Hankkija palvelee meitä kaikkia

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA 1971

ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS 1970

Hankkijan palvelukset uiottuvat laajalle meidän jokapäiväiseen elämäämme. Tämän päivän Hankkija palvelee sekä tuotantoa että yksityisen ihmisen kotia ja vapaa-ajan tarpeita. Hankkija auttaa oman kodin rakentamisessa varustamalla sen vesijohdolla, keittiöllä ja sähköllä sekä ko din koneilla. Hankkijasta saa välineet myös vapaa-ajan viettoon : television, radion , nauhurin, p.erämoottorin, lumikelkan tai vaikkapa lentokoneen. Han kkijan toim inta hyödyttää meitä kaikkia. "'HANKKIJA 3 Urheilumme johtajat

Yhteiskunta tarvitsee johtajia. Mitään alaa ei voida kehittää järki• peräisesti ilman päteviä johtajavoimia ja uskollisia työntekijöitä. äin on asianlaita myös vapaassa kansalaistoiminnassa, josta urheilu muodostaa huomattavan osan. 70-vuotias Suomen Valtakunnan Urheiluliitto syntyi aikanaan voimakastahtoisten ja urheiluaatteen läpitunkemien johtajien ansiosta. Vieraan sortovallan alla he kokosivat hajallaan olleet urheilumme rivit ja taistelivat järjestöllemme olemassaolon ja julkisen toiminta­ oikeuden. Tämän teon motiivina oli aatteellinen näkemys urheilun ja voimistelun jalostavasta vaikutuksesta nuorisoon. Samalla se kuitenkin liittyi kansamme kaipaamaa vapautta ja itsemääräämis• oikeutta tähtääviin pyrkimyksiin. Samat nuorisomme parasta ja kansallishengen vaalimista tarkoitta­ vat vaikuttimet ovat olleet myös niillä tuhansilla SV L:n eri tehtä• vissä toimineilla johtohenkilöille, jotka alkuaikojen jälkeen ovat ohjanneet järjestömme toimintaa ja antaneet sille henkisen voimansa. Jokainen on oman luonteensa ja kykyjensä mukaisesti kantanut kor­ tensa yhteiseen kekoon, joka on vähitellen kasvanut valtavaksi jär• jestövuoreksi. en huippu on niin korkealla, että se näkyy kaikkialle kansamme keskuuteen, ollen loiston tavoin osoittamassa suuntaa myös nykypolven ahertajille. Järjestömme kasvu ja menestys ei ole kuitenkaan ollut vain sen korkeimman johdon ansiota, vaan ennenkaikkea niiden tuhansien eri hallinto- ja toimintaportaissa vapaaehtoisesti työskennelleiden miesten ja naisten aikaansaannosta, joille halu kotiseudun ja oman maakuntansa urheilulliseen kehittämiseen on ollut sydämen asia. Tehokkaan osuutensa urheilijoiden kasvattamiseen ovat antaneet kseli Kaskela SVUL:n puheenjohtaja erikoisliittojen työsaroilla toimineet johtajat, valmentajat, kouluttajat Sosiaalinellvos Akseli Kaskela täytti 70 vl/olta maaliskl/lln 26 päivänä 1970, siis samana ja toimitsijat. Tämä työ on ollut ulospäin näkyvintä ja sen tulosten VI/Olma kuin bänen jobtamansa S VUL täytti myös 70 vI/olla. T ällöill bän tl/li olleeksi perusteella on kansamme arvioinut järjestömme ja koko urheilumme mukana SVUL:n toimi/Illassa 48 vl/otta, josta ajasta viimeiset 10 vtlotta keskl/sliito/l voimaa ja kulloinkin vallitsevaa tilannetta. Erityisesti eräät urheilu­ pl/heenjohtaja/la. Näihi/l vI/osiin sisältyvät mO/let tärkeät tehtävät ja IlIottamllstoimet, muodot ovat olleet kansamme perinteellisessä suosiossa ja niiden kuten toiminta SlIomen Hiibtoliito/l pllbeeJljobtqjana, SlIomen Ofympiakomitean ptlbeen­ johtajana jm. j ne. johtajat ja urheilijat mielipideilmaisujen kohteena. Meidän järjestötoiminnassamme on korkein henkilökohtainen asema ja vastuu annettu eri hallintoelinten puheenjohtajille, vaikka

5 4 kansamme keskuudessa. On talousmiehiä, joiden palvelukset urhei­ sihteereillä ~n.saattan~tkin joskus olla enemmän pätevyyttä ja vaiku­ lullemme ovat olleet korvaamattomia. On ollut organisaattoreita, tusvaltaa aSIOIden h~ldossa. Molem~at heidät on katsottu johto­ jotka selkeänäköisyydellään ovat pystyneet toteuttamaan uudistuksia port~ase~n kuuluvlksl, samaten kUIn Johtokuntien, jaostojen ja valio­ järjestörakenteessamme. Moni urheilumies ja -nainen muistelee nuo­ k~nt1.en. Jäsenet se~ä . valmentajat, kouluttajat, ohjaajat, kasvattajat, ruusaikansa kasvattajia, joiden puhaltamasta kipinästä urheilun valo kIlp~lluJen tuo~ant Ja tärkeimmät toimitsijat. Johtajakäsite vapaa­ on lähtemättömästi jäänyt loistamaan hänen sielunsa sisimpään. ehtOlsessa urhelluelämässä on huomattavasti väljempi kuin monella Eri asemissa toimivien urheilujohtajien merkitystä on vaikeata ver­ muulla alalla. Yleensä on käsitetty, että henkilö, joka on teoillaan rata toisiinsa. Joskus pienenkin seuran palavahenkisen puheenjohta­ vaIkuttamassa joukkojen toimintaan, katsotaan urheilujohtajaksi. jan työ paikallisissa oloissa saattaa olla arvokkaampaa kokonaisuu­ .Tarkast~lless~.mme urheilun järjestötoiminnan alalla toimineita ja delle kuin suppea-alaisen erikoisliiton puheenjohtajan toiminta. tOlmlVla JohtaJla saamansa koulutuspohjan ja yhteiskunnallisen Kaikki eivät kuitenkaan voi olla johtajia, eikä kaikista voi tullakaan aseman.~a perusteella voimme todeta, että heitä on kaikista yhteis­ johtajia. Suurin osa järjestömme vapaaehtoisesta työvoimasta on ku.ntapmelstä sekä henkisen että ruumiillisen työn tekijöitä. Yhteistä urheilumme hiljaisia uurastajia, jotka kukin omalla vaatimattomalla kaIkille on nuoruusajan aktiivinen urheilun harrastaminen sekä mie­ tavallaan suorittavat heille uskottua työtään yhteiseksi hyväksi. lenkiinto yhdistys- ja järjestötoimintaan. He eivät ole aineellisen Heitä on järjestörakenteemme kaikissa portaissa ja niiden ulkopuo­ e?~n tavoittelijoita, koska työ on nimenomaan vapaaehtoista, eikä lella. He ovat lähinnä seurojemme tavallisia jäseniä tai tukijoita, jotka sllta makseta palkkaa. He haluavat olla mukana juuri sellaisessa har­ eivät tavottelekaan vaativille paikoille, vaan ovat tyytyväisiä siihen, ra~tuksessa, joka on heille läheinen. Urheilu ja sen edistäminen on että voivat olla mukana urheilumme suurta asiaa ajamassa. Tämä he.ldän kärpäsensä. Ei voida myöskään kieltää, etteikö ihmisen päte• kymmeniin tuhansiin nouseva työntekijäin joukko on järjestömme mlsen tarve vedä heitä niinkuin aktiiviurheilijoitakin mukaan urhei­ suola. luun, sillä onhan se suuressa määrin näkyvää toimintaa. Urheilusta Seitsemän vuosikymmenen aikana on Suomen Valtakunnan Urhei­ puhu.taan ja kirj.oitetaan ja se on kansamme lempilapsi. Siinä mukana luliitolla ollut runsaasti eri asteisia johtajia, jotka ovat menestykselli­ olemmen merkitsee esilläolemista ja vallan käyttöä. Tämä on luon­ sesti ohjanneet valtavaa urheilupurttamme ajan aallokoissa. Sadat­ nollista ja erityisesti aktiivisille luomeille ominaista. tuhannet työntekijät ovat vaihtuneet purjeitten reivaajina ja airojen Urheil.~johtaja~ tehtävä ei ole kuitenkaan vain päivän paistatta­ käyttäjinä. Purtemme on monasti palannut sinivalkean lipun hulmu­ ~Ista. Sl1hen vahttu antautuu moneen rasitukseen ja huoleen. Hän tessa voittajana kamppailujen kentiltä. Se on ollut suurin palkinto JOu.tuu omalta osaltaan vastaamaan urheilun menestyksestä, aatteen myös urheilu johtajille. leVIämIsestä ja voittojen saavuttamisesta. Epäonnistumisen kohda­ Riittäköön järjestössämme myös vastaisuudessa johtajavoimia ja tessa hänen on kestettävä julkista arvostelua. Hänen on lisättävä asian­ työntekijöitä kansamme kunnon ja kunnian vaalimiseen. tuntemustaan ja aherrettava päivästä toiseen säilyttääkseen asemansa johon on muitakin pyrkijöitä. Hänen on osattava oikein suhtautu~ ~a.nssai hm.isi~n ja. kyettä.v~ taidolla käsittelemään aktiiviurheilijoita, JOlden .. vOltOlsta Ja tappIOIsta hänenkin arvonantonsa riippuu. Hän on myos omalta osaltaan vastuussa seuransa tai sektorinsa taloudesta. Monesta muusta asiasta häntä vaaditaan tilille. ~ärj~stöt~~minnan urheilujohtajat ovat joko yleisjohtajia tai erikois­ aloJen JohtaJla. Kyvykäs henkilö voi toimia myös molemmissa. Yleis­ seurat, jotka ovat järjestömme enemmistönä, edellyttävät moni­ puolisia taitoja ja tietoja johtajistoltaan. Järjestössämme on vuosien ai~~na ollut paljon korkean tason johtajia. Heissä on ollut kaukokat­ seIs~a suu:man näyttäjiä ja kokoavia, arvovaltaa nauttivia persoo­ nalhsuuksla. Useat heistä ovat johtamistaitonsa tai asiantuntemuk­ sensa ansiosta nousseet muita ylemmäksi. Toiset taas ovat ahkeruu­ tensa. ja sitkeyt~nsä vuoksi saaneet suuria aikaan. On niitäkin, jotka vallolttavan eSItys kykynsä ansiosta ovat vaikuttaneet profeettoina 7 6 760.161

SVUL:n kehitys Suomen suurimmaksi Kansalaisj ärj estöksi

v UOSl . I liittojaErikOiS-/ euroja *)/ Jäseniä I Jäsenliitot Liittyneet: 669.450

1900-05 1932: Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pesä• pallo-, Paini-, Pyöräily-, Poikaurheilu­ liitto. 38 1906 - 70 3.065 1935: Painonnosto-, N yrkkeilyliitto. 1911 287 16.099 1937: Jäsenliittojen määrän Jääkiekkoliitto. kasvu 1916 554 38.149 1938: Uimaliitto.

1921 308 22.411 1945: Suunnistusliitto. 1947: 1926 465 40.799 Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto. 1948: 17 1931 599 53.575 Naisten Liikuntakasvatusliitto. 1957: 350.992 Käsipalloliitto. 1936 9 801 89.295 1961: Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, Lento­ 7 1941 11 1.021 115.084 palloliitto. 1962: Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Ampu­ 1946 12 1.781 202.407 jain-, Golf-, Kanootti-, 5-ottelul1 Liitto. - - 1963: 1931 1960 1971 1951 16 1.527 358.457 Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Moot­ toriliitto. 1964: 1956 16 1.403 350.997 Purjehtija liitto. 202.407 1965: 1961 20 1.586 436.927 Moottorivene-, Vesihiihtoliitto. 1966: Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto. Henkilöjäsenten määrä 1966 36 2.294 609.450 1967: on kasvanut vv. 1906-1971 Kä velyurheiluliitto. 250-kertaiseksi 1971 38 2.467 760. 161 1971: Suomen Maahockeyliitto. 89.295

*) Seuralukuihin eivät siSälly pääseuroien jäsenseurat eivätkä kyläosastot, joita v . 1971 oli yhteensä 1.204, 40.799 8 3.065 1906 1916 1926 Liik.tiet.kand. Reijo Lehkotlet1

SVUL:n seurojen perustutkimuksesta

Tutkimuksen tausta Vuonna 1970 toteutettiin maassamme kampanja, jota kutsuttiin nimellä Liikunta-70. Käytännön toimenpiteistä Suomen Valtakunnan rheiluliiton osalta vastasi SVUL-70 toimikunta. Se mainitsee toi­ mintasuunnitelmassaan tavoitteesta seuraavaa: »SVUL-70 on seura­ toiminnan tehostamiskampanja, joka liittyy valtakunnalliseen Lii­ kunta-70 ohjelmaan». Tavoitteeseen pyrkiessään SVUL-70 mm. »tutkii tieteellisin keinoin urheilun seuratoimintaa ja sen ongelmia ja pyrkii löytämään ratkaisuja keskitettyjen ja paikallisten toiminnan tehostamismuotojen kehittämiseksi ». Tältä pohjalta sai alkunsa muun muassa SVUL:n seurojen perus­ tutkimus. Se tehtiin yhteistyössä SVUL-70 toimikunnan tutkimus­ jaoston kanssa. Jaoston jäsenet antoivat arvokkaan panoksensa tutki­ muksen suunnittelussa. Toimihenkilöt, erityisesti piiritoiminnanjoh­ tajat, auttoivat ratkaisevasti käytännön toimenpiteiden läpiviemisessä. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena oli seuroja koskevien perustietojen kerääminen, joilla olisi käyttöä lähiajan toimintaa suun­ niteltaessa ja mahdollisesti uusien tutkimusten viiteaineistona. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus antaa lyhyt kuvaus tutkimus­ Nesselwangissa Länsi-Saksassa pidettiin 5-7. 2. 1971 hiihdon nuorten EM-kilpailllt. menetelmästä sekä tärkeimmistä tuloksista. Tarkempia tietoja on Kilvassa hyvin menestynyt tyttöjollkkueemme: edessä Hilkka Kuntola, joka voitti 5 km:n saatavissa tutkimuksesta julkaistussa väliraportissa ja varsinaisessa hiihdon j a oli ankkllrina kultamitalin voitJaneessa viestijollkkucessamme. Hänen takanaan viestijollkklleessa hiihtöneet Elli Teurajärvi ja Marja-Liisa Hämäläinen sekä taaimmai­ tutkimusselosteessa. sellO henkilökohtaiseen kilpailuun osallistul/ut Sirpa Myllys.

A. Tutkimusmenetelmä 1. Seurojen luokittaminet1 Seurat jaettiin ensiksi erikoisseuroihin ja yleisseuroihin. Erikois­ Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kaikki SVUL:n piireihin seuralla tarkoitettiin sellaista seuraa, jonka ohjelmassa on yhden pää• vuonna 1968 ilmoittautuneet seurat lukuunottamatta kyläseuroiksi lajin lisäksi korkeintaan yksi tai kaksi muuta lajia (sivulajia). Muut nimettyjä. Ensimmäinen vaihe tutkimuksessa oli näiden seurojen seurat nimettiin yleisseuroiksi. Sen jälkeen kaikki seurat asetettiin luokittaminen.'Luokitus tapahtui arviomiesmenetelmällä, jossa arvio­ vielä aktiivisuus- pasiivisuus- järjestykseen. Tässä arvioinnissa annet­ miehinä olivat SVUL:n piiri toiminnanjohtajat. He suorittivat piirinsä tiin kullekin seuralle pisteitä nollasta kymmeneen (0-10) kokonais­ seurojen luokittamisen heille lähetettyjen ohjeiden mukaan. vaikutelman perusteella seuraavien neljän toimintamuodon osalta:

10 11 kilpailutoiminta, koulutus- ja valmennustoiminta, nuorisotOlmmta usimaa ja Varsinais-Suomi saivat muutaman seuran yliedustuk­ sekä järjestötoiminta. Yhteenlasketut pisteet määräsivät seuran sen. Se johtui siitä, että niiden luokittelu luetteloissa oli useimmin sijoituksen aktiivisuus-dimensiolla. tarkka osoite henkilöstä, jolle kyselylomake lähetettiin. äytteen Jatkotoimenpiteitä varten piirit lähettivät luettelon, joka sisälsi 247 seurasta jouduttiin ennen lopullista analyysiä vielä poistamaan kymmenen prosenttia sekä aktiivisimmista että passiivisimmista eri­ 8 seuraa, jotka joko ilmoittivat toimintansa loppuneen tai vastasivat kois- ja yleis seuroista paremmuusjärjestyksessä. äin muodostui ainoastaan muutamaan kysymykseen. Seuraava luettelo osoittaa neljä seuratyyppiä, jotka nimettiin seuraavasti: otoksen, vastanneiden lukumäärän, näytteen ja vastausprosentin Aktiiviset erikoisseurat (AE) seuratyypeittäin: Passiiviset erikoisseurat (PE) Aktiiviset yleisseurat (A Y) Seuratyyppi Otos Vastanneet äyte Vast. % Passiiviset yleisseurat (PY). aktiiviset erikoisseurat (AE) 70 64 64 91 2. Otos ja nä)'te passiiviset erikoisseurat (PE) 104 63 58 61 Esikoe antoi viitteitä otantamenettelystä. Siinä vastausprosentiksi aktiiviset yleis seurat (A Y) 60 57 57 95 tuli 66. Aktiivisilla se oli 81 ja passiivisilla 50. Otannassa seurat arvot- passiiviset yleisseurat (PY) 90 63 60 70 tiin kaikista piireistä suhteessa niiden osuuteen koko SVUL:n seu- roista. E ri seuratyyppien osuus painotettiin esikokeessa saatujen 324 247 239 Yht.76 vastausprosenttien mukaan. Seuraavasta ilmenee otokseen joutunei- den ja näytteeseen tulleiden seurojen lukumäärä sekä vastausprosentti 3. Anaty)'sitJIClletelmät piireittäin: Päämenetelmänä käytettiin tutkimuksen luonteeseen hyvin sovel­ tuvaa ristiin taulukointia. Muuttujia ristiin taulukoitaessa esitetään tosiasiat numerollisesti joko frekvensseinä taikka prosenttilukuina. Piiri Set/roja Otos Nqyte Taulukoinnin tarkoitus on tutkia muuttujien välisiä suhteita. Kaksi­ E + Y Yht. E + Y Yht. E + Y Yht. % suuntaisella varianssianalyysillä pyrittiin selvittämään, missä määrin Etelä-Karjala 49 26 75 8 6 14 6 6 12 86 eri seuratyypit kokonaisuutena erosivat toisistaan. Vastausprofiilit Etelä-Pohjanmaa 81 31 112 10 6 16 7 4 11 69 havainnollistivat erot toisaalta aktiivisten ja passiivisten sekä toisaalta Helsinki 264 31 295 30 6 36 19 4 23 64 erikois- ja yleisseurojen välillä. Häme 119 71 190 14 13 27 8 8 16 59 Pekka Eräjää 011 ratapyöräi(ymme nuori II/pal/s. Eräajoll /ll/orlen vakul/ttava meslarul/s Kainuu 23 10 33 4 4 8 4 4 8 100 1970 ja uusi nuorten elll1ätys 1 km:1I ajossa 1.12,2 oikelltlaval odol/amaa/l . .. Keski-Pohjanmaa 35 26 61 5 5 10 3 4 7 70 Keski-Suomi 67 44 111 6 8 14 4 7 11 79 Kymenlaakso 66 52 118 8 11 19 6 7 13 68 Lahti 67 24 91 9 6 15 9 6 15 100 Lappi 19 46 65 3 9 12 2 3 5 42 Länsi-Pohja 19 27 46 3 5 8 4 4 8 100 Pohjois-Karjala 60 27 87 8 5 13 6 6 12 93 Pohj ois-Pohjanmaa 44 48 92 5 7 12 1 4 5 42 Pohjois-Savo 58 34 92 8 7 15 5 7 12 80 Satakunta 68 65 133 10 11 21 9 10 19 90 Suur-Savo 59 36 95 12 12 24 10 12 22 92 Uusimaa 73 57 130 16 14 30 11 10 21 69 Varsinais-Suomi 92 73 165 14 16 30 13 14 27 90

