DOCSLIB.ORG

Minkälaiseen Toimintaympäristöön Rakennamme Etelä-Pohjanmaan Lasten, Nuorten Ja Perheiden Palveluja?

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Minkälaiseen Toimintaympäristöön Rakennamme Etelä-Pohjanmaan Lasten, Nuorten Ja Perheiden Palveluja? Minkälaiseen toimintaympäristöön rakennamme Etelä-Pohjanmaan lasten, nuorten ja perheiden palveluja? Etelä-Pohjanmaan LAPE-akatemia 16.5.2019 Harri Jokiranta Projektinjohtaja EPSOTE Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X 12.10.2016, Oulu LAPE –työ elää alueen rakenteista, vetovoimasta, elinvoimasta … LAPE –työ muokkaa alueen sisäistä elinvoimaa, mainekuvaa ja ulkoista elinvoimaa … Kehyksen elementtejä • Kuntamaailma • Väestö ja aluerakenne • Talouden näkymät • Tekijät ja osaamisen rekrytointi • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne • Alueellinen palvelukokonaisuus • Alueiden välinen palvelukokonaisuus • Arki ja elämäntilanteet • Kulttuurinen monikerroksisuus • Somea ja keinoälyä Kehyksen elementtejä • Kuntamaailma • Väestö ja aluerakenne • Talouden näkymät • Tekijät ja osaamisen rekrytointi • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne • Alueellinen palvelukokonaisuus • Alueiden välinen palvelukokonaisuus • Arki ja elämäntilanteet • Kulttuurinen monikerroksisuus • Somea ja keinoälyä Luonnollinen väestön lisäys EPSH Lähde: tilastokeskus.fi / Väestö (luettu 6.5.2019) Sote -toimijan alue väestömuutos 2018-2040 Evijärvi Kuntayhtymä Kaksineuvoinen -3 713 -25,4% Järvi-Pohjanmaan perusturva -3 591 Lapuan kaupunki -1 572 Kauhava Seinäjoen kaupunki (Isokyrö ei huomioitu) 4 175 Lappajärvi Vimpeli -19,3% -21,6% -27,5% Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä -5 026 JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä -4 960 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä -4 373 IsokyröIsokyrö Alajärvi -21,9% Lapua -10,9% Soini -36,6% Kuortane -14,6% Ilmajoki Seinäjoki -5,7% +6,6% Kurikka Ähtäri Alavus -20,4% -22,4% Teuva -21.3% -25,6% Karijoki Kauhajoki 23,2% -16,2% N Isojoki -30,1% Kehyksen elementtejä • Kuntamaailma • Väestö ja aluerakenne • Talouden näkymät • Tekijät ja osaamisen rekrytointi • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne • Alueellinen palvelukokonaisuus • Alueiden välinen palvelukokonaisuus • Arki ja elämäntilanteet • Kulttuurinen monikerroksisuus • Somea ja keinoälyä Miksi . Toimintamenot kasvoivat yli 3 % kuntatalous . Verotulot laskivat -0,5 % heikkeni? . Valtionosuudet vähenivät -0,6 % . Vuosikate heikkeni lähes 32 % 14 Lopullinen verokertymä 2018 Kaikki verolajit, muutos edellisvuodesta: -0,5 % (Lähde: Veronsaajien palvelut) • Kunnallisvero: 18 758 miljoonaa euroa (-0,8 %) » Lopullinen verovuoden 2018 jako-osuus 61,62 oikaisu: -197 ME Maksuunpanotilitys: -175 ME » Ennuste 04/2018: eroa -490 miljoonaa » Ennuste 09/2017: eroa -110 miljoonaa • Yhteisövero: 1 857 miljoonaa euroa (-0,6 %) » Vuoden 2017 yksittäistapaus (+210 miljoonaa) antaa väärän kuvan kehityksestä » TA –vuoden ennakoiden kasvu reilu 11 % » Ennuste 04/2018: -60 miljoonaa euroa » Ennuste 09/2017: -20 miljoonaa euroa • Kiinteistövero: 1 813 miljoonaa euroa (+2,2 %) » Syyskuussa 2017 kaavailtiin vielä alarajojen korotuksia yleiselle sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttiin » Muuten ei yllättävää, kehittynyt ennusteen mukaisesti Kunnallisveron ansiotulot odotetaan kuitenkin jatkossa kasvavan suotuisasti KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA , Milj. € ANSIOTULOT 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** 2023** Palkkatulot yhteensä 85 763 89 200 92 300 95 600 98 500 101 200 103 700 Muutos % 2,4 4,0 3,5 3,6 3,0 2,7 2,5 Eläketulot 31 045 32 040 33 190 34 320 35 560 36 840 38 090 Muutos % 3,1 3,2 3,6 3,4 3,6 3,6 3,4 Työttömyysturva 4 401 3 840 3 620 3 610 3 700 3 830 3 990 Muutos % -9,6 -12,7 -5,7 -0,3 2,6 3,6 4,3 ANSIOTULOT YHTEENSÄ 129 155 132 950 137 200 141 850 146 270 150 570 154 680 Muutos % 1,8 2,9 3,2 3,4 3,1 2,9 2,7 Ansiotuloihin odotetaan noin 3 % kasvua 2018 ja 2019 Verorahoituksen muutos (kasvu) Sotemenojen kasvu Verorahoituksen kasvu - 1000 e 2018-2030 2018-2030 sotemenojen kasvu 1000 e Alajärvi 11 634 16 382 -4 747 Alavus 15 775 21 749 -5 974 Evijärvi 3 167 4 272 -1 105 Ilmajoki 20 137 20 877 -740 Isojoki 2 639 3 334 -695 Isokyrö 4 849 7 264 -2 414 Karijoki 2 142 2 278 -136 Kauhajoki 20 269 25 151 -4 882 Kauhava 15 597 27 889 -12 292 Kuortane 2 682 4 932 -2 250 Kurikka 25 223 36 482 -11 259 Lappajärvi 3 861 5 365 -1 504 Lapua 23 807 28 274 -4 466 Seinäjoki 113 124 137 876 -24 753 Soini 2 634 3 271 -637 Teuva 4 674 8 528 -3 854 Vimpeli 2 285 5 068 -2 783 Ähtäri 7 661 11 363 -3 702 Summa 282 160 370 354 -88 194 Etelä-Pohjanmaan kuntien väestöennuste on käytännössä Seinäjokea lukuun ottamatta aleneva ja kaikkien ikärakenne vanhenee. Väestön alenemasta huolimatta ikääntyminen on niin nopeaa, että sote-kustannusten kasvu asukaspohjaisesti arvioituna ylittää verorahoituksen kasvun. Verorahoituksen muutos sisältää sekä kuntaliiton tuloveroennusteen toukokuun alussa 2019 että valtionosuuden muutoksen – myös noin miljardin euron valtionosuuden lisän aiempiin Etelä-Pohjanmaalle tehtyihin arvioihin lisänä. Tämä miljardin euron lisäys on valtionvarainministeriön kuntaosaston kuntatalousohjelmaan 4.4.2019 perustuva lisä. Koko maakunnan alueella verorahoituksen arvioidaan kasvavan n. 280 miljoonaa euroa vuodesta 2018 vuoteen 2030. Samaan aikaan vuoden 2017 tasoisten sote-kustannusten arvioidaan kasvavan 370 miljoonaa euroa. Sote-menot kasvavat siis 88 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavan aikainen verorahoitus. Jotta ero saadaan pysymään näin pienenä, pitäisi sote- palvelurakennetta purkaa samassa tahdissa kuin mikä ihmisen alueelta poistumisen mukaan on mahdollisuus sopeuttaa rakennetta. Suurimmat tarpeen muutokset tulevat kunnille, joissa on joko asukasluvun kasvua ja/tai ikärakenne on vielä nuori. Pieni kasvu tulee kunnille, joissa asukasluku laskee ja väestö