Unohtakaamme Kuntarajat Jälleen Uusi Hoitoketju Valmistui

Unohtakaamme kuntarajat

Jälleen uusi hoitoketju valmistui

Tavoitteena tehokas tiimityö

Aurinkoista taidetta T-sairaalaan

Varsinais-Suomessa maan toiseksi pienimmät terveysmenot 1 Saavutamme tavoitteemme vuonna 2010 – tulevina vuosina suuret haasteet

uoden 2010 lähestyessä loppuaan voimme olla peräti velkaantunein. Velkaan liittyvä korkoriski riippuu mm. tyytyväisiä saavuttamiimme tuloksiin. Hoidon siitä, miten nopeasti talous lähtee elpymään. Nyt vuodelle 2011 Vsaatavuus pysyi hyvänä, vaikka loppuvuodesta on talousarvioesityksemme on seitsemän miljoonaa euroa alijäämäi- ollut näkyvillä leikkausjonojen kasvua. Potilastyytyväisyys on nen, emmekä voi toistaa samanlaista alijäämäistä talousarviota aikaisempien vuosien tasoa. Joissakin kohden voidaan nähdä enää vuodeksi 2012. Emme voi ottaa velkaa hoitaaksemme vel- hienoista parantumistakin. Toisaalta siirtoviivepäivien määrä kaa. on edelleen vuoden 2007 tasolla. Tilannetta toki helpottaa se, että olemme viimeisten kym- Hallituksen alaiset yksiköt pysyvät sitovissa talousarvio- menen vuoden aikana lisänneet työntekijöittemme määrää. Tällä tavoitteisissaan. Toimintakulumme ylittävät talousarvion 1,2 hetkellä on vaikeaa nähdä talousnäkymiimme muita ratkaisuja prosenttia, mikä johtuu lähinnä ostopalveluiden käytön ylityk- kuin, että meidän on rajoitettava käyttömenojemme kasvua tu- sistä. levina vuosina. Helpottava oli aivan äskeinen tieto Varsinais-Suomen kun- Miten selviämme? Meillä on tässäkin lehdessä kuvattuna hy- tien terveydenhuollon kokonaiskustannusten määrästä vuodelta viä esimerkkejä palvelurakenteen muutoksista, jotka ovat olleet 2009. Se oli 1.516 € asukasta kohden, maan toiseksi pienin Hel- paitsi potilaslähtöisiä myös taloudellisesti edullisia. singin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin jälkeen. Näin ollen Emme voi välttyä jonkinasteiselta sairaanhoitopiirimme saavutimme vuodelle 2009 päätetyn sitovan tavoitteemme olla ”stressitestiltä” lähivuosina. Toisaalta koskaan aikaisemmin maan parhaassa neljänneksessä. Sairastavuutemme on Manner- meillä ei ole ollut yhtä paljon uusia mahdollisuuksia – kuten Suomen kolmanneksi pienin. T-sairaalan käyttöönotto ja uusi organisaatio työnjakoineen. Osaavat työntekijät ovat tärkein voimavaramme ja onnek- Haasteelliset tavoitteet eivät välttämättä tee työnteostamme si työvoimatilanteemme on kohtuullisen hyvä. Meillä on ollut hankalampaa, jos vain ymmärrämme jakaa työmme keskenäm- keskimäärin ottaen riittävästi hakijoita vakinaisiin toimiin ja vir- me oikein. koihin. Kaiken edellytyksenä on yhteistyö - hyvä johtaminen ja yhte- Meidät jättävä talousjohtajamme Anne Lindqvist kertoo näinen toimintakulttuuri. tämän lehden haastattelussa meitä odottavista merkittävistä talouden haasteista, joiden tarkka suuruus jää vielä arvattavaksi. O-P Lehtonen Mitä todennäköisimmin olemme parin vuoden pääs- sairaanhoitopiirin johtaja tä Suomen velkaantuneimpia sairaanhoitopiirejä – ellemme 2 Vi uppnår våra mål år 2010 – stora utmaningar under de kommande åren

u när året 2010 närmar sig sitt slut kan vi vara Som sannolikast är vi om ett par år ett av Finlands mest skuld- belåtna med resultaten vi uppnått. Vårdtillgängli- satta sjukvårdsdistrikt – om inte t.o.m. det mest skuldsatta. Den Ngheten hölls god, fastän det mot slutet av året har ränterisk som hänför sig till skulden beror bl.a. på hur snabbt ekono- setts en ökning i operationsköerna. Patientbelåtenheten ligger min börjar återhämta sig. Nu har vårt budgetförslag för år 2011 ett vid samma nivå som under tidigare år. För vissa delar kan man underskott på sju miljoner euro och det kan vi inte längre upprepa år t.o.m. skönja en fin förbättring. Å andra sidan ligger antalet 2012. Vi kan inte ta lån för att sköta om lån. dagar vid försenad överföring fortfarande vid år 2007 nivå. Situationen görs dock lättare av att vi under de senaste tio Enheterna som lyder under styrelsen hålls inom sina bindan- åren har ökat på mängden av vår personal. Det är för närvarande de budgetmål. Våra verksamhetskostnader överskrider budgeten svårt att se andra lösningar på våra ekonomiska problem än att med 1,2 procent, vilket närmast beror på överskridningar inom vi de kommande åren måste begränsa stegringen av våra drift- användningen av köptjänster. sutgifter. Den alldeles färska informationen om storleken av Egentli- Hur skall vi klara oss? Även i denna tidning beskrivs goda exem- ga Finlands kommuners helhetskostnader inom sjukvården för år pel på förändringar i servicestrukturen, förändringar som förutom 2009 var lättande. Kostnaderna uppgick till 1.516 € per invånare, patientorienterade också har varit ekonomiskt fördelaktiga. landets näst lägsta efter Helsingfors och Nylands sjukvårdsdist- Vi kan inte under de närmaste åren undgå något slag av rikt. Sålunda uppnådde vi det bindande målet som fastställts för ”stresstest” för vårt sjukvårdsdistrikt. Å andra sidan har vi ald- år 2009, enligt vilken vi skulle tillhöra den bästa fjärdedelen i lan- rig haft lika mycket nya möjligheter – så som ibruktagandet av det. Vår prevalens är tredje minst i Fastlands-Finland. T-sjukhuset och den nya organisationen med dess arbetsfördel- Våra kompetenta anställda är vår viktigaste resurs och som tur ningar. De utmanande målen gör inte nödvändigtvis vårt arbete är vår arbetskraftssituation måttligt bra. Vi har i genomsnitt haft svårare, om vi bara förstår att dela vårt arbete rätt mellan oss. tillräckligt med sökande till våra ordinarie befattningar och tjänster. Samarbetet är förutsättningen för allting – ett gott ledarskap Vår ekonomidirektör Anne Lindqvist, som skall lämna oss, och en enhetlig verksamhetskultur. berättar i en intervju i dagens tidning om betydande ekonomiska utmaningar som väntar på oss; utmaningarnas exakta storlek kan O-P Lehtonen ännu endast gissas. sjukvårdsdistriktets direktör

TOIMITUSTIEDOT 2010 Sisältö Lasaretti - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti sidosryhmille. Informationsblad för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts Saavutamme tavoitteemme vuonna 2010 – tulevina vuosina suuret haasteet ...... 2 intressentgrupper. 10. vsk. Vi uppnår våra mål år 2010 – stora utmaningar under de kommande åren. 3 Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, 20521 Turku. Puh. (02) 313 0000. Unohtakaamme kuntarajat ...... 4 Päätoimittaja Olli-Pekka Lehtonen (puh. 313 3601), toimituspäällikkö Esa Halsinaho (puh. 313 1083). Odotettavissa tarkan talouden ajat ...... 6 Sähköpostit: [email protected]. Toimituskunta: Olli-Pekka Lehtonen, Esa Halsinaho, Anne Hedman, Jälleen uusi hoitoketju valmistui ...... 8 Hannele Heine, Päivi Nygren, Turkka Tunturi, Maria Vuorenmäki. Mikään ei ole muuttunut kolestorolilääkitys edelleen välttämätöntä riskiryhmille ...... 10 Taitto ja toimituspalvelut: Sek Pro Oy. Yhteyshenkilö Leena Kuusimäki, puh. (02) 630 6211, sähköposti [email protected]. Tavoitteena tehokas tiimityö ...... 12 Toimittajat: Matti Hyyppä ja Juha Syrjä. Aurinkoista taidetta T-sairaalaan ...... 14 Osoitelähteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Lääketieteen toimittajat ry. Osoitteenmuutokset: Puh. (02) 313 1103, sähköposti Varsinais-Suomessa maan toiseksi pienimmät terveysmenot...... 14 [email protected]. Painopaikka: Painoyhtymä Oy, Porvoo. ISSN 1457-9057. Sairaanhoitopiirille prosenttitaiteen kunniamerkki ...... 15 Kannen kuva: Kun T-sairaalan yhteispäivystys otetaan käyttöön, Raaseporista ei enää synnyttäjiä Saloon tai Turkuun ...... 15 eivät pelastushelikopterit enää laskeudu Kiinamyllynkadun maakentälle, vaan T-sairaalan katolle. Silloin ei tarvita myöskään Terveyden edistämisen kansainvälinen kongressi 2011 Turussa ...... 15 ambulanssia, vaan potilaat saadaan nopeammin ja helpommin helikopterista kattohissin kautta suoraan hoitohuoneeseen. Lisää Åbolands sjukhus minskar på upphandlingen ...... 16 tulevasta yhteispäivystyksestä sivulla 12-13. (Kuva: Esa Halsinaho) 3 Teksti: Juha Syrjä Unohtakaamme kuntarajat

Maria Puhakka ja Pentti Aitamurto hämmästelevät suuren organisaation sujuvaa yhteispeliä.

– Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kertoo turkulaisen K-Extra Puhakan kauppi- – Oikeanlainen tehokkuus on oikeiden hallituksessa on todella hyvä henki. Eipä ole as ja kaupunginvaltuutettu Maria Puhakka. asioiden tekemistä. Kun on selvää, kuka tekee tullut tilanteita, joissa joku olisi lähtenyt ja mitä tekee, silloin myös tehdään vähän vää- pelaamaan kovasti omaan pussiinsa. Hirmukuvat haalistuivat riä asioita tai asioita kahteen kertaan. Olemme pystyneet hyvin toimimaan koko Puhakan mielestä VSSHP:llä menee tällä yhtymän parhaaksi, sanovat Maria Puhakka hetkellä vähintäänkin lupaavasti. Kristallipallo auttaisi ja Pentti Aitamurto. – Talous on saatu tasapainotettua. Siinä Oikeanlaisen tehokkuuden lisäksi Maria Kai se on uskottava, että VSSHP:n oli aikamoisia hirmukuvia vielä vuosi sitten, Puhakka kaipaisi myös jonkinlaista kris- hallituksessa keskusteluyhteys toimii ja hal- mutta nyt kuvat ovat tasoittuneet. En ole mi- tallipalloa, joka helpottaisi kummasti lituksen jäsenet tähtäävät samaan suuntaan. kään strategioiden fani, mutta mielestäni on hallituksen työskentelyä. Puhakka ja Aitamurto kun eivät ole ensim- hyvin tärkeää, että organisaatiossa – varsinkin – Aikamoisia oraakkelintaitoja tarvittai- mäiset, jotka hyvää henkeä korostavat. Samaa näin suuressa – säännöt ja ohjeet ovat selke- siin, jotta osaisimme tehdä nyt ne päätökset, ovat viestittäneet kaikki Lasaretin tämän ja ät. Jos niitä ei ole ja jos tietynlainen johtajuus jotka olisivat myös kymmenen vuoden pääs- viime vuoden numeroissa haastatellut nykyi- puuttuu, se aiheuttaa epätietoisuutta henki- tä oikeita. Liittyvätpä ne sitten T-Prohon tai sen hallituksen jäsenet. lökunnan ja potilaiden keskuudessa. siihen, mitkä toiminnat sijoitetaan mihinkin, Turkulainen yrittäjä Maria Puhakka – Ehkä sairaanhoitopiirissä on yhä joi- ovatko synnytykset edelleen U-sairaalas- (kok) ja uusikaupunkilainen laadunmittaaja takin tontteja, jotka eivät kuulu oikein sa, mitä ylipäätään tapahtuu U-sairaalalle ja Pentti Aitamurto (vas) istuvat kumpainenkin kenellekään, mikä voi osaltaan johtaa tehot- niin edelleen. Meillä pitäisi olla vastauksia ensimmäistä kauttaan VSSHP:n hallitukses- tomuuteen. Mutta en halua yleistää, eikä huomista varten, mutta onko meillä nyt tar- sa. Molemmat ovat innoissaan haasteellisesta niitä tontteja ole läheskään kaikilla osastoil- vittavaa tietoa olemassa, onkin ihan eri asia. pestistään. Antakaamme puheenvuoro ensin la ja joka sairaalassa. Olemme menneet Tämä kaikki tekee päätöksenteosta hyvin Maria Puhakalle. hyvään suuntaan siinä, että nyt yritetään to- mielenkiintoista. Onneksi sairaanhoitopiirin – Olen nauttinut suunnattomasti tästä della miettiä, mitkä ja missä ovat meidän henkilöstö on ollut aktiivisesti suunnittelus- luottamustoimesta. Ennen kaikkea minua ydinvahvuusalueemme. T-Pro on tästä hyvä sa mukana. viehättää se ylikunnallisuus, jota en ole esimerkki. Kehitämme ydinvahvuusalueita – Suurin lähiajan haaste on, miten T-sai- muissa luottamustehtävissäni saanut kokea. ja luomme tehokkaita järjestelmiä palvelujen raala yhteispäivystyksineen oikeasti starttaa Nyt istun vähän niin kuin kahdella pallilla: toteuttamiseen niin, että potilas ei joutuisi vuonna 2013. Se on sekä taloudellisesti toisaalta pitää miettiä asioita Turun puoles- pompoteltavaksi, hän saisi parasta mahdol- että toiminnallisesti suurin hanke. Sairaan- ta ja toisaalta koko kuntayhtymän parasta. lista hoitoa mahdollisimman nopeasti ja hoitopiirissä on tehty viime aikoina suuria Yllättävän vähän on tullut minkäänlaisia ris- henkilökunta tietäisi, mitä kenenkin pitää päätöksiä, mutta uskon, että ne ovat olleet tiriitoja. Uskon vankasti, että koko hallitus tehdä ja missä järjestyksessä. viisaita. tekee kaikkensa yhä paremman sairaanhoito- – Asiat pitää hoitaa verorahoja tuhlaa- Ennen kuin päästetään tämän aukeaman piirin puolesta. matta ja tehokkaasti. Tehokkuus ei tarkoita toinen päähenkilö ääneen, pyydetään Maria – Sairaala on aina ollut lähellä minua. jatkuvaa kieli vyön alla menemistä ja sitä, et- Puhakalta terveiset Varsinais-Suomen kunti- Olen käynyt kouluni TYKSin lähistöllä, tä kaikkien on annettava itsestään koko ajan en päättäjille. äitini oli aikoinaan sairaalassa töissä ja per- 170 prosenttia. Tiedän, että moni antaa ja vä- – Tärkeintä on olla aktiivisesti muka- heellämme on ollut vuosikymmenet kauppa lillä se on ihan ok, mutta ei pitemmän päälle. na piirin toiminnassa. Sairaanhoitopiiri melkein sairaalan naapurissa. Sairaalan hen- Olen luottavainen, että uudella johtajalla on näyttelee tulevaisuudessakin suurta roolia 4 kilökunta on tullut sitäkin kautta tutuksi, hyvä näkemys siitä, mihin ollaan menossa. kaikkien kuntien taloudessa ja toiminnassa. Terve kiinnostus on aina parempi työkalu ajaa Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen asi- nalta puolestaan pitää löytyä muutoskykyä. kuin vähättely. Asioista kannattaa ottaa sel- oita ja etuja. Todellisuudessa me kuitenkin Maria Puhakan mielestä VSSHP:llä me- vää, Maria Puhakka sanoo. yritämme hallituspöydän äärellä ajaa koko nee tätä nykyä lupaavasti. Samantapainen on sairaanhoitopiirin yhteistä hyvää. Totta kai Pentti Aitamurron arvio nykymenosta. Laajuus ja monipuolisuus yllättivät olen samalla huolissani maakunnan aluesai- – Kyllä tässä täytyy positiivisesti luot- Laadunmittaajana Valmet Automotive Oy:llä raaloiden toiminnan kehittämisestä ja siitä, taa, että jatkossakin pärjätään. Suuret Uudessakaupungissa työskentelevä Pentti että palvelut säilyisivät tulevaisuudessa myös investoinnit keskusteluttavat varmasti en- Aitamurto on ollut VSSHP:n hallituksessa maakunnassa eikä kaikkia keskitetä TYK- tistä enemmän, mutta uskon, että pystymme Maria Puhakan tavoin keväästä 2009. Siin. Mutta hyvässä hengessä ja yhteistyössä tulevaisuudessakin keskustelemaan avoimesti – En osannut kuvitellakaan, miten laajaa olemme keskustelleet ja päättäneet. ja rehdisti kaikista asioista ja kustannuksista. ja monipuolista sairaanhoitopiirin toiminta Laajennusten rinnalla pitää tietenkin pohtia, kaikkineen on. Onneksi me hallituksen jä- Henkilöstöstä huolehdittava mitä teemme tyhjiksi jääville tiloille. senet olemme saaneet hyvää opastusta, jotta Henkilökunnan huomioiminen nousee Aitamurron terveiset kuntien päättäjille osaamme tehdä hyviä päätöksiä. neljätoista vuotta päätoimisena työsuo- korostavat yhteistyön merkitystä. – Olin 1990-luvulla Uudenkaupungin jeluvaltuutettuna toimineen Aitamurron – Kuntien on löydettävä toisensa terve- sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Jo silloin puheissa useaan otteeseen esille. ydenhuollossa ja siinä, miten potilasvirtoja keskusteltiin kiivaasti erikoissairaanhoidos- – Olen ollut autotehtaalla hommissa rei- ohjaillaan. Yhteistyön pitää parantua nykyi- ta ja sen kalleudesta sekä ihmeteltiin, miksei lut 40 vuotta. Siellä näkee, kuinka tärkeää on, sestä. Meilläpäin kritisoidaan kovasti, että kaupungissa osattu tehdä talousarvioita koh- miten henkilöstöä kohdellaan. Kun jokainen potilaita ohjataan liian herkästi perustervey- dilleen, vaan aina tuli ylityksiä. Nyt sen saadaan puhaltamaan yhteen hiileen – niin denhuollosta erikoissairaanhoidon puolelle, ymmärtää paremmin, ettei erikoissairaan- henkilöstö kuin johto – saadaan parhaat tu- mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. Siinä on hoidon menojen arviointi kunnissa ole kovin lokset aikaan! varmasti terveyskeskuslääkäreillä suuri rooli helppoa. – On hirveän tärkeää, että saamme sai- ja paljon pohdittavaa. Vakka-Suomen kun- Onko uusikaupunkilainen kaupun- raanhoitopiirin henkilökunnan mukaan tien pitäisi pikkuhiljaa unohtaa kuntarajat ginvaltuutettu VSSHP:n hallituksessa kehittämistalkoisiin ja että henkilökunta ja mahdolliset muissa asioissa olevat erimie- vakkasuomalaisten vai koko Varsinais-Suo- kokee pystyvänsä vaikuttamaan. Se välittyy lisyydet. Terveydenhuolto on meille kaikille men asialla? varmasti myös potilaisiin, jotka tuntevat, että niin tärkeä asia. Siinä eivät saa kuntarajat rat- – Tietenkin sitä kokee, että pitää yrittää heistä pidetään hyvää huolta. Henkilökun- kaista, Pentti Aitamurto sanoo.

