DOCSLIB.ORG

Ohjausryhmän Muistio 26.9.2019

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Ohjausryhmän Muistio 26.9.2019 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perusterveydenhuollon yksikkö 2019 1(1) _____________________________________________________________________________________________________ PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN OHJAUSRYHMÄ Aika: 26.9.2019 klo 12.30-14.30 Paikka: Kokoustila PUHKU, keskussairaalan keuhkosairauksien pkl:n yhteydessä Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet Kemi: Liisa Niiranen Keminmaa: Eila Metsävainio Simo: Vivi Marttila Tarja Leskinen Tervola: Mika Simoska Helena Hartikainen Tornio: Maarit Alalahti Pertti Sakaranaho Ylitornio: Kari Askonen Eeva Leukumaa Lapin AMK: Hannele Kauppila LPSHP: Jyri J. Taskila PTH-yksikkö: Merja Haapakorva-Kallio Kari S. Lankinen Teija Moisanen Muut kutsutut: Paavo Uusimaa, MLP Oy (skype-yhteys) Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus ja osallistujien toteaminen Puheenjohtaja Kari Askonen avasi kokouksen klo 12.30 ja todettiin läsnäolijat. 2. Työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksyttiin. 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksyttiin. 4. Yhteistyökysymykset Mehiläinen Länsi-Pohja OY:n kanssa Klinikkakokoukset: - Operatiiviset ryhmät Kemissä, Keminmaassa ja Torniossa, mutta Ylitorniolla, Simossa ja Tervolassa ei ole vastaavia ryhmiä - Johtavien ja vastaavien lääkäreiden kokoukseen kutsutaan erikoisaloittain ylilääkärit keskustelemaan mutta riittääkö se. Tarvitaanko moniammatillisempi foorumi? - MLP:llä 3 viikon välein Paavo Uusimaan vetämänä ylilääkäreiden, vastaavien lääkäreiden ja palvelulinjajohtajien palaveri mutta sielläkään ei ole Ylitornion, Tervolan ja Simon edustusta. - Alueellista koulutustoimintaa ja meetingtoimintaa tulisi tarkastella myös, nyt hieman ”vaiheessa ja hiipumassa” 2 x vuodessa kaikki kunnat koolle, Paavo kutsuu koolle tämän foorumin tai MLP:n kuntakierrokset olisi yksi mahdollisuus Johtavien lääkäreiden ja vastaavien lääkäreiden kokouksiin ylilääkärit erikoisaloittain/ Kari S. Lankinen Laitetaan Paavo Uusimaalle kutsu PTH-yksikön ohrysta, ja hän arvioi kuka olisi kulloinkin sopiva asiantuntija yhteisyrityksestä osallistumaan Alueellinen koulutustoiminta / Kari S. Lankinen vastaa, huomioidaan myös moniammatilliset koulutukset, kerätään tiedot kunnista myös sos. puolelta Yhteistyökysymykset shp:n koulutustyöryhmän kanssa. _____________________________________________________________________________________________________ Osoite PTH Puhelin Sähköposti Kauppakatu 25 Kari S. Lankinen, vt. ylilääkäri 0401424516 [email protected] 94100 KEMI Merja Haapakorva-Kallio, kehittämispäällikkö 040 1426 919 Teija Moisanen, erikoissuunnittelija LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perusterveydenhuollon yksikkö 2019 1(1) _____________________________________________________________________________________________________ 5. Sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämisohjelma - Terveiset 19.9 THl:n tilaisuudesta - STM:n esittelydiat liitteenä - Hankkeeseen aihioita: Osaaminen, johtaminen, digitalisaatio, , asiakasohjaus, palveluketjut/ Patu-hankkeen toimintamalli , KA-arkkitehtuuri esh:n lääkäreiden jalkautuminen perusterveydenhuoltoon - MLP mukaan keskusteluun ja valmisteluun - Kolpeneen kuntayhtymä/ Poske ilmeisesti kaikille riittävän neutraalitoimija - Käynnistetään neuvottelut Lshp:n ja Posken kanssa asian edistämiseksi (Paavo Uusimaa poistui skype-yhteydestä tämän asian aikana) 6. Sote-johdon neuvottelupäivät 14-15.11.2019 Pohtimolammella Merkittiin tiedoksi valmistelun tilanne. 