DOCSLIB.ORG

Fredrik Pacius Ja Richard Faltin – Kaks Fredrik Pacius Ja Richard Faltin – Kaks Sakslast Soome Muusikaelu Rajamas Sakslast Soome Muusikaelu Rajamas

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Fredrik Pacius Ja Richard Faltin – Kaks Fredrik Pacius Ja Richard Faltin – Kaks Sakslast Soome Muusikaelu Rajamas Sakslast Soome Muusikaelu Rajamas korraldada nendega unustamatuid kontserte. Fredrik Pacius ja Richard Lihtne see siiski polnud ja meil on võimatu Faltin – kaks sakslast Soome teada saada, kuidas Paciuse omaaegsed kontserdid tegelikult kõlasid. Arvatavasti ei muusikaelu rajamas piisanud asjaarmastajate tehnilistest oskustest — nüüdisaja mõttes suurte esteetiliste naudingute Seija Lappalainen valmistamiseks. (tõlkinud Merike Vaitmaa) Fredrik Pacius puutus oma töös kokku mitmesuguste praktiliste probleemidega. Kust leida sobivaid lauljaid ja eri pillide mängijaid Soome hümni loojat, Saksamaal sündinud kontsertideks ja akadeemilisteks pidustusteks? Friedrich (Fredrik) Paciust (Hamburg 1809 – Kuidas kasvatada harrastajatest nõudlike vokaal- Helsingi 1891) on nimetatud soome muusika ja orkestriteoste esitajaid? Oleks huvitav teada, isaks. Pacius on tõepoolest seda aunime milline orkestrikoosseis oli Paciusel mingil ajal väärt, sest tema tähtsus 19. sajandi Soome kasutada. Kui instrumente jäi puudu, siis tuli muusikaelus on ainulaadne. Ülikoolilinna Turu need muidugi asendada mingite teiste pillidega muusikaelu 1640. aastatest kuni Turu suure või teos ümber orkestreerida. Pacius juhatas tulekahjuni 1827. aastal oli küll olnud väärtuslik ja nii orkestrit kui ka koore. Ta ise oli saanud rajanud vundamendi edaspidisele – meenutatagu muusikahariduse peamiselt viiuldaja ja heli- näiteks akadeemilise ringkonna varajast loojana. Orkestratsiooniõpingud olid küll pannud muusikaharrastust ja Turu pillimänguseltsi aluse eri pillide tundmisele. Et astuda asutamist 1790. aastal. 25-aastaselt orkestri- ja koorijuhi ametisse, Seevastu Helsingis sai Fredrik Paciuse oli vaja enesekindlust ja mitmekesiseid tööks täielikult ümber korraldada orkestrite ja professionaalseid oskusi. Oli ka traditsioon, kooride tegevus ja ta tegi seda professionaali et heliloojad ise juhatasid orkestrit, eriti oma erakordse energiaga. Pacius tegutses 1834–1869 teoste ettekandeid. See traditsioon kestis Helsingi ülikoolis muusikaõpetajana – tolleaegse 20. sajandi alguseni ja nii tegid ka Jean Sibelius, nimetuse järgi proovimeistrina (harjoitusmestari) Leevi Madetoja ja Toivo Kuula. –, era-muusikaõpetajana, koori- ja orkestrijuhina, Rahvuslik ärkamine oli 1830. aastail eriti kammermuusikuna ja viiulikunstnikuna. ajakohane teema. Soome rahvas otsis oma juuri Pacius oli õigupoolest ülikooli ja kogu Helsingi runolaulust (kalevala-laulust) ja püüdis oma muusikajuht, muusikadirektor (Musikdirektör). haritust demonstreerida kunstide kaudu. Paciuse koolitatud professionaalsed muusikud Paciusele langes kohustus tõsta Helsingi muusika- ja amatöörid levitasid hiljem oma oskusi kogu elu sellisele tasemele, et soomlased võiksid end Soomes. Fredrik Paciuse tööd jätkas Saksamaal pidada kultuurrahvaks. Teisalt, Pacius kui võõrsilt sündinud Richard Faltin (1835–1918), kes tulnu otsis ise oma soome identiteeti. Selle võis tegutses Helsingi ülikoolis muusikaõpetajana ta leida näiteks rahvamuusikast, mille elemente ta aastail 1871–1896. Ülikool oli see keskne kasutas oma loomingus, ehkki vähesel määral. institutsioon, mis sidus nii Paciust kui ka Faltini Tema toetus saksa muusikatraditsioonile. Soome kultuuri- ja muusikaelu laiema ringiga. Fredrik Pacius hakkas Helsingi muusikaelu Fredrik Paciuse tegevus enne edendama ajal, mil noore pealinna kontserdielu Soome-perioodi oli enamjaolt alles innukate muusikaharrastajate Friedrich (Fredrik) Pacius sündis Hamburgis õlul. Organistid, sõjaväemuusikud, kuurordi- 19. märtsil 1809 veinikaupmees Ludwig Paciuse ja linnamuusikud – ning ülikooli muusikaõpetaja