– Työskentely sairaanhoitopiirin hallituksessa on ollut tosi mielenkiintoista. Ennen kaikkea minua viehättää se ylikunnallisuus, jota en ole muissa luottamustehtävissäni saanut kokea, sanoo turkulainen kauppias ja kaupunginvaltuutettu Maria Puhakka.

– On tärkeää, että sairaanhoitopiirin henkilökunta kokee pystyvänsä vaikuttamaan. Se välittyy positiivisella tavalla myös potilaisiin, painottaa uusikaupunkilainen VSSHP:n hallituksen jäsen Pentti Aitamurto. 5 Teksti ja kuvat: Matti Hyyppä Odotettavissa tarkan talouden ajat Toiminnan muutos jatkuu

Erikoissairaanhoidon toiminnallisten pahtuvan käyttöönoton jälkeen velkamäärä Pohdittavaa riittää tarpeiden ja taloudellisten realiteettien yh- on 250-300 miljoonaa euroa. Nettorahoitus- – Ensi vuoden talousarvio on mahdollisesti teensovittaminen optimaalisella tavalla on kulumme ovat vastaavasti tänä vuonna noin tätä juttua luettaessa hyväksytty. Budjetti ollut vaikea tehtävä viime vuosikymmeninä. seitsemän miljoonaa euroa. Ensi vuonna ne edellyttää muun muassa henkilöstömenojen Erityisen vaikeaa tasapainon löytyminen ovat kolmen prosentin korkotasolla noin 9 vähentämistä ensi vuonna 3,8 miljoonalla on tulevina vuosina, kun laman seuraukset miljoonaa ja vuonna 2013 neljän prosentin ja materiaalikulujen kahdella miljoonalla näkyvät täydellä voimalla kuntataloudessa. korolla laskettuna noin 17 miljoonaa euroa. eurolla. Tulosyksiköt tekevät ehdotuksensa Oman lisänsä pohdintoihin tuovat VS- Mikäli korkotaso nouseekin kuuteen prosent- siitä, miten henkilöstömenojen supistukset SHPn viime vuosina tekemät suuret velalla tiin, puhutaan vuonna 2013 jo 25 miljoonan pannaan toimeen – vaihtoehtoja ovat rahoitetut investoinnit. Korkotason ennakoi- korkomenoista. Korkoriskiä pyrimme tasoitta- esimerkiksi sijaiskulujen vähentäminen tai tua suurempi nousu olisi tässä tilanteessa ikävä maan lainakohtaisilla korkosuojauksilla. Koska palkattomat virkavapaat. Materiaalikulu- yllätys piirin päättäjille ja toimivalle johdolle. toimintamme tapahtuu pääasiassa veronmak- jen vähentämistä varten on perustettu hoi- sajien varoilla, on periaatteemme, ettemme totarvikeneuvottelukunta, kertoo VSSHPn Velka kasvaa joka tapauksessa lähde tekemään spekulatiivisia korkosuojauk- johtaja Olli-Pekka Lehtonen. VSSHPn talousjohtaja Anne Lindqvist kertoo sia. T-sairaalan käyttöönoton myötä kasvavat – Nämä ovat esimerkkejä siitä, että eläm- kuntien talouskehityksen olevan ensiarvoisen myös poistomme nykyisestä 25 miljoonasta 38 me lähivuosina todella tarkan talouden aikoja. tärkeää myös sairaanhoitopiirin talouden miljoonaan euroon, mikä lisää kokonaiskustan- Tilanne ei kuitenkaan merkitse sitä, ettemme kannalta. nuksiamme vastaavan määrän. voisi tehdä työtä potilaiden hoidon paranta- – Noin 65 prosenttia kaikista kuluistam- – Tässä tilanteessa on paineita nostaa jä- miseksi. T-sairaalan uusien osien käyttöönotto me katetaan jäsenkunniltamme perityillä senkunnilta kerättäviä maksuja lähivuosina, nostaa sen pinta-alan 108 000 neliömetriin. Si- maksuilla. Talouslama ei ole tänä vuonna vie- vaikka T-sairaalan käyttöönotto lisäisikin toi- ten koko T-sairaala on kaksi kertaa U-sairaalan lä näkynyt kuntataloudessa täydellä voimalla, minnan tehokkuutta. kokoinen. Meillä on jatkossakin paljon tehtä- mutta seuraavina kahtena vuotena vaikutukset – Kaiken kaikkiaan erikoissairaanhoidon vää yhteispäivystyksen ja uusien toimialueiden ovat suuria. tulevaisuuden turvaaminen edellyttää mieles- sujuvassa käyttöönotossa. Uusi terveydenhoi- – Sairaanhoitopiirin velkamäärä on 175 täni myös rakenteellisia muutoksia. Ideoita on tolaki siirtää ensihoidon sairaanhoitopiirin miljoonaa ja ensi vuoden lopussa noin 225 esitetty viime aikoina paljon. Katsotaan mihin vastuulle ensi vuonna. Toivon, että pystymme miljoonaa euroa, jos investoinnit toteutuvat ne johtavat. T–sairaalan rakentamisen yhteydessä tehdyn suunnitellusti. T-sairaalan vuonna 2013 ta- suunnittelun ja toiminnan kehitystyön avulla tarjoamaan potilaille edullisempia, mutta – Seuraavassa muutama esimerkki kehittäminen väestön tarpeiden mukaisesti. myös parempia palveluja. käytännön toimenpiteistä: Vahvistamme po- – Alueellisen erikoissairaanhoidon pal- – Toisaalta meidän on ratkaistava suh- likliinisen hoidon osuutta aikuispsykiatriassa, veluprofiilien tuorein päivitys valmistui teellisen nopeasti, missä U-sairaalassa nyt vähennämme Halikon sairaalassa alkaneen marraskuun alussa. Se on tehty yhteistyössä hoidettavat potilaat hoidetaan ja mitä U-sai- tutkimuspoliklinikan toiminnan avulla osasto- VSSHP:n erikoisalakohtaisten johtoryhmien raalalle jatkossa tehdään. Lisäksi Tyks-Sapa hoidon tarvetta, akuutti- ja kuntoutusosaston kanssa. Palveluprofiilien kehittämissuunni- tarvitsee korvaavia tiloja ja aluesairaalat sanee- toiminnat tullaan nivomaan läheisemmin yh- telmat on tehty kaikille niille 11 erikoisalalle, rauksia. Jokaisen lisäneliönkin rakentamista on teen Uudenkaupungin sairaalassa, kuntien jotka ovat edustettuina alueellisessa erikois- mietittävä tarkkaan. toivomuksesta Lieto-Loimaan alueiden lasten- sairaanhoidossa. Lisäksi vuosia 2011–2015 – Uusien tilojen tarpeen vastapainoksi ja nuorisopsykiatrista avohoitoa vahvistetaan koskettavassa suunnitelmassa käsitellään alu- meillä on paljon vapaita tiloja. Selvitys niiden ensi vuonna viiden uuden vakanssin verran ja eellisen erikoissairaanhoidon tilatarpeita ja käytöstä valmistuu joulukuussa. mielenterveysambulanssin toiminta pyritään sairaansijojen vähentämistä. – Meidän on lähiaikoina tehtävillä ratkai- vakinaistamaan projektirahoituksen loppuessa – Toimialallemme on määritelty kuusi ta- suilla otettava vastuu taloudellisten resurssien vuoden 2012 syksyllä. voitetta, joista tärkeimmäksi on priorisoitu ja maamme heikentyvän huoltosuhteen poh- – Psykiatrian tulosalueella on mo- korkeatasoinen potilashoito. Tilasuunnittelussa jalta päätöksistä, joiden vaikutukset kantavat nia tilatarpeita toimintojen kehittämiseen on otettu huomioon avohoitopainotteisuus. Sen pitkälle tulevaisuuteen. liittyen. Hajautetut aikuis-, nuoriso- ja las- vaatimia tiloja tullaan lisäämään samalla kun tenpsykiatrian aluepoliklinikat pyritään vuodeosastopaikkoja muutetaan tarkoituksen- Avohoitopalveluja kehitetään edelleen keskittämään saman katon alle Raisiossa ja mukaisemmiksi yhden hengen huoneiksi. – Vuoden 2006 alussa perustetun Psykiatrian Uudessakaupungissa toteutetun mallin mukai- – Salon aluesairaalassa lisätään avohoidon tulosalueen perustamisen jälkeen psyki- sesti. Psykiatrisen sairaalahoidon vähentymisen tiloja parhaillaan meneillään olevan remontin atristen sairaansijojen määrä on alentunut takia tulosalueen käytössä olevat sairaalakiin- yhteydessä. Turunmaan sairaalassa on käyn- kolmanneksella, kertoo toimialajohtaja Juha teistöt ovat liian suuria ja epäkäytännöllisiä. nissä 1.500 neliön lisätilojen suunnittelu. Koivu. Olemme toisaalta alustavasti suunnitelleet Loimaan aluesairaalassa puolestaan on meneil- – Avohoidon osuus kaikista psykiatri- psykiatrisen osastohoidon kehittämistä saira- lään yhteispäivystyksen vaatimien tilojen an toimintamenoista on noussut sen jälkeen usryhmäkohtaisten hoitolinjojen mukaiseksi saneeraus ja TYKS Vakka-Suomen sairaalassa 30 prosentista 50 prosenttiin. Samaan aikaan toiminnaksi. Se edellyttäisi sairaansijojen kes- tehdään tilamuutoksia, kun sairaala muuttaa psykiatrian tulosalueen toimintakulut ovat kittämistä fyysisesti yhteen paikkaan. toimintaansa enemmän PÄIKI-toiminnak- nousseet yleistä kustannuskehitystä hitaam- si ja lisää edelleen avohoitopainotteisuutta. min. Käytännössä nykyiset väestön tarpeet Lähipalvelut turvataan Tavoitteena on vähentää alueellisen erikoissai- entistä paremmin turvaavat palvelut ovat ny- Alueellisen erikoissairaanhoidon toimialajoh- raanhoidon sairaansijojen määrää ensi vuonna kyisin kunnille edullisempia kuin ennen taja Lisa Pelttari kertoo tavoitteena olevan kahdellakymmenellä nykyisestä 368:sta. Vielä Psykiatrian tulosalueen perustamista. aluesairaaloiden lähipalvelujen turvaaminen ja 2008 niitä oli yhteensä 428. – Kehitämme palvelujärjestelmäämme lä- hivuosina edelleen avohoitoisempaan suuntaan. tavoitteenamme on olla Suomen avohoitoi- sin mielenterveyspalvelujen tuottaja vuonna milj. muutos % 2015. Tämä edellyttää nopeasti reagoivien, Talousarvio 2011 euroa / TA 2010 liikkuvien ja kuntien perustasoa tukevien toi- Tuotot jäsenkunnilta yht. 436,5 2,9 mintamuotojen lisäämistä. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta 34,1 -1,9 Erityisvaltionosuus 19,0 -6,0 Muut myyntituotot 38,3 4,3 Maksutuotot 21,1 5,3 Tuet ja avustukset 2,7 -0,5 Vas. Anne Lindqvistin Muut toimintatuotot 11,3 38,0 mukaan noin 65 prosenttia kuluista Toimintatuotot yhteensä 562,9 2,9 katetaan jäsenkunnilta perityillä maksuilla. Palkat ja sos.vak.maksut 331,1 3,2 Palvelujen ostot 77,4 8,1 Kesk. Lisa Pelttari kertoo tavoitteena olevan Materiaalin ostot 112,5 0,5 alueellisen erikois- Vuokrat ja muut toimintakulut 14,5 20,4 sairaanhoidon sijojen määrän vähentäminen Toimintakulut yhteensä 535,6 3,7 ensi vuonna 368:aan. Toimintakate 27,3 -10,0 Vielä toissa vuonna niitä oli 428. Nettorahoituskulut -8,8 -13,7 Vuosikate 18,5 -8,1 Oik. Elämme lähivuosina todella tarkan talouden Poistot ja arvonalentumiset 25,5 4,4 aikoja, muistuttaa Tilikauden tulos -7,0 62,8 Olli-Pekka Lehtonen. 7 Kuvat: Annika Lindblom Annika Kuvat:

