Kunnat, Herätkää Anomaan Lisämäärärahoja Sivu 20

Kunnat, herätkää anomaan lisämäärärahoja sivu 20

N:o 6/2017 n Tarkastettu levikki 46 239 n Joulukuun 20. päivänä 2017

Liittopäivät kesäkuussa Kauhavalla sivu 9 Ilmavalvontalotta Kirsti Ailio sivu 10 Talvisodan muistomerkin paljastus Helsingissä sivu 11 Satavuotias Erkki Pitkänen presidentin linnassa sivut 16-17 Nuoret tapasivat sotaveteraaneja sivut 22-23 Saksan ja Suomen yleisradiotoiminta sivut 30-31 Sotasampo- sivusto avasi tien sotahistoriaan sivu 32 Viisi perinneyhdistystä Hyvää Joulua esittäytyy sivut 35-39

Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu esittelyssä, sivut 16-17 2 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista

Pääkirjoitus Ledare Helsingissä 20. joulukuuta 2017 Veteraanijärjestöjen yhteistyö- Veteranorganisationernas mahdollisuudet kartoitetaan samarbetsmöjligheter kartläggs

Sotaveteraa- Käsitykseni on, että nyt olisi luonteva aika Krigsveteranförbundets jubileumsår är områden än i traditionsarbetet. niliiton juhla- tarkastella veteraanijärjestöjen yhteistyö- nu i sitt slutskede. Förbundets 60-års ju- Ett möjligt samarbete granskas ur vuosi on loppu- mahdollisuuksia muussakin kuin perinne- bileumsår var mycket lyckat. Tack ännu den synvinkeln, att förbundens själv- suoralla. Liiton työssä. en gång till alla som deltog i arrange- ständighet bibehålls. 60-vuotisjuhla- Mahdollista yhteistyötä tarkastellaan mangen och till alla våra jubileumsgäs- Möjliga delområden att kartlägga vuosi onnistui siltä pohjalta, että liittojen itsenäisyys säi- ter. kunde åtminstone vara krigsveteraner- erittäin hyvin. lytetään. Antalet veteraner minskar snabbt och nas och frontveteranernas samarbete Kiitos vielä ker- Kartoitettavia asiakokonaisuuksia voisi- en allt större del av dem förflyttas under på det lokala och regionala planet. Hur ran kaikille jär- vat olla ainakin sotaveteraanien ja rintama- kommande år till effektiverat servicebo- säkerställer man de förmåner och det jestelyissä muka- veteraanien paikallinen ja alueellinen yh- ende. Folkpensionsanstalten förutspår stödarbete som veteranerna erhåller av na olleille ja juh- teistyö. Miten turvataan veteraanien yhteis- att antalet veteraner i början av år 2018 samhället då, när den ena organisatio- lavieraillemme. kunnalta saamat edut ja tukityö silloin, kun kommer att vara ca. 14.000. Av dessa är nens förening upphör? Veteraanien määrä pienenee nopeasti ja toisen järjestön yhdistys lopettaa? nästan 9000 medlemmar i vårt förbund. Ett naturligt mål för effektivisering kasvava osa heistä siirtyy tulevina vuosina Luonteva tehostamiskohde olisi myös Detta faktum påverkar i betydande vore också vår organisations förtroen- tehostetun palveluasumisen piiriin. Kan- järjestöjemme luottamusmieshallinto. grad veteranorganisationernas verksam- demannaorgan. Båda veteranorganisa- saneläkelaitos ennakoi veteraanien määräk- Molemmilla veteraanijärjestöillä on toi- hetsformer och omfattning. tionerna har utskott, där i huvudsak be- si vuoden 2018 alussa noin 14.000. Heistä mikuntia, joissa käsitellään pääosin samo- Jämsides med stödarbetet kommer handlas likartade veteranärenden. Skul- lähes 9000 on liittomme jäseniä. ja veteraaniasioita. Löytäisimmekö toimin- traditionsarbetet under de närmaste le det vara möjligt att effektivera vår Tämä tosiasia vaikuttaa merkittäväl- taamme lisää tehokkuutta päällekkäisiä åren att få en allt större andel. Den kom- verksamhet genom att sammanslå och lä tavalla veteraanijärjestöjen toiminnan toimintoja yhdistämällä ja karsimalla? mande verksamheten planeras och ge- avlägsna överlappande verksamhet? muotoihin ja laajuuteen. Uskon, että tällainen kartoitus otetaan nomförs i samarbete med veteran- och Jag tror, att en dylik kartläggning Tukityön ohessa perinnetyö saa lähivuo- myönteisesti vastaan myös yhteiskunnan ja landsförsvarsorganisationerna. Det regi- emottas positivt även av samhället och sina suurenevan osuuden. Tulevaa toimin- rahoittajiemme taholta. onala samarbetet är redan välorganiserat vårta sponsorer. taa suunnitellaan ja tehdään yhdessä vete- Hallinnossamme ei ole tehty yhteistoi- i bl.a. Karelen, Savolax, Kymmenedalen, I vår administration har inga offici- raani- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. minnasta mitään virallisia päätöksiä. Kes- huvudstadsregionen, Egentliga Finland ella beslut fattats angående ett möjligt Alueellinen yhteistyö on jo pitkällä mm. kustelu kyllä jatkuu. och Österbotten. På alla håll i vårt land samarbete. Diskussionen fortsätter nog. Karjalassa, Savossa, Kymenlaaksossa, pää- Tuloksellisesta ja reilusta yhteistyöstä har planeringen av samarbetet påbörjats. Med tack för ett framgångsrikt och kaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa ja kiittäen toivotan meille kaikille oikein hy- Vi har diskuterat veteranverksamhe- uppriktigt samarbete tillönskar jag oss Pohjanmaalla. Joka puolella maatamme vää joulunseutua! tens framtid i förbundets fullmäktige, alla en riktigt god juletid! suunnitteluyhteistyö on käynnistetty. styrelse och rådgivande utskott. Min Olemme keskustelleet veteraanitoimin- Erkki Heikkinen uppfattning är, att det nu vore naturligt Erkki Heikkinen nan tulevaisuudesta liittomme valtuustos- puheenjohtaja att undersöka veteranorganisationernas ordförande sa, hallituksessa ja neuvottelukunnassa. samarbetsmöjligheter också på andra Svensk översättning Anders Knip

Talvisodan sotilasiltahartaudet ja von Kothenin hymni

alvisodan sotilasilta- tuntui, kuin syvä rauha las- Thartaudet olivat radion keutuisi maan päälle. Ja sa- eräitä eniten kuunneltuja malla jollekin ehkä tuli epä- ohjelmia. Siellä, missä radi- todellinen tunne, että eihän oita voitiin kuunnella – rin- siellä rintamallakaan voi juu- tamaolosuhteissa mahdol- ri tällä hetkellä tapahtua mi- lisuudet tähän olivat enem- tään pahaa… Kothenin hym- män kuin rajalliset. ni oli talvisodan hymni. Se Hartaushetken alussa so- soi silloin sodan päivinä ehkä tilassoittokunta esitti Axel vaikuttavimmin ja on edel- von Kothenin puolustus- leen soinut hartauden sävele- voimien kilpailuun vuonna nä kautta vuosikymmenten, 1919 antaman, myöhemmin rauhan vallitessa. Kothenin hymniksi kutsu- Talvisodan ajan sotilasil- tun sävelmän (virren 511 tahartauksien merkitys oli sävelenä vuoden 1938 virsi- suuri. Niiden äänet ja sano- kirjassa, v. 1986 virsikirjan ma ansaitsisivat tulla esiin – virren 551 sävel). Sitten pu- juuri nyt Suomen itsenäisyy- hallettiin trumpetilla ru- den 100-vuotismuiston mer- koukseen soitto, tulivat ko- keissä; talvisodan alkamisen mentosanat lakki – päästä… tärkeä merkkivuosikin on lä- Sanan ja virren jälkeen tuli hellä. Ehkä hartauksien ää- rukouksen loppusoitto, ko- nitteistä voitaisiin laatia sopi- mennot lakki – päähän…, via koosteita muistoksi sekä jonka jälkeen soittokunta erityisesti veteraani- ja pe- esitti vielä Fredrik Paciuk- rinnetyön käyttöön. Helsin- sen sävellyksen ”Sotilaspoi- gin Sotaveteraanikuoro sisäl- ka”. lytti hymnin Kaartin seitsi- Hartauden alussa soitet- kon esittämänä vuonna 2006 Puolustusvoimien valtakunnallinen paraati järjestettiin 6.12.2017 Kuopiossa. Veteraanijärjestöjen lippulinnaa tu hymni, joka tunnetaan julkaisemaansa, jo loppuun- johti Pohjois-Savon Sotaveteraanipiirin ja Pohjois-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja Jari Hynninen. Hänet myös nimellä ”Rukous”, oli myytyyn virsilevyyn. valittiin tänä vuonna myös vuoden reserviläiseksi. mieliin painuva. Kun sen rauhallinen, kauniisti kaar- Esko Mälkki tuva sävel tuli eetteristä, Hyvinkää 3

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Kolumni Toimittaja, kirjailija Eve Hietamies Paikka sydämelle toimii Sotave- teraani-lehden Läheiseni joutui sairaalaan. Pelottavien avaimiaan ja kännyköitään, pyytävät hoi- Se koti on ikkuna, jonka edessä tulee kolumnistina. hetkien jälkeen tapahtui kuitenkin toipu- tajia soittamaan taksin ja ihmettelevät, istuttua joka päivä. Siitä ikkunasta ei näe mista, joten hänet siirrettiin kuntoutuk- minne ulkovaatteet ovat kadonneet. Kun sairaalan marraskuisen pimeää parkki- seen. eräs rouva ei kerran löytänyt laukkuaan, paikkaa, vaan kotiportin kyljessä olevan Olen nyt yli kuukauden seurannut vie- hän kääri tavarat pyyheliinoihin. Hoitajat postilaatikon. Joka päivä tulee odotettua restä kuntoutusosaston touhua ja arkea. yrittivät sitten arvuutella, kenelle ne kaik- postinkantajaa ja sitä kirjettä, johon liittyy Osastolla on 25 potilaspaikkaa, lempei- ki silmälasit, kännykät ja rannekellot oi- kaikki tulevaisuuden haaveet, tulevat on- tä, mutta kiireisiä hoitajia, näkymättömiä kein kuuluivat. nelliset vuodet. Otava/Jouni Harala Kuva: lääkäreitä. Suurin osa potilaista on hyvin Jokusen kerran on potilas haettu ulko- Ja joskus se koti on toveruudessa. Tulee huonokuntoisia ja muistisairaita. Vieras oven tuulikaapista takaisin sisälle lämpi- tarkistettua jokaiselta osastolla vieraileval- paikka, vieraat äänet, kosketukset ja kas- mään. Kotiin tekisi kovasti mieli, mutta ta ihmiseltä, että ollaanko ennestään tut- raanipäivää vietettiin huhtikuussa. Mutta vot aiheuttavat hämmennystä ja usein se päällä on pelkkä aamutakki. tuja, ehkä samasta joukkueesta? juhlista tärkein on Suomen itsenäisyyden ymmärrys myös omasta fyysisestä kunnos- Usein se koti on hyvin kaukana. Sinne - Voi hyvänen aika sinua! Mitäs tyt- 100-vuotisjuhla. takin ontuu. saattaa olla matkaa yli 70 vuotta ja se sijait- tö tällaisessa paikassa tekee, voi tulla läh- Olen aivan varma, että tänä vuonna it- Rollaattori jää sängyn viereen, kun läh- see paikassa, joka ei enää Suomelle kuulu. tö nopeaan, eräs herra huolestui kerran. senäisyyspäivänä kynttilää sytyttäessään detään hatarilla jaloilla liikkeelle, sitten Siellä odottaa äiti, joka on juuri keittänyt Lohdutin, että kaikki on kunnossa ja kyy- moni lähetti kiitoksen mielessään teille voimat pettävät ja hetken päästä silmä- aamupuuroa. On huoli ja hätä siitä, että ti odottaa. sotiemme veteraaneille, sillä teidän ansi- kulmaa koristaa laastari. Kun kysyy, mikä puuro jäähtyy ja äiti kiukustuu. Sitä paitsi Englannissa on sanonta: Home is whe- ostanne meillä on tänä päivänä koti, jossa mahtoi olla määränpää, se ei ole koskaan on pyykkipäivä. Miten se äiti nyt ne pyykit re your heart is” - koti on siellä, missä sy- sitä sydäntään voi säilyttää. vessa, vaan oma koti. keittää, kun pitäisi olla vahtimassa pikku- dämesi on. Joskus se sydän jää menneisyy- Haluaisin toivottaa lämmintä joulun- - Kaikki haluavat kotiin, eräs hoitaja sa- sisaruksia eikä maata täällä sairaalassa? Jos teen. aikaa teille kaikille, kiitos menneestä vuo- noi kerran. - Ei minnekään muualle. Vain kukaan ei katso perään, pikkuveli juoksen- Tänä vuonna Suomen Sotaveteraa- desta. kotiin. telee äidin jaloissa ja kaatuu vielä pässinpää niliitto täytti 60 vuotta, Talvisodan päät- On niitä, jotka etsivät kaiken päivää siihen pyykkipataan. tymisestä tuli 77 vuotta ja kansallista vete- Eve Hietamies

Liiton neuvottelukunta kannattaa veteraanijärjestöjen yhteistyön Talvisodan tanskalaisille tiivistämistä vapaaehtoisille muistokivi iiton neuvottelukunta kokoontui 2.11.2017 syysko- koukseensa Helsingissä. KokouksessaL esiteltiin niin ensi vuoden talousarvio kuin toimin- tasuunnitelma, joka herättikin osallistujien keskuudessa vilkasta keskustelua. Liiton toiminnan painopis- teistä ensi vuodelle nostettiin tärkeimmäksi tavoite siitä, että eduskunta vihdoinkin säätää lain, jolla kaikille sotaveteraaneille taataan samat koti- ja avopalve- lut, jotka sotainvalideille jo sotavammalain puitteissa korvataan. – ”Asia on tärkeä jo yhdenver- taisuuden ja tasa-arvon näkökul- on uusi ja asettaa tehtävälle omat järjestöjen välisen operatiivisen Eduskunnan puhemies Maria Lohela piti tilaisuudessa kiitospuheen. masta”, korosti liiton puheenjoh- haasteensa. Tahtoa perinnetyö- yhteistyön tiivistämiseen. Tätä taja Erkki Heikkinen ja muis- hön uskotaan Suomessa kuiten- puoltavat monet syyt kustannus- ietaniemen hautaus- Eduskunnan puhemies Maria tutti, että asian kiireellisyyttä kin riittävän ja Puolustusvoimien tehokkuudesta lähtien. maalla Helsingissä pal- Lohela piti kiitospuheen ja rovas- lisää veteraaniväestön korkea ikä. komentopäällikkö, prikaatiken- – Pitää miettiä, onko esimer- jastettiin muistoki- ti Ejgil Bank Olesen suoritti siu- Sotaveteraanien määrän vä- raali Kim Mattsson muistutti- kiksi tarvetta kahdelle erikseen viH tanskalaisten vapaaehtoisten nauksen. henemisen vuoksi koetaan tar- kin jo olemassa olevasta salaisesta julkaistavalle mutta käytännössä muistoksi. Muistokiven paljasti Tuhat tanskalaista vapaaeh- peelliseksi jo nyt alkaa suunnitel- aseestamme. samansisältöiselle lehdelle, pohti Tanskan kansankäräjät Suomen toista ilmoittautui Tanskan Suo- la toiminnan tulevaisuutta, jossa – Ei pidä unohtaa yleisen ase- keskustelua johtanut neuvottelu- 100-vuotisen itsenäisyyden kun- men joukkoihin taistelemaan perinnetyö tulee ottamaan en- velvollisuuden roolia. Se on mer- kunnan varapuheenjohtaja Ilkka niaksi 7. joulukuuta. Suomen vapauden ja itsenäisyy- tistä suuremman roolin. Alueel- kittävässä asemassa isänmaalli- Aspara huomauttaen nykytilan- Paljastuspuheessa Tanskan den puolesta. Tanskalaiset vapaa- linen toimintamalli rakennetaan suuden, puolustustahdon ja ve- teen olevan haasteellinen myös kansankäräjien puhemies Pia ehtoiset sijoitettiin ensin Ouluun Tammenlehvän Perinneliiton teraaniperintöön kohdistuvan julkisuuskuvan kannalta. Suuren Kjaersgaard sanoi: ”Suomen tais- ja sen jälkeen Loviisaan. Pääjou- kanssa Sotaveteraaniliiton pai- kiinnostuksen juurruttamisessa yleisönkin on vaikea hahmottaa, telu itsenäisyydestä herätti sym- kot eivät ehtineet taisteluihin, kallisrakenteen pohjalle. uusiin sukupolviin. miksi samaa asiaa ajamaan tarvi- patiaa ja ihailua. Kaikkialla maa- mutta pieni ryhmä lentäjiä ehti Tilanne, jossa itsenäisyytem- Veteraaniperinnön vaalimi- taan monta järjestöä. ilmassa pystyttiin samaistumaan taisteluihin ennen sodan loppua me sodat jäävät koko ajan kau- seen ja välittämiseen painottuvan niihin arvoihin, joihin Suomi maaliskuussa 1940. Neljä tanska- emmaksi historiaan ja veteraani- toiminnan uskotaan tarjoavan Ariela Säkkinen perusti vastarintansa. Oikeuteen laista lentäjää kuoli ja kaksi muu- perinnöstä onkin vastuussa so- myös aikaisempaa paremmat Suomen Sotaveteraaniliiton olla vapaa ja oman itsensä herra. ta vapaaehtoista haavoittui vaka- taa itse kokematon sukupolvi, mahdollisuudet eri veteraani- tiedottaja Demokratia diktatuuria vastaan”. vasti.

Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton internet-sivut ja verkkokauppa. www.sotaveteraanit.fi https://www.facebook.com/sotaveteraaniliitto 4 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista

Toiminnanjohtajalta Verksamhetsledaren har ordet Helsingissä 20. joulukuuta 2017 Kuopio ja Turku avasivat uran Kuopio och Åbo banade väg

Veteraanijärjes- lisämäärärahat, mutta vain harva kunta Veteranorganisationerna, Finlands hov av service klarlagts och man hade in- töt, Suomen So- hoksasi, että valtion piikki oli auki. Krigsveteranförbund och Frontveteran- lett produktionen av denna service – till taveteraaniliitto Kuntien lisämäärärahan saajien kär- förbundet har redan under en lång tid en början delvis med kommunernas egna ja Rintamavete- kipäässä olivat Kuopio ja Turku. Molem- av år gemensamt verkat för en höjning av medel. raaniliitto ovat missa kunnissa veteraanien palvelutarve anslagen för veteranernas service i hem- När man talar om skillnaden mellan jo vuosia yhdes- oli kartoitettu ja heille oli aloitettu palve- met till en skälig nivå. För ett par år se- kommunerna beträffande den service som sä vaikuttaneet luiden tuottaminen – alkuun osin kunti- dan var vårt agerande som intensivast. veteranerna åtnjuter är skillnaden nu stör- veteraanien koti- en omilla varoilla. Under huvudfesten för den nationella ve- re än någonsin förut. I några kommuner palvelumäärära- Kuntien välisistä eroista puhuttaessa terandagen år 2016 utlovade statsminis- är servicen på en god nivå, men i de flesta han korottami- veteraanien saamissa palveluissa on nyt ter Juha Sipilä att regeringen skulle sköta kommuner är denna service i sin linda. seen kunnolli- suurimmat erot, mitä koskaan ennen. om servicen för veteranerna. Senaste höst godkändes oppositions- selle tasolle. Pari Muutamassa kunnassa palvelut ovat hy- Planeringen som fortsatte hela som- gruppernas resolution i riksdagen. Den- vuotta sitten vaikuttamisemme oli kiivaim- vällä tasolla, mutta pääosassa kuntia pal- maren resulterade i att tilläggsanslaget på na tillsammans med social och hälso- millaan. Vuoden 2016 kansallisen veteraa- velut ovat alkutekijöissä. fyrtio miljoner delades upp på tre år. Det- vårdsministeriets tilläggsanslag i stats- nipäivän pääjuhlassa pääministeri Juha Si- Viime syksynä oppositioryhmien pon- ta var inte tillnärmelsevis vad organisatio- budgeten säkerställer nivån på anslagen i pilä linjasi hallituksen huolehtivan veteraa- si hyväksyttiin eduskunnassa. Se yhdessä nerna önskade. Veteranorganisationernas nästa års budget. Är inte allt nu bra? En nien palveluista. STM:n valtion talousarvion täydennysesi- och veteranernas besvikelse var uppenbar. sak fortsätter. Det varje år fortsatta ve- Koko kesän jatkunut suunnittelu johti tyksen kanssa turvaa ensi vuoden määrä- Som ett resultat av en ny påtrycknings- landet är inte till någons fördel i ett ären- neljänkymmenen lisämiljoonan pilkkomi- rahojen tason. Eikö nyt kaikki ole hyvin? omgång linjerade alla riksdagsgrupper de, som åtminstone alla beslutfattare är seen kolmelle vuodelle. Se ei ollut lainkaan Yksi asia jatkuu. Vuosittain jatkuva vatu- hösten 2016, att när uppföljningsuppgif- över ens om. sitä, mitä järjestöt hakivat. Veteraanijärjes- lointi ei ole kenenkään etu asiassa, josta ai- terna uppvisar att de reserverade anslagen Veteranorganisationernas målsätt- töjen ja veteraanien pettymys oli käsin kos- nakin kaikki päättäjät ovat samaa mieltä. för stöd av boende i hemmiljö och rehabili- ning är, att alla veteraner, kvinnor och keteltavaa. Veteraanijärjestöjen tavoitteena on saa- tering är otillräckliga, är riksdagen under män, som stred vid fronten skulle inbe- Uuden vaikuttamiskierroksen tuloksena da kaikki rintamalla taistelleet veteraanit, självständighetens jubileumsår beredd att gripas i samma kommunala lagstadgade kaikki eduskuntaryhmät linjasivat vuoden naiset ja miehet samanlaisten, kunnallis- godkänna en nödvändig tilläggsbudget. hemtjänst, som redan nu ersätts åt krigs- 2016 syksyllä, että seurantatietojen osoit- ten lakisääteisten kotipalveluiden piiriin, Riksdagsgruppernas beslut fick utö- invaliderna på basen av krigsskedelagen. taessa veteraanien kotona asumista tuke- jotka nyt korvataan sotainvalideille soti- kad betydelse, när det våren 2017 började Jag tackar er alla för det arbete ni ut- viin palveluihin ja kuntoutukseen varattu- lasvammalain nojalla. inflyta uppgifter om att det fanns behov fört krigsveteranerna, deras makor/ma- jen määrärahojen riittämättömyyden, edus- Kiitän kaikkia sotaveteraanien, heidän av tilläggsanslag för rehabilitering och kar och änkor/änklingar till fromma kunta on itsenäisyyden juhlavuonna valmis puolisoidensa ja leskiensä hyväksi teke- service. Senaste sommar visade till sist samt för ett gott samarbete. tarpeelliseen lisäbudjetointiin. mästänne työstä sekä hyvästä yhteistyöstä. vilken betydelse riksdagens beslut hade. Jag tillönskar krigsveteranerna, deras Eduskuntaryhmien päätökselle tuli pai- Toivotan sotaveteraaneille, heidän Alla kommuner beviljades de anslag de makor/makar och änkor/änklingar även- noarvoa, kun kunnista keväällä 2017 alkoi puolisoilleen ja leskilleen sekä kaikille tu- anhållit om, men endast ett fåtal kom- som alla vänner och stödpersoner en god tulla tietoja lisämäärärahatarpeista kuntou- kijoille ja ystäville hyvää joulua ja menes- muner insåg, att räkningen var öppen. jul och ett framgångsrikt gott nytt år. tukseen ja palveluihin. Viime kesä osoit- tyksellistä uutta vuotta. Kuopio och Åbo var i spetsen för de ti lopullisesti eduskunnan päätöksen mer- kommuner som åtnjöt tilläggsanslag. I Markku Seppä kityksen. Kaikki kunnat saivat anomansa Markku Seppä båda kommunerna hade veteranernas be- Svensk översättning Anders Knip

Kunniamerkkejä Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivänä otaveteraani-lehti julkaisee Vapaudenristin Ritari- Lintu Matti Pekka, suurlähettiläs, Helsinki 4. luokan Vapaudenristi kunnan kunniamerkkien saajat sekä liiton esitykses- Tiilikainen Teija Helena, johtaja, Espoo Hirvisaari Laila Ellen Kaarina, kirjailija, Helsinki tä annettujen Suomen Leijonan ja Suomen Valkoi- Uro Oiva Seppo Juhani, eversti, Riihimäki Sääksjärvi Liisa Ellen, sotilaskotisisar, Kouvola Ssen Ruusun Ritarikunnan kunniamerkkien saajat. Virkkunen Janne Sakari, päätoimittaja, Helsinki Sotaveteraaneille esitetyt SVR M1 -kunniamerkit an- Visuri Pekka Juhani, professori, Tampere Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan netaan kansallisen veteraanipäivän aikaan. Ritarikunnan kunniamerkit 3. luokan Vapaudenristi Vapaudenristin kunniamerkit Anttila Lasse Juhani, osastopäällikkö, Espoo SL R Fredrikson Erkki Onni Volter, kamarineuvos, Jyväskylä Hokka Heikki Antero, maatilayrittäjä, Padasjoki 1. luokan Vapaudenristi Lind Arvi Kullervo, toimittaja, Helsinki Sahi Timo Lauri Juhani, lääkintäkenraalimajuri, Helsinki Saharinen Teuvo Kalervo, everstiluutnantti, Suomussalmi SVR Ar Seppä Markku Reino Olavi, toiminnanjohtaja, Mäntsälä Kohopää Eila Marjatta, sosiaalineuvos, Kouvola 2. luokan Vapaudenristi Mikkonen Pia Maria, varainhankinnan päällikkö, Vantaa Holmlund Anne Elisabeth, puheenjohtaja, Ulvila Paavilainen Heikki Markus, sivistystoimenjohtaja, Ylivieska SL Ar Juslin Reino Henrik, undervisningsråd, Pargas Kokkoniemi Tapio Juhani, maanviljelijä, Reisjärvi Koskela Erkki Tapio, rakennusinsinööri, Reisjärvi Puurula Kauko Aaro, maanviljelijä, Reisjärvi Saarikallio Pekka Emil Juhani, insinööri, Loimaa Setänen Arvo Ilmari, pankinjohtaja, Sastamala SVR MI kr Hämäläinen Ilmari, toimitusjohtaja, Seinäjoki Kalliomaa Pentti Kalevi, piirisihteeri, Isokyrö Leikkonen Matti Lauri, vanhempi konstaapeli, Virolahti Niemi Jouko Sakari, koulunjohtaja, Ylivieska Suhonen Raimo Juhani, maanviljelijä, Isokyrö Watjus Sinikka Johanna, piirisihteeri, Helsinki SVR MI Hakala Veikko Aulis, maanviljelijä, Isokyrö Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Sepälle annettiin itsenäisyyspäivänä 3. luokan Vapaudenristi. Luomanen Veikko, kirvesmies, Reisjärvi Kuva: Ruotuväki-lehti Leskinen Osmo, isännöitsijä, Helsinki 5

60 vuotta Veteraania ei jätetä Sotaveteraaniliitto onnittelee Eila Hukkanen 100 vuotta Eila Hukkanen täyttää 100 vuotta nossaan. Ruoka tuodaan kotiin ja 28.12.2017. siivouksesta huolehditaan. Päivät Eila liittyi lottiin 16-vuotiaana. kuluvat lukiessa ja TV:stä maail- Talvisodan aikana hän toimi muo- man tapahtumia seuratessa. Mikä nituslottana ja apuhoitajana sairaa- on pitkän elämän salaisuus? Se on lassa. Ompelijan taidot velvoittivat urheilu. Jo 15-vuotiaana olin uima- huoltamaan rintamalla olevia mie- opettajana Ensossa, kertoo Eila. Vartiotehtävässä SANA hiä. Kiitoksena toiminnastaan Ei- Sodan jälkeen aviomies löytyi lalle on myönnetty SVR MI, talvi- siskon miehen suvusta. Perhe koja jatkosodan muistomitalit sekä Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa lau- tiutui 1955 Kouvolaan ja perhee- Lottaperinneyhdistyksen muisto- ”maansa.” Lk. 2: 8. seen syntyi kolme tyttöä ja yksi mitali. Merkkipäiväänsä Eila viet- Kunnioitetut sotiemme veteraanit! poika. Aviomies kuoli 1967, jonka tää perhepiirissä. jälkeen oma työpaikka löytyi lää- eitä muistaessani mieleeni tulevat väistämättä jouluevanke- ninhallituksesta. Eila jäi eläkkeelle Teksti: Toivo Hartikainen Tliumin paimenet. He olivat yötyöläisiä, jotka suorittivat us- 1981. Lastenlapsia on seitsemän ja Kymenlaakson sotaveteraanipiirin kollisesti tehtäväänsä väsyneinä, kylmässä, jättämättä paikkaan- neljättä sukupolvea yhdeksän lasta. toiminnanjohtaja sa. He olivat vartiossa suojellakseen laumaansa varkailta tai pe- Eila asustaa yksin rivitaloasun- Kuva: Roope Nieminen toeläimiltä.

ietämme tänä vuonna maamme 100-vuotista itsenäisyyttä. VMaamme itsenäisyyden vuoksi on monen tullut pitää var- Alfons Snickars 100 år tiopaikkansa. Näin on tapahtunut sodan keskellä, jolloin on täy- tynyt olla valmis antamaan kaikkensa rakkaan isänmaan puo- Krigsveteran Alfons Snickars från Alfons miltära grad var serge- lesta. Samoin näin on tapahtunut arkisessa työssä tai tehtävissä, Oravais fyller 100 år den 5 januari ant. Under vinterkriget tjänstgjor- joiden kautta on saanut rakentaa tätä maata. Se on ollut kasvat- 2018. Sitt yrkesverksamma liv har de han i III AV IR 61 vid Kämärä, tajana toimimista annettaessa eväitä seuraaville sukupolville. Se han levt som jordbrukare i sin fö- Viborgska viken och Tervajoki. on ollut perinnön siirtämistä, jossa veljeä ja sisarta ei jätetä. Ke- delseby Keskis, 25 km från kyrk- Under fortsättningskriget var han tään ei jätetä köyhyyteen tai menetyksen keskelle. byn. När hustrun avlidit och han stationerad vid Säntämä, Svir bro- avslutat jordbruket flyttade han huvud, Jandeba, Schemenski och tsenäisyytemme juhlavuoden lisäksi vietämme tänä vuonna till kyrkbyn och bodde där i tret- Tienhaara. Hans funktion var mg. Ireformaation 500-vuotisjuhlaa. Reformaation perintö on kes- ton år. Vid sviktande hälsa fick gruppchef. Han blev sårad i juni keinen osa meitä suomalaisia. Reformaation myötä suomen kie- han tidvis rehabilitering på Nykar- 1944 i Tienhaara. li ja kulttuuri kehittyi. Tämä oli edellytys myöhemmin Suomen leby sjukhem och de fyra senaste itsenäistymiselle. Reformaation ja kristillisen uskon perintö on åren har han bott varaktigt där. Monica Jakobsson vaikuttanut maassamme ja johtanut siihen, että olemme halunneet pitää huolta kaikista.

Sotaveteraaniliiton vanhin jäsen Tyyne Hinkkala täytti 109 vuotta 31.10.2017 Ulvilassa. eformaation tärkein perintö kätkeytyy kuitenkin joulun Rsanomaan. Jouluevankeliumin paimenet olivat yleisen kä- sityksen mukaan heitä, joille Jumalan ei tullut ilmestyä. Mutta juuri heille ilmoitettiin ensimmäisenä sanoma syntyvästä Va- Sotaveteraaniliitto muistaa pahtajasta. Näin Jumala toimii. umala tulee Kristuksessa lähelle juuri meitä, jotka ehkä tun- Olavi Eronen 1922-2017 Jnemme itsemme epäonnistuneiksi tai vähäisiksi. Jumalan viesti meille on: Sinä olet arvokas ja sinä olet armahdettu. Var- päällikön lähettinä. Hän oli täl- tiopaikallamme väsyneinä ja palelevina meidät kohtaa armahta- löin varusmies. Välirauhan aika- va ja rakastava Kristus. Hän ei jätä meitä viimeiselläkään vartio- na hän suoritti varusmiespalve- paikallamme, vaan hänen viestinsä on anteeksiannon ja armon lun loppuun käyden sen aikana sana. RUK:n kurssin 49 Niinisalossa. Lähes koko jatkosodan hän oli Samuel Salmi kranaatinheitinjoukkueen johta- Oulun hiippakunnan piispa ja I/JR 4:ssä ja taisteli kolmella kannaksella. Sodan jälkeen Olavi oli joitakin vuosia metsätyönjoh- jainliiton hallinnossa eri tasoil- noen. Sieltä käsin osallistuttiin tajana Sotkamossa. la. seutukunnan tapahtumiin ja Vuonna 1949 Olavi Eronen Ampumaurheilu vei Olavi siellä kestittiin mielellään vie- aloitti palveluksen rauhanajan Erosen maailmalle. Aktiiviai- raita. puolustusvoimissa. Palveluspaik- kanaan hän edusti puolustus- Olavi Eronen on palkittu koina tulivat tutuiksi Hämeen- voimia monissa kansainvälisissä monilla sodan ja rauhanajan linna, Hamina ja Valkealan Ve- kilpailuissa hyvällä menestyk- kunniamerkeillä ja kunniajä- karanjärvi, jossa hän jäi eläkkeelle sellä. Oman kilpailutoiminnan senyyksillä. Kunniamerkeistä Sotaveteraaniliiton kunniajäsen esimerkiksi merkittävä osuus Ha- 1977 Karjalan Prikaatin esikun- loputtua ja jäätyään eläkkeelle mainittakoon Suomen Urhei- sekä Kymenlaakson Sotaveteraani- minaan 1990-luvun lopulla raken- tapäällikön tehtävästä. Olavi oli Olavi jatkoi ampujien valmen- lun kultainen ansioristi, 2.luo- piirin ja Haminan – Vehkalahden netun sotaveteraanien asuin- ja pal- osaava ja tunnustettu krh-kou- tajana ja kilpailujoukkueiden kan Vapaudenristi ja Sotavete- Sotaveteraanien kunniapuheen- velutalon aikaansaamisessa. luttaja puolustusvoimissa. Työn johtajana. Hän oli ampuma- raaniliiton kultainen ansioristi. johtaja kuoli 95 vuoden iässä Ha- Perin Olavilta piirin puheen- ohella harrastettu kivääriam- joukkueen johtajana muun mu- Olavia jäivät kaipaamaan Ir- minassa 25.11.2017 Hän oli synty- johtajuuden. Muistan hänen mo- munta teki hänestä mestariam- assa Moskovan, Los Angelesin ja-vaimo ja Veikko-Olavi per- nyt Viipurissa 14.2.1922. nesti aloittaneen puheensa ”hyvät pujan ja myöhemmin urheilujoh- ja Soulin olympiakisoissa. Hän heineen sekä suuri joukko ase- Olavi Eronen aloitti veteraani- aseveljet” tai ”hyvät veteraaniveljet tajan. oli kahdeksan vuotta Suomen veljiä ja ystäviä. työn 1979. Tähän työhön hän paja -sisaret”. Tiesin silloin, että suku- Olavi oli kiinnostunut yhteis- olympiakomitean jäsen. Olavi Eronen siunataan hau- neutui sydämellä ja oli mukana kai- polvi on vaihtunut. Minun avauk- kunnallisesta vaikuttamisesta. Vaimonsa Tellervon kuol- dan lepoon sotilaallisin menoin killa liittomme organisaatiotasoilla, seni tulevat olemaan ”kunnioitetut Sekä Valkealassa että Haminassa tua Olavi ystävystyi Irja Lohja- 29.12.2017 Haminassa. muun muassa liiton hallituksessa ja veteraanit” tai ”arvoisat veteraanit hän toimi kunnallisissa ja seura- man kanssa ja he avioituivat. Ir- valtuustossa yhteensä 16 vuotta. Ve- ja lotat”. kunnallisissa luottamustehtävis- jan kesäpaikasta Valtimossa tuli Arto Mikkonen teraanityössä hän painotti yhdes- Olavi Eronen oli talvi- ja jatko- sä lähes 30 vuotta. Hän oli myös heille tärkeä. Siellä kesät kului- Kymenlaakson sä tekemisen tärkeyttä ja heikoim- sodan veteraani. Talvisotaan hän mukana Suomen Voimistelu- ja vat askarrellen, paikkoja kohen- Sotaveteraanipiirin mista huolehtimisista. Olavilla oli osallistui JR 11:ssa komppanian Urheiluliiton ja Suomen Ampu- nellen, luontoa seuraillen ja sau- puheenjohtaja 6 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista Joulutervehdykset Sotaveteraani Krigsveteranen -lehden lukijoille

rvoisat ja rakkaat sotiem- tamme uskomattomasta tarinas- me veteraanit ta. Kertomuksemme on lujasti Suomen itsenäisyyden kiinni suomalaisessa kalliossa ja Aalkutaival ei ollut helppo. Saim- sen vaaliminen on meidän nuo- me raivata tietä ja tehdä kompro- rempien velvollisuus. misseja heti ensimmäisestä vuo- Turvalliset puitteet niin sisäi- Tasavallan presidentin desta alkaen. sesti kuin ulkoisesti ovat määrä- Jaoimme kuitenkin yhteisen tietoisen hyvinvoinnin rakenta- tervehdys uskon parempaan huomiseen. misen edellytys. Suomi on yksi Siihen pyrkimisestä tuli yhtei- maailman vakaimmista ja turval- Kunnioitetut veteraanit, maamme kunniakansalaiset nen tarkoitus, joka kokosi kan- lisimmista maista, minkä ansios- san. Presidentti Kyösti Kallio to- ta yhteiskuntamme eri osa-alueet Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Me juhlimme tesikin hienosti puheessaan talvi- toimivat niin hyvin. Parempaan 100-vuotiasta kotimaatamme syvästi kiitollisina niistä uhrauk- sodan jälkeen: ”Elävä kansallinen täytyy aina pyrkiä, mutta jo saa- sista, joita sotien sukupolvi on tehnyt vapautemme eteen. yhteistunto on ollut voimamme vutettuja hienoja asioita on syytä taistelujen melskeessä rintamilla arvostaa. Sotien aikana Suomea puolustettiin kaikin keinoin sotatoimi- ja rintamien takana. Ja se on edel- Juhlaitsenäisyysvuosi on ilah- maa ja toisiamme kannustamalla alueilla ja kotirintamalla. Vaikka huoli oli alituinen, oli myös leen luotettavin voimanlähteem- duttavalla tavalla innostanut suo- kykenemme vaikka mihin. tulevaisuudenuskoa. Yhdessä koettu opetti sotien sukupolvea me myöskin tulevaisuudessa.” malaisia kautta maan osallistu- Hyvät veteraanit, lämmin kii- myös luottamaan toinen toisiinsa ja kunnioittamaan toinen tois- Sodan aikaiset ja sen jälkeiset maan sen juhlintaan. Alueellis- tos teille siitä mitä olette tehneet taan. Ihmiset eri lähtökohdista ja taustoista taistelivat Suomen ponnistelut ovat muistutus ihmi- ten tapahtumien määrä ja kirjo kaiken sen hyvän eteen, josta saam- puolesta yhdessä. Veljeä ei jätetty. sen selviytymiskyvystä ylivoimai- on valtaisa. Tänä vuonna voimme me tänä päivänä nauttia. Toivotan siltakin tuntuvien esteiden edes- katsoa menneeseen kiitollisuutta teille hyvää ja rauhallista joulua. Yhteenkuuluvuuden tunne ja tulevaisuuden usko kantoivat sä. Emme voi muuttaa historiaa, tuntien, arvioida nykypäivää kriit- myös jälleenrakentamisen vuosina. Tuloksesta voi olla ylpeä. So- mutta voimme oppia siitä. Koen tisesti ja katsoa tulevaisuuteen Maria Lohela tien jälkeen tämä pieni maa nousi yhdeksi maailman vakaim- suurta iloa ja ylpeyttä kansakun- avoimin mielin. Suomi on hieno Eduskunnan puhemies maksi valtioksi, jota pidetään monessa suhteessa mallimaana. Suomi on yksi maailman vakaimmista, turvallisimmista ja tasa- arvoisimmista maista. aamme tänä vuonna juhlia toimiaan tukeneille ja kotirinta- Suomi on aina kukoistanut vahvan yhteenkuuluvuuden ansios- 100-vuotiaan isänmaam- malle vapautemme turvaamisesta ta. Veteraanit jättivät meille arvopohjan, joka säilyy sukupolvelta me itsenäisyyttä ylpeinä sen ja sodan jälkeisen yhteiskunnan toiselle. Tässä perinnössä vapaus ja vastuu, oikeus ja velvollisuus historiastaS ja luottavaisesti sen rakentamisesta. Nyt on meidän kulkevat rinnakkain. Velvollisuudentunto läheisistä ja velvolli- tulevaisuuteen katsoen. Taipalee- sodanjälkeisten sukupolvien vuo- suudentunto tulevasta muodostavat arvoperustan, jolle meidän seemme sisältyy niin suuria ilon ro kantaa vastuu isänmaamme ja kannattaa rakentaa myös tulevaisuudessa. kuin syviä surunkin aikoja. Aseet sen kansalaisten hyvinvoinnista. ovat olleet vaienneina onneksem- Veteraanisukupolven perin- Astumme itsenäisyytemme toiselle vuosisadalle kiitollisina tur- me jo yli 70 vuotta. tö elää Puolustusvoimien toi- vallisesta ja vapaasta isänmaastamme, jonka sotien sukupolvet Pitkästä rauhan ajasta huo- minnassa vahvasti. Ylläpidämme ovat meille jättäneet. Sylvian joululaulussa sanotaan: ”Sen ver- limatta on mitä tärkeintä, että maamme puolustuskykyä ja val- taista toista en mistään ma muistamme isänmaamme itse- miutta vuoden jokaisena hetke- saa, on armain ja kallein näisyyden ankarimmat ajat tä- nä. Eduskunnan kesällä hyväk- mull’ ain Suomenmaa”. nään ja huomenna ja kuuntelem- symä puolustusselonteko asettaa me ne kokeneen veteraanisuku- myös puolustuksemme kehittä- Näiden sanojen myötä toi- polven mietteitä ja tuntoja sodan miselle selkeät askelmerkit pit- misen aikaa. Kiitämme sotave- votan sotiemme veteraa- kokemuksista. Ne kertovat sii- källe ensi vuosikymmenelle. teraaneja heidän meidän kaikki- neille ja heidän läheisilleen tä, kuinka kalliisti ja kovin pon- Toimeenpanemalla selonteon en eteen tekemistään uhrauksista rauhaisaa joulun odotus- nistuksin nykyinen hyvinvoin- linjaukset säilytämme puolustus- ja työstä. Muistamme kiitollisuu- ta sekä hyvää Suomen itse- timme on lunastettu. Samalla ne kykymme. Varmistamme siten della myös poisnukkuneita. näisyyden 100-vuotisjuhla- muistuttavat meitä sodanjälkeisiä osaltamme mahdollisuuden elää Toivotan teille, sotaveteraanit vuotta. sukupolvia siitä, mitä periksian- turvallisessa Suomessa jatkossa- ja omaisenne, sekä kaikille muil- tamattomuus ja yhteisvastuu ää- kin. Samoin turvaamme kyvyn le tämän lehden lukijoille hyvää rimmillään tarkoittavat. tehdä omiin lähtökohtiimme pe- joulua sekä terveyttä ja voimia tu- On kaikkien suomalaisten rustuvia valintoja veteraanien vii- levalle vuodelle. Sauli Niinistö kunniatehtävä vaalia veteraanien toittamalla tiellä myös tulevai- Tasavallan presidentti perintöä ja osoittaa kiitollisuut- suudessa. Kenraali Jarmo Lindberg ta sotiemme veteraaneille, heidän Joulu on kiitoksen ja muista- Puolustusvoimain komentaja

sä – ja yhdessä olemme rakenta- tahdon ja kyvyn puolustaa maata, rusta, jonka loitte ja varmistitte vioineet yksilölliset, veteraanin neet koko vuotta 2017 eri toimi- jolla luotiin kestävät arvot. Niil- vielä pitkälle sotien jälkeenkin, kanssa yhdessä katsotut tarpeet. joiden kanssa. Juhlavuosi kaartuu lä taattiin vapaan ja vauraan Suo- on kantanut. Sille on hyvä ja luot- Näin on päästy hyvään lopputu- nyt loppua kohti. Suomen itsenäi- men perusta. Satavuotiaalla Suo- tavaista rakentaa uutta. lokseen ja veteraaneille saatu ai- syyttä on juhlistettu tänä vuonna mella on näköala katsoa vuosisa- Veteraaniveljien yhteisöllinen kaisempaa parempia palveluja. laajalla ja monipuolisella ohjel- ta niin eteenpäin kuin taaksepäin ja yhdessä tekeminen on rohkai- Myös ministeriöön on tullut vete- malla sekä erityisillä juhlavuoden sekä seistä tukevasti tässä ajassa. sevaa. Haluamme huolehtia veteraaneilta hyvää palautetta. määrärahalisäyksillä. Juhlia ei Tämä perspektiivi luo ymmärrys- raaneista parhaalla mahdollisella Jouluna voimme hiljentyä olisi kuitenkaan ilman veteraane- tä koko itsenäisyyden ajasta ja aut- tavalla. Yksituumaisuus valtioval- muistamaan veteraanisukupol- ja. Arvokkain osa veteraanien pe- taa tarkastelemaan tämän päivän lan ja päättäjien kesken on selkeä. vien työtä. Kiitämme teitä, että rinnöstä, joka jää jälkipolville, on Suomea, jossa juuri nyt elämme. Juhlavuoden määräraha kertoo, olemme saaneet mahdollisuu- itsenäinen ja vapaa Suomi. Siksi Olemme tällä hallituskaudel- että tahtoa on ollut laittaa kun- den säilyttää nyt jo 100-vuoti- olemme halunneet nostaa juhla- la tehneet uudistustyötä parhaan toutus ja kotona asumista tukeaan isänmaamme. Toivotan kai- vuonna veteraanien teot sodan ja mahdollisen hyvinvointia yllä- vat palvelut kuntoon. Myös kun- kille veteraaneille, omaisillenne rauhan aikana eri yhteyksissä esil- pitävän, uuden sosiaali- ja terve- nat ovat kiitettävästi osallistuneet ja Sotaveteraani - lehden lukijoille ja muistuttaa saavutuksistanne, ydenhuollon palvelurakenteen palvelujen järjestämiseen. Määrä- le Rauhallista Joulua, terveyttä ja unnioitetut sotiemme ve- jotka ovat arvokas osa itsenäisyy- luomiseksi. Tämä tehtävä ei ole rahakorotukset juhlavuonna ovat voimia vuodelle 2018. teraanit temme historiassa. ollut helppo ja myös siihen on pi- olleet suurimmat, mitä milloin- Suomen itsenäisyyden Koko Suomen sotien aikana tänyt rohkeasti tarttua. Muutos kaan on kerralla korotettu. Am- Pirkko Mattila juhlavuodenK teemana on Yhdes- elänyt kansa löysi uskomattoman on aina myös mahdollisuus. Pe- mattitaitoiset työntekijät ovat ar- Sosiaali- ja terveysministeri 7

60 vuotta Veteraania ei jätetä Joulutervehdykset Sotaveteraani Krigsveteranen -lehden lukijoille

unnioitetut sotiemme ve- valtioneuvosto on halunnut pa- etlehemin tähti teraanit nostaa sotiemme veteraanien pal- ”Kristus, meidän Juma- Suomen itsenäisyy- veluihin. Keskiössä ovat olleet so- lamme, joka ennen aamu- denK 100-vuotisjuhlavuosi lähes- tainvalidien ja veteraanien oikeus B tähteä Isästä syntyy, tuli luoksem- tyy loppuaan. Kunniapaikalla it- sellaisiin palveluihin, joilla tur- me lihassa”. senäisyytemme säilyttämisessä ja vataan veteraanivanhusten itse- Tietäjät lähtivät ensimmäisenä maan jälleenrakentamisessa ovat näinen elämä ja kotona selviyty- jouluna etsimään syntynyttä Ku- olleet viime sotien vaikeat vuo- minen. Hyväksyimme syksyn li- ningasta, ” ja tähti, jonka he olivat det. Kansakunnan olemassaolo säbudjetissa lisämäärärahan tälle nähneet nousevan taivaalle, kul- oli vakavasti uhattuna. Te, kun- vuodelle, jotta kaikki kotipalve- ki heidän edellään” (Matt. 2:9). nioitetut sotaveteraanit, turvasit- luja tarvitsevat veteraanit saisi- Tuo Matteuksen mainitsema tie- te uhrauksillanne itsenäisyyden vat heille kuuluvat palvelut. Var- täjiä ohjannut tähti on sama, joka säilyttämisen. mistamme myös tuleville vuosille opasti Vanhassa testamentissa Bi- Saavutuksenne ovat osa kan- riittävän määrärahan näihin pal- leamia (4. Moos. 22:2–24:25). sakuntamme henkistä perintöä. veluihin. Kolme tietäjää kuvaa täydelli- Loitte perustan työlle, jota nuo- Veteraaniväestön arvostus kul- syyttä eli Kolminaisuutta. Myös Betlehemin tähti, joka johdatti remmat ikäluokat ovat jatkaneet kee läpi yhteiskunnan. Veteraani- ja kaikille Sotaveteraani-lehden se, että yksi tietäjistä oli ihonvä- ihmiskuntaa myös ensimmäisen isänmaan hyväksi. Maa, joka sel- järjestöt ovat tehneet vuosikym- lukijoille rauhaisaa joulua sekä riltään valkoinen, toinen keltai- joulun ihmeen, luolan, seimen ja visi talvisodasta, säilytti itsenäi- menien mittaan arvokasta työtä. voimia ja terveyttä vuodelle 2018. nen ja kolmas tummaihoinen, on Jeesus-lapsen äärelle. syytensä, jälleenrakensi tämän Kiitän teitä sotaveteraanit, sa- kuva koko ihmiskunnasta: koko Tuota Kristuksen syntymän upean maan ja teki siitä kovalla moin 60 vuotta täyttänyttä Suo- maailma oli tietäjien persoonis- kiitosjuhlaa vietämme tänäkin työllä modernin hyvinvointival- men Sotaveteraaniliittoa, työs- sa tullut kumartamaan Kunnian jouluna. tion, selviää kyllä eteen tulevista tänne yhteisen isänmaamme hy- Kuningasta. Joulurauhaanne siunaten vuosista. väksi. Perinteinen eurooppalainen Itsenäisyyden juhlavuonna Toivotan teille, omaisillenne Juha Sipilä joulukalenteri muodostuu 24 tähdestä. Sen avulla lapset ovat lukuisten sukupolvien ajan laske- neet lähestyvää jouluaattoa. toistuva yhteinen kertomus pai- ovat joutuneet. Ehkä he kertoivat Aattoiltana avataan kalente- Leo nuu. Mitä suurempi on kasvua, ja kertasivat mitä tapahtui, ehkä rin viimeinen luukku, jonka ta- Karjalan ja koko Suomen uutuutta ja nopeutta tavoittele- kiistelivät siitä, kumpi muistaa kaa löytyy suurin tähti. Se on se arkkipiispa va etunoja, sitä kauemmas haih- oikein. Kertomalla ja toistamalla tuu taju siitä, mitä kohti ponnis- he rakensivat yhteistä muistia. tellaan. Ehkä he aina, kun vuoden Siksi pyhistä on syytä pitää kierto tuli tiettyyn kohtaan, kat- kiinni. Joulun yli älkööt kasvuin- soivat poikaansa ja olivat ylpeitä, toiset markkinamiehet juosko; hyvillä mielin ja huolissaan niin Tue veteraania joulua älkööt myykö. kuin vanhemmat ovat. Poika oli Sotaveteraaniliiton Sielu tarvitsee pyhänsä. Ruu- muuttanut heidän elämänsä, en- mis tarvitsee leponsa. Mieli tar- simmäinen lapsi, eikä mikään ol- 60-vuotisjuhlavuonna vitsee rauhansa. Yhteinen elämä lut enää niin kuin sitä ennen. tarvitsee yhteisen kertomuksen- Sitä Maria ja Joosef eivät tien- Sotaveteraaniliitto sai poliisihallitukselta vuoden sa. neet, mahtoivatko osata aavis- 2017 loppuun ulottuvan rahankeräysluvan. Sotave- Jouluna voi rauhassa katsoa taakaan, että pojan syntymä oli teraaniliitto käyttää varat sotaveteraanien, heidän taaksepäin. Antaa muistin tuoda, muuttanut koko maailman elä- mitä se tahtoo, oikullisesti ja kat- män, eikä mikään ollut enää niin puolisoidensa ja leskiensä hyväksi järjestämällä oululla on muisti kelmallisesti niin kuin muistil- kuin ennen. kunto- ja virkistysviikkoja seka myöntämällä henki- On helpompi ajatella men- la on tapana. Tai vain olla, miet- lökohtaisia avustuksia. neitä jouluja kuin tulevia. timättä tulevaa ja muistamatta ****** J Tulevat ovat vielä tyhjiä. Muis- mennyttä. Kun vuosi kiertyy tähän taas Liiton rahankeräyksen pankkiyhteys: ti ei ole tallettanut niistä mitään. ja pyhät tulevat, voi kaikessa rau- Helsingin Op FI23 5541 5820 0139 52 Menneitä jouluja kantaa mu- ****** hassa antaa muistin liikkua men- kanaan, niin kuin ihminen elä- Miten mahtoivat Maria ja Joo- neissä jouluissa, muistaa ja huo- Rahankeräysluvan numero: RA/2016/279 mänsä päiviä kantaa. Lapsuuden sef muistaa Betlehemin. Maria mata muistin haalistuminen. On jouluja toisin kuin aikuisuuden muisti toiset asiat, Joosef toiset. paljon, jos on joku, jonka kans- ja myöhempien vuosien, mutta Kahta samanlaista muistia ei ole. sa voi yhdessä muistaa, tai kertoa kaikki ne ovat tavalla tai toisel- Jokaisen muisti on omanlaisen- oman muistinsa asioita: meillä oli la mukana, nekin jotka haihtu- sa ja rakentaa mieleen yksityisen niin, syötiin puuro joulurauhan vat tietoisen muistin ulottumat- maailman. Siihen, mitä muisti julistuksen jälkeen, sitten koris- tomiin. tallettaa ja mitä unohtaa, vaikut- teltiin kuusi; miten teillä oli. Sellainen on hyvä ja rauhoitta- tavat kaikki elämän päivät. Jos niin on parempi, voi olla va tieto. Tämä joulu asettuu jou- Kenties Maria ja Joosef myö- muistamatta. Nyt on joka tapa- lujen jonoon. Aina vuosi kiertää hemmin, aina kun vuoden kier- uksessa tämä joulu, tämän vuosi tiettyyn kohtaan ja sitten on jou- to tuli tiettyyn kohtaan, pysäh- kiertyy tähän kohtaan ja niin jou- Sotaveteraaniliiton toimisto on suljettu lu. Vuosien rauhallinen rytmi tuo tyivät muistamaan. Tämä on se lu on. Se kantaa yhteistä muistia 24.12.2017 – 1.1.2018 pyhät silloin kuin on pyhien aika. aika vuodesta, kun poika syntyi, ja yhteistä kertomusta. Kuin syvällä arjen alla vuoden muistatko. Muistatko hajut siellä Siihen aikaan… Betlehemis- Myyntitoimisto on suljettu 2.-5.1.2018 inventaarion vuoksi. kierto toistaa yhteistä kertomus- tallissa; muistatko, miten römeä sä…teille on syntynyt Vapahtaja. Toimiston ollessa suljettuna voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä: ta: joulua, pääsiäistä, helluntaita. ääni sillä paimenella oli; muistat- toiminnanjohtaja Markku Seppä, puh. 0400 921 332 Mitä kiihkeämpi on eteenpäin ko, kuinka poika alkoi parkua, sosiaalisihteeri Anni Grundström, puh. 040 822 3998 kurottavan yhteiskunnan vauhti, kun ne itämaan miehet kumar- Henkilökunta toivottaa kaikille rauhaisaa joulun aikaa Kari Mäkinen sitä syvemmälle vuoden kulussa sivat; muistatko mihin ne lahjat ja kiittää kuluneesta vuodesta.

Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton internet-sivut ja facebook. www.sotaveteraanit.fi https://www.facebook.com/sotaveteraaniliitto 8 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista Sakari Sippola luopuu valtuuston puheenjohtajuudesta otaveteraaniliiton valtuus- to kokoontui Helsingissä 7. Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet 2018 marraskuuta. Valtuusto hy- väksyiS liitolle toimintasuunnitel- Varsinainen jäsen 2018–2019 Varajäsen 2018–2019 man ja 88 000 euroa alijäämäisen Paula Takala Tarja Tapanainen talousarvion vuodelle 2018. Val- Rauno Loukkola Reijo Inget tuusto piti tärkeänä saada aikaan Pertti Suominen Jorma Mikkonen laki, jolla kaikki veteraanit saatai- Varsinainen jäsen 2017–2018 Varajäsen 2017–2018 siin samanlaisten avopalveluiden Jaakko Valtanen Olli Kivioja piiriin, jotka sotainvalideille kor- Pirkko Karjalainen Anne-Mari Väätäinen vataan sotilasvammalain nojalla. Eero Kaitainen Pekka Paatero Hallituksen jäseniä valittaessa tarvittiin vaali. Paula Takala Uusi hallitus aloittaa työnsä 1.1.2018. Kauhavalta voitti vastaehdokkaa- na olleen Tarja Tapanaisen Kau- hajoelta (12 puolesta, 3 vastaan, 3 tyhjää). Varajäseneksi valittiin Liiton toimintasuunnitelman Tarja Tapanainen. Hallituksen jäsenenä jatkavat Pertti Suomi- 2018 keskeiset osat nen Helsingistä (varajäsen Jorma Mikkonen Joensuusta) ja Rauno Sotaveteraaniyhteisöjen painopistealueet 2018 Loukkola Helsingistä (varajäsen Valtuuston kokousta johti hallintoneuvos Sakari Sippola. Hän ei ole 1. Sotaveteraanien palvelut lakiperusteiseksi Reijo Inget Kuhmosta). käytettävissä valittaessa liiton valtuustolle puheenjohtajaa Kauhavan 2. Perinnetyön alueellisen ja paikallisen toimintamallin rakenta- Aamupäivän keskusteluosuu- liittokokouksessa kesäkuussa 2018. minen yhdessä Tammenlehvän Perinneliiton kanssa dessa käsiteltiin veteraanijärjestö- 3. Yhteistyön tiivistäminen muiden veteraanijärjestöjen kanssa jen yhteistyötä sekä vuoden 2018 nut hallintoneuvos Sakari Sip- Liiton puheenjohtaja, lehdis- 4. Toimintamallit, viestintä ja hallinto tukevat perustehtävää talousarvion tiivistettyä raken- pola ilmoitti, että ei ole enää töneuvos Erkki Heikkinen il- netta. käytettävissä valittaessa liiton moitti olevansa käytettävissä va- 1. Sotaveteraanien palvelut perustuvat lakiin valtuustolle puheenjohtajaa Kau- littaessa liitolle puheenjohtaja 1.1. Kohdennetaan tiedottaminen ja vaikuttamistoimet virka- Sakari Sippola luopuu havalla kesäkuussa 2018 pidet- liittokokouksessa 2018. miehiin ja poliitikkoihin. - Erkki Heikkinen tävässä liittokokouksessa. Saka- 1.2. Seurataan veteraanien palvelutarvetta ja palveluiden saata- käytettävissä ri Sippola on toiminut liiton val- vuutta. Suomen Sotaveteraaniliiton valtuuston puheenjohtajana kolme 1.3. Tiivistetään yhteistyötä liiton jäsenyhdistysten ja kuntien tuuston puheenjohtajana toimi- kaksivuotiskautta. vastaavien kanssa. 1.4. Seurataan SOTE-ajan tuomia muutoksia veteraanien palveluissa ja kuntoutuksessa.

2. Veteraanijärjestöillä ja Tammenlehvän Perinneliitolla yhteinen suunta perinneajasta 2.1. Veteraanijärjestöjen ja Tammenlehvän Perinneliiton edus- tajien säännölliset tapaamiset 2.2. Tammenlehvän Perinneliiton edustajia mukaan veteraani- järjestöjen toimikuntiin sekä tapahtumiin 2.3. Jatketaan alueellisten perinneyhdistysten suunnittelua aikaisemmin hyväksytyin periaattein

3. Yhteistyö muiden veteraanijärjestöjen välillä 3.1. Yhteistyöasiat käsittelyyn Rintamaveteraaniliiton ja Sotain- validien Veljesliiton kanssa

4. Toimintarakenteet ja hallinto 4.1. Sotaveteraanit, sotaveteraanityö ja -työn tekijät esillä medi- assa 4.2. Liiton henkilö- ja työjärjestelyt varmistavat ydintehtävien hoitamisen Valtuutettuja kuuntelemassa Jouni Perälän (oik.) selvitystä, miten Kuopiossa on edistytty veteraanien pal- 4.3. Liiton sääntöjen ajanmukaistaminen perinneaikaa silmällä velumäärärahan nostamisessa veteraania kohden korkeimmalle tasolle koko maassa. Jouni Perälän (Poh- pitäen jois-Savo) vieressä Juhani Penttilä (Kanta-Häme), liiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen, Olavi Kurko (Uusi- 4.4. Liittokokouksen sujuva eteneminen maa) ja Erkki Pulli (Etelä-Karjala).

Rosvopaistit on nyt nautittu

eteraaniväkeä jo vuodesta tettiin lopettaa tapahtumien jär- tuuskunnalta suuren teräslau- V1992 alkaen ilostuttaneet jestäminen tämän juhlavuoden tasen muistoksi ja kiitokseksi Rosvopaisti-tilaisuudet nautit- jälkeen. isosta työstään. Kiitokset koko tiin tänä vuonna viimeistä ker- Yhteistyökumppanit kokoon- Rosvopaisti-väelle lukuisista taa. Vuosikymmenten aikana tuivat lokakuussa sponsorinsa lämpimistä hetkistä! Finnairin lentävä henkilökunta Koffin tiloihin viettämään ka- ja lukuisat muut vapaaehtoiset ronkkaa. Tilaisuudessa kuultiin Teksti: Marja Kivilompolo ovat jakaneet hienoja kokemuk- musiikkia, tarinoita matkan var- Kuva: Markku Seppä sia veteraaniväen kanssa. Iloa ta- relta sekä palkittiin mukana ol- pahtumissa on riittänyt, mutta leita vapaaehtoisia veteraaniliit- veteraanien määrä on vähenty- tojen ansiomerkeillä. Rosvopais- nyt jatkuvasti niin paljon, että tien isäntä Kalevi Rönnqvist Puolustusvoimien kanssa pää- vastaanotti Veteraaniliittojen val- Rosvopaistien karonkka kokosi yhteen eri toimijoita vuosien varrelta. 9

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Liittopäivät järjestetään Kauhavalla telä-Pohjanmaan Sotave- mistelut etenevät myötätuulessa. areenassa on tiloja liittokokouk- teraanipiiri isännöi 2.-3. Pertti Kortesniemi vakuuttaa, selle, aterioinneille, ohjelmallisel- kesäkuuta pidettäviä Suo- että niin puitteiden kuin ohjel- le iltamatilaisuudelle tansseineen menE Sotaveteraaniliiton 28. liit- masisällönkin puolesta tulossa sekä pääjuhlalle ja jopa juhlaju- topäiviä. on unohtumaton liittokokous- ja malanpalvelukselle. – Tervetuloa yritteliään Etelä- juhlatapahtuma. Pohjanmaan sydämeen, Härmän – Paikaksi olemme valinneet Kannattaa lähteä kuntokeskukseen. Näin toivot- alkujaan pääasiassa sotaveteraani- Liittopäivien eri tilaisuuksiin taa piirin toiminnanjohtaja Pert- en kuntoutuslaitokseksi rakenne- odotetaan liki 3000 kävijää. Toi- ti Kortesniemi osallistujat terve- tun Härmän kylpylän. Sen suojis- minnanjohtaja Pertti Kortesnie- tulleeksi. Hänen mukaansa val- sa sekä pihapiirin Anssin Jussin mi muistuttaa kuinka Etelä-Poh-

Härmän kuntokeskuksen pääsisäänkäynti

janmaa isännöi liittokokousta lauantaina on kirkkoilta sekä il- myös 50 vuotta sitten. Sotavete- tamailta, jonka teemana on ”Lau- raaniliiton historiassa liittopäivät antain toivotut levyt”. Myös juh- on järjestetty Etelä-Pohjanmaalla latanssit on luvassa. jo kahdesti ennen tulevan suven Perinteitä noudattaen sun- tapahtumaa. nuntai aloitetaan ekumeenisella Liittokokouksen käsittelyssä Jumalanpalveluksella. Liittopäi- on tulevaisuuteen katsova sään- vät päättyvät sunnuntain pääjuh- tömuutosehdotus. Kokous valit- laan. see liiton ja valtuuston puheen- Yli 50 talkoolaista on muka- johtajan. na järjestelyissä. Lisäksi esiinty- Vuodesta 2012 valtuuston pu- jäkaartissa on 50-60 henkilöä, heenjohtajana toiminut hallinto- mm. Laivaston soittokunta mu- neuvos Sakari Sippola Helsingis- sisoi pääjuhlassa. Juhlailtaman tä ei enää ole käytettävänä valitta- esiintyjät ovat maakunnan kult- essa valtuuston puheenjohtajaa. tuurivoimia. Sotaveteraaniliittoa kohta Yhdistykset saavat tarkan ta- kaksi vuotta johtanut lehdistö- pahtuma-aineiston ja ohjeistuk- neuvos, filosofian maisteri Erkki sen viimeistään maaliskuun alus- Heikkinen Espoosta on ilmoit- sa. tanut olevansa käytettävissä seu- Pertti Kortesniemi tähdentää, raavalle kaksivuotiskaudelle. että ilmoittautuminen liittopäi- Kokoustamisen jälkeen on lu- ville kannattaa hoitaa ajoissa. vassa monipuolista ohjelmaa ja herkuttelua pohjalaiseen tapaan. Paula Takala Härmän kuntokeskus sijaitsee keskellä lakeutta. Kaikki liittopäivien tapahtumapaikat löytyvät näistä ra- Toiminnanjohtaja Kortesnie- Toimittaja ja liiton hallituksen kennuksista. mi paljastaa ohjelmatarjontaa: jäsen 2018 alkaen

Vaihtoehtoja veteraanien ateriapalveluihin

osiaali-ja terveyspalvelutoi- Menumat-ateriat ovat ravitsevia kitty aterian nimi. Laite ilmoittaa puheella ja uuni sammuu. Tarvit- Asiakaspalvelu myös auttaa ja mikunta kokoontui vuo- ja maistuvia, ja niistä saa voimaa, puheella, mikä annos on kyseessä. taessa palvelulaitteella on mah- neuvoo kaikkia kiinnostuneita, den viimeiseen kokoukseen vireyttä sekä terveyttä. Ruoan lämmitys uunilla on dollista myös ajastaa aterian kuu- niin veteraaneja kuin omaisia- 1.12.S Pasilassa. Kokouksessa kä- Veteraanit ovat arvostaneet helppoa. Laitteen pakastinosas- mennus haluttuna ajankohtana. kin Menumat-palveluun liitty- siteltiin edunvalvontaan liittyviä etenkin palvelun valinnanva- ta valitaan haluttu ateria ja laite- Näin ruoka on turvallista – vissä kysymyksissä: puh. 020 796 kysymyksiä sekä Rintamaveteraa- pautta, turvallisuutta, ruoan hy- taan se palvelulaitteen kiertoil- ateriat tuodaan pakastimeen kat- 1550, sähköposti: asiakaspalve- niasiain neuvottelukunnassa esil- vää laatua sekä erinomaista asia- mauuniin. Uuni tunnistaa an- keamattomassa kylmäketjussa. [email protected] le tulleita ajankohtaisia asioita. kaspalvelua ja läsnäoloa. Menu- noksen ja lämmittää sen täysin Ne säilyvät pakastimessa oikeassa Tiedottamista ja yhteistyötä kun- mat-palvelu antaa myös vapautta automaattisesti. Aterian lämmi- pakastelämpötilassa ja lämpene- Anni Grundström tien kanssa tulee lisätä kaikilla ta- mennä ja tulla oman aikataulun tys kiertoilmauunissa kestää noin vät uunissa tarpeeksi kuumaksi. Juha Kansikas soilla. Veteraanien kuntoutus ja mukaan, kun ei tarvitse olla ko- 30 minuuttia. Kun ateria on val- Kokonaisuuden korkeus on 110 myyntijohtaja, Menumat palvelut toteutetaan hyvin eri ta- tona odottamassa ruoantuojaa. miina uunissa, laite ilmoittaa siitä cm, leveys 55 cm ja syvyys 60 cm. voin ja myös määrärahojen käyt- Menumat-ateriapalvelu on tötavat vaihtelevat jaetuista pal- saatavilla kaikkialla Suomessa ja veluseteleistä suunnitelmalliseen sen saa aina nopeasti käyttöön, palvelutarpeen arviointiin perus- jopa 1-3 arkipäivän kuluttua ti- tuviin kustannuksiin. laamisesta. Palvelussa ei ole sitou- Kokouksen jälkeen toimikun- tumisaikaa – aterioita voi kokeil- nan jäsenet tutustuivat Vantaal- la vaikka vain parin viikon ajan la sijaitsevaan täysin kotimaisen tai hankkia palvelun esimerkik- Menumat-ateriapalvelun tuotta- si tilapäiseen tarpeeseen. Maksat jaan. Palvelun piirissä on runsaas- vain aterioista, laitteet sisältyvät ti veteraaneja eri puolilla Suomea. kokonaisuuteen. Palaute veteraaneilta on ollut myönteistä, periaatteella laadu- Turvallinen Menumat-laite kasta ruokaa – omien mieltymys- opastaa käytössä ten mukaan – kotiin tuotuna. Tärkeä osa palvelua on kotiin tuo- Menumatin veteraaniasiak- tava pienen jääkaapin kokoinen kaat saavat valita monipuolisesta pakastin ja sen päälle asetettava ruokavalikoimasta itselle mielui- pieni kiertoilmauuni. Menumat- sia ruokia ja lämmittää ne kotiin laite on helppokäyttöinen, tur- tuotavalla palvelulaitteella juuri vallinen ja ohjaa käyttöä puheella. silloin, kuin itselle sopii. Ainut- Laitteeseen mahtuu 18 ruoka-an- laatuiset, Suomessa valmistetut nosta, ja annoksiin on selvästi mer- Toimikunnan jäsenet ovat kuulemassa myönteistä palautetta saaneesta ateriapalvelusta. 10 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista

Lotat juhlivat Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä

sestä joukosta hieman alle puolet Juhlapuheen piti lehdistöneu- rinoita. Lottagallerian elämän- maallisessa perheessä. Hän ker- oli entisen Lotta Svärd -järjestön vos Jyrki Vesikansa. Hän kä- tarinoiden kautta avautuu kuva toi, kuinka sota konkretisoitui jäseniä. sitteli puheessaan Suomen itse- Lotta Svärd -järjestön monipuo- hänelle sotasairaalassa työsken- Lotta Svärd Säätiön hallituk- näistymisprosessia, sitä, kuinka lisesta toiminnasta ja sen merki- nellessä. Sodasta ei kuitenkaan sen puheenjohtaja Pirjo Björk autonomian aika loi pohjan itse- tyksestä yksilölle sekä yhteiskun- puhuttu sodan karmeuksien kes- toivotti yleisön tervetulleek- näiselle valtiolle ja miten Venäjän nalle. kellä. Ankarat rauhanehdot lan- si ja kertoi järjestön historiasta vallankumoukset sysäsivät alul- Hotelli Arthurissa järjestetyn nistivat, mutta toisaalta sisuun- ja säätiön avustus- ja kuntoutus- le itsenäistymisen. Naisilla oli jo juhlan musiikista vastasivat Vii- nuttivat tarttumaan arkeen ja sel- toiminnasta. Puheessaan Björk tuolloin merkittävät rooli, mutta purin Lauluveikot ja Melpome- viytymään – jälleenrakennuksen myös hahmotteli säätiön tulevai- sitä ei juuri historian kirjoituk- ne-kvartetti. Juhlan juonsi Vap- vastuun kantoivat kaikki suoma- suuden painopisteitä. sessa oteta esiin. Vesikansa otti pu Pimiä. laiset. Lapsuudessa omaksutut Juhlassa luettiin rouva Jenni esimerkeiksi Ellen Svinhufvu- arvot: koti, uskonto, isänmaa, Haukion tervehdys. Tervehdyk- din, joka seurasi miestään karko- Vuoden lotaksi Airi ovat kantaneet Airia koko elä- sessä korostettiin suomalaisten tusmatkalle Siperiaan sekä Saara Nieminen män. Lotta-aikaiset muistot ovat Kouvolalainen Airi Nieminen va- naisten vahvaa roolia yhteiskun- Rampasen ja Ruth Munckin, jot- Lotta Svärd Säätiön toiminnan- kaikkein arvokkaimpia. littiin vuoden lotaksi. nan toimijoina niin sodan kuin ka seurasivat jääkäreitä koulutuk- johtaja Tarja Björkling-Paka- rauhan aikana. Naisten kantama seen Saksaan. rinen julkisti vuoden 2018 lo- Tarja Björkling-Pakarinen otta Svärd Säätiön järjestä- vastuu ja toiminta antavat nyky- Lottamuseon opetuksen ja ke- tan, Airi Niemisen Kouvolasta. Lotta Svärd Säätiön mään Suomen itsenäisyy- polville esimerkin, jota seurata. hittämisen asiantuntija Susanna Nieminen toimi lääkintälottana toiminnanjohtaja den 100-vuotisjuhlaan oli Haukio esitti kiitoksensa lotta- Koski julkisti Lottagallerian, jo- sodan aikana. Nieminen piti lii- kokoontunutL eri puolelta Suomea sukupolvelle ja toivotti mitä par- hon on koottu lakkautetun Lot- kuttavan kiitospuheen, jossa hän lottia ja pikkulottia. Yli satapäi- hainta itsenäisyyden juhlaviikkoa. tajärjestön jäsenten henkilöta- kertoi lapsuudestaan hyvin isän-

Ilmavalvontalotalla vaativa valvontatyö ouvolalainen Kirsti Ai- Ruotsulassa, Kymijoen itäpuolel- Pieksämäellä Kirsti Ailio työs- lio toimi sekä talvisodan la. Ilmavalvontahenkilöstön kul- kenteli sotilaspastorin toimistos- että jatkosodan ajan il- jetus tornille hoidettiin hevos- sa selvitystyössä työnään Lapin mavalvontalottana.K Mieltymys kuljetuksena. Majoitus oli järjes- sodassa kaatuneiden jäämistön maanpuolustukseen oli seura- tetty Ulvin maatilalle. Työjakso lähettäminen omaisille. Sodan usta Kymiyhtiön suojeluskunta- tornissa oli kahden henkilön ryh- päätyttyä oli edessä kotiuttami- toiminnasta, jossa hänen isän- missä, kestoltaan kaksi tuntia. nen, paluu normaaliin siviilielä- sä työskenteli aktiivina 1920- ja Havainnoista raportoitiin tulen- mään ja arkityöhön. 1930-luvuilla. Aluksi Kirsti tuli johtoa ja rintamalinjaa. Kovim- Työt Kymi-yhtiössä jatkuivat mukaan nuorten toimintaan. mat pommitukset tuolloin koh- entiseen tapaan joskin vaatimus- Kirsti Ailio syntyi Kuusan- distuivat Korian siltaan ja Keltin tason noustessa. Työvuosia eläke- koskella 25.5.1918 veturinkuljet- voimalaitokseen. ikään mennessä oli kertynyt 43. tajan perheeseen. Äiti oli kotiäi- Talvisodan jälkeen Kirsti Aili- Kaikki aika ei suinkaan ollut ti ja Kirsti perheen ainut lapsi. Se on työsuhde tehtaalla jatkui nor- työaikaa, vaan osan ajasta hän takasi hänelle perheessä keskeisen maalisti. käytti harrastuksiin ja seuruste- aseman. luun, sillä perhekin oli perustet- Kansakoulun hän kävi kuu- Sotatoimien jatkeeksi tava. Naimisiin Kirsti meni 1951 sankoskelaisessa koulussa ja ha- Jatkosota ja perheeseen syntyi kaksi tyttöä, keutui sen jälkeen paperiyhtiön Juhannuksen jälkeen 1941 il- nyt eläkeikään ehtineet hekin. ylläpitämään ammattikouluun. mavalvontalotat saivat taas ko- Monilinjainen ammattikoulu mennuksen palata takaisin ilma- Sotaveteraanien toiminta valmisti työntekijöitä lähinnä yh- valvontaan. Siirtomääräys koski läheistä tiön omille tuotantolinjoille sekä myös Kirsti Ailiota. Sen velvoitta- Pian sotaveteraanijärjestön pe- suunnitteluun, markkinointiin ja mana hänen oli palattava Viipurin rustamisen jälkeen myös Kirs- 100-vuotta toukokuulla täyttävä Kirsti Ailio viihtyy parhaiten muisto- toimistotyöhön. Ammattikou- kautta Kannakselle, sijoituspaik- ti Ailio liittyi jäseneksi paikalli- jensa parissa kodissaan Kouvolassa. Molemmissa sodissa ilmavalvonta- lun jälkeen Kirsti suoritti myös kana Uusikirkko, josta oli suora seen sotaveteraaniyhdistykseen. lottana isänmaata palvellut Kirti Ailio on korkeasta iästään huolimatta yhtiön talouskoulun. Työpaikka- näköyhteys muun muassa Pieta- Hän on aktiivisesti toimiva jäsen, edelleen aktiivi sotaveteraani. kin järjestyi Kymi-yhtiöstä, sen riin. Elokuulla saatiin jälleen uusi mutta hallintotehtävistä syrjässä. toimistotehtävissä. siirtomääräys, nyt Tyrisevälle, lä- Kouvolassa oli vuoden 2011 ruokapalvelua, viikoittaista sii- vuonna poikkeuksellisen juhlava, helle Terijokea. Osa ruokatarvik- kuntaliitoksen jälkeen seitsemän vouspalvelua sekä yhdistyksen koska se oli samalla 100-vuotiaan Mukaan talvisodan keista saatiin lähialueiden maa- sotaveteraaniyhdistystä. Näistä jalkahoitoa ja kuntoutusta. Kirsti Suomen juhlavastaanotto. ilmavalvontaan tiloilta ostaen tai vaihtaen niitä jo vuoden kuluttua kolme yhdis- on toimissaan hyvin aktiivinen ja Tilaisuutta Kirsti Ailio ku- Valintaan ilma-alan valvonta- säästämäämme tupakkaan ja so- tystä sulautui Kouvolan yhdis- osallistuu lähes jokaiseen yhdis- vaa juhlavaksi ja tunnelmallisek- tehtäviin vaikutti paitsi Kirstin keriin tai valmistamaamme ruu- tykseen ja toiset kolme hieman tyksen järjestämään tilaisuuteen si sekä isäntäparia, tasavallan pre- oma halukkuus niin ratkaisevas- sunmarjahilloon, kertoo Ailio. myöhemmin muodostaen yhdes- tai tapahtumaan. sidentti Sauli Niinistöä ja Jenni ti myös ammattikoulun käsityön- sä Kouvolan Sotaveteraaniyhdis- Rintamapalvelutunnus Kirs- Haukiota miellyttäväksi ja hert- opettajan suositus. Hänestä muo- Venäläisten suurhyökkäys tyksen, jossa on yli 1000 jäsentä: ti Ailiolle myönnettiin 27.4.1981. taiseksi isäntäpariksi. Henkilö- dostuikin nuorelle ilmavalvojalle alkoi 9.6.1944 - lähes 300 tunnuksen omaa- kohtaisia tuttavia ei vierasjoukos- eräänlainen työsuoritteen takuu- Hyökkäyksen seurauksen oli vaa jäsentä Tasavallan presidentin sa ollut. Mahdolliset tuttavuudet henkilö. edessä taas ilmavalvontayksikön - noin 400 puoliso- ja leskijä- vastaanotolla perustuivat TV-kuvaan. Kuusankosken ilmavalvonta siirto, aluksi Perkjärvelle ja siitä sentä Syksyllä 2017 Kirsti Ailio sai kut- talvisodan alkaessa oli määrät- edelleen Suomen puolelle Simpe- - noin 300 kannattajajäsentä sun tasavallan presidentiltä saa- Matti Värri ty Kymi-yhtiössä toimivan suo- leelle. Myöhemmin yksikkömme Kirsti Ailio käyttää säännöl- pua itsenäisyyspäivän vastaan- Kirjoittaja on vantaalainen jeluskunnan hoidettavaksi. Val- matka jatkui Juvan kautta Pieksä- lisesti yhdistyksen palveluja: päi- otolle presidentinlinnaan. Pe- toimittaja vontatorni sijaitsi lähellä Koriaa mäelle. vittäistä kaupungin järjestämää rinteinen vastaanotto oli tänä

Pohjanmaan Kiinteistötekniikka Oy Hovila Oy Sun Chemical Oy Alavieska -rakennusautomaatiota- Espoo Espoo 11

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Talvisodan kansallisen muistomerkin paljastus Helsingissä 30.11.2017 alvisodan syttymisen tyn kilpailun voittaneen teoksen sen toteutuksen kerrotaan olleen 78.vuosipäivänä toteutui teknisen vaativuuden vuoksi. Ka- kuin Talvisota itse: ponnistus, jo- Talvisotayhdistyksen pit- sarmitorille muurattiinkin 2015 hon vaadittiin ihmisiä ja osaamis- Tkäaikainen haave, Helsingin Ka- vain veistoksen peruskivi. Nyt ta kautta Suomen. Symboliikkaa sarmitorilla paljastettiin Talviso- oli viimein vuorossa itse muisto- löytyy itse teoksen lisäksi myös dan kansallinen muistomerkki. merkki, Pekka Kauhasen suun- sen jalustasta: se pitää nimittäin Alunperin talvisodan päätty- nittelema teräksinen veistos Va- sisällään 105 jokaisesta talviso- misen 75-vuotispäiväksi maalis- lon Tuoja. dan päivästä muistuttavaa valo- kuussa 2015 suunniteltu paljas- Kyseessä on suurin Suomes- kuvaa niin sota- kuin kotirinta- taminen viivästyi 2013 järjeste- sa koskaan tehty teräsveistos ja malta, naisten ja kansainvälisen avun roolia unohtamatta. Kokonaisuudessaan hanke tuli maksamaan 1,7 miljoonaa. Kustannukset jakautuivat tasan Talvisotayhdistyksen järjestämän kansalaiskeräyksen, Helsingin kaupungin sekä valtion kesken. Presidentti Martti Ahtisaari ja liiton valtuuston puheenjohtaja Saka- Tasavallan presidentin Sau- ri Sippola li Niinistön lisäksi tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan muut veteraanisukupolvien meille jät- velle, niille, joita emme koskaan Suomen elossa olevat presidentit tämästä perinnöstä on vapaan, tule unohtamaan. Tarja Halonen sekä Martti Ah- itsenäisen isänmaan ohella tun- Paljastustilaisuutta seurasi tisaari, joista jälkimmäinen toi- ne siitä, että meillä yhä edelleen pääministeri Juha Sipilän isän- mi myös hankkeen suojelijana. on runsaasti yhteistä hyvää. Että nöimä kutsuvierastilaisuus, jossa Tasavallan presidentti muisteli tämä maa yhä edelleen tarvit- Sotaveteraaniliittoa edusti liiton puheessaan Talvisodan ihmettä. see meistä jokaisen panosta ja on puheenjohtajan Erkki Heikki- - Talvisodassa Suomen soti- puolustamisen arvoinen niin so- sen lisäksi myös valtuuston pu- laat sekä kotirintaman naiset ja dan kuin myös rauhan aikoina. heenjohtaja, sotaveteraani Saka- miehet ylittivät 105 päivän ajan Että tässä maassa jokainen on ri Sippola. kaikki mahdolliset ajateltavissa osallinen ja voi tuntea olevansa olevat rajoitteet. Kun henki on mukana. Sen olemme velkaa tal- Teksti: Ariela Säkkinen ainetta väkevämpää, voi pienikin visodan läpikäyneelle sukupol- Kuvat: Markku Seppä kansakunta voimansa ylittäen yltää uskomattomiin saavutuk- siin – yhtenä rintamana, yhdessä Talvisotayhdistyksen taistellen. Juuri tässä kiteytyy se maailmallakin mainetta niittä- Talvisotaforum 28.11. nyt ”talvisodan henki”, joka sii- amalla viikolla Talvisodan jetti kuulijakunnan Suomen it- vitti Suomen pelastukseen ylivoi- Skansallisen muistomerkin senäistymisen aikaisen Venäjän maisena pidetyltä viholliselta. paljastamisen kanssa järjesti Tal- ja Saksan valtapelin kautta Risto Hän myös korosti, ettei Talviso- visotayhdistys Helsingin yliopis- Rytin ja Väinö Tannerin Talviso- dan kaltaisesta koitoksesta olisi tolla Talvisotaforumin. 28.11. taa edeltäneeseen optimismiin ja selvitty ilman koko kansan pon- pidetty tilaisuus osoittautui ylei- talvisodasta saaduista sotilaalli- nisteluja yhteisen tavoitteen eteen sömenestykseksi: yliopiston pie- sista opetuksista Donald Trum- ja muistutti yhteishengen merki- ni juhlasali oli täynnä viimeistä piin ja Suomen sekä Euroopan Pekka Kauhasen suunnittelema Valon tuoja on Suomen suurin teräs- tyksestä nykyäänkin. paikkaa myöten. turvallisuuspolitiikan tulevai- veistos. - Kenties kaikkein arvokkain Neljä alansa asiantuntijaa kul- suuteen.

Vanhan koiran uudet temput uomen Sotaveteraanilii- va luppakorva oli pennusta saak- Asia ratkesi lopulta allekirjoit- panta. Jopa luuli, että nyt se va- Hirven saatua vihiä toisesta ton 60-vuotispäivän juh- ka ollut naisihmisen kasvattama. taneen eduksi. Vanha koira oppi paus koitti. Tasaista järvenselkää perässätulijasta, se otti pikomit ja lallisuuksissa Pudasjärven Tietäähän sen, mikä siitä tulee: uuteen maailmanjärjestykseen, mentiin peräkkäin molemmilla paineli toistakymmentä kilomet- RiekinkankaanS sankarihaudoil- karvainen vauva. Ja sellainen piti kun oli pakko. neliveto päällä. Rantaryteikös- riä. Seurailin perässä, koukkasin la nuorison puheenvuoro sattui yrittää jälleen koiraksi opettaa. Rankemmat koulutustoimet sä lyhytjalkaisemman vatsan alla eteen ja sain lopulta uupuneen suoraan kohteeseen, varsinkin Arvonsa tuntevaan, mutta piti suorittaa naisväen poissa ol- kitka kasvoi sen verran suureksi, ajokin kiinni. Konttaamalla se jo useampiin meihin sotien jälkeen herkkään dreeverineitiin eivät ta- lessa. Esimerkiksi koirankoppi oli että kiinni jäi. kulki. Hirvi nauroi partaansa eri syntyneisiin sukupolviin: ”Sano- valliset koirankoulutuskonstit te- hienohelmalle aivan uusi koke- Vanha koira oppi, että pakoon sydänmaalla. taan, ettei vanha koira opi uusia honneet: lahjonta, kiristys eikä mus. Ei se suostunut sisälle mene- ei pääse. Kyllä se kiinni saa. Ase- Oli se ihmeissään, kun osasin temppuja. Minä ainakin uskon, uhkailu. Näitä kovempia otteita mään. Eivät auttaneet luut eivät- mani laumanjohtajana vahvistui. olla vastassa. Taktisista syistä en että jos tarpeeksi kauan yrittää, ei ympäristön paineen alla voi- kä herkkupalat. Rotunsa muotovalio ei ollut kertonut tutkaseurannasta. Sil- niin kyllä se lopulta oppii”! nut edes harkita, vaikka muu- Piti neljättä tuntia ulkokuis- koskaan päässyt luvallisesti to- mistä näki, että luottamus lau- Ei varmaan opi, oli 1960-lu- taman kerran olisi mieli tehnyt. tilla kuunnella kaatosateen seasta teuttamaan käyttäytymismuo- manjohtoon kohosi kertaheitolla. vulla syntyneen ensireaktio. – Olisi voinut itse joutua ulkoruo- ulvontaa, ennen kuin sinni antoi toa, johon sen esiäidit oli aika- Vanha koira oppi, että kaveria ei Tai jos oppii, se menee niin pit- kintaan. periksi. Vanha koira oppi uuden naan jalostettu. Syksyn jänisjah- jätetä. kän kaavan kautta, että vanhuus Perustava laatua oleva erimie- tempun ja nykyään jopa vaatii pää- din alettua vein neidin metsään Edellä esitettyyn viitaten ehtii tulla opetellessa. Hyvähän lisyys tuli siitä, että kuka on tä- syä yksiönsä rauhaan, kun ilmasto ja päästin irti. olen tullut siihen lopputulok- se on poika puhua, kun et mis- män susilauman johtaja. Kahdes- alkaa sisällä käydä tukalaksi. Hölmistyneenä se pyöritteli seen, että saattaa olla mahdollis- tään mitään tiedä. taan kun oltiin, hierarkia oli selvä Käskystä luokse tulemaan oma- suuria silmiään, että onko tämä ta, että vanha koira oppii uusia Lausetta piti makustella pyhi- – mutta emäntänsä läsnä olles- päinen otus ei sen sijaan ole oppi- tosi. Hirvimiesten nylkyliiterin temppuja, jos on pakko – mutta en yli, että onko näin? Piti kaivaa sa hyväkäs osasi tarttua tilaisuu- nut. Samalla kun hihna löysää, ka- takana ei ollut jänistä, vaan sarvi- melko kovan työn takana se on. muistin lokeroista esimerkki elä- teen. toaa korvista kuulo. Mutta yleensä pää. Pariin kertaan se sen metsäs- västä elämästä. Ensimmäinen taistelu käytiin jo vuorokauden sisään routa ja näl- sä pysäytti ampumahollille, mut- Juha Hagelberg Perheeseemme tuli vanha siitä, kumpi nukkuu lattiamatol- kä porsaan kotiin ajavat. ta mitenpä sitä haulikolla, kun ei Iijoki-seutu lehden toimittaja koira. Toisella kymmenellä ole- la ja kumpi lakanoiden välissä. Kerran katkesi hiihtolenkillä ollut täyteisiä matkassa. 12 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen

Kaupunkien Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Forssan kaupunki

Haapaveden kaupunki

Kannuksen kaupunki

Kuopion kaupunki

Logotunnus

Värit

Vihreä PMS 368 (68c, 100y) Sininen PMS 300 (100c, 43m) Punainen PMS 032 (91m, 87y) Keltainen PMS 109 (8m, 94y) Musta Musta 40% (taidekaupunki)

Suunnittelija Jussi Jäppinen

Paimion Pudasjärven kaupunki kaupunki

Hiukkasen parempi Uudenkaarlepyyn kaupunki 13

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Viitasaaren kaupunki

Bitrac Oy Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Schiedel Savuhormistot Oy Espoo Espoosta! Espoo www.bitrac.fi

Espoon Sähköasennus Ky E. M. Pekkinen Oy Vallikallion Laatoitus Oy Espoo Espoo Espoo

Haminan Vesijohtoliike Traktorikonehuolto Liuska Ky Haminan Maansiirto Oy Haapajärvi Hamina Penttilä Oy Hamina

Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Kuljetus Simo Iitti Ky Sora Tukku Kakko Oy Summasta! Hartola Hattula, Lusi

Hauhon Myllärit Oy www.kuntarahoitus.fi Sähkö-Jussi Oy Hauho Helsinki

Asianajotoimisto Arkkitehdit Mustonen Oy Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Helsinki Helsingistä! Hedman Partners Oy Helsinki

OPR-Vakuus Oy OTE Oy Tiori Kuljetus Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Arkkitehdit Q4 Oy Kiviveistämö Levander Oy Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Helsinki Helsinki Helsingistä!

Kari Silvennoinen Ky Terramare Oy Töölön Pianokeskus Oy Helsinki Helsinki Helsinki www.silvennoinen.fi www.pianokeskus.fi Logo + Värit CMYK:100/55/0/0 RGB: 0/108/183 hex #: 006CB7 CMYK:55/0/100/0 RGB: 128/195/66 hex #: 80C342 CMYK:0/0/0/100 RGB: 0/0/0 hex #: 000000

6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen 14 CMYK:70/0/0/0 RGB: 0/192/243 hex #: 00C0F3 CMYK:100/55/0/0 RGB: 0/108/183 hex #: 006CB7 CMYK:55/0/100/0 RGB: 128/195/66 hex #: 80C342 CMYK:0/0/0/0 Kuntien Joulutervehdys Sotaveteraaneille RGB: 255/255/255 hex #: FFFFFF

CMYK:100/55/0/0 RGB: 0/108/183 hex #: 006CB7 CMYK:55/0/100/0 Askolan RGB: 128/195/66 Asikkalan kunta hex #: 80C342 kunta CMYK:0/0/0/100 RGB: 0/0/0 www.enonkoski.fi hex #: 000000

CMYK:70/0/0/0 RGB: 0/192/243 Hattulan hex #: 00C0F3 Hailuodon CMYK:100/55/0/0 kunta RGB: 0/108/183 Enontekiön kunta kunta hex #: 006CB7 CMYK:55/0/100/0 RGB: 128/195/66 hex #: 80C342 CMYK:0/0/0/0 RGB: 255/255/255 hex #: FFFFFF Heinäveden Hirvensalmen Hämeenkyrön kunta kunta kunta

Ilmajoen kunta www.isokyro.fi

Joroisten kunta

Keminmaan Kempeleen kunta kunta www.kimitoon.ﬁ | www.kemionsaari.ﬁ

Kirkkonummen kunta Laihian Kyrklätts kommun kunta

Leppävirran LIPERIN KUNTA kunta www.liperi.fi

Lopen kunta Lumijoen kunta 1.1 Tunnus

Mustasaaren kunta Nousiaisten Korsholm kommun kunta

Maskun kunnan tunnus muodostuu tekstilogosta, joiden ympärille symboloi meren ja maan yhtymäkohtaa. Tunnus viestii dynaamisesta, kohoaa kaksi erikokoista kaarta. Tunnuksen muotoilussa on huomioitu vuorovaikutteisesta ja luonnonläheisestä kunnasta, joka pitää hyvää kolmen kunnan yhdistyminen uudeksi Maskuksi. Kaaret voi nähdä iloisena huolta kuntalaisistaan. Tunnuksen mittasuhteita ei saa muuttaa. Tunnus poutapilvenä, M-kirjaimena tai esimerkiksi kahtena yhteen liittyvänä tulee toisintaa aina sähköisistä originaaleista. kätenä, jotka suojelevat kuntaa.Tunnuksen sinivihreä värimaailma

5/2009 15

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Kuntien Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Pielaveden Pihtiputaan kunta kunta

Pukkilan kunta

Pyhtään kunta Pyhännän kunta Pöytyän kunta

Rautalammin Rautjärven kunta kunta

Sipoon kunta Simon kunta Sibbo kommun SIILINJÄRVI

Sysmän kunta

Taipalsaaren kunta www.taipalsaari.fi

Tyrnävän kunta Utajärven kunta

Vehmaan kunta www.vehmaa.fi Vetelin kunta Vörå kommun

16 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista Erkki Pitkänen - satavuotias Karjalan poika vanhempi kuin Suomi, hän syn- Hän oli kurssikaverinsa kanssa sen kannaksella, kun Pitkänen muu yhtään suomalaista. Yhdessä tyi Sortavalan maalaiskunnassa kaupungilla, kun annettiin ilma- lähti tapaamaan toista tulenjoh- krh:n kanssa annettiin sitten sel- maamme itsenäisyyden aamun hälytys. Nuorukaiset pinkoivat tajaa Syvärin rannalle. Takaisin lainen ”ryöppy ryssän niskaan”, sarastuksessa 27.9.1917. pitkin katua, jonka varteen oli tullessaan hän huomasi asetak- että ammunta loppui siihen paik- Sotaveteraanin katse siirtyy kaivettu sirpalesuojia. VSS-mies kinsa kyljessä kaksi luodin rei- kaan! kaukaisuuteen, kun hän muiste- käski heitä pysähtymään ja me- kää, menoja tuloreiän. Häneen Myös Karjalan kannaksella oli lee täpäriä pelastumisiaan sodas- nemään sirpalesuojaan. Aliup- ei osunut, ei edes hipaissut. ”Vain hengen lähtö hiuskarvan varassa. ”Läheltä on pitänyt muuta- seerioppilaat eivät kuitenkaan to- viisi senttiä erotti minut kuole- sa. Pitkänen käveli tiellä toisen man kerran, mutta ehjänä selvisin telleet, vaan juoksivat maaherran masta”, arvioi Pitkänen. Seuraa- tulenjohtajan kanssa, kun vihol- kolmesta sodasta”, sanoo Erkki talon pihalla olevan ison puun vana aamuna toinen tulenjohtaja lisen maataistelukone yllätti hei- Pitkänen vakavana. Hän kertoo taakse. Pommi tuli maaherran sai luodin otsaansa. dät. Kuin kohtalon ohjaamana Erkki Pitkänen kotonaan tilanteista, joissa hengen lähtö oli talon katosta läpi ja räjähti ala- Patterissa huomattiin, että vi- nämä kaksi luutnanttia syöksyi- 22.11.2017. lähellä. kerrassa, mutta paksu puu suojasi hollisen tarkka-ampuja oli raken- vät tien oikealle puolelle ojaan - ja Kuva: Matti Hyvärinen heitä. Siihen sirpalesuojaan, mi- tanut Syvärin toiselle rannalle pommi iski vasemmalle puolelle Läheltä on pitänyt, mutta hin heidän piti mennä, tuli täys- isoon kuuseen kojun, josta pystyi juuri samalle kohdalle. Kyllä siinä atavuotiaan kenttätykistön naarmuitta selvisi kolmesta osuma ja suojassa olleet 14 kau- ampumaan rannan tuntumassa henki olisi mennyt molemmilta, yliluutnantin kädenpuristus sodasta punkilaista saivat surmansa. liikkuvia suomalaisia. Tykkimie- jos sille puolelle olisimme syöksy- on luja. Sotaveteraani Erkki Talvisodan aikana Pitkänen oli Kaikkein lähimpänä oli hen- het sisuuntuivat. He päättivät, neet, huokaa Pitkänen. PitkänenS on kymmenen viikkoa aliupseerikurssilla Kuopiossa. gen lähtö jatkosodassa Aunuk- että nyt et kyllä pahus enää am- Kerran syntyi tulenavaukses-

Vänrikki Pitkänen lomalla Helsingin ase- malla 1942. Jatkosodan alkaessa Pitkänen oli RUK:n kurssin nro 50 kokelas. Hänen yksik- könsä II/KTR 4 oli Kes- ki-Pohjanmaan sotilas- läänin perustaman 11. Divisioonan yksikkö. Samaan ”Kylmä-Kalle” Kaarlo Heiskasen joh- tamaan divisioonaan kuului mm. JR 8 eli Tun- temattoman Sotilaan rykmentti. Kuva: Erkki Pitkäsen ko- Vänrikki Pitkänen ratsunsa, Esko-ruunan selässä Aunuksen kannaksella. tialbumi Kuva: Erkki Pitkäsen kotialbumi

Veteraanijärjestöjen yhteistyö hyvällä mallilla Rintamaveteraaniliiton ni Rintamaveteraaniliiton ja So- leiden asialla. Karhu itse myöntää toiminnanjohtaja Heikki taveteraaniliiton välillä perintei- lähtökohdan ongelmalliseksi. Karhu luonnehtii itseään sesti vallinneista rintamalinjois- - Ei sitä sotaa kuitenkaan pel- ”uuden polven rintamave- ta, jotka hänen mukaansa olivat kästään siellä rintamalla käy- teraanimieheksi”. aikoinaan varsin jyrkät. Niistä ty. Kotirintamalla tehtiin pal- hän kertoo oppineensa vasta ku- jon merkittävää työtä. Myöskään eteraanityön piireissä luneen vuoden aikana eikä vält- puolisoita ja leskiä ei meillä ole Heikki Karhu on monelle tämättä aina vieläkään ymmärrä noteerattu, mistä johtuen ei meil- tuttu mies jo vuosien ta- niitä. Eikä hän ole siinä yksin. lä oikein vieläkään ole saatu heitä kaa.V Rintamaveteraaniliiton toi- - Eihän joku kadunmies esi- tuen ja toiminnan piiriin. minnanjohtajana pian vuoden merkiksi hahmota, että Suomessa Kentän Karhu tuntee ja tie- ollut Karhu suhtautuu pestiin- on kaksi eri liittoa. Tai että mik- tää rintamaveteraaniliittolaisten sä niin intohimoisesti, että hoi- si näin on. Sen näkee mm. siitä, suhtautumisen Sotaveteraaniliit- taa työnsä tunnetusti vaikka sai- miten ihmiset ovat Suomi 100 toon vaihtelevan suuresti paik- rasvuoteelta käsin. Tämänkin -juhlavuoden kunniaksi innos- kakunnalta toiselle. Hän nostaa haastattelun aikana puhelin en- tuneet hankkimaan omaistensa Kangasalan ja Kiteen esimerkeik- nättää soimaan. Soittoääni? Jää- haudoille hautamerkkejä. Ei siel- si siitä, kuinka yhteistyö eri liittojen välillä on paikallistasolla kärimarssi. Mitä muuta veteraa- lä tiedetä yhtään, että mihin liit- Heikki Karhu uskoo eri veteraanijärjestöjen väliseen yhteistyöhön. niasia-aktiivilta voisi odottaa- toon vainaja on kuulunut. ”Sota- parhaimmillaan hyvinkin sau- kaan. veteraani” on kuitenkin niin ylei- matonta. Kangasalan Rintamave- Veteraanityöhön Karhu ker- sesti käyttöön vakiintunut termi, teraanien lopetettua toimintansa too ajautuneensa sattumalta, että kyllä sitä kuulee meidänkin siirtyivät veteraanit ja kannattaja- ehtojakin on. Tämä toimii mo- ja meillä on kaksi erillistä liit- vaikka Rintamaveteraaniliittoon ihmisten välillä käyttävän, hän jäsenet paikallisen sotaveteraani- lemmin päin, Karhu muistuttaa. toa. Vallitsevaa tilannetta on ta- kuuluneen isän poika onkin. Ura nauraa. yhdistyksen jäseneksi. Kahden liiton taktiikan on- vattoman vaikeaa muuttaa. On alkoi Nurmijärven rintamavete- - Vahvemman resursseja on nistuneisuutta ei Karhu osaa ar- mahdotonta arvioida, miten asi- raanien sihteerinä vuonna 2006 Sotaa käytiin myös aina hyödynnettävä. Paikallista- vioida. at olisivat voineet mennä. Olisiko ja vei miehen jo seuraavan vuon- kotirintamalla son toiminnassa on koko työm- - Itselleni liittojen välejä hier- esimerkiksi edunvalvonta ollut na piirihallitukseen. Rintama- Suurin käytännön ero Sotave- me ydin. Jos toisen järjestön pai- täneet poliittiset ja toiminnalli- tehokkaampaa vain yhden järjes- veteraaniliiton edustajana hän teraaniliiton ja Rintamavete- kallinen toiminta lakkaa, ei ole set erot ovat jo niin etäisiä. On tön kautta tehtynä? Vai onko se luonnehtii olevansa ”uuden su- raaniliiton välillä on se, että jäl- järkeä siirtää ihmisiä sadan kilo- aina vaikea mennä arvostelemaan sittenkin ollut tuloksellisempaa kupolven miehiä”, jotka eivät kimmäinen on kokenut olevansa metrin päässä sijaitsevan organi- menneiden sukupolvien valin- paineen tullessa kahden järjestön enää koe tarpeellisiksi pitää kiin- nimenomaan rintamalla taistel- saation alaisuuteen, kun vaihto- toja. Näin tämä on nyt mennyt suunnalta? 17

60 vuotta Veteraania ei jätetä

sa vaarallinen tilanne. Patterilla Sotilaan rykmentin eli JR 8:n Kaikki oli valmista, muona, ma- oli aina yksi tykki ampumaval- hyökkäystä. Patteri ampui niin joitus ja vaatetus - riitti, että teki, miina nopeita tilanteita varten, massiivisen tulivalmistelun, että mitä käskettiin. joten siinä tykissä ei pidetty put- kaksi tuntia sen jälkeen Pitkä- Sortavalan maalaiskunnassa kensuojusta. Talvella oli räntäsa- nen oli aivan pyörryksissä eikä entisellä kotipaikallaan Pitkänen de kasannut putken suulle lumi- kuullut muuta kuin pelkkää hu- on käynyt kuusi kertaa. Haikeal- paakun, jota ei sitten kiireessä eh- minaa. Hän kirjoittaa: ”19.8. Tu- ta tuntuu entisellä kotipaikalla ditty tai hoksattu poistaa. Kun livalmisteluna ampui meidän 2 käydä. Kaukasukselta sinne oli tykki avasi tulen, niin herkkänä tykkiämme vajaassa tunnissa hy- tullut perhe sodan jälkeen. Pitkä- ammuttu kranaatti räjähti put- vän joukon toistasataa ammusta. nen ei tunne katkeruutta, ”ei ta- ken suulla. Pitkänen sattui on- Kun lisäksi kaikki muutkin patte- vallinen venäläinen musikka olisi nekseen olemaan lepovuorossa. rit ampuivat samanaikaisesti, oli tänne tullut, mutta kun määrät- Jos hän olisi seisonut siinä, missä pauke niin valtava kuin vain ku- tiin, niin piti tulla”. tavallisesti antoi tulikomentoja, vitella saattaa. Korvani olivat ai- Telkänpesän palvelutalossa Jy- olisi sirpalevaikutus voinut olla van lukossa ammunnan jälkeen ja väskylässä asuvan veteraanin aika kohtalokas. luulen, ettei ryssällä siinä tuiskus- ei ole käynyt pitkäksi. Mielui- Pitkänen piti omaa sotapäi- sa varsin mukavaa ollut.” sa harrastus, sukututkimus pitää väkirjaa, josta löytyy myös kuva- mielen virkeänä. Lopuksi kysyn uksia täpäristä selviytymisistä: Lomalla Lapin sodasta veteraanilta, mikä on hänen vies- ”27.8. Ryssän hävittäjät ahdiste- Viimeiselle lomalleen Pitkänen tinsä nuorille. Tykistöupseerin livat kovasti kk:lla saamatta kui- lähti Lapin sodasta Toivakkaan, vastaus tulee kuin tykin suusta: tenkaan mitään aikaan. Eräs luo- missä hänen kotiväkensä oli eva- ”Jokaisen miehen velvollisuus on ti rikkoi kiväärin, joka riippui ylä- kossa. Hymyillen hän kertoo puolustaa Suomea”. puolellani olevassa puussa, mutta menneensä Toivakkaan myös vai- minulle ei tullut naarmuakaan.” moa etsimään. Ja sieltä hän myös Erkki Pitkänen ja ”31.8. jouduimme pirunmoi- löysi etsimänsä, evakkotalon tyt- itsenäisyyspäivän seen keskitykseen. Ryssä ampui ai- tären. ”Ei silloin joutanut enem- vastaanotolla van patterialueellemme, mutta pää riiaamaan, vihille vaan heti, Jääkärimarssi kajahtaa komeasti, onneksi kukaan ei edes haavoittu- kun osui sopiva tyttö kohdalle”, kun 100-vuotias tykistön yliluut- nut. Minullekin putosi 5 -6 met- innostuu Pitkänen. nantti Erkki Pitkänen saapuu ta- rin päähän kranaatti, mutta ehjä- Sodasta ei Pitkäselle jäänyt py- savallan presidentin itsenäisyys- nä silti säilyin, kun ammuslaati- syviä traumoja. Sota ei enää tule päivän vastaanotolle heti toisena Erkki Pitkänen tasavallan presidentin vastaanotolla itsenäisyyspäivä- kot olivat välissä.” satavuotiaan veteraanin uniin. kenraali Jaakko Valtasen jälkeen. nä 6.12.2017 Heti sodan jälkeen Pitkänen kyl- Pitkäsen saattajana on Sveitsissä Kuulo vaurioitui lä muistaa heränneensä useinkin asuva tytär, Päivikki Hubler-Pit- Kahvipöydässä Pitkänen jut- ainutlaatuinen elämys. Oli suuri Vaikka Pitkänen ei haavoittunut, painajaiseen, jossa ”ryssä tulee känen. Kättelyssä Pitkänen vaih- telee Valtasen kanssa, joka Pitkä- kunnia ja yllätys saada kutsu tasa- niin hänen kuulonsa vaurioitui, päälle eikä sille mahda mitään”. taa muutaman sanan presidentin sen hämmästykseksi muistaa hä- vallan presidentiltä, toteaa tämä kuten niin monella muullakin ty- Nyt painajaiset ovat ollutta ja kanssa. Ei siinä paljon ollut aikaa net talvisodan ajalta Kuopiosta. virkeä isänmaan mies. kistön miehellä. Pitkänen muis- mennyttä ja aika kultaa muistot. jutella, toteaa Pitkänen ja jatkaa Ilta sujuu leppoisasti. Ruoka oli telee, kuinka jatkosodan hyökkä- Pitkänen toteaa hymyssä suin, et- myhäillen, kuinka presidentti ta- hyvää, mutta annospalat Pitkä- Matti Hyvärinen ysvaiheessa patteristo tuki Hyr- tei hänellä milloinkaan ole ollut putti häntä olkapäälle kättelyn sen mielestä kovin pieniä. Kaiken Jyväskylän seudun sylän mutkassa Tuntemattoman niin helppoa kuin sota-aikana. jälkeen. kaikkiaan tilaisuus oli Pitkäselle perinneyhteyshenkilö