on jo ikääntynyttä. Perlacon 11.5.2019 Verorahoituksen muutos (kasvu) Nettomenojen tarpeen Verorahoituksen kasvu 2018-2030 - 1000 e 2018-2030 muutos 2018-2030 nettomenojen tarpeen muutos 2018-2030 Alajärvi 11 634 -10 612 1 022 Alavus 15 775 -14 536 1 239 Evijärvi 3 167 -3 446 -279 Ilmajoki 20 137 -22 371 -2 234 Isojoki 2 639 -2 391 247 Isokyrö 4 849 -5 667 -817 Karijoki 2 142 -1 431 711 Kauhajoki 20 269 -22 998 -2 729 Kauhava 15 597 -17 195 -1 598 Kuortane 2 682 -1 868 813 Kurikka 25 223 -27 712 -2 489 Lappajärvi 3 861 -3 482 378 Lapua 23 807 -24 966 -1 159 Seinäjoki 113 124 -139 434 -26 310 Soini 2 634 -2 267 368 Teuva 4 674 -4 243 431 Vimpeli 2 285 -2 724 -439 Ähtäri 7 661 -6 542 1 119 Summa 282 160 -313 886 -31 727 Etelä-Pohjanmaalle laskettiin myös koko palvelurakenteeseen perustuva laskelma siitä, kuinka kunnat pystyisivät sopeuttamaan ei-sote-palvelurakennettaan, jotta soteen varautuminen ei kävisi niin raskaaksi – tämähän tarkoittaa käytännössä verotuksen tasonmuutosta. Jos – iso jos – kunnat pystyisivät poliittisin päätöksin sopeuttamaan palvelurakenteensa tarpeen mukaiseksi, selviäisi Alajärvi, Alavus, Isojoki, Kuortane, Lappajärvi, Soini, Teuva ja Ähtäri nykyisellä verorahoituksellaan, jos ne pystyisivät reagoimaan väestön muutoksiin. Loput kunnat joutuvat miettimään palvelurakenteen sopeuttamista – esimerkiksi monikuntakeskuksinen kunta joutuu miettimään esimerkiksi kouluverkkoaan ja perustamaan sekä kouluverkon että muutkin palvelunsa toisenlaiseen arvioon kuin mihin nyt on poliittisesti päädytty. Seinäjoen tilanne heikkenee kokonaisarviossa siksi, että Seinäjoelle muuttaa edelleen lisää asukkaita. Sopeutuksen tarve vähenee kuitenkin lähes 57 miljoonaa euroa. Tämän määrän pitäisi kannustaa kuntia ja erityisesti poliittista päätöksentekoa miettimään oikeaa tarvetta ja vaadittavia päätöksiä poliittisen tarkoituksenmukaisuuden ja mukavuudenhalun yli. Perlacon 11.5.2019 EPSHP Jäsenkunnilta laskutetut palvelumaksut Muutos v. 2018 huhtikuusta Oma toiminta Muutos yhteensä Lääkinnälli- Alueellinen Ulkopuolel- Palvelumaksut nen apuväline- Erityisvel- ta ostetut Hyvitys esh Euroa / Kunta ja korjaukset kuntoutus keskus voitemaksu palvelut Ensihoito ostop. TAYS Euroa % Asukas Alajärvi 202 682 0 -11 247 -16 941 88 837 8 769 0 272 100 6,1 % 34 Alavus 147 062 0 -14 501 -23 122 -112 635 8 356 78 5 238 0,1 % 6 Evijärvi 225 581 0 -3 041 -4 793 -25 816 1 883 10 193 824 18,1 % 83 Ilmajoki 409 421 0 -12 770 -17 848 141 327 13 152 88 533 370 9,8 % 44 Isojoki 140 547 0 -1 860 -4 358 -28 649 1 203 1 572 108 455 12,8 % 67 Isokyrö 255 912 0 -5 411 -8 226 21 883 4 045 102 268 303 14,3 % 65 Karijoki 45 634 0 -1 143 -2 571 -44 760 985 300 -1 555 -0,2 % 63 Kauhajoki 368 290 0 -11 410 -25 217 -98 050 10 884 367 244 863 3,9 % -16 Kauhava 340 633 0 -20 654 -33 469 -199 099 10 662 81 98 154 1,2 % 14 Kuortane 110 790 0 -4 432 -6 991 87 253 2 729 410 189 758 14,7 % 60 Kurikka 243 338 0 -25 732 -40 472 433 820 16 111 203 627 268 6,4 % 35 Lappajärvi -37 463 0 -3 732 -5 782 79 360 2 536 0 34 920 2,2 % 22 Lapua 128 585 0 -16 394 -24 475 78 710 13 285 10 179 720 2,7 % 15 Seinäjoki 3 081 455 0 -61 401 -80 504 105 645 75 480 951 3 121 626 10,8 % 45 Soini 43 751 0 -2 978 -5 135 27 814 824 48 64 325 8,8 % 36 Teuva 228 908 0 -4 632 -10 576 -49 340 3 634 704 168 698 6,9 % 43 Vimpeli 78 172 0 -3 699 -5 916 13 134 2 089 0 83 780 6,2 % 40 Ähtäri -15 182 0 -7 129 -11 169 18 992 4 562 0 -9 926 -0,4 % 13 Yhteensä 5 998 116 0 -212 167 -327 567 538 426 181 188 4 925 6 182 921 7,0 % 35 Yhteensä % 8,7 -11,5 -6,4 5,9 5,0 -100,0 7,0 Kehyksen elementtejä • Kuntamaailma • Väestö ja aluerakenne • Talouden näkymät • Tekijät ja osaamisen rekrytointi • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne • Alueellinen palvelukokonaisuus • Alueiden välinen palvelukokonaisuus • Arki ja elämäntilanteet • Kulttuurinen monikerroksisuus • Somea ja keinoälyä Työllistymisen näkymät eri ammateissa Etelä-Pohjanmaan ammattibarometri, I / 2019 Seutukuntien Arvio rekrytointitarpeesta Arvio työmarkkinatilanteesta yhteenveto seuraavan
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • PÄÄSIÄIS KOKKOJA Hyvän Satovuoden
    Pääsiäsikokkoja eli pääsiäisvalkeita Luoto on perinteisesti sytytelty Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pietarsaari 71. Uskottiin, että tuona päivänä, jolloin Jeesus oli kuolleena, Jumalan suojeleva vaikutus oli Pohjalaisia Pedersöre pienimmillään. Kokkojen polttamisella pyrittiin 80. noitien ja pahojen henkien karkottamiseen. 67. Uusikaarlepyy Suurten olkimäärien polton 6. uskottiin lakeuksilla tuovan PÄÄSIÄIS KOKKOJA hyvän satovuoden. Evijärvi 7. 4. 36. 38. Mustasaari 52. Vöyri 37. 51. 84. 82. 5. Lappa- Vaasa 81. 85. järvi Vimpeli 32. 83. Vähäkyrö Kauhava 30.33.31. 15. 92. 94. 59. 63. 87. 3. 61. 49. Isokyrö 88. 54. 55. 2. 1. Laihia 93. 48. 89. Lapua Alajärvi 35. 62. 60. 53. 50. 86. Maalahti 57. Soini 34. 42. 8. 64. 58. Korsnäs 41. 56. 25. 10. 11. 73. 40. 9. 72. Kuortane 75. Ilmajoki 12. 74. 43. 24. 13. Seinäjoki Töysä Närpiö Kurikka 46. 66. 65. Teuva 44. 79. 47.45. 69. Alavus 78. 90. 77. 17. 1) ALAJÄRVI Levijoen ns, klo 20 Kaskinen 76. 22. 19. 68. Ähtäri 2) ALAJÄRVI Myllykankaan koulu, Lapuantie 842, klo 19 32) KAUHAVA Mäenpään kylä, Mäenpääntie 433, klo 20 91. 27. 20. 70. 3) ALAJÄRVI Hoiskon kyläyhd. ja maa.seura, Levijoentie 78, klo 19 33) KAUHAVA Oravankylä, Hatuntie 42, klo 19.30 18. 21. (Alajärven kokkoja myös nrot 91-93) 34) KORSNÄS Bjurbäckin kyläseura, kylätalo, klo 19.30 Karijoki Kauhajoki 4) Lahdenkylä, Yrttitie, klo 19 35) KORSNÄS Molpen paviljonki, klo 18.30 28. 16. GRAFIIKKA: HANNELE NORJA ALAHÄRMÄ 26. 23. 5) ALAHÄRMÄ Hakolan kyläyhdistys, klo 20 36) KORTESJÄRVI Kortesjärven ns, Kukkolantie 29, klo 19 Kristiinan- 6) EVIJÄRVI Sillankorvan leirintäalue, Kirkkotie 295, klo 20 37) KORTESJÄRVI Ylikylän ns, Rintalantie 37, klo 20 kaupunki Jalasjärvi Särkikylä, Ritalanpelto, klo 19.30 38) KORTESJÄRVI 7) EVIJÄRVI Pirttisen ns, Pirttisentie 311, klo 19.30 29.