Teksti: Matti Hyyppä Jälleen uusi hoitoketju valmistui Kroonisen haavan diagnostiikkaan ja hoitoon yhtenäiset ohjeet

Hoitoketjuilla yhtenäistetään hoitokäy- sekä käytännön ohjeistusta haavan paikallishoi- täntöjä. Yhtenäiset käytännöt puolestaan dosta sen eri vaiheissa. varmistavat potilaan hoidon uusimman – Haavan parantumista estää ylei- tiedon mukaisesti asuinpaikasta riippumatta. simmin diabeteksen lisäksi laskimoiden Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on vajaatoiminta tai valtimoiden kovettuma- valmiina jo 38 eri sairauksien hoitoketjua tauti. Parantumista haittaavia tekijöitä voi ja tekeillä on kuusi. potilaalla olla useita. Kroonisiin haavoihin kuuluvat myös painehaavat, joita voi esiin- Monipuolista osaamista tyä joka puolella kehoa luisten ulokkeiden Kunkin hoitoketjun suunnitteluun kohdalla. Myös esimerkiksi reumaan tai ve- osallistuu koko sairaanhoitopiirin alueen risuonitulehduksiin liittyy kroonisia haavoja. kattava työryhmä, jossa ovat edustettuina – Diagnostiikan lisäksi hoitoketjun kyseisen sairauden ennaltaehkäisyyn, hoitoon, pyrkimys on yhtenäistää hoitokäytäntöjä. tukeen ja kuntoutukseen osallistuvat tahot Siten pystytään lyhentämään hoitoaikoja ja sekä perusterveydenhuollosta että erikois- pienentämään haavan aiheuttamia terveyden- sairaanhoidosta. huollon kokonaiskustannuksia. Kroonisen haavan hoitoketjun työryhmä on käyttänyt työssään apuna kansallisia Käy- Krooniset haavat yleistyvät Haavapoliklinikalla vas. sairaanhoitaja Jenni Leppänen, ylilääkäri Harri Hakovirta, erikoislääkäri Tarja Niemi ja toimintaterapeutti Mimmi Evijärvi. pä hoito- ja Euroopan painehaavaneuvoston – Yksi sadasta saa jossakin vaiheessa suosituksia. kroonisen alaraajahaavan. Yleisimpiä ne hoitokustannukset ovat 20,4 miljoonaa ovat yli 65-vuotiailla. Heidän osuutensa euroa vuodessa. Kalleimpia ovat veri- Diagnostiikka tärkeää koko väestöstä on tällä hetkellä 16 suoniahtauma ja haavatulehdus (17 000 – Uuden hoitoketjun avulla pyritään prosenttia, mutta vuonna 2030 jo 26 euroa/vuosi) ja parantumattoman haavan selventämään ja ohjeistamaan kroonisen prosenttia. Diabeetikkoja on Suomessa hoitokulut (20 000 euroa/vuosi). Nilkan haavan diagnostiikkaa ja hoitoa sekä pe- jo 500 000, joista 14-25 prosentilla on yläpuolisessa amputaatiossa kulut ovat rusterveydenhuollossa että erikoissairaan- jalkahaavoja jossakin elämän vaiheessa. 25 000 euroa/vuosi eli 250 000 euroa hoidossa, korostaa plastiikkakirurgian Jalkahaava diabeetikolla lisää kuolleisuutta. kymmenessä vuodessa, erikoislääkäri Tarja Niemi. Heillä myös alaraajan amputaatioriski on – Haavojen ehkäisy on kustannusten hil- – Kroonisella haavalla tarkoitetaan vähin- moninkertainen verrattuna diabetesta sai- linnässä ratkaisevassa asemassa. Pitkittyvä tään kuusi viikkoa vanhaa parantumatonta rastamattomiin, muistuttaa Tarja Niemi. haavanhoito ilman diagnoosia lisää turhaan haavaa. Esimerkiksi normaali leikkaushaava pa- kustannuksia - kalleinta haavanhoidossa on ranee noin neljässä viikossa. Krooninen haava on Ehkäisy hillitsee kustannuksia hoitajan työ. aina oire jostakin. Jos haavan syytä ei diagnosoi- – Kroonista haavaa sairastavien potilaiden – Kroonisten haavojen hoitoketjulla pyritään da, hoidetaan pelkkää oiretta - usein pitkään. hoitoon kuluu Suomessa vuosittain siis haavojen ehkäisyyn, selventämään niiden Siksi hoitoketjun sivustolla internetistä löytyy 190-270 miljoonaa euroa. VSSHPn diagnostiikkaa, ohjaamaan potilas oikeaan hoito- 8 diagnostiikan avuksi runsaasti kuvamateriaalia alueella haavapotilaita on 3 400, joiden paikkaan ja yhtenäistämään hoitokäytäntöjä. Haavapoliklinikalla vas. sairaanhoitaja Jenni Leppänen, ylilääkäri Harri Hakovirta, erikoislääkäri Tarja Niemi ja toimintaterapeutti Mimmi Evijärvi.

