DOCSLIB.ORG

Förfs 643/2020

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Förfs 643/2020 FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING MuuMnrovvvvom förbud asia mot jakt på tjäder, orre, järpe och ripa under jaktåret 2020‒2021 Utgiven i Helsingfors den 27 augusti 2020 643/2020 Jord- och skogsbruksministeriets förordning om förbud mot jakt på tjäder, orre, järpe och ripa under jaktåret 2020‒2021 I enlighet med jord- och skogsbruksministeriets beslut föreskrivs med stöd av 38 § 4 mom. i jaktlagen (615/1993), sådant det lyder i lag 504/2017: 1§ Jakt på tjäder Utöver bestämmelserna i 24 § 22 punkten i jaktförordningen (666/1993) är jakt på tjä- der totalförbjuden i landskapet Egentliga Finland och i landskapet Nyland, dock inte i kommunerna Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Mäntsälä och Pukkila. Utöver vad som föreskrivs i 1 mom. är jakt på tjäder från och med den 11 oktober till och med den 10 december förbjuden i landskapet Österbotten. Utöver vad som föreskrivs i 1 och 2 mom. är jakt på tjäder från och med den 11 novem- ber till och med den 10 december förbjuden i landskapen Södra Karelen, Södra Österbot- ten, Södra Savolax, Kajanaland, Egentliga Tavastland, Mellersta Österbotten, Mellersta Finland, Kymmenedalen, Birkaland, Norra Karelen, Norra Savolax, Päijänne-Tavastland och Satakunta samt i kommunerna Enontekis, Enare, Kemi, Keminmaa, Muonio, Simo, Tervola, Torneå, Utsjoki och Övertorneå i landskapet Lappland. Utöver vad som föreskrivs i 1‒3 mom. är jakt på tjäder från och med den 10 januari till och med den 19 januari förbjuden i landskapet Norra Österbotten samt i kommunerna Kit- tilä, Kemijärvi, Kolari, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski och Sodankylä i landskapet Lappland. Utöver vad som föreskrivs i 1‒4 mom. är jakt på tjäder från och med den 10 januari till och med den 31 januari förbjuden i landskapen Södra Österbotten, Kajanaland, Mellersta Österbotten, Mellersta Finland, Österbotten, Norra Karelen och Norra Savolax samt i kommunerna Enontekis, Enare, Kemi, Keminmaa, Muonio, Simo, Tervola, Torneå, Uts- joki och Övertorneå i landskapet Lappland. 2§ Jakt på orre Utöver bestämmelserna i 24 § 21 punkten i jaktförordningen är jakt på orre från och med den 11 oktober till och med den 10 december förbjuden i landskapet Egentliga Fin- land och i landskapet Nyland, dock inte i kommunerna Askola, Lappträsk, Lovisa, Mör- skom, Mäntsälä och Pukkila. Utöver vad som föreskrivs i 1 mom. är jakt på orre från och med den 11 november till och med den 10 december förbjuden i landskapen Södra Karelen, Egentliga Tavastland, 1 643/2020 Mellersta Finland, Kymmenedalen, Birkaland, Österbotten och Norra Karelen, i landska- pet Kajanaland, dock inte i kommunerna Kajana, Paltamo, Puolanka och Suomussalmi, i kommunerna Enontekis, Enare, Kemi, Keminmaa, Muonio, Simo, Tervola, Torneå, Uts- joki och Övertorneå i landskapet Lappland samt i kommunerna Askola, Lappträsk, Lovi- sa, Mörskom, Mäntsälä och Pukkila i landskapet Nyland. Utöver vad som föreskrivs i 1 och 2 mom. är jakt på orre från och med den 10 januari till och med den 19 januari förbjuden i landskapet Norra Österbotten, i kommunerna Kit- tilä, Kemijärvi, Kolari, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski och Sodankylä i landskapet Lappland, i kommunerna Kajana, Paltamo och Puolanka i landskapet Kajanaland samt i kommunerna Kiuruvesi och Vieremä i landskapet Norra Sa- volax. Utöver vad som föreskrivs i 1‒3 mom. är jakt på orre från och med den 10 januari till och med den 31 januari förbjuden i landskapen Södra Österbotten, Mellersta Österbotten, Mellersta Finland, Österbotten och Norra Karelen, i landskapet Kajanaland, dock inte i kommunerna Kajana, Paltamo och Puolanka, i landskapet Norra Savolax, dock inte i kom- munerna Kiuruvesi och Vieremä samt i kommunerna Enontekis, Enare, Kemi, Keminmaa, Muonio, Simo, Tervola, Torneå, Utsjoki och Övertorneå i landskapet Lappland. 