Veteraaniperinne, ei doista – kokonaisesta tunteesta ja ei tulisi unohtaa, mutta toimin- miettimään, mitä sitä kautta on lä on merkitystä, mutta en ym- veteraanijärjestöjen perinne ajatusmaailmasta, joka meillä on nassa mukana olevan sukupol- mahdollista saada. Karhu huo- märrä, mihin turhalla itsepäisyy- siirrettävänä seuraavalle sukupolven omasta ikääntymisestä johtu- mauttaa, että myös Rintamavete- dellä pääsee. Veteraaniasian tulee Välit ovat liitoilla sittemmin lä- velle, hän korostaa. en ei esimerkiksi veteraanien luo- raaniliiton osastojen on otettava olla keskiössä. Veteraanin elämän hentyneet niin, että nykyään mo- - Synergiaedut ovat kiistatto- na vierailuun yksinkertaisesti ole suurempi vastuu perinnetyön or- turvaaminen ja veteraanin edut lemmat liitot mahtuvat jo saman mat. Tulevaisuutta kohti men- riittäviä henkilöresursseja. Yhä ganisoinnista. - niiden vuoksihan tässä töitä teh- katon alle Pasilan veteraanita- täessä ja valtion rahoitusta mie- useampi veteraani on paitsi huo- - Meillä itsellämme on rajalli- dään. loon. Yhteinen rintama onkin tittäessä on myös pakko ottaa nossa kunnossa, myös yksin. set resurssit. Yhteistyö tuo meil- Karhun mukaan tuonut selkeästi huomioon rahoittajapuolelta tule niin paljon mahdollisuuksia ja Teksti ja kuva: Ariela Säkkinen enemmän voimaa juuri edunval- leva paine rahojen tehokkaaseen Aktiivisesti mukaan turvaa perinteen turvaamiseen. Sotaveteraaniliiton tiedottaja vontaan. käyttöön. Tällä puolella kun sitä perinnetyöhön Tottakai minä kunnioitan omaa - Meillä on yhteinen tavoite ja rahaa ei koskaan ole liikaa, hän Joissain Rintamaveteraaniliiton järjestöäni ja sen historiaa. Pe- yhteiset tarpeet. Veteraanijärjes- summaa järjestömaailman todel- jäsenissä on herättänyt närää se, rinteillä ja järjestön identiteettil- töjen rooli edunvalvonnassa tu- lisuuden. että perinnetyön valmistelu on lee pysymään merkittävänä vä- Koska mitään virallista suun- annettu nimenomaan Sotavete- hintään siihen saakka, että Suo- nitelmaa yhteistyön tiivistämi- raaniliitolle. Karhu itse pitää tätä Heikki Karhu, 57 meen saadaan aikaan laki, joka sestä ei ole ainakaan toistaiseksi perusteltuna ratkaisuna jo pai- takaa kaikille veteraaneille samat tehty, ei Karhu osaa vielä sen tar- kallisverkoston kattavuuden kan- Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja vuodesta 2017 avo- ja kotipalvelut, jotka sotain- kemmin spekuloida, mitä se voisi nalta. valideille jo sotavammalain puit- käytännössä pitää sisällään. - Puhutaan siitä, että tehtävä Asuu Kangasalla. Uusioperheeseen kuuluu puolison Anne-Marin teissa korvataan. Huoltovaiheen - Viestintä nyt ainakin on on annettu Sotaveteraaniliitol- lisäksi yhteensä 5 poikaa, kilpikonna sekä koira loppuun mennään epäilemättä sellainen, jossa näen mahdolli- le. Minä näen sen niin, että So- Mukana myös Sotaveteraaniliiton Pirkanmaan keskisen osan nykyisellä tavalla, mutta perinne- suuksia tähän. Koska tavoitteet taveteraaniliitto on saanut siinä perinnetyöryhmässä työn koittaessa on ehdottomasti ovat yhdessä linjassa, on sitä ol- itselleen haastavan tehtävän, hän kaikkien edun mukaista, että pe- tava myös viestinnän. Myös eri huomauttaa. Tullut politiikkaan mukaan jo 13-vuotiaana rinnetyö tehdään yhdessä. Juuri työryhmien ja toimistorutiinien Karhu myöntää, että osa Rin- Taustalla ura ay-liikkeessä, tuoreimpana Tehyssä tähän tulee määrätietoisesti pyr- kohdalla voi olla paikallaan miet- tamaveteraaniliiton jäsenistä on kiä. Tuolloin ei enää ole kyse vain tiä, olisiko turhia päällekkäisyyk- varmasti ennakkoluuloisia sen Jos vuorokaudessa olisi enemmän tunteja, Karhu metsästäisi järjestöperinteestä vaan yhdes- siä mahdollista karsia. suhteen, miten homma hoide- ja kalastaisi useammin. Tähänastinen ennätys 18-kiloinen lohi tä, kaikille yhteisestä veteraani- Tulevaisuuden suhteen Kar- taan, mutta kehottaa näitä mene- Tenolta (jossa Karhun mukaan ei ole grammaakaan kalavaletta) perinteestä. Muistoista, tarinois- hua huolettaa eniten kannattaja- mään aktiivisesti mukaan perin- Sotahistorian ja jännitysromaanien ystävä ta, muistomerkeistä, sankarihau- kunnan ikääntyminen. Ketään netyöhön ja sen suunnitteluun ja 18 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotaveteraani arjessa Sotaveteraanien toive: Kunnalliset palvelut kaikille Joulukuussa 2016 aloittamamme artikkelisarja, ”Mitä kuuluu veteraaneille juhlavuonna 2017”, on nyt päättymässä. Helsinki Olemme kulkeneet heidän rinnallaan vuoden ajan seuraten heidän elämäntilanteitaan sekä mm. palvelujen ja kuntou- ino Hiltunen on 95-vuo- inva-taksilla Oulunkylän kun- tuksen toteutumista. Järjestömme sosiaalineuvojat tapasi- Etias sotaveteraani ja hänen toutussairaalassa. Einolla pyö- vat heitä ja ovat kirjanneet kuulumiset heidän luvallaan. puolisonsa Hilkka on 92-vuo- rätuoli on osana arkea ja sen tias. vuoksi vähäinenkin lihasvoi- Eino on totutellut asumaan man säilyttäminen on hänelle yksin, kun Hilkka joutui/pääsi tärkeää. Liikkuminen pyörä- Lappi pitkäaikaishoitoon kesällä. tuolilla rajoittaa ulkoilua, mut- Hilkan hyvä hoito rauhoitta kotona asiat sujuvat vanhal- ille on 92-vuotias sotavete- siasiahan on, että sanat ovat Vil- taa mieltä ikävästä huolimatta. la rutiinilla sekä myönteisellä Vraani ja Kerttu on hänen rin- leltä ajoittain hukassa, mutta hy- Mahdollisuus tapaamisiin on asennoitumisella vaikeuksista tamapalvelustunnuksen omaava väntuulisuus on säilynyt. Kerttu järjestynyt pojan avustuksella huolimatta. Käsien vapinaan ei 90-vuotias puolisonsa. Villellä on kertoo sen olevan helpotus, sillä lähes viikoittain. ole löytynyt helpotusta ja esim. diagnosoitu muistisairaus ja Kert- muuten omaishoitajana olo tulisi Eino on tyytyväinen saa- puhelimella soittaminen ja sii- tu on omaishoitajana sairastamas- kovin raskaaksi. miinsa veteraanipalveluihin ja hen vastaaminen tuottaa vaike- taan syövästä ja muista sairauksis- Tulevaisuuden he näkevät olo- erityistä kiitos saa Menumat- uksia. Tuettua kotikuntoutusta ta huolimatta. Ville ja Kerttu eivät suhteisiin nähden hyvänä. He ruoka, joka on iso asia päivit- hän toivoo jatkossakin, koska halua koko nimeänsä eikä kuvaan- ovat riippuvaisia päivittäisistä ko- täisen ruokailun järjestymises- se on tarjonnut monipuolisesti sa julkisuuteen, joten me kunnioi- tikäynneistä joko veteraanipalve- sä. Automaatti on helppokäyt- vaihtelua ulkoilusta valokuvien tamme heidän pyyntöään. lujen kautta, itse maksettuina pal- töinen ja siitä voi syödä silloin, järjestämiseen. Kertun ja Villen elämä jatkuu veluina tai omaisten käynteinä. kun on nälkä. Ruokien valin- Juhlavuoden tapahtumat päivä kerrallansa. Kertun olotila Ulkopuolisen avun turvin he sel- taan voi itse vaikuttaa ja an- ovat tuoreessa muistissa. Pre- tavaisin mielin huomiseen. on kohentunut, jalkojen turvotus viytyvät arkipäivästä ja pystyvät nokset ovat maukkaita. Koti- sidenttiparin kunniakirja oli Palvelut toimivat ja hän toi- on laskenut ja sydänkin lyö koh- asumaan kotona. Tyytyväisyys, hoito käy edelleen laittamassa arvokas, mutta myös harvoin voo niin jatkuvan edelleenkin. talaisen tehokkaasti, kun muistaa jota he kokevat, on sellaista, josta Einon tukisukat aamuin illoin nähtyjen tuttujen tapaaminen Taloudellisesti ei Einolla olisi vain tiettyjä asioita välttää. joutaisi monen ottavan mallia. He ja kerran viikossa hän saa kyl- piirin sekä liiton tilaisuuksissa mahdollista ostaa ostopalvelui- Ville siirtyy yleensä toiseen tietävät realistisesti, että huomi- vetysapua. ”Olisi se mukava tie- piristi kovasti mieltä. na tarvitsemiaan ja nyt saatuja huoneeseen keskustelun ajak- sesta ei tiedä, mutta nyt on hyvin. tää, kuka tulee kylvettämään, Eino kiittelee myös naapuri- palveluja. Tahto kotona asumi- si, koska hän kokee kiusallisek- mutta edellisenä päivänä sitä ei apua ja ennen kaikkea poikan- seen on vahva. si sen, että hän ei pysty tuotta- Mirja Kukka kuitenkaan aina tiedetä”, ker- sa tukea kaikissa asioissa. maan sanoja niin, että seurustelu Lapin sotaveteraanipiirin too Eino. Hän on käynyt ve- Eihän huomisesta kukaan Anni Grundström hänen mielestään onnistuisi. To- sosiaalineuvoja teraanien avokuntoutuksessa tiedä, mutta Eino katsoo luot- Suomen Sotaveteraaniliitto

Kymenlaakso iri Marjut Nieminen on veteraaneja ja kutsui nyt veteraa- töä ja virkeyttä. Erityisen kiitolli- Arintamapalvelustunnuksen nit ruokailemaan ravintolaansa. nen hän on saadessaan Sotavete- omaava 93-vuotias. Hän on jää- Juhlassa oli noin 80 vierasta. raani-lehden äänikirjeenä, hyvän nyt leskeksi vuonna 1985 ja asuu Vuoden aikana hänen vointin- lukijan lukemana. omakotitalossa syrjäisellä maa- sa on pysynyt aika tavalla ennal- Osallistuminen oman ker- seudulla nuorimman lapsensa laan. Syksyn keuhkokuumeesta hon kokoontumisiin on tärkeä, kanssa. hän toipui hyvin. Kuntoutus on kerran kuukaudessa, kuukau- Airi-Marjut kertoo vuoden kesätauon jälkeen alkanut koti- den kolmas maanantai. Sinne olleen ”yhtä juhlaa”, Suomi 100 kuntoutuksena. Uutena palvelu- hän pääsee luottotaksin saatte- vuotta ja Suomen Sotaveteraa- na veteraanirahojen turvin hän lemana. Nyt on vielä loppuvuo- niliitto 60 vuotta. on saanut keväällä ja syksyllä ik- desta jouluruokailut, joihin hän Veteraaneja on muistettu mo- kunoiden pesun, jossa myös omat osallistuu. Airi Marjut totesi- nin tavoin, villasukat alkuvuo- tyttäret ovat olleet mukana. Ik- kin: ”Kyllä minä olen onnekas. desta ja syksyllä tasavallan pre- kunoita on aika paljon ja kesäksi Minulla on lapset, Susanna tässä sidentin ja rouva Haukion ter- vanhaa hyvää tapaa noudattaen luonani asuvana, ja muut käyvät vehdys, liiton lahjakaramellit ja ”tuplat” otettiin pois. Niin kau- usein ja kantavat huolenpidollaan oman osaston muistaminen. Eri- pungin veteraaniasioiden vastuu- vastuuta. Haluan myös kiittää ja tyisen kiitollinen Airi Marjut oli henkilö ja ikkunat pessyt yrittä- lähettää terveisiä, teille veteraani- voidessaan osallistua kouvolalai- jä saivat molemmat kiitosta työs- siskot ja -veljet, liiton toimiston ja sen Mutteri-ravintolan ruokai- tään, he molemmat olivat Airi oman piirin väki ja tietysti oma luun ja juhlaohjelmaan. Ravinto- Marjutille uusia ihmisiä. Kesällä kerho, Anteron johdolla”. lan ulkomaalaistaustainen omis- tehty silmäleikkaus ei tuonut nä- taja oli viime itsenäisyyspäivänä köön parannusta. Sitkeästi hän Eila Kohopää kutsuttuna Vekaranjärven varus- kuitenkin lukee suurennuslasin Kymenlaakson sotaveteraanipiirin kunnan ja kaupungin itsenäisyys- kanssa niin kirjoja kuin lehtiä- sosiaalineuvoja juhlaan. Hän oli tavannut siellä kin. Lukeminen tuo päiviin sisäl-

Tamitek Oy Metrofysio Oy Cash Back Finland Helsinki Helsinki Helsinki

Isännöitsijätoimisto Asianajotoimisto Saares Oy www.muutostuuli.fi Helsinki T. Fabritius Oy Ab Helsinki

S. Eklund-Consulting Oy Ab SV Vacuumservice Oy Suomen Varustamot ry Helsinki Helsinki Helsinki 19

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Etelä-Pohjanmaa ”Ei mulla suuria toiveita oo, ”sillä jos sinä tunnustat kun oon nyt kaikki saanut mitä kartootettihin silloon viime suullasi Jeesuksen Herraksi vuoden lopulla”. Yksi toive hänellä kyllä on ja uskot sydämmessäsi, LLKY:n puolelle ”Kun käytääs vaikka kerran kuukaudes katto- että Jumala on hänet mas ja kysymäs, mitä kuuluu”. Oma yhdistys pitää erinomais- kuolleista herättänyt, ta huolta meistä, Tuulikki soit- taa usein ja kyselee kuulumiset. niin sinä pelastut” Aatos kertoo päättyväs- tä vuodesta jääneen erityisesti mieleen sen, että hän on saanut Room. 10:9 tarvitsemansa palvelut, siivooja hoitaa kodin siivouksen, ruoka atos Hautaniemi on 90- tattelemassa uudelleen ja Aatos tulee Menumaatista ja se on hy- Avuotias sotaveteraani Ka- kertoo, että ”käytihin pitkä lista vää. Itte jaksan vielä käydä au- rijoen Myrkystä, Etelä-Pohjan- läpi asioota, mitää uutta ei varsi- tolla kaupassa, johon on täältä maalta. Hän asuu vuokralla rivi- naasesti löydetty. Rannekkeesta, sivukylältä 12 km. taloasunnossa kuntansa yhdessä joka hälyttää, oli vähän puhetta, ”Olen tyytyväinen nykyiseen kylässä. Keskustaan on matkaa mutta nyt pitää selevittää, mitä se olooni, jos ensi vuosi on yhtä 12 km, jonne hän ajelee omalla käytännös mulle olis, jos kaatuus, hyvä, niin ei mulla oo valitta- autollaan. Kotipaikkakunnalta jotta sais viestiä auttajille”. mista ja jos valtiolta saa rahaa on seuraavaan pitäjään 45 km, Aatos osallistui 30. marraskuu- näihin palaveluuhin mitä nyt, jossa on terveyskeskus ja keskus- ta Karijoen kunnan tilaisuuteen, niin hyvin on kaikki”, sairaalaan matkaa on 100 km. jossa Karijoen Sotaveteraaniyh- Vuosi on ollut aivan hyvä, distys palkittiin kulttuuripalkin- Tarja Tapanainen yleiskunto on säilynyt ja palve- nolla. Yhdistyksen väki on kun- Etelä-Pohjanmaan lut ovat parantuneet. nostanut sankarihautojen laatat ja Sotaveteraanipiirin LLKY:n henkilö oli haas- samalla on Suomi 100 -juhla. sosisaalineuvoja

Pirkanmaa ja ja harrastaa työväenopistossa luttua on kaikki jo ohi. Suomen puu- ja metallitöitä ja voimiste- juhlavuosi on ollut hyvin tapah- lua. Aimo ottaa kantaa myös ve- tumarikas ja tunnelma tiivistyy teraanien palveluihin ja kuntou- itsenäisyyspäivän lähestyessä. tukseen: ”Kuluvana vuonna vete- Yksi suurimmista kohokohdis- raaneille myönnettiin enemmän ta on ollut uuden ”Tuntematto- rahaa kuin aikaisemmin ja se tun- man” valmistuminen. Veteraa- tui myös palveluissa. Toivotaan, nit ja opiskelijat pääsivät katso- että tämä tilanne jatkuu myös tumaan elokuvan ennakkoon ja levina vuosina. Paikkakunnasta näytöstä seuraavana päivänä oli riippumatta pitäisi kaikkien ve- elokuvasta keskustelutilaisuus, teraanien edut olla samanarvoiset johon ottivat osaa myös kolme ja laitoksissa olevat veteraanit oli- henkilöä elokuvan tuotanto- si syytä huomioida myös edunsaa- ryhmästä. Hänelle aukeni elo- jina. Tulevaisuudessa olisi hyvä, kuvan tekemisen maailma mie- että sotainvalidit ja sotavete- lenkiintoisen keskustelun kaut- raanit olisivat samalla viivalla ta sekä nuorten erilainen tapa etujen suhteen. Nyt menee ai- katsoa historiaan perustuvaa kaa turhaan byrokratiaan, rahaa elokuvaa. Aimo toivoo, että ter- tulee kuntoutukseen ja kotiin veyttä ja innostusta riittää aktii- vietäviin palveluihin, sitten ano- viseen toimintaan ja mielekkäi- imo Reinikainen on taan lisää ja sitten ehkä palaute- siin harrastuksiin. A93-vuotias sotaveteraani taan, koska seuranta ei ole toimi- Pirkanmaalta. Hän asuu yksin nut”. Hänen mielestään asiat pi- Anna-Liisa Tapio seniorikerrostalossa vuokral- täisi hoitaa nyt mahdollisimman Pirkanmaan sotaveteraanipiirin la. Hän on aktiivinen osallistu- nopeasti, muutaman vuoden ku- sosiaalineuvoja

Rakennus Oy Isotalo Lihatukku Heikin Liha Terästarvike Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Sportti-Myynti Oy Peltiveikot Oy Urheiluopistosäätiö Helsinki Helsinki Helsinki

Urheiluhallit Oy Rail Partners Oy Genoscoper Oy Helsinki Helsinki Helsinki 20 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotaveteraani arjessa

Taloudellista tukea 750 sotaveteraanille, Keskimääräinen sotaveteraanin henkilö- kohtaiseen palvelutarpeen arviointiin puolisolle ja leskelle perustuva tarveprofiili Turussa v. 2017 Lisäksi tulevat otavahinkosäätiö, Eileen myönnettäessä tulorajat ovat noin Avustus- ja tukitoiminta jat- Turussa on n. 400 tunnuksen Asunnon muutostarpeet: Starckjohann ja Thelma 1200 euroa bruttona kuukaudes- kuu ensi vuonna samoin peri- omaavaa sotaveteraania, joista ko- Starckjohann-Bruun Sää- sa. Veteraaneista yli puolet saa yli- aattein. Hakemuslomakkeita saa tona asuu n. 65 % eli n. 260 vete- Kynnysten poistot tiö,S Kaatuneiden Muistosäätiö määräistä rintamalisää, joka tar- omalta sotaveteraaniyhdistyksel- raania palveluasuminen mukaan Vessan korotukset ja Sotaveteraanien tuki- ja pe- koittaa käytännössä sitä, että elä- tä, sotaveteraanipiiristä ja sosiaa- luettuna. Tukikahvat rinnesäätiö ovat edelleen mer- ke on n. 1 100 euroa kuukaudessa, lineuvojilta tai liiton verkkosivul- Valaistuksen parantaminen kittäviä tukijoita avustettaessa ta- leskien eläketulot ovat yleensä ta osoitteesta www.sotaveteraa- Keskimäärin hän on: Liukkauden poistaminen loudellisesti veteraaneja, heidän huomattavasti pienempiä. nit.fi, josta löytyy myös tarkempi • 93-vuotias yksinasuva mies. puolisoitaan ja leskiään arkipäi- ohjeistus. • Asuu kotonaan omistamas- Asuinympäristön vän vaikeuksissa. Hakemuksissa tarvittavat Liitto ei voi ottaa hoito- eikä saan 40–50 vuotta vanhassa muutostarpeet Taloudellista tukea on myön- liitteet: toimeentulovastuuta, mutta hissillisessä kerrostalossa. Porraskäytävien puuttuvat netty lääke- ja hoitokulujen oma- • Kelan todistus ylimääräisestä voimme auttaa silloin, kun hätä • Kaupungin kotipalvelu käy kaiteet vastuuosuuksiin, apuvälineisiin ja rintamalisästä tai verotodistus on suurin. keskimäärin kaksi kertaa päi- Porraskäytävään pääsemisen pienimuotoisiin kodin muutostöi- • kuitit aiheutuneista kuluista vässä arkipäivisin. esteiden poistaminen hin. Avustukset ovat kertaluon- • asuntoja koskevissa korjaus- Anni Grundström • Saanut laitoskuntoutusta joka Pihaympäristön esteet ja toisia ja ne perustuvat henkilökoh- avustuksissa korjausneuvojan toinen vuosi, avokuntoutusta liukkaus ym. taisiin hakemuksiin. Avustuksia lausunto välivuosina. Myönnetyt avustukset piireittäin 2017 Toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvittava palvelu: Ateriapalvelu: aamupala, lounas, iltapala 15,00 x 365 = 5475 € Piiri Yht. EUR Yht. KPL Siivous 2 kertaa kuukaudessa á 2h 35,00 x 24 = 1680 01 ETELÄ-KARJALAN SOTAVETERAANIPIIRI 9550,00 22 Liikkumiskulut kauppaan, apteekkiin 02 ETELÄ-POHJANMAAN SOTAVETERAANIPIIRI 42300,00 86 ym. taksi kerran viikossa 50,00 x 50 = 2500 € Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 10,00 x 12 = 1200 € 03 HELSINGIN SEUDUN SOTAVETERAANIPIIRI 24300,00 49 Muut mahdolliset kotona asumista 04 KAINUUN SOTAVETERAANIPIIRI 5700,00 11 auttavat palvelut 1000 € 05 KANTA-HÄMEEN SOTAVETERAANIPIIRI 9900,00 21 Yht. vuodessa 11 855 € 06 KESKI-POHJANMAAN SOTAVETERAANIPIIRI 9900,00 26 07 KESKI-SUOMEN SOTAVETERAANIPIIRI 32850,00 71 08 KYMENLAAKSON SOTAVETERAANIPIIRI 14500,00 32 09 LAHDEN SOTAVETERAANIPIIRI 9900,00 17 Tukea kunnille veteraaniasioissa 10 LAPIN SOTAVETERAANIPIIRI 6800,00 16 iiton sosiaali- ja terveyspal- rohkeuteen käyttää valtion rahaa 11 PIRKANMAAN SOTAVETERAANIPIIRI 23050,00 63 velutoimikunta on mones- aikaisempaa laajempaan palvelu- 12 POHJOIS-KARJALAN SOTAVETERAANIPIIRI 33950,00 69 sa kokouksessaan pohti- kirjoon. nut,L miten veteraanimme oikeas- Jotta palvelusuunnitelmia teh- 13 POHJOIS-POHJANMAAN SOTAVETERAANIPIIRI 18100,00 59 ti voivat, missä he asuvat ja mitä dään ja tarkistetaan myös tulevi- 14 POHJOIS-SAVON SOTAVETERAANIPIIRI 22050,00 47 palveluja tarvitsevat. Nyt toimi- na vuosina, tarvitaan toimikun- 15 SATAKUNNAN SOTAVETERAANIPIIRI 8750,00 30 kunnalla alkaa olla eri puolilta nan mielestä entistä enemmän 16 SUUR-SAVON SOTAVETERAANIPIIRI 4750,00 14 maata kattavaa tietoa siitä, mil- yhteistoimintaa sotaveteraaniyh- 18 UUDENMAAN SOTAVETERAANIPIIRI 22750,00 52 lainen on tilanne palvelusuunni- distysten ja kuntien välille. Meil- telmien teossa ja suunnitelmien lä on kaksi vuotta aikaa luoda 19 VASA KRIGSVETERANDISTRIKT - VAASAN SOTAVETERAANIPIIRI 7300,00 20 sisällöissä. kiinteät yhteistoiminnan verkos- 20 VARSINAIS-SUOMEN SOTAVETERAANIPIIRI 11800,00 43 Näyttää siltä, että vielä mones- tot kuntatoimijoiden ja yhdistys- 21 FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUNDS DISTRIKT I SVERIGE 850,00 2 sa kunnassa ollaan vasta puoliti- ten aktiivien välille. Sitten tu- Yhteensä 319050,00 750 essä. Suunnitelmat ovat monesti lee maakunnat ja SOTE vuonna suppeita ja tehty kapealla mallil- 2020. Tämänhetkisissä suunni- la sisältäen vain perinteisen kun- telmissa veteraaniasiat ovat lui- toutustarpeen arvion ja kotiin sumassa maakuntien hoidetta- Kunnat herätkää - Kuopio ja Turku näyttivät mallia annettavista palveluista vain sii- vaksi. Jos näin käy, meillä täytyy vouksen ja ateriapalvelun. olla valmiit toimintatavat, miten ain Kuopiossa, Turussa ja pihatyöt ym. ym. ? Tämä mah- aikaa tehdä puuttuvat henkilö- Kun veteraanien palvelujen asiat hoituvat siten, että kunnissa Vjoissakin pienemmissä kun- dollisuus tuntui epäuskottavalta, kohtaiset palvelutarpeen suun- tarve on huomattavasti laajempi, entisissä osoitteissa asuvien vete- nissa oltiin hereillä, kun anottiin kun muistetaan miten niukasti nitelmat veteraaneille. Syytä on on toimikunta pohtinut, miten raanien asiat hoituvat uudessa ti- vuonna 2017 veteraanien kun- aiemmin lisämäärärahoja on ol- pitää koko tuo laaja palveluvali- me voimme tukea kuntia palve- lanteessa. toutukseen ja kotiin vietäviin lut käytettävissä. koima mielessä ja käydä se vete- lutarpeen arvioinnissa. Yksi kei- Yhteistyön lisääminen kun- palveluihin lisämäärärahaa. Jos Henkilökohtaisen palvelu- raanin kanssa läpi. Veteraani itse no on välittää kunnille meidän nissa toimivien ammattilaisten kaikki kunnat olisivat toimineet suunnitelman tekeminen on ei yleensä ole perillä niistä palve- tietomme mahdollisimman katja veteraaniyhdistysten vapaaeh- kuten Kuopio, olisi Suomen kun- keskeistä, kun arvioidaan vete- lumahdollisuuksista, joita hänel- tavasta palvelusuunnitelmasta. toisten välillä on tärkeätä. Suur- nilla ollut mahdollisuus saada raanien palvelujen tarvetta. Val- le voidaan tarjota. Tällä sivulla on esimerkki laajaan ten ikäluokkien eläköityessä kun- noin 100 miljoonaa euroa enem- tiokonttori on antanut laajan Emme vielä tiedä, kuinka veteraaniotokseen perustuvasta nissa tapahtuu paljon henkilö- män rahaa veteraanien palvelujen liikkumavaran palveluvalikoi- paljon lisämäärärahaa kunnille tilanteesta Turussa vuosi sitten. vaihdoksia ja usein näyttää siltä, järjestämiseen. Kuntien lisämää- man käytössä. Monessa kunnassa myönnetään vuonna 2018. Mei- Nyt kun Turussa on tehty kat- että uudet veteraaniasioita hoita- rärahaesitykset hyväksyttiin ano- on varmasti jäänyt huomaamat- dän tulee kuitenkin mitoittaa tavat palvelutarpeen arvioinnit, vat eivät tiedä paljoakaan veteraa- musten mukaisesti, joten kunnat ta, että palvelut korvataan – myös anomukset sellaisiksi, että palve- näyttää siltä, että tarvearvio on neista. Ei edes sitä, että veteraanit voivat syyttää vain itseään alimi- kuntien itse tuottamat – täysi- lutarpeiden pohjalta veteraanit osunut kohdalleen. ovat erityisryhmä, jota ei tule su- toitetuista esityksistä. määräisesti todellisten kustan- saavat riittävät palvelut toimin- Sosiaali- ja terveyspalvelu- lattaa muuhun vanhusväestöön. Keskeinen tekijä vaatimatto- nusten mukaisesti. Hyöty katta- takyvyn ylläpitämiseksi. Tämän toimikunta pyrkiikin nyt välit- Sosiaali- ja terveyspalvelutoi- miin lisämäärärahaesityksiin lie- vista palveluista kohdistuu sekä vuoden kokemusten perusteella tämään tietoa siitä, kuinka laa- mikunta kannustaakin sotave- nee ollut uskalluksen ja ymmär- veteraaneille että kunnille. keskimäärin 10 000 euroa vuo- jaa valikoimaa kotiin annettavia teraaniyhdistyksiä lähestymään ryksen puute. Voisiko valtio to- Vuodesta 2017 oppia otta- dessa veteraania kohden ei ole yli- palveluja voidaan käyttää, kun- kuntien veteraaniasioita hoitavia della korvata kokonaisuudessaan en, miten tulee toimia kunnissa mitoitettu. Kustannukset tehos- han kunnolliset moniammatilli- tarjoamalla meillä käytössä ole- tuon laajan kotiin vietävien, toi- vuonna 2018? Valtion rahaa on tetussa palveluasumisessa ovat set arvioinnit tarpeesta on tehty vaa tietoa kuntien tärkeän työn mintakykyä ylläpitävien palve- tiedossa tällä hetkellä jonkin ver- kolminkertaiset tähän verrattu- veteraanin kodissa. Lähes kaik- tukemiseksi. lujen kirjon, joka kattaa ateriat, ran vähemmän, kuin mitä vuonna. kiin veteraanien elämää auttaviin henkilökohtaisen puhtauden, sii- na 2017 käytetään. Kunnilta tul- ja kotona asumista helpottaviin Pekka Paatero vouksen, kotisairaanhoidon, apu- laan pyytämään esitys lisämäärä- Pentti Suppola palveluihin voidaan valtion ra- Sosiaali- ja välineet, päivätoiminnan, liik- rahan tarpeesta todennäköisesti yleislääketieteen erikoislääkäri, haa käyttää. Asiantuntijatoimi- terveyspalvelutoimikunnan kumisen, virkistyksen, ulkoilun, kesään mennessä. Nyt on vielä Lohjan terveyskeskus kuntamme kannustaakin kuntia puheenjohtaja 21

60 vuotta Veteraania ei jätetä Oma koti, Meillä käy tuetun asumisen palveluseteli huippupalvelut ja hyvää seuraa Saga-palvelutalot tarjoavat turvallista, viihtyisää ja laadu- kasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Turussa, Raumalla, Helsingissä ja Lappeenrannassa. Saga-palvelutaloista uusin, Saga Torilinna, valmistui Lap- peenrannan keskustaan torin laidalle lokakuussa 2017. Saga Torilinnassa on 69 upeaa vuokrattavaa palveluasuntoa. Asukkaiden peruspalveluihin kuuluu turva-, siivous- ja ruo- kapalveluita sekä aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan kauniiseen taloomme. Järjestämme esittelykierroksen joka keskiviikko klo 13! Tiedustelut, esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 08000 6116 (ark. klo 9-17) | [email protected] www.sagacare.fi Sagan väki toivottaa oikein mukavaa joulun aikaa ja onnea vuodelle 2018! Saga Torilinna Snellmaninkatu 3 D 53100 Lappeenranta Saga Care on osa Esperi Care –konsernia on osa Esperi Care Care Saga

Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta!

www.millog.fi

Lahjoitamme joulutervehdyksiin varatut rahat syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi. 22 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotaveteraani arjessa Karoliina ja Pauliina: Me kiitämme, emmekä unohda uomen Sotaveteraaniliitto kunnioitusta heitä ja heidän teke- viettää tänä vuonna 60-vuo- miään uhrauksia kohtaan. Olen tisjuhlavuottaan. Sen kun- aina pitänyt Pertti Mäenpään ru- niaksiS liiton edustajat vieraili- nosta Kuudes joulukuuta, jossa vat rintamatunnuksen omaavi- sanotaan en jäsensotaveteraanien luona. Vierailut olivat myös yksi Suomi Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä, 100-vuotistapahtumista. Saim- puhuisimme nyt vierasta kieltä. me ystäväni Pauliinan kanssa Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta, kunnian vierailla usean isänmaa- olis arkipäivä kuudes joulukuuta. tamme puolustaneen sotaveteraanin luona vieden heille tasavallan Nämä lauseet rinnassani läh- presidentti Sauli Niinistön ja rou- din kiittämään ja toimittamaan va Jenni Haukion kirjoittaman kunniakirjoja isänmaatamme so- kunniakirjan. Kunniakirja toi- tilaina tai lottina puolustaneille mitettiin kotiin niille sotavete- veteraaneille. Pyysin myös ystä- raaneille, jotka eivät päässeet yh- väni Pauliinan mukaan toimin- teisiin juhlatilaisuuksiin. taan, sillä tiesin myös hänen osaa- Lähdin itse mukaan Sotave- van arvostaa veteraanien tekemää teraaniliiton toimintaan viime työtä maamme eteen. Tutustuim- syksynä. Tuolloin 23-vuotiaana me toisiimme ollessamme suorit- hämmästyin huomatessani ole- tamassa vapaaehtoista asepalve- vani vapaaehtoisten keskuudessa lusta, joten olimme ennenkin ol- selvästi nuorimmasta päästä. Ti- leet yhdessä isänmaan asialla. lanne harmistutti minua suures- Pienen jännityksen vallas- ti ja ihmettelin sen syitä. Eivät- sa lähestyimme veteraaneja ensin kö nuoret osaa enää arvostaa ve- puhelimitse. Pelkäsimme, että teraanien tekemää raskasta työtä kukaan ei haluaisi meitä, heil- isänmaamme eteen? Luulenpa, le täysin tuntemattomia ihmi- että pääsyy nuorten vähäisyyteen siä, omaan kotiinsa. Pelkomme on siinä, että veteraanien koke- osoittautui täysin aiheettomak- mukset näyttäytyvät nykypäivän si, sillä jokainen veteraani, johon Karoliina Pousi tapasi lottatehtävissä rintamalla toi- Pauliina Noranta tapasi lottatehtävissä rintamalla nuoren silmin varsin kaukaiselta saimme yhteyden, toivotti meidät mineen Kirsti Heinosen. toimineen Martta Vuorjoen. ja vieraalta. Olen kuitenkin sitä lämpimästi tervetulleeksi. Moni- mieltä, että vain ymmärtämällä en luokse olisimme saaneet men- että kiitollisuutta veteraaneja me viimeiseen keinoon tarttuen lemalla opin myös sen, ettei kat- mennyttä voi ymmärtää nykyistä nä vierailemaan vaikka heti sa- kohtaan on osoitettava nyt, kun oman terveytensä, hyvinvointin- keruudella tai negatiivisuudel- ja tulevaa. man päivän aikana. Olimme hä- heitä vielä on. Veteraanien tari- sa, jopa henkensä uhalla. la voiteta mitään. On parempi Pidämme nykyisin asioi- keltyneitä siitä, kuinka lämpimän noita on kuunneltava vielä, kun Nämä tapaamiset antoivat suunnata katseensa ja ajatuksen- ta liian itsestään selvinä, emme- ja iloisen vastaanoton saimme jo kertojia on. Aivan liian harvat meille nuoremmille paljon enem- sa hyvään, sillä positiivisella asen- kä aina muista, millaisia uhrauk- puheluiden perusteella. Oli iha- veteraaneista pääsivät omin sil- män kuin osasimme ikinä odot- teella elämässä pääsee paljon pi- sia nykyisen elintasomme eteen naa tuntea itsensä tervetulleeksi, min näkemään tekemänsä työn taakaan. Toivon myös, että tapaa- demmälle. on tehty. En tarkoita tällä aino- mutta ennen kaikkea oli kunnia arvon. Aivan liian harva heistä misten tuoma ilo on ollut molem- Oli hienoa kuulla, miten kii- astaan sota-ajan uhrauksia, vaan päästä viemään presidentin alle- saa tänä päivänä kokea sen, kun minpuolista. Uskallan väittää, tollisina veteraanit muistelivat myös maamme sisukasta jälleen- kirjoittama kunniakirja kunni- juhlimme itsenäisyyttämme 6. että kaikki se ilo ja positiivisuus, jopa omaa nuoruuttaan. Nuo- rakentamista raskaiden sotien jäl- oitetuille sotaveteraaneille. Vie- joulukuuta. Omassa henkilökoh- joka tapaamistemme yhteydes- ruuttaan, jolloin osa heistä oli keen. Silloin jos joskus on tarvit- railujen tarkoitus olikin tällä pie- taisessa arvomaailmassani kärki- sä on välittynyt, on aitoa ja pyy- joutunut jättämään oman kotin- tu sisua ja lujaa uskoa isänmaam- nellä, mutta arvokkaalla eleellä sijoille pääsevät isänmaa ja terve- teetöntä. En ole koskaan koke- sa ja elämää on varjostanut pom- me tulevaisuuteen. Tunsinkin osoittaa se, ettei veteraanien uh- ys. Kumpikaan näistä ei ole ollut nut nuorempien ihmisten koh- mituksen, jopa kuoleman pelko. velvollisuudekseni omalta osalta- rauksia ole unohdettu. veteraaneille itsestäänselviä. He dalla sellaista vieraanvaraisuutta, Kaikesta huolimatta monet pys- ni kiittää veteraaneja ja osoittaa Olimme yhtä mieltä siitä, ovat puolustaneet isänmaatam- jota veteraanien luona vierailles- tyivät aidosti sanomaan, että heil- samme saimme kokea. Kaikesta lä on ollut hyvä elämä. Tämä sai siitä positiivisuudesta, elämän- meidät ymmärtämään sen, kuin- asenteesta ja viisaudesta me nuo- ka paljon meillä on mahdolli- remmat voimme oppia valtavasti suuksia. Mahdollisuuksia nähdä, lisää. kokea ja tuntea. Mahdollisuuk- Päällimmäisenä vierailuis- sia elää normaalia nuoren ihmi- ta jäi mieleen veteraanien kiitol- sen elämää ja kiertää maailmaa. lisuus. Veteraanit, jos ketkä osaa- Ymmärrän nyt olla kiitollisem- vat olla kiitollisia hyvin pienistä, pi siitä, että meidän elämämme meille niin kovin arkisista ja it- on täynnä sellaisia hienoja mah- sestään selvistä asioista. Oli häm- dollisuuksia, joita ei heidän nuo- mästyttävää, kuinka kukaan ta- ruudessaan ollut. Suurta arvos- paamistamme veteraaneista ei tusta minussa herätti se, kuinka ollut millään tavalla katkera, sen kiitollisesti veteraanit osasivat sijaan kiitollinen senkin edestä. kaiken kokemansa jälkeen suh- Eräskin tapaamamme veteraa- tautua elämään. Kaikista tapaa- ni totesi: ”Kesä se tuli sota-aika- mistamme veteraaneista loisti pa- nakin”. Kun on kokenut pahim- lava elämänilo, joka on mielestä- man, osaa nauttia elämän pienistä ni kadehdittavan upea piirre yli iloista. Me, jotka olemme saaneet 90-vuotiaissa ihmisissä. elää ja kasvaa rauhan aikana va- Veteraanit osasivat olla kii- kaassa hyvinvointiyhteiskun- tollisia menneestä ja he osasivat nassa, emme voi edes ymmärtää, olla kiitollisia myös tästä het- miten paljon iloa voi tuoda sota- kestä. Oli todella mukava kuul- aikana saatu kaakao tai sodan jäl- la, että veteraanien palvelut suu- keen tanssitut tanssit. Kuuntele- rimmilta osilta toimivat hyvin ja malla sotaveteraaneja me kaikki että he olivat kiitollisia heille tar- voimme varmasti oppia olemaan jotuista palveluista, kuten kun- kiitollisempia siitä, mitä kaikkea toutuksista ja siivouspalveluis- hyvää meidän elämässämme tänä ta. Kunnianosoituksen lisäksi Henrik Tallgrenia tapaamassa Pauliina Noranta. päivänä on. Veteraaneja kuunte- yksi vierailumme tavoitteista oli- 23

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Ruukki juhli 100-vuotiasta Suomea ja lahjoitti sotaveteraanille uuden katon kin myös muistuttaa veteraaneja ovat maamme rakentaneet. käyttämään heille tarkoitettuja Samalla sisälläni heräsi kui- lmajokinen sotaveteraani Aat- etuuksia. Osa veteraaneista suh- tenkin myös huoli yksinäisten Ito Saranpää sai taloonsa uu- tautui omaan asemaansa varsin vanhojen ihmisten syrjäytymi- den katon. Myös katon asennus vaatimattomasti. Kuitenkin kan- sestä ja unohdetuksi tulemises- kuului Ruukin lahjoitukseen. nustin ja kannustan edelleen jota. Vaikka vierailumme tuotti Lahjoituksella Ruukki osoittaa kaista isänmaatamme puolusta- valtavasti iloa kaikille osapuolil- kiitollisuutta itsenäisyytemme nutta veteraania hyödyntämään le, yksittäinen vierailu ei pidem- säilyttäjille, sodissa palvelleille tarjotut palvelut. Sotaveteraa- män päälle kanna. Onneksemme sotaveteraaneille, joiden edusta- niliitto varmasti myös ottaa mie- monilla oli lähellä ihmisiä ja iso jaksi Aatto Saranpää valikoitui lellään vastaan niin palautetta suku, joka huolehtii. Joukkoon usean ehdokkaan joukosta. Koh- kuin kehitysideoitakin palvelui- kuitenkin mahtui myös heitä, joi- teen valinnassa Ruukkia auttoi den suhteen. den ikä lähenteli sataa vuotta ja Vanhustyön keskusliitto. Huumorintaju ja kyky nau- lähipiiri oli luonnollisestikin ka- Vuonna 1925 syntynyt Aatto raa itselleen ovat auttaneet ve- ventunut, sillä monet läheiset oli- Saranpää asuu edelleen omassa ta- teraaneja selviämään elämässä vat jo menehtyneet. Toivonkin lossaan vaimonsa kanssa. Saran- kaikkine kokemuksineen ja vai- koko sydämestäni, että veteraa- pää palveli 18-vuotiaana jatkoso- keuksineen. Tapaamistemme yh- nit ottaisivat Sotaveteraaniliit- dassa Itä-Karjalassa ilmatorjunta- teydessä kuulemamme letkau- toon yhteyttä mitä vain apua kai- rykmentissä. Aatto Saranpään koti tukset hymyilyttävät meitä var- vatessaan, oli sitten kyse kauppa- on vuonna 1966 puuelementeis- Inkeri ja Aatto Saranpään talossa masti vielä vuosienkin päästä. reissusta tai juttuseurasta. Nyt on tä rakennettu omakotitalo, jonka on uusi katto. Moniin humoristisiin komment- meidän vuoromme toimia isän- Saranpää on itse rakentanut kir- teihin sisältyi kuitenkin oivallus maan asialla. vesmiehen avustuksella. Nyt asen- huhtikuun alussa ja heinäkuussa siitä, että elämää ei kannata ot- Kuten presidentti Niinistö nettava uusi katto korvaa alkupe- saimme tiedon Ruukin lahjoituk- taa liian vakavasti. Elämässä tu- kunniakirjassa totesi, veteraanien räisen teräskaton. Talon jatkeeksi sesta”, Inkeri Saranpää, Aaton vai- lee olla lapsenomaista iloa ja vei- jättämä perinne on tulevien su- myöhemmin rakennetun autoka- mo kertoo. ”Aatto kävi useasti kat- keyttä. Kaikki se hyväntuulisuus kupolvien voimavaraa. Me halu- toksen katto korvattiin myös Ruu- somassa ulkona, miten remontti ja positiivisuus oli niin tarttuvaa, amme pitää sen ajankohtaisena ja kin teräskatteella. edistyy. On käyty istumassa lauta- että jokaisen tapaamisen jälkeen elävänä, sekä välittää sen myös tu- ”Olimme niin otettuja, että kasan päällä ja tikapuillakin”, In- kävelimme suupielet korvissa. levien sukupolvien voimavaraksi. Ruukki halusi lahjoittaa meil- keri paljastaa. kuminat. Katteella on 50 vuoden Nyky-yhteiskunnassamme kai- Veteraanien jättämä perinne kan- le katon. Oikea ilon päivä! Se tuli Ruukin lahjoittama katto on takuu. Ruukki Classic Silence val- vattaisiin rutkasti lisää positiivi- taa yhteiskuntamme myös vaikei- meille täytenä yllätyksenä. Katto- Ruukki Classic Silence, joka vai- mistetaan Ruukin Vimpelin teh- sempaa suhtautumista asioihin. den aikojen läpi. Veteraanit eivät remontin suunnittelu aloitettiin mentaa sateen ropinat ja tuulen taalla. Tästäkin asenteesta voimme ot- jättäneet kaveria, me emme halua taa oppia sotaveteraaneiltamme. jättää veteraania. Tapaamistemme tarkoitus oli osoittaa kunnioitusta ve- Vielä vapaa on ja itsenäinen Sotaveteraanien tapaaminen teraaneja kohtaan, mutta saim- maamme, me kokea vierailumme itsessään Se on sitä vuoksi suuren urheuden. kannattajajäsenten silmin jo ilahduttaneen heitä. Kaupan- Nöyrin mielin Suomen lippuun päällisiksi saimme tästä itse hy- katsokaamme, ämä vuosi on monin ta- Ensimmäisessä tapaamises- Meihin teki vaikutuksen se, vän mielen ja muistoja, joita Kiitos Teidän, se on sinivalkoinen. voin merkityksellinen. sa Helsingin Sotaveteraanipiirin kuinka suurta iloa saimme ve- emme varmasti ikinä unohda. Nyt on Suomen 100-vuo- toiminnanjohtaja Rauno Louk- teraaneille vierailumme kautta Antoisinta oli kuitenkin nähdä se Näiden sanojen myötä halu- Ttisjuhlavuosi; saamme iloita kola kertoi meille projektista ja tuoda. He olivat hyvin kiitolli- ilo ja hyvä mieli, jonka vierailum- amme omalta osaltamme kiittää maamme vapaudesta ja itsenäi- sen toteuttamisesta ja saimme sia ja otettuja saamastaan kunni- me sai aikaan. Vaikka arkielämä jokaista maatamme puolustanut- syydestä. Ajatuksemme käänty- keskustella mieleen tulleista ky- anosoituksesta ja välittämisestä. tuntuu usein kiireiseltä ja stres- ta veteraania siitä, että voimme vät menneeseen sota-aikaan, jol- symyksistä ja ajatuksista. Toinen Vierailumme aikana keskuste- saavalta, tärkeille asioille löytyy tänä vuonna juhlia 100-vuotias- loin sotiemme veteraanit, sekä yhteinen koulutustilaisuus pidet- limme menneistä ajoista; molem- aina aikaa. Vanhojen ihmisten ta Suomea ja haluamme toivottaa miehet että naiset, antoivat pa- tiin syyskuussa ja oli mukava huo- milla henkilöillä sota-ajan ta- luona vierailu ja hetken juttutuo- Teistä jokaiselle oikein hyvää itse- noksensa itsenäisyytemme puo- mata, että vapaaehtoisten määrä pahtumat olivat jääneet eläväs- kio ei meiltä paljon vaadi, mutta näisyyspäivää! lesta. Tunnemmekin tänä päivä- oli moninkertaistunut ja ihmiset ti mieleen. He olivat kumpikin antaa molemmin puolin sitäkin Me kiitämme, emmekä unoh- nä suurta kiitollisuutta. olivat aktiivisia. palvelleet mm. ilmavalvontateh- enemmän. Tarinoiden kertojia da. Tänä samana vuonna, syys- Meillä oli etuoikeus vierail- tävissä. Saimme kuulla vuoden on kuunneltava vielä, kun hei- kuun 29. päivä, Sotaveteraaniliit- la sotaveteraanien luona pyhäin- 1941 tapahtumista nuoren lotan tä on keskuudessamme. Olin ai- to vietti 60-vuotisjuhlavuottaan. päivänä 4. marraskuuta. Olimme näkökulmasta sekä tunnelmis- van häkeltynyt siitä, kuinka pal- Teksti: Karoliina Pousi ja Ajankohtaan liittyen liiton ja jä- heihin ensin puhelinyhteydessä ja ta vastuullisen ilmatorjuntateh- jon hyvää mieltä pieni vierailum- Pauliina Noranta senyhteisöjen edustajat asettivat esittelimme itsemme sekä asiam- tävän toteuttamisessa. Keskuste- me sai aikaan. Samalla ymmärsin Kirjoittajat ovat helsinkiläisiä tavoitteeksi tavata jokaisen rinta- me ja kysyimme, voisimmeko tul- limme myös tästä päivästä ja tu- myös sen, että nyt on meidän ai- oikeustieteen ylioppilaita matunnuksen omaavan veteraa- la tapaamaan heitä. Molemmat levasta. kamme pitää huolta heistä, jotka nin. Helsingissä pääosa veteraa- henkilöt ilahtuivat ja hieman yl- Toinen veteraani kertoi pil- neista tavattiin alueellisissa kah- lättyivätkin puhelusta ja toivotti- ke silmäkulmassaan suunnitte- vitilaisuuksissa, joita järjestettiin vat meidät tervetulleiksi. Soitim- levansa jo omia 100-vuotisjuhli- eri puolilla kaupunkia, osan luo- me tapaamispäivänä ovikelloa in- aan. Vierailumme loppupuolel- na käytiin kotivierailulla. Vie- nostunein, mutta myös hieman la kysyimme heiltä, millaisissa railut olivat myös yksi virallisista jännittynein mielin; tilanne oli tunnelmissa he viettävät Suomen LÄHI- JA PERUSHOITAJIA Suomi 100-vuotistapahtumista. uusi meille kaikille. Vastaanotto 100-vuotispäivää. Toinen heistä TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ Keväällä meille tarjoutui mah- oli hyvin myönteinen ja lämmin. totesi, että elämme tänäkin päi- dollisuus lähteä mukaan toteut- Vierailun alussa luimme tasa- vänä jännittäviä aikoja. Toinen IHMISIÄ HOIDETAAN tamaan veteraanien tapaamisia. vallan presidentti Sauli Niinistön sanoi juhlallisesti, että saamme Koimme vahvaa halua olla mu- ja rouva Jenni Haukion allekir- olla ylpeitä tästä maasta. Veteraa- kana tehtävässä. Joukossamme joittaman kunniakirjan, jossa kii- nien jättämän arvokkaan perin- JA AUTETAAN. on yhä sotaveteraaneja ja nyt olisi tettiin veteraaneja isänmaamme nön vaaliminen on uusien suku- Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä meidän hetkemme toimia ja osoit- puolustamisesta ja jälleenraken- polvien tärkeä tehtävä. ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten taa kiitollisuuttamme. Projekti tamisesta. Hetki oli juhlallinen ja keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän vaikutti mielenkiintoiselta ja saa- mieleenpainuva. Lisäksi veteraanit Jasmin Kurkaa-Kivelä työtään. Lue lisää: www.superliitto.fi vuimme odottavin mielin ensim- saivat Sotaveteraaniliitolta pienen Antti Kivelä mäiseen yhteiseen tapaamiseem- lahjan ja piirin tiedotteen, jonka Kirjoittajat ovat helsinkiläinen me Helsingin Seudun Sotaveteraa- kävimme yhdessä läpi. Tapaami- pariskunta, jotka olivat nipiirin tiloihin. Oli ilo huomata, sen aikana kartoitimme veteraani- kannattajajäseninä mukana että vapaaehtoisia oli eri ikäryh- palvelujen ja -etuisuuksien käyttöä veteraanitapaamisissa. mistä ja erilaisista taustoista. sekä mahdollisia lisätarpeita. 24 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen

Sotaveteraaneja tervehtien ja Siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2018 toivottaen

Enontekiön seurakunta Euran seurakunta

Hangon Hankasalmen Evijärven seurakunta Forssan seurakunta seurakuntayhtymä seurakunta

HARJAVALLAN Heinäveden SEURAKUNTA Hartolan seurakunta seurakunta

Herttoniemen Hyvinkään seurakunta, Hollolan seurakunta seurakunta Helsinki

Iin seurakunta Imatran seurakunta Inarin seurakunta Isojoen seurakunta

Joutsan Jyväskylän seurakunta JANAKKALAN SEURAKUNTA¤ seurakunta

Kangasniemen Kajaanin seurakunta Kallion seurakunta, Kangasalan seurakunta Helsinki seurakunta

Kauniaisten suomalainen Karstulan seurakunta Kauhavan seurakunta Joulun rauhaa seurakunta

Kempeleen seurakunta KERAVAN Kihniön seurakunta SEURAKUNTA

Kiteen seurakunta Kittilän seurakunta Hyvää joulua!www.konnevesi.fi/seurakunta Kuopion ev.lut.seurakunnat Kuortaneen seurakunta Kuusamon seurakunta Kyyjärven seurakunta

Lahden Laihian Kärsämäen seurakunta Laitilan seurakunta seurakuntayhtymä seurakunta

Lapinlahden LAPPAJÄRVEN SEURAKUNTA Lempäälän seurakunta seurakunta www.lappajarvenseurakunta.info 25

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Sotaveteraaneja tervehtien ja Siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2018 toivottaen

Lieksan seurakunta Limingan seurakunta Liperin seurakunta

Malmin seurakunta, Lumijoen seurakunta Luvian seurakunta Helsinki

Muhoksen seurakunta Multian seurakunta Muonion seurakunta Mynämäen seurakunta

Nurmijärven Mäntsälän seurakunta Nakkilan seurakunta seurakunta

Hyvää Joulua ja Siunausta v. 2018 Oulunkylän seurakunta, Orimattilan seurakunta Oriveden seurakunta ja Juupajoen kappeliseurakunta Helsinki

Paavalin seurakunta, Pakilan seurakunta, Helsinki Helsinki Parkanon seurakunta

Pielaveden Pietarsaaren Perhon seurakunta suomalainen Pihtiputaan seurakunta seurakunta seurakunta

Porin Teljän Pomarkun seurakunta seurakunta

PUDASJÄRVEN Posion seurakunta SEURAKUNTA Pyhtään seurakunta

Pyhäjoen seurakunta Ranuan seurakunta Rautjärven seurakunta

Riihimäen seurakunta Roihuvuoren www.riihimaenseurakunta.fi seurakunta, Rovaniemen seurakunta Ruokolahden seurakunta Helsinki

Saarijärven seurakunta, Kannonkosken, Ruoveden seurakunta Siikalatvan Kivijärven ja Pylkönmäen seurakunta kappeliseurakunnat

