Kakkoselta Kaikelle Kansalle
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
JENNI HOKKA Kakkoselta kaikelle kansalle Kuulumisen politiikka YLE TV2:n arkirealistisissa sarjoissa AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtokunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere, 1. päivänä maaliskuuta 2014 klo 12. English Summary TAMPEREEN YLIOPISTO Kakkoselta kaikelle kansalle Kakkoselta kaikelle kansalle Kuulumisen politiikka YLE TV2:n arkirealistisissa sarjoissa JENNI HOKKA Copyright © Tampere University Press ja tekijä Myynti [email protected] http://granum.uta.fi Kansi Mikko Reinikka Graafi nen suunnittelu ja taitto Marita Alanko ISBN 978-951-44-9363-8 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1385 ISBN 978-951-44-9364-5 (pdf ) ISSN 1456-954X http://tampub.uta.fi / Suomen yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2014 Sisällys Esipuhe . 9 1 Johdanto . 13 Teoreettinen viitekehys: Kuulumisen politiikka 16 Tutkimuskysymykset 22 Kuulumisen tutkimus ja populaarin mediahistorian tutkimuksen kenttä 26 Aineisto, tutkimusmenetelmät ja työn rakenne 29 2 Kutsuja, kieltoja ja kehotuksia: Sarjakritiikkien tulkintakehykset kuulumisen politiikkana . 40 2.1 Tavallisuus 45 Kunnollinen keskivertopari 45 Vääränlainen työläisperhe 50 Karun arjen ihmisiä 55 2.2 Kansanomaisuus 60 Rintamäkeläiset kansannäytelmänä: tyyppejä ja häiritsevää komiikkaa 64 Tankki täyteen ”neokansankomediana”? 70 Reinikainen: juhlittu kansansankari ja rillumareiperinteen jatkaja 74 2.3 Suomalaisuus 81 Sisko ja sen veli: englantilainen Neil Hardwick suomalaisuuden näkijänä ja suomalaisten opettajana 82 Fakta homma: vino peilikuva ”meistä suomalaisista” 86 2.4 Tamperelaisuus 91 Tamperelaissarjoja Kakkoselta: Tampereen ja YLE TV2:n suhde kritiikeissä 93 3 Huoltamoiden, rintamamiestalojen ja tikkitakkien Suomi: Kuuluminen luokkaan modernisoituvassa elinympäristössä . 104 3.1 Modernisoitumisessa mukana 110 Uudistuva koti 110 Muodinmukaisuus sukupuolien, sukupolvien ja luokan rajapyykkinä 123 3.2 Kehityksestä pudonneet 130 Ankea koti ja ankea elämä: karun miljöön koomisuus 130 Itsellisyyttä ja hienostelua: rumuuden estetiikan sukupuolittunut kutsu 140 3.3 Banaalin karrikointia 148 Tuulipuku, toppahaalari ja paljastuva persvako: junttidiskurssin ruumiillistumia 148 Aleksis Kiven kuolinmökistä huoltoasemalle: tapahtumapaikkojen luokkaliitokset 154 4 Kamppailua, liittoutumia ja kaipuuta: Kuuluminen sukupuoleen avioliiton osapuolena . 159 4.1 Sukupuolieroon perustuva avioliitto 162 Sukupuolipuheen luonnollistamat sukupuoliliittoutumat 162 Tv-sarjamoodi, aviollinen konflikti ja sopiva sukupuolisuus 170 4.2 Karrikoitua kamppailua ja kurittomia naisia 182 Karrikoidut sukupuoliasetelmat 182 Sukupuoliasetelman osittainen kääntäminen 188 4.3 Avioliittokamppailua pakoon 199 Ylittämätön sukupuoliero ja avioliiton kauhistuttavuus 199 Onnellisen parisuhteen mahdottomuus 206 5 Metallimies, maanviljelijä, siivooja, sosiaalitarkkailija… työtön? Kuuluminen kansalaisena hyvinvointivaltioon . 