3§ Jakt på järpe Utöver bestämmelserna i 24 § 22 punkten i jaktförordningen är jakt på järpe från och med den 11 oktober till och med den 10 december förbjuden i landskapen Södra Karelen, Kajanaland och Kymmenedalen. Utöver vad som föreskrivs i 1 mom. är jakt på orre från och med den 11 november till och med den 10 december förbjuden i landskapen Södra Savolax, Egentliga Tavastland, Mellersta Finland, Lappland, Norra Karelen, Norra Österbotten, Norra Savolax, Päijänne- Tavastland, Nyland och Egentliga Finland. 4§ Jakt på ripa Utöver bestämmelserna i 24 § 19 punkten i jaktförordningen är jakt på ripa totalförbjud- en i landskapen Södra Österbotten, Kajanaland, Mellersta Österbotten, Mellersta Finland, Österbotten, Norra Karelen och Norra Savolax, i landskapet Norra Österbotten, dock inte i kommunerna Kuusamo, Pudasjärvi och Taivalkoski samt i landskapet Lappland, dock inte i kommunerna Enontekis, Enare, Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Salla, Savukoski, Sodankylä och Utsjoki. Utöver vad som föreskrivs i 1 mom. är jakt på ripa från och med den 11 oktober till och med den 31 oktober förbjuden i kommunerna Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Salla, Savukoski och Sodankylä i landskapet Lappland samt i kommunerna Kuusamo, Pudasjärvi och Taivalkoski i landskapet Norra Österbotten. 5§ Ikraftträdande Denna förordning träder i kraft den 10 september 2020 och gäller till och med den 31 juli 2021. 2 643/2020 Helsingfors den 25 augusti 2020 Jord- och skogsbruksminister Jari Leppä Specialsakkunnig Janne Pitkänen UTGIVARE: JUSTITIEMINISTERIET ISSN 1456-9663 3.
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Ohjausryhmän Muistio 26.9.2019
    LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perusterveydenhuollon yksikkö 2019 1(1) _____________________________________________________________________________________________________ PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN OHJAUSRYHMÄ Aika: 26.9.2019 klo 12.30-14.30 Paikka: Kokoustila PUHKU, keskussairaalan keuhkosairauksien pkl:n yhteydessä Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet Kemi: Liisa Niiranen Keminmaa: Eila Metsävainio Simo: Vivi Marttila Tarja Leskinen Tervola: Mika Simoska Helena Hartikainen Tornio: Maarit Alalahti Pertti Sakaranaho Ylitornio: Kari Askonen Eeva Leukumaa Lapin AMK: Hannele Kauppila LPSHP: Jyri J. Taskila PTH-yksikkö: Merja Haapakorva-Kallio Kari S. Lankinen Teija Moisanen Muut kutsutut: Paavo Uusimaa, MLP Oy (skype-yhteys) Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus ja osallistujien toteaminen Puheenjohtaja Kari Askonen avasi kokouksen klo 12.30 ja todettiin läsnäolijat. 2. Työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksyttiin. 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksyttiin. 4. Yhteistyökysymykset Mehiläinen Länsi-Pohja OY:n kanssa Klinikkakokoukset: - Operatiiviset ryhmät Kemissä, Keminmaassa ja Torniossa, mutta Ylitorniolla, Simossa ja Tervolassa ei ole vastaavia ryhmiä - Johtavien ja vastaavien lääkäreiden kokoukseen kutsutaan erikoisaloittain ylilääkärit keskustelemaan mutta riittääkö se. Tarvitaanko moniammatillisempi foorumi? - MLP:llä 3 viikon välein Paavo Uusimaan vetämänä ylilääkäreiden, vastaavien lääkäreiden ja palvelulinjajohtajien palaveri mutta sielläkään ei ole Ylitornion, Tervolan ja Simon edustusta. - Alueellista
    [Show full text]
  • (CEF) 2019 TRANSPORT MAP CALL Proposal for the Selection of Projects
