GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimuksen loppuraportti

22.12.2017

Geologisen rakenteen selvitys Tampereen Aakkulanharjun pohjavesialueella Jatkotutkimukset - loppuraportti

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimuksen loppuraportti

22.12.2017

Sisällysluettelo

Kuvailulehti

1 Johdanto 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 2.1 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset 3 2.2 In Situ pohjavesiputkimittaukset 3 2.3 Virtaamamittaukset 5 2.4 Näytteenotto ja analyysit 5 3 Tehdyt tutkimukset 7 3.1 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset 7 3.2 In Situ pohjavesiputkimittaukset 7 3.3 Virtaamamittaukset 8 3.4 Näytteenotto ja analyysit 9 3.4.1 Laaja vesianalyysi 9 3.4.2 Isotooppianalyysit ja seurantatutkimus 9 4 Mallinnukset ja visualisointi 11 4.1 Harjurakennemallin päivitys 11 4.2 Geokemian ja geohydrologian tulosten visualisointi 12 5 Tutkimustulokset 13 5.1 Harjurakenneselvityksen päivitys 13 5.1.1 Kallioperän korkokuva 13 5.1.2 Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus 13 5.1.3 Pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus, irtomaapeitteen kokonaispaksuus ja maaperän rakeisuusmääritykset kairauspisteissä 14 5.2 Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus 16 5.3 In Situ pohjavesiputkimittaukset 16 5.3.1 Profiilimittaukset 16 5.3.2 Slug-testit 17 5.4 Virtaamamittaukset 17 5.5 Geokemia ja isotoopit 18 5.5.1 Veden laatu 19

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimuksen loppuraportti

22.12.2017

5.5.2 Pinta- ja pohjaveden vuorovaikutus 20 5.5.3 Strontium 23 5.5.4 Vesien luokittelu ja laatuun vaikuttavat tekijät 25 6 Johtopäätökset ja yhteenveto 29 7 Jatkotoimenpide-ehdotukset 31 8 Kirjallisuusluettelo 32

LIITTEET Liite 1 Näytteenottopisteet ja kairaukset 1:15 000 Liite 2 Mittalinjat 1:15000 Liite 3 Maaperäkartta 1: 15 000 Liite 4 Kallionpinnan taso 1: 15 000 Liite 5 Pohjavedenpinnan taso 1: 15 000 Liite 6 Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1: 15 000 Liite 7 Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus 1: 15 000 Liite 8 Irtomaapeitteen kokonaispaksuus 1: 15 000 Liite 9 Painovoimalinjat Kalevankankaan lisätutkimuksesta Liite 10.1–10.4 Havaintoputkikortit Liite 11 Tulkittu kairaustieto Liite 12.1-12.4 Hapen ja vedyn isotooppitutkimukset Liite 13 Happi-vety isotooppitulokset Liite 14.1-14.4 Hapen ja vedyn isotooppianalyysien tulokset kartta Liite 15 Testausselosteet laboratorioanalyyseistä Liite 16 Pohjavesiputkien kemian tilastotietoja Liite 17 Profiilimittaukset Liite 18 Strontiumin isotooppianalyysi kartta Liite 19 Arseenipitoisuus kartta Liite 20 Happipitoisuus kartta Liite 21 Stiff-kaaviot kartta

Kannen kuva: Pohjavesiputken GTK 24-14 näytteenottopumppaus kesällä 2016. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 1

22.12.2017

1 JOHDANTO 1.1 Yleistä

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi–yksikkö teki vuosina 2014–2015 geologisen rakenneselvityksen (Ahonen et al. 2015) Aakkulanharjun pohjavesialueelle (Kuva 1). Harjurakenneselvitys ei pystynyt antamaan muuta selitystä pohjavesialueen pinta-alaan nähden suurelle vedenottopotentiaalille, kuin että vettä täytyy muodostua pohjavedeksi sateen imeytymisen lisäksi myös pintavedestä ja kallioperästä laajemmalta alueelta kuin pohjavesialueen nykyiset rajat antavat ymmärtää. Veden syntyperä päätettiin selvittää tutkimuksin, jotka toteutettiin uutena yhteistyöprojektina vuosina 2015–2017. Tämä raportti on projektin loppuraportti ja täydentää väliraportin tulokset isotooppiseurantatutkimuksen tuloksilla. Isotooppitutkimuksella tarkennettiin vuosien 2011 (Tiljander & Kortelainen, 2004) ja 2016 selvitystä rantaimeytymisen määrästä pohjavesimuodostumasta pumpattavassa vedessä. Uutena menetelmänä testattiin strontiumin isotooppikoostumuksen soveltuvuutta kalliopohjaveden tunnistamiseen muodostumassa. Jatkotutkimuksen aikana tehtiin pohjavesialueen rakennetutkimuksen lisätutkimus painovoimamittauksia hyödyntäen luoteeseen Kalevankankaan suuntaan (Kaipainen & Valjus, 2017). Väliraportissa esitellyt rakennetutkimuksen kartat ja tulkinta on nyt päivitetty Kalevankankaan osalta.

Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Kuva: T.Kaipainen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 2

22.12.2017

Jatkoselvityksen ovat rahoittaneet Tampereen Vesi liikelaitos, Tampereen kaupunki ja Geologian tutkimuskeskus. GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastanneet geologit Jussi Ahonen, Olli Sallasmaa ja Tiina Kaipainen. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista ja niiden tulkinnoista on vastannut geologi Olli Sallasmaa. Geokemiallisen ja isotooppiaineiston mallinnuksesta ja tulkinnasta sekä tutkimuksen raportoinnista ovat vastanneet geologi Tiina Kaipainen ja erikoistutkija Nina Hendriksson. Vesinäytteistä ja pohjavesiputkien hydrologisista testauksesta sekä purojen virtaamamittauksista on vastannut tutkimusassistentti Arto Pullinen ja maaperäkairauksien valvonnasta tutkimusassistentti Janne Tranberg.

1.2 Aikaisemmat tutkimukset

 Kaipainen, T. & Valjus, T. 2017. Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys. Arkistoraportti 39/2017. Geologian tutkimuskeskus, Espoo.

 Kaipainen, T., Hendriksson, N., Sallasmaa, O. ja Pullinen, A. 2016. Geologisen rakenteen selvitys Tampereen Aakkulanharjun pohjavesialueella Jatkotutkimukset. Arkistoraportti 71/2016. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 28 s., 16 liitettä.

 Ahonen, J., Sallasmaa, O., Valjus, T., Nurminen, T., Majaniemi, J., Tranberg, J., Pullinen, A., Rantataro, J., Pajunen, M., Backman, B ja Friman, T. 2015. Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella Tampereella. Arkistoraportti 109/2015. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 32s., 11 liitettä.

 Tiljander, M. & Kortelainen, N. 2004. Hapen ja vedyn isotooppikoostumus Tampereen Vehoniemen-Isokankaan harjualueen ja Messukylän pinta- ja pohjavesissä. Tutkimusraportti. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 10 s., 2 liitettä.

Kallioperäkarttojen (1:100 000), maaperäkarttojen (1:100 000 ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja tutkimusalueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista (Suomen Ympäristökeskus 2017).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 3

22.12.2017

2 TUTKIMUSMENETELMÄT

2.1 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset

Porakonekairaus on erittäin käyttökelpoinen kairausmenetelmä (Rantamäki et al. 1990), kun tutkimuskohteen maakerrospaksuudet ovat huomattavat ja maaperä on karkearakeista. Porakonekairauksella saadaan luotettava tieto kallionpinnan asemasta. Kairaus tehdään poraamalla samanaikaisesti tangolla ja suojaputkella kallionpintaan saakka (Kuva 2). Kallion tavoittamisen jälkeen kalliovarmistus (3 m) tehdään vielä tankoporauksella. Porakonekairausten yhteydessä voidaan ottaa myös (häiriintyneitä) maanäytteitä tyhjentämällä kairauksissa käytettyä suojaputkea ilmahuuhtelulla. Häiriinty- mättömiä näytteitä voidaan ottaa erityisillä putkiottimilla.

Kuva 2. Porakonekairaus ja havaintoputki-asennus. Kuva: A. Eskelinen, GTK.

2.2 In Situ pohjavesiputkimittaukset

Pohjavesiputkikohtaiset In Situ-mittaukset antavat lisätietoa pohjaveden geokemiasta ja alkuperästä. Mittausmenetelminä ovat geokemialliset profiilitutkimukset (sähkönjohtavuus ja lämpötila) ja vedenjohtavuustutkimukset (Slug-testit). Geokemiallisella profiilitutkimuksella eli pohjaveden lämpötilan ja sähkönjohtavuuden syvyysmittauksilla, voidaan varmentaa parhaiten näytteenottoon soveltuvat putket ja tutkia putken eri kerrosten lähiympäristön veden johtavuutta ja vaihtuvuutta. Tarvittaessa profiilimittauksia voidaan täydentää happi, pH ja REDOX-potentiaalin mittauksin. Jatkuvan geokemiallisen profiilin mittaus suoritetaan laskemalla putkeen mittausanturia tasaisella nopeudella. Tyypillinen nopeus on 0,5 - 2 metriä minuutissa. Anturi on yhdistetty kaapelilla tietokoneeseen, josta mittaustuloksia voi lukea reaaliaikaisesti. On tärkeää, että pohjavesiputken vettä ei sekoiteta ennen mittausta ja mittauksen aikanakin mahdollisimman vähän. Tällöin eri kerrokset saadaan luotettavimmin näkyviin. Suuri anturi, jonka halkaisija lähestyy putken läpimittaa saattaa toimia putkessa männän tavoin sekoittaen vettä, siksi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 4

22.12.2017

profiilimittauksiin valitaan mahdollisimman kapea anturi. GTK:lla käytössä olevan sähkönjohtavuutta, lämpötilaa ja syvyyttä mittaavan AquaTroll 200 loggerin halkaisija on 18 mm. Slug-testeillä mitataan pohjavesiputkikohtaista vedenläpäisevyyttä (K-arvo). Testi antaa kokonaiskuvan putken siiviläosan vedenjohtavuudesta putken välittömässä läheisyydessä olevasta maaperästä. Testissä pohjavedenpinnan vaihtelua seurataan reaaliaikaisesti tietokoneelta pohjavesiputkeen asennettavalla paineanturilla. Testissä käytettiin muovitankoa, joka syrjäyttää vettä kun se on pohjavesiputkessa.

Slug-testistä on GTK:lla käytössä kaksi menetelmää; falling head tai rising head – testi. Falling head -testissä tanko pudotetaan nopeasti veteen ja seurataan vedenpinnan palautumiskäyrää. Vettä nousee tangon pudotuksen seurauksena pohjavedenpinnan yläpuolelle ja palautuu siivilärakojen kautta maaperään. Rising head testissä puolestaan tanko lasketaan ensin hitaasti veteen, odotetaan että vedenpinta on tasaantunut ja vetäistään tanko sitten nopeasti ylös ja seurataan vedenpinnan palautumistumiskäyrää. Yleensä käytetään Rising head testiä, jossa pohjavedenpinnan muutos tapahtuu pohjaveden pinnan alapuolisessa osassa tutkittavaa pohjavesisysteemiä. Rising head- testi voidaan tehdä tangon sijaan myös noutimella eli vesinäytteenottimella jossa on palloventtiili.

Palautumiskäyrästä laskettiin vedenjohtavuus AqTeSolv 4.5 Pro ohjelmalla. Aakkulanharjun testeissä käytettiin kahta laskentamenetelmää. Jos vedenpinnan palautumiskäyrä on normaali, kuten kuvassa 3 olevat pohjavesiputken GTK 25–14 palautumiskäyrät, käytetty laskentamenetelmä on vapaapintaisiin pohjavesisysteemeihin soveltuva Bouwer & Rice laskentayhtälö. Hyvin vettä johtavissa kohteissa pohjavedenpinta usein oskilloi, kuten GTK 20– 14 putken slug-testissä 4 (Kuva 4). Tällöin käytetään Butlerin edelleen kehittämää ’High-K’- laskentasovellusta (Butler et al. 2003 ja 2004). AqTeSolv ohjelma käyttää Bouwer & Rice laskentayhtälöllä laskettaessa Butlerin 1998 kehittämää slug -testien laskentaohjeistusta (Butler, J.J. Jr., 1997).

GTK 20-14 slug-4 1.5

1

0.5

0

-0.5 -5 5 15 25

Kuva 3. Slug-testin palautumiskäyrä putkessa GTK 25- Kuva 4. Slug-testin palautumiskäyrä 14 Kuvat: A. Pullinen, GTK. putkessa GTK 20-14 Kuvat: A. Pullinen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 5

22.12.2017

2.3 Virtaamamittaukset

Virtaamamittauksilla (Kuva 5) voidaan selvittää hule- ja pintavesiä keräävien ojien vaikutus pohjaveden muodostamiseen. Tekemällä mittauksia useissa ojaverkoston eri kohdissa, voidaan saada selville alueita, joissa tapahtuu ojavesien imeytymistä pohjaveteen tai pohjaveden suotautumista ojiin. Hulevesiä keräävien ojien virtaama vaihtelee usein huomattavasti vuodenaikojen ja etenkin sademäärien mukaan. Tämän vuoksi mittaukset tulisi suorittaa ojan eri kohdissa mahdollisimman lähekkäisinä ajanjaksoina, saman vuorokauden aikana. Mittaukset suoritettiin ojan poikki, vaakasuoraan virtaussuuntaa vastaan, vedetyn mittanauhan mukaisesti. Käytössä oli SonTek/YSI Inc.:n FlowTracker virtaamamittari.

Kuva 5. Virtaaman mittausta SonTek /YSI Inc.:n FlowTracker:lla. Kuva: T.Kaipainen, GTK.

2.4 Näytteenotto ja analyysit

Pohjavesiputkesta tehtävään näytteenottoon kuuluu yleensä tyhjennyspumppaus ja varsinainen näytteenottopumppaus. Tyhjennyspumppaus voidaan suorittaa muutamaa päivää ennen näytteenottopumppausta. Veden pumppaaminen ennen näytteenottoa on tärkeää, jotta näyte edustaisi pohjavesivyöhykkeen veden laatua eikä havaintoputkessa seisseen tai näytteen-ottoletkuihin edelliseltä näytteenottopaikalta jääneen veden laatua (Vesiyhdistys ry. 2005). Molemmissa pumppauksissa seurataan veden kirkastumista ja parametrien (happi, lämpötila, sähkönjohtavuus ja pH) tasaantumista antureilla läpivirtauskammiosta. Ennen näytteenottoa vettä pumpataan vähintään 15 minuuttia vielä veden kirkastumisen jälkeenkin. Tällöin vettä on pumpattu tuotosta riippuen 100 - 300 litraa, ja vesi on vaihtunut havaintoputkessa useampaan kertaan (Vesiyhdistys ry 2005). Vesinäyte voidaan ottaa joko pumppaamalla kokoomanäytteenä tai kaksoistulppaottimella. Kokoomanäyte edustaa koko pohjavesiputkea. Kaksoistulppaottimella voidaan eristää putken pohja tai tietty kerrosväli josta näyte pumpataan.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 6

22.12.2017

Arteesisesta eli paineellisesta pohjavedestä saadaan näyte ilman pumppausta, kun vesi nousee omalla paineellaan maanpinnan yläpuolelle ja havaintoputken reunan yli. Näyte voidaan ottaa havaintoputkesta letkun kautta suoraan näytepulloon. Virtavesistä ja järvistä näyte otetaan noutimella tai suoraan näytepulloon. Näytteenotto suoritetaan GTK:n laatujärjestelmän ohjeen mukaisesti ja näytteet ottaa akkreditoitu näytteenottaja. Näytteet analysoidaan akkreditoiduissa laboratorioissa (Labtium ja Labtiumin alihankkija MetropoliLab). Näytteenkäsittely suoritetaan laboratorion antamien ohjeiden mukaisesti. Isotooppinäytteet analysoidaan GTK:n Mineraalitekniikka ja materiaalit eli MMA-yksikön isotooppigeologian laboratoriossa. Kentällä pumppauksen yhteydessä vedestä mitataan antureilla läpivirtauskammiosta happi, pH, sähkönjohtavuus, Redox ja lämpötila.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 7

22.12.2017

3 TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset

Harjurakennemallin täydennystä varten tutkimusalueelle kairattiin neljä uutta pohjavesiputkea GTK 27–15, GTK 28–15, GTK 29–15 ja GTK 30–15 joulukuussa 2015 (Liite 1). Kairaukset suoritti Ramboll Oy. Maaperäkairausta tehtiin yhteensä 162,9 m, jonka lisäksi kalliovarmistusta 12 m. Kaikkiin neljään kairauspisteeseen asennettiin pohjaveden havaintoputki. Asennetut pohjavesiputket ovat halkaisijaltaan 52/60 mm ja materiaaliltaan suuritiheyksistä polyeteeniä (PEH). Havaintoputkien siiviläosat pyrittiin asentamaan koko maaperän pohjavesivyöhykkeeseen. Pohjavesiputkien maanpäällinen osa on varustettu lukittavalla metallisella suojaputkella. Muoviputkien yläpään korkeustasomittaukset (N2000) teki Ramboll Oy. Kairausten yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä. Havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajijärjestykset ovat liitteenä 10 ja 11. Maalajimäärityksissä on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al. 1974). Maanäytteet kuivaseulottiin ja raekokoanalyysin perusteella raekooltaan karkeimmista näytteistä laskettiin vedenjohtavuusarvot eli K-arvot.

3.2 In Situ pohjavesiputkimittaukset

Jatkuvan profiilin mittauksia tehtiin yhteensä yhdeksässä pohjavesiputkessa (Taulukko 1) toukokuussa 2016. Luotauksessa saatiin pohjavesiputken vesikerroksen profiili sähkönjohtavuuden ja lämpötilan suhteen. Käytössä oli In-situ:n AquaTroll 200 anturi. Karttaesitys tuloksista on liitteessä 17. Luotauksen tuloksia hyödynnettiin kerrosnäytteenoton suunnittelussa ja pohjavesiputkien toimivuuden arvioinnissa. Slug-testejä tehtiin näytteenotto- ja pumppaustöiden yhteydessä touko- ja kesäkuussa 2016 viidessä pohjavesiputkessa (Taulukko 1). Testit suoritettiin Falling head – testinä. Seurannassa käytettiin Schlumberger 1 bar (10 m) CeraDiver ohjelmoitavaa paineanturia. Kaikissa testeissä oli 0,5 sekunnin mittaustiheys. Testeistä saatu data muokattiin Excellissä laskentaohjelma AqTeSolv 4.5 Pro:lle sopivaan muotoon. Slug-testien tulokset ovat taulukossa 2.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 8

22.12.2017

Taulukko 1. Tehdyt tutkimukset. Isotooppiseurantaan käytetyt kohteet on merkitty tunnuksella s.

Isotoopit Laajat analyysinäytteet In Situ-mittaukset Happi Kokooma- 1 . 2. 3. EC &T Slug- Virtaama- Näytepiste Strontiun ja vety näyte kerros kerros kerros (& O2) testi mittaus

GTK 19-14 x x x x GTK 20-14 x x x x GTK 21-14 x x x x x x x GTK 22-14 x s x x GTK 23-14 x x x x x x x GTK 24-14 x s x x x x x GTK 25-14 x x P832 x s x x x GTK 27-15 x s x x x x GTK 28-15 x s x x x x x x GTK 29-15 x s x x x x x x x GTK 30-15 s Kaukajärvi x s x x 1.oja x s x x 2.oja x x x x 3.oja x x x x 4.oja x x 5.oja x x 6.oja x 7.oja x Messukylän x s x vedenottamo

3.3 Virtaamamittaukset

Virtaamamittaukset suoritettiin toukokuussa ja syyskuun alussa 2016 SonTek/YSI Inc.:n FlowTracker virtaamamittarilla. Toukokuussa virtaama mitattiin tutkimussuunnitelman mukaisesti kolmesta kohteesta Pyhäojaa ja syyskuussa näiden pisteiden lisäksi virtaama mitattiin neljästä muusta kohteesta (Taulukko 1). Virtaamamittauspaikat on esitetty liitteessä 1. Käytössä oli 0,6 menetelmä, jossa veden virtaus mitataan syvyydeltä, joka on pinnasta alaspäin laskettuna 60 % koko syvyydestä. Mittaus suoritettiin ojan poikki vedetyn mittanauhan ohjaamana 25 cm välein. Mittauksen jälkeen FlowTracker laski automaattisesti ojan virtaaman.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 9

22.12.2017

3.4 Näytteenotto ja analyysit

3.4.1 Laaja vesianalyysi

Kesäkuussa 2016 Aakkulanharjun pohjavesialueelta otettiin näytteet laajaa vesianalyysiä varten. Pohjavesinäytteitä otettiin yhdestätoista eri pohjavesiputkesta, osasta usealta eri syvyydeltä niin, että näytteitä tuli yhteensä 28 kappaletta (Taulukko 1). Näytteenottopisteet on esitetty liitteen 1 kartalla. Kerros- ja pohjanäytteenotto tehtiin kaksoistulppaottimella. Lisäksi otettiin noutimella pintavesinäytteitä alueen ojista kolmesta kohteesta ja Kaukajärvestä yhdestä kohteesta. Pohjavesiputkien näytteenottopumppauksen yhteydessä läpivirtauskammiosta mitattiin antureilla happi, pH, sähkönjohtavuus, Redox ja lämpötila. Laboratoriolta saadut testausselosteet ovat liitteessä 15.

Vesinäytteiden kemiallinen koostumus määritettiin Labtiumin laboratoriossa seuraavasti: anionit IC-tekniikalla (SFS-EN ISO 10304-1) sekä muut alkuaineet ICP-MS (SFS-EN ISO 17294-2) ja ICP-OES (SFS-EN ISO 11885) -tekniikoilla. Lisäksi määritettiin orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (SFS-EN 1484). MetropoliLab määritti vesinäytteistä alkaliteetin (SFS-EN ISO 9963-1:1996 muunn.), väriluvun (SFS-EN ISO 7887:2011), fosfaattifosforin (SFS-EN ISO 6878:2004), GF/C:n (SFS-EN 872:2005), pH:n (SFS 3021:1979), sähkönjohtavuuden (SFS-EN 27888:1994) ja KMnO4- luvun (SFS 3036:1981). 3.4.2 Isotooppianalyysit ja seurantatutkimus

Hapen ja vedyn isotooppianalyysiin otetiin vesinäytteitä kesäkuussa 2016 yhteensä 27 kappaletta, joista 23 oli pohjavesiä 11 eri havaintoputkesta ja neljä pintavesiä kolmesta ojakohteesta ja Kaukajärvestä (Taulukko 1). Seurantatutkimukseen valittiin 7 pohjavesiputkea, Messukylän vedenottamo, yksi ojakohde ja Kaukajärvi (Liite 1). Seurantanäytteet otettiin pääosin marraskuussa 2016, maaliskuussa 2017 ja heinäkuussa 2017. Hapen ja vedyn isotooppikoostumuksen määritystä varten vesinäytteet suodatettiin isotooppigeologian laboratoriossa. Isotooppikoostumus määritettiin CRDS- isotooppivesianalysaattorilla (Picarro), minkä analyysitekniikka perustuu ontelovaimenemisspektroskopiaan (CRDS = cavity ring down spectroscopy). Menetelmässä höyrystetty vesinäyte johdetaan paine- ja lämpötilakontrolloituun optiseen kammioon, missä laseria (~IR) hyväksikäyttäen määritetään eri hapen ja vedyn isotoopeista koostuvien vesimolekyylien määrä kaasumaisessa näytteessä. Hapen ja vedyn isotooppikoostumus ilmoitetaan -arvona, mikä ilmaisee näytteestä mitatun 18O/16O tai 2H/1H -suhteen poikkeaman kansainvälisestä VSMOW-standardista promilleina. Mittaustulosten toistettavuus on happianalyyseissä <0,1 ‰ ja vedyllä <0,5 ‰. Laboratoriolta saadut testausselosteet ovat liitteessä 12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 10

22.12.2017

Strontiumin isotooppimäärityksiä varten otettiin 12 vesinäytettä kesäkuussa 2016. Näytteistä 9 oli pohjavesiä, kaksi ojavesiä ja yksi Kaukajärven vettä (Taulukko 1). Strontiumin isotooppianalyysiä varten vesinäytteen strontium erotettiin ja puhdistettiin ioninvaihtomenetelmällä (TrisKEM Sr Resin, 50 - 100 µm). Näytteen 87Sr/86Sr -suhde mitattiin GTK:n Nu Plasma (MCICPMS) massaspektrometrillä. Strontiumin isotooppikoostumusten analyysikohtaiset mittaustarkkuudet (± 2σm) on annettu tulostaulukossa 4. Analyysien tarkkuutta seurattiin ulkoisen Sr-standardin (NBS987) mittauksilla. Ajojen yhteydessä mitattujen Sr-standardien 87Sr/86Sr-suhteen keskiarvo MCICPMS-mittauksissa oli 0,710274 ± 0,00009 (n=4, 1σ), minkä on lähellä standardin sertifioitua arvoa 0,71034 ± 0,00026.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 11

22.12.2017

4 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI

4.1 Harjurakennemallin päivitys

Harjurakennemallin (Ahonen et al. 2015) aikana tehtyjä painovoimamittauksia, maatutkaluotauksia ja kairauksia täydennettiin jatkoselvitysten aikana neljällä GTK:n ja kolmella Tampereen kaupungin tekemällä uudella pohjavesiputken kairauksella (Liite 2). Lisäksi Aakkulanharjun ja Kalevankankaan välisen rajan lisäselvityksen (Kaipainen & Valjus 2017) aikana malli täydentyi viidellä uudella painovoimalinjalla joiden yhteispituus oli noin 3 km. Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topo to grid - interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin vastaavalla tavalla hyödyntäen alueen pohjavesiputkien pohjavedenpinnan tasotietoja. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 300 metriä. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 4–8. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin melko hyvä.Kalliopinnan taso saatiin selville melko kattavasti kairaustietojen, kalliopaljastumien, maatutkaluotauksen ja painovoimamittauslinjaston ansiosta. Tutkimusalueen keskeisimmissä osissa kallionpintatiedot perustuvat suurilta osin painovoimamittauksista saatujen tietojen tulkintaan ja osin myös kairaustietoihin. Näillä alueilla laskentamallit ovat melko luotettavia. Pohjavedenpintojen havaintotietoja oli runsaasti varsinaisella tutkimusalueella. Osa havaintoputkista oli vaurioitunut niin, ettei pohjaveden pintaa voinut enää mitata. Osa pintatiedoista saatiin SYKE:n Povet järjestelmästä ja osa tiedoista oli vanhoja ja satunnaiseen vuodenaikaan havaittuja. Samaan ajankohtaan mitattuja putkia oli kuitenkin eripuolilla tutkimusaluetta useita, ja pohjavedenpintamallin voidaan olettaa pitävän hyvin paikkansa havaintoputkien lähettyvillä. Pohjavedenpinnan malli on esitetty liitteessä 5.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 12

22.12.2017

Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Tämän vuoksi visualisointi on voitu tehdä vain alueilta joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta.

