Hankkija palvelee meitä kaikkia Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA 1971 ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS 1970 Hankkijan palvelukset uiottuvat laajalle meidän jokapäiväiseen elämäämme. Tämän päivän Hankkija palvelee sekä tuotantoa että yksityisen ihmisen kotia ja vapaa-ajan tarpeita. Hankkija auttaa oman kodin rakentamisessa varustamalla sen vesijohdolla, keittiöllä ja sähköllä sekä ko din koneilla. Hankkijasta saa välineet myös vapaa-ajan viettoon : television, radion , nauhurin, p.erämoottorin, lumikelkan tai vaikkapa lentokoneen. Han kkijan toim inta hyödyttää meitä kaikkia. "'HANKKIJA 3 Urheilumme johtajat Yhteiskunta tarvitsee johtajia. Mitään alaa ei voida kehittää järki• peräisesti ilman päteviä johtajavoimia ja uskollisia työntekijöitä. äin on asianlaita myös vapaassa kansalaistoiminnassa, josta urheilu muodostaa huomattavan osan. 70-vuotias Suomen Valtakunnan Urheiluliitto syntyi aikanaan voimakastahtoisten ja urheiluaatteen läpitunkemien johtajien ansiosta. Vieraan sortovallan alla he kokosivat hajallaan olleet urheilumme rivit ja taistelivat järjestöllemme olemassaolon ja julkisen toiminta­ oikeuden. Tämän teon motiivina oli aatteellinen näkemys urheilun ja voimistelun jalostavasta vaikutuksesta nuorisoon. Samalla se kuitenkin liittyi kansamme kaipaamaa vapautta ja itsemääräämis• oikeutta tähtääviin pyrkimyksiin. Samat nuorisomme parasta ja kansallishengen vaalimista tarkoitta­ vat vaikuttimet ovat olleet myös niillä tuhansilla SV L:n eri tehtä• vissä toimineilla johtohenkilöille, jotka alkuaikojen jälkeen ovat ohjanneet järjestömme toimintaa ja antaneet sille henkisen voimansa. Jokainen on oman luonteensa ja kykyjensä mukaisesti kantanut kor­ tensa yhteiseen kekoon, joka on vähitellen kasvanut valtavaksi jär• jestövuoreksi. en huippu on niin korkealla, että se näkyy kaikkialle kansamme keskuuteen, ollen loiston tavoin osoittamassa suuntaa myös nykypolven ahertajille. Järjestömme kasvu ja menestys ei ole kuitenkaan ollut vain sen korkeimman johdon ansiota, vaan ennenkaikkea niiden tuhansien eri hallinto- ja toimintaportaissa vapaaehtoisesti työskennelleiden miesten ja naisten aikaansaannosta, joille halu kotiseudun ja oman maakuntansa urheilulliseen kehittämiseen on ollut sydämen asia. Tehokkaan osuutensa urheilijoiden kasvattamiseen ovat antaneet kseli Kaskela SVUL:n puheenjohtaja erikoisliittojen työsaroilla toimineet johtajat, valmentajat, kouluttajat Sosiaalinellvos Akseli Kaskela täytti 70 vl/olta maaliskl/lln 26 päivänä 1970, siis samana ja toimitsijat. Tämä työ on ollut ulospäin näkyvintä ja sen tulosten VI/Olma kuin bänen jobtamansa S VUL täytti myös 70 vI/olla. T ällöill bän tl/li olleeksi perusteella on kansamme arvioinut järjestömme ja koko urheilumme mukana SVUL:n toimi/Illassa 48 vl/otta, josta ajasta viimeiset 10 vtlotta keskl/sliito/l voimaa ja kulloinkin vallitsevaa tilannetta. Erityisesti eräät urheilu­ pl/heenjohtaja/la. Näihi/l vI/osiin sisältyvät mO/let tärkeät tehtävät ja IlIottamllstoimet, muodot ovat olleet kansamme perinteellisessä suosiossa ja niiden kuten toiminta SlIomen Hiibtoliito/l pllbeeJljobtqjana, SlIomen Ofympiakomitean ptlbeen­ johtajana jm. j ne. johtajat ja urheilijat mielipideilmaisujen kohteena. Meidän