– Lisäksi pyrimme lisäämään tietämystä simmäinen askel keskukseen mutta tarvitaan – Esimerkiksi ruotsalaisen Sköv- kullekin haavavaiheelle sopivista hoitotuot- vielä vuodeosasto tarvittavine leikkaussali- ja len haavakeskuksen toiminnan tuloksena teista. Markkinoilla on tällä hetkellä peräti muine palveluineen. Ulkomailla haavakeskuk- laskimoperäisten kroonisten haavojen hoito 700-800 erilaista hoitotuotetta. Hoitoreitis- sista on Tarja Niemen mukaan saatu hyviä erikoissairaanhoidossa on vähentynyt noin 26 tä löytyy suositus erityisvastuualueellamme kokemuksia. prosenttia. kilpailutetuista hoitotuotteista eri haavavai- heisiin. Sen tavoitteena on auttaa vaihtamaan tuotteita saman tuoteryhmän sisällä ilman, että hoitoidea katoaa. – Jos kaikki sujuu hyvin, saamme ehkä lähiaikoina koottua kaikkein komplisoiduim- mat haavat omaan haavakeskukseen. Kirurgian poliklinikalla toimiva haavapoliklinikka on en-

Laskimoperäinen säärihaava. 9 Kolesteroli-aineenvaihdunnan asiantuntija kohusta: Mikään ei ole muuttunut, kolesterolilääkitys edelleen välttämätöntä riskiryhmille

Professori, sisätautien klinikan ylilääkäri Jorma Viikari on huolissaan viimeaikaisesta rasva- ja kolesteroliasioiden ympärille synnytetystä kohusta. – Mitään sellaista uutta tutkimustietoa ei ole saatu, mikä edellyttäisi tarkistamaan pitkään tunnettuja valtimotautien ehkäisy- ja hoitoperiaatteita.

Kolesteroleja alentava statiinilääkitys on rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä 2004 ensimmäinen kansallinen Käypä hoito edelleen parasta, mitä voidaan tarjota sydän- sairastavat henkilöt. Samoin kolesterolia -suositus työryhmän tutustuttua huolellisesti ja verisuonitautien ehkäisyyn silloin, kun tulee hoitaa niillä potilailla, joilla on olemassa olevaan tutkimustietoon ja arvioitua terveellisten elintapojen noudattaminen ei suurentunut riski sairastua erilaisten ris- sen luotettavuuden yleisten Käypä hoito -pe- yksin riitä. Statiinilääkityksellä on tärkeintä kitekijäkasaumien (ikä, miessukupuoli, riaatteiden mukaisesti. Dyslipidemian Käypä hoitaa ihmisiä, joilla on korkea valtimotau- suvun valtimotautihistoria, kohonnut hoito -suositus on viimeksi päivitetty vuonna tiriski. Sitä suosittaa myös voimassa oleva LDL-kolesteroli, matala HDL-kolesteroli, 2007 ja sitä päivitetään aina tarpeen vaaties- Kolesterolin ja veren muiden rasvojen häiriöt tupakointi, kohonnut verenpaine, ylipaino) sa, muistuttaa Viikari. (dyslipidemiat) Käypä hoito -suositus, jonka vuoksi sepelvaltimotautiin. - Merkittävin uusin tieto saatiin mar- laatineeseen työryhmään Viikari kuuluu. - Koskaan ei pidä hoitaa pelkkää koleste- raskuun alussa, jolloin Lancetissa julkaistiin Asiantuntija on pahoillaan ja harmistunut roliarvoa, ellei se ole poikkeuksellisen suuri, tuorein ja laajin statiinihoitoja koskeva me- siitä epätietoisuudesta, jota Ylen lokakuus- muistuttaa Viikari. Kolesteroli on poikke- ta-analyysi. Se tukee selvästi v. 2007 annettua Kuva: Taina Mertamo Taina Kuva: sa esittämät MOT-ohjelmat levittivät rasva- ja uksellisen suuri, jos se ylittää 8 mmol/l (tai suositusta ja jopa antaa aihetta miettiä vielä kolesterolilääkityksestä. Monet statiineja kor- LDL-kolesteroli ylittää 6 mmol/l) tiukempaa riskipotilaiden hoitamista. keisiin kolesteroliarvoihinsa ja valtimotautien - 1980-luvulta asti on erilaisten suur- Valtimotautien riskiä arvioidaan riskitekijöihinsä syövät suomalaiset ovat vii- ten kansainvälisten tutkimusten perusteella tavallisesti riskinä sairastua tai kuolla valti- me aikoina ottaneet yhteyttä lääkäreihinsä nähty tärkeäksi alentaa kolesteroliarvoja. Tä- motautiin esim. seuraavan 5 tai 10 vuoden tai jopa lopettaneet heille tärkeän lääkityksen mänsuuntaisia kannanottoja ovat mm. ottaneet jo aikana. Vaikka riski sairastua tai kuolla olisi omin päin. Ohjelman esittämiä väitteitä ovat vuonna 1986 Suomen Sydäntautiliitto, Lää- vähäinen 5 tai 10 vuoden aikana, voi elämän- monet muutkin asiantuntijat pitäneet vaaralli- kintöhallitus, Kansanterveyslaitos ja Suomen aikainen (life-long) riski olla suuri. Siksi sina. Viimeksi statiinilääkityksen puolesta otti Kardiologinen seura kansallisia sepelvalti- kohonnut kolesteroli on vaarallista kaiken- julkisesti kantaa Suomen angiologiyhdistys, jo- motaudin ehkäisyn suuntaviivoja laatiessaan. ikäisille ja suhteellinen riski voi olla koholla hon kuuluu mm. sydän- ja verisuonikirurgeja, Ensimmäinen kansallinen ”Hyperkoleste- paitsi iäkkäillä, myös nuorilla. Jorma Viika- kardiologeja, verisuoniradiologeja sekä muita rolemian ja muiden hyperlipidemioiden ri on itse tehnyt uraauurtavaa tutkimustyötä verisuonisairauksien asiantuntijoita. diagnostiikka ja hoito aikuisilla” annettiin selvittäessään sepelvaltimotaudin riskiteki- Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja jöitä erityisesti lapsilla ja nuorilla. Hoidetaan riskiä, ei kolesteroliarvoa Suomen Kardiologisen seuran toimesta vuon- LASERI-tutkimus lisäsi ymmärrystä se- Käypä hoito -suositus painottaa, että ko- na 1988. Sama linjaus oli Suomen Akatemian pelvaltimotaudin kehittymisestä lesterolilääkitys on tarpeen niillä potilailla, järjestämässä ensimmäisessä ”konsensusko- LASERI on tällä hetkellä suurin ja syste- joilla on suurentunut riski sairastua kouksessa” vuonna 1989. Konsensuskokous maattisimmin organisoitu lasten ja nuorten sydän- ja verisuonitauteihin. Tällaisia määritteli ns. ”marssijärjestyksen” eli tärke- sepelvaltimotaudin riskitekijöihin liittyvä henkilöitä ovat sepelvaltimotautipotilaat, ysjärjestyksen sille, miten asioita lähdettiin pitkäkestoinen seurantatutkimus Suomessa. sydäninfarktin sairastaneet, diabeetikot, ai- panemaan kuntoon. Näiden samojen peri- Vuonna 1980 käynnistyneessä tutkimuk- 10 vohalvauspotilaat ja tiettyjä perinnöllisiä aatteiden pohjalta laadittiin myös vuonna sessa on seurattu noin 3 600 lasta ja nuorta kaikkien viiden yliopistosairaalan alueilta. halua pelotella potilaita, mutta tiedetään, Seurantatutkimuksia on tehty 3-6 vuoden vä- että statiinilääkityksen lopettamiseen liit- Valtimotautien lein, viimeisin vuonna 2007. Tällä hetkellä tyy valtimon sisäkerroksen laajenemiskyvyn ehkäisyssä tärkeää LASERI-projektia vetää professori Olli Rai- heikkeneminen. Siksi on erittäin tärkeätä, takari. että potilaat eivät lopettelisi lääkityksiään Projektissa on arvioitu, miten lapsuus- ja keskustelematta asiasta ensin hoitavan lääkä- • tupakoinnin lopettaminen nuoruusajan riskitekijät vaikuttavat valti- rinsä kanssa. • riittävä liikunta moiden rakenteeseen ja toimintaan yli 20 Terveydenhuoltoalan ammattilaisil- • kohonneen verenpaineen hoito vuotta myöhemmin. Lapsuusajan riskite- le laaditusta Käypä hoito -suosituksesta on • ylipainon pudottaminen kijätasoilla on suuri merkitys erityisesti muokattu ns. potilasversio ja diasarja, jotka • vähäsuolainen ja pehmeitä kaulavaltimon sisäkerroksen paksuuteen, jota auttavat ymmärtämään oleellisimmat kohon- ravintorasvoja suosiva pidetään valtimotaudin esiasteen indikaatto- neen kolesterolin ja muiden veren rasvojen rina. LASERI-tutkimuksen rinnalla Turussa häiriöiden hoidon perusperiaatteet. ruokavalio 1980 -luvun lopussa käynnistynyt STRIP- www.kaypahoito.fi > Potilaalle > Ko- • kohonneen kolesterolin hoito tutkimus (Sepelvaltimotaudin riskitekijäin lesterolin ja veren muiden rasvojen häiriöt ja lääkityksellä suuren riskin interventioprojekti lapsilla ja nuorilla) ovat www.kaypahoito.fi > Opiskele ja opeta > potilailla, joilla em. tekijät merkittävällä tavalla vaikuttaneet kansain- Dyslipidemiat eivät ole riittävässä hoidossa välisiin lasten ja nuorten dyslipidemian tutkimus- ja hoitosuosituksiin. Viikari ei Tuula Vainikainen 11 Teksti ja kuvat: Juha Syrjä Tavoitteena tehokas tiimityö T-sairaalaan tulee valtakunnan parhaiten suunniteltu, aito ja tehokas yhteispäivystys, vakuuttaa projektipäällikkö Eero Kitinoja.

