasatigut isertitat pisiniamut rini ilanngunneqartarput, tamatumalu saniatigut aatsinerit nalorninaataasinnaasullu qaangiute- aningaasaqarnikkut pigisat pisussaaffiillu naleqas- reernerini naatsorsuutit inernerannut ilangunne- sutsimikkut allannguutaat ilanngunneqartarlutik. qartarput. Nioqqutissat tunisat nalingi ullormi na- lingititat atorlugit naatsorsorneqartarput, kiisalu Pigisat siunissami peqatigiiffimmut aningaasati- ilanngaaseereerluni kaaviiaartitanik tunisinermi gut iluanaaruteqarfiunissaat ilimanaateqaraangat, akikilliliinerit ilanngunnagit naatsorsorneqartar- kiisalu akilersugassat naleqassutsimikkut tatiginar- lutik. tumik naatsorsorneqarsinnaanerisigut oqimaaqati- giisitsinermi kisinneqartunut ilanngunneqartarput. Nioqqutissanik atuineq Pisussaaffiit siunissami peqatigiiffimmut aningaa- Ukiumi ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit kaavii- satigut iluanaaruteqarfiunissaat ilimanaateqa- aartitanik angunninniarnermi nioqqutissanik atui- raangat, kiisalu naleqassutsimikkut tatiginartumik nerup imarisimavaa atortussianik atortussanillu naatsorsorneqarsinnaanerisigut oqimaaqatigiisitsi- ikiorsiissutissanik atuineq. nermi kisinneqartunut ilanngunneqartarput.
Naatsorsuusiornermi siullermi pigisat pisussaaf- Ingerlatsinermi isertitat fiillu pisiarineranni nalingi atorlugit naatsorsorne- aningaasartuutillu allat qartarput. Kingornatigullu pigisat pisussaaffiillu Ingerlatsinermi isertitat allat aammalu ingerlatsi- ataani naatsorsuinermi inissitsiterinerni ataasiak- nermi aningaasartuutit allat tassaapput naatsor- kaani nassuiaqqissaarneqarsimasutullutik. suutinik inissitsiterinerit pingaaruteqannginnerit, piginneqatigiiffiup ingerlatataannit pingaarnernut Aningaasaqarnikkut pigisat pisussaaffiillu ilaat ilaangitsut. agguataakkanik pisiarinerini nalingi atorlugit uut- tortarneqarsimapput, tassungalu atatillugu ataa- vartumik ernianik piffissami akilersuiffiusumi kisit- Avammut aningaasartuutit allat sinermi naatsorsuinermut ilanngussisoqartarluni. Avammut aningaasartuutit allat tassaapput ini- Pisiarinerini nalingi naatsorsuinermi pisiarinerini na- nut akiliutinut, tuniniaanermut, ussassaarimer- lingi aallaqqaataaniit atuuttuusut, ilanngaataasin- mut allaffissornermullu aningaasartuutit. naasunik assigiinngitsunik ilanngaasikkat, kiisalu ilaliinerit/ilanngaasiinerillu agguataakkamik akiler- suinerup pisiarinerini nalingisa ernialiussatullu al- lassimasup sanilliussinera.
