DOCSLIB.ORG

Kylkirauta 3/2017 Artikkelit

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kylkirauta 3/2017 Artikkelit KYLKIRAUTA kylkirauta.fi 3/2017 teemana valmius ja uhka pääkirjoitus Uhka = tahto x kapasiteetti ysähdymme tässä numerossa val- varmasti herättää mielessänne kysymyk- miuden ja uhan äärelle tietäen, siä. Maailma ei näyttäydy niin vakaana Pettä teemaan pureuduttaessa tulee kuin olimme siihen jo pitkään tottuneet. nopeasti vastaan tiedon luottamukselli- […] Yhteiskuntamme oleellisin varjelta- suus. Valmiuteen kuuluu, ettei sen yksi- va on juuri turvallisuus ja turvallisuuden tyiskohtia avata julkisessa keskustelussa. tunne. Sen varjelemisessa on teillä tärkeä Tämä on yleisesti hyväksytty lähtökoh- rooli.” ta yhteiskunnassamme. Erityisesti tässä Yhteiskuntamme sopeutuu uuteen ajassa on kuitenkin olennaista pystyä tilanteeseen. Se näkyy esimerkiksi tie- välittämään kansalaisille viestiä siitä, dustelulain säädäntötyönä, joka on mer- että viranomaiset ovat hereillä ja val- kittävä osa valmiutta. Vuodenvaihteen miina. Monet valmiuden kehittämiseen jälkeen pääsemme perehtymään halli- ja ylläpitoon liittyvät toimet edellyttävät tuksen valmistelemaan lakiesitykseen. yhteiskunnallista keskustelua. Niistä voi- Hanke on edennyt monipuolisen julki- daan mainita vaikkapa lainsäädäntötyö ja sen keskustelun ja vuorovaikutuksen resursseihin liittyvät päätökset. saattelemana, mikä on hyvä asia. Yh- Talvisodan alkaessa presidentti Kyösti Kallio luki ra- teiskunnallinen keskustelu kuuluu avoimen yhteiskunnan toi- diossa eduskunnan päätöksen sotatilasta 30. marraskuuta mintatapoihin. Valmiuteen liittyy toki suuri määrä muitakin 1939 kello 13.30. Neuvostoliitto oli jo aamulla aloittanut lainsäädäntötöitä. Niissä pitkään mukana olleet asiantuntijat hyökkäyksen rajan yli koko itärajalla. Talvisodan ensim- ovat todenneetkin, ettei tällaista turvallisuuteen liittyvien mäisenä päivänä kuuttatoista paikkakuntaa pommitettiin lainsäädäntöhankkeiden tulvaa ole nähty miesmuistiin. ilmasta. Sodan alkamiseen oli varauduttu, sillä jo lokakuun Kuulemme usein sanottavan, että Euroopassa pitkään alussa oli aloitettu ylimääräiset harjoitukset eli käytännössä vallinneen rauhantilan aikana Puolustusvoimat muuttui kenttäarmeijan liikekannallepano. Pitkin vuotta oli seurattu koulutusorganisaatioksi. Hyvä näin, sillä näinä aikoina huolestuneina kansainvälisen turvallisuustilanteen heikke- Euroopassa arvostetaan suomalaisten kauaskatseisuutta. nemistä toivoen parasta ja samalla peläten pahinta. Kun sota Säilytimme yleisen asevelvollisuuden silloinkin, kun monet alkoi, olivat sotaväki ja kansa valmiina. muut maat ajoivat omat asevoimansa alas. Tiesimme, että Valmiuden säätelyn ja kohottamisen kannalta oleellista kaikki puolustushaarat tarvitsevat kenttäarmeijan osaamista on saada ennakkovaroitus tulevasta. Valmius on suhteutet- ja panosta kriisivalmiuden säilyttämiseksi. Voidaan tietysti tava uhkaan. Krimin valtauksen alkamisesta on kulunut nyt kysyä, panostimmeko menneinä vuosina tarpeeksi sodan ajan kolme ja puoli vuotta. Tuo talviolympialaisten päättymisen reserviimme. Olennaista kuitenkin on se, että puolustusjär- jälkeinen ajankohta tulkitaan yleisesti eurooppalaisen tur- jestelmä ja -kyky ovat säilyneet, eikä niitä