Kenttäpostia 1/2019

FÄLTPOST

Nro 1/2019 Viesti sotiemme 1939-1945 veteraaneilta

Veteraaniliittojen toiminnanjohtajat lehtiuudistuksesta: ”Nyt tehdään historiaa!” Suomen Sotaveteraaniliiitto ja Rintamaveteraaniliitto ovat jo pitkään tiivistäneet yhteistyötään. Uusi historian- sivu kääntyy tämän julkaisun myötä, kun liittojen lehdet yhdistyvät Kenttäpostia- lehdeksi. Toiminnanjohtajat Sakari Martimo ja Heikki Karhu Ministeri Saarikko: vakuuttuvat tyytyväisyyttään ”Veteraanien ratkaisusta ja lupaavat yhteisrintama korkeatasoisen lehden tuotti tulosta” lukijoille.  Sivu 3  Sivu 4

Sotaveteraanien juhlaviikko jo 53. kerran  Sivu 5

Laina Tiainen sai vihdoin Tammenlehvän  Sivu 9

Jahvetti kävi sanasotaa radioaalloilla  Sivu 16-17 Tuntematon Ota talteen rintama- Keljan taistelu veteraanien Talvisodasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 tietoliite vuotta. Keljan veriset päivät ovat suotta jääneet  Sivu 23-26 sotahistoriassa pienemmälle huomiolle.  Sivut 14-15 2  KENTTÄPOSTIA 1/2019

Pääkirjoitus 15.2.2019

Viesti sotiemme 1939–1945 veteraaneilta Kenttäpostia sotiemme veteraaneille, tukijoille ja

Julkaisija sotahistorian harrastajille Suomen Sotaveteraaniliitto ja Rintamaveteraaniliitto otaveteraaniliitto ja Rintamaveteraaniliitto tekevät sotahistorian ammattilehti. Lehdellä on tärkeä veteraa- tiivistä yhteistyötä veteraanien, puolisoiden ja leski- nijärjestöjen jäsenlehtenä. Lehden toimitus sitoutuu toi- Ilmestyy kuusi kertaa en tukemiseksi. Edunvalvontaa, varainhankintaa ja mittamaan lehteä veteraanisukupolvea ja sen toteuttamaa vuodessa viestintääS on tehty samalla teemalla jo pitkään. ” Veteraa- jälleenrakentamista kunnioittavana foorumina. Kustantaja nia ei jätetä ” on järjestöjemme ja tukijoidemme yhteinen Suomen Sotaveteraaniliitto periaate. otahistoria kiinnostaa suomalaisia. Sotakirjojen PL 600 00521 Helsinki Laajaa ja tuloksellista yhteistyötä tehdään valtakunnalli- ja elokuvien yleisömenestys on siitä hyvä osoitus. Puhelin: (09) 6126 200 sesti, alueellisesti ja paikallisesti. Yhdessä kannetaan vastuu Kenttäposti kertoo joka numerossaan isänmaamme veteraanien elämänehtoon asiallisesta hoitamisesta. kohtalonS hetkistä. Päätoimittaja Sakari Martimo Veteraanien kotipalveluja saatiin kohennetuksi viime Kenttäpostia toimitetaan sotiemme veteraaneille, tuki- Toimitussihteeri syksynä eduskunnan yksimielisellä päätöksellä. Uusi laki joille, medialle ja päättäjille. Lehti tavoittaa myös suuren Ariela Säkkinen takaa kaikille rintamalla olleille yhdenvertaiset kotiin tuo- määrän veteraanien läheisiä. Levikki on noin 50.000 kap- toimitus@ tavat palvelut. Valtio lähetti miehet ja naiset sotaan. Valtio paletta kuusi kertaa vuodessa. sotaveteraaniliitto.fi hoitaa heidän tämänkin elämänvaiheensa. Veteraanijärjes- Toimitusneuvosto töt avustavat tuen perille toimittamisessa. Jukka Halonen (pj) Nautittavia lukuhetkiä Heikki Karhu Markku E. Tuominen idät kädessäsi veteraaniliittojen yhteisen lehden Kenttäpostin äärellä! Taina Mäkitalo ensimmäistä numeroa. Yleisöäänestyksen jälkeen lehden nimeksi valittiin Kenttäpostia. Se oli suo- Ulkoasu Psituin nimi. Lehti on tärkeä viesti veteraaniasioista myös Mediataju Oy suurelle yleisölle. Ilmoitukset Sotiemme aikana kenttäposti välitti miljoonia kirjeitä, Isto Valkeapää kortteja ja paketteja kotien ja rintaman välillä. Kenttäpos- GSM 044 722 5926 Veli-Matti Wilska tilla oli tärkeä rooli yhteydenpidossa sotilaiden ja läheisten GSM 050 441 4705 välillä. Hyvin toimiva kenttäposti oli tärkeä myös maan- puolustustahdon ylläpitäjänä. Sotavuosina lähetettyä kent- Painopaikka Lehtisepät Oy Tuusula täpostia löytyy edelleen monen veteraaniperheen hallusta. Erkki Heikkinen Matti Louekoski Perheen arvokkaina muistoina. Sotaveteraaniliiton Rintamaveteraaniliiton Kenttäpostia on Suomen johtava veteraaniasioiden ja puheenjohtaja puheenjohtaja

 Svensk resume sidan 13

Päätoimittajalta

Sotaveteraanityötä tarvitaan

Aika ajoin törmää kysymykseen: ”Mi- yleisölle asia näyttää olevan epäselvä koulutusprojekti, jolla tavoitamme noin aktiivinen vuosi. Toivottavasti yllä hin sotaveteraanityötä enää tarvitaan?” esimerkiksi vuosittaisista ”Sotiemme 1000 kuntien ja järjestöjemme edusta- mainituilla ja monilla uusilla keinoil- Meissä alan toimijoissa kysymys he- veteraani”-keräyksistä huolimatta. Noin jaa, viestintää tämäkin. la kysymys, ”miksi veteraanityötä”, saa rättää huvittuneisuutta ja jopa lievää 10 000 kunniakansalaistamme sekä hei- Päätämme yhdessä myös tasavallan vastauksensa. Kunniakansalaisemme ja ärtymystä. Toisaalta tämä herättää vas- dän leskensä ja puolisonsa eivät riitä presidentin Mauno Koiviston aikana koko sotasukupolvemme totta totisesti takysymyksen: Ovatko veteraanijärjes- pitämään asiaa yleisessä tietoisuudessa. käynnistyneen sotaveteraanien kun- ansaitsevat sen. töt onnistuneet ulkoisessa ja sisäisessä Viestintäämme on alettu tehostaa muun niamerkkiprojektin jakamalla yhdessä viestinnässään? muassa sosiaalisessa mediassa. Nousim- viimeiset noin 3000 kunniamerkkiä Valtiovallan suuntaan arvio on posi- me vain vuodessa oman alamme valta- kansallisen veteraanipäivän yhteydes- tiivinen. Eduskunta päätti syksyllä 2018 kunnan ykköseksi. Tämä on osoitus sä. Sotaveteraaniviikolla maaliskuussa turvata ensimmäistä kertaa lakitasolla sotaveteraaniasian kiinnostavuudesta. jaamme jokaiseen Suomen kirjastoon vammautumattomien soteveteraanien Sotaveteraani- ja Rintamaveteraa- Selviytymistarina-kirjan. kotiin vietävät palvelut ja korotti sa- niliittojen käytännön yhteistyö on sy- Samalla valmistaudumme tulevaan malla merkittävästi tähän suunnattua venemässä myös viestinnällisesti, mis- perinneaikaan. Toiminnan tavoite kir- tukisummaa. Laki astuu voimaan mar- tä Kenttäpostia-lehti on konkreettinen kastetaan ja konkretisoidaan yhteistyös- raskuussa kuluvaa vuotta, mutta jo alku- osoitus. Suuri yhteinen ponnistus tulee sä veteraaniliitojen ja Tammenlehvän vuodelle ollaan saamassa lisärahoitusta. olemaan juhannukseen mennessä toteu- Perinneliiton kanssa. Sakari Martimo Sen sijaan niin sanotulle laajalle tettava valtakunnallinen lakipäivityksen Meillä on siis edessämme vilkas ja päätoimittaja KENTTÄPOSTIA 1/2019  3

Ministeri Annika Saarikko iloitsee veteraanilaista ”Viesti on vahva ja yhteinen”

Laki veteraanipalvelujen yhdenvertaistamisesta oli koko poliittisen kentän yhteinen ponnistus, jonka toteutumista vauhditti yhtenäinen veteraanijärjestöjen rintama, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sanoo.

änä vuonna veteraani- järjestöt, samoin kuin heidän edustamansa Perhe- ja peruspalvelu- veteraanit ja näiden ministeri Annika Saarikko sai itse uskoa veteraa- omaiset, saivat vuoden     nilain toteuttamiseen 1 2 3 4 Talussa tervetulleita uutisia: liittojen veteraanijärjestöjen Kenttäpostia -lehti seuraa ajama lakimuutos siitä, että kaikki yhtenäisyydestä. veteraanipalvelujen lakiuudistusta sotaveteraanitkin ovat oikeutettuja samoihin kotiin tuotaviin maksut- neljässä lehdessä. tomiin palveluihin, joihin sotainvalidit ovat jo sotilasvammalain puitteissa olleet oikeutettuja, meni vihdoin läpi. rannettu vuosien mittaan asteittain, samoin myös hieman eri tahtiin Veteraanijärjestöt ja rintamiesveteraanien etuuksia.” puolueet yhteisessä rintamassa Lakimuutoksen jalkauttaminen kuntiin ”Tämä aihe on ollut täällä läsnä puheissa koko ministeriaikani ja Saarikko ymmärtää veteraanijärjes- paljon sitä ennen. Tuskin kukaan tön huolen siitä, miten lakimuutos kansanedustajakaan oli tietämätön saadaan jalkautettua myös kunta- veteraanijärjestöjen suuresta tavoit- väen tietoisuuteen – esimerkiksi teesta saada vielä keskuudessamme vanhuspalvelulakia ja sen takaamaa olevien veteraanien asia kuntoon. jokaiselle ikäihmiselle tehtävää yk- Veteraanijärjestöjen edunvalvonta silöllistä palvelutarpeenkartoitus- ei siis ollut jäänyt keneltäkään huo- ta tunnetaan kunnissa hälyttävän maamatta ja tavoite oli selvä. Kysy- huonosti. mys oli reilusti sanottuna rahasta, ”Tämä on tärkeä asia. Tiedetään, Saarikko myöntää, silminnähden että nykylain puitteissa veteraanit tyytyväisenä siitä, että tavoitteeseen ovat olleet hyvin eriarvoisessa ase- päästiin. massa, riippuen oman kotikuntan- Hän iloitsee, että kyseessä oli sa aktiivisuudesta hyödyntää Val- koko poliittisen kentän yhteinen tiokonttorin rahoitusta. Oleellisin ponnistus. kysymys onkin, että tunnistavatko ”Suomi100- päätös loi merkittä- kunnat tämän uuden tilanteen. En vän pohjan, josta itse lakimuutok- voi ymmärtää, että kunnat eivät ole sen toteuttamiseen oli enää lyhyt hyödyntäneet valtion niille veteraa- matka. Vaalikausi on sisältänyt nitoimintoihin tarjoamaa tukea, etenkin sotekentällä aika repiviäkin yhteinen.” vaan jättävät sitä käyttämättä.” asioita hallituksen ja opposition vä- Lakimuutoksen keskeisenä tee- Saarikon mukaan ministeriöllä lillä, joten oli upeaa saada olla mu- mana olikin nimenomaan kaikkien Mikä lakimuutos? on muutoksessa informaatiorooli, kana edistämässä lakia, jota tuettiin veljien saaminen samalle viivalle. mutta tiedotusvastuu asiassa on yli puoluerajojen.” Hetki sillä oltiinkin, mutta vuoden 1.11.2019 tulee voimaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta Valtiokonttorilla. Ministeri myös kiittelee veteraa- alusta sotilasvammalakia muutet- annettu lain (1184/1988) muutos (54/2019), jolla kunnat vel- ”Silloin, kun oltiin vielä määrä- nijärjestökentän yhteistä rintamaa. tiin niin, että maksuton laitoshoi- voitetaan järjestämään veteraaneille maksuttomasti kaikki rahaperustaisuudessa eikä lakipe- ”Olihan tämä viimeinen mah- to korvataan käytännössä kaikille heidän tarvitsemansa kotona asumista tukevat palvelut. Kun- rustaisuudessa, lähestyimme kun- dollinen kohta tehdä tällainen sotainvalideille, vaikka sen tarve ei nat laskuttavat kustannukset Valtiokonttorilta vastaavasti kutia Valtiokonttorin kautta, kun oli päätös, että se olisi veteraanien johtuisikaan sodanaikaisesta vam- ten sotainvalidienkin osalta. epäilys, että loppuvatko rahat kes- arvoista. Kun puhutaan veteraa- masta tai sairaudesta. Valtiokonttori myöntää vuosittain kunnille palveluiden jär- ken vuoden ja yritimme rauhoitella nien korkeasta keski-iästä, niin ”Sotilasvammalaissa lähtökohta- jestämisen edellyttämän rahamäärän, jota voidaan tarvittaes- tilannetta sillä, että kuntien tueksi olihan se hirveän keinotekoista na on se, että sotainvalidi on vam- sa täydentää myöhemmin samana vuonna. Kunnan arvion kohdistettaisiin lisäbudjeteilla aina jakaa heidät kahteen luokkaan. mautunut sodassa. Tämän perus- tulee perustua jokaiselle sen alueella asuvalle veteraanille lisää rahaa. Nythän tästä kaikesta Iso signaali, miksi halusin olla tätä teella sotainvalidi on elinaikanaan tehtävään yksilölliseen palvelutarpeen kartoitukseen. päästään eroon, kun on pykäläpoh- edistämässä, oli se, että veteraani- oikeutettu haitta-asteensa perus- Koska palveluntarve on yksilöllinen, ovat sitä myös myön- jainen säädös tämän tueksi: ettei ra- järjestöt olivat tässä niin yhtenäisiä. teella arvioituihin erilaisiin etuuk- nettävä palvelut, joihin kuuluvat sosiaalihuoltolain mukaiset han riittäminen ole enää poliittisen Ei tarvitse mennä kovinkaan kauas siin kompensoimaan työkyvyn hoiva-, ateria- ja siivouspalvelut. Lisäksi tuetaan veteraanien harkinnan ja lisäbudjetin varassa.” historiassa, kun kummallakin, niin heikkenemistä ja on siten hieman virkistystä ja asiointia ja omaishoidon tukea. invalideilla kuin veteraanijärjestöil- eri asemassa rintamaveteraaneihin Kenttäpostia tulee käsittelemään lakimuutosta jokaisessa Teksti ja kuva: lä, oli selkeästi omat edunvalvon- nähden, Saarikko kommentoi. tämän vuoden numerossaan eri toimijoiden näkökulmasta. Ariela Säkkinen tatavoitteet. Nyt viesti oli vahva ja ”Sotainvalidien etuuksia on pa- 4  KENTTÄPOSTIA 1/2019 ajankohtaista

Arpa suosi Hanna Savolaista

Nimikilpailun voittaja lähtee Itä-Karjalaan

Veteraaniliittojen lehtiuudistuksen yhteydessä järjestetyn nimikilpailun voittajalle palkintomatka on löytöretki hänen omaan historiaansa. Kuopiolaiselle Hanna Savolaiselle, 29, voitto oli todella iloi- nen yllätys, sillä maanpuolustus ja veteraaniasia ovat iso osa hänen elämäänsä. ”Isovanhempani olivat aktiivisia veteraaneja ja osallistuivat mielellään esimerkiksi paikallisten veteraanijärjestöjen järjes- tämiin juhlallisuuksiin. Usein sain olla itsekin mukana, nuo- rimpana osanottajana”, hän nauraa. Niin Sotaveteraaniliiton Sakari Martimo (vas.) kuin Rintamaveteraaniliiton Heikki Karhu Läheisen suhteen isovanhempiin Savolainen arvioi ole- ovat tyytyväisiä yhteiseen lehteen. Käsissään toiminnanjohtajat pitelevät vielä vanhoja lehtiä. van myös syy hänen kiinnostukseensa sotiemme historiaa ja maanpuolustusta kohtaan. Hänen elämässään se näkyy myös käytännössä. Liittojen toiminnanjohtajien usko uuteen lehteen on kova ”Yläasteen aikana syntyi kiinnostus vapaaehtoiseen varus- miespalvelukseen. Erityisesti ukkini kannusti ja rohkaisi ta- voittelemaan sitä päämäärää. Sain häneltä mm. hänen oman muistivihkonsa lääkintäaliupseerikurssin ajoilta. Hetki oli erityisen merkityksellinen meille molemmille”, hän muistelee. Valtteina ainutlaatuisuus ”Mummoni ei ehtinyt nähdä minua niissä kuuluisissa kurk- kusalaateissa. Suoritin varusmiespalveluksen Kainuun Prikaa- tissa saapumiserässä 1/09. Reserviin pääsi 1/10 alikersanttina. ja asiantuntevuus Tuo vuosi oli ikimuistoinen ja yksi elämäni antoisimmista. Sain tuvallisen verran uusia ystäviä, joiden kanssa yhteyttä pidetään aktiivisesti edelleen.” Vaikka printtilehtien yleisön mielipidettä. Kenttäpostia- parantaa lehden selkeyttä, rytmi- Vuosikymmen myöhemminkin porukka kokoontuu vuo- tulevaisuutta pidetään vaihtoehto sai nimikilpailussa mer- tystä ja luettavuutta. Sisällön suh- sittain yhteen yhteiselle ”inttivikonlopulle”. synkkänä, uskovat vete- kittävän suosion”, Karhu kertoo. teen Martimo kertoo suurimman ”Välillä kuulen kysymyksen, että lähtisinkö uudelleen armei- Paitsi, että nimi sitoo lehden ja muutoksen olevan joka lehdelle jaan. Joka kerta vastaan epäröimättä, että ehdottomasti kyllä. raaniliitot uuden lehtensä sen sisällön liittojen edustamaan suunnitellussa teemassa. Ja voin vielä suositella sitä muillekin tytöille. Kyllä se aurinko merkityksen vain kasva- väestönosaan ja tematiikan kan- Karhu paljastaa, että keskus- paistaa myös sinne paukkupakkasten ja hyttysten keskelle, van tulevaisuudessa. nalta olennaiseen aikakauteen, se teluissa käytiin läpi mm. lehden vaikka se ei itsestäkään ehkä sillä hetkellä siltä tuntunut”, hän heijastaa Karhun mukaan myös formaatin muuttamista nykyisestä kannustaa. lehden tiedotuksellista tehtävää. tabloid-muodosta aikakauslehti- Kädessäsi nyt olevaa Kenttäpostia- ”Me viestimme täältä kentälle, mäiseksi. Tästä kuitenkin luovut- Miksi Kenttäpostia? lehden ensimmäistä numeroa on samoin kuin kentän työstä yleisölle. tiin. Kustannussyitä enemmän suunniteltu yli vuoden ja työstet- Toinen asia on se, että sotavuosina kupissa painoi se, että kyseessä Opiskelujen, perheen ja muun elämän viedessä on Savolaisen ty kokopäivätoimisesti kuukausia, lähetettiin postia enemmän kuin on järjestölehti, eikä nykyistä lu- veteraanityö tällä hetkellä hänen mukaansa ”hiljaista rivijä- mutta sen pohjatyö ulottuu jo liit- koskaan muulloin ja se kosketti kijakuntaa haluttu järkyttää liian senyyttä.” Somessa hän seuraa kuitenkin aktiivisesti sotahis- topäiviin 2016. niin etulinjaa kuin kotirintamaa- rajuilla muutoksilla. toriallisia ja veteraanijärjestöjen sivuja. Siellä hän kuuli myös ”Silloin istahdimme alas Sotavete- kin. Tämänkin ansiosta se kantaa ”Kaikkea ei ole tarkoituskaan pis- nimikilpailusta. raaniliiton viestintätoimikunnan myös perinneaikaan.” tää uusiksi”, Martimo jatkaa. ”Kenttäposti oli mielestäni sopivalla tavalla neutraali nimi, puheenjohtajan Kari Männyn Uuden lehden päätoimittaja, ”On ihan tietoinen päätös, että joka kuitenkin viittaa hyvin merkityksellisesti sota-ajan tapah- kanssa ja aloimme tosissamme vuoden alussa Sotaveteraaniliiton lehden rakenne ja sisältö seuraile- tumiin. Lisäksi se ei erottele rintamalla olleita, sotasairaalaan puhua siitä. Vammautumattomi- toiminnanjohtajana aloittanut Sa- vat aikaisempien lehtien rakenteita joutuneita tai kotirintamaa, vaan jokaiselle sillä on oma meren veteraanien järjestöjen yhteistä kari Martimo pitää lehtiuudistusta ja linjoja: siitä löytyvät järjestösivut, kityksensä; joko lähettäjänä tai vastaanottajana.” lehteä ja sen etuja oli toki mietitty pelkästään järkevänä. sotahistoria- ja perinnesivut sekä Sotahistoriallinen matkailu on toistaiseksi jäänyt ja nyt edes- meitä ennenkin, monien ihmisen ”Liittojemme edunvalvonta ja edunvalvonta. Muutaman vuoden sä oleva reissu on hänen ensimmäisensä. toimesta. Mm. kustannussäästöt ja toiminta ovat tavoitteiltaan niin sisään alkaa lehdelläkin siirty- ”Ukkini kertoi mielellään omia kokemuksia talvisodan ajoil- tiedon saavuttavuuden tehostami- yhteneväisiä, että kaksi lehteä on minen perinneaikaan, joka tulee ta sotasairaala 20.stä Kuopiosta sekä jatkosodan kenttäsairaa- nen ovat asioita, joita pohdittiin”, ihan vain resurssien haaskausta.” näkymään myös painotuksissa. loista ja rintamaoloista. Itse en ole taistelupaikoilla käynyt. Rintamaveteraaniliiton toiminnan- Rannikkopuolustajaa, Merivoi- Muuttuvan ajan mukana mennään. Mielessä on ollut mm. vierailu Raatteen tielle.” johtaja Heikki Karhu taustoittaa mien pää-äänenkannattajaa, ai- Molemmat toiminnanjohtajat Palkintoreissunsa Savolainen sai valita Vihdin Liikenteen syntyprosessia. kaisemmin kipparoinut Martimo uskovat lehteen ja sen relevanttiu- sotahistoriallisista matkoista. Valinta kohdistui kesäkuun lo- ”Esimerkiksi (Rintamavete- suhtautuu edessä olevaan odotuk- den säilymiseen myös uuden luki- pulla järjestettävään Itä-Karjalan ja Kizhin kierrokseen, joka raaniliiton) puheenjohtaja Matti sen ja innostuksen sekaisin tuntein. jakunnan silmissä. on samalla matka myös hänen Louekoski oli nostanut esiin, kuin- ”Kyllä tämä haaste on, mutta se- ”Kiinnostava sisältö, asiantunte- omaan taustaansa. ka käytännössä samat jutut julkais- hän on vain hyvä.” mus, hyvä toteutus ja houkutteleva ”Ukkini oli jatkosodassa soti- tiin kahdessa lehdessä.” ulkonäkö”, Karhu listaa. massa noilla seuduilla ja hän suo- Tavoitteena uudet yleisöt Martimo uskoo uuden lehden ritti lääkintäaliupseerikurssinsa Nimen juuret menneessä, profiilin vain vahvistuvan tulevai- Viipurissa.” katse tulevassa Karhu odottaa uuden lehden ta- suudessa. Odotuksia hänellä on reissun voittavan kokonaan uusia yleisöjä. ”Kenttäpostia on ainoa aidosti suhteen paljonkin, pelkoja ei Uuden lehden nimeä puntaroitiin ”Uskon uuden päätoimittajan sotaveteraanien etuja ajava valta- niinkään. Pilke silmäkulmassa pitkään. ja uusien tekijöiden tuottavan kunnallinen lehti. Perinneaikaan hän arvioi matkan sujuvan huo- ”Kenttäpostia-nimi tuli ensim- sellaisen paketin, että se kiinnos- siirryttäessä se on todennäköi- mattavasti ukkia ja hänen sotaka- mäistä kertaa esiin molempien taa uusiakin lukijaryhmiä, jolloin sesti myös ainoa lehti, joka tulee vereitaan onnekkaammin. liittojen edustajien ja ulkopuolisten veteraaniasia tulee tutuksi entistä pitämään vuosien 1939-1945 ja ”Minulla on sentään paluulip- asiantuntijoiden muodostamas- useammalle.” ne kokeneiden ihmisten perintöä pukin!” Hanna Savolaiselle kyseessä sa työryhmässä ja se tuntui heti Uudistusta on kuitenkin tehty elossa.” on ensimmäinen ja odotettu omalta. Koska kyseessä on kui- koko ajan jo olemassa olevaa lu- Teksti: Ariela Säkkinen matka sotien taistelupai- tenkin sen verran iso asia, päätet- kijakuntaa ja sen tarpeita ajatellen. Teksti ja kuva: Kuva: Hanna Savolainen koille. tiin kysyä myös liittojen kentän ja Tavoitteiden keskiössä on ollut Ariela Säkkinen KENTTÄPOSTIA 1/2019  5

Kirjasta löytyy jokaiselle jotain, lupaa liiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo. Maaliskuussa pidetään 53. Sotaveteraaniviikko

Tänä vuonna jo 53. kertaa vietettävän sotaveteraaniviikon avajaisjuhlaa vietetään lauantaina 9. maaliskuuta Joen- suussa. Joensuun Sotaveteraaniyhdistys viettää samalla 60-vuotisjuhlaansa. Carelia-salissa kello 13 alkavan juhlatilaisuuden ohjelma on monipuolinen. Musiikista vastaa Rakuunasoitto- kunta musiikkimajuri Riku Huhtasalon johdolla. Solis- teina esiintyvät bassolaulaja Matti Turunen sekä Tulliportin normaalikoulun lapsikuoro. Oman musiikki- Selviytymistarina-kirjasta esityksenä juhlaan tuovat myös sellotaiteilija Jussi Mak- konen ja pianisti Nazig Azezian. Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen ilmestyi uusi painos avaa valtakunnallisen juhlaviikon. Seppelpartion lähettää matkaan rovasti Juhani Sainio. Juhlapuheen tilaisuudes- Talvisodan syttymisen veteraaniliitto on ottanut uuden on tyytyväinen myös sen toimit- sa pitää Kaatuneiden Muistosäätiön puheenjohtaja, ken- merkkivuoden kunniaksi painoksen julkaisemastaan Sel- tanut sotahistorioitsija, VTT Olli raaliluutnantti evp. Esa Tarvainen. liitto lahjoittaa uudesta viytymistarina – Suomi 1939- Kleemola. Joensuun kaupungin tervehdyssanat lausuu kaupun- 1945 - kirjasta ja lahjoittaa yhden ”Sodan kokemuksista ei ole yh- ginvaltuuston puheenjohtaja Juha Mustonen. Tilaisuu- painoksesta kappaleen kappaleen kirjaa jokaiseen Suo- tenäistä tarinaa, niitä on tuhansia den päätössanat esittää Pohjois-Karjalan Sotaveteraani- jokaiseen Suomen men kirjastoon. Kirjojen luovu- ja tuhansia. Yhtä monta kuin on piirin puheenjohtaja Jorma Mikkonen. Luonnollisesti kirjastoon. tus Suomen 754 kirjastoon tulee sen kokenutta. Vain veteraanit itse tapahtumaan Talvisodan päätty- voivat itse kertoa millaista se oli”, juhla päättyy yhteiseen Karjalaisten lauluun. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 mispäivään sijoittuvalla sotavete- hän muistuttaa. vuotta Talvisodan syttymisestä. raaniviikolla. Sotaveteraaniviikkoa Teoksen artikkeleissa annetaan Päätösjuhla Espoossa Talvisota on epäilemättä eniten vietetään tänä vuonna 53. kertaa. ääni muillekin kuin vain rintamal- Suomen historiaa muovannut yk- ”Selviytymistarina on koottu la taistelleille. Sotaveteraaniviikon päätösjuhlaa vietetään Espoossa sittäinen ajanjakso, jossa nähtyä Sotaveteraani-lehdessä vuosina ”Artikkelien avulla pyritään 13.maaliskuuta talvisodan päättymisen muistotilaisuu- mahdottomalta näyttävää taistelua 2004-2016 ilmestyneistä, Suomen hahmottamaan, millaisena sota den yhteydessä. Päivä alkaa kello 9.00 lippunnostolla seurattiin henkeä pidätellen ympä- sotahistoriaa käsittelevistä artik- hahmottui rintamamiesten lisäksi Kulttuurikeskuksen edessä. Puheen pitää rovasti Antti ri maailmaa. 105 ankaran päivän keleista, mutta se ei ole sotahis- myös naisten silmin. Lisäksi teok- ajan maailman suurimman maan toriaa tavallisimmillaan”, kertoo sessa huomioidaan aikaisemmin Rusama. Kello 10.00 tapahtuu seppeleenlasku Tuomio- piskuisen naapurin sisukkuus ylit- liiton toiminnanjohtaja Sakari vähälle huomiolle jääneitä ilmiöitä kirkon sankarihaudoilla. ti villeimmätkin kuvitelmat – eikä Martimo. kuten sotalapset, evakot, asemaso- Varsinainen juhla alkaa kello 18.00 Tapiolan kirkossa. vähiten Stalinin, joka oli uskonut ”Niin Talvi-, Jatko- kuin Lapin dan aikaiset puhdetyöt tai suoma- Musiikista vastaa Kaartin Soittokunta musiikkimajuri kaiken olevan ohi 12 päivässä. sodan käsittävä kirja etenee kro- laisen sotavalokuvauksen histori- Pasi-Heikki Mikkolan johdolla. Juhlassa esiintyvät myös Suomen selviytyminen oli to- nologisesti, mikä tekee teoksesta aa”, Kleemola vinkkaa. lauluyhtye Laetificus, Espoon Musiikkiopiston Apollo- dellinen ihme. Talvisodan ihmeen helppolukuisen myös sotahistori- kvintetti sekä perinnekuoro Espoon Mieslaulujat. sekä sen takaa löytyneen Talvi- aa entuudestaan tuntemattomal- Teksti ja kuva: Sotaveteraaniliiton tervehdyksen tuo puheenjohtaja sodan hengen kaltaiset käsitteet le. Artikkelit kuvaavat sotavuosia Ariela Säkkinen Erkki Heikkinen. Veteraanin puheenvuoron käyttää sota- ovat vakiinnuttaneet paikkansa erilaisten ja yllättävienkin teemo- veteraani Olavi Matilainen. Valtiovallan tervehdyksen suomalaisten kielenkäytössä yhä jen kautta.Uskallan väittää, että tilaisuudessa esittää sisäministeri Kai Mykkänen. Hiljen- tänäkin päivänä. Kollaa kestää kirjasta löytyy jokaiselle jotakin”, tymishetkeen johdottaa kirkkoherra Päivi Linnoinen eikä veljeä jätetä. Martimo lupaa. Juhlavuoden kunniaksi Sota- Kirjan saamaan menestykseen yhdessä Espoon seurakunnan nuorten kanssa.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestetään lauantaina 27.4.2019 Kuopion Musiikkikeskuksessa. Kunniavieraina juhlassa ovat Pohjois-Savon alueen veteraanit läheisineen.

Yle televisioi tapahtuman suorana lähetyksenä ja se on nähtävissä Ylen TV1 -kanavalla sekä jälkeenpäin Yle Areenassa.

Pääjuhlassa isäntäkaupungin tervehdyksen esittää Kuopion kaupunginval- tuuston puheen johtaja Sari Raassina. Juhlassa esittävät tervehdyksensä kaupungin lisäksi muun muassa puolustusvoimain ja valtiovallan edustajat. Pääjuhlan musiikkiohjelmasta vastaa Kuopion kaupunginorkesterin ylika- pellimestari Jaakko Kuusisto. Pääjuhla 27.4.2019 Kuopion Musiikkikeskuksessa pidettävä veteraanipäivän pääjuhla on rajallisesta paikkamäärästä johtuen kutsuvierastilaisuus. Huvudfest Kuopion Musiikkikeskus Alueen veteraaneille toimitetaan henkilökohtainen kutsu, joka koskee myös saattajaa. Juhlatoimikunta toivoo, että lähialueen kunnista järjestet- täisiin veteraaneille kuljetukset pääjuhlaan.

