DOCSLIB.ORG

Turvetuotannosta Poistuvien Sulfidiriskialueiden Jälkikäyttö

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Turvetuotannosta Poistuvien Sulfidiriskialueiden Jälkikäyttö Turvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic 21.5.2014 Esityksen sisältö • Tausta • Jälkikäyttö Suomessa • HS-maiden aiheuttamat haasteet jälkikäytölle • Tutkitut kohteet, aineiston keräys, analysointi ja tulkinta • Jälkikäyttömuodon valinta sulfidiriskialueilla • Yhteenveto Kuva: Heini Postila Kuva: Heini Postila Tausta • Turvetuotannosta vapautuneita alueita vuoteen 2010 mennessä arviolta 44 000 hehtaaria (Salo & Savolainen 2008) • Turvetuotantoalue siirtyy tuotannon jälkeen jälkihoitovaiheeseen ja sitä kautta jälkikäyttöön. • Tyypillisiä jälkikäyttömuotoja ovat mm. kosteikko, maa- ja metsätalous ja luontainen kasvittuminen • Turvekenttä vaatii muokkaustoimenpiteitä • Jälkikäytön valintaan vaikuttavat esim. pinnanmuodot, kosteusolosuhteet ja maa- ja kallioperän koostumus Tausta 2 • 11 %:lla turvetuotantoalueista suhteellisesti korkeat rikkipitoisuudet, Litorina-alueella jopa 25 %:lla (Picken 2006) • Tarkkaa tietoa jälkikäyttöön siirtyvistä, mahdollisesti happamien turvetuotantoalueiden määrästä ei vielä ole • Happamuuden haasteet jälkikäytölle: • Tavallisesti käytetyt maanmuokkaustoimenpiteet voivat aiheuttaa merkittävää alueelta lähtevän veden happamoitumista sekä maaperän happamoitumista → Haasteet vesitaloudessa ja kasvualustan muokkauksessa → Kasvittumisen ongelmat • Maaperä voi olla hapan ja raskasmetallipitoinen jo turvetuotannon jäljiltä Tutkitut kohteet, aineiston keräys ja analysointi • 11 kohdetta: 10 Pohjois-Pohjanmaalta, 1 Itä-Suomesta Kuva: Kati Häkkilä, SYKE Kuva: Kati Häkkilä • Pohjois-Pohjanmaan kohteet Litorina-alueella Tuotannosta Kohde Kunta Toimenpiteet poistuminen Maatalous, metsitys, uudelleen soistaminen, luontainen Hangasneva Siikajoki 2002a kasvittuminen Hangassuo Oulu (Ylikiiminki) 2008a Kosteikko/soistaminen, metsitys, luontainen kasvittuminen Hirvineva Liminka 1993b Tekojärvi, metsitys, maatalous Karjoneva Siikajoki 2005 – 2007 Kosteikko, ruokohelpikylvö, luontainen kasvittuminen Kurunneva Siikalatva (Rantsila) 2003b Maatalous, lintujärvi, ruokohelpikylvö, kosteikko Kuusisuo Oulu (Ylikiiminki) 2007a Metsitys, ruokohelpikylvö, kosteikko Linnunsuo Kontiolahti 2011b Kosteikko Marttilansuo Oulu (Ylikiiminki) 2008 Kosteikko, kalkitus, luontainen kasvittuminen ja luontainen metsitys Myllyneva Siikalatva (Rantsila) 1996 - 2006 Metsitys, tuhkalannoitus, luontainen kasvittuminen Paloneva Siikajoki (Ruukki) 2005b Metsitys, luontainen kasvittuminen, kosteikko Rahvaanneva Siikalatva (Rantsila) 2004 - 2009 Ruokohelpikylvö, maatalous Savaloneva Siikalatva (Rantsila) 2006a Luontainen kasvittuminen ja metsitys a Alue edelleen tuotannossa. Tuotantoalaa on alettu poistaa mainittuna vuotena. b Alue on poistunut kokonaan tuotannosta. Tarkkaa tietoa poistumisvuosista ei ole. Jälkikäyttötoimenpiteitä on suoritettu mainittuna vuotena. Aineiston keräys • Maastokäynnit kohteilla pääosin kesällä 2013 • Maastomittaukset ja havainnot • Turvenäytteitä • Kasvittuneisuuden arviointi • Aiempi tutkimus- ja seuranta-aineisto Kuvat: Heini Postila Aineiston analysointi • Kerätyistä turvenäytteistä määritettiin mm. ICP-OES alkuaineanalyysi ja