DOCSLIB.ORG

Langaton Tiedonsiirto

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Langaton Tiedonsiirto Langaton tiedonsiirto Sisältö: 1. Matkaviestinjärjestelmät 2. Radio- ja TV-tekniikka 3. Satelliittitiedonsiirto 4. Langattomat tietoverkot 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 1 Sisältö: 1. Matkaviestinjärjestelmät: • Peruskäsitteitä • Matkapuhelinverkkojen sukupolvet ja kehitys • Verkkojen levinneisyys ja liittymämäärät • Matkapuhelinverkon osat ja niiden tehtävät • NMT-verkko • GSM-verkko • UMTS-verkko • Muita matkaviestinverkkoja • Verkkojen turvallisuuskysymyksiä • Verkkojen tulevaisuuden näkymiä 2. Radio- ja TV-tekniikka • Analoginen radiotekniikka • Digitaalinen radiotekniikka • Analoginen televisiotekniikka • Digitaalinen televisiotekniikka 3. Satelliittitiedonsiirto 4. Langattomat tietoverkot •WLAN • Bluetooth •UWB •IrDa • Tulevaisuudennäkymät 1 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 2 2 1. Matkaviestinjärjestelmät 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 3 -Matkaviestintekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä. Yleensäkin langattomat sovellukset valtaavat alaa joka puolella. -Suomi on matkapuhelintekniikassa edelläkävijä 3 Peruskäsitteitä • Perusidea on päätelaitteiden liikkuvuus 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 4 •Matkaviestinjärjestelmä tarkoittaa matkaviestinverkon ja matkaviestinten muodostamaa tietoliikennejärjestelmää. •Matkaviestintä (mobile communication) tarkoittaa langatonta viestintää, jonka radioyhteyttä käyttävinä päätelaitteina toimivat matkaviestimet MS (mobile station). Matkaviestin on yleisimmin matkapuhelin. Mitä muita laitteita matkaviestimet voivat olla? •Päätelaitteiden liikkuvuus eli mobiliteetti perustuu radioyhteyteen puhelimen ja tukiaseman välillä. Yleensä verkon muut osat eivät ole liikkuvia. •Verkko koostuu (vähintään) keskuksista, tukiasemista ja niiden välisistä yhteyksista. Yhteydet matkapuhelinverkosta ulospäin kulkevat aina matkapuhelinkeskuksen kautta. •Yleisten matkaviestinverkkojen (Public Land Mobile Network, PLMN) palvelut ovat kaikkien saatavilla. Tunnetuimpia PLMN-verkkoja ovat GSM-verkot. •Kiinteässä puhelinverkossa (PSTN) päätelaitteiden hallinta ja puheluiden muodostus on helppoa, koska päätelaitteet on yhdistetty kiinteillä johdoilla verkkoon. Matkapuhelinverkossa yhteyksien muodostaminen on huomattavasti monimutkaisempaa. 4 Solukkoverkko 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 5 Solukkoverkkojen rakenne: -solukkoverkko koostuu soluista -solu on tukiaseman muodostama radiopeittoalue -solujen koot ja muodot vaihtelevat ympäristön ja liikennetarpeiden mukaan 5 Solukkoperiaate • samaa taajuutta toistetaan mahdollisimman usein, mutta häiriöitä välttäen • tukiasemapaikalla voi olla useita soluja 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 6 •Matkapuhelinverkoissa on yleensä aina taajuusalueista pulaa. Taajuuksia on pakko säästää ja siksi niitä käytetään useaan kertaan. •Solukokoa pienentämällä voidaan kasvattaa kapasiteettia => tukiasemaverkko tihenee ja saadaan enemmän kanavia käyttöön samalle alueelle. •Tukiasemaverkon tihentäminen nostaa verkon rakentamiskustannuksia. Tämän vuoksi verkon suunnittelussa joudutaan optimoimaan ja tekemään päätöksiä tukiasematiheydestä ja solujen koosta. 