Lasten Ja Nuorten Kotiseutuopetus
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Pudasjärven kotiseutumuseo LASTEN JA NUORTEN KOTISEUTUOPETUS Pudasjärven historia, kylät ja museo 3 Opetuspaketin käyttäjälle Tämän kotiseutuopetuspaketin tekeminen oli Pudasjärven kaupungin kulttuuritoimen ja Kierikkikeskuksen ideoimaa, opetusministeriön rahoittamaa kotiseutuopetushanketta. Peruspaketti Pudasjärven historiasta koottiin syksyn 2007 ja tammikuun 2008 aikana. Sen suunnittelussa oli mukana kolme Pudasjärveläistä yhteistyökoulua. Työhön haluttiin mukaan koulut sekä keskustasta että sivukylistä, jotta perspektiivi mm. eri-ikäisten oppilaiden museokäyntien suunnitteluun ja koosteen kyläosioihin, olisi mahdollisimman kattava. Hankevastaavana toimi Päivi Paakki, yhteistyökouluina olivat Aittojärven, Sarakylän ja Lakarin koulut, ja suunnittelussa oli mukana kulttuuritoimi. Peruspaketin osiot ovat Pudasjärven historia, kylien pääpiirteet, museon kokoelmat ja pihapiiri sekä koululaisten museovierailut. Näistä historiaosio on jaettu useisiin eri aihepiireihin. Paketin koostamisessa on ajateltu kaikkia peruskoululaisia, mutta erityisesti 5-6 – luokkalaisia. Paketin tarkoituksena on tukea koulujen omaa, jo olemassa olevaa kotiseutuopetusta, ja se on tehty ennen muuta opettajien taustatiedoksi. Teksti on kuitenkin pyritty laatimaan niin, että myös koululaiset voivat sitä ongelmitta itse lukea. Opettaja voi soveltaa aihepiirejä opetukseen harkintansa mukaan. Kuhunkin osioon kuuluu tehtäviä, joita voi tehdä ennen museovierailua ja museovierailun jälkeen. Lopusta löytyy sanasto, jossa on selitetty tekstissä käytettyjä termejä. Kirjallisuus- ja www-sivustovinkeistä saa syventävää tietoa eri aihealueisiin. Kotiseutumuseota käsittelevään osioon tutustuminen ennen museovierailua auttaa sekä opettajaa että oppilaita museovierailuun valmistautumisessa. Kotiseutuopetuspaketti päivitettiin syksyllä 2015, jolloin Osaava Pudasjärvi –hanke tilasi kulttuuritoimelta historiapaketin päivityksen, tehtävien ja työpajojen suunnittelun, opettajien koulutuksen ja työpajojen kokeilun. Opettajien koulutus toteutettiin syykuussa 2015, jolloin testattiin myös oppilaille tarkoitettuja työpajoja. Kotiseutuopetuspaketti on nyt tarkastettu ja päivitetty, joten sitä voidaan käyttää kouluissa sellaisenaan. Tehtäviä on suunniteltu nyt myös yläkoulun ja lukion käyttöön. Kiitän yhteistyöstä koulutukseen osallistuneita opettajia, jotka antoivat arvokasta palautetta, ja koululaisryhmiä, jotka testasivat työpajoja ja tehtäviä. Pudasjärvellä 29.9.2015 Pauliina Majava 4 Sisältö 1. Pudasjärvi pähkinänkuoressa 5 2. Historia 6 Pääkohdat 6 3. Vuodenkierto ja kansanperinne 15 Asuminen ja asumismuodot 15 Rakennukset 17 Sisustus 19 Leikkikalut ja leikit 21 Vaatetus 23 Pyykinpesu 28 Sairaanhoito, taiat ja taikojen tekijät 30 Ruuanlaitto 32 Vanhoja ruokareseptejä 34 Nautintoaineet 35 Eri vuodenaikojen työt 38 Puhdetyöt 41 Juhlat 43 Elinkeinot 46 Seurakuntaelämä 51 4. Kylien pääpiirteet 55 5. Kotiseutumuseon kokoelmat ja pihapiiri 62 Museorakennusten historiaa 63 6. Sanasto 75 7. Lähteet, linkkejä ja lukemista 85 5 1.Pudasjärvi pähkinänkuoressa Pudasjärvi on Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun läänin pohjoisosassa, Iijoen keskijuoksulla sijaitseva 8 537 (31.12.2013) asukkaan kaupunki. Pudasjärven pinta-ala on 5 867,09 km², josta vesistöjä 229,07 km². Väestötiheys on noin 1,6 asukasta/km². Rajanaapureita pohjoisessa ovat Ranua ja Posio, idässä Taivalkoski ja Suomussalmi, etelässä Puolanka ja Utajärvi, lännessä Oulu ja Ii. Pudasjärvi kuuluu Oulunkaaren seutukuntaan. Kaupunki Pudasjärvestä tuli 1. tammikuuta 2004. Pudasjärvellä risteävät Oulusta Kuusamoon kulkeva valtatie 20 ja Kajaanista Rovaniemelle kulkeva kantatie 78. Läänin pääkaupunkiin Ouluun on matkaa 87 km, eli noin tunnin automatka. Pudasjärven ystävyyskaupunkeja ovat Kronstadt ja Louhi/Pääjärvi Venäjällä sekä Vindeln Ruotsissa. (Oulunkaari, kts. sanasto ja kartta oik.) Pudasjärven etelä- ja länsiosat ovat alavaa suomaastoa, jota halkovat metsäiset saarekkeet. Yli puolet kaupungin pinta-alasta on suota. Itäosa on vaara- ja tunturimaastoa. Iijoki virtaa kaupungin halki itä-länsisuunnassa. Kaupungin itä- ja keskiosassa on suuria järviä. Koko alue on pienten järvien, lampien ja purojen läikittämä. Pudasjärvellä riittää myös korpimaita suurpetojenkin asutettaviksi; niistä ilves kuuluu kissaeläimiin, susi koiraeläimiin, ruskeakarhu karhueläimiin ja ahma näätäeläimiin. Suurimpia työllistäjiä ovat teollisuus, maa-, riista- ja metsätalous sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Pudasjärven ovat tehneet tunnetuksi Syötteen tunturialue, Iijoki, laajat luonnonmaisemat harrastusmahdollisuuksineen sekä hirsitalotehdas Kontiotuote oy. 6 2. Historia Pääkohdat Noin 3,5 miljardia vuotta sitten syntyi Euroopan Unionin vanhin kivi Siuruankylässä. (Miljardi; kts. sanasto) Iijoen keskijuoksulla asui riistaa ja kalaa pyydystävä kivikauden väestö ennen saamelaisasutusta. Saamelaisten ajalta ovat lähtöisin monet paikannimet, kuten Lapinniemi, Puhos, Kollaja, Jaurakka ja Iijoki (Idjajohka = Yöjoki). Noin tuhat vuotta sitten tuli hämäläisiä pyyntiretkille Iijokilaaksoon. Saamelaisasutus alkoi pikku hiljaa vetäytyä kohti pohjoista 1200-luvulla Perämeren rannikon saatua vakituisen asutuksen, alueesta tuli rannikon asukkaiden eräalue. Pohjalaiset ja vienalaiset käyttivät Iijokea kulkureittinä kauppa- ja vainoretkillään. Vesistö sisälsi runsaasti saaria ja putaita, ja sai nimen Pudasjärvi. (Pudas; kts. sanasto.) Kuva 1. Perämeri Pudasjärven alue sai kiinteän talonpoikaisasutuksensa vasta satoja vuosia sen jälkeen, kun Iijokisuu ja Pohjanlahden rannikko oli asutettu. Tähän vaikutti sijainti syvällä sisämaassa Iijoen keskijuoksulla. Pyyntiä harjoittavia lappalaisia oleskeli alueella todennäköisesti vielä 1500-luvulla; lappalaisista kertova perimätieto ja paikannimistö on runsasta. Rannikkokylien talonpojat kävivät kalastamassa suurimmilla järvillä ainakin 1600-luvun alkuun asti. Esim. 1562 haukiputaalaisia kävi kalastamassa Ontamojärvellä ja Jongunjärvellä, iiläisiä Pudasjärvellä. Lisäksi Iijoki ja Livojoki olivat syvältä keskiajalta lähtien olleet tärkeitä matkareittejä sekä rannikolta eräalueille että Pohjanmaalta Vienaan ja 7 päinvastoin, joten alueella on ollut runsaasti ihmisliikettä jo ennen varsinaisen asutuksen syntyä. 