Sipoon seurakuntayhtymä Sibbo kyrkliga samfällighet Sotkamon seurakunta 26 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotahistoria Kuujärven kohtalokas päivä Kesäkuun 22. päivänä 1944 Kuujärven joensuunlahden jatkuu paremmin yön viileydessä. ka. Naisen vieressä oli kuvassa Kertoipa hän lopuksi vielä rantaa hipova tien kaarre lähitienoineen muodostui traa- Rj.P 1 sotapäiväkirja 22.- sotilaspuvussa juuri sama sotilas, ihastuksestaan Väinö-nimiseen giseksi vetäytyville suomalaisjoukoille. 24.6.44 joka oli kuolleena tyttöjen edessä. suomalaiseen sotilaaseen, joka Tuona päivänä puna-armeijan maataistelukoneet kylvi- Marssin aikana vihollisen vil- Valokuva ja tilanne ruumiiden oli hänelle kirjoittanut kirjan eli vät tuhoaan Mäkrijärven suuntaan matkanneiden kolon- kasta ja marssikolonnille tappioi- kanssa herkistivät työt itkemään pisman eli suomeksi sanottuna nien sekaan. Tappioitta ei selviydytty. Miehiä, hevosia ja ta tuottavaa. Tappiot marssin ai- Kuujärven tiellä. kirjeen ja vielä toisenkin Syvärin kalustoa menetettiin muutaman tunnin aikana Kuujärven kana kahdeksan kaatunutta ja sa- rintaman suunnalta. Väinö oli kuoleman tiellä. man verran haavoittuneita. Yhdellä Kuujärvelle 22.6.1944 siis vapaa-ajallaan käynyt Kuujär- Miestappiot ilmenevät menehtyneiden tiedostosta ja Tiedoston mukaan Rj.P 1:n kentälle jääneellä rajajääkä- vellä, jossa oli tutustunut Zojaan. sotapäiväkirjoista. Paikalliset ihmiset ovat tehneet sodan sotilaita on kaatunut Kuujärven ripataljoona yhden sotilaalla Äiti oli kuitenkin kieltänyt Zojaa pommitusten aikana kahdeksan, on tiedoston mukaan ollut jatkamasta suhdettaan suoma- jälkien siivoamisessa humanitäärisen osuutensa esimer- jotka merkitty kentälle jääneiksi. yksi lapsi. Toisella saman pa- laissotilaaseen. killisesti. Tästä muistutuksena ovat kahden silloisen nuo- Edellä mainittujen yksiköiden taljoonan sotilaalla, joka on Eloisa Zoja Kalinakova on ren muistelut Kuujärven pommituspaikoilla. Sattuman sotapäiväkirjoista selviää pommi- niin ikään jäänyt Kuujärvelle jäänyt tämän kirjoittajalle haas- koskettamana pääsin Kuujärvellä asuvien sodanaikaisten tusten ankaruus Kuujärven tiellä. 22.6.1944, on ollut kaksi lasta. tatteluaarteena mieleen. Hänen nuorten yhteyteen, heidän vieraanvaraisiin koteihinsa Useamman joukko-osaston Yhdellä 14./JR 45 Kuujärven hautaamansa suomalaissotilait- sekä suomalaisten kuolemanpaikoille. Oppaina olivat sotapäiväkirjat osoittavat, että tielle kyseisenä päivänä jää- ten jäänteet lähtisivät mukaan hautaajina toimineet entisen nuoret. Kuujärven tiellä kaatui toista- neellä sotilaalla on ollut yksi kaiketi traktorikaivurilla, kos- kymmentä miestä. Ainakin yksi lapsi. ka puiden rungot lienevät vielä- Muutama poiminta 14./JR 45 sotapäiväkirjan lotta haavoittui vaikeasti samois- Tytöt olivat panneet kaikki kin hautojen päällä. Nykyisillä sotapäiväkirjoista 21.6.1944 sa pommituksissa. taskuissa olleet dokumentit tehokkailla metallinilmaisimilla 8./ JR 45 sotapäiväkirja Lukemattomat eri yksiköt Pommitusten tuhoista pai- takaisin ennen hautaamista. sotilaiden asusteiden metallina- 22.6.1944 liikkuivat tiiviinä virtana Kuu- kallisasukkaiden pienimuotoiset Haudan syvyydeksi Zoja arvioi pit paljastavat hautapaikan. Komppania koottiin Uslan- järven tietä. Vihollisen ilmatoi- haastattelut täydentävät Kuujär- noin puoli metriä. Kummankin gan ja Kuujärven välillä, ja mars- minta vilkastuu. Tien suunta on ventien mustaa päivää. haudan kohdalle oli tullut Nikolai Vdovinovin si jatkui tavoitteena Mäkrijärvi. valtavien pölypilvien peittämänä. Tuon pahan päivän muistoja pieni ”mäki”. hautaamat suomalaiset Ryssän lentotoiminta oli koko Kello 13.00 vihollisen maa- kyselin Kuujärvellä 1990-luvun Erikoista noilla sotilailla oli vie- Elokuun lopulla 1994 menin päivän erittäin kiivasta. Pommi- taistelukoneet aloittavat hyök- alkupuolella yksin, mutta myö- lä se, että kummankin taskussa Kuujärvelle Petroskoissa ilmes- tuksissa kaatui sotamies Heikki käyksensä. hemmin myös sodassa tykistön oli paperiin kääritty ampulli, tyneen suomenkielisen sanoma- Kervinen samaan paikkaan hoi- Korp. Pietilä ja Havania haa- upseerina toimineen Aarno Les- joka sisälsi nestettä. Paperissa lehden artikkelin luettuani. Ar- tamansa hevosen kanssa. voittuvat. Sotamies Ovaska kaa- kisen kanssa. Hän pääsi omakoh- oli kolme sanaa, joista yksi tikkelissa oli haastateltu kahta Lisäksi haavoittui sotamies tui. Yksi hevonen kaatui. taisesti haastattelemaan aiemmin saattoi olla sotilaan sukunimi. Kuujärvellä asuvaa miestä, jotka Pentti Luortti ja yksi hevonen Vihollisen ilmahyökkäykset löytämääni Zoja Kalinakovaa, Tytöt eivät uskaltaneet juoda olivat nuorina poikina haudan- kaatui. Kuormien mukana jäi toistuvat 10 minuutin väliajoin sodanaikaista Kuujärven tyttöä. ampullin sisältöä, vaikka asia neet suomalaisten sotilaitten ruu- muun muassa kaksi konekivääriä yön hämärtymiseen asti. oli heitä kiinnostanut. Nesteet miita Kuujärvellä kesällä 1944. ja kaksi telttaa. 22.6.1944 kello 01.00 marssi Kaksi tyttöä hautaajina Zoja ajatteli olleen miehillä Kuujärveltä löysin pienen ky- Vihollissotilaitten ruumiit kylän vangiksi joutumisen varalta. selyn jälkeen Nikolai Vdovino- raitin viereltä oli haudattava heti Pikainen myrkkytilkan nautti- vin. Hän oli toinen lehtiartikke- sodan loitotessa länteen. Mustu- minen olisi estänyt täpärässä lin osoittamista miehistä. mattomat vainajat olivat miellyt- tilanteessa vihollisen käsiin Nikolai johdatteli useammalle jäämisen elävänä. Nuo tipat tävämpiä käsitellä kuin paksuik- oli pantu ruumiiden mukana kohteelle, missä hän oli siivonnut si paisuneet. Koottiin kahden hautaan kuten kivääritkin. sodan jälkiä. Ensin mentiin auto- henkilön ryhmiä. Nuoret, teini- tallin sijaintipaikalle. ikäiset sopivat mainiosti voimi- Arvoitukseksi jäi, mitä am- Kesäkuun lopussa 1944 jo- ensa puolesta kaivamaan ja vetä- pulleja suomalaissotilailla ensuunlahdesta hieman länteen oli mukanaan sodan tuossa mään ruumiit kaatumispaikoilla vaiheessa? maantien pohjoispuolella oli suo- maatumaan. Nuo muistot vuo- malaisten käytössä ollut autotalli. sikymmenten myötä eivät him- Tuon autotallin penkillä oli mentyneet, vaan päinvastoin voi- Neljän suomalaisen tuolloin yhden suomalaissotilaan mistuivat hautaajina toimineiden hautapaikka ruumis, jonka hautaamiseen toi- mielissä. Niin Zoja Kalinakoval- Zoja osoitti tuosta kahden soti- sen pojan kanssa Nikolai osallis- lakin. laan hautapaikasta muutaman tui. kymmenen metrin päästä toisen Ruumis oli sotilaan vaatteis- Toinen haudatuista oli isä hautapaikka-alueen, johon hän sa ilman asetta. Ruumiin pojat Zoja vei meidät pienen matkan oli tuolloin haudannut neljän hautasivat aivan tuon autotallin päähän Kuujärven taajamasta suomalaisen ruumiit. seinän viereen hiekkaperäiseen maantien mutkaan, jossa hän ker- Nuokin haudatut olivat olleet maahan. toi hautaajana toimimisestaan. täysissä pukineissa, mutta ilman Ampumahaavoja hautaajat ei- Oli kesäinen päivä heti pom- aseita. Erikoista oli myös näitten vät nähneet ruumiissa, jonka suo- mituspäivän jälkeen, kun hän kuolleiden kohdalla se, että ver- malaiset olivat nostaneet katon meni tyttökaverinsa kanssa lapio ta tai mitään ulkoisia vammoja ei alle. Ehkä ankarien pommitus- mukanaan hautaamaan suoma- kenessäkään näkynyt. Kaatuneit- ten takia kaatunut oli pitänyt jät- laisten ruumiita aivan tien vierel- ten taskut tutkittuaan tytöt oli- tää penkille. le. vat haudanneet nuo neljä samana Miltei joensuunlahden peru- Ensimmäinen Zojan osoitta- päivänä. kan kohdalla maantiestä etelään ma kohde oli aivan maantien pen- Nuorten tyttöjen tekemänä olevan aukion laitamaan Nikolai kalla. Siihen he olivat haudanneet kuuden suomalaisen hautaami- oli kaverinsa kanssa haudannut kaksi suomalaista. Kummallakin nen yhden päivän aikana ei ollut yhden suomalaissotilaan. Poik- Kuvassa on Nadja ja hänen vävynsä. Kävimme Nadjan kanssa 1996 ja oli kivääri vierellä. Mitään ulkoi- mikään vaatimaton suoritus. keavaa oli tuon ruumiin kohdal- 1997 Kiimuselän kylän tuntumassa hänen suostuttuaan retkeen. Nadja sia vammoja ei ollut kummassa- Neljän sotilaan hautapaikalla la se, ettei sillä ollut lainkaan jal- muisteli paikkaa, johon hän nuoruudessaan evakkomatkalta palattu- kaan. Ei myöskään verta. Tuota oli haastatteluretken aikaan suu- koja. Ruumis oli lentänyt useita aan hautasi kaksi suomen sotilasta ja yhden lotan keväällä 1945. Lot- kummallisuutta kumpikin tyt- ri kasa paksuja lähes täysimittai- kymmeniä metrejä paikasta, jossa ta oli pantu keskelle. Hautapaikalle oli ladottu pienet kivet merkiksi. tö oli ihmetellyt. Reppuja ei ollut sia haaparunkoja. Tuokin hauta- oli suuri pommin kuoppa. Pom- Hautaaja oli varma, että suomalaisilta oli kiireen takia jäänyt hautaa- ruumiiden selässä eikä vierellä. paikka-alue on aivan maantien mi oli vienyt sotilaalta jalat reisis- mispaikalle nuo kolme ruumista laskematta hautaan. Kiväärit olivat hänen mieles- vieressä. tä alkaen. Ylävartalon yllä olivat Onko sellaista veteraania enää elossa, joka muistaisi Kiimuselän tään venäläismalliset. Zojan kerronta Aunuksen asusteet normaalisti. Kenttäsairaalan luo jääneet ruumiit? Monta monttua on Nadjan koti- Kummankin taskut tytöt oli- murteella oli ilmeikästä ja nau- Pommikuopan luona oli kak- kylän, Kiimuselän metsissä, siellä on myös Mirja Koskimiehen maalli- vat tarkastaneet. Toisen sotilaan tinnollista kuunneltavaa. Hau- si ruumista sekä hevosen ruho ja set jäänteet. rintataskussa oli valokuva, mis- taamistilanteen hän kuvaili ole- pahoin hajonneet kärryt. Näiden Nadja, nyt jo edesmennyt nainen, eli vuosikymmeniä Tuuloksessa. sä nuorella naisella oli sylissään van vielä kymmenien vuosien jäl- kahden sotilaan ruumiit oli hau- Suomalaisten hautapaikasta hän ei uskaltanut puhua kylillä. muutaman vuoden ikäinen poi- keenkin silmissään kuin eilisen. dattu aivan pommikuopan luo. 27

60 vuotta Veteraania ei jätetä

vajaryhmälle, joka kaivoi noiden Suomessa voi elää vielä Syvärin suunnalta vetäytyneitä veteraaneja, kolmen jäänteet pois. Nuo kolme jotka Kuujärven kauniissa maisemassa kokivat elämänsä ankarimmat kaatunutta miestä olivat kuulu- pommitukset kesällä 1944. He ehkä tietävät, menehtyikö heidän neet Er. P 21:een. aseveljiään pelkästään paineen vaikutuksesta? Muut Nikolain kaverin- On lohdullista tietää, että pommituksissa tuolloin menehtyneiden sa kanssa hautaamat Kuujärven ruumiit ovat saaneet kunniallisen kohtelun. Myöhempinä aikoina pommitusten uhrit ovat jääntei- löytyneiden sodassa kuolleiden jäänteiden käsittely on ollut monen nä juuri niissä paikoissa, mihin kirjavaa Karjalan Tasavallassa. silloiset nuoret 15-vuotiaat pojat kaivoivat haudat. Nikolai on var- Kuujärven karsikkopuut voisivat kertoa paljon enemmän sodan ma, ettei hautapaikkoja ole sodan tuskasta, mitä edellä on mainittu. Lotta Mirja Koskimies haavoittui tuona kauheana päivänä Kuujärvellä. Hän menehtyi kahta päivää jälkeen avattu. Hän on elänyt myöhemmin Kiimuselän kylän laitamassa, jossa hänen hautansakin koko elämänsä Kuujärvellä. Kä- on tiettävästi. vin myöhemmin kaksi kertaa Ni- kolain luona kylässä. Keskuste- Käytin Kiimuselässä asuneen vanhan naisen kahtena kesänä osoit- lut sujuivat hyvin, koska hän pu- tamassa kolmen suomalaisen hautapaikkaa. Tuo karjalaisnainen hui aunukselaista karjalaa. Niin, oli keväällä 1945 haudannut suureen monttuun kaverinaan olleen naisen kanssa kolmen suomalaisen ruumiit. Keskimmäiseksi he olivat se tehokas metallinilmaisin voisi panneet lotan ruumiin, jolta toinen hautaajista oli vetänyt pitkät Kuvassa on Kuujärvellä sodan aikana asunut Zoja Kalinakova, eläkkeel- paljastaa Nikolain osoittamista sukat omaan käyttöönsä. Sukkia vedettäessä olivat jalkaterien luut lä 1990-luvulla ollut opettaja. Hän oli haudannut tyttökaverinsa kans- paikoista suomalaisten jäänteet. varisseet hautapaikan pohjalle. sa tekstissä mainitsemani sotilaan, jolla oli ollut taskussa kuva lapsesta ja naisesta. Tuo hautapaikka on ilmeisesti nyt laajentuneen maantien Sotilas, joka tiesi kuolevansa 8D:n lotta Mirja Koskimies oli Kuujärven ankarien pommitusten aika- alla. Kuvassa näkyy Kuujärveä hautapaikan taustalla. Samalle alueelle karjalaistalon eteiseen na haavoittunut pahoin. Hänet oli kuljetettu Kiimuselän kenttäsairaa- laan, missä hän oli kuollut tiedoston mukaan 24.6.1944. tien oheen hän oli haudannut neljä suomalaista, jotka olivat olleet il- Jokiselässä tekemässäni haastat- man ulkoisia vammoja. telussa yksi kylän mies kertoi suo- Tuo Kiimuselässä ollut 26.KS on sotapäiväkirjan tietojen perusteella malaissotilaan kuolemisesta hei- lähtenyt nopeasti taaemmaksi. Kiireessä oli ilmeisesti nuo ruumiit Nikolain kaverina ollut poika oli Kaatuneet olivat olleet tien lai- dän talossaan kesällä 1944. Oli viety montun laidalle, johon olivat jääneet kesäksi ja seuraavaksi tal- ottanut toiselta ruumiilta tasku- dassa. Oliko puna-armeijan len- ilta, kun sotilas tuli haavoittunee- veksi. Siellä pommikuoppien kätköissä on lotta Koskimieskin kahden soturin kera. Mitä voisikaan tapahtua tehokkaan metallinilmaisimen kellon muistoksi hautaustilaisuu- täjä saanut maataistelukoneensa na ja arveli kuolevansa yön aika- avulla? dessa. konekiväärisuihkun tai pommin na. Oliko haavoittunut yksi Kuu- Nuo kolme miestä olivat kai- osumaan surmaksi suomalaisille, järven tien uhreista? keti tulleet hevosen kanssa sivu- ilmeisesti. Sotilas oli kertonut perhees- Entä hautasivatko suomalai- tehtävää inhimillisenä velvolli- tietä suoraan etelästä maantielle tään Suomessa. Ruumiinsa hän set itse ketään Kuujärvelle? Kyllä. suutenaan sodan uhreja kohtaan. päin, mutta jääneet pommin uh- Juuri tuosta hautapaikasta olin lu- oli pyytänyt hautaamaan kunni- Erillispataljoona 18:n sotapäivä- Nöyryyttä ja aitoutta sisältä- reiksi maantien tuntumassa. kenut Petroskoin sanomalehdestä. allisesti. kirjassa on merkintä, ketkä kaksi neitä hetkiä tuli koettua Kuujär- Vielä menimme joensuunlah- Aamulla talonväki oli toden- aseveljeään he hautasivat Kuujär- ven tiellä Nikolain seurassa. desta Mäkrijärven suuntaan joh- Nikolai oli aiemmin kesällä nut eteisessä levänneen sotilaan ven metsämaisemaan tuona koh- tavaa maantietä muutaman kilo- avannut osittain hautapaikkaa, kuolleeksi. talokkaana päivänä. Teksti ja kuvat: Ismo Mikkonen metrin, missä Nikolai oli kaverinsa josta oli siirtänyt esille tulleita Kertoja osoitti niityn, johon Kuujärvellä koko ikänsä asu- Kirjoittaja on vapaaehtoinen kanssa haudannut kolmen suoma- jäänteitä läheiseen kätköön. hän oli kaverinsa kanssa vetänyt nut Nikolai Vdovinov piti suo- etsijä Savonlinnasta laisen ruumiit aivan tien oheen. Aikanaan olin oppaana kai- ruumiin haudattavaksi. malaisten ruumiiden hautaamis-

Sotaveteraaneja tervehtien ja Siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2018 toivottaen

Suomussalmen Sääksmäen Sulkavan seurakunta Sysmän seurakunta seurakunta seurakunta

Tampereen Tammelan seurakunta Tervolan seurakunta ev.lut.seurakuntayhtymä

Tohmajärven Toholammin seurakunta seurakunta

Turun ja Kaarinan Tyrnävän seurakunta seurakuntayhtymä

Rauhallista joulua ja siunausta vuodelle 20186 Vimpelin seurakunta Vähänkyrön seurakunta Ähtärin seurakunta

Äänekosken seurakunta 28 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotahistoria

Petroskoista Suomen kautta Valtoihin Irene Janhosen mutkikas kotimatka Suomen ja Neuvostoliiton sodan päättyessä suomalaiset lään, ja tyttäret joutuivat raken- tietoa lentokentistä, tehtaista ja auttoivat palveluksessaan olleita rajan yli Ruotsiin. Tun- tamaan lentokenttää. Saksalais- varastoista sekä joukkojen vah- netussa amerikansuomalaisen Kerttu Nuortevan tapauk- ten tunkeutuessa kohti itää perhe vuuksista, aseistuksesta ja sijoi- sessa on suhtauduttu epäuskoisesti tietoon, että tälle oli siirrettiin Belozerskiin. Helmi- tuksista. tarjottu tilaisuutta paeta Suomesta. Tosiasiassa ainakin kuussa 1942 he saivat luvan pa- Kouluun mennessä Irene oli osalle näistä järjestyi Ruotsissa Yhdysvaltain passi. Yksi lata Karjalan Sorokkaan (Belo- saanut käyttöönsä nimen Irina näistä elämän heittelemistä oli Amerikoissa syntynyt morsk). Siellä isä ja äiti kuolivat Nikolajevna Petrova, mutta nyt Irene Janhonen. kuukauden kuluessa sydänkohta- hänelle opetettiin ”legenda” (va- ukseen, ja Irenen sisarkin sairas- le-elämäkerta) Liisa Johanssonin une Irene Janhonen oli len kääntäjää ei syyskuussa 1941 teli kesään saakka. nimellä. Kemissä 1916 syntynyt syntynyt 1920 Detroitis- enää tarvittu. Suomalaiset joukot Toinen värväysyritys seura- Johansson oli kuulunut herra Sa- sa Yhdysvalloissa Vaasan lähestyivät kaupunkia. si Sorokassa maaliskuussa 1942. linin ystäväpiiriin, joten tarkka Aläänin Keuruulta lähteneen Ni- Irene kutsuttiin puolueen pääma- tieto tämän elämästä, perhees- kolai Janhosen perheeseen. Jan- Värväreitä liikkeellä jaan, ja partisaanikoulun johtaja, tä ja asuinympäristöstä oli saata- hosen perhe – isä, äiti ja kaksi ty- Tammikuussa 1940, talvisodan everstiluutnantti Vasiljevski hou- vissa. Suomen vastavakoilun mu- tärtä – lähti 1932 matkaan Kar- aikana, Petroskoihin komsomo- kutteli häntä armeijaan tulkiksi. kaan Salin oli oikealta nimeltään Sorokan partisaanikoulun joh- jalan tasavaltaa rakentamaan: lin rakennukseen ilmestyi Lenin- Englannin ja suomen taitajia tar- Arvo Viitanen. Hän oli ollut No- taja, everstiluutnantti Vasiljevski Atlantin yli Göteborgin, Tukhol- gradin ”vakoilukoulusta” luut- vittiin kipeästi. Kesäkuussa 1942 kian kauppalanhallituksen jä- oli nimellä Ivan Bevz saavuttanut man, ja Leningradin kautta Pet- nantti Lipski. Hän yritti värvätä Vasiljevski taivutteli molemmat sen. Irenen (koodinimi ”Alma”) Helsingissä 1940 tietynlaista mai- roskoihin. Ireneä koulutettavaksi Suomeen sisarukset koulutettaviksi parti- oli pidettävä yhteyttä Moskovas- netta, kun hänen vakoilutoimin- Irene kävi Petroskoissa suo- lähettämistä varten. Vastaus oli saaniyksikköjen käyttöön. Sisko sa Sokolnikin puistossa sijainnee- taansa oli seurattu. Mika Waltarin menkielistä koulua, kunnes se kuitenkin torjuva. Tämän mieli- kuitenkin hylättiin tarkastukses- seen radioasemaan (vastaanotta- teos Neuvostovakoilun varjossa 1937 muiden vastaavien lailla aloja kuvastaa se, että hän päätti sa näön heikkouden takia, ja Ire- jan koodinimi ”Urho”). vaikeutti hänen tulevaa käyttä- suljettiin. Hän saattoi opintien- käydä Yhdysvaltain lähetystössä nekin sai kuulla, että hänet lähe- mistään Suomessa. sä päätökseen 1938 venäjänkie- päästyään heinäkuussa 1940 ur- tettäisiinkin ”toiseen kouluun”. Kaksoisagentiksi lisessä koulussa. Saadakseen työ- heilutapahtumaan Moskovaan. Hän saapui Moskovaan vasta ”Salin” ja ”Johansson” pudotet- ”Kaarina” lähti Helsingis- paikan hän otti samana vuonna Karjalan neuvostotasavallan ur- 20.7.1942 kuukauden kiertomat- tiin tavaratorpedoineen laskuvar- sä marraskuussa 1944 ja ylitti Neuvostoliiton passin. Siitä pitä- heiludelegaatiota valvottiin kui- kan jälkeen. Muurmannin rata joilla 8.9.1943 vähän ennen puol- Ruotsin rajan Torniosta Haapa- en Irene työskenteli sihteerinä ja tenkin koko ajan tiukasti. oli poikki Karjalassa. ta yötä Ikaalisten Susinevalle. rantaan. Siellä hän ilmoittautui kielenkääntäjänä Kaupan kan- Janhosen perhe evakuoitiin Heidät havaitsi 13-vuotias poika, pakolaiseksi, ja kuulustelujen ja sankomissariaatin palveluksessa syyskuussa 1941 Petroskoista Vo- Taas koulun penkillä ja Irene katsoi parhaaksi antautua noin kuukauden odottelun jäl- Petroskoissa, kunnes suomenkie- logdan alueen Andomagoran ky- Moskovassa Irenen otti vastaan poliisille. Sen sijaan Viitanen am- keen tuli tieto, että Ruotsin pako- ”Vakoilukoulun” keskushallin- muttiin 10.9., kun hän teki van- laiskomissio oli hyväksynyt hänet nossa (Gogolin bulevardi 6, lä- gittaessa vastarintaa. pakolaiseksi. Hän sai luvan mat- hellä Yleisesikunnan nykyistäkin Valvontaosaston Tampereen kustaa Härnösandiin. Kirjoitet- rakennuskompleksia) everstiluut- henkilökunnan perusteellisen tuaan tammikuussa Tukholmaan nantti Ivan Zenkovitsh. Tämä kuulustelun jälkeen Irene pan- Yhdysvaltain lähetystöön hän sai oli ilmeisesti kyvykäs mies, sillä tiin toimimaan kaksoisagentti- Detroitista syntymätodistuksen hän oli toukokuussa 1945 eversti- na. Radiolähetin koottiin Hotelli ja anoi rekisteröimistä Yhdysval- nä Reimsissä kenraalimajuri Ivan Emmauksen 5. kerrokseen. Näin tain kansalaiseksi. Susloparovin tulkkina ottamassa Moskovaan lähetettiin suurel- Synnyinmaansa edustajille Ire- vastaan saksalaisten antautumi- ta osalta tekaistua informaatio- ne saattoi kertoa Neuvostoliiton sen. ta 20.9.1943-27.2.1944, kunnes asioista ja kominternin toimin- ”Yleisesikunnan keskuskou- Moskova katkaisi yhteyden. Suo- nan peitellystä jatkamisesta. Mm. lu komentajien valmentamisek- malaisten toimittaman tiedon hän tiesi, että syyskuussa 1942 si” oli hajasijoituksessa Mosko- heikkous oli siis havaittu. Yhdysvaltoihin nuorisokongres- van lähistöllä, ja Irene vietiin elo- Helmikuun lopussa 1944 Ire- siin lähetetyssä valtuuskunnas- kuun alussa 1942 ”Kielitieteen ne siirrettiin Päämajan Radiopa- sa oli vakoilukoulussa koulutettu akateemiseen taloon”, joka sijait- taljoonan kirjoihin Helsinkiin. edustaja Leningradin yliopiston si noin 25 km päässä Moskovasta Hän avusti venäläisten koodien historian tiedekunnasta. Suomen Gorkiin menevän radan varressa. ja sifferien käsittelyssä. Esimies asioista amerikkalaiset eivät näy- Opettajina koulussa oli kokeneita oli luutnantti J.I. Kallioinen, joka tä olleen kiinnostuneita. Sieltä- tiedusteluasiantuntijoita ja joita- oli asema 12:n päällikkö. Tämän hän tietoa saatiin muutenkin. kin edellisiltä kursseilta ohjaajiksi Kuusisaareen keskittyneen toi- Kuten muissa vastaavissa ta- jätettyjä. Suomen oloista luennoi minnan kuuluisin toimialue oli pauksissa Irenellekin toimitet- majuri Ivan Vasiljevitsh Vasiljev juuri virheellisen tiedon lähettä- tiin Yhdysvaltain passi. Pitkä, 12 (oikealta nimeltään Konstantin minen desanttiradioilla. vuoden matka Neuvosto-Karja- Aleksandrovitsh Ribatshenko), laa tukemaan oli palaamassa al- joka oli työskennellyt Helsingissä Yhdysvallat huolehtii kupisteeseensä. lähetystössä. omistaan Välirauhan solmimisen jälkeen Ohto Manninen Tehtävä Nokialla Ireneltä loppuivat työt. Valvonta- Sotahistorian professori emer. Kurssi, johon sisältyi runsaasti komission saapuessa hänelle tar- radion käytön teoriaa ja harjoit- jottiin mahdollisuutta poistua Lähde: telua, kesti huhtikuuhun 1943. Suomesta, koska hän oli osallis- Kirjoittajan teksti ”Moskovasta Sitten Ireneä ryhdyttiin valmistunut toimintaan Neuvostoliit- Suomen kautta Valtoihin”. Sotilas- telemaan Suomen matkaan ja toa vastaan. Hän tarttui tilaisuu- aikakauslehti 12/2007 ja sen pe- heinäkuussa 1943 hänet siirret- teen ja sai suomalaisilta passin, ruslähteet Yhdysvaltain kansallis- tiin Moskovaan. Hänen tuli läh- joka todisti hänen olevan amerik- arkistossa. teä yhdessä ”herra Salinin” kanssa kalainen nimeltä Kaarina Kokko. Toisen amerikansuomalaisen Kerttu Nuortevan (Irja Niemi) omaelämä- Suomeen. Tämän oli organisoita- Nimi oli jo neljäs hieman yli kah- kerran neuvostokasvattia esittävä kansikuva. va verkosto, jonka tuli hankkia den vuoden kuluessa

Saanio&Riekkola Oy Cont-Service Oy/Ab Arkkitehtitoimisto Arknova Oy Helsinki Helsinki Helsinki www.sroy.fi 29

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Stalingradin Joulumadonna

Tietokirjailija Paavo kortti alkoi erityisesti kiinnostaa. Linnoituksen Madonna nansa venäläisen koulun kartan Frimanilla on hallussaan Sen historia osoittautuikin hy- Motissa olevan 16. Panssaridivi- taakse, muuta paperia kun ei ol- Stalingradin taistelu oli toi- vin erikoiseksi, jopa järkyttäväk- sioonan pappina toimiva lääkä- lut enää saatavilla. sen maailmansodan käänne- harvinainen joulukortti, jo- kohtia ja yksi ihmiskunnan si, Friman toteaa. ri Kurt Reuber piirsi jouluksi Kuva esittää lastaan suojelevaa ka tunnetaan Stalingradin verisimmistä taisteluista. madonnana. Kortin hän Postikortin tarina alkaa Ve- 1942 korsunsa seinälle piirroksen äitiä ja siihen on liitettynä sanat: Taisteluissa oli osallisena oli ostanut käydessään joi- näjältä Saksan 6. Armeijan jou- ”Linnoituksen Madonna”, joka ”Valo, elämä ja rakkaus” (Licht, noin viisi miljoonaa sotilasta. takin vuosia sitten Keisari tuessa maailman sotahistoriaa- nykyisin tunnetaan Frimanin Leben, Liebe), jotka juontavat Jo- kin ajatellen kuuluun Stalingra- muistokirkosta ostamana Stalin- hanneksen evankeliumiin ja viit- NKVD:n vankileirejä johti Wilhelmin muistokirkossa diktaattorin ottein itse Josif Berliinissä. din mottiin. Motissa oli lähes gradin Madonnana. Se tunne- taavat myös Vapahtajan syntymi- 250 000 saksalaista ja tämän li- taan joissakin yhteyksissä myös seen. Stalin. NKVD:stä voidaan to- – Ostin kirkon myymälästä muu- säksi siviilejä, joiden määrää ei Vankien Madonnana. Kurt Reu- – Piirroksen ansiosta korsusta deta, että se nousi valtioksi tamia postikortteja, joista yksi tiedä kukaan. ber piirsi hiilipohjaisen madon- tuli lähes pyhä paikka ja saarrok- valtion sisällä ja sen lonkerot sissa olevien, nälässä ja taudeissa ulottuivat syvälle yhteiskun- nääntyvien saksalaisten sotilai- taan koskien kaikkia elämän- den joulukirkko. Siellä kaikuvaa alueita. Stalin käytti NKVD:tä joululaulua Stille Nacht, heilige terrorin työvälineenä ja se Nach (Jouluyö – juhlayö) säesti teloitti ja vei Gulag-vankilei- venäläisten tykkituli ja pommi- reille miljoonia ihmisiä. tukset, Friman kertoo. Ennen Stalingradia Kurt Reu- 21.1.1944 Tatarstanin tasavallas- ber oli toiminut muun muassa Venäjällä, NKVD:n vankileiri sa lääkärinä Kreikan sairaaloissa numero 97:ssä Jelabugan kaupun- ja lääkintäjunissa. Hän haavoit- gissa 38-vuotiaana. Ennen kuole- tui ja lähetettiin toipumaan ko- maansa Reuber ennätti piirtää timaahansa ja toivuttuaan rinta- uuden joulumadonnan. malääkäriksi Venäjälle vuonna – Tämä valon, elämän ja rak- 1941. kauden uusi madonna jäi piikki- lankojen taakse vankileirille loh- Stalingradin madonna dutukseksi sotilaille, joista vain Kun Stalingradissa (nyk. Volgo- muutama tuhat pääsi palaamaan grad) motissa olevan 16. Panssa- kotimaahansa Saksaan vuonna riprikaatin pataljoonankomenta- 1955, Paavo Friman toteaa. ja sairastui vaikeasti, hän sai luvan Sotilaslääkäri Kurt Reuber mennä motista lähtevään lento- haudattiin nimettömänä vanki- koneeseen. Samalla Kurt Reuber leirin yhteishautaan, syvään maa- pyysi komentajaa viemään piirtä- kuoppaan ilman ristiä. Hänelle mänsä madonnankuvan Saksaan. on kuitenkin pystytettynä muis- – Komentaja ottikin kuvan tokivi Langeoogin saaren hau- mukaansa ja siksi alkuperäisen tausmaalle Itä-Friisiin Saksaan. Stalingradin Madonnan näkivät Reuberin piirtämä Stalingra- Stalingradin Madonnasta on tehty lukuisia veistoksia Stalingradin Madonna -hiilipiirroksen teki saksa- useat henkilöt Keisari Wilhel- din Madonna on hyvin arvostet- muun muussa kirkkoihin. lainen pappi ja lääkintäupseeri Kurt Reuben puna- min muistokirkossa Berliinissä, tu Saksassa ja siitä on tehty myös armeijan piirittämässä Stalingradissa jouluna 1942. jossa se oli vuosia säilytettävänä, veistoksia. Alkuperäistä, venäläisen kartan kääntöpuolelle piir- Friman kertoo. rettyä kuvaa säilytetään Dresdenin sotahistorialli- Madonna-kortin piirtäjän ja Tarja Lappalainen sessa museossa. luojan kohtalona oli menehtyä Hämeenlinnalainen toimittaja

Sotaorvon muistelua jatkosodan ajalta Asevelitalot

alvi- ja jatkosodan sekä sotaorpoa. Vuonna 1940 perus- sodan aikana talkootyönä Kar- postin palvelutyöhön opastavan Asevelitalomme kököttää siellä Lapin sodan seuraukse- tetun Suomen Aseveljien Liiton jalaan 15 000 asevelitaloa. Kesäl- kurssin. Tarkoitus oli, että äidis- yhä paikallaan. Talo on ränsisty- na Suomessa kaatui ja ka- organisoimana aloitettiin jatko- lä 1944 synnyinpitäjässäni Laa- tä olisi tullut kylän postinhoita- nyt pahoin vuosikymmenten saa- Ttosi kaikkiaan n. 90 000 miestä. sodan aikana rakentamaan ns. tokan rantapitäjässä Salmissa oli ja. Kohtalo määräsi toisin. Kesä- tossa ja ulkoasu on muuttunut. Sotaleskeksi jäi n. 30 000 naista asevelitaloja sotaleskille. Sotilaat valmiina 33 asevelitaloa ja raken- kuun 9. päivänä 1944 Neuvosto- Venäläiset talonvaltaajat ovat ja heidän huomaansa n. 55 000 rakensivat välirauhan ja jatko- teilla 17 taloa, joista yksi oli mei- liitto aloitti rajun hyökkäyksen laittaneet rakennukseen vuori- dän asevelitalo. Karjalan Kannaksella. Kesäkuun laudoituksen ja peltikatteen. Li- Isäni kaatui talvisodassa Tol- lopulla suomalaiset aloittivat säksi talon seinustalle on kyhätty vajärvellä joulukuussa 1939. Äiti saarrostusuhan vuoksi peräänty- rumia varastohökkeleitä. Taloa jäi 26-vuotiaana leskeksi kolmen misen Petroskoista ja Aunukses- pidetään ilmeisesti kesäasuntona. pienen lapsen kanssa. ta. Arvoitukseksi jää, millainen Samaan aikaan valmistui so- olisi ollut perheemme elämänta- Meidän asevelitalomme tilaiden talkootyönä rakentama rina, jos olisimme saaneet jäädä Keväällä 1944 Salmin pitäjän pieni asevelitalomme. Muutto asumaan asevelitalossamme. Käsnäselän kylään saapui ryhmä uuteen kotiin jäi kuitenkin haa- sotilaita ryhtyen rakentamaan veeksi. Petroskoista vauhdilla ve- Teksti: Pertti Marttinen orvoksi jääneelle perheellemme täytyvät joukot lähestyivät Käs- Muhoksen Sotaveteraanit ry:n asevelitaloa isovanhempien lah- näselkää kesäkuun lopulla. Ky- puheenjohtaja joittamalle tontille. Talo tai pa- län väki piti evakuoida kiireellä. Kuva: Harri Hänninen remminkin mökki oli kaksi pien- Karjalaisten elinikäinen evakko- tä huonetta käsittävä hirsiraken- matka alkoi. Sinne jäi uusi koti, nus, jossa oli pärekatto. Seinillä jossa emme ehtineet asua päivää- oli kaksinkertaiset pienet ikku- kään. nat. Väliseinään sotilaat tekivät luukun postipalvelua varten. Äiti Talon ”uusi” elämä osallistui sotaleskille järjestet- Olen käynyt Salmin pitäjän Käs- Asevelitalomme Käsnäselässä kesällä 2016 tyyn koulutukseen. Hän kävi näselän kylässä lukuisia kertoja. 30 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotahistoria Saksan malli Yleisradion pohjana Tiet erkanivat ohjelmapolitiikassa 30-luvulla

Saksalla oli merkittävä vaikutus sekä Suomen sotilasviestinnän, että yleisradiotoi- lä kuitenkin uusi tiedotusväline ta perittävillä kuuntelulupamak- minnan kehittymiseen itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä. Voidaan jopa sanoa, – radio – otettiin yleensä valtiol- suilla, joiden tuotto jaettiin sitten että suomalainen radiotoiminta käynnistyi noin 100 vuotta sitten Saksassa, kun osalle liseen kontrolliin ja usein myös ao. posti- ja lennätinlaitosten ja siellä silloin palveluksessa olevista jääkäreistä ryhdyttiin antamaan radiosähköttäjän omistukseen. Samalla radio sai ohjelmayhtiöiden kesken. Järjes- koulutusta. Saksasta otettiin myös mallia maamme yleisradiotoiminnan järjestämisessä. kansallista yhtenäisyyttä ja yh- telmään kuuluvia yhtiöitä kutsut- Mielenkiintoista on sekin, kuinka eri tavalla Saksan ja Suomen yleisradiotoiminnassa teiskuntajärjestystä puolustavan tiin yhteisnimellä ADR (Allge- 1930-luvun alkuvuosina tapahtuneet muutokset vaikuttivat niiden ohjelmapolitiikkaan. sekä toisaalta taloudellista kasvua meine Deutsche Rundfunk). Tämä tarkastelu päättyy jatkosodan vuosiin, jolloin Saksan mallin mukaan armeijamme ja sivistyksellistä nousua edistä- Tämä saksalainen malli yhden ryhtyi perustamaan rintamaradiota. vän tehtävän. Tämän ohjelmapo- osavaltion mittakaavassa oli poh- litiikan taustalla on nähdäkseni jana, kun nykyinen Yleisradio Radiotoiminnan suomalaisia kokeilijoita ja teknii- nä suomalaisena radioinsinöörin Euroopan valtioiden kokemukset Oy perustettiin keväällä 1926. Se alkuvaiheet Suomessa kan kehittäjiä, kuten esimerkiksi tutkinnon. Stenholmin kiinnos- ensimmäisestä maailmansodas- aloitti oman lähetystoimintansa ”Suomen Edisoniksi” tituleerattu tus ei rajoittunut vain sotilasvies- ta, jonka päätösvaiheet johtivat 9.9.1926. Tosin uusi yhtiö käytti Radion keksijän tittelistä kil- Eric M. Tigerstedt. tinnän kehittämiseen, vaan hän useissa maissa poliittisiin myller- aluksi ohjelmiensa välittämiseen pailevat italialainen Guglielmo Suomalaisten vapaaehtois- edisti myös monin tavoin maam- ryksiin. Radiopataljoonan Katajanokalla Marconi ja venäläinen Alexandr ten muodostamaan jääkäripa- me yleisradiotoiminnan käynnis- Ensimmäiset yleisradioasemat sijainneen laboratorion lähetintä Popov. Marconi sai patentin säh- taljoonaan Saksassa perustettiin tymistä. Suomessa aloittivat toimintan- aina vuoteen 1930 saakka, vaikka kötysradiolleen vuonna 1896. vuonna 1916 erillinen viestiosas- sa vuosina 1923-1924. Ne olivat em. toimintamallin mukainen, Popov rakensi puolestaan vuon- to. Osalle sen jäsenistä ryhdyttiin Yleisradiotoiminta heikkotehoisia, radioamatöörien valtion omistama ja Posti- ja len- na 1900 langattoman yhteyden antamaan sähköttäjäkoulutusta. käynnistyy tai radioyhdistysten ylläpitämiä nätinhallituksen operoima Lah- Kotkan Kuutsalosta Suursaareen. He muodostivat myös itsenäisen Yleisradiotoiminta käynnistyi asemia, joiden rahoitus perustui den suurasema valmistui jo huh- Todennäköisesti radiolaitteiden Suomen armeijan viestiaselajin Yhdysvalloissa kaupalliselta poh- jäsenmaksuihin ja mainostuloi- tikuussa 1928. sotilaallisen merkityksen vuoksi rungon. Jääkärikapteeni Arthur jalta vuonna 1920. Ja kaupalli- hin. Näistä asemista ainoastaan Yleisradio Oy:n ohjelmapoli- venäläiset viranomaiset kielsivät Stenholm (myöhemmin Saar- sella pohjalla se siellä on pääosin Tampereen Radio ja Helsingis- tiikka noudatti edellä todettua Suomen kansalaisilta kaikenlais- maa) määrättiin Radiopataljoo- pysynytkin aina tähän päivään sä toimineen Suomen Radioyh- yleiseurooppalaista linjaa. Suo- ten radiolaitteiden hallussapidon nan komentajaksi vuonna 1918. asti. Euroopan yleisradiotoimin- distyksen asema pystyivät taus- messa haluttiin turvata lisäksi se, ja käytön kokonaan aina tsaa- Hän oli virkavapaalla vuosina ta alkoi puolestaan Englannissa, tayhteisöjensä turvin toimimaan ettei Yleisradio joutuisi minkään rinvallan loppuun saakka. Tätä 1921-1922 ja opiskeli silloin Sak- Saksassa, Ranskassa ja Hollan- ”epäsäännöllisen säännöllises- omistaja- tai aatetahon äänitor- kieltoa uhmasi vain pieni joukko sassa ja suoritti siellä ensimmäise- nissa vuosina 1921-1922. Tääl- ti” useampia vuosia. Helsingissä veksi yhtiöjärjestykseen otetul- ohjelmat välitettiin kaupungin la määräyksellä 10 prosentin ää- asukkaille Arthur Stenholmin nioikeusleikkurista. Yhtiö halusi johtaman Radiopataljoonan lä- ohjelmissaan pysyä myös kansaa hettimen kautta. jakavien kiistojen ulkopuolel- la. Tämä ei kuitenkaan käytän- Saksasta mallia Suomeen nössä onnistunut, kun Yleisra- Suomalaisten asemien heikon ta- dio kieltäytyi radioimasta kielto- loudellisen pohjan vuoksi yleisra- lain 10-vuotisjuhlaa. Tapauksesta diotoiminnassamme ei ollut tar- suuttunut kansanedustaja Väi- peellista jatkuvuutta puhumat- nö Voionmaa sai vuonna 1934 takaan siitä, että radiolähetykset eduskunnassa läpi lain, jolla oh- olisi saatu kaikkien kansalaisten jelmayhtiö otettiin suuren osa- ulottuville koko valtakunnan keannin avulla valtion haltuun. alueella. Tässä tilanteessa kulku- Samassa yhteydessä valtion omis- laitosten ja yleisten töiden minis- tamat radioasemat siirrettiin uu- teriö, jonka vastuulle radioasiat distetun yhtiön organisaatioon. kuuluivat, pyysi professori Ge- Yleisradion siirtyminen valtion org von Wendt’n tutustumaan haltuun ei ihme kyllä juuri vai- muutamien Euroopan maiden kuttanut sen ohjelmapolitiik- yleisradioiden tilanteisiin ja ra- kaan 1930-luvulla. portoimaan niistä. Hän kuvaili 17.10.1924 luovuttamassaan ra- Radion propaganda-arvo portissa Saksan mallia seuraavas- tunnistettiin ti. Siellä jokaisen osavaltion pos- Saksassa kansallissosialistit puo- Helmikuussa 1928 otetussa kuvassa Helsingin Katajanokan rannassa näkyy lentokoneiden takana armei- ti- ja lennätinlaitos oli rakentanut lestaan pääsivät valtaan vuon- jamme haltuun vuonna 1918 joutunut rakennus, joka tunnetaan paikallisesti kutsumanimellä ”Lutikkalin- voimakkaan radioaseman, jon- na 1933. He ymmärsivät erittäin na”. Siinä toimi vuosina 1918-1930 mm. Radiopataljoonan työpaja ja laboratorio. Laboratorion lähettimellä ka kautta välitettiin yleishyödyl- hyvin radion merkityksen pro- välitettiin vuosina 1924-1926 Suomen Radioyhdistyksen ja 9.9.11926 alkaen vuoteen 1930 saakka Suo- lisen yhtiön tuottamat ohjelmat pagandatoiminnassa. Esimerkik- men Yleisradion ohjelmat Helsingin seudun asukkaille. Kuvassa näkyvät radioaseman mastot talon katolla alueen väestölle. Toiminta rahoi- si propagandaministeri Joseph Kuvalähde: Kansalliskirjasto tettiin vastaanottimien omistajil- Göbbels julisti jo Saksan kym-

Transpap Oy Arvo Kokkonen Oy LinnaSteel Oy Helsinki Helsinki, Vantaa Hämeenkoski

Hyvinkään Kone ja Kytäjä Golf Oy Kultakeskus Oy Hyvinkää Rautavälitys Oy Hämeenlinna Hyvinkää

Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Patria-Rakennus Oy Hämeen Rahtipalvelu Oy Hämeenlinnasta! Hämeenlinna Lammi 31

60 vuotta Veteraania ei jätetä

menennen radionäyttelyn ava- ensimmäinen ja kuuluisin rin- tävästi muuallakaan Saksassa. jaisissa 18.8.1933, että ”mitä leh- tamaradio – Aunuksen Radio - Näin Salomaa luopui hankkees- distö oli 1800-luvulla, sitä ra- perustettiin jo syyskuussa 1941. ta. Syyskuussa 2008 sotahisto- dio tulee olemaan 1900-luvulla”. Myöhemmin niiden lukumäärä rian professori Ohto Manninen Saksan radioteollisuus sai myös kohosi viiteen. Sekä Saksassa että toimitti minulle kaksi äänilevyä. määräyksen ryhtyä rakentamaan Suomessa oivallettiin, että rin- Kun ne kopioitiin uudemmal- halpoja ”kansanvastaanottimia” tamamiehille ei kannattanut lä- le formaatille, kävi ilmi, että le- eli ”Volksempfängereitä”. Näi- hettää paatoksellisen isänmaal- vyille oli tallennettu eversti Oiva tä halpoja vastaanottimia myy- lista propagandaa, sillä sodan ka- Willamon Lapplandsenderis- tiin myös Suomessa. Täällä nii- rut olot olisivat tehneet sen varsin sä 4.7.1944 lähetetyt muistosa- tä kutsuttiin lempinimellä ”Pik- ontoksi. Näin molempien maiden nat pari viikkoa aikaisemmin Itä- ku-Hitler”. Natsit ottivat tietysti rintamaradioiden ohjelmapoli- vallassa lento-onnettomuudessa heti valtaantulonsa jälkeen ADR- tiikka painottui viihteeseen ja ke- kuolleesta kenraalieversti Edu- yhtiöt johtoonsa ja muuttivat nii- vyeen musiikkiin. Rintamaradiot ard Dietlistä. den ohjelmapolitiikan oman ide- tarjosivat myös areenan paikalli- ologiansa mukaiseksi, mutta yhti- sista joukoista kootuille esiinty- Radio merkittävä öiden perusrakenne säilyi entisen misryhmille. tiedotusväline kaltaisena. Suomessa oli harvinainen ti- Saksan vaikutus Suomen yleis- Toisen maailmansodan ai- laisuus verrata aseveljen ja omien radiotoimintaan alkoi jo itsenäi- kana kaikkien siihen osallistu- rintamaradioidemme ohjelmis- syydestämme haaveilevista jää- neiden maiden radiot joutuivat toa, kun Rovaniemellä aloitti jou- käreistä jatkuen radiotekniikan enemmän tai vähemmän tiukas- lukuussa 1942 toimintansa Sak- koulutukseen ja hankintoihin ti omien hallituksiensa johtoon san Lapin armeijan ”Soldatensen- 1920-luvulta 1940-luvun puo- ja sotasensuurin alaiseksi. Täs- der Lappland”, jota puhekielessä liväliin saakka. Ohjelmapolitii- sä suhteessa Saksan ja Suomen kutsuttiin myös nimellä ”Lapp- kassa Suomen ja Saksan tiet ero- radio-olot heijastivat myös dik- landsender”. Rovaniemen asemaa sivat vuonna 1933, vaikka nämä tatuurin ja demokraattisen val- ylläpiti Wehrmachtin propagan- suhteet pysyivät edelleen kohte- tion eroja. Saksassa oli määritel- dakomppania N:o 680 (PK 680). liaan korrekteina valtakunnal- ty rangaistavaksi teoksi ulkomaa- Sen päällikkönä toimi luutnant- listen lähetysten osalta aina jat- laisten radioasemien kuuntelu. ti Detlev Neumann-Neurode. kosodan loppuun saakka. Eron Meillä taas ulkomaalaisten ase- Lapplandsenderillä oli suomalai- syykin on selvä. Diktaattorin joh- mien kuuntelua kyllä paheksut- siin rintamaradioihin verrattuna tamassa valtiossa kuului yleensä tiin, mutta ei kielletty. Saksan ra- ohjelmatoimintaan huomattavas- vain ”Johtajan” ääni. Suomessa diopropagandasta on jäänyt jälki- ti suuremmat resurssit, kuten esi- sotavuosinakin hallituksissamme polville ehkä Hitlerin puhetyylin merkiksi 25-miehinen ilmavoi- istui usean puolueen edustajia. vuoksi liian yksipuolinen ”kuulo- mien orkesteri ja laaja äänilevy- Näin yleisradiomme saattoi so- kuva”. Esimerkiksi Stalingradin arkisto. Tästä syystä myös monet tasensuurista huolimatta esittää antautumisesta kertova erikois- Lapin asukkaat kuuntelivat mie- erilaisten kansalaispiirien näke- lähetys oli rakennettu taitavasti lellään Lapplandsenderiä, vaikka myksiä ajan vaatimuksista. Sodan lähinnä klassisen musiikin poh- puheohjelmat jäivätkin useim- karu arki puolestaan vaikutti rin- jalle. Lähetystä Suomessa kuun- mille täysin vieraiksi. tamaradioiden samankaltaiseen nellut kirjailija Olavi Paavolainen ohjelmapolitiikkaan. Molemmis- kertoo, että hänen silloinen tyt- Saksasta ei löytynyt sa maissa radio kehittyi tarkas- töystävänsä itki ohjelman päät- Suomen aikaisia aineistoja telujakson aikana hyvin merkit- tyessä. Lapplandsenderiin liittyy myös täväksi tiedotusvälineeksi, joka radiohistoriallinen harvinaisuus. rauhan aikana edisti kansankun- Rintamaradiot perustetaan Vuonna 1982 Yleisradion toimit- tiensa taloudellista ja sivistyk- Jatkosodan aikana Suomi otti taja Pertti Salomaa halusi tehdä sellistä nousua sekä sotavuosina kuitenkin esimerkkiä Saksan ra- dokumenttiohjelman Lappland- kansallista yhtenäisyyttä. Suo- dion ohjelmapolitiikasta. Ke- senderistä. Pertti pyysi silloin mi- messa tuo yhtenäisyyden vaati- väällä 1941 armeijamme tiedo- nua avustamaan aineiston han- mus osattiin jatkosodan lopulla Soldatensender Lapplandin ohjelmistotietoja maaliskuulta 1943. Ra- tustoiminnan johtoon kohonnut kinnassa. Lähetin kirjeen Saksan muuttaa kansakunnan pelasta- dioasema julkaisi tiedot tulevista ohjelmistaan Saksan Lapin armeijan Kalle Lehmus kävi tutustumis- yleisradioyhtiöiden keskusarkis- misen sanomaksi, mutta Saksas- rintamalehdessä nimeltä Lappland Kurier. Kuten ohjelmatiedoista voi matkalla Saksassa. Matkan tu- tolle tiedustellen, olisiko heidän sa se vietiin lähes kansallisen itse- päätellä, saksalaiset rintamamiehet ja paikalliset suomalaisetkin saivat liaisina hän toi ideat propagan- kokoelmissaan tallella näytteitä murhan tasolle. kuunneltavakseen runsaasti viihdemusiikkia. dakomppanioista (Suomessa Rovaniemen aseman ohjelmista. Kuvalähde: Lappland Kurier / Esko Kokkonen: Pohjois-Suomen radio- niitä kutsuttiin TK- eli tiedoitus- Parin viikon kuluttua tuli vas- Lasse Vihonen toiminnan vaiheita 1915-1995, sivu 119. komppanioiksi) ja armeijan alai- taus, ettei heillä itsellään ollut Kirjoittaja on fil.kand. ja YLE:n sista rintamaradioista. Suomen edes yhtäkään näytettä eikä tiet- Radioarkiston entinen päällikkö

Maalausliike K. Salo Ky Maalausliike E. Heiskanen Oy Kuusitunturi Oy Härmä Imatra Imatra www.voltinvari.fi, puh.06-484 8730 www.e-heiskanen.fi Rakennuslaskenta Inarin Vuokra-asunnot Oy Charterbus R. Lundström Ky Rautalahti Oy Inkoo Imatra Metsäkoneurakointi Rakennusentisöintiliike Ukri Oy Rakentaja M. Laukkanen Oy Joensuu Janakkala Veljekset Eronen Ky wwwrakentajamlaukkanen.fi Kiihtelysvaara 32 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotahistoria Ainutlaatuinen ja palkittu Sotasampo mahdollistaa viime sotien uudentyyppisen tutkimisen vaan tietokoneeltani si- jatkosodasta julkaistaan linkitet- tama vuosi sitten sotiin liittyvi- lasarvioista avautuu oma linkkin- Näkymä kertoo, kuinka paljon vuston www.sotasampo. tynä avoimena datana, on erin- en tietokantojensa julkiset tiedot sä, josta on taas linkkejä vastaa- valitulla ajanjaksolla oli meneh- fi, selaan eri näkymiä ja omainen esimerkki ympäristöstä, avoimena datana. Yksi näistä tie- van arvon omaaviin henkilöihin. tyneitä ja mistä syystä. Tapahtu- Akirjoitan hakusanoja. Esiin tulee jossa hyödynnetään eri lähteiden tokannoista on Suomen sodissa Henkilötiedoista pääsee myös ar- mat on linkitetty myös joukko- henkilötietoja, SA-kuvan avoi- ja organisaatioiden tuottamia tie- 1939-1945 menehtyneiden tieto- tikkeleihin, joissa tarkasteltava osastojen tietoihin. mesti haettavaksi antamia kuvia, toja tunnistamalla semanttisia lä- kanta, joka on Sotasammon kes- sotilas on mainittu. Sanallisen Sotasammon paikka-aineisto Google Mapsin karttoja, tietoja hikäsitteitä. keisimpiä tietolähteitä. Tietokan- kuvauksen lisäksi henkilön ylen- koostuu tietoon sota-ajan kun- sotapoluista sekä linkkejä eten- Sotasampo-sivusto on kanta sisältää tietoja lähes 95 000 nys- ja valokuvatietoja saa aika- nista, Karjalan alueen karttani- kin wikipedia-sivustoon, joka sainvälisestikin uraauurtava. Sen viime sotien aikana puolustusvoi- janalle. Sotilaiden elämänhisto- mistöstä sekä Maanmittauslai- kertoo muun muassa yksityiskoh- kehittäjä, Aalto-yliopiston pro- mien palveluksessa menehtynees- ria täydentyy muun muassa mah- toksen Paikannimirekisteristä. taisempia elämäntarinoita. fessori Eero Hyvönen, sai kesäl- tä suomalaisesta ja Suomessa pal- dollisten wikipedia-artikkelien Paikkojen nimet on värikooditet- Sotasammon tiedot ovat pe- lä 2017 arvostetun kansainväli- velleesta ulkomaalaisesta. Avoin kautta. Kirkonkirjatietoihin so- tu sen mukaan, mihin edellä mai- räisin useista lähteistä: Kansal- sen LODLAM Challenge Open tieto tarkoittaa digitaalisessa tilaita ei ole linkitetty, koska sata nittuun lähteeseen paikkatieto lisarkiston menehtyneiden tie- Data Prize -palkinnon Venetsi- muodossa olevia sisältöjä ja dataa, vuotta nuoremmat kirkonkirjat perustuu. Kunnan tai kylän vai- tokannasta ja digitoiduista sota- assa. Avoimesti verkossa saata- jotka ovat kenen tahansa vapaas- eivät ole vapaasti käytettävissä. najien kuolinpaikat voidaan näh- päiväkirjoista, vuosina 1957-1986 villa oleva Sotasampo on todelli- ti ja maksutta käytettävissä, muo- dä kartalla tai tutkimalla eri vuo- julkaistusta Kansa taisteli -leh- nen aarreaitta kaikille, jotka et- kattavissa ja jaettavissa. Joukko-osastot –näkymä sina menehtyneiden jakaumia. destä, Puolustusvoimien kuva- sivät tietoa vuosien 1939–1945 Tietokantaan on tallennettu Joukko-osastojen tiedot perustu- keskuksen tuottamasta SA-kuva- talvi- ja jatkosodasta ja Lapin so- jokaisesta kaatuneesta elämän- vat ensisijaisesti sotapäiväkirjoi- Sankarihautausmaat arkiston rintamiesten ottamista dasta. Palvelun ensimmäinen ver- historiallista tietoa. Menehtymi- hin ja muihin asiakirjalähteisiin, Marraskuussa 2017 Sotasam- valokuvista sekä eri lähteisiin pe- sio julkaistiin pari vuotta sitten ja sen syyt on luokiteltu kaatunei- wikipediaan ja kirjallisuuteen. poon avattiin sankarihautaus- rustuvista paikkatiedoista. Sivus- uusi, sankarihautausmaatiedoilla siin, kentälle jääneisiin, kenttä- Niistä kerrotaan myös muut ni- maat -näkymä, jonka toteutus- to sisältää yli miljoona henkilön täydennetty versio marraskuussa tai sotasairaaloissa haavoihinsa met ja niihin liittyvät aikamää- ta Kaatuneiden Muistosäätiö ra- ja paikannimeä, 95 000 kaatu- 2017. Myöhemmin palveluun lii- kuolleisiin, sodassa kadoksiin reet sekä usein myös komentajat. hoitti. Kukin, nykyisen Suomen neen ja yli 600 sankarihautaus- tetään myös sotavankien tiedot joutuneisiin ja myöhemmin kuol- Komentajista, joukko-osaston alueella oleva hautausmaa on ku- maan tiedot, 160 000 SA-kuvaa siltä osin kuin ne ovat vapaasti leeksi julistettuihin, sotavan- taisteluista ja organisaatioraken- vattu paikan päällä. Hautaus- rintamalta sekä kymmeniätu- käytettävissä. keudessa kuolleisiin tai muuhun teesta avautuu linkit. Lisäksi mo- maihin on linkitetty tiedot sinne hansia sotapäiväkirjoja. Yhteen- Sotasampo on toteutettu Aal- kuin välittömästi sodasta johtu- nien joukko-osastojen tietoihin haudatuista vainajista käyttämäl- sä Sotasammossa on tällä hetkellä to-yliopistossa yhteistyössä Kan- neeseen kuolemaan. on liitetty kuvia. lä menehtyneiden tietokantaa, noin 12 miljoonaa tietojen välistä sallisarkiston, puolustusvoimien, puolustusvoimien valokuvia ja yhteyttä. Maanmittauslaitoksen, Suomen Sotilaiden elämänhistoriaa Talvi- ja jatkosodan sotapäiväkirjoja. Sotahistoriallisen Seuran, Yleis- Sotasammon henkilöt -näky- tapahtumat ja paikat Tekoäly yhdistää tietoja radion ja Helsingin yliopiston di- mään on linkitetty sotilaista elä- Sotasampoon on koottu talvi- ja Lisää dataa tulossa Älykäs tietokoneohjelma – se- gitaalisten ihmistieteiden keskus mäkerrallista tietoa ja kuvia eri jatkosodan eri tapahtumia, joihin Sotavainajien muiston vaalimis- manttinen verkko – pystyy au- HELDIGin kanssa. Sitä ovat ra- lähteistä. Täydellisimmät tiedot on yhdistetty täydentäviä tieto- yhdistys, Aalto-yliopisto ja Kan- tomaattisesti yhdistämään eri hoittaneet muun muassa Kaatu- ovat menehtyneillä, kun taas so- ja esimerkiksi tapahtumaan liit- sallisarkisto työstävät yhteistyös- lähteistä peräisin olevia tietoja. neiden Muistosäätiö, Sotavaina- dista elossa selvinneiden tietojen tyvistä henkilöistä ja valokuvis- sä kansallista sotavankitietokan- Suomen historian tapahtumat, jien muiston vaalimisyhdistys, kattavuus riippuu siitä, kuinka ta. Aikajanalla ja kartalla esitetyt taa, jonka tavoitteena on tuottaa arkistojen, museoiden ja kirjas- opetus- ja kulttuuriministeriö ja paljon muista Sotasampoon lin- tapahtumat perustuvat Jari Les- tutkijoiden, suuren yleisön ja so- tojen aineistot sekä yksittäisten Suomen Akatemia. kitetyistä lähteistä tietoja löytyy. kisen ja Antti Juutilaisen toimit- tavankien omaisten käyttöön kat- henkilöiden muistelmat ja tarinat Syntymä- ja kuolinpaikat nä- tamiin Talvisodan ja Jatkosodan tava ja nykyaikaisella teknologial- yhdistyvät moderneiksi palve- Kansallisarkiston kyvät myös kartalla, mutta tais- pikkujättiläisiin. Tapahtumat on la toteutettu tietokanta sotavan- luiksi. Aalto-yliopiston Sotasam- Menehtyneet -tietokanta telupaikat on yhdistetty lähinnä värikooditettu sotilaallisiin, po- keudessa olleista suomalaisista. po-sivusto, jolla tietoa talvi- ja Kansallisarkisto julkaisi muu- menehtyneiden tietoihin. Soti- liittisiin ja muihin tapahtumiin. Vuosien 1939-1945 sodissa noin 4 500 suomalaista sotilasta jäi sotavangiksi. Heistä runsaat 1400 menehtyi vankeudessa. Tie- dot vankimääristä ovat ristiriitai- sia, eikä täsmällisiä lukuja vielä 70 vuotta sotien päättymisen jäl- keen ole saatavilla. Tietokanta täydentää sotiemme historian tutkimusta ja tulee sisältämään ensi kertaa julkaista- vaa ja aikaisemmin tutkimuksen ulottumattomissa ollutta tietoa. Kun tietokanta valmistuu, sen julkiset tiedot linkittyvät Sota- sampoon. Kansallisarkisto on mukana myös EU-projektissa, jonka tavoitteena on opettaa algoritmi lu- kemaan käsinkirjoitettua tekstiä. Testausta on tehty muun muassa sotapäiväkirjoilla ja saadut tulokset ovat rohkaisevia. Kun so- tapäiväkirjojen sisältö saadaan automaattisesti tunnistettua ja linkitettyä muihin sota-aikaa koskeviin lähteisiin, merkitsee se sitä, että sota-ajan tutkimus mul- listuu ja sille avautuu mahdollisuus aivan erilaisiin kysymyksen- asetteluihin ja analyyseihin.

