Lue Veteraanietuudet 2008 (Sivut 10-11)

Lue veteraanietuudet 2008 (sivut 10-11)

N:o 1/2008 n Tarkastettu levikki 68 225 n Helmikuun 20. päivänä 2008

42. Sotaveteraaniviikko sivu 2

Sotiemme veteraanien varainhankinta onnistui sivu 6

Aarno Lampi haastattelussa sivut 8-9

Eläkkeensaajan hoitotuki tukee kotona

Tallinnassa pidetyn Suomi 90 vuotta juhlakonferenssin tauolla tapasivat luennoitsijat (vas) professori Ohto asumista sivu 11 Manninen, professori, Suomen-poika Vello Salo ja Viron presidentti Henrik Ilves. Lisää Suomen-pojista sivut 38-41. Tali-Ihantala 1944 puhutti sivut 12-16

Suomen Rauhanturvaajaliitto MVJ:n jäseneksi sivu 32

Kanadan Länsirannikon korsukuoro kiertueelle sivu 48

Kirjasatoa sivut 52-55 Kanadassa oleva Suomi-kotien verkosto on tärkeä Kanadassa asuville sotaveteraaneille. Sudburyssa sijaitseva hoivakoti on uusin. Lisää Suomi-kotien verkostosta, sivut 24-25. 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008 | sotaveteraani • krigsveteranen

Helsingissä 20. helmikuuta 2008 Veteraanijärjestöjen Työ jatkuu – ketju ei katkea yhteinen taival Pasilassa

Viime vuosi oli suurten juhlien vuo- sä tämä kehitys on hitaampaa, joissa- Veteraanijärjestöt ja niiden perusta- Varainhankintaan kuntamalli si. Maamme itsenäisyyden 90-vuotista kin nopeampaa. Pitämällä yhdistyk- mat perinnettä ja erilaisia tukitoimia Sotiemme Veteraanien varainhankin- historiaa juhlittiin monimuotoisin ta- set toimintakykyisinä kannattajajäsen- hoitavat yhdistykset saivat viime vuo- ta ylitti viime vuonna kolme miljoonaa voin tämän ajan kipupisteitä sivuutta- ten avulla varmistetaan, että voimme den alkupuolella tiedon, että valtio euroa. Tulos on lähes samalla tasolla matta. Veteraanisukupolvelle annettiin tukea veteraaneillemme turvattua ja vastaa yhteisiin tiloihin siirtyvien jär- kuin edellisenä vuonna. Tulokseen voi avoimesti tunnustus maamme itsenäi- hyvää vanhuuden huoltoa ja samalla jestöjen tilojen vuokrakustannuksista. olla tyytyväinen. syyden puolustamisesta ja pelastami- edesauttaa arvokkaan veteraaniperin- Tilojen kunnostus, muutostyöt ja mui- Rahankeräyslain muututtua rahan- sesta toisen maailmansodan myller- teen jatkumisen paikallisella tasolla. den muuttoon liittyvien tehtävien hoi- keräyksen ehdot tiukkenivat merkit- ryksessä. Nuo teot puhuttelevat kaiken Olennaista on, että toimenpiteet ta- taminen siirsivät muuttoaikataulun tävästi. Keräysvastikkeiden myyntiin ikäisiä kansalaisia vielä tänäkin päi- pahtuvat hallitusti ja ajoissa jäsenistön vuodenvaihteen tienoille. Ensimmäi- perustuva rahankeräys on nyt taakse vänä monella tavalla - myös elokuvan hyväksymällä tavalla. Yhdistystasol- set järjestöt muuttivat marras-joulu- jäänyttä aikaa. Katse on suunnattava keinoin. Jälleenrakentamisen aikana la tämä edellyttää sääntömuutostyön kuun vaihteessa ja viimeisimmät tam- tulevaan. luotiin pohja maamme taloudelliselle saattamista loppuun ja sitä kautta kan- mikuun puolivälissä. Tämän vuoden varainhankintaan nykyisyydelle. Rauhan vuosikymmen- nattajajäsenten aseman selkiyttämistä Muuttohanketta koordinoi Tam- on tullut monia uudistuksia. Keräyk- ten aikana hyvinvointimme on kasva- yhdistyksen toiminnassa. Kevään liit- menlehvän Perinneliiton toimin- sen johtoon kutsuttu uusi keräysjohtaja nut, ja maamme on ottanut näkyvän tokokouksessa Turussa tarkastellaan nanjohtaja Pertti Suominen. Hän on Arto Lillberg edustaa vankkaa varain- paikkansa kansainvälisessä yhteisössä. kentän tämänhetkistä tilaa ja linjataan johtanut hanketta hyvässä yhteis- hankinnan tietämystä ja on jo muuta- Eteemme tulevista monta kertaa ennal- toimintaa tuleville vuosille. ymmärryksessä järjestöjen kanssa. mien kuukausien aikana muuttanut ta arvaamattomista haasteista selvitään Juhlavuosi osoitti, että maassam- Tammenlehvän Perinneliitto onkin keräyksen mallia merkittävästi paikal- hyvällä yhteistyöllä. Voimme katsoa me ja yhteiskunnassamme on työllem- yhteisö, jonka toiminta varmimmin liseen suuntaan. Siirrettäessä vastuuta luottavaisin mielin tulevaisuuteen. me laaja tuki. Tänä vuonna 90 vuotta jatkuu kauas tulevaisuuteen. paikalliselle tasolle uskomme tulosten Liittomme juhlisti monella tavalla täyttävä puolustusvoimat on vuosien Useimmat muuttaneista järjestöis- entisestään paranevan. viisi vuosikymmentä kestänyttä taival- varrella ollut työmme vankka tuki- tä ovat toimineet vuosikymmeniä sa- Järjestöjen yhteistä varainhankintaa taan ja työtään jäsenistönsä ja heidän ja. Myös rajavartiolaitos on varaukset- moissa tutuissa tiloissa, joten muutto on toteutettu vuodesta 1999. Kun toi- perheidensä hyväksi. Liiton historiate- tomasti tukenut veteraaniyhdistyksiä uusiin tiloihin ja uusiin olosuhteisiin mintatapaa on muutettu paikallisen va- os kertoo tästä työstä koruttoman sel- toimialueellaan. Paraateissa veteraani- on ollut iso muutos. rainhankinnan suuntaan ovat tulokset keästi. Haasteet olivat ja ovat edelleen järjestöjen lippulinna kytkee vertaus- Muutosta ei ole tullut suuria pul- tähän asti parantuneet. Niin voi uskoa suuret, mutta ne ovat voitettavissa työl- kuvallisesti sodan ajan maanpuolusta- mia. Uusiin henkilöihin ja järjestöjen tapahtuvan myös kuntamalliin siirryt- lä ja tähän päivään sovitetuilla mene- jat tämän päivän palveluksessa oleviin erilaisiin tapoihin tutustuminen on täessä. telmillä. Historiateos kertoo tehdystä ja nuoriin. Monien veteraanitilaisuuksi- sujunut mutkattomasti. Naapuriapua- saavutuksista, joiden luomalta perus- en onnistumisen yhtenä merkittävä- kin on annettu puolin ja toisin. Uskoa Markku Seppä talta on hyvä ponnistaa eteenpäin. nä edellytyksenä on ollut näiden taho- sopii, että tukea on myös jatkossa saa- Liiton toiminnassa on käsillä mur- jen kädenojennus riveissään taistelleille tavissa ja annettavissa. roksen vuodet kaikilla toiminnan ta- miehille ja naisille. soilla. Varsinaisten jäsenten lukumää- Meillä on hyvät lähtökohdat työm- rän pienentyessä kasvaa kannattaja- me jatkamiseen. jäsenten määrän suhteellinen osuus yhdistyksissä. Joissakin yhdistyksis- Finn-Göran Wennström Olemme muuttaneet!

42. Sotaveteraaniviikko 8.–16. maaliskuuta

Avausjuhla Lahdessa Päätösjuhla Jyväskylässä

Vuoden 2008 Sotaveteraaniviikon ava- Sotaveteraaniviikon päätösjuhla pide- usjuhla järjestetään Sibeliustalossa Lah- tään Jyväskylän kaupunginteatterissa dessa lauantaina 8. maaliskuuta. So- 16. maaliskuuta. Tilaisuus on samalla taveteraaniviikon avausjuhlan lisäksi Jyväskylän Sotaveteraanit ry:n 50-vuo- Lahden Sotaveteraanit viettävät 50-vuo- tisjuhla. Tilaisuudessa juhlapuhujana tisjuhlaansa. on elinkeinoministeri Mauri Pekkari- Juhlapuheen pitää vuorineuvos Tau- nen. no Matomäki. Musiikista vastaa Pans- Juhlan musiikista vastaa Savon So- sarisoittokunta, Tiirismaan musiikki- tilassoittokunta, Seminaarinmäen Lap- Liiton uusi osoite on 7.1.2008 alkaen luokkien kuoro, Matit ja Maijat Hollo- sikuoro ja Veteraanikuoro. Juhlan pää- Postiosoite: PL 600, 00521 Helsinki lasta sekä Lahden Naislaulajat ja Lahden tössanat esittää puheenjohtaja Aarno Mieskuoro. Liiton puheenjohtaja Aarno Strömmer. Juhlan järjestelyistä on vas- Katuosoite: Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki Strömmer esittää päätössanat. Juhlan tannut Jyväskylän Sotaveteraanit ry:n Käyntiosoite: Kellosilta 4 C järjestelytoimikuntaa on johtanut Juha- puheenjohtaja Kari Korhonen. ni Honkaniemi. Liiton puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät ennallaan. 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008 | sotaveteraani • krigsveteranen

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla Kouvolassa

ämän vuoden kansal- aisivat juhliin osallistuville ve- Ilmoittautuminen lisen veteraanipäivän teraaneille seuralaisineen linja- Helmikuun aikana lähetetään Kouvolassa pidettävä autokuljetuksen. juhlan julisteita ja informaa- Tpäätapahtuma alkaa klo 10 li- ”Vapaus muistaa” on Kan- tiopaketti ilmoittautumisohjei- punnostolla jäähallin edustalla. sallisen veteraanipäivän teema neen veteraanijärjestöjen piiri- Sitä seuraa hartaushetki jäähal- tälle vuodelle. Lyhyt ja ytime- toimistoihin sekä kaupungeille lissa klo 10.30, lounas jäähallis- käs lause antaa jokaiselle suoja kunnille. sa ja lähialueen kouluissa klo malaiselle ajattelemisen aihet- Ilmoittautuminen järjestö- 11.00. Pääjuhla alkaa klo 13.00. ta. Olemme vapaita sen ansi- jen kautta piireittäin. Pääjuhlassa juhlapuheen pitää osta, mitä sotaveteraanit ovat Ilmoittautumiset puhelin- Ohjelma lauantaina 26.4. KHO:n (Korkeimman hallin- tehneet maamme hyväksi. numeroon (05) 829 611 (Kou- Klo 18.00 Aseveli-ilta Kouvolan Lyseon lukion liikuntahallissa to-oikeuden) presidentti Pekka Menneisyyttä ei saa unohtaa, volan kaupunki) tai sähköpos- Hallberg. veteraanien tekemiä uhrauksia titse osoitteeseen: puhelinvaih- Ohjelma sunnuntaina 27.4. Pääjuhla televisioidaan suo- pitää muistaa ja vaalia ansaitse- [email protected] klo 10.00 Juhlallinen lipunnosto jäähallin edustalla rana lähetyksenä TV 1:llä. Pää- mallaan arvokkaalla tavalla. juhlaan odotetaan tasavallan Lisätiedot: klo 10.30 Hartaustilaisuus jäähallissa Viihdeilta edellisenä presidenttiä. Projektipäällikkö Jukka Vainio klo 11.00-12.45 Lounas jäähallissa ja lähialueen kouluissa Yleisömäärätavoitteeksi on iltana puh. (05) 375 1377 tai 040 514 asetettu 3 000-3 500, joista Edeltävänä lauantai-iltana 26.4. 0610, sähköposti jukka.vainio@ klo 13.00-14.30 Pääjuhla jäähallissa 1 000 on kouvolalaisia yläas- vietetään Kouvolan Lyseon lu- pp.inet.fi sekä Kouvolan kau- teen oppilaita ja opettajia. kion liikuntahallissa viihteel- pungin internetsivuilla, http:// Kouvolan kaupunki toivoo, listä aseveli-iltaa. Tilaisuudes- www.kouvola.fi/kouvolain- että kaupungit ja kunnat mah- sa Sotilaskoti tarjoaa kahvin ja fo/kansallinenveteraanipaiva. dollisuuksiensa mukaan tarjo- munkin. html Liittopäivien järjestelyt etenevät Turussa uomen Sotaveteraaniliiton XXIII liittopäivien ja niihin kiin- teästi liittyvän Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestön 40-vuotisjuhlallisuuksien järjestelyt jatkuvat Turussa enna- Skolta laaditun suunnitelman mukaisesti. Liittopäivät toteutetaan seuraavan ohjelman mukaisesti: Keskiviikko 28.5.2008 Klo 10.00 - 10.45 Naisjärjestön vastaanotto Turun Messukeskus Klo 11.00 - 13.00 Naisjärjestön juhla ja kokous Turun Messukeskus Klo 11.00 - 13.00 Tulevaisuusfoorumi Turun Messukeskus Klo 13.00 - 14.00 Ruokailu Turun Messukeskus Klo 14.00 - 16.30 Liittokokous Turun Messukeskus Klo 16.30 - 18.00 Päivällinen Turun Messukeskus Klo 18.00 - 20.00 Viihdeilta Turun Messukeskus Klo 20.00 - 21.00 Kirkkokonsertti Torstai 29.5.2008 Klo 10.00 – 11.00 Sanajumalanpalvelus Turun Messukeskus Seppelpartiot Klo 11.00 – 13.00 Ruokailu Turun Messukeskus Klo 13.00 – 14.30 Liittojuhla Turun Messukeskus

Asiasta on informoitu järjes- nais-Suomen Sotaveteraani- täjien taholta piirejä jo kahteen piirin toimistossa toiminnan- otteeseen, ja yhdistykset saavat johtaja Osmo Suominen, puh. ensimmäisen asiaa koskevan (02) 2334 165 tai Tuire Koch, kirjeen alkuvuodesta. Järjestä- puh. (02) 2333 602. jät toivovat, että kirjeessä olevia Liittopäiviin ja niiden ohjel- määräaikoja ilmoittautumis- maan sekä järjestelyihin pala- ten, huonevarausten ja muiden taan tarkemmin lehtemme seu- varattavien asioiden suhteen raavassa numerossa. noudatettaisiin. Liittopäiviä koskeviin tie- Osmo Suominen dusteluihin vastaavat Varsi- 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008

Alueelliset kirkkopäivät kokoavat veteraaniväkeä

lueellisia kirkkopäi- Ekumeenisessa jumalanpalve- viä vietetään Kou- luksessa saarnaa piispa Samuel volassa (jäähalli), Salmi ja puheen pitää metropo- A6. kesäkuuta, Kokkolassa (jää- liitta Panteleimon. Päiväjuhlan halli) 11. kesäkuuta ja Tampe- juhlapuhujana on piispa Olavi SANA reella (Pirkka-halli) 12. elokuu- Rimpiläinen. Tilinteon aikaan ta. Läntisen Suomen kirkkopäi- Itäisen Suomen kirkkopäi- vän tunnus on Sä autoit valoon ämän lehden ilmestyessä olemme kirk- tien päähän kulkeneet ja tilinsä tehneet. Ja vain vän tunnus on Jumala ompi tämän maan. Sanajumalanpal- Tkovuodessa tulleet paastonaikaan. Kään hänen kauttaan, joka jumalattomat armahtaa, linnamme. Ekumeenisessa ju- veluksessa saarnaa maaliskuus- nymme pääsiäistä kohti. Paastoviikot kuljettavat he kukin ovat aikanaan perille tulleet. malanpalveluksessa saarnaa sa valittava Tampereen hiippa- meitä kristillisen evankeliumin ydintapahtumia kenttäpiispa Hannu Niskanen kunnan piispa. Ortodoksinen kohti. Pitkäperjantai ei ole vain raamatunhisto- ähän aikaan muistetaan myös Talvisotaa. ja esirukouksen pitää rovasti liturgia pidetään Tampereen riaa. On niin kuin Jeesuksen ristiä pystytettäi- TMuistamme Summaa, Taipaleenjokea ja Leo Huurinainen. Juhlapuheen ortodoksisessa kirkossa, ruot- siin omaa elämäämme vastapäätä. Kohta olem- kaikkia niitä rintamia, joissa ihminen oli pantu päiväjuhlassa pitää valtiopäivä- sinkielinen jumalanpalvelus me sen edessä ja tilinteolla oman elämämme omalla hengellään ohjaamaan kansan ja maan neuvos Mikko Pesälä. Tampereen Vanhassa kirkossa. kanssa. Paastonajan viikot ovat itsensä tutkiste- historian suuntaa. Millähän sukupolvella kos- Pohjoisen Suomen kirkko- Päiväjuhlassa juhlapuheen pi- lemisen aikaa. kaan on Kristuksen risti niin todellisena seis- päivän tunnus on Syvyydes- tää ministeri Marjatta Väänä- syt omaa elämää vastapäätä, kuin Talvisodan ja tä minä huudan Sinua Herra. nen. aastonajassa kuljemme kerrankin yhtenä Jatkosodan isänmaan puolustajilla. Oltiin siellä, Pjoukkona. Yksikään, joka on matkalla Kris- mistä kukaan ihminen ei näyttänyt voivan elä- tuksen ristiinnaulitsemisen päivää kohti, ei tule vänä selviytyä, missä ainoana odotti vain kuo- Kirkkokolehti sotaveteraanien pystyin päin eikä elämässään onnistuneena. lema ja missä ihmisen ainoa auttaja oli vain Ju- Mielen pohjalta nousevat esiin syyllisyyden ja mala. Sankaruutta ei ollut. Oli vain paastonajan keskuudessa tehtävään vajaamittaisuuden tunnot. Ja vaikka Jeesuksen vajavaista uskomista: ”Minä uskon, auta minua hengelliseen työhön oma sana paastonajan evankeliumissa vakuut- epäuskossani.” taa: ”Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo”, otaveteraanien keskuudessa tehtävään hengelliseen työhön niin parhaimmillaankin oma uskomme yltää ämä Raamatun miehen pyyntö ei puhunut kerättävä kolehti on liitetty ajallisesti kansallisen veteraa- vastaamaan vain: ”Minä uskon, auta minua epä- Tvahvasta uskosta, mutta se oli ihmisen tart- nipäivän läheisyyteen. Tänä vuonna kansallinen veteraa- uskossani!” Elämässään oikein hyvin onnistu- tumista ainoaan, mikä hänelle on jäänyt turvan Snipäivä 27.4. on sunnuntai. Silloin on kuitenkin määrätty kerät- neita ei ole. antajaksi. Minulla ei ole mitään. Kaikki mah- täväksi kolehti Pyhän Marian kirkon urkuhankkeeseen Kirkon dollisuudet ovat vain sinulla, Jumala. Kaikessa Ulkomaanavun kautta. Kirkkohallitus on pyytänyt seurakuntia uonna 1918, 90 vuotta sitten, tähän aikaan avuttomuudessaan, elämän kaikkien tuhruisten harkitsemaan kolehtikohteiden vaihtamista seuraavasti: Velettiin kapinakevättä. Paastonajat, pitkä- tilikirjojen ja oman syntisyyden muistamisessa 6.4. 2. sunnuntai pääsiäisestä perjantait ja pääsiäiset menivät silloin armot- tällainen turvautuminen Jumalaan on ihmisen Pyhän Marian kirkon urkuhankkeeseen, toman sodan jaloissa. Vaadittiin oikeutta, niin uskon korkein aste. Se ei ehkä yllä enempään, Kirkon Ulkomaanapu että armolle ei ollut sijaa. Silti uskon, että sen so- kuin ihmisen kaukaa tulevaan huutoon: ”Muis- 27.4. 5. sunnuntai pääsiäisestä dan käyneet ja heidän sukupolvensa myös joutui ta minua, Herra”, mutta sen pyynnön kanssa Sotaveteraanien keskuudessa tehtävään hengelliseen työhön aikanaan sinne, missä heidän elämäänsä vasta- kaikki on hänen armahtajansa käsissä. Vasta- päätä seisoi vain Jumalan Pojan risti. Siellä ei päätä seisoo risti. Jumala armahtaa. ollut enää sankareita. Toistensa lailla he kaikki olivat vain syntisinä ihmisinä elämänsä paasto- Timo Kökkö SOTIEMME VETERAANIEN ITÄISEN SUOMEN KIRKKOPÄIVÄ Kouvolassa 6.6.2008 SOTIEMME VETERAANIEN Jumala ompi linnamme POHJOISEN SUOMEN KIRKKOPÄIVÄ Klo 11.00 Jumalanpalvelus, Jäähalli Saarna Kenttäpiispa Hannu Niskanen Kokkolassa keskiviikkona 11.6.2008 Liturgina Pastori Mikko I Virtanen Syvyydestä minä huudan sinua Herra! Säestää Savon Sotilassoittokunta Kirkkopäivän ohjelma: Kanttori Pekka Ainali 10.00-11.00 kokoontuminen 14.00-15.30 Päiväjuhla jäähallissa Avustaa Pohjois-Kymen Sotilaspoikakillan kuoro Kokkolan jäähalliin ohjelmassa mm. Klo 12.15 ruokailu, koulut ja jäähalli 11.00-12.30 Yhteinen jumalanpalvelus Avaussanat ja seppele Klo 14.00 Päiväjuhla jäähalli Saarna piispa Samuel Salmi partion lähettäminen Rovasti Eero Palola Avustaa metropoliitta Panteleimon Juhlapuhe Piispa Olavi Rimpiläinen Avaussanat Toimikunnan puheenjohtaja, eversti Arto Mikkonen Liturgi kirkkoherra Erkki Murtomäki Nuoren ylioppilaan puhe Joonas Koskela Musiikkia Yhtyneet kuorot ja Savon Sotilassoittokunta Musiikki Pohjanmaan Sotilassoittokunta Musiikkia Pohjanmaan Sotilassoittokunta Seppelpartion lähettäminen, pastori Olavi Mäki-Patola Veteransångarna Gamlakarleby Manskör Juhlapuhe Valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä Kanttorina Ritva Göös Keskipohjanmaan sotaorpojen kuoro Tervehdykset Kouvolan kaupunki Kanttorina Ritva Göös Itä-Suomen Sotilaslääni Päätössanat Opetusneuvos Pentti Tapio Sotiemme veteraanit 12.30 ruokailu Kokkolan jäähallissa Päätössanat Kouvolan Sotainvalidit ry Puheenjohtaja Prkenrl Kari Hietanen Ilmoittautuminen Toivomme, että ilmoittaudutte kirkkopäivään piireittäin ja/tai osastoittain 15.4.2008 mennessä ja suoritatte osallistu- Toivomme, että ilmoittaudutte kirkkopäivään piireittäin ja/tai osastoittain mismaksun 10 €/hlö tilille 516200-2141894 (vastaanottaja: Veteraanien pohjoisen alueen kirkkopäivä 2008, merkki: Kirk- 30.4.2008 mennessä. Osallistumismaksu, 10 €/henkilö tilille 575001-269258. kopäivä 2008). Ilmoittautumiskaavakkeen palautus osoitteeseen: Kokkolan seurakuntayhtymä, Veteraanien Kirkkopäivä Maksuun merkintä Kirkkopäivä 2008. Palautukset Kymenlaakson Sotaveteraa- 2008, Kustaa Aadolfinkatu 16, 67100 Kokkola. nipiiri ry, Saarennonkatu 7 A 5, 45200 Kouvola. Tiedustelut, Toivo Hartikainen, Tiedustelut: Seppo Yli-Norppa, puh. 0500 854 999 tai Anna-Liisa Salo, puh. 0400 493 505 puh 0400 655 283, faksi (05) 375 3383, sähköposti: kymenlaakson.svp@ Sydämellisesti tervetuloa Kokkolaan! sotaveteraaniliitto.fi. Ilmoittautuneille lähetetään päivien ohjelma ja ajo-ohje Hjärtligt välkommen till Karleby! Kouvolan jäähallille. 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008