On aika muistaa Arvoisat veteraanit, olette lämpimästi tervetulleita Kuopioon. Det är dags att minnas Lisätiedot: puh. 044 718 2039 www.kansallinenveteraanipaiva.fi 6  KENTTÄPOSTIA 1/2019 ajankohtaista

Kenttäpiispa Pekka Särkiön monet harrastukset Monen mielenkiinnon mies

Pekka Särkiö on toi- luonnolle korvaamattomia”, Särkiö minut kenttäpiispana muistuttaa. kuutisen vuotta, mutta Nyt mehiläiset talvehtivat, mutta kun maaliskuussa kevätaurinko kuinka moni tietää, alkaa pilkahdella ja ilma lämmetä, että hän on myös mehiläisyhdyskunnat heräävät. ”Kun leppä ja paju alkavat kukkia, ahkera tutkija, kirjoit- mehiläisetkin ryhtyvät etsimään taja sekä luonnonsuo- siitepölyä huhtikuun tietämil- jelija, joka kasvattaa lä. Toivottavasti tulevana kesänä yhdyskunnat ovat vahvoja ja saa- jopa oman hunajansa? daan hyvä hunajasato. Edellisenä talvena tuli pesätappioita”, Särkiö Tämä näkyy mm. suomalaisen mainitsee. maatiaiskanakannan vaalimisena. ”Elämässäni luontoharrastami- Salomon viisautta nen on tärkeää. Koetan myös etsiä saksaksi ja suomeksi luonnosta voimavaroja ja iloa. Iloa saan kaupungin vuokrapalstasta, Luontoharrasteet ovat samalla hy- jota olen hoitanut puolisoni Riitan vää vastapainoa pitkäaikaiselle tut- kanssa jo parikymmentä vuotta. kimustyölle, joka on myös Särkiön Tänä kesänä saimme hyvän peru- sydäntä lähellä. Vanhan Testamen- na-, sipuli- ja porkkasadon. Alhon tin Salomo-tutkimukset ovat vie- kanoja meillä on ollut kahdeksan neet hänet aina syvälle Raamatun vuotta. Kanoista saamme kanan- alkujuurille ja myös Israeliin Kin- munat.” neret-järven (Genesaret) rannalle Kaikki kanat eivät ole suinkaan arkeologisille kaivauksille vuonna saman näköisiä. Jotkut niistä ovat 1998. harmaanruskeita, toiset pilkukkaan ”Työt aloitettiin ennen auringon kirjavia. Kukoilla on selkeitä suo- nousua ja lopetettiin puoleen päi- sikkeja, kainalokanoja, jotka saavat vään mennessä. Sen jälkeen olikin istua orrella aivan kukon vieressä. jo aivan liian kuuma tehdä kaiva- Kanaharrastus alkoi, kun hänen uksia, ja tuohon aikaan järveltä työkaverinsa toi Särkiöille kuusi nouseva kova tuuli uhkasi kaataa kanaa. Näistä ajoista kanojen parvi kaivauksia varjostavat aurinkoka- on laajentunut. Kanoja kenttäpiis- Luonto on lähellä kenttäpiispa Pakka Särkiön sydäntä. tokset.” pa hoitaa yhdessä Riitta-puolisonsa Särkiö kertoo, kuinka hienoa oli kanssa. nelisentuhatta vuotta sitten, kana alkaa munia tulla enemmän. Sär- kuusi mehiläispesää. Hunajaa yh- löytää historiallista esineistöä, joka ”Suomessa on lehmistä, lam- tuli jonkin verran myöhemmin. kiöiden kanat saavat luomukauraa destä pesästä voi tulla noin neljä- kaivausten edistyessä laajeni raken- paista ja hevosista ja kanoista oma Kanojen kantamuotohan on vii- viljelijältä Hollolasta. kymmentä kiloa. nusten perustuksiin ja katuihin. alkuperäiskantansa. Suomalaisia dakkokukko tai -kana, joka elää ”Minulla on ollut viitisen vuot- ”Yksittäisisistä rakennuksista maatiaiskanojen kantoja on noin Intian suunnalla. Se on kesytetty Kuusi mehiläispesää ta näitä pesiä. Samalla mehiläiset paljastui mielenkiintoisia yksityis- kymmenen, Alhon kanta on näistä ja levinnyt sieltä ympäri maailmaa.” hoitavat marjapensaittemme ja kohtia, jotka kertoivat sen aikaises- yksi. Ne ovat hyvin sitkeitä ja pit- Syksyllä Alhon kanojen muni- Kananmunien lisäksi Särkiöt saavat muidenkin pihapiirien hyöty- ta elämästä. Pääasiassa kaivoimme käikäisiä”, hän kehuu. misvauhti harvenee, ja kun päivä hunajan omasta takaa. Pihapiirissä kasvien pölytyksen. Mehiläiset kaupunkitasoa, joka ajoittui noin ”Alkuhevonen tuli Suomeen taas tammikuussa alkaa pidentyä, heillä on tällä hetkellä hoidettavana ja muut pölyttäjähyönteiset ovat vuoteen 1000 ennen Kristuksen

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen suurprojekti valmistumassa Sotavankitiedot päivittymässä

Takaisin kotimaan kokouksen puheenjohtajana toi- ja kotimaahan tuotu noin 1300 en suuri hanke on ollut sotavan- tilaan Ääni, jonka sivuilla suoma- multiin rajan takaa on mi emeritus kenttäpiispa Hannu kentälle jäänyttä, joista lähes kol- kiprojekti. Se on valmistumassa, laiset sotavangit - ymmärrettävistä tuotu tähän mennessä Niskanen. Neuvottelukunnan va- mannes on kyetty tunnistamaan. joskin työ on kokonaisuudessaan syistä - kertovat oloistaan sangen 1300 kentälle jäänyttä rapuheenjohtajaksi valittiin yksi- Yhdistyksen tehtäviin kuuluvat osoittautunut vaativammaksi kuin myönteisesti. könpäällikkö Marjo Avela. myös muun muassa huolehtimi- osattiin arvioida. Aiemmat tiedot Kansallisarkiston verkkosivuille sankarivainajaa. Pertti Suominen loi puheenvuo- nen rajantakaisista kenttähauta- noin 4500 suomalaisesta sotavan- sijoitettava tietokanta tulee aut- Nyt rinnalla päivitetään rossaan katsauksen sotavainajatyön usmaista sekä sotavankileirien gista ovat olleet puutteellisia ja epä- tamaan sotavankien kohtaloista myös sotavankitietoja. lähtökohtiin ja periaatteisiin aina muistomerkeistä. Yhteistyö venä- tarkkoja, ristiriitaisiakin. kiinnostuneita omaisia, tutkijoita vuonna 1992 Suomen ja Venäjän läisten etsijöiden sekä erilaisten ”Uusia aineistoja ja tietoja on ja kaikkia muitakin aihepiiriin pa- Sotavainajien muiston vaalimis- välillä solmitusta valtiosopimuk- viranomaisten kanssa on sujunut löytynyt, ja kaikki tarkistetaan pe- neutuvia. yhdistyksen neuvottelukunta oli sesta lähtien. jatkuvasti hyvin”, hän kiitteli. rusteellisesti”, kertoi projektitutkija koolla joulukuussa Pasilan Pöytä- ”Keskeistä on kentälle jääneiden Reijo Nikkilä. Teksti ja kuva: ravintolan tiloissa. Tilaisuuden kaatuneitten etsintä, kotiuttami- Vaativa projekti Yksi mielenkiintoinen löytö on Tero Tuomisto avasi yhdistyksen puheenjohtaja, nen, tunnistaminen ja hautaami- ollut itänaapurissa julkaistu suo- eversti evp Pertti Suominen. Itse nen. Tähän mennessä on löydetty Vaalimisyhdistyksen viime vuosi- menkielinen propagandalehti So- KENTTÄPOSTIA 1/2019  7

Pitenevät päivät, uusiutuva elämä

Olen havahtunut viime viikkoina piteneviin päiviin. Isoisälläni oli tapana sanoa ”kevättä kynttelistä”. Varhaiset kevään merkit sytyttävät toivon valosta ja uudesta elämästä.

Vuoden kierto on osa ikuista järjestystä, jossa myös me ihmiset olemme mukana. Talvea seuraa kevät ja Omasta pihapiiristä ovat peräisin niin maatiaiskananmunat kuin hunajakin kesää syksy. Hyvä Luoja antaa vuorollaan kesän kasvun ja talven levon, samoin kuin keväällä odotuksen ja syksyllä riisumisen. Minulla on tapana syntymää.” kaltaistakin niillä on. Kenttäpiispa nustettu ilmaston lämpeneminen. seurata lintuja eri vuodenaikoina. Ne tietävät Salomo, joka oli kuningas Daa- Särkiö näkee, että epäjumalia nyky- Hallitusten välinen ilmastopaneeli aikansa ja määränpäänsä. Mekin voimme sen vidin poika ja hallitsi 900-luvulla yhteiskunnassamme eivät ole niin- (IPCC) on hiljattain julkaisemas- aavistaa: ”Niin kuin muuttolintusen tie, kotoa kauas eKr., on ollut Särkiön tutkimus- kään vieraat uskonnot, kuten ne saan raportissaan tuonut esille matka vie... Käy kanssani, mulle sä siunaus suo, aiheena jo 1980-luvun puolesta olivat kuningas Salomonin aikana, ilmaston nopean muutoksen ja välistä saakka. Hän kirjoitti väitös- vaan ylipäätään se, että uskonnol- sen dramaattiset seuraukset, ellei auttaos määräni saavuttamaan.” (Hilja Haahti) kirjaansa tunnetussa yliopistokau- lisuuden merkitys on heikentynyt kiireellisesti leikata hiilidioksidi- pungissa Tübingenissa vuosina ja tilalle on astunut materialismi ja päästöjä.” Viikon Psalmin rukoilija turvautuu Jumalaan, koska 1991–1992 ja väitteli vuonna 1994 jatkuvan kasvun tavoittelu. Särkiö pitää tilannetta huoles- hänen varassaan on kaikki: aiheesta Die Weisheit und Macht ”Tekniset ja tieteen keksinnöt tuttavavana. Hänen mukaansa ”Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voima- Salomos in der israelitischen His- ovat kasvattaneet koko ajan hyvin- kyse on myös turvallisuusuhkasta ni. Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani. toriographie (Salomon viisaus ja vointiamme. Tämä luo uskoa sii- ja haasteesta huoltovarmuudelle. Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, valta israelilaisessa historiankirjoi- hen, että talouden ja teknologian Ennen kaikkea kyse on elämän olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan.” (Ps 18). tuksessa). yleinen kehitys kuittaa ongelmat, edellytysten säilymisestä myös tu- ”Seuraavakin kirja syntyi saksan kuten ympäristön saastumisen, laji- levina vuosisatoina. Yhä edelleen matkamme vie kohti lopullista mää- kielellä, mutta kaksi viimeistä kir- en kadon tai ilmaston kuumenemi- ”Materialismista ja sen muka- jaa ovat suomenkielisiä. Tuorein on sen. Materialismista ja vaurauden naan tuomasta välinpitämättö- ränpäätä. Siksi Psalmin sanat johdattavat avun vuonna 2018 ilmestynyt Salomon tavoittelusta on tullut meille juma- myydestä johtuva luonnon sekä äärelle ja lohduttavat: ”Tuonelan paulat kietoivat salaisuus: Pohdintoja peitetystä la Luojan paikalle. Samalla elämän elämän edellytysten peruuttamaton minut, näin edessäni kuoleman ansat. Silloin minä Salomon kritiikistä Vanhassa tes- kunnioitus on väistynyt sivuun.” tuhoaminen on saatava pysäytettyä, huusin hädässäni Herraa, kutsuin avuksi Jumalaani.” tamentissa julkaisijanaan Suomen Tämä saattaa puolestaan Sär- ennen kuin on liian myöhäistä”, Eksegeettinen Seura. Nimensä mu- kiön mukaan johtaa siihen, että Särkiö summaa. Saman Psalmin ajatuksia on puettu sanoiksi virteen, kaisesti kirjan aiheena on epäsuora tärkeät elämän arvot jäävät sivuun jota veteraanisukupolvi veisasi 80 vuotta sitten kritiikki, joka kohdistetaan Salo- ja ihmisen itsekorostus, hybris, Teksti: Tarja Lappalainen monella kirkonmäellä: ”Jumala ompi linnamme ja moon hallitsijana”, Särkiö kertoo nousee keskiöön. Hän näkeekin, Kuvat: Tarja Lappalainen ja vahva turva aivan. On miekkamme ja kilpemme Puolustusvoimat kirjojensa taustoista. että se mikä aikoinaan katsottiin ajalla vaaran, vaivan.” (Virsi 170) Tämä virsi oli kuin Salomon yhteiskunnassa vieraiden matkarukous, kun lähdettiin Talvisotaan, tuntemat- Materialismi on nyky- uskontojen aiheuttamaksi onnet- Kirjoittaja on ihmisen epäjumala tomuudeksi, on meille koitumassa hämeenlinnalainen tomaan. ihmisen itsekkyydestä tai ihmisen toimittaja Salomon valtakunta ja nykyinen nostamisesta Jumalan paikalle. Monet palasivat samalle kirkonmäelle puuarkuissa yhteiskuntamme ovat kaukana ”Yksi selkeä ihmisen itsekkyydes- ja saivat sieltä leposijan. Vihreät havut hautojen toisistaan, mutta jotain saman- tä johtuva seuraus on yleisesti tun- lumisilla reunoilla muistuttivat uuden kevään ja ikuisen elämän toivosta. Samasta asiasta puhuu veteraanin arkun päätyyn nostettu havuristi: Jeesus on kuollut puolestamme ja ylösnoustessaan voitta- nut kuoleman vallan.

Jumala pitää lapsistaan huolta. Jeesus on kulkenut edeltämme kuolemaan ja avannut oven taivaan kotiin. Sinne hän on valmistanut leposijan.

Pekka Särkiö kenttäpiispa

Neuvottelukunnan kokoontumisen eturivissä vasemmalta puheenjohtaja Hannu Niskanen, Kaatuneitten omaisten liiton toiminnanjohtaja Jarmo Hietanen, vaalimisyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Pekka Pitkänen ja tutkija Reijo Nikkilä. 8  KENTTÄPOSTIA 1/2019 ajankohtaista

syntymäpäivät

Klaudia Rahikainen 106 vuotta

Talvi- ja jatkosodassa lottana toiminut Klau- javartiolla. onnellinen ja kesti yli 52 vuotta. ” Hän oli dia Rahikainen vietti 13. helmikuuta Ensimmäistä kertaa hänen perheensä erinomaisen hyvä mies ja hyvä isä”, Klaudia 106-vuotissyntymäpäiväänsä. Pitkän ikänsä joutui evakkoon talvisodan syttyessä sanoo. salaisuudeksi Salmissa syntynyt Rahikainen 30.11.1939. Kokemus on jäänyt elävästi Perhe muutti Lassen työn perässä, mutta arvelee karjalaisperäisen iloisen luonteensa. mieleen. Ilomantsin he ottivat uudeksi kotikaupun- Lottiin Rahikainen liittyi Helsinkiin muu- ”Kukaan ei itkenyt, kukaan ei noitunut, gikseen, jonne asettuivat viettämään myös tettuaan 1930-luvun alussa, toimien varus- kukaan ei valittanut. Hiljaa vain mentiin eläkepäiviään. Molemmat olivat aktiivisesti kuntalottana 36. lottaosastossa. eteenpäin. Ja kun taakse katsottiin, niin tai- mukana veteraanijärjestöissä, Klaudia myös Laatokan rannalla sijainnut Salmi oli vain vas loimusi ammuksista kuin taloja olisi martoissa. kolmen kilometrin päässä valtakunnan ra- poltettu .” Leskeksi 1993 jäätyään on Rahikainen jasta ja syksyllä 1939 tilanne alkoi käydä Keväällä 1941 hän avioitui rajavartiostos- muuttanut Helsinkiin lähelle lapsiaan. Apu entistä uhkaavammaksi. Rahikainen oli sa palvelleen Lassensa kanssa. Jatkosodan tulee tarpeeseen, sillä muuten asuminen tuolloin lottakomennuksella Pirttiselän ra- aikana heille syntyi kaksi lasta. Avioliitto oli omillaan olisi 10 vuotta sitten sokeutuneel-

Sulo Heino Toimi Marin Jorma Mikkonen Olavi Kurko 100 vuotta 100 vuotta 80 vuotta 70 vuotta

Tarvasjoen vanhin elossa oleva sotavete- Talvi- ja jatkosodan veteraani Toimi Marin Pohjois-Karjalan Sotaveteraanpiirin puheen- Uudenmaan Sotaveteraanipiirin puheen- raani Sulo Heino täytti 13.2.2019 sata syntyi 24.1.1919. Maaningalla. Lapsuutensa johtaja, sotakamreeri Jorma Mikkonen täyt- johtaja Olavi Kurko täytti 14.2.2019 70 vuotta. Hän on sitä ikäluokkaa, joka talvi- hän vietti kotikunnan Venäjänsaaren kyläs- tää 80 vuotta 12. maaliskuuta 2019. Vastaan- vuotta. Olavi on syntynyt Kangasniemellä, sodan syttyessä aloitti asepalveluksen ja sä. Kansakoulun jälkeen Marin työskenteli otto on Joensuussa 16.3.2019. josta työtehtävät kuljettivat eri puolille oli koko välirauhan ajan valvomassa itäis- metsätöissä lähimaatilalla, josta sai palkak- Jorma Mikkonen palveli Valtionrautateillä Suomea, kunnes elämä vakiintui Hyvin- tä rajaamme sodan uudelleen syttymisen seen täyden ylläpidon. Myöhemmin met- 1963-1989. Hän siirtyi eläkkeelle Pohjois- käälle. Elämäntyönsä Olavi teki puusepän- varalta. Niinpä Sulo oli niissä JR 4:n jou- sätyöt jatkuivat oman isän kanssa siihen Karjalan ja Savonlinnan seudun Transpoint- ja rakennusteollisuudessa tuotannon- koissa, jotka jatkosodan sytyttyä tekivät saakka, kunnes 19.1.1940 tuli kutsu rinta- alueen päällikön tehtävästä. Sotilasarvoltaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä. Olavi Virolahdelta ensimmäisen väkivaltaisen mapalvelukseen. Mikkonen on reservin majuri. osallistui alansa ammattiyhdistystoimin- tiedustelun Kannaksella 28.6.1941, vain Marin palveli isänmaan puolesta Rukajär- Jorma toimii aktiivisesti monien maan- taan, jossa hän sai vastuullisia piiri- ja val- kolme päivää sodan alkamisen jälkeen. ven rintamalla lähes viisi vuotta. Palvelus- puolustus-, reserviläis- ja veteraanijärjestö- takunnallisia luottamustehtäviä. Sulo haavoittui seuraavana päivänä Säk- paikkoja olivat kaukaiset itäkarjalaiset kylät jen johtotehtävissä. Hän on mukana mm. Nuoruuden tanssiharrastus toi Olaville kijärvellä ja hänen taistelunsa jatkui sotasai- Kolvasjärvi, Repola, Omelia, Ontrosenvaara Pohjois-Karjalan Prikaatin Killan, Pohjois- myös valtakunnallisia alan luottamusteh- raalassa. Rintamalle hän pääsi vielä takaisin, ja Rukajärvi. Kersantiksi hänet ylennettiin Karjalan Sotaorvot ry:n ja JR 9 perinneosas- täviä. Jäätyään eläkkeelle 1997 hän aloitti mutta haavoittui uudelleen Vitelessä syksyl- 17.12.1942. Marinin tehtävänä sodan aikana ton toiminnassa. aktiivisen toiminnan eri maanpuolustus- lä 1944. oli toimia rintamalla talousaliupseerina ja Joensuun Mieslaulajat ry:n puheenjohta- järjestöissä, joissa aktiivisimmin hän oli Sodan jälkeen Sulo teki pitkän työuran lähitorjuntaryhmän johtajana. ja hän oli 1983-92 ja Kunniapuheenjohtaja mukana Maanpuolustuskoulutuksen ja sähköyhtiön palveluksessa ja yksityisyrittä- Sotavuosien jälkeen Marinin työura Saas- 2009 alkaen. Mieslaulu on edelleen tärkeä Reserviläisliiton toiminnassa. Maanpuo- jänä. Sotainvalidien järjestötyössä hän on tamoisen Autossa Kuopiossa autonasenta- osa Jorman elämää. Joensuun Kansalaisjuh- lustuskoulutuksessa hän toimi koulutus- ja ollut mukana alusta alkaen. Paikallisen pa- jana ja työnjohtajana kesti eläkeikään saak- latoimikunnan puheenjohtajana Jorma toi- kurssinjohtajana sekä viisi vuotta varasto- lokunnankin toiminnassa hän on ollut aktii- ka. Hänen rakkaimpiin harrastuksiinsa ovat mi 2004-13. Jorman vastuullista elämän- ryhmän päällikkönä. visesti mukana jo yli 80 vuotta. kuuluneet haitarinsoitto ja nuoruudessa asennetta kuvaa hyvin myös se, että hän on Veteraanityöhön Olavi tuli mukaan Luonto on ollut aina lähellä Sulon sydäntä: kuorolaulu. Sotaveteraaniyhdistyksen jäse- luovuttanut verta Punaiselle Ristille jo 165 vuonna 2003, josta lähtien hän on toiminut vuosikymmeniä hän tuotti mehiläispesillään neksi hän liittyi jo yhdistyksen ensimmäisen kertaa. Hyvinkään Sotaveteraanien hallituksen hunajaa, toi seuduille fasaaneja ja teki luon- kokouksen jälkeen. Aktiivisena veteraanivaikuttajana Jormaa jäsenenä. Sotiemme Veteraanien keräys- nonsuojelutyötä. Satavuotias veteraani asuu yhä omakoti- arvostetaan laajasti Pohjois-Karjalassa ja val- toiminnassa hän aloitti 2006 ja vuodesta Vaikka ikää onkin karttunut, on Sulon kun- talossaan. Päivät kuluvat ystävien ja läheis- takunnallisesti. Jorma on edistänyt tuloksel- 2012 hän on ollut Pohjois-Uudenmaan to pysynyt hyvänä. Sulolla ja hänen vaimol- ten tapaamisissa, musiikkiharrastuksessa lisesti veteraanijärjestöjen ja kuntien välistä keräyspiirin päällikkönä. Olavi kutsui alu- laan Hellällä on takanaan pitkä, jo yli 70 sekä kotiaskareissa. Näin talvella talon takan yhteistyötä. Hän on Sotaveteraaniliiton hal- een maanpuolustusväen edustaja 2015 vuotta kestänyt avioliitto. Tähän saakka he lämmittäminen on pirteälle veteraanille lituksen varajäsen. perustamaan Pohjois-Uusimaan perinne- ovat asuneet itse rakentamassaan omakoti- mieluinen tehtävä. ”Tänä talvena sitä on saa- Ansioistaan hänelle on myönnetty mm. aluetta, jonka perinneyhteyshenkilöksi talossa. Viime vuosina vaimon kunto on nutkin lämmittää urakalla”, hän tuumii. Vapaudenristi IV lk, SVR:n ritarimerkki, Soti- hänet valittiin. heikentynyt ja niinpä Sulo toimii hänen Syntymäpäivänä veteraania kävivät ter- lasansiomitali ja Sotaveteraaniliiton ansio- Uudenmaan Sotaveteraanipiirin piirihal- omaishoitajanaan. vehtimässä mm. kotikuntouttaja, fysiotera- mitali. lituksessa Olavi on vaikuttanut vuodesta peutti Mika Reinikka ja Alina-hoivatiimin Ystävänä ja työtoverina Jorma on vilkas 2009 alkaen. Hän toimi piirihallituksen va- Kalervo Mäkinen työntekijät. ”Olen kovin tyytyväinen saamii- karjalaispoika. Hän on aina elämänmyöntei- rapuheenjohtajana kaksi vuotta, ennen Tarvasjoen Sotaveteraanit ry:n ni veteraanipalveluihin”, kiittelee Marin. Päi- nen, huumorintajuinen ja sanavalmis. Jor- kuin hänet valittiin piirin puheenjohtajak- puheenjohtaja vänsankaria juhli myös päivätoiminnan väki man johdolla Joensuussa on järjestetty mit- si 2016. Ansioistaan Olavi Kurkolle on ja vielä erikseen suku ja ystävät. tavia veteraanijuhlia. Sotaveteraanikuorojen myönnetty Sotaveteraaniliiton kultainen Toimi Marinilla on elämänohje meille valtakunnalliset Laulujuhlat 2005 ja Sotave- ansioristi sekä Veteraanivastuun ansioristi. muillekin: ”Valoisa mieli ja kiitollisuus, vaikka teraaniliiton liittopäivät 2016. Kunnioittavat elämässä välillä on vaikeatakin.” onnittelumme Jormalle! Jouko Kaivonurmi Uudenmaan Sotaveteraanipiirin Eija Iivarinen Erkki Heikkinen toiminnanjohtaja Pohjois-Savon Sotaveteraanipiirin Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja toiminnanjohtaja KENTTÄPOSTIA 1/2019  9

Laina Tiainen sai viimein le veteraanille hankalaa. Äänikirjat pitävät seuraa virkeälle veteraanille, jonka huumo- oman Tammenlehvänsä ri on yhä voimissaan. ”No onhan se hyvä jotain siihen lehteenkin laittaa, etteivät vallan luule minun kuol- Helsinkiläisveteraani Laina leen!” Tiaisen 92-vuotissyntymä- Ariela Säkkinen päivästä muodostui erityisen Lisää Klaudian kertomuksia sotavuosien merkittävä, sillä yli 20 vuo- koettelemuksista www.sotaveteraanit.fi den odotuksen jälkeen hänen rintaansa kiinnitettiin vihdoin Tammenlehvä-tunnus.

Antti Marttila Tiainen joutui odottamaan rintamapalve- luksessa olleille myönnettyä tunnustaan 100 vuotta tavanomaista pidempään, sillä useista hake- muksista huolimatta ei tarvittavia papereita löytynyt. Neljännellä kerralla tärppäsi, jolloin myön- teinen päätös tulikin reilussa tunnissa. ”Tämä on kunnia, joka on osunut kohdal- leni vain kerran aikaisemmin”, totesi Kaartin jääkärirykmentin Uudenmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Vesa Sundqvist. Tammenlehvä-tunnuksen luovuttaessaan hän kommentoi Lailan poikkeuksellista ur- Everstiluutnantti Vesa Sundqvist sai mieluisan tehtävän luovuttaa hoollisuutta: työpalveluun lähtiessään tämä Laina Tiaiselle Tammenlehvä-tunnus Jalasjärveläinen sotaveteraani Antti Mart- oli vasta 14. tila täyttää huhtikuun 14. päivä 100 vuotta. Hyväkuntoinen veteraani pysähtyy itsekin Sotaan 14-vuotiaana Raudun asemalta matka jatkui vielä autoil- 1941, jolloin työosastossa olleet naiset lähe- välillä ihmettelemään, miten hän on vuo- la Keripatan kylään, jossa oli majoittuneena tettiin alueelta pois. Rintamapalvelutunnusta sistaan selviytynyt. Tiaisen palvelus alkoi loppukesästä 1941, armeijan päällystöä ja sotilasyksikkö. hän ei kuitenkaan tullut koskaan hakeneeksi. ”Lähdin varusmieheksi helmikuussa jolloin Pieksämäen asemalla matkansa kohti Työosasto majoittui kylässä asuvien ra- Kuultuaan vanhojen tovereidensa saaneen 1940, ja sillä reissulla olin miltei viisi vuotta. Rautua aloitti Raudun kunnassa ennen tal- kennuksiin. Seuraavana aamuna työosasto tunnuksen, päätti hän hakea sitä itsekin, Kun oma selviytyminen on ihme, vielä suu- visotaa asuneista koottu työosasto. Heidän jaettiin ja Lainan osaksi tuli Vepsän kylän mutta sai kuulla määräajan (vuoden 1994 rempi ihme on pienen kansamme selviy- joukossaan oli poikkeusluvalla myös Laina työryhmä. Tehtävänä oli siivota venäläisten loppuun) kuluneen jo umpeen. tyminen suurvallan sotakoneistoa vastaan”, Tiainen (tuolloin Petroff), jota ei pysäyttänyt sotilaiden jälkiä sekä korjata venäläisten kyl- hän miettii. edes työpalveluksen alaikärajasta puuttuvat vämää viljaa. Leipä oli tuohon aikaan kortilla. Neljäs kerta toden sanoo Talvisodan viimeisinä päivänä hänen 2 vuotta. Vartiossa oli oltava jatkuvasti muutama mies, joukkonsa siirrettiin koulutuskeskuksesta ”Minä en antanut sen estää. Minä sanoin, koska rintamalinja oli lähellä Lempaalassa ja Vuoden 1998 alusta tuli voimaan laki eräissä rintamalle, mutta varsinaisiin taisteluihin että minähän lähden ja lopulta ne päästivät”, desanttien uhka oli jatkuvasti läsnä. Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvel- he eivät enää joutuneet. hän muistelee tyytyväisenä. Tiaisen työkomennus kesti loppuvuoteen leiden kuntoutuksesta. Palvelu piti osoit- Jatkosotaa JR 4:n miehet kävivät sitten taa Sota-arkistosta saadulla todistuksella päivästä päivään. Osana 8. Divisioonaa 31.12.2004 mennessä. Tiainen haki oikeut- rykmentin miehet tunnettiin sittemmin Tamperelaisia työpalvelussa olevia naisia taan, mutta sai 1998 Sota-arkistolta kielteisen nimellä ”kolmen kannaksen koukkaajat”. perunannostossa Suvannolla päätöksen, sillä sieltä ei löytynyt merkintöjä He kävivät sotaansa laajalla alueella: Karja- jatkosodan aikana. (SA-kuva) hänen työpalveluksestaan. lan, Maaselän ja Aunuksen kannaksilla. Tiainen jatkoi omia arkistotutkimuksiaan. Antti muistaa edelleen kiitollisena van- Lopulta merkintä hänen sodan ajan palve- hempien aseveljien myönteisin asenteen luksestaan löytyi Puolustusministeriön ta- nuorempia, kokemattomia kohtaan. Heitä lousosaston sotilashallinto-osaston Raudun pyrittiin aluksi säästämään pahimmilta viljelyspäällikön tiliasiakirjoista vuodelta paikoilta, ja kasvaville nuorille miehille py- 1941. Tämän johdosta Sota-arkisto laati rittiin myös järjestämään vähän enemmän 11.8.2004 todistuksen hänen sodan ajan ruokaa. palveluksestaan. Välirauhan aikana hän oli joukko-osas- Härmän liittokokouksen jälkeen kesällä tonsa mukana rakentamassa Salpalinjaa 2018 Tiainen pyysi Sotaveteraaniliiton Hel- ”En oikein osannut pitää pitkää sotareis- singin piiriä selvittämään, olisiko hänellä sua kovin raskaana, olimme nuoria ja jak- mahdollisuutta saada Tammenlehvä-tunnus. soimme jotenkin tehdä sen, mitä pitikin.” Piiri otti yhteyttä Kansallisarkistoon, joka to- Talvisodan päätyttyä Antti pääsi huhti- tesi lausunnossaan Sota-arkiston todistuksen kuussa 1940 vihkilomalle. Avioliitto kesti osoittavan, että Tiainen todella olisi ollut oi- miltei päivälleen 70 vuotta, päättyen Suo- keutettu Puolustusministeriön Veteraanitun- ma-vaimon kuolemaan 2010. nuslautakunnan asetuksen 554/78 perusteel- ”Suoma odotti minua lapsen kanssa la myöntämään rintamapalvelustunnukseen. koko pitkän sota-ajan, eikä odottaminen Tähän liittyvistä tiukoista määräyksistä joh- siihen päättynyt. Pääosan työvuosista, mil- tuen ei sitä ollut kuitenkaan enää mahdollista tei 30 vuotta, olin työnjohtajana Turun tie- Työpalvelu saada, mutta sen oikeuttama Tammenlehvä- ja vesipiirissä. Tilamme töitä tein iltaisin ja tunnus hänelle voitiin myöntää. viikonloppuisin. Pääasiassa talon työt oli- Sekä pojille että tytöille järjestettiin sotavuosina työpalveluleirejä, joihin ”Tämä on melkoinen päätös elämälle”, Ti- vat vaimon vastuulla.” osallistuneet nuoret sitoutuivat puoleksi vuodeksi tekemään työtä käytän- ainen iloitsee. Satavuotiaanakin Antti Marttila on edel- nössä ylläpitoa vastaan. Apua kaivattiin esimerkiksi maataloustöihin, sillä Onnittelut päivänsankarille Tiainen kui- leen hyväkuntoinen ja aktiivinen ympäris- kaikki miehet olivat käytännössä siirtyneet sotavoimien palvelukseen. tenkin torjuu. tönsä seuraaja. Naisten Työvalmiusliitto aloitti toimintansa toukokuussa 1940 ja ensim- ”Minä en ole mikään sankari, ne sankarit mäinen nuorten naisten työleiri alkoi sosiaaliministeriön rahoituksella ovat jo menneet.” Matti Käkelä helmikuussa 1941. Työpalvelukeskuksia oli kaikkiaan 25 ympäri Suomea, ja JP-Kunnallissanomien sodan aikana niissä työskenteli yhteensä 1450 16–25-vuotiasta naista. Teksti ja kuva: entinen päätoimittaja Ariela Säkkinen 10  KENTTÄPOSTIA 1/2019

Palosuojamaalarit Kone-Vahto Oy www.meyervastus.fi Suomessa Oy Asikkala Askola Alajärvi

AutoDent Oy Soukan Huolto Oy Lännen Netsam Oy Espoo Espoo Espoo

Maanrakennusliike Sotiemme Veteraaneja Esse Elektro Kraft Ab E.M.Pekkinen Oy Kiittäen ja Kunnioittaen Esse Espoo Espoosta!

Hakalan Metalli Oy Haapajärven Lämpö Oy Traktorikonehuolto Liuska Ky Eura Haapajärvi Haapajärvi

Agrologit Kunnioittaa ja Sora Tukku Kakko Oy Pesu Oy Helsinki Kiittää Sotiemme Hattula www.pesuoy.fi Veteraaneja!