perekonnas. Kodanliku eluviisi juurde kuulus – olid peaaegu ainsad kutselised muusikud. muusikaharrastus, Paciuste kodus tehti kammer- 1640. aastal asutatud Turu akadeemia oli siiski muusikat ja lauldi korrapäraselt iga nädal. juba 1747. aastal Rootsi kuninga Fredrik I käsul Isa oleks hea meelega näinud, et pojast saab palganud alalise muusikajuhi, kelle ameti ärimees, kuid muusika võitis. Friedrich Pacius põhimõtteid Pacius ja Faltin jätkasid. Turu ja tema vend August Pacius astusid 1822. aasta akadeemia esimene muusikajuht oli rootslane kevadel Johanneumi kooli (Gelehrtenschule des Carl Petter Lenning (1711–1788). Tema loodud Johanneums).1 Kooli muusikaõpetajana tegutses kantaatide tiitellehel on sageli ära toodud ta tiitel Christian Friedrich Gottlieb Schwenke (1767–1822), „Reg. Acad. Direct. Mus.” või „Direct. Mus. & Org. kes küll suri juba samal aastal. Schwenke Aboens”, niisiis Turu akadeemia muusikajuht või pojast Carl Schwenkest sai Friedrichi sõber. Turu muusikajuht ja organist (Marvia 1965: 25; Dahlström et al. 1995: 172–173). Pacius tuli raske 1 Index puerorum et invenum – Schoelae Ioanneae Hamburgensis. ülesandega toime üllatavalt hästi. Tal õnnestus 1802, nr. 1567–1568 õpilaste nimekirjas. Gelehrtenschule koondada harrastajad ja professionaalid ning Johanneums arhiiv, Hamburg. 70 71 Fredrik Pacius ja Richard Faltin – kaks Fredrik Pacius ja Richard Faltin – kaks sakslast Soome muusikaelu rajamas sakslast Soome muusikaelu rajamas Friedrich Pacius oli juba väikese poisina hakanud oli kontsertmeister Johan A. Beer. Stockholmis Gotthard J. Dieberg, üliõpilane Erik Gestrin, dirigendina võis saada veel 900 rubla lisa mängima viiulit ja laulnud heleda sopranihäälega. kohtas Pacius taas ka eespool juba nimetatud filosoofiamagister ja helilooja Fredrik Eimelé (Thesleffi kiri kantsleri kt. Rehbinderile 26.10.1833 Muusikalised oskused arenesid Friedrich Hamburgist pärit pianisti Carl Schwencket, ning joonistamisõpetaja Peter Adolph – KK, Kanslerinarkisto). Wilhelm Grundi ja Jacob Steinfeldi 1819. aastal kellega koos ta andis rohkesti kontserte mitmel Kruskopf (KK, KP 19.06.1833, § 6). Professorite Seejärel uuris Thesleff ülikooli kantsleri asutatud lauluseltsis Hamburgs Singakademie, pool Rootsis ja Norras (Jonsson 1998: 465, nõukogu palus kohataotlejaid iseloomustada kohusetäitja, riigisekretäri ja -nõuniku Robert mille esialgne nimi oli olnud Kirikulaulu Sõprade 468). 1829. aasta sügisel toimusid Schwencke füüsikaprofessor Gustaf Gabriel Hällströmil Henrik Rehbinderi (Paimio 1777 – Peterburi 1841) Ühing (Gesellschaft der Freunde des religiösen kontserdid ka Soomes (Åbo Tidningar (ÅT) 02.09. (1775–1844). Hällström mängis harrastajana kaudu, kas Peterburis leiduks mõni ametisse Gesanges). Juba sel ajal tutvus nooruk Georg ja 05.09.1829; Finlands Allmänna Tidningar vioolat ja oli juba 1811. aastast tegutsenud sobiv isik. Thesleff kirjutas Rehbinderile: „Kuna Friedrich Händeli, Wolfgang Amadeus Mozarti, 17.09.1829; Tidningar ifrån Helsingfors 25.09.1829; akadeemilise kapelli inspektorina (esimehena). selle [ülikooli muusikaõpetaja ning mänguseltsi Carl Maria von Weberi ja Louis Spohri teostega. Wiborgs Wochenblatt 10.10.1829). Schwencke Hällström pidas täielikult pädevaks Downerit dirigendi ametite] kõrval võib loota kenakest tulu 1823. aastast Hamburgis tegutsenud esines 1829. aasta sügisel ka Soomes ja tema ja pädevaks Diebergi. Ka Gestrinil kui võimekal eraõpetusest ja kontsertidest, võiks ehk Teie kapellmeistri ja muusikaõpetaja Albert Gottlieb on üks, kellelt Pacius võis hiljem saada mõtte viiuldajal oli teeneid. Eimelé oli iseõppijast Kõrguse lahke abiga nimetada kõnealusesse Methfesseli (1785–1869) soovitusel pääses minna Helsingisse. Nimelt reisis Schwenke koos helilooja ja amatöörviiuldaja. Hääletuse ametisse mõne võimeka isiku Peterburist” Friedrich Pacius 1824. aasta kevadel viiulit Paciusega Helsingisse 1834. aasta augustis, tulemusel