6 • Matkapuhelinverkoissa käyttökelpoisia taajuuksia on vain pieni osa sähkömagneettisen spektrin koko kaistasta • Käytössä ovat lähinnä VHF- ja UHF-alueet 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 7 •Matalilla taajuuksilla signaali etenee hyvin kauas, joten solujen kokoa on vaikea hallita. Lisäksi matalilla taajuuksilla vaikuttavat monet hyvin epävarmat ja oikulliset etenemisilmiöt kuten ionosfääriheijastukset yms. Myös käytössä olevat kaistat ovat kapeita. •Korkeilla taajuuksilla vaimennus kasvaa. Mitä ylemmäksi taajuuksissa siirrytään, sitä pienempiä soluista tulee. Mieti, mitä tämä vaikuttaa esim. Suomen kaltaisessa laajassa maassa, kun siirrytään GSM-verkosta (900 MHz) UMTS-verkkoon (2,5 GHz) •Paras peittoalue voidaan saavuttaa alemmilla taajuuksilla, esim. NMT450:llä on laaja peittoalue 7 Monitie-eteneminen 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 8 •Puhelimen liikkuessa maastossa tukiasemalta tuleva signaali tulee puhelimeen yhtä aikaa montaa eri reittiä. Vastaanottimen saama signaali on summa eri reittejä käyttävistä signaalin osista. •Signaali on summa •suoraan edenneestä osasta (LOS) •heijastuneista ja diffraktoituneista osista (NLOS), jotka kulkevat määränpäähän pidempiä reittejä ja siten viivästyvät verrattuna suoraan edenneeseen signaalikomponenttiin •Tämä aiheuttaa ongelmia varsinkin kaupunkiympäristössä, jossa on paljon heijastavia pintoja. Signaalin voimakkuus vaihtelee paikoittain erittäin voimakkaasti. Tämä täytyy ottaa huomioon kaikkien matkapuhelinjärjestelmien suunnittelussa ja rakentamisessa. 8 Handover 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 9 •Puhelu jatkuu, vaikka puhelin siirtyy puhelun aikana toisen tukiaseman peittoalueelle. Tätä toiminnetta kutsutaan nimellä handover. •Verkko ja puhelin ovat koko ajan yhteydessä toisiinsa ja yhteyden laatua tarkkaillaan. Verkko komentaa puhelimen siirtymään parempaan soluun jos yhteys huononee liikaa. 9 Sijainnin seuranta: •Automaattisessa matkapuhelinverkossa puhelimella on ns. kotikeskus tai kotirekisteri (HLR) joka tietää missä puhelin liikkuu •Puhelut matkapuhelimeen välittyvät kotiverkon kautta •Muiden operaattorien verkossa toimimista kutsutaan nimellä roaming 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 10 •Matkaviestinverkossa yhteyksien muodostaminen on mutkikas tapahtuma, koska päätelaitteet voivat liikkua vapaasti koko verkon alueella. Alueeseen kuuluvat myös muiden operaattoreiden verkot, joihin on mahdollista vaeltaa tilaajaksi. Tätä kutsutaan roamingiksi. •Tämän vuoksi on tilaajan liikkuvuuden hallinta eräs tärkeimmistä matkapuhelinverkon tehtävistä. Yhteyden muodostamisessa tarvitaan tietoa tilaajan sijainnista. Tietoa vaihdetaan kotiverkon ja palvelevan verkon välillä yhteiskanavamerkinantoa käyttäen. •Jotta tilaaja voisi toimia normaalisti vieraassa verkossa, täytyy kotiverkon operaattorin ja vierailtavan verkon operaattorin välillä olla solmittuna ns. Roaming-sopimus. Sopimuksessa sovitaan hinnoista ja laskutuskäytännöistä sekä tarjottavista palveluista. 10 Analogiset ja digitaaliset matkapuhelinverkot Analogisissa järjestelmissä puheen laatu huononee tasaisesti liikuttaessa poispäin tukiasemasta Digitaalisissa puheen laatu säilyy pitkään hyvänä, kunnes tietyn kynnyksen jälkeen se huononee äkillisesti 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 11 •Analogisissa järjestelmissä (esim. NMT) käytetään yleensä modulointimenetelmänä FM- modulointia, jolloin häiriöt vaikuttavat suoraan signaaliin. Signaalin laatu heikkenee vähitellen. •Digitaalisissa järjestelmissä (esim. GSM) käytetään signaalin siirrossa radiotiellä digitaalisia modulointimenetelmiä, kuten esim. GMSK ja PSK. Silloin signaalin laatu pysyy hyvänä niin kauan kun loogiset 0 ja 1 pystytään erottamaan toisistaan. Kun tämä raja ylittyy, laatu romahtaa huomattavasti. 11 Monikäyttötekniikat Monikäyttötekniikoita tarvitaan, jotta saadaan suuri joukko käyttäjiä mahtumaan samalle rajalliselle taajuuskaistalle (vrt. siirtotekniikassa kanavointi). Kolme käytetyintä tekniikkaa ovat FDMA, TDMA ja CDMA. 