Hallituksen kanslia Ruotsin ­hallitusjärjestelmä

Ruotsin hallitusjärjestelmä-esitteessä selostetaan hallituksen kans- lian työtä laajemmasta näkökulmasta. Siinä kerrotaan muun muassa kanslian eri yksiköiden asemasta Ruotsin hallinnossa, suhteis- ta valtio­päiviin ja hallituksen asemasta EU-yhteistyössä. Esitteestä voi myös lukea lainsäädäntöprosessista, budjettiprosessista ja valtion viran­omaisten hallinnosta.

Sisällysluettelo

Ruotsin hallituksen pääministeri ja ministerit Hallituksen kanslia ja ministeriöt Ruotsin demokraattinen hallitusjärjestelmä Hallituksen ja hallituksen kanslian työ Budjettiprosessi Lainsäädäntöprosessi Viranomaistoiminnan julkisuus? Ihmisoikeudet Ruotsissa Työryhmät ja komiteat Viranomaiset Ruotsi ja EU Yhteystiedot ja käyntiosoitteet Ruotsin hallituksen pääministeri ja ministerit Ruotsin kansa valitsee joka neljäs vuosi edustajansa Integraatio- ja tasa-arvoministeri valtiopäiville. Valtiopäivät valitsevat pääministerin, joka muodostaa hallituksen. Vuoden 2006 vaaleista Puolustusministeri alkaen Ruotsia on johtanut porvarillinen enemmis- töhallitus, jossa on edustajia neljästä puolueesta: Mal- Åsa Torstensson tillinen kokoomuspuolue, Keskustapuolue, Kristillis- Infrastruktuuriministeri demokraatit ja Kansanpuolue liberaalit. Hallituksen pääministeri ja ministerit ovat: Hallituksen kanslia ja ministeriöt Hallituksen kanslia koostuu valtioneuvoston val- Pääministeri mistelukansliasta, 12 ministeriöstä sekä hallinto- osastosta. Kulttuuriministeri Valtioneuvoston valmistelukanslia Valtioneuvoston valmistelukanslia vastaa hallituksen Oikeusministeri kanslian työn johtamisesta ja koordinoimisesta sekä Ruotsin EU-politiikan yhteensovittamisesta. Ulkoministeri Elinkeinoministeriö Tobias Billström Elinkeinoministeriössä työskennellään muun mu- Migraatioministeri assa elinkeinoelämään, tietotekniikkaan, energiaan, metsätalouteen, turismiin, liikenteeseen ja infra- Jan Björklund struktuuriin sekä alueelliseen kasvuun liittyvien Koulutusministeri asioiden parissa. Ewa Björling Finanssiministeriö Kauppaministeri Finanssiministeriön vastuualueisiin kuuluvat talouspolitiikkaan, valtion budjettiin, veroihin, Finanssiministeri pankkitoimintaan, arvopapereihin ja vakuutuksiin, kansainväliseen taloudelliseen yhteistyöhön, valtion- hallintoon, lääninhallituksiin sekä kuntiin ja maakä- Ympäristöministeri räjiin liittyvät asiat. Kehitysyhteistyöministeri Integraatio- ja tasa-arvoministeriö Integraatio- ja tasa-arvoministeriö vastaa muun muassa integraatio- ja tasa-arvoasioista, demokratia- Maatalousministeri asioista, kuluttaja-asioista, nuorisopolitiikasta ja Cristina Husmark Pehrsson ihmisoikeusasioista. Sosiaalivakuutusministeri Koulutusministeriö Göran Hägglund Koulutusministeriö vastaa kouluasioista, yliopis­ Sosiaaliministeri toista ja korkeakouluista, aikuiskoulutuksesta ja kan­ sansivistyksestä. Ministeriö vastaa myös hallituksen Korkeakoulu- ja tutkimusministeri tutkimuspolitiikan koordinoinnista. Kulttuuriministeriö Vanhustenhuolto- ja kansanterveysministeri Kulttuuriministeriö vastaa julkisiin tiedotusvälinei- siin sekä kulttuuriin ja urheiluun liittyvistä asioista. Kulttuuriasioista voidaan mainita museot, teatterit, Työmarkkinaministeri arkkitehtuuri, design, hautaustoimistot, kirjastot ja Cecilia Malmström uskontokunnat. EU-ministeri Maatalousministeriö Maatalousministeriö vastaa muun muassa maata­ Kunta- ja finanssimarkkinaministeri louteen, kalastukseen, poronhoitoon, saamelaiskysy- myksiin, eläinsuojeluun, elintarvikkeisiin sekä met- Elinkeinoministeri, varapääministeri sästykseen ja riistanhoitoon liittyvistä asioista.