paigutas professorite nõukogu (Thesleffi kuupäevata memo Rehbinderile – õppima oma aja meistri Louis Spohri juurde kui Pacius tuli tutvuma oma uue kodulinnaga taotlejad järjekorda: Downer, Gestrin ja Dieberg. KK, Kanslerinarkisto). Kasselis. Muusikateooriat ja kompositsiooni (Helsingfors Tidningar (HT) 02.08.1834). Saksa Dokumendid saadeti edasi asekantsleri Peterburis elav Rehbinder ei jõudnud isegi õpetas Paciusele Moritz Hauptmann. pianist Carl Lüders esines samuti koos Paciusega kohusetäitjale kindral Alexander Amatus vastata, kui juba 19.01.1834 tegi Thesleff talle Kompositsiooniõpingute ajal sündisid ühtlasi ja andis kontserte Soomes vähemalt 1836. Thesleffile (KK, KP 19.06.1833, § 6). Thesleff oli ettepaneku nimetada ametisse Stockholmi paljud tema soololaulud, keelpillikvartett ja ja 1838. aastal (HT 29.10.1936; Helsingfors otsusest ka isiklikult huvitatud, sest temagi oli õukonnaorkestri viiuldaja Peter Elvers, kes oli orkestriavamäng. Kasselis tutvus Pacius paljude Morgonbladet (HMbl) 31.10.1936; Helsingin muusikaharrastaja ja ülikooli muusikaseltsi teatanud, et ta kandideerib. Siiski kordas Thesleff tähelepanuväärsete õpingukaaslastega, nende soitannolinen seura (HSS) kavad 12.05.1835; juhatuse esimees. Hällströmi hinnangust ja oma kirjas küsimust, kas Peterburist leiaks sobiva hulgas viiuldaja Ferdinand David. 1826. aastast 05.07.1838). professorite nõukogu pakutud kandidaatidest muusiku (Thesleffi kiri Rehbinderile 19.01.1834 – andis Pacius koos teiste noorte muusikutega Paciusel oli Stockholmis arvukalt hoolimata hakkas Alexander Thesleff otsima uut KK, Kanslerinarkisto). Juba kümne päeva pärast kontserte Põhja-Saksamaa linnades.2 Nende muusikutest sõpru, kellel oli kogemusi kandidaati mujalt. Ilmselt peeti seda ametikohta vastas Rehbinder, et ta pole Peterburist sobivat muusikute seas olid ka Gottfried Herrmann kontsertidega Turus, Helsingis ja isegi Peterburis. ülikooli kõrval tähtsaks ka Helsingi linna ja kogu kandidaati leidnud, ja jättis Elversi valimise ja Georg Radelfahrt. Pacius andis Hamburgis Nende innustus võis oluliselt mõjutada Paciust Soome muusikaelu arengu
Load more

Recommended publications
  • Kylkirauta 2/2021 4 Suomen Puolustuksen Kehittämisen Näkymiä
    KYLKIRAUTA kylkirauta.fi 2/2021 Teemana Turvallisuuspolitiikka Valmiina Suomelle. Valmiina. Kaikkiin tehtäviin. Gripen on muuntautuva monitoimihävittäjä, joka pystyy suorittamaan saman lennon aikana niin ilma-, meri- ja maataistelu- kuin tiedustelutehtäviä. Edistyksellisen sensorifuusion ja päätöksenteon tukijärjestelmien ansiosta lentäjä voi jopa toimia useassa roolissa samanaikaisesti ja vaihtamaan toimintarooliaan ilmassa. Gripeniin voi asentaa aseistusta kaikenlaisiin tehtäviin: tarkkuusiskuihin tarkoitetuista ohjatuista pommeista ja risteilyohjuksista pitkän kantaman ilmataisteluohjuksiin ja raskaaseen meritorjunta-aseistukseen. Lisäksi Gripenin avioniikan ainutlaatuinen rakenne antaa monipuoliset mahdollisuudet integroida uusia asejärjestelmiä edullisesti ja nopeasti. Gripeniin voidaan aina valita haluttu aseistus maailman parhailta toimittajilta. Gripen – Valmiina Suomelle. Lue lisää osoitteessa www.saab.�. Seuraa meitä Twitterissä ja Facebookissa: @SaabFI. Turposta saa puhua adettikunta profiloitui kylmän välttämättä ole valtion kannalta helppo- sodan kuumimpina vuosina ja. Hyvään lopputulokseen ei päästä kos- K1980-luvulla turvallisuuspo- kaan, jos vaihtoehdot ovat toinen toistaan liittisen (turpo) keskustelun avaajaksi. huonompia. Siedettävä lopputulos voi Kiivaana käynyt suurvaltapolitiikka ja olla sekin, että huonoista vaihtoehdois- suurvalta Neuvostoliiton varjo kuitenkin ta pystytään valitsemaan vähiten huono. vaiensivat lähes kaiken kriittisen ulko- Turvallisuuspoliittista keskustelua ja turvallisuuspoliittisen sekä maanpuo-
    [Show full text]
  • Finnish Studies