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Suksenjärven Kierros 8 Km | Teuva
    Upadate 9/2018 HIKING TRAIL Suksenjärven kierros | Teuva, South Ostrobohnia Kuvat: Ismo Nousiainen Suksenjärven kierros 8 km | Teuva The Suksenjärven kierros trail leads from the heath ter- DEGREE OF CHALLENGE: Intermediate rain of the Parra Leisure Centre towards Sivin kämppä, an old cabin, passing by Lake Suksenjärvi. Along the TRAIL TYPE: Line segment trail, there are commercial forests of different ages. You SUITABILITY: Suitable for hikers with some expe- can experience a sense of wilderness by Lake Suksen- rience, but also for beginners in good condition järvi, where you can climb two bird-watching towers DURATION: 3–4 h in one direction, there and and spot a wide range of avian species during the spring back 5–7 h (16 km). migration and nesting periods. The hiker can stop and SIGNPOSTING: The trail is signposted and take a break in simple cabins or at a lean-to. equipped with blue route signs, as well as with “you are here” maps at the junctions and rest stops. TO THE STARTING POINT OF THE TRAIL Starting point 1 Parra Leisure Centre, parking area Parrantie 27, 64700 Teuva Varied landscapes (WGS84) N62 25.616 E21 49.688 Two birdwatching towers on a wilderness lake In front of the parking area, behind the trees, in the mid- Several rest stops dle of the buildings, there is a large route map, in the vi- cinity of which there are wooden signposts (e.g. Sivin Services at the beginning of or along the kämppä) and wooden poles with blue ends to mark the trail trail. The trail is part of the Muinaisvuori trails, connected with Pappilankangas, Teuva, and Karijoki (Kakkori, Peurajärvi, and the centre of the municipality).
    [Show full text]
  • Description of the Eepos Libraries´ Customer Data File Description of The
    Description of the Eepos Libraries´ customer data file Description of the file for personal data gathered in the library system as required by the Personal Data Act (523/1999) Updated 13.2.2017 1 a Controller The Eepos Libraries: the City Libraries of Alajärvi, Alavus, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka, Lapua, Seinäjoki and Ähtäri and the Municipal Libraries of Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kuortane, Laihia, Lappajärvi, Perho, Soini, Teuva, Veteli and Vimpeli. Alajärvi City Library, Kirkkotie 7, 62900 Alajärvi Alavus City Library, Järviluomantie 3, 63300 Alavus Evijärvi Municipal Library, Voltintie, 62510 Evijärvi Ilmajoki Municipal Library, Museopolku 1, 60800 Ilmajoki Isojoki Municipal Library, Kristiinantie, 64900 Isojoki Isokyrö Municipal Library, Kyrööntie, 61500 Isokyrö Karijoki Municipal Library, Pappilankuja, 64350 Karijoki Kaskinen City Library, Satamakatu 18, 64260 Kaskinen Kauhajoki City Library, Prännärintie 2 C, 61800 Kauhajoki Kauhava City Library, Kauppatie 88, 62200 Kauhava Kuortane Municipal Library, Koulukuja, 63100 Kuortane Kurikka City Library, Seurapuistikko, 61300 Kurikka Laihia Municipal Library, Laihiantie, 66400 Laihia Lappajärvi Municipal Library, Hyytisentie 5, 62600 Lappajärvi Lapua City Library, Kauppakatu 23, 62100 Lapua Perho Municipal Library, Koulutie 4, 69950 Perho Seinäjoki City Library, P.O.BOX 217, 60101 Seinäjoki Soini Municipal Library, Alajärventie, 63800 Soini Teuva Municipal Library, Porvarintie, 64700 Teuva Veteli Municipal Library, Koulukuja, 69700 Veteli Vimpeli Municipal Library, Patruunantie, 62800 Vimpeli Ähtäri City Library, Lukiontie 3, 63700 Ähtäri 2 Person taking care of register issues Jaana Viljanen, Seinäjoki Public Library, P.O. BOX 217, 60101 Seinäjoki, tel. 044 4255 447 3 Name of the register Customer register of Eepos Libraries. 4 Grounds for maintaining the register The customer register of Eepos Libraries is used for monitoring loans, the compilation of statistics and communication.