2 Oikeusministeriö Sama sääntö koskee kaikkia vaaleja. Lisäksi kullekin Oikeusministeriö vastaa muun muassa poliisilaitok- eri vaalille on erityisiä sääntöjä. seen, oikeuslaitokseen, kriminaalihuoltoon ja lainsää- • Valtiopäivävaaleissa saa äänestää, jos on Ruotsin däntöön liittyvistä asioista. kansalainen ja on tai on ollut väestökirjoilla Puolustusministeriö Ruotsissa. Puolustusministeriön tehtävänä on hallituksen ja • Kunnanvaltuusto- ja maakäräjävaaleissa saa valtiopäivien asettamien puolustuspoliittisten ta- äänestää, jos on Ruotsin kansalainen voitteiden täyttäminen onnettomuuksien torjumi- – tai jonkun EU:n jäsenmaan kansalainen seksi ja valmiussuunnittelun toteuttamiseksi sekä – tai Islannin tai Norjan kansalainen rauhanaikaisten vaikeiden yhteiskunnallisten kriisi- – tai on ollut Ruotsissa väestökirjoilla kolmena tilanteiden valmiussuunnittelun toteuttamiseksi. peräkkäisenä vuotena vaalipäivää edeltävästi sekä Sosiaaliministeriö on väestökirjoilla kunnassa/maakäräjäalueella. Sosiaaliministeriön vastuualueet liittyvät yhteiskun- Mutta Ruotsissa maan politiikkaan voi vaikuttaa nan hyvinvointiin. Niitä ovat muun muassa talou- monella tavoin, kuten esimerkiksi liittymällä poliit- dellinen turvallisuus, sosiaalipalvelut, terveyden- ja tiseen puolueeseen tai lähettämällä kannanottoja sairaanhoito, terveyden edistäminen sekä lasten ja hallituksen laatimiin mietintöihin tai osallistumalla toimintarajoitteisten oikeudet. kansanäänestyksiin. Työmarkkinaministeriö Työmarkkinaministeriön vastuualueita ovat Ruotsin hallitusjärjestelmässä on kolme tasoa työmarkkinapolitiikka, työympäristö ja Ruotsin hallitusjärjestelmässä on kolme tasoa: kan- työelämäpolitiikka. sallinen, alueellinen ja paikallinen. Näiden lisänä on myös Euroopan taso, jonka merkitys on kasvanut Ulkoministeriö Ruotsin liityttyä EU:hun. Ulkoministeriön (UD) vastuualueita ovat muun Kansallinen taso muassa: ulkopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka, Kansallisella tasolla kansaa edustaa valtiopäivät, jolla kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeudet, globaalinen on lainsäädäntövalta. Aloitteet uusiksi laeiksi tekee kehitys ja kehitysyhteistyö, kauppapolitiikka sekä hallitus, joka myös toimeenpanee valtiopäivien pää- siirtolais- ja turvapaikkapolitiikka. Ulkoministeriön tökset. Apunaan hallituksella on hallituksen kanslia vastuualueisiin kuuluvat myös Ruotsin suurlähetys- ministeriöineen sekä noin 300 valtion viranomaista. töt ja konsulaatit ulkomailla, jotka yhdessä ulkomi- Esimerkkejä: poliisi, puolustusvoimat nisteriön kanssa muodostavat ulkoasiainhallinto- osaston. Alueellinen taso Alueellisella tasolla Ruotsi on jaettu 21 lääniin. Poliit- Ympäristöministeriö tiset tehtävät hoitaa tällä tasolla maakäräjät, johon Ympäristöministeriö vastaa muun muassa kestävästä läänin asukkaat valitsevat omat edustajansa yleisissä kehityksestä, rakentamisesta, ilmastopolitiikasta, ke- vaaleissa. Maakäräjien