Päivi Happonen Viipurin valtausparaati 31.8.1941. Kenraaliluutnantti Oesch tarkastaa joukot Torkkeli Knuutinpojan patsaalla, päävartion edustalla. Kuva: SA- Kirjoittaja on tutkimusjohtaja ja kuva, lähde: www.sotasampo.fi dosentti Kansallisarkistossa 33

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Vaiettu ja puhuttu sota

leinen muistikuva Suo- laisten sotaveteraanien keskuu- vaan pidemmän kautta veteraani- neminen ole välttämättä ollut ul- on keskeisellä paikalla, kun itse- messa on, että sodan jäl- dessa (Kukkonen 1972). Edusta- en tavatessa toisiaan. koa pakotettua. Ihmiset itse ovat näinen Suomi viettää 100-vuo- keen sotasukupolvi joutui valta veteraaniotokselta kysyttiin Yllä olevat tiedot kertovat vain tehneet päätöksen vaieta koke- tisjuhliaan. Sotaveteraanien ko- Yvaikenemaan kokemuksistaan tai tuolloin myös, milloin he olivat sodan käyneistä miehistä. Sodan muksistaan. Syynä sodan jälkeen kemus yhteiskunnallisesta arvos- ei halunnut jakaa muistojaan. So- viimeksi osallistuneet sota-aihei- kokeneilla naisilla ei yleensä ollut oli usein halu jättää raskaat muis- tuksestaan on kohonnut suuresti dasta oltiin hiljaa. Tähän vaikut- seen keskusteluun. Neljännes vas- samanlaisia vertaisryhmiä jakaa tot menneisyyteen ja jatkaa elä- 1980-luvulta alkaen. tivat osaltaan poliittiset tekijät: taajista ilmoitti, että välttää sota- kokemuksiaan kuin miesveteraa- mää eteenpäin. Väkivaltaisten On tärkeää, että puheelle nuo- YYA-Suomessa talvi- ja jatkosota keskusteluja tai ei ole keskustellut neilla. Naisilla ei myöskään ollut kokemusten kertominen omil- ruuden sotakokemuksista on ym- olivat ulkopoliittisesti ongelmal- sodasta lainkaan sodan jälkeen. vuosina 1957–1986 ilmestyneen le lapsille tai puolisolle ei tuntu- märrystä ja kuuntelijoita, kun lisia aiheita. Kun sotasukupolven Lisäksi lähes 12 % veteraaneista ei Kansa taisteli -lehden kaltaista nut sopivalta. Jos kyse oli todella muistot vuosikymmenten takaa lapset tekivät irtiottoa vanhem- ollut keskustellut sodasta yli vuo- julkista foorumia kirjoittaa sota- traumaattisista muistoista, vaike- nousevat mieleen. Tällöin tärke- mistaan 1960- ja 1970-luvuilla, teen. Kuitenkin selvä enemmistö muistojaan. neminen saattoi olla välttämätön ää on myös, että tilaa on niillekin moni veteraani koki ilmapiirin vastaajista – noin 62 % – oli käy- Ei voida siis sanoa, että sodasta suojakeino, jonka murtumisella muistoille, jotka eivät välttämättä sellaiseksi, ettei se rohkaissut pa- nyt sota-aiheisia keskusteluja vii- olisi Suomessa täydelleen vaiettu olisi voinut olla vaikeat seurauk- istu meillä nuoremmilla valmiina laamaan sotamuistoihin. meisen vuoden aikana. Kaikki- – mutta ehkä suuri osa puheesta set. mielessä olevaan käsitykseen so- Silti samaan aikaan sodal- aan kolmannes oli tehnyt näin on jäänyt sotaveteraanien keski- Nykyisessä kulttuurissam- dasta. Kipeimmät muistot voi- la on Väinö Linnan Tuntemat- edellisen kuukauden aikana. näiseksi keskusteluksi. Ja onhan me olemme tottuneet pitämään vat usein olla sellaisia, joille ei ole tomasta sotilaasta ja sen filmati- Sama tutkimus kertoo jotain paljon sekin, että neljännes vete- puhetta terapeuttisena ja vaike- ollut paikkaa suuressa yhteisessä soinnista alkaen ollut keskeinen myös sotakeskustelujen luontees- raaneista ei vuonna 1968 halun- nemista oireena jostakin henki- sotakertomuksessa ja jotka juuri paikka suomalaisessa kulttuu- ta. Keskusteluryhmän koko oli nut puhua sodasta lainkaan ja/tai sestä vammasta tai ongelmasta. siksi ovat jääneet sanoja vaille. rissa ja julkisissa keskusteluissa. tavallisimmin 3–5 henkilöä: oli oli vaiennut sotakokemuksistaan Monesti onkin niin, että kyky sa- Kun professori Juhani Niemi las- yleisempää puhua sodasta pie- jo yli 20 vuotta. Lisäksi on otet- noittaa raskaita kokemuksia ja ja- Ville Kivimäki ki vuoden 1985 loppuun mennes- nessä porukassa kuin kahdestaan tava huomioon, etteivät edellä ol- kaa niitä muiden kanssa voi hel- Kirjoittaja on historiantutkija, sä julkaistun suomalaisen toista jonkun henkilön kanssa. Eniten leet numerotiedot lainkaan huo- pottaa oloa ja parantaa haavoja. filosofian tohtori maailmansotaa käsittelevän kir- sotakeskusteluja käytiin kotona mioi sotakeskustelujen sisältöä. Aina asia ei ole kuitenkaan näin jallisuuden määrän, hän päätyi tai naapurissa, mutta huomatta- On selvää, että moni sellainen- yksioikoinen: aika puheelle ei ole 417 kaunokirjalliseen ja 358 tie- van paljon myös erilaisissa viralli- kin veteraani, joka on kyllä pu- kypsä, kuulijat eivät ole vastaan- Lähteet: tokirjalliseen teokseen. 1980-lu- sissa tilaisuuksissa, töissä, kadulla hunut joistain sotaan liittyvistä ottavaisia tai sopivia sanoja ei löy- Soile Juujärvi, Kaija Pesso & Ossi vun puolivälistä tähän päivään tai ravintolassa. Tiedot viittaavat muistoistaan, on samalla vaien- dy. Joidenkin muistojen kans- Salin, Sotiemme veteraanien iden- sotakirjallisuuden vuotuiset ni- siihen seikkaan, että yksittäisten nut muista erityisen vaikeista so- sa niin sotasukupolven ihmiset titeetti ja arvostus. Tutkimus Es- mekemäärät kirjakaupoissa näyt- lähiomaisten sijaan sodasta pu- takokemuksistaan. Vaikka tämä kuin me muutkin haluamme olla poon Sotaveteraanit ry:n jäsenistä. tävät edelleen jatkuvasti kasva- huttiin eniten juuri pienissä ver- tuntuu ristiriitaiselta, niin täs- yksin. Vantaa, 2009. neen. Sodasta puhumisen ja siitä taisryhmissä, toisten veteraanien mällisintä on sanoa, että vuosien Vuoden 2017 Suomessa iäk- Martti Kukkonen, Sotaveteraanin vaikenemisen suhde vaikuttaa siis kesken. 1939–1945 sodista on Suomessa käiden sotaveteraanien asema erityissosiaaliturvan perustelut. ristiriitaiselta. Veteraanien sotakeskustelut sekä vaiettu että puhuttu tavat- kunnioitettuina kansalaisina ja Helsinki, 1972. Sotaveteraanien tavasta puhua olivat usein myös varsin pitkiä, toman paljon – ja molempia yhtä lähimmäisinä on itsestäänsel- Juhani Niemi, Viime sotien kirjat. sotakokemuksistaan on olemas- puolesta tunnista kahteen tun- aikaa. vyys. En usko, että monikaan Helsinki, 1988. sa numerotietoakin, joskin varsin tiin. Tämäkin osoittaa siihen Kun mietitään sotasukupol- veteraani kokee itseään vaienne- karkeaa. Vuonna 1968 toteutet- suuntaan, ettei sodasta rupateltu ven miesten ja naisten vaikene- tuksi, ainakaan enää. Talvi-, jattiin laaja kenttätutkimus suoma- ohimennen perhearjen keskellä, mista kokemuksistaan, ei vaike- ko- ja Lapin sotien muistaminen

Maansiirto ja Soraliike Metsä-Karvinen Oy JK-Kanava Oy M. Levy Oy Kontiolahti, Lehmo Joensuu Joensuu HK Kolarikorjaamo ja DJ-Team Entertainment Ky Juvan Kodinonni Joensuu Automaalaamo Oy Juankoski, www.hkautomaalaamo.fi Puistosairaalan Silmälääkärit Kuljetusapu Kimmo Taipale Oy Topiron Ky Jyväskylä Laukaa Oy www.kuljetusjyvaskyla.fi Jyväskylä

Suomen CNC-Koneistus Oy Erka Oy Arkkitehtitoimisto Amark Jyväskylä Järvenpää Järvenpää

Metallikoneistamo Kaarinan Suodatintekniikka Oy Helkama Bica Oy Kaarina Kaarina E. Moilanen Ky Kajaani

Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Ourex Oy LV-Keinoset Oy Rautiosta! Kangasala Kangasala

Kangasalan Autokatsastus Oy Ramin Remonttipalvelu Lentola, Kangasala Kangasniemi www.kangasalanautokatsastus.fi 34 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen PERINNE Veteraaniperinneseminaari Itä-Suomen yliopistossa

merkityksen ymmärrettävä selos- jalan rajavartioston historia 1947- distyksen perustamisesta saavu- lee huomioida myös nuoria pa- taminen nuorisolle on ensiarvoi- 2017”. Esityksessä hän toi esil- tetaan vuoden 2018 aikana, kun- remmin palveleva viestintä. sen tärkeää. le rajavartioston historian ja sen han sen säännöt ja ensimmäinen Seminaarin loppukeskuste- Seminaariesitelmän piti Itä- päätehtävien lisäksi suuren mer- toimintasuunnitelman luonnos lussa kuultiin Rintamaveteraa- Suomen yliopiston rehtori Juk- kityksen, joka sotahistoriaan liiton laadittu. niliiton puheenjohtajan Matti ka Mönkkönen aiheesta ”Ym- tyvillä perinteillä ja kunnioitta- Pohjois-Karjalan alueellisen Louekosken näkemyksiä. Perin- päristö muuttuu – muuttuuko misella on ollut palkatun hen- neuvottelukunnan puheenjohta- netyössä on huomioitava nuor- perinteen sanoma”. Hän totesi kilöstön kuin varusmiestenkin ja kansanedustaja Hannu Hosko- ten käsitys veteraanityöstä ja it- aluksi, että ”olemme itsenäisenä parissa. nen käsitteli omassa puheenvuo- senäisyydestämme. Hän varoitti kansakuntana tehneet ihmeen”. Pohjois-Karjalan Sotaveteraa- rossaan syvällisesti maamme vah- perinnetyön hallinnollisesta yli- Hän perusteli sitä esittelemällä nipiirin ja Pohjois-Karjalan Re- vaa sotahistoriallista perinnettä. organisoinnista, mutta samalla maamme kasvutarinan koulutus- servipiirien yhteinen toiminnan- Hän oli huolissaan siitä, ettei it- toivoi työn laajentamista selke- järjestelmän kehittymisen ja talo- johtaja Jouni Mattila esitteli senäisyytemme merkitystä, eikä ästi koskemaan koko veteraani- udellisen kasvun mittareilla itse- seminaariyleisölle Pohjois-Karja- sitä, mitä itsenäisyys oikeastaan sukupolvea. Hän esitti erityisenä näistymisestä tähän päivään Eu- lan mallin perinneaikakaudella. on, juurikaan nuorisomme paris- huolenaan vaaran Suomen ja so- roopan yhdeksi sivistyneimmäksi Maakuntaan perustetaan yksi so- sa mietitä. Onko meistä tullut lii- tiemme historian opetuksen ro- ja turvallisimmaksi valtioksi. Suo- taveteraanipiirin ja rintamavete- an eurooppalaisia? Hoskonen piti mahdusmaisesta vähenemisestä mesta, Euroopan toiseksi köy- raanipiirin yhteinen koko maa- tärkeänä suomalaisten, erityisesti kouluissamme. Kansanedustaja Hannu Hoskonen himmästä maasta vuonna 1917 kunnan kattava perinneyhdistys. nuorten, ”ME”-tunteen herättä- Päätössanat ja kiitokset alus- on nimetty tulevan perinneyh- on taloudellisen ja aineellisen hy- Aiesopimus siitä allekirjoitettiin mistä myös perinnetyön avulla. tusten pitäjille sekä koko semi- distyksen neuvottelukunnan pu- vän lisäksi tullut hyvinvoinnissa 8.11.2017. Perustettavan perin- Hänen pääviestinsä seminaarivä- naariväelle lausui piirin puheen- heenjohtajaksi. ja onnellisuudessa mitattuna yksi neyhdistyksen hallintomalli on elle oli, että meidän nuorempien johtaja Jorma Mikkonen. maailman parhaita. Mönkkönen ”matala”; puheenjohtaja-piirihal- sukupolvien tulee nyt pitää hyvää Seminaari antoi paljon uusia ammenlehvän Perinne- piti jo 1800-luvulla luotua luku- litus-perinnetoimikunta. Jokai- huolta siitä, etteivät veteraanipe- näkökulmia ja ”eväitä” piirien liiton veteraaniperin- taitoa- ja peruskoulutusta sekä seen kuntaan perustetaan ensi rinteet rapaudu. valmistelutyön jatkamiseen. Ai- teen alueellinen seminaa- nykyistä koulutuksellista tasa- vuoden aikana reserviläisjärjes- Tammenlehvän Perinneliiton kaa teoreettiseen suunnitteluun Tri järjestettiin Itä-Suomen yli- arvoa maamme jatkuvan menes- töjen vetovastuulla perinnetoi- toiminnanjohtaja Pekka Holo- ei enää ole. Uutta hallintomal- opistolla Joensuussa 17.11.2017. tyksen yhtenä kantavana tekijä- mikunta, joka hoitaa tulevaisuu- painen käsitteli liiton näkökul- lia ja käytännön perinnetyötä on Seminaariin osallistui noin 60 nä. Korkealla koulutuksella on dessa käytännön perinnetyötä. masta tuki- ja perinnetyön aika- päästävä valmistelemaan kentälle Tammenlehvän Perinneliiton jä- vahvat perusteet positiiviseen ta- Turhia seutukunnallisia organi- taulua ja sen sisältöä. Hän pai- eli kuntatasolle vuoden 2018 ai- senjärjestöjen edustajaa sekä so- louskasvuumme. Yhtenä uhkana saatioita ei muodosteta, vaan yh- notti, että ei ole kyse siitä, kuka kana. Työtä on ohjannut ja ohjaa taveteraanijärjestöjen yhteistyö- maamme kehitykselle Mönkkö- teistoimintaa, yhteistyötä sekä tai ketkä liittyvät tulevaisuuden jatkossakin VETERAANIEN kumppaneita. nen piti ikärakenteemme muut- paikallista varainhankintaa hoi- perinneyhdistyksiin, vaan kuka TAHTO. Yhdessä onnistum- Seminaarin avasi Tammen- tumista. Vuonna 1917 väestös- tamaan perustetaan alueellinen tai ketkä haluavat olla niissä mu- me tässäkin tehtävässä. Siksi oli lehvän Perinneliiton puheenjoh- tä 50 % oli alle 25-vuotiaita kun neuvottelukunta. Sen puheen- kana. Hän totesi, että valmiste- erinomainen asia, että seminaa- taja, vuorineuvos Jukka Viina- tänä päivänä 50 % on yli 50- vuo- johtajaksi on nimetty kansan- lutyössä tulee muistaa kysees- riin osallistui suuri joukko Tam- nen. Hänen mielestään Suomen tiaita. Valitettavasti nuorten töis- edustaja Hannu Hoskonen Ilo- sä olevan veteraaniperinteen, ei menlehvän Perinneliiton jäsen- 100-vuotisjuhlavuoden tunnus sä käymisen aste on meillä Euroo- mantsista. Neuvottelukuntaan veteraanijärjestöjen perinteiden järjestöjen edustajia sekä yhteis- ”Yhdessä” sopii erittäin hyvin pan huonoimpia, 20-24 vuoti- tulee edustajat kaikista sotave- vaalimisen. Holopainen koros- työkumppaneita. myös sotaveteraani- ja perinne- aista noin 20% ei käy töissä eikä teraanijärjestöistä, osasta Tam- ti liiton perinnetyön erityisenä työn tunnukseksi. Viinanen to- opiskele. Rehtori muistutti maa- menlehvän Perinneliiton jäsen- kohderyhmänä olevan tulevai- Jouni Mattila tesi perinneaikakauden valmis- ilman muutoksen vauhdista ja si- järjestöistä, Puolustusvoimista, suudessa 15-21 vuotiaat nuoret, Pohjois-Karjalan teluille olevan vielä hyvin aikaa. ten jatkuvan kehityksen sekä eri Rajavartiolaitoksesta sekä yritys- muita unohtamatta. Siksi perin- Sotaveteraanipiirin Hän oli tyytyväinen siihen, että alojen uudistusten tarpeista. Hän maailmasta. Valmius perinneyh- neaikakauden valmisteluissa tu- toiminnanjohtaja valmistelut ovat monissa maa- totesi, ettei maamme kehitys saa kunnissa jo erittäin pitkällä kii- katketa, mutta ”pelkkä menesty- tellen samalla Pohjois-Karjalan minen menneisyydessä ei tue tu- hyvää tilannetta. Hän koros- levaisuuden menestyjää”. Siksi ti perinnetyön valmistelujen jat- tulevaisuuden perinnetyökin on kamista yhdessä liiton jäsenjär- haasteiden edessä, vaikka veteraa- jestöjen ja yhteistoimintakump- nien meille jättämä perintö on- paneiden kanssa selkeät yhteiset kin vahva. tavoitteet asettamalla. Viinasen FT Jukka Partanen piti seu- mielestä perinnetyössä on tärke- raavana alustuksen Pohjois-Kar- ää veteraanisukupolven arvojen jalan rajavartiostosta. Esityksen siirtäminen nuoremmille suku- pohjana oli Partasen kirjoittama polville. Siinä työssä sotiemme ”Turvana rajalla – Pohjois-Kar-

Hertz Autovuokraamo. Sotaväen sopimustoimittaja.

Tiedustelut ja varaukset: Seminaariväkeä kuulolla; Matti Louekoski (vas.), Jari Horttanainen, Paavo Saviaro, Matti Majoinen, Niilo Hertz Varauspalvelu ¬ 0200 11 22 33 Vunneli ja Erkki Räsänen.

TAKSI KARKKILA Pohjaset Oy Tilitoimisto Ordent Oy puh: 010 085 015 Keminmaa Kerava (hinta: 1,25€+0,25€/10s + pvm)

JP-Konetyö Oy Kuljetuslike E. Kärkkäinen Ky BEST-HALL Keuruu Kiuruvesi Kälviä 35

60 vuotta Veteraania ei jätetä Perinneaikaan valmistaudutaan Kaakonkulmalla

ymenlaakso on jaettu pe- haudoilla näkee myös sodan an- Listasimme lisäksi seuraavia rinnetyössä kolmeen alu- karuuden satojen valkoisten ris- kysymyksiä: eeseen: Kouvola, Kotkan tien muodossa. Alue sijaitsi osit- - muistomerkkeihin liittyen, jaK Haminan seutu. Yhteistyö näi- tain sotatoimialueella. kuka omistaa koulujen ja muiden kesken on hyvässä alussa ja Nykyoloissa perinnetyötä leiden yleisten toimitilojen Pro sitä koordinoi Kymen Sotavete- maa hyvin positiivisella tavalla Patria -taulut ja mitä niille ta- raanipiirin asettama perinnejoh- armeijan ja rajavartioston läsnä- pahtuu, kun ko. rakennukset taja Eero Mattila. Kymen piirissä olo. Yhteistyöhalukkuus, autta- puretaan ? Onko niistä ole- ei toistaiseksi olla muodostamassa vaisuus ja helppo lähestyttävyys massa jonkinlainen kartoitus? piirikohtaista perinneyhdistystä, ovat leimaa-antavia piirteitä. Missä ovat jo seiniltä mahdol- vaikka ainakin Haminan seudul- Alueellista perinnetyötä koor- lisesti poistetut taulut? la sen syntymistä muutaman vuo- dinoimaan on asetettu Hami- - perinnetilan hankkiminen den kuluessa pidetään mahdolli- nan-Vehkalahden sotaveteraanit, - sota-ajan muistomerkkien sena, ehkä jopa tavoiteltavana. joka nimesi työn vetäjäksi vara- taustatietojen kartoittaminen Haminan pääkirjastoon pystytettiin viime talvena pienimuotoinen pe- Haminan seutu (Kaakonkul- puheenjohtajansa, tämä jutun ja saattaminen yleisön tietoon rinnetila 100-vuotisjuhlavuoden hengessä. ma) käsittää kolme kuntaa: Ha- kirjoittajan Matti Sahalan. Alu- - yhteistyö koulujen kanssa mina, Miehikkälä ja Virolahti, een kunnista pienet, Miehikkälä - perinnetyön organisointi Mutta mitä ne kertovat ny- avataan loppukesällä 2018. Ha- joissa kussakin toimii oma sota- ja Virolahti ovat toteuttaneet pe- kyihmisille, puhumattakaan tu- minan-Vehkalahden sotaveteraa- veteraaniyhdistys, tosin Virolah- rinnetyötä järjestelmällisemmin Tilanne tällä hetkellä leville sukupolville? Mikä JR 5, nit on kutsuttuna mukana pe- den yhdistyksen purkamisesta ja kauemminkin kuin Hamina, Aluksi kirjoittajan yksityistä ajat- mikä rannikkojoukkojen esikun- rinnekeskuksen jäsenenä ja tulee vuodenvaihteessa on jo tehty pää- jossa on vasta parin vuoden ajan telua. Mitä on perinne? Mitä ta, mitkä miinamiehet? Mitä ne saamaan siitä veteraaniperinteen tös. kokoonnuttu perinnetyön nimis- on se perinne, jota meidän teke- ja monet muut joukot ja henki- käyttöön tarvittavat tilat. Kaakonkulman erityispiir- sä noin 15-20 toimijan joukolla. mämme perinnetyön tulisi siirtää löt olivat ja mitä ne tekivät, miten teenä perinnetyössä törmää väis- Mukana ovat olleet niin kaupun- tuleville sukupolville? menestyivät toimissaan? Olem- Yhteistyö koulujen kanssa tämättä sodanajan joukkojen ja ki, varuskunta, seurakunta kuin Mielestäni perintö ja perinne me aloittaneet sota-ajan muis- Yhteistyö koulujen kanssa saatiin tapahtumien moninaisuuteen. maanpuolustusjärjestöt. Asioi- ovat kaksi eri asiaa, vaikka sano- tomerkkien ”koodauksen”, ts. käyntiin erittäin hyvän yhteis- Hamina ja Kaakonkulma oli- den käsittely on tapahtunut yh- ja usein käytetään ikään kuin sy- teemme jokaiselle muistomerkil- työn merkeissä keväällä 2016. Lu- vat tapahtumien polttopistees- teisymmärryksessä. nonyymeinä. Veteraanisukupol- le tarinan, jossa kerromme itse kuisten sunnittelu- ja infopala- sä koko sotiemme ajan. Joukkoja Pari vuotta sitten keskusteltiin ven suurimpana perintönä jälki- muistomerkin synnystä ja pys- vereiden kautta olemme kuluva- tuli ja meni, niiden nimet vaih- siitä, mitä muuta perinnetyö voi- polville on tietenkin itsenäinen tytyksestä, mutta myös ja ennen na lukuvuonna käynnistäneet ja tuivat ja samalla niin huollon tar- si pitää sisällään kuin sota-ajan ja vapaa isänmaa, josta kaikkien kaikkea siihen liittyvän joukon käynnistämässä kokeiluluonteisia peiden sanelema kuin muukin muistomerkkien kartoituksen ja suomalaisten tulee pitää huolta ja tai henkilön tarinan. Nämä ta- oppimistapahtumia eri koulujen sotaliikenne oli vilkasta. Rinta- yhteistyöstä sopimisen erilaisten sitä kehittää, aina ja jatkuvasti. rinat me koodaamme ns. QR- eri ikäluokille. Esim. 8-luokka- mat olivat lähellä. Tästä kertoo tilaisuuksien ja tapahtumien jär- Perinne sen sijaan on jotakin, koodina pieneen laattaan, jonka laiset käyvät sankarihaudoilla sy- jo muistomerkkien ja - tilaisuuk- jestelyssä. Nämä olivat jo Kaa- jonka pohjalta me muistamme kiinnitämme ko. muistomerkki- tyttämässä kynttilät liittyen his- sien suuri määrä. Alueen väestöl- konkulmalla suurimmalta osin ja ymmärrämme veteraanisuku- en jalustaan tai lähellä seisovaan torian opetuksessa tapahtuvaan tään pienten kuntien, Hamina ja tehty paikallisten veteraaniyhdis- polven teot ja aikaansaannokset. pylvääseen. Tämän koodin avul- sota-ajan historiasta kertovaan Vehkalahti (nyk. Hamina) sekä tysten ja RUK:n toimesta sekä eri Näin ajatellen perinteeseen kuu- la jokainen ohikulkija voi halu- jaksoon. Toisen koulun 7-8 luo- Miehikkälä ja Virolahti sankari- tahojen yhteistyöllä. luvat esim. tiedot, paikat, esineet, tessaan kännykällä lukea tuon kan oppilaiden ruokatyöpajapäi- tavat, muistot, tarinat, tilaisuu- muistomerkin kertoman tarinan. vä keskittyy pula-ajan ruokien sa- det, juhlat jne. Näitä asioita mei- Koodaus toteutetaan Haminan loihin kevätkaudella. RUK on jo dän tulisi saattaa sellaiseen muo- kaupungin kanssa yhteistyössä ja syksyllä järjestänyt 6. luokkalai- toon, että ne olisivat tuleville su- tavoitteena on sen valmistumi- sille tutustumispäivän varuskun- kupolville helposti saatavilla ja nen ennen kesän 2018 matkailu- taan jne. käsitettävinä. Tavoitteemme voi- kauden alkua. Kuluva lukuvuosi on kokei- si olla: tehdä perinteestä osa joka- lua ja kehittämistä. Tavoittee- päiväistä elämää. na on saada kouluille ohjelmia ja Olen verrannut tätä tavoitetta opetusaineistoa, joita he voisivat näyteikkunoihin, jotka ovat kul- myöhemmin käyttää osana nor- kiessamme aina lähellämme ja maaleja opetussuunnitelmia. halutessamme helposti tarkastel- Parhaillaan kehittelemme aja- tavissa. tusta koko maakunnan historian Tältä pohjalta olemme Hami- opettajille suunnatusta perinne- nassa toimineet ja tällä hetkel- kurssista. Mikäli halukkaita opet- lä päässeet mielestäni hyvään al- tajia löytyy, kurssi toteutettaisiin kuun seuraavasti. Ota puhelimella kuva ohei- vielä tämän lukuvuoden aikana sesta QR-koodista, niin näet yhteistyössä MPK:n kanssa. Organisointi kuvan ja tekstin. Vähitellen laajennamme Haminan-Vehkalahden sotave- konkreettista yhteistyötämme teraanit ry on perustanut perin- Perinnetila myös Miehikkälän ja Virolahden netoimikunnan ja kirjanpidos- Perinnetilaprojektin aloitimme yhdistysten kanssa, joiden edus- sa avannut sille kustannuspaikan, talvella 2017 yhteistyössä Ha- tajat ovat koko ajan olleet aktii- jotta voimme varmasti erottaa, minan kirjaston kanssa ja avus- visesti mukana alussa mainituis- mikä euro kuuluu kenellekin. Toi- tuksella. Itsenäisyyden satavuo- sa suuremmissa yhteiskokouksis- mikunta on saanut ulkopuolisilta tisjuhlavuoden kunniaksi ra- sa. Asiat ja henkilöt sinänsä ovat pieniä lahjoituksia, joita se ainoas- kensimme yhteistyössä kaikkien tuttuja. Varmaankin Haminassa taan voi toiminnassaan käyttää. veteraaniyhdistysten ja lottape- saadut kokemukset ja ajatukset rinneyhdistyksen kanssa kirjas- sovellettuina uusiin ympäristöi- Älypuhelimella tietoa toon pienen perinnenäyttelyn, hin antavat mahdollisuudet on- muistomerkeistä jossa sota-aikaa esitellään esinei- nistuneisiin ratkaisuihin myös Muistomerkkien kartoitustyö den ja lehtileikkeiden avulla. Esil- naapurikunnissa ja päinvastoin. jatkuu, sillä vieläkin löytyy muis- lä on myös lotta-asuiset mallinu- Olemme Kaakonkulmalla tomerkkejä, joita aiemmissa kar- ket ja kuvat kaupungin sota-ajan pyrkineet keskittymään konk- toituksissa ei ole huomattu. Esi- muistomerkeistä. reettisiin asioihin, joilla pyrimme merkkeinä lottien ilmavalvonnan Näyttely puretaan vuoden toteuttamaan edellä lausumaani muistomerkit sekä kesällä 2017 vaihteessa. tavoitetta: saada perinne osaksi kaupungin kesäpuistoon pysty- Perinnetilaongelmamme rat- jokapäiväistä elämää myös tule- Kaatuneitten upseerien patsas RUK:n päärakennuksen kentällä on eh- tetty lottamuistomerkki. Kaikki- keaa lopullisesti ensi vuonna, kun ville sukupolville. kä tunnetuin Haminassa olevista sota-ajan muistomerkeistä. Myös sen aan Haminan kaupungin alueella vanhaan toimiupseerikerhoon tarina kerrotaan QR-koodien avulla ohikulkijoille, jotka haluavat sen on tähän mennessä luetteloitu yli avattava Rauhanpuolustamisen Matti Sahala lukea kännykällään. 30 muistomerkkiä ja -laattaa. ja veteraanityön perinnekeskus Perinnevastaava Kaakonkulmalla 36 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen PERINNE Varkaudessa vaalitaan sota-ajan perinteitä arkauden seudun alueel- terit ovat perinteisesti antaneet jonka toiminnasta jäljempänä on 15.12.1939 Panssarikorjaamon Jatkosodan syttyessä Saimaan lisen perinneyhdistyk- tukeaan. Perinnetyön keskeinen lyhyt kuvaus. Pirhonen on tallen- uusi päällikkö lähti Varkauteen Suojeluskuntapiirin ohjeistama- sen tehtävänä on sotien sisältö muodostuu Varkaudes- tanut myös samoille sivuille Var- perustamaan yksikköä, jonka na 47. Sotasairaalaa alettiin pe- 1939-1945V ja veteraanien perin- sa, Kangaslammilla, Joroisissa kaudessa toimineen 87. KvIt jaok- tehtäväksi tuli kunnostaa sota- rustamaan uudelleen 19.6.1941. teen vaaliminen sekä perinne- ja Heinävedellä olevilla sankari- sen historian. saalispanssarivaunuja. Korjaamo Päällikkölääkäriksi määrättiin työn suunnittelu ja koordinoin- hauta-alueilla tapahtuvilla kun- Lisäksi Varkauden Sotavete- nimettiin Hyökkäysvaunukorja- lääkintäkapteeni M Hc Ehrstöm. ti omalla alueellaan yhteistoi- niakäynneillä ja niiden vaalimi- raanit ry on julkaissut 50. vuo- uspajaksi. Nimi muutettiin myö- Perustaminen saatiin päätökseen minnassa kumppaneiden kanssa. sessa yhdessä seurakuntien kans- tispäivänään 9.3.2016 oman his- hemmin Panssarikeskuskorjaa- kesäkuun loppuun mennessä ja Perinnetyön aluejakoa Suur-Sa- sa. toriikkinsa. Samana päivänä moksi ja sen paikaksi oli valittu sairaala toimi II Armeijakunnan vossa raamittaa yhteistyösopi- Alueella olevia muistomerkke- julkistettiin myös Suur-Savon So- A. Ahlström Oy:n konepaja Var- evakuointisairaalana tuolloin mus, jonka Sotainvalidien Vel- jä ovat Kaatuneiden muistotau- taveteraanipiiri ry:n 50-vuotis- kaudessa. Nykyisin se on Foster vuosina 1941-1944.Tehtaan sai- jesliiton Suur-Savon piiri ry, lut alueen kirkoissa ja kouluilla historiikki Varkaudessa pidetyn Wheelerin toimitiloina. raalaan sijoitettiin osasto I, Teh- Suur-Savon Sotaveteraanipiiri muistolaatta sekä jäljempänä tar- juhlan yhteydessä. Korjaamo sai käyttöönsä vastaan koululle osasto II, Ammat- ry ja Rintamaveteraanien Suur- kemmin mainitut muistolaatat. tavalmistuneen, vielä sisusta- tikoululle osasto III, Seurakun- Savon Piiri ry ovat hyväksyneet. Varkaudessa on oma perinnehuo- 87. Kevyt ilmatorjuntajaos mattoman, n. 700 m2 käsittä- tasaliin osasto IV, Joutenlahden Alueelle on muodostumassa nel- ne entisessä kirkkoherran viras- Kenttäarmeijan 17.6.1941 alka- vän hallin sekä tarvittaessa lisä- koululle osasto V, Kulkutautisai- jä alueellista perinneyhdistystä: tossa. neen liikekannallepanon yhte- tilaa. Korjaustoiminta alkoikin raalaan kulkutautitapaukset ja Mikkelin seudun, Savonlinnan Perinteiseen tapaan alueen ydessä perustettiin 87. Kevyt il- jo 16.12.1939. Panssarit näkyivät Kunnalliskotiin osastoVI. Lutti- seudun, Pieksämäen seudun ja kunnissa huomioidaan kansal- matorjuntajaos. Jaos kuului alu- myös kauppalan katukuvassa nii- lan koulua ei otettu käyttöön va- Varkauden seudun perinneyhdis- lisen veteraanipäivän, kaatunei- eellisiin ilmatorjuntayksiköihin, den ollessa avoimella varastoken- rauksesta huolimatta. Varauksina tykset. Varkauden seudun perin- den muistopäivän ja itsenäisyys- jotka käsittivät järeitä ja raskaita tällä. Nykyisin paikalla sijaitsevat olivat Yhteiskoulu ja Puurtilan neyhdistyksen alueeksi tulisivat päivän vietot kunniakäynteineen pattereita, kevyitä jaoksia ja ko- Citymarket ja Spar-Market. koulu. nykyiset kunnat: Varkaus, Joroi- sankarihaudoilla. Kansallisena nekiväärijoukkueita. Kalustona Korjaamon toimintaa suojasi Sotasairaalassa oli hoidetta- nen ja Heinävesi. Näissä kunnissa veteraanipäivänä seppelpartiot näillä joukoilla oli 76, 75 ja 40 entisen KOP:n rakennuksen ka- vana mm. edesmennyt jalkavä- on jo vakiintuneet, veteraaniajal- suorittavat kunniakäynnit. Pe- millimetrin kanuunoita ja 7,62 tolle sijoitetut It-konekivääri il- enkenraali Adolf Ehrnrooth, la muotoutuneet käytännöt pe- rinnetyön keskeisinä erityispiir- millimetrin konekivääreitä. mavalvontapaikan ollessa nykyi- (1905-2004). Kenraali haavoit- rinnetyöhön. Varkauden sotave- teinä on mainittava Varkauden sen Sankarihautausmaan alueel- tui vaikeasti jatkosodan aikana teraaniyhdistyksessä on paljon seudulla olleet Varkauden panssa- Varkauden panssarikeskus la. Toiminta jatkui Talvisodan 1.7.1941. Hänet tuotiin Punka- veteraaneja, joiden hyvinvoinnis- rikeskus 1939-1944, 47. Sotasai- Varkaudessa toimi vuodesta 1939 päätyttyä 13.3.1940 ja varsinkin harjun kenttäsairaalassa tehty- ta huolehtiminen on emoyhdis- raala, Lentolaivue 26. sotakenttä vuoteen 1944 Varkauden Panssa- jatkosodan alettua kesäkuussa jen leikkausten jälkeen jatkohoi- tyksen tärkein tehtävä. Tarkoi- Joroisissa, Ahlström yhtiöiden It- rikeskus. Sen toimintoihin kuu- 1940. toon Varkauden Sotasairaalaan. tuksenmukaisimmin se tapahtuu tykki, ja Jalkaväenkenraali Adolf lui panssarien korjaus ja huolto Tehtaan koululla paljastettiin it- nykyisen organisaatiorakenteen Ehrnroothin muistolaatta. Varkauden Panssarikorjaamolla 47. Sotasairaala senäisyyspäivänä 6.12.2004 jäl- puitteissa. Painopisteen siirtyes- Varkauden seudulla perinne- sekä suomalaisten panssarijouk- Varkaudessa toimi vuosina 1939- jempänä mainittu muistolaatta. sä perinnetyöhön on aika arvioi- työn kirjallinen perintö on koot- kojen koulutus koulutuskeskuk- 1945 sotasairaala, jonka osastoi- 47. Sotasairaalan toiminta da siinä tilanteessa muita yhteis- tu jäljempänä mainittuihin histo- sissa jatkosodasta 1942 vuoden na toimivat kaikki silloiset kou- päätettiin 25.7.1942, jolloin sen työmuotoja. riikkeihin. Varkauden reserviup- 1944 loppuun. lut: Puurtilan koulu, Joutenlah- potilaat siirrettiin muihin sota- Perinnetyön kumppaneina seerikerhon puheenjohtaja Ossi Tästä toiminnasta on Varkau- den koulu (IV a-osasto9, Luttilan sairaaloihin. Sairaala perustet- alueella ovat Tammenlehvän Pe- Pirhonen on siirtänyt ja tallen- dessa nähtävillä kolme muisto- koulu sekä lisäksi seurakuntasa- tiin kuitenkin uudelleen Pääma- rinneliiton paikalliset jäsenyhdis- tanut sähköiseen muotoon Var- laattaa: Panssarikeskuskorjaamo li, Ammattikoulu (II osasto) ja jan Lääkintäosaston määräykses- tykset: Varkauden Sotainvalidit kauden museon monisteita 1 ko- toimi Ahlströmin konepajassa Kunnalliskoti (V osasto) Kaup- tä 19.2.1944 ja toiminta tapahtui ry, Varkauden Rintamaveteraa- koelmaan kuuluvan, Stig Holm- nykyisen Foster Wheelerin alu- palan kulkutautisairaala (IV b- jaostosairaaloissa (I- IX). Viimei- nit ry, Varkauden Reserviupsee- strömin kokoaman monisteen eella. Panssarivaunumiesten kou- osasto). sen kerran toiminta lopetettiin rikerho ry, Varkauden Reservi- ”Varkauden Panssarikeskus”. lutuspaikoista kertovat muisto- Varkauden Sotasairaala 47. 30.11.1944, jolloin vastuu sairaa- läiset, Heinäveden Reserviupsee- Siihen on koottu mukaan Lii- laatat ovat Tehtaan koulun juh- oli Käkisalmesta siirretty yksik- lan varastoista ja asioiden hoidos- rit ry ja Heinäveden Reserviläiset sa Arosillan veteraanihaastatte- lasalissa ja Joutenlahden koulun kö, joka toimi Tehtaan koululla ta siirtyi Varkauden sotavamma- ry sekä Joroisten Reserviupseeri- lut. Jäljempänä on lyhyt esittely. ulkoseinässä. Koulutuspataljoo- (I osasto ja III osasto) ja Tehtaan poliklinikalle. kerho ry ja Joroisten Reserviläiset Tarkemmin aineisto on luettavis- nan yksiköitä oli majoitettu mui- sairaalassa. Sotasairaalan ajasta ry. Muita kumppaneita ovat Var- sa Varkauden reserviupseerikerho hinkin kouluihin, myös Joroisiin. muistuttavat kummankin raken- Lentolaivue 26. kauden, Joroisten ja Heinäveden ry:n kotisivuilta. Tämän osaston koulutus tapah- nuksen pääsisäänkäyntien tuntu- Laivueen toiminnasta on niin kunnat ja seurakunnat sekä pai- Ossi Pirhonen on kirjoittanut tui nykyisen Varkauden lento- massa olevat, Sotainvalidien Vel- ikään perusteellinen, Ossi Pirho- kalliset Rotary- ja Lions-klubit. kotisivuille myös perusteellisen kentän maastossa Joroisissa. jesliiton kiinnittämät muistolaa- sen kokoama selvitys Varkauden Liikelaitokset, kuorot ja orkes- selvityksen 47. Sotasairaalasta, Talvisodan alkuvaiheissa tat. reserviupseerikerhon kotisivuilla. Sotasairaalan toimintavaiheet Tästäkin otteita seuraavassa: voidaan jakaa kahteen ajanjak- Lentolaivue 26 oli siirtynyt soon: ensimmäisessä vaiheessa se välirauhan aikana toukokuus- toimi lyhyen ajan Käkisalmessa sa 1940 Utista Joroisiin. Kesä- 14. Sotasairaalaksi nimettynä ja kuun 18. päivänä 1941 alkaneen toisessa vaiheessa pääosan sairaa- liikekannallepanon tultua suori- la toimi 47. Sotasairaalana. tetuksi muodostui laivueen ko- Ensimmäisessä toimintavai- koonpano seuraavaksi: Esikun- heessa Käkisalmen kaupungin- ta; Esikunnan toimitusryhmä; lääkäri Yrjö Miettinen sai lo- Esikuntakomppania; 1.Lentue; kakuun 1939 alussa perusta- 2.Lentue; 3.Lentue; Koneteknil- miskäskyn ja hänet määrättiin linen tarkastusryhmä; Tväl-ryh- päällikkölääkäriksi. Toiminnan mä; Viestijoukkue; Kuljetusjouk- lopettamista ja sen henkilökun- kue sekä keittiöhenkilökuntaa ja nan ja kaluston siirtämistä Var- sairaanhoitajat. Kesäkuun 1941 kauteen koskeva määräys annet- laivueen kokonaisvahvuus ylitti tiin 5.12.1939. 270 henkilöä. Laivueen komen- Sotasairaala perustettiin Pää- tajana toimi majuri Raoul Harju- majan lääkintäosaston puhelin- Jeanty. käskyn mukaisesti 7.12.1939. Ra- Laivueen tehtävä: Kolmesta kennusvaraukset Varkaudessa oli Fiat-lentueesta muodostettu lai- tehtävä uudelleen, koska osa vara- vue toimi jatkosodan alussa ke- uksista oli jo muussa sotilaskäy- säkuun lopulla - heinäkuun alus- tössä. Käynnistämistä koskevien sa 1941 Joroisten ja Rantasalmen kirjallisten määräysten ja ohjei- kentillä. den puuttuessa toiminta saatiin Lentorykmentti 2:n antaman käyntiin improvisoiden ja vapaa- käskyn (2/21.6.1941) mukaisesti Sodanaikainen panssarikorjaamo on nyt teollisuuskäytössä. ehtoisjärjestöjen avulla. lentolaivueen tehtävä oli suojata 37

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Kotkalaiset vaalivat merkittävää sotahistoriaa

otkan-Pyhtään alueella aikana yksi Suomen eniten pom- sa mukaisesti. Kotkan alueen pe- toimii tällä hetkellä kaksi mitetuista kaupungeista. rinneyhteyshenkilö on mukana sotaveteraaniyhdistystä, Kotkan sotahistoriaan liittyen Kymen piirin perinnevastaavien KotkanK Sotaveteraanit ry ja Kar- löytyy kaupungista useita muis- tilaisuuksissa ja pitää näin yhdis- hulan-Kymin Sotaveteraanit ry. tomerkkejä ja -laattoja. Nämä on tykset ajan tasalla perinnetyöhön Pyhtään ja Ruotsinpyhtään ve- nyt selvitetty yhteistyössä mo- liittyen. Yhteistyö niin Kouvo- teraanien asioista huolehtii Pyh- lempien sotaveteraaniyhdistysten lan kuin erityisesti Haminan pe- tään kerho, joka on osa Kotkan kanssa ja seuraavaksi on tarkoitus rinnevastaavien kanssa on ollut Sotaveteraanit ry:tä. Molemmat laatia jokaiseen muistomerkkiin hyvää, ja olemme saaneet hyviä yhdistykset toimivat virkeästi liittyvä ”tarina”, joka kertoo tar- vinkkejä paikallistason perinne- ja hoitavat päätehtäviensä ohel- kemmin, miksi ko. muistomerk- toiminnasta. Kouvolan ja Hami- la myös perinteisiin liittyvät asi- ki on pystytetty ja mitä perinteitä nan hyviä käytänteitä on tarkoi- at. Molemmissa yhdistyksissä on sillä halutaan vaalia. tus hyödyntää Kotkan suunnalla nimetty yksi henkilö perinnevas- Kotkan alueella on kartoi- viimeistään siinä vaiheessa, kun taavaksi ja Kotkan Sotaveteraani- tettu eri yhteistoimintaosapuo- siirrymme veteraaniajasta perin- en perinnevastaava Aapo Tok- let perinnetoimintaan liittyen ja neaikaan. Tällä hetkellä näyttää kola toimii samalla paikallisena yhteiskokoontuminen on suun- siltä, että perinnetoimintaan siir- yhteyshenkilönä. Veteraanipe- nitteilla. Erillisen paikallisen pe- rytään 2020-luvun alkaessa. Panssarimies Stig Holmström esittelee muistolaattaa. rinteisiin liittyvät läheisesti myös rinneyhdistyksen perustamista lottaperinteet. Näiden osalta pe- ei ole suunniteltu, vaan perinne- Aapo Tokkola yhteistoiminnassa ilma-torjunta- lista: ”Kasvot eivät ole kaikkien rinnetoiminnasta vastaa eteläisen asioissa molemmat yhdistykset Kotkan alueen joukkojen kanssa kenttäarmeijan tunteman Ehrnroothin kasvot, Kymenlaakson alueella Kymen- toimivat omien suunnitelmien- perinneyhteyshenkilö liikekannallepanoa ja keskityksiä vaan sen ikäisen Ehrnroothin, seudun Lottaperinne ry. alueella Huutokoski - Simpele - joka oli täällä hoidettavana”. Kansallisten merkkipäivien, Savonranta - Huutokoski. esim. talvisodan päättymispäi- Tehtävä oli suoritettava toi- Perinnetyön vän, kansallisen veteraanipäivän minta-alueen eturajan läheisyy- organisoitumista ja itsenäisyyspäivän muistotilai- dessä joko laivueen koottujen valmistellaan suuksiin osallistuminen hoide- voimien iskuina ilmoitetun vi- Alueellisen perinnetyön valmis- taan vakiintuneiden käytäntöjen hollisen jatkuvan ilmatoiminnan telu on siirtynyt vaiheeseen, jos- mukaan yhteistoiminnassa kun- estämiseksi tai partiointina erik- sa organisoidaan toimintaa ja tien, seurakuntien ja maanpuo- seen käskettäessä. Taaempi toi- hahmotellaan yhdistyksen tehtä- lustusjärjestöjen kanssa. minta oli toteutettava ilmaval- vät mallisääntöjen ohjeistamana. Kotkan alueella on merkittävä, vontaviesteihin perustuen häly- Varkauden seudulla veteraani- joskaan ei niin yleisesti tunnettu, tyspartioin. en määrästä johtuen perinneyh- sotahistoria. Kotka ja kotkalai- Laivue suoritti tehtävänsä pi- distyksen tärkeimpänä tehtävänä set olivat mukana taisteluissa toi- täen yhden lentueen välittömäs- tulee olemaan lähivuodet vete- sessa maailmansodassa kolmella sä hälytysvalmiudessa kahden raanien hoiva ja etuuksista huo- rintamalla: maalla, merellä ja il- JR 45:n ”Kolmen kannaksen koukkaajien” muistomerkki Kotkan Isopuis- muun lentueen jatkaessa palve- lehtiminen nykyisen organisaa- massa. Kotka oli mm. jatkosodan tossa. Kuvassa JR45 perinnetoimikunnan 17.6.2017 laskema kukkalaite. lukseen kutsuttujen reserviläisten tiorakenteen puitteissa. koulutusta ja koneiden kunnosta- Yhdistyksen organisoinnis- mista. Laivue kokonaisuudessaan sa on otettava huomioon sen ra- oli puolen tunnin hälytysvalmiu- kenne: tarkoituksenmukaista on dessa. muodostaa se siten, että jokaises- Sodan jälkeen majuri Raoul ta kunnasta on ainakin yksi edus- Harju-Jeanty toimi osastopääl- taja. Hänen tehtävänään on koo- likkönä A Ahlström Oy:n Var- ta paikallinen työryhmä vastaa- kauden tehtailla vuosina 1946 - maan tämän alueen toiminnasta. 1966. Hän oli myös Varkauden Yhteistyö kuntien ja seurakun- Reserviupseerikerhon toiminnas- tien kanssa on ollut jo perinteis- sa mukana, muun muassa varapu- tä, mutta siirryttäessä perinne- heenjohtajana. aikaan sen merkitys entisestään korostuu. Tiedotus nuorisoon ja Jalkaväenkenraali Adolf oppilaitoksiin suuntautuvana tu- Ehrnroothin muistolaatta lee entistä merkittävämmäksi. Varkaudessa paljastettiin Itsenäi- syyspäivänä 6.12.2004 muistolaatta ”muistuttamaan jälkipolvia siitä työstä ja niistä uhrauksista, Varkauden seudun alueellisen joita sotiemme veteraanit jou- perinneyhdistyksen tuivat tekemään”. Laatan suun- valmisteluryhmä nittelijan ja sen toteuttaneen ar- Matti Jaatinen tesaanialan opiskelija Hannu Varkauden Sotaveteraanit ry:n Karjalaisen suunnittelun pohjak- puheenjohtaja Kotkalaisia sotahistoriallisella matkalla Raatteen tien maastossa, Talvisodan monumentilla kesäkuussa 2017 si henkilökuva jalkaväenkenraa-

Elämäsi hElpoin kEittiörEmontti! i www.puustelli.F

Muisto- laatan teksti 38 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen PERINNE

Rautatiehallituksen johtokeskus talvisodassa Pieksämäellä ieksämäen perinneyhdistys koostuu entisten Piek- sämäen kaupungin ja maa- laiskunnanP sekä Jäppilän ja Virta- salmen kuntien alueesta. Pieksämäen perinnetyön valmistelu alkoi 2015, kun Pieksä- Suurkiitokset Teille mäen Lottaperinneyhdistyksen Sotaveteraanit! puheenjohtaja Anna-Liisa Väi- sänen alkoi koota tietoja Pieksä- Raimo Hakkarainen Oy mäen perinnekohteista. Kaikki paikkakunnan sotien 1939-1945 Mustijärventie 25, Ruutana veteraanijärjestöt, Pieksämäen puh.03-358 3100 Seudun Sotainvalidit, Pieksämä- en rintamaveteraanit, Pieksämä- en Sotaveteraanit ja Jäppilän Sota- veteraanit päättivät tulla mukaan paikkakunnan perinnetyöhön. Valmistelutyön tiedot esiteltiin Pieksämäen veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen yhtei- sessä kevään 2017 kokoontumi- sessa. Yhdessä päätettiin jatkaa perinneyhdistyksen perustami- sen valmistelua paikkakunnalle. Perinnetyön kumppaneina alueellamme on sotien 1939-1945 veteraanijärjestöjen lisäksi Piek- sämäen reserviupseerit, Pieksä- mäen reserviläiset, Pieksämäen Nikkarilan Metsäkoulun pihassa on talvisodassa kaatuneille oppilaille maanpuolustusnaiset, Pieksämä- pystytetty muistomerkki. Sen paljastustilaisuus oli 25.8.1940. en Seudun Lottaperinneyhdistys, paikkakunnan Lions- sekä rota- pommituksen, joka vei uljaan harjoittelevat siellä vielä tänäkin ryklubit. Lisäksi monet kuorot ja asemaravintolan ja satunnaisia päivänä. orkesterit antavat tukeaan myös pommeja putosi ympäri aseman tulevaisuudessa. seutua. Maanpuolustustahto korkealla Pieksämäki rautatien Nikkarilassa lataamo Pieksämäellä on kolme sankari- solmukohta Toinen paikkakunnan merkittä- hautaa, joihin on haudattu yhteen- Pieksämäki paikkakuntana tun- vä sodan ajan kohde sijaitsee Nik- sä 539 sankarivainajaa. Tämän netaan muualla parhaiten rauta- karilan entisellä metsäoppilai- vuoden itsenäisyyspäivänä kaikille teistä. Tänne pääsee junalla vii- toksella. Sen läheisyydessä sijaitsi haudoille laskettiin talkoovoimin destä eri suunnasta. Rautatiet Luumäeltä siirretty miinojen la- valmistetut havuseppeleet. ovat olleet iso tekijä aikanaan taamo. Metsäkoulun pihassa on Perinteisten juhlien lisäk- paikkakunnan kehityksessä. Tal- talvisodassa kaatuneille oppilail- si maanpuolustushenkeä on ko- visodan alkuvaiheissa kiskolii- le pystytetty muistomerkki. Pat- hotettu paikkakunnalla vuosit- kenteen painopiste siirtyi Hel- sas lienee ollut maassamme en- tain järjestetyssä Kukkarojotos- singin seudulta keskiseen Suo- simmäinen sankarivainajille pys- tapahtumassa. Siinä reserviläiset meen, josta tapahtuivat suuret tytty. Sen paljastustilaisuus oli ja vapaaehtoiset ovat vuosien saa- sotilaskuljetukset rintamille. 25.8.1940. Muistomerkki esittää tossa parantaneet maapuolustus- Rautatiehallitus löysi talviso- myrskyn murtamaa männynkan- taitoja sekä esitelleet kansalaisil- dan alkuvaiheessa mieleisen pai- toa, joka symboloi nuorten mies- le viime sodan aikaisia tapahtu- kan johtokeskukseksi Pieksämä- ten katkennutta elämän uraa, mia. Tänä vuonna Kukkarojotos eltä rautateitten risteysasemal- (Sydänseutu-lehti 2017). esitteli Suomen 100-vuotisjuhlan ta. Paikkaa tuki myös naapuruus kunniaksi vanhoja sotilasajoneu- Mikkelin Päämajan kanssa. VR:n Naarajärvellä lentokenttä voja itsenäisyyspäivän paraatissa. johtokeskuksen toiminta pysyi Kolmas mainittava perinnekoh- salassa jopa pieksämäkeläisiltä, de on Naarajärvellä toiminut so- Miten eteenpäin? mutta siitä ei ole tietoa, pysyikö tilaslentokenttä. Kenttä sijait- Seuraavaksi perinnetyön kehit- tieto salassa myös venäläisiltä. see noin kymmenen kilometrin tämisessä on yhdistyksen halli- Helmikuun toisena päivänä päässä Pieksämäen keskustasta. tukseen valittava perinneasioista 1940 Pieksämäki koki tuhoisan Puolustusvoimien varusmiehet innostuneita henkilöitä. Yhdis- tyksen tärkein tehtävä perinne- asioissa on nuorisoon suuntautu- va tiedotustoiminta. Näin turvataan tulevina vuosina veteraanien kallisarvoisen perinteen jatkumi- nen eri muodoissaan. Kuntien ja seurakuntien osuus perinnetyön toteuttamisessa on hyvin tärkeä ja sen tulee kattaa perinteisten it- senäisyys- ja kaatuneitten muis- topäivien vieton lisäksi sankari- hauta-alueiden, perinnetilojen ja muistomerkkien hoidon.