    Connecting Europe Facility (CEF) 2019 TRANSPORT MAP CALL Proposal for the selection of projects July 2020 Innovation and Networks Executive Agency THE PROJECT DESCRIPTIONS IN THIS PUBLICATION ARE AS SUPPLIED BY APPLICANTS IN THE TENTEC PROPOSAL SUBMIS- SION SYSTEM. THE INNOVATION AND NETWORKS EXECUTIVE AGENCY CANNOT BE HELD RESPONSIBLE FOR ANY ISSUE ARISING FROM SAID DESCRIPTIONS. The Innovation and Networks Executive Agency is not liable for any consequence from the reuse of this publication. Brussels, Innovation and Networks Executive Agency (INEA), 2020 © European Union, 2020 Reuse is authorised provided the source is acknowledged. Distorting the original meaning or message of this document is not allowed. The reuse policy of European Commission documents is regulated by Decision 2011/833/EU (OJ L 330, 14.12.2011, p. 39). For any use or reproduction of photos and other material that is not under the copyright of the European Union, permission must be sought directly from the copyright holders. PDF ISBN 978-92-9208-086-0 doi:10.2840/16208 EF-02-20-472-EN-N Page 2 / 168 Table of Contents Commonly used abbreviations ......................................................................................................................................................................................................................... 7 Introduction ................................................................................................................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • View Its System of Classification of European Rail Gauges in the Light of Such Developments
    ReportReport onon thethe CurrentCurrent StateState ofof CombinedCombined TransportTransport inin EuropeEurope EUROPEAN CONFERENCE OF MINISTERS TRANSPORT EUROPEAN CONFERENCE OF MINISTERS OF TRANSPORT REPORT ON THE CURRENT STATE OF COMBINED TRANSPORT IN EUROPE EUROPEAN CONFERENCE OF MINISTERS OF TRANSPORT (ECMT) The European Conference of Ministers of Transport (ECMT) is an inter-governmental organisation established by a Protocol signed in Brussels on 17 October 1953. It is a forum in which Ministers responsible for transport, and more speci®cally the inland transport sector, can co-operate on policy. Within this forum, Ministers can openly discuss current problems and agree upon joint approaches aimed at improving the utilisation and at ensuring the rational development of European transport systems of international importance. At present, the ECMT's role primarily consists of: ± helping to create an integrated transport system throughout the enlarged Europe that is economically and technically ef®cient, meets the highest possible safety and environmental standards and takes full account of the social dimension; ± helping also to build a bridge between the European Union and the rest of the continent at a political level. The Council of the Conference comprises the Ministers of Transport of 39 full Member countries: Albania, Austria, Azerbaijan, Belarus, Belgium, Bosnia-Herzegovina, Bulgaria, Croatia, the Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, the Former Yugoslav Republic of Macedonia (F.Y.R.O.M.), Georgia, Germany, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Latvia, Lithuania, Luxembourg, Moldova, Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, the Russian Federation, the Slovak Republic, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland, Turkey, Ukraine and the United Kingdom. There are ®ve Associate member countries (Australia, Canada, Japan, New Zealand and the United States) and three Observer countries (Armenia, Liechtenstein and Morocco).