toiminta rahoitetaan valtion mikaalipolitiikasta, kestävästä yhteiskuntasuunnit- avustuksilla ja maakäräjäveroilla ja maksuilla. Maa- telusta, säteilysuojasta ja ydinturvallisuudesta sekä käräjien toimintaa säätelee muun muassa kunnal- ympäristönseurannasta. lislaki. Alueellisella tasolla valtion elimiä ovat myös Hallinto-osasto lääninhallitukset. Joillakin valtion viranomaisilla on Hallinto-osasto on hallituksen kanslian eri osastojen toimintaa myös alueellisella ja paikallisella tasolla yhteinen tuki- ja palveluyksikkö, joka vastaa koko- esimerkiksi ns. lääninlautakunnissa. naisvaltaisista hallinnollisista asioista. Esimerkkejä: sairaanhoito, yleiset kuljetukset Paikallinen taso Ruotsin demokraattinen hallitusjärjestelmä Ruotsi on jaettu 290 kuntaan. Kussakin kunnassa on Ruotsi on demokraattinen maa, jossa on parlamentaa- kuntalaisten valitsemat edustajat, kunnanvaltuusto, rinen hallitusjärjestelmä, joten kaikki julkinen valta joka päättää kunnan omista asioista. Kunnanvaltuusto on peräisin kansalta. Joka neljäs vuosi järjestettävät valitsee kunnanhallituksen, joka puolestaan johtaa yleiset valtiopäivävaalit on tärkein osoitus tästä. Noin kunnan toimintaa. Toiminta rahoitetaan kunnal- seitsemällä miljoonalla äänioikeutetulla on tällöin lisveroilla, valtion avustuksilla ja maksuilla, ja sitä mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä valitaan kansan säätelee pääasiallisesti kunnallislaki. Tärkeitä kuntien edustajiksi valtiopäiville, maakäräjävaltuustoon ja toimintaa sääteleviä lakeja ovat sosiaalipalvelulaki ja kunnanvaltuuston. Äänioikeutettuja ovat kaikki, jot- koululaki. ka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Esimerkkejä: koulut, lasten päivähoito

3 Euroopan taso Asian vireillepano Ruotsin liittyessä EU:n jäseneksi 1995 Ruotsin yhteis- Hallituksen kanslia saa asiakirjan postitse, sähköpos- kunta sai vielä yhden hallinnollisen tason lisää: Euroo- titse tai suullisesti esitettynä. pan tason. EU:n jäsenenä Ruotsi kuuluu EU:n säädösten Kirjaaminen piiriin ja osallistuu uusien yhteisten säännösten valmis- Asiakirjan vastaanottavan ministeriön kirjaamo kir- telu- ja päätösprosessiin. Hallitus edustaa Ruotsia Eu- jaa asiakirjan. roopan unionin neuvostossa, joka on EU:n ylin päättävä elin. Asian käsittely Käsittelijä hankkii tarvittavat täydentävät tiedot, asianosaiset saavat antaa lausumansa asiassa, asiassa Hallituksen ja hallituksen kanslian työ aloitteen tehneelle annetaan tilaisuus antaa lausu- Hallituksen tehtävänä on valtakunnan johtaminen mansa, käsittelijä laatii päätösehdotuksen, päätöseh- ja hallituksen oman politiikan toteuttaminen. Tässä dotus valmistellaan yhteisesti muiden ­asianomaisten työssä hallituksen tukena on hallituksen kanslia. Hal- ministereiden ja näiden ministeriöiden virkamies- lituksen kansliaa johtaa hallitus, ja kanslia on siten ten kanssa, ja lopuksi kansliapäällikkö tarkastaa