Kylkirauta 2/2021 4 Suomen Puolustuksen Kehittämisen Näkymiä

KYLKIRAUTA kylkirauta.fi 2/2021

Teemana Turvallisuuspolitiikka Valmiina Suomelle. Valmiina. Kaikkiin tehtäviin.

Gripen on muuntautuva monitoimihävittäjä, joka pystyy suorittamaan saman lennon aikana niin ilma-, meri- ja maataistelu- kuin tiedustelutehtäviä. Edistyksellisen sensorifuusion ja päätöksenteon tukijärjestelmien ansiosta lentäjä voi jopa toimia useassa roolissa samanaikaisesti ja vaihtamaan toimintarooliaan ilmassa.

Gripeniin voi asentaa aseistusta kaikenlaisiin tehtäviin: tarkkuusiskuihin tarkoitetuista ohjatuista pommeista ja risteilyohjuksista pitkän kantaman ilmataisteluohjuksiin ja raskaaseen meritorjunta-aseistukseen. Lisäksi Gripenin avioniikan ainutlaatuinen rakenne antaa monipuoliset mahdollisuudet integroida uusia asejärjestelmiä edullisesti ja nopeasti. Gripeniin voidaan aina valita haluttu aseistus maailman parhailta toimittajilta.

Gripen – Valmiina Suomelle.

Lue lisää osoitteessa www.saab.�. Seuraa meitä Twitterissä ja Facebookissa: @SaabFI. Turposta saa puhua

adettikunta profiloitui kylmän välttämättä ole valtion kannalta helppo- sodan kuumimpina vuosina ja. Hyvään lopputulokseen ei päästä kos- K1980-luvulla turvallisuuspo- kaan, jos vaihtoehdot ovat toinen toistaan liittisen (turpo) keskustelun avaajaksi. huonompia. Siedettävä lopputulos voi Kiivaana käynyt suurvaltapolitiikka ja olla sekin, että huonoista vaihtoehdois- suurvalta Neuvostoliiton varjo kuitenkin ta pystytään valitsemaan vähiten huono. vaiensivat lähes kaiken kriittisen ulko- Turvallisuuspoliittista keskustelua ja turvallisuuspoliittisen sekä maanpuo- ohjaa alati muuttava turvallisuustoimin- lustusta koskevan keskustelun. taympäristö, joka on tämän lehden varsi- Tämän päivän turvallisuuspoliittinen naisen teeman taustalla. Kyberuhkat, laa- keskustelu on moniäänisempää. Turval- ja-alainen hybridivaikuttaminen, ilmas- lisuuspolitiikkaa tai sitä sivuavaa tema- tonmuutos, teknologian kehitys ja ava- tiikkaa tutkivia oppilaitoksia, organisaa- ruuden hyödyntäminen asettavat uusia tioita ja asiantuntijoita on neljän vuosi- vaatimuksia Suomelle, Euroopan unionil- kymmenen takaiseen tilanteeseen ver- le ja muulle kansainväliselle yhteistyölle. rattuna huomattavasti enemmän. Tätä Pelisäännöt puuttuvat, eikä niitä eh- havaintoa todistavat myös kuusikym- ditä tehdä valmiiksi, kun jokin uusi vai- mentä vuotta täyttäneen Ulkopoliitti- kuttamisen muoto kehitetään lähtöole- sen instituutin juhlaseminaarissa käy- tusten rinnalle. Aikamme ongelmia ovat tetyt puheenvuorot. vihamielisen vaikuttajan toiminnan to- Toisaalta turvallisuuspoliittisessa distaminen ja attribuutio, syyksi lukemi- keskustelussa on edelleen jännitteitä, nen, kun tekojen välikäsinä hyödynne- ja valitussa retoriikassa voi joskus tunnistaa kiertoilmaisu- tään esimerkiksi yrityksiä tai yksityisiä toimijoita. Pahalla ja. Tämä herättää kysymyksiä: Onko ajassamme yhä sel- (diktatuuri) on hyvään (demokratia) nähden jatkuvasti etu- laisia tabuja, joita rautaesiripun aikana ei Suomessa voinut matkaa, jota ei useinkaan saada kiinni. Turvallisuuspoliit- käsitellä ilman idän painetta? Ovatko turpo-asiantuntijam- tinen keskustelu on tämän julkituomisessa erittäin tärkeää. me riittävän valistuneita arvioimaan valtion kohtalonkysy- Sillä vaikutetaan suomalaisten turvallisuudentunteeseen ja myksiin niveltyvää monimutkaista turvallisuuspolitiikkaa? tuetaan poliittista päätöksentekoa. Näihin kysymyksiin lukijamme saavat vastauksia #tur- Turvallisuustoimintaympäristön kehitys ja turvallisuuspo-teemalehtemme kirjoituksista. Tulkinta oikeista vastauk- poliittiset valinnat vaikuttavat luonnollisesti puolustusrat- sista jää kuitenkin teille, hyvät lukijat. kaisuun. Sen käsittelyyn keskitymme seuraavassa syksyn Asiantuntijakirjoittajamme edustavat alansa parasta ja Kylkiraudan numerossa, kun hallitus on hyvin todennäköi- ajankohtaisinta osaamista. Turpoa tarkastellaan hybridiajan sesti antanut puolustuspoliittisen selonteon. monialaisen vaikuttamisen näkökulmasta, strategian opetuk- Kadettikunta on 100-vuotisjuhlansa kunniaksi päivittänyt sen ja tutkimuksen näkökulmasta, turpo-keskustelun ja vuo- digitaalisten palveluidensa lippulaivan, Turvallisuuspoliitti rovaikutuksen työkaluna, viestinnän lyömäaseena – palau- sen tietopankin. Siinä käsitellään valtaosaa edellä mainituis- tuen monissa kirjoituksissa hybridin monisyiseen kudokseen. ta ja tässä lehdessä käsitellyistä uusista ilmiöistä, vanhoja- Ajassa alati muuttuvien ilmiöiden tulkinta turvallisuus- kaan unohtamatta. Suosittelen merkitsemään tietoalustanne poliittista viitekehystä vasten on yhä vaikeampaa. Mikä on suosikkeihin https://turpopankki.fi/, niin vastaus turpo-ky- puhdas turpo-oppi, voidaanko sellaista määritellä? Eräs kir- symyksiin löytyy nopeasti ja laadukkaasti. joittajistamme toteaa, että ”turvallisuuspolitiikassa hoide- Toivotan lukijoillemme lämmintä kesää ja mukavia taan ulkosuhteita ensin ulkopolitiikalla ja puolustuspolitiik- lukuhetkiä lehtemme parissa. kaan turvaudutaan, jos kaikesta huolimatta puhkeaa konflikti”. Näinhän asia on ja siinä on jotain historiallisesti tuttua. Päätoimittaja ”Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin”, totesi jo Carl von Clausewitz. Eversti Vesa Valtonen Tietyt fundamentit pysyvät, ja niistä on hyvä muistut- vesa.valtonen(at)kylkirauta.fi taa, kuten ajan kaikuja -kolumnissa muistutetaan presidentti Juho Kusti Paasikivenkin peräänkuuluttamasta realismin tajusta. Kaikki uudet ilmiöt eivät edellytä monimutkaisen ratkaisun hakemista, sillä perusfundamentit toimivat tur- vallisuuspolitiikassakin. Historiallista perspektiiviä tuo myös 80 vuotta sitten alkaneen jatkosodan syitä pohtiva laaja artikkeli. Turvallisuus- poliittisissa ratkaisuissa eivät valinnat, saati vaihtoehdotkaan, Sisältö