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 12 •FDMA eli taajuusjakoinen monikäyttö tarkoittaa sitä, että kullekin käyttäjälle annetaan oma kanava tarvittavaksi ajaksi kokonaan käyttöön. FDMA on monikäyttötekniikoista vanhin ja yksinkertaisin. Laitekustannuksiltaan se on kuitenkin yleensä kalliimpi, koska jokaiselle käyttäjälle tarvitaan oma kanavayksikkö. Useimmiten käytetään FDMA:n yhteydessä analogista taajuusmodulointia eli FM:aa. Kullakin kanavalla voi olla vain yksi puhelu kerrallaan käynnissä. •TDMA eli aikajakoinen monikäyttö tarkoittaa sitä, että radiospektri jaetaan aikaväleihin. Jokaisessa aikavälissä voi yleensä lähettää tai vastaanottaa vain yksi käyttäjä. TDMA:ssa kanava voidaan ajatella tiettynä aikavälinä, joka toistuu joka kehyksessä. Kehys muodostuu yhden radiokanavan aikaväleistä. TDMA:n yhteydessä käytetään yleensä digitaalisia puhekanavan modulointimenetelmiä. Esim. GSM on yhdistelmä FDMA:sta ja TDMA:sta, koska siinä taajuuskaista jaetaan kanaviin, joita sitten käytetään aikajakoisesti vuorotellen. •SSMA eli hajaspektrimonikäyttö käyttää signaaleja, joiden kaistanleveys on monta kertaa suurempi kuin tarvittava minimi radiokaistanleveys. SSMA:ta on kahta tyyppiä: FHMA eli taajuushyppelytekniikka ja CDMA eli koodijakoinen monikäyttö. Lisäksi käytetään eri menetelmien yhdistelmiä eli hybriditekniikoita •FHMA eli taajuushyppelymonikäyttö on digitaalinen menetelmä, jossa käyttäjien taajuuksia vaihdellaan nopeassa tahdissa laajalla radiokaistalla. Esim. Bluetooth käyttää FHMA:ta. •CDMA:ssa eli koodijakoisessa monikäytössä signaali kerrotaan hyvin laajakaistaisella signaalilla, jota kutsutaan levityssignaaliksi. Tekniikasta käytetään myös nimeä Direct Sequence (DS). Käyttäjät käyttävät samaa kanavaa samanaikaisesti ja heidät erotellaan koodin perusteella. Jokaisella käyttäjällä on oma näennäissatunnainen koodi. Vastaanottimessa ilmaisuun tarvitaan tämä oma koodisana. Tällöin muilla koodeilla koodatut signaalit näyttäytyvät kohinana. Esim. UMTS-järjestelmässä käytetään CDMA:ta. 12 Laskutus • Yleensä sekuntiperustainen, noudattelee kiinteän verkon laskutusperiaatteita: yleensä A-tilaaja maksaa • Teksti- ja kuvaviestit kertaveloituksena • Vastaanottomaksu poikkeaa kiinteän verkon periaatteista • Verkkovierailusta syntyvät laskut tulevat kotioperaattorin kautta 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 13 •Vastaanottomaksu on määrätty, koska matkapuhelimeen soittaja ei voi tietää, missä puhelin on liikkeellä. Tällöin ei myöskään
Load more

Recommended publications
  • Reunaehdot Alueelliselle Nettitelevisiotoiminnalle
    REUNAEHDOT ALUEELLISELLE NETTITELEVISIOTOIMINNALLE Case: TrissaTV:sta Klasiin Tuomas Ojajärvi Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Mediatuottaminen, YAMK Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Mediatuottamisen koulutusohjelma OJAJÄRVI, TUOMAS: Reunaehdot alueelliselle nettitelevisiolle. Case: TrissaTV:stä Klasiin Opinnäytetyö 97 s., liitteet 1 s. Toukokuu 2014 Tämä opinnäytetyö syntyi halusta selvittää alueellisen nettitelevision toimintamahdolli- suuksia hankerahoituksen jälkeen Seinäjoen ammattikorkeakoulun ympäristössä sekä henkilökohtaisesta mielenkiinnosta alueellista nettitelevisiota ja alueellista ohjelmatuo- tantoa kohtaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää reunaehtoja alueellisen nettitele- visiotoiminnan ylläpidolle. Pääongelmana alueellisilla nettitelevisioilla on ollut rahoi- tuksen löytyminen, joka oli suurin haaste myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun ylläpi- tämässä Klasi –nettitelevisiossa hankeajan loputtua. Toisaalta opinnäytetyön tavoitteena oli osoittaa alueellisen nettitelevisiotoiminnan tuomia hyötyjä Seinäjoen ammattikor- keakoululle. Työtä varten tutustuttiin erilaisiin alueellisiin nettitelevisioihin ja selvitet- tiin kuinka nettitelevisiot ovat kehittyneet viime vuosina. Lisäksi haastateltiin alueellis- ten nettitelevisioiden parissa työskennelleitä asiantuntijoita. Yhtenä isona osana työtä, käytettiin kolmessa eri nettitelevisiohankkeessa syntynyttä tietoa sekä omakohtaista kokemusta, joka syntyi näiden parissa työskennellessä. Teoriapohjana käytettiin