7. PTH-yksikön rooli shp:n uudessa organisaatiomallissa Edellisessä kokouksessa käsiteltiin shp:n organisaatiorakennetta ja PTH-yksikön sisällyttämistä kehittämisyksikköön., jonka ohjausryhmä näki järkeväksi toimintamalliksi. Shp:n päätöksenteossa on sittemmin päätetty, että kehittäminen kuuluu esimiesten vastuulle joten kehittämisyksikköä ei tarvita. Uusimmassa organisaatiomallissa PTH-yksikkö sijoittuu johdon tukeen ja kuluu siis yleishallintoon. Tehtäväksi oli linjattu perusterveydenhuollon integraation edistäminen. Hallintoylihoitaja lisätty edellisen ohjasuryhmälle esitellyn version jälkeen organisaatiomalliin. PTH-yksikön ohjausryhmä on huolissaan PTH- yksikön roolista ja tehtävistä uudessa organisaatiossa. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan PTH-yksikkö on keskeinen yhteistyökumppani sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä asiakasohjauksen kehittämisessä ja palveluketjujen yhteensovittamisessa sekä alueellisena yhteistyön foorumina. 8. Muut asiat THL:n reformiyksiköstä jalkautuvat sairaanhoitopiireihin: - LPSHP:ssa 22.11 klo 9-12. Tilaisuuden tarkoituksena esitellä reformiyksikön toimintaa, kuulla alueiden kehittämistyöstä ja hyvistä käytänteistä Tilaisuuteen kutsutaan PTH-yksikön ohjausryhmän lisäksi MLP:n edustus. Lapin AMK: - Meripuistokadun yksikkö tyhjenee lokakuunpuoleen väliin mennessä kokonaan. 4.12 avoimet ovet uusiin tiloihin. Aloituspaikkoja tulossa 15 lisää sh-koulutukseen Kemin kampukselle. Terveydenhoitaja-koulutus alkaa syksyllä 2020 Kemissä. Rovaniemelle on enemmän hakijoita kuin Kemiin, toisaalta Oulun läheisyys vaikuttaa myös hakijamääriin. - Koulutusrakenteet muuttuvat enenevässä määrin monimuotoiseksi, vaatii paljon ohjaukselta ja myös opiskelijalta itseltään. Pääsykokeet tulevat digitaalisiksi ja valtakunnallisiksi jo nyt syksyllä 2019, vuoden päästä mukana myös tunneälyosio. Samoin tenttikäytännöt ja arviointikäytännöt. Lastensuojelun kilpailutus valmistelussa : - Mukana Rovaniemi, Tervola, Ylitornio, Kemi ja Tornio _____________________________________________________________________________________________________ Osoite PTH Puhelin Sähköposti Kauppakatu 25 Kari S. Lankinen, vt. ylilääkäri 0401424516 [email protected] 94100 KEMI Merja Haapakorva-Kallio, kehittämispäällikkö 040 1426 919 Teija Moisanen, erikoissuunnittelija LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perusterveydenhuollon yksikkö 2019 1(1) _____________________________________________________________________________________________________ - Perustettu työryhmä joka katsoo palvelukuvaukset, hankintatoimi myös mukana. 1.6.2020 tavoitteena ensimmäiset hankinnat, dynaaminen hankinta; vuosittain tietyn ajan auki ja uusia palveluntuottajia voi tulla silloin mukaan, kilpailutuksen kautta saadaan eri palvelutuotteita eri hintaisina. 9. Seuraava kokous 27. 11 klo 9.30- 11.30, kokoustila Juurakko 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.30 Muistion vakuudeksi Merja Haapakorva-Kallio _____________________________________________________________________________________________________ Osoite PTH Puhelin Sähköposti Kauppakatu 25 Kari S. Lankinen, vt. ylilääkäri 0401424516 [email protected] 94100 KEMI Merja Haapakorva-Kallio, kehittämispäällikkö 040 1426 919 Teija Moisanen, erikoissuunnittelija .