1 Turposta saa puhua Vesa Valtonen 3 Kadettiupseeria arvostetaan Jari Kallio 4 Suomen puolustuksen kehittäminen Antti Kaikkonen Vyötti miekan vyötärölle 6 Hybridiajan turvallisuuspolitiikkaa kupeellensa Kylkiraudan. Teija Tiilikainen 10 Turvallisuuspoliittinen keskustelu Matti Pesu 14 Uusi aika, uudet vaarat Janne ”Rysky” Riiheläinen 19 Paikka maailmassa Antti Paronen 20 Strategian opetus ja tutkimus Tommi Koivula 24 Ajan kaikuja – realismin taju Teiss’ on taiston tulta, peistä, kylmyyttä myös Kylkirauan. Seppo Kääriäinen – Eino Leino 28 Jatkosota oli talvisodan jatkoa Sampo Ahto 38 Haapaniemestä Haminaan Kadettikunta ry on itsenäisen Heikki Pohja Suomen kadettikouluissa upsee rin tutkinnon suorittaneiden up 45 Perinnetietoutta seerien ja Maanpuolustuskor Marko Palokangas keakoulussa opiskelevien kadet 47 Kolumni tien maanpuolustusaatteellinen Kalle Liesinen yhteisö. 48 Upseerien arvot ennallaan

ISTÖM Risto Sinkko ÄR ER P K M K Y I 54 Pääsihteerin palsta 55 Tapahtumia ja muuta ajankohtaista

M I KT LJÖMÄR 76 In memoriam Painotuote 4041 0089

Seuraava numero Seuraavaan numeroon tarkoitetun KYLKIRAUTA LEHDEN TOIMITUS tekstimateriaalin on oltava toimituksella Kadettikunta ry:n jäsenlehti Päätoimittaja (toimitus(at)kylkirauta.fi) ja kuvamate vuodesta 1935, N:o 291, 2/2021 Eversti, ST Vesa Valtonen riaalin kuvatoimittajalla 18.8.2021 ilmestyy neljä kertaa vuodessa vesa.valtonen(at)kylkirauta.fi mennessä. Kuvat tulee toimittaa joko painos 6 700 kappaletta Puh. 0299 410 501 digitaalisessa muodossa tai paperiku- vina. Digikuvien tulee olla jpeg-muodossa Tilaukset, osoitteenmuutokset ja laskutus Artikkeli- ja kirjallisuustoimittaja vähintään 300 dpi:n resoluutiolla. Sabina Krogars, puh. 050 470 7291 Eversti evp Heikki Pohja Ei internetkuvia, kaavioita, taulukoita sabina.krogars(at)kadettikunta.fi heikki.pohja(at)kylkirauta.fi eikä Powerpoint-kuvia. Toimitus muokkaa Kadettikunnan toimisto puh. 040 517 1100 ja lyhentää artikkeleita tarvittaessa. Eino Leinon katu 12 E 64, 00250 Helsinki Kuvatoimittaja Toimitus päättää sisältösuunnittelun Tilaushinnat Majuri Pasi Väätäinen yhteydessä, mikä osa materiaalista Vuosikerta 30,00 e, irtonro 10,00 e pasi.vaatainen(at)kylkirauta.fi julkaistaan paperilehdessä ja mikä osa Painopaikka Puh. 0299 800 verkkolehdessä. Painotalo Plus Digital Oy Ulkoasu Ilmoitusmyynti Lahti 2021 Risto Mikander TJM-Systems Oy, Sari Aarnio ISSN 0454-7357 [email protected] sari.aarnio(at)tjm-systems.fi Kansi Verkkotoimittaja Puh. 044 566 7194 Kuvat Puolustusvoimat, Everstiluutnantti evp Kari Sainio Kadettikunnan verkkosivut Kadettikunta, kari.sainio(at)kylkirauta.fi www.kadettikunta.fi Pixabay.com www.facebook.com/kadettikunta Kansi Pasi Väätäinen Kylkiraudan verkkolehti www.kylkirauta.fi Twitter(at)kadettikunta