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Joint Barents Transport Plan Proposals for Development of Transport Corridors for Further Studies
    Joint Barents Transport Plan Proposals for development of transport corridors for further studies September 2013 Front page photos: Kjetil Iversen, Rune N. Larsen and Sindre Skrede/NRK Table of Contents Table Summary 7 1 Introduction 12 1.1 Background 12 1.2 Objectives and members of the Expert Group 13 1.3 Mandate and tasks 14 1.4 Scope 14 1.5 Methodology 2 Transport objectives 15 2.1 National objectives 15 2.2 Expert Group’s objective 16 3 Key studies, work and projects of strategic importance 17 3.1 Multilateral agreements and forums for cooperation 17 3.2 Multilateral projects 18 3.4 National plans and studies 21 4 Barents Region – demography, climate and main industries 23 4.1 Area and population 23 4.2 Climate and environment 24 4.3 Overview of resources and key industries 25 4.4 Ores and minerals 25 4.5 Metal industry 27 4.6 Seafood industry 28 4.7 Forest industry 30 4.8 Petroleum industry 32 4.9 Tourism industry 35 4.10 Overall transport flows 37 4.11 Transport hubs 38 5 Main border-crossing corridors in the Barents Region 40 5.1 Corridor: “The Bothnian Corridor”: Oulu – Haparanda/Tornio - Umeå 44 5.2 Corridor: Luleå – Narvik 49 5.3 Corridor: Vorkuta – Syktyvkar – Kotlas – Arkhangelsk - Vartius – Oulu 54 5.4 Corridor: “The Northern Maritime Corridor”: Arkhangelsk – Murmansk – The European Cont. 57 5.5 Corridor: “The Motorway of the Baltic Sea”: Luleå/Kemi/Oulu – The European Continent 65 5.6 Corridor: Petrozavodsk – Murmansk – Kirkenes 68 5.7 Corridor: Kemi – Salla – Kandalaksha 72 5.8 Corridor: Kemi – Rovaniemi – Kirkenes 76
    [Show full text]
  • Advanced Biofuels and Kaidi Project in Kemi Matti Kymenvaara Kaidi Finland 9 May 2019
    Advanced biofuels and Kaidi project in Kemi Matti Kymenvaara Kaidi Finland 9 May 2019 1 The EU wants to reduce 1st generation biofuels (food chain) consumption and increase production from advanced feedstocks • In the revised Renewable Energy Directive (RED II), the EU wide overall renewable energy target is 32% by the end of 2030 • The share of renewables in the transport sector is 14% by 2030, from which a significant increase is to come from ‘advanced feedstock’ –based fuels. • By definition, advanced feedstocks are ligno-cellulosic and waste-based feedstocks, such as straw, sewage sludge and forest residues • Advanced feedstocks need to comply with the sustainability criteria: Countries with advanced forest and land management practices and regulations, such as the Nordics, are considered to be sustainable feedstock producers 5/22/19 2 Production of advanced biofuels is expected to increase strongly • RED II 2021-2030 states that the share of ‘Advanced Biofuels’ shall be, in EU, at least equal to – 0.2% in 2022, – 1% in 2025 and, – increasinG up to at least 3.5% by 2030 • AccordinG to Finnish EnerGy and Climate strateGy, the share of biofuels in transport will be 30% by 2030 • Swedish Government has accepted a goal to decrease the emissions of domestic transport by 70% by 2030 compared to 2010. • NorweGian Government has announced a blending mandate for 0,5% biojet from 2020. Government pursues 30% share of jetfuel to be climate friendly by 2030 Source: USDA GAIN report 3 July 2018 5/22/19 3 The IEA recommends a strong shift towards advanced biofuels global advanced biofuel project development by country • Globally, according to IEA, the use of biofuels needs to triple, in order to achieve the 2030 SDS* target • The SDS requires a significant technology shift towards advanced biofuels.