Sähköinsinööritoimisto Karhupuiston Isännöinti Oy Suomen Polioliitto ry Delta-KN Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Rail Partners Oy Metrofysio Oy Lasihemmo Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Kuljetusliike Brando Oy Sportti-Myynti Oy V.Mönkkönen Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Olympiakylän Huolto Oy Rakennuspalvelu Priorak Oy Rollen Tähtihuolto Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Paakkisen Automaalaamo Oy Utala Racing T:mi Ari Siivonen Hollola Hollola Hollola

Talonmies -ja huoltopalvelu Tilipym Oy Immuno Diagnostic Oy Liljeberg & Rosell Huittinen Hämeenlinna Hyvinkää

Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaivinkonetyöt A.Ollikkala Lammin Kiinteistökeskus Oy Hämeenlinna Renko Hämeenlinna

Kiertokapula Oy Triplan Oy Hämeen Rahtipalvelu Oy Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna KENTTÄPOSTIA 1/2019  11

Viimeiseen iltahuutoon

Ilmi Kärävä 1922-2018 Olavi Haapala 1918-2018 Ilmi Kärävä o.s. Räsänen kuoli Helsingis- Kolmen sodan veteraani, 100-vuotias sä 26.12.2018. Hän oli syntynyt 3.9.1922 Väinö Olavi Haapala kuoli 8. joulukuuta Kurkijoella, jossa kävi kansakoulun, ja 2018 Oulun Yliopistollisessa sairaalassa. siirtyi oppikouluun Käkisalmeen. Hän Hän oli syntynyt Oulussa 20.6.1918. liittyi lottajärjestöön talvella 1940. Talvi- Olavi Haapala astui asepalvelukseen sodan päätyttyä Räsäsen perhe lähti 4.1.1937 18-vuotiaana vapaaehtoisena Kurkijoelta evakkoon Simoon perheen Viipurin Viestipataljoonassa. Hän suoritti isän synnyinkotiin. Viipurissa aliupseerikoulun sekä II luokan Ilmi Räsänen kirjoitti 1943 ylioppilaak- sähköttäjän tutkinnon ja sai alikersantin si Kuopion yhteiskoulusta. Kesällä 1943 arvon. Reservin upseerikoulutuksen hän hän toimi lottatehtävissä Sortavalan so- suoritti Haminassa 3.9.-22.12.1937 viesti- tilassairaalassa, ja syyskuusta seuraavaan linjalla. Hän palveli Talvi- ja Jatkosodissa heinäkuuhun saakka Harlussa apulaise- sekä Lapin sodassa viestintäupseerin teh- na farmaseuttisisarensa hoitamassa ap- tävissä 12.11.1944 tapahtuneeseen ko- teekissa. Kiinnostus luontoa kohtaan tiuttamiseen saakka. Hänen elämänvai- ohjasi Ilmi Räsäsen uranvalintaa, näin heistaan, sota-ajasta ja veteraanivuosista hän marraskuussa 1944 aloitti Helsingin kerrottiin Sotaveteraani-lehden syyskuun Olavi Haapalan perheeseen kuuluivat yliopistossa eläin- ja kasvitieteen opin- 2018 numerossa. vaimo Annikki, k. 2010, sekä poika ja ty- not. Olavi Haapala on saanut tunnustukse- tär. Olavi Haapala asui puolison kuole- Wiipurilaisessa osakunnassa Helsingis- na isänmaan palveluksesta mm. 4. luo- man jälkeen yksin perheen pitkäaikaises- sä Ilmi Räsänen tapasi Käkisalmen yh- ja myös synnyinseudulleen Kurkijoelle. kan Vapaudenristin miekkoineen, Sodan sa kodissa, palvelujen tuella. Hän ulkoili teiskoulussa rinnakkaisluokalla olleen, Iloisena, vaatimattomana ja karjalai- 1939 - 1945 muistomitalin sekä Maan- omin voimin vielä muutamaa päivää en- Helsingin yliopistossa lakia opiskelevan sen seurallisena Ilmi Kärävän oli helppo puolustusmitalin. nen kuolemaansa. Simo Kärävän. Pariskunnan vihkiäiset ystävystyä ihmisten kanssa. Vanhoilla Elämänuran työelämässä koneinsinöö- Olavi Haapalaa jäivät kaipaamaan lap- olivat 1949, joiden jälkeen Ilmi Kärävä päivillään hän kirjoitteli lapsuuden ja ri Olavi Haapala teki Oulu osakeyhtiöllä set perheineen, lähisukulaiset, veteraa- toimi Suomen riistanhoitosäätiössä, val- nuoruusvuosien muistoistaan. Kirjoituk- päällikkötehtävissä. Hän sai Keskuskaup- niveljet sekä laaja joukko ystäviä pitkän mistui filosofian maisteriksi toukokuussa sia julkaistiin muun muassa Sotaveteraa- pakamarin kullatun ansiomerkín 30 vuo- elämän varrelta. 1950 ja auskultoituaan Normaalilyseossa ni-lehdessä. den palveluksesta vuonna 1971. oli toimessa Eläinmuseossa. Sen jälkeen Ilmi Kärävä oli aktiivinen liikkumaan, Olavi Haapala oli Oulun Sotaveteraanit Reijo Sallinen hän hoiti kotona lapsia, ja toimi sitten niinpä Helsingin munkkiniemeläisillekin ry:n, Vapaussodan Perinneliitto ry:n ja Oulun Sotaveteraanit ry:n opettajana Valtion iltaoppikoulussa tuttu näky 46 vuoden aikana oli valko- Oulun Kansalliset Seniorit ry:n aktiivinen puheenjohtaja kymmenen vuoden ajan 1970-luvun al- tukkainen rouva, joka jälleen kerran oli jäsen. kuun saakka. määrätietoisena kiiruhtamassa jonnekin. Simo Kärävästä tuli 1986 Sotaveteraa- niliiton puheenjohtaja. Hän kävi 12 vuot- Hannu Kärävä ta kestäneen puheenjohtajuutensa aika- Kirjoittaja on Ilmi Kärävän poika na Maailman veteraanijärjestöjen liiton ja helsinkiläinen varatuomari Salomon Altschuler 1913-2019 kokouksissa eri maissa, näillä matkoilla vaimo oli usein mukana. Puolison kuol- Yksi veteraaniemme vanhimmista, talvi-, ja erityisesti tanssiminen oli aina lähellä tua 2006 Ilmi Kärävä matkusteli vielä jatko- sekä Lapin sodan veteraani Salo- hänen sydäntään. Toinen Salomonille tär- Yhdysvaltoihin ja Manner-Euroopan mon Altschuler kuoli 7.2.2019 Helsingissä keä, jo lapsuudesta seurannut harrastus kaupunkeihin sekä Karjalankannakselle 105-vuotiaana. Viipurissa syntynyt Salo- oli musiikki. Helsingin juutalaisessa kuo- mon tapasi esitellä itsensä ”Karjalan poi- rossa hän lauloi vuosikymmeniä ja 80-vuo- kana”. Eivät edes 80 muualla asuttua vuot- tiaana hän liittyi Helsingin Sotaveteraani- takaan saaneet häntä unohtamaan kuoroon, jonka riveissä pääsi esiintymään juuriaan. mm. presidentti Tarja Haloselle. Aune Korpela 1919-2018 ”Oi, Viipuri oli loistokaupunki. Unissani Perhe oli vuonna 2003 leskeksi jääneel- olen vieläkin siellä”, hän kertoi. le Salomonille läheinen ja tytärtensä huo- Joulukuun 27. päivän iltana 2018 saim- Jatkosodassa Aune Korpela palveli Talvisodassa Salomon oli Karjalan Kan- lenpidon ansiosta hän sai asua loppuun me suruviestin. Osastomme vanhin jä- muonitus- ym. tehtävissä muun muassa naksella JR 4:ssä, jossa palveli hänen lail- saakka kotonaan. Vaikka terveys alkoi lop- sen, rintamalotta Aune Maria Korpela Äänislinnassa. laan moni muukin viipurilaispoika. Salo- puvuosina jo reistailla, pysyi mieli kirkkaa- (os. Teppo) oli saanut iäisyyskutsun 99 Aune Korpela oli elämänsä loppuun mon oli heistä viimeinen. Jatkosota kului na ja kiitollisena. vuoden ikäisenä. saakka selkeä ja hyvämuistinen vanhus. Syvärillä, minkä jälkeen hänet komennet- ”Mitään en kadu. Minulla on ollut hyvä Erikoisesti se tuli esiin silloin, kun häntä tiin vielä Lapin sotaankin. Yhteensä armei- elämä.” haastateltiin 2017 ensi-iltansa saanee- jan harmaissa vierähti viisi vuotta. seen ”Askelten kaiku”- dokumenttiin. Jatkosodassa Salomon ja muut 350 Suo- Ariela Säkkinen Osaston jäsenet ja ystävät muistavat men armeijan suomenjuutalaista löysivät hänet pirteänä, valkohapsisena ja elä- itsensä erikoisesta tilanteesta Suomen mänmyönteisenä, johon sopivat hyvin taistellessa Saksan rinnalla. Yhtä vääpeliä Raili Malmbergin ”Ylistyslaulu elämälle”- lukuun ottamatta Altschulerin kokemuk- runon sanat. set saksalaissotilaista olivat kuitenkin hy- Aune Korpelan siunaustilaisuus pidet- viä, ja sota vain vahvisti hänen ylpeyttä tiin Nurmon kirkossa 12.1.2019 jonka isänmaastaan. jälkeen hänet laskettiin haudan lepoon ”Suomi on hyvä maa - me olemme tääl- miehensä, sotainvalidi-rintamaveteraani lä kaikki samanarvoisia.” Uuno Korpelan viereen. Rehellisyyttä, ihmisten välistä kunnioi- tusta ja sovussa elämistä hän toivoi myös Eero Lepänhaara tulevien sukupolvien ohjenuoraksi. Nurmon Rintamaveteraanit- Sodan jälkeen Salomon teki uran vaa- osaston sihteeri tealalla, ensin Turussa ja rakkaan Doransa kanssa avioiduttuaan Helsingissä. Urheilu 12  KENTTÄPOSTIA 1/2019 ajankohtaista

Maailman kallein kirje

Parikymmentä vuotta sitten rakastuin korviani myöten englantilaiseen mieheen. Tapasimme ulkomailla. Kun palasin Suo- meen, sain pian kirjeen mieheltä. Kirje kertoi jäniksistä ja ketuista, aaseista ja hevosista, sammalees- ta, kanervista, päivänkakkaroista ja tammista. Luin kirjeen moneen kertaan ja ajattelin, että mieshän on täysi kaheli. Annoin silti vielä toisen mahdollisuuden. Seuraava kirje olikin jo järkevämpi. Vuosia myöhemmin anoppi kertoi ensimmäisen kirjeen taustan. Mies ei ollut mikään kirjeiden kirjoittaja, joten tuska oli suuri, kun piti tuhertaa rakkauskirje Suomeen. Monen pieleen menneen yrityksen jälkeen miehen katse osui pöydällä lojuvaan luonnonsuo- jelualueen mainoslehtiseen. Nerokkaasti hän kopioi mainoslehti- sen sanasta sanaan ja tekstiä tuli peräti neljän sivun verran. Pitihän kotipaikkakunta esitellä!

Minäkin kirjoitin kerran rakkauskirjeen. 1970-luvulla televisiossa näytettiin amerikkalaista sarjaa Kuuden miljoonan dollarin mies. Yhdeksänvuotiaan uutteruudella tuhersin kirjepaperin täyteen sydämiä, ja pudotin kirjeen postilaatikkoon ilman postimerkkiä. Osoitteena luki: ”Kuuden miljoonan dollarin mies, Amerikka”. Su- rukseni en koskaan saanut vastausta. Sotiemme Veteraanit Kirjeenä tuli aikanaan tieto siitä, että minulle myönnettiin Sota- veteraaniliiton ansiomitali. Nuorta naista se hämmensi. Luulin, että niitä myönnetään vain sotaveteraaneille. Soitin äidilleni, että nyt ne -keräyksen tuotto laski ovat siellä Sotaveteraaniliitossa todellakin erehtyneet henkilöstä. Kirjeinä on tullut tärkeitä sopimuksia, hyvä ja huonoja uutisia, ennätysvuodesta laskuja, muistutuksia, ehdotuksia, pyyntöjä ja jopa käskyjä. On ollut väärinymmärryksiä, läheisten kuulumisia, yllätyksiä, kehuja ja Perinteisen veteraanikeräyksen tuotto laski viime vuonna haukkuja. Olen lähettänyt lapseni kirjoittamia kirjeitä joulupukille, lukenut itse Raamatusta Paavalin kirjeitä, ja kirjoista Kekkosen sekä kolmanneksen. Syinä tähän olivat varusmieskeräysten Mannerheimin kirjeitä. lopettaminen, Suomi 100-juhlavuoden jälkeinen paluu

Sotien aikana kenttäpostilla oli suuri merkitys sekä rintaman että arkeen sekä myyntituotteen karsiminen. kotirintaman mielialojen ylläpitäjänä. Armeijan johto ymmärsi postin merkityksen ja sitä pidettiin yhtä tärkeänä kuin ruoan ja Tammikuussa Helsingissä pidetyssä Sotiemme Vete- lisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien tukena tänä ampumatarvikkeiden toimittaminen. Talvi- ja jatkosodan aikana raanit-keräyksen piiripäällikköpäivässä kuultiin, että vuonna jo kolmatta vuotta. Me-säätiö edistää ja tukee kenttäposti kulki tiuhaan. Kaikkiaan rintamalta ja rintamalle lähe- keräyksen vuonna 2018 oli yhteensä hieman yli kaksi taloudellisesti erityisesti lasten ja nuorten sekä heidän tettiin sotien aikana peräti miljardi kirjettä. miljoonaa euroa. Laskua edelliseen vuoteen on noin perheidensä hyväksi tehtävää työtä sen eri muodoissa, Sodanaikainen sensuuri oli kova: oli kiellettyä kirjoittaa mm. miljoona. mutta sodan ajan miesten ja naisten auttaminen on joukkojen sijainnista, niiden siirtämisestä, joukko-osaston vahvuu- Keräystuoton laskuun vaikutti erityisesti se, että lähellä heidän sydäntään ja arvojaan. desta tai aseistuksesta. ”Terveisiä täältä jostakin” lienee tunnetuin useat paikkakunnat lopettivat varusmieskeräyksen ”Koemme, että olemme kiitollisuudenvelassa sekä tapa aloittaa kirje. Kotirintama yritti vuorostaan säästää kirjeen sillä perusteella, että alueella ei ole enää veteraaneja. veteraaneille että kotijoukoille. Nyt, kun veteraanit saajaa huolilta. Yleensä kerrottiin vain hyviä uutisia, ruokapula ja Suomi 100-juhlavuoden tunnelmoinnin jälkeen myös ovat jo hyvin iäkkäitä ja tarvitsevat apua, vähintä, mitä työongelmat jätettiin kirjeistä pois. yritysten tuki keräykselle pieneni huomattavasti. Perin- voimme tehdä, on auttaa heitä”, säätiön hallituksen pu- Kirje kotoa lievitti hetkeksi koti-ikävää ja vei ajatukset pois so- teisen Sotiemme Veteraanit myyntituotteen puuttumi- heenjohtaja Ilkka Paananen toteaa. dasta, kotiväen mieltä kalvoi taas pelko rintamalla olevan selviy- nen vaikutti osaltaan siihen, että keräyksen näkyvyys tymisestä. vuonna 2018 oli paljon pienempää kuin keräysvuosina Uhkatekijöitä pohdittiin keskimäärin. Viime jouluna fyysikko Albert Einsteinin kirje, jossa hän epäili Ju- ”Veteraanijoukon pienentyminen vaikuttaa epäsuo- Keräyksen piiripäällikköjä puhutti päivän aikana eri- malan olemassaoloa, kaupattiin Christien huutokaupassa New tuisasti keräystuoton kertymiseen. Pohdimme parhail- tyisesti se, miten keräyksen ilme ja viesti muuttuvat, Yorkissa 2,55 miljoonalla eurolla. Kirje tunnetaan fyysikon ”Jumala- laan, miten puolisoiden ja leskien lisääntyvä avuntarve kun tämän vuoden jälkeen keräystuoton edunsaajina kirjeenä”. voisi näkyä keräyksen viesteissä”, avaa keräyksen taka- ovat suurelta osin veteraanien puolisot ja lesket. He Se on yksi maailman kalleimmista kirjeistä. na olevan Veteraanivastuu ry:n puheenjohtaja Matti kun eivät saa yhteiskunnalta mitään erityisetuisuuk- Vai onko? Niemi tämän hetken tilannetta. sia, vaikka ovat hyvin pienituloisia. Erityisen huonossa Ehkä maailman kallein kirje on kuitenkin joku sotavuosina rin- asemassa tulevat olemaan veteraanien lesket. tamalta lähetetty lappunen, jossa kiitettiin tupakasta ja villasukis- Puolustusvoimat selkärankana Sotiemme Veteraanit -keräyksen uhkana on myös ta, kyseltiin lehmän utaretulehduksesta ja käskettiin lasten totella käteisen rahan väheneminen. Miten varusmieskerä- äitiä. Joku kirje, jota oli odotettu kauan ja joka oli merkki elämästä. Puolustusvoimat on luvannut jatkaa tukeaan Sotiem- yksen tuoton käy, kun ihmisillä ei ole enää käteistä Sen arvoa ei voi mitata rahassa. me Veteraanit -keräykselle niin kauan kun veteraanit lompakossaan? Pienemmillä paikkakunnilla on edel- apua tarvitsevat. Varusmieskeräyksen suorittamisen leen veteraanikeräysten luottotukijoita, jotka odottavat laajuudesta sovitaan vuosittain Puolustusvoimien varusmiestä setelin kanssa. Eve Hietamies kanssa. ”Maailma ympärillämme muuttuu ja keräystoimin- Toimittaja, kirjailija ”Olemme panneet merkille, että varusmiehet ja ta sen mukana. Kehitämme keräystoimia niin kauan, -naiset ovat hyvin motivoituneita lähtiessään kentälle kuin veteraanijärjestöt tarvitsevat akuutteja lisäeuroja Kuva Otava/Jouni Harala suorittamaan lipas- tai listakeräystä veteraaniemme jäsentensä kotona-asumisen tukemiseen”, summaa va- hyväksi”, everstiluutnantti Ilpo Kärkkäinen Puolus- rainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen. tusvoimien henkilöstöosastolta kiittelee. Me-säätiö puolestaan on veteraanien, heidän puo- Teksti ja kuva: Ariela Säkkinen

Vuodesta 2006 kaikkien veteraanijärjestöjen (Sotaveteraaniliitto, Sotainvalidien Veljesliitto, Rintamaveteraaniliitto) sekä Kaatuneitten Omaisten Liiton varainhankinta on keskitetty Sotiemme Veteraanit – keräykseen. Keräystuotto käytetään kokonaisuudessaan veteraanien tukityöhön, esimerkiksi järjestöjen omiin kuluihin sitä ei käytetä. Keräystuotolla tuetaan myös mihinkään kolumni liittoon kuulumattomia veteraaneja sekä heidän leskiä ja puolisoitaan. KENTTÄPOSTIA 1/2019  13

svensk resume Ledare in memoriam

Fältpost till våra veteraner, stödande Nils Björkskog 1923-2018

personer och krigshistoriska vänner Krigsveteranen och mångårige sty- relsemedlemmen i Jakobstadsnej- Krigsveteranförbundet och Frontveteranförbundet samarbetar Fältposten distribueras till våra veteraner, stödande personer, dens Krigsveteraner r.f. Nils Björkskog kärnfullt för att stöda veteranerna, makorna och änkorna. Intres- medierna och beslutsfattare. Tidningen levereras också till en stor har gått ur tiden 19.12.2018 och väl- sebevakning, medelsanskaffning och information har utförts enligt del av veteranernas anhöriga. Upplagans storlek är drygt 50 000 signades till gravens ro i Larsmo kyr- samma tema redan länge. ”En veteran glöms inte” är vår organisa- sex gånger per år. ka den 5 januari 2019. tions och våra stödande personers gemensamma princip. Nils föddes den 8 november 1923 i Ett omfattande och framgångsrikt samarbete utförs på nationell Bosund, Larsmo som yngsta pojken i nivå, områdesvis och på lokal nivå. Tillsammans bär vi ansvar för Förnöjsamma läsestunder en stor syskonskara. Sina krigstida er- att veteranernas levnadsafton tas om hand på ett sakenligt sätt. tillsammans med Fältposten! farenheter fick han som telefonist i Veteranernas stöd i hemmet fick man höjt senaste höst genom tredje batteriets eldställning i artille- ett enhälligt beslut i riksdagen. Den nya lagen garanterar att alla Erkki Heikkinen Matti Louekoski riet, Grova sektionen 1 med major som varit i fronttjänst erhåller likvärdig service i hemmet. Staten Ordförande i Ordförande i John Andersson som kommendör. sände män och kvinnor ut i kriget. Staten tar hand om dem även Krigsveteranförbundet Frontveteranförbundet Sektionens manskap var till största under detta skede i livet. Veteranorganisationerna hjälper till att delen från Helsingforstrakten, Nils var vidarebefordra detta stöd. den ende Österbottningen där. Du håller nu i din hand första numret av veteranförbundens ge- Sektionens pjäser var 155K/17-41 mensamma tidning. Efter en publikomröstning valdes Kenttäposti/ med en räckvidd på 17 km. De place- Fältposten till tidningens namn. Det var det populäraste namnet. rades på Karelska näset med Raivola Tidningen är en viktig informationskanal beträffande veteranernas station som avlastningsställe och där ärenden även för den stora publiken. på Karelska näset tjänstgör Nils ända Under våra krig vidarebefordrade fältposten miljontals brev, kort tills storanfallet våren -44 börjar och och paket mellan hemmen och fronten. Fältposten hade en viktig retireringen börjar. roll i kontakten mellan soldaterna och de nära. En väl fungerande Nästa plats blir Perkjärvi där de fältpost var också viktig som upprätthållare av landsförsvarsviljan. väntar på att få nya pjäser, som de Fältpost som skickats under krigsåren finns ännu i besittning hos fick först i Taavetti efter en 80 km mången veterans familj. Som familjens mest värdefulla minnen. march mot Villmanstrand. Nästa plats Fältposten är Finlands ledande yrkesblad angående veteranernas för sektionen blir vid Finska vikens ärenden och krigshistorien. Tidningen är viktig såsom veteranor- strand där de fick använda sina nya ganisationernas medlemstidning. Tidningens redaktion förbinder Boforsare i avvärjnings striderna över sig att leverera tidningen som ett forum för att hedra veterangene- Finska viken. rationen och av denna förverkligade återuppbyggnad. Den 13 september börjar färden Krigshistorien intresserar finländarna. Krigsböckernas och fil- mot det civila livet via Virolahti och mernas publikframgång är ett utmärkt bevis härpå. Fältposten in- Miehikkälä. Hemma i Larsmo började formerar i varje utkommande nummer angående ödesstunder i byggandet av egen gård på Furuhol- vårt fäderneslands historia. men för familjens behov. Nils hade gift sig med Gretel Byggmästar och de fick 9 barn tillsammans. Nils var från chefredaktören hela sitt yrkesverksamma liv partiför- säljare på Teräs järnaffär i Jakobstad. Han verkade också som lekman- napredikant i Risöhälls bönehus. I Jakobstadsnejdens krigsveteraner r.f Krigsveteranarbete behövs arbetade han aktivt under 40 års tid, av vilken en stor del i föreningens Jag har under min relativt korta tid inom gare jämte dessas änkor och makor räcker utdela de sista cirka 3000 hederstecknen i styrelse. krigsveteranorganisationen stött på frågan: det inte till för att hålla saken i det allmännas samband med den nationella veterandagen. Vi minns med värme hans stora ”Finns det ännu veteraner?” Med andra ord, medvetande. Man har börjat intensifiera vår Under krigsveteranveckan i mars utdelas till intresse för människor och deras livs- varför behövs det ännu arbete till förmån för kommunikation bland annat i sociala me- alla bibliotek i Finland boken Överlevnads- situation. Lagom till hans 90 års dag veteranerna? Hos oss som är verksamma dier. Vi blev på endast ett år etta på vårt eget berättelser. gav han ut sin bok For dit, var där, kom inom området väcker frågan muntration område. Detta är ett bevis på hur intressant På samma gång förbereder vi oss för den därifrån där han utförligt och med och till och med lite irritation. Å andra si- krigsveteranärendet är. kommande traditionstiden. Det för den stora inlevelse beskriver sin tid i Finlands dan väcks motfrågor: Har veteranorganisa- allmänheten något diffust blivna traditionsti- försvar under fortsättningskriget. tionerna lyckats beträffande sin information? Krigsveteran- och Frontveteranförbundens dens mål förtydligas och konkretiseras i sa- Och är informationsgången inom förbunden praktiska samarbete håller på att fördjupas. marbete med veteranförbunden och Eklövets Sten Pettersson tillräcklig? Vi är även mera tillsammans inom kommu- Traditionsförbund sålunda, att krigsgenera- Ordförande i Beträffande statsmakten är uppskattnin- nikation, varpå Fältposten-tidningen är ett tionen erhåller den aktning den förtjänar. Jakobstadsnejdens krigsveteraner.r.f gen positiv. Annars skulle riksdagen inte konkret bevis. En stor gemensam ansträng- hösten 2018 för första gången genom en lag ning kommer att senast vid midsommartid Förutom vårt basarbete har vi alltså framför ha godkänt en lag som garanterar att vetera- vara uppdateringen och förverkligandet av oss ett livligt och aktivt år. Förhoppningsvis ner som inte sårats erhåller service i hemmet det nationella lagförslaget, genom vilket vi kan vi genom ovan beskrivna och många och samtidigt märkbart ha höjt garantisum- förbereder oss att skola cirka 1000 represen- nya sätt upprätthålla och förbättra vårt folks man som riktats härtill för att motsvara un- tanter för våra kommuner och organisatio- kännedom och förståelse angående veteranä- gefärligen krigsinvalidernas stödnivå. Lagen ner att garantera, att varje veteran erhåller de renden. Frågan, ”varför veteranarbete”, får ett träder i kraft i november detta år, men redan förmåner som lagen erbjuder, detta är också svar. Samtidigt understöder vi våra förbunds i början på året kommer man att erhålla til- kommunikation. Vi förbereder oss också att interna kommunikation och motiverar vårt läggsfinansiering. fortsätta skolningen på basen av erhållna er- fält av frivilliga. farenheter. Däremot verkar saken för den breda allmän- Våra hedersmedborgare och hela krigsgene- heten att vara oklar trots till exempel de år- Vi avslutar också tillsammans det projekt rationen förtjänar sannerligen detta. ligen återkommande penninginsamlingarna som påbörjades under president Mauno till förmån för ”Våra veteraner”. Trots de gles- Koivistos tid angående krigsveteranernas Sakari Martimo nande leden av våra 10 000 hedersmedbor- hedersteckenprojekt genom att tillsammans Svensk översättning Anders Knip 14  KENTTÄPOSTIA 1/2019 sotahistoria

Kenttäpostia -lehden laaja sotahistoriallinen kokonaisuus avaa kolmen sodan koettelemuksia lukijoille. Kertojina ovat myös veteraanit itse.

Keljan verinen sotajoulu Omien poikien verinen taistelu johti torjuntavoittoon pienessä Keljan kylässä vuoden 1939 jouluna.

uomen säilyminen toi- miehistä. Tämä joukko-osasto kar- ni joulukuun kuudenteen päivään kohdalla. Ennen kuin suomalaiset set joutuivat tappioita kärsittyään sen maailmansodan kotti Suvannon yli päässeet venäläi- mennessä. Sinne se myös pysähtyi, pystyivät vastatoimiin, onnistui ve- palaamaan lähtöasemiinsa. aikana neuvostomie- set. Keljan taisteluissa saavutettiin kun venäläisten ei onnistunut mur- näläisten saada Suvannon yli vielä Saman päivän iltana yritti vie- hitykseltä oli ihme. Tolvajärven ja Suomussalmen ohel- tautua suomalaisten linnoitettujen runsaasti lisäjoukkoja. lä vihollisen kimppuun hyökätä Eri rintamilta voidaan la ratkaiseva torjuntavoitto joulu- puolustusasemien läpi. kaksi Jalkaväkirykmentti 28:aan Spoimia niin talvisodan kuin jat- kuun jälkipuoliskolla 1939. Venäläisten hyökkäyssuunnitel- kuuluvaa komppaniaa, konekivää- kosodankin ajalta monta taiste- mien mukaan Taipaleen asemat Uutta yritystä rikomppanian tukemana. Kovien lupaikkaa, joissa tuota ihmettä piti kuitenkin murtaa. Kun se ei taistelujen jälkeen ja patruunoi- toteutettiin. Taipaleen taistelijat ollut onnistunut hyökkäyksellä Suomalaisella puolella ymmärret- denkin uhkaavasti vähetessä saivat Yksi vähemmälle huomiolle pitivät asemansa Taipaleenjoen yli, venäläiset tekivät tiin kyllä heti, mihin venäläisten nekin luvan vetäytyä. Hyökkäysvoi- jäänyt paikka on Sakkolan pitäjän uuden yrityksen lännempää Suvan- hyökkäys voisi johtaa, ja ensim- mat eivät kerta kaikkiaan riittäneet Keljan kylä. Se sijaitsi kuuluisan Talvisota alkoi Suomen poliitti- non yli. Sieltä heidän oli tarkoitus mäinen vastaisku tehtiin jo saman ylivoimaisen vihollisen lyömiseen Taipaleenjoen sivustalla mutta sen selle johdolle yllätyksenä. Joitakin vyöryttää Taipaleen aseman oikea päivän iltana. Kahden kiväärijouk- eikä kysymyksessä ollut suinkaan välittömässä läheisyydessä. Ihme ei varusteluja oli sentään tehty sodan sivusta. Sen jälkeen suomalaiset oli- kueen suuruisella osastolla ei ollut miesten rohkeuden puute. olisi tapahtunut ilman suomalais- varalle, lähinnä Kannaksella. Sinne si saatu lähtemään Taipaleestakin, kuitenkaan mitään mahdollisuuk- taistelijoiden sisukkuutta ja uhri- oli rakennettu linnoitettu puolus- koska muuten siellä olevat joukot sia ylivoimaista vihollista vastaan. valmiutta. tusketju, joka ulottui Suomenlah- olisivat jääneet saarroksiin. Seuraava yritys karkottaa vihol- Uroteko Keljassa sotilaat puolustivat sa- delta Laatokalle. Puna-armeijan 4. Divisioonaan linen tehtiin heti seuraavan päivän kotikonnuilla namukaisesti kotikontujaan, kos- Tämä Mannerheim-linjan nimen kuuluvien joukkojen onnistuikin eli tapaninpäivän aamuna. Ensin ka Erillinen Pataljoona 6 (Er.P 6) saanut pääpuolustusasema päättyi yllätyshyökkäyksellä jouluaamuna yritti Jalkaväkirykmentti 30:een Suomalaisilla oli käytettävissä on- oli koottu Sakkolan ja lähikuntien Taipaleenjoelle. Sinne venäläisten 25.12. saada sillanpääasema Suvan- kuuluva 6. komppania saada vihol- neksi vielä yksi yksikkö, Erillinen Kaukolan, Räisälän ja Käkisalmen hyökkäys tällä rintaman osalla ete- non pohjoispuolelta Keljan kylän lisen irtautumaan, mutta suomalai- Pataljoona 6. Se oli päässyt kovi- KENTTÄPOSTIA 1/2019  15

Keljan pohjoispuolella Saaprun kylässä tutki- taan viholliselta saatuja aseita.

en taistelujen jälkeen hetkeksi lepoon, mutta nyt se joutui tuleen, ankarampaan kuin kertaakaan aikaisemmin. Sen tehtäväksi tuli karkottaa Keljan kylään ja Suvannon rantapenkereen taisteluhautoihin Taistelumaastoa kuvattuna kaksi vuotta Keljan taisteluiden pureutunut vihollinen. jälkeen Sakkolan-Taipaleen alueella. Läheisessä Saaprun kylässä le- vossa ollut pataljoona lähti liikkeel- le tapaninpäivän iltana ja hiihti yön pimeydessä vihollisen tuntumaan. Valmistelujen jälkeen aamulla kello 9.30 se aloitti hyökkäyksen, joka kuitenkin kilpistyi vihollisen ankaraan tulitukseen ja suuriin miestappioihin. Suomalaisten oli vetäydyttävä lähtöasemiinsa. Lujasta uskosta asiansa oikeutukseen kertoo se, että uuteen hyök- käykseen lähdettiin jo runsaan tunnin kuluttua. Ihan samoista lähtökohdista ei siihen kuitenkaan tarvinnut lähteä, vaan vahvistuk- seksi oli saatu konekiväärejä ja Vihollisen suutari III Armeijakunnan alueella. (SA-kuva) yksi kranaatinheitin. Niistä olikin Vartiomiehiä Itä-Kannaksella. apua ja suomalaisten onnistui ylit- tää viimeinen este, noin 300 metrin levyinen, kymmenien venäläisten konekiväärien tulen alla oleva pel- toaukea ja päästä sen jälkeen vielä piikkilankaesteen läpi. Nyt hyökkääjät pääsivät vihollisen taisteluhautoihin ja niiden vyö- ryttäminen eli haltuunotto alkoi. Se merkitsi lähitaisteluja mies miestä vastaan ja se vaati myös pelotto- muutta ja urheutta ja taitoa olla nopeampi kuin vastustaja.

Raskaat tappiot

Iltaan asti jatkuneiden taistelujen seurauksena vain venäläisjoukon rippeet pääsivät takaisin lähtöase- miinsa Suvannon eteläpuolelle. Eri arvioiden mukaan venäläisten me- netykset kohosivat jopa 2000 mieheen osan kuollessa taisteluhautoihin, osan kohdatessa loppunsa Suvannon jäällä. Suomalaisten tuli oli tarkkaa ja käytössä oli nyt vielä juuri venäläisiltä sotasaaliiksi saatuja konekiväärejäkin. Myös suomalaisten tappiot olivat raskaat, kun yli 50 sotilasta, joukossa useita komppanianpäälliköitä ja muita upseereita, kaatui. Ikuisia arpia kehossaan sai kantaa yli sata haavoittunutta eikä ilman henkisiä haavoja tainnut selvitä yksikään. Osaltaan Keljan taistelujen tulok- sena asemat Taipaleessa pystyttiin pitämään talvisodan loppuun asti. Jos Taipale olisi murtunut, olisi sillä ollut arvaamattomat, todennäköi- sesti kohtalokkaat seuraukset koko Kannaksen puolustuksen ja sodan lopputuloksen kannalta.