Onnittelemme Kuolleita Ilomantsin Ritari Onni Määttänen 100 vuotta Taavi Törmälehto 1922-2007 kohdalla komppanian vääpe- rohkeutensa ja monipuolisuu- Mannerheim-ristin ritari, levy- lisjoukkueen etenemisen suoja- linä JR 9:ssä, mutta pian kuu- tensa ansiosta on hän kaikil- seppä ja alikersantti Taavi Ar- ten täten omien haavoittuneiden luisan Oskun päällikkö Into la matkoillaan esimerkillään mas Törmälehto kuoli 85 vuoden evakuoimisen.” Kuismanen kaivoi hänet esiin kannustanut toisia niin hyvin ikäisenä 15.12.2007 Kaunialan ”16.7.41 valtasi yksinään vi- kaukopartion johtajaksi. Myö- matkan rasitusten voittami- Sotavammasairaalassa. Hän oli hollisen pst.tykin Koirinojalla hemmin Onni Määttänen on sessa kuin myös partiotehtävi- syntynyt 27.3.1922 Haapavedellä. saaden samalla arvokkaita tie- todennut eri yhteyksissä, että en muissa täyttämisissä. Vaa- Pienestä lähtien Törmälehto toja vihollisesta ja sen toimin- eniten hän tunsi itsensä orvoksi timattomana ja rehtinä esi- oli täynnä suomalaisuutta, min- nasta. 25.7.41 Tuulosjoella tu- rintamalinjassa. Hänelle metsä miehenä on vääpeli Määttänen kä hänen isänsä ja isoisänsä olivat hosi useita vihollispesäkkeitä ja vapaus liikkua toi varmuu- kasvattanut nuorempia oike- häneen istuttaneet. Heidän kaut- käsikranaateilla ja konepistoo- den, millä hän johti kymmenet aan partiohenkeen myös par- taan hän oli saanut halun oppia lilla sekä 15.9.41 Syvärin voima- kaukoretket miehensä tehok- tiomatkojen väliaikana, ja on aseen käytön suojeluskunnassa laitoksella toisten toverien tu- kaisiin tiedustelu- ja tuhoamis- suureksi osaksi hänen ansio- ja imenyt siellä aikansa tunnon, kemana valtasi kaksi vihollisen tehtäviin. taan, että nuoremmat ovat op- minkä mukaan oli kaikin voimin kk-pesäkettä heittäen pesäkkei- Pohjois-Karjalan Prikaatissa Oskussa ja ErP4:ssä vääpe- pineet partiomatkoilla välttä- valmistauduttava puolustamaan siin käsikranaatteja ja tulittaen vietettiin poikkeuksellisen juh- liksi ylennyt Onni Määttänen mättömän suunnistus- ja erä- Suomen nuorta itsenäisyyttä. konepistoolillaan. Samoin osal- lavia syntymäpäiviä 10. helmi- näki vihollisen ryhmitykset miestaidon. Vääpeli Määttäsen Jääkäri Törmälehto oli vasta listui hän vapaaehtoisesti parti- kuuta. Silloin juhlittiin Man- niin Aunuksen kannaksella, monipuolisuutta osoittaa, että 17-vuotias astuessaan salaa isäl- oon, joka kävi yöllä noutamassa nerheim-ristin ritari, maanvil- Vienan Karjalassa, Itä-Karja- hän lähes kuukauden kestä- tään riviin ja rintamalle. Rivissä kaatuneen komppanianpäälli- jelijä, talousneuvos ja ylivääpeli lassa kuin Lapissakin. neellä partiomatkalla syksyllä hän ei mielellään säilynyt, muttei kön ruumiin pois taistelukentäl- Onni Henrik Määttäsen sata- Vääpeli Onni Määttänen 1942 toimi radiosähköttäjän se estänyt häntä tulemasta taita- tä vihollisen tulilinjojen välistä.” vuotispäivää. kuului niihin partiomiehiin, vaativassa tehtävässä hoitaen vaksi aseiden käsittelijäksi ja rin- Suomen Marsalkka Manner- Onni Määttänen on näh- joista ritariksi nimitysesityk- erinomaisesti yhteydet.” tamalle päästyään hän tunsi ole- heim nimitti jääkäri Törmäleh- nyt kotiseutunsa ja isänmaansa sen teki Päämajan tiedustelu- Isänmaataan pitemmän elä- vansa oikeassa paikassa. don ritarikseen 19.11.1941 tä- vaiheet itsenäisyyden alusta al- osasto. mänsä aikana Onni Määttänen Taavi Törmälehdon taisteli- män palvellessa konepistooli- kaen. Rajaseudun lapsena hän Esityksen sanamuoto kuu- on antanut monipuoliset tie- jan asenne sai hänen esimiehen- miehenä 1. Jääkäriprikaatissa. on oppinut, että ihmisen on lui: ”Kevättalvella 1942 osallis- tonsa ja taitonsa kotialueensa sä, JP4:n komentajan, kapteeni Alikersantti Törmälehto ei osattava elää omavaraisena ja tui vääpeli Määttänen Petrovs- Maukkulan, kotikuntansa Ilo- Veikko Lounilan esittämään hä- saanut kokemuksiaan lahjak- saatava elantonsa ympäristös- kij Jamissa vihollisen suuren mantsin ja koko Pohjois-Kar- nen nimittämistään Manner- si. Hän haavoittui kolme kertaa tään. Luonto ja eläimet omaa- huoltokeskuksen tuhoamiseen jalan käyttöön monissa luot- heim-ristin ritariksi jo ensimmäi- 6.9. Aunuksessa, 5.12.1941 Kar- vat tunnetut tapansa ja niiden joukkueen varajohtajana osoit- tamustehtävissä. Valtakun- sen jatkosodan vuoden aikana: humäessä ja 30.4.1943 Uhtualla. kanssa tuli toimeen. Ikävim- taen henkilökohtaista, esimer- nallisesti hän on myös tullut ”Rohkeana ja urhoollisena kone- Mannerheim-ristin lisäksi mät yllätykset tulivat vain kau- killistä rohkeutta ja neuvok- valituksi Maataloustuottajain pistoolimiehenä toiminut erit- Törmälehdolle on myönnetty kaa tulleiden ihmisten muo- kuutta hyökäten ensimmäisenä Keskusliiton johtokuntaan, täin uhkarohkeasti ja pelkäämät- VR 4 mk, VM 1 ja VM 2 sotien dossa, sillä itsenäisyyden alku- tuhottavanaan olevaan viholli- Laskuvarjojääkärikiltaan ja tä monessa eri tilanteessa niin, muistomitalien lisäksi. aika toi uudenlaista liikennettä sen vahvasti miehittämään ta- Mannerheim-ristin ritarien että hänen toimintansa perusteel- Ritari Taavi Törmälehto siu- raja-alueille, mikä ei aina ollut loryhmään polttaen sen varas- säätiön valtuuskuntaan. la on saatu paikallisia saavutuk- nattiin sotilaallisin kunnian- hyväksi kylille. toineen kokonaisuudessaan, Mestariaan onnittelevat sia. Mm. 14.7.41 Vilokissa käy- osoituksin kotiseudullaan Haa- Rohkeana ja taitavana maas- tuhoten, omia tappioita kärsi- pohjoiskarjalaisten lisäksi dyssä taistelussa joukkueenjohta- pavedellä. tontuntijana hän osallistui tal- mättä taloryhmän vihollismie- suomalaiset maanpuolustajat jan haavoituttua oma-alotteisesti visotaan ErP11:ssa ja haavoittui histön, joista suurimman osan, yli koko maan yhdessä ritari- esti konepistoolitulellaan vihol- Kari Norkola jo marraskuussa 1939 Oinaan- noin 50 miestä, jäälle näiden säätiön kanssa. salmella. taloista paetessa.” Jatkosota alkoi Määttäsen ”Erinomaisen kestävyytensä, Kari Norkola Siirtyminen seutukunnallisiin kirkkopäiviin aamme neljä veteraa- Veteraaniväestön ikääntyessä Bror Borgar 90 vuotta niliittoa perusti vuon- ja vähentyessä on nyttemmin na 1991 Veteraanijär- nähty viisaaksi muuttaa nämä na 1940. Hän oli silloin jo osal- kaisuja ihmisten välisiin on- jestöjenM hengellisen toiminnan suhteellisen laajoja alueita kos- listunut talvisotaan JR 10:ssä ja gelmiin. Hän on kaikkialla neuvottelukunnan. Sen tehtä- kevat kolme kirkkopäivää vie- joutui vielä tekemään asepal- arvostettu ja kunnioitettu. väksi määriteltiin aluksi hengel- läkin lyhyempien yhteyksien velusta melkein jatkuvasti yh- Bror Borgarin sotaveteraa- lisen työn koordinointi liittojen seutukunnallisiksi kirkkopäi- teensä viiden vuoden ajan. niyhdistys on Korpo-Houts- kesken sekä jatkossa yhteistyön viksi vuodesta 2009 alkaen. Toimittuaan eri sotatehtä- kär-Iniö krigsveteraner. Sen kehittäminen. Näiden tehtävi- Neuvottelukunta käynnis- vissä hänet komennettiin vii- lisäksi hän toimii Turun ruot- en toteuttamisessa päädyttiin tää kevään mittaan neuvotte- meisenä sotavuotena kenttä- sinkielisen veteraanikerhon yhteistyön organisoinnissa ti- lut veteraanijärjestöjen piirien papiksi JR 13:ssa ja RaskPsto vetäjänä. Sotaveteraaniliitos- lanteeseen, jossa todettiin koko ja vastaavien kanssa sotiemme 2:ssa. Kotiutettuna hän pää- sa hän on toiminut ja toimii valtakunnan alueella vuosittain veteraanien seutukunnallisten si aloittamaan varsinaiset teo- hengellisen toimikunnan jä- järjestettävien Sotainvalidien kirkkopäivien järjestämiseksi logiset opintonsa marraskuus- senenä. Liiton ”Södran” pii- Veljesliiton hengellisten päivi- vuonna 2009 seutukunnilla ja sa 1944 ja suoritti tutkinnon rissä hän on niinikään ollut en ja Veteraanien kirkkopyhän paikkakunnilla, joissa se par- Maaliskuun 3. päivänä rovas- 1949. Papiksi vihittynä hän as- mukana kirkollisessa toimin- viettäminen päällekkäisyydeksi, haiten onnistuu. Näin yhteiset ti Bror Artur Borgar täyttää 90 tui Porvoon hiippakunnan kir- nassa yli 10 vuoden ajan. josta on syytä pyrkiä eroon. kirkkopäivämatkat muodostu- vuotta Turussa. Hän on synty- joihin ja toimi sen jälkeen lähes Hänelle on myönnetty mm. Niinpä vuodesta 1999 alka- vat entistä helpommiksi ikään- nyt Vaasassa ja tehnyt pitkän 40 vuotta hiippakunnan ja sen VR 4 ja SVR R1. en onkin yhteistoimin järjestet- tyvälle veteraaniväestölle. kirkollisen elämäntyönsä Ete- seurakuntien tehtävissä. Luon- ty Sotiemme veteraanien kirk- lä-Suomessa. teeltaan Bror Borgar on positii- Holger Andersson ja kopäiviä maamme pohjoisella, Neuvottelukunnan puolesta Hänestä tuli ylioppilas vuon- vinen ja iloinen etsien aina rat- Carl Gustaf Wolff itäisellä ja läntisellä alueella. Väinö Salokorpi 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008

Sotiemme veteraanien varainhankinta ylitti 3 milj. euroa otiemme Veteraanit 2007 - raanivastuu edellyttää varojen keräys, jota viime vuonna käyttöselvityksen kaikilta jär- toteutettiin Veteraanivas- jestöiltä. Stuu ry:n nimen alla, ylsi ensim- mäisenä vuotenaan runsaan 3,1 Sotiemme veteraanit milj. euron kokonaistuottoon. -keräys 2007 alustavat Tulos on lähes samalla tasolla tulokset: kuin samalla toimintamallilla Helsinki-Vantaa 158 919,69 edellisenä vuonna. Etelä-Pohjanmaa 145 852,61 Suurimman tuloksen, 158 919 Keski-Suomi 132 147,74 euroa hankki Helsinki-Vantaa Sotiemme Veteraanit 2008 -ke- Pohjois-Pohjanmaa 109 254,42 ja toiseksi eniten Etelä-Pohjan- räyksen uusi tunnus Satakunta 93 808,60 maa 145 198 euroa. Kolmantena Lahti 90 511,97 tuli Keski-Suomi 132 051 euron tuloksella, jossa kasvua edelli- käytettäväksi saman kunnan Södra Finland 86 941,31 sestä vuodesta peräti 53 000 eu- veteraanien hyväksi. Kymenlaakso 81 343,50 roa. Edellisenä vuonna järjestys Toimitusjohtaja Juha Kytö- Pohjois-Savo 81 334,06 Keräysjohtajaksi nimetty Arto Lillberg esitteli kuntamallia ja muita keräykseen tulevia uusia painotuksia. Arto Lillberg on kokenut oli Etelä-Pohjanmaa, Helsingin maa (Mainostoimisto Sky Ad- Varsinais-Suomi 79 133,92 varainhankkija. Hän on hoitanut Sotainvalidien Veljesliiton syys- seutu ja Lahti. vertising) esitteli uusitun ke- Espoo-Kauniainen 77 797,45 keräystä pitkään. Päätoimenaan hän toimii liiton tiedotuspäällik- Kentän keräyspäälliköt ko- räystunnuksen. Uusitulla tun- Keski-Pohjanmaa 76 396,09 könä. koontuivat tammikuun 17. päi- nuksella toivottiin jatkettavan Lappi 74 301,16 vänä Pääesikuntaan Helsinkiin. lähivuodet. Päivän aikana keräysjohtaja Hämeenlinnalainen Antero Pohjois-Uusimaa 65 184,49 Arto Lillberg sekä varainhank- Rättö esitteli varusmieskeräyk- Keski-Uusimaa 60 649,03 kijat Pia Mikkonen ja Silja sen paikallisen organisoinnin Pirkanmaa 56 315,74 Lehti selvittivät tämän vuoden mallin, jota käytetään hyvin Etelä-Karjala 54 682,80 suunnitelmia. Keräyksen tun- tuloksin Sotainvalidien Veljes- Kanta-Häme 48 620,54 nus muuttuu. Kaksi vuotta ke- liiton paikalliskeräyksessä Hä- Pohjois-Karjala 48 587,37 räyksen tunnuksena ollut sor- meenlinnassa. Kainuu 37 758,23 mus jää pois ja sen tilalle tulee Sosiaalisihteeri Anni talvisodan kokardista muotoiltu Grundström kertoi esimer- Vaasa 35 879,33 ruusuke. Varainhankinnan pai- kein höystettynä keräystuoton Suur-Savo 16 043,44 nopiste siirtyy paikallis- ja kun- oikeasta käyttämisestä ja va- Länsi-Uusimaa 8 787,24 tatasolle. Piirien keräyspäälliköt rojen käytön raportoinnista. Itä-Uusimaa 3 335,88 johtavat kuntatasolla tapahtu- Paikallistasolla tulee avoimes- vaa keräystä. Tarkoituksena on ti kertoa, paljonko keräysvaro- 1 721 993,56 saada mahdollisimman moneen ja on saatu ja miten se on pai- kuntaan aloitteellisesti toimiva kallisella tasolla käytetty. Tämä keräystoimikunta. Kuntakoh- on osaltaan edistämässä myös Keskuspaikka 1 476 841,87 taisin voimin hankitut varat pa- tulevina vuosina parempaan Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoi maanpuolus- lautuvat kuluilla vähennettynä paikallistason tulokseen. Vete- Yhteensä 3 189 434,85 tusjärjestöjen tuesta Sotiemme Veteraanit -keräykselle.