– Tavoitteemme ei ole säästää. Tavoitteemme huippusairaala. Uudet toimintatavat, hoidon ten palvelujen uusi tuottamistapa parantaa on käyttää saamamme resurssit laatu ja tulokset tekevät T-sairaalasta halutun laatua, terveyshyötyjä, toiminnallisuutta ja mahdollisimman oikein ja tehokkaasti ja turvallisen sairaalan.” kustannustehokkuutta.” ”Päivystys oikein tuottaaksemme sairaan hyvää hoitoa! Visio kirkkaana mielessään auditorion ohjaavana toimintana vähentää virheitä ja Näillä sanoilla kiteytti T-sai- estradille kipusi päivän aika toistakymmen- viiveitä tehostaen myös resurssien käyttöä.” raalan ja tulevan yhteispäivystyksen tä oman alansa asiantuntijaa. Kuulijoille – Koko toiminnan suunnittelun läh- tavoitteet projektijohtaja Heikki Korven- kerrottiin niin ensihoito- ja päivystyspalve- tökohtana on potilaslähtöinen hoito sekä ranta VSSHP:n henkilökunnalle järjestetyssä luiden kokonaisuudesta, tilasuunnittelusta ja tilojen että hoitoprosessien suunnittelussa. tiedotustilaisuudessa marraskuisena perjan- tietojärjestelmistä kuin päivystysprosessien Potilasta ei kuljeteta hoitoon ja tutkimuksiin taina. T-sairaalan auditoriossa annettiin suunnittelusta, hoitoprotokollista ja kaikki- vaan asiantunteva hoito ja tutkimukset tuo- päivän aikana tuhti tietopaketti lähes en eri hoitolinjojen päivystysprosesseista. daan potilaan luokse päivystysalueella, sanoi kaikista mahdollisista T-Pro-hankkeen yh- tiedotustilaisuuden vetäjä, yhteispäivystyk- teispäivystysprojektiin liittyvistä asioista. Kaiken takana on potilaslähtöisyys sen projektipäällikkö Eero Kitinoja. Tälle aukeamalle on raapaistu vain osa infor- Potilaslähtöisyys oli kantava teema – Päivystyksen hoitoyksiköissä maatiosta. jokaisessa puheenvuorossa – niin kuin se potilashoidon kulmakivenä on tiimityö- T-Pron visio on komea: ”T-sairaala on on ollut koko T-Pro-hankkeen avainsana malli. Esimerkiksi trauma-ortopedisessä asiakkaiden, henkilökunnan ja omistaji- alusta asti. Tässä pari lausetta hankkeen yksikössä hoitajat, yleislääkäri ja erikoisala- 12 en arvostama prosessiohjatun sairaanhoidon tavoitteista ja hyödyistä: ”Potilaslähtöis- päivystäjä hoitavat traumapotilaat niin,että – Yhteisesti sovitut pelisäännöt kaikkien yhteispäivystyksen toimijoiden kesken varmistavat osaltaan laadukkaan hoidon, painotti kehityslääkäri Päivi Lucenius.

– Erikoissairaanhoidon vahva kokemus ja osaaminen tuodaan tulevassa yhteispäivystyksessä etulinjaan, kertoi projektipäällikkö Eero Kitinoja.

kunkin ammattilaisen osaamista käyte- toiminnan ja talouden johtaminen eivät tue yksi lääkäri toimii näin ja toinen noin. Hoi- tään optimaalisesti potilasryhmän hoidossa. potilaslähtöistä ja hoitolinjaperusteista pal- toprotokollien päätavoite on, että annettava Tiimi vastaa yhdessä koko potilasryhmän velun tuottamista. Potilaslähtöiset palvelut hoito on kustannustehokasta ja laadukasta, hoidon toteutumisesta; potilaita ei siis luo- saavutetaan siirtymällä toimintojen johtami- Lucenius selvitti. kitellaperinteisellä perusterveydenhuolto/ sesta hoidon tuottamisen johtamiseen, jota Lucenius jakoi päivystyksen ja ensihoi- erikoissairaanhoito-luokittelulla. tietojärjestelmien parempi hyödyntäminen don hoitoprotokollat kolmeen pääryhmään: – Ensihoito- ja päivystyspalvelut tukee. Turha, arvoa tuottamaton tai väärin hätätilapotilaat, isot potilasryhmät ja erityis- tuotetaan yhdistetyssä organisaatiossa. suunniteltu toimintatapa on karsittava pois. ryhmät. Tilasuunnittelussa on huomioitu toisiaan tu- Koko piirin organisaatiorakenne ja johtamis- kevien toimintojen sijoittuminen fyysisesti järjestelmä on muutettava tukemaan uutta Kohti saumattomia hoitoprosesseja lähekkäin. Samoin on huomioitu eri toimin- prosessiperustaista toimintaa. Projektipäällikkö Eero Kitinoja kiitteli in- tojen keskinäiset synergiaedut ja resurssien – Hoitolinjojen potilaslähtöiset palvelut fotilaisuudessa kuntia vahvasta tahtotilasta muunneltavuus, Kitinoja selvitti. parantavat hoidon laatua ja lyhentävät sisäi- ja niiden antamasta mandaatista toiminnan siä viiveitä. Niillä myös hallitaan toiminnan organisoimiseksi täysin uudella toiminta- Todellinen yhteispäivystys pullonkauloja ja työkuormitusta sekä te- tavalla. Heikki Korvenranta, Eero Kitinoja, hostetaan resurssien joustavaa käyttöä, Satu – Yhteispäivystyksen merkitystä kehittämispäällikkö Satu Suhonen ja Suhonen sanoi. potilaan hoidon kokonaiskustannuksiin ko- kehityslääkäri Päivi Lucenius korostivat rostetaan. Tästä kertovat päivystyksen oma puheenvuoroissaan tulevan yhteispäi- Hoitoprotokollat laadun takeena henkilöstö, erityisosaamisen varmistaminen vystyksen olevan todellinen yhteispäi- Lisää poimintoja infopäivän puheenvuo- etulinjassa ja asiantuntijoista koostuva joh- vystys. Kitinojan mukaan T-sairaalassa roista: Perusterveydenhuollon ja erikois- tokunta. aloittaa takuulla valtakunnan parhaiten sairaanhoidon päivystys sekä VSSHP:n – Ratkaisevia tekijöitä ovat eri taho- suunniteltu yhteispäivystys. akuuttihoito ja raskas erikoissairaanhoi- jen yhteinen halu yhteistyön kehittämiseen Sen suunnittelu sai alkusysäyksensä to yhdistyvät innovatiiviseksi yhteispäi- ja päivystyspotilaan kokonaisvaltaisen 2004, kun Turun kaupunki, sairaanhoitopiiri vystykseksi, jossa ensihoito ja sairaan- hoitovastuun kantamiseen. Olennaisia te- ja Turun ympäristökunnat tekivät päätöksen kuljetus ovat osa yhteispäivystystä ja kijöitä onnistumisen kannalta ovat myös yhteispäivystyksen perustamisesta ja raken- potilaan hoitoketjua. Yleislääkärit ja eri- yhtenäiset tavoitteet: yhteisten potilaiden nushankkeen suunnittelun käynnistämisestä. koislääkärit eli hoitolinjojen päivystäjät hoitoprosessin saumattomuus, hoidon laa- Yhteispäivystyksen varsinainen toiminnalli- hoitavat potilaita yhdessä. Tarvittavat sai- dun paraneminen, resurssien yhteiskäyttö, sen suunnittelun projekti alkoi vuoden 2009 raanhoidolliset tukipalvelut sijaitsevat koulutuksen yhdistäminen ja työn kierron alussa osana T-Pro-hanketta. mahdollisimman lähellä potilasta. Erikois- mahdollistaminen, Kitinoja listasi. T-sairaalan on määrä olla kokonaisuu- sairaanhoidon kokemus tuodaan etulinjaan, dessaan valmis 12.12.2012. Yhteispäivystys, ja yhteispäivystys tekee tiivistä yhteistyötä eli Turun alueen perusterveydenhuollon päi- TYKSin hoitolinjojen kanssa. Kaiken T-sairaalan valmistuminen vystys sekä suuri osa erikoissairaanhoidon kaikkiaan suunnitteilla on aito yhteispäi- päivystyksestä ja muusta vaativasta ja ras- vystys – tiimityöllä lisää tehoa ja laatua. • nyt käytössä neljä osaa, eli osat A-D kaasta erikoissairaanhoidon toiminnasta, taas Yksi tiedotustilaisuuden mielenkiin- • osat E, F ja G ovat rakenteilla aloittaa täydellä teholla alkuvuodesta 2013. toisista esityksistä oli anestesiologian ja • G-osan runkourakka valmistui Yhteispäivystyksen arvioidaan hoitavan noin tehohoidon erikoislääkäri Päivi Luceniuksen marraskuussa 2010 120 000 potilasta vuodessa. puheenvuoro tulevan yhteispäivystyksen hoi- • E- ja F-osien runkotyöt Organisaation rakenne on jo selvillä, sil- toprotokollista. Lucenius aloitti tänä syksynä valmistuvat toukokuussa 2011 lä VSSHP:n hallitus siunasi suunnitelmat Turun kaupungin terveyskeskuspäivystyk- • T-sairaala on valmis vuoden marraskuisessa kokouksessaan. Yhteispäivys- sessä ja TYKSin ensiavussa työskentelevänä 2012 joulukuussa tys toimii sairaanhoitopiirin liikelaitoksena, kehityslääkärinä. Viimeksi hän toimi Tam- • osat E, F ja G otetaan käyttöön jolle valitaan toimitusjohtaja lähiviikkoi- pereella Taysin yhteispäivystyksessä eli vuoden 2013 alkupuolella na. Samalla hallitus päätti perustaa sisäisinä Acutassa erikoissairaanhoidon päivystyksen • T-sairaalan kokonaispinta-alaksi järjestelyinä muun muassa kahdeksan toimi- vastuualueen johtajana sekä Pirkanmaan sai- tulee 108.000 neliömetriä aluejohtajan asemaa. raanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärinä. • valmiissa T-sairaalassa työskentelee – Hyvin suunniteltujen hoitoprotokol- noin 1600 työntekijää Viiveet lyhyemmiksi ja lien avulla voidaan poistaa hoidossa turhat • 13 vuodeosastoa ja seitsemän pullonkaulat pois viiveet, vakioida ja standardoida hoitoa sekä poliklinikkaa Organisaatiorakenteesta ja uudesta johta- parantaa kaikin puolin hoidon laatua ja kom- • vuodeosastoilla noin 300 sairaansijaa mismallista kertoi tiedotustilaisuudessa munikaatiota. Hoitoprotokolliin kuuluvat kehittämispäällikkö Satu Suhonen. olennaisesti yhteiset pelisäännöt kaikkien T-sairaalan laajennus internetissä: – Nykyinen organisaatiorakenne sekä toimijoiden kesken, jolloin vältetään se, että www.tyks.fi/tlaajennus 13 Teksti: Markku Näveri Aurinkoista taidetta T-sairaalaan