    [Show full text]
  • Contribution of Public Service Media in Promoting Social Cohesion
    COUNCIL CONSEIL OF EUROPE DE L’EUROPE Contribution of public service media in promoting social cohesion and integrating all communities and generations Implementation of Committee of Ministers Recommendation Rec (97) 21 on media and the promotion of a culture of tolerance Group of Specialists on Public Service Media in the Information Society (MC-S-PSM) H/Inf (2009) 5 Contribution of public service media in promoting social cohesion and integrating all communities and generations Implementation of Committee of Ministers’ Recommendation Rec (97) 21 on media and the promotion of a culture of tolerance Report prepared by the Group of Specialists on Public Service Media in the Information Society (MC-S-PSM), November 2008 Directorate General of Human Rights and Legal Affairs Council of Europe Strasbourg, June 2009 Édition française : La contribution des médias de service public à la promotion de la cohésion sociale et a l’intégration de toutes les communautés et générations Directorate General of Human Rights and Legal Affairs Council of Europe F-67075 Strasbourg Cedex http://www.coe.int/ © Council of Europe 2009 Printed at the Council of Europe Contents Executive summary . .5 Introduction . .5 Key developments . .6 Workforce . 6 Requirements . .11 Content and services . 13 Conclusions, recommendations and proposals for further action . 18 Conclusions . .18 Recommendations and proposals for further action . .20 Appendix A. Recommendation No. R (97) 21 . 22 Recommendation No. R (97) 21 on Appendix to Recommendation No. R the media and the promotion of a (97) 21 . .22 culture of tolerance . .22 Appendix B. Questionnaire on public service media and the promotion of a culture of tolerance .
    [Show full text]
  • Bruksanvisning Lcd Tv / Led Lcd Tv
    SVENSKA BRUKSANVISNING LCD TV / LED LCD TV Vänligen läs noga igenom bruksanvisningen innan du börjar att an- vända din nya TV-apparat och ta vara på den för senare bruk. www.lg.com köps separat Väggmonteringsfäste Valfria tillbehör kan ändras eller justeras LSW200B eller LSW400B eller för kvalitetsförbättring utan föregående LSW100B eller meddelande. LSW200BG LSW400BG eller LSW100BG DSW400B eller Kontakta din återförsäljare om du vill DSW400BG köpa dessa produkter. Enheten fungerar med kompatibla LED LCD TV eller LCD TV-apparater från LG. (19/22/26/32LD3***, (37/42/47LD4***, Trådlös mediabox 32LD4***, 32LD5***, 42/46LD5***, 19/22/26/32LE3***, 37/42LE4***, (52/60LD5***, 32LE4***, 22/26LE5***, 37/42/47LE5***) 55LE5***) 32LE5***) (32/42/46/52/60LD5***, 32LE3***, 32/37/42LE4***, 32/37/42/47/55LE5***) HDMI, HDMI logotypen och High- DefinitionMultimedia Interface är varumärken eller inregistrerade varumärken tillhörande HDMI Licensing LLC. INNEHÅLL DIAGNOSTIK ....................................................38 FÖRBEREDELSE PRODUKT/SERVICE INFORMATION ..............39 FÖRENKLAD ANVÄNDARMANUAL ................40 LCD-TV, MODELLER : 9/22/26/32LD35**, HUR MAN ANVÄNDER LISTAN MED KANALER 41 INNEHÅLL 19/22/26/32LD34** .........................................A-1 INSIGNALLISTA ................................................43 LCD-TV, MODELLER : 32/37/42/47LD4***, INSIGNALMARKERING ....................................44 26/32LD32**, 26/32LD33** ...............................A-14 DATASERVICE .................................................45 LCD-TV,
    [Show full text]
  • Katso Televisiota, Maksukanavia Ja Makuunin Vuokravideoita 4/2017 Missä Ja Millä Vain