4.2 Geokemian ja geohydrologian tulosten visualisointi

Geokemian tuloksia visualisoitiin AquaChem –ohjelmistolla. Piper-diagrammi (Kuva 8) ja Stiff- kaaviot (Liite 21) helpottavat vesinäytteiden ryhmittelyä ja niissä näkyvät selkeästi eri vesinäytteiden pääkomponenttien pitoisuudet.

Hapen ja vedyn isotooppitutkimuksen tulokset käsiteltiin Excelissä ja mitatut -arvot havainnollistettiin x-y -diagrammilla, missä ne esitetään tyypillisesti vasten Suomen lokaalia meteoristen vesien suoraa (LMWL). Suora kuvaa Suomen sadevesien lineaarista isotooppikoostumuksen jakaumaa (Kuva 7). Hapen ja vedyn isotooppiarvoista laskettiin lisäksi Kaukajärven veden osuus pohjavesissä ja pintavesiojissa ja nämä prosenttiosuudet esitettiin kartalla (Liite 14.1-14.4. Myös arseenin (Liite 19) ja hapen (Liite 20) pitoisuudet sekä strontiumin isotooppiarvot (Liite 18) lisättiin havainnollisuuden vuoksi karttapohjan päälle. Kaikki geokemian ja isotooppianalyysien tulokset on luettavissa myös taulukkomuodossa liitteissä 13 ja 16.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 13

22.12.2017

5 TUTKIMUSTULOKSET

5.1 Harjurakenneselvityksen päivitys 5.1.1 Kallioperän korkokuva

Kallionpinnan tasoa kuvaava malli (Liite 4) täydentyi edellisistä mallinnuksesta uusilla kairauksilla ja Kalevankankaan osalta uusilla painovoimalinjoilla. GTK:n uusia kairauspisteitä oli neljä ja Tampereen kaupungin pisteitä kolme kappaletta (HP 2, HP2 ja HP3_Tre). Mallinnetulla alueella kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin +3 metristä mpy. yli +140 metriin mpy. Kallionpinnan tason vaihtelut ovat erittäin jyrkkiä etenkin Kaukajärven etelärannalla, mutta myös harjun alla. Kaukajärven altaan alueella kallionpinta on mallinnuksen mukaan alhaisimmillaan tasolla +3 m mpy. Aakkulanharjun alla kallionpinnan taso vaihtelee välillä +35 metriä mpy yli + 90 m mpy tasolle. Korkeimmillaan kalliopinta on harjun itäosassa, Haiharassa ja laskee länteen päin Messukylään mentäessä. Vilusen täyttömäen kohdalla kallionpinta on korkeammalla tasolla kuin alueen itä tai länsipuolella. Aakkulanharju seuraa kallioperän länsiluode - itäkaakko suuntaista ruhjetta. Harjun eteläpuolella kulkee ruhje Kaukajärvestä itäkoillisesta länsilounaaseen. Nykyisellä Aakkulanharjun pohjavesialueen luoteisrajalla ei ole selkeää pohjaveden virtausta rajaavaa kallionkynnystä. Harjun alla kallio nousee vasta noin puolen kilometrin päästä luoteeseen nykyisestä rajasta. Tällä alueella kallionpinta on pohjaveden pinnan yläpuolella ja pohjavesivyöhykkeen paksuus kallion päällä jää ohueksi.

5.1.2 Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus

Tutkimusalueen havaintoputkista ja luonnonvesipinnoista saatujen tasotietojen perusteella interpoloitu pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitekartassa 5. Pohjaveden kyllästämän maapeitteen paksuus sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti on esitetty liitteessä 6. Pohjaveden pinta on Aakkulanharjun alueella lähes vaakatasossa tasolla 82 m merenpinnan yläpuolella. Pohjavedenpinnan malli täydentyi kahdeksalla uudella havaintopisteellä edelliseen mallinnukseen verrattuna, joista neljä on GTK:n kairauksia, kolme kaupungin kairauksia ja yksi lähde. Korkeimmillaan pohjavedenpinta on Kaukajärven lähellä, alueen itäosassa tasolla + 82,0 – + 82,5 m mpy ja pinta laskee länteen päin mentäessä. Vedenottamolla pinta on tasolla n. + 82 m mpy ja alimmillaan pinta on Messukylän luoteispuolella tasolla + 81,5 m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on siis kaakosta luoteeseen pitkin harjun selännettä. Harjun itäpuolella sijaitsevan Kaukajärven pinta on tasolla + 88,61 m mpy, eli korkeammalla kuin pohjavesialueen vallitseva pohjavedenpinta, kun taas alueen länsipuolella sijaitsevan Iidesjärven pinta on tasolla + 77,61 m mpy, eli pohjavedenpintaa alempana. Pohjavettä purkautuu Aakkulanharjusta Iidesjärven puoleiselta rinteeltä Elämänlähde nimisestä lähteestä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 14

22.12.2017

tasolla + 79,4 m mpy. Pohjavedenpurkaumia havaittiin maastokartoituksen yhteydessä myös Hervannan valtaväylän itäpuolella, kohdassa jossa se leikkaa Aakkulanharjua. Pohjavesivyöhykkeen paksuus (liite 6) vaihtelee nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) aina yli 40 m asti. Keskimäärin vyöhykkeen paksuus on 20 metrin luokkaa. Paksuimmillaan pohjavesivyöhyke on Messukylän alueella ja sen pohjoispuolella, muodostaen laajemman yhtenäisen akviferin, joka näyttää jatkuvan pohjavesialueen nykyisen luoteisrajan yli. Myös Kaukajärven kaupunginosassa erityisesti tutkimuspisteiden GTK 23–14 ja GTK 28– 15 välisellä alueella pohjavesivyöhyke on paksu ja muodostaa akviferin jolla on yhteys Vilusen alueen pohjoispuolelta koko pohjavesialueen kattavaan akviferiin. Harjun itäpäässä, Kaukajärven rannalla, kallionpinta on mallinnuksen mukaan pohjavedenpinnan yläpuolella jopa keskellä harjua eikä tällä alueella voi sanoa olevan yhtenäistä akviferia. Yleisesti kaikkien mallien tarkkuus on sitä parempi, mitä lähempänä alue sijaitsee mitattuja pohjaveden- ja kallionpinnan tasoja.

5.1.3 Pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus, irtomaapeitteen kokonaispaksuus ja maaperän rakeisuusmääritykset kairauspisteissä

Liitteessä 7 on esitetty tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus. Pohjavesi on tutkimusalueella keskimäärin vähintään 10 – 20 metrin syvyydessä. Irtomaapeitteen paksuus on alle metrin vain Messukylän Golf-kentän alueella ja pohjavesiputken GTK 25–14 lähistöllä. Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus on lähes luonnontilaisena säilyneillä harjun korkeimmilla keskiosilla jopa yli 50 metriä. Irtomaapeitteen kokonaispaksuus (Liite 8) vaihtelee tutkimusalueella viidestä jopa viiteenkymmeneen metriin. Paksuimmat kerrospaksuudet ovat harjun lähes luonnontilaisilla keskiosilla. Mallinnuksessa avokalliot korostuvat alueilla joilta on vähän muuta mittaustietoa, joten kartta-alueen koko eteläreuna on mallin mukaan vain ohuen maapeitteen peitossa. Pohjavesiputkien kairausten yhteydessä otettiin maaperänäytteitä vallitsevista kerroksista. Näytteet seulottiin ja niistä laskettiin vedenjohtavuusarvot. Alla olevassa taulukossa 2, on mukana myös edellisen raportin (Ahonen et al. 2015) aikana tehdyt seulonnat ja vertailun vuoksi slug-testien tulokset. Kairausten yleisin maalaji oli sora ja hiekkainen sora. Vedenjohtavuus on kuivaseulonnan ja laskennan perusteella Aakkulanharjulla keskimäärin n. 6,5x10-4 ms-1. Soran vedenjohtavuus on yleensä suurempi kuin 1x10-4 ms-1 (Rantamäki et al. 1990).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 15

22.12.2017

Taulukko 2 Maanäytteiden vedenjohtavuudet rakeisuusanalyysien ja slug-testin perusteella.

Näytetiedot Kozeny-Carman Slug testaus Näyte Syvyys m GEO-luokitus Vedenjohtavuus K- Vedenjohtavuuden maanpinnasta arvo msE-01 keskimääräinen K-arvo msE-01 GTK 19–14 1.5-2.5 Hiekkainen sora 8.7E-05 12-13 Hiekka 3.9E-05 1,7E-04 21-22 Hiekkainen sora 1.7E-05 31-32 Hiekkainen sora 1.9E-05 GTK 20–14 1.5-2 Hiekka 1.4E-05 8-9 Hiekkainen sora 3.0E-05 2,7E-04 19-20 Silttinen hiekka 3.0E-05 GTK 21–14 1.5-2 Sora 5.8E-04 12-13 Sora 4.0E-04 30-31 Sora 1.6E-04 40-41 Sora 3.6E-04 GTK 23–14 30-31 Sorainen hiekka 7.6E-05 GTK 24–14 9-10 Silttinen hiekka 7.7E-06 20-21 Sorainen hiekka 1.9E-05 1,3E-03 32-33 Hiekka 6.9E-06 GTK 26–14 5-6 Hiekkainen sora 1.6E-05 14-15 Hiekkainen sora 1.9E-05 38-39 Hiekka 4.4E-04 GTK 27–15 4-5 Hiekka 8.40E-05 11-12 Sora 1.70E-03 20-21 Soramoreeni 1.60E-05 30-31 Soramoreeni 4.80E-05 40-41 Hiekkainen sora 9.10E-05 50-51 Hiekkainen sora 2.30E-04 GTK 28–15 0.5-1.5 Hiekkainen siltti 6.60E-07 1.6-2.4 Hiekkamoreeni 5.30E-05 2.5-3.5 Silttinen hiekka 6.20E-06 10.5-11 Hiekkainen siltti 1.50E-06 1,4E-04 18-19 Silttinen hiekka 1.40E-06 28-29 Hiekka 1.10E-04 36-37 Hiekka 1.60E-05 GTK 29–15 2-3 Hiekkainen siltti 1.40E-06 10-11 Hiekka 1.00E-04 16-17 Hiekkamoreeni 2.50E-05 1,7E-04 24-25 Hiekkainen sora 1.10E-03 32-33 Kivinen sora 2.00E-02 GTK 30–15 2.5-3.5 Siltti 2.30E-07 10.7-11 Silttinen hiekka 1.30E-06

18-19 hiekka 1.60E-05 24-25 hiekkamoreeni 1.50E-06

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 16

22.12.2017

5.2 Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus

Aakkulanharjun pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueeksi on rajattu tarkasti muodostuman maastosta hyvin erottuva osa. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,66 km2 josta muodostumispinta-alaksi on laskettu 1,59 km2 (Suomen Ympäristökeskus 2017). Alueen sadanta on vuositasolla n. 630 mm ja arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä on vain 1600 m3 vuorokaudessa. Tämä arvio on saatu käyttämällä imeytymiskerrointa 0,6. Arvio on todennäköisesti ylimitoitettu, sillä Aakkulanharju on lähes täysin ihmisen muokkaama ja tiheään asutettu. Alueella sijaitsevalta Messukylän vedenottamon kahdesta siiviläputkikaivosta on kuitenkin pumpattu pohjavettä yhteensä n. 5000–5500 m3 vuorokaudessa jo vuosien ajan. Harjurakenneselvitys -raportissa (Ahonen et al. 2015) todettiin, että harjun vesi on sekoitus pohjavettä, kalliopohjavettä ja Kaukajärvestä imeytynyttä vettä. Pohjaveden muodostumisalue onkin siis laajempi kuin vain ympäristöstään erottuva harjun osa. Pohjavesialue on rajattu lännessä Hervannan valtaväylän länsipuolelle. Pohjavesivyöhykkeen paksuuden ja kallioperän pinnan malleissa voidaan havaita, että pohjavesivyöhyke on hieman matalampi ja kallionpinta on hieman koholla kyseisellä kohdalla, mutta se ei estä veden virtausta kohti luodetta. Kallio kohoaa pohjavedenpinnan yläpuolelle vasta noin puolen kilometrin päässä nykyisestä rajasta. Pohjaveden pinnat viettävät paikallisesti myös kaakkoon, mutta päävirtaussuunta on koko alueella luoteeseen. Tutkimusalueen reuna-alueilla sijaitsevat kalliopaljastumat edesauttavat pohjaveden muodostumista, vaikka Suomen kivilajit eivät varsinaisesti olekaan vettä johtavia. Yleisesti ottaen kallion pinnalle satava ja kallionpinnalla virtaava vesi joutuu osittain suoraan kallion rakosysteemeihin ja osittain valuu paljastumaa reunustaviin maakerroksiin (Korkka-Niemi & Salonen 1996).

5.3 In Situ pohjavesiputkimittaukset

5.3.1 Profiilimittaukset

Karttaesitys profiilimittausten tuloksista on liitteessä 17. Luotausviivat kuvaavat pohjavesiputken vesikerroksen lämpötila- ja sähkönjohtavuus- olosuhteiden muutoksia. Tyypillisesti pinnasta pohjaan laskeuduttaessa lämpötila laskee ja sähkönjohtavuus kohoaa. Luotauksen tuloksia hyödynnettiin kerrosnäytteenoton suunnittelussa ja pohjavesiputkien toimivuuden arvioinnissa sekä pohjaveden kemiallisen koostumuksen luonnehdinnassa yhdessä vesianalytiikan kanssa. Luotausten ansiosta vesien geokemiassa havaittiin eroja eri näytteenottosyvyyksien välillä. Perinteisesti otettavat kokoomanäytteet ovat keskimääräisiä sekoituksia eri tasoilta tulevasta vedestä, missä kerrosnäytteiden erityispiirteet ovat tasoittuneet.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 17

22.12.2017

5.3.2 Slug-testit

GTK19–14 11.5.2016 Putkessa tehtiin neljä slug-testiä 4m noutimella. Alenema vaihteli 1.3–1.87 m ja palautuminen kesti 6-8 sekuntia. Vedenjohtavuuden (K-arvo) laskentaan käytettiin tässä putkessa Bouwer & Rice yhtälöä. Testien laskennat toteuttivat hyvin laskentaehdot. Neljän testin keskiarvo oli K = 1,7E-04 m/s ja vedenjohtavuus on hyvä.

GTK20–14 12.5.2015 Neljä slug-testiä 4m noutimella. Vedenpinta palautui oskilloiden. Käytettiin High-K laskentamenetelmää. Alenema oli 1.03-1.3 m ja palautuminen kesti 20-25 sekuntia. High-K laskennan käyrän sovitus onnistui parhaiten testeissä 1 ja 4 ja niiden keskiarvo oli K = 2,7E- 04 m/s (hyvä vedenjohtavuus).

GTK27–15 17.5.2016 Useista yrityksistä huolimatta saatiin vain 3 sekuntia kestänyt 0.3 m alenema. Vedenjohtavuus oli niin suuri ettei sitä voitu laskea käytettävissä olevilla menetelmillä.

GTK 28–15 17.5.2016 Kolme oskilloivaa slug-testiä. Vain ensimmäisen käyrän sovitus onnistui kohtuudella. Alenema oli 1.63 m ja palautuminen oskilloiden kesti n. 15 sekuntia. K = 1.4E-4 m/s (hyvä vedenjohtavuus). Kahdessa muussa testissä oli häiriöitä. Näissä laskenta ei toimi.

GTK 29–15 12.5.2016 Putkessa tehtiin kaksi slug-testiä noutimella, laskettu Bouwer & Rise laskennalla. Erittäin nopean palautumisen johdosta tuloksen laatu on vain kohtalainen. Alenema oli 0,42-0,57m ja palautuminen kesti 3-3,5 sekuntia. Keskiarvona putken keskimääräinen K = 1,7E-04 m/s, (hyvä vedenjohtavuus).

5.4 Virtaamamittaukset

Virtaamamittauksilla selvitettiin ojien vesimäärien muutosta kuljettaessa Kaukajärveltä Iidesjärvelle (kuva 6). Virtaama on etenkin hulevesistä vettä saavassa ojassa aikaan sidottu suure. Mittaukset suoritettiin saman työpäivän 30.8.2016 aikana, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. Kaukajärvestä lähtevä oja (mittauspiste 5. oja, virtaama 15 litraa sekunnissa) ja järven pohjoispuolella kulkeva Pyhäoja (7. oja, 29 l/s) liittyvät yhteen Hankkion kaupunginosassa. Seuraava mittauspiste (3. oja) on ennen Hautalammia ja siinä virtaama on 40 l/s (3 456m3/d). Jankan kaupunginosan mittauspisteellä 6. oja virtaama on lähes sama kuin ennen Hautalammia (38 l/s). Hakametsän alueella pisteessä 1. oja, virtaama on kasvanut 73 l/s:ssa (6307,2 m3/d). Ero edelliseen mittauspisteeseen on 38 litraa sekunnissa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 18

22.12.2017

Kuva 6 Virtaamamittaukset ja litramäärät. Kuva T. Kaipainen, GTK. Isotooppi- ja hydrogeokemiallisten tutkimusten mukaan luonnontilaiset ojat saavat 70–90 % pintavalunta vedestä vain 10–20 metrin etäisyydeltä uomastaan (Kullberg et al. 1993). Taajama-alueen hulevesiä johdetaan ojaan kuitenkin laajalta alueelta sen pohjoispuolelta. Pyhäojaan liittyy pohjoisesta oja jonka virtaama on pisteessä 4. oja 37l/s. Viimeinen mittauspiste, 2. oja, ennen Iidesjärveä summaa näiden kahden ojan virtaamaksi 110l/s (9504 m3/d). Tutkimusalueen ojien vettä saattaa päästä purkautumaan pohjaveteen, kun sen uoma on yhteydessä hyvin vettä johtavaan maaperään. Pyhäojan uoma on Kaukajärvestä aina pisteelle 1. oja pohjavedenpinnan yläpuolella. Mittauspisteiden oja 1 ja 2 välisellä matkalla uoma laskeutuu pohjavedenpinnan alapuolelle ja alueella havaittiin virtaamamittausten yhteydessä pientä pohjaveden tihkumista harjusta. Hervannan Valtaväylä kulkee tällä kohtaa harjun läpi ja oja kulkee sen vierellä osittain putkitettunakin.

5.5 Geokemia ja isotoopit

Tutkimuskohteesta kesäkuussa 2016 kerätyistä vesinäytteistä analysoitiin laboratoriossa seuraavat geokemialliset parametrit: Ag, Al, As, B, Ba, Be, Bi, Cd, Co, Cr, Cu, I, Li, Mn, Mo, Ni, P, Pb, Rb, Sb, Se, Sr, Th, Tl, U, V, Zn, Ca, Fe, K, Mg, Na, S, Si, Br, Cl, F, NO3, SO4, PO4- 2 P, väriluku, alkaliteetti, EC, pH, KMnO4 ja TOC sekä hapen ja vedyn isotooppikoostumus (δ H ja δ18O) ja strontiumin isotooppikoostumus (87Sr/86Sr). Kentällä näytevesistä määritettiin in-situ pH, EC, T, pH, O₂ ja redox.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 19

22.12.2017

Seurantatutkimuksen aikana vesinäytteistä analysoitiin hapen ja vedyn isotooppikoostumus (δ2H ja δ18O) marraskuussa 2016, maaliskuussa 2017 ja heinäkuussa 2017. Mittaustulokset on esitetty liitteissä 12-16. Lisäksi pohjaveden ja pintavesien kemiallisen koostumuksen keskiarvo, mediaani sekä minimi ja maksimi on annettu liitteessä 16. Taulukosta on jätetty pois putken GTK 24–14 tiedot johtuen Kaukajärven voimakkaasta pintavesivaikutuksesta putkeen. 5.5.1 Veden laatu Aakkulan harjun pohjavesien pääkomponentit (keskipitoisuudet) ovat kalsium (24 mg/l), magnesium (14 mg), natriumin (16 mg/l), bikarbonaatti (96 mg/l; HCO3-pitoisuus lasketaan alkaliteetiarvosta 1,7 mmol/l), sulfaatti (50 mg/l) ja kloridi (24 mg/l). Myös kaliumin (7 mg/l) pitoisuus kohoaa paikoin pääkomponenttien joukkoon. Tutkimusalueen pohjavesien geokemialliset keskipitoisuudet ovat muodostumassa lähes kautta linjan Suomen maaperän pohjavesien keskimääräisiä koostumuksia korkeampia, vähintään yli kaksinkertaisia ja Mg yli kolminkertainen (Liite 16; Lahermo et al. 2002). Tämä havaitaan pohjaveden korkeana sähkönjohtavuutena, mikä on alueella keskimäärin 37 mS/m (Liite 16). Pohjavesien kovuus vaihtelee keskikovasta (3,5 °dH; saksalainen asteikko) erittäin kovaan (10,2 °dH; GTK 29–15 pohja) ollen keskimäärin noin 6,2 °dH (kovuus johdettu Ca ja Mg - arvoista). Kovuusarvot ovat niin ikään selvästi korkeampia kuin Suomen keskimääräisten maaperän pohjavesien vastaavat ja muistuttavat voimakkaasti kallioporakaivoista mitattavia arvoja (Lahermo et al. 2002). Pohjaveden pH (kenttämittaus) vaihtelee 6,1:stä 7,6:een ollen keskimäärin 6.8. Tutkitut pintavedet ovat geokemialtaan selvästi laimeampia ja niiden keskimääräinen sähkönjohtavuuskin on vain puolet pohjavesien vastaavasta. Pintavesien pH on noin 7,8. Pohja- ja pintavesien lämpötilat olivat näytteenottoajankohtana keskimäärin 8,0 °C ja 12,7 °C, vastaavasti. Kaukajärven vesi on pohjavesistä ja muista pintavesistä poiketen pitoisuuksiltaan laimeaa ja pehmeää (< 1,6 °dH), rauta- ja mangaaniköyhää ja sisältää pintavedeksi mm. hyvin vähän orgaanista hiiltä (TOC 2,5 mg/l). Pohjavesissä TOC on keskimäärin 1 mg/l ja on koholla ainoastaan yksittäisessä pohjavesinäytteessä (4,7 mg/l; GTK 23–14). Tutkimuskohteen pohjavedet ovat happiköyhiä (ka 1 mg/l) ja niissä esiintyy korkeina pitoisuuksina rautaa (ka 5470 µg/l) ja mangaania (521 µg/l; max 2300 µg/l) (Liite 16). Näytevesien happipitoisuudet kerros- ja kokoomanäytteissä on esitetty liitteen 20 kartassa. Rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat voimakkaasti koholla myös pintavesiojissa 1. – 3. Sosiaali- ja terveysministeriön raudan ja mangaanin laatusuosituksen raja-arvot (< Fe 200 µg/l; < Mn 50 µg/l) ylittyvät kaikissa tutkimuksen piirissä olleissa havaintoputkissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016). Ainoastaan yksittäisissä kerrosnäytteissä (Fe 7 kpl; Mn 4 kpl) jäädään laatusuositusarvojen alapuolelle (Liite 16). Myös pintavesistä ojissa 1. - 3. raudan ja mangaanin raja-arvot ylittyvät tai ovat lähellä niitä huolimatta niiden happikylläisyydestä. Kaukajärvessä rauta jää alle määritysrajan ja mangaanin pitoisuuskin on vain 2,8 µg/l. Yksittäisissä pohjavesinäytteissä (GTK 23–14, GTK 28–15) ja kaikissa ojissa ylittyvät laatusuositusrajat veden väri- (< 5) ja kaliumpermanganaattiluvuissa (< 20 mg/l).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 20