1263 728 1991 174 150 324 127 120 247 76

12 B. Tärkeimpiä tuloksia aktiivisista ja vain 30 % :lla passllvl5lsta. Lähes samoin lukemin Aktiivisuus - passiivisuus johtavat yleisseurat erikoisseuroihin verrattuna. Yksityisten jaosto­ jenftoiInikuntienfvaliokuntien esiintymisessä muodostui sumin ero ktiiviset seurat osoittautuivat selvästi passiivisia vanhemmiksi. aktiivisten ja passiivisten välille koulutus- ja valmennus-, nais- ja amoin yleisseurat olivat erikoisseuroja iäkkäämpiä. iiden koti­ nuorisovaliokuntien kohdalla. paikkana oli useimmiten maaseutu, kun taas erikoisseurat keskittyivät Palkattuja toimihenkilöitä on seuroilla hyvin haIvoin, passiivisilla hyvin voimakkaasti kaupunkeihin. Ero oli suurimmillaan Helsingin tuskin ollenkaan. äin ollen toiminta perustuu lähinnä vapaaehtoi­ piirissä, jossa vain 10 % seuwista oli yleisseuroja. Aktiivisissa ja seen osallistumiseen. Mitä tulee toimihenkilöiden liikunta- ja urheilu­ yleisseuroissa oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi enemmän jäseniä alan ammattikoulutukseen, niin sitä saaneita toimii aktiivisissa seu­ kuin passiivisissa ja erikoisseuroissa. Suurimpia olivat aktiiviset yleis­ roissa erittäin merkitsevästi useammin kuin passiivisissa. Johtokun­ semat, joissa oli keskimäärin 1052 jäsentä. Muiden seuratyyppien nan jäsenten keski-ikä on aktiivisilla seuwilla 39 vuotta ja passiivisilla kohdalta vastaava luku oli: AE 577 jäsentä, PY 208 jäsentä ja PE 58 runsaat 33 vuotta. Erikois- ja yleissemojen välillä ei ole eroa, molem­ jäsentä. missa se on noin 36 vuotta. Seuran tavoitteet »Merkityshenkilö» Tärkeimmäksi tavoitteekseen seurat valitsivat (luvut prosentteja): Seuran johto on eniten keskittynyt passllvlslssa seuroissa, JOlsta valtaosassa toiminta on pääasiassa korkeintaan kolmen henkilön AE PE AY PY K Tavoite VaIassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava niiden pienempi % % % % % jäsenmäärä. Aktiivisilla seuroilla on 1960-luvun aikana merkittävästi useammin ollut henkilö, joka selvästi tavanomaista enemmän on 30 57 23 44 38 jäsenten liikunnan tarpeen tyydyttäminen vaikuttanut tehtyihin ratkaisuihin ja seuran kehitykseen. Lukemat menestyvien urheilijoiden kasvattaminen 41 12 39 7 25 eri sematyyppien kohdalta olivat: 29 23 38 39 32 nuorisokasvatus - aktiiviset erikoisseurat 68 % mheilun aatteiden levittäminen 8 12 - passiiviset erikoisseurat 19 % - aktiiviset yleis seurat 56 % 100 100 100 100 100 - passiiviset yleisseurat 42 %. Aktiiviset semat panevat eniten painoa menestyvien mheilijoiden Tällainen »merkityshenkilö» on yleensä toiminut seurassa puheen­ kasvattamiseen, kun passiivisista suurin osa pitää tärkeimpänä tavoit­ johtajana ja joissakin tapauksissa myös sihteerinä ja valmentajana. teenaan jäsenten liikunnan tarpeen tyydyttämisen. Erikoisseurat kes­ Aktiivisissa seuroissa asema on useinuniten perustunut joko urheilu­ kittyvät siihen myös enemmän yleisseuwjen kiinnittäessä eniten asiantuntemukseen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Passiivisissa huomiota nuorisokasvatukseen. Aktiiviset semat hyljeksivät selvästi semoissa jakauma eri vaihtoehtojen välillä on huomattavan tasainen: enemmän urheilun aatteiden levittämistä tärkeänä tehtävänä. Kunto­ ensimmäisellä sijalla on urheilumenestys ja sitä seuraavat yllä mainit­ urheilumahdollisuuksien paIantaminen huoletti useimmiten passiivi­ tujen kanssa tasaveroisina muu toiminta paikkakunnalla ja taloudelli­ sia seuroja, kilpailupaikkojen lisääminen aktiivisia. Pitkän tähtäimen nen asiantuntemus. Erikoissemoissa asema perustui yleisseuroja sel­ suunnitelmia oli huomattavassa määrin vain aktiivisilla erikoisseu­ västi useammin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. roilla (32 %). »Aivoriihi»-tyyppinen toiminta uusien virikkeiden löytämiseksi on hieman tavallisempaa, kolmannes seuroista harrastaa Passiiviset jäsenet sellaista. Täysin passiivisten jäsenten osuus oli tutkimuksen mukaan aktiivi­ sissa seuroissa hieman pienempi, vaikka niiden jäsenmäärä oli huo­ Seuran johtaminen mattavasti suurempi. Myös yleisseurat arvioivat omaavansa erikois­ Seuran toiminnan johtamisessa oli huomattavia eroja seuratyyppien seuwja selvästi enemmän täysin passiivisia jäseniä. Muistettakoon välillä. Aktiivisissa seuroissa on työnjako varsin pitkälle toteutettu tässä yhteydessä, että yleisseuwjen jäsenmäärä oli paljon suurempi. ainakin, jos sitä tarkastellaan jaostojen, toimikuntien ja valiokuntien Lähes 40 % kaikista seuwista arvioi täysin passiivisia jäseniä olevan määrän avulla. iitä on yhteensä vähintään viisi noin 80 %:lla vähintään 40 % koko jäsenistöstä.

14 15 ] äsetl!JJalesll seurat suhtautuivat optimistisesti tulevaisuuteen, sillä vain muutama Jäsenten sitoutumista seuraansa voidaan tarkastella vielä esim. passiivinen seura odotti toimintansa heikkenevän lähitulevaisuudessa. jäsenmaksun avulla. Seuraavasta ilmenee jäsenmaksun~su uruus sekä Yieistoteamus maksaneiden osuus keskiarvoina seuratyypeittäin ja erikois/yleis­ seurojen osalta: Jos tarkastellaan sitä tutkimuksen tarkoituksen kannalta tärkeää seikkaa, missä suhteissa aktiiviset seurat selvimmin erottuvat passiivi­ AE PE AY PY K sista, voidaan havaita seuraavaa: aktiiviset seurat ovat vanhempia ja niiden kotipaikka on useammin kaupunki, ne tähtäävät enemmän jäsenmaksu (mk) 7,15 5,06 3,20 1,97 4,34 menestyvien urheili joiden kasvattamiseen, työnjako on toteutettu erikois/yleisseura 6,21 2,56 pitemmälle, toimihenkilöillä on enemmän alan ammattikoulutusta, maksaneet (%-määrä) 73 76 56 66 67 seuran toiminnan johtaminen on useamman henkilön varassa, taval­ erikois /yleisseura 74 61 lista voimakkaampia persoonia on ollut useammin, samoin kilpailua kannatuksesta, ja yhteistyötä seuran ulkopuolelle on enemmän. Yllä olevasta voidaan havaita, että sekä jäsenmaksu että sen maksa­ Näiden yleisempien suuntaviivojen lisäksi tutkimus antoi tietoa neiden osuus on erikoisseuroissa huomattavasti suurempi. Yleisseu­ monista yksityiskohdista SVUL:n seuran toiminnassa. Lopuksi mai­ roilla oli jäsenmaksu korkeintaan viisi markkaa. oin neljäsosassa nittakoon se ainakin tutkimuksen suorittajan kannalta lohdullinen seuroja oli jäsenmaksun maksanut alle puolet jäsenistä, ja yhtä suu­ seikka, että yli 70 % seuroista oli sitä mieltä, että tällaisia tutkimuksia ressa määrässä seuroja olivat kaikki jäsenet suorittaneet.osuutensa. kannattaa jatkaa tulevaisuudessa.

Seuran ~nnatlls Lähes puolet aktiivisista seuroista joutuu kilpailemaan kannatuk­ sesta jonkin muun seuran kanssa, passiivisista kolmasosa. Kilpailu Tuotantoelämän näyttää siis useammin olevan yhteydessä seuran aktiivisuuden kuin passiivisuuden kanssa. 64 % seuroista katsoi, ettei poliittisella asen­ Neste luo monipuolisuus noitumisella ole merkitystä seuran valinnassa. Loput SVUL:n seurat arvioivat saavansa enemmistön oikeistolaisesti asennoituvia jäseniä on parhaana takeena siitä, että valintatilanteessa samat mahdollisuudet tarjoavan TUL:n seuran lämpöä välillä. Selvä oikeistoenemmistö oli hiukan yli puolessa vastanneiden elintason jatkuva nousu voidaan seurojen kotipaikan kunnan/kaupunginvaltuustoista. turvata ja että hyvinvointi tulee NESTE OY koko kansan parhaaksi. Yhteistyö !JJuiden yhteisöjen ~l1ssa Typpi Oy on voimakkaasti mu­ Aktiivisilla seuroilla on selvästi enemmän yhteistyötä ulkopuolisten kana luomassa suomalaista ke­ järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Useimmin suhteita oli kuntaan, kou­ luihin ja muihin urheiluseuroihin, aktiivisilla usein myös reserviläis• mian suurteollisuutta koko maan ja työpaikkajärjestöihin. Yleisseurat poikkesivat erikoisseuroista ja kai kkien kansalaisten par­ lähinnä runsaampien suhteidensa ansiosta kuntiin, kouluihin sekä haaksi. nuoriso seuroihin. Viimeksi mainittujen kohdalla asia on helposti selitettävissä, toimivathan molemmat valtaosaltaan maaseudulla. TYPPI TURVAA TÄTÄ PÄIVÄÄ suomalainen JA TULEVAISUUTTA T aioudel/isen tiian vaikutus Huono taloudellinen tila ja toimitilojen puute olivat kaksi tärkeintä toiminnan tehostamista estävää tekijää. Useimmiten odotettiin öljynjalostaja SVUL:n taholta taloudellista tukea. Harjoitus- ja valmennus toiminta nähtiin yleisesti kiireisintä apua vaativana toiminta-alueena. Yleensä TYPPI OY

16 17 2 SVUL Stlomenyleisurbeill/ osoilli v. 1970 I/uden nousll//merkkejä. Sitä enteilivät myös beilläjiemme byvät tl/lokset. Kiekonbeillotasolllllle oli niili byvä, että 10 parbaan maailmalltilastossa Suomi sijoittl/i kolmalllleksi USA:II ja Unkarill jälkeen. Kuvassa paras kiekkomiebemme PBIIlti Kabma, joka kaksi kertaa paransi Suomen Bllllätystä viime vl/onna. Ellllätys 011 nyt 62,28 tII. Jatkoa seurannee tällä VUOllna .

Kalevi Lahdenranta (kuva viereisellä sivulla) pääsi »500 kerhon» jäsBlleksi v. 1968. Siitä lähtien on kehitys vie,!)'t kobti maailman buippua. V. 1970 tämä 140-kiloillell poliisi saavutti sOljassa 110 kg sel/raavat tulokset : tempauksen maailmanenllätys 176,5 kg, tempauksen maailmollmestarul/s 172,5 kg, yhteistllloksCII prollssimitali MM-kilpailuisJa 577,5 kg, työllnölI prollssimitali MM-kilpailuissa 210,0 kg, tempauksell Euroopan mestarl/us 172,5 kg, yhteistuloksBII hopeamitali EM-kilpailuissa 577,5 kg, työllllön hopeamitali EM-kilpaill/issa 212,5 kg ja pUl1llermksen prollssilllitali EM-kilpaill/issa 192,5 kg. Vllodm 1970 aikana bäll lIosti 23 Stl01l1B11 ennätystä.

18 Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto 75-vuotias

SlIomell Nais/en Liikllll/akasva/tts/jil/o (SNLL) perus/ettiill v. 1896 ja St 011 vallbill S VUL:II erikoislii/ois/a sekä samalla maamme vallbin liiklln/akasvatllsjärjestö. Liil/oon kUllllli aluksi vain mllutama seura, mlltta nyt, 75 vl/olta myöbemmin sen jäsellinä 011 352 naisvoimistelusellraa, joissa on ybteensä yli 55.000 jäsC1l/ä. 5 LL:II työ on pobjautullu/ pääosaltaan palkattomien jobtajietl ja objaajien intomie/i­ seC1l toimintaan. Liitto on kebiltäl!}t objelman, jOllka puitteissa sellrat tarjoavat toimintaa naisille koko beidän iäkseen. Pikklltyttöjen satllvoimis/e/urybmistä siirrytään tytlöosas• toibin ja niistä edelleen nlloriso-osas/oibin. Aikuisina on tarjolla kuntorybmät ja, jos intoa ja taitoa riittää, valiovoilllistelijain rybmät sekä ikääntyneC1lä ikänaistC1l rybmät aina vallhuuteell asti. SNLL:n päätoimillta-alan, voimistelun lisäksi on olijellllQSSa ka/JSantanbllja, pallo­ pelejä sekä eräitä muitakin urheilullluotoja. Myös retkeily - sekä jalan, että suksilla - on suosittuna barrastuslllll%na ja esi",. Lapin tlln/uri/ »Iöydel/iill» ensiksi SNLL:n piirissä. Kuvassa viereisellä sivulla nähdääll loistava lijippy valiovoimistelijall taidolmäytteC1lä. Tämä kuva 011 otettll Kairossa suomalaisen valiorybmän esiintymismatkall aikana. SlIomalaillen lIaisvoimistelu 011 aina kUllnialla edustanut Suomen liiklllltakasva/llsta IIlkomaisilla voimis­ /elujuMilla ja saallut )'Iistäviä arvosteluja esityksistääII. Kilvassa alla on lii/oll I!}kyillen pttbeenjobtaja Liisa Orko voimistelijatytlöjensä keskellä. Liisa Orko on tebl!}/ pitkäll ja allsiokkaall päivätyön Suomen naisvoimiste/lllJ ja erikoisesti SNLL:n byväksi. Hän 011 kuull/llut /iitoll ballitl/kseen vuodesta 1934 ja ol/u/ sell puheet/­ job/ajana vl/odesta 1954. SNLL:njublavuolllla tasavallan presidelltli nimitti Liisa Orkoll professoriksi hället/ alIsioistaalI liikuniakasvatustyössä. Liik.kasv.kand. korkeita, kun taas C-valmentajien vastausprosent~i on ?dottamatto­ Martti Kitunen man alhainen johtuen osin siitä, että C-tason suonttanelsta suun osa on aktiiviurheilijoita...... Valmentajan aktiivisuus toiminnassaan katsottllU ent~alU tarkea.ksl Tuloksia SVUL:n valmentaja­ kysymykseksi tässä tutkimuksessa, ko~.k~ se on var~ast1 :val.men~aj.~n tehon kannalta ratkaiseva tekijä. Aktllvlsuuden knteer~lk.~l :alIt?l~ tutkimuksesta tutkimuksen muuttujista kahdeksan, jotka ovat:. TOlmll/el tOImI tällä hetkellä valmentajana, valmennus työn säännöll1syy~, val~er:~u~­ työn tiheys, hankitut urheilukirjat t~i -le~det, .valmentajan k~y:tamat 1. Tutkimuksen tarkoitus erilaiset harjoitussuunnitelmat, os~1l1stUffi1nen Jatkokou!utustilalsuuk­ siin, valmentajan käyttämät apukelU~: valmennuksessa ja valmennuk- SVUL:n koulutusosaston toimeksiannosta käynnistettiin helmi­ seen käytetty kokonaistuntimäärä ~k~ssa...... kuussa 1970 tutkimus uudella ABC-järjestelmällä koulutettujen val­ Em. aktiivisuuskriteereitä selittävlksl muuttuJlksl (Jotka SllS selit- mentajien aktiivisuuteen, toiminnan laadun ja työskentelyolosuhtei• tävät valmennusaktiivisuutta) saatiin mm.: den kartoittamiseksi. Tutkimuksen päätavoitteiksi asetettiin: _ valmennuksen toteuttamiseen käytettyaikamäärä (e/v). - yleiskuvan luominen SVUL:n valmentajien toiminnasta ja - valmentajan käytössä olevat tilat ongelmista »kenttätyössä» - erilaisten valmennustehtävien määrä - saatujen tulosten hyväksikäyttö SVUL:n valmentajakoulutusta - valmennettavien kokonaismäärä kehitettäessä - valmennuksen suunnittelu (e/v) - valmentajien toiminnan motivointi antamalla uusia virikkeitä - valmennusvuosien lukumäärä ja ohjaamalla valmentajat oman toiminnan arviointiin - muut urheiluun liittyvät tehtävät Uu den valmenta jakoul utus järj es telmänhyöty kilpa -jahui ppu-urheilulle - valmentajataso (A/B) .. . . riippuu siitä, toimivatko valmentajat mahdollisimman suurella aktiivi­ Em. muuttujien lisääntyessä kasv:aa .. valme~~s~~tl1VlSuus ... ESlffi. suudella ja teholla'koulutuksen saatuaan. Tämän vuoksi valmentajien valmennettavien kokonaismäärän hsäantyessa lisaantyy myos val- aktiivisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tässä tutki­ mennusaktiivisuus. . muksessa varsin paljon. Tehtävien kasautuminen on suomalaiselle urheiluvalmentajalle II. Tutkimuksen toteuttaminen erittäin tyypillistä. Sama valmentaja joutuu huole~tima.~n US~.ls~a valmennustehtävistä sangen usein. Muut u~heilu?~ lllt:rv:a~ .. tehta:at Valmentajia koskevien tietojen keruu suoritettiin lähettämällä rasittavat myös valmentajiamme malkoisestl. EräIta yksltYlSla havaIn­ kyselykaavake kaikille 1. 3. 1970 mennessä koulutetuille A-, B- ja C­ toja tehtävien kasautumisesta: valmentajille. Saadut vastaukset siirrettiin reikäkorteilIe ja käsiteltiin tietokoneella. Tutkimuksesta annettiin 16. 3. 1971 väliraportti, jonka ydinkohdista tämä kirjoitus muodostuu. Väliraportti perustuu jakau­ A B tumatuloksiin sekä alustaviin havaintoihin sadan muuttujan korre­ valmentajalla vähintään kaksi valmennus tehtävää 49 % 13 % laatiomatriisista. C-valmentajien tuloksiin ei juuri puututa, koska valmentajalla vähintään kaksi valmennukseen C-valmentajien alhaisesta vastausprosentista johtuen ei tämän tason kuulumatonta urheilutehtävää 44 % 39 % osalta voi tehdä kovin merkitseviä johtopäätöksiä. Tutkimus valmis­ vähintään kolmen tasoisia urheilijoita tuu vuoden 1971 jälkipuoliskolla ja vasta lopullinen tutkimusseloste valmennettavana 41 % 31 % paneutuu ongelmiin yksityiskohtaisemmin. yli 3 tuntia muuta urheiluun liittyvää työtä viikossa (ei siis valmennusta) 47 % 29 % III. Tuloksia tutkimuksista valmentajalla riittävästi valmennusapua 21 % 25 % 1. Yleistä Tutkimuksen vastausprosentit olivat: A = 81 %, B = 71 %, Mielenkiintoinen havainto on, että mitä aktiivisempi valmentaja ja C = 39 %. A- ja B-valmentajien vastausprosentit ovat varsin on, sitä enemmän hänelle on kasaantunut erilaisia tehtäviä.