poliittisesti ohjattu organisaatio, jossa hallitus määrää päätösehdotuksen. kanslian toiminnan linjaukset ja kysymysten tärkeys- järjestyksen. Hallituksen kanslian virkamiehet avus- Päätös asiassa tavat hallitusta hankkimalla pohjatietoja ja laatimalla Asia selvitetään sille ministerille, jonka vastuualu- näiden perusteella ehdotuksia hallituksen päätöksiä eeseen se kuuluu. Hallitus päättää asiasta yhteisesti, varten ja valmistelemalla sekä kansallisiin että kan- ja päätös lähetetään asian vireillepanijalle ja muille sainvälisiin kysymyksiin liittyviä asioita. Hallituksen asianosaisille ennen kuin se arkistoidaan. kanslian noin 4 700 työntekijästä likimain 200 on nimitetty virkaansa poliittisin perustein. Muut virka- Budjettiprosessi miehistä ovat poliittisesti sitoutumattomia ja pysyvät Kaksi kertaa vuodessa Ruotsin finanssiministeri kä- virassaan hallituspuolueen ministerien puoluekirjaan velee finanssiministeriöstä valtiopäivätaloon TV- ja katsomatta. lehdistökameroiden ristitulessa. Tapahtuma herättää Virkamiesten tehtävät kaikissa ministeriöissä voi- suurta kiinnostusta, koska hän jättää hallituksen val- daan jakaa seitsemään pääryhmään: tionbudjettiesityksen valtiopäiville. • Lainsäädäntö Keväällä jätetään kevätbudjettiesitys ja syksyllä hal- • Budjettiprosessi ja valtion viranomaisten lituksen budjettiesitys. toiminnan ohjaaminen Näiden kahden esityksen sisältö on erilainen. Kevät- • Hallintoasiat budjettiesitys sisältää hallituksen esitykset lähivuo- • Kansainvälinen yhteistyö sien talouspolitiikan linjauksiksi. Budjettiesityksessä näiden esitysten pohjalta valmistellaan tulevan • Ulkoinen viestintä vuoden valtionbudjetti, joka sisältää yksityiskoh- • Erityiset projektit ja ohjelmat taiset esitykset valtion menojen jakautumiselle eri • Viranomaisen sisäinen tuki ja kehitystyö menoeriin. Kunkin ministeriön virkamiesten työhön sisältyy Kun valtiovarainministeri jättää kevätbudjettiesityk- kyseisen ministeriön alaisuuteen kuuluvien viran- sen tai budjettiesityksen valtiopäiville, se merkitsee omaisten toiminnan ohjaaminen vuotuisilla määrä- hallituksen kanslian vuotuisen työn kohokohtaa. rahakirjeillä ja seuraamalla viranomaisten toimintaa. Sitä ennen on muun muassa käytävä läpi ennusteet, Työhön voi myös sisältyä kansainvälisiä neuvotteluja määritettävä menoerät, pidettävä uusia neuvotteluja esimerkiksi EU:n puitteissa. Kansainvälisessä vertai- ja tehtävä päätöksiä. lussa Ruotsissa on pienet ministeriöt ja suuret valtion virastot. Lainsäädäntöprosessi Lainsäädäntöprosessi aloitteesta valmiiksi laiksi on Kollektiiviset päätökset monivaiheinen. Kun hallitus haluaa ottaa käyttöön Viikoittain pidettävissä hallituksen kokouksissa hal- uuden lain, sen säätämisprosessi voi olla seuraavan- litus tekee yhteiset ja kollektiiviset päätökset kaikissa lainen: Komitea saa tehtäväkseen toteutettavan lain asioissa. Täten ministerit voivat vaikuttaa päätöksiin, edellytysten selvittämisen. Komitea saa komitean ja hallitus vastaa yhteisesti kaikista päätöksistä. ohjeet, toimintaohjeet, joiden puitteissa se työskente- Hallituksen päätöstä hallitusasiassa edeltää pitkä lee. Kun komitea on saanut työnsä valmiiksi, se laatii ja perusteellinen valmisteluprosessi hallituksen raportin, joka julkaistaan julkaisusarjassa Valtion kansliassa. julkiset komiteanmietinnöt (SOU). Raportti lähete-