22.12.2017

Kloridin ja sulfaatin laatusuosituksista (Cl < 100 mg/l; SO4 < 250 mg/l) on annettu lisätarkennus pitoisuusrajoista (Cl < 25 mg/l; SO4 < 150 mg/l), joihin tulisi pyrkiä vesijohtoverkoston syöpymisen ehkäisemiseksi. Kloridilla taso 25 mg/l ylittyy Aakkulan pohjavesissä havaintopisteissä GTK 19–14, GTK 21–14 ja GTK 29–15 sekä 2. ojassa (Liite 16). Sulfaatin keskikoostumus tutkituissa näytevesissä oli 50 mg/l ja maksimissaan 120 mg/l (GTK 29–15). Talousvesiasetuksen kemiallisen laatuvaatimuksen enimmäispitoisuudet ylittyvät yksittäisissä pohjavesinäytteissä arseenin (<10 µg/l) ja lyijyn (<10 µg/l) suhteen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016). Arseenia tavataan yli sallitun pitoisuuden neljässä pohjavesipisteessä (GTK 24–14, GTK 23–14, GTK 28–15) sekä ojissa 1 ja 2 (Liitteet 16 ja 19). Lyijyn raja-arvo ylittyy havaintoputken GTK 21–14 pohjasta otetusta kerrosnäytteestä. Hieman kohonneita uraanipitoisuuksia havaittiin havaintoputkissa GTK 23–14 ja P832 sekä 1. ja 2. ojissa, 9-11 µg/l pohjavesissä ja 18 µg/l pintavesissä. Uraanin talousvesiasetuksen mukainen sallittu enimmäispitoisuus on 30 µg/l. 5.5.2 Pinta- ja pohjaveden vuorovaikutus Tutkimuskohteen pinta- ja pohjavesistä analysoidut hapen ja vedyn isotooppikoostumukset (δ18O ja δ2H -arvot) on esitetty liitetaulukossa 13 ja kuvassa 7 vasten Suomen lokaalia meteoristen vesien suoraa (FMWL; Kortelainen 2007). Suora kuvaa sadevesien lineaarista isotooppikoostumuksen jakaumaa. Suomen sade- ja pohjavesien hapen ja vedyn δ-arvot asettuvat pääsääntöisesti tälle suoralle tai lähelle sitä. Kun vesissä tapahtuu haihtumista, niiden hapen ja vedyn raskaammat isotoopit (18O ja 2H) rikastuvat suhteessa kevyempiin (16O ja 1H), mikä siirtää niiden isotooppikoostumuksia kohti positiivisempia δ-arvoja. Haihtuneet vedet, kuten järvivesi, sijoittuvat LMWL -suoran alapuolelle. δ18O ja δ2H -arvoista voidaan laskea d-excess -arvo, mikä kuvaa tutkittujen vesien alkuperää sekä haihtuneisuutta (Liite 13). Haihtumattomilla pohjavesillä d-excess on keskimäärin 10 ± 1 ‰, kun taas haihtuneissa pintavesissä se on selvästi alle 10 ‰. Aakkulanharjulla tutkittiin vuoden 2016 kesäkuussa 23 pohjavesinäytetteen ja vuosien 2016 – 2017 seurantatutkimuksessa 9 pohjavesinäytteen isotooppikoostumus (Taulukko 1) ja näistä luonnollista pohjavettä edustaviksi referenssipisteiksi valittiin havaintoputkien GTK 22–14 ja GTK 27–15 (Liite 1) vedet (d-excess 9 – 11 ‰). Näiden kahden pohjavesiputken kaikista analysoiduista isotooppiarvoista laskettiin koko seurantajaksoa kuvaava keskiarvo. Tämän luonnollisen pohjaveden δ18O-arvo oli keskimäärin -12,11 ‰ ja δ2H-arvo -87,5 ‰, vastaavasti. Selvästi haihtunutta pintavettä kohteessa edustivat kuusi näytettä (d-excess << 10 ‰), Kaukajärvi ja ojat 1. – 5 (Liite 1). Pintavedelle valittiin referenssipisteeksi Kaukajärvi, mistä kaakon suunnasta tulevan pohjaveden virtauksen myötä potentiaalisesti imeytyy pohjavesimuodostumaan pintavettä. Pohjaveden pinta ja päävirtaussuunta on esitetty liitteessä 5. Hapen ja vedyn referenssiarvot Kaukajärven pintavedelle ovat seurantajaksolla -7,5 ‰ ja -63,1 ‰, vastaavasti. Väliraportissa pintaveden referenssipisteenä käytettiin lisäksi näytepisteen 1. oja vettä, mutta tulkintaa päätettiin yksinkertaistaa loppurapostissa ja päädyttiin käyttämään pintavesireferenssinä vain Kaukajärven vettä. Isotooppikoostumusero alueen pintavesien ja pohjaveden välillä on huomattava. Kaukajärven ja pohjaveden ero on 4,6 ‰ hapessa ja 24,4 ‰ vedyssä. Täten kyseisten vesien mahdollista sekoittumista voidaan luotettavasti tarkastella isotooppimenetelmää hyödyntäen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 21

22.12.2017

Liitteen 13 taulukossa ja liitteen 14.1-14.4 kartoissa on esitetty pintaveden laskennalliset osuudet tutkituissa vesinäytteissä seurantajakson aikana. Osuudet on laskettu massatasapainoa hyödyntäen ja käyttäen sekä hapen että vedyn δ-arvoja, mitkä käytännössä tarkastavat toisiaan eli niiden tulisi antaa samansuuntainen tulos. Kahden päätejäsenen seoksessa referenssivesien väliin voidaan piirtää sekoitussuora, mille näiden päätejäsenvesien seosvesien koostumukset sijoittuvat. Seossuora ja siihen havainnollistetut pintavesiosuudet on esitetty kuvassa 7.

Kuva 7. Pinta- ja pohjavesistä seurantatutkimuksen aikana analysoidut hapen ja vedyn isotooppikoostumukset (δ18O ja δ2H -arvot). Vesinäytteiden isotooppiarvot on esitetty kuvassa vasten Suomen sadannasta määritettyä meteoristen vesien suoraa (LMWL; Kortelainen 2007). Referenssivesien väliin on piirretty seossuora, jolle on havainnollistettu pintavesiosuudet prosentteina. Tutkimuspisteen 1. oja tuloksista on väritetty marraskuun 2016 tulos, sillä sen koostumus lähestyy meteoristen vesien suoraa eli sadeveden koostumusta. Kaukajärven suunnalta järviveden imeytyminen on selvää vain havaintoputkessa GTK 24–14, missä pintaveden osuudeksi saadaan seurantajakson aikana keskimäärin 38±4 % (Liite 14.1- 14.4 kartat). Havaintoputken symbolit erottuvat muista pohjavesiputkista selkeästi kuvan 7 diagrammissa, sillä niiden arvot ovat lähellä 40 % pintavesiosuutta muiden pohjavesiputkien tulosten pysytellessä 0-10 % välillä. Kesäkuun 2016 näytteenotossa havaittiin lisäksi että pintavettä oli hieman enemmän havaintoputken GTK 24-14 pohjalta otetussa näytteessä (liite 13 taulukko). Vaikka pohjavesimuodostumaan imeytyy Kaukajärven rannalta laskennallisesti paljon pintavettä, sen osuus pienenee nopeasti siirryttäessä sisemmälle muodostumaan.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 22

22.12.2017

Muissa pohjavesialueen pohjavesiputkissa pintaveden osuus vaihtelee seurantajakson aikana keskimäärin 0 %:sta 10 %:iin ja ne kaikki ovat diagramissa samalla alueella (Kuva 7). Arvoissa ei havaittu suuria muutoksia seurantatutkimuksen kuluessa. Kerros- ja kokoomanäytteiden välillä on pieniä eroja pintavesiosuuksissa (liite 13 taulukko). Messukylän vedenottamon vedessä pintaveden osuus on myös erittäin pieni, vain 5-7 %. Korkeimmillaan osuus oli heinäkuun 2017 näytteessä. Kalevankankaalla sijaitsevan havaintoputken GTK 19-14 vedessä on kesäkuussa 2016 laskennallisesti enemmän pintavettä kuin monissa itse pohjavesialueen havaintoputkien vesissä. Tätä saattaa selittää Pyhäojasta muodostumaan imeytyvä vesi. Myös havaintoputkessa GTK 25-14, joka sijaitsee aivan tutkimusalueen eteläreunassa, Kaukajärvestä tulevassa ruhjelaaksossa, on pintaveden osuus korkeampi kuin itse muodostumassa. Tämä havainto tukee ajatusta Kaukajärven veden kulkeutumisesta ruhjelaaksoa pitkin pohjavesimuodostuman etelälaidalla. Näytteet on otettu suhteellisen samanaikaisesti koko muodostumasta. Kaukajärven vesi kulkeutuu muodostumaan kuitenkin hitaasti ja koska välimatka esimerkiksi järven rannalta vedenottamolle on oletettua epäsuoraa virtausreittiä myöten (Liite 5) yli kaksi kilometriä, on veden viipymä muodostumassa useita kuukausia. Virtausmallinnus voisi antaa parhaan arvion virtausmääristä ja nopeudesta. Kaukajärvestä Iidesjärveen virtaavan ojan (Kuva 6) näytepisteistä (5. oja, 3. oja, 1. oja ja 2. oja) sekä sivuojan näytepisteen 4. ojan isotooppinäytteet otettiin kesäkuussa 2016. Seurantatutkimukseen otettiin mukaan vain näytepiste 1. oja. Ojan vesi koostuu Kaukajärven vedestä ja lisäksi siihen johdetaan Aakkulanharjun pohjoispuolisen alueen hulevesiä. Sadeveden ja siitä muodostuvan huleveden koostumus muistuttaa pohjavettä, sillä ne imeytyvät nopeasti maahan tai ne johdetaan nopeasti putkistoja pitkin hulevesiojiin. Ojaan virtaa myös ainakin kaksi isompaa sivupuroa. Kesäkuussa 2016 havaittiin (Liite 14.1) että Kaukajärveä lähimmässä näytepisteessä 5. oja koko ojan vesimäärä oli laskennallisesti Kaukajärven vettä. Noin kilometrin päässä järvestä, näytepisteelle 3. oja mennessä järviveden osuus oli pienetynyt noin kolmanneksella 67 %:iin mutta näytepisteelle 1. oja, joka on noin kolme kilometriä järvestä, pintaveden osuus olikin 72 %. Pintaveden osuuden kasvua saattaa selittää Hautalammi, jossa vesi virtaa hitaammin ja pääsee haihtumaan, jolloin sen isotooppikoostumus lähestyy jälleen pintavettä. Näytepiste 4. oja sijaitsee pohjoisesta virtaavassa ojassa, joka yhtyy Kaukajärvestä Iidesjärveen virtaavaan ojaan näytepisteen 1. oja jälkeen. Näytepisteessä 4. oja pintaveden osuus on 57 %. Tämä vesi ei tule Kaukajärvestä joten analyysin tulosta voi pitää vain suuntaa antavana. Näytepiste 2. oja sijaitsee Hervannan valtaväylän länsipuolella, lähinnä Iidesjärven rantaa. Näytepisteen 2. oja pintavesiosuus oli enää 44 % ja siinä voidaan havaita pohjaveden vaikutus. Pohjavesipurkaumasta saadaan havaintopisteessä viitteitä myös muista geokemiallisista parametreista kuten sähkönjohtavuuden, alkaliteetin sekä muiden liuenneiden komponenttien pitoisuuden kasvuna ja vastaavasti pH:n, happipitoisuuden ja lämpötilan laskuna.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 23

22.12.2017

Pintavesien seuratatutkimuksen aikana näytepisteen 1. oja laskennallinen pintaveden osuus vaihteli suuresti. Kesäkuussa 2016 ja heinäkuussa 2017 pintaveden osuudet olivat 72 % ja 73 %, vastaavasti. Marraskuussa 2016 ja maaliskuussa 2017 pintaveden osuudet olivat vain 31 % ja 29 %, vastaavasti. Marraskuun 2016 analyysin tulos on merkitty kuvan 7 diagrammiin vaalean sinisellä korostusvärillä. Veden koostumus lähestyy sadannan koostumusta, mikä kertoo että näytepisteen 1. oja vedestä kolmasosa on Kaukajärven vettä ja loput kaksi kolmasosaa sadevettä, joka virtaa ojaan hulevetenä. Sadeveden osuus on siis ojan vedessä suurimmillaan kesäisin kun taas Kaukajärven veden osuus on vallitseva syksyllä ja keväällä. 5.5.3 Strontium Strontiumilla esiintyy luonnossa neljä pysyvää isotooppia, 88Sr, 87Sr, 86Sr ja 84Sr, joiden määräsuhteet ovat keskimäärin 82,53 %, 7,04 %, 9,87 % ja 0,56 %. Strontiumin isotooppien määräsuhteet kuitenkin vaihtelevat luonnossa, koska radioaktiivisen rubidium-87:n (87Rb) hajotessa syntyy stabiilia (pysyvää) 87Sr isotooppia. Tutkimuksissa verrataan radioaktiivisen hajoamisen seurauksena lisääntyvää radiogeenistä 87Sr:a luonnossa vakiomääräisenä esiintyvään strontiumin 86Sr isotooppiin. Suomessa kivilajien mineraalikoostumuksesta riippuen 87Sr/86Sr -suhde vaihtelee yleisimmin välillä 0,7 – 0,8. Taulukossa 3 on esitetty esimerkkejä mineraaleissa, kivissä sekä vesissä eri strontiumin isotooppisuhteista.

Taulukko 3. Strontiumin isotooppisuhteen arvoja esimerkkikohteissa

Strontiumin lähdeaines 87Sr/86Sr-suhde Referenssi Kallioperän keskiarvo kokokivistä, 0,7335 Kaislaniemi, 2011 Keski- ja Länsi-Suomi

Kallioperän kokokivianalyysit, 0,705.. 0,770 Kähkönen et al., 1989 Tampereen P-puoli Kokemäenjoen vesi 0,733 – 0,735 Hendriksson & Lahaye, 2016 Virttaankankaan harjuaines: Kiilteet 0,928 Kortelainen & Karhu, 2009 Maasälvät 0,761 Merivesi 0,706 – 0,709 Veizer, 1989 Ilmakehäperäinen strontium 0,710 – 0,720 Negrel et al., 2003

87Sr/86Sr -suhde on korkeimmillaan silikaattirikkaissa kivilajeissa, jotka sisältävät runsaasti Rb- pitoisia mineraaleja. Rb korvaa kaliumia kiilteissä, kalimaasälvissä ja savimineraaleissa (Faure & Mensing 2005). Vastaavasti alhainen 87Sr/86Sr -suhde muodostuu mm. mereen saostuviin karbonaatteihin, joiden 87Sr/86Sr -suhde vastaa meriveden koostumusta. Myös kiven ikä vaikuttaa siihen, kuinka paljon 87Rb:ä on hajonnut 87Sr:ksi. Strontiumia vapautuu vesistöihin ja pohjaveteen kemiallisen rapautumisen kautta (Kendall & McDonnell, 1998). Myös mekaaninen rapautuminen voi vaikuttaa veteen liukenevan Sr:n isotooppikoostumukseen. Täten järvi-, joki- ja pohjavesi perii virtausreitiltään maa- ja kallioperän kiviaineksen 87Sr/86Sr - suhteen (Faure & Mensing 2005). Esimerkiksi Kokemäenjoen jokiveden 87Sr/86Sr -suhde vastaa hyvin valuma-alueensa kallioperän Sr-koostumusta (Taulukko 3).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 24

22.12.2017

Jokiveden liuennut strontium on edustava kooste alueelta pinta- ja pohjavesiin kemiallisen rapautumisen kautta vapautuvasta strontiumista. Aakkulanharjun vesien strontiumin isotooppisuhde vaihtelee välillä 0,740 – 0,756 (Taulukko 4). Korkeimmillaan 87Sr/86Sr-suhde (0,755 – 0,756) on pohjavesialueen keskellä pisteissä GTK 29-15, Messukylän vedenottamo ja GTK 28-15 (Liite 18). Muissa pohjavesipisteissä ja pintavesissä Sr-koostumus vaihtelee 0,740:sta 0,751:een. Alhaisimmillaan 87Sr/86Sr-suhde on havaintoputkessa GTK22-14 (0,740) ja pintavesissä (0,742 – 0,743).

Taulukko 4. Strontiumanalyysien tulokset

87 86 Näytetunnus Näytteenottopaikka Päivämäärä Sr/ Sr ± 2σm Sr (µg/l) VE_TIKA-2014-18.1.6 2. oja 10.06.2016 0.74325 0.000020 166 VE_TPFR-2014-3.3.6 GTK 21-14 10.06.2016 0.74983 0.000020 129 VE_TPFR-2014-4.1.6 GTK 22-14 14.06.2016 0.74000 0.000011 112 VE_TPFR-2014-5.3.6 GTK 23-14 14.06.2016 0.74505 0.000015 127 VE_TPFR-2014-6.2.6 GTK 24-14 13.06.2016 0.74669 0.000018 88.5 VE_TPFR-2014-15.1.6 P832 15.06.2016 0.74713 0.000013 127 VE_TPFR-2014-3.1.6 GTK 27-15 13.06.2016 0.75141 0.000025 123 VE_OAS§-2015-4.2.6 GTK 28-15 14.06.2016 0.75576 0.000015 74 VE_OAS§-2015-5.3.6 GTK 29-15 14.06.2016 0.75456 0.000012 112 VE_TIKA-2014-19.1.6 3. oja 10.06.2016 0.74194 0.000022 73 VE_TIKA-2016-21.1.4 Kaukajärvi 15.06.2016 0.74172 0.000018 50.4 VE_TIKA-2016-23 Messukylän VO 29.08.2016 0.75457 0.000008 99

Strontiumin isotooppikoostumus on Aakkulanharjun pohja- ja pintavesissä Tampereen alueen kallioperän ja Kokemäenjoen keskimääräistä Sr-koostumusta korkeampi (eli radiogeenisempi) (Taulukot 3 ja 4). Tämä tarkoittaa, että Aakkulanharjun vesiin on liuennut enemmän strontiumin raskaampaa 87Sr-isotooppia. Tutkimusalueen kallioperä koostuu ensisijaisesti kiillegneissistä, mikä sisältää runsaasti korkean 87Sr/86Sr-suhteen omaavia kiilteitä, kuten biotiittia (Taulukot 3 ja 4). Kaukajärven ympäristössä on havaittu runsaasti kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä, joista osa muodostaa avoimia rakosysteemejä purkaen kallioperän pohjavettä maapinnalle, Kaukajärveen ja täten oletettavasti myös maaperäkerrostumiin (Ahonen et al. 2015). Kiillerikkaasta kallioperästä purkautuva pohjavesi selittää alueen pintavesien ja maaperän pohjavesien keskimääräistä korkeamman tason strontiumin isotooppikoostumuksessa. Havaintopisteiden GTK 29-15, Messukylän vedenottamo ja GTK 28-15 muodostamalla NNW – SSE -suuntaisella linjalla 87Sr/86Sr-suhde on alueen pohjavesien korkein vaihdellen välillä 0,755 – 0,756 (Liite 18). Havaittava ero on merkittävä suhteessa alueen muihin pohjavesipisteisiin. Harjumuodostuman alueelta ei kallioperä- ja/tai ruhjehavaintoja ole käytettävissä johtuen suurista maapeitepaksuista ja siten puuttuvista kallioperäpaljastumista. Suhteellisen harvaan tutkimuspisteverkkoon perustuvasta kallionpintakartasta (Liite 4) voidaan kuitenkin nähdä, että kallion pinta vaihtelee harjun alla paikoin jyrkästikin.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 25

22.12.2017

Tämä tukee aikaisemassa raportissa (Ahonen et al. 2015) tehtyä tulkintaa alueella sijaitsevista hydrologisesti aktiivisista rakovyöhykkeistä. Tällainen rakovyöhyke voisi selittää havaintolinjalla GTK 29-15 – Messukylän vedenottamo – GTK 28-15 havaittavan poikkeavan ja hyvin yhtenäisen strontiumin isotooppikoostumuksen. Tätä linjaa voidaan esittää potentiaaliseksi kalliopohjaveden purkautumisalueeksi, millä voisi olla vaikutusta muodostumasta pumpattavan pohjaveden määrään. Strontiumin analyysilla voidaan sanoa että osa Aakkulanharjun Messukylän vedenottamon vedestä tulee kallioperästä, mutta sen määrää tai osuutta ei voida arvioida. 5.5.4 Vesien luokittelu ja laatuun vaikuttavat tekijät Tutkittujen näytevesien kemiallisten pääkomponenttien määräsuhteiden vertailu on esitetty Kuvan 8 Piper-diagrammissa. Kolmioiden kärjet kuvaavat pääkationeiden (Ca, Mg, Na+K) sekä pääanioneiden (HCO3+CO3, SO4, Cl) pitoisuuksia vedessä. Kolmioista kaikki komponentit projisoituvat keskellä olevaan vinoneliöön, missä vedet tyypitellään niiden pääkomponenttien mukaan.

Kuva 8 Piper diagrammi vesinäytteiden pääioni ja -anioni koostumuksesta. Keskiarvopisteet porakaivoista ja rengaskaivoista ovat Tuhannen kaivon tutkimuksesta (Lahermo et al. 2002). Tutkimusalueen vedet jakautuvat kahteen päätyyppiin: Ca(Mg)Cl(SO4)-vesiin (keltainen vinoneliö) ja Ca(Mg)HCO3-vesiin (sininen vinoneliö) (Back and Hanshaw 1965). Vedet on luokiteltu neljään ryhmään, joiden kuvaus on kappaleen lopussa: 1. ryhmä vihreillä symboleilla, 2. ryhmä punaisilla symboleilla, 3. ryhmä oransseilla symboleilla ja 4. ryhmä sinisillä symboleilla. (Kuva: AquaChem).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 26

22.12.2017

Tutkimusalueen vedet jakautuvat kahteen päätyyppiin: Ca(Mg)Cl(SO4)-vesiin (keltainen vinoneliö) ja Ca(Mg)HCO3-vesiin (sininen vinoneliö) (Back and Hanshaw 1965). Aakkulan pohjavesistä valtaosa sekä kaikki pintavedet kuuluvat Ca(Mg)Cl(SO4)-tyyppiin ja näissä vesissä korostuu erityisesti Mg:n ja SO4:n runsaus verrattuna Suomen ja Tampereen keskimääräisiin maaperän pohjavesiin (Taulukko 5) (Lahermo et al. 2002 ja Suomen Ympäristökeskus 2017).

Suomen pohjavesien päätyyppiin, Ca(Mg)HCO3-vesiin, kuuluu tässä muodostumassa vain havaintoputkien GTK 23–14, GTK 24–14, GTK 25–14, GTK 28–15 vesiä. Tutkimusalueen pohjavesien keskiarvokoostumusten erilaisuus havaitaan myös vertailtaessa niitä Piper- diagrammissa Suomen keskimääräisten maaperän rengas- ja kallioporakaivovesien koostumuksiin (Lahermo et al. 2002). Tampereen pohjavesien keskimääräinen koostumus sijoittuu Piper-diagrammissa samalle alueelle kuin Aakkulanharjulla vuonna 2016 tutkitut vesinäytteet, mikä tarkoittaa että niiden pääkomponenttien suhteet ovat samankaltaiset, mutta pitoisuuksissa havaitaan eroavaisuuksia (Taulukko 5).

Taulukko 5. Aakkulanharjun 2016 pohjavesien vertailua Messukylän vedenottamon, Hyhkyn vedenottamon, Tampereen pohjavesialueiden sekä Suomen rengas- ja porakaivojen pääanioni- ja pääkationipitoisuuksiin.

Ca Mg Na K Cl SO4 Alk. Nimi mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mmol/l

Aakkulanharjun pohjavedet 2016 23.96 13.82* 15.50 6.85 23.57 50.18* 1.66

Aakkulanharju MESSUKYLÄN VO 25.39 12.07* 14.26 4.92 24.31 50.67* 1.29 VO Kaivo 4/Messukylä 25.57 11.57* 13.29 4.91 22.71 51.57* 1.30

HYHKYN VO 25.37 7.55 11.67 3.13 22.44 32.18 1.09 VO Kaivo 2/Hyhky 28.67 8.37 13.00 3.50 26.13 36.00 1.20 VO Kaivo 3/Hyhky 24.00 7.13 10.33 3.13 21.10 32.30 1.09

Tampereen pohjavedet (1990-;Suomen ympäristökeskus, 2016.) 23.37 9.20 14.07 3.96 23.61 42.10 1.07 Rengaskaivot, Suomi (Lahermo et al. 2002) 15.2 3.83 7.02 4.97 8.6 14.6 0.848 Porakaivot, Suomi (Lahermo et al. 2002) 28.1 6.65 36.2 4.42 53.9 19.9 1.69 *) Erityisen korkeat arvot Vesinäytteiden pääkomponenttien pitoisuudet (meq/l) kerros- ja kokoomanäytteissä on esitetty myös liitekartan 21 Stiff-kaavioissa. Tässä esityksessä korostuvat eri pohja- ja pintavesien väliset pitoisuus- ja väkevyyserot Piper-diagrammia selvemmin. Käytännössä tästä saadaan käsitys vertailemalla Stiff-kaavioiden pinta-aloja keskenään. Piper ja Stiff -diagrammit pohjautuvat samaan dataan. Erityisesti kerrosnäytteissä korostuu ilmiö, missä pitoisuudet kasvavat syvemmälle mentäessä indikoiden voimakkaampaa vesi-mineraalivuorovaikutusta. Tämä viittaa pidempään veden viipymään ja todennäköiseen kallioperästä purkautuvaan pohjaveteen. Kerrostumisilmiö nähdään selkeimmin havaintoputkissa GTK 21–14, GTK 23– 14, GTK 28–15. Vastaavat kokoomanäytteet ovat keskimääräisiä sekoituksia eri tasoilta

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 27

22.12.2017

tulevasta vedestä, missä kerrosnäytteiden erityispiirteet ovat tasoittuneet. Vesinäytteenotto pohjavesimuodostuman eri tasoilta osoitti, että hivenainepitoisuudet ja pääalkuainepitoisuudet kasvavat, kun näytteenotto kohdistuu lähemmäs kallion pintaa. Myös kohonneet hivenaine- ja metallipitoisuudet indikoivat yhteyksistä kallioperän pohjavesiin. Tällaisin alkuaineita ovat mm. uraani, strontium, arseeni, pii, fluori ja molybdeeni. Aakkulan tutkimusalueella kohonneita hivenaine- ja metallipitoisuuksia tavataan sekä alueen itä- että länsipuolella. Arseenia tavataan hivenaineista laatuarvot ylittävinä pitoisuuksina ainoastaan itäpuolen ruhjelaaksossa sekä ojissa. As-pitoisuuden vaihtelu on esitetty liitekartassa 19. Myös näytepisteissä oja 1. ja 2. havaitaan kohonneita As-pitoisuuksia, joiden alkuperä viittaa mahdolliseen hiekoitushiekkaan tai täyttömaihin. Tampereen seutu on yksi Suomen arseenialueista, missä kallioperästä johtuvia maaperän yhtenäisiä kohonneita As- taustapitoisuuksia tavataan (Hatakka et al. 2010). Kallio- ja maaperän mineralogia korostuu myös muun muassa Tampereen pohjavesien sulfaattipitoisuuksissa (Taulukko 5). Arseenin esiintyminen liuenneessa muodossa vedessä on riippuvainen veden hapetus- pelkistys-potentiaalista (Redox) ja pH:sta. Myös tutkimusalueen vesien arseenipitoisuuden ja Redox & pH -arvojen välillä havaitaan heikko korrelaatio (Kuva 9). Pelkistävissä olosuhteissa (Redox < -100) As:n liikkuvuus paranee ja sitä voi vapautua esimerkiksi rautasaostumien liuetessa. Toisaalta hapekkaan järviveden imeytyminen harjuun rantavyöhykkeellä hapettaa ja saostaa liukoista rautaa pohjavedestä laskien happipitoisuuden nollaan (Liite 20). Aakkulan muodostuman alhaisimmat Redox-tasot tavataan ruhjelaakson vaikutusalueella olevissa havaintoputkissa GTK 24–14 ja GTK 28–15, joiden välillä on tulkittu pohjaveden virtausreitti.