Ukiumut nalunaarut 2016 19 Sulisoqarnermi aningaasartuutit tarpoq pisiarinninnermut naliga naligitinneqartup Sulisoqarnermi aningaasartuutit imaraat akissaa- sinneruttuusoq ilanngaatigalugu, taannalu tigus- sersuutit, akissarsiat, kiisalu akissarsisitsinermut saasut atorneqarsinnaanerinut piffissaq naatsor- atatillugu aningaasartuutit. suutigineqartumut agguataarneqartarluni, ima- tut: Atorneqarsinnaanerinut naats. Sinnerani nal. Aningaasaqarnermi inissitsiterineq Illuutit Ukiut 20-50 0 % Aningaasaqarnikkut isertitat aningaasartuutillu Sanaartukkat allat, ingerlatsinermi atortut pequttallu aningaasat nalinginik naatsorsuutit inernerini Ukiut 3-10 år 0 % ilanngunneqartut tassaapput ukiumi naatsorsuu- siornermut attuumassusillit. Aningaasaqarnermi Pappiaqqat nalillit, piginneqataassutsit allat, inissitsiterinermi erniatigut isertitat aningaasar- sanaartukkanillu pigisat tuutillu, kiisalu pappiaqqanik nalilinnik niueqatigi- Piginneqataassutsit ullormi akigitinneqartoq aal- innermi isertitat aningaasartuutillu. laavigalugu naatsorsorneqartarput. Pissarititat allat akiligassamik naliginnaasumik akiliisarnikkut aningaasartuutit katinnerat tun- Isertitat aningaasartuutillu immikkut ittut ngavigalugitnaatsorsorneqartarput. Isertitat aningaasartuutillu immikkut ittut tas- saapput isertitat aningaasartuutillu pisuni imalu- unniit ingerlatitsinerni, ulluinnarni ingerlatsinermi Nioqqutissat uninngasuutit naliginnaasutut naatsorsuutigineqanngitsuni, Nioqqutissat uninngasuutit pisiarinerini nalingi utersaartuunissaanillu naatsorsuutigineqanngit- aallaavigalugit FIFO mik ileqqorineqartoq naaper- tuni. torlugu naatsorsorneqartarput. Ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit naligi pisiarinerini naliginit apparisserugaagata, aki taanna appasinnerusoq Ukiumi inernerisanit akileraarutit atorneqartarpoq. Ukiumut akileraarut tassaasoq ukiumi ingerla- sumi akileraarutaasussaq aamma akileraarummik kinguartitsinermi allannguut, ukiumi angusanut Tunisinissaq siunertaralugu suliniutissat: naatsorsuunneqarsinnaasoq innersuussutigalu- Pigisat nalillit naatsorsuutini naligata angune- gulu naatsorsorneqassaaq, aamma nammineq qaqqissinnaanngornerani, atuinnarnissaagaluanit, aningaasaatinut immikkoortuni nammineq pingi- tunisisinnaanissarlu ukiup ataatsip iluani pisin- sani toqqaannartumik naatsorsuinermi ilanngun- naatillugu, aaqqissuussinikkut pilersaarut tun- neqarsinnaasoq. ngavigalugu tunisassatut aalajagiunneqartarput. Piffissamit tunisassatut aalajagiussinermiit na- likilliliisoqaranilu atukkanut aalajagersimasumik Oqimaaqatigiisitsineq akileraartarneq taamaatinneqartarpoq.
Sanaartukkat tigussaasut Pissarititat Illuutit sanaartukkallu allat, ingerlatsinermi ator- Pissarititat piffissakkuutaartumik ilanngaatissat tut aamma pequtit pisiarinerini nalinginut naliler- akilersugassallu ilanngaatigalugit naatsorsor- sorneqassapput akitsuinernit ilaliinerit, kiisalu pigi- neqartarput, tamanna nalinginnaasumik aningaa- unnaakkat nalikilliliinerillu ilanngaatigalugit. sanngorlugit nalingisut ittumik. Naatsorsuutigisa- Sanaartukkat pigisat nalingat tassaavoq pisiarine- tut annaasaqaatinik matusiumalluni nalikillineqa- ranni nalingannik naatsorsuineq, pigisap piareer- reersimasoq. luni atorneqalernera tikillugu aningaaartuutit ilanngullugit. Nalikilliliinermut tunngaviusoq naatsorsorneqar-