tarvitse ryhtyä vallisuusympäristön käännekohdaksi. Toki jo ennen sitä, rakentamaan alusta alkaen. ainakin näin jälkeenpäin todettuna, oli luettavissa merkkejä Piakkoin jälleen ensi-iltaan tulevassa Tuntemattomassa lähes kaksikymmenvuotisen rauhallisemman ajanjakson sotilaassa alikersantti Lehto kysyi: ”Herra kapteeni. Minä päättymisestä. kun en ole partiopoika, niin minä en tiedä, mihin meidän Sotilaallinen uhka Suomea kohtaan on kohonnut. Puolus- pitää olla valmiina. Ei suinkaan vaan sotaan?” Kesäkuussa tuspoliittisen selonteon mukaan sotilaallista voimankäyttöä 1941 Lehdon esittämä kysymys oli ajankohtainen. Tällä Suomea vastaan, tai sillä uhkaamista, ei voida sulkea pois. hetkellä sotaa ei onneksi ole näköpiirissä. Edelleen puolus- Tämä poliittinen analyysi ei ole vähäpätöinen, sillä se vaatii tuksemme keskeinen kulmakivi on kuitenkin maanpuolus- toimia. Yhtenä keskeisenä johtopäätöksenä selonteossa on tustahto, joka on tärkeä osa myös valmiutta. linjaus siitä, että puolustuksen valmiutta tulee parantaa. Val- Sotilaallisissa tarkasteluissa uhan suuruus kiteytetään miuden tulee kulkea uhan edellä. usein otsikossa esitettyyn kaavaan, jonka mukaan uhka Moni näkee valmiuden parantamisen paluuna vanhaan, on tahdon ja kapasiteetin tulo. Silloin kun tahdon paikalle ja näinhän asia monessa mielessä onkin. Turvallisuusym- voidaan kirjoittaa nolla, uhkaa ei ole, vaikka kapasiteettia päristömme mahdollisti lähes kahden vuosikymmenen ajan siihen olisikin olemassa. Sama kaava pätee käänteisesti myös matalan sotilaallisen valmiustason. Tämä ei toki tarkoita uhkaan vastaamiseen. Silloin tahdon paikalla ei saa olla sitä, etteivätkö Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos olleet nollaa. Kadettiupseerit ovat eturintamassa myös maanpuo- silloinkin hereillä. Tietyt osat sotilaallisesta suorituskyvystä lustustahdon ylläpitämisessä. on pidetty jatkuvasti valmiina reagoimaan uhkiin lyhyelläkin Antoisia lukuhetkiä! vasteajalla. Sotilaiden tehtävänä on arvioida ympäristöä ja säätää sotilaallisen turvallisuuden tasoa vallitsevan tilanteen Eversti Mika Kalliomaa mukaisesti. Tuoreita kadettiupseereja evästäneen ylipäällikön mika.kalliomaa(at)kylkirauta.fi sanoin: ”Valmistutte upseerin ammattiin ajankohtana, joka Sisältö 1 Uhka = tahto x kapasiteetti Mika Kalliomaa 3 Kadettiupseerit valmiina! Kim Mattsson 4 Puolustusselonteon toimeenpano Jussi Niinistö Vyötti miekan vyötärölle Valmiutta kaiken varalle kupeellensa Kylkiraudan. 8 Markku Myllykangas 12 Vastaako pelote tulevaisuuden uhkiin? Petteri Kajanmaa 16 Venäläisiä näkökulmia sotilaallisiin uhkiin ja vaaroihin Petteri Lalu 20 Kuka Eurooppaa puolustaa? Jyri Raitasalo 25 Ajan kaikuja Jyrki Katainen Teiss’ on taiston tulta, peistä, 26 Ennakkovaroituksen tärkeys ja vaikeus kylmyyttä myös Kylkirauan. Martti J. Kari – Eino Leino 30 Uudet uhkat ja reservin osaaminen Charly Salonius-Pasternak Kadettikunta ry on itsenäi­ 34 Laidalta keskiöön – terrorismin kasvava uhka Suomessa sen Suomen kadettikouluissa Oskari Kivinen upseerin tutkinnon suorittanei­ 38 Suorittakaa varuskuntahälytys! den upseerien ja Maanpuolus­ Mika Jääskeläinen tuskorkeakoulussa opiskelevien kadettien maanpuolustusaat­ 42 Ajatuksia pahan tappamisesta ja mielipiteitä uhkasta teellinen veljesjärjestö. Risto