Kuva 9 Tutkimusalueen vesien arseenipitoisuuden ja Redox sekä pH -arvojen välillä havaitaan heikkoa korrelaatiota. Järviveden imeytymisellä pohjavesimuodostumaan ei havaittu veden laatua heikentäviä vaikutuksia. Kaukajärven vedenlaatu todettiin liuenneiden aineiden pitoisuudeltaan laimeaksi ja järviveden tehostetulla imeytymisellä voisi olla jopa pohjaveden laatua parantava vaikutus,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 28

22.12.2017

mikäli sillä onnistuttaisiin vähentämään hapettoman pohjaveden suhteellista osuutta vedenotossa hyödynnettävässä vedessä. Ruhjeen alueelta samoin kuin muodostuman länsipuolelta olisi tarpeellista saada näytteet varsinaisesta kalliopohjavedestä referenssiksi, jotta kalliopohjaveden todellista osuutta maaperän pohjavedessä voitaisiin arvioida. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että kalliopohjaveden merkitys muodostuman vesitaseessa on merkittävä. Pintaveden osuus harjussa on suuri (n. 38 %) välittömällä rantaimeytymisalueella mutta dispersion vaikutuksesta laimenee nopeasti alle 10 %:n virratessaan kohti vedenottamoa. Maakäytön ja ihmistoiminnan likaavat vaikutukset näkyvät vesissä selkeimmin mm. kohonneina kloridi, kalium ja TOC -pitoisuuksina. Cl-pitoisuuden kasvu sisämaan akvifereissa liitetään yleisimmin tiesuolaukseen. Kalium-arvo on koholla havaintopisteessä GTK 29–15. Orgaaninen hiili (TOC) on koholla havaintoputken GTK 23–14 pohjanäytteessä. Kyseistä putkea leimaa täyttömaa, jota on putken paikalla 14,5 metrin paksuinen kerros (Ahonen et al. 2015). Myös veden väriluvun ja KMnO4-luvun kasvu kertovat vettä pilaavista lähteistä kuten orgaanisia aineksia (esim. humus) vaikutuksista pohjavedessä. Tutkimusalueella näissä parametreissa laatusuositusarvot ylittyvät havaintoputkissa GTK 23–14 ja GTK 28–15 sekä ojissa. Tutkimusalueen pinta- ja pohjavesien geokemiasta voidaan tulkita neljä päävesityyppiä. Näytevesien ryhmittelyssä käytetään hyväksi sekä alueen hydrogeologiaa että näytevesien liuenneiden pääkomponenttien ja hivenalkuaineiden pitoisuuksia. Stiff-kaavioiden muotoa tarkastelemalla voidaan visuaalisesti tunnistaa seuraavat vesityypit (Liite 21): 1) Länsipuolelle painottuvat maaperän/kallioperän pohjavedet, missä havaitaan korkeahkoina tasaisina pitoisuuksina Mg, Ca, HNO3 ja SO4 pääkomponentteina. Piper-diagrammissa pistejoukko on vihreillä symboleilla. 2) Kallioperän ruhjealueen maaperän/kallioperän pohjavedet tunnistetaan muodostuman itäosassa, missä Ca / Mg, HNO3 hallitsevina komponentteina ja hivenaineista tunnusomaisena arseeni. Piper- diagrammissa pistejoukko on punaisilla symboleilla. 3) Maankäytön leimaamat pohjavedet Messukylän vedenottamon ympäristössä, missä Mg, Ca, HNO3 ja SO4:n lisäksi tavataan kohonneita pitoisuuksia Na, Cl, ja K:a. Alueella pohjaveden koostumus myös vaihtelee voimakkaasti eri kerrosnäytteissä. Piper-diagrammissa pistejoukko on oransseilla symboleilla. 4) Pintavedet, joille on tyypillistä selvästi pohjavesiä alhaisempi liuenneiden aineiden pitoisuus. Pääkomponentit pintavesissä ovat Ca / Mg, HNO3. Piper-diagrammissa pistejoukko on sinisillä symboleilla.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 29

22.12.2017

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO

Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys ja pohjaveden alkuperän jatkoselvitykset toteutettiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Tampereen kaupungin ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen välisenä yhteistyöprojektina vuosina 2015–2017. Aakkulanharjun ja Kalevankankaan välistä rajaa tutkittiin lisäksi vuonna 2017. Tutkimukset ovat jatkoa GTK:n vuosien 2014–2015 geologiselle rakenneselvitysprojektille. Aiemman selvityksen mukaan pohjavettä arveltiin muodostuvan imeytyvän sateen lisäksi pintavedestä ja kallioperästä laajemmalta alueelta kuin pohjavesialueen nykyiset rajat antavat ymmärtää. Laajalla vesien geokemialla pyrittiin saamaan parempi kuva kalliopohjavesien osuudesta pohjavesimuodostuman vesitaseessa. Isotooppitutkimuksella tarkennettiin vuosien 2011 ja 2016 selvitystä rantaimeytymisen määrästä pohjavesimuodostumasta pumpattavassa vedessä. Uutena menetelmänä testattiin strontiumin isotooppikoostumuksen soveltuvuutta kalliopohjaveden tunnistamiseen muodostumassa. Harjurakenne malli täydentyi edellisestä mallinnuksesta neljällä GTK:n kairauspisteellä ja kolmella Tampereen kaupungin kairauspisteellä, sekä Kalevankankaalle tehdyillä viidellä painovoimalinjalla. Pohjavesialue vaikuttaa jatkuvan luoteisrajan ylitse ja kallio kohoaa pohjavedenpinnan yläpuolelle vasta noin puolen kilometrin päässä nykyisestä rajasta. Kallionpinta vaihtelee jyrkästi pohjavesialueen ympäristössä ja todennäköisesti myös pohjavesialueen alla. Tutkimusalueella on havaittu hydrologisesti aktiivisia rakovyöhykkeitä. Pohjaveden pinnat viettävät paikallisesti myös kaakkoon, mutta päävirtaussuunta on koko alueella luoteeseen. Pohjavettä purkautuu Aakkulanharjusta Iidesjärven puoleiselta rinteeltä Elämänlähde nimisestä lähteestä. Pohjavedenpurkaumia havaittiin myös Hervannan valtaväylän itäpuolella, kohdassa jossa se leikkaa Aakkulanharjua. Pohjavesivyöhykkeen mallissa havaittiin toisiinsa yhteydessä olevat akviferit Messukylän alueella ja Kaukajärven kaupunginosassa. Maaperänäytteiden seulontojen ja slug-testien perusteella laskettiin maaperän keskimääräiseksi vedenjohtavuusarvoksi n. 6,5x10-4 ms-1. Tutkimusalueen pohjavesien geokemialliset keskipitoisuudet ovat muodostumassa Suomen maaperän pohjavesien keskimääräisiä koostumuksia korkeampia. Erityisesti kerrosnäytteissä pääkomponenttien pitoisuudet kasvavat syvemmälle mentäessä indikoiden voimakkaampaa vesi-mineraalivuorovaikutusta. Tämä viittaa pidempään veden viipymään ja todennäköiseen kallioperästä purkautuvaan pohjaveteen. Myös kohonneet hivenaine- ja metallipitoisuudet indikoivat yhteyksistä kallioperän pohjavesiin. Tutkimusalueen pohjavedet ovat happiköyhiä ja niissä esiintyy korkeina pitoisuuksina rautaa ja mangaania. Fe- ja Mn -pitoisuudet ovat voimakkaasti koholla myös pintavesiojissa. Sosiaali- ja terveysministeriön raudan ja mangaanin laatusuosituksen raja-arvot ylittyvät kaikissa tutkimuksen piirissä olleissa havaintoputkissa ja ojissa. Talousvesiasetuksen kemiallisen laatuvaatimuksen enimmäispitoisuudet ylittyvät yksittäisissä pohjavesi- ja ojavesinäytteissä arseenin ja lyijyn suhteen. Arseenia tavataan ainoastaan harjun itäpuolen ruhjelaaksossa sekä ojissa. Pintavesien kohonneet As-pitoisuudet viittaavat mahdolliseen maa-ainesten käyttöön. Tampereen seutu on yksi Suomen arseenialueista, missä tavataan kallioperästä johtuvia maaperän yhtenäisiä kohonneita As-taustapitoisuuksia. Maakäytön ja ihmistoiminnan

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 30

22.12.2017

vaikutukset näkyvät yksittäisissä vesissä mm. kohonneina kloridi, kalium ja TOC - pitoisuuksina. Myös veden väriluvun ja KMnO4-luvun kasvu kertovat vettä pilaavista lähteistä kuten orgaanisia aineksia vaikutuksista pohjavedessä. Järviveden imeytymisellä pohjavesimuodostumaan ei havaita veden laatua heikentäviä vaikutuksia. Kaukajärven vedenlaatu todettiin liuenneiden aineiden pitoisuudeltaan laimeaksi ja järviveden tehostetulla imeytymisellä voisi olla jopa pohjaveden laatua parantava vaikutus. Näiden tulosten perusteella, kalliopohjaveden merkitys muodostuman vesitaseessa on huomattava. Vesinäytteenotto pohjavesimuodostuman eri tasoilta osoitti, että hivenainepitoisuudet ja pääalkuainepitoisuudet kasvavat kun näytteenotto kohdistuu lähemmäs kallion pintaa. Veden strontiumin isotooppikoostumuksen perusteella voidaan sanoa, että osa Aakkulanharjun Messukylän vedenottamon vedestä tulee kallioperästä, mutta sen määrää tai osuutta ei voida arvioida. Pintavesi-pohjavesi vuorovaikutusta tutkittiin analysoimalla vesistä hapen ja vedyn isotooppikoostumukset (δ18O ja δ2H -arvot). Kaukajärven suunnalta järviveden imeytyminen on selvää harjun itäpäässä, missä pintaveden osuudeksi saadaan rantaimeytymisalueella 38±4 %. Muissa pohjavesialueen havaintoputkissa pintaveden laskennallinen osuus on huomattavasti pienempi vaihdellen 0 %:sta 10 %:iin dispersion aiheuttamasta laimenemisesta ja muodostuman etelänpuoleiseen ruhjeeseen virtaamisesta johtuen. Pohjavesien pintavesiosuudessa ei havaittu seurantajakson aikana selkeitä vuodenaikaisvaihteluja. Pyhäojassa pintaveden osuus vaihteli suuresti vuodenaikojen mukaan. Oja kerää pohjavesialueen pohjoispuolelta hulevesiä ja suuri osa sen vedestä on Kaukajärven vettä. Kesällä Kaukajärven veden osuus on noin kaksi kolmasosaa ojan vedestä, mutta syksyisin ja keväisin Kaukajärven veden osuus pienenee ja hulevesien osuus nousee vallitsevaan asemaan. Ojan yhteys pohjaveteen ja vastaavasti pohjaveden purkautuminen ojaan havaittiin isotooppien ja geokemian lisäksi myös virtaamamittauksilla. Tutkimusalueen pinta- ja pohjavesien geokemiasta voidaan tulkita neljä päävesityyppiä. Näytevesien ryhmittelyssä käytetään hyväksi sekä alueen hydrogeologiaa että näytevesien liuenneiden pääkomponenttien ja hivenalkuaineiden pitoisuuksia: 1) länsipuolen väkevähköt maaperän/kallioperän pohjavedet, 2) kallioperän ruhjealueen maaperän/kallioperän pohjavedet, 3) maankäytön leimaamat pohjavedet sekä 4) pintavedet.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 31

22.12.2017

7 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET

- Messukylän uusista vedenottamon kaivoista olisi hyvä saada isotooppinäyte (O&H, Sr) varmentamaan nyt havaittua hyvin pientä pintaveden osuutta nykyisen ottamon kaivoissa ja mahdollista kalliopohjavesiyhteyttä.

- Suositellaan teetettäväksi virtausmallinnus.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 32

22.12.2017

8 KIRJALLISUUSLUETTELO

Ahonen, J., Sallasmaa, O., Valjus, T., Nurminen, T., Majaniemi, J., Tranberg, J., Pullinen, A., Rantataro, J., Pajunen, M., Backman, B. ja Friman, T. 2015. Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella Tampereella. Arkistoraportti 109/2015. Geologian tutkimuskeskus, Espoo.

Back, W. & Hanshaw, B. (edit.) 1965. Chemical geohydrology advances in hydroscience; (Academic Press), 1965, pp. 49-109.

Butler, J.J., Jr., 1997. The Design, Performance, and Analysis of Slug Tests, Lewis Publishers, New York, 252 s.

Butler, J.J., Jr., Garnett, E.J. & J.M. Healey, 2003. Analysis of slug tests in formations of high hydraulic conductivity, Ground Water, vol. 41, no. 5, pp. 620-630.

Butler, J.J., Jr. & Zhan, X. 2004. Hydraulic tests in highly permeable aquifers, Water Resources Research, vol. 40, W12402, doi:10.1029/2003WR002998.

Faure, G. & Mensing, T.M. 2005. Isotopes: Principles and applications. 3rd ed. John Wiley and Sons, Hoboken, New Jersey. 897 s.

Hatakka, Tarja (ed.); Tarvainen, Timo; Jarva, Jaana; Backman, Birgitta; Eklund, Mikael; Huhta, Pekka; Kärkkäinen, Niilo; Luoma, Samrit 2010. Pirkanmaan maaperän geokemialliset taustapitoisuudet [Electronic resource]. Summary: Geochemical baselines in the Pirkanmaa region. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 182. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 104 p.

Hendriksson, N. & Lahaye, Y. 2016. Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen vesien isotooppitutkimus: Taustaseuranta ja imeytysprosessi. Espoo, 8.12.2016, GTK/894/00.03.10/2016. 33 ss. + 5 liitettä.

Kaipainen, T., Hendriksson, N., Sallasmaa, O. ja Pullinen, A. 2016. Geologisen rakenteen selvitys Tampereen Aakkulanharjun pohjavesialueella Jatkotutkimukset.Arkistoraportti 71/2016. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 28 s., 16 liitettä.

Kaipainen, T. & Valjus, T. 2017. Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys. Arkistoraportti 39/2017. Geologian tutkimuskeskus, Espoo.

Kaislaniemi, L. 2011. Estimating the distribution of strontium isotope ratios (87Sr/86Sr) in the Precambrian of Finland. Bulletin of the Geological Society of Finland, Vol. 83, 95-113. Kendall, C. & McDonnell, J.J. (eds.) 1998. Isotope tracers in catchment hydrology. The Netherlands: Elsevier. 839 p.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 33

22.12.2017

Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M. 1974. Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Korkka-Niemi, K. & Salonen, V-P. 1996. Maanalaiset vedet – pohjavesigeologian perusteet. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A 50. Turku: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. 181 s

Kortelainen, N. 2007. Isotopic fingerprints in surficial waters: stable isotope methods applied in hydrogeological studies. Espoo: Geological Survey of Finland. 41, [55] p. Kortelainen, N. M. & Karhu, J.A. 2009. Geochemical and isotopic evolution of high-pH groundwater in a carbonate-bearing glacigenic aquifer, SW Finland. Hydrology Research 40 (1), 19-31. Kullberg, A., Bishop, K.H., Hargeby, A., Jansson, M. & Petersen, R.C. 1993. Ecological significance of dissolved organic carbon in acidified waters. Ambio 22, no. 5: 331-337. Kähkönen, Y., Huhma, H., & Aro, K. 1989. U-Pb Zircon ages and Rb-Sr whole-rock isotope studies of early Proterozoic volcanic and plutonic rocks near Tampere, Southern Finland. Precambrian Research 45, 27-43. Lahermo, P., Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R., Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P., Väisänen, U. & Suomela, P. 2002. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999. Geologian tutkimuskeskus , Tutkimusraportti 155. 92 s. Negrel, P., Casanova, J., Blomqvist, R., Kaija, J. & Frape, S. 2003. Strontium isotopic characterization of the Palmottu hydrosystem (Finland): water-rock interaction and geochemistry of groundwaters. Geofluids 3, 161-175. Rantamäki, M., Jääskeläinen, R. & Tammirinne, M. 1990. Geotekniikka. Otatieto 464. Espoo. 293 s Sosiaali- ja terveysministeriö, 2016. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 1352/2015. Sivustolla vierailtu 04.10.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151352. Suomen ympäristökeskus, 2017. Hertta-tietojärjestelmä. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Tiljander, M. & Kortelainen, N. 2004. Hapen ja vedyn isotooppikoostumus Tampereen Vehoniemen-Isokankaan harjualueen ja Messukylän pinta- ja pohjavesissä. Tutkimusraportti. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 10 s., 2 liitettä.

Veizer, J. 1989. Strontium Isotopes in Seawater through Time. Annual Review of Earth and Planetary Sciences 17:1, 141-167.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilaustutkimus 34

22.12.2017

Vesiyhdistys, T. 2005. Toim. Kinnunen, T. Pohjavesitutkimusopas. Suomen vesiyhdistys. Vammalan Kirjapaino Oy. 184s.

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24495000

Näytteenottopisteet ja kairaukset Aakkulanharju, Tampere *# Näytepiste F F

F )" Näytepiste Kaukajärvi

1b F .! +$ Virtaamamittauspiste

GTK 19-14 *# .! Pohjavesiputket

F .! HP3_Tre 4 oja F

F .! 1 oja +$ F .! +$*# GTK Kairaukset 2015 F !÷ HP2 F 6 oja Vedenottamo 6820000 GTK.! 20-14 +$ 6820000 .!*# Pohjavesialueviivat F 0 500 1 000 GTK 21-14 .!*# m 2 oja +$*# Karttatuloste © GTK. GTK 29-15 .!*# Pohjavesialueet © SYKE. GTK 22-14 Pohjakartta © Maanmittauslaitos

.!*# F ja Hallinnon tietotekniikkakeskus. F 3 oja 7 oja F F F F *# +$ F +$ F 6819000 6819000 F

!÷ F F P832 GTK 30-15 .!*# F .! F 5 oja

F +$ F

)" GTK 23-14 *# Näytepiste Kaukajärvi HP1 F .! .! GTK 27-15 .!*#

GTK 28-15 GTK 24-14 6818000 .!*# .!*# 6818000

GTK 25-14 *#.! 6817000 6817000

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24495000 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000

Mittalinjat ja kairaukset Kalevankangas, Aakkulanharju Tampere F F F

F Havaintoputki F .! 3 .! Kairaus 1

F !÷ Vedenottamo F F F F 22 4 F Painovoimamittaus Kalevankangas 2017 F F F

6820000 Painovoimamittaus Aakkulanharju 6820000 F

7 2015 2 5

F Maatutkamittaus F Pohjavesialueen raja

F Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja F

F 0 400 800 m Karttatuloste & Maaperäkartta © GTK. F Pohjavesialueet © SYKE. F F F F

F Pohjakartta © Maanmittauslaitos F 6819000 ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2017. 6819000 F F

÷ F

! F F F F F F F F F F F F 6818000 6818000 F 6817000 6817000

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000

Maaperäkartta Kalevankangas, Aakkulanharju Tampere F F

F Kalliomaa hieno Hieta Rahkaturve F .! Hiekkamoreeni Hiesu Saraturve F F

F Hiekka Savi Täytemaa F F F karkea Hieta Liejusavi Kartoittamaton F F F 6820000 6820000 F Vesi F F Havaintoputki Pohjavesialueen raja F .! Kairaus Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja

F !÷ Vedenottamo

LjSa F 0 400 800

F m Karttatuloste & Maaperäkartta © GTK. LjSa Pohjavesialueet © SYKE. F Pohjakartta © Maanmittauslaitos F F F F ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2017. F F 6819000 6819000 F F

÷ F

! F F F F F F F F F F F F 6818000 6818000 F 6817000 6817000

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000

24492000 24491000 24490000 24494000 24493000

. !

.

!

. !

. !

.

!

.

. !

!

. ! .

!

.

!

. ! .

! 6817000 6817000

.

!

.

!

.

! .

. !

!

. ! . ! .

!

.

!

.

! . . !

!

.

! .

! #

.

! # .

! # . ! .

! # .

! .

! #

. .

!

! F

. .

! . !

! . ! . # !

.

!

. #

! .

! .

! .

! . . . ! . !

! . !

. . ! .

. . . ! . ! !

! ! !

! # .

! .

!

.

. ! !

.

! # . !

.

! .

!

.

!

. # !

. !

.

!

.

! #

. . . ! ! !

. !

.

! #

.

!

.

! # .

!

. !

.

! #

.

!

.

. ! # !

.

! .

! # .

!

. #

! #

.

. ! ! .

!

. # !

. ! .

!

. !

.

!

.

!

.

# ! # . . . # ! !

! # ### # .

. !

! # # ## # . # # # # ! # . # # ! # # #### # # # ### # # # # # # # ## # # # ## # ### # # # #### ### # # #### ## # # ### ## # # # ###

## # #

# #

.

! # # # . ! # # # # # # # ## ## # # # # ### # ## ## # # ## ### # # # # # ## # # # # # # # # # # ## # 6818000 6818000 # # # # ##### #

# # F # F # # # # ## # # ## ## # ## # ## # # # # ## # # # # # # # # # # # ## # # # # # # # # # # # ## # ## # # # ## # # # #

# F # #

# ### # # .

# ## ! # .

# ### # ! # .

# ## ! # # .

## # # ! #

# # # # # .

F # # ! # F # . ## # # ! # # # ## ##

# #### #

# F # # #

.

# # ! # .

!

.

# # # ! #

. # !

# .

# # ! .

!

# .

# ! #

. !

.

# # # ! #

. !

.

# ! #

# .

!

. #

! # #

.

# !

.

F ! # # F .

!

.

!

.

! # # # .

!

# . !

.

! # # .

!

.

# # ! .

! #

.

# ! . # !

.

! #

.

# # !

.

!

.

## !

F # . #

! #

.

!

# .

# !

. ! . !

. !

# # .

# ! F .

!

. # . # !

# !

F # . !

# . !

# F !

# # ÷ .

# F # ! F

# .

# # # ! . # # ! # # # # # # # # F #

# # # # #

# ## # # #

. ! . ! . ! . # ! . # # ! . 6819000 6819000 ! # # #

F # # ### # F # # ## # F #

# F # # F # # # # F # ## # # ## # ## ## # # # # #

F # # # # ## # ## ## # # # # ## ## ### #

# # ## #

# # ##

ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2017. tietotekniikkakeskus Hallinnon ja # # # #

m #####

#

## #

### #

# # # F #

800 400 0 Pohjakartta © Maanmittauslaitos © Pohjakartta

# #

# # #

# #

# #

# # F # #

Pohjavesialueet © SYKE. © Pohjavesialueet # # #

#

# #

# #

# #

# # #

# Karttatuloste & Maaperäkartta © GTK. © Maaperäkartta & Karttatuloste

# #

# #

#

# # F #

# #

# # # #

#

Maatutkatulkinta # #

. !

# # #

#

# #

# #

raja # #

# # # #

# #

## # #

# # #

#

muodostumisalueen #

# ### # Vedenottamo !

÷

#

# # # #

# F # #

##

Aakkulanharju 2015 Aakkulanharju

#

#

# #

#

varsinaisen #

# #

#

# #

#

# # Painovoimamittaus # F #

# #

# #

Pohjavesialueen # # Kairaus # #

.

!

#

#

# #

# .

! . .

. # # ! !

!

.

!

. .

! !

#

#

.

. !

! #

# #

. .

! !

.

! # .

Kalevankangas 2017 Kalevankangas . ! # #

. !

! . # #

!