20 Ukiumut nalunaarut 2016 Pappiaqqat nalillit piginneqataassutillu Aningaasat kaaviiaartitat Pappiaqqat nalillit piginneqataassutsillu pigisanit nalunaarsorneqarneri kaaviiaartitanut naatsorsuunneqartarput, ullormi Aningaasanik kaaviiaartitat nalunaarsorneqarne- oqimaaqatigiissitsiffiusumi pappiaqqat børsenimi risa takutippaat ingerlatseqatigiiffiup ukiumoor- nalingisut naatsorsorneqartarlutik. tumik aningaasatigut kaaviiaartitai ukununnga agguataagaasut: ingerlatsinermi aningaasat, sanaartornermi aningaasat aammalu aningaasa- Akileraarutit akiitsorisat liinermi aningaasat kaaviiaartinneri, kiisalu ukiup akileraarutillu kinguartitat ingerlanerani aningaasatigut illuariaatit, ukiup Akileraarutitigut pisussaaffiit atuuttuusut akile- aallartinnerani naaneranilu aningaasaatit. raarutitigullu pissarititat atuuttuusut oqimaaqati- giisitsinermi ilanngunneqarlutik naatsorsorneqar- put, tassanngalu ukiumut akileraarutaasussatut Ingerlatsinermi aningaasat kaaviiaartitat isertitat ukiup siuliani akileraarutaasimasunut sa- Ingerlatsinermi aningaasat kaaviiaartitat inger- nilliullugu akileraataasimasullu tunngavigalugit latsinermi angusani naatsorsorneqartarput, inger- iluarsineqartarluni. latsinermi aningaasartaqanngitsutut inissinne- qartarlutik, ingerlatsinermi pigisanik allanngortit- Akileraarutinut kinguartitat, oqimaaqatigiisitsiner- sinermik nassataqarlutik, kiisalu ingerlatsivimmit mut tulluarsagaasunik akiitsoqarneq naatsorsuu- akileraarutini akilikkani ilanngaatigineqarlutik. tinut akileraarutitigullu tunngasut, pigisat pisus- Ingerlatsinermi aningaasaatit tassaapput kaavii- saaffiillu aallaavigalugit naatsorsorneqartarput. aatitanit pigisat, akiitsutigut pisussaaffiit sivikit- Taakkulu pigisat pilersaarutaasutut atorneqarne- sukkaartut ilanngaatigalugit inissiinerit aninga- risigut pisussaaffiit akilersorneqartarlutik. asaatini ilanngunneqarsimasut ilanngunnagit. Akileraarutinik kinguartitanik allannguineq akile- raarutaasartut allanngortinnerinik kinguneqartut, naatsorsuutit inernerannut ilanngunneqartarpoq. Sanaartornermi aningaasaliinerni Ukiumi uani akileraarutaasimasoq 31,8%-iuvoq. aningaasat kaaviiaartitat Sanaartornermi aningaasaliinerni aningaasat kaaviiaartitat imaraat suliffeqarfinnik pigisanillu Akiitsutigut pisussaaffiit pisinerit tunisinerillu, kiisalu tigussaanngitsunik, Aningaasaqarnikkut pisussaaffiit, soorlu sanaar- tigussaasunik, aammalu sanaartukkanik pigisanik tornermi aningaasaateqarfinnut aningaasanillu pisinerit tunisinerillu. atorniartarfinnit atukkat, atorniarnermi iluana- arutissatut nuussinerni aningaasartuutissat ilan- ngaatereernerini naatsorsuinernut ilanngun- Aningaasaliinermi aningaasat kaaviiaartitat neqartarput. Piffissanilu tulliuttuni aningaa- Aningaasaliinermi aningaasat kaaviiaartitat ima- saqarnikkut pisussaaffiit pisiarinerini nalingi tun- raat allannguutit annertuut imaluunniit inger- ngavigalugit akilersueriaatseq atorlugu naatsor- latseqatigiinnermut pingisaannut aningaasartuu- sorneqartarlutik, tassanngalu atorneqarnerani taannullu tunngassusillit, kiisalu aningaasanik nalingani erniat atorniarnerup piffissaatitaasup atorniarneq, akiitsunik ernialinnik akilersuineq nalaani naatsorsuutit inernerannut ilanngunne- aammalu ingerlatseqatigiiffimmik piginnittunut qartarluni. iluanaarutinik akiliinerit. Akiitsoqarnikkut pisussaaffiit aammattaaq aala- jagersimasumik akiitsunik akiliuteqarnikkut pisia- rinerini nalingi aallaavigalugit naatsorsuunne- Aningaasaatit qartarlutik. Aningaasaatit tassaapput aningaasanik tigoriaan- narnik pigisat, kiisalu pappiaqqat nalillit tuneria- annaanerusut, ajornaquteqanngittumik aningaa- sanngortinneqarsinnaasut, kiisalu malunnaate- qaataanngitsumik annaasaqaataasinnaasut.