viljavuusanalyysi • Tehdyissä analyyseissä ei löydetty merkittävästi poikkeavia (raskas)metallipitoisuuksia • Rikkipitoisuudet olivat monin paikoin kohonneita • Monista perus- ja hivenravinteista oli viljavuusanalyysin mukaan pulaa • Esim. P,K,Ca,Na • Tyypillistä turvemaille • Maanäytteiden pH oli alhainen: ka 4,4, min 2,8 ja max 6,8 Aineiston tulkinta • Maastomittausten perusteella heikosti kasvittuneilla paikoilla oli usein paksu turvesyvyys sekä alhainen veden pH, mutta poikkeuksiakin havaittiin • Kasvittumista näyttää rajoittavan paksu turvesyvyys, alhainen pH, ravinnepuutokset sekä näiden yhteisvaikutus • Tarkastelussa otettiin huomioon aika, jonka alue oli ollut jälkikäytön/kasvittumisen piirissä Kuva: Heini Postila Jälkikäyttömuodon valinta sulfidiriskialueilla • Jälkikäytönsuunnittelu sulfidiriskialueilla ei pääpiirteittäin eroa normaalista jälkikäytönvalinnasta – on vain kiinnitettävä erityistä huomiota sulfidikerrosten asettamiin rajoitteisiin • Ongelmien esiintymiseen ja luonteeseen vaikuttavat erityisesti turvesyvyys, pohjaveden pinnankorkeus, sulfidiesiintymien laajuus sekä valittu jälkikäyttömuoto • Tuotannon aikana todennäköisesti vain pieni osa sulfidiesiintymistä on hapettunut • Osatehtävän 1 tuloksia • Lisähappamoitumisen estäminen on tärkeää! Perusselvityksiä • Happamuusriskin selvittäminen: kokonaisrikkipitoisuus, lähtevän veden pH seuranta ja esim. maanäytteiden inkubointi • Missä happamuus sijaitsee? • Turpeen paksuus ja ravinnepitoisuus • Ravinneanalyysien tekeminen jälkikäyttömuodosta riippuen Kuva: Heini Postila Vesittäminen ja uudelleen soistaminen • Soveltuu erityisesti, jos kuivatus on ollut ongelmallista ja on oletettavissa happamuus ongelmia • Usein veden laatu ei ole ensimmäisinä vuosina kovin hyvä • Happamuus • Ravinteiden vapautuminen • Turvelautat • Mahdollinen metallien liukeneminen • Turvekerroksen poistamista harkittava tapauskohtaisesti • Soistaminen on hyvä vaihtoehto, jos sulfidisedimenttien paljastuminen todennäköistä syystä tai toisesta • Kasvillisuuden tukeminen • Suositeltu jälkikäyttömuoto sulfidiriskialueille Marttilansuo Hangassuo Karjoneva Hirvineva Kuvat: Heini Postila Luontainen kasvittuminen • Alue jätetään kasvittumaan luontaisen kehityksen kautta • Voidaan tehdä toimenpiteitä antamaan “alkusysäyksen” • Lannoitus ja kalkitus • Heti jälkikäyttöön siirryttäessä tai myöhemmin • Voi olla haasteellista paksuturpeisilla alueilla • Usein osa vesittämistä • Suositeltavin jälkikäyttömuoto vesittämisen ohella, erityisesti jos happamuusongelma on suuri • Siirtoistutukset mahdollisia Myllyneva Paloneva Hangasneva Rahvaanneva Kuvat: Heini Postila • Saman alueen sisällä voi olla hyvin kasvittuneita sekä täysin paljaita alueita Karjoneva Marttilansuo Kuvat: Heini Postila Metsitys/Metsätalous • Kiinnitettävä erityistä huomiota pohjavedenpinnan säätelyyn sulfidikerroksien suhteen • Happamoitumisriski mahdollisesti suuri • Puiden kasvu voi olla hankalaa ravinnepuutosten, happamuuden ja vesitalouden vuoksi • Maaperäanalyysit tarpeellisia • Lannoitus ja kalkitus • Ojitusmätästys • Puiden vedenotto voi aiheuttaa sulfidikerroksien hapettumisen myöhemmin • Ei suositella ensisijaiseksi jälkikäyttömuodoksi, jos alueella paljon sulfidisedimenttejä • Myllynevalla metsitys monin paikoin onnistunut, paikoin