22 23

------2. Yleistiedot valmentajista Valment~jista on naispuolisia 15 %. Valmentajien keski-ikä on ~9 v. (A- Ja B-taso). Valmennus työ on vanhemmilla valmentajilla Jonkun verran säännöllisempää kuin nuorilla. Aktiivisten valmennus­ vuosien prosentuaalinen jakautuma: A B alle 1 v. 4 18 1- 2 v. 16 34 3- 5 v. 35 28 6- 10 v. 29 15 yli 10 v. 16 5 Valmennusvuosien maaran lisääntyminen on omiaan lisäämään valmennusaktiivisuutta. 79 % A- ) a 67 % B-valmentajista on harjoittanut joskus kilpa­ urheilua, nOln kolmasosalla jatkuu kilpailu-ura edelleen. Liikunnalli­ sen peruskoulu.tuksen (l!ikunnanohjaaja, voimistelunopettaja tai lllkun~~p edagoglsen kurssln käynyt kansakoulunopettaja) on A-val­ Kuvassamme pojat kirmaavat salalllapalloiltm tiimellyksessä. Professori Lauri Pihkala, mentaJIsta saanut 44 % ja B-valmentajista 7 %. joka tämän pelin on kehittänyt, suosittelee sitä erityisesti nuorille juuri sen vl/oksi, että 3. Valmentqjan rrykyitlet/ toiminta siinä juoksl/lla on ratkaiseva merkityksensä. Vas taush ~.tkellä t oim~ va lmennuste~ ~ävisSä A-valmentajista 91 %, Toinen ulkoisten olosuhteiden mittari oli valmentajan käytössä B-.va~mentaJIsta 80 % Ja C-valmentaJlsta 48 %. Tärkeimmät syyt olevat harjoituspaikat ja -välineet. Harjoituspaikkojen runsauden ja t~lrrumatt~muuteen olivat: työ tai opiskelu esteenä, seura/piiri/liitto valmentajan aktiivisuuden välillä on kohtalaisen voimakas riippu­ eI ole osoIttanut valmennustyötä, oma urheilu-ura esteenä. vuus. Samoin vaikuttaa harjoituspaikkojen ja -välineiden runsaus Valmentajien toiminta eri valmennus tehtävissä (prosentteina): lisäävästi valmennuksen suunnitteluun. A B C 5. Valmenneftavat seuravalmentajana tai -ohjaajana 70 67 45 piirin koulutus- tai valmennustehtävissä 41 14 3 A-valmentajista ohjaa mies urheilijoita 66 %, mutta naisurheilijoita erikoisliiton koulutus- tai valmennustehtävissä 26 1 1 vain 22 . Sama suhde on B-valmentajillakin. Samoin tyttöurheilijat muussa valmennustehtävässä 19 8 7 saavat valmennusta poikia huomattavasti vähemmän. Valmennet­ .! ehtävien kasautumisessa ei ole merkittävää eroa A- ja B-valmen- tavien kokonaismäärä sekä yhteen harjoitukseen osallistuvien määrä ta!llla. 1/3.valmentajista toimii puheenjohtajana tai sihteerinä seurassa on A-valmentajilla selvästi suurempi kuin B-valmentajilla. Valmennettavien määrän lisääntyessä kasvaa myös: valmennuksen taI sen . ellme~sä . . S~m?in 1/3 johtokunnan jäsenenä ja 1/2kilpailu­ suunnitteluun käytetty aika, valmentajan arvostus ja valta, valmennsn­ ~uomanna taI tOimItSIJana. Valmentajista on 2/3 jäsenenä seuran Jaostossa. työn määrä, taloudellinen hyöty valmennustyöstä ja valmentajan halukkuus jatkokoulutukseen. 4. V altmnnustyön ulkoiset olosuhteet Aktiivisilla valmentajilla on runsaasti valmennettavia ja valmennus­ Valmentajat itse arvioivat työskentelyolosuhteitaan seuraavasti: työn ulkopuolisten tehtävien lisääntyessä kasvaa myös valmennetta­ A B C vien määrä. erinomaiset tai melko hyvät 38 % 25 % 19 % 6. Valmennustyön määrä tyydyttävät 44 " 49 " 58 " A-valmentajat tekevät selvästi enemmän valmennustyötä kuin välttävät tai heikot 18 " 26 " 23 " B-valmentajat. A-valmentajista on valmentajatutkinnon suorittamisen

24 25 jälkeen toiminut koko ajan säännöllisesti n. 70 %. Vähintään kol­ tu k sen perusosaan, mutta la)' ikoulutusosasta löytyi ). 0 valmentajien mena päivänä viikossa toimii valmennus työssä 53 % A-valmentajista mielestä puutteita: ja 32 toimii useamman kuin yhden urheilumuodon valmentajana % perusosa lajikoulutusosa samanaikaisesti. Valmennustyön määrän lisääntyessä kasvaa: valmen­ A B A B tajan valta (valinnoissa), valmennuksen apuneuvojen ja -välineiden käyttö, valmennettavien kokonaismäärä ja valmennuksen suunru­ tyytyväisiä 92 86 42 3: telmallisuus. ei tyytyväisiä 1 3 24 ]oukkuelajien valmentajien valmennustyön määrä on suurempi ]atkokoulutustilaisuuksista olivat valme~tajat osallist~neet par- kuin yksilölajien valmentajien. Valmennusvuosien lukumäärän haiten piirien järjestämiin (lähes p~olet A-. Ja B-val~entaps.ta). I<:0. ~­ lisääntyessä kasvaa myös valmennus työn määrä lievästi. masosa A-valmentajista oli osalhstunut JatkoserIl1na~relhin. L:sa­ 7. ValmennttstyölI suunnittelu tietoa valmentajat halusivat eniten urheilu~ psykologlasta, urheIlu­ Suunnitelmallisuutta on pidetty eräänä urheiluvalmennuksemme lääketieteestä sekä valmennuksen systematukasta. laiminlyötynä alueena. Tämä pitänee paikkansa, sillä vain 1/4 val­ 10. Valmentajan valta ja arvostus mentajistamme käyttää työssään monivuotissuunnitelmaa ja puolet heistä vuosisuunnitelmaa. Yksityisen harjoitustilaisuuden suunnitte­ Valmentajien arvioidessa omaa v~~taans.a .. (v~lin~oissa.) oli 2/3 A-valmentajista ja puolet B-valmenta)lsta slta lnlelta, etta on luun uhraa vähintään 15 min. ajastaan 52 % A- ja 35 % B-valmenta­ :.a l.t~ huomattava. 15 valmentajista oli sitä mieltä, että valta on vahalnen. jista. Erilaisia suunnitelmia tekevät valmentajat seuraavasti: % A B

kausisuunnitelma 72 55 Suomen jääkiekkoilijat sijoittuivat v:/Oden ..Z971 MM-ki~oi~sa I1Cljälll~~ksi ja sanJaa l~ harjoituskertasuunnitelma 64 49 saavutukseen yltivät myös nuoret jääklekkotll)a".1111e EM-k/So~ssa: B de/lalJ11/Je ovat Neu. vuosisuunnitelma 52 31 vostoliillo Tshekkoslovakia j a Rllotsi. Slmr/111111all kansamvalmll arvostl/ksensa ~al kiekkoill/;'ll11e kl/itenkin sil/oin kl/n MM-kisojen A!I S tars-:Jol/kkl/e.eseen kelpuutettllfl viikkosuunnitelma 46 31 //lainio puolustajamme Ilpo Koskela . T ä1l1ä kllllllianosoltus tult enSl11111lalsell kerran SI/OI~/a~. kuukausisuunnitelma 40 27 laisCII kiekkoilijan osaksi. Kuvassa Koskela seuraa silmä tarkkana vastl/staJan etme/IJuta monivuotissuunnitelma 27 24 sa/jaotte!t{ssa. Valmentajan lisätessä suunnittelun määrää, lisääntyy arvostus häntä kohtaan jonkun verran, samoin hänen valtansa (valinnoissa) kasvaa. Yksityisen harjoitus tilaisuuden suunnitteluun käytetty aika on melko vähän riippuvainen suunnitteluun käytetystä kokonais­ ajasta. 8. Valmennllstyön taloudelliset kysymykset A-valmentajista ilmoitti 41 % saavansa rahallista korvausta val­ mennustyöstä, B-valmentajista 12 %. A-valmentajista sai kuukausi­ palkkaa 16 % (heistä 7 % »ammattilaisia»), tuntikorvausta 4 %, valmennuskertakorvausta 11 % ja muunlaista korvausta 19 %. Korkein kuukausipalkka amatöörivalmentajalla oli 500 mk/kk. Tuntikorvaukset olivat 10-15 mk, samoin valmennuskertakor­ vaukset. Kysymykseen »Paljonko saat rahallista korvausta valmen­ nustyöstä keskimäärin kuukaudessa ?», vastasi 18 % amatöörival• mentajista saavansa jonkinlaista korvausta (20-500 mk). 9. Valmentqjakoultitus Valmentajat olivat erittäin tyytyväisiä saamansa valmentajakoulu-

26 Puolet A- ja 3/4 B-valmentajista on jäänyt valmentajauransa aikana ilman palkitsemista tai muunlaista muistamista. Valmentajien mie­ lestä arvostavat valmennettavat parhaiten heidän valmennus työtään. Myös oma seura/piiri/erikoisliitto ja urheilujohtajat arvostavat työtä melko hyvin, mutta yleisön ja lehdistön arvostus on heikkoa. Puolet valmentajista oli sitä mieltä, että valmentajatutkinnon suorittaminen on nostanut arvostusta omaa työtä kohtaan ainakin jonkun verran. 11. Valmentajan mielipiteet Valmentajat asettivat huippu-urheilijan luonteenpiirteet seuraavaan tärkeysjärjestykseen: 1) pitkäjännitteisyys, sitkeys, 2) kunnianhimo, 3) järjestelmällisyys, säännöllisyys, 4) älykkyys, 5) joustavuus, sopeutuvuus, 6) itsenäisyys, yksilöllisyys. Selvästi eniten haittaa valmentajien mielestä valmennus työtä Suo­ messa valmennukseen osoitettujen varojen niukkuus, mutta myös valmennus työn heikko arvostaminen on melko suuri haittatekijä. 2/3 valmentajista oli ainakin osittain sitä mieltä, että parhaiten menestyy valmentajana entinen aktiiviurheilija. IV. Yhteenveto SVUL:n valmentajatutkimuksen väliraportti on pyrkinyt antamaan yleiskuvan uudella järjestelmällä koulutetuista valmentajista ja heidän toiminnastaan. Tarkastelu on perustunut suoriin jakautumiin ja muuttujien välisiin korrelaatioihin. Valmentajien asennoituminen tutkimukseen on ollut myönteistä, mikä ilmenee mm. korkeana vastausprosenttina ja kyselykaavakkeen täyttämiseen keskimäärin käytettynä pitkänä vastausaikana. C-val­ mentajien vastausprosentti jäi odotettua alhaisemmaksi, eikä tämän alimman tason osalta voi tehdä kovin merkitseviä johtopäätöksiä. Erityisesti valmentajien aktiivisuuteen kiinnitettiin huomiota tulosten tarkastelussa. AktiivisuurIen käsitteen rajaatniseksi valittiin kahdeksan aktiivisuuden kriteeriä. Tämän jälkeen etsittiin aktiivi­ suuskriteereiden ja muiden muuttujien välisiä riippuvuuksia. Val­ mentajien aktiivisuutta selittäviksi tekijöiksi löydettiin mm. valmen­ tajan käytössä olevat harjoitustilat, erilaisten valmennustehtävien määrä, valmennettavien määrä, valmennuksen suunnitteluun käy­ tetty aikamäärä jne. Voitiin havaita, että hyville, aktiivisille valmentajille kasataan runsaasti valmennustehtäviä ja muita urheiluun liittyviä tehtäviä. Työnjaon puute ja pätevien valmentajien vähäisyys aikaansaavat har­ vojen hyvien valmentajien kuormittamisen liiallisella tehtävämäärällä. . .' l 'lan vuodm jälkeen 1970 voimakkaita elpymise/I Suomen yleisllrhel/u OSOlt~ '~Jone~O;';J'stä maratoniin edistyminen oli nopeaa. Kilvassa Luonnollisesti valmennustyön teho kärsii tästä, koska hyväkään merkkljä. EntylJ.utl JUO JIIrlJsa , ' M' 'kko Ala-LeMilampija Rauno Mattila hankki- 10.000 m:njlloksljat Seppo /lommen, I ,'l"J',. , valmentaja ei saa parastaan irti liiallisen kuormituksen alaisena; massa kolmoisvoittoa rtlotsalaisista maaottelussa, Jonka Suomi VOitti. toisaalta hyvät valmentajat »ajetaan piippuun» tällä menettely tavalla.

28 29 KII"all//lIe IIIIomkaisel saavllllival v. /97/ Häll/emlillllassa pidetyissä ampllmahiihdOIl MM-kilpailllissa hope.1111ilalill vieslissä ja Geilossa Norjassa pidetyissä P M-kilpailllissa kllllalJlilalil/ samassa lajissa. Vasemmalla Raimo Leppai/e1/, Raimo Moila/Jen ja Malli Afllslollm.

Heikki 0101110, /970 vesihiihdon SIIOlI/eJI meslari kllvioissa ja pujolle/llssa, Pohjoismaiden lIIestari PlljOlle/llssa, Pobjois-Ellroopan meslari kllviossa ja p"jolle/ussa sekä prol/ssimilali­ ",ies EM-kilpaihijen plijollelllssa. SII01l1en Vwviibloliillo 011 10-vl/olisen loimilllallsa aikana pääsJ)'1 hllomallavilil kal1Sainvälisiil/ saavlllllksiill. V. 1970 S/Iomalaisel vesi­ bitVläjäl voilIivaI 16 joellavasIa Pobjoismaiden lJIeslanllldesla /3, millkä lisäksi SlIomi voilli jOl/kkllellJeslamlldm.

1'rophee des 1 aliolls - lIIolocromil 250 en,' MM-jollkkllekilpailll qjelliill /3. 9. 1970 Klllllslorpissa Rllolsissa. Kllllassa prollssimilalill saaVllllallll1 SI/OIIJfII jOllkkl/e. VasellJ­ malla: Kalevi Vebkollfll, lllba Tirinen, Reillo Habl, lakalla Heikki Mikkola, Jyrki Slorm ja jOllkkl/een joblaja PelIIIi Moskari. SuomCII moolloripyörällrbeilll saavutti /Jäin e 'si 7m/äisell MM-lIlilalillsa, lIIikä teko ybdessä viimeaikaisIen maillioidell kilpaill/lllloslen kallssa 01/ I/oslalllll lämän IIrbeilllltll/odon erääksi kal/sainvälisesli menestyksekkäimmislä IJJOOSJaJJlIIJe. Oikea reilu Mönchenin XX Olympialaiset vitivalkoinen 26. 8.-10. 9. 1972 Serla Arkilautasliina Pääsylippujen tnyynmn virallinen edustaja Suotnessa on kodikkaaseen ruokapöytään Matkatoimisto Oy Area.