Ukiumut nalunaarut 2016 21 Årsrapport 2016 19 1. januaarimiit 31. decembari tikillugu naatsorsuutit inernerat
2016 2015 Inners t. kr. t. kr. Ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit kaaviaartitat 744.476 720.174 Ingerlatsinermi isertitat allat 5.331 6.253
Nioqqutissanut atukkat -532.407 -515.840 Avammut aningaasartuutit allat -65.075 -64.880
Ilanngaasiinnginnermi angusat 152.325 145.707
Sulisoqarnermut aningaasartuutit 1 -96.854 -93.320 Nalikilliliinerit kingorna inernerit 55.471 52.387 Sanaartukkani pigisani nalikilliliinerit 2 -19.735 -13.685 Aningaasaqarnermi inissitsiterinerup 35.736 38.702 siornatigut inernera Aningaasaqarnikkut isertitat 3 1.280 342 Aningaasaqarnikkut aningaasartuutit 4 -2.860 -4.162 Akileraarutit sioqqullugit angusat 34.156 34.882 Ukiumi angusanit akileraarutit 5 -8.024 -8.809 Ukiumi angusat 26.132 26.073
Naatsorsuutini angusat atorfissaattut siunnersuut Agguagarsisitsineq, 2% 8.997 8.839 (tassannga 0% ilaasortani ingerlatsinermi atukkanut ingerlatinneqassaaq) Inernerisanik nuussineq 17.135 17.234 26.132 26.073
22 Ukiumut nalunaarut 2016 Nammineq aningaasaatinik naatsorsuineq
Suliffeqarfiup Inernernik aningaasaatai nuussinerit Katillugit 1. januar 2016-imi nammineq aningaasaatit 189.448 0 189.448 Ukiumi angusat 0 17.135 17.135
31. december 2016-imi namineq aningaasaatit 189.448 17.135 206.583
Ukiumut nalunaarut 2016 23 31. decembarimi oqimaaqatigiisitsineq
Pigisat 2016 2015 Inners t. kr. t. kr. Sanaartukkanik pigisat Sanaartukkanik tigussaasunik pigisat 6 Toqqaviit illuutillu 301.986 285.586 Sanaartukkat allat, ingerlatsinermi atortut pequttallu 27.150 23.503
Sanaartukkat pigisat sanaartorneqartut 2.873 0
332.009 309.089
Sanaartornermi aningaasaliissutit
Pappiaqqat nalillit allat piginneqatigiissutillu 7 1.492 1.492 1.492 1.492 Sanaartukkanik pigisat katillugit 333.501 310.581 Kaaviiaartitatut pigisat Nioqqutissat uninngasuutit Nioqqutissat naammasseriikkat pisiassallu 71.797 62.183
71.797 62.183
Pissamaatit
Tunisinernit kiffartuussinernillu pissamaatit 8.912 8.005
Pissamaatit allat 6.831 15.150
15.743 23.155
Pappiaqqat nalillit
Pappiaqqat nalillit 1.830 1.863
1.830 1.863
Aningaasat tigoriaannaat 6.642 2.710
Kaaviiaartitani pigisat katillugit 96.012 89.911 Pigisat katillugit 429.513 400.492
24 Ukiumut nalunaarut 2016 Akilersugassat 2016 2015 Inners t. kr. t. kr Nammineq pigisat Ingerlatsiviup pigisai 189.448 172.214 Inernerit ingerlateqqitat 17.135 17.234 Nammineq pigisat katillugit 206.583 189.448 Pisussaaffiit kinguarititat Akileraarutitigut kinguartitanik immikkoortit- 8 50.408 49.321 sineq Pisussaaffiit immikkoortitat katillugit 50.408 49.321 Akiitsutigut pisussaaffiit Akiitsut sivisuumik akilersugassat 9 Sanaartornermi aningaasaaterqarfinnut 23.102 25.789 akiitsut Aningaasanik atorniartarfiit 54.000 43.500 Akiitsut allat 9.492 7.151 86.594 76.440 Akiitsut piffissaq sivikitsoq atorlugu akilersugassat