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]
  • Reitit Ja Ura T Merkkien Selitykset
    ROVANIEMI MERKKIEN SELITYKSET ! ROVANIEMI RANUAN KUNNAN KEMIJÄRVI YLLÄPITÄMILLÄ REITEILLÄ LÄHELLÄ KIRKONKYLÄÄ VOI ESIINTYÄ KOIRAVALJAKKOAKTIVITEETTEJÄ. 8 SHELL RANUA KOIRAVALJAKOT LIIKKUVAT KEMI 1 REITEILLÄ: SIMO KELKKAPARKKI / AUTOPARKKI II P RANUA - SIMO - RANUA - POSIO - SYÖTE AJA MALTILLA KOHDATESSASI POSIO TEBOIL RANUA 2 KOIRAVALJAKOT. SYÖTE RUKA 3 K-MARKET HILLAMARKET KELKKAPARKKI / OTTO- PISTE AUTOPARKKI P S-MARKET RANUA AUTOILLE POSTI RANUA POSIO 4 APTEEKKI REITIT JA URAT REITIT JA MOOTTORIKELKKA RANUA MOOTTORI 1 3 KESKUSGRILLI KUUSAMO KELKOILLE 2 RANUAN RANUANJÄRVI KELKKAURAT P HOTELLI ILVESLINNA 5 RAVINTOLA RANUAN LINJA-AUTOASEMA VIRALLISET KELKKAREITIT 4 5 6 6 ARCTIC GUESTHOUSE 9 & IGLOOS PÄÄSY RANUANJÄRVELLE SINISELTÄ URALTA HONKIVAARAAN PÄIN AJETTAESSA. 7 ARCTIC FOX IGLOOS 1 KILOMETRI KOHTI HONKIVAARAA ! JA UKONSUON POIKKEAMASTA KÄÄNNÖS VOIMAKAS VIRTAUS RANUA ZOO 8 WILD ARCTIC 1 : 30 000 RESTAURANT 7 #visitranua 500 M #gatewaytolapland HONKIVAARA PUDASJÄRVI TARVIKEKESKUS POSIO 9 KORJAAMO www.visitranua.fi Junttila / Marko Zoo Ranua Kuva: HEINISUO Kartta: MML,Kartta: HERE, METI / NASA, Garmin, Esri, USGS National Land Survey of Finland, Esri, HERE, Garmin, METI/NASA, USGS KUNNAT / KAUPUNGIT AUTOILLE OULU RANUAN SISÄISIÄ REITTEJÄ MOOTTORI- YLLÄPITÄÄ RANUAN KUNTA. TERVETULOA RANUALLE RUKA KELKOILLE 2 MUIDEN KUNTIEN REITTIEN ROVANIEMI YLLÄPITÄJÄT SELVIÄT KUNTIEN / 1 RANUA Ranua - tunnettu runsaista RANUAN KAUPUNKIEN SIVUILTA. hillasoistaan loppukesästä ja KELKKAURAT syksyllä. Talvella Ranua on lumen MIKÄLI HUOMAATTE PUUTTEITA
    [Show full text]
  • KLL Länsi-Pohja 2019
    KLL Länsi-Pohja 2019 P4 Pojat 4.lk 2 km V Sija Nimi Seura Loppuaika Ero 1. Juuso Korpi Ylitornio 8.08 2. Samuel Männikkö Tervola 8.09 0.01 2. Onni Hirsivaara Tornio 8.09 0.01 4. Niko Vestenius Kemi 8.16 0.08 5. Akseli Lamsijärvi Ylitornio 8.32 0.24 6. Niklas Järvenpää Kemi 8.39 0.31 7. Joel Karppinen Simo 8.45 0.37 7. Lassi Marttala Tornio 8.45 0.37 9. Anton Keskikallio Kemi 8.49 0.41 10. Emil Männikkö Tervola 8.55 0.47 11. Oliver Alatolonen Keminmaa 9.03 0.55 12. Ante Peltola Tervola 9.11 1.03 13. Olli Marttinen Keminmaa 9.28 1.20 14. Topias Uusimäki Ylitornio 9.30 1.22 15. Noel Ronkainen Keminmaa 9.42 1.34 16. Hannes Yliniva Ylitornio 10.37 2.29 17. Veeti Posti Simo 10.50 2.42 T4 Tytöt 4.lk 2 km V Sija Nimi Seura Loppuaika Ero 1. Lotta Rossi Simo 7.28 2. Silja Pekuri Kemi 7.44 0.16 3. Lotta Ukonaho Keminmaa 9.02 1.34 4. Enni Kulju Tornio 9.03 1.35 5. Helmi Niskala Tornio 9.13 1.45 6. Anni Karisaari Kemi 9.14 1.46 7. Ella Rajala Tervola 9.30 2.02 8. Venla Karjalainen Kemi 9.45 2.17 9. Eevi Hokkanen Tornio 9.49 2.21 10. Anni-Maija Keskimaunu Keminmaa 10.02 2.34 11. Saaga Anttila Keminmaa 10.07 2.39 12. Eedit Enbuske Simo 10.55 3.27 13. Peppiina Jansson Ylitornio 12.03 4.35 14.