4 tään lausuntokierrokselle määrätyille viranomaisille ja tava saada tietoja myös asioista, joista viranomaiset tahoille näiden lausuntoa varten sekä Lakineuvostolle, eivät oma-aloitteisesti tiedota. joka tarkastaa sen juridisesta näkökulmasta. Tämän Kaikki viranomaisille saapuvat ja viranomaisten lä- jälkeen hallitus laatii esityksen valtiopäiville. Esitys hettämät asiakirjat, kuten esim. kirjeet, päätökset ja käsitellään sitten valtiopäivien valiokunnassa, joka selvitykset, ovat periaatteessa julkisia, ja niiden on antaa lausuntonsa siitä. Sitten valtiopäivät äänestävät oltava kaikkien luettavissa. Viranomaisten vastaan- esityksestä, ja jos se hyväksytään, voidaan uusi laki ottamat ja lähettämät asiakirjat kirjataan. Viran­ sisällyttää Ruotsin säädöskokoelmaan SFS. omaisille saapuneisiin asiakirjoihin voi tutustua otta- Hallitus jättää valtiopäiville vuosittain noin 200 esi- malla yhteyttä kyseiseen viranomaiseen. Hallituksen tystä. Jotkut esitykset voivat olla ehdotuksia täysin kanslian julkisiin asiakirjoihin voi tutustua ottamalla uudeksi lainsäädännöksi, mikä vaatii laajan käsittelyn yhteyttä hallituksen kanslian keskusarkistoon. ja poliittisen keskustelun ennen kuin valtiopäivät voi Julkisuusperiaate merkitsee myös sitä, että valtion päättää asiassa. Toisissa esityksissä taas saattaa olla tai kuntien palveluksessa olevilla virkamiehillä on kyse jo voimassa oleviin lakeihin tehtävistä suurem- tiedonanto-oikeus, eli laaja-alainen vapaus kertoa mista tai pienemmistä muutoksista tai eri suuntalin- tietonsa jostakin asiasta joukkotiedotusvälineille ja joihin liittyvistä esityksistä. muille ulkopuolisille. Jotkut Ruotsissa sovellettavat lait on säädetty Euroo- Julkisuusperiaate pan unionin puitteissa. Määrätyt EU:n puitteissa lain- Julkisuusperiaate on Ruotsin kaltaisen demokraattisen voiman saaneet lait tulevat suoraan voimaan Ruotsissa yhteiskunnan kulmakiviä. Sen mukaan viranomais- ilman hallituksen päätöstä asiassa. Toisten lakien taas ten toiminnan on mahdollisimman suuressa määrin on käytävä läpi koko Ruotsin lainsäädäntöprosessi. perustuttava avoimuuteen. Siksi esimerkiksi oikeu­ denistunnot ja päättävien valtuustojen kokoukset ovat Ruotsin neljä perustuslakia tavallisesti avoimia yleisölle. Ruotsin perustuslaeilla on erityisasema lainsäädän- nössä eikä niitä voida muuttaa yhtä helposti kuin Yksi julkisuusperiaatteen osoitus on asiakirjojen julki- muita lakeja. Perustuslait sisältävät hallitusmuotoon suus. Yhdessä perustuslaeista, painovapausasetuksessa, ja