Kadettiupseeria arvostetaan

ääntöjen mukaan Kadettikunta tajakaudellani emme ole hylänneet ry pitää vuosittain kaksi varsi- yhtäkään esitystä, jossa kadettipii- Snaista kokousta, toisen keväällä ri on anonut lisätukea sääntöjemme ja toisen syksyllä. Perinteisesti syys- mukaisen toiminnan järjestelyihin. kokous on pidetty Helsingissä ja ke- Kevätkokouksen yhteydessä jul- vätkokous maakunnissa kadettipiiri- kistettiin Constantem Decorat Ho en vastatessa vuorollaan järjestelyistä. nor Kadettikunta – Kadettikunta Tänä vuonna Turun kadettipiiri oli 1921–2021 -juhlakirja. Varsin pit- valmistellut erittäin hienon ohjelma- kä projekti valmistui hienosti ajal- kokonaisuuden, mutta valitettavasti laan, ja lopputulos on kerrassaan hie- koronarajoitusten takia tilaisuutta ei no. Haluan lämpimästi kiittää kaik- voitu järjestää. Haluan kiittää Turun kia kirjaprojektin valmistelussa mu- kadettipiiriä erinomaisesta valmiste- kana olleita. lusta ja pahoittelen, että tilaisuus Au- Suuret kiitokset toimituskun- ran rannoilla jäi pitämättä. nan puheenjohtajalle, kenraalimajuri Kevätkokous kuitenkin pidettiin Juha-Pekka Liikolalle sekä päätoi- verkkototeutuksena ja kokouksessa mittajalle, eversti, sotatieteiden toh- käsiteltiin vain sääntömääräiset asi- tori Markku Iskaniukselle. Juhlakir- at. Alun yhteysongelmien jälkeen ko- jan tekeminen ei olisi ollut mahdol- kous saatiin pidettyä ja asiat päätet- lista ilman ulkopuolista tukea. Kii- tyä. Vuoden 2020 toimintakertomus tokset kaikille hanketta tukeneille ja tilinpäätös vahvistettiin. säätiöille. Viime vuoden toimintaan vaikut- Kevätkokouksen yhteydessä jul- tivat kaikilla tasoilla merkittävästi kistettiin myös Vuoden kadettiup- covid19-tautitilanteen rajoitukset, jot- seeri. Parhaat onnittelut Kanta- ka vaikeuttivat Kadettikunnan ja kadettipiirien toimintaa. Hämeen kadettipiiriin everstiluutnantti Riku Rantakarille Pienimuotoista toimintaa oli toki mahdollista toteuttaa, ja valinnasta Vuoden kadettiupseeriksi. tapahtumia siirrettiin verkkoon. Lopuksi aivan toiseen aiheeseen: Suomessa tehdään vuo- Keskeiset toimintamuotomme, isot yhteiset tilaisuudet, sittain lukuisia erilaisia kyselyitä ja mittauksia. Puolustus- seminaarit tai vaikkapa esitelmien pito eri paikoissa, ovat voimat ja Rajavartiolaitos menestyvät aina hyvin, kun on olleet vaikeasti toteuttavissa. Esimerkiksi uusien kadetti kysytty kansalaisten arvostusta tai luottamusta eri viran- upseerien vastaanottotilaisuuksia ei kaikissa kadettipiiris- omaisiin tai muihin julkishallinnon toimijoihin. sä voitu toteuttaa. On selvää, että yhteisten tilaisuuksien Olen nykyisen tehtäväni takia seurannut eräitä mittaus puute pitkittyessään heikentää keskeisen päätehtävämme, tuloksia ja nähnyt, miten nopeasti kansalaisten arviot eri kadettiupseerien yhteisöllisyyden edistämisen, toteuttamista. organisaatioista voivat muuttua. Pienikin negatiivinen jul- Viime vuoden alusta jouduimme siirtymään kadettipii- kisuus voi saada yllättävän suuret vaikutukset. Luottamuk- rien rahallisessa tukemisessa niin sanottuun First Card -toisen voi menettää hetkessä. mintatapaan. Siinä Kadettikunta osoittaa jokaiselle kadet- Meidän kadettiupseerien on muistettava kaikilla tasoilla tipiirille maksukortille jäsenosuutta vastaavan rahallisen toimia aina esimerkillisesti ja siten, että emme mitenkään käyttöoikeuden. Kokonaisuutena toiminta on lähtenyt hy- vaaranna tai murenna sitä arvostusta, jota kadettiupseeris- vin käyntiin. Uusi järjestely kuitenkin korostaa kadettipiirien to sekä Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos yhteiskunnas- taloudesta vastaavien roolia kortin huolellisessa käytössä ja sa nauttivat. Arvostuksemme on nyt hyvin korkealla. Pide- tositteiden taltioinnissa sekä tilitysten tekemisessä ajallaan. tään se siellä tulevaisuudessakin. Viime vuoden keskimääräistä vähäisempi toiminta nä- Toivotan koko Kadettikunnan jäsenistölle, kaikille Ka- kyi myös varojen käytössä. Useilta kadettipiireiltä jäi niil- dettikunnan työtä tukeneille tahoille sekä Kylkirauta-leh- le osoitettua rahoitusta käyttämättä. Käyttämätön osuus pa- den lukijoille hyvää ja lämpöistä kesää. Toivottavasti jokai- lautui Kadettikunta ry:lle, ja sitä käytetään edelleenkin ennen ehtii kunnolla rentoutua ja nauttia kesästä yhä jatkuvis- sisijaisesti kadettipiirien toiminnan tukemiseen. ta poikkeuksellisista oloistakin huolimatta. Kenenkään ei siis tule olla huolissaan siitä, että kadettipiirit menettäisivät rahoitustaan. Aina kun kadettipiiri suun- Jari Kallio nittelee suurempaa tilaisuutta, siitä kannattaa jo ennakkoon Kenraalimajuri olla yhteydessä Kadettikuntaan. Muistaakseni puheenjoh- Kadettikunnan puheenjohtaja

Kuvat Puolustusvoimat, Pixabay.com. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Väätäinen. Pasi Pasi Kuvanmuokkaus Kuvanmuokkaus Pixabay.com. Pixabay.com. Puolustusvoimat, Puolustusvoimat, Kuvat Kuvat