    [Show full text]
  • Palvelukseen Tulo
    Palvelukseen tulo Palvelukseen tulo Rovaniemelle Jääkäriprikaatin toinen joukkoyksikkö Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo sijaitsee Rovaniemen kaupungin pohjoispuolella, noin 7 kilometriä keskustasta. Omalla autolla tulijoille on opaskyltit kaupungin pohjoispuolella 4-tieltä Someroharjun liittymästä varuskuntaan. Oman auton käytöstä maksetaan matkakorvaus. Kannattaa kuitenkin jättää oma auto kotiin ja käyttää halutessasi julkisia kulkuneuvoja. Käytä palvelukseenastumismääräyksessä olevia juna- ja linja-autolippuja. Järjestämme myös palvelukseentulokuljetuksen tilausajolla. Nämä bussit ajavat määrättyä reittiä ja ovat Rovaniemen varuskunnassa viimeistään klo 15.30. Järjestämme kuljetuksen myös Rovaniemen varuskuntaan etelästä klo 07.47, 10.47 ja 15.26 saapuvilta junilta. Tarkista VR:n sivuilta vaikuttavatko mahdolliset ratatyöt kotipaikkakunnaltasi lähtevien junien kulkuihin. Henkilöpakettiauto päivystää linja-autoasemalla klo 07.40 - 16.00 välisen ajan. Autojen tuulilasissa on tunniste Jääkäriprikaati Rovaniemi. Ilmoittaudu vastaanottokeskuksessa Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa klo 16 mennessä. Vastaanottokeskuksen löydät opasteita seuraamalla. Palvelukseentulopäivän kuljetukset Rovaniemelle Kuljetukset lähtevät Haapajärveltä, Kalajoelta, Oulusta ja Torniosta. Katso reittiaikataulusta lähin pysähdyspaikka, josta voi nousta autoon. Saavu ajoissa, jotta ehdit kuljetukseen. Näytä palvelukseenastumismääräys kuljettajalle. Linja-autot on merkitty “TILAUSAJO JÄÄKÄRIPRIKAATI Rovaniemi” -kyltillä. Lisätietoja kuljetuksista saat numerosta
    [Show full text]
  • Förfs 643/2020
    FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING MuuMnrovvvvom förbud asia mot jakt på tjäder, orre, järpe och ripa under jaktåret 2020‒2021 Utgiven i Helsingfors den 27 augusti 2020 643/2020 Jord- och skogsbruksministeriets förordning om förbud mot jakt på tjäder, orre, järpe och ripa under jaktåret 2020‒2021 I enlighet med jord- och skogsbruksministeriets beslut föreskrivs med stöd av 38 § 4 mom. i jaktlagen (615/1993), sådant det lyder i lag 504/2017: 1§ Jakt på tjäder Utöver bestämmelserna i 24 § 22 punkten i jaktförordningen (666/1993) är jakt på tjä- der totalförbjuden i landskapet Egentliga Finland och i landskapet Nyland, dock inte i kommunerna Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Mäntsälä och Pukkila. Utöver vad som föreskrivs i 1 mom. är jakt på tjäder från och med den 11 oktober till och med den 10 december förbjuden i landskapet Österbotten. Utöver vad som föreskrivs i 1 och 2 