#

#

# # F #

#

# #

# # 6820000 6820000

Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen

# ## #

Havaintoputki # #

Painovoimamittaus #

# F #

# F

. # # !

#

# #

.

! #

#

# #

.

! #

#

### # F

. #

!

# #

F #

# # # #

# # .

!

## #

#

# #

. #

! #

# #

#

. # !

# #

# #

. ! #

#

# #

# # .

Alle 40 m 40 Alle 60 - 55 80 - 75 100 - 95 120 - 115 ! # #

#

# #

## # # #

#

# F #

#

# F

F #

#

# # #

#

#

#

####

#

#

#

# # #

#

#

#

#

## F

#

#

#

#

#

# F

#

#

# #

#

#

#

#

#

#

# ##

40 - 45 - 40 65 - 60 85 - 80 105 - 100 125 - 120

##

#

# #

# F

#

#

#

# #

#

#

#

#

#

#

#

. !

.

#

! .

!

#

. #

!

45 - 50 - 45 70 - 65 90 - 85 110 - 105 130 - 125

# .

!

#

## . !

# . !

# . !

F #

#

#

# #

F

#

#

50 - 55 - 50 75 - 70 95 - 90 115 - 110 130 Yli

#

# #

F F

Kalevankangas, Aakkulanharju, Tampere Aakkulanharju, Kalevankangas,

Kallionpinnan taso m mpy. m taso Kallionpinnan

24491000 24490000 24494000 24493000 24492000 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 Pohjavedenpinnan taso m mpy. Kalevankangas, Aakkulanharju Tampere F

F 838

F 1040 81.5 Havaintoputki F Alle 80 80.5

F 1023 1b P837 .! Kairaus .! 81 80.0 - 80.5 .!.! .! Maatutkatulkinta

F GTK 19-14

F .! F 80.5 - 81.0 HP3_Tre 82 .! ÷ .!.! .!.! ! Vedenottamo .! F P980 F

F .! .! 81.0 - 81.5 Pohjaveden 2/981 F P641 F

HP2 F .!.!.!.! 3/982 virtaussuunta 6820000 6820000

F GTK 20-14 .! 81.5 - 82.0 .! Pohjavesialueen raja 81 .!.! 80 .! .!! FCG1F ..! 82.0 - 82.5 80.5 Pohjavesialueen

F GTK 21-14 .! varsinaisen .! .! .! .!.! 82.5 - 83.0 muodostumisalueen .! .! .! F GTK 29-15 raja .!.! 0 400 800 81 81.5 .! 83.0 - 83.5 m F .! .!.!

F .! 278 GTK 22-14 .!.!.! .! .!.! Karttatuloste & Maaperäkartta © GTK. .! .!.! .! Pohjavesialueet © SYKE. !.! 81 .!. HP161F .!.! Pohjakartta © Maanmittauslaitos .!.! Yli 92 .! F HP14 ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2017. F HP411 .! F 62 .! F vo kesk. .! F vo itä .! F HP11 6819000 .! 6819000 .! .! 82 F 80.5.! 81.5

.! HPAF ÷ F P832

! F

F P832

HP13F GTK 30-15

F HP1/10

HP4 82

F ISOV2 F HP16

82

GTK 23-14F !.! .!. .! F .! 276 F .!.!

HP1 F GTK 27-15 .! .! ! .! ..!.! !. 82.5 82.5 .!

82 F F GTK 28-15 GTK 24-14 82 6818000 6818000 81.5 81 80.5 .!.! 82.5

.! .! .! F GTK.! 25-14 .! 6817000 6817000

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 Pohjavesivyöhykkeen paksuus metreinä. Kalevankangas, Aakkulanharju, Tampere

F 838 F Kallion pinta pohjaveden- pinnan yläpuolella

F P837 F 1040 F 1023 Havaintoputki 1b 0 - 1 .! .! Kairaus

F GTK 19-14 1 - 5 F

F HP3_Tre !÷ Vedenottamo

F P980 F F 5 - 10 Pohjaveden

2/981 F P641 virtaussuunta F HP2 3/982F 10 - 15 6820000 6820000

GTK 20-14F Pohjavesialueen raja 15 - 20

F FCG1 Pohjavesialueen

F GTK 21-14 20 - 25 varsinaisen muodostumisalueen raja F GTK 29-15 25 - 30

F GTK 22-14 30 - 35 F 278 0 400 800 m 35 - 40 Karttatuloste & Maaperäkartta © GTK. F HP161 Pohjavesialueet © SYKE.

HP14F

F HP411 Pohjakartta © Maanmittauslaitos F 62 vo kesk.F

F 40 - 45

F HP11 ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2017. 6819000 6819000

F HP13

HPAF vo itä ÷ F P832

! F

F P832

GTK 30-15F

F HP1/10 HP4

F F HP16

ISOV2

F GTK 23-14

F HP1 F 276

F GTK 27-15 F F GTK 28-15 GTK 24-14 6818000 6818000

F GTK 25-14 6817000 6817000

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus metreinä Kalevankangas, Aakkulanharju F F Tampere F

F Alle 1m 15 - 20 35 - 40 .!

F 1 - 5 20 - 25 40 - 45 F F F F

F 5 - 10 25 - 30 45 - 50 F F F 10- 15 30 - 35 6820000 6820000 F F Havaintoputki Pohjavesialueen raja F .!

F Kairaus Pohjavesialueen varsinaisen !÷ Vedenottamo muodostumisalueen

F raja 0 400 800 F m F Karttatuloste & Maaperäkartta © GTK. Pohjavesialueet © SYKE.

F Pohjakartta © Maanmittauslaitos

F ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2017. F F F F F 6819000 6819000 F F

÷ F

! F F F F F F F F F F F F 6818000 6818000 F 6817000 6817000

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 Irtomaapeitteen kokonaispaksuus metreinä Kalevankangas, Aakkulanharju Tampere F F F Havaintoputki F Alle 1m

F .! .! Kairaus 1 - 5

F !÷ Vedenottamo F

F 5 - 10

F Pohjavesialueen raja F F 10 - 20

F Pohjavesialueen F F varsinaisen 6820000 6820000 F 20 - 30 muodostumisalueen raja F 30 - 400 400 800 F m

40 - 50Karttatuloste & Maaperäkartta © GTK. Pohjavesialueet © SYKE. F Pohjakartta © Maanmittauslaitos Yli 50 F ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2017. F F F F F F F F 6819000 6819000 F F

÷ F

! F F F F F F F F F F F F 6818000 6818000 F 6817000 6817000

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000

HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty)

Tutkimuspaikka Aakkulanharju, Tampere Tilaaja Geologinen tutkimuskeskus Projektinumero 1510023175 17.12.2015

Piste GTK 27-15 Havaintoputki Kairaus x-koord 6818175.32 -Huokosilma y-koord 24493661.49 -Vesinäyte ETRS-GK24 N2000 Putken pää, PP +112.57 Maanpinta,MP +111.68 Kairaus Putki Vesipinta, W +82.07 (17.12.2015) Siivilän yläpää +80.70 Siivilän alapää +58.07 Pohja/Kärki +56.07 Putken laatu PEH Halkaisija ø 60 mm 1.0 1.0 MP Siivilätyyppi 0,3mm Hm -1.0 -1.0

-3.0 -3.0 Hk Näytteenottotapa -5.0 -5.0 -7.0 -7.0 Maanpinnalta pumppaus -9.0 -9.0 Uppopumpulla pumppaus

-11.0 -11.0 Näytteenotto noutajalla Sr Sisäletkulla pumppaus -13.0 -13.0

hkSr -15.0 -15.0 Veden esiintymismuoto -17.0 -17.0 Hk -19.0 -19.0 Pohjavesi Pintavesi -21.0 -21.0 Orsivesi -23.0 -23.0 -25.0 -25.0 Vedenantoisuuspumppaus Sr -27.0 -27.0

-29.0 -29.0 Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) -31.0 -31.0 W

-33.0 -33.0

-35.0 -35.0

-37.0 -37.0

-39.0 -39.0 Muut havainnot -41.0 -41.0

-43.0 -43.0 Kairaus: Näytteet: -45.0 -45.0 0,0 - 0,2 Hm 4,0-5,0

-47.0 -47.0 0,2 - 8,8 Hk 11,0-12,0 8,8 - 13,7 Sr 20,0-21,0 -49.0 -49.0 13,7 -16,6 hkSr 30,0-31,0 -51.0 -51.0 16,6 - 20,0 Hk 40,0-41,0 -53.0 -53.0 20,0 - 53,8 Sr 50,0-51,0

HkMr -55.0 -55.0 53,8 - 55,5 HkMr 55,5 -58,5 Kallio -57.0 -57.0 Kallio Huom! Siivilä +80.07...+58.07 -59.0 -59.0

W:\1388\GTK\1510023175_Tampere, Nurmijärvi ja Raasepori\Maasto\Kairaukset\Valmiit_havaintopistekortit\Havaintopistekortit_Tampere.xls HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty)

Tutkimuspaikka Aakkulanharju, Tampere Tilaaja Geologinen tutkimuskeskus Projektinumero 1510023175 18.12.2015

Piste GTK 28-15 Havaintoputki Kairaus x-koord 6817933.75 -Huokosilma y-koord 24493059.34 -Vesinäyte ETRS-GK24 N2000 Putken pää, PP +92.19 Maanpinta,MP +91.29 Kairaus Putki Vesipinta, W +81.66 (18.12.2015) Siivilän yläpää +75.59 Siivilän alapää +47.59 Pohja/Kärki +47.59 Putken laatu PEH Halkaisija ø 60 mm 1.0 1.0 MP Siivilätyyppi 0,3mm Hm saSi -1.0 -1.0 Hk -3.0 -3.0 Näytteenottotapa Si -5.0 -5.0 Maanpinnalta pumppaus -7.0 -7.0 Uppopumpulla pumppaus siHk -9.0 -9.0 Näytteenotto noutajalla W Sisäletkulla pumppaus -11.0 -11.0

-13.0 -13.0 Veden esiintymismuoto

-15.0 -15.0 Pohjavesi -17.0 -17.0 Pintavesi Orsivesi -19.0 -19.0 HHk -21.0 -21.0 Vedenantoisuuspumppaus

-23.0 -23.0 Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. -25.0 -25.0 (m) Alkutilanne Lopputilanne (min)

-27.0 -27.0

Hk -29.0 -29.0

-31.0 -31.0

-33.0 -33.0 Muut havainnot

-35.0 -35.0 HHk Kairaus: 41,2 - 41,7 Lo -37.0 -37.0 0,0 - 0,2 Hm 41,7 - 44,1 hkSrMr hkSrMr 0,2 - 1,6 saSi 44,1 - 47,1 Kallio Lo -39.0 -39.0 hkSrMr 1,6 - 2,4 Hk -41.0 -41.0 Lo 2,4 - 4,5 Si Näytteet: hkSrMr -43.0 -43.0 4,5 - 15,4 siHk 0,5-1,5 15,4 - 25,6 HHk 1,6-2,4 -45.0 -45.0 25,6 - 34,5 Hk 2,5-3,5 Kallio -47.0 -47.0 34,5 - 38,1 HHk 10,5-11,0 38,1 - 39,3 hkSrMr 18,0-19,0 -49.0 -49.0 39,3 - 39,6 Lo 28,0-29,0 39,6 - 41,2 hkSrMr 36,0-37,0

W:\1388\GTK\1510023175_Tampere, Nurmijärvi ja Raasepori\Maasto\Kairaukset\Valmiit_havaintopistekortit\Havaintopistekortit_Tampere.xls HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty)

Tutkimuspaikka Aakkulanharju, Tampere Tilaaja Geologinen tutkimuskeskus Projektinumero 1510023175 22.12.2015

Piste GTK 29-15 Havaintoputki Kairaus x-koord 6819440.54 -Huokosilma y-koord 24492015.52 -Vesinäyte ETRS-GK24 N2000 Putken pää, PP +103.85 Maanpinta,MP +102.99 Kairaus Putki Vesipinta, W +81.59 (22.12.2015) Siivilän yläpää +83.82 Siivilän alapää +67.82 Pohja/Kärki +67.82 Putken laatu PEH Halkaisija ø 60 mm 1.0 1.0 MP Siivilätyyppi 0,3mm Hm -1.0 -1.0

-3.0 -3.0 Näytteenottotapa HHk -5.0 -5.0 Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus -7.0 -7.0 Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus -9.0 -9.0 Hk Veden esiintymismuoto -11.0 -11.0 Pohjavesi -13.0 -13.0 Pintavesi Orsivesi -15.0 -15.0

hkSr -17.0 -17.0 Vedenantoisuuspumppaus

-19.0 -19.0 Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) -21.0 -21.0 W -23.0 -23.0 Sr -25.0 -25.0 Muut havainnot -27.0 -27.0

-29.0 -29.0 Kairaus: Näytteet: 0,0 - 0,2 Hk 2,0-3,0 KiSr -31.0 -31.0 0,2 - 7,8 HHk 10,0-11,0 7,8 - 13,5 Hk 16,0-17,0 -33.0 -33.0 13,5 - 21,8 hkSr 24,0-25,0 21,8 - 28,2 Sr 32,0-33,0 -35.0 -35.0 28,2 - 35,3 KiSr 35,3 - 38,3 Kalio Kallio -37.0 -37.0

-39.0 -39.0

W:\1388\GTK\1510023175_Tampere, Nurmijärvi ja Raasepori\Maasto\Kairaukset\Valmiit_havaintopistekortit\Havaintopistekortit_Tampere.xls HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty)

Tutkimuspaikka Aakkulanharju, Tampere Tilaaja Geologinen tutkimuskeskus Projektinumero 1510023175 21.12.2015

Piste GTK 30-15 Havaintoputki Kairaus x-koord 6818703.80 -Huokosilma y-koord 24492279.80 -Vesinäyte ETRS-GK24 N2000 Putken pää, PP +92.82 Maanpinta,MP +91.78 Kairaus Putki Vesipinta, W +81.58 (21.12.2015) Siivilän yläpää +79.82 Siivilän alapää +63.82 Pohja/Kärki +63.82 Putken laatu PEH 1.0 Halkaisija ø 60 mm MP Siivilätyyppi 0,3mm 0.0 0.0 Hm +suodatinsukka -1.0 -1.0 saSi -2.0 -2.0 Näytteenottotapa -3.0 -3.0

-4.0 -4.0 Maanpinnalta pumppaus

-5.0 -5.0 Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla -6.0 -6.0 siHk Sisäletkulla pumppaus -7.0 -7.0 -8.0 -8.0 Veden esiintymismuoto -9.0 -9.0

-10.0 -10.0 Pohjavesi W -11.0 -11.0 Pintavesi Orsivesi -12.0 -12.0 HHk -13.0 -13.0 Vedenantoisuuspumppaus -14.0 -14.0

-15.0 -15.0 Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. -16.0 -16.0 (m) Alkutilanne Lopputilanne (min)

-17.0 -17.0

-18.0 -18.0

-19.0 -19.0 Hk -20.0 -20.0 -21.0 -21.0 Muut havainnot -22.0 -22.0

-23.0 -23.0 Kairaus: Näytteet: 0,0 - 0,2 Hm 2,5-3,5 -24.0 -24.0 0,2 - 2,0 saSi 10,7-11.0 -25.0 -25.0 srHkMr 2,0 - 10,7 siHk 18,0-19,0 -26.0 -26.0 10,7 - 16,2 HHk 24,0-25,0 -27.0 -27.0 16,2 - 23,0 Hk

-28.0 -28.0 23,0 - 27,7 srHkMr 27,7 - 30,7 Kallio -29.0 -29.0 Kallio -30.0 -30.0

-31.0 -31.0

W:\1388\GTK\1510023175_Tampere, Nurmijärvi ja Raasepori\Maasto\Kairaukset\Valmiit_havaintopistekortit\Havaintopistekortit_Tampere.xls YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA m mpy. pohjaveden pinnan havainnot kairauksen yhteydessä m mpy.

GTK 27-15 111,68 m mpy Syvyys (m) Maalaji 0,0-0,2 Hm 110 0,2-8,8 Hk 110

105 105 GTK 29-15 102,99 m mpy Syvyys (m) Maalaji 8,8-13,7 Sr 0-0,2 Hk 0,2-7,8 HHk 100 100

13,7-16,6 hkSr

95 95 16,6-20 Hk 7,8-13,5 Hk GTK 28-15 91,29 m mpy GTK 30-15 91,78 m mpy Syvyys (m) Maalaji Syvyys (m) Maalaji 20-53,8 Sr 0,0-0,2 Hm 0,0-0,2 Hm 90 0,2-1,6 SaSi 0,2-2 SaSi 90 1,6-2,4 Hk 2,4-4,5 Si 13,5-21,8 hkSr 0,2-10,7 SiHk

4,5-15,4 siHk 85 85

pohjavesi 82,07 pohjavesi 81,66 pohjavesi 81,59 pohjavesi 81,58 80 21,8-28,2 Sr 10,7-16,2 HHk 80

15,4-25,6 HHk 75 16,2-23 Hk 75 28,2-35,3 KiSr

70 70

23-27,7 srHkMr 35,3-38,3 Ka

65 25,6-34,5 Hk 65

27,7-30,7 Ka

60 60

HEIKKO VEDENJOHTAVUUS 53,8-55,5 HkMr Savi ja Siltti 34,5-38,1 HHk KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 55 55,5-58,5 Ka Hienohiekka ja hiekka 55 HYVÄ VEDENJOHTAVUUS Karkea hiekka ja sora 38,1-44,1 hkSrMr HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 39,3-39,6 lohkare Moreeni 50 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 50 41,2-41,7 lohkare täytemaa HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio 44,1-47,1 Ka 45 45 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TUTKIMUSRAPORTTI MMA ROA 69 Isotooppigeologia 04/10/2016

Hapen ja vedyn isotooppikoostumuksen määritys vesistä

Yann Lahaye PROJEKTIN TIEDOT

Projekti: Hapen ja vedyn isotooppikoostumuksen määritys vesistä Asiakas: Nina Hendriksson Asiakkaan viite: HARA2 Akkulanharju Tilaus: 22/06/2016 Näytteiden lkm: 27 Menetelmät: CRDS Operaattori/-t: Jenni Keränen, Yann Lahaye Tulokset: Yann Lahaye

Espoo 10-04-2016 Yann Lahaye Erikoistutkija Puh: +358 503487625 [email protected] MENETELMÄT

Vesinäytteiden hapen ja vedyn isotooppikoostumus määritetään CRDS-isotooppivesianalysaattorilla (Picarro ), jonka analyysitekniikka perustuu ontelovaimenemisspektroskopiaan (CRDS = cavity ring down spectroscopy ). Menetelmässä höyrystetty vesinäyte johdetaan paine- ja lämpötila-kontrolloituun optiseen kammioon, missä laseria (~IR) hyväksikäyttäen määritetään eri hapen ja vedyn isotoopeista koostuvien vesimolekyylien määrä kaasumaisessa näytteessä. Hapen ja vedyn isotooppikoostumus ilmoitetaan δ- arvona, joka ilmaisee näytteestä mitatun 18O/16O tai 2H/1H -suhteen poikkeaman kansainvälisestä VSMOW-standardista promilleina. Mittausten toistettavuus on happianalyyseissä <0,1‰ ja vedyllä <0,5‰. TUTKIMUSTULOS LabID Sample ID Sample site Collection δ2H δ18O d-excess (O&H) date ‰, VSMOW ‰ W-8725 VE_TPFR-2014-1.1.5 GTK 19-14 14/06/2016 -85.0 -11.63 8.0 W-8726 VE_TPFR-2014-2.1.5 GTK 20-14 15/06/2016 -86.4 -11.84 8.3 W-8727 VE_TPFR-2014-3.1.5 GTK 21-14 10/06/2016 -86.3 -11.92 9.1 W-8728 VE_TPFR-2014-3.2.5 GTK 21-14 10/06/2016 -86.6 -11.77 7.6 W-8729 VE_TPFR-2014-3.3.5 GTK 21-14 10/06/2016 -86.6 -11.87 8.4 W-8730 VE_TPFR-2014-4.1.5 GTK 22-14 14/06/2016 -89.0 -12.50 11.0 W-8731 VE_TPFR-2014-5.1.5 GTK 23-14 07/06/2016 -85.9 -11.77 8.3 W-8732 VE_TPFR-2014-5.2.5 GTK 23-14 07/06/2016 -87.1 -11.70 6.5 W-8733 VE_TPFR-2014-5.3.5 GTK 23-14 07/06/2016 -87.2 -12.04 9.1 W-8734 VE_TPFR-2014-5.4.5 GTK 23-14 14/06/2016 -86.9 -11.78 7.3 W-8735 VE_TPFR-2014-6.1.5 GTK 24-14 08/06/2016 -77.7 -10.16 3.6 W-8736 VE_TPFR-2014-6.2.5 GTK 24-14 08/06/2016 -77.4 -10.06 3.1 W-8737 VE_TPFR-2014-6.3.5 GTK 24-14 13/06/2016 -77.9 -10.09 2.8 W-8738 VE_TPFR-2014-7.1.5 GTK 25-14 13/06/2016 -84.1 -11.74 9.8 W-8739 VE_TIKA-2016-15.1.5 P832 15/06/2016 -87.3 -11.85 7.5 W-8740 VE_OAS$-2015-3.1.5 GTK 27-15 13/06/2016 -86.8 -12.06 9.7 W-8741 VE_OAS$-2015-4.1.5 GTK 28-15 09/06/2016 -87.3 -12.34 11.4 W-8742 VE_OAS$-2015-4.2.5 GTK 28-15 09/06/2016 -86.6 -11.76 7.5 W-8743 VE_OAS$-2015-4.3.5 GTK 28-15 14/06/2016 -85.4 -11.60 7.4 W-8744 VE_OAS$-2015-5.1.5 GTK 29-15 09/06/2016 -87.3 -11.81 7.2 W-8745 VE_OAS$-2015-5.2.5 GTK 29-15 09/06/2016 -88.0 -11.87 7.0 W-8746 VE_OAS$-2015-5.3.5 GTK 29-15 09/06/2016 -89.1 -12.36 9.8 W-8747 VE_OAS$-2015-5.4.5 GTK 29-15 14/06/2016 -87.6 -11.87 7.4 W-8748 VE_TIKA-2016-17.1.5 1. oja 10/06/2016 -69.4 -8.89 1.7 W-8749 VE_TIKA-2016-18.1.5 2. oja 10/06/2016 -76.6 -10.07 4.0 W-8750 VE_TIKA-2016-19.1.5 3. oja 10/06/2016 -71.3 -9.02 0.9 W-8751 VE_TIKA-2016-21.1.5 Kaukajärvi 15/06/2016 -64.1 -7.58 -3.5

-40

-50

-60

-70

-80 LMWL H (‰, VSMOW) -302 -90 -4.54 δ -120 -16.74 -100

-110 -15 -14 -13 -12 -11 -10 -9 -8 -7 δ18O (‰, VSMOW)

Näytteistä mitatut hapen ja vedyn isotooppiarvot on esitetty kuvassa vasten Suomen sadannasta määritettyä lokaalia meteoristen vesien suoraa (LMWL; δ2H = 7.67 *δ18O + 5.79; Kortelainen Nina, Isotope fingerprints in surficial waters: stable isotope methods applied in hydrogeological studies. PhD 2007: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_066_synopsis.pdf). GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TUTKIMUSRAPORTTI Mineraalitekniikka ja materiaalit ROA 2017-83 Isotooppigeologia 02/12/2017

Vesinäytteiden hapen- ja vedyn isotooppikoostumuksen määrittäminen HARA2 Akkulanharju

Yann Lahaye PROJEKTIN TIEDOT

Projekti: Vesinäytteiden hapen- ja vedyn isotooppikoostumuksen määrittäminen Asiakas: Nina Hendriksson / Tiina Kaipainen Asiakkaan viite: HARA2 Akkulanharju Tilaus: Näytteet vastaanotettu 08.12.2016 Näytteiden lkm: 10 Menetelmät: CRDS Operaattori/-t: Jenni Keränen Tulokset: Yann Lahaye

Espoo 02.12.2017 Yann Lahaye Erikoistutkija Puh: 050 3584625 [email protected] MENETELMÄT

Vesinäytteiden hapen ja vedyn isotooppikoostumus määritetään CRDS-isotooppivesianalysaattorilla (Picarro), minkä analyysitekniikka perustuu ontelovaimenemisspektroskopiaan (CRDS = cavity ring down spectroscopy). Menetelmässä höyrystetty vesinäyte johdetaan paine- ja lämpötila-kontrolloituun optiseen kammioon, missä laseria (~IR) hyväksikäyttäen määritetään eri hapen ja vedyn isotoopeista koostuvien vesimolekyylien määrä kaasumaisessa näytteessä. Hapen ja vedyn isotooppikoostumus ilmoitetaan δ-arvona, mikä ilmaisee näytteestä mitatun 18O/16O tai 2H/1H -suhteen poikkeaman kansainvälisestä VSMOW-standardista promilleina. Menetelmän mittausepävarmuus on happianalyyseissä < 0,1‰ ja vetyanalyyseissä < 0,5‰. TUTKIMUSTULOS