Mustat Enkelit sotiemme Lottaperinneliitolle uusi veteraanien asialla puheenjohtaja uomen Lottaperinneliitto ry:n puheenjohtajana on vuoden alusta toiminut valt.maist. Sirkka-Liisa Hollmén. Hän on myös Salon Seudun Lottaperinne ry:n puheen- Sjohtaja. Lottaperinneliitto on 15 vuodessa kasvanut 4 000 jä- senen järjestöksi, jonka yksi painopistealueita on lottien yksi- löllisen paikalliskuntoutuksen tehostaminen.

Tamperelainen Mustat Enkelit haluaa myös Markus Anaja Sotilasperinteen omalta osaltaan kiittää luovuttamalla uu- Seuran puheenjohtajaksi den singlensä ”Nyt aika on” tuoton sotiem- Reserviupseeriliiton puheenjohtajan vaihtotilaisuus pi- me veteraaneille. dettiin 10. tammikuuta Katajanokan Kasinolla. Vaihtovas- alt.maist., ekonomi Markus Anaja on valittu Sotilas- Isänmaallisuus on ollut aina lähellä bän- taanoton kohokohtia olivat entisen puheenjohtajan Tapio perinteen Seuran puheenjohtajaksi kaudelle 2008- din sydäntä. Laulaja Jussi Aaltonen, reser- Peltomäen suorittama juhlallinen puheenjohtajan miekan 2009. vin kersantti, on palvellut maatamme YK- luovutus seuraajalleen Mika Hannulalle. VSeura on 10-vuotisen toimintansa johdosta julkaissut juh- joukoissa Libanonissa. Aaltonen on tullut lakirjan Rumpu ja miekka - Näkökulmia sotilasperinteeseen. suuren yleisön tietoisuuteen koko kansan Artikkelikokoelmassa käsitellään mm. perinteiden olemusta vara-Patena tuuratessaan enoaan Pate Mus- ja merkitystä, varuskuntaelämää, sotilasmusiikkia ja kunnia- tajärveä Popedan keikoilla. Hän esiintyi Kiitos merkkejä. Lisäksi on avattu Internet-sivusto osoitteessa www. myös TV2:n Tartu mikkiin ohjelmassa. sotilasperinne.fi. Mustat Enkelit julkaisi debyyttilevynsä Kiitän kaikkia niitä, jotka ystävällisesti muistivat Seuran toimintaan kuuluvat keskeisesti esitelmätilaisuudet Gurun vuonna 2007. Levy on otettu hyvin minua 80-vuotispäivänäni. ja erilaiset teemaseminaarit. Jäseniä seuralla on vajaa sata. vastaan, bändi on saanut hyvin radiosoittoa Olin myös suuresti ilahtunut Helsingin Seudun So- Anaja on seuran perustajäsen. Hänen tutkimusalueitaan ja ollut muutenkin paljon esillä mediassa. taveteraanipiirin tilille kertyneistä lahjoituksista. ovat mm. Suomen ja Viron sotilashistoria sekä sotilasheral- Lisätietoja www.mustatenkelit.com Pentti Laamanen diikka. 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008

Sotaveteraaniliiton hallituksella järjestäytymiskokous uomen Sotaveteraanilii- Aarno Lampi osallistuu työva- teli, Pekka Rossi, Lappeenran- ton valtuuston kokouk- liokunnan kokouksiin. ta, Pentti Vääränen, Petäjävesi, sessa marraskuussa valit- Sotaveteraaniliiton edustajat Seppo Väätäinen, Kerava Stu hallitus piti järjestäytymis- Suomen veteraaniliittojen val- asiantuntijajäsen Hannu Nis- kokouksen veteraanijärjestöjen tuuskunnassa (VEVA) kanen, Helsinki uusissa tiloissa Pasilassa tam- Varsinaiset jäsenet Aar- sihteeri Seppo Väätäinen mikuun 25. päivänä Helsingis- no Strömmer, Aarno Lampi sä. Kokouksessa valittiin vara- ja Markku Seppä. Varajäsenet Kuntoutus- ja puheenjohtajat, jäsenet eri toi- Olavi Eronen, Finn-Göran palvelutoimikunta mikuntiin ja liiton edustajat eri Wennström ja Anni Grund- puheenjohtaja Holger Strand- yhteisöihin. ström. berg, Vaasa Ensimmäiseksi varapuheen- Jäsenet: Aarno Forsius, Lahti, johtajaksi valittiin Olavi Ero- Ansiomerkkitoimikunta Matti Helin, Hamina, Esko Ko- nen Haminasta ja toiseksi va- Puheenjohtaja Gunnar Laatio, sunen, Helsinki, Juha Laikari, rapuheenjohtajaksi Finn-Göran Helsinki Oulainen, Voitto Laine, Salo, Liiton puheenjohtajat potretissa valinnan jälkeen. Vasemmalta lii- Wennström Helsingistä. Olavi Jäsenet: Vuokko Hurme, Pai- Helvi Peltonen, Oulu, Mark- ton hallituksen I varapuheenjohtaja Olavi Eronen Haminasta, liiton Eronen on Kymenlaakson Sota- mio, Juhani Penttilä, Tamme- ku Seppä, Timo Toivanen, Lap- puheenjohtaja Aarno Strömmer Oulusta ja II varapuheenjohtaja veteraanipiirin puheenjohtaja ja la, Markku Seppä, Väinö Vil- peenranta Finn-Göran Wennström Helsingistä. Finn-Göran Wennström Södra poniemi, Pori sihteeri Anni Grundström Finlands Krigsveterandistrik- sihteeri Markku Seppä sinki, Olavi Karttunen, Kuopio, Jäsenet: Ilkka Aspara, Helsinki, tin puheenjohtaja. Hän on myös Toimikunnan työryhmän Liikunta- ja Matti Lukkari, Helsinki, Eeva Esa Haarala, Kiukainen, Erk- ensimmäinen varapuheenjohta- muodostavat Gunnar Laatio, kisatoimikunta Nieminen, Vaasa, Pertti Nie- ki Heikkinen, Helsinki, Irme- ja, joka ei ole sotaveteraani. Väinö Vilponiemi ja Markku Puheenjohtaja Kalevi Raatikai- minen, Kouvola, Finn-Göran li Lemberg, Helsinki, Veikko Seppä. nen, Mikkeli Wennström, Helsinki, Markku Löyttyniemi, Helsinki, Pirk- Työvaliokunta Jäsenet: Veikko Javanainen, Seppä, Jyrki Vesikansa, Helsin- ko Karjalainen, Helsinki, Timo ja toimikuntien Hengellinen toimikunta Pori, Toivo Hartikainen, Kou- ki Korhonen, Oulu, Raili Malm- kokoonpanot Puheenjohtaja Pentti Tapio, vola, Olavi Lösönen, Kontio- sihteeri Anni Grundström berg, Helsinki, Ohto Manni- Puheenjohtaja Aarno Ström- Helsinki lahti nen, Helsinki, Antti Matilai- mer, Oulu Jäsenet: Atte Autio, Kempe- sihteeri Anni Grundström Tositteiden tarkastajat nen, Helsinki, Esko Muhonen, I varapuheenjohtaja Olavi Ero- le, Bror Borgar, Turku (vuosi Seppo Yli-Norppa, Kannus Helsinki, Matti Niemi, Helsin- nen, Hamina 2008), Jaakko Granlund, Oulu, Sotaveteraani – Juhani Penttilä, Tammela ki, Pekka Paatero, Turku, Erkki II varapuheenjohtaja Finn-Gö- Toivo Hartikainen, Kouvo- Krigsveteranen -lehden Puumalainen, Helsinki, Matti ran Wennström, Helsinki la, Lenno Järvi, Espoo, Vuok- toimitusneuvosto Neuvottelukunnan Sipilä, Helsinki, Anneli Taina, Jäsenet: Pentti Laamanen, Hel- ko Hurme, Paimio, Mikael Puheenjohtaja Aarno Ström- jäsenet 2007-2008 Hämeenlinna sinki, Vuokko Hurme, Paimio Kriisin, Helsinki, Timo Kök- mer, Oulu Puheenjohtaja Ossi Sunell, Hel- Valtuuston puheenjohtaja kö, Vammala, Eero Palola, Ve- Jäsenet: Antti Henttonen, Hel- sinki

Lukumäärätietoja Toiminnanjohtajat ja sosiaalineuvojat veteraaneista neuvottelupäivillä

ela julkaisee vuoden Rintamalisän saajia arvi- otaveteraanipiirien toi- ton tulevaisuussuunnitelmaan, räysvarojen käyttöä. viimeisen päivän tilan- oidaan olevan vuonna 2015 minnanjohtajat ja sosi- jota käsiteltiinkin päivien ai- Seuraavana aamuna läh- teesta tilaston rintama- 22 241 vuonna 2020 6 594 ja aalineuvojat kokoontui- kana runsaasti. Toiminnan- dettiin kiertoajelulle oppaan Klisää saavista veteraaneista. Sa- vuonna 2025 1 182. Svat yhteisille neuvottelupäiville johtaja Markku Seppä kertoi johdolla ja tutustuttiin lisäksi maan aikaan Sotaveteraanilii- 17.-19.1. Sosiaalineuvojat aloit- jäsenrekisterin kehittämisestä Vasa-museoon. ton jäsenrekisteriltä saadaan Sotaveteraaniliitossa yli tivat oman osuutensa jo aamu- ja intranetin käyttöönotosta. Toisena kokouspäivänä tiedot jäsenyhdistyksissä jäse- puolet veteraaneista päivällä sosiaalisihteeri Anni Hän esitteli lisäksi Sotaveteraa- käytiin läpi liittopäivillä pi- ninä olevista. Sotaveteraaniliiton jäsenyhdis- Grundströmin johdolla. Kes- ni-lehden lukijatutkimuksen, dettävän tulevaisuusfoorumin Viime vuoden lopussa oli tysten jäsenissä oli varsinaisina kustelu oli vilkasta ja kuntou- jonka tulokset olivat valtaosin sisältöä, lisäksi Varsinais-Suo- rintamalisän saajia 75 682, jäseninä 41 996, joista 38 764 tukseen liittyvät asiat nousi- myönteisiä. Saman päivän ai- men piirin toiminnanjohtaja joista naisia 26 014 ja miehiä veteraanilla oli jokin rintama- vat keskeisiksi. Puheenjohtaja kana käsiteltiin vielä mm. kun- Osmo Suominen kertoi päi- 49 668. Heistä ylimääristä rin- tunnus. Varsinaisten jäsenten Aarno Strömmer viittasi ter- toutus- ja virkistysviikkoja, vien käytännön järjestelyistä tamalisää sai 37 160. Heistä oli määrissä suurimmat piirit ovat vetuliaispuheessaan mm. lii- avustusten myöntämistä ja ke- Turussa. Hallinnon rakenne- 22 730 miestä ja 14 430 naista. Helsingin seutu 5 045 jäsentä, työryhmä on pohjustanut lii- Veteraaneista satavuotiai- Pirkanmaa 4 260 ja Varsinais- ton tulevaisuussuunnittelua. ta tai sitä vanhempia oli 73. Suomi 3 503. Sotaveteraaniliitto tulee teke- Nuorimmat veteraanit olivat Jäsenyhdistyksissä oli puoli- mään perinnetyötä Tammen- 73-vuotiaita, joita yksi nainen so- ja leskijäseniä 5 222. Eniten lehvän Perinneliiton kenttä- ja yksi mies. Eniten miesvete- heitä oli Etelä-Pohjanmaalla 1 verkostona. Lopuksi käytiin raaneja on vuonna 1925 syn- 082, Kymenlaaksossa 571 ja Sa- vilkas keskustelu esillä olleis- tyneissä, 7 916. Naisissa suurin takunnassa 529. ta teemoista. Päätössanois- ikäluokka on 1923 syntyneet, Kannattajajäseniä jäsenyh- saan Aarno Strömmer kiitti joita on 2 838. Tänä vuonna distyksissä oli 24 664, jossa li- sekä järjestelyistä että aktiivi- 90 vuotta täyttäviä miehiä oli säystä edelliseen vuoteen 1 135 sesta mukanaolosta. 2 145 ja naisia 1 248. Veteraa- jäsentä. Eniten kannattajajä- nien keski-ikä oli yli 85 vuot- seniä on Varsinais-Suomes- Marja Riukka ta. Veteraanien kokonaismäärä sa 2 751, Pirkanmaalla 2 543 ja laski vuodessa 10,7 %. Etelä-Pohjanmaalla 1 997. 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008

Aarno Lampi – veteraaniperinnetyön uranuurtaja Sotaveteraaniliiton valtuuston puheenjohtaja Aarno lä keskeneräistä koulunkäynti- aana, jonka eläkeiän KOP soi maisesti rikkoneet aikaisem- Lampi (81), tunnetaan veteraaniperinteen tallentamisen ään. sotaveteraaneille. mat ennätykset. Valtakunnal- sitkeänä edelläkävijänä ja siihen rohkaisijana. Nuorim- Jatkosodan alettua Aarno lisessa Rintamaveteraaniasiain man polven sotaveteraaneihin kuuluvana hän otti tuntu- lähti 15-vuotiaana sotilaspoi- Sotaveteraanityö kutsui neuvottelukunnassa (Rine) jat- maa jo talvisotaan ja jatkosotaan alaikäisenä. kakursseilta taas Kannakselle Aarno Lammen toiminta sota- ketaan yhteisin kannanotoin. tiedotuskomppanian lähetik- veteraanijärjestössä alkoi Es- Aarno toimi Rinen neuvotte- si. Jatkosodan edetessä alaikäi- poon Sotaveteraaneissa vanhan lukunnassa Sotaveteraaliliiton set palautettiin marraskuussa tuttavansa Veikko Sjöblomin edustajana lokakuusta 2003 al- 1941. Seuraavat kaksi vuotta kutsuttua hänet yhdistyksen kaen tammikuuhun 2006. Ve- kuluivat sotilaspoikakoulutuk- juhlamestariksi 1980-luvun lo- van ja Rinen toiminta vahvis- sessa. Lahdessa hän sai usein pulla. tavat hänen mielestään yhteistä tehtäväkseen koota 10-20 poi- Keväällä 1998 Sotaveteraa- sanoman perillemenoa yhteis- kaa sankarihautajaisiin seppe- niliiton puheenjohtaja Simo kunnan päättäjille. leiden kantajiksi sekä esiinty- Kärävä soitti Aarnolle esittä- mään poikakuoroissa. en asettumista Sotaveteraanilii- Tammenlehvän Tammikuusta 1944 Lampi ton puheenjohtajaehdokkaaksi. Perinneliiton kätilönä koulutettiin Utin pioneerikou- Aarno vastasi kirjeitse luetellen Aarno Lampi laati suunnitel- lutuskeskuksessa. pioneerijoh- kymmenen syytä, jotka estävät man perinneyhdistyksen muo- tajaksi, jossa opetettiin käyt- häntä ottamasta vastaan tehtä- dostamiselle ja esitti sen Vevan tämään saksalaisia panssari- vää. Kirjeen saatuaan Kärävä puheenjohtajalle 2001. Seuraa- nyrkkejä ja panssarikauhuja. soitti perustellen kohta kohdal- vana vuonna hanke julkistet- Viimeiset kuukaudet kuluivat ta kaikki esteellisyyteen maini- tiin Helsingin yliopiston juh- pioneeriryhmänjohtajana. tut syyt olemattomiksi. Niinpä lasalissa tasavallan presidentti Aarno asettui ehdokkaaksi. Sa- Tarja Halosen kunnioittaessa Sotaveteraanina mana vuonna hänet äänestet- tilaisuutta läsnäolollaan. Tilai- asevelvollisuutta tiin liittokokouksessa Helsin- suuteen osallistui varsin arvo- suorittamaan gissä liiton puheenjohtajaksi. valtaisia vieraita. Rauhan tullessa 18-vuotias Vuodesta 2004 hän on toiminut Lampi on tasoittanut tie- Aarno Lampi palasi opintojen nykyisessä tehtävässään liiton tä valtakunnalliselle veteraa- pariin kouluunsa Lahteen val- valtuuston puheenjohtajana. niperintöä koordinoivalle ja mistuen ylioppilaaksi keväällä vaalivalle 2003 perustetulle 1947. Lakkiaispäivänä veteraa- Veteraaniyhteistyö Tammenlehvän Perinneliitolle nia odotti kutsu suorittamaan kehittyi (Tape). Tapen puheenjohtajana Valtuuston puheenjohtaja Aarno Lampi Sotaveteraaniliiton uudes- lakisääteistä asevelvollisuutta. Aarno Lammen puheenjohta- toimii maaherra Eino Siuru- sa neuvotteluhuoneessa Pasilassa tammikuussa. Asevelvollisuuden ja opin- juuden aikana veteraanijärjes- ainen ja varapuheenjohtajana tojen jälkeen valtiotieteiden töjen yhteistyö kehittyi uraa Aarno Lampi. Toiminnanjoh- maisteriksi valmistunut Lam- uurtavalla tavalla. Veteraaniliit- tajana toimii Pertti Suominen. arno Lampi syntyi Sor- virikkeet myöhempään sotilas- pi kutsuttiin oitis reservin ker- tojen valtuuskunta (Veva) pe- Kansallisen veteraanipäivän tavalassa toukokuussa ja veteraanitoimintaansa hän tausharjoituksiin, jolloin hä- rustettiin 1999 liittojen yhteis- valtakunnallisessa pääjuhlassa 1926. Sotilaselämään kertoo saaneensa suojeluskun- net koulutettiin upseeriksi. elimeksi. Vevan puitteissa so- 2005 Torniossa neljän sotiem- Aperheen neljä veljestä ja neljä si- nan kautta. Työpaikan hän sai Kansallis- tainvalideja ja muita sotiemme me veteraaneja edustavan jär- sarta tutustuivat jo lapsina suo- Osake-Pankista, jonka reser- veteraaneja edustavat järjestöt jestön puheenjohtajat luovut- jeluskuntapiirin, lentoaseman Lähettinä talvi- ja viupseerikerhoon hän liittyi. valistavat yhdessä päätöksen- tivat perinnetyön siirtämistä ja rannikkotykistön läsnäolon jatkosodassa Henkisen maanpuolustuksen tekijöitä veteraanien taloudel- koskevan adressin nuorempi- kautta. 13-vuotiaana suojelus- Talvisodassa suojeluskuntapoi- koulutuksen kehittämistyöstä lisista ja sosiaalisista tarpeista. en sukupolvien edustajien kun- kuntapoikana Aarno toimi lä- ka Aarno Lampi toimi esikun- hänet ylennettiin luutnantik- Samana vuonna pantiin alulle niatehtäväksi. Tehtävän vas- hettinä 1939 piirinsä esikun- talähettinä. Välirauhan tultua si 1960-luvulla. Elämäntyönsä yhteinen rahankeräys. Kahtena taanottajina asiaa koskevan ad- nassa vanhimman veljensä hän toimi Lahden suojeluskun- KOP:n tehtävissä suoritettuaan viime vuotena yhteisen varain- ressin allekirjoittivat Suomen Heimon kesäsijaisena. Parhaat nassa lähettinä ja jatkoi syksyl- hän pääsi eläkkeelle 60-vuoti- hankinnan tulokset ovat ylivoi- tasavallan hallituksen, evan-