Kylkirauta 2/2021 4 Suomen puolustuksen kehittämisen näkymiä

altioneuvoston puolustusselon- elämään kohdistuvaa rikollisuutta. Val- teon viimeistelytyö on tätä kir- tiot ovat kuitenkin Suomen turvallisuu- Vjoitettaessa käynnissä. Selon- teen ja maanpuolustukseen vaikuttavia teossa linjataan Suomen puolustuksen ensisijaisia toimijoita niin kybertoimin- kehittämistä seuraavaksi vuosikymme- taympäristössä kuin maalla, merellä ja neksi – 2020-luvun loppuun saakka. ilmassakin. Tarkoituksenani ei ole luetella en- Panostamme kyberpuolustuksen nakolta puolustusselonteon keskeisiä kehittämiseen. On tärkeää, että kyke- linjauksia. Ne selviävät aikanaan, kun nemme valvomaan ja turvaamaan kyber- selonteko annetaan eduskunnalle. Nos- suvereniteettimme. Kybertoimintaym- tan esille muutamia keskeisiä puolus- päristön tilanneymmärrystä onkin ke- tustamme koskevia asiakokonaisuuk- hitettävä. Myös tietojen jakamista vi- sia, jotka ovat olleet työpöydälläni vii- ranomaisten ja muiden kybertoimijoiden meisten kuukausien aikana. välillä on parannettava. Turvallisuusviranomaisten välistä Koronapandemian vaikutukset operatiivista yhteistoimintaa on myös Koronakriisi on vaikuttanut jo yli vuo- tarve kehittää. Lisäksi tarvitsemme jä- den ajan vahvasti kaikkeen tekemi- sentyneemmän käsityksen erilaisista ky- seen. Se on vaikuttanut myös puolus- bervastatoimista eli siitä, miten reagoim- tuksemme käytännön toteutukseen – me Suomen turvallisuutta uhkaavaan olipa kyseessä koulutus, harjoitustoi- toimintaan kybertoimintaympäristössä. minta tai valmiuden ylläpito. Onkin tärkeää, että lähitulevaisuudessa Puolustusministeriössä – ja Puolus- vässä vaiheessa, ja olen luottavainen sii- tarkastelemme lainsäädäntömme riittä- tusvoimissa – yksi keskeinen korona- hen, että hankkeet tuottavat tarvittavat vyyttä erilaisissa vaativissa kyberuhka- kriisistä opittu asia on se, ettei turval- suorituskyvyt ajoissa. tilanteissa ja teemme tarvittavat johto- lisuusuhkiin varautumisessa voi pitää päätökset kehitysaskelten ottamiseksi. välivuosia. Uhkat on mahdollista tor- Kyberpuolustukseen jua tehokkaasti, jos välineet ja muu va- panostetaan Henkilöstöresurssit rautuminen ovat kunnossa. Olemme Suomessa joutuneet viime varmistetaan Puolustuksen kannalta tämä tarkoit- aikoina havahtumaan siihen, että ky- Lopuksi nostan esille Puolustusvoimi- taa sitä, että puolustusvalmiutemme on berturvallisuuteemme kohdistuu mo- en henkilöstön. On selvää, että tarvit- oltava iskussa kaiken aikaa. Tämä on ninaisia haasteita – jatkuvasti. Meidän semme lisää työntekijöitä. Puolustus- erityisen totta nykyisessä kansainväli- on varauduttava tehokkaasti kaikkiin voimien henkilöstömäärää leikattiin sessä turvallisuusympäristössä, jonka uhkiin suomalaisen kokonaisturvalli- paljon viime vuosikymmenen puoli- luonne on jo useamman vuoden ajan suusajattelun mukaisesti myös kyber- välissä. Samanaikaisesti kansainvä- ollut kireä. maailmassa. linen turvallisuusympäristö heikkeni Puolustushallinnossa yhteiskunnan merkittävästi. Strategiset hankkeet etenevät kyberturvallisuuden lisäksi kiinnostuk- Olemme viime vuosina panostaneet Puolustusvoimien strategiset hank- sen kohteena on Puolustusvoimien vas- paljon puolustuksemme valmiuteen. Tä- keet, monitoimihävittäjien HX-hanke tuulla oleva kyberpuolustus. Suomalai- män tulisi näkyä myös henkilöstön mää- ja Laivue 2020, etenevät. Molemmil- sen yhteiskunnan kyberturvallisuuden rässä. Lisäksi uudet tehtävät, kuten ky- la hankkeilla on eduskunnan myöntä- kehittäminen on tärkeää, koska sotilaal- berpuolustuksen kehittäminen, edellyt- mä rahoitus. linen maanpuolustuksemme perustuu tävät riittävää ja osaavaa henkilöstöä. HX-hankkeessa olemme vastaan- monilta osiltaan muulta yhteiskunnal- Koronakriisistä huolimatta – ja osin ottaneet lopulliset tarjoukset. Niiden ta saatavaan tukeen. Jos yhteiskuntam- siitä johtuen – meillä puolustushallin- analysointi on parhaillaan käynnissä. me ei kriisiolosuhteissa ole toimintaky- nossa on monta rautaa tulessa. Näky- Hankintapäätös tehdään tämän vuoden kyinen, vaikuttaa se negatiivisesti myös mä 2020-luvulle on myönteinen. Mo- lopulla. Pohjanmaa-luokan alusten ra- sotilaalliseen maanpuolustukseemme. nista paineista huolimatta kehitämme kentaminen alkaa ensi vuonna. Täysi Suomalaisessa kyberturvallisuu- puolustuskykyämme vakaasti ja pitkä- operatiivinen valmius saavutetaan vuoden keskustelussa valtiollisen toimijan jänteisesti. teen 2028 mennessä. muodostamaa uhkaa ei ole korostettu. Tehtävää molemmissa hankkeissa Valtaosa niin sanotuista kyberhyök- Antti Kaikkonen on vielä paljon. Olemme kuitenkin hy- käyksistä on kansalaisiin ja elinkeino- Puolustusministeri

5 Kylkirauta 2/2021

Kuvat Pixabay.com. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Väätäinen. Pasi Pasi Kuvanmuokkaus Kuvanmuokkaus Pixabay.com. Pixabay.com. Kuvat Kuvat

Kylkirauta 2/2021 6 HYBRIDIAJAN TURVALLISUUSPOLITIIKKAA

TEKSTI: TEIJA TIILIKAINEN

Vuonna 2016 eduskunnalle annettu valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko puhui selväkielisesti Suomen turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuneista muutoksista. 2000- luvun toisella vuosikymmenellä turvallisuuspoliittisen tilanteen lisäksi Suomessa oli muuttunut myös turvallisuuspoliittinen puhetapa.