Matkatoimistoalan yhteyksistä Munche.niin kaikissa olympialaisia koskevissa asioissa - paasyl lput, mat­ kat majoitukset - vastaa Göra~ Ekhol m (kuvassa ke~kellä) Arean ryhmät ja enkolsmatkat -osastolla. Tarpeeksi iso vaikka isän leuan alle ja kyllin Käytännöllisistä lipunmyyntilärjestelyist~ vast~avat Kari Suoranta (vas.) ja eh. Osterberg (.?I.k.) ...Enk ols­ luja lapsen kaulaan. Ihanan vitivalkoinen. osastomme tekee kaiken voitavansa jarjestaakseen mahdollisimman monelle urheilumiellsell e suomalai­ Hinta alle 2 penniä liina. selle onnistuneen kisamatkan. Koko 33 x 33 cm. Tervetuloa käymään tai soittakaa. Pakkauksessa 50 liinaa. Päätoimisto Pohjoisesplanadi 2, Helsinki 13 MUn chen-osasto IV krs. puh . 660590 ja vaihde 661 491 G. A. SERLACHIUS OY 33 MÄNTTÄ 3 SVUL Suomen Valtakunnan Urheiluliiton organisaatio 1970

] årjeotöosasto Keskustoimisto Jä.enjärje8töt Suomen Urheilulehden Urheiluhallien - Järhestöpäällikkö Pääsihteeri johtokunta johtokunta - Sihteeristö

Piirit (18) E rikoisliitot (1 8) Etelä-Karjala Suomen Ampujainliitto SAL L iittokokous Koulutu8osasto Etelä-Pohjanmaa Suomen Ampumahiihtoliitto SAl-lL Kokoontuu joka 3. vuosi _ Koulutuspö.llikkö Helsinki Suomen Golfliitto SGL Edustajat Naisvaliokunta Kunniatuomioistuin _ Koulutusobjaajat Häme Suomen Hiihtoliitto SHL -18piiristä Kainuu Suomen Judoliitto SJuL - 38 erikoisliitosu Keski-Pohjanmaa Suomen Jääkiekkoliitto SJL Keski-Suomi Suomen Kanoottiliitto SKaL Kymenlaakso Suomen Koripalloliitto SKL Lahti Suomen Kuntourheiluliitto SKuL Lappi Suomen Käsipalloliitto SKäL Länsi-Pohja Suomen Kävel}'llrhciluliitto SKÄvL Pohjois-Karjala Suomen Lentopalloliitto SLeL Pohjois-Pohjanmaa uomen Luisteluliitto SLL Pohjois-Savo Suomen Maahockeyliitto SMHL Satakunta Suomen ~liekkailuliitto SML Suur-Savo Suomen l\loonoriliino SMoL Uusimaa Suomen Moottorivcncliitto SMVL Talousosasto - Talousjohtaja Varsinais-Suomi Suomen Naisten Liik.kasv.liitto SNLL Sääntöv. !iokunta Suomen Nykyaik. 5-ott.liitto 5-0tt.L T ieteellinen valiokunta - Kassa ja ki rjanpito Suomen Nyrkkeilyliitto SNL Suomen Painiliitto SPL Suomen Painonnostoliitto SPNL Suomen Pesäpalloliitto PPL Suomen Purjehtijaliitto SPuL Liittovaltuusto Suomen Pyöräilyliitto SPyL Kokoontuu 2 kertaa vuodessa Suomen Pöytätennisliitto SPTL Jäsenet Suomen Ratsastajainliitto SRL -18 piitistä Suomen alamapalloliiuo SSaL - 38 liitosta Suomen Soutuliitto SSoL - enintään 15 lisäjäscntä Suomen Sulkapalloliirto SSuL Suomen SuunnisrusJiitto SSL Suomen Taitoluisteluliitto STaLL T iedotusosasto Suomen Tennisliitto STL - Tiedoruspö,lIikkö Suomen Uimaliitto SUiL Talousvaliokunt-a TiedotusvaHokunta - Suomen Urhcilulehden Suomen Urheiluliitto SUL toimitus Suomen Vesihiihtoliitto SVHL Suomen Voimisteluliitto SVL SVUL:n Nuoret NUORET

Kansliaos3sto V, 1971 2.467 erikois- ja - Kirjeenvaihto yleisseuraa, joissa 1.204 Liitloh.. l lJitus - Konekirjoitus paibUisyhdistystä, yhteensä Puheenjohtaja - Monistus 3.671 perustoiminta­ 3 varapuheenjohtajaa ]ärjcslövaliokunta Koulutusvaliokunta - Postitus yksikköä, joissa 760.161 10 jäsentä - Jakelu henkilöjäsentä - Filmipalvelu - Puhclinkc·skus Suomen Ampujainliitto Vapaakivääri 40 laukausta pystystä SM 1970 Osmo Ala-Honkola, Satakunnan Ampujat 369 378 SE 1969 Osmo Ala-Honkola, Satakunnan Ampujat " ME 1963 August Hollenstein, Sveitsi, Oslo 376 Liiton kunniapuheenjohtaja Hugo V iktor Österman Vapaakivääri 40 laukausta polvelta Liiton puheenjohtaja SM 1970 Osmo Leivo, Kajaanin Ampujat 388 Otto Ylirisku SE 1956 Vilho Ylönen, Tikkakosken Ampujat 391 Liiton toiminnanjohtaja ME 1969 Valentin Kornev, USSR, Pilsen 392 Rene ordquisl Vapaakivääri 40 laukausta makuulta SM 1970 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat 397 SE 1956 Vilho Ylönen, Tikkakosken Ampujat 398 1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat 398 ME 1966 Kurt Johansson, Ruotsi, Wiesbaden 398 1966 Magne Landrö, orja, Wiesbaden 398 1968 Valentin Kornev, N-liitto, Mexico City 398 398 1968 Erwin Vogt, Sveitsi, Mexico City " Otto Ylirisku Vapaakivääri 3 X 20 laukausta SM - (ei mestaruuskilp. ohjelmassa) Liitto on perustettu 1919, liittynyt SVUL:oon 1962, SE 1969 Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat 582 " kuuluu vuode~ta 1922 kansainväliseen liittoon Union International Sotilaskivääri 3 X 20 laukausta d~ Tu (OlT) Ja vuodesta 1962 kansainväliseen haulikkoammunnan SM 1970 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat 560 luttoon Federation I~ter~tiona l e de Tir aux Armes Sportives de SE 1970 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura 568 Chasse (F.I. T. A.S.C.) Ja on Jäsenenä pohjoismaisessa liitossa Nordisk 566 Skytteuruon (NSU). ME 1969 Boris Melnik, N-liitto, Pilsen 566 Vuonna ~971 seuroja 198, joissa jäseniä 12.381 miestä, 452 naista 1969 J. Foster, USA, Phoenix (3 amp.) 1647 104 tyttöä, yhteensä 14.359. Liittoon kuului lisäksi SM joukkue 1970 Joensuun Ampujat 1.~~~ p~lka.a,. (3 amp.) 1600 3 Jaqestoa, JOIssa on 68.576 mies jäsentä. SE joukkue 1969 Ylä-Vuoksen Ampujat ME joukkue 1969 N-liitto, Pilsen (4 amp.) 2227

Sotilaskivääri 3 X 10 laukausta SM - (ei SM- kilpailujen ohjelmassa) SE 1965 Antti Tyrväinen, Tikkakosken Ampujat 277 " Mestarit ja ennätykset Pienoiskivääri 3 X 40 laukausta Vapaakivääri 3 X 40 laukausta SM 1970 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat 1150 " SM 1970 Esa Kerv~nen, Joensuun Ampujat 1143 pisto SE 1969 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat 1158 SE 1964 Esa Kervmen, Joensuun Ampujat 1156 1970 Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat 1158 ME ~ 968 Gary Anderson, USA Mexico City 1157 ME 1969 Oleg Lapkin, N-liitto, Pilsen 1165 SM 10ukkue 1970 Joensuun Ampujat (3 amp.) 3377 SM joukkue 1970 Joensuun Ampujat (3 amp.) 3402 SE 10ukkue 1962 Keski-Suomen Ampujat (3 amp.) 3384 SE joukkue 1969 Joensuun Ampujat (3 amp.) 3407 ME Joukkue 1966 USA, Wiesbaden (4 amp.) 4602 ME joukkue 1969 -liitto, Pilsen (4 amp.) 4632

36 37 (3 amp.) 1095 Pienoiskivääri 40 laukausta pystystä SM joukkue 1970 Haminan Ampumaseura SE joukkue 1969 Haminan Ampumaseura (3 amp.) 1117 SM 1970 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura 369 pisto ME joukkue 1970 L-Saksa, Phoenix (4 amp.) 1512 SE 1970 Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat 377 ME 1969 Oleg Lapkm, -liitto, Pilsen 379 Vapaapistooli 60 laukausta ME joukkue 1969 -liitto, Pilsen (4 amp.) 1494 SM 1970 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat 570 570 " Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta SE 1970 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat ME 1969 Grigorij Kossych, -liitto, Pilsen 572 " SM 1970 Antti Ko~kinen, Kajaanin Ampujat 390 SM joukkue 1970 Suomen Metsästysyhd. (3 amp.) 1655 SE 1969 Esa Kerv~nen, Joensuun Ampujat 392 SE joukkue 1970 Suomen Metsästysyhd. (3 amp.) 1655 ME :968 Bernd KlIngner, Länsi-Saksa, Mexico City 396 ME joukkue 1969 -liitto, Pilsen (4 amp.) 2227 ME Joukkue 1969 -liitto, Pilsen (4 amp.) 1557 Isopistooli 30 30 laukausta Pienoiskivääri 3 X 20 laukausta + SM 1970 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 591 " SM - (e ~ mestaruuskilpailujen ohjelmassa) SE 1968 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 592 " SE 1960 VIlho Ylönen, Tikkakosken Ampujat 583 592 " 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat 592 " Standard-pienoiskivääri 3 X 20 laukausta 1970 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat ME 1963 T. D. Smith, USA, Sao Paolo 597 SM 1970 J~ha ni Laakso, Haminan Ampumaseura 575 SM joukkue 1970 Turun Seudun Ampujat (3 amp.) 1736 SE 1969 SImo Morri, Poliisien Ampumaseura 577 SE joukkue 1970 Turun Seudun Ampujat (3 amp.) 1759 ME 1970 John Writer, USA, Phoenix " 579 ME joukkue 1962 -liitto, Kairo (4 amp.) 2349 " SM joukkue 1970 Haminan Ampumaseura (3 amp.) 1693 " SE .Joukkue 1970 Haminan Ampumaseura 1693 Isopistooli 30 laukausta koulu ME Joukkue 1965 N-liitto, Bukarest (4 amp.) 2277 SM 1970 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 292 1969 L-Saksa, Pii sen 2277 SE 1970 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat 297 Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta Isopistooli 30 laukausta kuvio SM 1970 ~smo Leivo, Kajaanin Ampujat 597 SM 1970 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 299 SE 1967 Slm~ Morri, Poliisien Ampumaseura 599 SE 1959 Toivo Antikainen, Kuopion Amp. ja Mets.s. 300 ME 1966 DavId Boyd, USA, Wiesbaden 598 1967 Terho Mäntynen, Joensuun Ampujat 300 1967 A. Mayer, Kanada, Winnipeg 598 1968 Jan Kurka, T-slovakia, Mexico City 598 Pienoispistooli 30 + 30 laukausta 1968 L. Hammer!, Unkari, Mexico City 598 SM 1970 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Amp. 591 1969 Peter Gorevski, I-Saksa, Pilsen 598 SE 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat 595 1969 Wolfram Weibel, Itävalta, Pilsen 598 SM joukkue 1970 Suomen Metsästysyhd. (3 amp.) 1759 1970 Manfred Fiess, E-Mrikka, Phoenix 598 SE joukkue 1968 Turun Seudun Ampujat (3 amp.) 1766 1970 Esa Kervinen, Suomi, Phoenix 598 SM joukkue 1970 Kajaanin Ampujat (3 amp.) 1783 Pienoispistooli 30 laukausta koulu SE 10ukkue 1970 Kajaanin Ampujat (3 amp.) 1783 SM 1970 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Amp. 294 ME Joukkue 1967 USA, Winnipeg (4 amp.) 2379 297 " SE 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat I/makivääri 40 laukausta pystystä Pienoispistooli 30 laukausta kuvio SM 1970 S~ppo Hakala, Kauhavan Ampujat 378 SM 1970 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat 299 SE 1970 SImo Morri, Poliisien Ampumaseura 381 SE 1970 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat 300 ME 1970 Gottfried Kusterman, L-Saksa, Phoenix 387 39 38 OIy17lpiapistooli 60 laukausta SE 1969 Paavo Mikkonen, Myllykosken Ampujat 249 " SM 1970 Lars Blomqvist, Lohjan Ampujat 584 pisto SM joukkue 1970 Kuusankosken Ampujat (3 amp.) 682 " SE 1964 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys 592 SE joukkue 1970 Kuusankosken Ampujat (3 amp.) 699 " 1968 Immo Huhtinen, Suomen Metsästysyhdistys 592 ME 1970 Giovanni Liverzani, Italia, Phoenix 598 Olympiahaulikko 300 kiekkoa 294 kiekko SM joukkue 1970 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) 1727 SE 1937 K. W. Huber, Flyktskytteklubben SE loukkue 1967 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) 1753 ME Joukkue 1970 Tsekkoslovakia, Phoenix (4 amp.) 2366 Olympiahaulikko 200 kiekkoa SM 1970 Erkki ieminen, Suomen Metsästysyhdistys 191 Vakiopistooli 3 X 20 laukausta SE 1970 Erkki Nieminen, Suomen Metsästysyhdistys 191 197 " SM 1970 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 574 ME 1970 Baud, Ranska, Phoenix SE (ei vahvistettua) M. Carrega, Ranska, PhoenL,{ 197 197 SM joukkue 1970 Keski- uomen Ampujat (3 amp.) 1689 L. Stafford, USA SE joukkue (ei vahvistettua) SM joukkue 1970 Suomen Mets.yhd. (3 amp. a 100 k) 278 SE joukkue 1969 Flyktskytteklubben (3 amp. ~ 100 k) 278 Ilmapistooli 40 laukausta joukkue 1970 Suomen Mets.yhd. (3 amp. a 100 k) 278 SM 1970 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat 584 SE 1970 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat 386 Metsästyshaulikko 200 kiekkoa 189 ME 1968 V. Pechehonov, -liitto, Wiesbaden 387 SM 1970 Ari Westergård, Satakunnan Ampujat . 196 " SM joukkue 1970 Turun Seudun Ampujat (3 amp.) 1120 SE 1968 Tuukka Mäkelä, Suomen Metsästysyhdistys 200 SE Joukkue 1969 Suomen Metsästysyhd. (3 amp.) 1146 ME 1970 Evgeni Petrov, -liitto, Phoenix , SM joukkue 1970 Satakunnan Amp. (3 amp. ~ 100 k) 272 Hirvi 50 kertalaukatIsta SE joukkue 1969 Suomen Mets.yhd. (3 amp. a 100 k) 280 SM 1970 Seppo Manninen, Kuusankosken Ampujat 227 SE 1970 Reino Soininen, Pohjois-Hämeen Ampujat 235 Trap-haulikko 150 kiekkoa 136 ME 1958 A. Nikitin, -liitto, Moskova 234 SM 1970 Martti Hämäläinen, Lohjan Ampujat 138 SM joukkue 1970 Kuusankosken Ampujat (3 amp.) 640 SE 1969 Kauko Heikkilä, Esbo Skytteförening 397 SE loukkue 1970 Kuusankosken Ampujat (3 amp.) 678 SM joukkue 1970 Lohjan Ampujat (3 amp.) ME Joukkue 1958 euvostoliitto, Moskova (4 amp.) 900 SE joukkue (ei vahvistettua) H irvi 25 parilaukatIsta SM 1970 Pekka Suomela, Pohjois-Hämeen Ampujat 231 NAISET: SE 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat 230 " Std. pienoiskivääri 3 X 20 laukausta ME 1963 O. Zakurenov, -liitto, Sandviken 233 SM 1970 Anneli Kanerva, Lahden Ampumaseura 552 pisto SM joukkue 1970 Pohjois-Hämeen Ampujat (3 amp.) 641 SE 1969 Anneli Kanerva, Lahden Ampumaseura 555 " SE loukkue 1970 Ku~sankosken Ampujat (3 amp.) 660 ME 1970 B. Zarina, -liitto, Wiesbaden 575 " ME Joukkue 1965 -Imto, Kairo (4 amp.) 908 SM joukkue 1970 Suomen Metsästysyh~stys 1495 " SE joukkue 1970 Keski-Suomen AmpuJat (3 amp.) 1508 " Hirviyhdistetty 50 kerta-ja 25 parilaukausta SM 1970 Pekka Suomela, Pohjois-Hämeen Ampujat 452 Std. pienoiskivääri 60 laukausta makuulta SE 1970 Pekka Suomela, Pohjois-Hämeen Ampujat 462 SM 1970 Seija Eertamo, Kes~-Suomen Ampujat 595 " SE 1970 Seija Eertamo, Keski~Suomen ~mpuJat 595 " Villikarju 30 + 30 laukausta ME 1970 D. Perovic, JugoslavIa, Phoerux 592 " SM 1970 Seppo Manninen, Kouvolan Mets. ja Amp. s. 234 pisto SM joukkue 1970 Keski-Suomen Ampujat (3 amp.) 1743 "

40 41 SE joukkue 1970 Keski-Suomen Ampujat (3 amp.) 1743 ME joukkue 1970 Jugoslavia, Phoenix (3 amp.) 1763 Suomen Ampumahiihtoliitto

Pienoispistooli 30 + 30 laukausta SM 1970 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys 567 Liiton puheenjohtaja SE 1968 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys 583 " Mika T iivola SM joukkue 1970 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) 1647 Liiton toiminnanjohtaja SE joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) 1665 Pauli Ruhallen

Pienoispistooli 30 laukausta koulII SM 1970 Aune Sinervirta, K-Uusimaan Ampumaseura 287 SE 1967 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys 292

Pienoispistooli 30 laukausta kuvio SM 1970 Helvi Miettinen, Suomussalmen Urho Amp. 287 SE 1968 Sointu Viljakainen, Esbo Skytteförening 293 1968 Rea Mäki, Hämeenlinnan Ampumaseura 293 1969 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys 293

Metsästyshaulikko 100 kiekkoa Mika Tiivola SM 1970 Hilkka Maattola, Trap-Ampujat 76 kiekko SE 1968 Hilkka Maattola, Trap-Ampujat 88

Ilmakivääri 40 laukausta Liitto on perustettu 1960, liittynyt SVUL:oon 1966. SM 1970 Inger Pajunen, Teerijärven Urheiluseura 353 pisto Kuuluu kansainväliseen liittoon Union Internationale Pentathlon SE 1968 Gunnel Hägglund, Skytteklubben Blinken 363 Moderne et Biathlon (UIPMB), vuonna 1971 seuroja 171, jäseniä SM joukkue 1970 Wasa Skyttegille (3 amp.) 1007 8.992 miestä, 421 naista, 2.639 poikaa, 426 tyttöä, yhteensä 12.478. SE joukkue 1968 Wasa Skyttegille (3 amp.) 989

Ilmapistooli 40 laukausta SM 1970 Sointu Viljakainen, Esbo Skytteförening 364 SE 1969 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhd. 375 SM joukkue 1970 Turun Seudun Ampujat (3 amp.) 1033 Suomen mestarit 1970 SE joukkue 1968 Karstulan Mets. ja Amp.s. (3 amp.) 1016 Yleinen sarja Kalevi Vähä kylä Turun Urheiluliitto

l kämiessatja Erkki Ala-Honkola Kuortaneen Kunto Maaottelut 1970 - Itä-Saksa-Suomi 5-2 uorten sarja - Suomi- Ruotsi, nuoret ja naiset 1-5 Eero Väisänen Kajaanin mlk:n Urheilijat - Suomi- Norja, nuoret ja naiset 1- 3 - Ruotsi- Suomi, ilma-aseet 5- 1 Poikien sarja orja-Ruotsi- Suomi, liikkuva riistamaali 3- 9- 6 Keijo Kuntola Kurikan Ryhti

42 43 AmpUfllahiihtoviesti Y li-ikällliesten sarja Imatran Hiihtäjät (Pentti Aatsinki, Reijo Kohonen, Juhani Suutarinen) Veikko Hakulinen Asikkalan Raikas Ampumahiihtoviesti Y leiS1lJestaruus Imatran Hiihtäjät (Esko Vepsäläinen, Pekka Sotejeff, Pentti Aatsinki, Kainuun Ärjy Juhani Suutarinen) I MM-kilpailut 1970 Ampumahiihtoviesti nuoret Yleinen sarja Suomussalmen Rasti (Raimo Moilanen, Timo Juntunen, Raimo I Seppänen) 8. Kari Vähäkylä 10. Juhani Suutarinen Y leismestartlus Kainuun Ärjy Ampu"lahiihtoviesti Su~men joukkue Kalevi Vähäkylä, Juhani Suutarinen, Yrjö Salpa­ karl, Kari Vähäkylä MM-kilpailut 1971 4. sija Yleinen sarja 8. Mauri Röppänen PM-kilpailut 10. Heikki Ikola Yleinen sarja Ampumahiihtoviesti 1. Juhani Suutarinen 4. Suomi (Yrjö Salpakari, Heikki Ikola, Kalevi Vähäkylä, Mauri 2. Yrjö Salpakari Röppänen)

Nuorten salja uorten sarja 2. Pertti Värri 11. Raimo Seppänen Ampumahiihtoviesti Ampufl,ahiihtoviesti 2. Suomi (Matti Mustonen, Raimo Moilanen, Raimo Seppänen) Suomen joukkue 2. sija

Afl,pll!lJahiihtoviesti l1uoret PM-kilpailut 1971 Suomen joukkue 3. sija Ylei/len sarja 2. Esko Saira Suomen mestarit 1971 5. Heikki Ikola Yleinen sarja Nuortm sarja Mauri Röppänen Suonenjoen Vasama 3. Raimo Seppänen 6. Matti Mustonen Ikämiessarja Ampumahiihtoviesti Erkki Ala-Honkola Kuortaneen Kunto 1. Suomi (Esko Saira, Heikki Flöjt, Heikki Ikola, Mauri Röppänen) Nuorten sarja ./lmpumohiihtoviesti nuoret Matti Mustonen Kainuun Ärjy 1. Suomi (Matti Mustonen, Raimo Moilanen, Raimo Seppänen) Poikien sarja Kolmimaaotfelu: Raimo Salonen Kainuun Ärjy Suomi 61 pist., orja 56 pist., Ruotsi 48 pisto

44 45 Suomen Golfliitto vahvistava

Liiton puheenjohtaja aamupala Paavo Honkajuuri Liiton sihteeri Monipuolisella aamupa­ Asko Laukka laIla on kiistattomat etunsa Aamupala panee aivot ver­ tymään ja ajatukset juok­ semaan. Yhtäkään päivää ei pitäi• si aloittaa heikoin eväin. Helsingin Sanomat antaa jokaiselle päivälle vankan alun. Helsingin Sanomat herättää ajåtukset.