Teksti: Esko Vuorisjärvi Kartta venäläisten sotatoimista joulukuussa 1939 Suvannon-Taipaleen rintamalla.. (Grafiikka Matti Halonen/Mediataju Oy) VTT ja sotahistorioitsija 16  KENTTÄPOSTIA 1/2019 sotahistoria

Suosittu kirjelaatikko kätki sisäänsä yllättävän salaisuuden

Jahvetti jututtaa sotilaita Uhtuan suunnalla 1941. (Kuva SA-kuva) Jahvetti kävi sanasotaa radioaalloilla Jatkosodan aikaan radion suosituimmaksi noussut puheohjelma oli todellisuudessa osa salaisen verkoston laatimaa valtiollista propagandakampanjaa.

adion avulla välitettiin ilmeiseltä. Suomen armeija mo- ja havaintoihin pohjautuva mieli- eräänlaisia gallupkyselyjä, jotka toisen maailmansodan bilisoitiin ja kriisiajan tiedotustoi- alaraportti, jota varten oli painettu muistuttivat Englannin tiedotus- aikana propagandaa mintaa varten perustettiin Valtion erityinen lomake. Solun johtaja ministeriön Wartime social sur- niin vihollismaiden Tiedotuslaitos VTL. Se sai teh- lähetti sitten raportin VIA:n kes- vey- selvityksiä. kuin omien maiden täväkseen johtaa myös Suomen kustoimistoon kirjekuoressa, jossa VIA:n mielialaraporteista ja ky- kansalaistenR keskuuteen myös Suo- Yleisradion ohjelmatoimintaa. vastaanottajaksi oli merkitty ”Uusi selyistä tehtiin yhteenvedot maan messa. Jatkosodan aikana meillä Välirauhan aikana talvisodan kirjeenvaihtokerho” ja sen osoite korkeimmalla poliittiselle ja so- keksittiin myös selvittää erään radio- yhteishenkeä vaalimaan perustet- sekä puhelinnumero. Merkinnät tilaalliselle johdolle, mutta koko ohjelman avulla omien kansalaisten tu Suomen Aseveljien Työjärjestö varmistivat sen, ettei sensuuri aineisto oli myös Jahvetin kirjelaa- arkisia huolia ja käyttää kerättyä tie- SAT sai tehtäväkseen organisoida avannut sitä. tikon käytössä. toa hyväksi salaisen asiamiesverkon VTL:n yhteyteen koko maan kat- puolesta tapasivat runsaasti koti- Pienissä maalaiskunnissa soluja kautta yleisen mielipiteen muokkaa- tavan salaisen mielipiteiden tark- paikkakuntansa asukkaita. oli yleensä vain yksi, mutta suu- Jahvetti ja hänen miseksi. kailu- ja raportointijärjestön. Sen rissa kaupungeissa niitä oli jopa kirjelaatikkonsa Tämä ohjelma, Jahvetin kirje- tehtävänä oli lisäksi vihollispropa- Mielialojen useita kymmeniä. Solujen jäsenet laatikko, kohosi Suomen yleisra- gandan torjunta sekä kotirintamal- tarkkailua tunsivat vain oman piirinsä pääl- Jahvetin kirjelaatikon ensimmäi- dion suosituimmaksi ohjelmaksi la havaittujen epäkohtien rapor- likön, eivät muita organisaatioon nen lähetys oli elokuussa 1941. sotavuosina 1941- 1944. Radio tointi ja, jos mahdollista, osittain VIA:n asiamiehiä olivat muun kuuluvia. Asiamiehet saivat silloin Suomi oli tuolloin ollut jo jonkin osoitti tuolloin voimansa infor- myös niiden korjaaminen. muassa papit, opettajat, kauppiaat, tällöin määräyksen tehdä myös aikaa sotatilassa Neuvostoliittoa maatiosodassa, jossa kamppailtiin Tämä salainen organisaatio sai maatalousneuvojat, sanomalehti- haastatteluja erikseen ilmoitetuista vastaan ja aktiiviset sotatoimet oli- suomalaisten luottamuksesta oman nimekseen Vapaus - Isänmaa – miehet ja suurten tehtaiden työn- aiheista. Useamman kerran aiheena vat käynnistyneet hyökkäyksellä maansa hallitukseen ja kansakun- Aseveljeys, lyhennettynä VIA. Jär- johtajat. Äärimmäiseen vasem- oli kysymys, uskoiko haastateltava Laatokan itäpuolelta kohti Syväriä. nan taistelun oikeutukseen. jestö rakensi nopeasti koko maan mistoon kuuluvia ei kuitenkaan Saksan voittavan sodan Neuvosto- Ohjelman alkamisaika kertoo ta- kattavan verkoston, joka muodos- huolittu mukaan. Laajimmillaan liittoa vastaan. pahtumien vyöryneen niin nopeas- tui muutaman henkilön muodosta- VIA:n palveluksessa oli noin 5000 Kysymykset oli tehtävä niin ti, etteivät Yleisradio, VTL ja VIA VTL, SAT ja VIA mista soluista. VIA:n asiamiehiksi asiamiestä. hienovaraisesti, ettei asianomai- olleet saaneet toimintaansa kaikilta pyrittiin saamaan eri yhteiskun- VIA:n asiamiessolun oli laaditta- nen henkilö ymmärtänyt tulleen- osin hiottua valmiiksi ennen sota- Kesäkuun puolivälissä 1941 sota taryhmiä ja poliittisia puolueita va kerran kahdessa viikossa oman sa kuulluksi virallista tarkoitusta toimien alkamista. Neuvostoliiton kanssa näytti jo edustavia henkilöitä, jotka työnsä alueensa ihmisten haastatteluihin varten. Näin haastattelut olivat Kirjelaatikon sisältö vakiintui KENTTÄPOSTIA 1/2019  17

melko nopeasti. Jahvetti eli Yrjö tuhoutumistaan Saksan mukana. lyt asiat koskettivat tavalla tai toisel- Arvostelijat taas sanoivat, ettei Jah- tikkonsa avulla Suomi kesti toisen Suosittu kirjelaatikko kätki sisäänsä yllättävän salaisuuden Kilpeläinen aloitti aina ohjelman- Englannin radion kuuntelun la lähes kaikkia kansalaisia. Lisäksi vetti ollut objektiivinen, vaan värit- maailmansodan ja 1940-luvun lo- sa vakiorepliikillä ”Hyvät ystävät yleistyttyä Suomessa voimakkaasti Kilpeläisen tyyli miellytti kuunte- ti asiat niin, että viranomaisilla ja pun poliittisen myllerryksen niin ja kylän miehet”. Alkurepliikin vuonna 1944 sai Jahvettikin käskyn lijoiden valtaosaa. Vastakkaisiakin työnantajilla on vaikeuksia. Erään hyvin, että maamme säilytti kan- jälkeen ohjelma jatkui pakinatyy- ryhtyä tekemään suositussa ohjel- mielipiteitä tosin esiintyi. suuren maatalon isäntä esimerkiksi sallisen itsenäisyytensä ja demo- lisenä muutaman minuutin verran. massaan vastapropagandaa saari- Havainnollisen kuvan ohjelman väitti, että Jahvetti tuotti maatalou- kraattisen valtiomuotonsa. Kilpeläinen kertoi silloin ajankoh- valtiota vastaan. saamasta palautteesta antaa Yleis- delle hallaa yllyttäessään maatalo- taisista asioista. Itse hän käytti paki- radion silloisen ohjelmajohtajan usväkeä vaatimaan vapaa-aikoja ja Teksti: Lasse Vihonen noistaan termiä ”jorinat”. Jahvetin Jussi Koskiluoman Kilpeläiselle oikeuksiaan. Koskiluoman mukaan puhetyyli oli leppoisaa ja hän käytti Kirjeet ja niihin 17.12.1943 lähettämä kirje. Siinä osa arvostelijoista kyllä myönsi, että Kirjoittaja on fil. kand. ja YLE:n runsaasti humoristisia ja kansan- vastaaminen hän kertoo Suomen Yleisradion kuuntelijoissakin voi olla vikaa. Radioarkiston entinen päällikkö omaisia ilmaisuja. johtajien tekemästä kiertokäyn- Edellä kuvatusta palautteesta käy Esimerkkinä seuraavassa on kat- Jahvetille osoitetut kirjeet pyydet- nistä Lounais-Suomessa, jossa he ilmi Jahvetin ja hänen kirjelaatik- kelmia 6.6.1942 lähetetyn kirjelaa- tiin osoittamaan ensin Suomen keräsivät palautetta yhtiön ohjel- konsa merkitys kamppailussa kan- tikon alkuosasta. Siinä hän kertoi yleisradiolle, joka toimitti ne päi- mista. Näin Koskiluoma raportoi sakunnan sieluista. Olihan pienen kaksi päivää aikaisemmin vietetyis- vittäin VIA:n toimistoon. Siellä Kirjelaatikosta esitetyistä mielipi- valtion tuossa tilanteessa saatava tä Suomen armeijan ylipäällikön Kilpeläisen kaksi sihteeriä lajitteli teistä. mahdollisimman moni kansalai- sotamarsalkka Mannerheimin ne kahteentoista ryhmään ja kirjeet nen tuntemaan sodan oikeutetuk- 75-vuotispäivistä, joita oli saapunut lähetettiin useissa eri organisaati- ”Jahvetin kirjelaatikko tuntuu jat- si ja tekemään kaikkensa yhteisen kunnioittamaan itse Adolf Hitler. oissa työskenteleville asiantunti- kuvasti olevan kuuntelijoiden suo- kamppailun eteen. joille. He laativat vastaukset esitet- siossa. Sen lopettaminen ilmeisesti Yhteiskunnallinen oikeudenmu- ”Hyvät ystävät ja kylän miehet. tyihin kysymyksiin, minkä jälkeen saisi aikamoisen kohinan. Köyhä kaisuus oli nostettu myös Valtion Suomen kansalla on ollut juuri kirjeet vastauksineen palautettiin kansa pitää Jahvettia puoltajanaan tiedotuslaitoksen harjoittaman eräs huomattavimmista historial- Jahvetille. ja Jahvetin sanaan vedotaan kuin propagandan erääksi teemaksi lisista merkkipäivistään kunnioi- Kysymyksien pääaiheina olivat Jumalan sanaan. Viranomaiset iskulauseella ”Entistä oikeuden- tetun sotamarsalkkamme täyttä- sosiaaliset kysymykset, kuten in- saavat tuon tuostakin kuulla replii- mukaisemman Suomen puolesta”. essä 75 vuotta. Ja sille on annettu validien huolto, sotaleskien ja so- kin ensin kysytään Jahvetilta”. Osittain Jahvetin ja hänen kirjelaa- asiaankuuluva arvo myöskin taorpojen saamat korvaukset sekä maamme rajojen ulkopuolella, asuntopulaan liittyvät ongelmat. mitä osoittaa parhaiten Saksan Myös säännöstelytalouteen ja kan- valtakunnankanslerin Suomeen sanhuoltoon liittyvät kysymykset tekemä ensimmäinen matka juuri olivat kirjeissä jatkuvasti esillä. tuona juhlapäivänä”. Muista kansaa askarruttaneista kysymyksistä mainittakoon tans- Edellä siteeratun kappaleen Kilpe- sikielto. läinen jälkeen hän palasi lähetyk- Suomi oli tuolloin henkisesti var- sissä usein esillä olleeseen teemaan: sin puritaaninen valtio, jossa vaka- vuoden 1918 haavoihin ja niiden vina aikoina ei katsottu sopivaksi parantamiseen – olihan Manner- sallia yleisten tanssitilaisuuksien heim johtanut myös tuolloin voit- järjestämistä. Nuorten ihmisten taneen puolen armeijaa. Hän totesi tarpeet olivat kuitenkin silloin, niin asenteiden muuttumisesta, että ”nyt kuin tänäänkin, sellaisia, että kiel- myös Suomen ammattiyhdistysten toa rikottiin varsin usein. Jahvetin keskusliitto SAK jätti sotamarsal- piti asiassa edustaa valtiovallan vi- kalle onnitteluadressin, vaikka sen rallista linjaa ja varoittaa tällaisten allekirjoittaneiden joukossa oli hen- iloittelujen järjestämisestä. Seuraa- kilöitä, jotka vuonna 1918 taistelivat vassa esimerkki vastauksesta edellä ase kädessä vastapuolella”. mainittuun kysymykseen. Jahvetin kirjelaatikko oli vuosia Yleisradion suosituin ohjelma. Jahvetin henkilöllisyyden suojelemiseksi hänet kuvattiin selin kameraan. (Kuva YLE) ”KPK 3469:n kaverit taas kirjoit- Sanasotaa tavat nurkkatanssikysymyksestä, radioaalloilla josta jo kerran aikaisemminkin jorisimme. Kun silloin jo peruste- Useimmiten Jahvetti joutui kui- limme kantamme tämän ilopelin tenkin puhumaan vähemmän suhteen teoriassa ja käytännössä, Mies Jahvetin takana suosituista aiheista, kuten sään- tyydymme nyt vain toteamaan nöstelytalouden välttämättömyy- uudestaan, että 1) nykyinen Jahvetti-nimimerkin takaa löytyi Yrjö Kilpeläinen (1907- destä, salakaupasta, kansalaisten sodanaika ei sinänsäkään ole 1955), pakinoitsija, toimittaja ja kansanedustaja. Kilpeläi- arkipäivän niukkuudesta sekä pit- tanssin aikaa ja 2) kun se on nen syntyi vaatimattomiin oloihin itäisessä Suomessa, kittyneen sodan vaatimista muista kerran julkisesti kielletty, niin se mutta osoittautui hyvin lahjakkaaksi oppilaaksi jo kylä- uhrauksista. Hän puuttui usein ei ole silloin sallittua salaakaan koulussaan. myös Neuvostoliiton, Englannin toisen sulojen kanssa juosta kilpaa Opettajansa avustamana Kilpeläinen pääsi jatkamaan ja Yhdysvaltojen radioiden suo- soittopelin tahdissa. Viranomai- opintojaan aina Helsingin yliopistoon saakka. Hän valmis- menkielissä propagandalähetyk- set ovatkin kiinnittäneet asiaan tui valtiotieteen maisteriksi vuonna 1932. Opinnäytetyön- sissä esitettyihin väitteisiin. Aihe tarpeellista huomiota, sillä muun sä hän teki suomalaisten kommunistien maanalaisesta oli tärkeä, sillä Suomessa ei ulko- muassa Viipurissa joutui äskettäin toiminnasta, mikä antoi jatkossa hyvän pohjan kommu- maisten radioasemien kuuntelu tanssitautisia edesvastuuseen”. nismin vastaiselle työlle. ollut rangaistava teko. Tässä työssä Kilpeläisen työura alkoi Kuopion kaupungin kansalais- Neuvostoliiton radiopropaganda Kansalaiset lähettivät Jahvetille opistossa, jonka rehtorina hän toimi vuodet 1932-35. Sen oli suhteellisen helppo vastustaja: se kaikkiaan noin 100 000 kirjettä. jälkeen hänet valittiin Helsinkiläisen Osuuskauppa Elan- oli niin räikeää ja virheellisiä tieto- Niihin kaikkiin ei tietenkään ol- non vasta perustetun henkilökuntakoulun rehtoriksi. ja sisältävää, että kääntyi lopulta jo lut mahdollista vastata ohjelmissa Sosialidemokraattiseen puolueeseen Kilpeläinen liittyi itseään vastaan. käytettävissä olleen ajan puitteis- vuonna 1937. Vuonna 1945 hänet valittiin kansanedus- Englantilaiset olivat sen sijaan sa. Kaikille kuitenkin vastattiin tajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1955 saakka. paljon haastavampi vastustaja. Sen kirjeitse. Näiden vastauskirjeiden 1938 hänet nimitettiin Helsingin lähistöllä sijainneen Työ- radiolähetyksissä kerrottiin var- lukumäärä kohosi 70 000:een. väen Akatemian vararehtoriksi. Hän palveli sotavuodet sin totuudenmukaisesti niin omi- tiedotustehtävissä armeijassa ja VTL:ssä. en kuin vihollistenkin voitoista ja Radiopakinoinnin Kilpeläinen aloitti 1930-luvun lopul- tappioista. Sodan myöhemmässä Kirjelaatikon suosio la. Vaikka hänen jo tuolloin valitsemastaan nimimerkistä vaiheessa englantilaisten lähetysten ja palaute Jahvetti saa kuvan hieman nahjusmaisesta miehestä, ei teemaksi kohosi Liittoutuneiden se lainkaan kerro totuutta hänestä. Suomessa on sanon- sotapotentiaalin jatkuva kasvu ja Jahvetin kirjelaatikko kohosi nope- ta ”ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä” ja tämä jos sen vertailu Saksaan. Suomalaiset asti Suomen yleisradion puheoh- mikä sopii Kilpeläiseen. saivat kuulla sitten kehotuksia ”hy- jelmista kaikkein suosituimmaksi pätä pois uppoavasta laivasta” ennen eikä ihme, sillä ohjelmassa käsitel- 18  KENTTÄPOSTIA 1/2019 sotahistoria

Ihantalassa isä näki enkelin Sotamies Aleksanteri Mäenkosken sotapolku piti lähellään lukemattomia läheltä piti-tilanteita. Ihantalassa vaikeasti haavoittuneena hän näki enkelin, joka antoi voimia selvitä hengissä.

n monia veteraane- Isäni, sotamies Aleksanteri Mä- Onnea matkassa ettei hän olisi paleltunut. Isä pääsi Tästä sisuuntuneena isäni läh- ja, jotka eivät kos- enkoski palveli Jatkosodassa jalka- kuin pääsikin palaamaan partion ti juoksuun bunkkeria kohden, kaan kertoneet so- väkirykmentti 50:ssä. Ikäluokkansa Isä kävi vihollisen puolella useita mukana takaisin omien puolelle, tarkka-ampujan häntä onneksi takokemuksistaan. lailla hän vannoin sotilasvalan tam- kertoja partiossa. Useimmiten hän mutta tuosta kasteesta isä sai muis- huomaamatta. Isä pääsi bunkkerin Jotkut eivät siihen mikuussa 1942 ja lähti rintamalle oli yksin, joskus mukana oli muita- tokseen reuman. viereen, ampui hänet konepistoo- pystyneet,O toisilla taas ei ollut saman vuoden syksyllä. Oma kin sotilaita kanssa. Onneksi näin, Syvärillä ollessaan isä valloitti lillaan ja nousi bunkkerin katolle kuuntelijaa. Minulla oli onnekseni rykmentti oli tuolloin asemasota- sillä ainakin kerran se pelasti hänen yksin venäläisten bunkkerin. Hä- huutamaan joukkojaan apuun. Sa- veteraani-isäni yhä eläessä mah- vaiheessa Syvärillä Vardusjärven henkensä. nen poteronsa lähellä oli toinen- malla bunkkerista tuli ulos 6-7 ve- dollisuus istua alas ja antaa hänen lohkolla. Hengenlähtö oli lähellä Ollessaan Syvärillä partiossa hä- kin potero, jossa oli toinen nuori näläissotilasta, jotka isä bunkkerin puhua. Mikäli lähipiirissäsi on yhä monta kertaa ja sodan koettele- visi hän yhtäkkiä näkyvistä. Muut suomalaissotilas. Tämän nostaessa katolta ampui. veteraaneja, kehotan tarttumaan mukset vaivasivat häntä loppuun huomasivat isän uponneen lumen päätään kiinnitti se venäläisen tark- Omien tultua apuun sai isä sati- tilaisuuteen, sillä kauaa ei aikaa saakka. peittämään lähteeseen. Toverit tu- ka-ampujan huomion, joka ampui kutia siitä, ettei yksinään saisi läh- enää ole. livat hätiin ja vaihtoivat läpeensä hänet. Muutaman kerran sotilas teä linjasta pois, mutta tuon nuoren kastuneen isän kuiviin vaatteisiin, ehti huokaista ”äiti, äiti”, ennen kuin sotilaan kohtalo oli saanut hänet menehtyi. niin raivoihinsa, ettei siinä enää säännötkään painaneet.

Pikakivääri asemissa Ihantalassa, kovimpien taisteluiden jo rauhoituttua. KENTTÄPOSTIA 1/2019  19

Jalkaväkirykmentti 50 oli asemasodan aikana Syvärillä. Komentaja, everstiluutnantti Martti Aro vierailemassa etulinjassa Ihantalan taistelijoita Tienhaaran maastossa. helmikuuussa 1942.

Rynnäkkötykit olivat tärkeässä osassa Ihantalan torjuntataisteluissa.

ren viholliskomppanian isohkolla antoi joukko-osastotietonsa ja oli peltoaukealla. Aukean reunassa taas turvassa. oli kookas kivi, jonka suojaan isä- ni meni ja ampui konepistoolillaan hevosen selässä istuneen venäläi- Sodasta maksettiin supseerin. kova hinta Tämän jälkeen peltoaukealle jäi vielä noin sata venäläissotilasta. Vaikka isä selviytyikin rintamalta Sitten heidän piiskatykkinsä am- kaikkien noiden vuosien jälkeen votärähdyksen. pui laukauksen kohti kiveä, minkä kotiin hengissä, hän maksoi so- Tavin kertoman mukaan isä seurauksena isä haavoittui. Polves- dasta kovan hinnan myös henki- vietiin joukkosidontapaikalle, ta törrötti iso sirpale, mutta koska lökohtaisesti. Aleksanteri Mäenkoski sota-aikaan ja vuonna 2000 missä hänen vammansa sidottiin. isä oli liikkeellä yksin, ei hänellä Hän oli kotoisin Miinalan kylästä Omaan joukko-osastoon hän palasi ollut ketään muutakaan, johon Karjalasta, joka jäi Neuvostoliiton vielä samana iltana, päätä myöten turvautua. Hän rukoili Jumalaa puolelle. Jottei siitä koituisi hyötyä siteissä. Muiden sotilaiden mielestä auttamaan häntä ja sai lopulta kis- viholliselle, joutui isä monien mui- Vaisto pelastaa poteroihin. Isä oli jo ehtinyt yhteen isän paikka olisi ollut linjan sijaan kaistua sirpaleen irti ja sidottua itse den lailla ennen pakoa sytyttämään poteroon toisen sotilaan kanssa, sairaalassa, mutta isä ei antanut haavansa. oman kotinsa palamaan. Sodan jäl- Kesäkuussa 1944 isän joukko- mutta päätti jostain syystä vaihtaa periksi. Tuossa vaiheessa isä oli vielä keen isä meni Elämäjärvelle, jossa osasto joutui mukaan Kannaksen viime hetkellä. Toinen sotilas kysyi Kaksi päivää myöhemmin hän tajuissaan ja kertoi myöhemmin muu perhe oli häntä odottamassa. taisteluihin Ihantalassa, jossa oli ihmeissään, miksi isä oli hyvää po- haavoittui uudestaan, tällä kertaa vaimolleen ja meille pojilleen Sota jätti isäänkin jälkensä. Reu- todella käydä huonosti. Neljä päi- teroa jättämässä, mutta isä ei enää niin vaikeasti, että joutui kuukau- nähneensä tuolla hetkellä Konk- man lisäksi hän kantoi ja sirpalei- vää taisteluiden alkamisen jälkeen ehtinyt vastata pommikoneiden siksi sairaalaan ja sen jälkeen vielä kalanvuoren rinteessä enkelin. den jälkiä kehossaan koko loppu- aamu valkeni 27.6. Pahalammin- ollessa jo ihan heidän päällään. toipumislomalle. Sen jälkeen hä- Isä muisteli, että enkelillä ei ollut elämänsä. Kivut olivat kovat, mutta Konkkalan maastossa hiljaisena. En vieläkään tiedä, mikä se vaisto net siirrettiin Mikkelin Päämajaan asetta, vaan hän oli levittänyt sii- isä sinnitteli 94-vuotiaaksi. Tämän Liian hiljaisena. Venäläistä tykistöä tai aavistus oli, mutta isän hengen vartiointitehtäviin ja lähetiksi niin pensä. Tuon näyn jälkeen hän vuoden keväällä tuli viimein hänen tiedettiin olevan alueella runsaas- se pelasti. Päämajan upseereille kuin ylipääl- menetti tajuntansa. Isä oli lähtenyt aikansa mennä. ti, joten niiden pahaa enteilevästä Ensimmäinen potero sai täys- likkö Mannerheimille. raahautumaan kohti omaa joukko- hiljaisuudesta miehet aavistelivat osuman ja isän kanssa siitä tur- osastoaan. Teksti: Raimo Mäenkoski jotain suurempaa olevan tulossa. vaa hakenut sotilas sai surmansa. Seuraava muistikuva isälläni Kuvat: Raimo Mäenkoski Noin 07.30 alkoi alueelle tulla Läheiseen poteroon syöksyneen Enkeli antoi voimia oli se, että häntä osoitettiin ko- ja Kansallisarkisto pommikoneita, joita isän osastos- isän räjähdyspaineaalto lennätti nepistoolilla. Pian hän kuuli kui- sa palvellut Pekka Tavi laski olleen 3-4 metrin matkan, aiheuttaen Toinen haavoittuminen tapahtui tenkin kehotuksen ”alapas ryssä ainakin 80. Miesten oli välittömästi hänelle sirpalevammoja ympäri Pahalammen lähistöllä, kun isä oli herätä”. Kyseessä olivatkin omat! heittäydyttävä mahalleen suojaan kehoja sekä ilmeisesti vakavan ai- edessä yksin ja hän huomasi suu- Isä ilmoitti olevansa suomalainen, 20  KENTTÄPOSTIA 1/2019 sotahistoria

Tunnistatko tuntemattomat? Lehtemme aloittaa uuden sarjan, jossa julkaistaan kuvia rintamalta. Tunnistatko kuvissa olevia henkilöitä? Kerro siitä meille! KENTTÄPOSTIA 1/2019  21

Suomen Sotahistoriallinen Seura juhlisti 75-vuotiasta taivaltaan Jo jatkosodan aikana perustettu yhdistys on sotahistoriallisen tutkimuksen edelläkävijöitä Suomessa.

Moni isänmaallinen yhdistys jouduttiin sodan neita. Seuran mitalilla palkittiin Sotaveteraani- jälkeen rauhanehtojen vaatimusten mukaisesti lehteenkin pitkään kirjoittanut professori lakkauttamaan, mutta SSHS ei onneksi ollut näi- Ohto Manninen. den joukossa. Kun se piti sodanjälkeisinä vuosina Suomalaista sotahistorian tutkimusta käsitellyt sotahistorian vaalimisen lisäksi lippua korkealla juhlaseminaari ehti käydä läpi liki koko Suomen sotaveteraanien kunniakkaan työn ja uhrausten itsenäisyyden ajan, mutta kaikki siinä kuullut esi- puolesta, on seuran merkitystä arvioitava laajem- telmöitsijät olivat sitä mieltä, että tutkittavaa so- mastakin näkökulmasta. tahistorian saralla riittää – tutkimuskentässä on Merkkipäivän vietto muodostui kahdesta erilli- vielä monenlaisia aukkoja. sestä tapahtumakokonaisuudesta: päiväjuhlasta ja Seuran merkkipäivä sai suuren suosion. Päivä- iltajuhlasta. Vanhan Ylioppilastalon juhlallisuudet tilaisuuteen osallistui melkein 300 jäsentä ja ilta- huipentuivat juhlaseminaariin. Sitä ennen kuultiin tilaisuuteenkin yli 150 henkilöä. Tarvetta seuran seuran puheenjohtajan, apulaisprofessori Mikko toiminnalle on, ehkä jopa enemmän kuin aikai- Karjalaisen tervetuliaispuhe, jossa hän loi katsa- semmin. uksen seuran toimintaan vuosikymmenten varrel- Sotaveteraanien rivit harvetessa alkaa valmis- la. Hänen jälkeensä tervehdyksensä esitti puolus- tautuminen perinnetyön aikaan. Sotahistorial- tusministeri Jussi Niinistö, jonka arvostus seuran linen seura pitää sitä osaltaan yllä vaalimalla ja tekemälle työlle tuli kuulijoille selväksi. tukemalla eri tavoin sotahistoriallista tutkimusta. Juhlapäiväksi valmistui myös FT Pasi Kesse- ”Tutkimuksen painopiste tulee säilymään viime lin kirjoittama seuran 75-vuotishistoriikki. Kirja sodissa”, Karjalainen muistutti. tullaan myöhemmin jakamaan kaikille seuran jäsenille. Teksti: Esko Vuorisjärvi Tilaisuudessa muistettiin myös seuran hyväksi pitkään toimineita jäseniä ja yhteistyökumppa- VTT, sotahistorioitsija

Dosentti Ville Kivimäki oli yksi juh- laseminaarin esitelmöijistä (kuva: SSHS)

Sotahistoriaa teoriassa ja käytännössä

Nämä porukkakuvat ovat tietokirjailija Nykynimensä 18.1.1944 perustettu Sotamuistoyhdistys sai vuonna 2004. Seura Jukka Halosen kokoelmasta, ja niissä on 1200 aktiivijäsenellään tänään kotimaisista historia-alan seuroista suurin. ei ole tietoja. Kuvista voi löytyä Seuran säännölliseen toimintaan kuuluvat esitelmätilaisuudet, seminaarit sekä sotahistorialliset matkat, jotka suuntautuvat kotimaan, Venäjän ja Baltian sinulle tuttuja henkilöitä. lisäksi myös kauemmas ulkomaille. Se harjoittaa myös julkaisutoimintaa, minkä Henkilötiedot, porukkatiedot, ajat keskiössä on vuosittain julkaistava Sotahistoriallinen Aikakauskirja. ja paikat ovat kaikki arvokasta Seuran päämääränä on aatteellisesti ja taloudellisesti tukea sotahistoriallista tutkimustyötä ja harrastusta. Vuosittain seura palkitsee ansioituneita sotahisto- sotahistoriallista tallennustietoa. rian alaan kuuluvia pro gradu -tutkielmia. Viime vuosien suurtekoihin on kuulunut Kansa Taisteli -lehtien digitointi. Sotamuistoyhdistys ry:n toimittamassa, vuosina 1957-1986 julkaistussa lehdes- Ota yhteys: Kenttäpostia, sä julkaistiin kaikkiaan 3400 kirjoitusta. Kaikki lehdet – sekä aikaisemmin PL 600, 0521 HELSINKI tai julkaisemattomat kirjoituskilpailujen tuotokset – ovat nyt luettavissa kokonai- [email protected]. suudessaan verkossa osoitteessa kansataisteli.sshs.fi. 22  KENTTÄPOSTIA 1/2019

Maalausliike K.Salo Ky Sotiemme Veteraaneja Arkkitehtuuritoimisto Härmä Kiittäen ja Kunnioittaen Jyrki Kihlakaski Ky www.voltinvari.fi Iisalmelta! Ikaalinen

Sotiemme Veteraaneja Sotiemme Veteraaneja Hirvijärven Osuusmeijeri Kiittäen ja Kunnioittaen Kiittäen ja Kunnioittaen Imatralta! Jalasjärvi Joensuusta!

Autokorjaamo Sotiemme Veteraaneja DJ-Team Entertainment Ky Heikki Hyppönen Kiittäen ja Kunnioittaen Joensuu Joensuu Juupajoelta!

Kuljetusliike Kruunu Herkku,-Suomessa Sähköurakointi Aho Oy S & O Toivonen Oy käsintehtyä ruokaa- Jyväskylä Juupajoki www.kruunuherkku.fi

Rakennusliike Seiska Oy Suomen CNC-Koneistus Oy MCT-Tech Oy Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä

Osuuskunta Rahjan Huolinta Oy Ourex Oy Kainuun Kanerva Kalajoki Kangasala Kajaani

Sähköinsinööritoimisto Kangasalan Autokatsastus Oy Pesula Marko I.Lahtinen Oy Seppo Räsänen Oy Lentola, Kangasala Kankaanpää www.kangasalanautokatsastus.fi Karkkila

Insinööritoimisto Moottorikoneistamo Tilitoimisto Ordent Oy Juha Kupari Oy R-Koneistus Oy Kerava Kemi,www.juku.fi Kerava

Sotiemme Veteraaneja Kometko Oy S.KAKKO OY Kiittäen ja Kunnioittaen Kirkkonummelta! Konnevesi Koski

Insinööritoimisto Koneurakointi Hermunen Oy Kuumic Oy H.Eskelinen Oy Kouvola Kuusankoski Kotka,www.heske.fi www.kuumic.fi

Manor Oy NRG Suomi Oy www.karirakenne.fi Kuortane Lahti Lahti

Nikko Oy Lappeenrannan P.Packalen Oy Jakkula Kuljetusosakeyhtiö Lohja

Sotiemme Veteraaneja Jorma Hasanen Ky Fingeo Oy Kiittäen ja Kunnioittaen Loviisasta! Mikkeli Mikkeli Marraskuun alussa tulee voimaan lainmuutos, jolla velvoitetaan kunnat järjestämään veteraaneille kaikki tarvittavat kotona asumista tukevat palvelut. Veteraaneille palvelut ovat maksuttomia.