happamuus/turvesyvyys estänyt taimettumisen • Ojan pH 2,7 Kuvat: Heini Postila Maatalous • Haasteet samat kuin metsätaloudessa • Ravinteiden riittävyys • Kuivatussyvyys • Maanmuokkaustoimenpiteiden varovaisuus • Vesi ei saa jäädä seisomaan pellolle ja toisaalta laskea niin alas, että sulfidikerrokset hapettuvat • Ei sovellu, jos sulfidikerrokset sijaitsevat heti turpeen alapuolisessa mineraalimaassa • Ruokohelven viljely voi olla toimiva ratkaisu märillä alueilla • Ei suositella ensisijaiseksi jälkikäyttömuodoksi, jos alueella paljon sulfidisedimenttejä • Kurunnevalla viljelty mm. • Rahvaannevalla ja Kuusisuolla kauravehnäseosta ja ruokohelpeä ruokohelpiviljelmä ei ole menestynyt kovin hyvin Rahvaanneva Kuusisuo Kuvat: Heini Postila Yhteenveto • Sopiva jälkikäyttömuoto on kohdekohtainen! • Vesittäminen ja luontainen kasvittuminen suositeltavimpia • Maanmuokkauksen varovaisuus Kuva: Heini Postila Kiitos Kysymyksiä? Lähteitä • Picken, P. 2006. Land-use scenarios for Finnish cut-over peatlands – based on the mineral subsoil characteristics. Bulletin of the Geological Society of Finland, Vol. 78, s. 106– 119. • Salo, H. & Savolainen, V. (toim.) 2008. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö. Opas alan toimijoille. Turveteollisuusliitto ry. 71s. .
Load more

Recommended publications
  • O U L U W a T E R W O R K S B U L L E T I N 2 0
    O U L U W A T E R W O R K S B U L L E T I N 2 0 1 0 Dear Customer of Oulu Waterworks! all requirements and recommendations set for household water well. The amount of chemicals used in the purification process This bulletin contains information on your has nevertheless increased significantly water supply services. The bulletin con- due to the deteriorating condition of the tains useful information on how water water quality in the Oulujoki River. supply services are produced and what Our future goal thus is to start using kind of development projects are being groundwater taken from the Viinivaara planned. area. The City Council resolved, on 8 De- Oulu Waterworks is a company operat- cember 2008, on more closely defining ing as a water supply plant as intended the permit application to the Water Rights in the Finnish Act on Water Services. Oulu Court. The environmental permission for Waterworks is responsible for the distri- the ground water project is being proc- bution of water, sewerage and sewage essed by the Regional State Administrative treatment in the area of the city of Oulu. Agency, and the decision is expected dur- Almost all of the 138,000 people living ing 2010. The objective of the project is in Oulu use the services of Oulu Water- to improve the security of water purchase works, and over 17,000 properties have of the City of Oulu and to offer high-qual- a direct contract with us. ity groundwater to its inhabitants. We are used to having impeccable 24/7 A total of over 15 million euros have been water supply: clean, fresh water directly invested in the extensions of the sewage from the tap and sewerage and sewage treatment plant during the last five years.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Siikalatvan Pohjavesialueilla Suoritetut Tutkimukset Tai Selvitykset