demokratiaan, sananvapauteen, painovapauteen ja on säädetty asiakirjojen julkisuusperiaatteesta, koska kruununperimysjärjestykseen liittyviä määräyksiä. on haluttu varmistaa kansalaisten mahdollisuus saa- Perustuslain muuttamiseksi tarvitaan kaksi valtiopäi- da tietoa valtiopäivien, hallituksen ja viranomaisten väpäätöstä. Päätösten välissä on toimitettava valtiopäi- toimista. vävaalit. Perustuslait ovat etusijalla kaikkiin muihin Asiakirjojen julkisuus antaa jokaiselle oikeuden tutus- lakeihin nähden eikä mikään muu laki saa olla ristirii- tua julkisiin asiakirjoihin ja tavallisesti syytä tai henki- dassa perustuslakien kanssa. löllisyyttään ilmoittamatta. Vuoden 1974 hallitusmuoto sisältää Ruotsin val- ”Vapaan mielipiteenvaihdon ja kaikinpuolisen tie- tiojärjestyksen, hallituksen työskentelyn, Ruotsin donsaannin edistämiseksi kaikilla Ruotsin kansalai- kansalaisten perusvapauksien ja -oikeuksien sekä silla on oikeus tutustua julkisiin asiakirjoihin.” valtiopäivävaalien toteuttamisen perusteet. (painovapausasetuksen 2. luvun 1. §, painovapausasetus- Vuoden 1810 kruununperimysjärjestyksessä sääde- ta sovelletaan sen 14. luvun 5. §:n mukaan yleensä myös tään Ruotsin kruunun periytymisestä, eli siitä, kuka ulkomaalaisiin.) on valtionpäämies – kuningas tai kuningatar. Ihmisoikeudet Ruotsissa Vuoden 1949 painovapausasetus sisältää mm. paino- ”Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertai- vapautta ja julkisten asiakirjojen saatavuutta koske- sina arvoltaan ja oikeuksiltaan.” Näillä sanoin alkaa vat säännökset. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. Vuoden 1991 sananvapausperustuslailla säädetään Ruotsissa ihmisoikeudet turvataan muun muassa sananvapaudesta radiossa, televisiossa, elokuvissa ja hallitusmuodossa, joka on yksi Ruotsin neljästä muissa vastaavissa tiedotusvälineissä. perustuslaista. Ruotsin yhteiskunnan viranomaisten, eli valtion, Viranomaistoiminnan julkisuus kuntien ja maakäräjien on: Demokratian hyvinvointi edellyttää silmälläpitoa. • turvattava oikeus terveyden suojeluun, työhön, Viranomaisten toiminnan valvonta vähentää vallan asuntoon ja koulutukseen, väärinkäyttöä ja lisää vaikuttamismahdollisuuksia. Viranomaisten toiminta koskee meitä kaikkia. Tie- • edistettävä kestävää kehitystä, jolloin luodaan hyvä dotusvälineiden ja muiden kiinnostuneiden on voi- ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville, ja

5 • vastustettava ihmisten syrjintää sukupuolen, Viranomaiset ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, Kukin ministeriö vastaa oman toimialansa piiriin kielellisen syntyperän tai uskonnon, toimintara­ kuuluvien valtion viranomaisten toiminnasta. Vi- joitteen, seksuaalisen suuntautumisen, iän tai ranomaisten tehtävänä on soveltaa hallituksen eh- muun yksittäiseen henkilöön liittyvän syyn dottamia ja valtiopäivien päätöksellään vahvistamia perusteella. lakeja ja toimia niiden mukaisesti.