    [Show full text]
  • Perusmaatalouden Rahoitustuet 2015-2020
    PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015-2020 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 30.10.2017 PERUSMAATALOUDEN TOTEUTUNEET RAHOITUSTUKIPÄÄTÖKSET 2007-2013 Ähtäri Vimpeli Teuva Soini Seinäjoki Lapua Lappajärvi Kurikka Kuortane Kauhava Kauhajoki Karijoki Jalasjärvi Isojoki Ilmajoki Evijärvi Alavus Alajärvi 0 5000000 10000000 15000000 20000000 25000000 30000000 35000000 40000000 45000000 Avustus Korkotukilaina 2 Maatalouden rakennetuet 2014 -2020 Lypsykarjatalous Aloitustuet Nautakarjatalous Tuotantovarasto Sikatalous Lihasiipikarjatalous Kuivaamo muut Salaojitus Energian tuotanto Kasvihuonetuotanto työympäristön parantaminen tuotantohygienia ympäristön tilaa edistävät investoinnit Konevarasto eläinten hyvinvointi Lypsykarjatalous 80 kpl Aloitustuet 148 kpl 51 kpl *avustukset 48,69 M€, korkotukilainat 88,02 M€ yhteensä 136,71 M€ tukipäätöksiä 1152 kpl Tilanne 30.6.2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Mäkimantila 3 Maatalouden rakennetuet 2014 - 2020 tilanne 30.6.2017 60 49,50 M€ 50 Korkotukilainat 37,87 M€ 40 29,48 M€ 30 19,86 M€ 20 Avustukset 10 0 2014 2015 2016 2017 2018 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Mäkimantila Lähde: Hyrrä/Qlickwiev Maaseutuohjelma rakennetuet 2014-2020 Avustus 48,69 M€ ja korkotuki 88,02 M€ Evijärvi Ähtäri Tilanne 30.6.2017 Lappajärvi Karijoki Soini Vimpeli Isojoki Kuortane Teuva Avustus Alajärvi Alavus Korkotuki Kauhajoki Lapua Ilmajoki Seinäjoki Kurikka Kauhava 0 5 10 15 20 25 Miljoonat 30.10.201 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Mäkimantila 7 5 Maaseutuohjelma
    [Show full text]
  • Rules and Regulations (Pdf)
    The Rules of Use of the Eepos Libraries These rules of use apply to all Eepos libraries. The rules are in effect starting from the 1st of February 2017. The library is open for everyone. The collections, services and facilities of the Eepos libraries are available for anyone who is able to observe the library rules. The Eepos Libraries include the public libraries in the following cities and municipalities: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Perho, Seinäjoki, Soini, Teuva, Veteli, Vimpeli ja Ähtäri. At the library you can - borrow books and other material - read books, magazines and newspapers - study - hang out - use the library´s equipment - take part in various events Using the Eepos libraries´ own collections, borrowing items and making reservations are free of charge. You can also ask for advice and guidance for free. If you need help using the library please do not hesitate to ask the staff for help. Rules of use Familiarise yourself with the rules of use. Upon receiving a library card or agreeing as a guarantor you undertake to obey them. The rules of use can also be found on the Eepos web library. Separate rules and regulations regarding the available equipment and their rights of use are available on the libraries´ individual websites. Library card and PIN code In order to borrow items from the library and use all the available services, you need a library card and a PIN code. Obtaining a library card You can obtain a library card and Pin code at any Eepos library.