altioneuvoston selonteossa Naton roolia Pohjois-Euroopassa sa- vuonna 2016 turvallisuusym- moin kuin Yhdysvaltojen sitoutumis- Vpäristön katsottiin muuttuneen ta Euroopan turvallisuuteen pidettiin huonompaan suuntaan. Siitä oli tullut aluetta vakauttavina tekijöinä. Suo- ennakoimattomampi ja siihen oli il- men sanottiin sitoutuvan kansainväli- maantunut uusia uhkia. seen sotilaalliseen harjoitustoimintaan Venäjä oli toimillaan Ukrainassa ja valmistautuvan kansainvälisen soti- horjuttanut kansainvälistä järjestystä laallisen avun antamiseen ja vastaan- TEIJA TIILIKAINEN sääntöineen ja periaatteineen. Muutos- ottamiseen. ten seurauksena Suomen turvallisuuden Viisi vuotta sitten valmisteltu selon- nähtiin heikentyneen jopa siinä määrin, teko painotti vielä perinteisiä turvalli- ettei sotilaallista voimankäyttöä Suomea suuspoliittisia uhkakuvia, jos kohta vastaan – tai sillä uhkaamista – voinut myös epätavanomaiset hybridi- ja ky- sulkea pois. beruhat saivat jonkin verran huomiota. Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Uk- Niiden torjumiseksi korostettiin laaja- rainassa eivät jättäneet mitään epäily- alaisen kansallisen kriisinkestokyvyn, monenlaisia vaikuttamisvälineitä loppu- jen varaan: kansainvälisen oikeuden ja resilienssin, merkitystä. tuloksen ilmentäessä usein myös tiettyä Euroopan turvallisuuspoliittisen järjes- Vuonna 2021 Suomen heikentynyt arvaamattomuutta ja epätavanomaisuut- tyksen rikkomuksina ne olivat lähihisto- turvallisuusympäristö on muodostunut ta. Vuoden 2020 syksyllä valmistunees- riassa omaa luokkaansa. Vuoden 2016 pysyväksi asiaintilaksi ja suurvaltasuh- sa Suomen uusimmassa ulko- ja turval- selonteosta lähtien Venäjän Suomelle teiden tilanne huonontunut entisestään. lisuuspoliittisessa selonteossa hybridi muodostamasta uhasta alettiin maan po- Venäjä on saanut Kiinan rinnalleen haas- uhat olivatkin nousseet avainasemaan. liittisessa kielenkäytössä puhua aiem- tamaan Yhdysvaltain globaalia johtoase- Edellisen selonteon myötä turvalli- paa avoimemmin. Samalla kirkastettiin maa sekä toisen maailmansodan rauni- suuspoliittiseen kielenkäyttöön juurtu- myös tämän uhan varalle rakennettavia oille luotua kansainvälistä järjestystä. nut avoimuus ja suorapuheisuus onkin turvallisuuspoliittisia välineitä. Viime vuosina on käynyt ilmi, kuinka tässä yhteydessä valttia, sillä kaiken- niiden lännen heikentämiseksi käyttä- lainen yhteiskunnallinen avoimuus on Uhkakuvat tarkentuvat missä keinoissa on monista eroista huo- eduksi hybridiuhkien torjumiseksi. Nii- Selonteko linjasi, että Suomi on län- limatta löydettävissä myös tietty yhtei- tä voidaan torjua vain koko yhteiskun- tiseen yhteisöön kuuluva maa, jonka nen logiikka. nan käsittävän laaja-alaisen yhteistyön, intresseissä on syventää puolustusyh- Näitä yhteisiä keinoja kutsutaan yhteisen tilannetietoisuuden ja kriisin- teistyötä läntisten toimijoiden kanssa. hybridiuhiksi, sillä niissä yhdistellään sietokyvyn turvin.

7 Kylkirauta 2/2021 Hybridiuhkia torjutaan uusin välinein Perinteisten poliittis-sotilaallisten uhkien tavoin hybridiuhkien tavoitteena on heikentää kohteina olevien valtioiden toimintakykyä ja keskinäistä yh- teistyötä sekä ohjata maita tekemään itselleen epäedullisia päätöksiä. Hyb ridiuhat ovat yleensä läntisiä demokra- tioita vastaan kohdistettuja uhkia, sil- lä niillä pyritään myös heikentämään libe raal idemokratioiden perusarvoja ja keskinäistä arvoyhteyttä. Hybridiuhkien toteutuksessa pyri- tään mahdollisimman pitkälle välttä- mään kohdemaiden vastatoimet. Uhat toteutetaan usein joko peitellysti tai erilaisia välikäsiä käyttämällä. Kohdemai- ta ja niiden kansalaisia harhaanjohtavat informaatio-operaatiot ovat keskeisiä, koska ne tarjoavat virheellistä tulkin- taa tilanteen kulusta ja vastuussa olevista toimijoista. Tietojärjestelmiin tai yhteiskuntien