Asiamiehet Hallitus päättää vuosittain viranomaisten toiminnan Asiamiesjärjestelmä, joka on Ruotsin esimerkin edellytyksistä. Tämä tapahtuu toisaalta ns. määrära- mukaan otettu käyttöön monessa muussakin hakirjeiden ja toisaalta asetusten välityksellä. Määrä- maassa, on tärkeä julkisen sektorin avoimuuden rahakirjeet ja asetukset laaditaan käytännössä halli- varmistamisessa. tuksen kansliassa. Määrärahakirjeistä ilmenee muun muassa viranomaisen toiminnalle asetetut tavoitteet, 1. tammikuuta 2009 tuli voimaan syrjintälaki käytettävissä olevat varat ja miten ne on jaettava vi- (2008:567). Lain tarkoituksena on estää syrjintä ja ranomaisen eri toimintokohtaisten kustannuserien muulla tavoin edistää ihmisten tasa-arvoisuutta ja kesken. mahdollisuuksia sukupuoleen, sukupuolinormeista poikkeavaan identiteettiin tai käyttäytymiseen, etni- Monessa maassa yksittäisellä ministerillä on oikeus seen alkuperään, uskontoon tai muuhun vakaumuk- puuttua viranomaisten päivittäiseen toimintaan. seen, toimintarajoitteeseen, seksuaaliseen suuntau- Ruotsissa tällainen menettely ei ole sallittua. Val­ tumiseen ja ikään katsomatta. Uuden lain saadessa tiopäivien perustuslakivaliokunnan (KU) tehtävänä lainvoiman aloitti toimintansa myös uusi viranomai- on varmistaa, ettei tällaista tapahdu. nen, Syrjintäasiamiehen virasto, jonka tehtävänä on Esimerkkejä viranomaisista: Migraatiovirasto, Poliisi, valvoa, että lakia noudatetaan. Neljä aikaisempaa Verovirasto syrjintäasiamiehen virastoa – Tasa-arvoasiamiehen virasto, Etnistä syrjintää vastustavan asiamiehen vi- Ruotsi ja EU rasto, Vammaisasiamiehen virasto sekä Seksuaaliseen Ruotsi liittyi Euroopan unionin (EU) jäseneksi 1. suuntautumiseen perustuvaa syrjintää vastustavan tammikuuta 1995. Jäsenyys merkitsee muun muassa asiamiehen virasto – on lakkautettu. sitä, että määrätyt aiemmin valtakunnallisella tasolla tehdyt päätökset nyt tehdään EU-tasolla. EU-tasolla Työryhmät ja komiteat päätettävistä asioista voidaan mainita EU:n ulkopuo- Jotkut hallituksen käsiteltäviksi tulevat asiat ovat listen maiden kanssa käytävään kauppaan liittyvät vaikeammin ratkaistavissa kuin muut, ja ne on siksi määräykset, maataloustukeen ja maaseudunkehitys- valmisteltava perusteellisesti ennen kuin voidaan tukeen liittyvät määräykset ja Itämeren kalastusta laatia esitys, jonka pohjalta valtiopäivät tekee päätök- rajoittaviin vuosittaisiin kalastuskiintiöihin liittyvät sen. Tällaisia voivat olla laajakantoiset ratkaisut, jotka määräykset. EU-tasolla ei päätetä esimerkiksi ve- vaikuttavat Ruotsin yhteiskuntaan pitkäaikaisesti, tai roihin, sairaanhoitoon ja koulutukseen liittyvästä pienemmät, mutta teknisesti mutkikkaat asiat. lainsäädännöstä. Näissä tapauksissa hallitus voi asettaa erityisen työ­ ­ EU-tasolla hallituksen tehtävänä on edustaa Ruot- ryhmän tai komitean tutkimaan asiaa. Työryhmän sia Eurooppaneuvostossa ja Euroopan unionin neu- (työryhmän muodollinen nimitys on komitea) on vostossa, josta usein käytetään nimitystä ministe- toimittava hallituksen antamien komitean