��

�� 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008 kelis-luterilaisen ja ortodoksi- tää kunniakasta muistoa koko Karjala-turnauksen kaikissa sen kirkon, Puolustusvoimien, kansan ponnisteluista sotien ja otteluissa. Suomi-Venäjä -ot- Suomen Kuntaliiton, Tammen- jälleenrakennuksen aikana. telun alussa Aarno Lammelle lehvän Perinneliiton sekä nuor- - Sen vuoksi veteraanien tarjoutui keskellä pelikenttää ten lukiolaisten edustajat. henkisen perinnön säilyminen kaksi tehtävää: ennen pelin al- on varmistettava ulottamal- kua hän rohkaisi yleisöä ja pe- Veteraaniperinteen la perinnetyö kaikkialle sinne, laajia sotaveteraanien yhteisen hyödyntäminen mihin se on jättänyt historial- keräyksen puolesta. Sen jäl- Aarno Lampi alleviivaa menes- liset jälkensä ja tekemällä tätä keen hän pudotti avauskiekon tyvän perinnetyön luomiseksi työtä hyvän yhteistoiminnan ja kova taistelu alkoi. erityisesti seuraavat asiat: hengessä. Veteraanien perintö Hyvin meni: rohkaistunut - Perinnetyöllä on oltava pi- on kertomus uhrautuvaisuu- Suomi voitti Venäjän 2–1. tävät, uskottavat ja toimintaan desta, sitkeydestä, lähimmäi- Tunnoistaan keskellä Hart- innostavat perusteet. Me ve- sen huomioon ottamisesta ja wall Areenan jääkiekkoken- teraanit uskomme, että vete- tulevaisuudenuskosta. tän parrasvaloja Aarno tote- raaniaikakauden teoissa ja ai- Aarno Lampi muistuttaa aa: cheerleader -tytöt taluttivat kaansaannoksissa on aineksia, Pertti Suomisen jo 1987 Mitä minut jäälle tavattoman läm- joita kasvattajat kodeissa, ope- – Missä – Milloin -kirjassa pai- minhenkisesti. Luettuani vete- tuslaitoksissa ja harrastuspii- nottaneen veteraaneihin liitty- raanikeräyksen osallistumiseen reissä, mediavaikuttajat sekä vän aineiston tarvetta koulu- liittyvät sanat, en ole koskaan yhteiskunnan päätöksentekijät jen opetusohjelmiin, joista olisi ollut niin valtaisan äänimyrs- voivat halutessaan hyödyntää apua myös sisältöään etsivälle kyn silmässä. Se oli unohtuma- ylläpitäessä myönteistä maan- rauhankasvatukselle. Siinä oli ton elämys. puolustushenkeä sekä henkis- ituja myös veteraaniperinteen Aarno Lampi tahtoo kiit- tä kriisinsietokykyä äärimmäi- tallentamiseksi, Lampi toteaa. tää kaikkia veteraanijärjestöjä sissäkin olosuhteissa Suomen Perinneliitossa on nyt 17 vete- ja yhteistyökumppaneita: Tun- kansan keskuudessa. raani- ja muuta maanpuolus- nen todella suurta kiitollisuut- - Katsomme tämän perin- tushenkistä jäsenjärjestöä. ta siitä, kuinka reippaasti jär- netyön kuuluvan kansanval- jestöjemme yhteistyökuvioissa taisen sivistysvaltion tehtäviin. Jääkiekon parrasvaloissa ja muussa keskinäisessä vuoro- Se lujittaa kansakunnan sisäis- Suomen Jääkiekkoliitto järjes- vaikutuksessa on edistytty. tä eheyttä, vahvistaa maamme ti 9-12. marraskuuta 2007 So- Aarno Lampi pudotti aloituskiekon Suomi-Venäjä ottelussa. Esiin- ulkoista arvostusta ja ylläpi- tiemme Veteraanit -keräyksen Markku Rämö tyminen sai aikaan valtaisan äänimyrskyn. Kuva Lehtikuva.

gyllene_linjen_sotaveteraani.ind1 1 31.1.2008 14:01:07 10 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008 Veteraanien etuuksia vuonna 2008 uomen sotien 1939 – 1945 sä on 25 – 45 prosenttia hänen 2 x 10 hoitokerran sarjan. Vas- osalta 100 prosenttia, teknisen tusta. Ulkomaalaisella rinta- sotainvalideilla sekä rin- kansaneläkkeensä 90,22 euroa taavasti toimintakykyluokkaan työn osalta 50 prosenttia. Kor- masotilaalla tarkoitetaan tässä tamatehtävissä olleil- ylittävästä osasta. Ylimääräistä I ja II kuuluvan veteraanin avo- vausta saa myös hammaslääkä- henkilöä, jolle on myönnetty Sla miehillä ja naisilla eli rin- rintamalisää ei makseta, jos sen kuntoutus voidaan toteuttaa 3 x rin määräämien laboratorio- ja ulkomaalaisen rintamasotilas- tamaveteraaneilla on laeissa määrä jäisi pienemmäksi kun 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoi- röntgentutkimusten sekä lääk- tunnus tai joka täyttää tunnuk- ja asetuksissa säädetty oike- 5,93 euroa kuukaudessa. Etuus na. Tällöin kuntoutus jakautuu keiden sekä korvattavaan ham- sen myöntämisedellytykset. us saada valtion varoin eräi- on verotonta tuloa. pitkälle aikavälille ja kuntou- mashoitoon liittyvien kuljetus- Kertakorvauksena myönnettä- tä erityisetuuksia. Osin niiden Suurin mahdollinen ylimää- tuksen vaikuttavuus paranee. ten kustannuksista. vän avustuksen määrä vuonna saantiin ovat oikeutettuja myös räinen rintamalisä yksinäiselle Aviopuoliso voi olla kuntou- Korvausta ei makseta kus- 2008 on 455 euroa. Avustuksen eräissä sotaan liittyvissä tehtä- on 210,71 euroa ja naimisissa tuksessa yhdessä samaan ai- tannuksista, jotka ylittävät Ke- myöntää hakemuksesta Valtio- vissä palvelleet henkilöt sekä olevalle 182,31 euroa kaan ja samassa kuntoutuslai- lan vahvistaman taksan mu- konttori. Vuoden 2008 avus- vuosien 1945 – 1952 miinan- Vuoden 2007 päättyessä toksessa veteraanin kanssa 10 kaisen määrän. Tämän vuoksi tusta on haettava viimeistään raivaajat. ylimääräistä rintamalisää sai vuorokautta. Jos veteraanilla omavastuuosuuden selvittämi- 31.12.2008. Erityisetuuksia rintamave- 37 160 henkilöä, joista miehiä on sellainen vamma tai sairaus, seksi on etenkin ennen suuria teraaneille ja heihin rinnaste- oli 22 730 ja naisia 14 430. joka aiheuttaa toimintakyvyn hoitotoimenpiteitä syytä ottaa Eräissä sotiin liittyvissä tuille henkilöille myönnetään häiriöitä voi aviopuoliso osal- selko siitä, paljonko hoidos- tehtävissä palvelleiden myös kuntien ja seurakuntien Kuntoutus listua samanaikaisesti kuntou- ta jää potilaan maksettavaksi. kuntoutus varoin. Rintamaveteraanien kuntoutukseen 14 vuorokauden ajan. Korvausta on haettava Kelal- Vuonna 1997 annetun lain mu- Julkisyhteisöjen antamaa tu- tuslain nojalla kuntoutusta voi Yhteisen kuntoutustarpeen ta kuuden kuukauden kuluessa kaan voivat 1939 – 1945 tai nii- kea täydentävät säätiöiden ja saada henkilö, jolle on myön- ja tarkoituksenmukaisuuden maksun suorittamisesta. den jälkeen eräissä Suomen yhteisöjen rintamaveteraaneil- netty rintamasotilas-, rintama- ratkaisee kunnissa veteraani- Kelan korvauksia ei saa ter- sotiin liittyvissä tehtävissä le myöntämät avustukset. palvelus- tai rintamatunnus. kuntoutusvalinnoista vastaava veysasemalla suoritetusta ham- palvelleet henkilöt, (joille Sota- VR-liikenteen, linja-auto- Suomessa asuva veteraani henkilö. mashoidosta. arkisto on myöntänyt todis- liikenteen ja Finnairin lento- hakee kuntoutukseen asuin- Ulkomailla asuvien veteraa- Ruotsissa annettu hammas- tuksen palvelusta) hakea kun- jen matkalippujen hinnoista ei kuntansa terveyskeskuksen tai nien hakemukset käsitellään hoito korvataan enintään sii- toutusta Valtiokonttorin kaut- myönnetä rintamaveteraaneil- -viraston kautta. Hakemukseen Valtiokonttorissa. hen määrään saakka, joka olisi ta. (Todistuksen hakuaika on le erityisalennuksia, koska he on liitettävä lääkärinlausunto Valtiolta kunnille jaettava korvattu, jos hoito olisi annettu päättynyt 31.12.2004). kaikki saavat niitä vastaavia hakijan terveydentilasta. To- kuntoutusmääräraha on 40,3 Suomessa. Korvauksen maksaa Partisaani-iskujen uhriksi eläkeläis- ja ikäalennuksia. distusta ei tarvita, jos hakija on miljoona euroa ja se maksetaan Kela. joutuneiden ja karjan evaku- Seuraavassa kerrotaan pe- pysyvässä hoitosuhteessa ter- kunnille niissä asuvien veteraa- Ulkomailla asuva rintama- ointitehtäviin osallistuneiden rus- ja viitetietoja edellä tarkoi- veyskeskukseen. Hakemuksen nien määrän mukaisesti. veteraani saa yksityishammas- miesten kuntoutusoikeuden tetuista etuuksista. voi tehdä veteraanin puolesta Kansaneläkelaitos maksaa lääkärin Suomessa antaman hakeminen päättyi 31.12.2006. myös omainen tai sosiaali- ja kuntoutettavalle rintamave- hoidon maksuista korvausta Henkilöt, joille todistus on Rintamaveteraanien terveysviranomainen. Kuntou- teraanille ja hänen kanssaan suoraan Kelan toimistosta. myönnetty, voivat hakea kun- tunnukset tusta annetaan myös henkilöl- kuntoutuksessa olleelle avio- toutusta Valtiokonttorin kaut- Rintamaveteraaneille myön- le, joka asuu palvelu-, hoito- tai puolisolle matkasta aiheutu- Lääkealennus ta. nettyjä tunnuksia ovat hoivakodissa. Päätös pitkäai- neet tarpeelliset matkakustan- Henkilö, jolla on rintamasoti- Laitoskuntoutusjakso voi- - rintamasotilastunnus kaishoidosta ei poista oikeutta nukset kokonaisuudessaan. las-, rintamapalvelus- tai rin- daan Valtiokonttorin harkin- (miehille) kuntoutukseen. Veteraanin puolisolla ei ole tamatunnus tahi Sota-arkiston nan mukaan jakaa myös avio- - rintamapalvelustunnus Kunnan terveyslautakun- oikeutta avo- eikä päiväkun- antama miinanraivaajatodis- puolison kanssa. (naisille) ta tai sen määräämä viran- toutukseen. tus, saa kaikissa apteekeissa 10 Kuntoutus rahoitetaan RAY: - rintamatunnus omainen valitsee kunnan saa- Veteraanin leskellä ei ole prosentin alennuksen lääkkei- n tuottovaroista. (rintamalinnoittajille) man määrärahan rajoissa kun- kuntoutusoikeutta veteraani- den hinnoista. Alennusta ei an- - ulkomaalaisen rintama- toutukseen pääsevät henkilöt. kuntoutuksen kautta. neta lääkkeistä, jotka ovat sai- Hautausmaksut sotilastunnus (ulkomaalaisille Kuntoutusta voidaan antaa lai- rausvakuutuslain mukaan eri- Vuoden 2004 alusta voimaan vapaaehtoisille). toskuntoutuksena tai avokun- Hammashoito tyiskorvattavia, merkittävistä tulleen hautaustoimilain mu- Kaikkien näiden tunnusten toutuksena, jota ovat päivä- ja Henkilö, jolle on myönnetty ja kalliista peruskorvattavista kaan evankelis-luterilaisen hakuaika päättyi 31.12.1994. kotikuntoutus sekä yksittäiset rintamasotilas-, rintamapal- lääkkeistä eikä sairausvakuu- kirkon seurakuntien ja seura- fysio- tai muun terapian hoito- velus- tai rintamatunnus, sekä tuslaissa tarkoitetun vuotuisen kuntayhtymän hautausmaat Rintamalisä sarjat. Jalkahoitoa voidaan an- henkilö, jolle Sota-arkisto on omavastuun ylittävältä osalta. ovat yleisiä hautausmaita. Niil- Rintamalisä maksetaan hen- taa pelkkänä avokuntoutukse- antanut todistuksen osallis- Oikeus alennuksen saamiseen lä hautaustoimessa perittävi- kilölle, jolle on myönnetty jo- na. tumisesta miinanraivaukseen selvitetään esittämällä kuvalli- en perusteiden tulee olla samat kin rintamaveteraanien tun- Vuoden 2005 asetuksen mu- 1945 - 1952, on oikeutettu saanen Kela-kortti, jossa on R- tai kaikille. Laissa on kuitenkin nus sekä henkilölle, jolle Sota- kaan silloin, kun veteraanilla maan korvausta Kelan kautta MR-tunnus tahi sotilaspassi tai poikkeussäännös, jonka nojalla arkisto on antanut todistuksen oleva vamma tai sairaus ei ai- maksamistaan suun ja hampai- muu asiakirja tunnuksen saa- seurakunta tai seurakuntayh- osallistumisesta miinanraiva- heuta hänelle toimintakyvyn den hoidon kustannuksista. misesta. Lääkealennus on hen- tymä voi myöntää kokonaan tai ukseen 1945 – 1952. Rinta- häiriöitä, laitoskuntoutusjak- Hammaslääkärin suoritta- kilökohtainen eikä sitä saa esi- osittain vapautuksen hautaus- malisää maksetaan myös ulko- son pituus on enintään 10 vuo- man tutkimuksen, ehkäisevän merkiksi perheenjäsenten lääk- toimesta perittävistä maksuis- maille. rokautta. Tarveharkintaan pe- hoidon ja protetiikan kliinisen keistä. ta, jos vainaja on ollut rintama- Rintamalisä on 43,63 euroa rustuen voi veteraanin kun- työn osalta korvaus on 100 pro- veteraani, tai siihen rinnastet- kuukaudessa. Rintamalisä on toutusjakso laitoksessa olla senttia Kelan taksan mukai- Ulkomaalaisen tavasta syystä. Maksuvapautus verotonta tuloa. edelleen jopa neljä viikkoa. sesta määrästä. Proteesien tek- vapaaehtoisen voi koskea myös edellä tarkoi- Vuoden 2007 päättyessä rin- Päiväkuntoutusta voidaan nisestä työstä korvaus on 50 rintama-avustus tetun henkilön puolisoa. tamalisää sai 75 696 henkilöä, antaa enintään 10-20 päivää prosenttia ja muusta hammas- Suomen sodissa 1939-1945 va- Valtiokonttori maksaa hau- joista miehiä 49 671 ja naisia sekä muuta avokuntoutusta 20- hoidosta 60 prosenttia Kelan paaehtoisesti palvelleelle ulko- tausapua, jos sotainvalidille 26 025. 30 käyntikertaa kalenterivuo- taksan mukaisesta määrästä. maalaiselle rintamasotilaalle, vahvistettu työkyvyttömyysas- dessa rintamaveteraanin kun- Maksut erikoishammastek- joka asuu Virossa tai muual- te oli vähintään 20 prosenttia. Ylimääräinen rintamalisä toutustarpeesta riippuen. nikon tekemästä kokoprote- la entisen Neuvostoliiton alu- Veteraanilla, jolla ei ole sotain- Ylimääräistä rintamalisää mak- Avokuntoutusta voidaan to- esityöstä, joka on perustunut eella vaikeissa taloudellisissa validiteettia, ei hautausavusta setaan henkilölle, joka saa sekä teuttaa toimintakykyluokkaan hammaslääkärin tutkimuk- oloissa taikka asuu pysyvästi ole. rintamalisää että kansanelä- III kuuluvan veteraanin osalta seen ja lähetteeseen, korvataan Suomessa, voidaan hakemuk- kettä. Ylimääräinen rintamali- esimerkiksi siten, että hän saa samalla tavoin: kliinisen työn sesta myöntää rintama-avus- 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008 11

Kuntien etuudet veteraaneille Rintamalisän Kuntoutusmatkoja veteraaneille Lukuisat kunnat myöntävät saajat 31.12.2007 rintamaveteraaneille talousar- aatuneiden Muistosää- matkoille ja joilla ei muuten ole Itse maksaville seuralaisil- vioon otetuin määrärahoin eri- Ikä Kaikki Miehet Naiset tiö lahjoittaa kuntou- esim. taloudellista mahdolli- le tai saattajille on varattu 10 tyisetuuksia. Kaikki 75 696 49 671 26 025 tusmatkoja Suomen suutta matkustaa, voivat ottaa paikkaa kullekin matkalle. Kuntakohtaisia etuuksia ovat KSotaveteraaniliiton ja Rinta- yhteyttä omaan jäsenyhdistyk- Koska matkoja on rajoitetus- muun muassa terveyskeskus- 73 v 2 1 1 maveteraaniliiton varsinaisille seensä. ti, Sotaveteraanipiirit tekevät käyntien, joukkoliikenteen käy- 74 v 9 4 5 jäsenille Viroon ja Bulgariaan esityksensä liitolle (noin 2 mat- tön ja ajoneuvon pysäköinnin vuonna 2008. Molemmille lii- Matkan ajankohdat ovat kaa / piiri). maksuttomuus sekä avustuk- 75 v 70 25 45 toille on varattu 45 matkaa. Albena, Bulgaria Matkalle hyväksytyille lähe- set hammashoidon ja silmälasi- 76 v 247 59 188 Suomen Sotaveteraanilii- 6.6.–20.6.2008 tetään tarkemmat tiedot järjes- en hankkimiseen. Tietoja näis- ton jäsenyhdistyksen varsi- telyistä 77 v 464 89 375 tä etuuksista saa oman kunnan naiset, tunnuksen omaavat jä- Viimsin kylpylä, Viro sosiaalitoimesta ja paikallisesta 78 v 915 185 730 senet, jotka eivät ole aikaisem- 24.8.–7.9.2008 Anni Grundström veteraaniyhdistyksestä. min osallistuneet kyseisille 14.9.–28.9.2008 79 v 1 543 545 998 Sotaveteraaniliiton ja 80 v 2 442 1 210 1 232 - piirien kautta haettavat avustukset 81 v 4 718 2 984 1 734 Vähävarainen, ylimääräistä rin- 82 v 9 981 7 917 2 064 Paljon kysytyt, paljon odotetut tamalisää saava, Suomen Sota- 83 v 9 296 6 952 2 344 veteraaniliiton jäsenyhdistyk- seen kuuluva veteraani, hänen 84 v 9 085 6 246 2 839 Vuoden 2008 kunto- ja virkistysviikot puolisonsa tai veteraanin leski 85 v 7 816 5 093 2 723 voi hakea avustusta Sotaveteraa- leskille ja puolisoille niliiton tai Sotaveteraanipiirien 86 v 7 027 4 410 2 617 kautta. Hakemukseen on liitet- 87 v 5 995 3 714 2 281 Hyvä veteraanin leski tai ten ole kuntoutusoikeutta. kot sisältävät täysihoidon, ma- tävä verotodistus tai Kelan to- vaimo, joka hoidat veteraa- Hakemuksessa tulee olla joituksen sekä monipuolisen distus ylimääräisestä rintama- 88 v 3 758 2 351 1 407 nipuolisoasi kotona. Et ole tuloselvitys, lyhyt kuvaus elä- ohjelman. Viikko on maksuton lisästä sekä kuitit nistä kuluista, 89 v 3 394 2 146 1 248 aikaisemmin osallistunut mäntilanteesta sekä yhteystie- matkakustannuksia lukuun ot- joihin avustusta haetaan. Avus- kunto- ja virkistysviikoille dot. Jos hakijalla on liikuntaky- tamatta. Jokaiselle viikolle va- tuksia myönnetään lääke- ja hoi- 90 v 2 597 1 624 973 liiton, sotaveteraanipiirien, vyn vaikeuksia tai avun tarvet- rataan paikkoja 25 henkilölle. tokulujen omavastuuosuuksiin, 91 v 1 897 1 206 691 yhdistysten tai Naisjärjes- ta päivittäisissä toiminnoissa, Lomaviikoille hyväksytyille lä- apuvälineisiin ja kotona asumis- tön kautta, eikä sinulla ole on niistä erikseen mainittava. hetetään asiasta kirjallinen tie- ta tukeviin kodin muutostöihin. 92 v 1 411 904 507 rintamapalvelustunnusta. Lääkärintodistusta ei hake- to. Avustuksen suuruus on keski- 93 v 1 028 675 353 Tunnet, että tarvitset vaih- muksen liitteeksi tarvita. Vii- määrin 200 – 700 euroa riip- telua jaksaaksesi arkipäi- puen kuluista ja hakijan varal- 94 v 684 454 230 vässä. Viikot on tarkoitettu Kunto- ja virkistysviikot järjestetään lisuudesta. Avustusta voi saada 95 v 521 349 172 tällöin juuri Sinulle! seuraavissa paikoissa: Sotaveteraaniliiton perinne- ja Loma ja kurssikeskus Keikkula, Turku 19.5.−24.5 96 v 334 224 110 tukisäätiön, Sotavahinkosääti- uomen Sotaveteraaniliit- Kylpylä-hotelli Summassaari, Saarijärvi 1.6.−6.6. ön, Eileen Starckjohann ja Thel- 97 v 210 140 70 to järjestää yhdessä Nais- Kymenlaakson Opisto, Anjalankoski, 9.6.−13.6 ma Starckjohann-Bruun säätiön järjestön kanssa kesällä Taukokangas, Oulainen 28.7.−1.8. 98 v 118 76 42 sekä Kaatuneiden Muistosääti- S2008 viisi kunto- ja virkistys- Lautsian Lomakeskus, Hauho 28.7.–2.8. ön myöntämistä varoista tai ve- 99 v 60 38 22 viikkoa (5 vrk) naispuolisille, Kylpylä-Hotelli Holiday Club Oulun Eden, Oulu 4.−8.8 teraanikeräyksen tuotosta. pienituloisille veteraanien les- Pyydämme lähettämään vapaamuotoiset, kirjalliset hakemuk- Yli 99 v 74 50 24 kille ja omaishoitajina toimi- set viimeistään 20.3. mennessä osoitteella Anni Grundström, Anni Grundström ville puolisoille, joilla ei muu- Suomen Sotaveteraaniliitto, PL 600, 00521 Helsinki.