    Siikalatvan pohjavesialueilla suoritetut tutkimukset tai selvitykset Maksinharju (11247001) •11247001_4 Maksinharju P.1, Kestilä •11247001_2 Maksinharjun vedenottamon koepumppaus, Kestilä •11247001_3 Maksinharjun vedenottamon tarkkailuohjelma •11247001_1 Vesihuoltosuunnitelma, Kestilän kunta •117910001 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma •11247001_4 Maksinharju P.1, Kestilä •3K315 Pohjavesialueiden kartoitus •K3311 Pohjavesialueiden kartoitus Selänkangas (11247002) •11247002_1 Pakolanselkä P.70, Selänkangas, Kestilä •117910001 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma •XYR2022 POSKI 2 Isokangas (11247003) •VaiO XVK31501 Haitallisten aineiden kartoitus pohjavesissä 2011-2012 •11247003_1 Isokangas P.9, Isokankaan pohjavesitutkimus •269OUV4:3 Kestilän ja ympäristökuntien pohjavesitutkimus, Isokangas p.31, Kestilä •11247003_2 Kestilän kunta, Isokangas III p.1/3 koepumppaus •117910001 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma •11247003_2 Kestilän kunta, Isokangas III p.1/3 koepumppaus •3K315 Pohjavesialueiden kartoitus •VaiO XVK31501 Haitallisten aineiden kartoitus pohjavesissä 2011-2012 •XYR2022 POSKI 2 Sorvonkangas (11247004) •11247004_2 Kestilän pohjavesitutkimus, Sorvonkangas 6, Rasinperä, Kestilä •11247004_1 Sorvonkangas, Palokangas, Kestilä •117910001 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma •XYR2022 POSKI 2 Luukula (11247005) •117910001 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma •K3311 Pohjavesialueiden kartoitus •POP-poski2011/1 Pohjois-Pohjanmaan Poski-hankkeen
    [Show full text]
  • Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiiri Ry.:N Päivitetty 15.12.2017 Palkintotuomarit
    Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiiri Ry.:n Päivitetty 15.12.2017 palkintotuomarit A Aali Esko, p. 040-7378507, KIIMINKI (HIRV, KARH, HIRV-J) Aaltokoski Janne, p. 044-9932154, OULAINEN (KOETOIMITSIJA) Ahtimaa Ahti, p. 0400-584755, PATTIJOKI (HIRV, HIRV-J) Airisniemi Anssi, p. 040-7539349, KUUSAMO (KARH) Airisniemi Ari, p. 0400-642894, KUUSAMO (KARH) Alasirniö Juhani, p. 050-5367327, JÄÄLI (HIRV, HIRV-J) Aitta Eero, p. 0500-585267, MUHOS (KARH) Ala-aho Rauno, p. 045-6558941, PATTIJOKI (HIRV, HIRV-J) Alanko Aku, p. 040-8340540, KUUSAMO (KARH) Ansamaa Seija, p. 050-5378405, RUUKKI (HIRV, HIRV-J) Arola Matti, p. 040-5092576, OULU (HIRV) B Bildo Kari, p. 0400-361929, TEMMES (HIRV, KARH, HIRV-J) Blomqvist Juhani, p. 0400-688464, OULU (HIRV, KARH) Blomberg Antti, p. 040-7173737, KUUSAMO (KARH) Berg Uwe, p. 050-5143328, HAILUOTO (HIRV, KARH) C D E Erkkilä Kimmo, p. 044-2926084, HAAPAVESI (HIRV, HIRV-J, KOETOIMITSIJA) F Fingeroos Heikki, p. 050-3504813, RUUKKI (KARH) Fingeroos Juho, p. 050-4035212, PUOKIOVAARA (HIRV, KARH) G Gröntrand Kalevi, p. 0400-159490, MUHOS (HIRV, KARH) H Haataja Raimo, p. 040-4195539, (KARH) Haapala Eero, p. 040-5888721, PULKKILA (HIRV, KARH) Haapasalo Eetu, p. 0400-363416, MUHOS (HIRV, KARH) Halonen Veikko, p. 0400 512626, KIIMINKI (HIRV, KARH) Halme Joni, p. 040-7644877, KONTIO (HIRV,KARH) Hartikainen Riikka, p. 045-1708545, KÄRSÄMÄKI (HIRV, HIRV-J) Heikkinen Ensio, p. 044-0816066, SUOMUSSALMI (HIRV, HIRV-J) Heikkinen Henna, p. 040-7354491, OULU (HIRV, KARH) Heikkinen Janne, p. 040-7221044, OULU (HIRV, KARH) Heikkinen Jarkko, p. 040-963 6282, KUUSAMO (HIRV) Heikkinen Reijo, p. 040-7303239, PALTAMO (HIRV, KARH) Heikkinen Toni, p.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Oulun Vesistöjen Kunnostusohjelma