Sinkko ISTÖM ÄR ER 43 Perinnetietoutta P K M K Y I Marko Palokangas 46 Pääsihteerin palsta M I KT LJÖMÄR 441Painotuote 763 Alateksti 71 Kolumni Painotuote12344041 56780089 72 In memoriam KYLKIRAUTA LEHDEN TOIMITUS Seuraava numero Seuraavaan numeroon tarkoitetun tekstima- Kadettikunta ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Eversti, ST Mika Kalliomaa teriaalin on oltava toimituksella (toimitus(at) vuodesta 1935, N:o 276, 3/2017 kylkirauta.fi) ja kuvamate riaalin kuvatoimit- ilmestyy neljä kertaa vuodessa mika.kalliomaa(at)kylkirauta.fi Puh. 0299 800 tajalla 6.11.2017 mennessä. Kuvat tulee painos 6 700 kappaletta toimittaa joko digitaalisessa muodossa tai Tilaukset, osoitteenmuutokset ja laskutus Artikkeli- ja kirjallisuustoimittaja paperikuvina. Digikuvien tulee olla jpeg- Sabina Krogars, puh. 09 490 759 Eversti evp Hannu Liimatta muodossa vähintään 300 dpi:n resoluutiolla. sabina.krogars(at)kadettikunta.fi puh. 040 832 0684 Ei internetkuvia, kaavioita, taulukoita Kadettikunnan toimisto hannu.liimatta(at)kylkirauta.fi eikä Powerpoint-kuvia. Toimitus muokkaa ja Eino Leinon katu 12 E 64, 00250 Helsinki lyhentää artikkeleita tarvittaessa. Kuvatoimittaja Toimitus päättää sisältösuunnittelun yhtey- Tilaushinnat Majuri Pasi Väätäinen dessä, mikä osa materiaalista julkaistaan Vuosikerta 30,00 e, irtonro 10,00 e pasi.vaatainen(at)kylkirauta.fi paperilehdessä ja mikä osa verkkolehdessä. Puh. 0299 800 Painopaikka Ilmoitusmyynti ja aineistot Painotalo Plus Digital Oy Ulkoasu Infolead Oy Lahti 2017 Toimitussihteeri Sabina Krogars miikka.heikkinen(at)infolead.fi ISSN 0454-7357 sabina.krogars(at)kylkirauta.fi Puh. +358 40 743 9789 Kansi Verkkotoimittaja www.infolead.fi Kuvat Lisa Hentunen, Everstiluutnantti evp Kari Sainio Kadettikunnan verkkosivut Eliel Kilkki. Kuvan- kari.sainio(at)kylkirauta.fi www.kadettikunta.fi muokkaus Pasi Väätäinen Kylkiraudan verkkolehti www.facebook.com/kadettikunta www.kylkirauta.fi Twitter(at)kadettikunta näkymiä Kadettiupseerit valmiina! ällä kertaa kirjoitan Kadetti- Valmiutta säädellään joustavas- kunnan puheenjohtajana ter- ti ja osana yhteiskunnan valmiutta: Tvehdystä sotaharjoituksessa, valvotaan, tehostetaan ja kohotetaan jossa toimin omassa sodan ajan valmiutta sekä perustetaan tarvit- tehtävässäni. Enempää en voi asiaa taessa lisäjoukkoja. Resursseja tässä avata. käytetään säästeliäästi pitäen lähtö- Harjoitusten yhteydessä käyte- kohtana Puolustusvoimien normaali- tään yleisesti termiä valmius. Sillä ajan toimintaa. Kohotettua valmiutta tarkoitetaan kykyä reagoida ja vasta- voidaan kulloisenkin tilanteen edel- ta uhkaan tai hyökkäykseen nopeasti lyttämällä tavalla myös alentaa jous- ja tehokkaasti. Toimintaympäristöm- tavasti, kun taas jossakin toisessa me nykytilanne edellyttää korkeaa käänteessä saatetaan tarvita tavallista valmiutta. Viimeaikaiset lainsää- enemmän lisävaltuuksia. Onneksem- däntömuutokset sekä toimintaa ra- me yhteiskunnan turvallisuusajattelu joittaneiden normien keventäminen tukee tilanteen mukaan muuttuvaa auttavat valmiuden ylläpitämisessä. valmiutta ja reagointikykyä. Erityisesti siinä auttaa valtionjohdon Valmius on kehittynyt vauhdilla yksimielisyys valmiuden parantami- erityisesti maavoimissa. Puolus- sen tarpeellisuudesta.