mom. är jakt på tjäder från och med den 11 novem- ber till och med den 10 december förbjuden i landskapen Södra Karelen, Södra Österbot- ten, Södra Savolax, Kajanaland, Egentliga Tavastland, Mellersta Österbotten, Mellersta Finland, Kymmenedalen, Birkaland, Norra Karelen, Norra Savolax, Päijänne-Tavastland och Satakunta samt i kommunerna Enontekis, Enare, Kemi, Keminmaa, Muonio, Simo, Tervola, Torneå, Utsjoki och Övertorneå i landskapet Lappland. Utöver vad som föreskrivs i 1‒3 mom. är jakt på tjäder från och med den 10 januari till och med den 19 januari förbjuden i landskapet Norra Österbotten samt i kommunerna Kit- tilä, Kemijärvi, Kolari, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski och Sodankylä i landskapet Lappland. Utöver vad som föreskrivs i 1‒4 mom.
    [Show full text]
  • What Do We Expect Our Rivers to Look Like?
    Titel What Do We Expect Our Rivers to Look Like? Coalition Clean Baltic River Univerity , October 23, 2020 Tobias Schäfer, Berlin Leibniz-Institute of Freshwater Ecology and Inland Fisheries (IGB Berlin) Living Rivers Foundation Member of the Water Working Group of the European Environmental Bureau (EEB) What do we expect our rivers to look like? 1. Rivers are flow >> What do we want to protect? 2. Hydropower and inland navigation >> Against which pressures do we need to defend our? Titel 3. Legal protection schemes for free-flowing rivers in Europe >> Key findings from a study on national legislation in five European countries 4. Vision: Free Rivers for Europe >> A growing network of strictly protected rivers – healthy, dynamic and free-flowing 5. Changing the conversation about rivers > Is 2020 a turning point? Protecting rivers – healthy, dynamic and free-flowing Protecting free flow – the river‘s essential property and its ability to provide connectivity (in all dimensions) Protecting fluvial morphodynamics – the river‘s ability to constantly renew itself and shape its bed, banks and floodplains Protecting freshwater life – the river‘s ecosystem health, representing a mosaic of aquatic and terrestrial habitats and corridors across the land Titel Protecting the pathways rivers create, and allowing the river to renew itself – this is what river conservation is all about. Hans van Klinken What do we expect our rivers to look like? Titel Freshwater Biodiversity Crisis – Europe is a hotspot Species loss and biodiversity decline is most dramatic in rivers and other freshwater habitats Freshwater molluscs and fish are the most endangered groups on the globe Titel Stockholm Resilience Centre 2009 Seppo Leinonen, seppo.net Freshwater Biodiversity Crisis Chopped els (Anguilla anguilla) from a hydo-electric station in Norway Frode Kroglund Titel Both species are critically endangered.