    Susanna Anttila OULUN VESISTÖJEN KUNNOSTUSOHJELMA Priorisointimallin kehittäminen OULUN VESISTÖJEN KUNNOSTUSOHJELMA Priorisointimallin kehittäminen Susanna Anttila Opinnäytetyö Kevät 2015 Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkea- koulututkinto Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tekijä: Susanna Anttila Opinnäytetyön nimi: Oulun vesistöjen kunnostusohjelma – Priorisointimallin kehittäminen Työn ohjaajat: Kaija Karhunen, Jukka Tikkanen Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2015 Sivumäärä: 43 + 41 liitesivua Oulun kaupungin alueelle sijoittui useita uusia vesistöjä, kun Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulun- salo ja Yli-Ii yhdistyivät vuoden 2013 alussa. Vesistöjen kunnostustarpeita on Oulussa huomatta- vasti enemmän kuin hankkeita pystytään rahoittamaan. Ouluun päätettiin laatia vesistöjen kun- nostusohjelma, jossa määritellään hankkeiden tärkeysjärjestys. Opinnäytetyössä kehitettiin Oulun kaupungin olosuhteisiin sopiva vesistökunnostushankkeiden priorisointimalli. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voidaanko vesistökunnostusten arvioinnissa vertailla järviä ja virtavesiä yhteismitallisesti. Tärkeänä ominaisuutena pidettiin myös sitä, että arviointiin voisi myöhemmin lisätä uusia vesistöjä. Rahoitus työhön tuli Oulun kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Aiempien tutkimusten perusteella tässä työssä kehittämismenetelmäksi valittiin monitavoitteiseen
    [Show full text]
  • Risk for Large-Scale Fires in Boreal Forests of Finland Under Changing
    Discussion Paper | Discussion Paper | Discussion Paper | Discussion Paper | Nat. Hazards Earth Syst. Sci. Discuss., 3, 4753–4795, 2015 www.nat-hazards-earth-syst-sci-discuss.net/3/4753/2015/ doi:10.5194/nhessd-3-4753-2015 NHESSD © Author(s) 2015. CC Attribution 3.0 License. 3, 4753–4795, 2015 This discussion paper is/has been under review for the journal Natural Hazards and Earth Risk for large-scale System Sciences (NHESS). Please refer to the corresponding final paper in NHESS if available. fires in boreal forests of Finland under Risk for large-scale fires in boreal forests changing climate of Finland under changing climate I. Lehtonen et al. 1 1 1 2 1 I. Lehtonen , A. Venäläinen , M. Kämäräinen , H. Peltola , and H. Gregow Title Page 1 Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland Abstract Introduction 2University of Eastern Finland, School of Forest Sciences, Joensuu, Finland Conclusions References Received: 20 July 2015 – Accepted: 29 July 2015 – Published: 14 August 2015 Tables Figures Correspondence to: I. Lehtonen (ilari.lehtonen@fmi.fi) Published by Copernicus Publications on behalf of the European Geosciences Union. J I J I Back Close Full Screen / Esc Printer-friendly Version Interactive Discussion 4753 Discussion Paper | Discussion Paper | Discussion Paper | Discussion Paper | Abstract NHESSD The target of this work was to assess the impact of projected climate change on the number of large forest fires (over 10 ha fires) and burned area in Finland. For this pur- 3, 4753–4795, 2015 pose, we utilized a strong relationship between fire occurrence and the Canadian fire 5 weather index (FWI) during 1996–2014.