213 5.1 Sosiaalinen kansalaisuus: Hyvinvointivaltion kansalaisuutta omaksumassa 217 Kurittoman konstaapelin kritiikki hyvinvointivaltion kontrollia kohtaan 225 5.2 Poliittinen kansalaisuus 230 Puolueen riveissä ja yhteisen edun nimissä 232 Omalla asialla paremman yhteiskunnan puolesta 241 5.3 Kadonnut kansalaisuus ja hiipuva hyvinvointivaltio 251 6 Päätelmät: Kuulumiseen kutsuminen ja kuulumisen torjuminen YLE TV2:n sarjoissa . 261 Kuulumisen yhteisöt: Luokka, sukupuoli, hyvinvointivaltio… ja luokka 264 Hyvinvointivaltion kivulias kansalaisuus 266 Ikuisen sukupuolikamppailun osasia 268 Luokan väistämätön ote 270 Työväenluokkaista kulttuuria ja katsojuutta? 272 Kutsun ja torjunnan performatiiviset käytännöt 277 Kuulumisen politiikan historiallinen rakentuminen ja muutos 282 Televisiosarjat ja televisiosarjatutkimus yhteisöjen rakentajana ja kuulumisen politiikkana 286 Aineisto ja kirjallisuus . 290 Aineisto 290 Televisiosarjat 290 Heikki ja Kaija 290 Rintamäkeläiset 292 Tankki täyteen 293 Reinikainen 293 Sisko ja sen veli 294 Fakta homma 294 Kyllä isä osaa 295 Sanomalehtikritiikit 296 Heikki ja Kaija 296 Rintamäkeläiset 297 Tankki täyteen 298 Reinikainen 298 Sisko ja sen veli 299 Fakta homma 299 Kyllä isä osaa 299 Muita sarjoja koskevat kritiikit 300 Muu arkistomateriaali 301 Muu aineisto 302 Verkkomateriaali 302 Muut julkaisut 303 Tutkimuskirjallisuus . 304 English summary . 323 Esipuhe Työ on valmis, ja on kiitosten aika. Minulla on ollut ilo nauttia hyvästä ohjauksesta. Molemmat ohjaajani, Iiris Ruoho ja Anu Koivunen, ovat paneutuneet väitöskirjaani, eikä työ oli- si samanlainen ilman heidän kummankin persoonallista ja omistautunutta panostaan. Iiris Ruohoa voi ensinnäkin kiittää jo siitä, että hän on raivannut tietä televisiotutkimukselle Suomessa. Ohjaajana Iiris on ollut hyvin kannustava, vaikka kommenteissaan aina myös kriittinen. Iiris on aina järjestänyt aikaa tekstieni lukemiselle ja pyrkinyt auttamaan minua tutkijanurallani myös muilla tavoin. Iirikseltä olen oppinut paljon, paitsi tutkimuksen tekemises- tä, myös opettamisesta. Anu Koivunen puolestaan on ohjaajana ankara, mutta antoisa. Hän on väsymättä huomauttanut tekstini epäjohdonmukaisuuksista, mutta antanut myös runsaasti kiitosta, kun on ollut sen aika. Anun teoreettisen ajattelun vaikutus työssäni näkyy vahvasti, mutta ennen kaikkea hän on opettanut ajattelemaan itse – ja ajattelemaan huolella. Kiitän myös esitarkastajiani Mervi Panttia ja Jukka Korttia huolelllises- ta perehtymisestä väitöskirjani käsikirjoitukseen ja osuvista kommenteista, joiden ansiosta väitöskirjani parani vielä viime vaiheessa. Tutkijan työssä parasta ovat mahtavat työtoverit. Niin väitöskirjani kuin tutkijan arjen kannalta työkavereiden parhaaseen a-ryhmään kuulu- vat Laura Saarenmaa ja Anneli Lehtisalo. He ovat työtovereina jaksaneet kommentoida tekstejäni aina, kun olen sitä eniten kaivannut. Laura on ollut vankkumattoman solidaarinen ystävä, jonka tuki ja kannustus on ollut kor- vaamatonta näinä vuosina. Samoin Anneli on aina kannustanut eteenpäin ja valanut minuun itseluottamusta vaikeinakin hetkinä. Näiden kollegojen kanssa arki on tuntunut juhlalta, kun olemme voineet jakaa innostuksen tie- dettä ja vielä tutkimattomia aiheita kohtaan. Työni alkuvaiheessa keskeinen viiteryhmä oli Iiris Ruohon johdolla ko- koontunut tv-piiri. Oli suuri nautinto kokoontua puhumaan