kriittiseen infrastruktuuriin kohdiste- Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Pixabay.com. eduskunta.fi, Puolustusvoimat, Kuvat tuilla toimilla voidaan aikaansaada va- kavia yhteiskunnallisia häiriötilantei- ta. Pienimuotoisemmilla toimilla luodaan poliittista ja psykologista painetta kohdevaltiolle ja sen johdolle. Vaikutta- maan pyritään myös hankkimalla poliittisia kumppaneita tai strategisia omis- tuksia kohdemaan sisältä. Myös sotilaallisia välineitä käytetään monimuotoisten hybridioperaatioiden osana. Vuoden 2021 ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa hybridiuhat noste- taan vahvasti esiin Suomeen kohdistuvi- en perinteisempien turvallisuuspoliittis- ten uhkakuvien rinnalle. Hybridiuhkien ongelmana on niiden kohdistuminen koko yhteiskuntaan, mikä vaatii laaja-alaisia toimia niiltä suojautumiseksi. Toisaalta hybridiuhkien kohteeksi voi myös valikoitua poliittinen päätök- sentekojärjestelmä yhtä hyvin kuin Suo- men puolustusjärjestelmä infrastruktuu- reineen. Suomi hakeekin hybridiuhkien torjumiseksi on syytä rakentaa tiiviissä areenoina. Euroopan unionin yhteisil- torjuntaan välineitä yhtäältä kansainvä- kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. lä toimilla pyritään turvaamaan median lisestä yhteistyöstä ja toisaalta vahvas- Suomelle keskeisin kansainvälisen yh- säilyminen avoimena ja monipuolisena, ta yhteiskunnallisesta kriisinsietokyvys- teistyön foorumi tässä yhteydessä on lisäämään sosiaalisen median vastuuta tä. Jälkimmäisen suhteen Suomella on Euroopan unioni, jonka puitteissa va- alustojensa sisällöstä sekä vastaamaan tuntuvaa etua vahvasta kokonaisturval- rautumista ja poliittisia ja lainsäädän- erilaisiin disinformaatiokampanjoihin lisuusperinteestään. nöllisiä välineitä hybridiuhkien tor- koordinoidusti. jumiseksi on rakennettu kiivaasti vii- Myös useilla kriittisen infrastruk- Euroopan unionin meisten vuosien aikana. tuurien, kuten energiaverkkojen ja ra- merkitys kasvaa Yhtenä painopistealueena ovat uni- hoitusjärjestelmien, tai yleisemmin ky- Hybridiuhkien kohdistuessa liberaali- onin demokraattiset prosessit ja infor- berturvallisuuden alalla yhteisten haa- demokratioiden yhteiskuntamalliin ja maatioympäristö, joita kiihtyvässä mää- voittuvuuksien tunnistaminen ja häiriö niiden väliseen arvoyhteyteen ja kes- rin on käytetty ulkovaltioiden vaikut- tilanteisiin varautuminen on unionin kinäisriippuvuuksiin välineitä niiden tamisen ja informaatiokampanjoiden toiminnan keskiössä.

Kylkirauta 2/2021 8 Toimijat etsivät unionin sisältä se- listisen median roolin heikentymiseen. kä liittolaisia että hyödyllisiä ei-valtiol- Kehitys luo otolliset puitteet ulkoa- lisia toimijoita, joiden avulla ne voivat päin tulevalle informaatiovaikuttamisel- helpommin edistää omia intressejään. le, jota on tapahtunut esimerkiksi usei- Euroopan unionille luodaan parhaillaan den eurooppalaisten vaalien yhteydes- lisää ulkoisia pelivälineitä hybridiuh- sä. Vaalien ja demokraattisen kansalais- kien torjumiseksi ja esimerkiksi siihen keskustelun suojaamisesta ulkoiselta kohdistuvista kyberhyökkäyksistä on vaikuttamiselta onkin tullut keskeinen mahdollista asettaa tekijöille pakottei- osa hybridiuhkaympäristön kokonais- ta. Pohdinnassa on nyt samanlaisten vä- turvallisuutta. Jyrkkien poliittisten vas- lineiden luominen käytettäväksi hybri- takkainasettelujen ja jakolinjojen luo- diuhkien alalla laajemminkin. minen heikentää yhteiskunnallista krii- Myös unionin yhteisvastuulausek- sinsietokykyä. keen ja keskinäisen avunantovelvoit- Läntisten yhteiskuntien avoimuus ja teen merkityksestä hybridiuhkien tor- perusarvot, kuten sananvapaus, ovat uu- junnassa on käyty tiivistä keskustelua. dessa ympäristössä muodostaneet haa- Yhteisvastuulauseke sitoo jäsenmaat yh- voittuvuuksia ja tarjonneet väylän uu- teiseen toimintaan ja avunantoon terro- denlaiselle ulkoiselle vaikuttamiselle. ri-iskun, luonnonkatastrofin tai ihmisen Toisaalta juuri näitä arvoja vaalimalla aiheuttaman suuronnettomuuden tilan- löytyvät myös parhaat välineet hybri- teessa, ja avunantovelvoite velvoittaa diuhkien torjumiseen. keskinäiseen avunantoon sotilaallisen Uhkat on tehtävä avoimiksi ja nä- hyökkäyksen kohdistuessa yhteen tai kyviksi, ja kansalaisten tietoisuutta on useampaan jäsenvaltioista. syytä vahvistaa myös niiden toteutus- Monet jäsenmaat tukevat lausekkei- mekanismeista. Oikeusvaltioperiaate den soveltamista tarvittaessa myös va- suojaa demokratioiden kriisinsietoky- kavassa hybridiuhkatilanteessa, ja myös kyä monilta hybridiuhkien kylkeen pe- Suomi asettuu tälle kannalle uusimmas- siytyneiltä lieveilmiöiltä, kuten korrup- sa selonteossaan. Unionin tulisikin vies- tiolta ja rahanpesulta. tiä selkeästi ulospäin linjastaan ja lujittaa sisäistä varautumistaan siltä varalta, että Suomen politiikassa lausekkeiden mukainen yhteistoiminta vanhaa ja uutta otetaan käyttöön niiden sanamuodosta Turvallisuuspoliittisen ympäristönsä poikkeavassa hybridiuhkatilanteessa. muuttuessa Suomi on lujittanut asemaansa ottamalla välineistöönsä van- Suomen kriisinsietokyvyn haa ja uutta. Turvallisuuspoliittista merkitys yhteistyötä on vahvistettu sekä Nato- Kriisinsietokyvyllä tai resilienssillä kumppanuudella että solmimalla kah- viitataan yhteiskuntien mahdollisuu- denvälisiä puolustusyhteistyösopimuk- teen sopeutua poikkeusoloihin, mini- sia. Suomi pyrkii myös lujittamaan Eu- moida niiden vaikutukset ja palautua roopan unionin toimintaedellytyksiä niistä. Suomi varautuu hybridiuhkiin koko laajan turvallisuuden saralla. laaja-alaisella yhteistyöllä, jolla pyri- Tiivistyvän kansainvälisen yhteis- tään huolehtimaan yhteiskunnan elin- työn rinnalla vahvistetaan suomalaisen tärkeistä toiminnoista ja turvaamaan kokonaisturvallisuuden mallia. Suomel- kansallinen huoltovarmuus kaikis- la on hyvät edellytykset tarjota malliaan sa olosuhteissa. Yhteistyö yksityisen myös kansainväliselle tasolle ja pohtia Suomi on perinteisesti pitänyt uni- sektorin kanssa korostuu, ja tarve ja- sen sovellettavuutta esimerkiksi Euroo- onin laaja-alaisia toimia sen jäsenval- kaa samaa tilannetietoisuutta julkisten pan unionin puitteissa. Hybridiuhkien tioiden kokonaisturvallisuuden tukemi- ja yksityisten toimijoiden välillä muo- torjuntaan tarvitaan sekä kansainvälistä seksi hyvänä asiana. Suomi on ollut val- dostuu tärkeäksi. proaktiivista toimintaa että vahvaa kes- mis edistämään myös unionin ulko- ja Tässä yhteydessä myös informaa- kinäistä yhteistyötä yhteiskuntien krii- turvallisuuspoliittisen välineistön hyö- tioympäristön merkitys korostuu. On sinsietokyvyn aikaansaamiseksi. dyntämistä ja jopa vahvistamista tässä huolehdittava disinformaation torjun- yhteydessä. Hybridiuhkiin varautumi- nasta ja oikean tilannetietoisuuden vaa- Valtiotieteiden tohtori Teija Tii sen kannalta unionin poliittinen yhte- limisesta niin poliittista päätöksentekoa likainen on Euroopan hybridiuhkien näisyys on ensiarvoisen tärkeää, sillä kuin laajempaa kansalaiskeskustelua sil- osaamiskeskuksen johtaja. tämän yhtenäisyyden rapauttaminen ja mällä pitäen. Yleinen teknologinen ke- unionin sisäisten jakolinjojen vahvista- hitys ja sosiaalisen median mukaantu- minen on hybridiuhkatoimijoiden kes- lo on johtanut informaatioympäristön keinen väline. hajaantumiseen ja perinteisen journa-