    [Show full text]
  • Pohjois-Pohjanmaan Palvelu- Kohteiden Maakunnallinen Opastussuunnitelma
    Kuusamo Ii Taivalkoski Yli-Ii Pudasjärvi Haukipudas Kiiminki Hailuoto Ylikiiminki OulunsaloOulu Kempele Lumijoki Utajärvi Liminka Muhos Tyrnävä Raahe Siikajoki Rantsila Pyhäjoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaan palvelu- Merijärvi Kestilä Oulainen Pulkkila KalajokiAlavieska Haapavesi Piippola kohteiden maakunnallinen Ylivieska Pyhäntä Nivala Kärsämäki opastussuunnitelma Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaan palvelu- kohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma Tiehallinto Helsinki 2008 Pohjakartat: © Genimap Oy, Lupa L4356 ISBN 978-952-221-012-8 TIEH 1000172-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-013-5 TIEH 1000172-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Oulun tiepiiri Telefaksi 0204 22 6884 TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL 261 90101 Oulu Puhelinvaihde 0204 22 11 Pohjois-Pohjanmaan palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma. Helsinki 2008. Oulun tiepiiri, 37 s. + liitteet 2 s. Asiasanat: viitoitus, aluesuunnittelu, liikenteen ohjaus, matkailukohteet Aiheluokka: 22 TIIVISTELMÄ Pohjois-Pohjanmaan palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitel- massa on kartoitettu nykyiset tärkeimmät tienkäyttäjien palvelukohteet. Ne on kerätty eri lausunnonantajilta saadun palautteen ja ohjausryhmätyösken- telyn kautta. Lausunnonantajia ovat olleet Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskus, Metsähallitus, Oulun läänin taidetoimikunta, Museovirasto, Suomen leirintäalueyhdistys ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys – SUOMA ry. Lisäksi kommentteja on pyydetty SF-Caravan
    [Show full text]
  • Tulvavesien Pidätysmahdollisuudet
    Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.6.2014 Viite 1510007427 TULVAVESIEN PIDÄTYSMAHDOLLISUUDET SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA 1 Päivämäärä 11.6.2014 Laatija Piia Sassi-Päkkilä Tarkastus 10.6.2014 Tarkastaja Jaana Hakola Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvaus Selvitys mahdollisista tulvapidätysalueista Siikajoen vesistöalueella Viite 1510007427 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO..................................................................................................... 3 2. KESKEISET LÄHTÖTIEDOT ............................................................................. 3 2.1 SIJAINTI JA YLEISKUVAUS .................................................................................... 3 2.2 VIRTAAMAT ..................................................................................................... 5 2.3 VEDENKORKEUDET ............................................................................................ 7 3. ALASLASKETUT JÄRVET ................................................................................. 7 3.1 YLEISTÄ ........................................................................................................ 7 3.2 OLKIJÄRVI REVONLAHTI ...................................................................................... 8 3.3 LEUVANJÄRVI RANTSILA ...................................................................................... 9 3.4 MANKILANJÄRVI, RANTSILA ...............................................................................