väitöskirjoista ryhmässä, jossa televisiotutkijuudesta saattoi kokea ammattiylpeyttä. Tuos- sa ryhmässä oli turvallista, opettavaista ja hulvattoman hauskaa opetella tut- kimuksen tekemistä. Iso kiitos teille kaikille: Sari Elfving, Kaarina Nikunen, Heidi Keinonen, Laura Saarenmaa ja tietenkin Iiris Ruoho! Myös neljä muuta ryhmää ovat olleet tärkeitä tutkimustyöni kannalta. Viime vuosina Journalismin, median ja viestinnän tutkimuskeskuksen eli COMET:in tutkijaryhmässä Meuhkassa, jossa mediakulttuurista ja me- diahistoriasta kiinnostuneet tutkijat ovat kokoontuneet yhteen, olen voinut hioa jo tulevia tutkimusideoita ja saanut kannustusta tutkijana. Aikanaan mediakulttuurin jatko-opiskelijoiden seminaariryhmässä Metkussa, jota Mikko Lehtonen ja sijaisena myös Anu Koivunen vetivät, opin varsinkin tieteellisen keskustelun taitoja. Aivan uudenlaisia mediatutkimuksen näkö- aloja olen löytänyt myös tutkijakoulu Elomedian statustutkijana. Lähiku- van toimituskunnan jäsenenä olen oppinut tieteellisestä kirjoittamisesta ja toimittamisesta. Kiitokset Mikko Lehtoselle, Anu Koivuselle, Elomedian johtajalle Satu Kyösolalle, Elomedian johtoryhmän jäsenelle Taisto Huja- selle ja Lähikuvan toimituskunnalle! Tutkijantyön kannalta voivat olla hyvin tärkeitä myös sellaiset ihmi- set, joiden kanssa ei niinkään jaa syviä pohdintoja väitöskirjan aiheesta vaan tutkijan työn hyvät puolet – kuten karonkat ja joskus pitkiksi venyneet lou- naat. Ilman Mikko Hautakangasta ja Heikki Uimosta ja heidän kanssaan käymiäni intellektuaalisia keskusteluja olisi väitöskirjani kannalta tärkeä kevät 2012 ollut huomattavasti synkempi. Näiden herrojen sekä tietenkin Laura Saarenmaan ja Kaarina Nikusen kanssa tutkijan elämään ovat kuulu- neet myös lauluharjoitukset ja tanssikoreografiat. Suuri kiitos riemukkaista hetkistä! Myös toinen työkavereiden yhteisö eli tiedotusopin jatko-opiskelijoi- den ryhmä Stinki ansaitsee kiitoksen. Vaihtaessani pääaineeni historiatie- teestä tiedotusoppiin stinkiläiset ottivat minut lämpimästi vastaan. Ilman lounaskeskusteluja Telakalla olisin tuskin kotiutunut niin hyvin, ja myö- hemminkin olen voinut jakaa näiden ihmisten kanssa tutkijan arjen iloja ja harmeja. Kiitos teille, Laura Ahva, Auli Harju, Heidi Keinonen, Anneli Lehtisalo, Pauliina Lehtonen, Reeta Pöyhtäri ja Niina Uusitalo! Kiitän myös Katja Valaskiveä ja Johanna Sumialaa, joiden johtamassa tutkimusprojektissa työskentelin, kun väitöskirjani valmistui. Projektin an- sioista pystyin viimeistelemään myös väitöskirjani, ja sain uusia näkökulmia tutkijana. Myös muut COMET:ssa ja tiedotusopin oppiaineessa työskentelevät ansaitsevat kiitoksen hyvästä työtoveruudesta. Erityisesti kiitän COMET:in johtajaa Pentti Raittilaa, joka on pyrkinyt tarjoamaan työtä tutkimuspro- jekteissa väitöskirjan rahoituskausien välillä. Kiitos myös Viestinnän, medi- an ja teatterin yksikön johtajalle Heikki Hellmannille hyvän työilmapiirin luomisesta! Lämpimän kiitoksen ansaitsee myös pro gradu -työni ohjaaja, kansain- välisen historian professori Marjaana Niemi, joka ensimmäisenä kannusti minua tutkijan uralle, ja on vielä jatko-opiskelijavaiheessakin antanut mah- dollisuuksia työni esittelyyn. Tärkeässä vaiheessa Marjaana