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S From Cultural Knowledge to Cultural Heritage: Finnish Archives and Their Reflections of the People Guest Editors Pia Olsson and Eija Stark Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 1 October 2014 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-96-1 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1402; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Douglas Robinson, Professor, Dean, Hong Kong Baptist University Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Germany As a Cultural Paragon Transferring Modern Musical Life from Central Europe to Finland
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Germany as a Cultural Paragon Transferring Modern Musical Life from Central Europe to Finland By Vesa Kurkela and Saijaleena Rantanen Introduction From the customary point of view, the two decades before and after the turn of the 20th century form the era when the national music culture of Finland was born. During these years, the first symphony orchestra (1882), the first conservatory (1882), the Finnish National Opera (1911), the Finnish Musicological Society (1916) and the first chair of musicology at the University of Helsinki (1918) were founded.1 Further, in the wake of the first symphonies (1900–1902) and other orchestral music by Jean Sibelius, the concept of ‘national style’ was born, and Finnish orchestral music witnessed a breakthrough in the Western world.2 In addition, the years between the mid-1880s and the Great War became famous for national song festivals with unprecedented large audiences and a great number of performers: thousands of nationally-inspired citizens assembled at the festivals, organised almost every summer in regional centres, in order to listen to tens of choirs, brass bands, string orchestras and solo performances.3 On closer inspection, however, we also find the formation of a new music culture in the transnational context of general European music, both art and popular. This development can be seen as a long-lasting process, in which German music and musical culture were transformed and translated to a prominent part of modern national culture in Finland.
    [Show full text]
  • THE GERMAN INFLUENCE on FINNISH VIOLIN MUSIC from the NINETEENTH CENTURY Sebastian Silén
    THE GERMAN INFLUENCE ON FINNISH VIOLIN MUSIC FROM THE NINETEENTH CENTURY Sebastian Silén YouTube link: https://www.youtube.com/watch?v=67ATdA76qV8&list=PLLdPJXjA- sYJVoG41XXttLuk8ddxdH3Uy&index=55 Excerpts from: Fredrik Pacius: - Variationer öfver motivet “Studenter äro muntra bröder” (0.08) - Duo for Violin and Piano (14.13) Robert Kajanus: - Scherzo (22.56) - Air élégiaque (25.32) - Berceuse (35.25) This text serves as a summary of a lecture recital which was performed on September 5, 2018, in Juozas Karoasa Hall during the Doctors in Performance conference in Vilnius. The presentation was part of an artistic project whose primary goal was to record a CD containing largely neglected music for violin and piano by Fredrik Pacius (1809-1891), Robert Kajanus (1856-1933), and Jean Sibelius (1865-1957). The CD will be released by SibaRecords by the end of 2019. The recording constitutes a part of an artistic doctoral work titled Contextualizing Jean Sibelius's Works for Violin and Piano at the Sibelius Academy in Helsinki, Finland. The project has focused on these three composers for several reasons. My artistic doctoral work explores the Nordic musical context surrounding Jean Sibelius's violin works, searching for similarities and differences between Sibelius's works and works for violin and piano by his Nordic contemporaries. In order to understand the music which Sibelius composed during his early career, a natural starting point is to begin by exploring Finnish music from the nineteenth century. Pacius, Kajanus, and Sibelius were among the most influential figures in Finnish music history and played an invaluable role in developing Finland's culture.