    [Show full text]
  • Liite 1 – Sivu 1
    POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Liite 1 – Sivu 1 LIITE 1 POHJOIS-POHJANMAAN KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii 10. Miettunen, Pohjoisranta (vrk 26) 1. Iin Hamina (vrk 9) 11. Kakko, Pohjoisranta (vrk 26) 2. Iin kirkko ja kotiseutumuseo, Hamina (vrk 9) 12. Suukosken mylly, Pohjoisranta (vrk 26) 3. Ellala, Hamina (vrk 9) 13. Yli-Kauppi ja Ala-Kauppi, Pohjoisranta (vrk 26) 4. Kirkkosaari (vrk 9) 14. Rajala (Kehus), Pohjoisranta (vrk 26) 5. Kruununsaari, entinen Satamasaari (vrk 9) 15. Entinen rautatieasema, Kuivaniemen Asemakylä 6. Illinsaari 16. Myllykankaan seisakkeen rakennukset (rakennukset siirretty) 7. Karhunsaari (vrk 9) 17. Vakkuri, Asemakylä 8. Veijola, Karhunsaari (vrk 9) 18. Mattila, Asemakylä 9. Entinen Kuokkalan pappila, Alaranta (vrk 9) 19. Patosaaren saha ja mylly, Kuivaniemen Asemakylä 10. Kestilän saha, Alaranta (Kestilän höyrysahan savupiippu, vrk, Museo- 20. Kattilankosken tervahaudat ja Korkiakangas viraston rakennushistorian julkaisu 18,1996) 21. Haltun kesänavetta ja aitta, Jokikylä 11. Pappila, Ii kk (vrk 9) 22. Koivuniemen asuinrakennukset, Koivuniemi 12. Iin työväentalo, Ii kk 23. Veskan asuinrakennus, Veska 13. Kauppilanmäen kansakoulu, Kauppila (yksi rakennuksista palanut) 24. Ahmonen 14. Pahkala (Kauppila), Kauppila 25. Oijärven säännöstelykanava, Krupula 15. Entinen suojeluskunnan talo, Kauppila 26. Seppälän tervahaudan pohja, Särkijärvi 16. Asemankylä (vrk 10) 27. Särkiahon navetta, Särkijärvi 17. Rautatieasema, Asemankylä (vrk 10) 28. Oijärven rantojen viljelysmaisema, Lalli 18. Yliranta (vrk 12) 29. Soivuoren mylly, Jokela, Oijärvi 19. Laurila, Yliranta 30. Honkakoski, Kivijoki 20. Pernu ja Käyrä, Pohjois-Ii 31. Harju, Leväjärvi, Oijärvi 21. Akolan kartano, Pohjois-Ii 22. Virkkula, Pohjois-Ii Valtakunnalliset kohteet (suluissa vrk-kohteen tunnusnumero): 23. Päkkilänkangas (vrk 11) Kirkonkylä (25) 24. Kuninkaan petäjä, Kuninkaanniemi Pohjoisrannan kylä (26) 25.
    [Show full text]
  • Transmission Grid and System Security
    3/2014 Fingrid Oyj Fingrid Corporate magazine Corporate VALVE 2014 demonstrated the importance of practice p. 4 Transmission grid and system security Prediction Turvapuisto: Aiming at keeps us an occupational safety disturbance-free 12 powered 18 training course 23 HVDC connections fingrid_3_2014_ENG.indd 1 12.11.2014 12.46 The autumn VALVE 2014 exercise saw the completion of a black start at the In this issue Petäjäskoski hydropower plant. This picture was taken from the plant looking VALVE 2014 turned out the lights in Rovaniemi | The unique exer- out over the lower course of the river. 4 cise tested how electricity could be restored using hydropower The autumn foliage was at its most from northern Finland in a situation wherein the main grid net- beautiful during the exercise in work has collapsed and left the entire country without power. September. Responsibility has been integrated into the core of business | 9 Corporate responsibility is a key part of Fingrid’s operations. Continuity management is day-to-day work | Over the past year, 10 Fingrid has made action plans for seven threatening scenarios. Prediction keeps us powered | Main grid construction and main- 12 tenance projects require transfer outages. Outage planning is like putting together a jigsaw, says operational planning specialist Corporate Magazine Antti-Juhani Nikkilä. Fingrid Oyj 17th volume 14 One year to go before joint-Nordic imbalance settlement | The 3/2014 new joint-Nordic imbalance settlement model between Finland, Sweden and Norway will be taken into use during 2015 and 2016. EDITORIAL STAFF Transmission line moved out of way of new residential area | Telephone: +358 (0)30 395 5267 16 Seven kilometres of transmission line were relocated in Oulu so Fax: +358 (0)30 395 5196 that the old line clearing could be used for residential and com- Postal address: P.O.Box 530, 00101 Helsinki mercial use.
    [Show full text]