toiminta- rineuvosto. EU-yhteistyötä tehdään monella poli- ohjeiden mukaisesti. Toimintaohjeissa hallitus määrää tiikka-alueella, ja kaikki ministeriöt ja ministerit komitean toiminnan linjaukset, muun muassa selvi- osallistuvat siihen työssään. Kukin ministeriö vastaa tettävän asian ja milloin työn on oltava valmis. toimialaansa kuuluvien hallitusasioiden valmistelus- ta, esimerkiksi ympäristöön liittyvät asiat käsitellään Kun selvitys on valmis, johtopäätökset kootaan rapor- ympäristöministeriössä. Ministeriöissä valmistellaan tiksi, josta käytetään nimitystä mietintö ja joka jul- Ruotsin kanta asiassa ministerineuvoston kokous- kaistaan Valtion julkiset komiteanmietinnöt (SOU) ta edeltävästi ja seurataan EU:n puitteissa tehtyjä -julkaisusarjassa. päätöksiä. Kun komitea on jättänyt mietinnön asiasta vastaavalle Pääministerillä on kokonaisvaltainen vastuu ministerille, se lähetetään lausuntokierrokselle, jolloin Ruotsin EU-politiikan kehityksestä ja yhteensovit- viranomaiset, etujärjestöt ja kansalaiset saavat tilai- tamisesta. Valtionneuvoston valmistelukansliassa suuden ilmaista mielipiteensä komitean johtopäätök- on myös EU-ministeri ja EU-asioiden kanslia. sistä ennen kuin hallitus laatii varsinaisen esityksen. EU-kanslia vastaa läheisessä yhteistyössä valtio-

6 neuvoston kanslian kanssa EU-asioihin liittyvien Hallituksen kanslian keskusarkisto valtakunnallisella tasolla tehtyjen päätösten Auki arkisin 09.00-12.00, 13.00-16.00 yhteensovittamisesta Ruotsin EU-edustustolle Fredsgatan 8, Stockholm Brysseliin. EU-asioiden päivittäisestä käsittelystä Puhelin: +46 8 405 24 88 vastaa ulkoministeriön EU-asioiden kanslia, mutta niiden yhteensovittamisesta vastaa valtioneuvoston Sähköposti hallitukselle ja ministeriöille valmistelukanslia. Ministereille tai ministeriöille osoitettu sähköposti Lisätietoja jonkin määrätyn politiikka-alueen lähetetään kyseisen ministeriön kirjaamolle. Sähkö- kehityksestä saa ensisijaisesti kyseisestä alueesta postikirjeiden katsotaan olevan julkisia asiakirjoja, ja vastaavalta ministeriöltä tai kyseisen ministeriön siksi ne on kirjattava. Tämä merkitsee muun muassa virkamieheltä Ruotsin EU-edustustosta Brysselistä. sitä, että aineisto on julkista. Saapuneesta sähköpos- tista kiinnostuneita pyydetään ensisijaisesti käänty- mään kyseisen ministeriön kirjaamon puoleen. Yhteystiedot ja käyntiosoitteet Hallituksen kanslia Sähköpostin lähettäminen hallitukselle ja ministe- Rosenbad 4 riöille (ruotsin kielellä) Julkisuusperiaate (ruotsin Puhelinvaihde: +46 8 405 10 00 kielellä). Postiosoite: SE-103 33 Stockholm

Puhelinvaihteen, kirjaamojen ja korttelitoimipisteiden aukioloajat Puhelinvaihde: arkisin klo 07.45-18.15 Kirjaamot: arkisin klo 09.00-16.00 Korttelitoimipisteet: arkisin klo 08.00-16.30

Asiasisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa: Information Rosenbad, puhelin, vaihde +46 8 405 10 00.

Hallituksen kanslia www.regeringen.se, www..gov.se

SE-103 33 Stockholm Producerad av Information Rosenbad, artikelnr IR2009:004 finska

7