järjestötoiminnassamme on korkein henkilökohtainen asema ja vastuu annettu eri hallintoelinten puheenjohtajille, vaikka 5 4 kansamme keskuudessa. On talousmiehiä, joiden palvelukset urhei­ sihteereillä ~n.saattan~tkin joskus olla enemmän pätevyyttä ja vaiku­ lullemme ovat olleet korvaamattomia. On ollut organisaattoreita, tusvaltaa aSIOIden h~ldossa. Molem~at heidät on katsottu johto­ jotka selkeänäköisyydellään ovat pystyneet toteuttamaan uudistuksia port~ase~n kuuluvlksl, samaten kUIn Johtokuntien, jaostojen ja valio­ järjestörakenteessamme. Moni urheilumies ja -nainen muistelee nuo­ k~nt1.en. Jäsenet se~ä . valmentajat, kouluttajat, ohjaajat, kasvattajat, ruusaikansa kasvattajia, joiden puhaltamasta kipinästä urheilun valo kIlp~lluJen tuo~ant Ja tärkeimmät toimitsijat. Johtajakäsite vapaa­ on lähtemättömästi jäänyt loistamaan hänen sielunsa sisimpään. ehtOlsessa urhelluelämässä on huomattavasti väljempi kuin monella Eri asemissa toimivien urheilujohtajien merkitystä on vaikeata ver­ muulla alalla. Yleensä on käsitetty, että henkilö, joka on teoillaan rata toisiinsa. Joskus pienenkin seuran palavahenkisen puheenjohta­ vaIkuttamassa joukkojen toimintaan, katsotaan urheilujohtajaksi. jan työ paikallisissa oloissa saattaa olla arvokkaampaa kokonaisuu­ .Tarkast~lless~.mme urheilun järjestötoiminnan alalla toimineita ja delle kuin suppea-alaisen erikoisliiton puheenjohtajan toiminta. tOlmlVla JohtaJla saamansa koulutuspohjan ja yhteiskunnallisen Kaikki eivät kuitenkaan voi olla johtajia, eikä kaikista voi tullakaan aseman.~a perusteella voimme todeta, että heitä on kaikista yhteis­ johtajia. Suurin osa järjestömme vapaaehtoisesta työvoimasta on ku.ntapmelstä sekä henkisen että ruumiillisen työn tekijöitä. Yhteistä urheilumme hiljaisia uurastajia, jotka kukin omalla vaatimattomalla kaIkille on nuoruusajan aktiivinen urheilun harrastaminen sekä mie­ tavallaan suorittavat heille uskottua työtään yhteiseksi hyväksi. lenkiinto yhdistys- ja järjestötoimintaan. He eivät ole aineellisen Heitä on järjestörakenteemme kaikissa portaissa ja niiden ulkopuo­ e?~n tavoittelijoita, koska työ on nimenomaan vapaaehtoista, eikä lella. He ovat lähinnä seurojemme tavallisia jäseniä tai tukijoita, jotka sllta makseta palkkaa. He haluavat olla mukana juuri sellaisessa har­ eivät tavottelekaan vaativille paikoille, vaan ovat tyytyväisiä siihen, ra~tuksessa, joka on heille läheinen. Urheilu ja sen edistäminen on että voivat olla mukana urheilumme suurta asiaa ajamassa. Tämä he.ldän kärpäsensä. Ei voida myöskään kieltää, etteikö ihmisen päte• kymmeniin tuhansiin nouseva työntekijäin joukko on järjestömme mlsen tarve vedä heitä niinkuin aktiiviurheilijoitakin mukaan urhei­ suola. luun, sillä onhan se suuressa määrin näkyvää toimintaa. Urheilusta Seitsemän vuosikymmenen aikana on Suomen Valtakunnan Urhei­ puhu.taan ja kirj.oitetaan ja se on kansamme lempilapsi. Siinä mukana luliitolla ollut runsaasti eri asteisia johtajia, jotka ovat menestykselli­ olemmen merkitsee esilläolemista ja vallan käyttöä. Tämä on luon­ sesti ohjanneet valtavaa urheilupurttamme ajan aallokoissa. Sadat­ nollista ja erityisesti aktiivisille luomeille ominaista. tuhannet työntekijät ovat vaihtuneet purjeitten reivaajina ja airojen Urheil.