Paavo Honkajuuri

Liitto on perustettu 1957, liittynyt SVUL:oon 1962. Kuuluu vuodesta 1958 kansainvälisiin keskusjärjestöihin World Amateur Golf Council (WAGC), European Golf Association (EGA) ja Scandinavian Golf nion ( GU). Vuonna 1971 seuroja 13, jäseniä 1.235 miestä, 391 naista, 169 poikaa, 28 tyttöä, yhteensä 1.823.

Suomen mestarit 1970 Miehet Jalo Grönlund, HGK 300 aiset: Helena Grönlund, HGK 254 Juniorit: Kalevi Murto, AGK 296 (alle 22 v.) Ikämiehet: Mauno Fredriksson, AGK 158 (yli 55 v .) B-luokka: S. Koivisto, PGK 257 Maaseudun mestaruus: Olli Hanski, LK 303

46 4 x 10 km Kuusamon Erä-Veikot (Kalevi Oikarainen, Suomen Hiihtoliitto Manne Liimatainen, Martti V. Määttä, Osmo Karjalainen) 2.17,32 Pujottelu Matti Leppänen, Kaipolan Vire 81,0 Suurpujottelu Ulf Ekstam, Grankulla IFK 162,5 Liiton kunniapuheenjohtaja Syöksy Ulf Ekstam, Grankulla IFK 56,5 Yrjö Kaloniemi Alppiyhdistetty Ulf Ekstam, Grankulla IFK 2,80 Liiton puheenjohtaja Hannu Koskivuori Naiset Liiton toimistopäällikkö 10 km Marjatta Kajosmaa, Vehkalahden Veikot 38,04 Pauli 51JJatlijung 5 km Helena Takalo, ivalan Urheilijat 19,14 Liiton talouspäällikkö: 3 X 5 km Valtimon Vasama (Ulla Suhonen, Marja Hakka- Lasse Pirskanen rainen, Kaija Härkin) 1.02,50 Liiton koulutuspäällikkö 19- 20 v. naiset 5 km Hilkka Kuntola, J UIvan Urheilijat 20.11 Erkki Jääskeläinen Pujottelu Riitta Ollikka, Hämeenlinnan Mäenlaskijat 91,30 Liiton hiihtovalmentaja Suurpujottelu Riitta Ollikka, Hämeenlinnan Mäenlaskijat 184,8 Arto Tiainen Syöksy Marita Lehto, Lahden Hiihtoseura 67,6 Liiton mäenlaskuvalmentaja Alppiyhdistetty Marita Lehto, Lahden Hiihtoseura 155,32 Eino Kirjonen Hannu Koskivuori

Liitto on perustettu 1908, kuulunut SVUL:oon perustamisestaan lähtien. Kuuluu vuodesta 1924 kansainväliseen liittoon Federation Inter­ nationale de Ski (FIS) (perustajajäsen). Vuonna 1971 seuroja 847, jäseniä 83.889 miestä, 25.962 naista, 65.223 poikaa, 32.605 tyttöä, yhteensä 207.679. UIMA- A L KUNTO- H L IT PALLO-

PALVELUMUOTOJAMME: Suomen mestarit 1971 Miehet Yhteisuinti - kuntokoulu - aamu-uinti - tennis-, koripallo-, lentopallo-, sulkapallo- ja käsipallotun• 50 km Hannu Taipale, Vetelin Urheilijat 3.02,40 teja - suomalaiset saunat - yksityisuimaopetusta 30 km Osmo Karjalainen, Kuusamon Erä-Veikot 1.49,14 - ravintolatarjoilu - ryhmäkuntouttamista - parturi 15 km Osmo Karjalainen, Kuusamon Erä-Veikot 47,40 - kampaamo - lepo hytit. Yhdistetty kilpailu Rauno Miettinen, Suonenjoen Vasama 414,7 Mäenlasku (normaalimäki) Tauno Käyhkö, Ounasvaaran Hiihtoseura 241,5 TÖÖLÖN U RHEI LUTALO Mäenlasku (suurmäki) Tauno Käyhkö, Ounasvaaran Hiihto­ SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULIITON TOIMITALO seura 228,2 Topeliuksenkatu 41 a. Puhelin vaihde 418611 Mäenlaskun joukkuekilpailu, Lahden Hiihtoseura m (Antti Parkkonen, Juha Kilpinen, Tapio Immonen) 323,2

48 49 4 SVUL Suomen kansainväliset mestaruuskisat Suomen Judoliitto arja alle 63 kg 1. Peter Raab, Länsi-Saksa 2. Sandy yman, Meido-Kan Liiton puheenjohtaja Jouko Heikkilä, Chikara Vesa Reifimo Kaj Lindberg, Chikara Liiton sihteeri Tuula Piitu!ainen Sarja alle 70 kg 1. Kyösti Korpiola, Meido-Kan 2. Lars Holm, Ruotsi 3. Sven Antelid, Ruotsi Antero Kauranen, Fusegi Sarja alle 80 kg 1. Timo Korpiola, Meido-Kan 2. Walter Pielage, Ruotsi 3. Leif Karlsson, Ruotsi Heikki Nurminen, Samurai

Vesa ReiJimo Sarja alle 93 kg 1. Rudi Eiswirth, Länsi-Saksa Liitto on perustettu 1958, liittynyt SVUL:oon 1963. 2. Claes Hall, Ruotsi Kuuluu vuodesta 1962 kansainväliseen liittoon Federation Inter­ 3. Timo Ahola, Chikara nationale de Judo (FIJ) , vuonna 1971 seuroja 52, jäseniä 3.790 Rauno Lamminpohja, Fusegi miestä, 515 naista, 1.127 poikaa, 166 tyttöä, yhteensä 5.598. Sarja yli 93 kg 1. Heikki Laakso, Lohjan Urheilijat 2. Tommy Löf, Ruotsi 3. Seppo Reivuo, Chikara Suomen mestarit 1970 Avoin sarja Sarja alle 63 kg: Aimo Rovio, Chikara 1. Tommy Löf, Ruotsi Sarja alle 70 kg: Erkki upponen, Meido-Kan 2. Rudi Eiswirth, Länsi-Saksa Sarja alle 80 kg: Timo Korpiola, Meido-Kan 3. Walter Pielage, Ruotsi Sarja alle 93 kg: Vilho Kytölä, BoD oNos Pentti Ruuskanen, Meido-Kan Sarja yli 93 kg: Tauno Ahola, Chikara Maaottelut 1970 Joukkueitten mestaruussarja Suomi-Ruotsi 11- 7 70-50 Meido-Kan 10 9 1 0 135-22 19 PM-kilpailut 1970 Chikara 10 8 1 1 107-49 17 Tampereen Judoseura 10 4 1 5 49-84 9 ] oukkuekilpaifut Tapion Judo-Ikari 10 3 1 6 46-86 7 - Suomi-Ruotsi 2- 3 Fusegi, Tampere 10 3 1 6 64---76 7 + Suomi-Norja 5- 0 Lohjan Urheilijat 10 0 1 9 30-114 1 + Suomi- Tanska 4---1

50 51 Henkilökohtaiset kilpailut Sarja alle 63 kg Suomen Jääkiekkoliitto 2. Aimo Rovio, Crukara 3. Jouko Heikkilä, Chikara arja alle 70 kg Liiton puheenjohtaja Harry Lindblad 1. Kyösti Korpiola, Meido-Kan Liiton toiminnanjohtaja 2. Erkki upponen, Meido-Kan Reijo Manner/a Sarja alle 80 kg 1. Timo Korpiola, Meido-Kan Sarja alle 93 kg 3. Vilho Kytölä, BoDo os

Sarja yli 93 kg 3. Timo Ahola, Crukara Avoin sarja 2. Timo Korpiola, Meido-Kan Harry Lindblad

Pohjoismaiden suurimpien kaupunkien Liitto on perustettu vuonna 1929, liittynyt SVUL:oon 1937. välinen turnaus Kuulunut vuodesta 1929 kansainväliseen liittoon Ligue Internatio­ nale de Hockey sur Glace-International Ice Hockey Federation Osallistuivat: Göteborg, Helsinki, Kööpenhamina, Herning (Tanska) Oslo I, Oslo II, Oslo III, Tukholma ' (LIHG-IIHF). Vuonna 1971 seuroja 335, jäseniä 19.651 miestä, 26.627 poikaa 1. Helsinki (joukkue Sandy yman, Erkki upponen, Toivo sekä naisia ja tyttöjä 2.133, yhteensä 48.411 jäsentä. Nyman, Reijo Ojala ja Heikki Laakso)

Suomen Cup-mestarit 1970: HJK - Helsingin Jalkapalloklubi Stig Wetzell, Olli Viilma, Seppo Laakkio, Timo Saari, Raimo Määttänen, Hannu Auvinen, Erkki Suni, Matti Keinonen, Juhani Aaltonen, Hannu Kapanen, Timo Lahtinen, Antti Ravi, Esa Pel­ tonen, Esa Siren, Martti Immonen, Keijo Puhakka, Jorma Borg­ ström, Seppo Suoraniemi, Matti Ahvenharju, Henrik Wahl ja Reijo Myyryläinen. Valmentaja Raimo Määttänen. Suomen mestarit 1971: Porin Ässät Jorma Valtonen, Reijo Heinonen, Antti Heikkilä, Tapio Rauta-

52 53 Ruotsi 10 5 1 4 29- 33 11 lammi, Pekka Rautakallio, Kaj Matalamäki, Tapio Flinck, Matti Suomi 10 4 1 5 31-42 9 Salmi, Raimo Kilpiö, Jaakko Honkanen, Tapio Koskinen, Veli­ Länsi-Saksa 10 2 0 8 22- 62 4 Pekka Ketola, Erkki Väkiparta, Alpo Suhonen, Anto Virtanen, 10 2 0 8 31-53 4 Pentti Mäkelä, Markku Riihimäki, Kari-Pekka Toivonen, Pentti USA Hakamäki ja Jorma Mäntylä. Valmentaja Lasse Heikkilä. AlI Stars 1971 Suomen nuorten mestarit 1971: Jiri Holecek Tshekkoslovakia KOO-VEE, Tampere Raimo Majapuro, Raimo Ruohonen, Heikki urmi, Timo Ahoniemi, Jan Suchy Ilpo Koskela Kari Virtanen, Reijo Laaksola, Hannu Haapalainen, Seppo Piris­ Tshekkoslovakia Suomi joki, Jarmo Rautiainen, Erkki Ahonen, Taisto Ahokas, Oiva Oijen­ Vladimir Vikulov Aleksander Maltsev Anatoli Firsov euvostoliitto nus, Raine Heinonen, Erkki Vikstedt, Erkki Toivola, Veikko Kir­ Neuvostoliitto euvostoliitto veskoski, Tero Kaski, Matti Lauronen, Ari Oksanen, Jarmo Harju ja Markku Vipusaari. Valmentaja Heikki Vesala. Moskovan turnaus 1970 23- 7 8 Suomen nappulamestarit E-juniorit 1971 1. Tshekkoslovakia 4 4 0 0 2. Neuvostoliitto 4 3 0 1 20- 7 6 Oulun Kärpät 3. Suomi 4 1 0 3 15-20 2 4. Ruotsi 4 1 0 3 7- 12 2 Suomen poikien Cup-mestarit D-juniorit 1971 5. Puola 4 1 0 3 9-26 2 Tampereen Ilves Nuorten EM-kisat 1970-1971 Suomen oppikoulujen jääkiekkomestari 1971 1. Neuvostoliitto 5 5 0 0 46- 5 10 Lauritsalan Yhteiskoulu 2. Ruotsi 5 3 1 1 46-15 7 3. Tshekkoslovakia 5 3 1 1 40-19 7 Suomen ammattikoulujen jääkiekkomestari 1971 4. Suomi 5 2 0 3 30-31 4 Tampereen Ammattikoulu 5. Länsi-Saksa 5 1 0 4 10-45 2 6. Norja 5 0 0 5 7- 64 0 Suomen ottelut MM-kisoissa 1971 Paras puolustaja P. Rautakallio, Suomi Länsi-Saksa- Suomi 3-4 (1- 2, 1- 1, 1- 1) Neuvostoliitto- Suomi 8-1 (1-1, 2- 0, 5- 0) USA-Suomi 4-7 (0-2, 3- 3, 1- 2) Ruotsi-Suomi 1- 1 (0-1, 0-0, 1- 0) Suomi-Tshekkoslovakia 0-5 (0-0, 0- 3, 0- 2) Länsi-Saksa- Suomi 2-7 (0-3, 1- 0, 1-4) Neuvostoliitto-Suomi 10-1 (5- 1, 1- 0, 4-0) USA-Suomi 3- 7 (1- 1, 1- 3, 1- 3) Ruotsi-Suomi 2- 1 (0-0, 2- 0, 0-1) Tshekkoslovakia- Suomi 4-2 (2- 1, 1- 1, 1- 0) Sarj ataulukko euvostoliitto 10 8 1 1 77-24 17 Tshekkoslovakia 10 7 1 2 44-20 15 .. 55 54 C-2 1.000 m Lasse Grönlund-Timo Grönlund PM 4.15,0 Suomen Kanoottiliitto C-2 10.000 m Rudolf ärjänen-Kari Mäkinen PM 47.53,8 K-4 1.000 m Vanajaveden Vesikot Oouko Viita- mäki- Markku Taivainen- Jarmo Liiton puheenjohtaja Juppala-Jorma Lehtosalo) 3.23,6 Erkki Woivalin K-4 10.000 m Vanajaveden Vesikot (Jouko Viita­ Liiton sihteeri mäki- Markku Taivainen- Jarmo Sirkka Louhenranta Juppala-Jorma Lehtosalo) 37.57,2 Liiton valmentaja K-1 4 X 500 m Vanajaveden Vesikot: Jouko Viita­ Heikki Kantola mäki-Jorma Lehtosalo--Markku Taivainen- Jarmo Juppala) 8.45,5

aisel K-l 500 m Irma Ahoiin VeSa 2.36,0 K-l 5.000 m Magga Blomqvist C 26.33,0 K-4 5.000 m Paddlarklubben Canoa (Marianne Woivalin- Inkeri Pirttimaa- Magga Blomqvist- Liisa Markkanen) 2.25,5

Erkki \Voivaljn Nuoret Po/at alle 20 v. Liitto on perustettu 1932, liittynyt SVUL:oon 1962. K-1 5.000 m Reijo Rauhala VeSa 22.21 ,5 Kuuluu perustamisestaan saakka kansainväliseen liittoon Interna­ C-1 5.000 m Timo Grönlund PM 24.54,2 tional Canoe Federation (ICF). K-2 5.000 m Hannu Kojo-Eero Hynninen MiMe 20.16,2 Vuonna 1971 seuroja 21, jäseniä 1.768 miestä, 615 naista, 608 poikaa, C-2 5.000 m Pauli Hakala-Timo Grönlund PM 23 .58,2 246 tyttöä, yhteensä 3.237. K-l 500 m Kari Markkanen C 2.04,8 C-l 500 m Timo Grönlund PM 2.14,2 K-2 500 m Hannu Korjula-Reijo Rauhala VeSa 1.44,2 C-2 500 m Pauli Hakala-Timo Grönlund PM 2.22,5 K-4 500 m Vesisamoilijat (Hannu Korjula-Rei- jo Rauhala-Heikki Patomo-Esko Suomen mestarit v. 1970 Roine) 1.51,6 K-l 4 X 500 m Vesisamoilijat (Heikki Patomo- Rei­ Yleinen satja jo Rauhala-Esko Roine-Hannu Miehet Korjula) 8.21,8 K-1 500 m Ilkka ummisto TM 1.58,0 K-1 1.000 m Ilkka ummisto TM 3.55,5 Tytöt alle 20 v. K-1 10.000 m Ilkka ummisto TM 45.34,2 K-l 500 m Pirjo Hangaslammi KaMe 2.55,7 K-2 500 m Hannu Korjula- Heikki Mäkelä VeSa 1.39,2 K-2 500 m Anja Myllylä- Marketta Myllylä KaMe 2.23,2 K-2 1.000 m Hannu Korjula- Heikki Mäkelä VeSa 4.00,3 K-2 10.000 m Jouko Viitamäki-Jorma Lehtosalo VaVe 43.22,9 Seuramestaruuskilpailun pisteet v. 1970 C-l 500 m Rudolf ärjänen PM 2.11 ,1 1. Pirkka-Melojat 351 pistettä C-l 1.000 m Timo Grönlund PM 5.08,3 2. Vesisamoilijat 219 C-l 10.000 m Rudolf ärjänen PM 55.28,7 3. Vanajaveden Vesikot 159

57 Juniorien Pohjoismaiset mestaruuskilpailut v. 1970 1. s~ja K-2 500 m Hannu Korjula-Kari Markkanen Suomen Koripalloliitto 1. s~!a K-2 [5.000 m Hannu Korjula-Kari Markkanen 1. sIJa C-1 500 m Timo Grönlund 1. sija C-1 5.000 m Timo Grönlund Liiton kunniapuheenjohtaja 2. s~ja K-1 500 m Hannu Korjula Jussi Lappi-Seppälä 2. sIJa K-l 4 X 500 m Hannu Kojo-Kari Markkanen- Reijo Liiton puheenjohtaja Rauhala-Hannu Korjula Juhani Salmenkylä 3. sija K-1 5.000 m Reijo Rauhala Liiton toiminnanjohtaja 3. sija K-4 500 m Hannu Korjula-Kari Markkanen- Seppo Kairaneva Reijo Rauhala- Hannu Kojo

Juhani Salmenkylä

Liitto on perustettu vuonna 1939, kuulunut SVUL:oon vuodesta 1947 lähtien. Kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Basket- ball Amateur (FIBA). Vuonna 1971 seuroja 285, jäseniä 11.353 miestä, 1.631 naista 10.786 poikaa, 1.827 tyttöä, yhteensä 25.597.