Rintamaveteraanien maksuttomat kotipalvelut lakisääteisiksi 1.11.2019

Lain muutoksen yhteydessä myös daan täydentää myöhemmin sama- Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut niihin varattu määräraha muuttuu na vuonna. arviomäärärahaksi taaten siten rahan Kunnan arvion on perustuttava jo- Palvelut Korvataan Ei korvata riittävyyden. kaiselle veteraanille tehtävään hen- Rintamaveteraaneilla on tähänkin kilökohtaiseen palvelutarpeen kar- asti ollut mahdollisuus saada kotona toitukseen. Palvelutarve on jokaisella Ateria- Ateriapalvelut, Ruokaostokset asumista tukevia sosiaalihuoltolain yksilöllinen ja siksi myönnettävät pal- palvelut lounassetelit mukaisia palveluja. Kunnat ovat kui- velutkaan eivät voi olla samanlaisia tenkin tehneet päätökset sen mu- jokaisen kohdalla. Koti- Kylvetys-, siivous-, Lakanoiden, pyyhkeiden ym. kaan, miten määrärahaa on ollut Myönnettäviä palveluja ovat sosi- palvelut ja vaatehuoltopalvelut, ostaminen, kauneudenhoito- käytettävissä ja voineet rajata palve- aalihuoltolain mukaiset hoiva-, ate- kotihoito kotisairaanhoito, jalkahoito palvelut, fysikaalinen hoito, lut esim. ateria- ja siivouspalveluihin. ria- ja siivouspalvelut. Lisäksi tue- hieronta (avokuntoutus), Lisäksi eri puolella Suomea asioita on taan veteraanien virkistystä ja saattohoito hoidettu kovin eri tavoin. asiointia ja omaishoidon tukea. Tar- Pihatyöt Nurmikon leikkuut, Pihan ja puutarhan Lain muutoksen jälkeen kunnilla kempia esimerkkejä löytyy oheises- lumityöt, rännien kunnostustyöt, on velvollisuus järjestää rintamavete- sa taulukossa. puhdistus, puiden ei tarvikkeet raaneille kaikki samat kotipalvelut Rintamaveteraanien kuntoutuksen pilkkominen kuin sotainvalideille. Järjestelmät ja osalta lakiin ei tule muutosta ja kun- määrärahat pysyvät kuitenkin erillisi- toutusraha myönnetään niin kuin Apu- Tukikaiteiden asentaminen, Silmälasit, hammashoito, nä. Valtiokonttori myöntää määrära- ennenkin veteraanien lukumäärän välineet luiskat portaisiin, suuhygienistin käynnit, kuulo- hat erikseen ja selvitykset rahan käy- mukaan ja jaetaan kuntiin neljä ker- kynnysten poistot kojeet ja muut näihin verrattavat töstä lähetetään Valtiokonttorille taa vuodessa niin kuin laissa on sää- apuvälineet. Porraskäytäviin erikseen. detty. asennettavat istumahissit. Valtiokonttori kysyy jatkossa kun- Kunnan apuvälinevuokraamosta saatavat apuvälineet. nilta, paljonko tarvitaan rahaa seu- Tiina Kyttälä raavalle vuodelle näihin palveluihin, Palvelupäällikkö, Kuljetus Asioinnilla käynti Terveydenhoitoon liittyvät ja myöntää kunnalle sen arvioiman Valtiokonttori palvelut matkakulut, jotka Kela korvaa. määrän. Tarvittaessa summaa voi- Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut.

Muut Turvapuhelimet, apteekissa Asunnon remontit ja muutostyöt palvelut tapahtuva lääkkeiden annosja- esim. keittiö-, sauna- ja kylpyhuo- kelu, asiointi-, kauppa-, neremontit, asunnon sisä- ja saattajapalvelut ulkomaalaukset, vuokra, sähkö- ja vesilaskut, jätekaivon tyhjennys, isompiin asunnon muutostöihin voi hakea avustusta ARAsta (Asumi- sen rahoitus- ja kehittämiskeskus)

Virkistys- Kuljetukset, ruoka- ja Saattajien ruokailu- retket kahvitarjoilut, saattajien kustannukset matkakulut.

Omais- Omaishoitajan kolmen Omaishoitajan hoidon lakisääteisen vapaapäivän palkkakustannukset tuki lisäksi tarvittavien ylimääräis- (1.11. alkaen myös nämä) ten vapaapäivien rintamaveteraanien hoitopäivä- kustannukset

Tuettu Kotiaskareiden tekemiseen, Avokuntoutusta (hieronta, kotona esim. aterioiden valmista- fysikaalinen hoito ym.) Lain muutoksen jälkeen kunnilla kuntoutu- miseen, yhdessä rinatama- on velvollisuus järjestää rintama minen veteraanien kanssa. veteraaneille kaikki samat kotipalvelut Toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja tapahtua kuin sotainvalideille. yhdessä kotihoidon tms. työntekijän kanssa. Veteraanien etuudet vuonna 2019

Suomen sotien 1939- 1945 sotainvalideilla Erityisetuuksia rintamaveteraaneille ja enemmän eivät voi saada kuntoutusta ja sekä rintamatehtävissä olleilla miehillä ja heihin rinnastetuille henkilöille myönne- palveluja Rintamaveteraanien kuntoutus- ja naisilla eli rintamaveteraaneilla on laeissa tään myös kuntien ja seurakuntien varoista. palvelumäärärahan kautta. Heitä oli vuoden ja asetuksissa säädetty oikeus saada valtion Julkisyhteisöjen antamaa tukea täydentävät 2019 alussa noin 1550 henkilöä. (Valtio- varoin eräitä erityisetuuksia. Osittain niiden säätiöiden ja yhteisöjen rintamaveteraaneil- konttori) saantiin ovat oikeutettuja myös eräissä so- le myöntämät avustukset. taan liittyvissä tehtävissä palvelleet henki- Vuoden 2019 alussa tunnuksen omaavien Seuraavassa on perus- ja viitetietoja löt sekä vuosien 1945- 52 miinanraivaajat. veteraanikuntoutukseen ja palveluihin edellä tarkoitetuista etuuksista. (Rintamalisä ja oikeus kuntoutukseen oikeutettujen veteraanien määrä oli 10326. Valtiokonttorin kautta) Sotainvalidit, joiden haitta-aste on 10 % tai

Rintamaveteraanien LISÄT KUNTOUTUS tunnukset Rintamaveteraanien kuntoutuslain nojalla kuntoutusta voi Rintamaveteraaneille myönnettyjä Rintamalisä saada henkilö, jolle on myönnetty rintamasotilas-, rintama- tunnuksia ovat palvelus tai rintamatunnus.  rintamasotilastunnus(miehille) Rintamalisä maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty jokin  rintamapalvelustunnus(naisille) rintamaveteraanien tunnus sekä henkilöille, jolle Sota-arkisto Laitoskuntoutusta myönnetään seuraavasti:  rintamatunnus(rintamalinnoittajille) on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaukseen 1945- 1952. Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asu-  ulkomaalaisen rintamasotilastunnus Laitoskuntoutus Enintään 10 vuorokaut- ville henkilöille. (toimintakyky ta kalenterivuodessa (ulkomaalaisille vapaaehtoisille) Rintamalisä on 49,56 euroa kuukaudessa. Rintamalisä on luokka III) verotonta tuloa ja sitä ei oteta huomioon tulona määriteltäes- Kaikkien näiden tunnusten hakuaika päättyi 31.12.1994. sä asiakasmaksuja. (Asiakasmaksulaki 29§, (24.4.2003/328)) Tunnuksia ei voi enää hakea. laitoskuntoutus rintama- 2-4 viikkoa kalenterivuo- Kela postittaa kaikille rintamalisän saajille rintamali- Ylimääräinen rintamalisä veteraanille, jolla on dessa, jos se on kuntou- säkortin. Kortti on sinivalkoinen. Sen toisella puolella on vamma tai sairaus, joka tuksen tavoitteiden henkilön nimi ja toisella puolella käyttöohje. Kun käytätte Ylimääräistä rintamalisää maksetaan henkilölle, joka saa sekä aiheuttaa toimintakyvyn kannalta perusteltua tätä korttia, todistakaa henkilöllisyytenne kuvallisella hen- rintamalisää että kansaneläkettä. Ylimääräinen rintamalisä häiriöitä (toimintakyky- kilötodistuksella. Myönnetystä tunnuksesta on merkintä on 25- 45% siitä eläkkeensaajan kansaneläkkeestä, joka on luokka I tai II) sotilaspassissa. Tarvittaessa rintamasotilastunnuksen ole- suurempi kuin 102,47 euroa. Kun hakijalla ei ole lainkaan massaolon voi varmistaa oman asuinalueen Puolustusvoi- muita eläkkeitä, jotka vähentäisivät ylimääräistä rintamalisää, päiväkuntoutusta enintään 10 päivää mien aluetoimistoista ja rintamapalvelustunnustiedustelut hänelle maksetaan suurin mahdollinen rintamalisä. Suurin II- toimintakykyluokan kalenterivuodessa hoidetaan Kansallisarkiston kirjaamon kautta, puh. 029 533 mahdollinen ylimääräinen rintamalisä maksetaan eläkkeen- rintamaveteraanille ja 7000 tai sähköpostitse, kirjaamo(at) arkisto.fi. saajalle, joka ei saa sen määrää pienentäviä eläkkeitä, kuten aviopuolisoille eläkettä ulkomailta.

Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä on päiväkuntoutusta I- ja enintään 20 päivää Matkakustannukset  yksin asuvalle 239, 31 e/kk II- toimintakykyluokan kalenterivuodessa  parisuhteessa olevalle 207, 07 e/kk rintamaveteraanille ja Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraa- aviopuolisoille nille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuoli- Ylimääräistä rintamalisää sai vuoden 2019 alussa 4759 vete- solle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset raania, miehiä heistä oli 2217 ja naisia 2542. muuta avokuntoutusta enintään 20 käyntikertaa kokonaisuudessaan. II- toimintakykyluokan kalenterivuodessa Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitet- Veteraanilisä rintamaveteraanille tävä Kansaneläkelaitokselle: Veteraanilisä maksetaan tunnuksen omaavalle veteraanille muuta avokuntoutusta enintään 30 käyntikertaa  kunnan antama kuntoutusmaksusitoumus silloin kun hän saa ylimääräistä rintamalisää ja korotettua I- ja II- toimintakyky- kalenterivuodessa tai kopio hyväksymispäätöksestä tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea, Veteraanilisää ei tarvitse luokan rintamaveteraa-  selvitys kuntoutuksen osallistumisesta, joka voidaan erikseen hakea, jos edellä mainitut ehdot täytyvät. Lisä mak- nille antaa esim. Kansaneläkelaitoksen lomakkeella setaan Kelan kautta. Veteraanilisän määrä on 105,13 euroa kuukaudessa ja se on verotonta. Se ei pienennä eläkkeensaa- Avokuntoutus: Lisätietoja saa Kansaneläkelaitoksen toimistoista. jan asumistukea. Lisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle Veteraanin leskellä ei ole kuntoutusoikeutta veteraanille, mutta se otetaan huomioon pitkäaikaishoidon Avokuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi seuraavasti: veteraanikuntoutuksen kautta. maksussa, jonka laitos tai kunta perii veteraanilta.  Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraani Veteraanilisän saajia oli vuoden 2018 lopussa 2171, miehiä avokuntoutus 2 x 10 hoitokerran sarja heistä oli 858 ja naisia 1313.

Rintamaveteraaneille kotona asumista tukevat palvelut

Rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palve- lun tarve on ratkaiseva. Määrärahaa voi käyttää rintamaveteraanin itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin ja niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Palve- lujen perustaksi korostetaan henkilökohtaista palvelutarpeen kartoitusta. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 15§ (30.12.2014/1323)) Yleisimpiä veteraanien tarvitsemia palveluita ovat siivous, ateriapalvelu, kylvetys, vaatehuolto, asiointipalvelut, sairaanhoito, jalkahoito ja kodissa tehtävät Avustukset pienet muutostyöt kuten kynnysten poisto, tukikaiteiden asentamine3n, luiskat portaikkoihin sekä pihatyöt, sosiaa-  Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva Sotaveteraaniliiton ja -piirien kautta linen kanssakäyminen ja tuettu kotikuntoutus. rintamaveteraani avokuntoutus 3 x 10 haettavat avustukset vuonna 2019 Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työ- tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina kyvyttömyysaste on vähintään 10%, ei voida antaa tämän Vähävarainen, ylimääräistä rintamalisää saava, Suomen määrärahan perusteella rintamaveteraaneille tarkoitettuja Laitoskuntoutusta myönnetään seuraavasti: Kuntoutuksen pituudet on säädetty rintamaveteraanien Sotaveteraaniliiton jäsenyhdistykseen kuuluva veteraa- kunnallisia avopalveluita. kuntoutuksesta annetussa asetuksessa. Rintamaveteraanin ni, hänen puolisonsa tai veteraanin leski voivat hakea tuettu kotona kuntoutuminen voi olla ennaltaehkäisevää, taloudellista avustusta Sotaveteraaniliiton tai Sotave- Laitoskuntoutus Enintään 10 vuorokaut- toimintakykyä yllä pitävää kotona tai palvelutalossa sel- teraanipiirien kautta. Tuloraja on 1 200 euroa/kk. Ha- (toimintakyky ta kalenterivuodessa Hammashoito veteraaneille viytymistä tukevaa toimintaa. Toimintakyvyn arviointi kemukseen on liitettävä verotodistus tai Kelan todistus luokka III) ja miinanraivaajille toteutetaan omassa asuinympäristössä. Tuettu kotona ylimääräisestä rintamalisästä sekä kuitit niistä kuluista, kuntoutuminen katsotaan kuuluvaksi sekä kuntoutuk- joihin avustusta haetaan. Avustuksia myönnetään lääke- Omavastuuosuuden selvittämiseksi on etenkin ennen laitoskuntoutus rintama- 2-4 viikkoa kalenterivuo- seen että yhdeksi kotona asumista tukevaksi palveluksi. ja hoito kulujen omavastuuosuuksiin, apuvälineisiin ja suuria hoitotoimenpiteitä varten syytä ottaa selvää siitä, veteraanille, jolla on dessa, jos se on kuntou- kotona asumista tukeviin kodin muutostöihin. paljonko hoidosta jää itselle maksettavaksi. Hammaslääkä- vamma tai sairaus, joka tuksen tavoitteiden Avustuksen suuruus on keksimäärin noin 200-700 riltä saa kustannusarvion tulevan hoidon kustannuksista. aiheuttaa toimintakyvyn kannalta perusteltua Aviopuolison kuntoutusoikeus euroa, riippuen aiheutuneista kustannuksista. Avustus- häiriöitä (toimintakyky- ta voi saada Sotaveteraaniliiton perinne- ja tukisäätiön, luokka I tai II) Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on pyrkiä paranta- Sotavahinkosäätiön, Eileen Starckjohann ja Thelma Hautausmaksut maan rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta ja Starckjohann-Bruun säätiön ja Kaatuneiden Muisto- vaikuttamaan veteraanin kotona selviytymiseen, mm. tu- säätiön myöntämistä varoista tai veteraanikeräyksen Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen hautaustoimilain kemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Aviopuolisoil- tuotosta. Hakemuksia saa piireistä, yhdistyksistä tai in- mukaan evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien ja seu- la on oikeus osallistua veteraanin kanssa samanaikaisesti ternet- sivuiltamme, www.sotaveteraani.fi , josta löytyvät rakuntayhtymän hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita. veteraanin kanssa laitos- tai päiväkuntoutukseen, mutta myös tarkemmat ohjeet avustusten myöntämiselle. Ha- Niillä hautaustoimessa perittävien perusteiden tulee olla ei avokuntoutukseen. kemukseen on merkittävä hakijan tiedot sekä tilinumero samat kaikille. Laissa on olemassa poikkeussäännös, jon- on ilmoitettava IBAN- muodossa. ka nojalla seurakunta tai seurakuntayhtymä voi myöntää kokonaan tai osittain vapautuksen hautaustoimesta perit- Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä tävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai palvelleiden kuntoutus Ulkomaalaisen vapaaehtoisen siihen rinnastettava. Maksu- vapautus voi koskea myös rintama-avustus edellä tarkoitetun henkilön puolisoa. Vuonna 1997 annetun lain mukaan voivat 1939-1945 tai Valtiokonttori maksaa hautausapua, jos sotainvalidille niiden jälkeen eräissä Suomeen sotiin liittyvissä tehtävissä Suomen sodissa 1939- 1945 vapaaehtoisesti palvelleelle vahvistettu työkyvyttömyysaste oli vähintään 20%. Vete- palvelleet henkilöt, joille Sota-arkisto on myöntänyt todis- ulkomaalaiselle rintamasotilaalle, joka asuu Virossa tai raanilla, jolla ei ole sota invaliditeettia, ei hautausavus- tuksen palvelusta, voivat hakea kuntoutusta Valtiokontto- muualla entisen Neuvosatoliiton alueella vaikeissa talo- tusta ole. rin kautta. Todistuksen hakuaika on päättynyt 31.12.2004. udellisissa oloissa taikka asuu pysyvästi Suomessa, voi- Partisaani-iskujen uhriksi joutuneiden ja karjan evaku- daan hakemuksesta myöntää rintama-avustusta. Ulko- Kuntien etuudet veteraaneille ointitehtäviin osallistuneiden miesten kuntoutusoikeuden maalaisella rintamasotilaalla tarkoitetaan tässä henkilöä, hakeminen päättyi 31.12.2006. Henkilöt, joille todistus jolle on myönnetty ulkomaalaisen rintamasotilastunnus Lukuisat kunnat myöntävät rintamaveteraaneille talousar- on myönnetty voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin tai joka täyttää tunnuksen myöntämis- edellytykset. Ker- vioon otetuin määrärahoin erityisetuuksia. Kuntakohtaisia kautta. takorvauksena myönnettävän avustuksen määrä vuonna etuuksia ovat mm. terveyskeskuskäyntien, joukkoliiken- Laitoskuntoutusjakso voidaan Valtiokonttorin harkin- 2019 on 2000,00 euroa. Rintama-avustukseen oikeutet- teen käytön ja ajoneuvon pysäköinnin maksuttomuus sekä nan mukaan jakaa myös aviopuolison kanssa. Vuodelle tujen määrä on noin 28 henkilöä. Avustus maksetaan avustukset hammashoidon ja silmälasien hankinnassa. 2097 on varattu 3,5 miljoonaa euroa. Kuntoutukseen oi- Valtiokonttorin kautta. Tietoja näistä etuuksista saa oman kunnan palveluneu- keutettujen määrä 3 500 vuonna 2019, joista kuntoutetta- vonnasta ja paikallisesta veteraaniyhdistyksestä. vien määrän arvioidaan olevan 1 500 henkilöä. Korjausavustuksia veteraanien asuntoihin 2019

Veteraanien on mahdollista hakea avus- avustusten ehdoiksi asetetut tuloja Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Karjala ja tuksia asuntojen korjauksiin ja muutos- omaisuusrajat. ja Pohjanmaa Jukka Lampi Kymenlaakso töihin Asumisen rahoitus- ja kehittämis- Normaalisti korjausavustusta voi saada Harri Hietikko Jouhikkokuja 6 Pekka Hulkkonen keskus ARA:lta (www.ara.fi) tänäkin enintään 50% korjausten kustannuksista, Päivölänkatu 38, 44100 Äänekoski Kauppakatu 58-60 vuonna. Näitä ei siis enää haeta kunnan mutta erityisistä syistä avustus voi nous- 60120 Seinäjoki 0400 162494 53100 Lappeenranta kautta niin kuin aiemmin. ta 70%:iin. Tarkemmista ehdoista haetta- 0400 260962 050 5931277 Avustusta myönnetään muutostöihin, vista tuista kannattaa soittaa Vanhustyön Häme Pohjois-Pohjanmaa Kari Tahvanainen Lappi joilla lisätään turvallisuutta kotona ja au- keskusliiton korjausneuvojille. Korjaus- ja Kainuu Askonkatu 9 c 213 Ari Viippola tetaan arjessa selviytymistä. Yleisimpiä neuvojat avustavat hakemusten tekemi- Tapio Karhu 15100 Lahti Teollisuustie 13 ikääntyneiden asuntoihin tarvittavia kor- sessä ja hakemukset voi täyttää myös Verkkokuja 3 b 6 0500 494765 96320 Rovaniemi jauksia ovat pesutilojen muutokset sekä sähköisen järjestelmän kautta. 90900 Kiiminki 050 5903637 erilaiset esteettömyyttä parantavat muu- Korjausneuvontaa voi toki kysyä, vaik- 040 5166738 Pirkanmaa tostyöt. Tällaisia muutostöitä ovat esi- ka ei hakisikaan korjausavustuksia. Ohes- Voitto Niska Varsinais-Suomi merkiksi ovien leventäminen, luiskien ja sa kaikkien korjausneuvojien yhteystie- Pohjois-Karjala, Tietotie 1 Jani Malminen ramppien asentaminen sekä erilaisten dot palvelualueineen. Kuhmo, Sotkamo 37630 Valkeakoski Hämeenkatu 14 L 7 kahvojen asentaminen huoneisiin. Korjausneuvonta-asioissa auttaa myös Raimo Saarelainen 0400 549199 20500 Turku ARAn korjausavustuksia voivat hakea korjausneuvonnan päällikkö Jukka Jussinluodontie 8 0500 908 660 yli 65-vuotiaat. Hakijan on täytettävä Laakso. 80780 Kontioniemi Länsi-Uusimaa, 050 5407035 Vantaa Satakunta Veteraaneille myön- Nina Leino Tiina Toivonen netään avustuksia Etelä-Savo Malmin Kauppatie 26 0400 852727 asuntojen kunnostuksiin Ismo Kortman 00700 helsinki ja muutostöihin, joilla Brahentie 42 a 12 050 4493395 lisätään turvallisuutta 52300 Ristiina kotona ja autetaan 0500 651737 Itä-Uusimaa, Korjausneuvonnan arjessa selviytymistä Helsinki päällikkö, Jukka Laakso, Pohjois-Savo, Kajaani timo kuosma 040 5023 807 Timo Pakkanen Malmin Kauppatie 28 Malmin Kauppatie 26, Notkelmatie 6 00700 Helsinki 00700 Helsinki 73500 Juankoski 050 9131452 www.vtkl.fi 0400 371586

Hetki yhdessä – lomat veteraanien puolisoille ja leskille

Jos et ole aikaisemmin osallistunut kun- to- ja virkistyslomille liiton kautta eikä Kunto- ja virkistys sinulla ei ole rintamapalvelustunnusta ja lomat järjestetään tunnet, että tarvitset vaihtelua jaksaak- seuraavissa paikoissa: sesi arkipäivässä, loma on juuri sinulle tarkoitettu. Varalan Lehmirannan Suomen Sotaveteraaniliitto järjestää Urheiluopisto lomakeskus yhdessä Kaatuneiden Muistosäätiön 26.-30.5.2019, 29.7.-2.8.2019 kanssa vuonna 2019 kunto- ja virkistys- 24.-28.6.2019 Lehmirannantie 12 lomia (4-5 vrk) naispuolisille, pienituloi- Varalankatu 36, 25170 Kotalato (Salo) 33240 Tampere sille veteraanien leskille ja omaishoitajina Ruotsinkielinen toimiville puolisoille, joilla ei muuten ole Kylpylähotelli Härmän Kuntoutus- kuntoutusoikeutta tai mahdollisuutta Rauhalahti keskus siihen. 12.-16.8.2019 3.-7.6.2019 Hakijan on oltava Sotaveteraaniliiton Katiskaniementie 8, Vaasantie 22, jäsenyhdistyksen puoliso- tai leskijäsen. 70700 Kuopio 62375 Ylihärmä Lomalle haetaan vapaamuotoisella kir- jeellä, jossa tulee olla henkilötiedot, tulo- Karstulan selvitys ja lyhyt kuvaus elämäntilantees- jokainen vastaa ja hoitaa ne itse.  Pyydämme lähettä- Evankelinen Opisto Ruotsinkieliset ta. Jäsenyhdistys on ilmoitettava Lomat sisältävät täysihoidon, majoi- mään vapaamuotoiset, 13.-17.5.2019 hakemukset hakemuksessa, samoin paikka, johon toi- tuksen sekä monipuolisen ohjelman. kirjalliset hakemukset Kokkolantie 12, lähetetään voo ensisijaisesti pääsyä. Osallistuminen on maksuton. Matka- viimeistään 17.3.2019 43500 Karstula osoitteella Vaasan Sotaveteraanipiiri Hakijan on selviydyttävä omatoimises- kustannuksista ja matkanjärjestelyistä mennessä osoitteella Kitinkannus Vaasanpuistikko 15 ti päivittäisissä toiminnoissaan. Jos haki- jokainen vastaa itse. Suomen Sotaveteraa- 10.-14.6.2019 65100 Vaasa jalla on avun tarvetta, esimerkiksi liikku- Jokaiselle lomalle varataan 20 paik- niliitto, Leena Seppälä, Kitinkuja 2, misessa, pyydetään siitä hakemuksessa kaa. PL 600, 00521 Helsinki. 69100 Kannus mainitsemaan. Myös muistihäiriöt saat- Härmän kuntoutuskeskuksessa jär- Lomalle hyväksytyille tavat vaikeuttaa lomalle osallistumista. jestettävä loma on tarkoitettu vain lähetetään kirjallinen Lääkärintodistusta ei hakemuksen liit- ruotsinkielisille. tieto viimeistään teeksi tarvita. Mahdollisista lääkkeistä 31.3.2019 mennessä. KENTTÄPOSTIA 1/2019  27

Alikersantti Junttilan 75 vuoden mittainen matka kotiin Perjantaina 8.2. klo 10.00 Helsinki-Vantaan liikelentokentältä nousi ilmaan Ilmavoimien Learjet-kone. Kyydissään sillä oli vain yksi pieni valkoinen arkku. Väinö Junttila oli vihdoin matkalla kotiin.

esäkuussa 1939 ina- rilainen Väinö Junt- tila oli vapaa mies. Liki vuoden kestänyt asevelvollisuus Lapin Krajavartiostossa oli tullut päätök- seensä ja 22-vuotiaalla oli elämä edessään. Ei kuitenkaan mennyt montaakaan kuukautta, ennen kuin isänmaan kutsu kävi taas: Suomi oli joutunut sotaan. Kohtalokas kesä 1944

Talvisodan taisteluihin Junttila osallistui Petsamon suunnalla. Jatkosotaan hän lähti peräpohjo- lalaismiehistä perustetun Jalkavä- kirykmentti 33:n III pataljoonan 9. komppaniassa Alikersantti Junttilan sotapolku Alikersantti Väinö Junttila oli oli pitkä. Kolmen vuoden aikana kaatuessaan 27-vuotias. se vei hänet Sallasta Kiestinkiin, Maaselän kannakselle, Rukajärven suunnalle sekä Poventsan lohkol- aloitti raskaan hyökkäyksen pää- jääneenä tai poissa olevana” Ina- partio löysi Semsvaarasta neljän voimat oli järjestänyt tätä varten le. Vielä pidemmäksi muodostuisi tien suunnassa. Junttilan komppa- riin Ivalon sankarihautausmaalle suomalaissotilaan jäänteet. Yhdellä kuljetuksen Learjet-koneellaan. kuitenkin hänen kotimatkansa. niaan se otti kosketuksen puolen hautapaikkaan 36. Se, ettei edes heistä oli Väinö Junttilan tuntole- Edellisen kerran vastaava kuljetus Kesäkuussa Neuvostoliitto aloitti päivän jälkeen. Iltapäivästä komp- ruumista saatu kotiin, oli etenkin vy. Sukuselvityksen ja DNA-tutki- nähtiin vuonna 2011, kun heinä- Karjalan kannaksella suurhyökkä- panialle annetiin irtautumiskäsky. Junttilan äidille kova paikka. muksen jälkeen tammikuussa 2019 kuussa 1944 Vuosalmelle jäänyt yksen, joka sitä seuranneina viik- Vain tuntia myöhemmin viholli- THL:ltä saatiin vahvistus kahden Antti Näkkäläjärven arkku tuotiin koina johti Suomen vetäytymi- nen saartoi heidät, jonka jälkeen Poikkeuksellinen löytyneen henkilöllisyydestä: he Enontekiölle. seen. Poventsan lohkolla se alkoi motitettuun osastoon kohdistui kuljetus poikkeukselliselle olivat Väinö Junttila sekä samas- Sotavainajien muiston vaali- 20.6.1944. Heinäkuuhun tultaessa kiivas tulitus. Pataljoonan tappiot tapahtumalle sa komppaniassa taistellut Iikka misyhdistyksen asiamies Markku oli pataljoona asettunut puolus- Semsvaaran taisteluissa ovat yli Moilanen, joka vietiin kotiinsa Kiikka luovutti Väinö Junttilan tukseen Semsvaaran maastoon sata miestä, joista 14 kadonnutta. Seuraavan kerran Junttilasta kuul- Suomussalmelle 29. tammikuuta. arkun aamulla Ilmavoimille, jotka Juustjärven linjalle. Heidän joukossaan on alikersantti tiin 73 vuotta myöhemmin kesällä Kahden muun kohdalla selvitys kuljettivat kallisarvoisen lastin Iva- Vihollisen saatiin kuulla ylittä- Junttila. Kolme viikkoa aikaisem- 2017. jatkuu yhä. loon. Siellä se luovutettiin omaisille neen 1.7. Juustjärvi-Alajärvi-linjan. min hän oli täyttänyt 27. Heinäkuussa 2017 venäläisistä Helmikuussa 2019 oli vihdoin ja seurakunnan edustajille. Juntti- Seuraavana aamuna puna-armeija Junttila siunattiin ”kentälle vapaaehtoisista koostuva etsintä- Väinön aika päästä kotiin. Ilma- lan 12 sisaruksesta on elossa vielä neljä. Aikanaan alikersantti tullaan hautaamaan häntä sankarihautaus- maalla jo odottavaan paikkaan.

Teksti: Ariela Säkkinen Kuvat: Kalervo Junttila

Joku näki alikersantti Junttilan kaatuvan, koska hänen nimensä kirjattiin tuoreeltaan sotapäiväkirjaan. 28  KENTTÄPOSTIA 1/2019 sotahistoria

Ulkoista apua tarvittiin sodassa puolin ja toisin Saksan apu oli Suomelle elintärkeää

unnia kesän 1944 koitus, C.G.E. Mannerheim pyysi rynnäkkötykkiprikaati, jonka käy- tetun merkittävän edun eli Itäme- Itämereltä häiritsemästä saksa- torjuntavoitoistam- 12.6.1944 apua suoraan Adolf Hit- tännön taisteluarvo ei kuitenkaan ren saksalaisena sisämerenä. Tämä laisten huolto- ja malminkul- me kuuluu kiistatta leriltä, niin materiaalista kuin konk- ollut kummoinen. Heinäkuun oli välttämätöntä Ruotsista tapah- jetuksia. Tilanteen kiristyessä omille joukoillem- reettisia joukkojakin, peräti kuutta alussa laivattiin Suomeen Baltiasta tuvien elintärkeiden malmikul- kesällä 1944 tämän miinakentän me, jotka pysäyttivät divisioonaa. myös 122. divisioona (Greif), joka jetusten sekä pohjoisessa olevien puolustaminen nousi äärim- Kvihollisen Karjalankannaksella, Divisioonilla oli todennäköisesti vaikutti ratkaisevasti puolustuksen saksalaisjoukkojen huollon vuoksi. mäisen kriittiseksi strategiseksi Laatokan pohjoispuolella ja vie- tarkoitus miehittää vihonviimeinen pitämiseen Viipurinlahdella. Se Suomenlahden pohjukka oli sul- kysymykseksi Saksan ylimmän lä elokuun alussa Ilomantsissa. puolustuslinjamme, joka nykyään oli vajaa mutta kokenut joukko, ja jettu kesän 1941 hyökkäysvaiheen sodanjohdon kartoilla. Mutta Suomi ei olisi voinut sel- kantaa nimeä Salpalinja. Kuutta hampaisiin saakka aseistettu. ja Leningradin saarron yhteydessä Leningradin saartoon tuli en- vitä kansakuntana ilman Saksan divisioonaa silloin jo pahassa ah- yhteistyössä suomalaisten kanssa simmäinen murtuma tammi- mittavaa apua, vaikka tätä saattaa dingossa olevalla Saksalla ei ollut moninkertaisella miinakentällä joidenkin olla vaikeata myöntää. antaa, mutta saimme kuitenkin Merisiili oli kriittinen linjalla Narvanlahti-Tytärsaari- Kesän 1944 suurtaistelujen puna-armeijan painopistesuuntaan Suursaari-Kotka. Tämä strategises- alkaessa maarintamamme Kuh- Karjalan kannakselle merkittäviä Saksa ei suinkaan tukenut puo- ti tärkeä miinakenttä kantoi nimeä mon tasalta pohjoiseen oli Sak- lisävoimia. lustustamme sinisten silmiemme Seeigel, Merisiili. Se oli vahvistettu san yli 200 000 miestä käsittävien 16.6.1944 lensi Baltian rintamal- vuoksi. Ensinnäkin Saksa halusi sukellusveneverkoilla. Punalipun joukkojen ja aseiden varassa. Jos ta lensi 16.6.1944 Immolaan tais- pitää parhaan kumppaninsa rinta- laivasto piti sen avulla sulkea pois olisimme joutuneet itse vastaa- teluosasto Kuhlmey, joka kerralla massa loppuun saakka ja siten sitoa maan koko itärintamastamme, lähes kaksinkertaisti käytettävis- puna-armeijan voimia. Toiseksi se puolustuksemme olisi ollut pelot- sämme olevat ilmavoimat. Lähinnä haluasi mahdollisimman pitkään tavan harva. Kun Päämajallemme taistelumoraalin kannalta oli tärkeä säilyttää hyökkäysvaiheessa saavu- selvisi puna-armeijan suurhyök- Ihantalaan saatu saksalainen 303. käyksen todellinen voima ja tar-