~johtaja~ tehtävä ei ole kuitenkaan vain päivän paistatta­ käyttäjinä. Purtemme on monasti palannut sinivalkean lipun hulmu­ ~Ista. Sl1hen vahttu antautuu moneen rasitukseen ja huoleen. Hän tessa voittajana kamppailujen kentiltä. Se on ollut suurin palkinto JOu.tuu omalta osaltaan vastaamaan urheilun menestyksestä, aatteen myös urheilu johtajille. leVIämIsestä ja voittojen saavuttamisesta. Epäonnistumisen kohda­ Riittäköön järjestössämme myös vastaisuudessa johtajavoimia ja tessa hänen on kestettävä julkista arvostelua. Hänen on lisättävä asian­ työntekijöitä kansamme kunnon ja kunnian vaalimiseen. tuntemustaan ja aherrettava päivästä toiseen säilyttääkseen asemansa johon on muitakin pyrkijöitä. Hänen on osattava oikein suhtautu~ ~a.nssai hm.isi~n ja. kyettä.v~ taidolla käsittelemään aktiiviurheilijoita, JOlden .. vOltOlsta Ja tappIOIsta hänenkin arvonantonsa riippuu. Hän on myos omalta osaltaan vastuussa seuransa tai sektorinsa taloudesta. Monesta muusta asiasta häntä vaaditaan tilille. ~ärj~stöt~~minnan urheilujohtajat ovat joko yleisjohtajia tai erikois­ aloJen JohtaJla. Kyvykäs henkilö voi toimia myös molemmissa. Yleis­ seurat, jotka ovat järjestömme enemmistönä, edellyttävät moni­ puolisia taitoja ja tietoja johtajistoltaan. Järjestössämme on vuosien ai~~na ollut paljon korkean tason johtajia. Heissä on ollut kaukokat­ seIs~a suu:man näyttäjiä ja kokoavia, arvovaltaa nauttivia persoo­ nalhsuuksla. Useat heistä ovat johtamistaitonsa tai asiantuntemuk­ sensa ansiosta nousseet muita ylemmäksi. Toiset taas ovat ahkeruu­ tensa. ja sitkeyt~nsä vuoksi saaneet suuria aikaan. On niitäkin, jotka vallolttavan eSItys kykynsä ansiosta ovat vaikuttaneet profeettoina 7 6 760.161 SVUL:n kehitys Suomen suurimmaksi Kansalaisj ärj estöksi v UOSl. I liittojaErikOiS-/ euroja *)/ Jäseniä I Jäsenliitot Liittyneet: 669.450 1900-05 1932: Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pesä• pallo-, Paini-, Pyöräily-, Poikaurheilu­ liitto. 38 1906 - 70 3.065 1935: Painonnosto-, N yrkkeilyliitto. 1911 287 16.099 1937: Jäsenliittojen määrän Jääkiekkoliitto. kasvu 1916 554 38.149 1938: Uimaliitto. 1921 308 22.411 1945: Suunnistusliitto. 1947: 1926 465 40.799 Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto. 1948: 17 1931 599 53.575 Naisten Liikuntakasvatusliitto. 1957: 350.992 Käsipalloliitto. 1936 9 801 89.295 1961: Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, Lento­ 7 1941 11 1.021 115.084 palloliitto. 1962: Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Ampu­ 1946 12 1.781 202.407 jain-, Golf-, Kanootti-, 5-ottelul1 Liitto. - - 1963: 1931 1960 1971 1951 16 1.527 358.457 Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Moot­ toriliitto. 1964: 1956 16 1.403 350.997 Purjehtija liitto. 202.407 1965: 1961 20 1.586 436.927 Moottorivene-, Vesihiihtoliitto. 1966: Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto. Henkilöjäsenten määrä 1966 36 2.294 609.450 1967: on kasvanut vv. 1906-1971 Kä velyurheiluliitto. 250-kertaiseksi 1971 38 2.467 760. 161 1971: Suomen Maahockeyliitto. 89.295 *) Seuralukuihin eivät siSälly pääseuroien jäsenseurat eivätkä kyläosastot, joita v . 1971 oli yhteensä 1.204, 40.799 8 3.065 1906 1916 1926 Liik.tiet.kand. Reijo Lehkotlet1 SVUL:n seurojen perustutkimuksesta Tutkimuksen tausta