Suomen mestarit 1971 Miehet: Tapion Honka, Espoo Mauno Pennanen, Jyrki Immonen, Ilmari Sandström, Markku Hoikkala, Heikki Kokko, Ari Grönlund, Jussi Keto, Kari Rönn• holm, Matti enonen, Ari Vepsäläinen, Kari Lahti. Pelannut mestaruussarjassa 18 ottelua, joista 15 voittoa ja 3 häviötä, koripisteet 1503- 1270, pisteitä 30.

aiset: Jyväskylän Kiri, Jyväskylä Inkeri Lehtonen, Kaarina Salonen, Pirkko Hakala, Kirsti Lakka, Seija Saaristo, Pirjo Wihinen, Tuulikki Mäkelä, Kaarina Paukkunen,

58 59 Raila Kolehmainen, Kirsti Eräkangas, Marjatta Arkela, Liisa Pit­ känen. Suomen Kuntourheiluliitto Pelannut mestaruussarjassa 14 ottelua, joista 13 voittoa ja 1 häviö, koripisteet 870- 630, pisteitä 26. Liiton puheenjohtaja A-nuoret, pojat, Suomen mestaruus 1971 ratkaistaan 8- 9. 5. 71 Jorma Järvi lopputurnauksessa, jossa ovat mukana seuraavat alku karsinnoista Liiton toiminnanjohtaja selviytyneet joukkueet: Helsingin Kisa-Toverit, Oulun MKY, Rauno Laakso Salon Vilpas, Torpan Pojat.

B-nuoret, pojat, Helsingin MKY, Helsinki Jarmo Laitinen, Asser Lindholm, Tapani Kaskinen, Arto ieminen, Markku Löytönen, Hassan Alkara, Kim Swanljung, Pekka Kosonen, Markku Malinen, Arto Rautiainen, Tapio Huuhka.

A-rytöt, okian Urheilijat, Nokia Pirjo-Riitta Kontiala, Hilkka Vesanto, Eija Mäenpää, Tuula Ketola, Birgit Honkaniemi, Lea Tuominen, Merja ygren, Mervi Manner, Kristiina Salminen, Kaisu Liimatta, Riitta Berg, Helena Lahtinen. Jorma Järvi

Liitto on perustettu 1961 ja liittxnyt SV1!L:~~~ . l96. ~. . . . Liitto kuuluu jäsenenä seuraaVlln kansamväli~11n lilttoihin. ~~er­ national Counsil of Sport and Physical .Educauon (I~SPE), ..Fe?era­ tion Internationale d'Education Physlcue (FIEP) Ja Tyopalkka- urheilun Eurooppa-komitea. . .. Vuonna 1971 seuroja 400, jäseniä 59.315 rruesta, 24.596 naista, 36.007 poikaa, 20.956 tyttöä, yhteensä 141.072.

Suomen Kuntourheiluliiton toiminnassa on vuoden 1970 ~ikana ollut painopiste selvimmin seuraavien asioitten toteuttarrusessa, kokeilemisessa ja edistämisessä:

1) koulutus 2) tutkimus 3) tiedotus- ja julkai~ut.oiminta 4) kansainvälinen t01mmta 5) työpaikkaurheilu

1) Koulutustoimlnnan tarkoit~k~~na o~ kouluttaa päteviä joh- taja- ja ohjaajavoimia se ka·· k ehitt aa uus la koulutusmuotoja huo-

60 61 mioonottaen kuntoliikunnan yleiset tarpeet sekä sen, että kunto­ 5) Työpaikkojen liikuntatoiminta on pä~siassa inform?i:.~a . ja urheilun erikoiskoulutus yliopisto- ja urheiluopistotasolla on saatu tapahtunut kampanjoitten m~.odossa ..Ta.rkoltuksena on lev:lttaa tIe­ käynrustymään. Kuntourheiluliitto vastaa molempien urheilun johto­ toa siitä, että työpaikkojen lukuntatOlmllltaa palveleva~ ~slantu.~te­ opistojen kaksivuotisen liikunnanohjaajakurssin kuntourheilukoulu­ musta ja materiaalia aina organisaatiota ja. käytännön oh)e1t~ n:-yoten tuksesta. Tämän lisäksi järjestetään kuntourheilun johtajakoulutusta on olemassa varsin runsaasti. Sitä on valmIstettu Kuntourhellulutossa sekä kursseja kunnonmittaajille, kuntokoulunohjaajille, työpaikkojen jo vuodesta 1964 lähtien. Informaati~n le~ittämisen ja liiton ja yri~ys­ liikuntatoiminnan suunnittelijoille ja ohjaajille. ten välisen yhteistoiminnan tehostamlseksl on Suomen Kun~ourheilu­ liitto lisäksi perustanut vuonna 1970 ns. TPU-renkaan, )~.hon on 2) Suomen Kuntourheiluliitto on aktiivisesti ollut mukana tutki­ liittynyt jo lähes 200 yritystä eri puolilta Suomea. Vaklllltuneet mustyössä luotettavan informaation saamiseksi liikuntasektorilta. muodot renkaan toiminnalle pyritään luomaan vuoden 1971 aikana. Vuonna 1970 valmistui kuntokoulututkimus, jossa selvitetään kunto­ koulujen merkitystä kuntourheilukentässä. Tutkimuksen tekijöinä ovat tri Ilkka Vuori, tri Pekka Oja ja VO Juhani Ilmarinen.

3) Kuntourheilun kannalta on keskeisenä seikkana tehokkaan informaation jakaminen. Vuonna 1970 on keskitettyä informaatiota pyritty suorittamaan lehdistön sekä radion ja TV:n välityksellä. Toimintaa on merkittävästi tehostanut vuonna 1970 perustettu jär• jestösihteerin virka. Liiton omana julkaisuna ilmestyy Kunnon Lehti, minkä lisäksi liitto kustantaa kirjoja, kirjasia, tutkimusselos­ tuksia, ohjelmia yms. aineistoa kuntoliikunnan alalta.

4) Kuntourheiluliitossa on kiinnitetty viime vuosina kasvavaa huomiota kansainvälisen yhteistoiminnan tehostamiseen ja ylläpitä• miseen molempiin suuntiin tapahtuvan tiedonvälityksen avulla.

Liitto kuuluu jäsenenä kolmeen kansainväli~een järjestöön: - Sport- and Leisure-seminaarin työryhmään" - FIEP:iin (Federation International d'Education Physigue) - Työpaikkaurheilun Eurooppa-komiteaan Liitto oli viime vuonna mukana järjestämässä mm. seuraavia kan- sainvälisiä tilaisuuksia Suomessa: - Liikuntakurssi 1.- 7. 7. 1970 - Pohjoismainen Työpaikkaurheilukokous 9.- 10. 5. 1970 Liitolla oli edustajansa myös seuraavissa Ulkomailla järjestetyissä tilaisuuksissa: - International Recreation Association'in kongressi Geneve~sä 28. 5.-4. 6. 1970 - Eurooppakonferenssi Pariisissa 5.-7. 6. 1970 - Eurooppaneuvoston kokous 13.-14. 4. 1970 Strasbourgissa Lisäksi liiton eri toimintamuotoihin Helsingissä ja/tai Hyvinkäällä on käynyt tutustumassa lukuisa joukko ulkomaisia kunto- ja virkis­ tysliikurman asiantuntijoita.

62 63 A -nuoret: Suomen Käsipalloliitto HJK, Helsinki: Pertti Alaja, Erkki Alaja, Jari Karikivi, Esa Laakso, Seppo Lehtinen, Leif Wärnhjelm, Jyrki Vilppula, Pekka Pentti, Ensio Helimäki, Ari Koskinen, Kenneth uomalainen, Liiton kunniapuheenjohtaja Markku Tolvanen. Risto Orko Liiton puheenjohtaja B-nuoret: Ove Holvikari Sparta, Helsinki: Kari Räsänen, Antti Muurinen, Jukka Arto, Liiton sihteeri Erkki Kalliohuhta, Markku Hyytiä, Henry Cederström, Berthold Mirja Kaukiainen Laszlo, Kaj Strömsten, Jarmo Torri, Pertti Ylinentalo, Esa Heino­ nen, Pertti oitso, Jukka Sutinen, Reijo Lahdenmaa.

Ulkopeli Miehet: BK-46, Karjaa: Bjarne Winberg, Kurt Rönnblad, Jan Westerlund, Bo Lundell, Hans Tötterman, Tuomo Haavisto, Osmo Lehmus, Olof Berg, Yrjö Pärnänen, Bo Malmberg, Karl-Gustav Illman. Suomen mestarit 1971 Ove Holvikari Hallipeli Liitto on perustettu 1941, liittynyt SVUL:oon 1957. Miehet: Kuuluu vuodesta 1946 kansainväliseen liittoon Internationale Hand­ Urheilu-Kerho-51, Helsinki: Jorma Herold, Tom Kalima, Paavo ball Federation (IHF), vuonna 1971 seuroja 86, jäseniä 8.396 miestä, Heinonen, ils Laine, Kari Lehtolainen, Kaj österberg, Aulis 2.164 naista, 5.385 poikaa, 1.354 tyttöä, yhteensä 17.299. Molander, Aarre Klinga, Raimo Bamberg, Jorma Hagman, Lauri Lintonen, Teuvo Sirtamo, Timo Tuominen, Antti Ruusuvaara, Timo Etelälahti, Lauri Ravander ja Timo ylund.

Naiset: Haukat, Helsinki: Lisbeth Sandström, Monica Schoultz, Tuula Lindholm, Marjatta Sipi, Maire Eräkanto, Pia Viertonen, Tiina Suomen mestarit 1970 Siimeslehto, Tuula Römberg, Sirpa Wallenius ja Maija Kontio. Hallipeli Miehet: Urheilu-Kerho-51, Helsinki: Jorma Herold, Tom Kalima, ils L~e, Kar~ Lehtolainen, Kaj Österberg, Aulis Molander, Aarre J

64 65 5 SVUL 5 km 45 v. Suomen Kävelyurheiluliitto SM 1970 Paavo Saira HKV 26.58,0 10 km 20 v. SM 1970 eppo Pollari Turun Kilpaveljet 55.41,2 Liiton puheenjohtaja Jalmari Pöllä1len 10 km A-poJat SM 1970 Reima Salonen Taivassalon Tahti 55.41,0

5 km B-pojat SM 1970 Reima Salonen Taivassalon Tahti 26.41,4

3 km naiset SM 1970 Riitta Lahtinen Tuuloksen Tuhti 19.17,0

3 km A-rytöt SM 1970 Paula Rämö Turun Kilpaveljet 21.37,0

3 km B-rytöt SM 1970 Pirkko Pollari Turun Kilpaveljet 19.17,0 Jalmari Pöllänen Muut viralliset ennätykset Liitto on perustettu 1961, liittyi SVUL:oon 1967. 3 km 1962 Martti Hokkanen Kangasniemen Urheilijat 12.48,2 Liitto kuuluu kansainväliseen liittoon IAAF Suomen Urheiluliiton 21.23,4 välityksellä. 5 km 1962 Martti Hokkanen Kangasniemen Urheilijat 10 km 1963 Pentti Kallionpää Turun Urheiluliitto 44.02,4 Vuonna 1971 seuroja 10, jäseniä 249 miestä, 33 naista, 174 poikaa, 1.14.16,0 23 tyttöä, yhteensä 479. 15 km 1958 Paavo Saira Viipurin rheilijat 30 km 1968 Daniel Björkgren IF Femman 2.34.21,8 5 km naiset Kristiina Rintala Turun Kilpaveljet 32.1 8,0 3 km naiset Pirkko Pollari Turun Kilpaveljet 18.31 ,0

Mestarit ja ennätykset 20 km SM 1970 Paavo Pohjolainen Pitäjänmäen Tarmo 1.48.54,8 SE 1964 Martti Hokkanen Kangasniemen Urheilijat 1.35.11,0 50 km SM 1970 Paavo Pohjolainen Pitäjänmäen Tarmo 4.46.34,8 SE 1964 Paavo Saira HKV 4.43.08,0 20 km ikä",. 35 v. SM 1970 Olavi Väisänen Lahden rheilijat 1.58.33,4

66 67 Suomen Lentopalloliitto Ikämiehet Kimmo, Lahti: Raimo Huotari, Juhani Kesseli, Pekka Laaksonen, Aimo Lahti, Tauno Lahti, Juhani Laine, Kauko Siltanen, Pentti Liiton kunniapuheenjohtaja Utriainen, Heino Valkonen. Valmentaja: Malminheimo. Heikki Kouri tloret: Liiton puheenjohtaja Seppo Hieta A-pojat (20 v.) Liiton toiminnanjohtaja Kuopion MKYU, Kuopio: Matti Ahonen, Jouko Hyttinen, Jouko Pentti Vlasojf Juvonen, Pauli Jäntti, Ilpo Piiroinen, Erkki Roivainen, Jukka Seppo­ Liiton päävalmentaja nen, Ari Toivainen, Eero Vilpponen. Valmentaja: Kauko Räisänen. Kainu Mikkola A -tytöt (20 v.) Saarijärven Pullistus, Saarijärvi: Leena Eerola, Ulla Hakasalo, Taimi Hiironen, Elise Immonen, Saara Immonen, Arja Kuhho, Tuula Ojalehto. Valmentaja: Toivo Hiironen.

B-pojat ( 17 v. ) Kurikan Ryhti, 1 urikka: Seppo Kallio, Pekka Latvasalo, Pentti Seppo Hieta Lindfors, Pekka Parkkonen, Jorma Rajala, Erkki Saranpää, Seppo Vähämäki. Valmentaja: L. Nevanen. Liitto on perustettu 1959, liittynyt SVUL:oon 1961. Kuuluu vuodesta 1963 Kansainväliseen Lentopalloliittoon Federation Suomen mestarit 1971 Internationale de Volleyball (FIVB). Miehet Vuonna 1971 seuroja 609, jäseniä 31.600 miestä, 10.958 naista, 17.848 poikaa, 7.219 tyttöä, yhteensä 67.625. Luolajan Kajastus, Hämeenlinna: Heikki Heino, Reino Heino, Toivo Laakso, Erkki Mattila, Mikko Mäkinen, Teuvo Mölsä, Matti Paana­ nen, Markku Palomäki, Kalevi Roisko, Raimo Salminen, Jouko Siira. Valmentaja: Olavi Ruusunen.

Naiset Helsingin Elite, Helsinki: Anne Hovi, Vieno Kauhanen, Irmeli Leinonen, Marja-Liisa Leinonen, Inkeri OIkkonen, Maija Palomäki, Suomen m estarit 1970 Sinikka Pylkkänen, Kirsi Saarikangas, Maire Teinilä, Marjut Vainio, Pirjo Valasti, Tarja Vehmaslahti. Valmentaja: Maire Teinilä. Miehet Luolajan Kajastus, Hämeenlinna: Heikki Heino, Reino Heino, Toivo lkäJJliehet Laakso, Erkki Mattila, Mikko Mäkinen, Jukka Palomäki, Markku Poliisien Palloseura, Helsinki: Teuvo Hirvonen, Kauko Koskela, Palomäki, Kalevi Roisko, Jouko Siira. Valmentaja: Olavi Ruusunen. Unto Laurila, Matti ousiainen, Raimo Ovaska, Onni Pesonen, Yrjö Raivuori, Olavi Tiainen. Valmentaja: V. Hyytiäinen. Naiset Wartt~, He~sinki: B ~rbara ~o~.sten, Ilmi Haimi, Raija Hansen, Mirja Nuoret Har~hi~, Pirkko Lallle, KnstHna Malvela, Anja Ojanen, Arja-Terttu A-pojat (20 v. ) Patnkalllen, Hannele Prosi, Seija Salminen, Merja Wickström. Kuopion MKYU, Kuopio: Matti Ahonen, Jouko Hyttinen, Jouko Valmentaja: Raimo Peltonen. Juvonen, Pauli Jäntti, Jouni Parkkali, Jyrki Rautakoski, ~ rkki

68 69 Roivainen, Jukka Sepponen, Ari Toivainen. Valmentaja: Martti Suomen Luisteluliitto Jäntti.

A-tytöt (20 v. ) Helsingin Elite, Helsinki: Sirpa Astala, Anne Hovi, Marja-Liisa Liiton puheenjohtaja Laesvuo, Inkeri OIkkonen, Maija Palomäki, Leena Raassina, Anneli Aarno Pajunen Roos, Kirsi Saarikangas, Marjut Vainio, Tarja Vehmaslahti. Val­ Liiton toiminnanjohtaja mentaja: Maire Teinilä. Pentti Peltoperä

B-po/at ( 17 v.) Kauhava Visa, Kauhava: Heikki Kallio, Reijo Kalliokoski, Pauli Kankaanpää, Lassi Kujanpää, Markku Kuutti, Kari Luostari, Tari Mäntylä, Jukka Pernaa, Pauli Perttula, Pekka Toppari. Valmentaja: Lasse Ekman.

Aarno Pajunen

Liitto on perustettu 1908, liittyn~ SVUL.:oon ~?47. . Kuuluu vuodesta 1908 kansainvähseen LUlsteluli!ttoon, InternatlOnal Skating Union (ISU). . Vuonna 1971 seuroja 61, jäseOlä 2.169 miestä, 736 naista, 4.660 poikaa, 2.545 tyttöä, yhteensä 10.110.