Taarsigassanut sivikitsumik akilersugassat sivikitsumik killiliinertaa 9 16.800 13.900
Aningaasanik atorniartarfiit 0 12.000
Nioqqutinik sullissinernillu pilersuisut 18.234 12.100 Ingerlatsiviup akileraarutaa 6.868 6.640
Akiitsut allat 44.026 40.643
85.928 85.283
Akiitsutigut pisussaaffiit katillugit 172.522 161.723 Akilersugassat katillugit 429.513 400.492 Kukkunersiuisunut ataatsimeersuarnermi 12 toqqarneqartunut akissaatit Suleqatit qanigisat piginnittullu 13
Inissiinerit sunniuteqarsinnaasut il.il. 14
Sillimmasiissutit sillimmasiinerillu 15
Ukiumut nalunaarut 2016 25 Nammineq aningaasaatinik naatsorsuineq
Suliffeqarfiup Inernernik aningaasaatai nuussinerit Katillugit 1. januar 2016-imi nammineq aningaasaatit 189.448 0 189.448 Ukiumi angusat 0 17.135 17.135
31. december 2016-imi nammineq aningaasaatit 189.448 17.135 206.583
26 Ukiumut nalunaarut 2016 1. januaarimiit 31. decembari tikillugu aningaasat kaaviiaarnerat
2016 2015 Inners t.kr. t.kr Ukiumi angusat 26.132 26.073 Aaqqiissuteqarnerit 10 29.339 26.314
Ingerlatsinermi aningaasat allanngornerat 11 9.315 -4.234
Ingerlatsinermi aningaasaqarnermi inissitsite- rineq sioqqullugu aningaasat kaaviiaartitat 62.786 48.153 Erianut akiliutit allallu 1.247 342
Ernianut tigutsisissat allallu -2.827 -3.544
Ingerlatsineq naliginnaasumit aningaasat kaaviiaartitat 61.206 44.951 Ingerlatsiviup isertitaminit akileraarutaa akilernikoq -6.640 -6.799 Iluanaarutinit akileraarut akilernikoq -69 -69 Ingerlatsinermi sulinermit aningaasat kaaviiaartitat 54.497 38.083 Sanaartukkanik pisineq -42.655 -32.155
Sanaartukkanik tunisineq 0 400 Sanaartukkanik aningaasaliissutinik il.il. tunisineq 0 65 Aningaasaliinernit aningaasat kaaviiaartitat -42.655 -31.690 Akiitsunik akilersuineq 13.054 -15.795 Agguagassarsiat -8.997 -8.839 Aningaasanit tigoriaannarnit aningaasat kaaviiaartitat 4.057 -24.634 Aningaasani tigoriaannarni allannguutit 15.899 -18.241
Aningaasat tigoriaannaat 2.710 8.987 Pappiaqqat nalillit 1.863 1.827 Akiliutigeriaannagassatut atukkiussat -12.000 0 1. januaarimi aningaasat tigoriaannaat -7.427 10.814 31. decembarimi aningaasat tigoriaannaat 8.472 -7.427 Aningaasat tigoriaannaat imak immikkoortiterneqarput:
Aningaasat tigoriaannaat 6.642 2.710
Pappiaqqat nalillit 1.830 1.863
Aningaaserivinniit taarsisaggarsiat 0 -12.000 31. decembarimi aningaasat tigoriaannaat 8.472 -7.427