Turun yliopistollisen keskussairaa- Teos elää katsojan mukaan laan rakenteilla olevaan T-sairaalan Petri Eskelinen kertoo Auringon tutkijan laajennusosaan hankitaan laaja nykytaiteen pohjaavan hänessä ajatuksia herättäneeseen kokoelma. Se on jatkoa sairaalaan vuonna koulukirjan kuvaan auringon rakenteesta. 2004 hankitulle 80 teoksen taidekokoel- Siinä rakenteen havainnollistamiseksi malle. auringosta puuttuu yksi sektori. Puuttuvan Kaikkiaan noin 190 teosta kattavan tai- osasen kohtalo askarrutti tulevaa taiteilijaa dekokoelman keskeisenä tavoitteena on jo lapsena. parantaa potilaitten ja henkilökunnan viihty- Auringon tutkija tuottaa nä- vyyttä sairaalan kiireisessä arjessa sekä auttaa kyviin tuon puuttuvan sektorin potilaiden ja heidän omaistensa jaksamista puu- ja akryylirakenteisena konstruktiona. uva: M arkku N äveri K usein vaikeassa elämäntilanteessa. Läpikuultavien oranssien akryylilevyjen tum- Taidehankkeeseen liittyvässä valtakun- meneminen kohti rakennelman keskustaa nallisessa kutsukilpailussa etsittiin teosta jäljittelee koulukirjakuvan esittelemää au- laajennusosan keskusaulaan. Teosehdotuksia ringon rakennetta. Ilmiö muuttuu katsojan pyydettiin kuvataiteilijoilta Petri Eske- sijainnin sekä aulan valaistuksen vaihtuessa, liseltä, Kimmo Ojaniemeltä ja Mikael joten teos elää katsojan liikkeiden ja valon Pohjolalta. vaihtelun mukaan. Raati päätyi valinnassaan helsinkiläisen Teokseen liittyy myös kaksi tele- Petri Eskelisen suunnitelman Auringon tut- skooppimaista katselulaitetta, joiden kija mukaan toteutettavaan teokseen. Valinta sinisävyisten akryylilevyjen kautta tarkastelu julkistettiin 19. marraskuuta. Valmis työ si- antaa taideteokselle yhden lisäulottuvuuden. joittuu aikanaan uudisrakennuksen eri osia Katselulaitteet myös laajentavat teoksen yhdistävään atriumtyyppiseen lasikattoiseen veistosmaisesta objektista koko aulan tilassa aulatilaan. toimivaksi installaatioksi.

Petri Eskelisen veistosinstallaatio Auringon tutkija sijoitetaan T-laajennuksen lasikattoiseen aulaan. Havainnekuvassa on taiteilijan hahmottelema teosluonnos.

Varsinais-Suomessa maan toiseksi pienimmät terveysmenot

Kuntaliiton marraskuussa julkistamien sivät vain HUS-piirin jäsenkunnat. Punnonen muistuttaa tilastotietojen käyt- tilastojen mukaan Varsinais-Suomen sai- Korkeimmat nettokustannukset, 1.873 täjiä siitä, että kunnat ovat väestöiltään, raanhoitopiirin kuntien terveysmenot euroa/asukas, olivat Itä-Savon sairaanhoito- asukkaidensa palvelujen tarpeilta ja käytöl- asukasta kohden olivat toiseksi pienimmät piirin kunnissa. tä, rakenteiltaan, etäisyyksiltään sekä näiden maamme kahdenkymmenen sairaanhoito- VSSHP:n alueen tulokseen vaikuttaa myötä myös kustannuksiltaan kovin erilaisia. piirin joukossa vuonna 2009. osaltaan suomenkielisten psykiatrian palve- Tilastot löytyvät www.kunnat.net -sivus- Perus- ja erikoissairaanhoidon yhteen- luiden kustannusten aleneminen vuodesta ton ”Tilastot”-alueelta, otsikolla ” Kuntien lasketut nettokustannukset olivat piirin 29 2008 vuoteen 2009 sekä laskeneet lainojen sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustan- jäsenkunnassa keskimäärin 1.516 euroa/ korkomenot. nukset euroa/asukas”. 14 asukas. Sitä vähemmällä, 1.499 eurolla, selvi- Kuntaliiton kehityspäällikkö Heikki EH Teksti ja kuva: Markku Näveri Sairaanhoitopiirille prosenttitaiteen kunniamerkki

Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Periaatetta voi- Lehtosella oli 19. marraskuuta ilo ja vat toteuttaa kunnat, kunnia ottaa vastaan Varsinais-Suomen tai- valtio, yhteisöt ja yri- detoimikunnan sairaanhoitopiirillemme tykset omissa rakennus- ja myöntämä prosenttitaiteen kunniamerkki. korjaushankkeissaan. Suunnittelija Milla Järvipetäjä ja pääsihteeri Henri Terho Varsinais- Merkki on suunniteltu Varsinais-Suomen Prosenttitaidetta on Suomen taidetoimikunnasta luovuttivat prosenttitaiteen kunniamerkin taidetoimikunnassa, ja se on tarkoitettu rakennusten sisä- ja sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtoselle. valtakunnalliseen käyttöön. ulkotiloissa sekä piha- Prosenttimerkki kertoo saajansa alueilla, puistoissa sekä katujen ja teiden suudessa. − Sairaaloissa, vanhainkodeissa ja noudattavan kulttuurimyönteistä linjaa ra- varsilla. VSSHP:lle ansiomerkki myönnettiin hoitolaitoksissa ihmiset ovat vaikeissa elä- kennushankkeissaan. Se luovutetaan taholle, tunnustukseksi T-sairaalan mittavasta taide- mäntilanteissa. joka uudisrakentamisen, peruskorjauksen, hankkeesta. Samaan aikaan hoitohenkilökunta työs- maisemarakentamisen, väylärakentamisen tai − Sairaalassa moni sellainen ihminen, jo- kentelee vastuun ja kiireen keskellä. Näissä muun rakentamisen yhteydessä käyttää osan ka ei käy museoissa eikä gallerioissa, kohtaa paikoissa taiteen tuomaa iloa ja elämyksiä − yleensä noin sadasosan − rakennuskustan- taiteen arkipäivässä, totesi taidetoimikunnan tarvitaan. VSSHP:n taidehanke kelpaa valta- nuksista taidehankintoihin. pääsihteeri Henri Terho palkitsemistilai- kunnalliseksi esimerkiksi. Raaseporista ei enää synnyttäjiä Saloon tai Turkuun Raaseporin kaupungin perusturvalauta- jäsenkuntana Raaseporin tehtävä on käyttää en- Tammisaaren synnytyssairaalan sulkemisen kunta päätti marraskuussa, että Raasepori sisijassa oman sairaanhoitopiirin palveluita. jälkeen noin 80 prosenttia raaseporilaisten ei jatka Varsinais-Suomen sairaanhoito- Esittelytekstin mukaan parikymmen- synnytyksistä on tapahtunut Lohjan sairaa- piirin kanssa tekemäänsä sopimusta Salon tä synnyttäjää on käynyt Salossa tai Turussa lassa. aluesairaalan ja TYKSin käyttämisestä kesä-lokakuussa 2010. Ensi vuoden käytöksi Päätös syntyi äänestämällä äänin 7-5. Vii- kaupungin synnytyssairaaloina. Sopimus siinä arvioidaan noin 50 synnytystä, jos sopi- si lautakunnan jäsentä ilmoitti pöytäkirjaan päättyy 31.12.2010. musta olisi jatkettu. eriävän mielipiteensä. Päätöksessään lautakunta totesi, että Hel- Raasepori kirjasi 272 synnytystä vuonna singin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin 2009 HUS-piirissä. Viime kesäkuussa tehdyn EH

Terveyden edistämisen kansainvälinen kongressi 2011 Turussa - Näy kongressissa - ryhdy HPH 2011 sponsoriksi!

19th International Conference on Health Kongressin pääjärjestäjä on kansainvä- yritysten ja valtiovallan vieraita. Sponsoroin- Promoting Hospitals & Health Services linen HPH–järjestö. Kansallisella tasolla timahdollisuuksia on monia - valitse valmis pidetään Holiday Club Caribiassa Turussa järjestelyistä vastaavat Varsinais-Suomen sai- paketti tai räätälöity kokonaisuus tarpeesi mu- 1.-3.6.2011. Kongressi kokoaa yhteen raanhoitopiiri ja Suomen terveyttä edistävät kaan. suuren joukon terveyden edistämisen ja sairaalat ry. Kongressiin odotetaan yli 550 sairauksien ehkäisyn kanssa työskenteleviä osanottajaa. Ota yhteyttä: tutkijoita sekä sosiaalihuollon- ja terve- HPH 2011 konferenssi tarjoaa erinomaisia Anne Laapotti-Salo, puheenjohtaja, Suomen ydenhuollon asiantuntijoita. Kongressi markkinointimahdollisuuksia yrityksille, jotka terveyttä edistävät sairaalat ry, tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden haluavat mainostaa tuotteitaan ja palvelujaan [email protected] verkostoitua sekä kansallisella että kan- kansainvälisille ja kansallisille konferenssio- Minna Pohjola, projektipäällikkö, sainvälisellä tasolla. Kongressia edeltää sananottajille, sisältäen tieteellisiä tutkijoita, [email protected] kesäkoulu 30.-31.5.2011. terveydenhuollon ammattilaisia sekä julkisten Lisätietoja: www.hph2011.com 15 Text och bild: Mathias Luther Budgeten för Åbolands sjukhus var bara 0,35 procent högre än resultatet för 2009. Åbolands sjukhus Det kunde man nog inte heller hålla. – Det ser ut som om vi skulle överskri- da med 4,2 procent eller 477 900 euro, säger Rönnholm. minskar på Den överskridningen har distriktets full- mäktige godkänt. Överskridningen beror på den livligare upphandlingen verksamheten, inte på högre kostnadsnivå. Där- för finns det också ett nästan lika stort plus på intäktssidan, 472 400. Åbolands sjukhus siktar på att hålla en stram budgetlinje utan att försämra servi- cen år 2011. Det skall man göra främst genom att själv ta över en stor del av de Försiktig ökning operationstjänster som man hittills har upphandlat. Grönfors och Rönnholm understryker gärna att man inte köpt det ökade antalet operationer Sjukhuset använder i år cirka 590 000 euro 1 541 under samma tid i fjol, medan trenden utifrån utan gjort dem med egna krafter. på att köpa starroperationer och ortopediska i distriktet som helhet varit den motsatta och Personalen har också ganska flitigt tagit ut operationer. När samma pengar används vårdperioderna minskat med 3,6 procent. ledighet utan lön för att spara på kostnader. för att avlöna egen (ny) personal och göra Antalet vårddagar på Åbolands sjukhus har Vikarier har sökts framför allt på andra av- de nödvändiga materialinköpen så räknar ökat ännu mera, med 7,5 procent. Vårdperio- delningar, inte kallats in utifrån. sjukhuset med att kunna öka både antalet derna har alltså blivit längre. Det beror på att – Det blir allt mera nödvändigt i alla orga- operationer och antalet poliklinikbesök. man i år gjort flera protesoperationer men färre nisationer att jobba över avdelningsgränserna, I budgetförslaget för 2011 syns förändring- ögonoperationer. påpekar Mona Rönnholm. en som en minskning av upphandlingen med I distriktet som helhet har vårddagarna I budgetförslaget för 2011 stiger slutsum- 13,5 procent och en ökning av materialkost- minskat med 5,9 procent. man med 2,7 procent jämfört med budgeten nader med 4,4 och personalkostnader med 9,7 – Vi hade i fjol för första gången över 200 2010. Men av det beror bara 0,8 procent på procent. I siffrorna ingår indexjusteringarna. protesoperationer och nu har vi kommit upp till verksamheten, resten är indexjusteringar. När VD Reijo Grönfors och ekonomic- nästan 200 operationer redan i slutet av oktober, På prestationssidan skall 2011 se gan- hef Mona Rönnholm sitter med sitt sjukhus räknar Grönfors. ska lika ut som 2010 förutom att det blir flera delårsrapport fram till och med oktober 2010 i Inte bara operationspatienterna utan också ögonoperationer. Poliklinikbesöken blir också handen är de ganska nöjda. Sjukhusets siffror för de inremedicinska patienterna har haft lite läng- antagligen flera. Mottagningarna utökas ifråga 2010 ser jämförelsevis bra ut. re vårdperioder än tidigare. om neurologin som får en hel dag i veckan, jäm- – Vi har ett plus ifråga om prestationerna – Vi har haft lite sjukare patienter som har fört med en eftermiddag nu. då man jämför med samma period 2009, säger behövt längre vård, säger Grönfors. Grönfors. Siffrorna ovan gäller verksamheten på det Effekten stiger somatiska sjukhuset i Åbo. På den psykiatriska Effektiviteten kan eventuellt ökas ännu Kurvorna uppåt enheten i Pargas finns det lite större variationer om man kunde öka beläggningsgraden på Remisserna har ökat med nästan fem procent framför allt då det gäller antalet vårdperioder bäddavdelningarna från dagens omkring 65 medan de i distriktet som helhet har ökat med (plus 10,6 procent) men det är inte lika väsent- procent till 80-85 procent. Men med dagens knappt tre procent. De 1 606 vårdperioderna ligt säger Grönfors. Verksamhetens volym är stora rum är det svårt att göra. Först då man fram till oktober i år är 4,2 procent flera än de mindre och fluktuationerna alltid procentuellt har bara enkelrum någon gång i framtiden större. blir det möjligt att närma sig hundra procent, säger chefsläkaren. Livet kostar Åbolands sjukhus är litet och mysigt. Men Utgångspunkten det är samtidigt det näststörsta kretssjukhuset för 2010 var räknat i operationer och det största räknat i dag- utmanande, säger kirurgi, påpekar Grönfors. e k o n o m i c h e f Sjukhuset är också en tillgång för distriktet R ö n n h o l m . och kommunalskattebetalarna genom att det har en speciell relation till den privata stiftelsen Eschnerska frilasarettet. Stiftelsen har gång VD Reijo Grönfors på gång ställt upp och hjälpt till genom att helt och ekonomichef eller delvis bekosta moderniseringar, utbyggna- Mona Rönnholm skall hålla der och ny apparatur. Åbolands sjukhus – Stiftelsens stöd är nog värdefullare än man stadigt på rätt kan uttrycka i ord, säger Mona Rönnholm. 16 kurs under 2011.