    [Show full text]
  • Päihteet Ja Päihdepalvelut
    PÄIHTEET JA PÄIHDEPALVELUT Selvitys Etelä•Pohjanmaan, Keski•Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueelta Koonnut projektisihteeri Saara Lång SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUE Etelä•Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat Keski•Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat 2. PÄIHTEIDEN SAATAVUUS JA PÄIHDEHAITAT KOLMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2.1 Alkoholi 5 Anniskelu ja vähittäismyynti 5 Alkoholin aiheuttamat taudit, tapaturmat ja myrkytykset 6 Itsemurhat 6 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely 6 Liikennerikokset; rattijuopumus, huumaantuneena ajo 7 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 7 Perheväkivaltailmoitukset 8 2.2 Huumeet 8 Hiv• kertymä 8 C•hepatiitti 9 B• hepatiitti 9 A•hepatiitti 9 Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset 9 Huumausainerikokset 10 14•17• vuotiaiden huumausainerikokset 10 1. PÄIHDEPALVELUT KOLMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 3.1 Etelä•Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut 11 Selviämis• ja katkaisuhoitoasema (Seinäjoki) 11 A•klinikka (Seinäjoki) 12 Nuorisoasema Steissi( Seinäjoki) 12 Erityisyksikkö Osviitta (Alavus) 12 Ähtärin terveyskeskuksen erityispalvelut/ A•klinikka 12 Minnesota (Lapua) 12 Kan•koti (Kortesjärvi) 13 Seinäjoen kontaktikoti 14 Päiväkeskus Keidas (Alajärvi) 14 Päiväkeskus Majakka (Kauhava) 14 Päiväkeskus Myötätuuli(Lapua) 14 2 3.2 Keski•Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Katkaisuhoito 14 Terveysneuvontapiste Vaihtari 15 A•klinikka (Kokkola) 15 Nuotta (Kokkola) 15 Työplus (Kokkola) 15 Perhe• ja päihdeklinikka (Veteli) 16 Avopalveluyksikkö Liina (Kokkola) 16 Ensikoti Iida (Kokkola) 16 Ventuskartano (Kokkola) 16 Ventuskartano ry/ Avopalvelu 17 Isojärven palvelutalo 17 Seetri•koti 17 3.3 Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Selviämis• ja katkaisuhoitoasema (Vaasa) 18 Terveysneuvontapiste Tipsi (Vaasa) 19 Nuorisoasema Klaara (Vaasa) 19 A•neuvola (Vaasa) 19 Päihdekuntoutusyhteisö (Vaasa) 19 Päiväkeskus (Vaasa) 20 Silmukoti (Vaasa) 20 Tukiasunnot (Vaasa) 20 A•klinikka (Pietarsaari) 20 Pixnekliniken (Malax) 21 Tolvis• hoitokoti (Maalahti) 21 Solhem• hoitokoti (Uusikaarlepyy) 21 Samaria•koti (Pirttikylä) 21 4.