Mestarit ja ennätykset (X = kansainvälinen ennätys)

500 1JI SM 1971 Seppo Hänninen, Outokummun Partio 40,6 SE 1971 Seppo Hänninen, Outokummun Part~o 39,6 X 1970 Seppo Hänninen, Outokummun Partio 39,50 ME 1971 Erhard Keller, Länsi-Saksa 38,42

1000 1Jl SM 1971 Seppo Hänninen, Outokumm~n Partio 1.25,8 SE 1969 Kimmo Koskinen, Lahden ReIpas 1.22,2

71 70

------X 1971 Seppo Hänninen, Outokummun Partio 1.21,7 1500111 ME 1971 Ard Schenk, Hollanti 1.18,8 SM 1971 Tuula Vilkas, Karstulan Kiva 2.30,9 2.26,1 1500 JlJ SE 1971 Tuula Vilkas, Karstulan K iva...... X 1968 Kaija Mustonen, Helsingin LUlstmklltajat 2.20,1 SM 1971 Kimmo 1 oskinen, Lahden Reipas 2.11,4 ME 1971 Stien Kaiser, Hollanti 2.15,8 SE 1969 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas 2.07,4 X 1970 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas 2.04,9 3000 JlJ ME 1971 Ard Schenk, Hollanti 1.58,7 SM 1971 Tuula Vilkas, 1 arstulan Kiva 5.17,9 3000 111 SE 1971 Tuula Vilkas, Karstulan Kiva...... 5.11,9 X 1968 Kaija Mustonen, Helsingin LUlstJnklltajat 5.00,7 SE 1969 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas 4.25,1 ME 1971 Stien Kaiser, Hollanti 4.46,5 X 1970 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas 4.23,0 ME 1971 Ard Schenk, Hollanti 4.12,6 Yhteispistee!

5000 II/ SM 1971 Tuula Vilkas, Karstulan Kiva...... 200,483 197,016 SM 1971 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas SE 1968 Kaija Mustonen, Hels~ng~n Lu~st~nk~~ta.1a.t 7.58,3 X 1968 Kaija Mustonen, Hel~lllg 111 LUlstln kll taj at 188,500 SE 1969 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas 7.31,7 ME 1971 Stien Kaiser, Hollanti 182, 817 X 1970 Kimmo 1 oskinen, Lahden Reipas 7.22,1 ME 1971 Ard Schenk, Hollanti 7.12,0 Miesten EM-kilpailut Heerenveen 23-~4. 1. 1971 10000 JJJ Raimo Hietala (12) pisteet 181,377 (Laplll Lukko) Miesten MM-kilpailut Göteborgissa 13~ 14. 2. 1971 SM 1971 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas 16.22,7 Raimo Hietala (14) pisteet 180,973 (Laplll Lukko) E 1970 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas 15.39,4 X 1970 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas 15.39,4 ME 1971 Ard Schenk, Hollanti aisten EM-kilpailut Leningrad 30- 31. 1. 19~1 14.55,9 Tuula Vilkas (15) pisteet 207,437 (Karstulan Kiva) Yhteispisteet aisten MM-kilpailut Helsinki 6- 7.2. 1971 . SM 1971 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas Tuula Vilkas (9) pisteet 198,166 (Kars~~n Kiva) ... 182,765 Anneli Repola (15) pisteet 201,016 (SeinajOen Urheihjat) SE 1969 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas 176,302 X 1969 Kimmo Koskinen, Lahden Reipas 176,302 ME 1971 Ard Schenk, Hollanti Suomen Luisteluliitto järjesti yhdessä Suome~. Kunto~ .r~eiluliiton 168,248 kanssa, Kansakoulunuorison Liikuntaka.svatusluton ~yotav~lk~tta­ aiset mana 1971 kuntoluistelutempauksen, jonka kes~oaika 011 koko helmikuu. Luisteltava matka 1000 metriä ja huollmatta huonoista 500 Jll sää- ja jääolosuhteista kirjattiin suorituksia noin 500.000. SM 1971 Anneli Repola, Seinäjoen Urheilijat 48,2 SE 1971 Arja Kantola, Lapin Lukko 45,6 X 1971 Arja Kantola, Lapin Lukko 44,64 Kalevan Maljan pisteet 1971 ME 1971 Anne Henning, USA 42,75 1. Seinäjoen Urheilijat 40 8. Oulun Luistelukerho 6 27 9. Porin Tarmo 6 1000 tIJ 2. Helsingin Luistinkiitäjät 3. Karstulan Kiva 20 10. KOO-VEE 5 SM 1971 Anneli Repola, Seinäjoen Urheilijat 1.39,5 4. Joensuun Kataja 11 11. Sinkki-Sepot 4 SE 1968 Kaija Mustonen, Helsingin Luistinkiitäjät 1.35,0 5. Lapin Lukko 10 12. Turun Urheiluliitto 2 X 1971 Tuula Vilkas, Karstulan Kiva 1.31,4 6. Outokummun Partio 7 Pälkäneen Lukko 2 ME 1971 Ludmila Titova, L 1.27,7 Lahden Reipas 7 14. Vaajakosken Terä 1

72 73 Suomen Maahockeyliitto Juniorien hallisarjan voittaja 1970 . Hocbi (Leo Turunen, Jorma Nyman, Esa Tsurkka, Jukka K:0skwen, Kari yman, Kari Surola, ~ole:vi Keskiaho, Paavo SUUl, Rauno Surola, Boris Pansheim, Paul! Lwdholm). Liiton puheenjohtaja Cyril W . Reincke Euroopan Cup 1970 Liiton toiminnanjohtaja Suomen ottelut Markku Voutilainen Belgia-Suomi 1-0 Suomi-Skotlanti 1- 0 Suomi- Sveitsi 0-0 Suomi-Unkari 1-0 Suomi-Sveitsi (uusintaottelu) 0- 0 Suomi- Tshekkoslovakia 0- 0 Italia-Suomi 3-0 Skotlanti-Suomi 4-1

Cyril W. Reincke

Liitto on perustettu 1950, liittynyt SVUL:oon 1970. Kuuluu kansainvälisiin liittoihin Federation Internationale de Hockey (FIH) ja Federation Europeenne de Hockey (FEH). Vuonna 1971 seuroja 15, jäseniä 995 miestä, 118 naista, 1.098 poikaa, 119 tyttöä, yhteensä 2.330.

Suomen mestari 1970 Huovit (Veikko Jerkku, Pertti Malin, Mauno Mustonen, Matti Olkku, Bo Peltonen, Kalevi Pirkola, Kauko Rautiainen, Kalevi Ruuttu, Olavi Ruuttu, Teuvo Ruuttu, ils Stenbäck, Tapio Tanni­ nen, Matti Vikkelä, Seppo Vilhu, Seppo Yliluoma). Hallisarjan voittaja 1970 Helsingin Jalkapalloklubi (Olli Viilma, Kari Kinnunen, Jyrki Mal­ mio, Juhani Aaltonen, Keijo Puhakka, Jorma Rikala, Tapio Raunio, Antti Ravi, Hannu Kyllästinen, Esa Willberg, Kalevi Vanhanen, Tom Kalima).

74 75 Suomen Miekkailuliitto Suomen Moottoriliitto

LiitOn puheenjohtaja Liiton puheenjohtaja Erkki Kerttula Arne Berner Liiton sihteeri Liiton toiminnanjohtaja Vesa Ilomäki Aadolf LemfJletti

Arne Berner Erkki Kerttula

Liitto on perustettu 1931, liittynyt SVUL:oon 1947. Liitto on perustettu 1922, liittynyt SVUL:oon 1963. Ku~luu vuodesta 1931 kansainväliseen liittoon Federation Inter­ Kuuluu perustamisvuodesta 1922 kansainväliseen liittoon Federation natlOnale d'Eserime. Internationale Motoeycliste (F.I.M.). Vuonn~ .. 1971 seuroja 11, jäseniä 375 miestä, 185 naista, 108 poikaa Vuonna 1971 seuroja 66, jäseniä 5.793 miestä, 424 naista, 835 poikaa, 88 tyttoa, yhteensä 756. ' 18 tyttöä, yhteensä 7.070.

Säilä: Nils-Robert Sjöblom, HFM KaIpa: Robert B1omquist, HFM Suomen mestarit 1970 Floretti, naiset: Marja-Liisa Vihavainen HFM Floretti, miehet: ils-Robert Sjöblom, HFM TT, alle 500 em3 Martti Pesonen, HyMK TT, alle 350 em3 Martti Pesonen, HyMK Joukkue TT, alle 250 em3 Jarno Saarinen, TMK 3 Florett~-!oukkue, m~ehet: MM (Poranen, Varjo, Lauhio, Halme) TT, alle 125 em Matti Salonen, TMS Florerr:-Joukkue, na.ts~t: ~FM (Liusvaara:Gallen, Lindeman, Moulin) TT, sivuv. lk. Pentti Laaksonen - Hannu Laitinen, HMS KaIRa-Joukkue: Helsmgm 5-ottelijat (Aho, Hurme, Hotanen Sal- mmen, Ketelä) , Motoeross, alle 500 em3 Jaakko Lehmuskoski, TMI Motoeross, alle 250 em3 Juha Tirinen, HGGMK Nuoret Motoeross, joukkue Turun Moottorikerho KaIpa: Esko Halme, MM (Jaakko Lehmuskoski, Jyrki Storm ja Tapio Floretti, tytöt: Kirsti Timonen HFM Rautalammi) Floretti, pojat: Jussi Wirta, HFM . Maarata, kilpak. alle 500 em3 Matti Olin, sMK

76 77 Maarata, urh.koneet yli 175 em~ Ilkka Heinäaho, KonnMK Kansainvälinen 6 päivän ajo 1970 . Maarata, urh.koneet alle 175 'cm3 Reino Santala, KouvMK vansallisuuksien J' oukkuekilpailu - T~?phee Monillal, 10. tila, 3 .1"- til R M 11 Vilho Salakka, peedway, alle 500 cm Kal~vi Lahtinen, TaMK J ouko Laaksone~, M~uri ~ent ä, elJo y ys, 3 Jäärata, yli ~175 em Pentti Korhonen: KonnMK Yrjö iinikoski Ja KaI Levanen. . 1 Jäärata, alle 175 em3 Olavi Peltonen, P-BMK H opeavaaslJou.. kk u el'den kilpailu - Vase de Argent Internauona,. . H . Jäärata, sivuv. lk. - Jaakko Kojo - ils Söderblom, HMK 8. tila, Harto Helin, Juhani Rantanen, Pauli OvaskaJDen ja arrl 3 Luotettavuusajo, yli 175 cm Pekka Sie~aneri', EMK Halkonen. Luotettavuusajo, alle 175 em3 Juhani Rantanen, H66MK Luotettavuusajo, alle 125 em3 Mauri Penttilä, HyMK Luotettavuusajo, alle 100 cm3 Olavi Vainio, HyMK Luotettavuusajo, joukkue Helsingin Moottorikerho (Vilho Salakka, Harri HaIkonen Ja Harto Helin) Trial, Yrjö Vesterinen, HMMK Trial, joukkue Helsingin Moottorimieskerho (Yrjö Vesterinen, Tuomo Välisalo ja Tarmo Välisalo) Moottorikelkka, alle 500 cm3 Kalevi Vehkonen, HTM Moottorikeikka, alle 350 emS Heikki Mikkola, HyMK Moottorikelkka, alle 250 em3 Kalevi Vehkonen, HTM Suomen Cup 1970 Speedway, urh.koneet Seppo Salokangas, HyMK Jääspeedway, urh.koneet Ilkka Heinäaho, KonnMK Nuorten mestarit 1970 Trial Harri Hirnmanen, HMK Pohjoismaiden mestarit 1970 Trial Pertti Luhtasuo, HMK Maailmanmestaruussijoitukset 1970 TT, alle 250 em3 Jarno Saarinen, TMK 4. tilal TT, alle 350 em3 Martti Pesonen, HyMK, 5. tila TT, alle 500 cm3 Martti Pesonen, HyMK, 9. tila Motoeross, alle 250 em3 Heikki Mikkola, HyMK, 4. tila Motocross, joukkue alle 250 em3 - Trophee des Nations, MM-pronssi­ mitali, Heikki Mikkola, Kalevi Vehkonen, Reino Hahl, Juha Tirinen ja Jyrki Storm. Euroopanmestaruussijoitukset 1970 Luotettavuusajo, alle 175 em3 Rolf Eklund, HMK, EM-pronssimitali Luotettavuusajo, alle 125 em3 Jouko Laaksonen, 5. tila Trial, Pertti Luhtasuo, HMK, 9. tila

78 79

------Suomen Moottoriveneliitto Ratakilpailttt: OA Per-Erik Brandt OC Veikko Piironen Liiton puheenjohtaja AM Kurt Holmberg Matti O. Rutlskanen BM Seppo Mäkeläinen Liiton toiminnanjohtaja K1 Raimo Nevanperä Olavi Hämäläinen K2 Tage Gustafsson K3 Kurt Jansson 3A1 Reijo Purje 3A2 Jussi Massala 3D Mikael Winogradoff Pohjoismaiden mestarit 1971 Luokka 3A2 1. Leo Luukkanen - Jarmo Kosonen, SuolT~i 2. Hannu Forsander - Magnus Borg, SuomI 3. Erkki Pentti - Kim Karvinen, Suomi . 3C 1. Pentti Fabritius - Harry Fabritius, SuomI Matti O. Ruuskanen 2. Erkki Pentti - Kim Karvinen, uomi Liitto on perustettu 1938, liittynyt SVUL:oon 1965. EM-kilpailut 1971 Kuuluu perustamisvuodesta 1938 kansainväliseen liittoon Union Internationale Motonautique (UIM). Luokka OA 2. Per-Erik Brapdt, Suomi Vuonna 1971 seuroja 73, jäseniä 13.988 miestä, 1.368 naista, 683 poikaa, 211 tyttöä, yhteensä 16.250. 6. Jorma Hämäläinen, Suomi SD 4. Pentti Aminoff, SuomI

Suomen mestarit 1970

Matkakilpailut : Luokka K1 Raimo evanperä - Pekka Tarkka K2 Pertti Soini - Pentti Peljamo K3 Göran Björkell - Lars Björkell 3A1 Reijo Purje - Arto Salminen 3A2 J ommi Salomaa - Aimo Wirtanen 3B Paavo Tuunanen - Erkki Tuunanen 3DU Mikael Winogradoff - Risto Vainio 3DI Esa Laukka - Matti ykänen

80 81 6 SVUL voimistelijat. Tanhumestaruus tuli nuorimmassa sarjassa Kallion Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto aisvoimistelijoille, keskimmäisessä sarjassa Ruoveden aisvolmlS­ telijoille ja vanhimmassa sarjassa Rajamäen Naisvoimistelijoille.

Näytökset Liiton puheenjohtaja SNLLssa ei kilpailutoiminnalla ole samaa merkitystä kuin muissa Liisa Orko liitoissa. Voimistelunäytökset toimivat kannustimina. Päänäytös Liiton toiminnanjohtaja pidetään marraskuussa ns. Naisvoimistelupäivänä Helsingissä; Anna Ki1ll11lnm samana päivänä myös maaseudulla järjestetään näytöksiä. Toinen tilaisuus, jossa maan valiot ovat esiintyjinä on joukkuevoimistelu- ja tanhumestaruuskilpailujen yhteydessä pidettävä liikuntajuhla.

Yhteistyö ulkomaiden kanssa Suhteita ulkomaille hoidetaan sekä opettaja- ja oppilasvaihdolla että näytöskiertueilla. Viime vuonna vieraili suomalaisia opettajia Itävallassa, Sveitsissä ja Saksassa opettamassa suomalaista voimistelua. Kiel-viikolla esiintyi Turun aisvoimistelijat ja Kiel-akatemiassa opetti lehtori Pirkko Vilppunen. Ala-Saksin kiertueella edusti Kotkan Naisvoimistelijat suomalaista voimistelua. Suomessa oli opettajia Liisa Orka Tsekkoslovakiasta. Kisakalliossa 26. 7.-1. 8. järjestettyyn tyttöjen liikunta- ja rytmiikka kurssiin osallistui Pohjolan Voimisteluliiton Liitto on perustettu 1896, liittynyt SVUL:oon 1948. vaihto-oppilaina 2 norjalaista ja 4 tanskalaista tyttöä. Suomesta oli Kuuluu Uuden Voimistelun Kansainväliseen liittoon (LiGymM) ja vastaavasti tyttöjä Ruotsin kursseilla vaihto-oppilaina. lnternational Association of Physical Education and Sports for Girls and Women (IAPESGW). Vuonna 1971 seuroja 352, jäseniä 33.736 naista, 21.309 tyttöä, yhteensä 55.045.

KurssitoiflJinta S LL järjesti 29 koulutus-, virkistys- ja erikoiskurssia, joihin osallistui 1504 voimistelijaa. Uusia ohjaajia koulutettiin 250. Virkis­ tyskursseilla hoidetaan sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa. Syk­ syisin liikutaan ruskakursseilla, talvisin hiihto kursseilla ja kesäisin voimistelukursseilla.

Kilpailut J oukkuevoimistelu- ja tanhumestaruuskilpailut pidettiin Riihi­ mäellä 6-7. 6. Kilpailuissa oli mukana 86 joukkuetta. Voimistelun mestaruuden vei sarjassa alle 12-vuotiaat Vaasan aisvoimistelijat, sarjassa alle 15-vuotiaat Seinäjoen Naisvoimistelijat, sarjassa yli 15-vuotiaat A-osa Vaasan aisvoimistelijat ja B-osa Jyväskylän ais- , .'

83 82 Toiminta seuroissa Liikuntatilaisuuksia JarJestettiin 32140 kaikkiaan 1145 johtajan Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto voimin. Tähän lukuun ei vielä kuulu ne 8593 kurssi vuorokautta, jotka työllistivät 1504 kurssilaista. Liiton kunniapuheenjohtaja SNLL 75-vtlotias Uolevi Poppi1ls Vuonna 1971 S LL täyttää 75 vuotta ja liiton äänenkannattaja Liiton puheenjohtaja Kisakenttä 60 vuotta. Tapauksia juhlitaan Nuorten Suurkisojen Seppo Konttinen yhteydessä, jonne 4000 liiton tyttöä tulee esittämään kenttänäytöksiä Liiton sihteeri ja antamaan yksityisnäytöksiä. Virallinen pääjuhla pidetään marras­ Pauli R1Ihanen kuun aisvoimistelupäivänä, jolloin myös ratkotaan joukkuevoi­ mistelun ja tanhun mestaruudet.

Seppo Konttinen

Liitto on perustettu 1948, liittynyt SVUL:oon 1962. Kuuluu vuodesta 1948 perustaja jäsenenä kansainväliseen liittoon Kukamitali ruon Internationale Pcntathlon Moderne et Biathlon (UIPMB). HY-V-On. Vuonna 1971 seuroja 6, joissa jäseniä 208 miestä, 17 naista, 31 poikaa, alusasuille yhteensä 255 ja 2 järjestöä, joissa 35.000 miesjäsentä.