Rintamalisän saajat, joilla on eläkkeensaajan Eläkettä saavan hoitotuki hoitotuki 31.12.2007 Yhteensä Miehet Naiset oitotuen avulla Kela takyvyn heikentyminen tar- korotettu hoitotuki 136,43 euroa Kaikki 22 540 13 370 9 170 tukee sairaan tai vam- koittaa, että hakijan kyky huo- ylin hoitotuki 288,49 euroa. Varsinaiset hoitotuet 22 373 13 259 9 114 maisen eläkkeensaa- lehtia itsestään ja toiminnois- Apulisän suuruinen suoja 57 51 6 Hjan kotona asumista ja siellä taan on sairauden tai vamman Hoitotukea haetaan Ruokavaliokorvaus 110 60 50 tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa johdosta vaikeutunut. Se ei Hoitotukea haetaan Kelalta lo- Yht. 10 818 6 362 4 456 sairaudesta tai vammaisuudes- tarkoita samaa kuin työkyvyn makkeella Eläkkeensaajien hoi- Hoitotuki 10 767 6 337 4 430 ta aiheutuvia erityiskustan- heikentyminen, vaan se on totuki/vammaistukihakemus. Ruokavaliokorvaus 51 25 26 nuksia. Hoitotukeen eivät vai- sellaisten hakijan toimintojen Liitteeksi tarvitaan mah- Yht. 8 203 5 087 3 116 kuta eläkkeensaajan ja hänen heikkenemistä, joita hän tar- dollisimman tuore lääkärin- Korotettu hoitotuki 8 157 5 059 3 098 perheensä tulot eikä omaisuus. vitsee jokapäiväisessä elämäs- lausunto C tai B, jos siihen on Ruokavaliokorvaus 46 28 18 Hoitotuki on verotonta tuloa. sä. merkitty riittävästi tietoja hoi- Hoitotuki voidaan myöntää, totuen ratkaisemiseksi. Yht. 3 519 1 921 1 598 kun eläkkeensaajan toiminta- Hoitotuen määrä Tarvittaessa voidaan hake- Erityishoitotuki 3 449 1 863 1 586 kyky on heikentynyt sairau- Eläkettä saavan hoitotuki mak- mukseen liittää asuinkunnan Apulisän suuruinen suoja 57 51 6 den tai vammaisuuden vuoksi setaan erisuuruisena hakijan sosiaaliviranomaisen tai ko- Ruokavaliokorvaus 13 7 6 yhtäjaksoisesti vähintään vuo- avuntarpeen, ohjauksen ja val- tisairaanhoidon tai muun ha- den ajan ja hänelle aiheutuu vonnan tarpeen sekä erityis- kijaa tuntevan tahon selvitys seuraavan kuukauden alusta, totuki myönnetään joko tois- tämän vuoksi avun, ohjauksen kustannusten määrän perus- avuntarpeesta ja palveluista josta oikeus siihen syntyy, mut- taiseksi tai määräajaksi. Kela tai valvonnan tarvetta taikka teella: sekä erityiskustannuksista. ta ei pidemmältä kuin yhden antaa kirjallisen päätöksen hoi- erityiskustannuksia. Toimin- perushoitotuki 54,80 euroa Kela voi myöntää hoitotuen vuoden ajalta takautuen. Hoi- totuesta. 12 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008 Tali-Ihantala 1944 elokuva juhlanäytöksissä Veteraanijärjestöt ja Suomen Lukiolaisten liitto järjestivät 5.12.2007 Suomen 40 paik- kakunnalla juhlanäytöksen sotiemme veteraaneille ja lukiolaisille. Tapahtumiin osallistui lähes 7 000 sotiemme veteraania ja 3 500 lukiolaista. Elokuvanäytöksen jälkeen veteraani ja lukiolainen käyt- tivät puheenvuoron. Keskustelussa vaihdettiin ajatuksia elokuvan herättämistä asioista. Kaupungit, kunnat ja muut veteraanityön tukijat tarjosivat yleisölle kahvit. Elokuva- näytöksen kustansi Suomi 90-vuotisjuhlatoimikunta. Elokuva on veteraaneissa herättänyt monia ajatuksia. Julkaisemme kesän 1944 torjuntataisteluissa mukana ollei- den veteraanien, Pentti Tapion Pieksämäeltä, Eeri Hyrkön Nousiaisista ja Matti Viitasen Nokialta mietteitä ja tuntoja elokuvasta. Professori Jouko Vahtola valottaa Tali-Ihanta- lan taistelun kulkua sotahistorian kannalta. Paikallisista tapahtumista on raportti Kemistä, Kouvolasta, Kuusamosta, Oulusta, Paimiosta, Turusta ja Virroilta. Sotaveteraanit kommentoivat elokuvaa lokuva Tali-Ihantalan nykyajan “pullamössösuku Odotukseni elokuvan sisäl- tarkkuudelle. Se oli ihme, että Viimeksi tuon esille jalkavä- taisteluista oli vavahdut- polvi”,kuten hän asian ilmai- töön ei kuitenkaan täyttynyt. sinne saatiin siirrettyä nopeasti en osuuden Ihantalan 6 km le- tava esitys jatkosodan si, tuskin pystyisi vastaavanlai- Miksi? niin vahva tykistö. veällä lohkolla, jossa pääosin 6. Eankarista taisteluista. Se oli seen taisteluun. Me veteraanit Siksi, kun Ihantalan taiste- Suuri ihme silloin mielestä- divisioonan joukot heinäkuun yksi niistä, joiden ansiosta saa- totesimme, että mekin olimme lun 60-vuotisjuhlassa siellä ole- ni oli, kun Itä-Karjalasta pys- alun kiivaimpina taistelun päi- tiin torjuntavoitto vihollisesta, silloin nuoria, mutta halu puo- van muistomerkin luona eloku- tyttiin niissä olosuhteissa siir- vinä näyttelivät etulinjassa pää- joka sekä miesvahvuudeltaan lustaa isänmaata antoi voimia. vaohjaaja Åke Lindman kuvaa- tämään junilla neljän divisioo- osaa. Elokuvassa Ihantalan jal- että aseistukseltaan oli monin- Sanoimme, että kyllä teistä- jineen oli mukana ja hän kertoi nan ja yhden prikaatin joukot kaväki on jäänyt taka-alalle. JR kertaisesti vahvempi kuin mei- kin ryhtiä löytyy, jos tarvitaan, tekevänsä elokuvan taistelus- torjumaan vihollisen etenemis- 12:n kaksi pataljoonan komen- dän joukkomme. Tämä ero mutta toivottavasti teidän ei ta, jossa täällä vihollisen etene- tä. Jos niillä lentokonemäärillä tajaa on sentään kuvassa muka- näkyi selvästi myös tässä elo- tarvitse käydä meidän teitäm- minen pysäytettiin. Elokuvas- kuin pommitettiin Ihantalan na, mutta JR 35 mainitaan vain kuvassa. Suomalaisten taiste- me sodassa. sa on kuitenkin vain noin nel- asemia, olisi rautatietä ja junia kahdesti. Johtuuko se siitä, et- lijoiden sitkeys ja tahto tarjosi Toivon, että erityisesti nuo- jännes Ihantalan osuutta, sillä tuhottu, niin joukot eivät olisi tei silloin ehditty sotapäiväkir- kuitenkin sellaisen vastustuk- ri sukupolvi käy katsomassa suurin osa kuvausta on Talin päässeet ajoissa perille. Esimer- joja kirjoittamaan ja divisioo- sen, jonka edessä venäläisten tämän elokuvan. Se osoittaa, taistelusta. kiksi päämajassa on jännitetty, nan komentajakin jakeli patal- oli pysähdyttävä. Tämän elo- miten suurten uhrien ansiosta Täytyy kuitenkin muis- ehtiikö niistä viimeinen 6. divi- joonan komentajille suullisia kuva osoitti. säilytimme isänmaamme va- taa, että kovasta vastarinnas- sioona ajoissa Ihantalaan. Tä- käskyjä. Jos ei ole arkistoissa Elokuva oli kuin sotapäi- pauden ja itsenäisyyden. Elo- ta huolimatta ei Talin tasalla täkin ratkaisevaa vaihetta olisi tietoa, niin meitä elossa olevia väkirjan kuvitusta. Joukkojen kuva Tali-Ihantalan Taisteluis- vielä onnistuttu vihollista py- pitänyt selkeästi ottaa mukaan. olisi voinut haastatella. taistelukuvaukset olivat todel- ta on erinomainen dokumentti säyttämään, vaan 30 kesäkuu- Saksan aseapuna uudet te- Kuuluin itse JR 35:n mie- la näyttäviä ja kuuluvia. Pää- suomalaisten sotilaiden sitkey- ta suomalaisten puolustuslinja hokkaat panssarintorjunta- hiin, niin saanen todeta ryk- osaa niissä näyttelivät jalkaväki destä ja uhrivalmiudesta. oli pakko vetää Ihantalan-Vak- aseet olivat myös ihme ja niiden menttimme kaikkien kolmen ja panssarit. Ehkä panssareiden Totean vielä, että itse en ol- kilan tasalle. Tietysti kovat Ta- panssarin lävistävät iskut olivat pataljoonan taistelleen heinä- osuutta korostettiin enemmän, lut Tali-Ihantalan taisteluis- lin taistelutkin ovat kuvaami- pelottaneet vihollispanssarit. kuun 3-8 päivien välisenä aika- kuin mitä todella tapahtui. Aika sa, vaan Äyräpäässä ja Vuo- sen arvoiset. Myös saksalaisten syöksypom- na kolmella vihollisen paino- vähälle jäi joukkojen muiden salmella. Sielläkin saavutettiin Kun en ollut Talin taisteluis- mittajien rohkeat syöksyt vi- pistesuunnalla. Olisin toivonut, osapuolien, kuten huollon, lää- torjuntavoitto tärkeänä osana sa mukana, en siitä voi enem- hollisasemiin nostattivat taiste- että tälle sukupolvelle olisi ku- kintähuollon ja hengellisen tuen koko jatkosotaa ajatellen. pää kertoa. lutahtoa. Pommituskuvia olisi vattu ja näytetty niitä poteroi- osuus. Sotilaspappikin sai. vain Ihantalan ratkaisutaistelus- varmaan löytynyt, joten näistä ta, joissa ensimmäisinä otimme lyhyen repliikin. Ruotsalaisten Pentti Tapio ta on myös käytetty sanontaa olisi pitänyt enemmän kertoa. vastaan vihollisen kranaattisa- vapaaehtoisten osuus oli melko III/ktr 15, sotilaspappi, Ihantalan ihme. Kun tuosta ih- Ei pitäisi unohtaa huollon teen ja hyökkäysjoukot näyttävästi mukana kuvassa. kapteeni meestä tuskin enää elokuvaa osuutta ja sen toimivuutta ta- Jalkaväen uhri olikin suurin, Tätä elokuvaa verrataan tut- tehdään, niin olisin odotta- kalinjojen kranaattisateessa. joten ei sitä pidä aliarvioida. Esi- tuun Edvin Laineen ohjaamaan nut, että nyt tässä olisi otettu Tykistö sai ammukset ja etulin- merkiksi Ihantalassa rykment- Tuntemattomaan sotilaaseen. einäkuun alusta elo- huomioon kaikki tekijät, jotka jan miehet muonansa. timme tappiot olivat 216 kaatu- Sehän on jo klassinen kuvaus. kuun 27 päivään asti mahdollistivat silloisen torjun- Myös luonto oli meidän puo- nutta ja 581 haavoittunutta. Siinä on enemmän draaman jalkaväkisotilaana tavoiton. Se oli silloin onnistu- lellamme. Esimerkiksi Ihanta- Se oli myös ihme, kun siinä tuntua ja mainioita henkilöhah- Hetulinjan poteroissa Ihantalan neen yhteistyön tulos. lan järvestä lähtevä pieni Pe- tulessa ja joukon harventues- moja. Ne on tässä elokuvassa jä- ratkaisutaisteluissa mukana ol- Elokuvassa Ihantalan tais- karinjoki oli pehmeäpohjainen sakin yleensä miesten hermot tetty ilmeisesti tietoisesti vä- leena arvioin kaksi kertaa kat- telusta on tykistön erittäin ja kun tykistö tuhosi valtatien pitivät eivätkä väistyneet, vaan hemmälle huomiolle. Ei haluttu somaani elokuvaa. merkittävä osuus tuotu hyvin sillan, se oli esto panssareille. pysyivät poteroissaan. Mieles- esittää yksittäisiä sankareita. Sotakuvauksena, tosin vah- esille. Kyllä me jalkaväenkin Suuret kivet olivat hyvä suoja ja täni tämän ihmeen selittää se Keskustelin elokuvan jäl- vasti panssarin ja tykistötaiste- miehet annoimme silloin tun- omat asemat Ihantalan lohkol- tahtotila, mikä liikkui sotilai- keen muutaman lukiolaisen lujen osalta, se on totuuden mu- nustuksen tykistön ja kranaa- la olivat usein ylempänä, joten den mielissä. Kaikki, jotka siel- kanssa. Yksi heistä arveli, että kainen ja hyvin tehty elokuva. tinheittimien tehokkuudelle ja sekin oli osa onnistumista. lä seisoivat, tiesivät, että minun 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008 13 takanani tuskin on ketään. Jo- un suurhyökkäys Kar- keen oli selvää, että joukkom- pääsimme kastumatta rakenta- Elokuva antaa oikean ku- kaisen vastuulla oli koko isän- jalan Kannaksella 9. ke- me oli kovalla kiireellä siirryt- maan kk-pesäkkeitämme Tali- van taistelujen kovuudesta val- maa. Oli kestettävä tai kaa- säkuuta alkoi oli jouk- tävä muun rykmentin mukana joen ranta-alueiden reunoille. tavine tykistökeskityksineen. duttava. Sen tähden vihollinen Kko-osastoni III/JR 48 (entinen VKT (Viipuri-Kuparsaari-Tai- Seuraavana aamuna näin so- Mielestäni ainoa miinuspuoli siellä pysähtyi ja meillä säilyi I/JR 27) samoin kuin, koko pale) -linjan puolustukseen. Pi- tataipaleeni upeimman näyn, oli panssaritaistelujen suhtee- itsenäinen Suomi. 18.divisioonan hyvin ansaitulla kamarssissa siirto sitten teh- kun 6-7 saksalaista Stuka-pom- ton paisuttelu, sillä koko laajal- Odotin, että elokuva olisi lepovuorolla Raudun maastos- tiinkin, sisältyihän siihen mm mittajaa pommitti syöksyen la taistelualueella nimenomaan tarkemmin kertonut erikoises- sa Vuoksen eteläpuolella. Heti junakuljetuskin 40 km mat- Talin asemaseutua ja ilmeises- jalkaväkiyksiköiden panos ti sen, että eri aselajien yhteis- hyökkäyksen alettua joutui pa- kalla Kaukilan asemalta Pe- ti hyvällä menestyksellä. Se oli hyökkäysten torjunnassa ja vas- työllä ja jokaisen sotilaan puo- taljoonamme vastaiskuun Lem- roon, josta marssi jatkui Talin mieluista nähtävää vihollisen tahyökkäyksissä oli aivan rat- lustustahdolla me onnistuim- paalan Salosavotan lohkolle maastoon. Mutta niin rasittava maataistelukoneiden häirinnän kaisevaa laatua. Myös tykistön me Ihantalassa. paikkaamaan sinne syntynyt- oli matka, että miehet sanan- jälkeen. Heti Ihantalan taistelu- tulenjohdon toimintaa olisi syy- Arvostelusta huolimatta tä- tä vaarallista murtoa. Pahassa mukaisesti nukkuivat marssi- vaiheiden alussa tuli esimiehil- tä nostaa esiin. Mutta tärkeintä hän mennessä paljon katsottu ja korpimaastossa pataljoonam- essaan. Taliin kuitenkin pääs- tä käsky, joka välitettiin henki- on, että Ihantala kesti. Ankarin katsomisen arvoinen elokuva. me menetti kolmen päivän ai- tiin, mutta tilanne oli jo niin lökohtaisesti jokaiselle miehel- uhrauksin, mutta se kesti. kana vahvuudestaan noin kol- vaikea, että seuraavana päivänä le. Lyhykäisyydessään käsky oli Eeri Hyrkkö manneksen ja selviytyi nipin jouduimme vetäytymään Ihan- selvä “Näitä asemia ei jätetä”. Matti Viitanen JR 35:n 11 komppanian napin omien puolelle. Valkjärvi talan puolelle. Onneksi silta Ta- Se oli kovaa kuultavaa 19-vuo- III/JR 48 pst ryhmän johtaja - Punnusjärvi kahinoiden jäl- linjoen yli oli vielä ehjänä, että tiaalle korpraalille. konekiväärikomppania, korpraali Tali-Ihantala sotahistorian valossa uomen poliittinen johto lohkoilla sitkeää ja urhoollista. tyksen jälkeen heti 23.6. puna- sarintorjunta-aseita, panssa- Panssaridivisioonan teki jo maaliskuusta 1943 Mistään Kannaksen läpijuok- armeijan yritettyä hyökkäystä rinyrkkejä ja -kauhuja; yli 600 jääkärijoukot Talin lähtien useita yrityksiä susta ei voi puhua. Venäläisten Viipurinlahden yli Tienhaaras- vihollispanssarin tuhoaminen pääosassa Späästä irti sodasta ja rauhaan. ylivoima, niin miehissä, panssa. Samanaikaisesti vihollinen perustui lopulta ratkaisevasti Talin läpimurron tukkeeksi Neuvostoliiton ehdot olivat sareissa, tykistössä kuin lento- alkoi siirtää hyökkäyksensä niiden käyttöön. heitettiin reservistä haavojaan kuitenkin kohtuuttomat. Toi- koneissakin, oli koko ajan mu- painopistettä Talin rintama- Venäläiset aloittivat koko Kuuterselän tappioiden jälkeen saalta Saksa vastusti Suomen sertavaa. Niinpä puna-armei- lohkolle. Taistelut alkoivat siel- hyökkäyslohkon leveydellä rai- paikkaillut kenraali Laguk- rauhanpyrkimyksiä uhkaa- jan hyökkäyksen kärkenä jyrisi lä erittäin kiivaina 21.6. Talin voisan suurhyökkäyksen 25.6. sen Panssaridivisoona. Nimes- malla leipä- ja aseavun lopetta- noin 700 panssarivaunua, kun taisteluihin osallistui suoma- ja onnistuivat murtautumaan tään huolimatta sen vahvinta misella. Saksalla oli sanojensa meillä oli niitä vastaan panna laisjoukkoja noin 30 pataljoo- VKT-linjan asemiin Talissa. osaa olivat jääkäripataljoonat painona myös yli 200 000 mie- parikymmentä raskasta vau- naa, neuvostojoukkoja 150 pa- Hyökkäystä kyettiin hidasta- ja tykistö. Omia vähiä raskai- hen armeija Suomen maaperäl- nua ja rynnäkkötykkiä. Viivy- taljoonaa. Taistelut keskittyivät maan, mutta panssarit saivat ta panssareita ja rynnäkkötyk- lä. Suomi oli näin puun ja par- tyksellä onnistuttiin saamaan täällä noin 10 x 10 kilometrin syvän läpimurron Portinhoik- kejä oli käytettävä säästeliäästi. kin välissä ja yksin. se jatkoaika, joka tarvittiin li- alueelle. Suomalaisiakin jouk- kaan ja ohi senkin Juustilan Niiden tärkein panos oli siinä, Suomi joutui hylkäämään sädivisioonien kuljettamiseen koja oli nyt runsaasti rintami- ja Ihantalan suuntiin. Toinen että ne tuhosivat ja pysäyttivät Stalinin rauhanehdot jälleen Aunuksesta ja joukkojen ryh- en pituuteen nähden; neuvosto- hyökkäyskiila murtautui idem- vihollisen panssarihyökkäyk- talvella 1944 mahdottomina mittämiseen Päämajan mää- joukoille alue kävi ehkä ahtaak- pänä Ihantalanjärven tuntu- sen Talista Portinhoikkaan 25. toteuttaa. Huhtikuussa Stalin räämälle uudelle puolustuslin- sikin niiden tehokasta käyttöä maan. Venäläisten painostus - 26.6. Divisioonan jääkäripa- päätti panna Suomen aisoihin jalle, VKT-linjalle. ja johtamista silmällä pitäen. jatkui ankarana, tilanne oli jat- taljoonat työnsivät vihollisen strategisella suurhyökkäyksel- Kannakselle onnistuttiin kuvasti uhkaava. miltei takaisin Talin linjan ase- lä. Sen tavoitteena oli murskata keskittämään noin 65 % Suo- Talin viivytystaistelu miin. Rinnalla taistelivat yhä ylivoimalla Suomen puolustus men armeijan vahvuudes- Taistelut riehuivat Talissa erit- Rytin taistelu urhoollisesti taistelun alusta ja edetä ensi vaiheessa Kymi- ta. Onnistuneeksi ratkaisuksi täin ankarina runsaan viikon ja Talin läpimurron aikaan po- lähtien tulessa olleet kenraa- joen linjalle sekä miehittää sen osoittautui se, että joukkojen yhdessä Ihantalan kanssa lähes liittisella rintamalla president- li Paalun 18.D:n jo väsyneet ja jälkeen tarvittaessa koko ete- komento keskitettiin riittävän kolme viikkoa. Joukko-osastot ti Ryti kävi omaa taisteluaan. kuluneet joukot. Ne onnistut- läinen Suomi. Neuvostojouk- ajoissa yksiin käsiin. Päämaja kärsivät nopeasti suuria tappi- Suomi sai Stalinilta rauhan- tiin viime hetkillä vaihtamaan kojen eteneminen syvälle Suo- nimitti 14.6. Kannaksen jouk- oita ja niitä oli tiheään vaihdet- tunnusteluihinsa ehdottoman kenraali Heiskasen Aunuksesta men alueelle olisi väistämättä kojen komentajaksi, arvostetun tava. Suomalaiset onnistuivat antautumisen vaatimuksen. Ja saapuneeseen 11.Divisioonaan. merkinnyt myös yhteenottoa ja taitavan kenraaliluutnantti torjumaan rajut hyökkäykset samaan aikaan Saksan ulko- Hyökkäystä seurasi venä- saksalaisjoukkojen kanssa Suo- Karl Lennart Oeschin. ja rajaamaan läpimurrot, iske- ministeri Ribbentrop tuli Suo- läisten vastahyökkäys ja uusi men alueella, Suomen joutu- Viipurin menettämistä 20.6. mään vastahyökkäyksin takai- meen vaatien, että Suomi jat- läpimurto ja sitä jälleen suo- mista sotatantereeksi ja itsenäi- ei kuitenkaan vielä kyetty estä- sin ja viivyttämään niin, että kaa sotaa Saksan rinnalla vas- malaisten vastahyökkäys. Vi- syyden loppua. mään. Pakokauhu ja rintama- saatiin aikavoitto, jonka turvin tineeksi Saksan avusta. hollisen läpimurrot onnistut- karkuruus kasvoivat huolestut- vereksiä divisioonia saatiin Au- Ryti oli puun ja parkin välis- tiin salpaamaan, taistelut rie- VKT-linjalle taviin mittoihin. Mutta pakoi- nuksesta junakuljetuksina tais- sä, sillä Saksan häviö oli jo sel- huivat ankarina taistelualueen Venäläisten hyvin valmiste- luakin saatiin aisoihin kuria telualueelle. viö. Mannerheimin painostuk- eri osissa, rintamat olivat jat- lema suurhyökkäys johti 10.6. koventamalla ja miehiä puhut- Suurena tekijänä viivytyk- sesta Ryti sitoutui 25.6. henki- kuvassa liikkeessä, kokonais- nopeasti läpimurtoon pääase- telemalla. Karkuruuden vuoksen onnistumisessa oli se, että lökohtaiseen takuuseen jatkaa tilanne oli sekava, mutta koko massa Valkeasaaren lohkolla, ja si ei menetetty mitään ratkai- tykistö ja heittimistö kykenivät sotaa Saksan rinnalla ehtona ajan komentajiemme hallin- sitten 14.6. VT-asemassa Kuu- sevaa. Tärkeää oli, että panssa- keskittämään tulen yli lohko- aseiden, joukkojen ja leipävil- nassa. Panssareita näytti puna- terselässä. Vihollisylivoima oli rikauhua saatiin aisoihin, kun jen rajojen tehokkaasti vihol- jan saamiselle. Ryti uhrasi sa- armeijalla riittävän määrättö- kaikin osin niin murskaava, käyttöön tuli uusia saksalai- lisen hyökkäysryhmityksiin. malla tulevaisuutensa. mästi, samoin maataisteluko- ettei sille tuskin olisi voitu mi- sia lähitorjunta-aseita. Lisäk- Tykistöllä oli myös ammuk- On siis huomattava, että neita. Suomalaisen jalkaväen tään, vaikka hyökkäykseen olisi 15.6. lensi Suomeen saksa- sia rajoittamattomasti. Myös Suomi taisteli veitsenterällä. Li- liikkuvat konepistoolitaisteli- si varauduttu tuolloista parem- lainen lento-osasto Kuhlmey, sekä omien lentokoneiden että säapua ei juuri enää tarvittu, jat olivat kaiken aikaa pääroo- minkin. noin 80 konetta, joka kerralla saksalaisen lento-osaston len- kun Suomen onnistui pysäyttää lissa. Panssarintorjuntaa var- Venäläisten hyökkäystä kaksinkertaisti lentovoiman. tohyökkäykset purivat tehok- suurhyökkäys. Mutta entäpä jos ten perustettiin erillisiä pans- kyettiin tämän jälkeen vähi- Stukien syöksypommitukset li- kaasti vihollisen maa- ja ilma- se olisi jatkunut vielä viikko- sarintorjuntaosastoja, jotka tellen hidastamaan ja kulutta- säsivät uskoa selviytymiseen. voimiin. Ehkä kaikkein ratkai- ja, lopulta ehkä Salpa-linjassa? varustettiin panssarikauhuin maan onnistuneella viivytyk- Merkittävä torjuntavoitto sevinta oli se, että nyt saatiin Ryti varautui pahimpaan kuten ja -nyrkein. Myös raskaat sak- sellä. Vastarinta oli monilla saavutettiin Viipurin mene- riittävästi käyttöön uusia pans- sodassa aina tulisi varautua. salaiset 75 mm pst-tykit olivat 14 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008