    [Show full text]
  • Estonia Above All: the Notion and Definition of Estonia in 19Th Century Lyrics
    Estonia above All: The Notion and Definition of Estonia in 19th Century Lyrics Õnne Kepp In the literature of small nations created by authors whose fate, like that of the whole of the nation, has always been dependent on militant and self-interested neighbours or the ambitions of great powers, the relations between the writer, his people and country should be of special significance. Even taking a cursory glance at Estonian poetry, one notices the frequent use of the words ‘Estonia’, ‘Estonian people’, ‘the Estonian language’ and ‘an Estonian’. In different periods and under different conditions these have been understood, expressed and treated differently. e semantics of the fatherland and its usage is central in the ideology of national movements, and therefore it is of interest to observe its occurrence dur- ing the period of the national awakening and the formative years preceding it. How was the notion and definition of Estonia shaped in Estonian poetry? Being first and foremost associated with the concept of fatherland, separating ‘Estonia’ from the fatherland is quite a violent enterprise. But still, ‘Estonia’ car- ries a heavier semantic accent, while ‘fatherland’ functions rather as a romantic myth and a symbol. In addition, Ea Jansen makes a third distinction and brings in ‘home(land)’ by saying ‘fatherland is “the home of a nation”’ ( Jansen 2004: 5).1 us, ‘fatherland’ has a special emotional content for a nation. ‘Estonia’ as a con- cept is more neutral and definite. As a rule the following discussion is based on the poetic use of the word ‘Estonia’, without breaking, if need be, the association with its twin notion in the coherent (patriotic) unit.
    [Show full text]
  • Helsinki on Foot 5 Walking Routes Around Town
    See Helsinki on Foot 5 walking routes around town s ap m r a e l C 1 6 km 6 km 2,5 km 6 km 4 km 2 SEE HELSINKI ON FOOT 5 walking routes around town Tip! More information about the architects mentioned in the text can be found on the back cover of the brochure. Routes See Helsinki on Foot – 5 walking routes around town 6 km Published by Helsinki City Tourist & Convention Bureau / Helsinki Travel Marketing Ltd 6 km DISCOVER THE HISTORIC CITY CENTRE Design and layout by Rebekka Lehtola Senate Square–Kruununhaka–Katajanokka 5 Translation by Crockford Communications 2,5 km Printed by Art-Print Oy 2011 Printed on Multiart Silk 150 g/m2, Galerie Fine silk 90 g/m² 6 km RELAX IN THE GREEN HEART OF THE CITY Descriptions of public art by Helsinki City Art Museum Photos courtesy of Helsinki Tourism Material Bank, Central Railway Station–Eläintarha–Töölö 10 Helsinki City Material Bank: Roy Koto, Sakke Somerma, 4 km Anu-Liina Ginström, Hannu Bask, Mika Lappalainen, Matti Tirri, Esko Jämsä, Kimmo Brandt, Juhani Seppovaara, Pertti DELIGHT YOUR SENSES IN THE DESIGN DISTRICT Nisonen, Mikko Uro, Mirva Hokkanen, Arno de la Chapelle, Esplanadi–Bulevardi–Punavuori 17 Comma Image Oy; Helsinki City Museum photo archives, Mark Heithoff, Jussi Tiainen, Flickr.com Helsinki City Photo Competition: sashapo ENJOY THE SMELL OF THE SEA Maps: © City Survey Division, Helsinki § 001/2011 Market Square–Kaivopuisto–Eira 23 Special thanks to: Senior Researcher Martti Helminen, City of Helsinki Urban Facts Hannele Pakarinen, Helsinki City Real Estate Department EXPLORE THE COLOURFUL STREET CORNERS OF KALLIO Teija Mononen, Helsinki City Art Museum This brochure includes paid advertising.