1570-luvulla tuli Ii- ja Livojokien liepeille kymmenkunta savolaista perhettä hyvien kaskimaiden vuoksi. Pudasjärveä ei mainita omana kylänään vielä 1580-luvun veroluetteloissa vähäisen asutuksen takia. Vuonna 1614 Pudasjärvellä oli eri kylissä yhteensä 46 taloa, vuonna 1622 jo 55 taloa, ja vuonna 1627 60 taloa. Vuonna 1633 talojen yhteismäärä oli 78. Tämän jälkeen asutus pysyi entisellään 1660-luvulle asti. Kasvun pysähtymiseen ja taantumiseen olivat syynä kadot, suurten sotien verorasitukset (mm. 30- vuotinen sota) ja mieshukka. Rauhan koitettua 1661 alettiin autiotiloja nopeasti asuttaa ja vähitellen rakentaa uusiakin. 1639 Pudasjärvi muodostettiin itsenäiseksi kappeliseurakunnaksi. Kirkkoherrakunta siitä tuli virallisesti 1641. Seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Josephus Palmannus hukkui perheineen ja palvelusväkineen kirkkomatkalla helluntaina 1666 Pudasjärveen. Kirkon pihamaalla sijaitsee muistomerkki, joka on pystytetty Palmannuksen ja hänen perheensä muistoksi. Kuva2. Ehtoollisleipien paistoraudat v.1666 Vuonna 1702 oli Pudasjärvellä jo 108 verotaloa; Kollajassa 37, Hetejärvellä 6, Pudasjärvellä 10, Sotkajärvellä 20, Puhoksella 4 ja Kurenkylässä 30. On arvioitu, että Pudasjärven väkiluku oli vuonna 1654 noin 440 henkeä. Väkilukutaulusarja Pudasjärveltä alkaa vuodesta 1749. Tuolloin väkiluvuksi mainitaan 929 henkeä. 1700-luku oli Isonvihan jälkeen suotuisan kehityksen vuosisata. Ihmiset asuttivat vesistöjen varret ja muodostivat nykyiset pääkylät. Isoviha on suuren Pohjan sodan 8 (1700–1721) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1714–1721. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta historioitsijoiden teksteissä. Aikalaislähteissä käytetään nimitystä venäläisen ylivallan aika. Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjän keisarikunta, Tanska, Saksi-Puola sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana ja Suomi joutui kärsimään isovihana tunnetusta miehityskaudesta. Pudasjärven kunnan vaakuna-aihe, karhu ja Otava-tähdistö, on peräisin vanhasta seurakuntasinetistä. Karhu -symboli on ollut myös Kustaa III:n sotaan 1788–90 osallistuneen pudasjärveläisen vapaaehtoiskomppanian lipussa. Kuva 3. Vapaaehtoiskomppanian lippu. 1800-luvun katovuodet koettelivat myös Pudasjärveä, joten väen oli turvauduttava olki- ja pettuleipään. Harva asutus suojasi onneksi kulkutaudeilta ja syntyvyysluvut olivat korkeat. 9 Väkiluvun kehitys 1750 – 1978: Vuosi Väkiluku Vuosi Väkiluku Vuosi Väkiluku 1750 979 1795 2661 1835 4181 1760 1204 1800 2893 1840 4627 1765 1403 1805 3234 1845 5010 1770 1495 1810 3121 1850 5540 1775 1724 1815 2840 1855 6289 1780 1930 1820 3097 1860 6643 1785 2070 1825 3513 1865 7377 1790 2517 1830 4056 1870 7133 Vuosi Väkiluku Vuosi Väkiluku Vuosi Väkiluku 1870 7133 1920 9099 1955 14900 1875 7782 1925 9928 1960 15777 1880 6663 1930 10596 1962 16022 1885 6918 1935 10716 1965 15753 1890 8085 1940 11835 1970 14749 1900 9265 1945 12196 1975 12366 1910 8914 1950 13745 1978 11931 10 1863 Venäjän keisari Aleksanteri II antoi keisarilliset asetukset valtiopäivien koollekutsumisesta ja suomen kielestä tasavertaisena