    KATSO TELEVISIOTA, MAKSUKANAVIA JA MAKUUNIN VUOKRAVIDEOITA 4/2017 MISSÄ JA MILLÄ VAIN. WATSON TOIMII TIETOKONEELLA, TABLETISSA JA ÄLYPUHELIMESSA SEKÄ TV-TIKUN TAI WATSON-BOKSIN KANSSA TELEVISIOSSA. WATSON-PERUSPALVELUN KANAVAT 1 Yle TV1 12 FOX WATSONISSA 2 Yle TV2 13 AVA MYÖS 3 MTV3 14 Hero 4 Nelonen 16 Frii MAKUUNIN 5 Yle Fem / SVT World 18 TLC UUTUUSLEFFAT! 6 Sub 20 National Geographic 7 Yle Teema Channel 8 Liv 31 Yle TV1 HD 9 JIM 32 Yle TV2 HD Powered by 10 TV5 35 Yle Fem HD 11 KUTONEN 37 Yle Teema HD Live-tv-katselu. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Live-tv-katselu tv-tikun tai Watson-boksin kautta. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Live-tv-katselu Watson-boksin kautta. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Vain live-tv-katselu Watson-boksin kautta. Vain live-tv-katselu. KANAVAPAKETTI €/KK, KANAVAPAIKKA, KANAVA Next 21 Discovery Channel C 60 C More First Sports 121 Eurosport 1 HD *1 0,00 € 22 Eurosport 1 C 61 C More First HD 8,90 € 122 Eurosport 2 HD 23 MTV C 62 C More Series 123 Eurosport 2 24 Travel Channel C 63 C More Series HD 159 Fuel TV HD 25 Euronews C 64 C More Stars 160 Motors TV HD 27 TV7 C 66 C More Hits 163 Extreme Sports HD Start 33 MTV3 HD *1 C 67 SF Kanalen 200 Nautical Channel 0,00 € C 75 C More Juniori Base 126 MTV Live HD *1 C More Sport S Pakettiin sisältyy oheisella 8,90 € 150 VH1 Swedish 40 SVT1 4,30 € 41 SVT2 24,95 € tunnuksella merkityt 151 Nick Jr.
    [Show full text]
  • TV-Vuosi 2015 Finnpanelin Esitys (PDF)
    Television katselu Suomessa 2014 Tennispalatsi 20.1.2015 Lena Sandell Min/vrk keskimääräisenä aika käytetty katseluun Television 100 120 140 160 180 200 20 40 60 80 0 Lähde: FinnpanelLähde: vuode (10+), TV-mittaritutkimus Oy, 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 sta 2008 lähtien mukana vieraat ja ajassavieraat siirretty 2008 mukana lähtiensta 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 katselu. 2008 2009 päivänä 2010 2011 2012 3:02 2013 3:04 2014 2 Television katseluun käytetty aika ikäryhmittäin 300 283 250 218 200 184 184 159 146 150 150 138 2013 Min/vrk 2014 100 77 70 69 50 0 N10+ M10+ 4-9 10-14 15-24 25-34 35-44 45-64 65+ N25-44 M25-44 Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, mukana vieraat ja ajassa siirretty katselu. 3 Valtaosa tv-ohjelmista katsotaan ”livenä”, myös talouksissa, joissa on tallentava boksi tai IPTV 100% 5% 3% 9% 90% 5% 80% 70% 1-7 vrk myöhemmin 60% vosdal* live 50% 93% 86% 40% 30% 20% 10% 0% Koko väestö 10+ Taloudet, joissa tallentava boksi tai IPTV (10+) Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, 2014 * vosdal = viewed on same day as live 4 Uutta viikoittaista tietoa tv-sisältöjen katselusta: • Osoitteessa http://www.finnpanel.fi/tulokset/nettitv.php • Katsotuimmat tv-sisällöt netti-tv-palveluittain • Katsotuimmat tv-sisällöt kanavittain • Ohjelman ensiesityksen lisäksi tietoa pikauusintojen sekä tallennekatselun ja netti-tv-katselun määrästä • Julkaistaan maanantaisin 15 vrk:n viiveellä Esimerkki: Viikon 1/2015 katsotuimmat tv-sisällöt kanavittain Nimi Ensiesitys TV myöhemmin Netti-TV Yhteensä Nettiosuus
    [Show full text]
  • Tavoitteena Koko Kansan Elokuvakerho Julkisen Palvelun Elokuvapolitiikka Yle Teema -Kanavalla 2001–2013
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Tavoitteena koko kansan elokuvakerho Julkisen palvelun elokuvapolitiikka Yle Teema -kanavalla 2001–2013 Maria Vera Kristina Pirkkalainen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2014 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Maria Vera Kristina Pirkkalainen Työn nimi – Arbetets titel – Title Tavoitteena koko kansan elokuvakerho. Julkisen palvelun elokuvapolitiikka Yle Teema -kanavalla 2001–2013 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu Joulukuu 2014 111 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten Yleisradion ohjelmapolitiikka on kehittynyt historiallisesta lähtökohdastaan digitalisoitumisen myötä 2000-luvulla. Tutkimus selvittää, millä tavalla Yleisradion televisiotoiminta vastasi tarjonnan lisääntymiseen ja pirstoutumiseen runsauden aikakaudella, ja millaisia uudistuksia muuttunut tarjonta tarkoitti julkisen palvelun tavoitteissa ja ohjelmistoissa. Tarkemmin tutkittavaksi tapauskohteeksi on valittu Yle Teema -kulttuurikanavalla vuosina 2001– 2013 esitetyt pitkät fiktioelokuvat. Television elokuvapolitiikan lisäksi Yle Teema on paljolti aikaisemmin tutkimatonta
    [Show full text]
  • Die Öffentlich-Rechtliche Rundfunkkultur IRIS Spezial in Europa, Erweitert Aber Den Geografi Schen Horizont, Falls Ein Gewähltes Thema Rundfunkkultur Dies Nahe Legt
    Die Serie Herausgegeben von der Europäischen Audiovisuellen Was können Sie IRIS Spezial ist die Publikationsreihe der Europäischen Audiovisuellen Informationsstelle mit umfassenden Fakten und vertiefenden Analysen. Sie konzentriert sich auf aktuelle Informationsstelle inhaltlich von Themen des Medienrechts und bereitet diese aus juristischem Blickwinkel für Sie auf. IRIS Spezial IRIS Spezial bietet Ihnen drei inhaltliche Dimensionen, die – je nach gewähltem Thema – auch miteinander verbunden sein können: erwarten? 1. Die präzise Darlegung nationaler gesetzlicher Grundlagen zur Vergleichung des in verschiedenen Ländern geltenden Rechts. So untersucht die IRIS Spezial „Pfl ichten der Rundfunkveranstalter zur Investition in die Produktion von Kinofi lmen“ die Situation in 34 europäischen Ländern. 2. Das Aufzeigen und die Analyse aktueller Problemstellungen, einschließlich juristischer Entwicklungen und Trends sowie erster Lösungsansätze. Die IRIS Spezial „Audiovisuelle Mediendienste ohne Grenzen“ ist in die Zukunft gerichtet und behält ihre Aktualität weit über die Annahme der EG-Richtlinie hinaus. 3. Die Beschreibung des europäischen oder auch internationalen Rechtsrahmens, der das nationale Recht prägt. Die IRIS Spezial „Haben oder nicht haben - Must-Carry-Regeln“ erklärt das europäische Modell und stellt es dem amerikanischen Ansatz gegenüber. Woher kommt die Jede Ausgabe der Reihe IRIS Spezial wird von unserer Abteilung für Juristische Informationen in Zusammenarbeit mit Partnerorganisationen sowie einem breiten Netzwerk von Medienrechts-
    [Show full text]
  • Kanavaniput Ja Taajuudet
    1 KANAVANIPUT JA TAAJUUDET Päivitetty 20.10.2016 Taajuus 234 Mhz Kanavanippu 1 (qam 128) Ohj. Nro YLE TV1 1 YLE TV2 2 MTV3 3 Nelonen 4 YLE Fem 5 Sub 6 YLE Teema 7 Jim 9 YLE Puhe R 1 YLE Klassinen R 3 YLEMONDO ! R 5 Taajuus 370 Mhz Kanavanippu 2 (qam 128) Ohj. Nro VFilm Premiere 467 VFilm Family 471 VFilm Action 473 VFilm Comedy 475 VFilm Hits 477 Viasat Sport 455 3Sat 367 Taajuus 538 Mhz Kanavanippu 3 (qam 128) Ohj. Nro RTL Television 364 TVE Internacional 374 Rai1 375 ARTE 369 Brazzer TV Europe 395 Rai2 376 Taajuus 354 Mhz Kanavanippu 4 (qam 128) Ohj. Nro Playboy TV 394 VH1 Classic 329 MTV Music 327 TotoTV 398 Viasat Golf 461 2 Viasat History 492 Viasat Explorer 490 Viasat Nature/playboy 494 Nickjr 109 Taajuus 346 Mhz Kanavanippu 5 (qam 128) Ohj. Nro SVT 1 356 SVT 2 357 SVTB/SVT24 361 TV3 358 TV4 Sverige 359 NTV Mir 380 Channel One Russia (ORT) 381 Taajuus 338 Mhz Kanavanippu 6 (qam 128) Ohj. Nro Extreme Sports Channel 338 CBS Reality 321 TV6 360 Cartoon Network 313 Nordic TCM 312 Nelonen Prime 106 Taajuus 322 Mhz Kanavanippu 7 (qam 128) Ohj. Nro CNN International Europe 190 Discovery Channel 100 Animal Planet 124 Discovery Science 168 Discovery World 169 TLC 167 VH1 139 Taajuus 314 Mhz Kanavanippu 8 (qam 128) Ohj. Nro C MoreFirst 400 C More Hits 402 C More Series 407 C More Stars 409 SF Kanalen 411 3 Taajuus 258 Mhz Kanavanippu 9 (qam 128) Ohj.