Ukiumut nalunaarut 2016 27 Ukiumut naatsorsuutit inernerinut innersuutit
2016 2015 t. kr. t. kr. 1. Sulisoqarnermut aningaasartuutit Akissarsiat 86.820 82.192 Soraarnerussutisiassanut qularnaveeqqutit 3.821 2.524 Inooqatigiinnermi pissutsinut qularnaveeqqutitut aningaasartuutit 1.111 3.008 Sulisoqarnermut aningaasartuutit allat 5.102 5.596 96.854 93.320
Qullersaqarfik siulersuisullu 4.443 4.156 Sulisorisat agguaqatigiisillugit amerlassusaat 438 409 2. Sanaartornermi pigisanik nalikillisaanerit Sanaartornermi pigisat tigussaasut nalikillineri 19.775 13.528 Allannguinermi iluanaarutit annaasaqaatillu -40 157 19.735 13.685 Ima agguataarneqarsimallutik: Illuutit 13.103 7.414 Sanaartukkat allat, ingerlatsinermi atortut pequttallu 6.672 6.114
Sanaartornermi pigisat tigussaasut tuninerisigut iluanaarutit -40 157 19.735 13.685
3. Aningaasaqarnermi isertitat
Aningaasaqarnikkut isertitat allat 1.280 342 1.280 342 4. Aningaasaqarnermi aningaasartuutit Aningaasaqarnikkut aningaasartuutit allat 2.860 4.162 2.860 4.162
5. Ukiumi angusat akileraarutigineqarnerat Ukiumi akileraarutaasussat 6.868 6.639 Ukiumi akileraarut kinguartitaq 1.087 2.101 Iluanaarutinit akileraarut akilerneqarsimasoq 69 69 8.024 8.809
28 Ukiumut nalunaarut 2016 t. kr. t. kr. t. kr. 6. Sanaartukkanit pigisat
Toqqaviit Illuutit allat, Sanaartukkanit illuutillu ingerlatsiviit pigisat suliari- pequtallu neqarnerani 1. januar 2016-imi pisiarinninnermi nalingi 388.458 41.138 0 Ukiup ingerlanerani pigilikkat 29.503 10.316 2.873 31. december 2016-imi pisiarinninnermi nalingi 417.961 51.454 28.873 1. januar 2016-imi nalikillisaanerit 102.872 17.632 0 Ukiumi nalikilliliinerit 5.000 0.0 0 Pigisat tuninerini nalikillisaanerni aaqqiissutit 8.103 6.672 0 31. december 2016-imi nalikillisaanerit 115.975 24.304 0 31. december 2016-imi naatsorsuutini naligitinneqartoq 301.986 27.150 0
7. Sanaartornermi aningaasaliissutit Pappiaqqat nalillit allat piginneqataaffiillu 1. januar 2016-imi pisiarinninnermi nalingi 1.492 31. december 2016-imi pisiarinninnermi nalingi 1.492 31. december 2015-imi naatsorsuutini naligitinneqartoq 1.492
Pigisanut pisussaaffinnullu ullormut naleqartitsinernut naatsorsueriaatsinut tunngaviusunut paasissutissat Pappiaqqat nalillit allat aningaasaatillu COOP A.m.b.a.-mut ilaapput. COOP A.m.b.a.-mi piginneqataanermi aningaasaatinut ullormut naligitinneqartoq akiliutigineqarsimasumit aningaasap naliganngorlugu 67-imut inissinneqarsimavoq, taanna COOP A.m.b.a.-mi malittarisassanut aalajagiunneqarsimasut tunngavigalugit. Piginneqataassut allanut tunineqarsinnaanngillat.
Ukiumut nalunaarut 2016 29 2016 2015 t. kr. t. kr.