Maailmanlaajuisessa tekstiilituotteiden laatukilpailussa, Suomen mestarit 1970 jonka järjestäjä on belgialainen Monde Selection, jaettiin alusvaatesarjassa vuonna 1970 ainoastaan yksi kultamitali. Sen sai HYVON-Kudeneu/e Oy 5-ottelu COLORI-a/usasuillaan. Tässä sarjassa eivät yleinen sarja muut yltäneet edes hopealle tai pronssille. Martti Mälkki Lahden ykyaikaiset 5-ottelijat

HWON YLLÄ HWON OLLA B-sarja *1961-1971 Matti Mörsky Hgin ykyaikaiset 5-ottelij at HWON -Kuc:leneule Oy 4-ottelu HANKO - SALO - HAUKIPUDAS 1artti Mälkki Lahden ykyaikaiset 5-ottelijat

84 85 3-ottelu Suomen Nyrkkeilyliitto Yleinen salja Esko aIra Hgin ykyaikaiset 5-ottelijat

21 v Liiton puheenjohtaja Valle Resko Pekka Pääkkönen Lahden ykyaikaiset 5-ottelijat Liiton toiminnanjohtaja 35 v Atle Salokallgas Pentti Sotkasiira UudJP Maaottelu Suomi-Viro Tall innassa 26738-30854

Valle Resko

Liitto on perustettu 1923, liittynyt SVUL:oon 1935. Kuuluu vuodesta 1926 kansainväliseen amatöörinyrkkeilyljjttoon URHEILUVÄEN Association Internationale de Boxe Amateur ( IBA), vuodesta 1950 pohjoismaiseen liittoon ordisk Bokse Union ( BU) ja vuodesta SUOSIOSSA 1970 Euroopan Amatöörinyrkkeilyliittoon European Amateur Toimistonhoitaja Senni Haukiala Boxing Association (EABA). Matka-Kalevassa on erikoistunut ur­ Vuonna 1971 seuroja 106, jäseniä 4.685 miestä, 332 naista, 3.269 heilujoukkueiden ryhmä- ja edustus­ poikaa, 281 tyttöä, yhteensä 8.567. matkojen järjestämiseen. Hänen mo­ nivuotinen kokemuksensa ja toimis­ tomme apu on Teidän käytettävis• sänne, kun suunnittelette koti- tai ulkomaisia kilpailumatkoja. Suomen mestarit 1970 Tervetuloa iloisin matkasuunnitelmin toimistoomme. Lupaamme tehdä 48 kg Reijo Iltanen, Tampereen Voimailuseura parhaamme kaikissa matkustami­ 51 kg Arto Helander, Tampereen Voimailuseura seen liittyvissä asioissa. 54 kg Aarno Laukkanen, Tampereen Voimailuseura 57 kg Jouko Lindbergh, Tampereen Voimailuseura 60 kg Raimo Kyöperi, Tampereen Voimailuseura 63,5 kg Pentti Saarman, Hämeenlinnan Kisa 67 kg Arto Nilsson, Tapanilan Erä 71 kg Mikko Saarinen, Salon Viesti 75 kg Pertti Kaijanlaakso, Torpan Pojat "JOENSUU, 'IJYVÄSKYLÄ~~~~~, KOTKA, KOUVOLA~ä~,~I LAHTIR~~~, LOHJA, OULU , TAMPERE, TURKU 81 kg Kaj opanen, Helsingin Työväen yrkkeilijät Raskas Pekka Valtari, Lahden Laaki

86 87 Nuorten mestarit Pohjoismaiset mestaruuskilpailut Helsingissä 2-3. 4. 48 kg Arto Hautamäki, Viipurin yrkkeilijät Mestarit: 51 kg Heikki Vilander, Jyväskylän Nyrkkeilijät 54 kg Ilkka Hietanen, Jämsän Kisailijat 51 kg Arto Helander, Tampereen Voimailuseura 57 kg Pauli Törmä, Tampereen Voimailuseura 60 kg Raimo Kyöperi, Tampereen Voimailuseura 60 kg Jorma Välimäki, Ykspihlajan Reima 67 kg Arto Nilsson, Tapanilan Erä 63,5 kg Arto Varinen, Kuopion Riento 71 kg Mikko Saarinen, Salon Viesti 67 kg Alf Qvarnström, Viipurin Nyrkkeilijät 75 kg Pertti Kaijanlaakso, Torpan Pojat 71 kg Jorma Markkio, Kuopion Riento Hopeamitali : 75 kg Rauli Häkkilä, Lohjan Voimailijat 81 kg Kari Pikkujämsä, Turun Weikot 48 kg Reijo Iltanen, Tampereen Voimailuseura Raskas 63,5 kg Pentti aarman, Hämeenlinnan Kisa Raskas Pekka Valtari, Lahden Laaki

Prot1ssimitali: 54 kg Aarno Laukkanen, Tampereen Voimailu seura 57 kg Jouko Lindbergh, Tampereen Voimailuseu~~. Suomen B-mestarit 81 kg } aj Nopanen, Helsingin Työväen Nyrkketllpt 57 kg Pentti Konttinen, Tapanilan E rä 60 kg Raimo Kyöperi, Tampereen Voimailuseura 63,5 kg Raine Salo, Vaasan Työväen yrkkeilijät 67 kg Risto Kopra, Helsingin yrkkeilijät • E-jakelukeskukset pal.velevat 71 kg Seppo Saarinen, Vammalan Seudun Voima elutie E-myym ä löit~ . Ne hOitavat. 75 kg Pekka Teriö, Jyväskylän yrkkeilijät Jak tavaran hankinnan, vara tOl~- 81 kg Juha Lyly, Tapanilan Erä hrnyt - nin ja kuljetukset jo~ s t~ ~as tJ, on 1y hen I.,J !. aikaa ja kusta~nu~sla. saas- Raskas Tauno Kekki, Jyväskylän Työväen yrkkeilijät täen. Tämä kaikki kOitu u pa1 V elu kuluttajan eduksi monella -- 1-- · -- tavalla: E-myymälöissä on E-ffiVVl'lla OISSa tarkoin valittu a)anmukal.nen ,J ,J~hJl..JI.. tu t tuotevalikOim a Ja kuluttajalle te os n u ystävällinen hintata o. K ultahansikasturna j aiset (Liiton nuorten mestaruuskilpailut) arat entistäkin E-jakelukeskukset hankkivat Tuore tav . myö tuoretavarat: ~Jan­ 48 kg Reijo Iltanen, Tampereen Voimailuseura tuoreemplna mukaisten kylmatilo!en, . 51 kg Arto Helander, Tampereen Voimailuseura - älästä uu ien pakkauskon~lden J~ 54 kg Pauli Törmä, Tampereen Voimailuseura E myym tarkoin suunmteltuJen kulj e:. 57 kg Juhani Veijanen, Jyväskylän yrkkeilijät ~::~~!~~;; tusreittien ansiosta E-myyma- 60 kg Rainer Sarnas, Viipurin yrkkeilijät löiden tuoretavarat ovat ~ todella tuoreita. 63,5 kg Markku Lindholm, Hyvinkään 1 yrkkeilyseura 67 kg Alf Qvarnström, Viipurin Nyrkkeilijät 71 kg Jukka Teriö, J yväskylän yrkkeilijät 75 kg Rauli Häkkilä, Nivalan Urheilijat 81 kg Pekka aarinen Porin Pyrintö WottomUSOSf1Jjell osoite Raskas E MYYMÄLÄT - CENTRUM ' . 88 89 Suomen Painiliitto Vapaapaini 48 kg Soini Kauppinen, Suolahden Urho (TUL) 52 kg Reino Salimäki, Seinäjoen Paini-Miehet 57 kg Ilmari Maunula, Nurmon Jymy Liiton puheenjohtaja 62 kg Jorma Liimatainen, Heinolan Isku Esko Kossila 68 kg Markku Hanski, Kotkan Painimiehet Liiton toiminnanjohtaja 74 kg Antti Leppänen, Heinolan Isku Onni 5 irenius 82 kg Pentti Punkari, Hallan Visa 90 kg Matti Laakso, Oulun Pyrintö 100 kg Martti Niemi, Nurmon Jymy yli 100 kg Aimo Mäenpää, Oulun Pyrintö

Suomen mestarit 1971 Kreikkalais-roo1'llafainen paini 48 kg Soini Kauppinen, Suola?den Urho (TUL) Esko Ka ssila 52 kg Tuomo Kallijärvi, Kemm I~to (-r:UL) 57 kg Pertti Ukkola, Seinäjoen Pauu-Mlehet Liitto on perustettu 1906 kuuluen perustamisestaan lähtien SVUL:oon. 62 kg Martti Laakso, Ilmajoen Kisailijat Kuuluu vuodesta 1923 kansainväliseen liittoon Federation Inter­ nationale Luttle Amateur (FILA). 68 kg Kauno Määttä, O~lun Pyrint~ 74 kg Eero Tapio, Haukiputaan Heitto (TUL) Vuonna 1971 seuroja 122, jäseniä 7.553 miestä, 401 naista, 6.722 82 kg Matti Laakso, Oulun Pyrintö poikaa, 349 tyttöä, yhteensä 15.025. 90 kg Eero Tapola, Myllykosken Kilpa-Veikot 100 kg Aimo Mäenpää, Oulu~ P'yrint~. . yli 100 kg Arje Nadbornik, Helsmgm Palm-Miehet

Suomen mestarit 1970 Kreikkalais-roomalainen paini 48 kg Raimo Hirvonen, Viipurin Voimailijat 52 kg Tuomo Kallijärvi, Kemin Into (TUL) 57 kg Risto Björlin, Kuortaneen Kunto 62 kg Jorma Liimatainen, Heinolan Isku 68 kg Asko Mattila, Veitsiluodon Vastus 74 kg Veikko Lavonen, Voikkaan Urheilu-Veikot 82 kg Matti Laakso, Oulun Pyrintö 90 kg Jorma Penttinen, Jyväskylän Poliisi-Urheilijat 100 kg Aimo Mäenpää, Oulun Pyrintö yli 100 kg Jouko Arffman, Haukiputaan Heitto (TUL)

90 91 Työntö Suomen Painonnostoliitto E 105,5 kg Heikki iemelä 1970 PE 112,5 kg Arne orrback, Ruotsi 1969 ME 130,0 kg V. Krishishin, euvostoliitto 1970 Liiton puheenjohtaja Pekka Kare Yhteistulos Liiton toiminnanjohtaja SE 265,0 kg Veikko Kontinen 1971 Mauri Rau/Janto PE 272,5 kg Arne orrback, Ruotsi 1969 ME 340,0 kg V. Krishishin, euvostoliitto 1970 SM 260,0 kg Heikki iemelä 1970

Sarja 56 kg, punl1errus SE 103,0 kg Erkki Anttila 1971 PE 103,0 kg Erkki Anttila 1971 ME 125,5 kg M. assiri, Iran 1970

Tempaus SE 95,5 kg Yrjö Haatanen 1969 Pekka Kare PE 105,0 kg Bo Gilliusson, Ruotsi 1970 ME 113,5 kg K. Miki, Japani 1968 Liitto on perustettu 1934, liittynyt SVULoon 1934, kuuluu vuodesta 1938 kansainväliseen liittoon Federation Inter­ nationale Halterophile ja pohjoismaiseen liittoon ordiska T yngdlyf­ Työntö tingsförbundet ( TF). SE 118,5 kg Heikki iemelä 1971 Seuroja 223, jäseniä 12.383 miestä, 720 naista 7.067 poikaa, 974 PE 122,5 kg A. orrback, Ruotsi 1967 tyttöä, yhteensä 21.144. ME 150,0 kg M. Nassiri, Iran 1968

Yhteistulos SE 310,0 kg E rkki Anttila 1971 PE 332,5 kg Bo Gilliusson, Ruotsi 1970 - ME 372,5 kg 1. Földi, Unkari 1970 SM 297,5 kg Erkki Anttila 1970 Mestarit ja ennätykset Sarja 60 kg, pUllnerrus Sarja 52 kg, pUt1nerrtls SE 116,0 kg Kai Solajärvi 1970 SE 83,5 kg Veikko Kontinen 1971 PE 116,0 kg Kai Solajärvi 1970 PE 83,S kg Veikko Kontinen 1971 ME 137,0 kg 1. Földi, Unkari 1971 ME 114,0 kg A. Gnatov, Neuvostoliitto 1970 Tempaus Tempaus SE 83,0 kg Veikko 1 ontinen 1971 SE 107,5 kg Matti Eskelinen 1965 PE 83,0 kg Veikko K ntinen 1971 PEl 107,5 kg Matti Eskelinen 1965 ME 100,5 kg M. Gyi, Burma 1970 ME 125,5 kg Y. Miyake, Japani 1969

92 93 Työntö Työntö SE 135,0 kg Matti Eskelinen 1965 SE 175,0 kg Juhani Mursu 1970 PE 138,5 kg Arne orrback, Ruotsi 1971 PE 175,0 kg Juhani Mursu 1970 ME 153,5 kg D. Shanidze, euvostoliitto 1971 ME 187,5 kg V. Kurentsov, euvostoliitto 1968

Yhteistulos Yhteistulos SE 335,0 kg Kaarlo Lahti 1969 SE 447,5 kg Juhani Mursu 1969 PE 352,5 kg Arne Norrback, Ruotsi 1971 PE 455,0 kg Leif Jensen, orja 1970 ME 400,0 kg Y. Miyake, Japani 1969 ME 482,5 kg V. Kurentsov, Neuvostoliitto 1967 SM 335,0 kg Kaarlo Lahti 1970 SM 427,5 kg Ari Kurko 1970

Sat:ja 67,5 kg, punnerrus Sarja 82,5 kg, punl1errtlS SE 140,5 kg Ari Kurko 1969 SE 157,5 kg Hannu Saarelainen 1970 PE 140,5 kg Ari Kurko 1969 PE 176,0 kg Hans Bettenbourg, Ruotsi 1970 ME 147,0 kg V. Dreksler, euvostoliitto 1971 ME 176,0 kg Hans Bettenbourg, Ruotsi 1970

Tempaus Tempaus SE 121 ,0 kg Reijo Hokkanen 1970 SE 148,0 kg Juhani A vellan 1970 PE 121,0 kg Reijo Hokkanen 1970 PE 148,0 kg Juhani A vellan 1970 ME 136,0 kg W. Baszanowski, Puola 1969 ME 153,0 kg G. Ivantshenko, euvostoliitto 1971

Työntö Työntö SE 160,0 kg Arvo Ala-Pöntiö 1971 SE 192,5 kg Juhani A vellan 1970 PE 160,0 kg Arvo Ala-Pöntiö 1971 PE 192,5 kg Juhani A vellan 1970 ME 170,5 kg W. Baszanowski, Puola 1969 ME 192,5 kg Juhani A vellan 1970

Yhteistulos Yhteistulos SE 402,5 kg Ari Kurko 1969 SE 465,0 kg Juhani A vellan 1970 PE 402,5 kg Ari Kurko 1969 PE 490,0 kg Hans Bettenbourg 1969 ME 445,0 kg W. Baszanowski, Puola 1969 ME 507,5 kg B. Pavlov, euvostoliitto 1970 SM 365,0 kg Arvo Ala-Pöntiö 1970 SM 447,5 kg Juhani A vellan 1970

Sarja 75 kg, punnerrus Sarja 90 kg, punnerrus SE 162,5 kg Juhani Mursu 1970 SE 180,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1969 PE 162,5 kg Juhani Mursu 1970 PE 190,5 kg Bo Johansson, Ruotsi 1971 ME 161,5 kg V. Kurentsov, euvostoliitto 1969 ME 190,5 kg Bo Johansson, Ruotsi 1971

Tempaus TempatlS SE 132,5 kg Juhani Mursu 1969 SE 161,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1969 PE 142,5 kg Leif Jensen, orp 1970 PE 161,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1969 ME 145,0 kg M. Ouchi, Japani 1967 ME 162,0 kg D. Rikert, euvostoliitto 1970

94 95 T)öntö Työntö SE 195,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1969 SE 215,0 kg Kalevi Lahdenranta 1970 PE 195,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1969 PE 215,0 kg Kalevi Lahdenranta 1970 ME 203,5 kg D. Rikert, Neuvostoliitto 1971 ME 230,0 kg V. Aleksejev, Neuvostoliitto 1971

Yhteistulos Yhteistulos SE 580,0 kg I<.alevi Lahdenranta 1970 SE 530,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1969 PE 580,0 kg Kalevi Lahdenranta 1970 PE 532,5 kg Bo Johansson, Ruotsi 1971 ME 625,0 kg V. Aleksejev, Neuvostoliitto 1970 ME 545,0 kg D. Rikert, Neuvostoliitto 1971 SM 460,0 kg Jouko Katajisto 1970 SM 500,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1970

Sarja 110 kg, punllerrtls SE 180,0 kg Taito Haara 1970 Maaottelut 1970 PE 187,5 kg Bo Johansson, Ruotsi 1971 Puola-Suomi owy Targ 22. 2. 1970 4-4 ME 203,0 kg J. Talts, Neuvostoliitto 1971 Suomi- Ruotsi HelsinkiD · 14-15. 11. 1970 6- 3 Leningrad- Suomi Leningrad 6. 12. 1970 7-2 Tempaus Pohjois-Suomi- Pohjois-Ruotsi 23. 5. 1970 6-2 SE 166,0 kg Kauko Kangasniemi 1971 PE 166,0 kg Kauko Kangasniemi 1971 ME 168,5 kg K. Utsar, Neuvostoliitto 1971 Vuoden 1970 aikana saavutetut maailmanennätykset Työntö Kauko Kangasniemi s. 110 kg tempaus 161,0 kg 8. 2. 1970 SE 200,5 kg Kauko Kangasniemi 1971 Kaarlo Kangasniemi s. 110 kg tempaus 162,0 kg . 4. 4. 1970 PE 200,5 kg Kauko Kangasniemi 1971 Kalevi Lahdenranta s.y. 110 kg tempaus 176,5 kg 13. 8. 1970 ME 215,0 kg Jan Talts, Neuvostoliitto 1970 Juhani A vellan s. 82,5 kg työntö 192,5 kg 10.10. 1970 Kauko Kangasniemi s. 110 kg tempaus 165,5 kg 25 . 10. 1970 Yhteistulos SE 540,0 kg Kauko Kangasniemi 1971 PE 540,0 kg Kauko Kangasniemi 1971 ME 565,0 kg Jan Talts, Neuvostoliitto 1970 SM 500,0 kg Mauno Lindroos 1970

Sarja yli 110 kg, punnerrus SE 197,5 kg Kalevi Lahdenranta 1970 PE 200,0 kg Ove Johansson Ruotsi 1970 ME 223,0 kg V. Aleksejev, Neuvostoliitto 1971

Tempaus SE 176,5 kg Kalevi Lahdenranta 1970 PE 176,5 kg Kalevi Lahdenranta 1970 ME 177,5 kg V. Aleksejev, euvostoliitto 1971

96 97 7 SVUL