    [Show full text]
  • Practical Information Guide Lapland University
    PRACTICAL INFORMATION LAPLAND UNIVERSITY GUIDE OF APPLIED SCIENCES PRACTICAL INFORMATION LAPLAND UNIVERSITY GUIDE OF APPLIED SCIENCES Publisher Lapland University of Applied Sciences The Lapland University Consortium is a unique form Layout Lapland UAS Communications of strategic alliance in Finland, as it comprises a union Images Jesse Tamski, Lapland UAS Communications, between Lapland University of Applied Sciences and Labland Above Ordinary, Tornion kaupunki, Rodeo University of Lapland. CONTENT GENERAL ABOUT FINLAND 17 SURVIVAL FINNISH 31 INFORMATION 5 Where are we? 17 What´s the time? 18 LINKS WORTH WELCOME 6 Who are we? 18 CHECKING 32 How do we live? 18 INFORMATION ON CONTACT What do we do for a living? 18 33 THE INSTITUTION: Finnish holidays 19 INFORMATION LAPLAND UAS 7 TUUDO 35 Academic year 9 LIVING IN FINLAND 21 Map of Finland 35 Studying at Lapland University Weather and clothing 21 of Applied Sciences 9 Money and Banking 22 EXCHANGE 37 Finnish education system 11 Communication and Media 23 STUDENTS Lapland University of Working in Finland 25 Applied Sciences’ programmes BEFORE COMING Free-time 25 for international students 12 TO LAPLAND 38 Free-time activities in Contact information 14 Kemi and Tornio 27 Visa and residence permit 38 ROTKO – student union of Free-time activities in Health insurance 38 Lapland UAS 16 Rovaniemi 29 Inform about your arrival time 40 Finnish Friend programme 30 Customs 41 Transport connections 41 Before Arrival checklist 42 2 • Practical Information Guide AFTER ARRIVAL 43 DEGREE AFTER ARRIVAL 58
    [Show full text]
  • Study Guide 2005-2006
    STUDY GUIDE 2005-2006 Publisher Kemi-Tornio Polytechnic Rector‘s Office P.O. Box 505 FI-94101 Kemi Finland Tel. +358 16 258 400 Fax +358 16 258 401 Editors Heli Lohi and the working group Cover Artwork Avalon Group Ltd, Kemi ISSN 1237-5519 Printing works Kirjakas Ky Kemi-Tornio Polytechnic ¨ www.tokem.fi 1 TABLE OF CONTENTS GREETINGS FROM THE RECTOR ............................................................. 4 ABOUT FINLAND .................................................................................... 5 History Geography Kemi-Tornio Region Regional co-operation THE FINNISH EDUCATIONAL SYSTEM .................................................... 8 The educational system What is ECTS? Credits and grades Exhange students KEMI-TORNIO POLYTECHNIC ............................................................... 12 An enjoyable centre of active learning To study in English The aims of the studies Student services Research and Development THE INTERNATIONAL PROGRAMMES ................................................... 18 BUSINESS & ICT ..................................................................................................... 18 - Degree Programme in Business Management - Bachelor of Business Administration, BBA - Degree Programme in Business Information Technology - Bachelor of Business Administration, BBA TECHNOLOGY AND ENGINEERING .................................................................... 39 - Degree Programme in Information Technology - Bachelor of Engineering - Technology as Business - TaB, Specialized studies SOCIAL
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]