    [Show full text]
  • CONFERENCE: UNDERSTANDING the NORTH the GLOBAL HERITAGE of M.A. CASTRÉN University of Lapland Address: Yliopistokatu 8, Rovanie
    CONFERENCE: UNDERSTANDING THE NORTH THE GLOBAL HERITAGE OF M.A. CASTRÉN University of Lapland Address: yliopistokatu 8, Rovaniemi Hall: Castrén Sali (Castrén Hall) Part of the Congress: In the Spirit of Rovaniemi Process http://www.rovaniemiprocess.fi/ MONDAY 2nd of DECEMBER 2013 Northern Ethnography Days 2013: The Legacy of Castrén – Part 1 10:00 Opening of the Conference Understanding the North Jelena Porsanger 10:30 Risto Pulkkinen Adjunct Professor in Study of Religions and Northern Ethnograpy, University of Helsinki and Lapland President of the Society for Northern Ethnography M.A. Castrén: Life, researches and expeditions Matthias Alexander Castén (1813-1852) was born in Tervola (Northern Finland). After having first devoted himself to Greek and Hebrew with the intention of joining the church, his interest focused on Finnish and Finno-Ugrian languages. He understood soon the necessity of first-hand information and field work research. His explorations started in 1838 with a journey through Lapland. In the following years he travelled in White Sea Karelia, Northwestern Russia, and widely in Siberia (1841-44 and 1845-48). Already on his first lengthy travel he got tuberculosis. He bravely struggled against the illness but that finally caused his early death. Before starting his last expedition he published a translation into Swedish of the Finnish epic of Kalevala. In 1850 he was appointed professor at Helsinki of the new chair of Finnish language and literature. In addition to linguistics he also gave lectures in Finnish mythology. He was busily engaged in what he regarded as his principal work, a Samoyedic grammar, when he died on the 7th of May 1852.
    [Show full text]
  • AMAP Human Health
    Regional Environmental Publications Regional Environmental Publications 389 389 AMAP Human Health. Biomonitoring and Studying the Nutrition of Mothers and Newborn in the Finnish Lapland AMAP Human Health. Biomonitoring and Studying Leena Soininen, Helena Mussalo-Rauhamaa and Sari Hyvönen the Nutrition of Mothers and Newborn in the Finnish Lapland The Arctic Monitoring and Assessment Programme, AMAP is one of the Arctic Council’s four environmental programmes. The task of AMAP is to monitor and assess the levels and effects of anthropogenic pollutants in all components of AMAP Human Health the Arctic environment, including the human population. Biomonitoring and Studying the Nutrition of Mothers The population living in the Arctic areas is in many areas dependent on the and Newborn in the Finnish Lapland ecosystem of their environment and its food chains. Developing offspring either in the foetal state, as newborns, or in the growing phase are the most sensitive to environmental pollutants. As a result, the targeted group in the AMAP human health project is expecting mothers and their newborn. A newborn infant is the final destination for fat-soluble environmental toxins. In this publication the studies of mothers´ blood and cord blood of the newborn in Northern- and Eastern Lapland are reported. The exposure to environmental pollutants was calculated by assessing the use of food stuffs of mothers. The levels of mercury, lead, cadmium, selenium, zinc, copper, 15 different polychlorinated biphenyl compounds (PCB congeners), 11 pesticides or persistent organic pollutants (POP), arsenic, and nickel were low and no health risk was found. Some deficiencies in nourishment of mothers were found.