Juha Korhonen Pieksämäen seudun perinneyhteyshenkilö 39

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Etelä-Pirkanmaan perinneyhdistys suunnittelee yhdessä

irkanmaan Sotaveteraani- piirin eteläiseen osaan on suunniteltu muodostetta- vaksiP perinneyhdistys työnimenä Etelä-Pirkanmaan perinneyhdistys. Osa alueesta on Kanta-Hä- meen Sotaveteraanipiirin toiminta-aluetta, mutta kun toiminta tähtää tulevaisuuteen, niin on toi- votettu Akaan alue tervetulleeksi tulevaan perinneyhdistykseen. Toiminta-alueemme on nyt siis piirirajoista poiketen Akaa (Toi- jala, Viiala ja Kylmäkoski), Vesi- lahti, Lempäälä ja Valkeakoski. Piirihallitus nimesi yhteyshenki- löksi Valkeakosken-Sääksmäen Sotaveteraanien puheenjohtajan Markku Lapinleimu (vas.) ja Aulis Eskeli. Markku on Toijalan Seudun Sotaveteraa- Lempäälässä JR 23 näyttelyn avajaistilaisuudessa oli kaksi jat- ja piirihallituksen jäsenen Aulis nien hallituksen jäsen ja sihteeri ja Aulis on Toijalan Seudun Rintamaveteraanit kosodan veteraania. Eino Koskinen Viialasta (JR 23 + Er.P15) Saarisen, mutta kun toimintam- ry:n puheenjohtaja. ja Olli Hovi (JP 5 + JP 4) me tähtää tuleviin aikoihin, niin Kuva: Juha Kosonen, Akaan Seutu -lehden päätoimittaja liiton ohjeen mukaisesti käynnis- tyvän alueellisen perinnetoimin- to Toijalassa ja joukko-osastoesit- Itse perinneyhdistyksessä ei eella nykyisin erittäin hyvin. lä. Opistolla on yksityishenkilön, nan vetäjäksi kutsuttiin nuorem- tely Lempäälässä. Valkeakoskella ole vielä laajempia joukkoja mu- Päivölän Opiston tiloista ovat Olavi Liukkosen, keräämä laaja man sukupolven edustajana valon menossa Suomi 100 -konsert- kana. Se toimii toimikuntana, Valkeakosken-Sääksmäen Sota- Mannerheim-kokoelma. keakoskelainen Jussi Häyrynen. ti. Tietenkin kaikki perinteinen jossa on edustus kaikilta paikka- veteraanit vuokranneet perinne- Toijalan sotaveteraanien edus- toiminta, itsenäisyyspäivän ta- kunnilta, jotta käytännön perin- huoneen tilat, joissa esitellään vii- Jussi Häyrynen tajina ovat Seppo Valkama ja pahtumat, kansallinen veteraani- netoiminta saadaan kartoitettua. me sotien asioita ja esineistöä. Sitä Etelä-Pirkanmaan alueen Markku Lapinleimu, Viialan päivä, kaatuneiden muistopäivä Käytännön sovellukset poikkea- laajennettiin asehuoneella, jossa perinneyhteyshenkilö Rauli Salin ja Olli Huikuri, Ve- on jo vuosia mennyt omalla latu- vat toisistaan, mutta toimivat alu- on sodan aikaiset käsiaseet esil- silahden Raimo Pitkäkoski ja urallaan. Jokainen veteraani on Lempäälän Hannu Tapola. hoidettu viimeisen iltahuudon Kun olen päässyt tutustumaan koittaessa havuseppelein ja asian- Etelä-Pirkanmaan alueeseen, mukaisin toimin viimeiselle mat- olen huomannut, että alueellisis- kalleen. ta eroista huolimatta toiminta on Perinteen taltiointia on myös aktiivista kaikissa kunnissa. koko alueella hoidettu mallik- Useat alueen yhdistyksistä kaasti kansioihin, joihin voidaan ovat erittäin elinvoimaisia. Yh- sitten tulevaisuudessa tukeutua. teenliittymiä on ollut Akaan Yhteistoiminta Etelä-Pirkan- alueella. Kylmäkoski on liitetty maalla sopii hyvin Suomi 100 Akaan alueeseen ja näin on löy- -teemaan, koska tekeminen ta- detty toimiva malli. pahtuu yhdessä. Isoimpana haasteena pidän Valkeakosken alueella Rinta- tällä hetkellä nuorempien toimi- maveteraanit ovat liittyneen jo joiden vähyyttä, aktiivisia nuo- vuosia sitten samaan yhdistyk- rempia pitäisi saada nyt perinne- seen Sotaveteraanien kanssa. Pai- toimintaan mukaan joka alueella. kallisessa Sotaveteraaniyhdistyk- Tätä pitäisi yhteisesti miettiä. sessä ovat monet taustayhteisöt Suomi 100 -juhlavuosi on nä- kannattajajäseninä mukana ja kynyt alueella monenlaisena ak- näin näiden järjestöt ovat edus- Valkeakosken-Sääksmäen Sotaveteraanien ja Sotainvalidien Yhdessä-patsaan paljastus ja luovutus Valkea- tiivisena toimintana. On ollut tettuina yhdistyksen hallituksen kosken kaupungille 27.10.2017 patsashankkeita, Veteraani-puis- jäsenistössä. Kuva: Jussi Häyrynen

RAUHALLISTA JOULUA! TOIVOTTAA 100-VUOTISJUHLAVUOTTA 2018 VIETTÄVÄ JYTY!

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto– Offentliga och privataWWW sektornsJYTYLIITTO funktionärsförbundFI Jyty 40 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri 50 vuotta jalan aluetoimiston päällikkö evl minnanjohtaja), Ahti Karttunen Janne Myller. Hän käsitteli pu- (Pohjois-Karjalan Sotainvalidi- heessaan laajasti kokonaisturval- piiri), Jari Sirola (Pohjois-Karja- lisuutta ja tilannetta Euroopas- lan Rintamaveteraanipiiri), Pasi sa, lähialueellamme ja Suomessa. Koivumaa (Sanomalehti Karja- Musiikista vastasi Rakuunasoit- lainen), Pertti Korhonen (Korho- tokunta solistinaan oopperalau- nen Yhtiöt), Anssi Törmälä (Jo- laja Matti Turunen. Ter vehdyk- ensuun kaupunki) ja Marita Tiili set juhlaan toivat Suomen So- (Joensuun ev.lut. srk.). taveteraaniliiton puheenjohtaja Päätössanat, Aleksis Kiveä si- Erkki Heikkinen ja Joensuun teeraten, lausui piirin varapu- ev.lut. seurakunnan pastori Ma- heenjohtaja Matti Majoinen. rita Tiili. Taitelija Elsi Komu Pohjois-Karjalan Sotaveteraa- lausui kauniita ja koskettavia ru- nipiiri kiittää Joensuun ev.lut, noja. seurakuntaa ja Kontiolahden Sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhlamitalilla palkittiin yhteistyökumppaneita ja piirin tehtävissä toimineita. Juhlassa jaettiin liiton 60-vuo- Sotilaskotiyhdistystä sekä kaik- tisjuhlamitali kiitoksena seuraa- kia juhlassa esiintyneitä, juhla- ohjois-Karjalan Sotaveteraa- nitteluja sekä juotiin Kontiolah- vaiheessa, kun uusi perinneyh- ville yhteistyökumppaneille ja vieraitamme sekä meitä monin Pnipiiri juhli 50-vuotistaival- den Sotilaskotiyhdistyksen tar- distys perustetaan ja siirrytään piirimme omille henkilöille: kan- eri tavoin muistaneita yhteistyö- taan Joensuun evankelisluteri- joilemat juhlakahvit. perinneaikakauteen. Tervehdys- sanedustaja Hannu Hoskonen, kumppaneitamme. laisessa seurakuntasalissa lauan- Juhlan tervehdyssanat lau- sanojen jälkeen lähetettiin sep- evl Janne Myller (PV), evl Marko taina 14.10. Juhlaan osallistui sui piirin puheenjohtaja Jorma pelpartio Joensuun sankarihau- Turunen (RVL), Olavi Lösönen Teksti: Jouni Mattila kutsuvieraita, piirimme jäseniä Mikkonen. Hän kuvasi piirin doille. Seppelepartion muodosti- (piirin kunniapuheenjohtaja), Pohjois-Karjalan sekä yhteistoimintakumppania toiminnan viimeisintä kymmen- vat sotaveteraani Paavo Saviaro Paavo Saviaro (Joensuun Sota- Sotaveteraanipiirin noin 150 henkilöä. Ennen varsi- tä vuotta. Piirin historiakirja ja kaksi seurakuntanuorta. veteraaniyhdistys), Seija Karttu- toiminnanjohtaja naista juhlaa otettiin vastaan on- tehdään ja julkaistaan vasta siinä Juhlapuheen piti Pohjois-Kar- nen (ent. sotaveteraanipiirin toi- Kuva: Ari Hevonkoski

Nurmeksen Sotaveteraaniyhdistys 50 vuotta tamiseen ja heistä huolehtimi- seen. Juhlapuheen pitänyt eversti evp, toiminnanjohtaja Jou- ni Mattila käsitteli lähestyvään perinnekauteen siirtymistä. Ti- lanne Pohjois-Karjalan perinneaikakauden suunnittelussa on hyvä, samoin kuin yhteistyön käynnistyminen eri sidosryhmi- en kanssa. Maakunnassa ollaan valmiita siirtymään yhteen perinneyhdistykseen ja yhdistysten muuttumiseen kerhoiksi. Tätä työtä erinomaisessa yhteishen- gessä tehdään muun muassa so- Kuvassa osa juhlassa palkituista, seisomassa (vas.) Ahti Okkonen, Ee- taveteraanipiirin ja rintamave- va-Liisa Mehtonen-Kolehmainen, Toivo Johansson, Eero Holopainen ja teraanipiirin kanssa. Jouni Mat- Nestor Pyykkö. Edessä Vilho Komu ja Eino Ullgren ja takana piirin pu- tila visioi puheessaan sitä, mitä heenjohtaja Jorma Mikkonen (vas.) ja yhdistyksen puheenjohtaja Jussi perinnetoiminta Pohjois-Karja- Säämänen. Kuva: Koneva, Nurmes lassa on esimerkiksi 10 vuoden kuluttua. Kun suunnitelmis- uhlapäivä aloitettiin Nurmek- Jussi Säämänen vertaili yhdis- ta ja yhteistoiminnasta pidetään Jsen kirkossa juhlajumalanpal- tyksen alkutaipaletta nykypäi- kiinni, tulos tulee olemaan erin- veluksella, joka samalla oli sota- vään. Alkuvaiheessa keskityttiin omainen. veteraanien kirkkopyhä. Kirkko- pitkälti varojen hankkimiseen Nurmeksen kaupungin ter- herra Markus Kontiainen esitti talkootyöllä. Jäsenten järjestäy- vehdyksen juhlaan toi kaupun- saarnassaan ja seppelepartion lä- tymisaste oli Nurmeksessa esi- ginvaltuuston puheenjohta- hettämisessä kiitoksen kunnia- merkiksi 30 vuotta sitten vain ja Anni Savolainen. Juhlassa kansalaisillemme itsenäisestä noin 30-35 %, kun se tänä päi- jaettiin lukuisia liiton ja piirin isänmaastamme. vänä on lähes 100 %. Säämänen myöntämiä kunniamerkkejä. Pääjuhla pidettiin Nurmes- totesi myös painopistealueiden Päätössanoissaan piirin pu- talolla, johon oli saapunut vierai- muuttumisen. Aiemmin paino- heenjohtaja Jorma Mikkonen ta lähes salin täydeltä. tettiin enemmän yhteenkuulu- totesi kuluvan vuoden olevan Tervehdyssanoissaan juhli- vuutta. Nyt keskitytään entistä erilaisten juhlien aikaa, mikä hy- van yhdistyksen puheenjohtaja enemmän sotaveteraanien aut- vin sopiikin satavuotiaalle Suo- melle. Mikkonen osoitti kiitoksensa ennen muuta Nurmek- sen kaupungille juhlan vahvasta tuesta. Hän kiitteli myös juhli- van yhdistyksen tilille tulleista AJA SE NYT. muistamisista ja juhlasta juhlan tehneistä esiintymisistä. Ja kun Karjalassa oltiin, nautittiin juhlan jälkeen karjalaisen pitopöy- dän antimista.

Jorma Mikkonen Pohjois-Karjalan Kallantie 11 Sotaveteraanipiirin Puh 017 364 2211 puheenjohtaja ma-pe klo 8-17, la 10-14 41

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Perinnöksi jää vastuullisuus Heinolan Sotaveteraanit juhli 50-vuotista toimintaansa

heenjohtajan Jukka Simolan vitsemansa tuen ja ansaitseman- ten puheenjohtaja Saila Hara ja tervehdyksissä. sa arvostuksen. Itä-Hämeen päätoimittaja Jari Samaan arvopohjaan viitta- - Toimintamme jatkuu niin Niemi. si tervehdyssanoissaan Heinolan kauan kuin te, veteraanisisaret Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja -veljet, puolisot ja lesket, meitä Edunvalvonnasta perinteen ja Heimo Iivonen. tarvitsette, lupasi naisjaoston pu- säilyttämiseen - Kansamme tulevaisuus on heenjohtaja Tuula Korjula. Heinolan Seudun Sotaveteraanit sen yhtenäisyydessä, Iivonen ry perustettiin 2.12.1967. Hei- muistutti. Juhlassa kuultiin veteraani- noloiden vuoden 1997 kuntalii- Yhdistyksen 50-vuotishisto en muistoja omalta sotatieltään toksen jälkeen nimi lyheni ny- riasta kertoi sanoin ja kuvin yh- sekä runsaasti mm. sota-aikaista kyiseen muotoonsa. Yhdistyksen distyksen sihteeri Asko Alho. musiikkia. Juhliva yhdistys jakoi työtä tukeva naisjaosto perustet- Veteraanien sosiaaliedut, kun- myös tunnustuksia veteraani- tiin lokakuussa 1968. Yhdistyk- toutus ja arvostus ovat nyt aivan työssä ansioituneille jäsenilleen sen jäsenmäärä oli suurimmillaan Yhdistyksen kunniajäseniksi kutsuttiin sotaveteraanit Leo Rauhala toisella tasolla kuin yhdistyk- ja yhteistyökumppaneilleen. 515 vuonna 2002. Nykyisin jäse- (vas.), Sirkka Määttänen, Esko Leinonen ja Yrjö Koho. sen toiminnan alkaessa. Paikal- Aino Heinonen palkittiin niä on tukijäsenet mukaan lukien lisina saavutuksina hän mainitsi pitkäaikaisesta työstään veteraa- 275, heistä veteraanitunnuksen eteraanien perintö uusille vehdyksen esittänyt valtuuston vuonna 1971 Mustikkahakaan nien hyväksi Sotaveteraaniliiton omaavia miehiä ja naisia enää 37. Vsukupolville on itsenäinen puheenjohtaja Niina Varjo. valmistuneen veteraanitalon, kultaisella ansioristillä. Yhdis- Yhdistyksen alkuvuosien suu- Suomi, mutta myös ne arvot, joita - Sota-ajan keskeiset arvot ei- joka tarjosi veteraaneille edulli- tyksen kunniajäseniksi kutsut- rin hanke, veteraanien asunto- he ovat toteuttaneet niin sodassa, vät ole menettäneet merkitys- sia omistusasuntoja, ja yhdessä tiin Yrjö Koho, Esko Leino- oloja parantanut veteraanitalo, jälleenrakennuksessa kuin omas- tään tänäkään päivänä, korosti muiden veteraani- ja maanpuo- nen, Sirkka Määttänen ja Leo valmistui vuonna 1971. Veteraa- sa järjestötoiminnassaankin. Puolustusvoimien Hämeen alue- lustusjärjestöjen kanssa peruste- Rauhala. niperinnettä säilyttää veteraani- Tämä viesti toistui tervehdyk- toimiston ja Panssariprikaatin tun perinnehuoneyhdistyksen, Sotaveteraaniliiton ansiomi- ja reserviläisjärjestöjen yhdessä sissä, jotka nuoremmat sukupol- tervehdyksen tuonut aluetoimis- joka vaalii veteraanien perintöä talin saivat veteraanitilaisuuk- perustama Sotiemme veteraani- vet toivat 19.11. seurakuntakes- ton päällikkö, everstiluutnantti myös sitten, kun viimeisetkin siin monesti musiikkia tuoneet en Heinolan perinnehuoneyh- kuksessa vietettyyn Heinolan Ville-Veikko Vuorio. heistä ovat väistyneet viimeiseen Heinolan Mieslaulajien puheen- distys. Sotaveteraanit ry:n ja sen nais Veteraanien kaveria ei jätetä iltahuutoon. johtaja Hannu Havakka ja kuo- jaoston 50-vuotisjuhlaan. -henki, yhteisöllisyys ja välittä- Heinolan Sotaveteraanit ry:n ronjohtaja Kai Kirik. Teksti: Ari Viuhko - Veteraanisukupolven vas- minen nousivat esille myös Hei- lähivuosien tärkein tehtävä on Heinolan Sotaveteraanit ry:n Artikkeli- ja uutistoimittaja, tuullisesta asenteesta on oppi- nolan seurakunnan kirkkoher- kuitenkin huolehtia, että vielä pöytälipulla palkittiin pitkä- Itä-Häme mista nykypäivän tilanteessa, ran Simo-Pekka Rantalan ja elävät veteraanit ja heidän lähei- aikaisesta hyvästä yhteistyöstä Kuva: Veikko Koivula sanoi Heinolan kaupungin ter- Lahden Sotaveteraanipiirin pu- sensä saavat loppuvuosinaan tar- Heinolan Maanpuolustusnais-

Vaasan Rintama- ja Sotaveteraanit 50 vuotta aasan Rintama- ja Sotavete- mässä mittakaavassa. Aronen toi tettiin Naisjaosto tukemaan ja Vraanien 50-vuotisjuhlaa vie- esiin monien veteraanien yksi- palvelemaan veteraaniperheitä. tettiin 29.9.2017 Villa Sandvike- näisyyden, ja hänen mukaansa Naisjaoston varsinainen toimin- nissä Vaasassa. Alkumaljan jäl- on tärkeää, että yhdistys huo- ta alkoi 20.4.1970. Eräänä vete- keen yhdistyksen puheenjohtaja lehtii edelleenkin veteraaneista, raanien tukemisen muotona on Alpo Aronen kertoi yhdistyksen puolisoista ja leskistä ja panostaa pidetty veteraanikahvila Ruffe- menneestä historiasta ja tulevista juuri yksinäisyyden torjuntaan sia, joka on auki kolmena päivä- vuosista aina perinneaikakauteen kaikin voimassa olevin keinoin. nä viikossa aamupäivisin. Kahvi- siirtymiseen saakka. Hän totesi, Vaasan kaupungin tervehdyk- lassa veteraaniveljet voivat tava- että ilman Rintama- ja Sotavete- sen toi juhlaan Vaasan sosiaa- ta toisiaan kahvikupposen ja itse raanien panosta emme olisi täällä li- ja terveysalan toimialajohtaja leivotun pullan merkeissä. Nais- juhlimassa yhdistyksen 50-vuo- Jukka Kentala ja Pohjanmaan jaoston järjestämät juhlat, retket tista taivalta. Arvokas juhlam- aluetoimiston tervehdyksen esit- ja muut virike- ja virkistystilai- me täällä oli kunnianosoitus ve- ti everstiluutnantti Mika Piiroi- suudet ovat veteraaneille, puo- Aino Siltanen kukittaa Sauli Lassilan ja Alpo Arosen. teraanien lisäksi koko Suomen nen. lisoille ja leskille tärkeitä ja ote- 100-vuotiselle itsenäisyydelle. Naisjaoston puheenjohta- taan kiitollisuudella vastaan. eella ja kotirintamalla, sekä so- Reino Peltoharju. Musiikki- Uskomme itsenäisen isän- ja Aino Siltanen onnitteli pu- Siltanen mainitsi, että Suo- dan loppumisen jälkeen monissa osuuden jälkeen ruokailtiin ja maamme säilyvän polvelta toi- heenvuorossaan juhlivaa yhdis- men Sotaveteraaniliiton Nais- erilaisissa tehtävissä. Naisjaoston juhlan lopuksi Sauli Lassila ja selle, koska isänmaastamme huo- tystä ja kiitti lämpimästi hyväs- järjestön historia vuosille 1968- arvot - auta, tue, palvele ja veljeä Aino Siltanen jakoivat jokaisel- lehtii koko valtiollinen raken- tä yhteistyöstä vuosikymmenten 2014 on juuri valmistunut. Liit- ei jätetä ja sisarta ei unohdeta - le juhlassa olleelle Tammenleh- nelma aina jokaiseen yksilöön aikana. Siltanen kertoi, että hy- to antaa siinä kiitokset kaikille ovat tärkeitä tänäkin päivänä. vä-veteraanille Tasavallan presi- saakka. Yhdistyksenkin huolen- vin pian yhdistyksen perustami- Suomen naisille ja heidän arvok- Yhdistyksen puheenjohtaja dentti Sauli Niinistön ja rouva pito on samanlaista vain pienem- sen jälkeen sen rinnalle perus- kaalle työlleen sotaveteraanialu- Alpo Aroselle ja toiminnanjoh- Jenni Haukion allekirjoittaman taja Sauli Lassilalle ojennettiin kunniakirjan sekä Suomi-suk- juhlassa kukat sekä Naisjärjestön laakonvehtirasiat. historiikki. Vaasan Korsukuoro lauloi Teksti: Aino Siltanen säestäjänään Director Cantus Kuvat: Jouko Keto

Yhdistys luovutti juhlassa olleille veteraaneille tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion allekirjoittaman kunniakirjan ja konvehtirasian. 42 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Ylämaan Sotaveteraanit 50 vuoden ikään Tammenlehväaula kaavilaisten lämaan Sotaveteraanien sotilaiden sotatiestä Y50-vuotisjuhlallisuudet alkoivat seppeleenlaskulla sankarivainajien muistomerkillä samaan kellonaikaan kuin kunniakäyn- nit kaikilla muillakin Suomen sankarihaudoilla. Tämä käynti liittyi myös samana päivänä vietettyyn Suomen Sotaveteraanilii- ton 60-vuotisjuhlaan. Kosenkodin palvelutalolla pi- detyssä 50-vuotisjuhlassa musiikkia esittivät eläkeläisten lau- luryhmä Seppo P. Peräkylän johdolla ja koulun 5.–6.-luokka- laiset opettajansa Jaana Hyvö- sen johdolla. Airi Kaitainen muisteli jäl- kipolven edustajana elämää Vä- kevälässä sodan varjossa. Juhlas- sa mukana olleille veteraaneille Viisi Kaavin seitsemästä elossa olevasta veteraanista näyttelyn avajai- luovutettiin tasavallan presiden- sissa. Vas. Kaino Räsänen, Viljo Lampi, Viljo Muinonen, Vilho Savolai- tin Sauli Niinistön ja rouva Jenni nen ja Veli Hiltunen. Haukion allekirjoittamat kun- niakirjat ja suklaarasiat. ksitoista vuotta sitten käy- Materiaalia on jo kertynyt pal- Ylämaan Sotaveteraanit ry:n Juhlapuheen piti prikaatikenraali Kari Hietanen. Ytiin Kaavilla keskustelua tar- jon, mutta lisää esineistöä ja valoku- jäsenistöön kuuluu vielä kym- peesta saada pysyvä tila näyttelyn via otetaan mielellään vastaan. Ne menen veteraania. On suuri kunnia saada tehdä Tämä on hieno ja ihana maa, pystyttämiseksi kaavilaisten so- pääsevät jokainen vuorollaan vit- Prikaatikenraali Kari Hieta- mielekästä työtä kanssaihmisten joka ansaitsee juhlansa ja jonka tilaiden sotatiestä. Mainio paik- riineihin osana perinnetyötä ja nen huomautti juhlapuheessaan, auttamiseksi. Tässä työssä tär- eteen kannattaa opiskella, teh- ka näyttelylle löytyi nyt Kaaville paikkakunnan historiaa. ettei mikään yhteiskunta voi py- keintä on sydän. dä työtä ja jota kannattaa puo- rakennetusta uudesta koulukes- Tammenlehväaulan avajaisti- syä pystyssä vain ulkoisen raken- Puheensa päätteeksi Hieta- lustaa. kuksesta. Tarkoituksena oli kerä- laisuus oli 29.9., jolloin kunnia- teensa, muodollisten virallisten nen toivotti juhlaväelle terveyt- tä vielä tallella olevaa autenttista vieraat, paikalle saapuneet viisi periaatteiden ja kansainvälisten tä ja hyvää elämää satavuotises- Marju Perilä materiaalia ja tietoa sotavuosien sotaveteraania, sekä lähes 70 muu- sopimusten varassa. sa, vapaassa ja itsenäisessä Suo- tapahtumista yhteen paikkaan ja ta juhlavierasta pääsivät tutus- Tarvitaan ymmärrystä, välit- messa. muodostaa niistä pysyvä pienois- tumaan näyttelyyn, joka sai mo- tämistä ja huolehtimista ihmis- museo. nen vanhemman kävijän herkis- ten välillä. Veteraanit tunsivat Yhdistykselle valmistui historiikki Kaavin kunta, koulukeskuk- tymään sota-ajan omakohtaisten sen parhaiten taisteluhaudassa, Ylämaan Sotaveteraanien 50-vuotisjuhlassa perjantaina julkistet- sen johto ja rakennuksen piirtä- muistojen tulviessa mieleen. tykkitulessa, kun turvana oli vietiin yhdistyksen uusi historiikki ”Veteraanit – kunniakansalai- nyt arkkitehti Kimmo Heikki- Paikalla olleiden sankarivaina- ressä kaveri, johon voi luottaa. set”, jonka on toimittanut yhdistyksen sihteeri Paula Penttilä. lä, joka korvauksetta suunnitteli jien omaisten mielestä seinille nos- Veteraanisukupolvelle oikei- Historiikkia juhlassa esitellyt Penttilä kertoi, että kirjaan on vankasta koivulaudasta ja lasista tetut Pro Patria -taulut ovat nyt oi- den eväiden ja mahdollisuuksien koottu muun muassa artikkeleita, joita Penttilä on vuosien var- valmistetut vitriinit, olivat myö- keassa ja arvonsa mukaisessa pai- valinta oli ehkä helpompaa, kun rella tehnyt ja koonnut Ylämaalta. tämielisiä hankkeelle. Kaavin So- kassa. vaihtoehtoja oli tarjolla vähem- Tavoitteena on ollut saada aikaan kirjallinen läpileikkaus sii- taveteraanit ry:n puheenjohtaja Voimme varmaan yhtyä sodat män kuin nykyisin. tä, miten Ylämaan Sotaveteraanit on toiminut 2000-luvulla. Eero Valkosen uutteralla työllä käyneiden veteraanien ajatuksiin; Vaihtoehtoina olivat joko rent- Penttilän mukaan kirjassa kerrotaan muun muassa veteraani- ja hänen apunaan olleella ahke- ”Sota on suuri onnettomuus, sitä tu tai kunnon kansalainen. Elä- en erilaisista vuosittaisista tapahtumista. ralla joukolla hanke toteutui. Ra- ei yksikään veteraani toivo, mutta män ohjeet ja arvot olivat yksin- Lisäksi kirjaan on taltioitu erilaisia puheita niin paikallisesti hoitukseen saatiin avustusta Kaa- jos isänmaamme on uhattuna, on kertaisia. Ne pakattiin elämän kuin piiritasolta. Tämä siksi, että niissä korostuu veteraanityön vin kunnalta sekä EU-avustusta jokaisen suomalaisen velvollisuus reppuun jo lapsena. Arvoina oli- merkitys ja ne täydentävät muita tekstejä, Penttilä kertoi. hallinnoivalta Kehittämisyhdistys puolustaa sitä viimeiseen asti”. vat koti, uskonto ja isänmaa. Kirjaan on koottu myös olemassa olevia veteraanien kerto- Kalakukko ry:ltä. Myös useat yri- Hietanen korosti, etteivät ve- muksia, mutta varsinaisia taistelukertomuksia kirjassa on vähän. tykset ja yksityiset henkilöt halusi- Heikki Savolainen teraanisukupolven arvot ole Penttilä sanoikin, että niistä on tarkoitus tehdä myöhemmin vat osallistua tärkeäksi kokemansa Kaavin Sotaveteraanit ry:n pelkkää puhetta ja fraaseja. uusi, erilainen kooste. asian toteutumiseen. perinnevastaava Heillä on esittää todisteek- Tässä kirjassa olevat tekstit osoittavat ylämaalaisten kotiseu- si suuri kertomus, jonka he ovat turakkautta ja kunnioitusta kotiseutua kohtaan sekä uhrivalmi- itse kirjoittaneet asein ja rauhan utta kotiseudun ja itsenäisen isänmaan puolesta. Samoin näkyy tultua työllä ja toiminnalla. yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, mikä on ollut kantava voima Oikaisu Myös sotaveteraanien puoli- veteraanityössä. sot, lesket ja veteraanityössä mu- Historiikista on olemassa vasta mallikappale, ja sitä valmiste- Sotaveteraani-lehden 4/2017 sivulla 10 Salpaleijonakiven luovuttaja- kana olevat ovat vieneet sanomaa taan tilausten mukaan. na mainitaan Kymenlaakson Lottaperinneyhdistys. Oikea yhdistyk- omalla panoksellaan eteenpäin. sen nimi on Kaakonkulman Lottaperinneyhdistys.

Oy Puhois Ab

KTA-Yhtiöt Oy Espoo 43

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Iisalmessa sotiemme veteraanit saavat syönti- ja myyntihirvensä uudella tavalla lä-Savon miehistä suurin osa kautta Esko Palviaiselle. Esko Hän suoritti virkansa niin varti- Yoli jatkosodassa Rukajärven valitsee halukkaan yhdistyksen jakavereiden kuin vankien kun- suunnalla. Erämaasta saatiin hir- veteraanihirven metsästykseen. nioittamana, kunnes siirtyi eläk- viä muun ravinnon lisäksi. Tä- Saalishirven jahti Hernejär- keelle. Topin valttina oli fyysi- män vuoksi 14. divisioonan mie- ven Kuuskulman kodan maastos- nen voima ja nopeus. Työpaikalla hiä kutsuttiin hirvenpurijoiksi. sa päätettiin pitää tänä vuonna vallitseva oikeudenmukaisuus loi Siviilissä 1970-luvulla nimike säi- laajemmassa mitassa itsenäisen ilmaston, jossa tultiin toimeen lyi, mutta siihen lisättiin maku. 100-vuotiaan Suomen kunniak- puolin jos toisin. Nykyinen Elli- Iisalmen seudun riistamiehet si, kun veteraaneja olisi vielä mu- vaimo entisenä lottana on tuonut lahjoittivat veteraaneille koko- kana. Saadun hirven käsittely ja tuota hyvää ilmastoa myös nykyi- naisen saalishirven. Peijaisten pi- keitto sekä tarjoilu on noin kym- seen kotiin. topaikka oli usein metsästysalu- menen vuotta sitten siirtynyt eella oleva nuorisoseuran talo. kauppahallin kotilihan Väisäsil- Veteraanijärjestöt ja Peijaisiin oli hirviseurueen lisäk- le. Lihat huutokaupattiin myös tukijoukot toimivat si kutsuttu maanomistajat kiitok- silloin ennen vanhaan lipan alla. Kaikkiaan paikalla oli 50 vete- sena jahtialueen käytöstä. Hirvi- Veteraaneja, tukijoukkoja ja hirvimiehiä nuotiolla. raanin tukihenkilöitä. Iisalmen rokan tai -keiton lisäksi paikalla Veteraanit mukana Sotaveteraaneja johti Martti olivat usein veteraanien puolisot Veteraanit oli kutsuttu Hernejär- hollisen suurhyökkäyksessä Kan- käyksen torjunnassa. Huumori Harju, rintamaveteraanit olivat ja lesket. Hirviseurueen taidon ven Metsästäjien kodalle pyynti-, naksen joukoissa. Hän seurasi silmäkulmassa veteraani Kyösti Kauppisen, Reserviläi- mittareina oli ruoka, tarjottiinko myynti- ja syöntitalkoisiin. Iäk- mielenkiinnolla paikan päältä Topi Moilanen (92) seura- set Eero Pulkkisen ja Reserviup- rokkaa vai keittoa. Rokka ja sen käitä peijaisvieraita oli kodan metsästystä. si nuorempien touhuja. Hänelle seerit Lassi Väänäsen vastuulla. myvyt mausteineen olivat syön- parhaimmilla paikoilla viisi ve- Taneli Marin (93) oli Ruka- ei pidä vieläkään ”ryppyillä”, sil- Tilaisuudessa oli tavoite näyttää tihirven keittäjäemäntien ma- teraania. Nestorina oli 98-vuoti- järvellä pataljoonan komentajan lä iästä huolimatta Topilta löytyy ja samalla kunnioittaa veteraane- kumittari, jonka maine kesti ai- as vielä terävässä kunnossa oleva lähettinä. Muutamien pikavies- voimaa ja nopeutta. Sota-aikana ja niin sanotun veteraanihirven nakin seuraaviin peijaisiin. Ti- Kalle Kuosmanen. Hänen tais- tien vienti ratsain oli haasteelli- hän taisteli Täydennyskomppani- saannilla. laisuuteen kutsutuille tarjottiin telupaikkansa oli Kiestingin-Uh- simpia rintamatehtäviä. Siviili- assa eli siellä, missä sotilasta to- Paikalla olleet järjestöt olivat myös muuta ohjelmaa, kuten pu- tuan seutu. Hän voitti aikoinaan ajan miellyttävin tehtävä oli enti- della tarvittiin. Hän marssi sodan valmiit suorittamaan metsästyk- heita, musiikkia yms. 14. D:n hiihtomestaruuskilpai- sen komentajan majuri Puustisen lopussa 14. DIV/JR10 mukana si- sen ajoketjulla. Nyt oli kolme hir- Riistanhoitoyhdistyksen vete- luissa mitaleja. Kuosmanen jatkoi kutsu kaveriksi hirvimetsälle Py- viiliin. Toivo Moilanen jatkoi ko- vikoiraa jahdissa apuna. Entinen raanien lahjahirven koko ja laa- sotilasuraa Iisalmen Asevarikolla häjärvelle. titilansa viljelyä Sukevalla. Meni menetelmä oli ajoketjut. Siinä tutoivomukset (uros, naaras vai eläkeikään saakka. Aarne Haaparanta (92) tais- naimisiin ja kasvatti ja koulutti saalis ajettiin ampujien ketjuun. vasikka) kulkevat Iisalmen Riis- Kalle Kaarakainen (95) taisteli Rovaniemeltä pohjoiseen. Jat- perheensä. Maanviljelijän amma- Kirjoittajan tavoitteena oli tanhoitoyhdistyksen toimin- teli Maaselän joukoissa ja puo- kosodan loppuvaihe meni Kan- tin lisäksi riski Topi sai Sukevan kertoa menneestä. Hän oli löytä- nanjohtajan Vilho Kaarakaisen lusti maatamme loppusodan vi- naksella vihollisen suurhyök- keskusvankilalta vartijan viran. nyt viisi samaisen hirviporukan kronikkaa. Isä-Matilla oli van- hakantainen muistiin merkkaa- mistaito eli kronikointi, toisin sa- Tupoksen yhtenäiskoulussa tutustuttiin noen riimitystaito. Pyysin lupaa 100-vuotiaaseen Suomeen tilaisuudessa saada lukea vuoden 1973 saaliin saannista tehdyn arraskuun viimeisellä viikolla kou- kronikan samalta paikalta. Lu- Mlumme ensimmäisten ja kolmansi- misateen aiheuttama hämäryys ja en luokkien oppilaat yhdessä pienryhmi- otsalampun toimimattomuus esti en oppilaiden kanssa pääsivät tutustumaan kronikoinnin. Suomeen ja suomalaisuuteen erilaisten työ- Pitojen isäntien ja emäntien pajojen avulla. Jokainen oppilas pääsi kier- tarjoama ruoka oli hyvää ja sitä tämään kolmen päivän aikana yhdeksän oli riittävästi. Hirvikiväärimie- pajaa. Pajoissa käsiteltiin Suomea laulaen, het menivät passipaikoilleen Las- soittaen ja liikkuen. Lisäksi askarreltiin si Väänäsen johdolla ja ajomiehet suomalaisia kansallistunnuksia ja itsenäi- ketjuihin. Ihme olisi, jos he en- syyspäivän kynttilöitä, tutustuttiin suoma- simmäisenä päivänä saisivat vete- laiseen taiteeseen ja suomalaisiin satuihin. raanille luvatun hirven. Tässä lä- Yhdessä pajoista lapset saivat kuulla hellä on paloitteluvaja, jossa nyl- Maarit Malmbergin kirjaa Aapeli ja sota- jetään ja paloitellaan saalis. Palat veteraani Reino. Pajassa keskusteltiin sota- punnitaan, pussitetaan ja laite- veteraaneista ja siitä, kuinka tärkeässä roo- taan myyntikuntoon. Hirven lissa he ovat olleet Suomen itsenäisyyden huutokauppa ilmoitetaan Iisal- kannalta. Pajassa askarreltiin kortteja lä- men Sanomien muistossa. Torilla hetettäväksi Limingan ja lähikuntien sota- olevan lipan alle kertyy tavallises- veteraaneille. Yhteensä pajasta lähti matti muutama kymmenen ostoha- kaan sata korttia Pohjois-Pohjanmaan so- lukasta. Lahjahirvet ovat yleensä taveteraanipiiriltä saamiimme osoitteisiin. isoja. Niistä saadaan useita eriko- Lapset askartelivat kortteja innolla ja ilolla. koisia paisti-, jauheliha-, file-, kyl- Toivottavasti kortit ovat päässeet perille ja ki- ja jopa luupusseja. Monenlai- ilahduttavat saajia. sia herkkuja on saatavissa, keitok- Tupoksen yhtenäiskoulun väki toivottaa sesta riippuen. Vasikan lihat eivät lehden lukijoille kaikkea hyvää alkaneelle joudu myyntiin. Niistä Väisäset vuodelle. tekevät herkkukeittoa tai ”voh- Touhulan Nättinummen Nopsanilkkojen lap- lanpaistia” hallin sisällä odotta- Kolmannen luokan oppilaat Sofia Maaranto Teksti: Anne Haataja set kiittävät piirroksellaan sotaveteraaneja it- ville herkkusuille. (oik.) ja Venla Huovinen esittelevät kortteja. Kuva: Johanna Maaninka senäisestä Suomesta. Tällä menetelmällä voimme kiittää maanomistajia veteraanien puolesta. Muita kiitet- täviä tahoja ovat veteraanikerä- yksen varusmiehille autokyydin antaneet kuljettajat. Saamme va- rusmiehiä kaksi kertaa vuodessa KaiPri:sta avuksi ovelta ovelle. Kiitos KaiPri:lle.

Teksti: Risto Pehkonen Kuva: Jussi Rönkkö 44 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Veteraanit katsoivat yhdessä Sotaveteraanikuoroja on Tuntematon sotilas -elokuvan Kemijärvellä ainakin kaksi emijärven veteraaniyhdis- suoritetun taksvärkkipäivän tuo- iime numerossa (5/2017) oli ja Vaasan välisellä rannikoalueel- Ktykset, Sotainvalidien perin- ton 1503 euroa veteraaneille jaet- Vselostus Lahja sotaveteraa- la. netyöryhmä, Rintamaveteraanit tavaksi kolmen yhdistyksen kes- nilta -konserttitilaisuudesta Fin- Kuoro, Veteransångarna/Ve- ja Sotaveteraanit järjestivät läm- ken. landia-talossa. Tilaisuus pättyi teraanilaulajat, on vuosien kulu- minhenkisen Suomi 100 -juhlan Mukana keräyksessä erilaisissa Helsingin sotaveteraanikuoron essa, luonnollisistä syistä, supis- maanantaina 6.11. veteraaneil- tehtävissä oli 105 oppilasta ja heti esittamiin Valalauluun seka Ve- tunut kuudestatoista seitsemään le ja sidosryhmille. Tilaisuudessa alkuun oli oppilaille tullut sel- teraanin iltahuutoon. Tästä leh- jäseneen. Viime vuonna kuollut esitettiin Aku Louhimiehen oh- väksi, että taksvärkin tuotto lahti kirjoittaa että ”kyseessa on ai- Göran Björklund oli kuoron pe- jaama Tuntematon sotilas -eloku- joitetaan veteraaneille. nut kuoro, jonka kaikki esiintyjat rustaja ja kantava voima ja hänen va. Veteraani Arttur Niemelä ovat edelleen sotaveteraaneja”. tyttärensä Eva-Lott Björklund Puolustusvoimien tervehdyk- kiitti veteraaniyhdistysten puo- Kruunupyyssä on kuiten- toimii johtajana ja joukon ”äiti- sen juhlassa esitti Jääkäriprikaa- lesta: Sydämellinen kiitos Teille. kin toinenkin ”puhdas” sotave- nä” hoitaessaan myös kaikki käy- tin komentaja eversti Jyrki Kai- Lahjoitus tulee tosi tarpeeseen. teraanikuoro, joka on toiminut tännön asiat. sanlahti ja Kemijärven kaupun- Niemelän mukaan Tuntema- aina vuodesta 2003 ja on edel- gin tervehdyksen valtuuston ton sotilas -elokuva toi mieliin leen erittäin aktiivinen, (noin 35- Teksti:Håkan Vikström, puheenjohtaja Veikko Niemelä. monia muistoja rintamalta. 40 esiintymistä vuosittain) esim. puheenjohtaja Kemijärven Hillatien kou- Tämä todisti taas, että sota on juhlatilaisuuksissa, veteraani- ja Norra Svenska Österbottens lun edustajat, opettaja Riitta julmaa ja näkyi, kuinka rintamal- lottahautajaisissa, hoitolaitoksis- Krigsveteraner r.f Stöckell ja oppilaskunnan pula kova koura otti tiukalle. sa ja kouluissa lähinnä Kokkolan Kuva: Kaj Lindh heenjohtaja Aada Sulasalmi luo- Kaupungin tarjoamien kah- Summan taistelujen 99-vuotias vuttivat kahvitilaisuudessa 25.10. vien tarjoilusta huolehtivat Ke- veteraani Sauli Kaisamatti oli juhlan vanhin osanottaja.

mijärven Martat. Lapin Lennos- ton varusmiehet Jääkäriprikaatis- ta olivat auttamassa veteraaneja liikkumisessa sekä ulkona että si- sätiloissa. Elokuvatoimintaa pyörittävä Simo Alatalo Movie Company Alatalo Oy:stä kertoi, että Kemi- järven tilaisuus järjestettiin, har- vinaisesti Suomessa, esimerkil- lisen juhlallisesti päivällä ennen muulle yleisölle suunnattuja näy- töksiä. Mukana oli seitsemän sotiemme veteraania. Juhla päättyi Pentti Väyrysen säestyksellä laulettuun Veteraa- Kuoron jäsenet ja johtaja yhteiskuvassa. Takana vas. Rainer Björklund, Jääkäriprikaatin komentaja, kemijärveläislähtöinen eversti Jyrki Kai- nin iltahuutoon. Gunnar Kolam, johtaja Eva-Lott Björklund, Olof Fagernäs ja Jan-Erik sanlahti jututti sodassa palvelleita saman konekiväärikomppanian ve- Granbacka. Eturivissä vas. Harald Brännkärr, Bror Kaitajärvi ja Ingmar teraaneja Lauri Lahtelaa (vas), Eero Törmästä ja Arttur Niemelää. Timo Käkilehto Holmqvist.

Lievestuoreelle sotaan Seppeleet sankarihaudoille Korpilahdella lähteneiden muistolaatta iistaina 5.12.2017 laskettiin liin painuva ja ainutkertainen kaan 1927 kuulunut Teittinen Tseppeleet jokaiselle sanka- kokemus. Hautojen takana sei- palveli jatkosodassa vapaaehtoi- uomen Sotaveteraaniliiton rihaudalle Jyväskylän Korpilah- sovat 214 koululaista havainnol- sena 38. Kev.It-jaoksessa Tampe- S60-vuotispäivänä paljastettiin della. Yhtenäiskoulun oppilaat listivat konkereettisesti, kuinka reella. Tilaisuuden johti majuri Laukaan Lievestuoreella Terva- laskivat juhlavassa tilaisuudessa suuren uhrauksen pieni pitäjä an- res. Matti Hyvärinen Korpilah- mäen koulun kentällä talvisotaan samanaikaisesti kaikkiaan 214 toi isänmaalle. Tilaisuuden kun- den Reserviupseerikerhosta. lähteneiden muistolaatta. Päivän seppelettä, jotka oli tehty talkoil- niavieraana oli puretun Korpi- ohjelma alkoi Kelkkamäen hau- la korpilahtelaisen Päivänsini- lahden sotaveteraaniyhdistyksen Teksti: Matti Hyvärinen tausmaan sankarimuistomerkil- kukkakaupan aloitteesta. Koulu- viimeinen puheenjohtaja Pentti Kuva: Juha Hyvärinen lä, jossa laskettiin seppele. Ylä- laisille tilaisuus oli varmasti mie- Teittinen puolisoineen. Ikäluok- koululainen piti puheen ja vete- raanikuoro lauloi. Keski-Suomen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Juk- ka Kentala piti laatan paljastus- puheen. Laatassa on teksti: Kivi on pystytetty tältä paikalta syksyl- lä 1939 rintamalle lähteneiden muistoksi Suomi 100 -juhlavuon- Laukaan Lievestuoreella Tervamä- na 2017. en koulun kentällä paljastettiin Kiven juurelle laskettiin sep- 29.9.2017 talvisotaan lähteneitten pele. Tilaisuus päättyi Keski-Suo- kivi ja muistolaatta. men kotiseutulauluun. Laukaan kunta tarjosi juhla- Muistolaatan hankintaan osallis- kahvit koulun ruokasalissa. Lie- tuivat paikalliset veteraanijärjes- vestuoreen Sotaveteraanit tarjosi- töt, reserviläiset, Laukaan kunta vat alakoulun 150 oppilaalle Suo- ja seurakunta. Kunta vastasi ki- mi suklaakonvehdit. Paikalla oli ven hankintakustannuksista. 100 henkeä paikallista väestöä. Juhlan jälkeen käytiin viiden Raimo Hintikka sotaveteraanin luona vieden ta- Lievestuoreen Sotaveteraanien savallan presidentin kunniakir- sihteeri Korpilahden Yhtenäiskoulun oppilaat asettamassa havuseppeleitä. jat ja Suomi suklaakonvehtirasiat. 45

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Lauritsalan kauppalan pojat ja yhteisön voima limme lapsuuttamme sotiemme poika opiskeli ammattiin ja kaa oli allekirjoittanut. Samassa pereen ja Itä-Suomen yliopistos- voineet tehdä haastatteluja ennen Eme jälkeen ja olimme nuoria alkoi kirjoittaa oppilastyönä kir- tilaisuudessa kysyimme Tuomas ta julkaisivat. Myös tutkimuksen vain alle 10 henkilön kanssa, jot- työtä pelkäämättömiä kansalai- jaa Lauritsalasta. Meiltä löytyi oi- Gerdtiä kunniajäseneksemme, jo- aloittaminen oli sattumien sum- ka olivat kokoontuneet säännöl- sia, jotka omalla työpanoksellam- keita asiantuntijoita, joista saatiin hon hän mielihyvin suostui ker- ma. Kun meistä tehtiin erääseen lisesti keskustelemaan kaikesta me autoimme veteraanejamme kokoon hyvä lopputyö opiskelul- toen, ettei hän millään kerkeä aikakauslehteen näyttävä kir- maan ja taivaan välillä. heidän omakotirakentamises- le ja meille oma kirja, joka sai ni- kaikkiin tilaisuuksiimme, kos- joitus, heräsi myös sosiaalityön Meidän keskuudessamme ryh- saan. mekseen ”Haitanneeko tuo mit- ka hänellä oli paljon työtä Man- tutkijoissa mielenkiinto mei- dyttiin sanomaan, että yksi käsi- Lauritsalan kauppalan pojat tää”. Kirjaa on myyty yli 2000 nerheim-ristin ritarina ja oman tä kohtaan. Kun he pyysivät lu- päivä vastaa tuhatta puhelinsoit- ovat monen asian yhteensattumi- kappaletta kaikille muille mante- komppaniansa veteraanien tapaa- paa saapua katsastamaan tapaa- toa ja yksi halaus vastaa tuhat- en tulos. Yhteenliittymä syntyi reille paitsi ei antarktikselle. misissa. Yllättävän monissa yhtei- mistamme, oli hämmästys suuri. ta käsipäivää, jolla tarkoitamme, reilut 10 vuotta sitten vain muu- sissä tilaisuuksissa Gerdt on ollut Salissa oli 70 poikaa, jotka oli- kuinka tärkeää on päästä pu- taman lauritsalalaisen pojan koh- Mannerheim-ristin kanssamme, joista mieleenjäävin vat valmiit antamaan ajatuksi- humaan toisen ihmisen kanssa datessa, ensin vanhan, hirsistä ra- ritari Tuomas Gerdt muistokivemme paljastustilai- aan tutkijoiden esittämiin kysy- kasvokkain. Juuri tämä asia on kennetun maatalon nykyaikais- kunniajäseneksi suus yhdessä monen sadan laurit- myksiin. Niin tutkijat kuin myös oletettavasti se tekijä, joka saa tamiskorjausten ihailussa ja sitten Tuomas oli töissä Kaukaan teh- salalaisen kanssa. me olimme kiinnostuneita yhtei- Lauritsalan kauppalan pojat ko- kerran kuukaudessa huoltoase- taalla, jossa meistä moni oli teh- söllisyydestä, joka ainakin mei- koontumaan joka kuukauden en- man baarissa tapaamisina. nyt myös leipätyönsä ja oli mo- Yhteisöllisyys yksinäisyyden dän mielestämme oli jäänyt it- simmäisenä tiistaina Marjolaan nelle tuttu jo tuolta ajalta. Hänen voittajana - tapaus alan kehityksen jalkoihin, koska keskimäärältään 70 yli 70- vuoti- Miten meistä tuli yli 200 täyttäessään 90 vuotta kävimme Lauritsalan kauppalan pojat ihmisillä ei ollut tarvetta lähteä aan voimin. jäsenen joukko? onnittelukäynnillä hänen luo- Tällaisella nimellä löytyy tieto- henkilökohtaisiin tapaamisiin, Vajaassa puolessa vuodessa tapaa- naan ja luovutimme hänelle on- koneelta artikkeli, jonka sosiaa- koska puhelimella asiat hoituvat Teksti: Matti Räsänen misiin osallistui niin paljon jäse- nitteluadressin, jonka yli 50 poi- lityön tutkijat Helsingin, Tam- käden käänteessä. Tutkijat olivat Kuva: Erkki Sundström niä, että meidän piti löytää suurempi sali tapaamisiimme. Ky- syimme Lauritsalan Invalidien omistamaa Marjolan loma- ja kurssikeskuksesta kokoontumis- paikkaa. Joukkomme kasvaessa kuin pullataikina teimme Mar- jolan kanssa sopimuksen, että maalaamme Marjolan ulkosei- nät. Teimme työn vajaassa viikossa, vaikka emme edes arvanneet, että maalattavaa pintaa oli lähes ”hehtaarin” verran. Maalaustyö- hön osallistui myös jäseniksi tulleita sotaveteraaneja, joilla oli vie- lä voimia tarttua siveltimen varteen. Kun meidän lapsuutemme ja nuoruutemme oli kulunut turvaa ja yhteisöllisyyttä korostavas- sa elämässä, havaitsimme tämän kiinnostavan juuri eläkkeelle jää- Lauritsalan kauppalan poikien muistomerkin paljastustilaisuus 26.8.2016. Kivi on vanhasta Saimaan kanavasta ja sen on suunnitellut Taito Puur- neitä koulu- ja työkavereitam- tinen. Muistomerkin vieressä Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt. Toinen valtakunnallisesti tunnettu on juhlapuheen 10-vuotisjuhlassa pime. Sattumalta erään jäsenem- tänyt Arvi Lind, joka sanoi: ”Minusta olisi tullut hyvä työmies tehtaalle, mutta pääsin oppikouluun”.

Med Tack för gott samarbete. En Välsignad Julhögtid och Ett Gott Nytt År 2018

Fridfull Jul! Rauhallista Joulua!

Kimitoöns församling Hangö kyrkliga samfällighet Kemiönsaaren seurakunta Liljendals församling

Mariehamn Pernå församling Vanda svenska församling församling Pernajan seurakunta Vanda kyrkliga samfällighet

Vörå församling Vöyrin seurakunta 46 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Eeri Hyrkkö 95 vuotta Sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhla Karstulassa arsinais-Suomen Sotavete- Vraanipiirin Kunniapuheen- johtaja Eeri Hyrkkö täytti 95 vuotta 30.11. Merkkipäivää vietettiin perhepiirissä. Kuvassa pirteä kunniapuheenjohtaja on aloittelemassa piirinsä perinteistä syysseminaaria Maskussa. Synty- mäpäivänään Hyrkkö totesi, että menoja ja puhepyyntöjä riittää, vaikka hän on jo ilmoittanut, että tässä iässä tahtia on pakko hiljen- tää. Sotaveteraani-lehti onnittelee vireää veteraania.