    [Show full text]
  • Nbnfife20031717.Pdf
    Hiilestä timantiksi Jean Sibeliuksen Kalevala- ja Kanteletar-lähtöisten mieskuorolaulujen ominaispiirteistä Matti Hyökki Sibelius-Akatemia, DocMus-yksikkö. Taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallinen työ. Kevät 2003 Toinen, tarkistettu painos Kannen kuva: Jean Sibelius / Esko Kumpunen, Pauli Hyökki © Matti Hyökki 2003 Tiivistelmä Käsillä olevassa taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallisessa työssä, Hiilestä timan- tiksi, etsitään vastauksia kysymykseen, miten Jean Sibeliuksen mieskuorolau- luissa koetut tuntemukset tuttuudesta herättävät mielikuvia, jotka yhdistetään vaikeasti määriteltävään käsitteeseen "suomalaisuudesta". Kirjoittaja uskoo, että jos on olemassa suomalaisuutta, on olemassa myös tekijöitä, joita sellainen ole- mus luonnehtii. Tutkimuksessa etsitään suomen kielen, kalevalametrin ja runo- laulun rakenteiden jälkiä Jean Sibeliuksen 1890-luvulla säveltämistä mieskuoro- lauluista Venematka, Rakastava, Saarella palaa, Sortunut ääni ja Terve kuu. Nämä laulut aloittivat taiteellisen kuorolle säveltämisen Suomessa ja ovat olleet suo- malaisen kuorokirjallisuuden alkuunpanijoita. Työn ensimmäinen, Roudan alta -osa alkaa luvulla Pinkopahvia pirtteihin, joka on historiallinen katsaus kuorolaulun tulosta Suomeen sävellysesimerkkeineen. Toisessa luvussa, Sanan ja sävelen voima, selvitellään suomen kielen, kalevala- metrin ja runolaulun rakenteita. Kolmannessa, Ruotsinkielinen rakastuu suomen- kieliseen -luvussa käsitellään Jean Sibeliuksen yhteyksiä suomen kieleen, Kaleva- laan ja runolauluun ennen tutkittavana olevien mieskuorolaulujen
    [Show full text]
  • OPERA CLASSICS 8.225317-18 He Has Been Artistic Director of Choirs for Bulgarian Television and Taught Choral Conducting at the Plovdiv Conservatory
    225317-18 bk Pacius 11/27/06 11:19 AM Page 12 Ognian Vassiliev DDD Ognian Vassiliev, chorus-master, graduated from the Sofia conservatory as a choral conductor in 1977. OPERA CLASSICS 8.225317-18 He has been artistic director of choirs for Bulgarian television and taught choral conducting at the Plovdiv conservatory. He moved to Finland in 1991 and has founded and directed several choirs in Pori, achieving success in notable choral competitions. The Pori Musical Society PACIUS The Pori Musical Society established an orchestra in Pori, on the west coast of Finland, as early as 1877. This amateur ensemble performed principally light music and dances; classical music started to appear on the programmes in 1902. The Pori City Orchestra, nowadays known as the Pori Sinfonietta, was established in 1938 when the amateur orchestra and Pori Orchestral Society joined forces. By the late 1970s all of the players (28) were professional musicians. The Pori Sinfonietta gives symphony, chamber and church concerts as well as performing The Hunt of light music and children’s concerts; it also plays at opera productions in Pori and Vaasa. The orchestra has also appeared in Sweden and Hungary, and its principal conductors have included Juhani Numminen, Hannu Koivula, Juhani Lamminmäki and Ari Rasilainen. King Charles Ari Rasilainen Ari Rasilainen, conductor (b. 1959), started his career as a violinist in the Finnish Radio Symphony Orchestra and Helsinki Philharmonic Orchestra. He studied conducting under Jorma Panula at the Sibelius Academy, and later under Arvid Jansons and Alexander Labko. He made Aalto • Kattelus his international breakthrough in 1989 when he won second prize in the Nicolai Malko competition in Denmark.