9 Kylkirauta 2/2021 Kuvat eduskunta.fi, Pixabay.com. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Pixabay.com. eduskunta.fi, Kuvat

Kylkirauta 2/2021 10 TURVALLISUUSPOLIITTISEN KESKUSTELUN UUDET SUUNTAVIIVAT

TEKSTI MATTI PESU

Kiristynyt turvallisuustilanne 2010-luvun puolivälissä muutti suomalaisen turvallisuuskeskustelun luonnetta. Suomen turvallisuus on riippuvainen kansainvälisen järjestelmän tolasta, ja Suomessa on osattava tarkastella maailmaa vahvemmasta Suomi- perspektiivistä. Turvallisuuspoliittinen keskustelu on osa toimivaa demokratiaa.

uomessa on ollut tapana keskus- salaisten tilanneymmärryksen vahvis- tella turvallisuuspoliittisen kes- tamisessa. Skustelun puutteesta tai siitä, miten Turvallisuuspoliittinen keskustelu turvallisuuspolitiikasta tulisi debatoida. ei saa levätä ainoastaan poliitikkojen Usein paremman keskustelun vaatimi- harteilla, eikä keskustelu saa jäädä yk- nen on kiertoilmaus sille, että oma nä- sisuuntaiseksi. Muun muassa medialla kemys – esimerkiksi Nato-jäsenyyden ja tutkimuksella on tärkeä tehtävä ym- MATTI PESU kannattaminen – ei saa julkisessa kes- märryksen luomisessa sekä linjavetojen kustelussa riittävästi näkyvyyttä. arvioinnissa ja haastamisessa. Vaikka tällaisella metakeskustelul- Julkinen yhteiskunnallinen keskus- la on omat koomiset piirteensä, turval- telu yleensä paljastaa kulloiseenkin ky- lisuuspoliittinen keskustelu on tärkeä symykseen liittyvät poliittiset linjaerot. osa toimivaa demokratiaa. Täten kes- Turvallisuuspoliittinen diskurssi osin erimielisyyksiä pidetään usein jopa uh- kustelusta on myös syytä keskustella. poikkeaa tästä mallista. Suomessa on kana tai vähintään politiikan jatkuvuut- perinteisesti pyritty turvallisuuspoliitti- ta vaarantavina tekijöinä. Keskustelulla luodaan seen konsensukseen, millä on ollut vai- Kiristynyt turvallisuustilanne tilanneymmärrystä kutuksensa keskustelukulttuuriin. Eri- 2010-luvun puolivälistä on jossain mää- Julkisilla kannanotoilla Suomen po- mielisyyksistä ei useinkaan haluta väi- rin muuttanut suomalaisen turvallisuus- liittinen johto voi viestiä yhteiskun- tellä julkisesti. keskustelun luonnetta. Maailmanpoli- nalle turvallisuuspoliittista tilanneku- Turvallisuuspoliittisen konsensuk- tiikan muuttuminen nostaa esiin uusia vaansa ja samalla perustella Suomen sen vaaliminen ei ole pelkästään suo- aiheita, joista Suomessa ei ole aikai- valintoja. Vain pieni osa kansasta seu- malainen piirre. Myös muissa Pohjois- semmin osattu tai haluttu keskustella. raa aktiivisesti kansainvälisiä suhtei- maissa on pyritty turvallisuuspoliittisis- Turvallisuuskeskustelua on käytävä laa- ta ja turvallisuuspolitiikkaa. Keskuste- sa kysymyksissä mahdollisimman laajalla rintamalla, vaikka eri yhteiskunnal- lulla on siis tärkeä valistustehtävä kan- jaan yksituumaisuuteen. Pienissä maissa lisilla instansseilla onkin omat roolinsa.