LabID Näytetunnus Paikka Näytteen δ2H δ18O d-excess (O&H) otto pvä ‰, VSMOW ‰ W-8975 VE_TPFR-2014-4.2 GTK 22-14 22/11/16 -87.7 -12.06 8.8 W-8976 VE_TPFR-2014-6.4 GTK 24-14 25/11/16 -79.3 -10.54 5.0 W-8977 VE_TIKA-2016-15.2 P832 24/11/16 -87.6 -11.98 8.2 W-8978 VE_OAS$-2015-3.2 GTK 27-15 25/11/16 -87.2 -12.02 9.0 W-8979 VE_OAS$-2015-4.4 GTK 28-15 24/11/16 -87.4 -12.11 9.5 W-8980 VE_OAS$-2015-5.5 GTK 29-15 23/11/16 -88.9 -12.24 9.0 W-8981 VE_TIKA-2016-21.3 Kaukajärvi 22/11/16 -63.1 -7.48 -3.3 W-8982 VE_TIKA-2016-22.2 Messukylän vedenottamo 24/11/16 -86.5 -11.87 8.5 W-8983 VE_TIKA-2016-17.2 1. oja 22/11/16 -78.9 -10.90 8.3 W-8984 VE_OAS$-2015-6.1 GTK 30-15 23/11/16 -85.2 -11.88 9.8

-30 -35 -40 LMWL -30-45 -4.695538058 -100-50 -13.88188976 -55 -60 -65 -70 -75 H(‰, VSMOW) 2

δ -80 --8585 -90 -95 LMWL -100 -13 -12 -11 -10 -9 -8 -7 -6 -5 -4 -3 -2 δ18O (‰, VSMOW)

Tutkimuskohteen vesinäytteiden hapen ja vedyn δ-arvot on esitetty kuvassa vasten Suomen lokaalia meteoristen vesien suoraa (LMWL; Kortelainen 2007; http://arkisto.gtk.fi/ej/ej66synopsis.pdf). Suora kuvaa sadevesien lineaarista isotooppikoostumuksen jakaumaa. Suomen sade- ja pohjavesien hapen ja vedyn δ-arvot asettuvat pääsääntöisesti tälle suoralle tai lähelle sitä. Kun vesissä tapahtuu haihtumista, niiden hapen ja vedyn raskaammat isotoopit (18O ja 2H) rikastuvat suhteessa kevyempiin (16O ja 1H), mikä siirtää niiden isotooppikoostumuksia kohti positiivisempia δ-arvoja. Haihtuneet vedet, kuten järvivesi, sijoittuvat LMWL -suoran alapuolelle. δ18O ja δ2H -arvoista voidaan laskea d-excess -arvo, joka kuvaa tutkittujen vesien alkuperää sekä haihtuneisuutta (Tulostaulukko). Haihtumattomilla pohjavesillä d-excess on keskimäärin 10 ± 1‰, kun taas haihtuneissa pintavesissä se on selvästi alle 10‰ ja saa myös negatiivisia arvoja. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TUTKIMUSRAPORTTI Mineraalitekniikka ja materiaalit ROA 2017-83 Isotooppigeologia 02/12/2017

Vesinäytteiden hapen- ja vedyn isotooppikoostumuksen määrittäminen HARA2 Akkulanharju

Yann Lahaye PROJEKTIN TIEDOT

Projekti: Vesinäytteiden hapen- ja vedyn isotooppikoostumuksen määrittäminen Asiakas: Nina Hendriksson / Tiina Kaipainen Asiakkaan viite: HARA2 Akkulanharju Tilaus: Näytteet vastaanotettu 07.04.2017 Näytteiden lkm: 10 Menetelmät: CRDS Operaattori/-t: Jenni Keränen Tulokset: Yann Lahaye

Espoo 02.12.2017 Yann Lahaye Erikoistutkija Puh: 050 3584625 [email protected] MENETELMÄT

Vesinäytteiden hapen ja vedyn isotooppikoostumus määritetään CRDS-isotooppivesianalysaattorilla (Picarro), minkä analyysitekniikka perustuu ontelovaimenemisspektroskopiaan (CRDS = cavity ring down spectroscopy). Menetelmässä höyrystetty vesinäyte johdetaan paine- ja lämpötila-kontrolloituun optiseen kammioon, missä laseria (~IR) hyväksikäyttäen määritetään eri hapen ja vedyn isotoopeista koostuvien vesimolekyylien määrä kaasumaisessa näytteessä. Hapen ja vedyn isotooppikoostumus ilmoitetaan δ-arvona, mikä ilmaisee näytteestä mitatun 18O/16O tai 2H/1H -suhteen poikkeaman kansainvälisestä VSMOW-standardista promilleina. Menetelmän mittausepävarmuus on happianalyyseissä < 0,1‰ ja vetyanalyyseissä < 0,5‰. TUTKIMUSTULOS

LabID Näytetunnus Paikka Näytteen δ2H δ18O d-excess (O&H) otto pvä ‰, VSMOW ‰ W-9058 VE_TPFR-2014-4.3 GTK 22-14 28/3/17 -87.9 -12.12 9.1 W-9059 VE_TPFR-2014-6.5 GTK 24-14 27/3/17 -78.2 -10.52 6.0 W-9060 VE_TIKA-2016-15.3 P832 28/3/17 -87.4 -12.17 10.0 W-9061 VE_OAS$-2015-3.3 GTK 27-15 28/3/17 -86.9 -12.05 9.5 W-9062 VE_OAS$-2015-4.5 GTK 28-15 28/3/17 -86.2 -12.03 10.0 W-9063 VE_OAS$-2015-5.6 GTK 29-15 28/3/17 -88.2 -12.24 9.7 W-9064 VE_OAS$-2015-6.2 GTK 30-15 28/3/17 -85.4 -11.92 10.0 W-9065 VE_TIKA-2016-21.4 Kaukajärvi 27/3/17 -63.5 -7.67 -2.1 W-9066 VE_TIKA-2016-22.3 Messukylän vedenottamo 28/3/17 -86.4 -11.87 8.6 W-9067 VE_TIKA-2016-17.3 1. oja 28/3/17 -80.1 -10.87 6.9

-30 -35 -40 LMWL -30-45 -4.695538058 -100-50 -13.88188976 -55 -60 -65 -70 -75 H(‰, VSMOW) 2

δ -80 --8585 -90 -95 LMWL -100 -13 -12 -11 -10 -9 -8 -7 -6 -5 -4 -3 -2 δ18O (‰, VSMOW)

Tutkimuskohteen vesinäytteiden hapen ja vedyn δ-arvot on esitetty kuvassa vasten Suomen lokaalia meteoristen vesien suoraa (LMWL; Kortelainen 2007; http://arkisto.gtk.fi/ej/ej66synopsis.pdf). Suora kuvaa sadevesien lineaarista isotooppikoostumuksen jakaumaa. Suomen sade- ja pohjavesien hapen ja vedyn δ-arvot asettuvat pääsääntöisesti tälle suoralle tai lähelle sitä. Kun vesissä tapahtuu haihtumista, niiden hapen ja vedyn raskaammat isotoopit (18O ja 2H) rikastuvat suhteessa kevyempiin (16O ja 1H), mikä siirtää niiden isotooppikoostumuksia kohti positiivisempia δ-arvoja. Haihtuneet vedet, kuten järvivesi, sijoittuvat LMWL -suoran alapuolelle. δ18O ja δ2H -arvoista voidaan laskea d-excess -arvo, joka kuvaa tutkittujen vesien alkuperää sekä haihtuneisuutta (Tulostaulukko). Haihtumattomilla pohjavesillä d-excess on keskimäärin 10 ± 1‰, kun taas haihtuneissa pintavesissä se on selvästi alle 10‰ ja saa myös negatiivisia arvoja. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TUTKIMUSRAPORTTI Mineraalitekniikka ja materiaalit ROA 2017-48 Isotooppigeologia 15.9.2017

Vesinäytteiden hapen- ja vedyn isotooppikoostumuksen määrittäminen HARA2 Akkulanharju

Mia Tiljander PROJEKTIN TIEDOT

Projekti: Vesinäytteiden hapen- ja vedyn isotooppikoostumuksen määrittäminen Asiakas: Nina Hendriksson / Tiina Kaipainen Asiakkaan viite: HARA2 Akkulanharju Tilaus: Näytteet vastaanotettu 10.8.2017 Näytteiden lkm: 10 Menetelmät: CRDS Operaattori/-t: Jenni Keränen Tulokset: Mia Tiljander

Espoo 15.9.2017 Mia Tiljander Erikoistutkija Puh: 050 374 1262 [email protected] MENETELMÄT

Vesinäytteiden hapen ja vedyn isotooppikoostumus määritetään CRDS-isotooppivesianalysaattorilla (Picarro), minkä analyysitekniikka perustuu ontelovaimenemisspektroskopiaan (CRDS = cavity ring down spectroscopy). Menetelmässä höyrystetty vesinäyte johdetaan paine- ja lämpötila-kontrolloituun optiseen kammioon, missä laseria (~IR) hyväksikäyttäen määritetään eri hapen ja vedyn isotoopeista koostuvien vesimolekyylien määrä kaasumaisessa näytteessä. Hapen ja vedyn isotooppikoostumus ilmoitetaan δ-arvona, mikä ilmaisee näytteestä mitatun 18O/16O tai 2H/1H -suhteen poikkeaman kansainvälisestä VSMOW-standardista promilleina. Menetelmän mittausepävarmuus on happianalyyseissä < 0,1‰ ja vetyanalyyseissä < 0,5‰. TUTKIMUSTULOS

LabID Näytetunnus Paikka Näytteen δ2H δ18O d-excess (O&H) otto pvä ‰, VSMOW ‰ W-9278 VE_TPFR-2014-4.5 GTK 22-14 28.7.2017 -87.5 -12.12 9.5 W-9279 VE_TPFR-2014-6.7 GTK 24-14 27.7.2017 -78.2 -10.31 4.3 W-9280 VE_TIKA-2016-15.5 P832 28.7.2017 -87.2 -12.02 9.0 W-9281 VE_OAS$-2015-3.5 GTK 27-15 28.7.2017 -86.9 -11.96 8.8 W-9282 VE_OAS$-2015-4.7 GTK 28-15 28.7.2017 -86.7 -12.03 9.5 W-9283 VE_OAS$-2015-5.8 GTK 29-15 27.7.2017 -87.7 -12.14 9.4 W-9284 VE_OAS$-2015-6.4 GTK 30-15 28.7.2017 -85.1 -11.77 9.1 W-9285 VE_TIKA-2016-21.6 Kaukajärvi 28.7.2017 -61.7 -7.21 -4.0 W-9286 VE_TIKA-2016-22.5 Messukylän vo 28.7.2017 -85.9 -11.76 8.2 W-9287 VE_TIKA-2016-17.5 1. oja 28.7.2017 -69.5 -8.76 0.6

-30 -35 LMWL -40 -30 -45 -4.695538058 -100 -13.88188976 -50 -55 -60 -65

H (‰, VSMOW) (‰,H -70 2 δ -75 -80 -85 LMWL -90 -13 -12 -11 -10 -9 -8 -7 -6 -5 -4 -3 -2 δ18O (‰, VSMOW)

Tutkimuskohteen vesinäytteiden hapen ja vedyn δ-arvot on esitetty kuvassa vasten Suomen lokaalia meteoristen vesien suoraa (LMWL; Kortelainen 2007; http://arkisto.gtk.fi/ej/ej66synopsis.pdf). Suora kuvaa sadevesien lineaarista isotooppikoostumuksen jakaumaa. Suomen sade- ja pohjavesien hapen ja vedyn δ-arvot asettuvat pääsääntöisesti tälle suoralle tai lähelle sitä. Kun vesissä tapahtuu haihtumista, niiden hapen ja vedyn raskaammat isotoopit (18O ja 2H) rikastuvat suhteessa kevyempiin (16O ja 1H), mikä siirtää niiden isotooppikoostumuksia kohti positiivisempia δ-arvoja. Haihtuneet vedet, kuten järvivesi, sijoittuvat LMWL -suoran alapuolelle. δ18O ja δ2H -arvoista voidaan laskea d-excess - arvo, joka kuvaa tutkittujen vesien alkuperää sekä haihtuneisuutta (Tulostaulukko). Haihtumattomilla pohjavesillä d-excess on keskimäärin 10 ± 1‰, kun taas haihtuneissa pintavesissä se on selvästi alle 10‰ ja saa myös negatiivisia arvoja. Näyte- Paikka Muuta Näytteen- δ2H δ18O d-excessPintaveden osuus % Tunnus ottopvä ‰ vs. SMOW ‰ 2H 18O KA: Pintavesi-pohjavesivuorovaikutus; Kaukajärvi - pohjavesi VE_TIKA-2016-21.1.5 Kaukajärvi Pintavesi kokooma 6/2016 15.06.2016 -64.1 -7.58 -3.46 VE_TIKA-2016-21.3 Kaukajärvi Pintavesi kokooma 11/2016 22.11.2016 -63.1 -7.48 -3.26 VE_TIKA-2016-21.4 Kaukajärvi Pintavesi kokooma 3/2017 27.03.2017 -63.5 -7.67 -2.14 VE_TIKA-2016-21.6 Kaukajärvi Pintavesi kokooma 7/2017 28.07.2017 -61.7 -7.21 -4.02 Kaukajärvi Pintavesi Referenssi ka. -63.1 -7.49 -3.22 100 100 100 VE_OAS$-2015-3.1.5 GTK 27-15 Kokooma 6/2016 13.06.2016 -86.8 -12.1 9.68 VE_TPFR-2014-4.1.5 GTK 22-14 Kokooma 6/2016 14.06.2016 -89 -12.5 11 VE_OAS$-2015-3.2 GTK 27-15 Kokooma 11/2016 25.11.2016 -87.2 -12 8.96 VE_TPFR-2014-4.2 GTK 22-14 Kokooma 11/2016 22.11.2016 -87.7 -12.1 8.78 VE_OAS$-2015-3.3 GTK 27-15 Kokooma 3/2017 28.03.2017 -86.9 -12.1 9.5 VE_TPFR-2014-4.3 GTK 22-14 Kokooma 3/2017 28.03.2017 -87.9 -12.1 9.06 VE_OAS$-2015-3.5 GTK 27-15 Kokooma 7/2017 28.07.2017 -86.9 -12 8.78 VE_TPFR-2014-4.5 GTK 22-14 Kokooma 7/2017 28.07.2017 -87.5 -12.1 9.46 GTK 22-14; GTK 27-15 Pohjavesi Referenssi ka. -87.5 -12.1 9.4025 0 0 0 Kesäkuu 2016 VE_TPFR-2014-1.1.5 GTK 19-14 kokooma 14.06.2016 -85 -11.6 8.04 10 10 10 VE_TPFR-2014-2.1.5 GTK 20-14 65m/kokooma 15.06.2016 -86.4 -11.8 8.32 4 6 5 VE_TPFR-2014-3.1.5 GTK 21-14 80m/Bakkeri 10.06.2016 -86.3 -11.9 9.06 5 4 5 VE_TPFR-2014-3.2.5 GTK 21-14 70m/Bakkeri 10.06.2016 -86.6 -11.8 7.56 4 7 6 VE_TPFR-2014-3.3.5 GTK 21-14 pohja 10.06.2016 -86.6 -11.9 8.36 4 5 4 VE_TPFR-2014-5.4.5 GTK 23-14 kokooma 14.06.2016 -86.9 -11.8 7.34 2 7 5 VE_TPFR-2014-5.1.5 GTK 23-14 70m/Bakkeri 07.06.2016 -85.9 -11.8 8.26 7 7 7 VE_TPFR-2014-5.2.5 GTK 23-14 60m/Bakkeri 07.06.2016 -87.1 -11.7 6.5 2 9 5 VE_TPFR-2014-5.3.5 GTK 23-14 pohja 07.06.2016 -87.2 -12 9.12 1 2 1 VE_TPFR-2014-6.3.5 GTK 24-14 kokooma 13.06.2016 -77.9 -10.1 2.82 39 44 42 VE_TPFR-2014-6.1.5 GTK 24-14 75m/Bakkeri 08.06.2016 -77.7 -10.2 3.58 40 42 41 VE_TPFR-2014-6.2.5 GTK 24-14 pohja 08.06.2016 -77.4 -10.1 3.08 41 44 43 VE_TPFR-2014-7.1.5 GTK 25-14 kokooma 13.06.2016 -84.1 -11.7 9.82 14 8 11 VE_OAS$-2015-4.3.5 GTK 28-15 kokooma 14.06.2016 -85.4 -11.6 7.4 9 11 10 VE_OAS$-2015-4.1.5 GTK 28-15 75m/Bakkeri 09.06.2016 -87.3 -12.3 11.42 1 -5 0 VE_OAS$-2015-4.2.5 GTK 28-15 pohja 09.06.2016 -86.6 -11.8 7.48 4 8 6 VE_OAS$-2015-5.4.5 GTK 29-15 kokooma 14.06.2016 -87.6 -11.9 7.36 0 5 2 VE_OAS$-2015-5.1.5 GTK 29-15 79-80m/Bakkeri 09.06.2016 -87.3 -11.8 7.18 1 7 4 VE_OAS$-2015-5.2.5 GTK 29-15 72m/Bakkeri 09.06.2016 -88 -11.9 6.96 -2 5 2 VE_OAS$-2015-5.3.5 GTK 29-15 pohja 09.06.2016 -89.1 -12.4 9.78 -7 -5 0 VE_TIKA-2016-23 Messukylän vedenottamokokooma 29.08.2016 -86.3 -11.9 9.06 5 4 5 Näyte- Paikka Muuta Näytteen- δ2H δ18O d-excessPintaveden osuus % Tunnus ottopvä ‰ vs. SMOW ‰ 2H 18O KA: Pintavesi-pohjavesivuorovaikutus; Kaukajärvi - pohjavesi Kesäkuu 2016 jatkuu VE_TIKA-2016-15.1.5 P832 kokooma 15.06.2016 -87.3 -11.9 7.5 1 6 3 VE_TIKA-2016-17.1.5 1. oja Pintavesi kokooma 10.06.2016 -69.4 -8.89 1.72 74 70 72 VE_TIKA-2016-18.1.5 2. oja Pintavesi kokooma 10.06.2016 -76.6 -10.1 3.96 45 44 44 VE_TIKA-2016-19.1.5 3. oja Pintavesi kokooma 10.06.2016 -71.3 -9.02 0.86 66 67 67 (Sivu)Puro4 VE_TIKA-2016-244. oja Pintavesi kokooma 30.08.2016 -72.3 -9.75 5.7 62 51 57 Puro5 VE_TIKA-2016-25 5. oja Pintavesi kokooma 30.08.2016 -61.9 -7.31 -3.42 105 104 100 Marraskuu 2016 VE_TPFR-2014-6.4 GTK 24-14 kokooma 25.11.2016 -79.3 -10.5 5.02 34 34 34 VE_OAS$-2015-4.4 GTK 28-15 kokooma 24.11.2016 -87.4 -12.1 9.48 0 0 0 VE_OAS$-2015-5.5 GTK 29-15 kokooma 23.11.2016 -88.9 -12.2 9.02 -6 -3 -4 VE_OAS$-2015-6.1 GTK 30-15 kokooma 23.11.2016 -85.2 -11.9 9.84 9 5 7 VE_TIKA-2016-22.2 Messukylän vedenottamokokooma 24.11.2016 -86.5 -11.9 8.46 4 5 5 VE_TIKA-2016-15.2 P832 kokooma 24.11.2016 -87.6 -12 8.24 0 3 1 VE_TIKA-2016-17.2 1. oja Pintavesi kokooma 22.11.2016 -78.9 -10.9 8.3 35 26 31

Maaliskuu 2017 VE_TPFR-2014-6.5 GTK 24-14 kokooma 27.03.2017 -78.2 -10.5 5.96 38 34 36 VE_OAS$-2015-4.5 GTK 28-15 kokooma 28.03.2017 -86.2 -12 10.04 5 2 4 VE_OAS$-2015-5.6 GTK 29-15 kokooma 28.03.2017 -88.2 -12.2 9.72 -3 -3 0 VE_OAS$-2015-6.2 GTK 30-15 kokooma 28.03.2017 -85.4 -11.9 9.96 9 4 6 VE_TIKA-2016-22.3 Messukylän vedenottamokokooma 28.03.2017 -86.4 -11.9 8.56 4 5 5 VE_TIKA-2016-15.3 P832 kokooma 28.03.2017 -87.4 -12.2 9.96 0 -1 0 VE_TIKA-2016-17.3 1. oja Pintavesi kokooma 28.03.2017 -80.1 -10.9 6.86 30 27 29

Heinäkuu 2017 VE_TPFR-2014-6.7 GTK 24-14 kokooma 27.07.2017 -78.2 -10.3 4.28 38 39 39 VE_OAS$-2015-4.7 GTK 28-15 kokooma 28.07.2017 -86.7 -12 9.54 3 2 2 VE_OAS$-2015-5.8 GTK 29-15 kokooma 27.07.2017 -87.7 -12.1 9.42 -1 -1 0 VE_OAS$-2015-6.4 GTK 30-15 kokooma 28.07.2017 -85.1 -11.8 9.06 10 7 9 VE_TIKA-2016-22.5 Messukylän vedenottamokokooma 28.07.2017 -85.9 -11.8 8.18 7 8 7 VE_TIKA-2016-15.5 P832 kokooma 28.07.2017 -87.2 -12 8.96 1 2 2 VE_TIKA-2016-17.5 1. oja Pintavesi kokooma 28.07.2017 -69.5 -8.76 0.58 74 72 73 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24495000 Irjala Pintaveden osuus % Kirjavainen Kesäkuussa 2016 Pappila Uusikylä Kokko Aakkulanharju, Tampere Sikosuo 0 - 5% $+ Ojapisteet .! GTK 19-14 +$ Linnainmaa +$ Ristinarkku 5 - 10% .! Havaintoputket 4 oja 1 ojaHakametsä

6820000 Järvensivu +$ 10 - 20% !÷ Vedenottamo 6820000 .! 6 oja GTK 20-14 Vuohenoja .! Yli 40% +$ GTK 21-14 Hautala Iidesjärvi 2 oja .! 0 500 1 000 GTK 29-15 m Palvaanniemi Aakkula .! GTK 22-14 Karttatuloste © GTK. Nekala Messukylä Hankkio Hautalammi Pohjavesialueet © SYKE. Pohjakartta © Maanmittauslaitos Kirkkosuo +$ +$ Hurinki ja Hallinnon tietotekniikkakeskus. 6819000 Aakkulanharju 3 oja 7 oja 6819000 !÷ .! .!Vedenottamo P832 +$ Turtola GTK 30-15 5 oja Muotiala .! Näytepiste Kaukajärvi Vihioja Haihara Turtonen GTK 23-14 .! Riihiniemi GTK 27-15

6818000 .! .! 6818000 Veisu Korkinmäki Kaukajärvi GTK 28-15 Isolammi GTK 24-14Haihara Lukonmäki Lammelankallio Kaukajärvi Finninmäki Hikivuori

Papinmäki

.! Pehkusuo Hallila Karkunvuori GTK 25-14 6817000 Keinumäki Pitkäahde 6817000

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24495000 24491000 24492000 24493000 24494000

Sikosuo Pintaveden osuus % Marraskuussa 2016 Aakkulanharju, Tampere +$ Linnainmaa +$ Ristinarkku 4 oja 0 - 5% $+ Ojapisteet Hakametsä

6820000 +$ 5 - 10% .! Havaintoputket 6820000 .! 6 oja GTK 20-14 20 - 40% !÷ Vedenottamo .! GTK 21-14 +$ Yli 40% Hautala 2 oja .! GTK 29-15 Palvaanniemi .! 0 250 500 Aakkula m MutaojaGTK 22-14 KarttatulosteHankkio © GTK. Messukylä Hautalammi Pohjavesialueet © SYKE. Pohjakartta © Maanmittauslaitos Kirkkosuo +$ +$ja Hallinnon tietotekniikkakeskus.

6819000 Hurinki 7 oja 6819000 Aakkulanharju 3 oja !÷ Vedenottamo .! .! P832 GTK 30-15 +$ Turtola 5 oja Viiala Muotiala Näytepiste Kaukajärvi .! Vihioja Turtonen GTK 23-14 Haihara

.! Riihiniemi GTK 27-15

6818000 .! .! 6818000 Veisu Korkinmäki GTK 28-15 Isolammi GTK 24-14Haihara Lukonmäki Kaukajärvi Lammelankallio Finninmäki Hikivuori

24491000 24492000 24493000 24494000 24491000 24492000 24493000 24494000

Sikosuo Pintaveden osuus % Maaliskuussa 2017 Aakkulanharju, Tampere +$ Linnainmaa +$ Ristinarkku 4 oja 0 - 5% $+ Ojapisteet Hakametsä

6820000 +$ 5 - 10% .! Havaintoputket 6820000 .! 6 oja GTK 20-14 20 - 40% !÷ Vedenottamo .! GTK 21-14 +$ Yli 40% Hautala 2 oja .! GTK 29-15 Palvaanniemi .! 0 250 500 Aakkula m MutaojaGTK 22-14 KarttatulosteHankkio © GTK. Messukylä Hautalammi Pohjavesialueet © SYKE. Pohjakartta © Maanmittauslaitos Kirkkosuo +$ +$ja Hallinnon tietotekniikkakeskus.

6819000 Hurinki 7 oja 6819000 Aakkulanharju 3 oja !÷ Vedenottamo .! .! P832 GTK 30-15 +$ Turtola 5 oja Viiala Muotiala Näytepiste Kaukajärvi .! Vihioja Turtonen GTK 23-14 Haihara

.! Riihiniemi GTK 27-15

6818000 .! .! 6818000 Veisu Korkinmäki GTK 28-15 Isolammi GTK 24-14Haihara Lukonmäki Kaukajärvi Lammelankallio Finninmäki Hikivuori

24491000 24492000 24493000 24494000 24491000 24492000 24493000 24494000

Sikosuo Pintaveden osuus % Heinäkuussa 2017 Aakkulanharju, Tampere +$ Linnainmaa +$ Ristinarkku 4 oja 0 - 5% $+ Ojapisteet Hakametsä

6820000 +$ 5 - 10% .! Havaintoputket 6820000 .! 6 oja GTK 20-14 20 - 40% !÷ Vedenottamo .! GTK 21-14 +$ Yli 40% Hautala 2 oja .! GTK 29-15 Palvaanniemi .! 0 250 500 Aakkula m MutaojaGTK 22-14 KarttatulosteHankkio © GTK. Messukylä Hautalammi Pohjavesialueet © SYKE. Pohjakartta © Maanmittauslaitos Kirkkosuo +$ +$ja Hallinnon tietotekniikkakeskus.