    [Show full text]
  • Chicago Symphony Orchestra
    Pittsburgh Symphony Orchestra 2015-2016 Mellon Grand Classics Season March 11 and 13, 2016 OSMO VÄNSKÄ, CONDUCTOR JAMES EHNES, VIOLIN JEAN SIBELIUS Finlandia, Opus 26, No. 7 JEAN SIBELIUS Concerto in D minor for Violin and Orchestra, Opus 47 I. Allegro moderato II. Adagio di molto III. Allegro, ma non tanto Mr. Ehnes Intermission JEAN SIBELIUS Symphony No. 2 in D major, Opus 43 I. Allegretto II. Tempo Andante, ma rubato III. Vivacissimo — Lento e suave — Tempo primo — Lento e suave — IV. Finale: Allegro moderato March 11-13, 2016, page 1 PROGRAM NOTES BY DR. RICHARD E. RODDA JEAN SIBELIUS Born 8 December 1865 in Hämeenlinna, Finland; died 20 September 1957 in Järvenpää Finlandia, Opus 26, No. 7 (1899-1900) PREMIERE OF WORK: Helsinki, 4 November 1899; Helsinki Philharmonic; Jean Sibelius, conductor PSO PREMIERE: 21 January 1934; Syria Mosque; Antonio Modarelli, conductor APPROXIMATE DURATION: 8 minutes INSTRUMENTATION: woodwinds in pairs, four horns, three trumpets, three trombones, tuba, timpani, percussion and strings In 1809, after more than five centuries of Swedish rule, Finland became an autonomous Grand Duchy of the Russian Empire. The country existed for most of the 19th century under the surprisingly benign rule of the Alexanders, but when Nikolas II ascended the Russian throne in 1894, he saw in Finland a potential enemy and subjected the country to an increasingly harsher governance. Nikolai Ivanovich Bobrikov, who had earned a reputation for ruthlessness during his administration of the Baltics, arrived in Helsinki in 1898 as the Tsar’s chief representative. A few months later, Bobrikov issued the so- called “February Manifesto,” which greatly curtailed the rights of the Finns by restricting their freedom of speech and assembly, conscripting them into the Tsar’s army, forcing them to learn Russian as a second language, replacing them in the civil service with Russian appointees, and stifling the press.
    [Show full text]
  • Fredrik Paciuksen Muistomerkki Helsingissä – Taiteilijavalinta 1894–1895
    Mari Tossavainen Fredrik Paciuksen muistomerkki Helsingissä – taiteilijavalinta 1894–1895 Säveltäjä Fredrik Paciuksen muistomerkki valmistui Helsingin Kaisaniemen puistoon kesäkuussa 1895. Muistomerkin tekijäksi oli valittu kuvanveistäjä Emil Wikström (1864–1942). Fredrik Paciusta (1809–1891) pidettiin maan musiikki- elämän perustajana, ja kuolemansa jälkeen häntä kutsuttiin ”Suomen musiikin isäksi”. Etenkin säveltämiensä Maamme-laulun (1848), Suomen kansallislaulun, sekä Suomen laulun ansiosta hänestä tuli kansallinen ikoni.1 Yhtenä suurmiehi- syyden merkkinä voidaan pitää muistomerkkiä pääkaupungissa.2 Paciuksen rinta- kuva olikin Suomen ensimmäisiä taiteilijalle omistettuja henkilömuistomerkkejä.3 Kymmenen vuotta aiemmin Helsingin Esplanadille oli valmistunut Maamme-lau- lun tekstin kirjoittaneen runoilija J. L. Runebergin muistomerkki. Fredrik Paciuksen muistomerkkiä on käsitelty kohtalaisen vähän kirjallisuudes- sa, eikä muistomerkkihanketta ole juurikaan tutkittu.4 Tähän on useita syitä, jotka liittyvät tutkimuksen käytettävissä oleviin lähteisiin, metodologiaan sekä ehkä myös kiinnostuksen puutteeseen. Paciuksen muistomerkki kuuluu Emil Wikströmin ateljeekodin Visavuoren elokuun 1896 tulipaloa edeltäneeseen aikaan. Tulipalo tuhosi Wikströmin nuoruusvuosien ja varhaisen kuvanveistäjäuran asiakirjoja ja töitä. Osittain tästä syystä Wikströmin kuvanveistäjäuran varhaisajoista, Pacius mukaan luettuna, tiedetään vähemmän kuin taiteilijan muista vaiheista. 1 Vuonna 1835 Fredrik Pacius oli Suomen ainoa koulutettu ammattisäveltäjä. Karl
    [Show full text]
  • Fredrik Paciuksen Arkisto