kemana. Erityisesti on JR 13:n nen oli 28.6. tuntien kysymys. kaa joukkoja, kenraali Oesch canderin komentama kenttäty- III pataljoonan sekä Rajajääkä- Pelastavana enkelinä saapui- päätti oikaista sen ja veti sitä kistö, joka ehdittiin ryhmittää ripataljoona 2:n uljas torjunta- vat Ihantalan alueelle juuri taaksepäin Ihantalan - Juusti- uudelleen niin, että tykistön ja taistelu yhä uusia kymmenien Itä-Karjalasta junien tuomina lankankaan tasalle. Joukot on- heittimistön tuli voitiin keskit- panssareiden tukemia ylivoi- tulleet kenraalimajuri Einar nistuivat siirtymään taistellen tää ennennäkemättömällä te- maisia hyökkäyksiä vastaan. Vihman komentaman 6. Divi- uudelle linjalle. Talin taiste- holla vihollisen hyökkäysten Laguksen Jääkäriprikaati ko- sioonan joukot. “Jänkäjääkä- lun voikin katsoa päättyneen lähtöalueelle. Myös tiedustelu kosi useita kertoja voimansa rit”, Kemijärvellä sodan alussa aamulla 30.6. ja muuttuneen onnistui paljastamaan useita ja yritti saada yhteyttä Osasto muodostetun JR 12:n joukot, Ihantalan taisteluksi. Runsaan hyökkäyshankkeita ennakolta. Björkmanin kanssa vihollisen heitettiin vastahyökkäykseen ja viikon taisteluissa oli viholli- Vihollisen suurhyökkä- saarrostamiseksi. Tällöin kaa- pahin läpimurron uhka torjut- nen saanut lähtölinjaan vain 7 - ys Ihantalaan alkoi aamulla tärkeässä osassa panssareiden tui mm. 2. Jääkäripataljoonan tiin Ihantalan etelä- ja lounais- 8 kilometriä syvän murtuman. 30.6. vahvan panssarivoiman metsästyksessä. Lento-osasto legendaarinen komentaja ma- puolella 28.-29.6, Se oli Talin- Rintaman oikaisun ja uusien tukemana. Rajut hyökkäyk- Kuhlmey lensi lähes yötä päi- juri Eero Leppänen. Jääkäripa- Ihantalan taistelun kiivaimpia asemien miehittämisen onnis- set seurasivat toisiaan päivit- vää, tuhosi vihollisen panssari- taljoonien voimat ehtyivät lo- ja ratkaisevimpia taistelujakso- tuminen oli koko suurtaistelun täin, jopa kuusikin kertaa päi- ja hyökkäysosastoja, tuki omia pulta viimeisellä kilometrillä, ja. Pohjoisen miehet mm. tuho- ratkaiseva kulminaatio. vässä. Paikallisia läpimurtoja vastahyökkäyksiä, ampui alas jotta vihollisen hyökkäyskär- sivat vuorokaudessa 29.6. pans- syntyi, mutta vihollinen kyet- vihollisen koneita ja moukaroi ki olisi saatu mottiin. On arvi- sarinyrkeillä 30 vihollisvau- Ihantalan tiin kerta toisensa jälkeen heit- lähes päivittäin Talin siltoja, oitu, että yksi tuore pataljoona nua. Samaan aikaan käytiin puolustustaistelu tämään vastahyökkäyksillä ta- mikä häiritsi vihollisen huolto- olisi ratkaissut pelin, mutta sitä Portinhoikassa rajuja taisteluja Vihman 6. Divisioona - sen JR kaisin. Suomalaisten puolus- ja panssariliikennettä. ei enää ollut heittää tuleen. ja venäläiset saivat läpimurron, 12 ja ErP 16 - asettui nyt pää- tus alkoi pitää. Eversti Georg Vihollisen hyökkäyskär- joka pystyttiin sitkeästi jälleen puolustuslinjalle Ihantalan alu- Lucanderin johtama tykistö ja ki onnistui valtavan ylivoi- JR 12 – ”jänkäjääkärit”- torjumaan. Tässä olivat toisen eelle. Vihollisen hyökkäyksen heittimistö hajoittivat keskite- man turvin etenemään taiste- pelastaa pahimmalta kerran taistelun aikana omat paino kohdistui raskaana täl- tyllä tulella hyökkäys- ja pans- lualueen itäosassa jo Ihantalan Vuorokausia taistelleiden osas- panssarit mukana. le lohkolle. Sen taistelujen tu- sariosastoja. Hyökkäyksiin is- edustalle. Siellä taisteli PsD:n tojen voimat alkoivat vääjää- Koska rintamalinja oli run- los ratkaisi seuraavina päivinä kivät tuhoa myös lentopommi- Osasto Björkman sitkeästi vii- mättä ehtyä, tilanne oli veit- saan viikon taistelujen jälkeen Suomen kohtalon. Keskeisessä tukset, joissa osasto Kuhlmeyn vyttäen rynnäkkötykkien tu- senterällä, rintaman repeämi- mutkitteleva ja pitkä ja sitoi lii- roolissa oli eversti Georg Lu- syöksypommittajien panos oli