Load more

Recommended publications
  • The Managerial Cube
    ARTIKKELIT• RAIMO NURMI 269 The managerial cube Raimo Nurmi tinuum (see e.g. Nurmi, 1994, for another con­ ABSTRACT ceptualization of the relation between the two concepts). Many management textbooks argue that top The article introduces a manageria! cube thai management is in charge of the strategy and it consists of three continua: The first is management delegates the operations to the middle manage­ vs. leadership, the second strategic vs. op�rative, the third responsibility vs. power. The Pres1dents of ment and operative personnel. ln fact, top man­ Finland are reviewed and classified by means of the agement tends to be loaded with much opera­ cube. Admittedly, the interpretations remain tive routine (Mintzberg, 1973), and, strategies debatable. Nonetheless, it is argued thai the cube often emerge from middle management or even has potential for further conceptual refi�ement, empirical measurement and use as an mstrument for from the operative personnel (Viitanen, 1993). AII management development. manageria! tasks have, accordingly, strategic and operative qualities. Strategic qualities purport making the organization fit with its environment, and they include managing and leading chang­ Key words: Management, leadership, strategy, operations, responsibility, power. es, transitions and transformations. Operative qualities mean to implement the given strategy - or, in fact, sometimes even working without a strategy. ln this article, the two concepts are seen to make up a continuum. 1. INTRODUCTION Responsibility vs. power is regarded in this article as the third manageria! continuum. Re­ Management and leadership are established sponsibility refers to manageria! behaviour to concepts in literature. Management as a "coun­ maintain or improve the position of the organiza­ terpoint" of leadership refers to manageria! work tion even at the cost of the manager - the cost process: e.g., the functions of management (like may be stress, unpleasant decisions, bad pub­ planning, coordinating, controlling, etc.) have licity and other persona! problems.
    [Show full text]
  • Finnish Studies
    Journal of Finnish Studies Volume 23 Number 1 November 2019 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-7328298-1-7 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458, Box 2146, Sam Houston State University, Huntsville, TEXAS 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 E-mail: [email protected] EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University [email protected] Hilary-Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University [email protected] Sheila Embleton, Book Review Editor, York University [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin, Madison Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Tim Frandy, Assistant Professor, Western Kentucky University Daniel Grimley, Professor, Oxford University Titus Hjelm, Associate Professor, University of Helsinki Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Johanna Laakso, Professor, University of Vienna Jason Lavery, Professor, Oklahoma State University James P. Leary, Professor Emeritus, University of Wisconsin, Madison Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, University of Helsinki Jussi Nuorteva, Director General, The National Archives of Finland Juha Pentikäinen, Professor, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury Beth L.