    Luettelo no 169 FREDRIK PACIUKSEN ARKISTO Käsikirjoituskokoelmat 1 Fredrik Paciuksen arkisto muodostuu kolmesta Fredrik Paciuksen aineistoja sisältävästä kokoelmasta. Ne ovat Ms.Mus.Pacius, Fredrik Paciuksen henkilöarkisto eli Coll. 760 ja Fredrik Paciuksen ja hänen sukunsa kirja- ja nuottikokoelma eli Coll. 624. ARKISTOLUETTELON SISÄLTÖ Kansalliskirjaston kokoelmissa olevat muut Fredrik Paciuksen aineistot 3 Fredrik Paciuksen arkisto – esipuhe 4 Ms.Mus.Pacius: Sävellyskäsikirjoitukset, Näytelmä- ja oopperamusiikki 5 Orkesterimusiikki 7 Laulu-, orkesteri- ja kamarimusiikkiteoksia 9 Muiden sävellykset, muu aineisto 12 Fredrik Paciuksen henkilöarkisto = Coll.760: Biographica 14 Kirjeenvaihto 14 Sävellykset 15 Muistiinpanot 16 Toiminta 16 Painatteet 16 Valokuvat 16 Muiden henkilöiden aineistot 16 Fredrik Paciuksen ja hänen sukunsa kirja- ja nuottiarkisto 18 2 Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmissa olevat muut Fredrik Paciuksen aineistot: SÄVELLYKSET, joskus myös kirjeenvaihto (ks. myös Viola-tietokanta, sanahaku fredrik pacius arkistoaineisto) E. Forsblomin kuoronuotteja Ms.Mus. 70, luettelo 281 Fazer Musiikki Oy Ms.Mus. 163, luettelo 60 Kansallisteatterin arkisto Coll.630, luettelo 742 Kokoelma laulunuotteja Ms.Mus. 132, luettelo 444 Lasse Eerolan arkisto Coll.647, numeroimaton luettelo Liederbuch Ms.Mus. 78, luettelo 444 Mieskuorolauluja Ms.Mus. 133, luettelo 444 Nuottikirja Väinö Pajarin jäämistöstä Ms.Mus. 61, luettelo 281 Nuottikirja 1866 Ms.Mus. 62, luettelo 281 Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen arkisto Ms.Mus.Mt, Coll. 808, luettelo 155 Suomen armeijan nuotisto Ms.Mus. 175, luettelo 467 Yleisradion sävellyskäsikirjoituskokoelma Coll.790, luettelo 698 ERILAISET ARKISTOAINEISTOT Fredrik Paciuksen kirjeet ja leikekokoelma (Karl Collanin arkisto) Coll.317, luettelo 482 KIRJEET MUIDEN HENKILÖIDEN ARKISTOISSA Kirje Wilhelm Bolinille (R. Faltinin arkisto) Coll.52, luettelo 58 Kirjeet Richard Faltinille (R. Faltinin arkisto) Coll.52, luettelo 58 Kirjeet Wilhelm Lagukselle (W. Laguksen arkisto) Coll.114, luettelo 126 Kirjeet August Paciukselle (Div.
    [Show full text]
  • Reconstructing the Violin Part to Fredrik Pacius's Duo for Violin And
    ARTIKKELIT 3/2020 ƒSebastian Silén Reconstructing the Violin Part to Fredrik Pacius’s Duo for Violin and Piano Musikmag., violinisten och forskaren Sebastian Silén ([email protected]) • är doktorand vid Sibelius Akademin. Ämnet för hans doktorsarbete är den nord- iska musikaliska kontext som omger Jean Sibelius verk för violin och piano. Hans konstnärliga fokus har under de senaste åren legat på sällan uppförd musik från de 9 nordiska länderna. Rekonstruering av violinstämman till Fredrik Pacius duo för violin och piano Artikeln behandlar återskapandet av Fredrik Pacius duo för violin och piano från 1872. Verket är en tidigare ouppmärksammad komposition som är baserad på förspelet till Pacius opera Kung Karls jagt från 1852. Materialet till duon är ofullständigt och består av en pianostämma där violinstämman endast är inskriven i på vissa ställen. En noggrann jämförelse av duons manuskript och orkesterpartituret till operaförspelet pekar på att duon inte är ett nytt soloverk som använder förspelet som utgångspunkt utan ett arrangemang som troget följer originalet. Denna insikt har gjort återskapandet av duons violinstämma möjlig. Genom att jämföra dessa två kompositioner är det möjligt att visa att många av operaförspelets huvudmelodier saknas i duons pianostämma. Det saknade materialet kan i de flesta fall problemfritt ges åt violinen. Denna process har möjliggjort en fullständig återskapning av duons violinstämma. 10 Reconstructing the Violin Part to Fredrik Pacius’s Duo for Violin and Piano Sebastian Silén The history of classical music is full of works which for one reason or another are incomplete. Most of these have been left unfinished due to the death of the composer and include some of the most famous works in the standard repertoire, such as W.
    [Show full text]