    [Show full text]
  • 25-44 Years Old Men and PSB TV 5 Yeasod E A
    25-44 year s ol d m en an d P SB TV Erik Bäckman, Yle Publications Audience and Media Insight Key questions and methodology • How do they use media; what routines, contexts, hopes and expectations do they have? • How and why do they watch web-tv? • Wha t are the ir impress ions o f ma ins tream tv c hanne ls ? • What is their awareness of the PSB tv offering? • How relevant do they find the PSB tv offering? Methodology: Online bulletin board focus group of 31 men (Sept. 2010) • even age, professional, educational and regional distribution • all with some contact to PSB tv (easy criterion to fulfill) • three days’ discussion = 140 pages of text • several sample clips of PSB programming Researchers: Anna Lahelma and Annika Ruoranen /YLE Statistics of the age group’s view of tv services KikKuinka kiinnost avi na pidät seuraavia kikanavia ja itinternet ‐pallj?lveluja? How interesting do you(miehet find 25 these‐44 v.) channels/services? 0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % YLE TV1 9 %58 %30 %3 % YLE TV2 7 % 56 % 35 % 3 % MTV3 8 % 70 % 19 % 3 % Nelonen 8 % 68 % 21 % 4 % Sub 6 % 64 % 26 % 4 % erittäinvery interesting kiinnostava YLE Teema 8 % 48 % 38 % 6 % kiinnostavainteresting or tai moderately melko kiinnostava interesting YLE FST5 0 % 17 % 69 % 13 % einot kiinnostava interesting ennever tunne/enuse/watch katso Jim 6 % 49 % 40 % 6 % Liv 1 % 19 % 65 % 15 % YLE Areena 10 % 44 % 32 % 13 % MTV3 Katsomo 2 % 32 % 42 % 24 % web tv services Ruutu.fi 1 % 26 % 42 % 31 % Youtube 17 % 59 % 22 % 3 % N = 357 ”We watch it if we can find the time...” • half the respondents have children, many under school age • work, hobbies and other daily activities fill their schedules • time shifting is very popular (46% of tv households have a PVR) • tv viewing is time shifted from workdays to the weekend ”I feel like Homer Simpson: the television won’t let me live.
    [Show full text]
  • Lt-42Da8su Lt-42Da8zu Lt-37Da8su Lt
    ENGLISH DEUTSCH FRANÇAIS CASTELLANO SUOMI LT-42DA8SU LT-42DA8ZU SVENSKA LT-37DA8SU LT-37DA8ZU LT-32DA8SU LT-32DA8ZU LT-26DA8SU LT-26DA8ZU WIDE LCD PANEL TV INSTRUCTIONS 16:9 LCD TV BEDIENUNGSANLEITUNG TELEVISEUR A ECRAN LCD PANORAMIQUE MANUEL D’INSTRUCTIONS TELEVISOR CON PANEL LCD PANORÁMICO MANUAL DE INSTRUCCIONES NESTEKIDENÄYTÖLLÄ VARUSTETTU KÄYTTÖOHJE LAAJAKUVATELEVISIO BREDBILDS LCD-TV BRUKSANVISNING Trade Mark of the DVB Digital Video Broadcasting Project (1991 to 1996) Number : 4341, 4342, 4343, 4344 © 2007 Victor Company of Japan, Limited 0207KTH-CR-MU LCT2207-002A-U-EN LLCT2207-002A-U_Cover.inddCT2207-002A-U_Cover.indd 11-2-2 22/5/2007/5/2007 11:41:27:41:27 PPMM Dear Customer, ENGLISH Information for Users on Disposal of Old Equipment ENGLISH This apparatus is in conformance with the valid European directives and standards regarding electromagnetic compatibility and electrical safety. [European Union] European representative of Victor Company of Japan, Limited is: JVC Technology Centre Europe GmbH This symbol indicates that the electrical and electronic equipment should not be disposed as Postfach 10 05 52 general household waste at its end-of-life. Instead, the product should be handed over to the 61145 Friedberg applicable collection point for the recycling of electrical and electronic equipment for proper Germany treatment, recovery and recycling in accordance with your national legislation. By disposing of this product correctly, you will help to conserve natural resources and will Sehr geehrter Kunde, sehr geehrte Kundin, DEUTSCH help prevent potential negative effects on the environment and human health which could otherwise be caused by inappropriate waste handling of this product. For more information dieses Gerät stimmt mit den gültigen europäischen Richtlinien und Normen bezüglich about collection point and recycling of this product, please contact your local municipal elektromagnetischer Verträglichkeit und elektrischer Sicherheit überein.