Tali-Ihantala todellisen kaltaisena Tali - Ihantala 1944

kiolaiset kuuntelivat elokuvan Kouvolassa jälkeen veteraanien puheenvuo- ohjois–Kymenlaakson sen lähinnä henkisellä tasolla. roja hiljaisina, eikä heiltä mo- Sotaveteraaneille ja lu- Elokuvalla ei ehkä ollut pa- nia lisäkysymyksiä tullut. ”Pe- kiolaisille esitetyn elo- rasta mahdollista teknistä to- lottiko siellä? Minäpä vastaan, Pkuvan jälkeen järjestetyssä ti- teutusta. Tunnelma ja henki, vaikka ei kysytäkään: Kyllä pe- laisuudessa oli mahdollisuus mikä elokuvasta tuli, näytti lotti, mutta ei sentään sietämät- kysellä sotaveteraaneilta ja tei- mitä sota on. Se viestitti sodan tömästi. Eniten minä pelkäsin neiltä mitä ajatuksia esitys oli karmeuden ja tapahtumat hen- sotavangiksi joutumista”, Mies- herättänyt. kisellä tasolla. Kuva veti hiljai- maa kertoi. Iittiläinen sotaveteraani Oiva seksi. Tuli suuri kunnioitus so- Hiljaisina lukiolaiset poistui- Uusitalo kertoi taistelleen- taveteraaneja kohtaan. Ei osaa vat elokuvateatterista. ”Tuollais- sa ”näköalapaikalla” Ihantalan sanoa veteraanille oikein mi- ta se varmaan siellä olikin”, po- alapuolella. Hän kertoi eloku- tään muuta, kun kiitokset va- rukassa todettiin. Siihen saattoi van rumputulen ja syöksypom- paasta isänmaasta. yhtyä myös Pateniemen lukion mituksien olleen lähes toden- Kysymykseen, miltä tuntui- kakkosluokkalainen Miika Ve- tuntuisia, mutta suomalaisten si kokea ensi kesänä Ihantalan Keskustelutilaisuudessa elokuvaesityksen jälkeen Tali-Ihantalan netvaara (17), joka jo ennestään panssareitten osuus elokuvassa taistelut, monet siellä olleet ja taisteluihin osallistuneiden Simo Miesmaan ja Martti Niemelän tiesi Tali-Ihantalan olleen tär- oli todellisuutta suurempi. Uu- sillä kaatuneet olivat vain vuot- puheenvuoroissa arvioitiin filmiä totuudenmukaisena kuvauksena keä taistelupaikka Kannaksella. sitalo toivoi rauhaa, ettei tämän ta sinua vanhempia. isänmaamme kohtalonhetkistä. Yleisökysymyksissä tiedusteltiin Hänen tietonsa ja käsityksen- päivän teinien tarvitsisi kokea - Ei sitä pysty kuvittelemaan. puolustustaistelun onnistumisen syistä, kuten saksalaisen lento- sä Suomen sodista eivät perus- samaa, kun sotaveteraanit ko- Siinä olisi kovan paikan edes- osaston ilmatuen merkityksestä. tu omien sukulaisten kertomiin kivat nuoruudessaan. sä. kokemuksiin, vaan kirjoista lu- Kouvolan yhteiskoulun lu- ali-Ihantala 1944 suur ihmeekseen täysin naarmuit- ettuun ja aiempiin elokuviin, kion toisen luokan 17-vuotiaas Teksti ja kuva Roope elokuvan juhlanäytök- ta taisteluista. Jääkärijoukku- kuten Tuntemattomaan sotilaa- teini Juha Hellèn koki esityk- Nieminen sestä Oulussa muo- een johtajana taistellut Nieme- seen. Sekin on hänestä hyvä elo- Tdostui vavahduttava kokemus lä haavoittui vakavasti pian sen kuva, vaikkakin henkilöt ovat kutsuvieraina olleille nuorille jälkeen, kuin hänen pidetty esi- siinä ainakin osaksi kirjailijan lukiolaisille sekä monille tuo- miehensä, sittemmin myös piis- kuvitteellisesti luomia henkilö- hon suurtaisteluun itse osallis- pana toiminut majuri Jukka hahmoja. Miikan pappa on ol- tuneille sotaveteraaneille. Malmivaara, JR 50:n kolman- lut rintamalla, mutta ei ehtinyt Kaksi Tali-Ihantalan taiste- nen pataljoonan komentaja oli kokemuksistaan hänelle itse luissa itse mukana ollutta vete- haavoittunut. kuvailla. Kun Miika ensi vuon- raania, Simo Miesmaa ja Mart- Puheenvuorossaan 18. di- na lopettaa lukionsa, on hänel- ti Niemelä kertoivat elokuvan visioonan KTR 19:n veteraani le selvää mennä Inttiin. ”Toista jälkeen yleisölle omista koke- Miesmaa muisteli aseveljiä, joi- ajatusta ei ole”, hän toteaa. muksistaan ja vastasivat kysy- den taival katkesi kesken Kan- myksiin. Elokuvassa oli pal- naksen taisteluissa. Eräs heistä Pekka Koivisto jon samaa, mitä he itsekin ovat oli luokkatoveri, joka oli Mies- kokeneet. Etulinjassa tykis- maan kumppanina radistikou- tön tulenjohdon radistina pal- lutuksessakin Riihimäellä. Juha Hellèn ja Oiva Uusitalo. Välissä Mannerheim-ristin ritarin, Las- vellut Miesmaa selvisi omaksi Juhlanäytökseen kutsutut lu- se Kokon muotokuva. 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008 15 edelleen aivan keskeinen. Sak- taistelupäivä oli 3.7., seuraavi- jumista. Taisteltiin todella sit- tärkeisiin kohteisiin ja vihollis- siellä ja koska juuri siltä suun- san avusta se oli tärkein koko na päivinä hyökkäykset alkoi- keästi, torjuttiin läpimurrot ja ryhmityksiin. Toisaalta tukena nalta veivät keskeiset tieyhtey- taistelussa panssarintorjunta- vat laantua, vaikka jatkuivat iskettiin vastahyökkäyksin ta- oli runsaasti lentovoimaa, niin det Suomeen. Mutta vihollinen aseiden lisäksi. Sen sijaan Ihan- vielä vaarallisen voimakkai- kaisin. Talvisodan henki saa- Messerschmidt-hävittäjiä kuin hyökkäsi raivoisasti muualla- talassa olleesta vahvasta saksa- na. Niinpä vielä 7.7. venäläiset tiin jälleen päälle. Pakokauhua pommikoneita, omia ja saksa- kin, yhtä tärkeää oli, että tor- laisesta panssariprikaatista ei murtautuivat asemiin, mutta ja karkuruutta esiintyi vielä- laisia. Osasto Kuhlmey kak- junta piti myös Viipurinlahdel- ollut juuri apua. Puna-armeija lyötiin vastahyökkäyksellä ta- kin, mutta se pysyi aisoissa. Ve- sinkertaisti ilmavoimat ja oli la, Vuosalmella ja Äyräpäässä, käytti yhä säästämättä panssa- kaisin. Viimeinen varsinainen näläiset hävisivät taistelukun- erittäin ratkaiseva voimanlisä. Laatokan koillispuolella U-ase- reita hyökkäyksissään; ne tor- hyökkäyspäivä oli 10.7. Tämän nossa suomalaisille, samoin Ehkä kaikkein tärkein uusi apu massa Nietjärvellä ja lopulta juttiin lähes kokonaan lähitor- jälkeen venäläisetkin alkoivat joukkojen johtamisessa ja kaa- aiempaan – Valkeasaareen ja Ilomantsin taisteluissa. Näiden junta-aseilla, kymmenittäin siirtyä puolustukseen ja irroit- vamaisessa liikuttelussa. Suo- Kuuterselkään - nähden olivat tulos oli se, että Suomi kyke- päivässä. Kun panssarinyrkit taa voimiaan Saksan rintamal- malaisilla joukkojen johtami- nyt jalkaväen tehokkaat pans- ni torjumaan ehdottoman an- loppuivat etulinjan taistelijoil- le. Suurhyökkäys oli torjuttu, nen onnistui hyvin, pienis- sarintorjunta-aseet. Jalkaväki tautumisen vaatimuksen ja ir- ta, mm. kenraali Vihma, joka joukot asettuivat puolustuk- tä alkusähläilyistä huolimatta. tuhosi niillä suurimman osan tautumaan siedettävistä lähtö- viihtyi aivan edessä, kuskasi seen ja alkoi asemasotavaihe, Uusia tuoreita osastoja onnis- panssareista. kohdista käsin sodasta. Suomi niitä henkilöautollaan varikol- joka päättyi välirauhaan 5.9. tuttiin joustavasti vaihtamaan Harkitseva, rauhallinen ja pystyi sopimaan edes jotenkin ta. Rohkeudestaan Vihma sai Torjuntavoitto vaati suoma- väsyneiden ja kuluneiden ti- taitava kenraaliluutnantti K. kestettävät rauhanehdot ja en- maksaa hengellään - hän kaa- laisilta 8 500 miehen tappiot, lalle. Ratkaisevaa oli, että apu- L. Oesch onnistui Kannaksen nen kaikkea säilyttämään itse- tui Ihantalassa suurtaistelun jo joista kaatuneina 1 100 miestä. voimia ehdittiin siirtää Itä- joukkojen komentajana erin- näisyytensä. päätyttyä elokuun alussa. Neuvostosotilaita kaatui noin Karjalasta pahimpaan hätään. omaisesti. Yksittäisistä taistelupaikois- 5 000 miestä. Puolustusmaasto oli edulli- Jouko Vahtola ta nousee yli muiden Pyöräkan- sempi aiempiin Pääasemaan ja Suomen miehitys gas, jossa vihollinen sai useita Torjuntavoiton avaimet VT-linjaan nähden; maasto oli estettiin Kirjoittaja on Oulun yliopiston murtoja puolustuslinjaan, pa- Ratkaisevinta oli suomalaisten vaihtelevaa, vesikannasten rik- Hyökkäyksen torjuminen kesä- Suomen historian professori himmillaan kilometrin syvyi- taisteluhenki, -tahto ja -kun- komaa ja mäkistä. Ratkaisevin- heinäkuun vaihteessa 1944 Ta- siä. Reservien vastaiskuilla vi- to. Taistelijat tiedostivat, että ta oli, että jalkaväen tukena oli lin-Ihantalan suunnalla oli hollinen työnnettiin aina ta- Suomen itsenäisyys ja tulevai- runsas tykistö ja heittimistö, elintärkeää, koska puna-armei- kaisin. Viimeinen todella raju suus edellytti hyökkäyksen tor- jotka osasivat keskittää tulensa jan hyökkäyksen painopiste oli

Tali-Ihantala 1944 - elokuva kertoo totuuden skeistä huikeasti toteu- joka säilytti maamme itsenäi- sällä 1944 Suomenlahden saa- tettua elokuvaa katsel- syyden, Kajava perustelee. ristossa taistelemaan maamme lessa en voinut olla ajat- Kun katselen uuden suku- vapauden puolesta. Siksi hän Ätelematta, kuinka kovaa elämä polven silmin teidän veteraani- katseli Tali-Ihantala 1944 -elo- on ollut sotavuosina ja varmas- en tekemää työtä, voin vilpittö- kuvaa sodan kauhut kokeneena. ti vuosia sodan jälkeenkin sen mästi sanoa, että se työ on on- Mielenkiintoista oli katsella. ajan ihmisille, arvioi Kuusa- nistunut täydellisesti. Meillä on Tosin pohjana minulla oli aika- mon lukion abiturientti Tomi teidän työnne ansiosta itsenäi- naan elokuva Tuntematon so- Kajava nähtyään Tali-Ihantala nen Suomi, joka on myös tur- tilas. Tämä elokuva kertoo to- 1944 -elokuvan. vallinen hyvinvointivaltio. Täs- tuuden siitä, millaista siellä oli, Kajavan mielestä on hyvä, tä kiitän jokaista veteraania. Murtovaara vahvistaa. että sodista kerrotaan mm. kir- Kajava luottaa omaan suku- Murtovaara ei luonnollises- joissa ja elokuvissa. Tosin eloku- polveen siinä, että se aikanaan ti tiennyt taistelujen aikana so- Kuusamon Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Yrjö Jurmu (vas.) ja vat pystyvät tuomaan esiin vain kykenee jatkamaan sitä työtä, dan eikä rintamalinjojen koko- abiturientti Tomi Kajava ennen elokuvan katselua. murto-osan siitä todellisuudes- jonka menneet sukupolvet ovat naistilannetta. ta, joka sotien aikaan vallitsi. aloittaneet Suomen kehittämi- Joskus annettiin irtautumis- Murtovaara luottaa siihen, homma hoituu. Nuoret ovat Mielestäni suomalaisuudelle seksi hyväksi ja turvalliseksi käsky, vaikka ei ammuttu lau- että nykynuoriso pystyy kan- valmiit puolustamaan maa- ja isänmaallisuudelle tekee hy- maaksi. kaustakaan. Hyvä oli, että esi- tamaan vastuun maamme tule- tamme. vää muistella menneitä ja kun- Unto Murtovaara joutui 18- miehet tiesivät, mitä muualla vaisuudesta. nioittaa sitä arvokasta työtä, vuotiaana nuorena miehenä ke- rintamalla tapahtui. Nuoriso on semmoista, että Kuvat ja teksti: Pauli Jaakkola Tali – Ihantala kosketti Turussa urussa Tali – Ihantala kaan tule täysin käsittämään elokuvan veteraaneil- sitä, kuinka pieneksi ihminen le ja lukiolaisille tar- voi itsensä sodan keskellä tun- Tkoitettuun ennakkoensi-iltaan tea, mutta Tali – Ihantala elo- osallistui noin 500 henkilöä. kuva vei meitä varmasti aina- Tunnelma salissa oli käsin kos- kin askeleen lähemmäksi vuo- keteltavan harras. Moni sekä den 1944 tapahtumia. Niiden veteraaneista että nuoremmista näkeminen omin silmin val- pyyhkäisi kostuneita silmäkul- kokankaalla loi varmasti elä- miaan viimeistään siinä vai- vämmän ja koskettavamman heessa, kun veteraanin, Turun käsityksen tapahtumista kuin Sotaveteraanien puheenjohta- lukion oppikirjojen teksti tai jan Antti J. Näsin puheenvuo- yksittäiset kuvat”. Sisällöltään koskettavan lukio- roon vastasi Nousiaisten lukion laisen tervehdyksen esitti Nou- oppilas Sini Nevalainen. Hän Teksti: Osmo Suominen siaisten lukion oppilas Sini Ne- lausui mm. seuraavaa; ”Me lu- Kuvat: Auli Kumpunen valainen. kiolaiset emme varmasti kos- Veteraaniyleisöä Turussa hetkeä ennen elokuvan alkua. 16 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008

Tali-Ihantala 1944 Paimiosssa ”Kukin koetti hoitaa aimiolaisen kodinkone- raaneja myös Aurasta ja Tar- jonka jälkeen pitopalvelu Kuk- oman velvollisuutensa” liikkeen omistajaparis- vasjoelta. kokellari kahvitti vieraat. kunta Aaltonen tarjosi Tilaisuus päättyi yhteisesti ali-Ihantala 1944 koko- velvollisuutensa täyttämiseen Psotaveteraaneille Paimion Ki- laulettuun Maamme-lauluun, Erkki Yli-Halla si Kemissä yli 220 ve- saakka tekivät sodassa kaikki – nossa elokuvanäytöksen. Aal- teraania omaisineen ja monilla sotatakki yllä kuutena toset ovat itsekin sotaveteraani- TKemin Lyseon lukiolaista kan- vuotena – eikä vain rintamal- en lapsia ja ovat koko yrityksen sakunnan lähihistorian suuren la, vaan kotirintama kesti yhtä toiminta-ajan monilla tavoin draaman äärelle. Vavahdutta- lailla. tukeneet sotaveteraaneja. van realistinen elokuva antoi Nuorten tunnot puki Juulia - Meillä on kunnia-asia nuorille edellytykset ymmär- Poikela kiitokseksi niille roh- muistaa Teitä siitä, mitä olet- tää, kuinka vaativaan tilantee- keille suomalaisille, jotka taiste hyväksemme tehneet, sanoi seen kukin sotilas omana it- telivat itsenäisyyden puolesta Rauno Aaltonen tervehdyspu- senään joutui. Niinkuin vete- sodissa ja osallistuivat jälleen- heessaan. raanien tervehdyksen esittänyt rakentamiseen. ”Elämä tänään Vuodesta 1990 on kauppi- Kemin sotaveteraanien pu- olisi varmasti toisenlaista, jos aspariskunta tarjonnut sota- heenjohtaja Paavo Köngäs to- Suomi ei olisikaan itsenäisty- veteraaneille isänmaallisen tai tesi, oli ”elämän arpaa, kuinka nyt tai mikäli talvi- ja jatkoso- muuten veteraaneja kosketta- kullekin kävi, kenen kohtalo dassa olisi päädytty toisenlai- van elokuvan. Ensimmäisenä täyttyi Ihantalan siirtolohka- seen lopputulokseen.” oli vuorossa Talvisota. Nyttem- Soile ja Rauno Aaltonen vastaanottamassa Paimion kaupungin- reiden keskellä, kuka selviäisi.” Vilkkaaseen keskusteluun min mukaan on päässyt vete- johtaja Jari Jussinmäkeä. ”Olihan meilläkin jonkun- osallistuivat niin nuori lukiolainen käsitys, että koko maan lainen Juho Tuovila kuin 96- kohtalo on veitsenterällä, mut- vuotias Eemeli Väyrynen, ta niitä arvioitahan tehdään vanha pioneeri Aulis Kuusela jälkeenpäin. Kukin meistä koja sotaorpojen puheenjohtaja Tali-Ihantala 1944 etti hoitaa oman velvollisuu- Esko Koski. Tilaisuuden juonsi tensa.” Pentti Hedberg. Virroilla Köngäs myös muistutti, että otakamreeri, kirjailija, tuvantäyteiselle, 150-päiselle oman osuutensa, katkerimpaan Pentti Jussila kesävirtolainen, panssa- yleisölle. riveteraani Reino Leh- Elokuva jakoi mielipiteet, Sväslaiho avasi värikkääseen kuten elokuvat yleensäkin. Toki tapaansa virtolaisille veteraa- suurin osa oli varsin tyytyväi- neille ja lotille puolisoineen tar- nen näkemäänsä ja moni vete- koitetun kutsuvierasnäytännön raani huokaili näytöksen jäl- Virtain Kisapirtillä 21. tammi- keen, että kumpa vielä jaksaisi kuuta. Kisapirtti paloi pahoin lähteä käymään noilla ikiajoik- viime syyskesällä, mutta hirsi- si mieleen syöpyneillä taistelu- rakenteinen entisen suojelus- tantereilla. Virroilla kutsuvierasnäytännön kunnan osuus talosta jäi eh- tilaisuudessa puhui kirjailija jäksi ja mahdollisti näytöksen Raimo Laskujärvi Reino Leväslaiho.

Tali–Ihantala 1944 päämajakaupungissa . joulukuuta täyttyi Mik- Kai Harlin kahvittelun lomas- Veteraanit ja lukiolaiset pi- kelissä elokuvateatteri sa. Yhteiskoulun lukion oppilas tivät kuvattuja tapahtumia to- Kinolinna lukiolaisten ja Ville Rimpiläinen käytti op- dentuntuisina ja he pitivät hy- 5veteraanien kohdatessa Tali- pilaiden puheenvuoron. Hän vänä sitä, että nuoria tuodaan Paavo Köngäs on saanut rinnalleen kemiläisnuoret Juulia Poike- Ihantala 1944- elokuvan juh- muistutti, että nuorimmat Ta- lähemmäksi vanhempien su- lan ja Juho Tuovilan. lanäytöksessä. Esitykseen osal- lin-Ihantalan suomalaistais- kupolvien kokemuksia. Heidän listui yli 200 kutsuvierasta. Esi- telijat olivat alle 20-vuotiaita, mielestään tällainen yhdessä- tyksen jälkeisen keskustelu- ja suunnilleen juhlavieraina ole- olo kaventaa sukupolvien välis- kahvitilaisuuden avasi Mikke- vien lukiolaisten ikäisiä. Vete- tä eroa ja opettaa maamme his- lin kaupunginjohtaja Kimmo raanit totesivat puolestaan, että toriaa arvokkaalla tavalla. OULUNKYLÄN Mikander. ”olihan se aika jännää nuorel- KUNTOUTUSSAIRAALA ”Todellisuudessa siellä oli le miehellä maata kivenkolossa Pertti Pulkkinen Käskynhaltijantie 5, 00640 Helsinki kovempi rähinä kuin filmillä” kranaattikeskityksessä ja odot- Puh. (09) 752 712 totesi Tali-Ihantalan veteraani taa vihollisen panssareita.” Hyvät sotiemme veteraanit! Tarjoamme veteraanikuntoutusta: Avokuntoutus, yhteydenotot Irmeli Heikkinen, puh. (09) 7527 1546 Laitos- ja päiväkuntoutus, yhteydenotot Leena Pentinsaari, puh. (09) 7527 2026 Mahdollisuus osallistua käyntipäivinä erilaisiin liikuntaryhmiin, valvottuun uintiin ja saunaan. Lisäksi on ruokailumahdollisuus. Keittiöstä saa ostaa mukaan myös valmisruoka-annoksen. TERVETULOA! 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008 17

Sotaveteraanipiirien joululehdet vuonna 2007 iime vuonna lehdissä arvostavasti kokemuksistaan muisteltiin luonnolli- mm. siitä, miten vaikeissa sota- sesti 90-vuotiasta itse- oloissa suomalaiset pitivät kun- Vnäistä Suomea ja liiton 50-vuo- nia-asianaan saattaa kaatunut tisjuhlavuotta. Kaikissa lehdis- veli kotiseurakunnan multiin sä on puheenjohtajan tervehdys tai sankarihautoihin. Nuorten ja katsaus menneeseen ja aja- näkökulmaa valotetaan lehdes- tuksia tulevasta. Kaikissa pii- sä sekä keskusteluin että ter- reissä on myös hoidettu tuiki vehdyksin. tärkeä ilmoitusmyynti hyvin ”näkyvällä” tavalla.