8. Akileraarutinik akiligassanik kinguartitsinernut immikkoortitsinerit 1. januar 2016-imi akileraarutinut kinguartitsi- 49.321 47.220 nernut immikkoortitat Ukiup ingerlanerani immikkoortitat 1.087 401 31. december 2016 akileraarutinik kinguartitsinernut immikkoortitsinerit 50.408 49.321 Akileraarutinik kinguartitsinermut inissiinerit ukununnga tunngasuupput: Sanaartukkat tigussaasut 50.115 49.018 Sanaartornermi aningaasaliissutit 1.087 401 Pappiaqqat nalillit 490 500 50.408 49.321 9. Akiitsut piffissaq sivisooq atorlugu akilersugassat
1. jan. 31. dec. Ukiup tull. Ukiut 5-t 2016-imi 2016-imi akilersuu- qaangiunneri- akiitsut akiitsut tissat ni akiligassat Sanaartornermi aningaasaateqarfinnut akiitsut 28.689 25.902 2.800 15.000 Aningaasanik atorniartarfiit 54.500 68.000 14.000 500 Akiitsut allat 7.151 9.492 0 9.492 90.340 103.394 16.800 24.992
10. Aningaasanik kaaviiaartitsinernik nalunaarsuut – aaqqiissutit Aningaasaqarnikkut isertitat -1.280 -342 Aningaasartuutit 2.860 4.162 Tunisinerni nalikilliliinernit annaasaqaatit iluanaarutillu 19.735 13.685
Ukiup inerneranit akileraarutit 8.024 8.809 29.339 26.314
30 Ukiumut nalunaarut 2016 2016 2015 t. kr. t. kr. 11. Aningaasanik kaaviiaartitsinermik nalunaarsuut – ingerlatsinermi aningaasat allanngornerat Nioqqutissani uninngasuutini allannguut -9.614 6.022 Pissarititani allannguut 7.412 -11.107 Pisiortorfinnik il.il. allannguuteqarneq 9.517 815 7.315 -4.234 12. Ataatsimeersuarnermi toqqakkanik kukkunersiuisunut akissaatersuutit RSM Beierholm: Kukkunersiuisunut akissarsiat 195 195 Aningaasartuutit allat 465 398 660 593
13. Qanigisanik suleqateqarneq 15 Sallunaveeqqusiinerit piginnittoqarnerlu qularnaveeqqusiinerillu Peqatigiiffiup pisortai naliliipput, pisortatut oqar- Aningaasaateqarfinnut akiitsunut 25.902 t.kr.-it nu- tussaaqataasuni qanigisamik suleqateqarnermik natat illuutillu qularnaveeqqusiunneqarsimapput, ilisimatitsisoqarnissamik piumasaqaammut akun- naatsorsuutini ulloq 31.12.2016, nalingat 301.986 nerminni attuumassuteqartoqanngitsoq, tak. ÅRL § t.kr.-iullutik. 98 C, stk. 1. Qanigisat akornanni aningaasanik nuus- sinerit taamaallaat pisarput pisiniarfinni pisortat, Aningaasaateqarfinnut qularnaveeqqutitut illunik qullersaqarfimmi aamma siulersuisuni ilaasortat piginnittuunermik allagartat 44.365 t.kr.-inik nalillit, pissutsit nalinginnaasut naapertorlugit Brugsenimi naatsorsuutini ulloq 31.12.2016, nalingat 156.838 niuerniarneranni. t.kr.-iullutik.
14. Pisussaaffiit suniuteqarsinnaasut il.il. Akiitsunut allanut sivisuumik akilersugassanut Pisussaaffiit katillugit 9.492 t.kr., illunik piginnittuunermut al- Peqatigiiffik illumik pisiniarfiusumik attartornissamik lagartat qularnaveeqqutaapput, naatsorsuutini ulloq isumaqatigiissuteqarpoq. Isumaqatigiissut naaper- 31.12.2015, nalingat 34.404 t.kr.-iusut. torlugu peqatigiiffik pisussaatitaavoq ukiumut 8.100 t.kr.-inik akiliuteqassalluni. Attartornermik isumaqa- Coop Danmark A/S-imut isumannaarinnissutitut tigiissut 2022 tikillugu kipitinneqarsinnaanngilaq. peqatigiiffimmit qularnaveeqqusiisoqarnissamik angallassinermik tunisisimavoq, peqatigiiffimmit Taakkua saniatigut peqatigiiffik isumaqatigiissute- akiitsut piginneqataassutsillu tungaasigut 1.492 t.kr. qareerpoq ingerlatsinermik nalinginnaasumik inger- naleqartunut isumannaarinnilluni. latsinermi piumasaqaatit atuuttut naapertorlugit.
Ukiumut nalunaarut 2016 31 32 Ukiumut nalunaarut 2016