    [Show full text]
  • Seinäjoen Kokoomus • Sata Vuotta • 1919-2019
    S E I N Ä J O E N KO KO O M U S SATA VUOTTA • 1919-2019 1919 S E I N Ä J O E N 2019 SEINÄJOEN KOKOOMUS • SATA VUOTTA • 1919-2019 Hyvä ystävä! Seinäjoen Kokoomus ry:llä on vuonna yritteliäisyys antaa mahdollisuudet 2019 tärkeä juhlavuosi: täytämme kehittää hyvinvointiamme. kunniakkaat 100 vuotta. Juhlistamme sitä juhlan ja kädessäsi olevan historiikin Haluan kiittää juhlan hetkellä lämpimästi merkeissä. Sataan vuoteen mahtuu lähes kaikkia Seinäjoen Kokoomuksessa koko itsenäisen Suomen historia ja taival. t o i m i v i a j a t o i m i n e i t a a k t i i v e j a . Vaikeuksien kautta on luotu hyvinvoin- Panoksenne yhteisten asioiden hoidossa tiyhteiskunta, jossa on moni asia hyvin. Se on ollut äärettömän tärkeää. Myöskään on vaatinut paitsi taistelua itsenäisyydestä ilman hyviä yhteistyökumppaneita, kuten myös paljon työtä ja viisaita päätöksiä, Seinäjoen kaupunkia, yhdistys ei voi joita on tehty yhdessä Suomea rakentaen. menestyä – teille myös kiitos. Erityisesti Kokoomus on ollut aina vastuullinen, h a l u a n v i e l ä k i i t t ä ä S e i n ä j o e n yksilöä kunnioittava arvopuolue, joka on Kokoomuksen kunniapuheenjohtajaa ja toiminut koko yhteiskunnan hyväksi niin juhlatoimikunnan puheenjohtaja Matti valtakunnallisesti, alueellisesti kuin Kuvajaa 100-vuotisjuhlamme valmistelun paikallisestikin. koordinoinnista ja historiikin kokoamises- ta. Seinäjoen Kokoomus on jäsenmäärältään suurin Pohjanmaan maakuntien alueella Vastuu alkaa siitä, että välittää. Tämän toimivista Kokoomuksen jäsenyhdistyk- Kokoomuksen taannoisen vaalisloganin sistä. Tänä päivänä jäseniä on noin 130. olen kokenut itselleni läheiseksi. Sen Yhdistys toimii aktiivisesti Kokoomuksen voimin jatketaan kohti satavuotiskautta Seinäjoen kunnallisjärjestössä yhteistyös- sopivasti uudistuen, hyviä perinteitä sä muiden paikallisten kokoomusyhdis- hylkäämättä.
    [Show full text]
  • Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
    CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó.
    [Show full text]
  • From Might to Mandate Values in Rulers' Public Speeches
    Department of Social Sciences University of Helsinki Finland FROM MIGHT TO MANDATE VALUES IN RULERS’ PUBLIC SPEECHES IN FINLAND 1809-2000 Anneli Portman ACADEMIC DISSERTATION To be presented for public examination, with the permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Helsinki, in the Small Hall, Fabianinkatu 33, on 11 April 2014, at 12 noon. Publications of the Department of Social Research 2014:4 Social Psychology © Anneli Portman Cover: Jere Kasanen Photo: Giuseppe Zerilli Copyright of presidents photos: The Finnish Defence Forces, used by permission Distribution and Sales: Unigrafia Bookstore http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ [email protected] PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin yliopisto ISSN-L 1798-9140 ISSN 1798-9132 (Online) ISSN 1798-9140 (Print) ISBN 978-952-10-9094-3 (Print) ISBN 978-952-10-9095-0 (Online) Unigrafia, Helsinki 2014 ABSTRACT This study looked at the values expressed in rulers’ (Czars and Presidents) public speeches in Finland from 1809-2000. During this time Finland underwent a transformation from a small, rural, backward, peripheral province into one of the forefront Western democracies in terms of transparent democratic practices, citizens’ welfare, education, and living standards. Rulers never reign in a vacuum, whether they are democratically elected presidents or hereditary emperors. Their rule is subject to cultural expectations, which is linked to the place and time of their reign. Culture, i.e. the shared beliefs and assumptions uniting both rulers and the people they reign over, influences the perceptions of what kind of reigning is recognized as just and suitable. At the core of culture are its values, the abstract goals according to which the society tries to live, concepts of what is good and worthy to be pursued.