    [Show full text]
  • Esi- Ja Alkuopetusikäisille Suunnattujen Tv2:N Lastenohjelmien Arvot Ja Tavoitteet
    ESI- JA ALKUOPETUSIKÄISILLE SUUNNATTUJEN TV2:N LASTENOHJELMIEN ARVOT JA TAVOITTEET Heta Alander Jyväskylän yliopisto Chydenius-Instituutti Luokanopettajien aikuiskoulutus Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kevät 2003 2 TIIVISTELMÄ Alander, H. 2003. Esi- ja alkuopetusikäisille suunnattujen TV2:n lastenohjelmien arvot ja tavoitteet. Jyväskylän yliopisto. Chydenius-Instituutti. Luokanopettajien aikuiskoulutus. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma, 81 s. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia TV2:n lastenohjelmien arvoja ja ta- voitteita sekä kasvatusvastuun tiedostamista toimittajia sitovien asiakirjojen nä- kökulmasta. Tutkimusaineistona käytettiin Yleisradion lastenohjelmia sitovia asiakirjoja; Yleisradion arvoja ja tavoitteita, yleisradiolakia, lastenohjelmien osaamiskuskus-suunnitelmaa, lastenohjelmatoimituksen ohjelmapolitiikkaa sekä lastenohjelmapäällikön haastattelua. Tässä laadullisessa tutkimuksessa aineisto luokiteltiin aineistolähtöisesti. Tutkimusote oli fenomenologis-hermeneuttinen. Teoria-osuudessa käytetty lähdeaineisto on pääosin suomalaista ja pohjoismaa- laista. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään lasten televisionkatseluun liittyviä tottumuksia, ilmiöitä ja merkityksiä. Tutkimus osoittaa kanavan lastenohjelmatoimituksen arvoiksi suomalaisuuden, kansainvälisyyden, riippumattomuuden, tasa-arvon, läpsilähtöisyyden, väkival- lattomuuden, monipuolisuuden, ajankohtaisuuden sekä luotettavuuden. Ohjelmil- la on sekä kasvatuksellisia että tiedollisia tavoitteita. Kasvatuksellisia tavoitteita oli sekä yhteiskuntaan sosiaalistavia
    [Show full text]
  • Case Study Nelonen Media Gets in the Groove with Genelec
    CASE STUDY NELONEN MEDIA GETS IN THE GROOVE WITH GENELEC Finnish broadcasting powerhouse Nelonen Media chose to enhance its audio setup with a suite of Genelec installation speakers and studio monitors. A powerful combination of 4030B, 8030B, 7050B and 8010A products now populate the stylish, sprawling space of the Sanomatalo building in Helsinki, providing exceptional audio clarity. The Genelec speakers can be found in conference rooms, video studios, sound editing rooms, radio studios and lobbies all over the building, demonstrating their versatility and ability to deliver precise, neutral sound in a wide range of environments. Nelonen Media, part of Sanoma Media Finland, reaches more than 90% of Finns through its diverse media portfolio of national and local stations and channels. It operates four nationwide radio channels and two regional radio channels: Groove FM, Radio Suomipop, Radio Rock, Radio Aalto, The Loop and Metro Helsinki. The firm was keen to implement an audio solution which not only sounded great, but added a touch of style to the clean and modern aesthetic of the building’s interior. www.genelec.com Renny Järvinen, Head of sound production at Nelonen aesthetic which is so characteristic of the brand.” Media, has worked on the radio aspect of the business A total of 18 4030B speakers were installed on the since 2006. “When we built our first two radio stations, site. The compact Genelec 4030B installation speaker Radio Rock and Radio Aalto, we found that most of is a powerful system ideal for small to mid-sized our studio equipment worked very well with Genelec commercial installations.
    [Show full text]