6819000 Hurinki 7 oja 6819000 Aakkulanharju 3 oja !÷ Vedenottamo .! .! P832 GTK 30-15 +$ Turtola 5 oja Viiala Muotiala Näytepiste Kaukajärvi .! Vihioja Turtonen GTK 23-14 Haihara

.! Riihiniemi GTK 27-15

6818000 .! .! 6818000 Veisu Korkinmäki GTK 28-15 Isolammi GTK 24-14Haihara Lukonmäki Kaukajärvi Lammelankallio Finninmäki Hikivuori

24491000 24492000 24493000 24494000 Testausseloste

1. (9) Raporttinumero: 002169 3.8.2016

Saaja: Tilauksen tiedot: Tiina Kaipainen Asiakas: GTK Pohjavesi 5040300111 Tilaus: S16-00474 Asiakkaan viite: Tilausnumero: 40194 Vastaanottopvm: 16.6.2016 GTK VA: GTK hanke:

Tulokset Suorite: 139M(1, GTK) Suoritteen kuvaus: Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla Standardiviite: SFS-EN ISO 17294-2

Analyysikoodi 139M * 139M * 139M * 139M * 139M * Parametri Ag * Al * As * B * Ba * Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >0.01 >1 >0.05 >5 >0.05 Näytetunnus GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 0.15 28.5 1.54 33.9 40.9 GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 (2) 0.06 27.1 0.82 33.6 40.6 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.1 0.03 10.8 2.79 18.7 65.4 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.1 <0.01 4.05 0.39 21.8 10.7 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.1 <0.01 5.69 1.11 15.5 19.4 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.1 <0.01 13.8 1.76 24.5 50.8 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.4.1 <0.01 24.7 0.30 19.8 17.7 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.1 <0.01 1.12 2.88 19.3 56.0 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.1 <0.01 11.5 0.70 15.0 13.5 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.1 <0.01 3.82 0.55 13.6 11.6 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.1 0.12 9.59 7.58 17.4 24.1 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.1 0.04 7.15 1.32 14.4 15.9 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.1 0.01 8.67 29.9 9.16 14.7 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.1 <0.01 11.6 18.5 8.99 13.7 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.1 <0.01 11.8 17.9 8.89 13.8 GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.1 <0.01 28.7 30.0 9.28 14.2 P832_VE_TIKA-2016-15.1.1 <0.01 17.7 1.11 27.0 5.09 GTK-27-15 VE_$OAS-2015-3.1.1 <0.01 4.29 0.39 13.4 25.0 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.1.1 <0.01 3.29 0.20 10.0 10.4 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.2.1 <0.01 14.4 27.4 8.92 76.2 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.3.1 <0.01 21.2 10.6 11.3 71.5 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.1.1 <0.01 14.2 3.09 7.72 69.9 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.2.1 <0.01 14.0 2.95 7.94 70.4 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.3.1 <0.01 3.20 0.30 33.0 12.4 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.4.1 <0.01 4.28 14.0 47.4 109 1. oja VE_TIKA-2016-17.1.1 <0.01 13.5 29.0 41.0 75.4 2. oja VE_TIKA-2016-18.1.1 <0.01 14.0 29.1 41.6 75.2 3. oja VE_TIKA-2016-19.1.1 <0.01 11.4 0.55 19.5 17.3 Kenttänolla VE_TIKA-2016-20.1.1 <0.01 <1 <0,05 <5 1.07 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.1.1 <0.01 4.81 0.25 9.64 9.78 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.2.1 <0.01 4.59 0.23 9.41 9.63 Testausseloste

2. (9) Raporttinumero: 002169 3.8.2016

Analyysikoodi 139M * 139M * 139M * 139M * 139M * Parametri Be * Bi * Cd * Co * Cr * Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >0.05 >0.5 >0.02 >0.02 >0.2 Näytetunnus GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 0.30 <0.5 0.45 1.48 1.62 GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 (2) 0.19 <0.5 0.27 1.29 1.17 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.1 0.21 <0.5 0.15 0.37 1.69 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.1 0.06 <0.5 0.12 0.22 0.63 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.1 0.05 <0.5 0.15 1.51 0.65 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.1 0.07 <0.5 0.04 0.25 0.94 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.4.1 <0.05 <0.5 0.09 0.77 0.85 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.1 <0.05 <0.5 0.02 0.02 0.26 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.1 <0.05 1.19 0.34 4.00 0.52 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.1 <0.05 <0.5 0.14 1.24 0.29 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.1 0.29 6.74 0.42 7.38 1.17 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.1 0.19 3.46 0.37 3.82 1.60 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.1 0.10 <0.5 0.15 0.33 0.88 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.1 0.09 <0.5 0.09 0.21 0.56 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.1 0.07 <0.5 0.05 0.17 0.51 GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.1 <0.05 <0.5 0.04 0.35 1.13 P832_VE_TIKA-2016-15.1.1 <0.05 <0.5 0.05 0.65 0.37 GTK-27-15 VE_$OAS-2015-3.1.1 0.09 <0.5 0.03 0.24 0.26 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.1.1 <0.05 <0.5 0.07 0.17 0.89 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.2.1 <0.05 <0.5 <0.02 0.12 0.90 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.3.1 <0.05 <0.5 <0.02 0.15 2.00 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.1.1 <0.05 <0.5 <0.02 0.07 0.83 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.2.1 <0.05 <0.5 <0.02 0.06 0.82 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.3.1 <0.05 <0.5 0.08 0.60 0.40 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.4.1 0.05 <0.5 0.02 0.75 0.32 1. oja VE_TIKA-2016-17.1.1 <0.05 <0.5 <0.02 1.13 0.87 2. oja VE_TIKA-2016-18.1.1 <0.05 <0.5 <0.02 1.14 0.88 3. oja VE_TIKA-2016-19.1.1 <0.05 <0.5 0.02 0.26 0.25 Kenttänolla VE_TIKA-2016-20.1.1 <0.05 <0.5 <0.02 0.04 1.67 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.1.1 <0.05 <0.5 <0.02 0.04 0.34 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.2.1 <0.05 <0.5 <0.02 0.03 <0.2

Analyysikoodi 139M * 139M * 139M * 139M * 139M * Parametri Cu * I * Li * Mn * Mo * Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >0.1 >2 >0.1 >0.02 >0.02 Näytetunnus GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 0.91 <2 8.05 245 12.6 GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 (2) 0.76 <2 8.01 241 5.33 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.1 0.30 7.98 25.3 1270 2.55 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.1 0.96 3.45 10.4 5.60 2.63 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.1 0.40 9.36 12.4 266 3.16 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.1 <0.1 15.5 17.6 585 2.28 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.4.1 56.4 5.14 11.2 127 2.68 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.1 <0.1 3.73 13.2 545 1.07 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.1 14.2 75.8 11.9 354 1.58 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.1 8.81 32.7 10.9 19.7 1.15 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.1 4.23 187 11.6 2300 10.4 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.1 11.9 67.0 11.6 338 3.79 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.1 <0.1 16.6 7.99 533 3.03 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.1 <0.1 16.3 7.19 499 2.05 Testausseloste

3. (9) Raporttinumero: 002169 3.8.2016

Analyysikoodi 139M * 139M * 139M * 139M * 139M * Parametri Cu * I * Li * Mn * Mo * Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >0.1 >2 >0.1 >0.02 >0.02 Näytetunnus GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.1 <0.1 14.8 6.97 494 1.46 GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.1 0.60 <2 7.45 526 2.95 P832_VE_TIKA-2016-15.1.1 0.51 7.82 2.34 44.3 2.57 GTK-27-15 VE_$OAS-2015-3.1.1 0.41 <2 12.5 59.9 1.19 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.1.1 1.37 8.99 11.7 5.27 0.86 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.2.1 <0.1 6.51 14.7 1340 0.74 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.3.1 <0.1 6.52 15.8 875 2.08 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.1.1 <0.1 32.1 14.4 774 1.04 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.2.1 <0.1 15.4 14.9 757 0.89 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.3.1 1.18 12.8 16.3 51.5 1.71 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.4.1 <0.1 15.8 22.0 463 1.72 1. oja VE_TIKA-2016-17.1.1 <0.1 7.61 31.8 718 8.81 2. oja VE_TIKA-2016-18.1.1 <0.1 15.2 31.8 718 9.48 3. oja VE_TIKA-2016-19.1.1 8.48 5.06 2.60 63.5 0.55 Kenttänolla VE_TIKA-2016-20.1.1 17.0 <2 <0.1 1.38 0.23 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.1.1 3.47 <2 1.38 2.79 0.18 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.2.1 3.73 <2 1.35 2.49 0.08

Analyysikoodi 139M * 139M * 139M * 139M * 139M * Parametri Ni * P * Pb * Rb * Sb * Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >0.05 >20 >0.05 >0.01 >2 Näytetunnus GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 6.96 <20 0.41 5.02 <2 GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 (2) 6.74 <20 0.19 4.90 <2 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.1 2.91 37.3 0.11 11.4 <2 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.1 2.53 <20 <0.05 1.61 <2 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.1 16.1 <20 <0.05 1.28 <2 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.1 0.69 <20 <0.05 10.1 <2 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.4.1 5.06 <20 24.8 2.07 <2 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.1 0.09 44.6 <0.05 7.89 <2 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.1 18.5 <20 <0.05 5.95 <2 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.1 14.8 <20 <0.05 5.50 <2 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.1 6.80 <20 0.41 9.68 <2 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.1 16.6 94.7 0.18 7.20 <2 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.1 0.54 206 0.09 7.67 <2 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.1 0.49 279 0.05 6.74 <2 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.1 0.45 278 <0.05 6.62 <2 GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.1 1.01 274 <0.05 6.80 <2 P832_VE_TIKA-2016-15.1.1 2.26 <20 <0.05 2.56 <2 GTK-27-15 VE_$OAS-2015-3.1.1 1.19 <20 <0.05 8.57 <2 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.1.1 5.13 <20 <0.05 1.45 <2 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.2.1 0.48 384 <0.05 11.8 <2 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.3.1 1.41 207 <0.05 9.27 <2 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.1.1 0.18 339 <0.05 8.72 <2 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.2.1 0.17 344 <0.05 8.59 <2 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.3.1 2.26 <20 <0.05 3.38 <2 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.4.1 1.44 <20 <0.05 23.6 <2 1. oja VE_TIKA-2016-17.1.1 4.77 <20 <0.05 21.1 <2 2. oja VE_TIKA-2016-18.1.1 4.74 <20 <0.05 21.6 <2 3. oja VE_TIKA-2016-19.1.1 4.01 <20 0.11 6.74 <2 Testausseloste

4. (9) Raporttinumero: 002169 3.8.2016

Analyysikoodi 139M * 139M * 139M * 139M * 139M * Parametri Ni * P * Pb * Rb * Sb * Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >0.05 >20 >0.05 >0.01 >2 Näytetunnus Kenttänolla VE_TIKA-2016-20.1.1 0.92 13030 <0.05 0.03 <2 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.1.1 1.28 1550 <0.05 5.48 <2 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.2.1 1.19 113 <0.05 5.57 <2

Analyysikoodi 139M * 139M * 139M * 139M * 139M * Parametri Se * Sr * Th * Tl * U * Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >0.5 >0.1 >2 >0.01 >0.01 Näytetunnus GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 7.98 125 <2 0.37 1.62 GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 (2) 3.34 124 <2 0.23 1.60 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.1 0.60 121 <2 0.15 0.03 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.1 0.79 106 <2 0.09 1.40 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.1 <0.5 130 <2 0.05 2.08 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.1 <0.5 129 <2 0.03 0.65 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.4.1 <0.5 117 <2 0.03 1.99 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.1 <0.5 112 <2 0.01 0.05 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.1 0.51 120 <2 0.03 11.8 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.1 1.57 122 <2 0.02 7.24 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.1 6.14 157 <2 0.34 11.4 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.1 2.84 135 <2 0.22 9.02 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.1 <0.5 87.3 <2 0.13 0.24 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.1 <0.5 88.5 <2 0.08 0.10 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.1 <0.5 87.5 <2 0.05 0.10 GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.1 <0.5 91.5 <2 0.03 0.24 P832_VE_TIKA-2016-15.1.1 <0.5 127 <2 0.02 11.1 GTK-27-15 VE_$OAS-2015-3.1.1 <0.5 123 <2 0.01 0.40 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.1.1 <0.5 90.4 <2 0.01 1.52 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.2.1 <0.5 74.0 <2 <0.01 0.70 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.3.1 <0.5 124 <2 <0.01 0.34 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.1.1 <0.5 98.5 <2 <0.01 0.10 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.2.1 <0.5 97.4 <2 <0.01 0.10 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.3.1 <0.5 112 <2 0.01 4.40 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.4.1 <0.5 137 <2 <0.01 1.74 1. oja VE_TIKA-2016-17.1.1 <0.5 160 <2 <0.01 18.8 2. oja VE_TIKA-2016-18.1.1 <0.5 166 <2 <0.01 19.0 3. oja VE_TIKA-2016-19.1.1 <0.5 73.0 <2 <0.01 0.32 Kenttänolla VE_TIKA-2016-20.1.1 <0.5 0.59 <2 <0.01 0.01 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.1.1 <0.5 50.4 <2 <0.01 0.05 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.2.1 <0.5 51.4 <2 <0.01 0.05

Analyysikoodi 139M * 139M * Parametri V * Zn * Yksikkö µg/l µg/l Määritysraja >0.05 >0.2 Näytetunnus GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 3.44 8.91 GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 (2) 1.67 8.71 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.1 1.27 3.75 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.1 1.12 5.25 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.1 0.96 7.74 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.1 0.98 3.26 Testausseloste

5. (9) Raporttinumero: 002169 3.8.2016

Analyysikoodi 139M * 139M * Parametri V * Zn * Yksikkö µg/l µg/l Määritysraja >0.05 >0.2 Näytetunnus GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.4.1 0.84 296 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.1 0.54 1.04 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.1 0.84 62.9 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.1 0.75 70.2 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.1 2.73 54.0 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.1 1.06 46.1 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.1 0.95 2.18 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.1 0.94 1.63 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.1 0.82 1.48 GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.1 0.94 22.4 P832_VE_TIKA-2016-15.1.1 2.91 8.22 GTK-27-15 VE_$OAS-2015-3.1.1 0.33 4.36 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.1.1 0.40 13.3 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.2.1 0.88 2.43 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.3.1 0.76 5.91 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.1.1 0.95 1.44 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.2.1 0.94 1.50 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.3.1 0.66 3.54 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.4.1 0.54 2.37 1. oja VE_TIKA-2016-17.1.1 0.46 3.98 2. oja VE_TIKA-2016-18.1.1 0.43 3.88 3. oja VE_TIKA-2016-19.1.1 1.01 9.86 Kenttänolla VE_TIKA-2016-20.1.1 0.15 63.8 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.1.1 0.39 10.1 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.2.1 0.36 3.09

Suorite: 139P(1, GTK) Suoritteen kuvaus: Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla Standardiviite: SFS-EN ISO 11885

Analyysikoodi 139P * 139P * 139P * 139P * 139P * Parametri Ca * Fe * K * Mg * Na * Yksikkö mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Määritysraja >0.1 >0.03 >0.01 >0.05 >0.2 Näytetunnus GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 29.8 0.21 3.99 16.0 17.6 GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 (2) 30.7 0.21 3.78 15.8 16.6 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.1 27.6 7.06 5.09 17.8 14.3 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.1 20.4 <0.03 3.63 9.68 12.8 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.1 25.4 0.69 4.25 13.3 14.1 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.1 28.2 3.36 7.05 16.6 17.0 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.4.1 20.8 0.20 3.88 11.2 13.8 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.1 26.3 9.98 3.94 11.3 12.1 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.1 24.0 <0.03 4.30 11.6 11.8 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.1 20.1 <0.03 3.73 9.83 11.8 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.1 36.9 9.69 5.20 16.1 12.8 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.1 23.9 0.03 4.15 11.4 11.8 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.1 15.5 1.92 2.75 6.34 6.30 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.1 14.7 2.17 2.85 6.14 6.30 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.1 14.9 2.09 2.95 6.41 6.51 Testausseloste

6. (9) Raporttinumero: 002169 3.8.2016

Analyysikoodi 139P * 139P * 139P * 139P * 139P * Parametri Ca * Fe * K * Mg * Na * Yksikkö mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Määritysraja >0.1 >0.03 >0.01 >0.05 >0.2 Näytetunnus GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.1 18.2 0.06 1.82 7.49 10.9 P832_VE_TIKA-2016-15.1.1 21.0 0.30 4.26 10.9 13.2 GTK-27-15 VE_$OAS-2015-3.1.1 16.2 <0.03 3.66 9.17 10.3 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.1.1 12.4 14.9 3.12 10.9 8.17 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.2.1 23.5 15.2 4.97 15.6 11.2 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.3.1 19.8 13.7 4.44 14.8 10.1 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.1.1 22.6 <0.03 4.46 16.1 26.3 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.2.1 24.2 4.89 28.2 18.7 28.2 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.3.1 35.0 3.56 22.2 23.1 29.7 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.4.1 26.9 3.75 17.6 18.6 27.5 1. oja VE_TIKA-2016-17.1.1 11.9 0.22 2.82 4.57 7.85 2. oja VE_TIKA-2016-18.1.1 21.6 0.43 4.37 8.47 14.2 3. oja VE_TIKA-2016-19.1.1 11.7 0.17 2.91 5.07 8.90 Kenttänolla VE_TIKA-2016-20.1.1 0.21 <0.03 <0.01 <0.05 <0.2 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.1.1 7.02 <0.03 2.02 2.75 5.05 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.2.1 7.24 <0.03 2.17 2.77 5.12

Analyysikoodi 139P * 139P * Parametri S * Si * Yksikkö mg/l mg/l Määritysraja >1 >0.1 Näytetunnus GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 25.3 6.20 GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.1 (2) 24.7 6.06 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.1 24.7 11.8 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.1 12.0 7.34 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.1 16.3 8.16 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.1 19.6 8.80 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.4.1 14.4 7.51 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.1 15.8 10.1 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.1 9.97 7.85 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.1 11.4 7.70 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.1 8.93 9.18 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.1 11.2 7.92 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.1 1.18 11.6 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.1 1.09 11.5 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.1 1.39 11.4 GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.1 7.84 7.35 P832_VE_TIKA-2016-15.1.1 15.4 7.81 GTK-27-15 VE_$OAS-2015-3.1.1 11.5 8.68 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.1.1 1.20 18.4 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.2.1 12.8 12.1 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.3.1 11.5 12.6 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.1.1 6.08 10.4 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.2.1 25.8 8.76 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.3.1 38.5 8.36 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.4.1 19.8 9.40 1. oja VE_TIKA-2016-17.1.1 5.41 1.73 2. oja VE_TIKA-2016-18.1.1 11.9 3.85 3. oja VE_TIKA-2016-19.1.1 6.00 2.16 Testausseloste

7. (9) Raporttinumero: 002169 3.8.2016

Analyysikoodi 139P * 139P * Parametri S * Si * Yksikkö mg/l mg/l Määritysraja >1 >0.1 Näytetunnus Kenttänolla VE_TIKA-2016-20.1.1 <1 <0.1 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.1.1 3.71 0.14 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.2.1 3.67 0.14

Suorite: 142L(1, 1) Suoritteen kuvaus: Kokonais- (TOC) ja/tai liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) määritys, SFS-EN Standardiviite: 1484

Analyysikoodi 142L * Parametri TOC * Yksikkö mg/l Määritysraja >0.2 Näytetunnus GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.3 <0.2 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.3 <0.2 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.3 0.43 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.3 0.34 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.3 0.31 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.4.3 0.58 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.3 0.44 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.3 0.59 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.3 0.74 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.3 4.7 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.3 0.63 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.3 1.3 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.3 0.82 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.3 0.78 GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.3 0.68 P832_VE_TIKA-2016-15.1.3 0.41 GTK-27-15 VE_$OAS-2015-3.1.3 0.67 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.1.3 1.6 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.2.3 1.2 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.3.3 2.3 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.1.3 0.70 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.2.3 1.2 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.3.3 0.96 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.4.3 0.73 1. oja VE_TIKA-2016-17.1.3 4.7 2. oja VE_TIKA-2016-18.1.3 7.7 3. oja VE_TIKA-2016-19.1.3 4.3 Kenttänolla VE_TIKA-2016-20.1.3 <0.2 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.1.3 2.5 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.2.3 1.9 Testausseloste

8. (9) Raporttinumero: 002169 3.8.2016 Suorite: 143R(1, 1) Suoritteen kuvaus: Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO 10304-1:en Standardiviite: SFS-EN ISO 10304-1

Analyysikoodi 143R * 143R * 143R * 143R * 143R * Parametri Br * Cl * F * NO3 * SO4 * Yksikkö mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Määritysraja >0.1 >0.2 >0.1 >0.2 >0.1 Näytetunnus GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.4 <0.1 32 0.30 1.8 87 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.4 <0.1 22 0.43 <0.2 87 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.4 <0.1 19 0.23 11 42 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.4 <0.1 23 0.35 0.27 55 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.4 <0.1 31 0.43 0.26 66 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.4.4 <0.1 22 0.28 6.5 49 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.4 <0.1 23 0.41 <0.2 53 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.4 <0.1 16 0.18 1.5 35 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.4 <0.1 17 0.17 4.4 38 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.4 <0.1 16 0.19 <0.2 30 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.4 <0.1 17 0.18 2.3 36 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.4 <0.1 8.3 0.34 <0.2 3.6 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.4 <0.1 8.3 0.31 0.38 3.3 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.4 <0.1 8.5 0.32 0.27 4.4 GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.4 <0.1 4.0 0.14 0.77 27 P832_VE_TIKA-2016-15.1.4 <0.1 23 0.21 <0.2 49 GTK-27-15 VE_$OAS-2015-3.1.4 <0.1 16 0.19 2.5 35 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.1.4 <0.1 9.9 0.55 <0.2 3.8 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.2.4 <0.1 23 0.35 <0.2 41 GTK-28-15 VE_$OAS-2015-4.3.4 <0.1 14 0.34 <0.2 36 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.1.4 <0.1 44 0.24 3.1 22 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.2.4 <0.1 37 0.63 0.80 82 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.3.4 <0.1 42 0.89 0.73 120 GTK-29-15 VE_$OAS-2015-5.4.4 <0.1 44 0.51 1.6 60 1. oja VE_TIKA-2016-17.1.4 <0.1 13 <0.1 0.47 18 2. oja VE_TIKA-2016-18.1.4 <0.1 26 0.18 1.1 39 3. oja VE_TIKA-2016-19.1.4 <0.1 15 <0.1 0.80 20 Kenttänolla VE_TIKA-2016-20.1.4 <0.1 8.0 <0.1 <0.2 13 Kaukajärvi VE_ TIKA-2016-21.2.4 <0.1 8.0 <0.1 <0.2 13

* Akkreditoitu TESTAUSSELOSTE 2016-13211 1(2) Vesi 23.06.2016

Tilaaja Maksaja 2128301-1 Labtium Oy Näytevastaanotto Labtium Oy

Tekniikantie 2 PL 358 02150 ESPOO 00063 LASKUNET

Näytetiedot Näyte Pohjavesi Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu 17.06.2016 Kellonaika 10.20 Tutkimus alkoi 17.06.2016 Näytteenoton Tilaustutkimus syy Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite 40194 / Torniainen Jorma

Analyysi Väriluku Fosfaattifosfori, - GF/C pH Sähkönjoh KMnO4-luku PO4-P tavuus Yksikkö mg Pt/l mg/l mg/l mS/m mg/l Menetelmä SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN SFS SFS-EN SFS ISO 6878: 2004 872:2005 3021:1979 27888:199 3036:1981 7887:2011 4 Epävarmuus-% 10 15 10 3 5 15 Näyte * * * * * * 13211-1, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,5 41,4 < 2 GTK-19-14 VE_TPFR-2014-1.1.4 13211-2, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,5 41,0 4,1 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.4 13211-3, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,7 27,6 < 2 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.4 13211-4, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,6 33,1 < 2 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.4 13211-5, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,6 40,9 < 2 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.4 13211-6, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,7 30,5 < 2 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.4.4 13211-7, Pohjavesi, 40194 6,2 < 0,010 6,8 34,5 2,8 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.4 13211-8, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,5 30,6 5,7 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.4 13211-9, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,4 27,4 < 2 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.4 13211-10, Pohjavesi, 40194 41 < 0,010 6,5 41,8 17 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.4 13211-11, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,4 30,3 4,2 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.4 13211-12, Pohjavesi, 40194 17 0,050 6,9 16,8 3,5 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.4 13211-13, Pohjavesi, 40194 4,6 0,010 6,9 16,9 3,8 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.4 13211-14, Pohjavesi, 40194 3,1 0,010 6,9 17,6 4,5 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.4 13211-15, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 7,3 21,6 < 2 GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.4

Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro [email protected] http://www.metropolilab.fi FI23400568 TESTAUSSELOSTE 2016-13211 2(2) Vesi 23.06.2016