    [Show full text]
  • Presidenttien Elämäkertatyöryhmän Mietintö
    Presidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2008 Presidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2008 Julkaisija KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 30.6.2008 Tekijät Presidenttien elämäkertatyöryhmä Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispäivä Raporttisarjan julkaisu Valtioneuvoston kanslia 16.1.2008 Julkaisun nimi Presidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö Tiivistelmä Valtioneuvoston kanslian asettama presidenttien elämäkertatoimikunta on selvittänyt Suomen presidenttien elämäkerrallista historiantutkimustilannetta. Työryhmä on todennut nykyisen tutkimustilanteen olevan moninainen ja monilta osin puutteellinen. Työryhmä mietinnössään esittää, että osana Suomi 100 -juhlavuoden juhlistamista julkaistaisiin yhtenäinen elämäkertasarja presidenteistä Ståhlbergistä Koivistoon (9 osaa). Tutkimustyötä johtaisi pitkäjänteisesti sitoutunut ja tieteellisesti pätevä toimikunta, joka valitsisi elämäkertojen kirjoittajat ja hyväksyisi tutkimukset julkaistaviksi. Elämäkertojen kirjoittajiksi valittaisiin yksi kokenut tutkija elämäkertaa kohden, jolta edellytettäisiin tutkimuksessaan tarkkoja lähdeviittauksia ja primaariaineiston käyttöä. Teokset julkistettaisiin juhlavuoden alkupuolella vuonna 2017. Avainsanat Avainsanatelämäkerrat, presidentit, poliittinen historia, tutkimus Sarjan nimi ja numero Kieli Kokonaissivumäärä Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2008 Fi 26 ISBN (nid) ISBN (PDF) ISSN 978-952-5631-87-6 978-952-5631-88-3 - Kustantaja Painopaikka Valtioneuvoston
    [Show full text]
  • Förfs 213/2016
    FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING MuuMnrovvvvom jubileumsmynt asia för Finlands presidenter 2016 Utgiven i Helsingfors den 1 april 2016 213/2016 Finansministeriets förordning om jubileumsmynt för Finlands presidenter 2016 I enlighet med finansministeriets beslut föreskrivs med stöd av 1 § 2 mom. i lagen om mynt (216/1998), sådant det lyder i lag 378/2002: 1§ År 2016 präglas jubileumsmynt med valören 5 euro med temat Finlands presidenter och med Kaarlo Juho Ståhlberg, Lauri Kristian Relander, Pehr Evind Svinhufvud och Kyösti Kallio som motiv. 2§ Jubileumsmyntens mittparti är av kopparnickel av vars vikt 75 procent är koppar och 25 procent nickel. Ringen som omger mittpartiet är av aluminiumbrons av vars vikt 92 procent är koppar, 6 procent aluminium och 2 procent nickel. Halterna får variera med högst ± 10 promilleenheter. 3§ Varje jubileumsmynts diameter är 27,25 ± 0,1 millimeter och dess vikt 9,8 ± 0,4 gram. Högst 5 procent av mynten får till diametern avvika mer än ± 0,1 millimeter. 4§ Bilderna och inskrifterna på de plana ytorna av jubileumsmynten är placerade så att var- dera sidan av mynten är på rätt led då mynten vänds som ett bokblad. På myntens valörsida finns myntutformarens släktnamnsinitial L och Ab Myntverket i Finlands logotyp. 5§ Valörsidan på jubileumsmynten för Finlands presidenter är likadan och framgår av föl- jande beskrivning och bilden nedan. Bakgrunden på myntens valörsida utgörs av ett finskt åkerlandskap. I mitten av land- skapet finns en öppen bok, på vars sidor avbildas en urban, byggd miljö med industrian- läggningar och hus. Texten SUOMI löper längs myntets vänstra kant, texten FINLAND i mitten längs myntets övre kant och årtalet 2016 längs myntets högra kant.