Saksalaisen Lento-osasto Kuhlmeyn Stukat ja Focke-Wulfit tekivät tuhoisaa jälkeä Karjalan kannaksella kesällä 1944. (Kuva SA-kuva) KENTTÄPOSTIA 1/2019  29

kuussa 1943, kun puna-armeija Merellä se merkitsi saksalaisten avasi kaupunkiin maateitse huol- laivasto-osastojen armotonta so- toreitin Laatokan etelärantaan Ne- taa puna-armeijan ilmavoimia vajoen suulle. Lopullisesti saksalai- vastaan. Ilmavoimat olivat Neu- set heitettiin Leningradin porteilta vostoliiton ainoa ja voimakas ase vuotta myöhemmin. Saksalaiset tässä merellisessä kamppailussa, ja eivät olleet koskaan saaneet val- sitä käytettiin tehokkaasti ja tappi- lattua Kronstadtin merilinnoitus- oista välittämättä. ta eivätkä sen eteläpuolella olevaa Syyskuun puolenvälin jälkeen, Oranienbaumin aluetta. Tämä kun Suomi siis oli jo kaksi viikkoa osoittautui kohtalokkaaksi, sillä aikaisemmin irrottautunut sodasta juuri tätä kautta puna-armeija iski ja sitoutunut internoimaan maassa saksalaisten kylkeen. olevat saksalaisjoukot, Hitler viimein antoi sotilasjohtajien kiih- keästi kaipaaman käskyn Virossa Narvan rintama taisteleville joukoilleen luopua suojasi Suomea Narvan rintamasta. Tämä merkitsi myös sitten vähitellen luopumista Neuvostoliiton iskua saksalais- Itämeren herruudesta. ten kylkeen seurasi Leningradin Suomenlahdella Saksan merivoi- rintaman siirtyminen vaiheittain mat ja Narvan rintamalla Suomen- Narvajoki-linjalle. Siihen se kui- lahden eteläpuolella saksalaiset tenkin jähmettyi kuukausiksi sak- sekä saksalaisjohtoiset monikan- Puna-armeijan tärkein panssarivaunu oli T-34 eli Sotka. Sen kehittelyssä otettiin mallia salaisten kyetessä pysäyttämään salliset joukot olivat suojelleet Suo- amerikkalaisesta Christiestä. Kuvassa saksalaisten itärintamalla tuhoama tankki. (Kuva Mediataju Oy) puna-armeijan kaikkien reservien- mea etelästä suuntautuvalta Neu- sä voimin. vostoliiton uhalta riittävän kauan, Tämä rintama kesti Suomen jotta olimme kyenneet irrottau- kannalta ratkaisevat kuukaudet. tumaan sodasta. Saksan mukana Sen, ja erityisesti Seeigel-miina- Narvan rintamalla oli suuri määrä kentän puolustamiseksi saksalaiset virolaisia sekä ainakin tanskalaisia, Neuvostoliitto ei olisi olivat valmiit äärimmäisiin pon- norjalaisia, hollantilaisia ja belgia- nistuksiin tappioista välittämättä. laisia SS-vapaaehtoisia. selvinnyt ilman apua

hdysvaltojen apu Neu- lisenssivalmistussopimus oli tärkeä. ensimmäisen Lend-Lease -lain, vostoliitolle sai suoras- Tuhansista tällä lisenssillä Neuvos- joka mahdollisti sotamateriaalin Saksan materiaaliapu Suomelle taan käsittämättömät toliitossa valmistetuista LI-2 ko- toimittamisen Englannille. Heti mittasuhteet. On näin neista rakennettiin osa pommiko- sen jälkeen Yhdysvallat vapauttivat Saksan materiaaliapu onkin sitten oma lukunsa. Pääosan jälkeen päin mahdo- neiksi, joiden tuottamista tuhoista ne Neuvostoliiton amerikkalaisiin siitä ostimme ja maksoimme viennillämme Saksaan. Ytonta ymmärtää, miten Neuvos- Suomikin sai osansa esimerkiksi pankkeihin tallennetut varat, jotka Viimeiset erääntymättömät maksut tosin jouduimme toliitto olisi ikinä selvinnyt ilman helmikuussa 1944. oli jäädytetty Neuvostoliiton hyö- suorittamaan rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti tätä apua. Apua, josta se on sotien Ehkä kaikkein merkittävintä kättyä Suomeen 1939. Niillä varoil- Neuvostoliitolle, joka vaati luovuttamaan kaiken saksalais- jälkeen visusti vaiennut. Suuri isän- oli kuitenkin metalliteollisuudel- la Neuvostoliitto käynnisti sotama- omaisuuden. Jo hyökkäyksemme alkaessa kesäkuussa 1941 maallinen sota on edelleen myytti, le ohjautunut teknologiasiirto. teriaalin ostot Yhdysvalloista. materiaalinen voimamme oli aivan eri luokkaa kuin talviso- johon ei saa kajota. Niinpä peräti 2/3 Neuvostoliiton dassa, koska Saksa oli vapauttanut aseiden viennin Suo- Joidenkin jälkiviisaiden mukaan sotateollisuuden kapasiteetista oli meen. Osa vuoden 1942 jälkeen ostamistamme aseista ja Saksan kohtalo ratkesi jo joulu- 1930-luvun lopulla alun perin ame- Suomalaiset katkaisivat tarvikkeista oli saksalaisten sotasaalista puna-armeijalta. kuussa 1941, kun Japani veti Yh- rikkalaisperäistä! Ei pidä myöskään kuljetusreitin Kaiken kaikkiaan Saksasta ostettiin syyskuuhun 1944 dysvallat mukaan maailmansotaan unohtaa, että myös Saksa oli mer- mennessä muun muassa: hyökkäyksellään Pearl Harboriin. kittävästi tukenut Neuvostoliiton Lend-Lease -apu toimitettiin Neu- Sen jälkeen Englanti onnistui vähi- teollisuuden kehittymistä 1930 vostoliittoon viittä eri reittiä. Suo-  56 700 kivääriä, 30 miljoonaa kiväärin patruunaa tellen houkuttelemaan Yhdysvallat -luvulla. mea lähimpänä oli pohjoinen lai-  noin kolmesataa panssarintorjuntatykkiä, yli 450 000 tukemaan Euroopan puolustamis- Yhdysvalloissa kehittyi vähitellen vareitti Murmanskiin. Sitä kautta panssarintorjuntatykin kranaattia, ta Saksaa vastaan. Sen rajaton so- huoli Neuvostoliiton kyvystä selviy- kuljetettiin runsas viidennes. Lähes tateollisuuskapasiteetti valjastettiin tyä Saksan hyökkäyksestä. Vuoden saman verran meni Persianlahden  59 Sturm-rynnäkkötykkiä, yli kolme sataa kenttätykkiä, tuottamaan aseita ja kaikenlaisia 1941 lopulla Saksan hallinnassa oli kautta. Yli puolet määrästä kulje- 168 ilmatorjuntatykkiä, tarvikkeita suunnattomat mää- jo 38 % Neuvostoliiton viljanvilje- tettiin Neuvostoliiton kaukoidän  noin 950 000 kenttätykin laukausta sekä 1,4 miljoonaa rät paitsi omaan tarpeeseen myös ly- ja karjatalousalueista ja se oli kautta. Osa pohjoista laivareittiä ilmatorjuntatykkien kranaattia. Englannille ja ennen muuta Neu- pääsemässä ehkä tärkeimpään pää- laivatuista materiaaleista ei kos- vostoliitolle. määräänsä, Kaukasuksen öljyntuo- kaan päässyt perille. Saksalaiset  18 panssarivaunua, Yhdysvallat ja Englanti olivat jo tantoalueille. Se piiritti Leningradia sukellusveneet onnistuivat kuiten-  53 telatraktoria, 1930-luvulla tukeneet merkittävästi ja lähestyi Moskovaa. Yhdysvallois- kin upottamaan vain murto-osan sotaan varustautuvaa Neuvostoliit- sa ei ehkä kuitenkaan oltu perillä saattueista.  1 854 panssarikauhua ja niihin 18 000 laukausta, toa teknologiasiirroilla autoja len- siitä, että Neuvostoliitto oli onnis- Suomen kannalta mielenkiintoi-  25 800 panssarinyrkkiä, tokoneteollisuudelle. Siihen sisältyi tumassa raskaan sotateollisuutensa simpia ovat Murmanskin kautta niin tietoa, taitoa kuin tekniikkaa- evakuoinnissa Uralin taakse. kulkeneet tavarat. Suomalaiset jou-  noin19 miljoonaa 9 mm pistoolinpatruunaa, kin. Talvisodassa suomalaiset saivat Jo maaliskuussa 1941 Yhdys- kot katkaisivat Murmanskin radan  Saksalaiset ilmavalvontatutkat ja muut tulenjohtolaitteet sotasaaliiksi suuria määriä esimer- valtojen kongressi oli hyväksynyt edettyään Neuvostoliiton alueelle ja olivat korvaamattomia esimerkiksi Helsingin suur- kiksi Fordin tekniikkaan perustuvia pommitusten torjunnassa helmikuussa 1944. keveitä kuorma-autoja ja erilaisia Vickers T-26 -panssarivaunuja. Ke-  Ilmavoimillemme saimme Hermann Göringin henkilö- sällä 1944 puna-armeijan tärkein Lend-Lease tuki liittoutuneita kohtaisena lahjana 15 Dornier Do 17 -pommikonetta ja taistelupanssarivaunu oli T-34 eli ostimme 24 raskasta Junkers Ju 88 -syöksypommikonetta Sotka. Sen kehittely perustui alun Lend-Lease (Laina-vuokra) oli Yhdysvaltojen materiaalitoimi- sekä 161 Messerschmidt Bf 109 -hävittäjää. perin amerikkalaiseen Christie tusohjelma vuosina 1941-1945, jonka turvin toimitettiin  Runsaasti panssarimiinoja, käsikranaatteja sekä ennen -panssarivaunuun. sotamateriaalia ensiksi Britanniaan ja vuoden 1942 alusta muuta suuret määrät elintärkeitä poltto- ja voiteluaineita. Neuvostoliittoon. Yhdysvallat lähetti ohjelman puitteissa ulkomaille 50 miljardin dollarin arvosta sotamateriaalia.  Kotirintaman ja myös joukkojen muonituksen kannalta Lisenssikoneilla Avusta 31 miljardia meni Britannialle, 11 miljardia Neuvosto- Saksasta ostettu vilja oli henkiin jäämisemme elinehto. Suomellekin tuhoa liitolle, 3 miljardia Ranskalle ja 1,6 miljardia Kiinalle. Vasta- palvelukseksi Yhdysvallat sai lähes 8 miljardin Neuvostoliiton lentokoneteolli- arvosta palveluja kuten tukikohtia. suudelle esimerkiksi DC-3 koneen 30  KENTTÄPOSTIA 1/2019 sotahistoria

Britit antoivat aseapuna Neuvostoliitolle tuhansia lentokoneita, kuten Hawker Hurricane -hävittäjiä. (Kuva: Dreamstime)

Syvärille saakka. Yllättäen Neuvos- Apua ei muisteltu Puna-armeijan kyky toteuttaa Neuvostoliiton teollisuuden kyky sesti maksut loppuivat viimeistään toliitto oli kuitenkin onnistunut ra- strategisia iskujaan perustui suu- tuottaa jatkuvasti uutta materiaalia kylmän sodan alkaessa. kentamaan pikavauhtia korvaavan Vaikka Neuvostoliitto ja sen pe- relta osin juuri armeijan liikku- tuhoutuneen ja vaurioituneen kor- Sisäpoliittisesti tämä suunnat- ratayhteyden Sorokasta Arkange- rillinen, Venäjä eivät ole halun- vuuteen mutta myös materiaali- vaamiseksi oli uskomaton. Tästä toman suuri, hyvin konkreettinen liin ja edelleen sisämaahan. neet muistaa saamaansa apua, seen ylivoimaan. Neuvostoliiton ehkä huikein esimerkki ovat T 34 apu oli Neuvostoliitolle ongelma. Saksalaiset aseveljemme painos- sen merkitys sodankäynnille oli oma väestöpotentiaali mahdollisti -taistelupanssarivaunut eli Sotkat, Alusta alkaen ”Suuresta isänmaal- tivat suomalaista sodanjohtoa kat- kiistaton. On jotakuinkin selvää, yhä uusien ikäluokkien kutsumisen joita Saksan valtaamilta alueilta lisesta sodasta” ryhdyttiin rakenta- kaisemaan tuon radan Sorokassa, että puna-armeijan liikkuvuus oli aseisiin. Nämä reservit oli kuiten- evakuoidut ja epäinhimillisissä maan kansallistunnetta nostattavaa mutta ylipäällikkö, sotamarsalkka suurelta osalta saadun kuljetuska- kin varustettava, ja siinä läntinen olosuhteissa Uralin takana käyn- myyttiä. Ja tämä työ jatkuu. Mannerheim ei siihen suostunut. luston ansiota. Eräiden arvioiden apu näytteli tärkeätä osaa. nistetyt tehtaat suolsivat. Vuoden 1945 Jaltan konferens- Jo itsenäisyyspäivänä 1941 Eng- mukaan Neuvostoliitto olisi saat- Todistelu Neuvostoliiton riip- sissa Josif Stalinin kuitenkin ker- lanti oli julistanut sodan Suomelle. tanut selviytyä saksalaisten ajami- puvuudesta läntisestä avusta ei rotaan viitanneen ohjelmaan. Suhteiden säilyttäminen Yhdysval- sesta alueeltaan, mutta sillä aikaa missään tapauksessa saa johtaa Laina vai lahja? toihin, vaikka kuinka hentoisina, oli länsiliittoutuneet olisivat ehtineet aliarvioimaan suunnattoman val- ”Lend-Lease oli Presidentti kuitenkin yksi sodanaikaisen diplo- vallata Saksan. Ja tämäkin on suh- takunnan omia resursseja ja hiellä Lend-Lease ei ollut periaatteessa Rooseveltin yksi kaikkein huomat- matiamme kulmakiviä. Ja siinä on- teellisen rohkea arvio. ja verellä maksettuja ponnistuksia. lahja-apua. On epäselvää, mikä osa tavimmista ja elinvoimaisimmista nistuttiinkin, nipin napin, ehkä juuri materiaalista oli lainaa, ja millä eh- saavutuksista Hitlerin vastaisen siksi, ettei Sorokkaan koskaan hyö- doilla. Lainattu tavarahan yleensä allianssin luomisessa”, Stalin on kätty. Rataa kyllä pommitettiin, ja pitää aina palauttaa. Lainan antaja tunnustanut. sille suunnattiin kaukopartioiskuja. ei kuitenkaan tehnyt mitään käy- Niistä suurin oli jopa pataljoo- Neuvostoliittoon toimitettu tetyllä tavaralla, joka oli lähinnä Vielä niinkin myöhään kuin 1963 nan vahvuinen isku talvella 1942 sotaromua. Yhdysvaltojen omat Neuvostoliiton marsalkka Geor- Sorokasta etelään, Mai Gubaan, sotamateriaali ylijäämävarastot olivat pullollaan gi Zhukov, puna-armeijan ehkä missä rata katkaistiin väliaikaisesti. hyvää tavaraa, jota Suomikin sai huomattavin sodanaikainen ko- Operaatiota johti silloinen suoma- Sotakaluston ja -materiaalin toimitukset Neuvostoliittoon edullisesti ostaa sodan jälkeen. Lai- mentaja, on maan oman turvalli- lainen majuri Arnold Majewski. Lend-Lease -ohjelman puitteissa käynnistyivät jo lokakuussa na oli siis käytännössä lahja. suuspalvelun nauhoitusten mukaan Tämän puolalaiseen sotilassukuun 1941. Elokuuhun 1945 mennessä Yhdysvalloista toimitettiin Entä sitten vuokra? Tiettävästi todennut: kuuluvan värikkään majurin tehtä- Neuvostoliittoon hiukan pyöristetyin luvuin: Neuvostoliitto maksoi mittavista vänanto joukolleen tuli kuuluisaksi: kultavarannoistaan jotakin korva- ”Nyt sanotaan, etteivät liittoutu-  376 000 Studebaker-maastokuorma-autoa, 52 000 maasto uksia materiaalista, mutta ilmei- neet koskaan auttaneet meitä... ”- Hyvät härrat. Me ole saatu Mar- autoa, ”Jeeppiä”, 35 000 moottoripyörää, 8000 traktoria, Kuitenkaan ei voida kieltää, salkkalta yks kunniakas tehtävä. etteivätkö amerikkalaiset antaneet Me hiihtää Muurmannin rata,  7000 panssarivaunua (Englannista lisäksi toiset 7000), meille niin paljon materiaalia, jota pane rata poikki ja anta ryssä pistä ilman emme olisi voineet muodos- meidät motti. Sitte me ole kolme  15 000 lentokonetta (Englannista lisäksi 7000), taa reservejämme ja jatkaa sotaa... päivä motissa ja sitte me hiihtä Jouduimme sotaan Saksaan takasi. Onko selvä, onko mite  8000 tykkiä, 132 000 raskasta konekivääriä, verrattuna teollisesti takapajuisena kysymistä?” maana... Ilman amerikkalaisia  2000 veturia, 11 000 tavaravaunua, 622 000 km ratakiskoja, Studebakereita emme olisi saaneet Operaatio onnistui ja sai varmaan tykistöämme mihinkään... Kyllä ne puna-armeijan niin varpaisilleen,  4,5 miljoonaa tonnia ruokatarvikkeita, tarjosivat meille rintamakuljetuk- ettei radalle sen jälkeen toden- set suuressa määrin.” näköisesti olisi ollut isoin voimin  2,7 miljoonaa tonnia öljytuotteita, asiaa. Ylipäällikkö perusteli hyök- Teksti: Göran Lindgren käyksestä pidättymistä lähinnä  185 000 kenttäpuhelinta, hankkeen vaativuudella ja meidän Lähteitä: voimavarojemme riittämättömyy-  346 000 tonnia räjähdysaineita, raaka-aineita, kuten Saarialho, Antti: USA:n apu dellä. Omien tappioiden riski oli 2,3 miljoonaa tonnia terästä, 230 000 tonnia alumiinia Eversti Tähtinen, majuri Kumlin Neuvostoliitolle toisessa maail- myös erittäin suuri. Diplomaatti- ja 107 miljoonaa tonnia puuvillaa. ja majuri Majewski, josta tuli Arnold mansodassa, Karelia Klubi loka- nen ulottuvuus, suhteiden säilyt- jatkosodassa melkoinen legenda. kuu 2006, s. 8-10 täminen Yhdysvaltoihin, oli ehkä  Rakennustarvikkeita toimitettiin 11 miljoonan, koneita (Kuva SA-kuva) Terä, Martti V: Kesäkuun kriisi kuitenkin tärkein päätöksenteon ja laitteita 1080 miljoonan dollarin arvosta, ja öljyn- 1944, Otava, Helsinki 1967 kriteeri, vaikka sitä ei voinutkaan jalosteita 2,7 miljoonaa tonnia. saksalaisille kertoa. KENTTÄPOSTIA 1/2019  31

Arvet papan olkavarressa

Minun veteraanini oli valkohai- veninen vanha mies, joka ruokki lintuja talon vie- ressä seisovalla lintulaudalla Jussi- paidassaan ja sarkahousuissaan, nauroi niin, että isojen silmälasien takana silmät menivät sirrille ja poltti piippua tuvan pirtin leivin- uunin ääressä (vaikka mummo kuinka pyöritteli silmiään). Minun veteraanini on minun pappani, 1910 syntynyt talvisodassa ja jatkosodassa palvellut kuusa- molaisvääpeli Hannes Säkkinen.

Mummolan matrikkelit

Tiesin papan olleen sodassa. Tai, no, siinä määrin, mitä reilu 10-vuo- Uusi juttusarja tias voi tietää. Siitä osoituksena pa- avaa veteraanien pan ja mummon makuuhuoneen seinän raanuun oli kiinnitetty rivi sotakokemuksia värikkäitä mitaleja, pirtin seinällä omaisten silmin roikkui ”Uhtuan suunnan” kaltaisia Tiedottaja Ariela Sälkkisen Hannes-pappa oli Kuusamon rajajääkäreitä. eksoottisen kuuloisia nimiä listaa- Jokaisessa Kenttäpostia-lehdessä via kehystettyjä kunniakirjoja ja yksi suomalainen kertoo veteraa- kirjahyllyn paksun perheraamatun nista hänen elämässään. vierestä löytyi vieläkin paksumpia Ensimmäisenä sarjassa on mustakantisia kirjoja täynnä pieniä Sotaveteraaniliiton tiedottaja kuvia miehistä, jotka 10-vuotiaan Ariela Säkkinen. silmiin näyttivät kaikki ihan sa- malta. Yhdestä sellaisesta löytyi myös pappa, kuvan vieressä liuta lyhen- teitä, jotka ajan kuluksi opettelin ulkoa eräänä kesänä ollessani mummon seuraneitinä papan ollessa kuntoutuksessa. Er.P 16, 35.Rj.K, 40.SotaS, HTK 2, 35.Rj.K… Mitään ymmärtämättä opettelin ly- Mitä enemmän olen häneen henteet ulkoa juuri noin (Eeär piste jälkeenpäin tutustunut, olen miet- pee kuustoista, kolkytviis piste ärjii tinyt, mitä kaikkea hänestä elää piste koo…) ja ihmettelin, kuinka minussa. Olemme molemmat hankalalta aikuisten ihmisten suo- maailman menoa kiinnostuksella men kieli kuulosti. Vasta aloitettu- seuraavia kirjoittajia ja tarinan- ani Sotaveteraaniliitossa reilu vuosi kertojia, mikä hänen kohdallaan sitten tajusin, mitä noihin lyhentei- Vääpeli hannes Säkkinen kuvassa keskellä sota-aikana. oli melkoinen saavutus – siinä, siin kätkeytyi. Ai Erillispataljoona missä minä olen opiskellut kol- 16! 35. Rajajääkärikomppania! joitti ja jakoi. Niin hänen jälkeläis- kosidontapaikalle). Eihän siitä tie- Muisto elää men maan kautta itselleni kaksi Tuon paksun kirjan - matrikke- tensä nauhoittamien tallenteiden tenkään mitään tullut: verenhukan korkeakoulututkintoa, ehti Kuusa- lin, kuten kuulin sitä myöhemmin kuin hänen omien tekstiensä (pai- seurauksena silmissä lopulta pime- Pappa jäi elämään paitsi muistoi- mon rajaseuduilla kasvanut pappa kutsuttavan - lyhenteiden lomassa kallislehden pakinoiden ja Kansa ni ja hän taipui pyytämään apua. hini ja hänestä koottuihin muis- käydä vain kaksi vuotta kiertokou- toistuivat ne samat paikannimet Taisteli-lehteen kirjoittamiensa jut- Myöhemmin pappa kertoi, että telmiin myös jälkipolviinsa. On lua. Lukemaankin hän oli opetellut kuin kunniakirjoissa. tujen) muodossa hänen ja mummon oli edellisenä iltana tuntenut teltas- jopa pelottavaa, kuinka saman nä- lehdistä, joilla ”kammarin seinät oli Ymmärsin, että niissä oli selitys sotakokemukset saatiin kerättyä sa paidan alla liikettä. Riisuttuaan köisiä isäni ja veljeni ovat. Heistä tapetoitu.” niille papan vasemmasta olka- muistiin myös meidän jälkipolvien paidan yltään ja ravisteltuaan sitä parikymppisinä otettujen kuvien Sittemmin perin mummon ries- varresta löytyville kuopille, joita iloksi. Hänen sotapolkunsa vei hä- kamiinan yllä oli sieltä ropissut niin perusteella he voisivat olla vaikka kareseptin lisäksi myös innostuk- saunareissulla siskojeni kanssa kil- net 12 eri joukko-osaston riveissä paljon täitä, ettei sellaista määrää kolmoset. sen ruoanlaittoon ja kirjoitin yhden paa laskimme. Niitä oli 14 ja joka mm. Suomussalmelle, Alassalmelle, oltu nähtykään. Hetken päästä Olin papan kuollessa vasta keittokirjankin. Kilpavarustellun kerta pyysin pappaa kertomaan Vienan Karjalaan, Uhtuan suun- sama toistui. Mummo piti tätä en- 12-vuotias, joten 200 kilometrin keittiöni härpäkkeiden helmiä eivät tarinan uudestaan siitä, mistä ne nalle, Pistojärvelle, Korpijärvelle ja teenä tulevasta haavoittumisesta. päässä asuvana en ehtinyt tutustua kuitenkaan ole 200 euroa kappa- olivat tulleet. Ja joka kerta mummo Kiestinkiin, Kolmen kuukauden toipilasajan häneen kovinkaan läheisesti. Yksi leelta maksavat kokkiveitseni, par- pysäytti tarinan kädenheilautuksel- Ne kuopat olivat peräisin hänen jälkeen pappa palasi rintamalle vie- asia, joka mummolavierailuista sasakseni tai sushiriisinviilentämis- laan heti alkuunsa. konekiväärinsä tukin räjähtämisestä lä liki kolmeksi vuodeksi ja kotiutui jostain syystä jäi ihan erityisesti viuhkani vaan vuosia sitten peritty papan havaittua vihollisen ja haa- lopulta marraskuussa 1944. Myö- mieleen oli kuitenkin se, miten pieni veitsi, jonka puhki kulunutta voituttua Kiestingissä 15.11.1941. hemmin pappa oli aktiivisesti mu- mummo muisti aina varmistaa, varren tunnistaa harmaaksi enää Papan haavoittuminen Miehiseen tyyliin oli hän tyytynyt kana paikallisessa Sotaveteraaniyh- että papan paikalle pöydän päähän vain oikein läheltä katsomalla. toteamaan joukkueenjohtajalle, että distyksessä, kuollen vuonna 1991 katettiin papan oma harmaapäinen Pappani ei ollut niitä veteraaneja, tämä saisi pitää nyt pojista huolen – keuhkojen petettyä. Ehkä mummo veitsi, jolla hän veisteli mummon Teksti: Ariela Säkkinen jotka vaikenivat. Hän puhui ja kir- hänen olisi lähdettävä JSP:lle (jouk- oli oikeassa siitä piipunpoltosta. tekemää rieskaa. Kuva: Marja Kivilompolo 32  KENTTÄPOSTIA 1/2019

Uutuusteos vähän tunnetusta osasta Karjalan historiaa

 Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & ten selviäminen ja Karjalan muistaminen. Olli Kleemola: Karjalani, Karjalani, Vaikka teoksen pääosassa ovat menetetty maani ja maailmani. Karjala ja sen asukkaat, kirjassa muistute- Talvea ja sotaa Sigillum Ab 2018, 248 s. taan myös, etteivät karjalaiset suinkaan olleet Suomen ainoita evakoita. Sodanjäl-  Pentti Haanpää: pailun suomalainen kestää. Vuonna 2015 virisi Suomessa ennennäke- keinen asutustoimintakaan ei koskenut Korpisotaa. Into 2019, 152 s. Talvisotakuvauksia ilmestyi nopeasti mätön keskustelu pakolaisasiasta. Tämän vain karjalaisia, vaan siitä hyötyi yli puolet useita. Pentti Haanpään teoksen kestä- keskustelun ”jälkihöyryinä” pohdittiin Suomen kansasta. Eivätkä maahanmuut- Marraskuussa tulee kuluneeksi 80 vuotta vyyden ymmärtää, kun lukee vaikkapa myös paljon sitä, voidaanko Karjalan eva- tajatkaan ole uusi ilmiö, vaan Suomeen on talvisodan alkamisesta. Se oli järisyttävä Ensio Mäkisen ”Hiihtopartiossa” (1940). kot rinnastaa nykyajan turvapaikanhaki- kaikkina aikoina tullut ihmisiä ulkomailta. hetki Suomen kansalle, kaikki muuttui. Se kuvaa taisteluja Suomussalmella, Raat- joihin? Into Kustannus ennakoi tapahtumaa jul- teessa ja Kuhmossa. Sekin on pienimuo- Heti alkuun on todettava, että evakko- Kirjaa (30€) on voi tiedustella kaisemalla uuden painoksen Pentti toinen ja vähäeleinen, lukemisen arvoi- jen ei aikanaan tarvinnut hakea turvapaik- Siirtolaisinstituutista Haanpään omakohtaisesta aikalaiskuva- nen. ”Korpisotaa” nousee kuitenkin kaa Suomesta, vaan he muuttivat maan (www.migrationinstitute.fi) tai uksesta, joka ilmestyi ensi kerran jo syk- Haanpään latautuneen sanankäytön an- sisällä. Iso kysymys nyt valmistuneen kir- Sigillumista (www.sigillum.fi) syllä 1940. siosta omaan luokkaansa. jan tausta-asioissa ja kirjaa tehtäessä on Rintamamies Haanpää kuvaa sotaa ja ollut myös se, selviytyisikö nyky-Suomi Osmo Suominen taisteluja Kuusamon korkeudella näen- Tero Tuomisto vastaavasta prosessista? näisen tasaisin, rauhallisin lausein. Paik- Turkulainen arkeologiaan, historiaan ja kojen nimiä ei mainita: jostain pohjoisen kulttuuriin keskittynyt kustantamo Oy Si- kylästä lähdetään, jonkin joen varrella gillum Ab ja Siirtolaisinstituutti toteuttivat taistellaan, välillä edetään, sitten pääs- instituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilän tään likaisina ja partaisina hetkeksi le- esityksestä ja em. keskustelun innoittami- poon. Useimpien soturien nimiäkään ei na vuonna 2016 kaksiosaisen seminaari- mainita, ”pieni vänrikki” johti huudoillaan sarjan ”Sodan pakolaiset”. Tämän loppu- tehokkaasti. tulos on nyt muotoutunut kirjaksi, jossa Lauseissa ja yksittäisissä sanoissa on Karjalan luovutusta pohditaan monesta kuitenkin ilmaisuvoimaa, joka luo lukijal- näkökulmasta. Kaikkiaan 11 kirjoittajan le pelottavan talvisen korpimaiseman: aikaansaannos on runsaan 200 sivun ar- luodit sirahtelevat, pikatuliaseet rähähte- tikkelikokoelma, joka jakaantuu viiteen levät, kranaattikuuro räiskähtelee ja von- osaan, jotka sisältävät yhteensä 11 erillistä gahtelee, haavoittuneiden tuskanhuuto- artikkelia. ja kuuluu lumisessa pimeydessä. Kirjan teemoihin kuuluvat Karjalan me- Jäätyneen lumipuvun rahinankin on kuu- nettämisen taustat, talvi- ja jatkosodan levinaan. Lyhytsanaiseen, hetkittäin ala- aikana suoritetut väestön evakuoinnit, kuloisen oloiseen kerrontaan sisältyy sodanjälkeinen asutustoiminta, karjalais- voimaa ja luottamusta: tämänkin kamp-

Miten kertoa asiasta, josta ei saa kertoa?