Lahden jouluviestissä kerro- Satakunnan lehdessä esitellään Uudenmaan Veteraanin Jou- taan veteraanitoiminnan he- kauniita käsintehtyjä kortteja, lussa kerrotaan maan vanhim- räämisestä seudulla. Lahden muistoja rintamalta 1943. Leh- man sotaveteraaniyhdistyksen, Rintamamiesten Asuntoyhdis- dessä on myös runsas kuvitus Hyvinkään 50-vuotisjuhlapäi- tys paneutui alussa - nimensä seppeleiden laskusta sankari- västä kuvin ja sanoin. Myös itse mukaisesti - lähes yksinomaan haudoille 29.9. Nuori vänrikki lehti on saavuttanut 30 vuoden rintamamiesten asunto-olojen Heidi Teerinen muistelee oma iän. Suomen poika Hans Kar- parantamiseen. Lehdessä on asevelvollisuusaikaansa ja tote- ro kertoo vaiherikkaan selviy- myös lämminhenkinen Ossi aa veteraanien tekemästä työs- tymistarinansa lehden sivuil- Savolaisen tarina evakkotaipa- tä: ”Maailmassa ei ole niin isoa la; olen elossa ja saan tallettaa Keski-Pohjanmaan lehdessä leen alkamisesta sodan päätyt- kiitosta, jonka minä ja muut omani ja sukupolveni muis- on julkaistu Sotaveteraani-leh- tyä. Runsas kuvitus elävöittää voisimme teille antaa ”. Yh- tot tuleville sukupolville luet- Etelä-Pohjanmaan joululeh- den kirjoituskilpailussa palki- mielenkiintoisia tarinoita sisäl- distysten merkkipäivät saavat tavaksi. Professori Matti Lap- dessä on mielenkiintoinen tun kannuslaisen Krista Salme- tävää lehteä. myös oman tilansa lehdessä. palainen kirjoittaa Suomen it- kirjoitus elintarviketilantees- lan kirjoitus ”Säilyttäkää tämä Hallinnon ja yhdistysten yhte- senäisyyden syvistä juurista ta sotien aikana. Kirjoitukses- maa”. Lehdessä on myös mo- ystiedot ovat selkeästi esillä. Venäjän vallan aikana. Run- sa mm. kerrotaan, miten tiu- nia kauniita runoja ja lauluja. sas kuvitus kattaa koko vuoden kan säännöstelyn avulla selvit- Sotaorvon tarinassa Taimi Ki- tärkeät tapahtumat. tiin päivästä toiseen, puutetta vimaa muistelee äitiä, joka otti oli kaikesta. Aiheeseen liittyy hoitoonsa sisarensa neljä lasta, myös runsas kuvitus. Lehdes- siinä olisi esimerkkiä tällekin sä on myös monia lämminhen- ajalle. Nykypäivänä niin muo- kisiä – realistisiakin – kirjei- dikkaan rintamamiestalon ra- tä sotatantereelta, mutta myös kentaminen esitellään lehdessä kotirintamalta. Lehti kertoo käytännönläheisesti. Seinäjoelle v. 2005 eri veteraa- nijärjestöjen kesken peruste- tun yhteistyötoimikunnan me- nestyksekkäästä toiminnasta; ”Yhyres pärjätähän kyllä:” Pohjois-Savon lehdessä alkaa ansiokas ja yksityiskohtainen muistelo Pohjois-Savon sota- Suur-Savon lehdessä Annik- toimista v. 1808. Riitta Kart- ki Mattsson kertoo omaishoi- tunen on koonnut valaisevan dosta ja omaishoitajan arjesta. Varsinais-Suomen lehdessä ker- paketin kotirintaman vaatet- Omaishoitajan suhdetta hoi- rotaan tyhjentävästi Petsamon tamisesta vv. 1939-1946. Monia dettavaan nyt ja tulevaisuu- merkityksestä Suomelle ja siitä, konsteja käyttämällä toimeen dessa osaltaan määrittävät ky- kuinka se osoittautui suurvalto- tultiin, kunnes vihdoin kortti- symykset siitä, ”mitkä seikat jen näkökulmasta liian houkut- en ja kuponkien leikkaajat sai- muodostavat laadukkaan ja hy- televaksi. Siltojen rakentami- vat ripustaa saksensa naulaan, vän hoivan sekä hyvän elämän sesta sukupolvien välille kertoo Keski-Suomen lehdessä on ot- ne olivat tehneet tehtävänsä molemmille”. Lehdessä on mie- kirjoitus Laitilan Kappelimä- teita liikuttavasta kirjeestä rak- kunniakkaasti. Lehdessä esi- lenkiintoinen kirjoitus ”nelijal- en koulun ideasta aloittaa vete- kaalle Fannille sieltä jostain tellään myös ansiokkaasti yh- kaisista sotasankareista”, hevo- raanikummi-toiminta. Veteraa- sodan päättyessä. Lehti ker- distystoimintaa. Lehti muistaa sista ja koirista, sotahevonen- nit, ”perinnelähettiläät” käyvät too keuruulaisten lukiolaisten myös nimeltä mainiten tukijoi- han sai pronssisen patsaan 10 koulussa kertomassa vaikkapa Kanta-Hämeen lehdessä kerro- matkasta Karjalan kannakselle taan, sekä yksityisiä henkilöitä vuotta sitten Seinäjoelle ja Suo- omista kouluajoistaan ja totta taan Sotilaspojista sekä histori- veteraanin johdolla. Ajatukse- että yrityksiä. menhevonen vietti viime vuon- kai myös asioista, jotka takasi- an valossa että heidän nykypäi- na oli ollut, että nuorten käynti na 100-vuotisjuhliaan. Lehti on vat maallemme itsenäisyyden. vän perinnetoiminnastaan. Ris- kannaksella voisi herättää nuo- kiinnostava lukupaketti koko- Lehdessä on luettavaa sekä van- to Kurki kirjoittaa virolaisesta remman sukupolven kiinnos- naisuudessaan. hemmille että nuorille. Suomen-pojasta Endel Rististä tuksen lähihistoriaa kohtaan ja hänen kokemuksistaan asua ja samalla lähentää heitä sota- Kirjoituksestaan palkittu Krista Salmela kirjoittaa: ”Vapaa ja elää vieraalla maalla vuosi- sukupolvien kohtaloihin. Leh- Suomenmaa on meille arvokkain lahja, jonka olemme saaneet. kausia ilman mitään yhteyksiä dessä esitellään myös kaikkien Meidän tulee säilyttää tämä maa ja antaa arvoa sille, mitä sota- syntymä- ja kotimaahansa. Hä- yhdistysten yhteystiedot selke- veteraanit ovat vapaan maamme vuoksi tehneet.” Siihen meidän meenlinnan Vuorentaan hau- ästi. kaikkien on varmasti helppo yhtyä. tausmaan entinen vahtimestari Toivo Lampinen kertoo hyvin Marja Riukka 18 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008

Inge Sjölund www.meyervastus.fi Espoon Tanssiopisto Puh./Fax. 09-455 2495 Askola Trans Oy Ab Degerby www.espoontanssiopisto.fi

Espoon Rintekno Oy Top Building Oy Espoo Sähköasennus Ky Espoo Espoo

007 Kuljetus Oy TMO Consulting Oy Digion Oy Espoo Espoo Espoo

Saneerauspalvelu Oy Sten Line Ab Re-Le Oy Espoo Espoo

Arkkitehti-ja Insinööritoimisto Särkijärvi Oy Market-Visio Oy Ariel Palvelut Oy Espoo Espoo Espoo

Insinööritoimisto Jatorak Oy Rakennus Tammi Oy Espoo Konstru Oy Espoo Espoo

Oy Devcons Ab Esse Elektro Kraft Ab Ris-Esset Ab Oy Espoo Esse Esse

Traktorikonehuolto Jokamuovi Oy Evijärvi Liuska Ky Haapajärvi

Jokilaaksojen Maansiirto Perala Oy Hajalan Sähkö Oy Turvatekniikka Oy Halikko Halikko Haapavesi

Ulefosnv Oy Kuljetusliike Juhani Näppi Oy Hamina Niemisen Valimo Yrjö Erämies Oy Harjavalta Hartola

HögforsSahala Oy Heinola HYVÄÄ KEVÄTTÄ

Insinööritoimisto Oy Helsinki Chartering Ab SUOMEN SAHAT Itsenäisten sahojen yhdistys Helsinki Gridon Oy Helsinki www.suomensahat.fi 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008 19

Juhlavuoden viimeinen aluejuhla Pohjois-Pohjanmaalla eteraaneja ystävineen tävissä, totesi Suutarinen. Hän oli kokoontunut täysi itsekin lopettaa aktiivipalve- salillinen Oulaisista ja lun vuodenvaihteessa: - Siirryn Vlähipitäjistä juhlakonserttiin, luottavaisin ja kiitollisin mielin joka pidettiin 16. marraskuuta ylipäällikön reserviin. Oulaisissa. Tervehdyspuhees- Juhlakonsertin musiikkioh- saan Aarno Strömmer palaut- jelmasta vastasi Pohjan Soti- ti mieliin päättymässä olevan lassoittokunta johtajanaan mu- juhlavuoden päätapahtumat. siikkimajuri Petri Junna sekä Erityisen suurena ilonaihee- Oulun Sotaveteraanikuoro kana hän mainitsi saumattomak- pellimestari Rauno Rännälin si virinneen yhteistyön muiden johdolla. veteraanijärjestöjen kanssa. Paikallisesta ohjelmasta vas- Puolustusvoimain tervehdyk- tasivat Kestilän peruskoulun sen konserttiyleisölle toi Oulun oppilaat, jotka esittivät kuva- Sotilasläänin komentaja, evers- elman ”Kestisten sota-ajan elä- ti Timo Suutarinen. - Maailma mää”. Kuvaelman käsikirjoi- on muuttunut hektisemmäk- tuksen on tehnyt opettaja Bir- si, Suomi on tänään haavoittu- gitta Virpimäki, joka myös vampi kuin aikaisemmin. Maa- ohjasi kuvaelman. Vuorosanat Oulaisten aluejuhlaan osallistui yli 500 veteraania ystävineen. Kutsuvieraina olivat mm. piirin ja lii- ilmassa on oltava kumppanei- perustuvat aitoon sota-aikai- ton kunniapuheenjohtaja Gunnar Laatio. ta. Puolustusvoimat hakeekin seen kirjeenvaihtoon, lähteenä kumppanuuksia mm. eri teol- on käytetty Kestilän veteraani- teraanimuseosta, jonka toise- aikuisten töihin ja naiset mies- yleisölle. Salintäyteinen yleisö lisuuden alojen kanssa. Asepal- kirjaa. Tekstin väliin oli sopi- na ohjaajana toiminut opettaja ten töihin. puolestaan haluaa kiittää yhdis- veluksen suorittaa nyt vain 70 % vasti sijoitettu sota-ajan laulu- Seppo Karppinen on koonnut. Päätössanoissaan puheen- tystä erinomaisen onnistuneen ikäluokasta. Tarvitsemme kou- ja. Huomio kiintyi lasten vaat- Kuvaelma välitti herkän aidol- johtaja Erkki Männistö esitti veteraanijuhlan järjestelyistä. lutetun reservin, kertausharjoi- teisiin ja muihin varusteisiin. la tavalla sota-ajan tunnelmia, Oulaisten Sotaveteraaniyhdis- tuksiin onkin nyt rahaa käytet- Ne olivat peräisin Kestilän ve- iloja ja suruja. Lapset joutuivat tyksen kiitokset esiintyjille ja Viljo Kaartinen Saksalaiset ja suomalaiset sota-aikana Lapissa aksalaiset olivat Lapis- voimasta tulikin maahamme kin, että ravinto oli huonoa. malaisia naisia palkattiin tu- laisten apuna, joten molemmat sa periaatteessa suuri so- vapaaehtoisena. Todellisuudessa ruoka täyt- hansia saksalaisten palveluk- osapuolet hyötyivät tästä tilan- tasalaisuus. Jos kirjeis- Miehitystä oli Rovaniemeltä ti energialtaan vaaditun mää- seen erilaisiin huoltotehtäviin. teesta. Saksalaiset olivat sanan- Ssä mainittiin tästä, pyyhittiin aina Norjan rajaan asti. Saksa- rän ja maistuikin huomatta- Suomalaisten palkat maatalo- sa mittaisia, sillä vuoden 1944 ne ylitse ja puhelut katkaistiin. laisten lisäksi myös itävaltalai- vasti paremmalta kuin omien udessa olivat naisille 200-500 taisteluissa tarvittavat sota- Sen vuoksi asiasta oli paljon sia oli saapunut maahamme, ja kansalaistemme ape. Syksyllä markkaa ja teollisuudessa 700- aseet oli toimitettu Saksasta, perättömiä huhuja. Kokonais- heistä suomalaiset pitivät eri- 1944 oli saksalaisen armeijan 1 000 markkaa kuukaudessa. viimeistä asetta myöten, kuten kuvan saaminen tapahtumista tyisesti leppoisan luonteen- miehistölle varattu ruokaa yli Palkka oli kuitenkin erinomai- kauppasopimukseen oli kirjat- on mahdotonta, koska liikku- sa vuoksi. Itävaltalaiset eivät vuodeksi, kun samaan aikaan nen, sillä ruoka ja asunto kuu- tu. Kannaksen murtuessa puo- minen oli rajoitettua. Arkistoja myöskään olleet poliittises- muualla Euroopassa oli mel- luivat luontaisetuihin. Myös- lustuslinja pysyi ja saksalaiset- hävitettiin sodan jälkeen hyvin ti yhtä fanaattista kansaa kuin koinen ruokapula. kään veroja tai muita kuluja kin ymmärsivät hyvin tämän paljon. saksalaiset. Saksalaisia oli toki Petsamon nikkelitehdas oli ei ollut. Naiset saivat hankit- tärkeyden. Saksalaiset Lapissa oli täy- valistettu etukäteen siitä, että saksan sotateollisuudelle elin- tua itselleen tyylikkäitä asus- Saksalaisarmeijan tulo Lap- dellinen kulttuurishokki, vaik- poliittisesti olemme samal- tärkeä, samoin kuin Ruotsin teita mustan pörssin kautta. piin 1941 miellettiin yleisesti ka ilmeisesti vielä suurempi la puolella. Uusia ystävyssuh- rautamalmi. Saksalaiset perus- Suomalaiset välillä hieman ih- Suomen kansan pelastuksena, shokki se oli itse maahan saa- teita syntyi ja rakkaussuhteita tivat Lappiin armeijan huolto- mettelivät saksalaisten palkko- koska tiedossa oli, että venäläi- puneille. Rutiköyhä Pohjola, myös. yksiköitä, kuten suutareita ja ja, vaikka tekiväthän saksalaiset suunnittelivat Suomen val- laajat erämaat ja köyhä väestö leipomoita, joissa oli suoma- set raskaita, kymmentuntisia loitusta. Molotov suunnitteli asutuksineen olivat kurjaa kat- Suomalaiset saksalaisten laisia paljon töissä. Lapissa oli päiviä ja täysiä viikkoja, joten Suomen valloitusta, mutta Hit- seltavaa. Myös miljoonat kiuk- palveluksessa vuonna 1944 noin 220 000 sak- palkka nousi heillä jopa 2 000 lerin ankara, kolmen kiellon kuiset sääsket lisäsivät koti- Suomalainen puutaloteollisuus salaissotilasta. Etelässä ei ku- markkaan kuukaudessa. Kuu- käsky esti suunnitelmat 1940 ikävän tunnetta vieraiden mie- saavutti huippusuhdanteen, kaan oikein edes tiennyt, että kaudessa oli vain yksi ”vapaa- syksyllä. Suomen miehitys olisi lissä. Koska Suomen puolelta kun parakkiasuminen oli sekä näinkin isolla joukolla siellä päivä,” sekin laitteiden huoltoa tiennyt kansan joutumista Si- pääsy Muurmanskin rataa kat- suomalaisille että saksalaisil- oltiin. Hevosia ja muuleja oli varten varattu. periaan ja koko kansan tuhoa. kaisemaan oli epäonnistunut, le ainoa asuinvaihtoehto La- jopa 40 000. Parakkeja ja muita Kuljetustarve oli valtava. Ainakin näin huhuttiin. Sak- joutui sota-armeija jäämään pissa. Yhden parakin pystytys asumuksia oli ilmeisesti yli 5- Ruotsalaiset olivat vuokranneet salaiset joutuivat poistumaan talvileirille keskelle erämaa- kesti suomalaisilta kirvesmie- 10 000, eli valtavan suuri mää- salaisesti saksalaisille 18 rekan Suomesta vuonna 1944 ja polt- ta. Leiriolosuhteet olivat hyvin hiltä kaksi-kolme päivää. Sak- rä. Toisaalta, kyllähän suureen kuljetuskomppanian. Pienim- tivatkin takanaan kaikki pa- vaihtelevat: on kerrottu, että salaisetkin yrittivät kyhätä pa- erämaahan mahtuu paljon ja mät saksalaiset kuorma-autot rakkinsa ja asumuksensa venä- jopa 200-300 saksalaista parakkeja, siinä kuitenkaan sen tämän väkimäärän paljouden olivat vaikeuksissa liukkail- läisten hyökkäyksen pelossa. leltui elävältä. Saksalaiset ei- suuremmin onnistumatta, jo- huomasi lähinnä vain kylistä, la ja lumisilla teillä, sillä suu- vät olleet varautuneet kylmiin ten rakennuspuuhat olivat yk- jotka olivat tiuhemmin asutet- rimmalla osalla oli vain kulu- Seppo Salo olosuhteisiin, joten muitakin sinomaan suomalaisten. Up- tuja. neet kesärenkaat. Tästä syystä paleltumia tuli paljon. Saksa- seereilla oli parakeissa omat Saksalaisarmeija tarvit- ojaanajoja sattui erittäin usein. Kirjoittaja oli vuonna 1942 laisiin suhtauduttiin erittäin huoneet, työmiehet elivät ah- si suuren huoltojoukon selus- Saksalaisten kanssa tehtiin talvella Lapissa tulkkina ja myönteisesti koko sota-ajan, taammin kerrossängyissä yön- tassaan ja Suomeen saapues- myös kauppaa erittäin paljon työnjohtajana. Hänellä oli myös sillä olimmehan liittolaisia. Sa- sä nukkuen. Saksalaiset saivat saan vapaaehtoisina he saivat sota-aikana, eli työvoima Sak- sukulaisia Lapissa. botaasia tai muutakaan kärhä- suomalaisilta hyvää kohtelua, paremman palkkauksen kuin sasta oli hyväksi koettu. Suo- mää ei ollut, ja suurin osa työ- vaikka yleinen uskomus oli- Baltiassa pakkotyöläisinä. Suo- malaisia toimi paljon saksa- 20 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008

Maaseudun Insinööritoimisto Ilmastointimittaus MV Kuljetus Oy Puidenhoitajien Oy Työnantajaliitto ry Alinikula Oy Helsinki Helsinki Ari Sara Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Lönnberg Painot Oy Opte Oy DirektMedia Galerie Vision Oy K&O Tiilikainen Oy TR-Kakkoset Oy Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki

Graafinen Kone Oy Brando Oy Oy Machinetool Co T:mi Tapani Seppälä HYVÄÄ KEVÄTTÄ Laakkonen Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Herttoniemi

Asianajotoimisto Peltonen, Tapahtumapalvelu Kiljavan Ruokonen & Itäinen Oy Sähköpartio Oy Taipuset Oy Nastakiekko Oy Helsinki Paristo Oy Himanka Hyvinkää Lääketutkimus Oy Helsinki Helsinki Hyvinkää

Finn-Lewi Salonki Tilitoimisto Sähköpalvelu Espoonlahden Putki Oy Helena Mäkelä-Pelli Ky Unisto Oy Contracting Ltd Oy Helsinki Suonranta Oy E.Niemi Ky Hämeenlinna Fredrikinkatu 63 A, 00100 Helsinki Hyvinkää Helsinki Puh. ( 09 ) 694 4181 Hämeenlinna

Asennuspalvelu Sisustus ja Maalaus Rakennuslaskenta Oy Joleta Ab Merkopaino Oy Helsinki Helsinki Top-Service Tamminen Oy Rautalahti Oy Iisalmi Imatra Imatra

Insinööritoimisto Kuljetuspalvelu Rail Partners Oy JT-Fitter Oy Kuusitunturi Oy Evälahti Oy Helsinki Jussi Linnakangas Oy Helsinki Imatra Jani Kuosa Ky Imatra Helsinki Imatra

Tasokaiverrus Ky Newspaper Express Helaform Oy Charterbus Isonkyrön Kuljetus Oy Urho ja Karhu Oy Helsinki Finland Oy Helsinki R.Lundström Ky Isokyrö Janakkala Helsinki Inkoo Puh. 0500-268 333

Pohjois-Karjalan Maansiirto ja Kuljetus Kirjanpitotoimisto Taplacon Oy Sähkö-Wathen Oy Stig Dahlström Helsinki Helsinki Sähkö Oy Piitulainen Oy Joensuu Helsinki Joensuu Joensuu

Joensuun Vanhustyön TRG-Rakennus Oy Wilfa Suomi Oy Ab Joensuun Laivaus Oy PP-Yhtiöt Oy Keskusliitto r.y. Helsinki Helsinki Teollisuusmaalaamo Oy Joensuu Joensuu Helsinki Joensuu

Ölstenin Joutsenon Primaca Partners Oy Kuljetus Oy Serai Bjelkos Oy Jousteel Oy Rakennuskeskus Oy Helsinki Helsinki Jorvas Joutseno Energia Oy Helsinki Joutseno

Maaseudun Harrin Purku- ja Sentico Oy Isännöitsijätoimisto Pilviö Ky Erka Oy Helsinki J.Tuhkanen Oy Helsinki Kukkasrahasto Säätiö Järvenpää Kaivuupalvelu Oy Helsinki Jyväskylä Järvenpää 1/08 helmikuun 20. päivänä 2008 21