    [Show full text]
  • Downloaded from Brill.Com09/29/2021 06:26:47PM Via Free Access
    fascism 4 (2015) 134-154 brill.com/fasc ‘Home, Religion, Fatherland’: Movements of the Radical Right in Finland Oula Silvennoinen University of Helsinki [email protected] Abstract This article charts the history of fascism in Finland and looks for the causes of its failure. Like most of its European contemporaries, Finnish nationalism was radi- calized in similar processes which produced successful fascist movements else- where. After the end of the Great War, Finnish nationalists were engaged first in a bitter civil war, and then in a number of Freikorps-style attempts to expand the borders of the newly-made Finnish state. Like elsewhere, these experiences produced a generation of frustrated and embittered, radicalized nationalists to serve as the cadre of Finnish fascist movements. The article concentrates on the Lapua movement, in which fascist influences and individuals were in a promi- nent position, even though the movement publicly adopted a predominantly conservative anti-communist outlook centred on the values of home, religion and fatherland. Keywords fascism – nationalism – Nordic countries – Finland – conservatism – anti- communism – radicalism – Lapua movement ‘Right now Finland is living an ethically strong period,’ wrote the Finnish composer Yrjö Kilpinen to his German publisher Hans Tischer in August 1930: ‘We shall see how the irreligious, materialistic and aesthetically superficial val- ues will go up in the air like smoke. The Lapua movement is a vital ethical © Silvennoinen, 2015 | doi 10.1163/22116257-00402005
    [Show full text]
  • The Consequences of the Finnish Civil War in Finland's
    THE CONSEQUENCES OF THE FINNISH CIVIL WAR IN FINLAND’S TRANSITION FROM GRAND DUCHY TO INDEPENDENT STATE Maeghan Chassé THE POST [ | ] VOL. 1 ISSUE 1 ​ ​ ​ LAKEHEAD UNIVERSITY’S INTERDISCIPLINARY UNDERGRADUATE RESEARCH JOURNAL ​ Abstract: The Finnish Civil War took place from January 27th to May 15th, ​ 1918. While the war only lasted less than four months, it left Finland and its people deeply divided. This paper explores the lasting effects of the Finnish Civil War and examines how the conflict affected Finland during its transition from Grand Duchy to an independent state. y the early twentieth century, politics in Finland had become bitterly violent between socialists and the conservative bourgeoisie. The ever widening gap between conservative Whites and socialist Reds came to a head in January of 1918 (Klinge, 1991, pp. 96-8). This paper will explore the lasting effects of the Finnish Civil War and will examine how the conflict affected Finland during its transition from Grand Duchy to an independent state. More specifically, I will discuss German influence brought on by the Finnish Jäger Battalion and the German Baltic Sea Division, Finland’s domestic political situation following the war, and both the emergence of “White” Finland and the persecution of “Red” Finns. Matti Klinge suggests “the Russian Revolution of March 1917 restored Finland to a position of autonomy”, but the country was still not completely independent from the Russian state (Klinge, 1992, p. 97). Those in favour of separating from Russia were most often socialist or leftist and supported the Social Democratic Party of Finland — who aimed to create a more fair and progressive society (Klinge, 1992, pp.