Joonas Sipilä & Tapio Koskimies Kirja pyrkii alussa esittelemään tiedus- Neuvostoliiton Suomea koskevia suunni- enemmän jää kertomatta. Ja niin on oi- (toim.): Sata vuotta suomalaista telumaailmaa käsitteiden ja määritelmien telmia vallatuista Leningradin arkistoista. kein. sotilastiedustelua. avulla. Seuraavissa luvuissa alan ammat- Tunnetuista syistä tehtävä jäi täyttämättä, Atena Kustannus Oy 2018, 171 s. tilaiset avaavat onnistuneesti tiedustelun mutta ajatus osoittaa tilannetajua ja ko- Sakari Martimo alalajeja käytännön esimerkein. Lisäksi rostaa yhteistoiminnan merkitystä. Itsenäisen Suomen 100 vuotiaasta sotilas- hahmotellaan sotilastiedustelun merkitys- Sodan päättyessä sotilastiedustelumme tiedustelusta kirjoittaminen on varmasti tä valtakunnan päättäjien tilannekuvan tason täytyi olla korkealuokkaista, mistä ollut haasteellisesta, sillä toisaalta palvel- luojana 1980 – 1990 -lukujen maailman ja todistavat muun muassa ulkomaiden kiin- laan laajaa lukijakuntaa, joka toivoo pääse- lähialueidemme myllerryksissä. Tämä nostus ostaa hankkimaamme tietoa ja vänsä tirkistämään aiemmin salassa pidet- osuus saattaa sisältää suurimmat yllätyk- taitoa sekä kalustoa. Myös entisiä kauko- tyyn maailmaan. Toisaalta aiheeseen set aiheeseen tai lähihistoriaamme pereh- partiomiehiä palkattiin ”reissuille rajan perehtyneet lukijat odottavat ammatillises- tymättömille lukijoilla. taakse”, sillä ennen satelliittitiedustelua ti kiinnostavaa kokonaisuutta. Tiedustelun merkitys ymmärrettiin it- kohteilla oli käytävä tiedon hankkimiseksi Suurin haaste on kuitenkin aiheen ope- senäistyvässä Suomessa. Tätä kuvaa hy- ja varmistamiseksi. ratiivisuus: Jopa kymmeniä vuosia sitten vin toimialan käynnistäminen jo jääkäri- Kirjan kuvitus on onnistunut. Esimerkik- hankitut tiedot ja raportit saattavat edel- koulutuksen aikana, jolloin vuonna 1915 si sivulla 30 on paljon puhuva kopio Pää- leen olla merkittäviä ja syystä tai toisesta Tukholmaan perustettiin ”tietotoimisto” majan kiertokirjeestä 22.1.1918, josta itse- salassa pidettäviä, joten tiedustelualan hankkimaan tietoa lähinnä venäläisten näisyyden ajan sotilastiedustelumme ammattilaisten kirjoitukset eivät yleensä asevoimista ja suunnitelmista Suomessa. katsotaan käynnistyneen. Nyt, sata vuot- käsittele kovin tuoreita tapahtumia. Esi- Kansainvälinen yhteistoiminta on ollut ta(!) myöhemmin eduskunta käsittelee merkiksi Keith Jefferynvuonna 2010 kir- toimialalle merkittävää. Mielenkiintoinen sotilastiedustelua koskevaa lakia. Tämän joittaman brittien salaisesta palvelusta yksityiskohta on selvitys tiedusteluanalyy- toimialalle merkittävän tapahtuman esit- MI6:sta kertovan järkäleen tarinat päätty- siryhmästä, joka seurasi Saksan itään tely olisi ansainnut sivun tai kaksi. vät vuoteen 1949. hyökkääviä joukkoja tehtävänään tutkia Kirjassa kerrotaan paljon, mutta paljon KENTTÄPOSTIA 1/2019  33

Ainoa hakuteos, jota ihminen Suomen itsenäisyyden sodista tarvitsee

 Ilkka Enkenberg: Suomi toisessa Suomen rajojen ulkopuolella saa. maailmansodassa päivä päivältä. Suorastaan hengästyttävästä tietomäärästä Read Me 2018. 959 s. ja perinpohjaisuudestaan huolimatta onnistuu kirja anekdoottien , kuriositeettien ja rintaman Esipuheessaan kirjailija kertoo teoksen kunni- arkea (hangessa vilvoittelevine saunojineen tai anhimoiseksi tavoitteeksi olla laaja kokonais- korsun edessä ylpeinä metsästyssaaliin kanssa esitys Suomen roolista toisessa maailmanso- poseeraavine sotilaineen) paikoin hellyttäväs- dassa ja siinä se myös onnistuu. tikin kuvaavien otosten ansiosta säilyttämään Talvisodasta ja jatkosodasta on toki tehty kosketuksen sodan inhimilliseen puoleen. Ai- niiden kulkua päivä päivältä dokumentoivia nakin itseni nimenomaan tämä hätkähdytti kronikoita, mutta tämä liki tuhatsivuinen (ja muistamaan sodan epäihmillisyyden: kuinka- yli kolmekiloinen!) järkäle kokoaa yksiin kan- han pitkään tuokin poika kuvan ottamisen jäl- siin niin talvisodan, jatkosodan kuin Lapin so- keen eli? dankin. Lopputuloksena on sotahistoriallinen tieto- Tapahtumien onnistunut taustoitus, havain- kirja, mutta sellainen, joka ei unohda, että sitä Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | nollistavat aikajanat ja runsas kuvien käyttö sotaa kävivät suurten linjojen ja salaisten so- [email protected] | www.sorvojaoy.com tekevät kirjasta erinomaisen pimusten sijaan ihan ta- Minkä te taistelitte, hakuteoksen niin yksityisko- valliset ihmiset. teihin kuin kouluihin. Krono- Erinomainen hankinta sitä me suojelemme. logisesti - nimensä mukaises- myös esimerkiksi kevään ti kirjaimellisesti päivä päivältä valmistujaisia ajatellen – – sodan etenemistä kartoitta- tässä on joka kodin perus- Eduskuntavaalit 14.4.2019 va teokseen on lisäksi sijoitet- teos, jonka pariin tullaan tu tietoiskunomaisia laatikoita palaamaan uudestaan ja eri asetyypeistä ja sodan kan- uudestaan, sukupolvi toi-

PERUSSUOMALAISET RP PERUSSUOMALAISET ILMOITUKSEN MAKSAA nalta keskeisistä henkilöistä, sensa jälkeen. mutta myös Säkkijärven pol- kan ja Viipurin radiomiinojen Ariela Säkkinen kaltaisista kummallisuuksista. Unohdettu ei ole myöskään sitä, millaisia askelia käynnissä oleva toinen maailmansota

Sata vuotta sotilashallintoa ksoy.fi

 Puolustusministeriö 100 vuotta, Unionin jäseneksi. Suomen puolustusministeriö ja Edita Teos kuvaa kehitystä tähän päivään asti. Kir- Publishing Oy, Keuruu 2018, 290 s., ja kiteyttää Suomen nykyisen puolustuspoli- runsas kuvitus tiikan toteamalla, että se on paljon muutakin kuin yhteistyö Naton, EU:n ja muiden Pohjois- Viime vuonna vietettiin muitakin 100-vuotis- maiden kanssa. ”Suomi ja suomalaiset turva- juhlia kuin vapaussodan muistoksi. Mainitusta taan ulkoisilta uhilta ylläpitämällä puolustus- sodasta sai vauhtia itsenäisen Suomen puo- järjestelmää ja uskottavia sodan ajan lustusministeriönkin rakentaminen. Sotilas- puolustusvoimia”. koulutusta ja -hallintoa oli harjoitettu toki Mielenkiintoisen lisän teokseen tuo puolus- ennenkin; ensin satoja vuosia ruotsalaisten tusministeriön käytössä olleiden rakennusten johdolla, sitten runsaan 100 vuoden ajan ve- esittely. Tunnetuin on melkein 200 vuotta van- näläisten. 1918 oppia haettiin vielä Saksasta- ha Kaartin kasarmi Helsingin etelälaidalla. Ka- kin. Ajanjakso jäi lyhyeksi, vaikka Saksassa sarmikorttelin historia on täynnä monelle lu- peruskoulutuksensa saaneiden jääkäreiden kijalle uusia ja yllätyksellisiäkin yksityiskohtia. vaikutus kesti ainakin talvi- ja jatkosotaan asti. Puolustusministeriön 100 vuoden toimintaa Esko Vuorisjärvi tarkastellaan uudessa teoksessa monesta nä- VTT kökulmasta viiden asiaan perehtyneen kirjoittajan voimin. Jälki on hyvää ja jos teosta pitäi- si yhdellä sanalla luonnehtia, voisi käyttää sanaa perusteellinen. Teos kuvaa sitä prosessia ja tapaa, millä mi- nisteriö sopeutui kehittyvän yhteiskunnan ja Suomen muuttuvan kansainvälispoliittisen aseman asettamiin vaatimuksiin. Kun puolus- tusministeriö on myös puolustuslaitoksen ylin hallintoviranomainen, on teos täynnä 100 vuoden aikana tapahtuneita organisaatiomuutok- sia, tilastotietoja ja luetteloita. Teoksessa kerrotaan myös suomalaisen puolustusdoktriinin eli puolustusopin muutoksesta. Painopiste on ollut aina itäisessä suurvaltanaapurissa ja suuri muutos tapahtui 1990-luvun alussa Neuvos- toliiton hajoamisen myötä, jolloin Suomi ir- taantui yya-sopimuksesta ja siirtyi Euroopan 34  KENTTÄPOSTIA 1/2019 perinnetyö

Sotilaslääketieteen museon tulevaisuus vaakalaudalla Hennalan vanhalla varuskunta-alueella sijaitseva Sotilaslääketieteen museo tarjoaa huikaisevan läpileikkauksen viime sotiemme suomalaisen sotilaslääketieteen kehityskaareen, mutta sen oma elinennuste on huono.

Nettisivultamme löydät museon oppaan Seppo Toivosen yksityisopastuksen seitsemään hänen suosikkiinsa museon kokoelmissa – kannattaa käydä tutustumassa. www.sotaveteraanit.fi

Kokoelmista löytyy koko kenttälääkinnän kaari sairaankuljetusta myöten

”Vuodesta 2011 museon kohtalo kaltaisille näyttelyille, jotka eivät tuksenmukaista keskittää kaikki jotka palasivat kaatuneiden eva- lijoista, jotka ovat tunnistaneet on leijunut ilmassa. Juuri allekir- ole Sotamuseon omistamia?” museot vain pääkaupunkilaisten kuointikeskusten kautta kotiin museon valokuvista itsensä tai joitettiin sopimus, jossa saimme Turhautuneisuus on ymmärret- ulottuvilla oleviksi? arkussa eikä heitä, joiden etsintä omaisensa. kolme vuotta lisäaikaa. Nyt on tävää: vuonna 1983 avattu museo taistelupaikoilta jatkuu yhä. Yksi Museo olisi erinomaisen havain- ensimmäistä kertaa varmuus edes on aihepiiriltään ja laajuudeltaan Kenttälääkinnän museon pysäyttävimpiä kohteita nollinen kohde myös kouluryhmil- siitä”, museon opas Seppo Toivo- ainutlaatuinen, eikä sen toimin- koko kaari onkin kaatuneiden tunnistuksen le, mutta niitä ei täällä näy. nen kertoo. nan jatkumisen mittarina voi apuna käytettyä, vainajalla ollutta ”Koulut odottavat kaiken olevan Toivosen mukaan tuijottaa pelk- Kierros museossa antaa kattavan esineistöä esittelevä vitriini. ilmaista, ei edes euroa olla oppi- Erikoismuseot kiä kävijälukuja. Asia kun ei ole kuvan kenttälääkinnästä talvi- ja Jopa eläinlääkintähuolto on huo- lasta kohden valmiita maksamaan ahtaalla ihan yksioikoinen. jatkosodassa sekä sen kehitykses- mioitu. opastetusta kierroksesta. Mutta ”Suomessa on kaksi museota, tä nykypäivään. Se kuljettaa vie- ”Pelkästään suomenhevosia oli emmehän mekään voimme tehdä Puolustusvoimien vuonna 2012 jossa on streetview-virtuaalikier- railijaa etulinjasta joukkosidonta- rintamalla talvisodassa yli 60 000 sivistystyötä ilmaiseksi niille, joille antaman käskyn mukaan Lahden rosmahdollisuus. Me olemme paikoille, evakuoivien yksiköiden ja jatkosodassa lähes 50 000”, Toi- maksetaan siitä! Museon henkilös- museo tultaisiin sulauttamaan niistä toinen. Kamera asennettiin kautta kenttäsairaalaan ja sairas- vonen muistuttaa. tökulut ovat 0 euroa - talkoovoi- Sotamuseoon, joka omistaa viral- reilu vuosi sitten ja sen jälkeen junien sekä muiden kuljetusten min tämä kaikki hoidetaan.” lisesti suurimman osan museon kävijöitä on ollut 65 500”, hän myötä koti-Suomen sotasairaalaan. Elämyksellistä kokoelmastakin. huomauttaa. Vempaimet sekä tarinat niiden oppimista Teksti ja kuvat: ”Käytännössähän se tarkoittaisi Tällä hetkellä asiassa hiertää takaa hämmästyttävät, opettavat ja Ariela Säkkinen museon lopettamista ja esineistön sekin, että kiinteistön omistava paikoin hirvittävätkin. Sen täällä Toivonen on toiminut oppaana siirtämistä johonkin Sotamuseon Senaattikiinteistö ei halua So- ainakin oppii, että hammaslääkä- käytännössä alusta saakka. Hänen monista varastoista. Eihän niillä tamuseon käytössä olleisiin Lii- rikammo pysyy aikakaudesta toi- hämmästyttävään tietomääräänsä museossa ole tiloja tällaiselle ko- sankadun tiloihin museota, vaan seen ja lannistaa raavaammankin perustuvaa opastusta elävöittävät koelmalle,” Toivonen tuhahtaa. haluaa kunnostaa ne asuinnoiksi. miehen. sodasta peräisin olevat anekdootit ”Ja mitä tapahtuu sotalapsien Kysyä myös voi, onko tarkoi- Unohdettu ei ole heitäkään, sekä sykähdyttävät tarinat vierai- KENTTÄPOSTIA 1/2019  35

Kymenlaaksossa siirrytään digiaikaan haetaan yhteyttä

Arvokkaat haastattelut tallentuvat Youtubeen

Kim Jokelan suurtyön myötä Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin lähes 200 veteraanihaastattelua jäävät elämään Youtube-kanavalle. Kuvia kesästä 1944? Löytyykö albumeistasi valokuvia torjuntataisteluiden Kymenlaakson Sotaveteraanipii- että nauhat tuhoutuisivat. Sota- suus ylläpitää sotaveteraaniemme kesästä 1944? Tietokirjailija Jukka Halonen on parhaillaan rissä on ymmärretty perinnetyöstä veteraani- ja maanpuolustustyön perinnetietoa. Tämä jättiprojekti tekemässä aiheesta suurteosta. Mikäli tällaisia kuvia löytyy monta tärkeää asiaa. Se, että siihen aktiivina Jokela oli tyypilliseen ta- on siihen omiaan, sillä nyt tal- ja olisit valmis jakamaan kuvasi muidenkin nähtäväksi, täytyy lähteä varautumaan hyvissä paansa valmis ottamaan hankkeen lenteet on pelastettu ja tuodaan otatko pikaisesti yhteyttä [email protected]. ajoin - silloin, kun veteraaneja yhä harteilleen. jälkipolvien saataville”, hän pohtii keskuudessamme on - ja se, että di- ”Alussa ja vielä lopussakin yritin vakavoituen. gikanavat ovat paitsi keino tallentaa moneen kertaan etsiä apulaista, ”Kunnioitan työlläni myös iso- ne tuleville sukupolville säilyvään mutta tästä tuli varsin työläs soo- vanhempiani, jotka tekivät sota- muotoon, myös täysin uusia yleisö- lokeikka”, hän hymähtää nyt. aikana oman osansa ja enemmän- jä tavoittava foorumi perinnetyön ”Varsinaiseen digitointiin ja raa- kin. Nyt on minun vuoroni.” tekemiseen. kaeditointiin meni noin 650-700 Piiri on perustanut itselleen työtuntia, sillä osa kaseteista oli jo Youtube-kanavan, jossa se julkaisee erittäin huonossa kunnossa. SA-ku- Teksti: Ariela Säkkinen viime vuoden suururakan tulokset: vataustojen kasaaminen ja niiden ja Kuvat: Kim Jokela piirin liki 200 veteraanin haastatte- äänitiedostojen yhdistäminen sekä lua. Ensimmäinen näistä julkaistiin muuntaminen videotoistomuotoon itsenäisyyspäivänä. Urakan takaa vei noin 200 työtuntia, lisäksi tuli löytyy piirin somevastaavaksi al- vielä isojen tiedostojen lataaminen kuvuodesta 2018 nimetty Kim Jo- Youtubeen.” kela. Hankkeen taustatyö ulottuu Tähän mennessä videoita on jul- Etsitään kuvan kenttähautaa kuitenkin jo liki 30 vuoden taakse. kaistu kymmenen. Uusia videoita ”Piiri aloitti viisaasti veteraa- on tarkoitus julkaista viikoittain. Tunnistaisiko kukaan kenttähautakuvassa olevaa paikkaa? nien perinnetiedon keräyksen jo Projekti on kuitenkin vielä kauka- Kuva on jatkosodan ajalta. Veteraani, jonka jäämistöistä 1980-luvulla. Suurin osa siitä on na valmiista, viimeisiä työvaiheita kuva on löytynyt, on tietenkin taistellut monilla alueilla, vapaaehtoisten haastattelijoiden odottaa vielä liki sata tallennetta, joten kuvaustilannetta on mahdoton paikallistaa, sillä enää tekemiä tallenteita, mutta joitakin joita Jokela työstää muiden kii- ei ole elossa kertojia. muistelonauhojakin löytyy”, Jokela reidensä ohessa. Ja niitä riittää: vir- Mahdollisista kuvaan liittyvistä tiedoista voi ilmoittaa kertoo. katyönsä ohella perheellinen mies lehden toimitukseen tai Kalervo Rinteelle osoitteeseen Kaikkiaan C-kasetteja oli kerty- opiskelee ammattikorkeakoulussa Piimäjärventie 61, 82380 Tolosenmäki, sähköpostilla nyt n. 250 kappaletta. Alkuperäiset sekä toimii lukuisissa maanpuo- [email protected] tai puh. 050 321 4155. kasetit olivat kymmeniä vuosia pii- lustusjärjestökentän luottamus- rin varastossa. Ei niitä varsinaisesti tehtävissä. Tämä Pro Patria -taulu oltu unohdettu, mutta kun tiedossa ”Vapaa-ajanongelmia ei ole”, hän löytyy Helsingistä oli digitoinnin valtava työmäärä, myöntää nauraen. Aleksanterin teatterista. niin kasetit olivat jääneet odotta- Mikä sitten ajaa elämän ruuhka- Kaikkien kiveen hakat- maan parempaa päivää. vuosissa navigoivan miehen käyt- tujen tarinat löytyvät tämään näin paljon vapaa-ajastaan Sotaveteraaniliiton verkkosivuilta. Arvonauhat talteen vapaaehtoistyöhön? Se sama asia, Kim Jokela on pitkän linjan joka nousee esiin keskusteluissa maanpuolustustyön aktiivi. Jokelalle nauhojen olemassaolosta kentän upean väkemme kanssa vinkkasi piirin toiminnanjohtaja kaikkialla: kunniavelka. Toivo Hartikainen, huolenaan se, ”Mielestäni meillä on velvolli-

Etsinnässä Pro Patria-taulujen tarinat ympäri Suomen Sotaveteraaniliitto kunnioittaa tänä vuonna vietettävää Talvi- sodan syttymisen 80-vuotismerkkivuotta mm. esittelemällä nettisivullaan ihmiskohtaloita ja tarinoita maan Pro Patria-taulujen takaa. Onko sinulla/ yritykselläsi/ yhteisölläsi/ kunnallasi/ koulullasi taulu, jonka tarinan haluaisit jakaa? Etsinnässä ovat (mielellään) alle kymmenen nimen taulut, joiden kaatuneista olisi säilynyt kuvien lisäksi myös tietoja.

Ota yhteyttä [email protected] Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin suurhanke on vaatinut satoja työtunteja. 36  KENTTÄPOSTIA 1/2019 perinnetyö

”He jäivät” kertoo korpraali Pusan perheen tarinan

Vaietut muistot valkokankaalle Lapsenlapset ovat kertojan roolissa Tommi Raution elokuvassa, jonka päähahmo on talvisodassa kaatunut Matti Pusa.

ivätpä olisi ylöjärve- läinen Anne-Maarit Pusa-Heittola ja lem- pääläinen Kyllikki Valkealahti syksyllä E2016 osanneet arvata, mitä tun- temattoman henkilön yhteyden- otosta seuraisi! Sisarusten saamassa sähköpostis- sa etsittiin Keljan taisteluun osallistuneiden sotilaiden lastenlapsia, sillä lähettäjä, Tommi Rautio, halusi tehdä elokuvan, joka välittäisi kotirintaman ja kokemuksen sodasta sitä käyvän perheenjäsenen rinnalla. Rautio halusi myös nostaa esiin sodasta siviiliväestölle koitu- vat seuraukset kuten kodin me- nettämisen ja uusille kotiseuduille juurtumisen seuraavien polvien näkökulmasta. Anne-Maarit Pusa-Heittola (vas.) ja Kyllikki Valkealahti Keljan taistelun muistomerkillä heinäkuussa 2017 Joensuulainen dokumentaristi Rautio oli törmännyt sisarusten ta- rinaan näiden sukuseuran sivuilla, missä he kertoivat löytöretkestään isoisänsä, korpraali Matti Toivo Pusan sotapolkuun.

Sukellus historiaan

Löytöretki alkoi vuonna 2006, mutta sen siemenet kylvettiin jo paljon aikaisemmin. ”Tiesimme, että vintillä oli kaksi matkalaukkua, joissa oli isällemme ja mummollemme tärkeitä papereita. Isämme oli syksyllä 2001 vii- meisinä töinään siirtänyt laukkujen paikkaa, ihan kuin varmistaakseen, että löytäisimme ne”, sisarukset kertovat. Vintiltä löytyneet matkalaukut avattiin vuosien jälkeen, ja Mielenkiintoa salaperäiset mat- niistä löytyi ainutlaatuinen kirjeenvaihto. kalaukut olivat herättäneet heissä jo lapsina, mutta myös jonkinlaista matkalaukut olivat nielleet ne Eniten sisaruksia kiinnosti kunnioituksensekaista pelkoa. kaikki ilot ja surut, joita isovan- selvittää, mitä laukkujen sisältö ”Meillä oli tunne, että niissä on hempamme ja isäni olivat saaneet pystyisi kertomaan heille heidän jotain todella pyhää.” kokea. Löysimme mm. todistuk- isoisästään. Ylöjärveläisten sisarusten isoisä, korpraali Matti Isän kuoleman jälkeen kesti vielä sia, vanhoja kirjeitä, kunniakirjoja ”Tiesimme vain sen, että hän Pusa kaatui talvisodassa Kirvesmäen taistelussa viisi vuotta, ennen kuin he rohke- ja mitaleita. Näistä ei koskaan oltu on ollut kaukolalainen talollinen 11. helmikuuta 1940. Hänet siunattiin kentälle nivat avata ne. puhuttu kotona eikä niitä oltu näy- ja käynyt torikauppiaana Viipu- jääneenä. Matti Pusan tarina avautuu lastenlasten ”Oli käsittämätöntä, miten nuo tetty meille.” rissa. Tiesimme, että hän on ollut kertomana elokuvassa ”He jäivät”. KENTTÄPOSTIA 1/2019  37

sodassa; kaatunut tai kadonnut, palvelukseen: tällä kertaa ErP 6:n varmistuimme siitä, että elokuvas- ja sen, ettei mummomme ollut riveihin, missä hän osallistui mm. ta tulee meidänkin mielestämme mennyt siunaustilaisuuteen, koska Keljan taisteluun Taipaleessa Karja- oikean tyylinen. Hän työsti elo- ’hänen Matistaan ei ollut arkussa lan Kannaksella joulukuun lopulla kuvaa tahollaan ja saimme aina kuin kuusen havut’ ja niitä hän ei 1939. Helmikuun alussa hän pääsi silloin tällöin otoksia elokuvan halunnut mennä hautaamaan”, he ensimmäiselle lomalleen, joka jäi muista kuvauksista. Haastatte- muistelevat. myös hänen viimeisekseen. lumme yhteydessä sovimme, että ”Kaatunut Metsäpirtissä (Kirves- kesällä 2017 käymme kuvausmat- Pappa jäi kentälle mäessä) vihollisen vallatessa tuki- kalla Keljassa ja Kirvesmäessä.” kohdan 11.2.1940. Ruumis jäänyt Venäjällä viettämiensä neljän ”Löysimme papan mummollemme kentälle ja siunattu poissaolevana päivän aikana he osallistuivat ku- 1926–1927 kirjoittamat seurustelu- Huittisissa 16.6.1940”, sisarukset vauksiin Keljan taisteluiden pai- ajan rakkauskirjeet ja yhden ison kertaavat. kalla ja Kirvesmäen tukikohtien kirjekuoren, johon mummo oli alueella. tallettanut kaikki mieheltään rinta- Oman näköinen tarina ”Siellä laskimme ruusut papan malta saamansa kirjeet”, sisarukset muistolle, sillä 11.2.1940 taistelun kertovat. Elokuvaprojektin alkaessa syksyllä kuvauksia luettuamme, meille on Niiden yhteydestä löytyi myös 2016 ei Rautio tiennyt korpraali syntynyt vahva käsitys siitä, että viesteistä viimeinen; ErP 6:n pas- Pusasta kuin sen, mitä sukuseu- hänestä ei ole voinut jäädä jäljelle torilta saatu, 13.2.1940 kenttäpos- ran sivuilla hänestä kerrottiin. mitään - toisaalta hän on kaikkial- tileimalla päivätty kirje. Aikaisem- Elokuvassa kuvattu talvisodan la Kirvesmäessä”, he lohduttautu- paa sotahistoriallista tuntemusta sotilas muotoutuu hänen Selma- vat. ei kummallakaan juurikaan ollut. vaimolleen lähettämiensä kirjeiden Loppuvuodesta 2017 posti toi Pian selvisi, että Raivola, Polku- kautta, joiden ympärille elokuva ra- kutsun Joensuuhun elokuvan pyöräpataljoona ja ErP (Erillispa- kentuu. Näitä peilataan mm. ErP 6 ensi-iltaan. taljoona) 6 olivat avainsanoja, jotka 1. komppanian sotapäiväkirjan ta- ohjaisivat heitä eteenpäin. Näiden pahtumiin. Omat juuret www.tevella.fi tietojen kanssa he lähestyivät Kan- Elokuvan ensimmäiset kuvauk- on tunnettava sallisarkistoa, josta tammikuussa set ja haastattelut tehtiin Ruove- 2008 saivat ns. Isoisäpaketin. dellä. Vuoden 2018 aikana elokuvaa ”Siinä olivat pappamme asevel- ”Se oli henkisesti raskas päivä, esitettiin noin 30 paikkakunnalla. vollisuustiedot, sotilasarvo, tietoa koska silloin konkretisoitui, että Vuoden viimeisen näytöksen sisa- hänen osallistumisestaan sotaan ja tämän haastattelun myötä annam- rukset halusivat syntymäkuntaan- näiden varmenteena kopioita ja ot- me kasvot muille saman kohtalon sa Ruovedelle. teita mm. 1./ErP 6 sotapäiväkirjas- kokeneille evakkojen jälkipolville, ”Elokuvaa tuli katsomaan reilu ta, päiväkäskyistä ja 13.2. päivätty tietämättä, millaisen vastaanoton sata maksanutta katsojaa. Ennen kuolemantapausilmoitus.” elokuva saisi”, sisarukset tunnus- esitystä taustoituksena luettiin Kesäkuussa 1926 alkaneen va- tavat. sotahistorioitsija, VTT Esko Vuo- rusmiespalveluksensa Pusa suoritti Epävarmuutta lisäsi entisestään risjärven kirjoitus Keljan verisestä Terijoen lähellä sijainneen Raivolan se, etteivät sisarukset vielä voineet sotajoulusta 1939.” varuskunnan Polkupyöräpataljoo- tietää, miten ohjaaja lähtisi teemaa Elokuva sai Ruovedellä positii- nassa, vapautuen täysin palvelleena työstämään ja ymmärtäisikö hän vista palautetta. Metsäelinkeino – lupa kukoistaa korpraalina elokuussa 1927. Loka- heidän kokemuksensa ”oikein”. ”Eräs paikallinen isäntä tote- kuussa 1939 hänet kutsuttiin taas ”Pian saimme Rautiolta trailerin, ja si, että oli hyvä nähdä tämä asia tästä toisestakin näkökulmasta. Juuri tästä syystä lähdimme eloku- vaprojektiin mukaan. On tunnettava omat juurensa ja välitettävä tietonsa myös seuraavalle polvelle. Sisarukset toivovat esimerkkin-

sä innostavan muitakin. ”Jokaisen on hyvä tietää oman

sukunsa nuoret miehet, jotka ta- kasivat Suomen itsenäisyyden. Lisäksi toivomme, että elokuva rohkaisee muita samanlaisen www.forcit. taustan omaavia avaamaan oman sukunsa matkalaukkuja nuorem- mille sukupolville.”

Teksti: Ariela Säkkinen Kuvat: Anne-Maarit Pusa- Heittola ja Kyllikki Valkealahti

www.comatec.fi 38  KENTTÄPOSTIA 1/2019

Mapromec Oy Ab Vilppulan MoniMetsä Oy Mäntän Rengaspiste Oy Mustasaari Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppula

Minikonevuokraus Laattatyö Wikman Oy Naantalin Energia Oy J.Vänttinen Oy Nokia Nokia

Maanrakennus Comarcon Oy, Valtimon Sähkötyö Oy Maamyyrä Oy KIVIMYLLYN KONE Nurmes Perttula Nurmijärvi

Mökkihuolto Merikivi Ay BW Hotelli Apollo Oulu Oulun Palvelusäätiö Oripää www.hotelapollo.fi

Sotiemme Veteraaneja Paimion Pikapaja Oy Kiittäen ja Kunnioittaen Logistiikkakeskus Oy Oulu Oulusta! Paimio

Naficon Liitin Oy AK-Raudoitus Oy Pernajan Rakennus Oy Nauvo Porvoo

Kuljetusliike Aitoon Koulutuskeskus Autoilija Juha Virta Timo Tuominen Pöytyä www.aitoo.fi Pälkäne

Er-Ra Metalli Oy Masara Oy Pöytyä Rauma Cata Oy puh.0400-648 141 Nousiainen

Liikenteenharjoittaja Sotiemme Veteraaneja Muoviura Oy Pasi Ranta Kiittäen ja Kunnioittaen Riihimäki Rauma Rautiosta! www.muoviura.fi

Poltinhuolto Ahonen Oy Pensi Rescue Oy NurMetal Salo Sastamala Seinäjoki

Saukrast Oy Kourla Oy JPT Jaskari Oy Soini Somero Säkylä

Kuljetusliike T:mi Ari Jortikka Säkylän Sorapojat Oy Mikko Meri Oy Säkylä Säkylä Tammela

Profinntec Oy WSK-Sähkö Oy Oy Johnson Metall Ab Tampere Tampere Pirkkala KENTTÄPOSTIA 1/2019  39

kentän kuulumisia

Järkiavioliitto alkaa tuottaa tulosta Sotaveteraani- ja Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtajien ja piirisihteerien yhteinen neuvottelupäivä osoitti liittojen välisen yhteistyön toimivan.

Kuvateksti: Vantaalla tammikuussa järjes- tetty neuvottelupäivä kokosi mukaan osallistujia Kanadaa myöten.

Molempien liittojen keskeiset toi- mahdollisuudet. Sotaveteraanilii- Hyvä palautetta saanut Selviyty- jo muutaman vuoden käynnissä näin ensimmäisessä yhteisessä ti- mijat kokoontuivat Vantaalla 17. ton sosiaalisihteeri Leena Seppälä mistarina-kirja sisältää kronologi- olleesta perinneaikaan valmistau- laisuudessa ei ollut aikaa tutustua tammikuuta. Osallistujia oli liitto- ja liittojen yhteisen sosiaali- ja ter- sessa järjestyksessä Sotaveteraani- tumisesta, yhteinen tehtävämme naapuriorganisaation henkilös- jen johdosta ja jokaisesta Suomessa veyspalvelutoimikunnan puheen- lehdessä olleita sotahistoriallisia sekin. Näyttää siltä, että erityisesti töön paremmin. toimivasta piiristä sekä Kanadasta johtaja Pekka Paatero avasivat kirjoituksia. Aiheet vaihtelevat paikallistasolla työ etenee hyvässä Tilaisuus oli jo itsessään itseis- yhteensä 49 henkilöä. liittojen ja erityisesti kenttäorga- rintamalta koririntamalle, joten yhteistyössä liittojen ja muiden arvo, ja tilaisuutta pidettiin ylei- nisaation mahdollisuuksia edistää kyseessä ei ole pelkästään sotakro- paikallistoimijoiden kesken. Kiire sesti onnistuneena. Liittojen johto Lakimuutoksesta koulutta- tukitoimintaa veteraanille. nikka. Nyt kirjasta on otettu uusi alueellisten perinneyhdistysten pe- sopikin jo alustavasti jatkavansa miseen panostetaan painos ja tavoitteena on jakaa opus rustamiseen ei silti vielä ole. samalla linjalla. Seuraava, myös Kevään muut yhteis- jokaiseen kirjastoon Suomessa. Loppuvaiheessa keskusteltiin liittojen paikalliset edustajat käsit- Tilaisuuden painopiste oli vam- ponnistukset Talvisodan alkamisesta tulee kulu- laajasta kirjosta erilaisia käytännön tävä yhteinen tilaisuus on jo sovittu mautumattomien sotaveteraanien neeksi 80 vuotta, mikä antaa luon- asioita. Esimerkiksi yhä ajankoh- syyskuun alkupuolelle viimevuoti- kotiin vietäviä palveluita koskevan Painopisteaiheen lisäksi edustajat nollisen teeman kirjan levitykselle. taisemmaksi tuleva yhdistysten ja sen mallin mukaan. Tuusulan Gus- päivitetyn lain koulutusprojekti. Se sopivat kahdesta merkittävästä Tämäkin projekti toteutetaan osastojen sekä lopulta piirien pur- tavelundissa siis tavataan, ja silloin toteutetaan molempien liittojen yhteistoimintakohteesta. Ensim- yhteistoiminnassa liittojen kesken. kaminen on tehtävä taiten, jotta meillä on jonkin verran enemmän yhteisenä ponnistuksena, käsittä- mäinen on tasavallan presidentin Piireille on jaettu valtakunnallinen esimerkiksi siirtymävaihe paikalli- aikaakin. en yhteensä noin 20 tilaisuutta ja Mauno Koiviston aikana käynnis- kirjastoluettelo, mikä ei tosin kata seen perinnevaiheeseen on sauma- Liittojen yhteistoiminnan ver- tavoittaen noin tuhat henkilöä. tetty sotaveteraanien huomioimi- erikoiskirjastoja ja esimerkiksi ton. Aiheesta laadittiin jokin vuosi taaminen ”järkiavioliittoon” on- Koulutuksella varmistetaan, nen valtiollisella kunniamerkillä. koulukirjastoja. Joka tapauksessa sitten kattava työryhmäraportti, nahtaa, mutta päivän agenda ja että kuntien ja kuntayhtymien Kohderyhmänä ovat ne sotavete- piirit tilaavat Pasilasta tarvitse- joka jaettiin osallistujille tueksi keskustelut osoittivat joka tapa- sotaveteraanipalveluista vastaavat raanit, joille ei ole aiemmin myön- mansa määrän kirjoja mahdolliset muun muassa nykyisten piirien uksessa asioiden olevan yhteisiä henkilöt sekä veteraaniliittojen netty valtiollista kunniamerkkiä. paikalliset erikoiskirjastot mukaan ja yhdistysten/osastojen sääntöjen ja niitä käsiteltiin rinnan, ei selät henkilöstö tietävät ja tuntevat uu- Vuosien hanke on pääsemässä lukien, ja pyyntönä on pyrkiä ja- tarkastamiseen. vastakkain. Kukapa tietää, vaikka det tukimahdollisuudet. Vain näin maaliinsa, kun ritarikuntien kans- kamaan kirjat sotaveteraaniviikon Neuvottelupäivä pidettiin yk- tällaisten yhteisten tilaisuuksien varmistetaan sotaveteraanien saa- lia luovuttaa veteraaniliitoille noin aikana maaliskuussa. Kirjojen mu- sipäiväisenä. Aika taitaa nykyään myötä liittoon saattaa syntyä rah- van heille kuuluvat tuet. 3000 kunniamerkkiä, jotka liitot kaan on valmisteltu saatekirje. olla arvokkain resurssimme, mikä tunen tunnettakin mukaan. Neuvottelutilaisuus mahdollis- jakavat huomionosoituksen koh- puoltaa lyhyitä tehokkaita tilai- ti opetusmoduulien testauksen teille kansallisen veteraanipäivän Yhteistyö jatkuu suuksia. Toisaalta tiukat aikataulut Teksti: Sakari Martimo tulevia tilaisuuksia varten. Tiina yhteydessä. Jakaminen tapahtuu jättävät liian vähän aikaa kysymyk- Kuva: Sari Kaasalainen Kyttälä Valtiokonttorista esitteli liittojen paikallisorganisaatioiden Näiden yhteisten hankkeiden lisäk- sille ja keskusteluilla. Eräs osallis- päivitetyn lain ja sen suomat tuki- yhteistyönä. si kuultiin Pertti Suomisen katsaus tuja oli pahoillaan, kun varsinkin 40  KENTTÄPOSTIA 1/2019 kenttä toimii

Kynttilät Porvoon sankarivainajille Sotaveteraaniliiton hallitus

Kynttilät syttyivät Porvoon Näsin hautausmaan sankarihaudoilla itsenäisyyspäivänä nyt toista kertaa nuorten toimesta. jatkaa uuteen kauteen Asialla oli nelisenkymmentä porvoolaislukiolaista ja -partio- laista. Kynttilät tulivat lahjoituksena paikalliselta energiayhti- öltä Porvoon Energialta. samalla miehityksellä Tehtävää vetänyt Borgå Gymnasiumin Jimmy Skogberg koki kunniatehtävänä, että sai olla tällaisessa mukana. ”Tämä on pieni hetki elämästäni. Voin antaa jotakin takaisin Sotaveteraaniliiton hallituksen järjestäytymiskokouksessa heille, jotka antoivat henkensä, jotta voimme elää vapaassa tammikuussa Helsingissä valittiin hallituksen maassa. ” varapuheenjohtajana jatkamaan Pertti Suominen Helsingistä Teksti ja kuva: Maarit Gabrielsson ja Pirkko Karjalainen Vantaalta. Samalla valittiin edustajat eri toimikuntiin sekä liiton edustajat eri yhteisöihin.