    [Show full text]
  • To Suupohja Isojoki • Kurikan Jurva • Karijoki • Kauhajoki • Teuva INTRODUCTION
    to Suupohja Isojoki • Kurikan Jurva • Karijoki • Kauhajoki • Teuva INTRODUCTION Jump to Suupohja – safe landing to quality of life How about making a life change and jumping to the way of life of Suupohja region? The Finnish countryside is much more, it surpris- es with its versatility. Here know-how is combined with tranquillity of nature and entrepreneurship has a good spirit. THE SUUPOHJA REGION is situated in Southern Ostrobothnia, in Western Finland. The history of this area goes back an extremely long time as the Wolf Cave is the oldest human dwelling in North- ern Europe. The Neanderthals lived there 120,000 years ago using stone tools whereas the present inhabitants have knowledge and skills of the 21th century. People don’t act alone in Suupohja. Although private entrepre- neurship is more than characteristic for them, cooperation and communities are also vital. The local people in the Suupohja region are active in organizations; they enjoy being and doing together. Through associations and other networks they can improve their neighbourhood, remedy grievances and find new sources of liveli- hood. In the Suupohja region there are distinct strengths and special- ized entrepreneurship to be found. Important sources of livelihood are metal industry, branch of logistic systems, food industry, furni- ture industry and agriculture. 2 Suupohja region Suupohja region has approximately 28 000 inhabitants in four municipalities and one former municipality: town/MUnicipaLITY INHABitants Kauhajoki 14 223 Isojoki 2364 Karijoki 1527 Teuva 5851 Jurva (consolidated to Kurikka) 4289 3 AmpIence Ostrobothnian environment There’s a lot of space for living in Suupohja. A family can find a home for example in Altarpiece of Teuva church is painted by Tove Jans- a traditional Ostrobothnian house built of logs, a modern stone house or a brick row son, the creator of the Moomins.
    [Show full text]
  • Population Structure 2013
    Population 2014 Population Structure 2013 Foreign-language speakers account for 90 per cent of the population growth in 2013 According to Statistics Finland's statistics on the population structure, the official total population of Finland at the end of 2013 was 5,451,270, of whom 2,680,364 were men and 2,770,906 women. In the course of 2013, Finland’s population grew by 24,596 persons. The number of people whose native language is a foreign language grew by 22,119, which represented 90 per cent of the population growth. The number of people whose native language is Finnish grew by 2,514, those with Swedish as their native language decreased by 67, and the number of people that speak Sami as their native language grew by 30. Change in the population by native language in 1990 to 2013 Seventy-six per cent of population growth occurred in Uusimaa, the population grew only in every third municipality During 2013, the population grew in 10 and diminished in nine regions. In absolute numbers, the population grew most in Uusimaa, by 18,638 persons, in Pirkanmaa, by 3,598 persons and in North Ostrobothnia, by 2,617 persons. The relative population increase was also highest in Uusimaa, 1.2 per cent. Helsinki 21.3.2014 Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. The biggest absolute decrease in population was seen in Etelä-Savo (908 persons), Kainuu (710 persons) and Kymenlaakso (576 persons). In relative numbers, the population decreased most in Kainuu, by 0.9 per cent.
    [Show full text]
  • Regional Socio-Economic Disparities in Finland
    Stefan Fina, Bastian Heider, Maija Mattila, Pauli Rautiainen, Mikko-Waltteri Sihvola, Kaisa Vatanen Unequal Finland Regional socio-economic disparities in Finland FRIEDRICH-EBERT-STIFTUNG – POLITICS FOR EUROPE Europe needs social democracy! Why do we need Europe? Can we demonstrate to European citizens the opportu- nities offered by social politics and a strong social democracy in Europe? This is the aim of the new Friedrich-Ebert-Stiftung project “Politics for Europe”. It shows that European integration can be done in a democratic, economic and socially balanced way and with a reliable foreign policy. The following issues will be particularly important: – Democratic Europe – Social and ecological transformation – Economic and social policy in Europe – Foreign and security policy in Europe We focus on these issues in our events and publications. We provide impetus and offer advice to decision-makers from politics and trade unions. Our aim is to drive the debate on the future of Europe forward and to develop specific proposals to shape central policy areas. With this publication series we want to engage you in the debate on the “Politics for Europe”! About this publication On the outset and in international comparison, Finland has developed one of the wealthiest and most generous welfare states in the world and with low levels of income inequality and high social mobility. A deeper look reveals deepening re- gional disparities, leading to the observation that in fact there are four Finlands. Following Finland's post-war industrialisation, the rate of urbanisation and rural depopulation have been rapid, however the country's demographic change and stagnating unemployment rate have increased regional inequalities and put in- creasing pressure on municipalities.
    [Show full text]