    [Show full text]
  • Testamentti Kansalleni Pehr Evind Svinhufvud
    PEHR EVIND SVINHUFVUD TESTAMENTTI KANSALLENI PEHR EVIND SVINHUFVUD TESTAMENTTI KANSALLENI STOCKHOLM 1944 3 JOHDANTO Jokainen suomalainen tietää, että kun P. E. Svinhufvud omasta alotteestaan ryhtyy poliittiseen toimintaan, saa tämän aikaan vain yksi vaikutin: huoli isänmaan tulevai- suudesta, ja että syy tähän täytyy olla koko kansakun- tamme menestyksen kannalta hyvin painava. P. E. Svinhufvud on vain silloin esiintynyt, kun Suomen kansan on ollut pakko tehdä suuria, käänteentekeviä rat- kaisuja ja kun on ollut kysymyksessä kansakunnan ensi- arvoiset elämänehdot, sen arvo ja kunnia. Siitä päivästä alkaen, kun panslavistit alkoivat sodan Suomea ja sen perustuslakeja vastaan, ryhtyi Svinhufvud puolustustaisteluun. Taistelijoiden rivit hänen ympäril- lään harvenivat, hänet vangittiin ja karkoitettiin Siperiaan, mutta hän pysyi johdonmukaisesti kannallaan ja oli val- mis elämässä ja kuolemassa seisomaan ja kaatumaan sen puolesta, vaikkapa aivan yksin. Taistelun kiihtyessä poliitikkojen taito ei kestänyt, mutta Svinhufvudin jäyhä suomalainen valtioviisaus kesti. Näin hän on luonut koruttoman suomalaisen valtiotaidon, jäyhän, lain ja oikeuden voimaan, totuuden kestävyyteen, lujaan uskollisuuteen ja kunniallisiin menettelytapoihin perustuvan valtiotaidon, ja sen hän jättää elämäntyössään perinnöksi kansalleen. Ja Svinhufvudin valtioviisauden Suomen kansa varmaan omaksuukin, niinkuin se on par- haimpana omaksunut itselleen sen viisauden, jonka ovat viime vuosisadan suurmiehet, Snellman, Runeberg, Lönn- rot ja Topelius kansalleen perinnöksi jättäneet.
    [Show full text]
  • Independence Democracy
    in english independence and democracy The role of parliamentarians in the history of Finland 1917–1920 Tähän viereisen sivun kuvalle selittävä teksti. »When the Parliament concluded its plenary on 6 December 1917, no toasts were raised or songs sang for the free Finland.» As is often the case with turning points in history. 2 3 The Finnish Declaration of Independence was given in the Heimola building, where parliament convened at the time, on December 6, 1917. Drawing by Henrik Tikkanen. 6 December 1917 is perceived, with good reasons, Examining the history of Finland in a longer as a turning point in the history of Finland and perspective, it is clear that the years 1917-1920 were the date has been celebrated as Finland's national some of the most dramatic and difficult, but also the independence day since 1919. The Diet of Finland most successful stages of the nation's history. After approved on this date the Senate's Declaration of 600 years as a part of Sweden, and 108 years as a Independence and gave it proxy to implement the Grand Duchy of Russia, the country's democratically decision. elected parliamentarians decided to step into a At the same time, the decision was certainly not national sovereignty right in the middle of the chaos. perceived as very formal or decisive. Greater driving And this step taken was successful. forces were in motion. The First World War had Twenty months later, Finland received a been ongoing for more than three years and the republican form of government with a parliamentary development in Russia had, only a month earlier, democracy which, despite several internal and turned in a new direction through the Bolshevik external political crises, has survived to this day.
    [Show full text]
  • The Journal Lakimies in Finnish Legal History*
    Pia Letto-Vanamo Prof. dr. jur. University of Helsinki The Journal Lakimies in Finnish Legal History* 1. Introduction Joachim Rückert has characterised legal journals as a seismography of legal history: they measure the legal pulse and note the legal Zeitgeist.*1 From the history of legal journals, one can learn about changes in legal culture, changes in the history of legal science, and changes in the legal profession. This is especially true for a small country with a small number of legal journals, such as one of the Baltic or Nordic countries. The following pages discuss the history of the Finnish legal journal Lakimies.*2 The character of its 108-year history will be examined through a survey of the topics of articles published in the journal and of their author- ship. At the same time, thematic changes and changes among contributors will be analysed in the context of the general history of the legal profession and development of legal scholarship in Finland. 2. Lakimies—journal of a modern profession It is interesting to note that in 1903, when Lakimies was founded, the journal was named lakimies (‘the jurist’, in direct English translation ‘law man’)—not designated as a legal journal or review. Actually, the term ‘journal’, like German Zeitschrift or Swedish tidskrift, was quite new until the 1890s. Before this, it was commonplace to use titles such as Acta, Archiv, or Blätter. However, Lakimies was a publication by one jurist (lakimies) for other jurists. Because of the political and legal circumstances in the Grand Duchy of Finland (1809–1917 as an autonomous part of the Russian Empire), the only way to get a journal published was to categorise it as a publication by a private person.
    [Show full text]