Valtuuston syksyllä 2018 valitseman Eeva Pyhälampi hallituksen kokoonpano on seuraava: Tiina Kyttälä Tapani Tölli Hallituksen Varajäsenet Sihteeri: liiton sosiaalisihteeri varsinaiset jäsenet Leena Seppälä Jaakko Valtanen Esko Paakka a Kiireellisiä asioita varten Pirkko Karjalainen Anne-Maarit Väätäinen toimikunnalla on työryhmä, jonka muodostavat pj Pekka Pasi Alho Pekka Paatero Paatero, Pirkko Karjalainen, Paula Takala Tarja Tapanainen Heikki Karhu ja Leena Seppälä

Pertti Suominen Jorma Mikkonen Viestintätoimikunta Sarah Haglund (vas.) ja Hanna Andergård sekä Melissa Gustafsson Rauno Loukkola Reijo Inget Puheenjohtaja: Ilkka Juva iloitsivat, että voivat omalla pienellä panoksellaan Elina Melgin muistaa sankarivainajia. Ilkka Ahtiainen Erkki Heikkinen, liittokokouksen valitsema Pekka Holopainen hallituksen ja liiton puheenjohtaja Pia Mikkonen Heikki Karhu Keravan hautausmaalle Petri Kejonen Sotaveteraaniliiton Piirien edustajat Mikko Ilkko muistokivi veteraaneille ja Rintamaveteraani- Pirkanmaa, Juhani Husa Jari Seppälä liiton yhteiset Kanta-Häme, Juhani Muilu Sihteeri: Ariela Säkkinen Keravan hautausmaalle kaatuneiden muistopäivänä 2018 is- toimikunnat: Pohjois-Karjala, Juhani Sainio tutettu veteraanitammi sai itsenäisyyspäivänä viereensä muis- Etelä-Karjala, Antti Vanhanen Kenttäpostia -lehden tokiven. Viimeisen 60 vuoden aikana hautausmaasta on tullut Hengellinen toimikunta Pohjois-Pohjanmaa, toimituskunta monen veteraanin viimeinen leposija. Puheenjohtaja: Paavo Pikkuaho Puheenjohtaja: Jukka Halonen ”Ilman veteraanien uhrauksia emme olisi tässä”, muistutti Jaakko Simojoki Päätoimittaja: Sakari Martimo muistokiven lahjoittajan Tivoli Sariolan puolesta puhunut Ta- Tor-Erik Store Sosiaali- ja Toimitussihteeri: pio Sariola ja kertoi, että maanpuolustuksen merkitys on aina Väinö Reinilä terveyspalvelu- Ariela Säkkinen ollut suvussa suuri. Ulla Rosenqvist toimikunta Heikki Karhu Hartauspuheen tilaisuudessa piti rovasti Seppo Väätäinen. Markku Salminen Puheenjohtaja: Pekka Paatero SVL edustaja: Markku E. Keravan Sotaveteraanit ry:n tervehdyksen toi yhdistyksen pu- Seppo Väätäinen Pentti Suppola. Tuominen, Uusimaa heenjohtaja Jukka Sariola. Hannu Savinainen Sanna Nurmiainen RVL edustaja: Taina Mäkitalo, Paula Takala Anni Grundström Satakunta Jouko Kaivonurmi Juha Pesonen Antti Olsen Uudenmaan Sotaveteraanipiirin Asiantuntijajäsen: Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Pekka Särkiö Heikki Karhu

Kalajoella voitto veteraanien Muistathan leskien edunvalvonnassa seurata meitä myös Kalajoen perusturvalautakunta päätti tammikuussa Kalajoen Rinta- maveteraanit ry:n kuntalaisaloitteesta, että kaupungin palveluliiken- sosiaalisessa nettä voivat jatkossa käyttää maksutta myös veteraanien lesket ja mediassa! tarvittaessa heidän saattaja. Kuljetuspalveluista sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitettäessä. ”Kuljetuskysymys on todella tärkeä ajatellen kotona asuvia vete- Facebook raaneja, puolisoita ja leskiä. Sodassa taistelleen puolison poistuessa @sotaveteraaniliitto jää leski monesti huonoon asemaan. Omat lapset voivat asua kauka- Twitter na ja leski voi jäädä täysin yksin jokapäiväisen tuen tarpeensa kanssa”, @sotaveteraaniliitto muistuttaa Kalajoen Rintamaveteraanit ry:n puheenjohtaja Matti YouTube Rahkola. @sotaveteraanit ”Tässä on veteraaniosasto ollut tehtäviensä tasalla”, kiittelee Rinta- maveteraaniliiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu ja toivoo esimerkin Keravan seurakunnan puolesta lahjoituksen otti kannustavan toimiin muissakin kunnissa. vastaan pastori Markku Tirranen. Lippuvartiossa Olli Sariola. Ariela Säkkinen KENTTÄPOSTIA 1/2019  41

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Erkki Heikkinen (vas.), 1. varapuheenjohtana Pertti Suominen ja 2. varapuheenjohtajana Pirkko Karjalainen Helsingin Rintamaveteraanien juhla toi mieleen lapsuuden joulu

Perinnetyön toimikunta Sotaveteraaniliiton Jukka Paarma Lapsuuden joulut Puheenjohtaja: toimikunnat Sakari Martimo Pertti Suominen Ansiomerkkitoimikunta Varajäsenet muistuivat Helsingissä Ilkka Brotherus, Puheenjohtaja: Pasi Alho Pertti Suominen SVL neuvottelukunta Osmo Suominen Rauno Loukkola Rintamaveteraanien Helsingin piirin joulujuhla kokosi lähes Pekka Holopainen, TAPE Hannu Rahkonen Leena Seppälä sata veteraania, omaista, saattajaa ja kannattajajäsentä Folk- Tuomo Horsma, RVL, Taivalkoski Raija Kähkölä hälsaniin. Tunnelmamieli oli kuin lapsuuden jouluissa. Tapio Kamppi, RVL, Satakunta Heikki Mälkki Rintamaveteraani- Puheenjohtaja Kari T. Ahonen toivotti väen tervetulleiksi Heikki Karhu, RVL Sihteeri: Sakari Martimo asian neuvottelu- juhlaan ja joulupöytään. Iloista puheensorinaa kuului. Aterian Olli Kleemola, sotahistorioitsija kunta jälkeen rovasti Veli-Matti Hynninen puhui joulun tapahtu- Riitta Kokko-Parikka, Lottape- Toimikunnan työryhmä Varsinainen jäsen mista ja johdatti yhteislauluihin. Pientä jännitystä toi tälläkin rinneliitto, pääsihteeri Pasi Alho Pekka Paatero kertaa kukkuroillaan ollut arpajaisten palkintopöytä. Antti Matilainen, viestintä Hannu Rahkonen Varajäsen Eero Mattila, perinnevastaava, Sihteeri: Sakari Martimo Sakari Martimo Tero Tuomisto Kymen piiri Valmistelujaoston jäsen Markku Seppä Hallinnon Leena Seppälä Lauri Tervakangas, rakenneryhmä perinnevastaava, Lahti Puheenjohtaja: Liiton edustus yhteisöissä ja Sakari Martimo, SVL Erkki Heikkinen niiden kokouksissa 2019 Ariela Säkkinen, SVL 1. varapuheenjohtaja: Veteraanivastuu ry Pertti Suominen hallituksen jäsen, Sotaveteraaniliiton 2. varapuheenjohtaja: Sakari Martimo toimielimet Pirkko Karjalainen SVL:n neuvottelukunta Jukka Paarma Tammenlehvän Perinneliitto Puheenjohtaja: Ilkka Aspara Arto Mikkonen hallituksen jäsen, Hannes Berner Reijo Sallinen Erkki Heikkinen Pirjo Björk Finn-Göran Wennström Ilkka Brotherus Sihteeri: Sakari Martimo Sotavainajien muiston Anni Lausvaara vaalimisyhdistyksen Nivalan joulujuhlassa oli ilmassa juhlan tuntua ja joulun odotusta Hannele Helkama-Rågård Tositteiden hallituksen jäsen, Heikki Järvinen tarkastajat Timo Lehtonen Harri Kainulainen Pasi Alho Veteraaniväen joulujuhla Mauri Koskela Pentti Korpimies Aikakauslehtien liitto Pekka J. Korvenheimo Sotaveteraaniliiton Ilkka Juva Nivalassa Maarit Kuikka edustajat ”Nyt sytytämme kynttilän ja se liekkiin leimahtaa ”.... Näin aloi- Erkki Puumalainen eri kokoonpanoissa tettiin Nivalan seurakuntakodilla joulujuhla, johon oli kutsut- Yrjö Tuokko Suomen veteraaniliittojen tu vuoden mittaan tiistain päiväkahveilla käyneitä veteraane- Kim Mattson valtuuskunnassa (VEVA) 2019 ja, leskiä ja heidän saattajiaan sekä muuta veteraaniväkeä. Pauli Mikkola Varsinaiset jäsenet Ohjelmassa oli puurotarjoilun lisäksi kirkkoherran pitämä Matti Niemi Erkki Heikkinen hartaus, laulua, joulurunoja ja -tarinoita, puheita sekä muiste- loita. Lopuksi muistettiin Sotaveteraaniliiton kunniamerkillä yhdistysaktiiveja Raija Junttilaa, Anna-Liisa Honkala, Juha- ni Latvalaa ja Tapani Saalastia.

Elsa Löytynoja Ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja

Veteraanien avustajatoiminta päättyi Keski-Pohjanmaalla Veteraanien avustajatoiminnan päätösseminaari pidettiin maa- nantaina 26.11. Kannuksen seurakuntakodissa. Tilaisuudessa oli veteraanien lisäksi avustajahankkeen yhteistyötahoja, Sotave- teraaniliiton ja Sotainvalidien Veljesliiton edustajat sekä kahdeksan toimintavuoden aikana mukana olleita avustajia. Syy toiminnan päättymiseen on asiakkaiden väheneminen. Yhtä avustajaa kohden ole enää riittävästi asiakkaita eli työtä.

Jouko Liikanen Ylivieskan Sotaveteraanit ry:n sihteeri 42  KENTTÄPOSTIA 1/2019 kenttä toimii

Rintamaveteraaniliiton kunniaristejä Keski-Suomeen

Puolustusministeri Jussi Niinistö myönsi Rintamaveteraanilii- ton esityksestä viidelle keskisuomalaiselle liiton kunniaristin arvokkaasta tuesta ja myötämielisyydestä sotiemme veteraaneja kohtaan. Ristit luovuttivat piirin puheenjohtaja Pekka Toivonen ja varapuheenjohtaja, veteraani Lauri Lehtinen Keski-Suomen aluetoimiston järjestämän veteraanien joululounaan yhtey- dessä. Perinteinen joululounas oli koonnut Ilmasotakouluun 200 osallistujaa, jotka Ilmavoimien soittokunnan musiikki vi- ritti joulun tunnelmaan.

Teksti: Pekka Toivonen Kuva: Marko Kaipia

Tatuointiliike Seinäjoen takaa löytyvät Z (vas.), Y, Pekka ja Janne Seinäjokelaiset tatuointiartistit veteraanien asialla

Seinäjokelaiset tatuointiartistit lähtivät yhteiselle asialle ja lahjoittivat itsenäisyyspäivän aaton tuottonsa kokonaisuudessaan veteraanityöhön. Vasemmalta rintamaveteraani Reino Viinanen, Ilmavoimien soittokunnan kapellimestari Juha Ketola, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Syksyllä 2016 Etelä-Pohjanmaan junnu! Paapan veli kuoli talviso- räsi omien tatuointien lisääntymi- johtaja Juha Kinnunen, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja Sotaveteraanipiirin toiminnanjoh- dassa, juuri ja juuri parikymppise- sen myötä. Kerran kokeiltuaan se Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila taja Pertti Kortesniemi sai yhtey- nä hänkin.” vei mennessään. Ala on sellainen, denoton paikalliselta yritykseltä, Hän myös muistuttaa, ettei sota ettei sitä missään koulunpenkillä joka tarjosi lahjoitusta. Tulevaan niillä kotiin palanneillakaan rinta- opeteta. kampanjaan tiedusteltiin veteraa- malle jäänyt. ”Tatuointiliikkeessä tai kotona. nijärjestöjen tunnusta. Firma ei ”Se kulkee koko elämänkaaren Ei siinä ole oikein muuta vaihto- kirkkopäivät ollut kenties ihan tavallisimmas- mukana.” ehtoa kuin epäonnistua muutaman ta päästä, sillä lahjoitusta ehdotti kerran”, Pekka ja Janne nauravat. neljän kolmekymppisen kundin Mahdollisimman ”Tatuointejahan on tehty jo tu- pyörittämä Tatuointiliike Seinäjoki. monelle hansia vuosia. Meillä sen on otta- Satakunnan alueen Itsenäisyyspäivän aaton tuotto nut omakseen yhteiskunnassa joku seutukunnallinen kirkkopäivä kilahti kokonaisuudessaan Etelä- Kortesniemeen nuoret yrittäjät marginaaliosa. Joskus se oli meri- Pohjanmaan veteraanityöhön, ihan ovat tehneet vaikutuksen paitsi miehet, sitten yleistyivät vankila- Torstaina 13. kesäkuuta 2019 Eurajoella niin kuin jokainen itsenäisyyspäi- sitoumuksellaan, myös vaatimat- tatuoinnit. Viimeisen kymmenen Kello 12 Messu, Eurajoen kirkko, Kirkkotie 8 vän aatto siitä eteenpäin. tomuudellaan. vuoden aikana siitä on tullut niin ”Siinä puhutaan tuhansista eu- ”Lahjoitukset ovat pörssiyhtiöi- sosiaalisesti hyväksyttyä, että siitä Seppelpartion lähettäminen Sankarihaudalle roista. Se on iso ele, etenkin tuol- den tasoisia, mutta he eivät mainos- on tullut koko kansan juttu”, Pekka Lounas ja kahvit messun jälkeen laiselle pienyrittäjälle”, Kortesniemi ta sillä itseään. Kyllä tämä huomio- selventää. muistuttaa. ta on piirissä herättänyt, tällaisella Molemmilla on tatuointeja Tapuli ja Eurajoen kristillinen opisto kädenojennuksella on merkitystä.” enemmän kuin laskea jaksaa. Ta- n. kello 15. Päiväjuhla, Eurajoen kirkko Isoisät sodissa Lahjoituksella tuetaan eteläpoh- tuoinneissakin trendit tulevat ja Juhlapuhuja Tapio Lampinen jalaisia veteraaneja sekä heidän menevät, mutta ruusu on poiki- Sitä, mistä idea tempaukseen tuli, puolisoitaan ja leskiään. Ainut toi- en mukaan yksi kestosuosikeista. Tumma puku ja kunniamerkit. eivät yrittäjät eivät osaa sen tarkem- ve, mikä pojilla on ollut, että sillä Myös sota-aiheisia tatuointeja ky- min sanoa. pystyttäisiin auttamaan mahdolli- sytään. Ilmoittautumiset 29.5. mennessä ”Ehkä pitäisikin kysyä niin päin, simman monia. ”Ei siitä kauaa ole, kun tatuoin yhdistyksittäin omaan veteraanipiiriin että miksi ei antaisi, jos kerran pys- ”Meillä ei ole ollut mitään yk- Mannerheimin yhteen sisähauik- tyy - etenkin jos on itselle tärkeä sittäistä toivetta lahjoituksen koh- seen”, hän paljastaa. asia? Se on jonkinlainen velvolli- dentamisesta. Eihän meillä ole Ihan kaikkeen eivät pojatkaan suudentunto ja kiitollisuus siitä, realistista kuvaa siitä, että missä se kuitenkaan suostuisi. että me ollaan vapaita. Asia voisi todellinen tarve on. Yhdistyksillä ”Sellaista en lähtisi tatuoimaan, Vasa Krigsveterandistrikt- olla hyvinkin eri lailla. Se juontaa sen sijaan tämä tieto on”, Pekka joka sotii omaa arvomaailmaa vas- Vaasan Sotaveteraanipiiri rf terveestä kunnioituksesta van- huomauttaa. taan”, Janne sanoo. Samoilla linjoil- hempia sukupolvia kohtaan”, arvi- ”Suuret lääkekustannukset ovat la on myös Pekka. Kyrkdag to. 26.9.2019 kl. 12.00 oi Pekka, jonka molemmat isoisät yksi asia, johon apua tarvitaan. ”Natsi-swastika, ääri-islamin olivat sodassa. Lisäksi lahjoitusta käytetään ve- symbolit tai palavat Suomen liput”, Högmässa i Korsholms kyrka Näin kolmenkympin korvilla teraaniväestön kuljetusten järjes- hän listaa omia äärimmäisyyksiään. Kranspatrull till Hjältegravarna veteraanisukupolven uhraukset tämiseen ja esimerkiksi heidän Veteraanien perinnön ylläpitä- Lunch på Hotell Scandic Waskias restaurang tulevat erityisen lähelle. joulutervehdyksiinsä”, Kortesniemi misen hän kokee tärkeäksi vastai- ”Se ikäpolvi on kuitenkin hir- kertoo. suudessakin. Kirkkopäivä to. 26.9.2019 klo. 12.00 veän nuorena ihmisenä uhrannut Veteraaneja piirin alueella on ”Eikö se vähän niin ole, että kun kohtalaisen paljon omasta elämäs- vajaa 400, heidän puolisoitaan ja tiedät jotain historiasta, niin sitä Messu Mustasaaren kirkossa tään siihen, että toisilla olisi hyvä leskiään noin 1500. ymmärtää paremmin tätä päivää?” Seppelpartio sankarihaudoille olla. Isänisäni oli jo talvisodassa Lounas Scandic hotelli Waskian ravintolassa ja vielä jatkosodassakin hän oli Tatuoijaksi vahingossa Teksti ja kuva: alta kolmenkymmenen. Äidinisä Ariela Säkkinen oli 1922 syntynyt – hänkin oli jo Pojat naurahtavat päätyneensä ta- 23-vuotiaana sodan käynyt. Ihan tuoijiksi vahingossa. Kiinnostus he- KENTTÄPOSTIA 1/2019  43

Nimenvaihdos siintää näköpiirissä Kiteen veteraanit Sotaveteraanikuoro tiiviissä yhteistyössä Kiteen Rintamaveteraanien ja Sotaveteraanien yhteistoiminta on ollut tiivistä vuodesta 2013 lähtien. Kaikki toimintasuunni- on muutosten edessä telmasta kevät- ja syyskokouksiin on yhteistä. Jouluateriatkin on yhdistetty yhteiseksi juhlaksi. Sittemmin mukaan ovat tulleet myös Sotainvalidit, joiden myös Oulussa oma yhdistys purettiin 2018 lopulla. ”Näin ennestään tutut veteraanit saavat viettää enemmän aikaa yhdessä. Säästyvät rahat voidaan puolestaan ohjata Oulun Sotaveteraaniyhdistykseen kuuluva Sotaveteraanikuoro ikääntyvien veteraanien hyvinvointiin”, Kiteeltä kiitellään. on yhdistyksen näkyvin ja kuuluvin osa, toteaa sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Sallinen. Siksi veteraanityössä Kalervo Rinne Kiteen Rintamaveteraaniliiton edessä oleva murros koskettaa myös heitä. puheenjohtaja

Kiteen veteraaniyhdistykset yhteisellä jouluaterialla

Nivalan kuukausikahvit talvisissa tunnelmissa Oulun Sotaveteraanikuoro esiintymässä Raahessa Nivalan sotaveteraaniväki kokoontuu kahvittelemaan joka kuukauden viimeinen tiistai. Edes pakkanen ei estänyt uskol- Mihkel Kolditsin johtaman kuoro lista veteraaniväkeä saapumasta vuoden ensimmäisille kuu- tahti on pysynyt ahkerana: viime kausikahveille. vuonnakin sillä oli 40 esiintymistä. ”Mukana oli veteraaneja, heidän puolisoitaan ja leskiään Niistä puolet, usein tuplakvartetin sekä muita veteraaniasian tukijoita”, iloitsee ohjelmatoimikun- esittäminä, ovat olleet iltahuutoja nan puheenjohtaja Elsa Löytynoja. sotaveteraaneille. Musiikin ja lausunnan kaltaisen viihteen lisäksi ohjelmaan ”Kuoron itsensä järjestämiä kon- sisältyi rovasti Heikki Hurskaisen pitämä hartaus sekä tie- sertteja oli viisi. Muut esiintymiset toisku veteraaniasioita Nivalassa hoitavilta kunnan työnteki- ovat tapahtuneet pyynnöistä: mm. jöiltä. yhdistysten juhlissa ja kokouksissa, seppeleenlaskuissa ja jumalanpal- Teksti: Ariela Säkkinen veluksissa. Kuoro harjoittelee vii- kuva: Elsa Löytynoja koittain, joten se todella on aktii- visin osa sotaveteraaniyhdistyksen toimintaa”, kuoron puheenjohtaja Paavo Saari huomauttaa. ”Kuoron perustivat vuonna 1986 tuolloin jo eläkeiässä olleet sotaveteraanit. Vuosien saatossa he ovat halunneet turvata kuoron lauluvoiman jatkuvuuden otta- malla mukaan myös yhdistyksen kannatusjäseniä. Nyt sen noin 45 Sotilaskuoroilla on pitkät perinteet. Kuvassa laulajan joukossa on enää yksi tam- Uhtuan tykistökuoro alkuvuodesta 1942. (SA-kuva) menlehvä. Heidän perintönsä kuitenkin jatkuu: suurin osa kuorosta kuin muuallekin perinnetyöhön, Musiikki puhuttelee ihmisiä Pakkasesta huolimatta kuukausikahvit houkuttelivat on veteraanien lapsia.” tarvitaan uutta verta. Nykyisellään sukupolvesta ja aikakaudesta toi- paikalle veteraaniväkeä Koska jo nyt alkaa olla esiinty- nimi ei kuitenkaan enää herätä seen, joten kuorotoiminnalla on misiä, joissa kuoron riveissä ei ole kiinnostusta nuoremman polven ainutlaatuiset edellytykset myös ainuttakaan sotaveteraania, on Ou- kuoromiehissä. Ehkäpä perinneai- veteraaniperinteen uusien yleisö- lussakin jouduttu havahtumaan lä- kaan sidottu olisi ’ikäneutraalimpi’ jen tavoittamiseen. Tähän uskoo hestyvään perinneaikaan liittyviin ja myös heidän omakseen kokema”, myös Saari, joka muistuttaa perin- muutoksiin. Saari myöntää, että hän miettii. nekuoron roolin olevan enemmän nimenmuutos on yksi väistämät- ”Oulu on kuorojen kaupunki ja kuin pelkkä viihdyttäminen. tömistä. harrastajilla on, mistä valita. Siksi ”Perinneaikaan järjestäytyvän ”Vanhasta ja arvokkaasta nimes- meidän on pohdittava, miten erot- sotaveteraanitoiminnan tukeminen tä luopuminen aiheuttaa haikeutta, tua joukosta eduksemme. Meillä on kuoron erityinen velvollisuus.” Lehden nro 2/19 mutta kuorossa katsotaan, että se on oma, hyvin erityinen ja muista voi olla myös mahdollisuus. Reali- poikkeava profiili ja sen mukaiset, Teksti: Ariela Säkkinen ilmestyy 8.5.2019 teetit on tunnustettava: kuoron kes- perinteikkyydessään vertaansa Kuva: Oulun Sota- ki-ikä nousee ja mukaan, ihan niin vailla olevat omat laulut.” veteraanikuoro 44  KENTTÄPOSTIA 1/2019

Kalevan Isännöinti Oy Arnon Oy Kiviketo Oy Tampere Tampere www.arnon.fi Tampere

Arkkitehtitoimisto Messupuu Oy Turtolan Kaivin Oy AR-Vastamäki Oy Tampere Tampere Tampere

Matti Tamsi Oy Kilsa Tools Oy Kake Container Oy Teuva Tornio www.tamsin.fi Toijala www.kakeoy.fi

Rakennuspalvelu Sotiemme Veteraaneja Oy Tainaniemela.fi Teknorak Oy Kiittäen ja Kunnioittaen Turku Turenki Turuust!

Louhintaurakointi www.yrityskaupat.fi Seepsula-Yhtiöt Noopila Oy Turku Tuusula Tuusula

Sotiemme Veteraaneja Rakennusliike Robecorp Oy Kiittäen ja Kunnioittaen Harry Autio Oy Ulvila Tuusulasta! Uusikaupunki

NAC Arkkitehdit Oy Powernet Oy Mapei Oy Vaasa Vantaa Vantaa

Sirius Engineers Oy Makner Oy Arokivi Oy Vantaa Vantaa Varkaus

J-PV Kuljetus Sorakuljetus Timo Torssonen Juvatec Oy Varkaus Vieremä Ylitornio

Rautapohja Oy E.T.Listat Oy AV-Palvelut Tykimies Oy Ylivieska Ylivieska Ylöjärvi

Äänekosken Louhinta ja Timanttiporaus Oy

www.sotaveteraanit.fi www.rintamaveteraaniliitto.fi KENTTÄPOSTIA 1/2019  45 tiedätkö? Sanakilpa

19.12. ilmestyneen Sotaveteraanilehden kilpailusana oli ”armeija”. Hyväksyttyjä sanoja löytyi kaikkiaan 13 kpl, jotka on lueteltu alla olevassa luettelossa. 1. Mikä on Sinisen Prikaatin numero? 2. Kuka sanoi: ”Nahkurin orsilla tavataan”? A aari R raami raja rami rima reima 3. Missä kuussa talvisota päättyi 1940? M marja mari meri maja maija mairea 4. Kuka oli presidentti jatkosodan päättyessä? E 5. Mikä ei huimaa päätä Eldankajärven jäällä? I J jama 6. Millä rintamalla sijaitsi Kairala? A 7. Kuka on Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja? Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kolme kirjapalkintoa. Arpaonni suosi 8. Millä nimellä tunnetaan paremmin seuraavia vastanneita: Jarno Hirva, Lohja, Timo Rekilä, Oulainen, Martti Ojala, Helsinki Iljušin Il-2? Seuraava kilpailusana on ”KERSANTTI”.

9. Kuka sävelsi ”Äänisen aallot”? Lähettäkää vastauksenne perjantaihin 26.4.2019 mennessä osoitteeseen Sotaveteraaniliitto, 10. Minä vuonna Rintamaveteraaniliitto PL 600, 00521 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

perustettiin? Muistakaa kirjoittaa vastauksen yhteyteen lähettäjän nimi ja osoite. Kuoreen merkintä ”sanakilpa”. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme kirjapalkintoa.

 Oikeat vastaukset sivulla 51 Tässä vielä säännöt: Hyväksyttäviä sanoja ovat suomen kieleen vakiintuneet Kielitoimiston sanakirjan hyväksymät substantiivit perussijansa yksikössä (esim. koti, sukka), ellei sana ole monikollinen (sakset) sekä perusmuotoiset verbit, adjektiivit, pronominit, konjunktiot ja adverbit. Emme hyväksy erisnimiä tai apusanoja. Sanassa on oltava vähintään neljä (4) kirjainta. helmikuun krypto 46  KENTTÄPOSTIA 1/2019

Veteraanien terveyspalveluja

HELSINKI HAAPAJÄRVI PERNIÖ

Hammaslääkäri Haapajärven Fysioteraputti Hannu Cederberg Lääkäritalo Oy/ Auli Suoranta/Fysika Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus Fysiokolmio, Haarlantie 2,25500 Perniö Mustalahdentie 10,00960 Helsinki Kirkkokatu 5, puh. 040-500 6797 ja puh.050-553 7877 puh.08-763 575 040-563 8269 www.fysika.fi IISALMI KAJAANI REISJÄRVI Hammaslääkäri Teppanan Fysikaalinen Juha Sirviö Hoitolaitos Fysiokolmio Kirkkopuistonkatu 15 A Kuurnantie 9-11,87200 Kirkkotie 4,85900 Reisjärvi, 74100 Iisalmi Kajaani,puh.0440-629 290 puh. 08-776 770 puh.017-825 002 KUHMO TAMPERE NURMIJÄRVI Tampereen Kuntohoito Uudenmaan Hyvinvointi Sampo Väinämöinen 2,88900 fysioterapeutti Seija Lehtoranta, Hammaspalvelu Kuhmo,puh.08-655 7111 Sammonkatu 17-19, 5,01900 Nurmijärvi, puh. 03-255 3325 Lepsämäntie 1 NASTOLA 01800 Kalukkala, VIROLAHTI puh. 020 741 1420 Nastolan Fysikaalinen Fysikaalinen VAASA Hoitolaitos Timpurintie 2, Hoitolaitos puh.03-762 4888,- Kaakon Kuntohoito Oy Ajan Hammas Virojoki Tidens Tand veteraanien asialla jo yli 40 vuotta- puh.05-347 1630, Hietasaarenkatu 24, puh. 040-596 420 Sandögatan 24 PALOKKA Klamila 65100 VAASA-VASA puh.040-771 7468. Puh.06-320 2700 www.kaakonkuntohoito.fi Palokan Fysioterapia Olavintie 1, puh.014-677 777

Oma koti, huippupalvelut ja hyvää seuraa

Saga-palvelutalot tarjoavat turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Turussa, Raumalla, Helsingissä, Lappeenrannassa ja Sei-

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia. on osa Esperi Care Care Saga näjoella. Kaikissa Saga-palvelutaloissa järjestetään esittelykierros joka keskiviikko klo 13. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin! Keväällä 2019 valmistuu uusi Saga-palvelutalo Vantaan Tikkurilaan ja syksyllä 2020 Lahden keskustaan. Kiinnostuitko asumisesta Saga-palvelutalossa? Esitetilaukset, yksityiset esittelyt ja tilapäiset asunnot Kutsu maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) [email protected] | www.sagacare.fi

KENTTÄPOSTIA 1/2019  47

Kuntoutuksen osaamiskeskus Helsingissä

Tarjoamme monipuolisia kuntoutuspalveluja sotainvalideille ja -veteraaneille, -leskille, puolisoille, lotille, pikkulotille sekä kaikille senioreille.  Kuntoutusjaksot ja päiväkuntoutus  Avokuntoutus, fysioterapia  Intervallihoito ja laitoshoito Tiedustelut:

 Pore- ja uima-allas, yrttikylvyt 040-570 1439  Ravintola Veljeshovin ravitseva ja monipuolinen ruoka Lääkärit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toiminta- terapeutit, jalkaterapeutti, sosiaaliohjaaja ja vapaa-ajanohjaaja sekä muu osaava henkilökun- tamme ovat täällä Sinua varten. Kuntoutuksen kärjessä yli 25 vuotta - TERVETULOA

Käskynhaltijantie 5 puh. 09 752 712 00640 Helsinki www.okks.fi

idg-tools.com

krypton ratkaisu

VASTAUKSET: 1) 3. Prikaati 2) Alikersant- ti Lahtinen tai pääminis- teri Paavo Lipponen 3) Maaliskuussa (13.3.1940) 4) C.G.E. Mannerheim 5) Juno-tupakka 6) Sallan rintamalla 7) Erkki Heikkinen 8) Maataistelu- kone Šturmovik 9) George de Godzinsky 10) Vuonna 1964. Sotaveteraaniliiton myyntitoimisto palvelee

Toimisto avoinna ma-pe 8.30-16.00. Soita Riinalle: 09 6126 2015 Sähköposti: [email protected] Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraanit.fi

1. Sotaveteraanimitali 4. liiton Hinta 15 euroa standardi Myös kannattajajäsenille Hinta 35 euroa

2. jäsenmerkki 6. suomen lippu Hinta 15 euroa Hinta 30 euroa Myös kannattajajäsenille

8. liiton 11. Laulukirja 9. tamminlehvä- virallinen Veteraanin omassa hautakivi- hautakivi- laulukirjassa on toista sataa isänmaallista, merkki merkki kotiseutu-, maakunta- ja marssilaulua. Hinta 15 euroa Hinta 20 euroa Korkeus 90 mm Halkaisija 60 mm Hinta 10 euroa. Myös uurnamerkkinä Myös uurnamerkkinä

35. Sotaveteraani- 43. Sama kaiku on askelten kalenteri 2019 Kymmenen sotaveteraanikuoron ja Kalenteri on tarpeelliinen Haminassa sotaveteraanien konsertissa ja hyvä tietopaketti jokai- taltioiduista äänittestä on koottu sen jäsenen taskuun. 38 laulua sisältävä tupla-CD. Hinta 6 euroa. Hinta 20 euroa

38. Yhdessä TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... perille Suomen Sotaveteraaniliitto Nro...... kpl...... Veteraanin hartaus- PL 600, 00521 HELSINKI kirja, toimittanut Yrjö Nro...... kpl...... Knuutila. 184 sivua.

Nimi (tekstaten): Nro...... kpl...... Hinta 7 euroa.

...... Nro...... kpl...... Lähiosoite: Nro...... kpl...... Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl......

...... Nro...... kpl...... KÄYNTIOSOITE: Kellosilta 4 C, Itä-Pasila. Raitiovaunut 7 ja 9 kulkevat Kellosillan pysäkille.