Kuva: Osmo Suominen

Koululaisten puheen lukivat Roosa Viiru, Minna Valtoaho ja Eli- Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö vieraili na Nieminen. Karstulassa 18.10. kunnan 150-vuotisjuhlan merkeissä. Kuvassa hän tervehtii sota- Rukous Suomen puolesta veteraani Pekka Koivusta. Presidentti tapasi yleisöä tapahtumatorilla ja veteraaneille oli järjestetty aitiopaikat istuimineen.

erjantaina 29.9.2017 Suo- lervo Muhonen. Seppeleen las- ri Kaskisen Puolesta isänmaan men Sotaveteraaniliitto kun jälkeen kuorot lauloivat. He -runon. Lopuksi reserviupseerien täytti 60 vuotta. Sitä juh- esittivät Sotaveteraaniliiton jär- kantamat liput - Suomen lippu ja littiinP koko Suomessa laskemalla jestämän sävellyskilpailun voit- Sotaveteraanien lippu poistuivat. havuseppeleet jokaiselle 622 san- tajan, Tuomo Tiitisen, Isä kerro karihautausmaalle. Niin tehtiin -kappaleen. Maija Jukkala, Katja Valtoaho ja myös Karstulassa. Tilaisuus oli Laulun jälkeen yhdeksäsluok- Aada Honkonen osa Suomen satavuotisjuhlia. kalaiset Elina Nieminen, Minna Toimittajina yhdeksäsluokkalaiset Karstulan sankarihaudoil- Valtoaho ja Roosa Viiru pitivät oppilaat le oli kokoontunut veteraaneja, puheen sekä lausuivat Anna-Ma- rintamalottia, veteraanien leskiä, Tolppilan koulusta luokat 2A, 3B ja 5C sekä Johanna Valkei- Koululaisten juhlapuhe: sen vetämät Tolkku- ja Nuokku- urussa vietetyssä rukouspäi- edustaja. Samassa tilaisuudessa kuorot. Arvoisat sotiemme veteraanit, Tvässä rukoiltiin koko Suo- Eero Hyrkkö kertoi ajatuksiaan Tilaisuus alkoi Karstulan So- hyvä juhlayleisö men puolesta. Kuvassa päämi- teemalla ”Jumala varjeli Suomen taveteraanit ry:n puheenjohta- un mietimme sotaveteraaneja, ensimmäisenä mieleen tulee kii- nisteri Juha Sipilä ja sotaveteraa- Itsenäisyyden”. Pääministeri Sipi- ja Tapani Lahden puheella. Pu- Ktollisuus. Kiitollisuus siitä työstä, jonka ansiosta meillä on oma ni Eeri Hyrkkö pitävät kiinni lä toi valtiovallan tervehdyksen ja heessaan Lahti korosti, miten ve- itsenäinen 100-vuotias Suomi. Ilman heitä me emme olisi me, eikä Suomen lipusta. Vasemmalla on esitti omana rukouksenaan presi- teraanijärjestöt ovat siirtymässä Suomi olisi Suomi. Toinen asia, joka tulee mieleen miettiessämme Nousiaisten kirkkoherra Juha- dentti Kyösti Kallion rukouksen perinneaikakauteen ja sodan ko- veteraaneja, on kunnioitus. Syvä kunnioitus heidän sotatantereen na Markula, Hyrkön vieressä Es- Suomen puolesta Itsenäisyyspäi- keneiden ihmisten määrä vähe- ponnistelujaan kohtaan. poon piispa Tapio Luoma ja Tu- vänä 1939. nee. On tärkeää, että veteraanien Veteraanien ansiosta olemme saaneet syntyä vapaaseen Suo- run ortodoksisen seurakunnan henkinen perintö säilyy ja siirtyy meen. Me nykynuoret emme varmaankaan voi edes käsittää, mil- kirkkoherra Ioan Durac. Lipun Teksti ja kuva: Osmo Suominen seuraaville sukupolville nuorten laisia uhrauksia he ovat joutuneet tekemään isänmaamme puoles- takana on suomalaisen nuorison mukana. ta. Ainoa tiemme näiden tekojen äärelle on kulkenut tarinoiden ja Hän kertoi, että Karstulan historiankirjojen kautta. Olemme kuitenkin vain voineet hämmäs- sankarihaudoille on haudattu va- tellä sotaveteraaniemme sisukkuutta ja valtavaa tahtoa taistella ko- paussodasta 16 kaatunutta, talvi- timaamme puolesta vaikeinakin aikoina. Monen sotaan lähteneen Toivo Hartikaiselle Vuoden 2017 sodassa 105 kaatunutta ja jatko- kohdalla pätee varmasti laulun sanat ”suu on vaitonainen, mutta silja Lapin sodista 138 kaatunutta. mät kertovat, ne nähneet ovat paljon enemmän kuin tahtovat”. vanhusteko –palkinto Tapani Lahti muistutti, että vete- Tämän pienen puheenvuoromme tehtävä on juuri osoittaa tätä raaniväen hartain toive on, ettei suurta kiitollisuutta ja kunnioitusta, ja ettemme todellakaan ole Suomeen tulisi enää yhtään uutta unohtaneet tämän tärkeän työn merkitystä. sotaveteraania. Lopuksi haluamme onnitella Sotaveteraaniliittoa ja lukea Anna- Puheen jälkeen havuseppele Mari Kaskisen runon Puolesta Isänmaan. laskettiin sankarivainajien muis- tomerkille. Sen laskivat sotavete- Puheen kirjoittajat: Silja Tarvainen, Elina Nieminen ja Roosa Viiru raani Arttu Honkonen, Tapani Puheen lukijat: Roosa Viiru, Minna Valtoaho ja Elina Nieminen Lahti ja varapuheenjohtaja Tel-

Ansiomitali piispa Kaarlo Kallialalle arsinais-Suomen Sotavete- Vraanipiirin puheenjohtaja Tuukka Alhonen (vas.) ja hen- gellisen jaoston puheenjohtaja Esko Laine luovuttivat Turun piispa Kaarlo Kallialalle Suo- men Sotaveteraaniliiton ansio- mitalin Turun Upseerikerholla. ymenlaakson Sotaveteraa- Kouvolan historiassa. Vieressä Piispa Kalliala kiitti lämpimästi Knipiirin toiminnanjohtaja palkinnon ojentanut vanhusneu- ja toivotti järjestön toiminnalle Toivo Hartikainen pitää kiitos- voston puheenjohtaja Marjatta mitä parhainta jatkoa sekä Kor- puhetta saatuaan Vuoden van- Nykänen. keimman siunausta. husteko 2017 –palkinnon. Huo- mionosoitus on ensimmäinen Kuva: Raimo Kinnunen Teksti ja kuva: Osmo Suominen 47

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Keskimaan lahjoitus kruunasi Varsinais-Suomessa Keski-Suomen keräystuloksen seminaaripäivä arsinais-Suomen Sotavete- eski-Suomen keräyspii- Vraanipiiri vietti perinteistä ri onnistui keräystoimin- syysseminaariaan Maskun Kii- nassa jälleen hyvin. Ku- san Pirtillä 16.11. Sotaveteraa- luvaK 12. toimintavuoden tulos niliiton sosiaalisihteeri Anni on 130 000 euroa, vaikka keräys- Grundström kertoi ajankoh- paikkakunnat ovat vähentyneet. taisista asioista noin satapäiselle Tuloksellisimpina vuosina 2009 kuulijajoukolle. ja 2010 tulokset olivat yli 200 Sotaveteraanien Tukisäätiön 000 euroa, mutta niin edunsaa- terveiset toi Säätiön puheenjoh- jia kuin keräystapahtumiakin oli taja Timo Kaira (kuvassa) kerto- enemmän. Suomi 100 -henki on en olevansa paikalla nyt viimeis- ollut aistittavissa keräyksissä mo- tä kertaa, sillä Säätiö purkautuu nin eri tavoin. ensi vuoden aikana. Tilaisuuden Kaikkiaan Keski-Suomen ke- alussa oli myös koko joukko pal- räyspiirissä varoja on kerätty vuo- kitsemisia. sien 2006-2017 aikana yhteen- sä noin 1,873 miljoonaa euroa. Toivakan Ruuhimäessä asuva sotaveteraani Martti Manninen (98) tote- Teksti ja kuva: Osmo Suominen Sillä on pystytty tarjoamaan Po- aa, että Sotiemme veteraanien avulla ja avustuksilla on suuri merkitys. liisihallituksen luvan mukaista ”Pystyn olemaan kotona, kun saan apua siivouksessa ja ulkohommissa. avustusta ensisijaisesti pienituloi- Lounaat tuodaan kotiin ja muutakin apua on saatavilla. Haluan välittää simpien veteraanien, näiden puo- erittäin suuret kiitokset tästä avustuksesta ja avusta, joka mahdollis- Sotaveteraaniliiton mitali lisoiden ja leskien kotona asumi- taa minulle edelleen kotona asumisen ja täällä mökissä pärjäämisen”. Tuomas Mäkelälle seen ja virkistäytymiseen. Myös Kuva: Ere Ek /Aava & Bang kansantaloudellisesti on kaikkien etu, että veteraanisukupolvi joka on muutoinkin ollut myötä- räystoiminnassa eri tavoin muka- saa ja kykenee asumaan mahdol- mielinen vuosien ajan veteraane- na olleille paikallispäälliköille, lisimman pitkään omassa kodis- jamme kohtaan. automiehille, huollon naisille ja saan laitosasumisen sijaan. Kaupungintalon eteen Paraa- miehille, lahjoittajille ja luonnol- tiaukiolle pystytettävä suuri kuu- lisesti keräystapahtumien run- Osuuskauppa Keskimaalta sipuu valjastetaan Sotiemme ve- golle eli puolustusvoimille ja sen iso lahjoitus teraanien Suomi 100 -juhlamer- nuorille varusmiehille! Kiitokset S-ryhmän Osuuskauppa Keski- killä. myös kaikille muutoin kunnia- maan hallitus teki yhteisen jou- Keski-Suomessa voidaankin kansalaistemme elämää tukevas- lukampanjan, Ilo auttaa. Tästä vilpittömästi ja yhdessä juhlia sa toiminnassa mukana olleille! ilosta pääsevät nauttimaan myös Suomen 100-vuotista itsenäisyyt- Rauhallista Joulun odotusta ja alueemme veteraanit, heidän tä, kun sekä liike-elämä että kun- hyvää uutta vuotta 2018. puolisonsa ja leskensä. nalliselämä ovat olleet erittäin Kiitos Sotiemme veteraanit ja Ilo auttaa -kampanja on Keski- myötämielisiä kunniakansalai- veteraanisukupolvi! maan ja sen asiakasomistajien yh- siamme kohtaan. teinen joulukampanja, jossa lah- Kari Kilpeläinen joitetaan euro asiakasomistajaa Kiitokset Keski-Suomen keräyspiirin kohden eli noin 130 000 euroa Kiitokset tästä tuesta kaikille ke- päällikkö oimaan Niinijoella asu- päätti myöntää reippaalle nuoru- hyväntekeväisyyteen Keski-Suo- Lva, seitsemänvuotias Tuo- kaiselle Sotaveteraaniliiton mi- messa. Sotiemme veteraanit Kes- mas Mäkelä kysyi keväällä äi- talin kiitoksena esimerkillisestä ki-Suomen keräyspiirin osuus täs- diltään, mitä hän voisi tehdä ve- toiminnasta veteraanien hyväksi. tä on runsas 30 000 euroa, joka teraanien hyväksi. Äiti vastasi, Kuvassa Anni Grundström Suo- jaetaan kolmen keskisuomalai- että ”Sinä voisit vaikka piirtää”. men Sotaveteraaniliitosta kiin- sen veteraanipiirijärjestön kesken Niinpä Tuomas innostui ja piirsi nittää mitalin Tuomaksen rin- tunnuksen omaavien veteraanien jokaiselle kotikuntansa veteraa- taan. lukumäärän suhteessa. nille erilaisen ”Suomi 100” -piir- Keskimaa valitsi juhlavuoden roksen, jotka myös itse kävi anta- Teksti: Osmo Suominen avustuskohteikseen neljä keski- massa kaikille veteraaneille. Var- Kuva: Ari Vilen suomalaista järjestöä, joiden Kes- sinais-Suomen Sotaveteraanipiiri kimaa tiesi pystyvän jakamaan avun konkreettisina tekoina koko Keski-Suomeen: Sotiemme veteraanit, Hope ry, Punainen Ris- ti ja Pelastakaa ry. Kampanjalla tuodaan iloa konkreettisesti lapsille, perheille, nuorille, vanhuk- Piiripäällikkö Kari Kilpeläinen vastaanotti Keskimaan lahjoituskirjeen. sille ja sotiemme veteraaneille eli Kuvassa vasemmalta Keskimaan mainososaston tiiminvetäjä Satu Kos- yhteensä tuhansille ihmisille. ki, Kari Kilpeläinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Noora Luoma ja Keskimaan lahjoitus keräys- asiakkuuspäällikkö Tuija Kivi. piirillemme on noin 1/4 vuoden Kuva: Pasi Seppälä 2017 kokonaistuloksesta, joten se on erittäin merkittävä. Keskimaa on tukenut keräystä aiemminkin lahjoituksilla. Lisäksi tänä vuonna Keskimaan henkilökunnan liikuntakampanjasta tulee vielä pieni lisä tähän päälle, kiitos hen- kilökunnalle. Jyväskylä mukana joulukuusihankkeessa Jyväskylän kaupunki lähti yk- simielisesti mukaan Suomi 100 -juhlavuoden joulukuusihankin- taan. Hieno päätös kaupungilta, 48 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Majewskin esineistö lahjoitettiin Rukajärvi-keskukselle

aiteilija Viggo Wallen- osastojen yhteydenpidosta les- Helga hakeutui Suomen Tai- sköld lahjoitti huomatta- keen. Muurmannin retki oli 14.- deakatemian kouluun Helsinkiin van osan Arnold Majews- 23.1.1942 ja Helga Sonck-Ma- ja hänet promovoitiin maisteriksi kinT ja Helga Sonck-Majewskin jewskin kirje Touko Palojoelle taiteen ensimmäisessä promooti- jäämistöstä Rukajärven suunnan 10.1.1992 kertoo: ”... Samana ossa Ateneumissa vuonna 2006. historiayhdistykselle. Lahjoitus vuonna 10.10. Aleksis Kiven kun- Taiteilijan uralle Helga hakeutui käsittää kokonaisen pakettiau- niaksi hän kaatui Rukajärvellä. jo 1950-luvulla ja hän on tehnyt tollisen esineitä, mm. rintamalla Sotilaat ?? kantoivat hänet arkus- puolisonsa muotokuvan, mikä on valmistetut nuorenparin häälah- sa juuri valmistuneeseen uuteen nyt esillä Iisalmen Rukajärvi-kes- jakalusteet, koriste-esineitä, Ma- kotiimme, jota hän ei elävänä saa- kuksessa. jewskin kunniamerkit, miekan, nut nähdä”. Rukajärven suunnan historia- kynttilänjalkoja, suuren määrän yhdistyksen puheenjohtaja Ten- valokuvia ja asiakirjoja. Asiakir- Puoliso Helga taiteilijauralle ho Tikkanen ja sihteeri Aila Elo jojen joukossa on kunniamerkki- Helga Majewski muutti puolison- luovuttivat taiteilija Viggo Wal- en luovutustodistukset, kouluto- sa kuoleman jälkeen Porvooseen ja lensködille ja hänen Eija-puoli- distuksia, hautajaisadressit sekä nimensä Sonck-Majewskiksi. Hel- solleen yhdistyksen standaarin. kirjeenvaihtoa. Vaikuttavimmat ga säilytti lahjaesineitä kotonaan Lahjakirjan mukaan on sovit- asiakirjat liittyvät Majewskin Porvoossa kuolemaansa saakka ja tu kalusteitten esille asettamises- kaatumiseen. Näistä löytyy säh- lahjoitti koko omaisuutensa tai- ta Lieksan Rukajärvi-keskukseen. Arnold ja Helga yhteiskuvassa. kösanoma, jolla ystävät muistivat teilijaystävänsä pojalle, taiteilija Ensivaiheen sijoituspaikka kevää- leskeä, samoin Majewskin lähetin Viggo Wallensköldille. Kirjahyl- seen 2018 saakka on kuitenkin Ii- tään työstä viime sodissa ja soti- sen jäsenten Antti Haapalaisen kaatumispäivän surunvalittelu- lylle oli asetettu vierekkäin Ar- salmen Rukajärvi-keskus. en jälkeen. Yhdistyksemme tulee ja Reijo Pulkkisen toimesta ja adressi. Mukana on sotilaspuki- noldin valokuva ja kunniamerkit, Puheenjohtaja Tikkasen mu- muistamaan lahjoituksen maam- liitetään yhdistyksen perinnear- mia, kuten mantteli, asetakki, yö- joita hän usein katseli: ”Siinä se kaan lahjoitus kertoo lahjoitta- me itsenäisyyden 100-vuotisjuh- kistoon. paitoja ja Majewskille tutut sui- Mäski on, hän oli rakuuna.” Esi- jan suuresta arvostuksesta vete- lavuoden eräänä kohokohtana. kat sekä karttalaukku. neet olivat rakkaan huolenpidon raanisukupolvea kohtaan ja se on Lahjoitusesineet inventoitiin Tenho Tikkanen Lahjoitettu aineisto kertoo kohteena samalla paikalla taiteili- kunnianosoitus heidän maamme ja valokuvattiin paikan päällä. Rukajärven suunnan sotien jälkeisestä eri joukko- jan elämän loppuun saakka. itsenäisyyden hyväksi tekemäs- Aineisto digitoidaan yhdistyk- historiayhdistyksen puheenjohtaja Kuka Arnold Majewski oli? Everstiluutnantti Karl Arnold Woldemar Majewski (29.11.1892 - 10.10.1942) oli armeijamme yksi värikkäimmistä upseereista. Ur- hoollinen sotilas, riuska ja karski, joka ensi näkemältä oli pelottava, mutta jolla oli hyvä ja lämmin sydän. Naissukupuolta kohtaan Majewski oli todellinen herrasmies. Majewski vaati alaisiltaan toden tullen paljon, mutta huolehti miehistään kuin hyvä isä lapsistaan. Hän ei vaatinut turhia muodol- lisuuksia ja siksi miehet hänestä myös pitivät. Majewskin isä oli puolalaiseen sotilassukuun kuuluva, mutta Suomessa syntynyt everstiluutnantti Alexander Majewski ja äiti oli suomalainen Irene Hellman. Majewski pääsi ylioppilaaksi 1912 Turun ruotsalaisesta reaalilyseosta ja asui sitten Pietarissa. Hänen puolisonsa Helga Sonck-Majewski syntyi Tallinnassa 26.12.1916 ja kuoli 12. maaliskuuta 2015 Porvoossa. Majewski ja Lieksassa asuva farmaseutti Helga Sonck vihittiin avio- liittoon 3.9.1941. Häät pidettiin Lieksan asemaravintolassa, jonne kuljettiin punaista mattoa myöten. Rukajärven suunnan historiayhdistykselle luovutetut tavarat ovat esillä Iisalmen Rukajärvikeskuksessa.

Kristus syntyy - kiittäkää Riemullista Joulunaikaa ja Jumalan Siunaamaa Vuotta 2018

Helsingin ortodoksinen Iisalmen ortodoksinen Ilomantsin ortodoksinen seurakunta seurakunta seurakunta

Jyväskylän ortodoksinen Kajaanin ortodoksinen seurakunta seurakunta

Lapin Nurmeksen Taipaleen ortodoksinen seurakunta ortodoksinen seurakunta ortodoksinen seurakunta

Turun ortodoksinen seurakunta Vaasan ortodoksinen seurakunta 49

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Sotaveteraanipiirien Lapualaisperheen kahdeksan lasta sodassa Naisjaostojen yhteistoimintaa yli - muistomerkki paljastettiin alvisodan syttymisen muis- minut sisarensa. Sisarusparven maakuntarajojen Ttopäivää vietettiin ympäri nuorin, Vieno, jäi muun perheen maata mitä erilaisimmissa mer- kanssa kotiin odottamaan, suru- aistoiminta on jo usean vuo- Näitä yhteisiä tapahtumia on keissä – olihan kyseessä myös uutisia peläten. Nden ajan kokenut voimakasta järjestetty jo useamman vuoden Suomen itsenäisyyden 100-vuo- Uskomatonta kyllä, joka ikinen nousukautta sekä Varsinais-Suo- ajan. Viimeisin tapaaminen oli tisjuhlavuosi. Lapuan Alanur- kahdeksasta sisaruksesta selvisi so- men että Etelä-Pohjanmaan pii- Maskussa Kiisan Pirtissä vietet- mon kylätoimikunta halusi juh- dasta pelkin pintanaarmuin. Ko- reissä. Toiminta sai alkunsa kum- tävä Kekri, sadonkorjuun kiitos- listaa tapahtumaa vähän erikoi- tiinpaluun kunniaksi sisarusten massakin yhdistyksessä omina ta- juhla, jota vietettiin lokakuun al- semmin. isä ja isoisä järjestivät kotitalossa pahtuminaan, kunnes löydettiin kupuolella. Liki 100 vuotta paikallaan sei- kiitosseurat. Kiitollisuus oli koros- yhteistoimintaa yli piirirajojen. Kekri-juhlan onnistumises- soneella Vuorenmaan talolla pal- tetusti läsnä myös nyt muistomer- ta olivat kantaneet vastuun pää- jastettiin torstaina 30.11. muisto- kin paljastukseen kokoontunei- asiassa Varsinais-Suomen piirin merkki kunnioittamaan talossa den 100 kyläläisen mielissä. Naisvaliokunnan naiset puheen- asuneen perheen erikoislaatuis- Viimeisinkin sisaruksista, johtajansa Mirja Läärän johdol- ta ja onnekasta tarinaa. Perhees- kuudentena syntynyt Sulo, kuoli la. Runsaan ohjelman lisäksi on tä lähti aikanaan sotaan seitse- vuonna 2011. Heidän lapsiaan on aina myös ateria, jonka Kiisan män veljestä ja heidän lottana toi- yhä elossa 17. Pirtin emäntä Leena Lehti oli valmistanut. - Sisarusten yhteenlaskettu Juhlaan olivat saapuneet mu- palvelusaika oli 28 vuotta, 7 kuu- kaan myös Sotaveteraaniliiton kautta ja 9 päivää. Sodan tapah- puheenjohtaja Erkki Heikkinen tumat tosin myllersivät heidän sekä emeritus maaherra Rauno mieliään vielä vuosia tuon jäl- Saari, jotka kumpikin käyttivät keenkin, kertoo yksi heistä, Leo puheenvuoron. Muusta ohjel- Vuorenmaa. masta mainittakoon Varsinais- Veteraaniperinteen vaalimisen Suomen puheenjohtaja Tuukka Vuorenmaa kokee tärkeäksi. Alhosen esitys, ”tähtiduo” Pert- - On meidän tehtävämme ker- ti Keihään ja Tarja Tapanaisen toa lapsillemme ja lapsenlapsil- duetot, sekä salolainen kvartetti lemme menneistä ja sukujemme Kantri-papat ja lausuja Heikki sota-ajoista, sillä isänmaamme Salomaa. vapaudesta maksettu hinta on ol- Sotaveteraaniliiton puheenjoh- lut kova. taja Erkki Heikkinen puhui Kekri- Teksti: Mirja Läärä juhlassa Maskussa. Kuva: Esko Petäjä Muistolaatan paljastustilaisuudessa puheen piti evl Heikki Rintanen. Teksti: Ariela Säkkinen Kuva: Esko Petäjä Sotaveteraaniliiton tiedottaja Turun Palloseuralle Pro Patria – taulu Varsinais-Suomessa tehtiin jälleen kuntakierros arsinais-Suomen Sotavete- sä mahdollisesti anotun ja saadun että kotiin vietäviin avopalvelui- Vraanipiiri suoritti lokakuussa lisärahan kanssa. Lisäksi pureu- hin on olemassa. Osassa kuntia nyt jo neljännen kerran perättäin duttiin kunkin kunnan tai kun- olisi tarvetta vieläkin suurempiin vierailun kaikissa toimialueensa tayhtymän palvelukirjoon vete- summiin. Kotiin vietävien palve- kunnissa tai terveyskeskuskun- raaneille. Kaikki asetetut tavoit- lujen osalta kuntien väliset erot tayhtymissä. Kierroksella tavat- teet saavutettiin, ja yhteenvetona palvelutarjottimen laajuudessa ei- tiin kaikkien kuntien tai kun- muodostui kattava kuva asioi- vät enää ole merkittäviä. tayhtymien sekä veteraanin kun- den hoidosta. Lisäksi kuntakier- Jonkin verran kierroksella pu- toutusmäärärahoista että kotiin ros tuotti tiedon tilanteesta paitsi hutti myös kotona tuettu kun- vietävien avopalvelujen määrära- piirille, myös Sotaveteraaniliitol- touttaminen ja sen toteuttami- hoista vastaavat virkamiehet. le valtakunnallista edunvalvon- nen. Tämä malli on jo käytössä Kierroksen tarkoitus oli tällä taa varten. useassa kunnassa joko ostopalve- kerralla selvittää kunkin kunnan Kuntakierros kertoi myös sel- luna tai kunnan omana toimin- tai kuntayhtymän em. määrära- keästi sen, että nyt saadun lisära- tana. Muutamien osalta asia on Turun Palloseuran sankarivainajien Pro Patria -taulu sijaitsee Gatorade hojen käyttö ja riittävyys yhdes- han tarvetta sekä kuntoutukseen harkinnassa. Centerissä Hockey Hall of Fame -seinällä. Yhtenä tärkeänä asiana kier- roksesta toteaa Varsinais-Suo- urkuhallissa, nykyisin Ga- Sekä jalkapallossa että jääkie- men Sotaveteraanipiirin puheen- Ttorade Centerissä paljastet- kossa taitavana pelaajana tun- johtaja Tuukka Alhonen, että tiin 29.11 pienimuotoisessa tilai- nettu, luutnantti Jorma Varjo- kunnissa oli tänä vuonna myös suudessa Pro Patria -taulu Turun nen palveli seitsemännessä tiedo- odotettu ja varauduttu tähän Palloseuran kaatuneille urheili- tuskomppaniassa TK-miehenä. kierrokseen. Kun pöydän ympä- joille. Turun Palloseuran edus- Hän kaatui Suursaaressa 24 vuo- rillä on vain yhden kunnan tai tuspelaajat osallistuivat muiden den ikäisenä 15.9.1944, vain neljä kuntayhtymän sekä paikallisen ohelle viime sotiin. Kolmelle päivää ennen Moskovan välirau- yhdistyksen väkeä, asioista voi- heistä sotakomennus koitui koh- han allekirjoittamista. Varsinai- daan puhua vapaasti toisin kuin talokkaaksi. set sotatoimet olivat jo loppuneet on asia esimerkiksi koko piiriä Jalkapalloa pelannut, aliker- 10 päivää ennen Varjosen kaatu- kattavassa tilaisuudessa. Näin ar- santti Alpo Reunanen palveli Jal- mista. vokas tieto siirtyy puolin ja toisin kaväkirykmentti 13:n ensimmäi- Turun Palloseura kunnioit- ja myös hyöty on molemminpuo- sessä konekiväärikomppaniassa, taa Itsenäisyyden juhlavuotena linen. Hän kaatui talvisodassa Summan talvi- ja jatkosodassa kaatunei- Kuvassa kuntakierros on ”rantautunut” Härkätien terveyskeskuskun- Kuntakierrokselle osallistui- taistelussa, Suur-Perolla 5.3.1940 den TPS-sankarivainajien tekoja tayhtymään Lietoon. Hyvin näyttävät asiat olevan, tuumaavat etualalla vat piirin puheenjohtaja, sosiaali- 34 vuoden ikäisenä. Isänmaamme hyväksi Pro Patria selin Mia Koivunen, Jaana Vesma ja Marja Leena Brander Liedon kun- neuvoja ja toiminnanjohtaja. Tar- Jääkiekkoa edustanut, vänrik- -taululla, joka on kiinnitetty TPS nasta. Asian vahvistavat pöydän päässä Paula Peltola ja Pirkko Aaltonen koitus on jatkaa kierrosta myös ki Lauri Kaijala palveli Jalkaväki- Hockey Hall of Fame -seinälle. Liedon Sotaveteraaneista, Arja Lassila Varsinais-Suomen Sotaveteraani- tulevina vuosina. rykmentti 5:n viidennessä komp- piiristä ja pöydän takana Kalervo Mäkinen ja Pertti Tenhunen Tarvasjo- paniassa kaatuen Säiniön taiste- Teksti: Kari Kauppila/Osmo en Sotaveteraaneista sekä Juhani Tynjälä Marttilan Sotaveteraaneista. Teksti ja kuva: Osmo Suominen lussa Viipurin maalaiskunnassa Suominen 29.8.1941 vain 22 vuoden ikäisenä. Kuva: Jessi Ristilä 50 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Sankaritaulu suljetusta koulusta rukoushuoneelle Orimattilassa

nan, sanoi kaatuneen isänsä kai- sa on jo kylän vävyt, työmiehet ja Pääosa vainajista on haudattu ma Veikko Toivonen. Hän on Karjalan evakot. sankarihautaan, kaksi perhehau- edelleen Heinämaan Pitsinkuto- Talvisodan kaatuneet olivat taan, kaksi Hietaniemeen ja yksi jien vakituisia kutojia. Orimattilan miesten kovimmissa Vihtiin. Kentälle jääneinä on siu- Kaupungin tervehdyksen toi paikoissa: Salmenkaita- Kaskisel- nattu kolme miestä. valtuuston varapuheenjohtaja kä –Summa-alueella. Kylällä oli ainakin 13 sotain- Kirsti Laatunen, sotaveteraani- Jatkosodan alussa ns. Orimat- validia. Heistä muutamat oli- yhdistyksen puolesta puheenjoh- tilan Pataljoona, JR 46 marssi vat toipumassa Ruotsissa. Sota- taja Seppo Vohlonen ja seura- Jymylinnan mäeltä Heinämaan ajan radisti ja sotainvalidi Veikko kunnan kirkkoherra Annakaisa kautta Villähteelle. Kotitiehaa- Olin perusti sähköliikkeen, joka Rantala. ran ohi mennessään Arvi Pihka- toimii edelleen. Orimattilassa on la jätti tien varressa oleville tyt- ollut 20 taulua ja lisäksi Yhteis- Juhlalla tarkoitus tärilleen ylimääräiset vaatteet. koulun ja Villatehtaan taulut. Kylän kaatuneet eivät olleet kei- ”Tämä oli viimeinen kerta, kun Orimattilan miehet olivat ko- tä tahansa sodassa kaatuneita, isä nähtiin”, sanoivat lapset. Meni vissa paikoissa. Kaatuneita on vaan he olivat tämän kylän mie- vajaa kuukausi, kun hän kaa- 346, mikä on naapurikuntia ja Kuvassa vas. Veikko Toivonen, sotaorvon tytär Marja Maunula, Pihkalan hiä, jotka kasvoivat täällä ja hei- tui Häsälässä. Myös muita kylän koko maata ajatellen paljon. So- sisarukset Hilppa, Terttu ja Jorma. dän ympärillään oli perhe ja lä- miehiä kaatui sodan alkupäivinä dan uhri kosketti silloin ja tä- heiset. Juhlan myötä haluamme ja tuotiin kotiin ”puupalttoossa”. näänkin. Kansa huusi Jumalan yläkoulun ovet suljettiin ri Janne Vilkuna sanoi juhlapu- kunnioittaa sodan uhrien muis- Kaatuneissa oli kaksi Haka- puoleen. Voimme sanoa: ”Jumala kolme vuotta sitten. San- heessa: toa ja kertoa nuoremmalle polvel- lan veljestä. Vanhin kaatuneis- soti puolestamme”. karitaulu siirrettiin kylän - Sankarihaudat on dokumen- le, mitä Heinämaalla ja maassam- ta, Arvi Pihkala oli 39-vuoti- rukoushuoneelleK ja paljastettiin toitu. Koulujen sankaritauluja me koettiin ja miten on selvitty. as ja nuorin Unto Mäenmaa alle Pertti Laaksonen isänmaallisessa juhlassa. Taulu on ei ole tutkittu. Olkoon tämä esi- Millaisen uhrin kautta saamme 20-vuotias. Naimisissa oli kuusi. Kirjoittaja on Orimattilan ehkä Orimattilan ensimmäinen. merkkinä Orimattilassa ja koko viettää itsenäisyyden 100-vuotis- Orimattilan toiseksi suurin so- kirkkovaltuuston puheenjohtaja Paljastus oli alkujaan 2.11.1947. maassa. Hän käsitteli sodassa juhlaa. taorpoperhe oli Pihkalan perhe, ja Orimattilan Sotaveteraanit ry:n Tapahtumasta kaupunki myönsi kaatuneiden muiston tallennusta kuusi lasta. sihteeri itsenäisyyden juhlavuoden vuoden ja Heinämaan taulun paljastus- Missä Heinämaan miehet teko -tunnustuksen. ajankohdan tuntoja juuri valvon- kaatuivat? Juhla vietettiin kuten 70 vuot- takomission maasta poistumisen Kaatuneet kuuluivat seitsemään ta sitten. Laulettiin samat virret jälkeen. eri joukko-osastoon. Kaikista ja luettiin otteita alkuperäisen Heinämaalta on talletettu hy- oli tehty kuvataulu. Heidän kaa- juhlan lehtikirjoituksesta. vin aineistoa juhlasta ja sota-ajan tumis- ja hautapaikkansa ja per- Koulun opettaja Lyyli Kanto- tapahtumista. heensä esiteltiin taulussa. Seinil- lan alkuperäiseen juhlaan kaatu- Jorma Heikkilä haastatteli lä oli kartat kylän miesten pää- neen poikansa muistoksi kirjoit- Hilkka Hämäläistä os. Oijala ja joukko-osastojen, JR 46, JR 5, JR tama runo ”Sankaripoikani” lu- sotaorpo Veikko Toivosta. ”Sota 25, 3. Pr:n taistelutiestä Karjalan ettiin. Veljeskuoro lauloi pitkään kosketti. Pelolla seurasimme, mi- Kannakselta Syvärille, Maaselän kiellossa olleen Martti Helan hin kotiin pappi tulee”, sanoi kannakselle, Ilomantsiin, Sal- ”Nousevan Suomen hymni”. So- Hilkka Hämäläinen. Hän lähti laan ja takaisin Kannakselle tor- listeina olivat Heinämaan miehet nuorena tyttönä lääkintälotaksi jumaan suurhyökkäystä. Seppo Mälkiä ja Jorma Alhasto. Kivennavalle. Talvi- ja jatkosodan kaatunei- Mitä muistoja sotaorvolla? ta on 18. Sankaritauluun on kir- Koulujen sankaritauluista ei ”Koulussa piti kirjoittaa aine: jattu vain kylän koulua käyneet. ole tutkimuksia ”Isän kanssa kalassa”, se oli vai- Kaatuneisiin on laskettava myös Kotiseutuliiton puheenjohta- keaa… Olin mummon luona Hei- heidät, joiden nimi ei ole sankari- ja, Heinämaalla asuva professo- nämaalla ja opin pitsinkudon- taulussa. Muissa kunnan tauluis- Juhlassa oli esillä jokaisen kaatuneen tiedot.

Rakennusliike Varte Oy PK-Insinööritoimisto Oy Kouvola Kouvola

Edelleen vireästi toimiva Joensuun Sotaveteraaniyhdistys on jo vuo- Kouvolan sikymmenien ajan ainakin kerran kuukaudessa järjestänyt jäsenilleen KORIAN PÖLKKY kerhotilaisuuden. Niihin on myös saatu hyviä ja mielenkiintoisia esi- Teollisuusasennus Oy telmän aiheita. Keskiviikon 15.11.2017 kerhotilaisuuden esitelmöitsijä oli eversti evp. Pekka Ripatti.(vas). Hän kertoi salin täyteiselle kuulijajoukolle Joensuun Lyseon kunniakkaaseen historiaan liittyvistä koulun oppilaista ja nimenomaan yhdeksästä henkilöstä, joista tuli kenraali. Kaiken kaikkiaan Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Fatex Oy Ab on vuosien saatossa Lyseon oppilaista tullut 220 upseeria. Kristiinankaupungista! Kruunupyy Kuva: Jorma Mikkonen 51

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Veteraanien elämänkaari valokuviksi Kirkkopyhän viettoa uuselan palvelutalossa Tam- Vastaavaa ei tiettävästi ole Taivassalossa Kpereella on avattu Muistojen muualla maassa toteutettu. Haas- Muistojen kaari kaari -niminen valokuvanäytte- tattelin avajaisissa 93-vuotias- aivassalon keskiaikaisen ki- Kirkkopyhään kuuluvaa päi- Näyttelyllä on haluttu ly. Näyttelyä varten on haastatel- ta Jenny Viheriälää. Myös hänen vikirkon suojiin kerääntyi vätilaisuutta vietettiin läheisessä tuoda esiin veteraanien T tu veteraaneja heidän elämänkaa- miehensä oli mukana projektissa. noin 300 sanan kuulijaa, kun ja lähes upouudessa Taivassalon elämän kaarta; lapsuutta, restaan, sodan ajasta ja merkityk- Avajaisissa oli yleisön lisäksi pai- Varsinais-Suomen Veteraanijär- liikuntahallissa. Taivassalon So- nuoruutta, sota-aikaa ja sestä sekä lapsuudesta ja nykyajasta. kalla 12 toimintaan osallistunut- jestöt viettivät yhteistä kirkko- taveteraanien naisjaoston valmis- nykyisyyttä osana 100-vuo- Muistellen-toiminta on osa koti- ta veteraania. Kuoro lauloi mm. pyhäänsä sunnuntaina 3.9. Päi- taman ja heidän yhdessä Porin tiasta Suomea. Se on ollut kuntoutusta, jota veteraaneille on syyskuussa 100 vuotta täyttäneen vä koostui messusta, ruokailusta, Prikaatin varusmiesten kanssa samalla sosiokulttuurista tarjottu. Näyttelyssä on esillä vete- veteraanin, Helvi Hellmanin sä- päiväjuhlasta ja kahvitarjoilusta. tarjoileman maukkaan lohikeit- kotikuntoutusta, Muistel- raanien nuoruuden kuvia, sota-ajan veltämän ja sanoittaman laulun. Messussa saarnasi Varsinais- toaterian jälkeen kuultiin Lai- len-toimintaa. kuvia ja pieni elämäkerta. Valoku- Suomen Sotaveteraanipiirin hen- vaston Soittokunnan lisäksi Tai- vaaja Mirja Muurimaa on ottanut Katariina Fleming Näyttelyä varten geronomi gellisen jaoston puheenjohta- vassalon kunnanvaltuuston pu- kaikista uudet, tämän ajan kuvat. Toimittaja, kriitikko Satu Nokkonen haastatteli ja Esko Laine ja liturgina toimi heenjohtajan Ari Merisen sekä 14 nais- ja miesveteraania, Taivassalon kirkkoherra Tiina kirkkoherra Tiina Rautiaisen kokosi heidän vanhoja Rautiainen. Virret säesti kantto- tervehdykset. Lämminhenkinen kuviaan ja muistojaan. ri Esa Kilpiö ja seppelpartion lä- yhdessäolon hetki päättyi kahvi- Jokaisesta on esillä tuore, hetti matkaan rovasti Esko Laine. tarjoiluun. valokuvaaja Mirja Muu- Musiikista vastasi kirkossa myös rimaan ottama ilmeikäs Taivassalon seurakunnan laulu- Teksti ja kuva: Osmo Suominen muotokuva. ryhmä kanttorin johdolla. Kokonaisuus on kiehtova ja antaa hyvän kuvan veteraa- niemme elämästä. Näyttely on esillä Tampe- reella Keinupuistokeskuk- sessa 18.12.2017 – 13.1.2018 ja Kaukaharjukeskuksessa 16.1.2018 – 16.2.2018. Sen jälkeen näyttelyä voi tilata eri paikkoihin. Jenny Viheriälä Kuuselan palvelutalon näyttelyn avajaisissa.

Taivassalon kirkko täyttyi ääriään myöten veteraaniväen kirkkopyhän sanankuulijoista. Etualalla veteraanit Kelpo Lehto (oik.) ja Kai Kiilunen Sotaveteraaniliiton Turusta. seinäkalenteri Kanadan länsirannikolla oma sukkaprojekti 2018

60 vuotta

Kuvassa tyytyväisiä osastomme veteraaneja ja veteraanien leskiä oik.: Usko Arvonen, Orvokki Mononen, Eino Kyynäräinen, Mike Rautiainen, Elsa Lyly, Mirjam Koskinen, Tauno Tirkkonen, Eini Kajaan ja yhdistyksen Kalenterin kuvituksena on käytetty rintamalla maalattuja ja piirrettyjä kuvia. puheenjohtaja Esko Kajander. Hinta 10 euroa + postikulut. otaveteraani Sulo Monosen Ukkonen. Sukkia tuli kudottua Tiedustelut ja tilaukset: 09 6126 2015 tai 09 6126 2016 Sleski, Orvokki Mononen syyskuuhun mennessä 33 paria. (myyntitoimisto on suljettu 24.12.2017–5.1.2018) luki Torontossa ilmestyvästä Ka- Orvokki on ollut aktiivisesti nadan Uutiset -lehdestä sukkia mukana sotaveteraanitoiminnas- Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraanit.fi veteraaneille -kampanjasta Suo- sa. Hän on aina valmis piristä- Työmme tukemiseksi messa. Siitä sai Orvokki kipinän mään kuulijakuntaa kertomalla samanlaisen projektin aloittami- hauskoja tarinoita kuukausiko- seen Kanadan Länsirannikolla kouksissa. Vancouverissa. Orvokilla oli apunaan Ulla- Peter Mökkönen 60 vuotta Veteraania ei jätetä tytär ja samassa lepokodissa asuvat Helvi Venäläinen ja Aulikki 52 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

LYYTISEN RAK-välinevuokraus Oy KoneNeliö Oy Poijutie 6, Kuopio, puh.04 248 441 www.npphoto.fi Siilinjärvi Alakatu28, Iisalmi, puh.017-824 005

Betola Oy Kuopion Talokeskus Oy Insinööritoimisto Makeplan Oy Kuopio Kuopio Kuopio

Puutyö ja Saneeraus Ipa-Pesu Oy Ekoisännät Ky Lahti Lahti Järvenoja Oy Lahti

www.karirakenne.fi Nastolan Forest Huolto Oy HL-Elec Oy Lahti Lahti

Lai-Teräs Mäkinen Ky Kuljetus Pentti Ahola Ky Premekon Oy Laihia Ylämaa Lappeenranta, Joutseno www.laiteras.fi arkkitehtuuritoimisto LVI-Toivanen Oy Etelä-Saimaan Sähkötyö Oy Lappeenranta Lappeenranta riitta ja kari ojala oy www.esst.fi Lappeenranta Kuorma-autohuolto Lvi-Tekniikka J. Viita Oy JP-Metsäkoneurakointi Oy M. Pasanen Ky Lapua Lapua Lappeenranta

LK Porras Oy CARRUS DELTA OY www.meriturva.fi Leppävirta Lieto

Loimaan Seudun AH-Rakenne Häyrinen Ky J. Kaitainen Ky Ympäristöhuolto Oy Loviisa Miehikkälä Loimaa Automaalaamo Kuomionkoski Oy Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Ilkka Pesonen Ky Ristiina Mynämäeltä! Mikkeli

Lohkoasennus Oy Laattatyö Wikman Oy AM-Suunnittelu Oy Naantali Nokia Nokia

Hinaus&Kuljetus Oulun Kone ja Terä Oy R. Oksman Oy Oulu Nurmijärvi

Oulun Lämpöputkitus Oy HT-Maalaus Oy Naficon Liitin Oy Oulu Oulu Nauvo

Virtasen Maalitehdas Oy Alamettälä Oy Perniön Saunapalvi Oy Työkuja 5, 21600 Parainen, puh. 02 - 454 4500 Parkano

Urakoitsija Kari Mynttinen Pesupalvelu Hans Langh Oy Oy Johnson Metall Ab Perniö Piikkiö Pirkkala

Man Project Oy Tiilimäen Romuliike Oy Jeti-Sähkö Ky Pori Pori Porvoo 53

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Sotaveteraanipiirien joululehdistä poimittua Piiriemme lehdet tarjoavat tuuseen, lupausten täyttäminen lähetetyt kirjat luettiin nopeas- kö ja tärkeä kenttäpuhelin. Oma runsaasti kiinnostavaa ja kurinalaisuuskin olivat niitä ti ja useaan kertaan, kirjoittaa kk-ryhmämme korsu oli kooltaan tietoa, koskettavia tarinoita hyveitä, joita kotimaata puolus- Riku Kauhanen Varsinais-Suo- noin 3 x 4 metriä. Kalustuksena - tuulahduksia menneestä tavassa yhteisössä opittiin”, hän men lehdessä. Sanomalehtiä ti- oli kamiina, pöytä ja penkit, ma- mutta myös näkymiä korostaa. Hän antaa Pohjois-Sa- lattiin runsaasti ja tilauksiin saa- kuulaverit kahdeksalle miehel- eteenpäin. von lehdessä julkaistussa kirjoi- tiin avustusta valistusupseereilta le sekä kivääriteline. Makuusijan tuksessa sisäistämänsä elämänoh- ja yhdistyksiltä. Viestipataljoona pehmikkeenä oli mantteli, peit- jeen: ”Suomi on niin pieni maa, 33:n esikunnassa avattiin Propa- teenä asetakki ja tyynynä reppu. että jos osaat jotakin paremmin ganda-aseveljien lahjoittama kir- kuin muut, sinun velvollisuutesi jasto helmikuussa 1942 ja se oli Olemme vapaa maa ja se läm- on opettaa se toisille”. auki 24.-26.2. kunakin päivänä mittää kaikkien sydämiä, luo tur- ”Eipä tullut silloin kysytyk- tunnin ajan klo 18-19 jokaiselle vaa ja voimaa jatkaa eteenpäin. si”. Tuo ajatus tulee mieleen usein kolmesta komppaniasta vuorol- Teidän ansiostanne meillä on Suo- muistellessamme edesmenneiden laan. mi, kiitos. omaistemme mukanaan viemää Sotaveteraani Tommi Pekka- Opiskelija Sini Kanto Turun tietoa, toteaa Urpo Koponen. la kertoo korsuelämästä asema- Sankariristillä 29.9.2017 Veteraaniperinnetyötä tehdään sodan aikana. Tukikohdassa oli maakunnissa kokoamalla ja tal- isompi puolijoukkueen korsu, Marja Riukka lentamalla tietoja ja tapahtumia. Reijo Mäkeläinen kirjoittaa jossa olivat tukikohdan päällik- Leppävirran sotiemme veteraa- Suur-Savon lehdessä ”Vaaran nien perinnetyöryhmään kuulu- vuosista”, joiksi Suomen histori- vat kaikki veteraani- ja reservi- assa kutsutaan jatkosodan päät- läisyhdistykset, Leppävirtaseura tymistä seurannutta aikaa. Pel- ja ja muut maanpuolustustyötä koa aiheuttivat tuolloin monet Hyvinvointia, Kunnallisen itsehallintomme tekevät yhteisöt. Koko veteraani- välirauhan ehdot sekä sisä- ja ul- pitkistä juurista kirjoittaa fil.tri sukupolvi, teidän työtänne ei ole kopolitiikan tapahtumat. Kan- kuntoutusta ja hoivaa Reino Kallio Lahden Jouluvies- unohdettu. san oikeustajua koetteli sotasyyl- tissä. Valtiopäiväkäsittelyn perus- lisyyskysymys. Liittoutuneiden teella hallitsija antoi 1865 asetuk- Valvontakomission painostukses- sen kunnallisesta itsehallinnosta ta säädettiin taannehtiva erikois- maalla. Asetuksen mukaan kun- laki, jonka perusteella tuomit- nan tehtäviin tulivat kuulumaan tiin jatkosodan aikaista Suomen kansanopetus, köyhäinhoito, ter- poliittista johtoa. Rauhanehtoja veyden- ja sairaanhoito, palosuo- olivat mm. sotakorvaukset, joita jelu sekä maanteiden rakenta- Suomen oli maksettava Neuvos- minen ja kunnossapito. Kuntien toliitolle kuuden vuoden aika- määrä kasvoi vuoteen 1942, jol- na 300 miljoonan kultadollarin loin Suomessa oli 603 kuntaa. (ns. sotakorvausdollari) arvos- Nykyisin niitä on hieman yli ta. Tehostaakseen valvontaan- 300. Vuoteen 1977 saakka Suo- sa Neuvostoliitto oli määrännyt messa oli kolme kuntamuotoa: rauhanehtoihin vuokrasopimuk- maalaiskunta, kauppala ja kau- sen Porkkalan alueesta. Vuokra- punki. Vuoden 1948 kunnallisla- alue palautettiin 1956. ki yhdenmukaisti kaikkien kun- Suomen tiestä 100-vuotiseen tamuotojen hallinnot. itsenäisyyteen kirjoittanut Mika ”Sukellusvene ei ole ihmisen Satakunnan Sotaveteraanissa Varjo toteaa lehdessä suomalais- laite”, toteaa sukellusvene Sau- kerrotaan moottoriajoneuvojen ten yhteishengen, maanpuolus- kossa sodan aikana palvellut Kul- otosta puolustusvoimien käyt- tuksen ja isänmaallisuuden ol- lervo Hakama. ”Sukellusveneessä töön syksyllä 1939. Sotatilalaki leen kriittisinä hetkinä vahvem- loppuu ilma ja kun konevoimalla 1930 mahdollisti mm. autoliik- paa kuin ulkopuoliset uhkaajat tehdään vedestä happea, hengi- keiden ja korjaamoiden ottami- ovat arvioineet. Siitä hetkestä tysilmaan sekoittuu rasvaa ja öl- sen tarvittaessa isänmaan puo- lähtien, kun saimme itsenäisyy- jyä. Sitä sitten oli nenä, suu ja kor- lustuksen tarpeisiin. Muutamas- temme, emme ole luopuneet siitä vat täynnä. Anoin pois ja pääsin- sa päivässä isänmaan ajoihin oli edes kymmenkertaisen vihollisen LOTTAMUSEO kin Vartiomoottorivene 14:ään otettu yli 40 % maan sotakelpoi- edessä. keväällä 1943”. sesta autokannasta. Otot eivät LOT TA kohdistuneet maamme eri osiin KUNTOUTUSTA tasapuolisesti. Esimerkiksi Viipu- rin läänin linja-autoista otettiin SVÄRD VUOKRA-ASUNTOJA noin 70 %, joka oli lähes puolet koko maassa puolustusvoimien käyttöön otetuista. AVUSTUSTOIMINTAA Matti Naskali kertoo äitin- SÄÄT I Ö sä kutomasta pöytäliinasta, joka on kulkenut ristiin rastiin isän- maamme kohtaloissa yli 80 vuot- Elää tätä päivää, ta. Liina oli osa vähäisiä matka- ajan hengessä. tavaroita lähdettäessä Sakkolas- ta pakoon sotaa 78 vuotta sitten. www.lottasaatio. www.lottamuseo. Kylmäkosken pirtissä liina levi- tettiin vieraalle pöydälle juhlis- tamaan joulua ja lieventämään koti-ikävää. Palvelipa liina väliai- kaisena alttariliinanakin. Evak- Etulinjassa vartioinnin, linnoi- Isänmaallisuudella on keskeinen kojunalla Rautalammille matkasi tustöiden, urheilun ja puhdetöi- asema kuopiolaisen Maire Rau- liina tutussa vaneriaskissa muka- den ohella sotilaat käyttivät jat- takosken arvomaailmassa. Nuo- namme. Uuden, Vakkilan ky- kosodan asemasotavaiheessa ai- ruusvuodet lottatyttönä viitoitti- lään 1947 valmistuneen kotimme kaansa lukemisharrastukseen. vat merkittävästi hänen myöhem- tupaantuliaisissa liina koristi ko- Lietolaisia koskevan arkistoai- pää elämänkulkuaan. ”Elämän timme kahvipöytää. Liina on luo- neiston perusteella lukeminen perusarvot, varhainen kasvu vas- vutettu Sakkolan Museolle. oli suosittua ja kotirintamalta www.kitinkannus.fi • puh. 044-575 4523 • [email protected] 54 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen

Kirjat Koy Ideapark Ab Hannes Hynönen – aika velikulta Ideaparkinkatu 4 Liisa Seppänen: Aika velikul- muodostavat taustan, jota vasten yk- Jatkosodassa Hynönen toimi 37570 Lempäälä ta: Hannes Hynösen pitkä tai- sittäisten kansalaisten jokapäiväistä kranaatinheittimen johtajana nel- val 1913-2015, Otava, 230 s. elämää muovanneita yhteiskunnal- jässä eri rykmentissä. Tehtävänsä lisia mullistuksia peilataan. Tulok- ansiosta hän vältti etulinjan, mutta Vuoden 2014 itsenäisyyspäivän vas- sena on paitsi arvokas henkilötari- kuolema kävi lähellä neljään ottee- taanotto nosti sotaveteraani Han- na, myös kiinnostava ajankuva. seen - vain vahvistaen Hynösen elä- nes Hynösen koko Suomen tietoi- Käskyn käydessä syksyllä 1939 män peruskivenä toiminutta uskoa suuteen ja sydämiin. Mikkelin seu- joutui tuolloin 26-vuotias Hynö- johdatukseen. dun sotaveteraanipiirissä hänen nen jättämään kaiken ja lähtemään Monet sodassa solmitut ystä- aktiivisuutensa veteraanitoimin- yli 330 000 kaltaisensa miehen lail- vyyssuhteet kantoivat läpi koko nassa oli tuttua jo vuosien takaa – la sotaan. Viipurin kenttätykistös- Hynösen loppuelämän ja Hynösen viimeiseksi jäänyt julkinen esiin- sä asepalveluksensa suorittaneen tunteneet kertovat hänen loputto- tyminen nähtiin vain muutama Hynösen taival alkoi Mikkelin alu- masta kiinnostuksestaan yhteis- viikko ennen hänen kuolemaansa een miehistä kootussa tykistöpatte- kunnallisia asioita kohtaan, kyvystä 102-vuotiaana marraskuussa 2015. rissa Laatokan Karjalassa. Hänen iloita pienistä asioista ja vireydestä, Mikkeliläisen toimittaja-kirjai- vastuullaan olleisiin suomenhevo- jota ei onnistunut sammuttamaan Rouskutie 1, 90650 Oulu, puh. 08 - 530 7068 lijan Liisa Seppäsen Aika velikulta siin Hynösellä syntyi niin läheinen edes kolme syöpää. sitoo Hynösen elämäntarinan kir- suhde, ettei hän vielä myöhemmin- Jotain Hanneksen elämänmyön- jaksi, jonka sivuilta Hynösen elä- kään suostunut hevosenlihaan kos- teisyydestä tarttuu väistämättä lu- mänilo välittyy lukijalle oivallisesti kemaan; ”Kaveria ei syödä”! kijaankin. Siinä onkin kirjan suu- siitäkin huolimatta, ettei kirjoittaja Sodassa todistamiaan raadolli- rin vahvuus. Se on lämminhen- Luotettavaa rakennuspalvelua Uudellamaalla vuodesta 1972 koskaan ehtinyt tapaamaan kirjan- sia kohtaloita Hynönen kuvaa tyy- kinen kuvaus ihan tavallisesta erikoisalana teollisuus-, liike- ja julkinen rakentaminen sa - ja ihailunsa kohdetta. lilleen ominaisella kiihkottomuu- ihmisestä, jonka mitä poikkeuk- Hynösen omiin muistiinpanoi- della. Kaunistelematta hän toteaa sellisempien olosuhteiden hiomas- hin sekä perheen ja lähipiiriin haas- palanneensa keväällä 1940 kotiin ta luonteenlujuudesta ja hiljaises- tatteluihin perustuva kirja on tut- henkisesti ja ruumiillisesti haavoit- ta, kaikenlaisia ylisanoja karttavas- kimusmatka niin kaksi sotaa koke- tumattomana, mutta muuttuneena ta tyytyväisyydestä riittää opittavaa neen veteraanin vaatimattomista miehenä. Suhde sodankäyntiin py- meille kaikille. Sementtitehtaankatu 2, 04260 KERAVA puh. (09) 2747 260 Fax (09) 2747 2690 lähtökohdista alkunsa saaneeseen syi käytännönläheisenä: Hynönen elämään kuin 100-vuotiaan Suo- pohtii puolustussodan välttämättö- Ariela Säkkinen men historian käänteisiin. Venäjän myyttä tavalla, josta hänen yhteistä Sotaveteraaniliiton tiedottaja vallan viimeisten vuosien sorto, it- hyvää korostava nöyryytensä ja vah- senäistymistä seuranneet haparoi- va velvollisuudentuntonsa käyvät il- vat ensivuodet, pula-aika ja talvisota meisiksi.