  • MAKO) Verkoston Tausta
    Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Ulkomaalaisten määrä Lapissa kasvaa koko ajan Ulkomaan kansalaisten määrä Lapissa 2001 - 2015 Edellisen kerran kasvu oli nopeampaa 2000 luvun 4000 3827 loppupuolella (2007-2011) 3794 3642 Valtaosa tuolloin saapuneista maahanmuuttajista asettui 3500 3359 Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntiin. 3153 Näillä alueilla viranomaistoimijoiden lisäksi kotouttamisen kentällä toimi aktiivisesti myös 3.sektori, oppilaitokset ja 3000 2900 kouluttajat sekä erilaiset hankkeet 2629 ELY-keskusten tehtävänä on maahanmuuton ja kotouttamisen 2500 2361 alueellinen kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä yhteistyön koordinointi 2033 2000 1863 Yhteistyön lisäämiseksi ja kehittämistyön tueksi mallinnettiin ja perustettiin Rovaniemelle ja Meri-Lappiin MAKO-verkostot, joiden puheenjohtajana toimi Lapin ELY-Keskus ja sihteereinä 1500 3.sektorin toimijat (Rovalan Setlementti ja Toivola-Luotolan Setlementti) 1000 Toiminta tällä mallilla alkoi 2009 MAKO- verkostojen tausta Verkostot ovat olleet avoimia kaikille toimijoille ja uusia jäseniä on tullut mukaan koko ajan jäsenet edustavat alueiden viranomaisia, oppilaitoksia, kouluttajia ja hankkeita sekä 3.sektorin että yrityselämän toimijoita. Verkostot ovat kokoontuneet noin 2-3 kertaa vuodessa ja yleensä kerran vuodessa on ollut verkostojen yhteinen tapaaminen Tapaamisissa on käyty läpi jäsenten kuulumiset, ajankohtaiset asiat, uudet hankkeet ja toimijat Toisinaan verkoston tapaaminen on pitänyt sisällään asiantuntija luentoja ja koulutuksia yms. erilaisilla
    [Show full text]
  • Reitit Ja Ura T Merkkien Selitykset
    ROVANIEMI MERKKIEN SELITYKSET ! ROVANIEMI RANUAN KUNNAN KEMIJÄRVI YLLÄPITÄMILLÄ REITEILLÄ LÄHELLÄ KIRKONKYLÄÄ VOI ESIINTYÄ KOIRAVALJAKKOAKTIVITEETTEJÄ. 8 SHELL RANUA KOIRAVALJAKOT LIIKKUVAT KEMI 1 REITEILLÄ: SIMO KELKKAPARKKI / AUTOPARKKI II P RANUA - SIMO - RANUA - POSIO - SYÖTE AJA MALTILLA KOHDATESSASI POSIO TEBOIL RANUA 2 KOIRAVALJAKOT. SYÖTE RUKA 3 K-MARKET HILLAMARKET KELKKAPARKKI / OTTO- PISTE AUTOPARKKI P S-MARKET RANUA AUTOILLE POSTI RANUA POSIO 4 APTEEKKI REITIT JA URAT REITIT JA MOOTTORIKELKKA RANUA MOOTTORI 1 3 KESKUSGRILLI KUUSAMO KELKOILLE 2 RANUAN RANUANJÄRVI KELKKAURAT P HOTELLI ILVESLINNA 5 RAVINTOLA RANUAN LINJA-AUTOASEMA VIRALLISET KELKKAREITIT 4 5 6 6 ARCTIC GUESTHOUSE 9 & IGLOOS PÄÄSY RANUANJÄRVELLE SINISELTÄ URALTA HONKIVAARAAN PÄIN AJETTAESSA. 7 ARCTIC FOX IGLOOS 1 KILOMETRI KOHTI HONKIVAARAA ! JA UKONSUON POIKKEAMASTA KÄÄNNÖS VOIMAKAS VIRTAUS RANUA ZOO 8 WILD ARCTIC 1 : 30 000 RESTAURANT 7 #visitranua 500 M #gatewaytolapland HONKIVAARA PUDASJÄRVI TARVIKEKESKUS POSIO 9 KORJAAMO www.visitranua.fi Junttila / Marko Zoo Ranua Kuva: HEINISUO Kartta: MML,Kartta: HERE, METI / NASA, Garmin, Esri, USGS National Land Survey of Finland, Esri, HERE, Garmin, METI/NASA, USGS KUNNAT / KAUPUNGIT AUTOILLE OULU RANUAN SISÄISIÄ REITTEJÄ MOOTTORI- YLLÄPITÄÄ RANUAN KUNTA. TERVETULOA RANUALLE RUKA KELKOILLE 2 MUIDEN KUNTIEN REITTIEN ROVANIEMI YLLÄPITÄJÄT SELVIÄT KUNTIEN / 1 RANUA Ranua - tunnettu runsaista RANUAN KAUPUNKIEN SIVUILTA. hillasoistaan loppukesästä ja KELKKAURAT syksyllä. Talvella Ranua on lumen MIKÄLI HUOMAATTE PUUTTEITA
    [Show full text]