13211-16, Pohjavesi, < 2,5 < 0,010 6,4 29,6 < 2 P832_VE_TIKA-2016-15.1.4 13211-17, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,5 23,8 < 2 GTK-27-15 VE_$OAS_2015-3.1.4 13211-18, Pohjavesi, 40194 45 0,015 6,6 21,7 5,2 GTK-28-15 VE_$OAS_2015-4.1.4 13211-19, Pohjavesi, 40194 2,8 < 0,010 6,7 34,2 5,2 GTK-28-15 VE_$OAS_2015-4.2.4 13211-20, Pohjavesi, 40194 90 0,025 6,6 31,1 6,8 GTK-28-15 VE_$OAS_2015-4.3.4 13211-21, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,7 41,0 2,6 GTK-29-15 VE_$OAS_2015-5.1.4 13211-22, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,8 52,5 < 2 GTK-29-15 VE_$OAS_2015-5.2.4 13211-23, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,8 61,4 3,6 GTK-29-15 VE_$OAS_2015-5.3.4 13211-24, Pohjavesi, 40194 < 2,5 < 0,010 6,7 50,5 3,1 GTK-29-15 VE_$OAS_2015-5.4.4 13211-25, Pohjavesi, 40194 1. oja 16 < 0,010 7,7 7,2 16,3 21 VE_TIKA-2016-17.1.4 13211-26, Pohjavesi, 40194 2. oja 20 < 0,010 15 7,1 28,7 25 VE_TIKA-2016-18.1.4 13211-27, Pohjavesi, 40194 3. oja 14 < 0,010 4,5 7,4 16,6 16 VE_TIKA-2016-19.1.4 13211-28, Pohjavesi, 40194 5,2 < 0,010 < 1 7,7 10,3 11 Kaukajärvi VE_TIKA-2016-21.1.4 13211-29, Pohjavesi, 40194 4,9 < 0,010 < 1 7,7 10,2 12 Kaukajärvi VE_TIKA-2016-21.2.4 * = Akkreditoitu menetelmä

Yhteyshenkilö Laurén Marjo, 010 391 3595, Kemisti

Kalso Seija toimitusjohtaja

Tiedoksi [email protected], [email protected]; Savolainen Merja, [email protected], 02150 ESPOO

Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro [email protected] http://www.metropolilab.fi FI23400568 TESTAUSSELOSTE 2016-18836 1(2) Vesi 30.08.2016

Tilaaja Maksaja 2128301-1 Labtium Oy Näytevastaanotto Labtium Oy

Tekniikantie 2 PL 358 02150 ESPOO 00063 LASKUNET

Näytetiedot Näyte Vesinäyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu 25.08.2016 Kellonaika 15.33 Tutkimus alkoi 25.08.2016 Näytteenoton Tilaustutkimus syy Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite S16-00835 / Satu Korteniemi

Analyysi Alkaliteetti Yksikkö mmol/l Menetelmä SFS-EN ISO 9963-1:1996 muunn. Epävarmuus-% 10 Näyte * 18836-1, Vesinäyte, S16-00835 1,4 GTK-20-14 VE_TPFR-2014-2.1.5 18836-2, Vesinäyte, S16-00835 0,98 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.1.5 18836-3, Vesinäyte, S16-00835 1,4 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.2.5 18836-4, Vesinäyte, S16-00835 1,8 GTK-21-14 VE_TPFR-2014-3.3.5 18836-5, Vesinäyte, S16-00835 1,4 GTK-22-14 VE_TPFR-2014-4.1.5 18836-6, Vesinäyte, S16-00835 1,7 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.1.5 18836-7, Vesinäyte, S16-00835 1,2 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.2.5 18836-8, Vesinäyte, S16-00835 3,0 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.3.5 18836-9, Vesinäyte, S16-00835 1,6 GTK-23-14 VE_TPFR-2014-5.4.5 18836-10, Vesinäyte, S16-00835 1,4 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.1.5 18836-11, Vesinäyte, S16-00835 1,3 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.2.5 18836-12, Vesinäyte, S16-00835 1,4 GTK-24-14 VE_TPFR-2014-6.3.5 18836-13, Vesinäyte, S16-00835 1,4 GTK-25-14 VE_TPFR-2014-7.1.5 18836-14, Vesinäyte, S16-00835 1,1 P832_VE_TIKA-2016-15.1.5 18836-15, Vesinäyte, S16-00835 0,93 GTK-27-15 VE_$OAS_2015-3.1.5 18836-16, Vesinäyte, S16-00835 1,7

Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro [email protected] http://www.metropolilab.fi FI23400568 TESTAUSSELOSTE 2016-18836 2(2) Vesi 30.08.2016

GTK-28-15 VE_$OAS_2015-4.1.5 18836-17, Vesinäyte, S16-00835 1,8 GTK-28-15 VE_$OAS_2015-4.2.5 18836-18, Vesinäyte, S16-00835 1,7 GTK-28-15 VE_$OAS_2015-4.3.5 18836-19, Vesinäyte, S16-00835 2,1 GTK-29-15 VE_$OAS_2015-5.1.5 18836-20, Vesinäyte, S16-00835 2,2 GTK-29-15 VE_$OAS_2015-5.2.5 18836-21, Vesinäyte, S16-00835 2,1 GTK-29-15 VE_$OAS_2015-5.3.5 18836-22, Vesinäyte, S16-00835 2,1 GTK-29-15 VE_$OAS_2015-5.4.5 18836-23, Vesinäyte, S16-00835 1. oja 0,65 VE_TIKA-2016-17.1.5 18836-24, Vesinäyte, S16-00835 2. oja 1,1 VE_TIKA-2016-18.1.5 18836-25, Vesinäyte, S16-00835 3. oja 0,62 VE_TIKA-2016-19.1.5 18836-26, Vesinäyte, S16-00835 0,40 Kaukajärvi VE_TIKA-2016-21.2.5 * = Akkreditoitu menetelmä

Yhteyshenkilö Nikkola Kirsti, 010 3913 421, kemisti

Kalso Seija toimitusjohtaja

Tiedoksi Korteniemi Satu; [email protected], [email protected]; Savolainen Merja, [email protected], 02150 ESPOO

Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro [email protected] http://www.metropolilab.fi FI23400568 Pohjavesiputkien tilastotietoja (putki GTK 24-14 rajattu pois tilastoluvuista) Parametri Ag Al As B Ba Be Bi Cd Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >0.01 >1 >0.05 >5 >0.05 >0.05 >0.5 >0.02 Keskiarvo 0.09 11.71 5.28 18.56 37.62 0.15 3.80 0.15 Mediaani 0.08 10.80 1.54 15.50 24.10 0.09 3.46 0.09 Minimiarvo 0.03 1.12 0.20 7.72 5.09 0.05 1.19 0.02 Maksimiarvo 0.15 28.70 30.00 47.40 109.00 0.30 6.74 0.45 lukumäärä 4 21 21 21 21 9 3 17 Parametri Co Cr Cu I Li Mn Mo Ni Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >0.02 >0.2 >0.1 >2 >0.1 >0.02 >0.02 >0.05 Keskiarvo 1.15 0.86 7.30 28.53 13.15 521.49 2.84 5.07 Mediaani 0.37 0.83 1.07 11.08 12.40 354.00 2.08 2.26 Minimiarvo 0.02 0.26 0.30 3.45 2.34 5.27 0.74 0.09 Maksimiarvo 7.38 2.00 56.40 187.00 25.30 2300.00 12.60 18.50 lukumäärä 21 21 14 18 21 21 21 21 Parametri P Pb Rb Sb Se Sr T Tl Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >20 >0.05 >0.01 >2 >0.5 >0.1 >2 >0.01 Keskiarvo 215.58 5.18 7.26 >2 2.92 116.61 >2 0.09 Mediaani 240.50 0.41 7.20 1.57 121.00 0.03 Minimiarvo 37.30 0.11 1.28 0.51 74.00 0.01 Maksimiarvo 384.00 24.80 23.60 7.98 157.00 0.37 lukumäärä 8 5 21 7 21 16 Parametri U V Zn Ca Fe K Mg Na Yksikkö µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Määritysraja >0.01 >0.05 >0.2 >0.1 >0.03 >0.01 >0.05 >0.2 Keskiarvo 3.23 1.14 29.74 23.96 5.47 6.85 13.82 15.50 Mediaani 1.52 0.94 5.91 23.90 3.66 4.26 13.30 12.80 Minimiarvo 0.03 0.33 1.04 12.40 0.03 1.82 7.49 8.17 Maksimiarvo 11.80 3.44 296.00 36.90 15.20 28.20 23.10 29.70 lukumäärä 21 21 21 21 16 21 21 21 Parametri S Si TOC Br Cl F NO3 SO4 Yksikkö mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Määritysraja >1 >0.1 >0.2 >0.1 >0.2 >0.1 >0.2 >0.1 Keskiarvo 15.24 9.35 1.01 >0.1 23.57 0.34 2.68 50.18 Mediaani 12.80 8.68 0.68 22.00 0.30 1.70 42.00 Minimiarvo 1.20 6.20 0.31 4.00 0.14 0.26 3.80 Maksimiarvo 38.50 18.40 4.70 44.00 0.89 11.00 120.00 lukumäärä 21 21 19 21 21 14 21 Parametri Väriluku PO4-P GF/C Alkaliteetti pH_lab EC KMnO4 Yksikkö mg Pt/l mg/l mg/l mS/m mg/l Määritysraja < 2,5 < 0,010 < 1 < 2 Keskiarvo 58.67 < 0,010 < 1 1.66 6.63 35.55 5.48 Mediaani 45.00 1.70 6.60 33.10 4.20 Minimiarvo 41.00 0.93 6.40 21.60 2.60 Maksimiarvo 90.00 3.00 7.30 61.40 17.00 lukumäärä 3 19 21 21 11 Kenttäparametrit Parametri T pH_kenttä EC O₂ CO₂ Yksikkö °C mS/m mg/l mg/l Määritysraja Keskiarvo 8.02 6.84 37.16 1.04 71.90 Mediaani 7.90 6.85 34.90 0.12 69.00 Minimiarvo 7.10 6.12 21.80 0.00 38.00 Maksimiarvo 9.70 7.61 65.00 6.00 160.00 lukumäärä 21 21 21 21 20 Pintavesien (ojat 1,2 ja 3 sekä Kaukajärvi) tilastotietoja Parametri Ag Al As B Ba Be Bi Cd Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >0.01 >1 >0.05 >5 >0.05 >0.05 >0.5 >0.02 Keskiarvo >0.01 10.93 14.73 27.94 44.42 >0.05 >0.05 0.02 Mediaani 12.45 14.775 30.25 46.25 0.02 Minimiarvo 4.81 0.25 9.64 9.78 0.02 Maksimiarvo 14 29.1 41.6 75.4 0.02 Lukumäärä 4 4 4 4 1 Parametri Co Cr Cu I Li Mn Mo Ni Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >0.02 >0.2 >0.1 >2 >0.1 >0.02 >0.02 >0.05 Keskiarvo 0.64 0.59 5.98 9.29 16.90 375.57 4.76 3.70 Mediaani 0.70 0.61 5.98 7.61 17.20 390.75 4.68 4.38 Minimiarvo 0.04 0.25 3.47 5.06 1.38 2.79 0.18 1.28 Maksimiarvo 1.14 0.88 8.48 15.20 31.80 718.00 9.48 4.77 Lukumäärä 4 4 2 3 4 4 4 4 Parametri P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl Yksikkö µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Määritysraja >20 >0.05 >0.01 >2 >0.5 >0.1 >2 >0.01 Keskiarvo >20 0.11 13.73 >2 >0.5 112.35 >2 >0.01 Mediaani 0.11 13.92 116.50 Minimiarvo 0.11 5.48 50.40 Maksimiarvo 0.11 21.6 166.00 Lukumäärä 1 4 4 Parametri U V Zn Ca Fe K Mg Na Yksikkö µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Määritysraja >0.01 >0.05 >0.2 >0.1 >0.03 >0.01 >0.05 >0.2 Keskiarvo 9.54 0.57 6.96 13.06 0.27 3.03 5.22 9.00 Mediaani 9.56 0.45 6.92 11.80 0.22 2.87 4.82 8.38 Minimiarvo 0.05 0.39 3.88 7.02 0.17 2.02 2.75 5.05 Maksimiarvo 19.00 1.01 10.10 21.60 0.43 4.37 8.47 14.20 Lukumäärä 4 4 4 4 3 4 4 4 Parametri S Si TOC Br Cl F NO3 SO4 Yksikkö mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Määritysraja >1 >0.1 >0.2 >0.1 >0.2 >0.1 >0.2 >0.1 Keskiarvo 6.76 1.97 4.80 >0.1 15.50 0.18 0.79 22.50 Mediaani 5.71 1.95 4.50 14.00 0.18 0.80 19.00 Minimiarvo 3.71 0.14 2.50 8.00 0.18 0.47 13.00 Maksimiarvo 11.90 3.85 7.70 26.00 0.18 1.10 39.00 Lukumäärä 4 4 4 4 1 3 4 Parametri Väriluku PO4-P GF/C Alkaliteetti pH_lab EC KMnO4 Yksikkö mg Pt/l mg/l mg/l mS/m mg/l Määritysraja < 2,5 < 0,010 < 1 < 2 Keskiarvo 16.67 < 0,010 15.00 0.69 7.35 17.98 18.25 Mediaani 16.00 15.00 0.64 7.30 16.45 18.50 Minimiarvo 14.00 15.00 0.40 7.10 10.30 11.00 Maksimiarvo 20.00 15.00 1.10 7.70 28.70 25.00 Lukumäärä 3 1 4 4 4 4 Kenttäparametrit Parametri T pH_kenttä EC O₂ Yksikkö °C mS/m mg/l Määritysraja Keskiarvo 12.73 7.85 17.83 9.58 Mediaani 12.00 7.76 16.35 9.43 Minimiarvo 10.70 7.67 10.10 8.74 Maksimiarvo 16.20 8.20 28.50 10.70 Lukumäärä 4 4 4 4 24488000 24489000 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24495000

Ruotula GTK 19-14 , GTK 21-14, GTK 29-15, GTK 29-15, Lämpötila sähkönjohtavuus lämpötila Luotausten tulokset sähkönjohtavuus sähkönjohtavuus Lämpötila Tammela Huunalanmäki83 83 82 82 85 85 Aakkulanharju, TampereAtala Peltola Rapakko 81.5 81.5 81 Pappisenkallio 81 Kaleva 80 80 0 500 1 000 81 81 Takahuhti 79 m Kissanmaa 79 75 Huikas 75 TAMPERE80.5 80.5 Karttatuloste © GTK. 77 77 Pohjavesialueet © SYKE.

6821000 80 80 6821000 Sorsalammi 70 70 Pohjakartta © Maanmittauslaitos Irjala 75 75 79.5 79.5 ja Hallinnon tietotekniikkakeskus. 65 65 Kirjavainen 73 73 N2000 m mpy. N2000 79 79 m mpy. N2000 N2000 m mpy. m N2000 N2000 m mpy. m N2000 Pappila 78.5 78.5 60 60 71 71 N2000 m mpy. m N2000 N2000 m mpy. m N2000 Kokko Kalevankangas Uusikylä 78 78 Kirviälänmäki 55 55 69 Sikosuo 69 77.5 77.5 GTK 19-14 67 67 50 50 77 77 .! 0 20 40 60 5 10 15 20 0 10 20 30 40 50 60 5 10 15 20 0.0 10.020.030.040.050.060.0 5 10 15 20 +$ EC mS/m Lämpötila °C Linnainmaa EC mS/m Lämpötila °C +$ EC mS/m RistinarkkuLämpötila °C Hakametsä GTK 23-14, 6820000 GTK 20-14, GTK 20-14 +$ GTK 23-14, lämpötilaLeinola 6820000 Järvensivu sähkönjohtavuus sähkönjohtavuus Lämpötila .! 80 80 85 85 Mannerheiminkallio GTK 21-14 Vuohenoja .! 75 75 Pahalampi 80 80 +$ GTK 29-15 70 70 Iidesjärvi .! Hautala 75 75 GTK 22-14 Palvaanniemi 65 65 Viinikka Aakkula .! Hankkio 70 70 Nekala Messukylä Hautalammi 60 60 P832, sähkönjohtavuus P832, lämpötila N2000 m mpy. m N2000 82 mpy. m N2000 82 Kirkkosuo +$ +$ Pyhäoja

N2000 m mpy m N2000 55 55 65

6819000 65 Hurinki 6819000

N2000 m mpy m N2000 Aakkulanharju 80 80

!÷ P832 50 GTK 30-15 50 Vehmainen 60 60 .! 78 78 ! . +$ Turtola 45 45 0 10 20 30 40 50 60 5 10 15 20 76 76 Viiala 55 55 EC mS/m Lämpötila °C 0 20 40 60 5 10 15 20 Muotiala GTK 23-14 Vihioja .! EC mS/m Lämpötila °C 74 Vihioja 74 Haihara

N2000 m mpy. m N2000 Turtonen Koivistonkylä mpy. m N2000 GTK 27-15 72 72 .! Riihiniemi

70 70 GTK 28-15 GTK 24-14

6818000 Korkinmäki .! .! Kaukajärvi 6818000 Veisu68 68 0 20 40 60 5 10 15 20 Isolammi Haihara Lukonmäki EC mS/m Lämpötila °C Kaukajärvi Lammelankallio GTK 24-14, GTK 28-15 , GTK 28-15, Finninmäki GTK 27-15, GTK 27-15, Hikivuori GTK 24-14 , Nirvanmäki lämpötila sähkönjohtavuus lämpötila sähkönjohtavuus lämpötila sähkönjohtavuus 85 85 85 Levonmäki85

Nirva 83 83

80 80 Papinmäki 80 80 78 78

75 75 73 73GTK 25-14 .! 75 75 Pehkusuo Hallila Hylliniitty 68 68 Karkunvuori 70 70 6817000 Keinumäki Pitkäahde 6817000 Patasuo 63 63 70 70 N2000 m mpy. N2000 N2000 m mpy. m N2000 65 65 mpy. m N2000 Lukonojanmäki m mpy. N2000 Annala N2000 m mpy. m N2000 mpy. m N2000 Selkämäki 58 58

65 65 Koivusenojannotko 60 60 53 53 Kauhakorpi Kaipanen Lahdesjärvi Solkivuori 48 48 55 55 60 60 0 20 40 60 5 10 15 20 0 20 40 60 5 10 15 20 0 10 20 30 40 50 60 5 10 15 20 Lämpötila °C Solkimäki EC mS/m Lämpötila °C EC mS/m Moisio EC mS/m Lämpötila °C

24488000 24489000 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24495000 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24495000 Uusikylä KirviälänmäkiStrontium isotooppi Sr87/Sr86 SikosuoAakkulanharju, Tampere

Alle 0,7400 Linnainmaa0,7461 - 0,7480 Ristinarkku Hakametsä 0,7401 - 0,7420 0,7481 - 0,7500 6820000 6820000

0,7421 - 0,7440 0,7501 - 0,7520 Vuohenoja 0,7441 - 0,7460 0,7541 - 0,7558 GTK 21-14 Hautala Iidesjärvi 2. oja 0.74983 0 500 1 000 0.74325 m Palvaanniemi GTK 29-15 Aakkula Karttatuloste © GTK. GTK 22-14 0.75456 PohjavesialueetHankkio © SYKE. 0.7400Messukylä Hautalammi Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus. Kirkkosuo Pyhäoja

6819000 Hurinki 3. oja 6819000 !÷ 0.74194 Messukylän VO P832 Turtola 0.75457 Viiala 0.74713 Muotiala Kaukajärvi Vihioja Haihara Turtonen GTK 23-14 0.74172 0.74505 Riihiniemi GTK 27-15 0.75141

6818000 Veisu Korkinmäki Kaukajärvi 6818000 Isolammi GTK 24-14Haihara Lukonmäki GTK 28-15 0.75576 0.74669 Lammelankallio Kaukajärvi Finninmäki Hikivuori Levonmäki

Papinmäki

Pehkusuo Hallila

6817000 Keinumäki Pitkäahde 6817000

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24495000 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000

Uusikylä Kokko KirviälänmäkiArseenipitoisuus µg/l Sikosuo Aakkulanharju, Tampere

!. kokooma GTK 19-14 0.2 - 0.5 Linnainmaa5 - 10 Ristinarkku 1 oja Hakametsä 0.5 - 1 10- 15

6820000 kokooma 6820000 !. kokooma GTK 20-14 80m mpy 1 - 2 15 - 20 70m mpy. kokooma

!. Vuohenoja pohja 80m mpy. GTK 21-14 2 - 5 20 - 30 72m mpy. Iidesjärvi 2 oja Hautala pohja 0 500 1 000 GTK 29-15 Palvaanniemi !. m Aakkula kokooma GTK 22-14 Karttatuloste © GTK. Nekala Messukylä Hautalammi PohjavesialueetHankkio © SYKE. Pohjakartta © Maanmittauslaitos Pyhäoja Kirkkosuo ja Hallinnon tietotekniikkakeskus.

6819000 Hurinki 6819000 Aakkulanharju 3 oja !÷ !. kokooma P832 kokooma Turtola 70m mpy Viiala 60m mpy "/ Muotiala !. Näytepiste Kaukajärvi Vihioja pohja Turtonen GTK 23-14

kokooma Riihiniemi kokooma GTK 27-15 kokooma 75m mpy. 75m mpy

!. 6818000 Veisu Korkinmäki pohja pohja 6818000 GTK 28-15 Isolammi GTK 24-14 Lukonmäki Lammelankallio Kaukajärvi Finninmäki Hikivuori

Papinmäki

!. Pehkusuo Hallila kokooma Karkunvuori GTK 25-14

6817000 Keinumäki Pitkäahde 6817000

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 24490000 24491000 24492000 24493000 24494000

Uusikylä Kokko KirviälänmäkiHappipitoisuus mg/l Sikosuo Aakkulanharju, Tampere

!. kokooma GTK 19-14 0.0 Linnainmaa0.75 - 1.5 Ristinarkku 1 oja Hakametsä 0.0 - 0.20 1.5 - 3.0

6820000 kokooma 6820000 !. kokooma GTK 20-14 80 m mpy. 0.20 - 0.40 3.0 - 6.0 70 m mpy. kokooma

!. Vuohenoja pohja 80 m mpy. GTK 21-14 0.40 - 0.75 6.0 - 12 72 m mpy. Iidesjärvi 2 oja Hautala pohja 0 500 1 000 GTK 29-15 Palvaanniemi !. m Aakkula kokooma GTK 22-14 Karttatuloste © GTK. Nekala Messukylä Hautalammi PohjavesialueetHankkio © SYKE. Pohjakartta © Maanmittauslaitos Pyhäoja Kirkkosuo ja Hallinnon tietotekniikkakeskus.

6819000 Hurinki 6819000 Aakkulanharju 3 oja !÷ !. kokooma P832 kokooma Turtola 70 m mpy. Viiala 60 m mpy. "/ Muotiala !. Näytepiste Kaukajärvi Vihioja pohja Turtonen GTK Haihara23-14

kokooma Riihiniemi kokooma GTK 27-15 kokooma 75 m mpy. 75m m mpy.

!. 6818000 Veisu Korkinmäki pohja pohja 6818000 GTK 28-15 Isolammi GTKHaihara 24-14 Lukonmäki Lammelankallio Kaukajärvi Finninmäki Hikivuori

Papinmäki

!. Pehkusuo Hallila kokooma Karkunvuori GTK 25-14

6817000 Keinumäki Pitkäahde 6817000

24490000 24491000 24492000 24493000 24494000 m 1 1 500 750 Stiffindiagrammit Aakkulanharju,Tampere

Vesityypit: maaperän/kallio- Länsipuolelle 1) painottuvat pohjavedet, havaitaan korkeahkoina missä perän SO4 Ca, pitoisuuksina Mg, HNO3tasaisina ja -diagrammeissa ja Stiff pääkomponentteina. Piper- vihreällä. maaperän/kallio- ruhjealueen Kallioperän 2) pohjavedet muodostuman tunnistetaan itä- perän Ca HNO3/ hallitsevina Mg, missä osassa, ja hivenaineista tunnusomaisena komponentteina punaisella. Stiff-diagrammeissa Piper- arseeni. ja leimaamat Messukylän Maankäytön 3) pohjavedet Ca,ympäristössä, Mg, HNO3 missä vedenottamon SO4:npitoisuuksia lisäksi tavataankohonneitaja Na, pohjaveden koostumusAlueella myös jaK:a. Cl eri jakerrosnäytteissä. Piper- vaihtelee voimakkaasti oranssilla. Stiff-diagrammeissa tyypillistä selvästi joille Pintavedet, on pohjavesiä 4) liuenneiden Pää- aineidenpitoisuus. alhaisempi Ca HNO3./ pintavesissä ovat Mg, Piper-komponentit sinisellä. ja Stiff-diagrammeissa

0 Karttatuloste © GTK. Karttatuloste SYKE. © Pohjavesialueet Maanmittauslaitos © Pohjakartta Hallinnon tietotekniikkakeskus. ja

6819000 6818000 6817000 6820000 24495000 24495000 "/ F GTK 24-14 24494000 24494000 Näytepiste Kaukajärvi ! . GTK 27-15 F ! . GTK 23-14 24493000 24493000 GTK 28-15 $ +

F P832 3 oja3 !÷ F ! . GTK 25-14 24492000 24492000 GTK 29-15 F F GTK 21-14 GTK 22-14 $ + 24491000 24491000 1 oja1 $ +

F oja2 GTK 20-14 24490000 24490000 F

GTK 19-14

6817000 6819000 6818000 6820000