Rintama hiljeni PL 64, 93101 PUDASJÄRVI, PUH. 020 770 7400 Sisko Laukkanen & Satu Vaa- Mustonen on kirjoittanut tarinan www.kontio.fi rula Rintama hiljeni – Sota kolmanteen polveen kuuluvan hen- jatkui kotona – Sotilaiden kilön näkökulmasta. Emmi Musto- lapset kertovat. ISBN 978- nen sai kunniamaininnan Sotavete- 952-7168-57-8 Kirjassa 120 raaniliiton alle 35-vuotiaiden sävel- kuva: Heini Vanhanen kuva: lyskilpailussa vuoden 2017 alussa sivua kappaleella Papan perintö. Kirjassa on kolmentoista rintamal- Ville Kivimäen kirja Murtuneet ta kotiin palanneen sotilaan lapsen mielet ja sen pohjalta tehty doku- kokemuksia ja tarinoita isästään. mentti Sodan murtamat on monel- Sotilaiden lapset ovat syntyneet le antanut luvan käsitellä omia ko- kantamaan isiltään perittyä reppua, kemuksiaan. Ennustan, että tulevi- johon mahtuu pohjatonta kauhua, na vuosina näemme näitä ulostuloja vapauden odotusta ja hiljaista toi- muitakin. voa. Perintö on toisen osaksi tullut Kirjaa on saatavissa kustantajal- raskaampana, jopa hengenvaaralli- ta www.vaylakirjat.fi 22 euron hin- Jouluterveisin taan + postimaksu 6 euroa. Suomen Ratsastajainliitto ry sena, toisen osaksi ehkä vain häm- mentyneenä sivusta seuraamisena. seen kokemukseen rakkaudesta Markku Seppä Liity Perheessä jokaisella on ollut oma isänmaahan. seuraan! www.ratsastus.fi osansa ja yhdistyy perheinä yhtei- Sisko Laukkasen tytär Emmi

Lindgren CE Oy Ab Huoltopalvelu J. Holmberg Oy AK-Raudoitus Oy Porvoo Porvoo Porvoo

80-vuotta palvelua Kaivinkoneurakointia Kuljetus A.Taponen Oy Petri Mälkiä T:mi Pusula Pukkila Koneyhtymä NC-Taso Oy Rakentajat Saarikko Oy Pälkäne Makkonen Alpo ja Aaro Pyhäsalmi Pyhäntä www.rakentajatsaarikko.fi Raahen seudun SuurSavohalli RTK Palvelu Oy Rantasalmi asuntosäätiö RSA Rauma www.rsa.fi www.suursavohalli.net 55

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Taistelusta taiteeksi Tiedotuskomppanioiden aineistona ovat suomalaisen näyt- nen aseveljeys näyttäytyy suomalai- saatu aikaan tilanteeseen nähden kyi myös komppanioiden nimissä. valokuvat Ateneumin telyosaston valokuvat, joita ana- sen valokuvaosaston kautta? neutraali kokonaisuus, joka koros- Propagandakomppanioiksi nime- suomalais-saksalaisessa lysoimalla vastataan kysymyksiin Merkittävä teema kuva-analyy- taa oman tiedotustoiminnan tulok- tyt suomalaiset yksiköt nimettiin Taistelukuvaajain näyttelyssä teosvalintojen motiiveista, kuva- sin ohella on suomalaisen sotavalo- sia sekä taiteellisia tavoitteita. Suo- uudelleen tiedotuskomppanioiksi, 1942, FM Marika Honkaniemi: aiheiden luonteesta ja niiden sano- kuvan sijoittaminen taidekentälle. malaiset ovat halunneet miellyttää sillä propaganda-sanalla oli huono masta. Tutkimus täydentää histo- Ateneumin näyttelyssä kuvat sai- saksalaista asetoveriaan. Samalla kaiku Suomessa. Molemmat val- Sigillum Oy Turussa 2.8.2017. riatutkimuksen kenttää nostamal- vat statuksen. Tutkimusta kyettiin on haluttu osoittaa teosvalintojen tiot osallistuivat yhtä aloitteellisesti 276 sivua la valokuvat pelkän kuvituskuvan tekemään löydettyihin aikalaiskir- kautta, että joukot taistelevat omia näyttelyn järjestämiseen. Näyttely- Kirjassa tarkastellaan Ateneumis- roolista tekstin avainasemaan. Tai- joituksiin sekä arkistomateriaaliin sotiaan. yhteistyötä arvioidaan osana moni- sa 16.-31.5.1942 järjestettyä suo- dehistorian merkitystä korostetaan. perustuen. Näyttelyn aikana kirjoi- Teokset olivat peräisin tiedo- tieteistä tutkimuskenttää. malais-saksalaista Taistelukuvaa- Taistelukuvaajain näyttelyssä esitel- tettuja lehtiartikkeleita sekä niiden tuskomppanioista, joissa palvellei- Näyttely rikkoi kaikki siihenas- jain näyttelyä kulttuuritapahtuma- tiin yhteensä 480 teosta. Teoksista välittämää tietoa voidaan nyt ana- den sotilaiden tekemä työ perustui tiset kävijäennätykset. Vierailijoita na. Viimeistellessään taidehistorian 250 oli peräisin suomalaisista tiedo- lysoida. Näistä kirjassa on laaja yh- muun muassa Päämajan tiedotus- kertyi 20 495. Näyttely oli tarkoi- proseminaaritutkielmaansa, Mari- tuskomppanioista ja 230 saksalai- teenveto. osaston ohjekäskyihin. Käskyissä tettu koko kansalle, sillä sen mai- ka Honkaniemi huomasi Päämajan sista propagandakomppanioista. Tulkintoja täydentää suomalais- toivottiin esimerkiksi valokuvia, noksia oli muun muassa Hakanie- Tiedotusosaston ohjekäskyssä mie- ”He ovat olleet omalla toimin- saksalaisen kulttuurivaihdon tar- jotka todistavat vihollisen julmuut- men torilla ja Erottajalla. Suomalai- lenkiintoisen maininnan. Käskyssä nallaan kumoamassa väitettä, että kastelu. Kirjassa kyseenalaistetaan ta ja tappioiden suuruutta. Suuri sista kuvista oli tarkoitus järjestää kerrotaan, että toukokuun puolivä- taide on kuolemaantuomittu so- taiteelliset päämäärät. Luonnolli- ero Suomen ja Saksan välillä oli se, uusi näyttely Turussa ja Tampereel- listä 1942 alkaen Helsingissä järjes- dan puserruksessa”. Näillä sanoilla sesti esiin nousevat propagandisti- että suomalaisista teoksista suurin la. Näin ei ikinä tehty. Kirjassa ovat tettiin suomalaisten ja saksalaisten kuvaili Propaganda-aseveljet ry:n set tavoitteet. Aseveljeys on vaikut- osa oli valokuvia, Saksan teoksista kaikki 137 näyttelyssä olleet suo- tiedotuskomppania- ja propagan- puheenjohtaja eversti Lauri Lean- tanut rakennettuihin näyttelyosas- vain noin kymmenesosa. malaiset valokuvateokset. dakomppaniakuvaajien yhteinen der suomalaisten ja saksalaisten tietojen kokonaisuuksiin. Suomi pitäytyi omassa tiedotuk- ”Taistelu ratkaistaan etulinjas- näyttely. Mistä näyttelyssä on oi- dotus- ja propagandavalokuvaajien Tutkimustuloksina esitetään sellisessa näkökulmassaan. Saksa sa, sota ihmismielessä”. kein ollut kyse? Millainen on ollut työn tuloksia näyttelyn avajaisissa suomalaisen näyttelyosaston ku- korosti näyttelyssä omaa propagan- sen sisältö? 16. toukokuuta 1942. Mutta mil- va-aiheiden noudattelevan jatko- daansa. Suomalaisten ja saksalais- Eero Mattila Teoksen lähtökohtana on Tais- laisia olivat ne suomalaiset TK-va- sodassa tiedotustoiminnalle ase- ten teokset oli sijoitettu selkeästi Kirjoittaja on Kymenlaakson telukuvaajain näyttelyn luettelon lokuvat, jotka saavuttivat asemansa tettuja normeja. Kuva-aiheiden omiin paikkoihinsa. Tämä korosti perinnevastaava ja VT perusteella tehty arkistotyö, jon- Taistelukuvaajain näyttelyssä Ate- monipuolisuus on käännetty tapa- sitä, että Suomen tiedotustoiminta ka kautta on ensin selvitetty, mitkä neumissa? Mitä valokuvilla halut- uksesta riippumatta itselle edulli- ja Saksan propagandatoiminta ha- Suomen Armeijan kuvat ovat olleet tiin viestiä sodan kulusta ja arjesta? seksi, yleensä vihollisen tappioksi. luttiin esittää toisistaan irrallisina mukana. Ensisijaisena tutkimus- Entä millaisena suomalais-saksalai- Kuvatekstien pehmentämisellä on ja toiminnaltaan erilaisina. Ero nä-

Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 Valtiotieteiden tohtori, evers- arkistojen hyödyntäminen 1960 lu- 1940 saksalaisten sotilaiden poistu- Edellä olevat tosiasiat on kirjassa lut tarkasti muistiin, joutuihan hän ti Pekka Visuri, Docendo vulla antoi tähän mahdollisuuden. mista Suomesta ja etupiirisopimuk- seikkaperäisesti kerrottu sivuilla raportoimaan ne aina edelleen Sak- 2017, 373 sivua Sodan jälkeen oli vain vallin- sen voimassaolon tunnustamista. 7-121. saan. nut totuus. Tämän kiistäjät saivat Neuvostoliiton ja Saksan neuvot- Erfurtin sotapäiväkirja sivuilla Jatkosodan pitkittyessä Hal- Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin kokea kritiikkiä ja tunteellista ryö- telujen tarkasta kulusta ei ole tie- 122-353 on ainutlaatuinen doku- derin päiväkirjamerkinnät saivat ansiokkaan kirjan tarkoituksena ei pytystä. Professori Mauno Jokipii toa, vaikka saksalaiset vihjailivat mentti Suomen ja Saksan sotilas- tummia sävyjä. Saksan 200 000 ole etsiä sotaan syyllisiä tai sitä, mik- kertoo noista vaiheista kirjassaan suomalaisille, että Hitler Berlii- johdon välisen yhteistyön suunnit- miehen joukot pohjoisessa Suomes- si Suomi lähti kesäkuussa 1941 Sak- ”Jatkosodan synty 1987”. Jokipii nin neuvotteluissa torjui Neuvos- telusta ja toteutuksesta. Kenraali sa osoittautuivat saamattomiksi. san rinnalla sotaan Neuvostoliittoa toteaa, että pääprobleema on edel- toliiton vaatimuksen saada ”selvit- Erfurth kirjoitti päiväkirjaansa yk- Monelle metsä oli pelottava, pitkät vastaan. Kirjan päämääränä on ku- leen, missä määrin Suomen aktii- tää välinsä” Suomen kanssa. Joulu- sityiskohtaisen kuvauksen siitä, mi- kulkuyhteydet ja kylmenevä syksy vata ja analysoida Suomen ja Saksan visuus on vaikuttanut sen kohtaloi- kuun 18. päivänä 1940 Hitler antoi ten päätös Suomen armeijan pää- pysäyttivät etenemisen. Neuvosto- sotilaallisen johdon yhteistyötä ke- hin. Sotilaslähteitä Jokipiin tavoin ohjeen numero 21 ”tapaus Barba- hyökkäyksestä lopulta syntyi. En- liitto ei ollutkaan korttitalo, vaan säkuusta joulukuuhun 1941. Suo- ovat hyödynnetty myös poliittisissa rossa”. Tammikuussa 1941 Suomen simmäinen merkintä on 12.6.1941. valtaisa manner, jonka kansa kesti men asemaa tarkastellaan myös ul- ja strategisissa tutkimuksissa. rooli kasvoi Saksan hyökkäyssuun- Kenraali Waldemar Erfurth ilmoit- kituliaatkin olosuhteet. Usko no- komaiden silmin. Kirjan alussa on Talvisodan jälkeen 6.9.1940 nitelmassa. Suomen yleisesikunnan tautui yleisesikunnan päällikölle peaan voittoon alkoi lopahtaa jo kerrottu runsaasta määrästä tutki- Suomi solmi Neuvostoliiton kans- päällikkö Erik Heinrichs kutsuttiin kenraalieversti Halderille Zossenin ennen kuin sotaa oli kestänyt täyttä muksia ja kirjoja, joissa pääosin ku- sa kauttakulkusopimuksen liiken- vierailulle Berliiniin tammikuun Zeppelin -leirissä. Tästä alkoi hänen kuukauttakaan. Suomalaisjoukko- vataan Suomen joutuneen uuteen teestä Hankoon. Puolustusvoi- lopussa. Saksan maavoimien yleis- komennuksensa Yhteysesikunta jen tappiot olivat järkyttäviä, hyök- puolustussotaan, joka oli luonteel- mien ylipäällikkö sotamarsalkka esikunnan päällikön Franz Halde- Nordin päälliköksi. Päivän kirjauk- kääminen kulutti mieslukua ja ma- taan erillissotaa. Näin, vaikka sotaa Gustaf Mannerheim sai elokuussa rin ja Heinrichsin tapaamisesta laa- set ovat seikkaperäinen kuvaus jou- teriaalia. käytiin Saksan rinnalla. 1940 Saksalta tiedustelun saksalais- dittu saksalainen muistio kertoo koista ja taisteluryhmityksistä. Seu- Visurin kirja liittyy hänen kah- Tunnetuin on ”ajopuuteoria”, joukkojen kauttakulun sallimises- tarkasti keskustelujen sisällön. raavana päivänä Kenraali Erfurth teen, jatkosodan loppuvaiheita sel- jonka mukaan Suomi ei voinut vai- ta Pohjanlahden satamista Kirkko- Erillään sotilasyhteistyön suun- matkusti Suomeen. Tapaaminen vittäneeseen teokseensa, Manner- kuttaa asioihinsa. Suomi ajeleh- niemeen. Samalla ilmoitettiin, että nittelusta alkoi keväällä 1941 suo- kenraali Heinrichsin ja sotamar- heimin ja Rytin vaikeat valinnat ja ti ajopuun lailla muiden vietävänä. Suomen oli mahdollista ostaa sota- malaisten vapaaehtoisten värvää- salkka Mannerheimin kanssa järjes- Paasikiven Suomi suurvaltojen pu- Hienostuneempi teoria edellises- kalustoa Saksasta. Suomen pääesi- minen Saksan SS-joukkoihin. Ul- tyi jo kesäkuun 14. päivänä. Erfurth ristuksessa 1944-1947. tä on ”koskiveneteoria”. Suomi oli kunta ja Saksan ilmavoimat sopi- komaalaisia sotilaita värvättiin tapasi ensi kerran Mannerheimin: Vuonna 1954 Erfurth tarjo- kyllä voimakkaan virran vietävänä vat 12. syyskuuta Luftwaffen mie- perustettuun Wiking-divisioo- ”Hän oli erittäin kohtelias, joskin si koko yli 1 000-sivuista päiväkir- kohti sotaa, mutta sitä sentään oh- histön ja kaluston kuljettamisesta naan. myös hiukan kylmä. Kenraali Er- jaansa WSOY:lle, mutta kustanta- jattiin ohi pahimpien karikoiden. Suomen alueen läpi. Valtioiden vä- Sotilaallisesta yhteistyöstä so- furth kertoo: ”Hänen korkea ikänsä jaa kiinnosti vuosi 1944. Tähän oli Vaihtoehdottomuudella ovat tut- lille 22. syyskuuta solmittu poliit- vittiin kesäkuun 3. päivänä var- ei ole havaittavissa hyvän ryhdin ja selkeät syyt. Silloin ei vielä oltu val- kijat tähän mennessä perustelleet tinen sopimus mahdollisti myös sin pitkälle meneviä yksityiskoh- tumman tukan vuoksi. Pitkä, hoik- miita käsittelemään jatkosodan al- poliittisia ratkaisuja. Kun on keski- Saksan maavoimien kuljetukset. tia myöden. Vaikka poliittisia so- ka ja elegantti vartalo ja arvokas kua ja sen kulkua syvällisesti. Tämä tytty vain toteutuneiden tapahtu- Lokakuussa neuvoteltiin vielä lisä- pimuksia ei salaamissyistä tehty, esiintymistyyli. Kyseessä oli selväs- selittänee myös sitä, miksi Erfurt- mien kuvaamiseen ja selittämiseen, ys lomalaisliikenteestä. Ensimmäi- yhteisymmärrys oli olemassa. So- ti suuri herra, jolla oli korkea intel- hin päiväkirjan osa vuodelta 1941 on tarkempi kuvaus ja analyysi jää- set joukot nousivat maihin Vaa- tilaallisten valmistelujen laajuuden ligenssi ja vahva itsetunto. Erityisen ilmestyy vasta nyt suomeksi. nyt tekemättä. Vaikka kertomuk- sassa 22. ja Oulussa 26. syyskuuta vuoksi saksalaiset pyysivät poliittis- vaikutuksen tekivät hieman vinossa Kenraali Waldemar Erfurth kir- sesta tulee ehjän ja aukottoman nä- 1940. Talvisodan jälkeen uhanalai- ta vakuutusta siitä, että yhdessä so- olevat silmät ja verhottu katse”. joitti sodan jälkeen arvion Saksan ja köinen, on kysyttävä, onko se oikea. seen asemaan jäänyt Suomi suostui vitut suunnitelmat toteutetaan. Ta- Kenraali Erfurth tuli Manner- Suomen suhteesta. Kaikista niistä Jalkaväenkenraali Erik Heinrich- pyyntöön ja sotilasesikuntien salai- savallan presidentti määräsi valtio- heimin kanssa varsin hyvin toi- kansoista, jotka viime sodassa tais- sin kirjoittama Mannerheim-elä- set neuvottelut alkoivat. neuvoston istunnossa 17.6. yleisen meen. Molemmat olivat kokeneita telivat Saksan puolella, suomalai- mäkerran toinen osa on lähellä tätä Loppuvuodesta 1940 Saksa aset- liikekannallepanon aloitettavaksi ensimmäisen maailmansodan vete- set olivat niitä, joiden kanssa saksa- muistelmien yleistä esitystapaa. Sen tui jo melko selvästi Suomen tuek- ilman erityisiä kuulutuksia YH:n raaneja. Erfurth oli myös filosofi- laiset sotilaat tulivat parhaiten toi- sijaan ulkomaiset tutkijat kyseen- si Neuvostoliiton painostusyrityk- nimellä. Puolustusvoimille perus- an tohtori ja sotahistorian tuntija. meen. alaistivat Suomen ajelehtimisen tai siä vastaan. Avointa välirikkoa väl- tettiin kaikkiaan noin 450 000 so- Se teki hänestä tarkan havainnoi- Eero Mattila uhriutumisen kirjoissaan. Saksan tettiin. Molotov vaati marraskuussa tilaan vahvuiset sodan ajan joukot. jan ja hän kirjoitti päivän keskuste- Kymenlaakson perinnevastaava, VT 56 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen

Kirjat Muistaisimme, emmekä unohtaisi Kimmo Sorko: Ohdanvahti i dg-tools.com - Raskas Patteristo 27 1941- 1944 ”Kirjoitan sotahistoriasta, jotta jälkipolvet ymmärtäisivät millainen terrori meitä olisi kohdannut, jos Neuvostoliitto olisi valloittanut Suomen. Haluan tehdä näitä kirjoja, jotta muistaisimme, millaisia uhrauksia miehityksen torjuminen on vaatinut. Olisi outoa, jos ihmisten kokemuksia ja muistoja näiltä poik- keuksellisilta ajoilta ei tallennettai- si”. Näin toteaa tietokirjailija, FM Kimmo Sorko, kun häneltä edelleen tivataan, miksi tällaisia kirjoja Kymmenen hevosta tarvittiin vetämään raskasta 155 millin haupitsia. vielä tehdään. Kimmo Sorko on kirjoittanut 19 laiskunnasta sekä muutamista ym- ennen julkaisemattomia valokuvia sota- ja veteraanihistoriaa käsittele- päristökunnista. Patteristoon sijoi- veteraanien kotialbumeista. Vaik- vää kirjaa. Kaikkiaan hän on ollut tettiin runsaasti miehiä myös Sa- ka osa kuvista on teknisesti varsin mukana 33 kirjan toimittamisessa. vonlinnan suojeluskuntapiiristä, heikkolaatuisia tai oheistiedoiltaan Sorko on tuottanut tekstiä huikeat erityisesti Kerimäeltä. Patteristo puutteellisia, on työryhmä teh- yli 9000 sivua. Hänen uusin teok- kuului koko sodan ajan Itä-Savon nyt arvokkaan kulttuuriteon, jotta sensa, Ohdanvahti - Raskas Patte- sotilasläänissä perustettuun 2. Di- nämä kuvat on saatu esiin piironki- risto 27 1941-1944 julkistettiin 11. visioonaan eli Murtajadivisioonaan. en kätköistä. Kirjaa elävöittää myös marraskuuta Jyväskylässä. Kirja on Raskas Patteristo 27 tuki divisi- sen lopussa oleva tuore kuvakooste Sorkon ja hänen apunaan olleen ko- oonaa sen hyökätessä kesällä 1941 patteriston toimintapaikoilta. keneen ja asiantuntevan työryhmän Laatokalle ja edelleen Karjalankan- Kirja täydentää erinomaisella ta- ”vapaaehtoisen ja palkattoman pa- nakselle. Asemasotavaiheessa pat- valla 2. divisioonan historiaa käsit- kerruksen tulos”. Työryhmään, jota teristo oli Ohdan puolustuslohkol- televää kirjallisuutta seuratessaan kannusti mm. ”aito veteraanisuku- la Lempaalanjärven lounaispuolel- divisioonan sotatietä tykkimiehen polven arvostus sekä kiinnostus la. Tästä saatiin kirjalle myös nimi, näkökulmasta. Kirja on erinomai- sotahistorialliseen kirjallisuuteen” Ohdanvahti. Kiivaimmat taistelun- nen tietokirja muillekin kuin tyk- kuuluivat kokeneet sotahistoriatie- sa patteristo kävi kesän 1944 suur- kimiehille ja kuuluu jokaisen sota- täjät Timo Hakala, Sakari Isosomp- hyökkäyksessä Siiranmäessä ja Vuo- historian harrastajan kirjahyllyyn. pi, Jouni Reinikainen, Timo Silven- salmella. Patteristo kotiutettiin Kirjassa on runsaasti nimiluet- noinen ja Mikko Strang. Kirjan on Jyväskylässä marraskuussa 1944. teloita, mm. patteriston sankari- kustantanut jyväskyläläinen Kauko Patteristo menetti kaatuneina vain vainajat, kunniamerkein palkitut, Sorjosen säätiö. 29 sotilasta. Patteristo välttyi siltä ylennykset ja nimitykset, lomalis- Kirja on kuvaus Jyväskylässä häpeältä, että sen tykkejä olisi jää- toja sekä lukuisten urheilukilpailu- 18.6.1941 perustetun Raskaan Pat- nyt vihollisen käsiin. jen tuloksia, joten kirja palvelee ha- teriston 27 sotatiestä jatkosodassa. Kimmo Sorko on onnistunut kuteoksena myös isiensä sotatiestä Patteristo tunnetaan myös ensim- kokoamaan patteriston sotatiestä kiinnostuneita sukututkijoita. mäisen komentajansa, majuri Tau- selkeän ja johdonmukaisen koko- ”Kaikille jäi sotataipaleestaan no Siltasen mukaan Sillan Patteris- naisuuden. Matti Koskimaan kir- muistoja ja varsinkin tykistön mie- tona. Siinä oli kolme tulipatteria, joista tutut, Marjatta Koskimaan hille huonontunut kuulo”, päättää joissa oli yhteensä 12 tykkiä: neljä piirtämät kartat ovat mustavalkoi- Kimmo Sorko uusimman, mutta ei 120 K 78 -31 -kanuunaa ja kahdek- sinakin erinomaisen selkeitä. Ne varmastikaan viimeisen sotahisto- san 155 H 15 -haupitsia. Vahvuus tukevat hyvin tekstiä ja niiden avul- rian teoksensa. Sorko on taas pai- oli vajaat 650 miestä. Patteristo oli la patteriston liikkeitä ja toimin- kannut ammottavan aukon jouk- koko olemassaolonsa ajan hevosve- taa rintamalla on helppo seurata. ko-osastoja käsittelevässä kirjalli- toinen. Patteriston hevosvahvuus Oman haasteensa kirjoittamiseen suudessamme. oli kaikkiaan noin 240 suomenhe- toi se, että patteristossa taistelleiden Tämän 512-sivuisen muhkean vosta. Raskaan haupitsin liikutta- veteraanien haastatteluja ei arkis- järkäleen hinta on 45 euroa + pos- miseen tarvittiin jopa viisi valjak- toista juurikaan löytynyt eikä patte- tituskulut 8,40 euroa. Tilaukset: koparia eli kymmenen hevosta. Ei riston veteraaneja enää ollut elossa. Mikko Strang, puh. 050 539 9507 käynyt tuliasemaan ajo ja sen vaihto Kirjan taittajan, Lea Lerkkasen tai [email protected] niin kuin nykyisellä moottoroidul- visuaalinen silmä on loihtinut miel- la kalustolla… lyttävän lukuja katselukokemuk- Teksti: Matti Hyvärinen Suurin osa patteriston miehistä sen. Kirjan kuvitus on runsas ja mo- Jyväskylän perinnevastaava oli Jyväskylästä ja Jyväskylän maa- nipuolinen. Kirjaan on saatu paljon Kuva: Kalevi Korhosen kokoelmat

Luotettavaa tietoa terveydestä ja sairauksista kaikille suomalaisille.

www.terveyskirjasto.fi 57

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Yksi rykmentti, sata tarinaa – sotaveteraanit kertovat Valkeasaaren verisistä taisteluista Jatkosodan aikana käytiin Suomen pian. He tiesivät myös, että johto- hyökkäykseen, joka oli vertaansa taas venäläisillä niitä oli noin 1200. esiin, myös pitkälle sodan jälkeen. itsenäisyyden kannalta ratkaisevat porras ei ollut tehnyt juuri mitään vailla oleva verilöyly. Röykytys oli Yhtään lentokonetta ei ollut tur- Eräänkin sotilaan vaimo kertoi, taistelut Karjalan kannaksella. Pu- asian eteen. vieläkin pahempi kuin edellisen vaamassa meidän joukkojamme, että he eivät voineet koskaan asua hutaan Tali-Ihantalan ihmeestä. ”Osa taisteluasemista sijaitsi au- päivän kymmenientuhansien kra- kun puolestaan ilmatila oli venäläi- kerrostalossa, koska hänen miehen- Kaiken keskellä unohdetaan kui- kealla vitsakimpuin tuettuna. Mikä naattien keskitys. Siitä tuli hirveä siä pommi- ja taistelukoneita sakea- sä ”kiipeili yöllä seinille”, huusi ja tenkin Valkeasaaren tulihelvetti, pahinta – vihollinen oli paikoitel- päivä JR 1:n miehille ja oli koko so- naan, Pietiläinen kertoo. mesosi nähden kauheita painajaisia joka kaatui Jalkaväkirykmentti 1:n len suomalaisten asemia ylempä- takesän verisin päivä, Pietiläinen Tanner suorastaan tärisi, kun eläen tapahtumia uudestaan ja uu- niskaan ja jossa moni nuorukainen nä. Heillä oli suora näkymä ja sihti kertoo. valtava vihollisen panssarikolonna, destaan. menetti henkensä – turhaan. meikäläisten asemiin”, sotaveteraa- ”Etulinjassa tuho oli täydelli- joiden päältä sotilaat vilkuttivat, al- Nämä traumatisoituneet sotilaat Miksi näin tapahtui? Tätä ja nit muistelevat. nen. Hiekkamaa tärisi kuin maan- koi vyöryä kohti. olisivat kaivanneet kipeästi apua ja traagisia taistelutilanteita Petri Pie- Kirjuri Martti Parkkonen to- järistyksessä. Korsujen kehikot sor- Viholliset olivat terästäneet itse- terapiaa. Ainoa terapia oli se, että tiläinen avaa uutuuskirjassaan Yksi teaa, että heitä suorastaan järkytti tuivat helposti kuin tulitikut ja len- ään venäläisellä vodkalla, olivat hil- sotilaiden päälle heitettiin lokaa. rykmentti, sata tarinaa – veteraanit Valkeasaaren asemien surkea kun- sivät ilmaan. Multaa, maata, kiviä peällä päällä kimpussa kuin herhi- Miksi menit sinne?, oli eräänkin kertovat (Docendo, 2017, 386 s.). to. ”Olimme keskellä peltoa, hie- ja hirrenpalasia iskeytyi puolustaji- läiset. Suomalaiset ampuivat ja am- sotilaan veljen kommentti, joka sai Kirjassa pääkallopaikalla olleet so- sumaassa. Konekivääripesäkkeet en päälle. Koska kukaan ei päässyt puivat heitä kohti niin paljon kuin tehdä rauhallista työtä VR:llä. Veli tilaat muistelevat Valkeasaaren us- olivat kuin lasten tekemiä ja vitsas- auttamaan, monet miehet kuolivat pateja vain riitti, mutta tehtävä oli nauroi hänelle ja sanoi, että ei ollut komattomia tapahtumia, jotka ovat kimpuilla tuettuja. Miksi JR 6 ei hitaasti maan alla loukussa”. aivan toivoton, eihän onnettomilla vaihtoehtoa, jos ei olisi menty, mei- kuin parhaimmasta, käsittämättö- tehnyt paikkoja valmiiksi? Kukaan kivääreillä massiivista panssariko- dät olisi ammuttu. mästä jännityselokuvasta, sillä ero- ei usko, kuinka kauheata puolusta- Mannerheimia painoi jo ikä lonnaa pysäytetä, Pietiläinen puus- tuksella, että mikään ei ole keksit- minen on sellaisessa paikassa. Sotaveteraanien tarinoista ilmenee, kahtaa. Sotilaita arvosteltiin myös siitä, tyä. että tämä oli ennen kaikkea valmis- Valkeasaaresta selvinneet ovat että he vetäytyivät, vaikka vetäyty- Hyökkäys alkaa tautumattoman sodanjohdon syy- edelleen katkeria siitä, että panssa- miskäskyä ei annettu. Mutta eihän Paikkana kelvoton Kun lukee Pietiläisen kirjaa ja so- tä. Hyökkäyksen tuloon ei uskot- ritorjunta ja panssarikauhut, jotka siellä ollut enää ketään, joka olisi Valkeasaaressa mukana olleiden sotaveteraanien kertomuksia, jälki- tu. Sotilaat eivät olleet saaneet li- pysäyttivät vihollisen Tali-Ihanta- pystynyt käskyä antamaan, koska taveteraanien mukaan oli uskoma- polvien on helppo uskoa mihin säjoukkoja pyynnöistä huolimatta. lassa, eivät olleet heidän käytössään. upseerit olivat joko kuolleet, seon- tonta, että Suomen puolustuksen helvettiin JR 1 Valkeasaaressa jou- Everstiluutnantti Viljanen kertoo, neet tai vetäytyneet itse, Pietiläinen päälinja sijaitsi yleensäkin Valkea- tui. Sotaveteraani Vilho Sahlstén etteivät varoitusviestit divisioonan Uskomaton byrokratia kertoo. saaressa – puuttomassa, avoimessa muistelee, kuinka perjantaiaamu ja armeijakunnan johtoon eivätkä Missä nämä sitten olivat? Tiedet- JR 1 sai aivan aiheetonta musta- ja kumpuilevassa maastossa ja kui- 9.6.1944 avautuu valkeana, kirk- päämajaankaan tuottaneet tulosta. tiin, että niitä oli saatu Suomeen jo maalausta päälleen myös siitä, et- valla pöllyävällä hiekkatasangolla, kaana ja kauniina hänen vartiovuo- Tuolloin jo 77-vuotias ylipääl- alkuvuodesta, mutta aseita ei oltu tei se pystynyt pidättelemään suur- jossa ei ollut edes puita näkösuojak- rollaan. Hän katselee, kuinka kel- likkö Mannerheim halusi pitää edes tuotu lähellekään etulinjaa. hyökkäystä. Jokainen vähänkin ti- si. lo 5.55 Leningradin suunnalta il- kaikki ohjat käsissään. Tämä oli Pietiäisen mukaan ne jumiutuivat lanteista perillä ollut tietää, että se Etulinjaan saapuvat sotilaat kat- mestyi pieni lentokone, joka ampui hänen virheensä, niin Valkeasaar- byrokratian rattaisiin. oli täysin mahdoton tehtävä mah- selivat ympärilleen nousevan kau- kaksi punaista valorakettia ja kaarsi ta edeltäneissä tapahtumissa kuin Samoin kävi tykinkuulien, joi- dottomassa paikassa – jopa suoma- hun vallassa. He ymmärsivät heti, Laatokan suuntaan. Hetken päästä sen tiimellyksessä. Martti Turtola ta Valkeasaaressa olisi myös kai- laiselle sotilaalle. Valkeasaarta ei kuinka hankalaa aluetta oli puolus- kaikki olikin jo yhtä kaaosta: on todennut kirjassaan Erik Hein- vattu kipeästi lisää. Varastopääl- yksinkertaisesti voinut puolustaa. taa. Kestäviä korsuja ja juoksuhau- ”Paikaltani oli muutama kilo- richs – Mannerheimin ja Paasikiven likkö, jonka olisi pitänyt toimittaa toja oli mahdotonta rakentaa, Pieti- metri metsän reunaan. Sieltä syök- kenraali, että ”vanha sotapäällikkö ammukset rintamalle, ei hoitanut Jatkosodan verisimpiä läinen toteaa. syi satamäärin lentokoneita. Lo- ei enää kyennyt näkemään metsää hommiaan. taisteluita Koko jatkosodan JR 1:n koneki- pulta pommituksen jyrinä oli niin puilta”. Hänen olisi pitänyt taipua Hoettiin vain, että huomenaa- Yksi rykmentti sata tarinaa – vete- väärikomppaniassa palvellut Mart- kovaa ja taukoamatonta, ettei yk- parempaan yhteistyöhön, jakamaan muna tulee ammuksia, huomen- raanit kertovat on uskomaton ker- ti Pihlajamaa muistelee omaa saa- sittäisiä räjähdyksiä enää erottanut. vastuuta ja tekemään johdon kans- aamuna tulee, kunnes olikin jo ai- tomus jatkosodan yhdestä kau- pumistaan alueelle: ”Konekiväärit Hiekkamaahan kaivetut juoksu- sa synteesiä tilanteesta, tähän hän van liian myöhäistä. Tykinkuulien histuttavimmista ja verisimmistä vaihdetaan asemiin, joita ei oikein haudat sortuivat kasaan kuin lasten ei kunnolla taipunut. Suurhyökkä- toimittamiseen olisi pitänyt saada taisteluista. Kirjaansa varten Pieti- voisi konekivääriasemiksi sanoa. hiekkalinnat. Yksi sotilas lensi 20 yksen valmistelut jäivät keskeneräi- kaiken lisäksi vielä joku hemme- läinen on haastatellut lukuisia Val- Onpahan vain jonkinlainen maa- metriä ilmaan ja putosi.” siksi. tin lupalappu! Kyllä tässä viholli- keasaaressa taistelleita sotaveteraa- kuoppa, puilla vähän tuettu avoin Röykytys oli kamalaa, mutta sen hyväksi toimittiin, Pietiläinen neja. Hän on osannut nivouttaa pesäke, ilman mitään näkösuojaa”. tämä oli kuitenkin vasta ns. tun- Valtava ylivoima vastassa tuohtuneena toteaa. haastattelut tarinaksi erinomaisen nusteluhyökkäys. Viholliset halusi- Hyökkäyksen käynnistyttyä JR mielenkiintoisella tavalla. Kirja on Vaihto toukokuussa vat tietää, onko suomalaisilla pans- 1:llä oli 2900 miestä, kun vastapuo- ”Miksi menit sinne?” ehdottomasti lukemisen arvoinen. Jalkaväkirykmentti 1:n miehet saa- saritorjuntakalustoa ja onko saksa- lella, eri katsontavoista ja lähteis- Hyökkäyksen keskiössä ollut Val- Teosta täydentää henkilöhakemis- puvat Valkeasaaren etulinjan rinta- laisia auttamassa heitä. tä tarkastellen, oli 28 000-40 000. keasaari kiehui kuin hornan katti- to. malle 14.5.1944. Lähtevän JR 6:n Kun venäläiset huomasivat, mi- Panssareita ja rynnäkkötykkejä ve- lassa ja monien sotilaiden hermot Tarja Lappalainen sotilaat huokaavat helpotuksesta. ten huonosti suomalaiset olivat va- näläisillä oli 130, suomalaisilla ei yksinkertaisesti pettivät. Tapahtu- hämeenlinnalainen toimittaja He tiesivät, että JR 1:llä oli vaikeat rustautuneet, he keskittivät kai- yhtään. Tykkejä ja kranaatinheitti- mat syöpyivät syvälle mielen syöve- paikat edessä – suurhyökkäys tulisi ken tulivoimansa seuraavan päivän miä suomalaisilla oli noin 100, kun reihin, josta ne sitten kumpusivat

Veteraanin perinne talteen Irma Niemelä, Arvo Oikari: tiaana tietokonekurssille ja oppi pe- suomalaisen Ohramäen kylän elä- koko sen ajan sukupolvelle ja se on Kotiportista neljän tuulen russäännön ”tallenna”, ”tallenna”. mästä ja kohtaloista sotavuosilta omistettu koko pienelle, sitkeälle tielle, 282 sivua, kuvitettu. Isä aloitti tarinan vajaa vuosi en- 1942-1945. Minusta kirja on hie- kyläyhteisölle. Näin kirjoitti Irma © Irma Niemelä. Kirja on nen kuolemaansa aikaisemmin te- no kunnianosoitus ja samalla osa Niemelä. osa Suomen itsenäisyyden kemiensä muistiinpanojen pohjal- veteraanityötä. Pohjan muodosta- Näitä edellä kuvattuja kyläyh- ta. Hän sulki tietokoneen elokuussa vat alkuperäiset sota-ajan kirjeet. teisöjä ja isiä on ollut ja edelleen on juhlavuoden ohjelmaa. 2015 todeten: ”Minun kirjoittami- Keskiössä on yhden nuoren miehen Suomessa lukemattomia. Painanut Books on Demand, seni on nyt kirjoitettu”. kertomus sotaretkestään, joka al- Saatuani kirjan lahjaksi Irmalta, Norderstadt, Saksa, 2017. Kirjalla on isän ja Irman yhdessä koi 18-vuotiaana ja päättyi 21-vuo- jonka olen oppinut tuntemaan jo ISBN 978-952-93-8610-9 päätetty nimi: Kotiportista neljän tispäivän kynnyksellä. Muut kylän muutaman vuoden ajan, aloitin lu- tuulen tielle. miehet jakoivat saman sotaretken kemisen ja se tempaisi minut miltei Kirja alkaa sanoin: Isä on kuollut. Irma Niemelä kirjoittaa edel- ja kaveruuden. Koko kylän elämä ja yhtäjaksoisesti matkalle neljän tuu- Minulla on musta salkku. Seteleitä leen: Välillä isän salkku saa kantaa historia kietoutuvat yhteen: sota-ai- len tietä kohden. siellä ei ole; en saa perinnöksi kuin hyvin raskasta taakkaa, sen sisältö- ka yhdisti ja lähensi. Kirjaa voi ostaa tekijältä 30 eu- muutaman euron ja laatikon poh- nä on kirjoja JR 50:n historiasta, so- Minkä voimalla jaksettiin, mi- ron hintaan sähköpostiosoitteesta jalle unohtuneen vanhentuneen ta-ajan karttoja, valokuvakansioita; hin uskottiin ja mitä pelättiin, niin [email protected] markan. Sisällä on musta kannetta- kirjastosta, naapureilta ja sukulai- kotona kuin rintamallakin? va tietokone. silta lainattuja. Olen pitkään kes- Kirja on isän ja tyttären yh- Martti Makkonen Kirjoittaja Irma Niemelä jatkaa tävällä, elämäni mielenkiintoisim- teinen matka omaan historiaan, Everstiluutnantti, evp ja Keuruun prologin kuudennessa luvussa: Isä, malla historiantunnilla. omiin juuriin. Kirja on hyvästijät- Rintamaveteraanien puheenjohtaja Arvo Oikari, osallistui yli 80-vuo- Tämä on tarina pienen keski- tö ja kunnianosoitus sekä isälle että 58 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen

Kirjat Venäjän arkistot raottuvat Timo Vihavainen, Ohto nolla levittää, ties mitä seurauksia ta kieltään siitä, että Suomessa jou- Professorit ovat tehneet tärkeän ihan sellainen kuin molemminpuo- Manninen, Kimmo Rentola sillä olisi voinut olla. duttiin sodan jälkeen elämään selkä työn käydessään läpi nyt avautunei- lisissa juhlapuheissa sodan jälkeen ja Sergei Zuravljov: Varjo Dokumenttikokoelmassa on seinää vasten ja kädet puolittain yl- ta arkistoja. Heidän julkisuuteen julistettiin. Suomen yllä, Stalinin salaiset toki paljon merkityksellisempiä ja häällä. Veteraanien hankkimaa liik- tuomansa dokumentit kertovat ve- Esko Vuorisjärvi kansiot, Docendo 2017, ISBN Suomen alistettua asemaa kuvaavia kumatilaa ei sentään jouduttu koko- näläis-suomalaisten suhteiden to- Sotahistorioitsija,VTT asiakirjoja. Ne kertovat koruton- naan hukkaamaan - ja Suomi selvisi. dellisesta luonteesta. Se ei ole ollut 978-952-291-387-6, 510 s. Neuvostoliiton Suomen-politii- kasta on löytynyt uutta tietoa ja varmaan löytyykin niin kauan kuin venäläiset avaavat monen lu- kon takana olevia arkistojaan - vä- Hyvinvointia, kuntoutusta ja hoivaa hän kerrallaan. Erityisesti Suomen ja Neuvostoliiton suhteita tutki- nut arvostettu professorikolmikko Ohto Manninen, Kimmo Rentola ja Timo Vihavainen on ollut nyt asialla. Heillä on ollut hyvien suh- teidensa ansiosta pääsy kaikkein varjelluimpaan eli ns. presidentin arkistoon. Tutkijat saivat siis käyt- töönsä suuren määrän asiakirjoja, mutta eivät kaikkia. Asiakirja- sarjat eivät olleet katkeamattomia, vaan välistä puuttui mappeja. Mitä ne sisältävät, se on edelleen arvoi- tus. Professorit ovat käyneet joka ta- pauksessa läpi tuhansia dokumentteja ja poimineet niistä meidän kaikkien nähtäväksi yli 200 asia- kirjaa aikaväliltä 1917-1964. Ne ku- vaavat sitäkin, kuinka läheiset suhteet eräillä suomalasilla poliittisilla päättäjillä oli sodan jälkeen Neu- vostoliiton korkeimpaan johtoon. Toisaalta ne kertovat senkin, kuinka pieniä tai ainakin meidän suomalaisten näkökulmasta vähäpätöi- siä asioita kaikkivaltiaalle Josif Sta- linille esiteltiin. Oliko talvisodan rauhalla Lahden Diakonialaitos ja Moskovan välirauhalla 1944 myös taloudellinen ulottuvuus? Dokumentteja lukiessani nousi hoitaa pitkällä kokemuksella esille eräs vähälle huomiolle jäänyt näkökohta tai itse asiassa se paljas- tuu vasta nyt julkitulleista lähteis- sotaveteraaneja tä. Eräässä 1.12.1940 tuotetussa dokumentissa todetaan, että “Saa- tu kalusto on mahdollistanut Kar- ja heidän puolisoitaan, jalan kannaksen noin miljardin ruplan arvoisen selluloosa- ja pa- periteollisuuden käynnistämisen. myös jatkossa. Kyseinen teollisuus tuottaa pel- kästään selluloosaa vuodessa 400 tuhatta tonnia, mikä on lähes saman verran kuin koko Neuvosto- Tervetuloa tutustumaan täyden palvelun liiton selluloosatuotanto vuonna 1939”. seniorikortteliin Lahden keskustaan. Karjalan kannaksen tuotanto- laitokset olivat siis huomattava lisä paperipulasta kärsivälle neuvosto- Ota yhteyttä ja kysy lisää maalle. Vielä selvemmin asia ilmeni 30.9.1944 laaditusta dokumentista. Asiakkuuspäällikkö Anne Manninen Siinä todetaan, että sodasta johtuen puh. 040 505 1212 (arkisin klo 8-16) sanomalehti- ja painopaperin tuotanto on vähentynyt niin, että sillä sähköpostilla [email protected] hetkellä tuotanto oli sanomalehti- paperin osalta 30,6 % vuoden 1940 tuotannosta ja painopaperituotan- Katso myös: www.dila.fi nolla vain 12,9 %. Paperipulan seu- rauksena esim. Pravdan ja Izvestijan sivumääriä ja viikoittaisia ilmesty- miskertoja oli supistettu huomattavasti. Eipä ihme, että Neuvostoliiton Propagandahallinto pani etusijalle Lahden Diakonialaitos Suomelta saatavista sotakorvauk- Vuorikatu 4, 3.krs, 15110 Lahti sista sanomalehti- ja painopaperin. www.dila.fi Kuten tiedetään, propagandalla oli suuri merkitys neuvostoyhteiskun- nassa. Jos ja kun sitä ei voitu kun- 59

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Poimintoja Suomen Sotaveteraani 6/1967 -lehdestä Lukijoilta-palstalle lähetettyjen kirjoitusten enimmäispituus n. 2 500 merkkiä. Veljesapu – eräs liittomme tärkeimmistä työmuodoista Lukijoilta * * * * * * * * * * ”Veljesapua järjestettäessä on huomioitava, että paikkakun- Vireä toiminta yhdistyksen perustamiseksi jatkuu ja uusia nillamme on monia muitakin järjestöjä, jotka ovat valmii- yhdistyksiä on syntynyt Satakuntaan, Etelä-Karjalaan, Var- Suomi 100 na yhteistyöhön kanssamme. Meidän sotaveteraanien on sinais-Suomeen, Uudellemaalle, Pohjois-Savoon, Kymen- vain oltava aloitteentekijöinä ja osoitettava auttamiskohteet laaksoon sekä Etelä-Suomen ruotsalaisalueelle. Itsenäisen Suomen satavuotisjuhla muillekin. (Risto Herrala) Suomi, sata vuotta ja itsenäinen maa. * * * * * * * * * * Tätä ihmettä tullaan jo kaukaa katsomaan. * * * * * * * * * * Tänä juhlavuonna, jolloin niin monin eri tavoin arvioidaan On jouduttu mukaan neljään sotaan. Kansanedustaja Eino Räsänen näki kuitenkin ilahduttava- ja eritellään menneiden vuosien vaiheita, voimme ilolla to- Uhrien määrää ei ymmärrä kukaan. na seikkana rintamamiesten osalta sen, että molemmat lii- deta yhteisin ponnistuksin rakennetun elämänmuodon pe- tot ovat saaneet aikaan yhteisen tavoiteohjelman. rusteiden olevan kestäviä. Katsomme luottavaisina tule- Tätä vapaata maata me rakentaa saamme. vaisuuteen ja uskomme, että yhdessä työtä tehden voimme Sen rajoja edelleenkin turvatkaamme. * * * * * * * * * * edelleen kehittää yhteiskuntaamme. Tähän mennyt sukupolvi velvoittaa. Lahden sotaveteraaniyhdistyksen jäsenilleen järjestämän ti- Toivon kaikille lehden lukijoille ja erityisesti sotaveteraa- Tätä maata ei kukaan vallata saa. laisuuden elokuvateatteri Kuvapalatsissa 3.11. avasi Keski- neille ja heidän perheilleen rauhallista joulua ja menestyk- Lahden Sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja varatuo- sellistä tulevaa vuotta. Me kävimme taistoon rinta rinnan, mari Arvo Achté. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tasavallan presidentti Urho Kekkonen Mielessä voiton saavutus. metsänhoitaja Mauno Uusitalo. Yleiskeskustelun jälkeen Se maksoi maallemme kalliin hinnan, esitettiin tilaisuuden päätteeksi elokuva; Näin taisteli sinun Anni Grundström monen sankarielämän luovutus. isäsi. Meitä muutama on, jotka selvisimme. Sotakorvauksetkin makselimme. Rakennettiin hajoitettu uudelleen. Karjalan siirtolaisetkin asutettiin.

Sanakilpa Kaatuneita emme takaisin saa. Lehdessä 5.2017 kilpailusanamme oli ”Muuttolintu”. Hyväksyt- Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kol- Voimme muistoaan, tekojaan kunnioittaa. tyjä sanoja löytyi 59 kpl, jotka ovat alla olevassa luettelossa: me Sotaveteraanikalenteria 2018. Palkinnon saavat Meitä tänään ei hallitse sortajan valta, Into, (1) Tuula Lamminen, Lappajärvi, Yrjö Perksalo, Hä- me pääsimme itsenäiseksi valtaajan alta. Limu, lino, lintu, lito, litu, loimu, lumi, lumo, luntti, lunttu, meenlinna ja Matti Vainikainen, Kuopio. Seuraa- luomi, luomu, luonti, luoti, luotti, luti, luumu, luuttu, (18) va kilpailusanamme on ”ILTATÄHTI”. Lähettä- Suomi itsenäinen, vapaa maa. Minttu, monttu, motti, muli, muoti, muotti, mutu, muuli, kää vastauksenne perjantaihin 26.1.2018 mennessä Tätä jo juhlia kannattaa. muunto, muutto, (10) kirjeessä tai postikortilla: Sanakilpa, PL 600, 00521 Emme sano tätä ihmettä ylpeällä miellä, Nuoli, nuolu, nuotio, nuotti, nuti, nuttu, (6) HELSINKI tai sähköpostilla osoitteeseen toimi- paljosta luovuimme vapauden tiellä. Olmi, olut, otin, (3) [email protected]. Vastaukseen kirjoitetaan Tomu, tontti, tonttu, toti, tuli, tulo, tunti, tunto, tuntu, tuoli, lähettäjän nimi ja osoite, kirjekuoreen lisäksi ”Sana- Hannu Tervashonka tuomi, tuoni, tuonti, tutti, tuttu, tuuli, tuutti, (17) kilpa”. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kol- sotaveteraani Forssasta Uitto, uuni, uutto, uuttu, (4) me sotahistoriakirjaa ”Selviytymistarina”.

Joulukuun ristikko 60 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen

Tovepak Ky HSP-Putkitustekniikka Oy Hollming Oy Rauma Rauma Rauma

Sähköinsinööritoimisto HF-Autohuolto Oy Salon Seripaino Oy Riihimäki Esko Laakso Oy Salo Rovaniemi

Hyvinvointia, kuntoutusta ja hoivaa

• 340 jäsenjärjestöä, joista runsaat 200 tuottaa palveluja: www.vtkl.fi/palveluhaku • Vanhuspoliittinen vaikuttaja ja edunvalvoja. • Tukitoimintaa ikääntyneiden ihmisten Toivotamme asiakkaille ja yhteistyökumppaneille hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden Toivotamme asiakkaille ja yhteistyökumppaneille edistämiseksi. RRauhallistaauhallista JJouluaoulua jjaa HHyvääyvää U Uuttautta VVuottauotta 22018!016! • Kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Sotainvalidien Veljesliitto www.vtkl.fi Avustajatoiminta

Kauniala – sotiemme veteraanien hoivan ja kuntoutuksen lippulaiva jo 71 vuotta.

Kaunialan Sairaala Oy, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Puh. 09 505 921 [email protected] www.kauniala.fi

Härmän Kuntokeskus järjestää kuntoutusta sotaveteraaneille. Monipuoliset ja laadukkaat kuntoutuspalvelumme takaavat viihtymisenne. Tervetuloa Tervetuloa! Härmän Kuntokeskukseen

Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä Puh. (06) 483 1600 | www.harmankuntokeskus.fi 61

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Salon Tilipalvelu Oy Rakennusliike T. Rauman Oy Pensi Rescue Oy Salo Salo Sastamala

Dragon Mining Oy Matima Oy Savotek Oy Sastamala Sastamala Savonlinna

Maakunnan Auto Oy Kuljetus Oy Marko Saarinen Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Seinäjoki, Kauhava Sipoo Sipoosta!

sorat ja murskeet Someron Laatta-asennus Oy Kourla Oy Tainan Lähimmäispalvelu Oy Somero Säkylä Somerniemi, puh.0400 - 635 797

T:mi Ari Jortikka Säkylän Sorapojat Oy Komerco Oy Säkylä Säkylä Taivalkoski

Maansiirtoliike Ugly Boy Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Matti Knaapi Oy Tammela Tammisaaresta! Tammela

H. Liljeroos Oy Sukkamestarit Oy Maanrakennus Möller Tampere Tampere Viljakkala

France-Moteur Oy FT-Ideas Oy FEMSy Oy Tampere Tampere Lempäälä

Arkkitehtitoimisto Boxia Oy Livingood Oy Ylöjärvi AR-Vastamäki Oy Tampere Tampere www.boxia.fi Tampereen Kajomer Oy Accountor HR Solutions Oy Pälkäne Automaatiosähkö Oy Tampere www.kajomer.fi Tampere Tampereen Kassatieto Oy Milcon Oy Ylöjärvi Teollisuuskonehuolto Oy Tampere Tampere

Remmitalo Virolainen Oy Ylö-Muovi Ky Rakennus Jari Kupiainen Oy Tampere Tampere Tampere -kylpytynnyreitä-, www.ylo-muovi.fi Arkkitehtitoimisto Arkkitehtiruutu Oy Korja-Kumi Oy Raudasoja Oy Tampere Tampere Ylöjärvi

-kuljetukset ja maanrakennustyöt- Yhtymä-Tahlo Oy Nomet Oy Kiinteistö-Vesasto Oy LKV Tampere Lempäälä Ylöjärvi, www.yhtymatahlo.fi

Tolppa Oy Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Matti Tamsi Oy Teuva Tampere Tervakoskelta! www.tamsin.fi

Sähkö-JoRe Oy Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Turenki DIRECTIO OY Turusta! www.sahko-jore.fi 62 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen

J. Laakso Oy Geomachine Oy Kiinteistöhuolto Tupa Oy Tuusula Tuusula Tuusula

Tamitech Automation Oy Paketo Recycling Oy Seepsula-Yhtiöt Kellokoski Tuusula Tuusula

Kuljetus Kervinen Oy Geo-Work Infra Oy Soraliike Erik Winqvist Ky Tuusula Tuusula Tuusula

Rautarakenne Oy Kontaktor Ab PR-Logisticar Oy Vantaa S. Lipponen Oy Vaasa Kalanti www.logisticar.fi

Rema TipTop Oy Powernet Oy Putki-Hese Oy Vantaa Vantaa Vantaa

Korjaussuunnittelu Elementtiasennusliike Oy K. Juslin Ab Vantaa T. Berg Oy H. Tourunen Oy Vantaa Vantaa, www.h-tourunen.fi

K-MARKET KIVISTÖ Meconet Oy Arokivi Oy Vantaa Vantaa Varkaus

Varkauden Puu Oy JT-Export Oy Ltd Skog Racing Service Oy Varkaus Varkaus Vihti

Sotaveteraanipiirien myyntituotteet

Iisakki-puukko hinta 60 euroa T-paita tunnuksella Liiton tunnuksella Syntymä- tummansininen, varustettu solmio, Kävelykeppi päiväkynttilä koot L, XL ja XXL hinta 15 euroa. Jääpiikillä ja rannelenkillä Hinta 15 euroa hinta 15 euroa varustettu kävelykeppi. Sota veteraanien perinneyhdistyksen Kylpypyyhkeet jäsenten käsityönä valmistama. (Finlayson) Tilatessasi ilmoita pituutesi. Pyyhkeen koko 70x150, Hinta 60 euroa neljä värivaihtoehtoa, hinta 22 euroa/kpl.

Veteraanivyö Laadukas kotimainen kään tövyö, nahkaa väri musta/ viininpunainen. Soljessa Tilaukset: liiton tunnus, solkea saata Puh. 050 517 6396, vana myös hopeanvärisenä. [email protected] Hinta 25 euroa

Henkselit Kotimaiset, veteraani Kynttilänjalka tunnuksella. Saatavana Kultakeskuksen perinteinen malli Tilaukset: on viininpunaista, vuodelta 1918. Korkeus 77 mm. Loimaan Seudun Sotaveteraanien tummansinistä ja Varustettu liiton tunnuksella. Hopeaa. Perinneyhdistys r.y., Risto Jaakkola, mustaa. Hinta 150 euroa Loimaankatu 8 C 5, 32200 Loimaa, Hinta 23 euroa puh. 050 566 0456, [email protected] Tilaukset: Toimitus postiennakolla. Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri ry, Suomenkasarmi rak. 2 A 105, Tilaukset: Solveig Hyöty, 09 612 7003, 13130 Hämeenlinna tai puh. 03 675 6839 (ma-to klo 9.00-12.00), [email protected] [email protected]. Toimitus postiennakolla. Toimisto on avoinna klo 10.00-14.00.

Kaikki tuotteet on varustettu Sotaveteraaniliiton logolla. 63

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Haetaan yhteyttä Ristikon ratkaisu

Lauri Hyppösen ja Veikko Tiaisen aseveljet! Olen tutkimassa isoisäni ja isosetäni vaiheita jatkosodassa ja olisi mielenkiintoista saada yhteys heidän kanssaan samassa joukko-osastossa palvelleisiin veteraaneihin. Isoisäni, sotamies Lauri Hyppönen palveli JR 48:n 5.komppaniassa Rajajoella ja myöhemmin pataljoonan Esik.K. jääkärijoukkueessa Kuuterselässä sekä Tali-Ihantalan taisteluissa. Isoenoni, sotamies Veikko Tiainen puolestaan palveli koko jatkosodan JR 7:n 6. komppaniassa, aina Tyrjän taistelusta 1941 haavoit- tumiseensa asti Vuosalmella 1944. Haluaisin kuulla JR 48:n ja JR 7:n veteraanien ajatuksia ja muistoja kokemuksistaan. Niillä olisi minulle suuri merkitys ja paljon historiallistakin arvoa, sillä en valitettavasti isoisää tai isoenoa ehtinyt tuntemaan. Olisiko mainituissa rykmen- teissä (tai jopa samassa pataljoonassa tai komppaniassa) palvelleilla ve- teraaneilla halukkuutta jutella tai kirjoittaa kokemuksistaan? Yhteystiedot: Julius Hyppönen, Espoo, puh. 040 832 4899, [email protected]

Kuvassa sotamiehet Tiainen (vas.) ja Hyppönen

Kuljetus T. Peräkylä Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Via Feenix Oy Ojakkala Viinijärveltä! Virrat

Eristepalvelu Kalevi Seppälä Juvatec Oy Virrat Moilanen&Kamppinen Oy Ylitornio Ylistaro

Oy Varax-Products Ab Keski-Suomen Lukko Oy Ähtävä Äänekoski

Osoitteenmuutokset ja lehden peruutukset Lehti CD-levynä Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutoksista omaan Sotaveteraani-lehden pääsisältö on kuunneltavissa CD-levynä yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, (ns. Daisy-äänite), jonka vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa PL 600 ja muille 17 euroa. Näkövammaisten Keskusliitto lainaa kuunteluun 00521 Helsinki tarkoitettuja Daisy-soittimia. CD-levyjä voi tilata Sotaveteraaniliiton Julkaisija puh. 09 6126 2015 myyntitoimistosta: PL 600, 00521 Helsinki, puh. 09 6126 2015, Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands sähköposti [email protected] sähköposti [email protected] Krigsveteranförbund rf Lehden tilaukset ja hinnat Ilmoitusmyynti Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden liiton T:mi Veli Matti Wilska toimistosta puh. 09 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran Kiipolantie 2 Päätoimittaja Markku Seppä hinta on 15 euroa. 59100 Parikkala Irtonumero maksaa 4 euroa. Isto Valkeapää Toimitus puh. 040 735 7571 Kellosilta 4 C Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. 00520 Helsinki Taitto puh. päätoimittaja 09 6126 2012 Ilmestyminen 2018 Taittotalo PrintOne sähköposti [email protected] 1/18: 21. helmikuuta • 4/18: 19. syyskuuta Vehkalahdentie 12 A tai [email protected] 2/18: 25. huhtikuuta • 5/18: 31. lokakuuta 00950 Helsinki faksi 09 6126 2020 3/18: 20. kesäkuuta • 6/18: 19. joulukuuta puh. 050 320 8972 internet www.sotaveteraanit.fi sähköposti [email protected] Ilmoitushinnat 1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista Painopaikka sovitaan erikseen. Lehtisepät Oy ISSN 0782-8543 64 6/17 joulukuun 20. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen

Suome suuri tavaratalo toivotta Rauhaisa Joulu j onnellist SUOMEN SUURIN TAVARATALO VELJEKSETuutt KESKINEN OY vuott 2018 OnnenTie 7, 63610 Tuuri | puh. 010 770 7000 | www.tuuri.