    [Show full text]
  • Työllisyyskatsaus Heinäkuu 2021
    LAPPI Työllisyyskatsaus Elokuu 2021 LAPPI Elokuu 2021 Elokuussa 9 210 työtöntä työnhakijaa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Lapissa oli elokuun lopussa 9 210 työtöntä työnhakijaa, joista lomautettuja 830. Työttömiä oli 1 460 (­14 %) vähemmän kuin Utsjoki 10,4 heinäkuussa, 1 760 (­16 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin ja Inari enää 650 (8 %) enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin elokuussa. 12,4 Enontekiö 13,3 Työttömien osuus työvoimasta oli elokuun lopussa Lapissa 11,4 % ja koko maassa 10,7 %. Työttömien osuus työvoimasta Muonio 17,2 Kittilä 11,9 Sodankylä Savukoski 8,0 vaihteli Simon 7,6 %:sta Muonion 17,2 %:iin. 16,6 Kolari 11,7 Pelkosenniemi Salla 12,7 14,4 Tiedot ilmenevät työ­ ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastosta. Pello 10,0 RovaniemiKemijärvi 11,3 14,1 Ylitornio 12,6 Tervola Posio Tornio 10,4 14,8 Ranua 5,0 ­ 9,9 (4) Keminmaa9,4 Simo 10,6 10,0 ­ 14,9 (15) Kemi8,6 7,6 15,0 ­ 19,9 (2) 13,8 Trendit: Työttömyys vähenee kohti koronapandemiaa edeltäviä lukuja Työttömiä 1 760 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja enää 650 enemmän kuin vuonna 2019 Työttömien osuus työvoimasta alitti 10 % Simossa, Sodankylässä, Keminmaassa ja Torniossa Työttömyyden kehityksen kunnittaiset erot edelleen huomattavia Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taittumassa Työvoiman kysyntä jatkuu vilkkaana Aktivointiasteeseen laskettaviin palveluihin osallistuvien määrä noussut LAPPI Elokuu 2021 Työttömät työnhakijat Työttömiä 1 760 vähemmän kuin vuotta aiemmin TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KUUKAUSITTAIN JA TRENDI Lappi Elokuun lopussa työttömiä oli Lapissa 9 210. Työttömiä oli lähes 1 460 Henkilöä 16 000 (­13,7 %) vähemmän kuin kuukautta aiemmin ja yli 1 760 (­16,1 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä on palautumassa kohti 15 000 tilannetta ennen koronapandemiaa.
    [Show full text]
  • Wind Energy Projects and Reindeer Herders' Rights
    Nysten-Haarala, S, et al. 2021. Wind energy projects and reindeer herders’ rights in Finnish Lapland: A legal framework. Elem Sci Anth, 9: 1. DOI: https://doi.org/10.1525/elementa.2020.00037 RESEARCH ARTICLE Wind energy projects and reindeer herders’ rights in Finnish Lapland: A legal framework Soili Nysten-Haarala1,*, Tanja Joona2, and Ilari Hovila1 Reindeer herding is both a traditional livelihood and a business still practiced in the northern parts of Eurasia. In the Nordic countries, reindeer herding has contributed to keeping remote northern areas inhabited while maintaining Indigenous cultures. Reindeer herders have also been able to adapt to new circumstances, and Downloaded from http://online.ucpress.edu/elementa/article-pdf/9/1/00037/474375/elementa.2020.00037.pdf by guest on 24 September 2021 many of them have invested in value-adding production or secondary occupations, such as tourism. The main challenge for reindeer herding is the loss of pastures to other industries and infrastructure projects. The growing investment in wind farms—which not only compete for the same land with reindeer herding but may also disturb the herding practices—has emerged as a recent competitor to reindeer herding in the context of land use. In this article, we study the rights and opportunities of reindeer herders to participate in decision making on land use for infrastructure projects in general and wind farm projects in particular. Our focus is on the situation in Finland, but we also use examples of reported land use conflicts between reindeer herders and wind farms from other Nordic countries.The aim of this article is, on the one hand, to find out how the rights of reindeer herders in planning and making decisions on wind farms are regulated and, on the other hand, how these rights function in practice.
    [Show full text]