11 Kylkirauta 2/2021 Ukrainan kriisin vaikutuksia Vuoden 2014 tapahtumat olivat ve- denjakaja myös suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Kri- min miehittäminen ja Itä-Ukrainassa alkanut sota olivat ensikäänne laajem- massa eurooppalaisen turvallisuusym- päristön muutoksessa, johon lukeutui- vat myös jihadistisen terrorismin nousu, Brexit-äänestys ja Donald Trum- pin valinta Yhdysvaltain presidentiksi. Ukrainan konflikti muutti suomalaista turvallisuuskeskustelua ainakin kolmella tavalla. Ensinnäkin kriittisistä ja kielteisistä Venäjä-näkemyksistä tuli suomalaisessa keskustelussa valtavirtaa. Lehtien Ve- näjää koskevat pääkirjoitukset ja ana- lyysit ovat järjestään kriittisiä. Myös- kään poliitikot eivät enää arkaile esit-

tää kielteisiä ja tuomitsevia näkemyk- Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Pixabay.com. eduskunta.fi, Kuvat siä Venäjän toimista. Kriittisemmäksi muuttunut Venäjä- keskustelu ei tosin ole läikkynyt diplo- matian puolelle. Jännitteistä huolimatta Suomi on säilyttänyt pragmaattisen lähestymistapansa kahdenvälisiin Ve- näjä-suhteisiin. Toiseksi Venäjän toiminta Ukrainas- sa muutti suomalaista uhkakuvastoa. Hybridi- ja informaatiovaikuttaminen kehittyivät osaksi suomalaista uhkanä- kemystä. Niin laajempi hybriditematiik- ka kuin spesifimpi informaatiovaikut- taminenkin ovat saaneen paljon näky- vyyttä julkisessa keskustelussa. Kolmanneksi Euroopan turvallisuu- sympäristön heikentyminen näkyi nopeasti myös Itämerellä. Se nosti Suo- tyisen hanakasti, ja yhteistyötä on pai- Suomalaista keskustelua vaivaa li- men lähialueiden turvallisuuden aivan koin epäpolitisoitu. Vuoden 2018 pre- säksi liika Nato-keskeisyys. Suomi voi uudella tavalla turvallisuuspoliittiseen sidentinvaalit olisivat esimerkiksi olleet nykyisessä puolustusyhteistyökehikos- keskusteluun. Itämeren turvallisuusti- mahdollisuus avata puolustusyhteistyös- sa tehdä hyvin erilaisia valintoja, joista lannetta onkin seurattu Suomessa vii- sä tapahtunutta muutosta. keskusteleminen olisi tämänhetkisessä meisten vuosien aikana erittäin tarkoin, Puolustusyhteistyön syventäminen tilanteessa Natoon vai ei? -keskustelua eikä seurannalle näy loppua. ei ole tapahtunut kansalta salassa. Maan- hedelmällisempää. puolustustiedotuksen suunnittelukun- Linjamuutoksesta vähän nan vuosittaiset mielipidetutkimukset Muuttuva keskustelua osoittavat, että kansan enemmistö on maailmanjärjestys Muuttunut turvallisuustilanne ja vil- puolustusyhteistyön kannalla – vaik- Maailmanpoliittinen muutos ei pysäh- kastunut keskustelu eivät johtaneet to- ka yhteistyön sisällöstä kansa ei vält- tynyt Ukrainan konfliktiin. Itse asiassa delliseen keskusteluun Suomen turval- tämättä ole kovin hyvin tietoinen. Po- kriisi oli ensioireita laajemmasta mur- lisuuspoliittisista linjavalinnoista. Suo- liittisesti yhteistyön tiivistämistä on tu- roksesta, joka liittyy niin kutsutun li- men merkittävin reaktio huonontunee- ettu, ja siitä on muotoutunut jonkinlai- beraalin maailmanjärjestyksen horju- seen turvallisuusympäristöön on ollut nen konsensus. miseen ja suurvaltojen välisen kilpai- puolustusyhteistyön kehittyminen. Muutenkin turvallisuusympäristön lun lisääntymiseen. Askel askeleelta syventynyt yh- muutos on johtanut konsensushenkiseen Fokus on siirtynyt viime vuosina teistyö on herättänyt vähän keskuste- ilmapiiriin. Se ei rohkaise rakentavan Venäjän häiriötä aiheuttavasta toimin- lua, vaikka Suomen turvallisuuspoliit- kriittiseen ja eteenpäin katsovaan kes- nasta perustavanlaatuisempaan haastee- tisessa linjassa on tapahtunut perusta- kusteluun Suomen turvallisuuspoliittiseen, jota Kiina kohdistaa kansainväli- vanlaatuinen muutos. Poliittinen johto sista valinnoista – mukaan lukien puo- seen järjestykseen. Kiinan itsevarmuus ei ole avannut muutoksen syvyyttä eri- lustusyhteistyön kehityssuunnista. ja ambitio kasvavat, maailmanpolitii-

Kylkirauta 2/2021 12 listen mahdollisuuksien, sen kansallis- vastakkainasettelun hälventämiseen on ta turvallisuutta haastavien toimien ja kansallisen turvallisuuden käsitteen ny- esimerkiksi ihmisoikeuskysymysten vä- kyistä suurempi hyödyntäminen. Kan- lillä? Suomelta puuttuu edelleen Kii- sallinen turvallisuus voisi toisin sanoen na-politiikan sabluuna, jonka kehittä- toimia erilaiset systeemiset uhkat yh- misessä julkinen keskustelu on ensiar- distävänä kattokäsitteenä – olivat uhkat voisen tärkeää. sitten valtiolähtöisiä tai ei-valtiollisia. Haluttomuus keskustella Kiinasta on näkynyt myös 5g-keskustelun vä- Keskustelua tarvitaan häisyytenä. Suojelupoliisi on ilmais- Kylmän sodan jälkeinen ajanjakso sut huolensa 5g-teknologiaan liittyvis- 1990-luvulta 2010-luvun alkuun oli tä uhkista, jotka koskevat ennen kaik- Suomelle turvallisuuspoliittisesti suo- kea Huawei-laitteita. Suojelupoliisin nä- tuisaa aikaa. Suomi integroitui Euroo- kemykset eivät ole saaneet julkisessa pan unioniin. Geopoliittisen kamppai- keskustelussa vastakaikua, vaikka hal- lu ei dominoinut kansainvälisiä suh- linnossa 5g:n turvallisuusriskit otetaan teita. Samalla halu ja kyky tarkastella vakavasti. maailman menoa Suomen turvallisuu- Aihe ei ole ainoastaan poliittises- den ja kansallisen edun näkökulmasta ti herkkä vaan myös teknisyytensä ta- osittain katosivat. kia hankala keskusteltava. Suomessa ei Vaikka ilmastonmuutoksen kaltai- liiammin ole teknopolitiikkaan liittyvää set maailmanlaajuiset uhkat tarvitsevat osaamista, mikä näkyy ja kuuluu vähäi- aidosti globaaleja ratkaisuja ja vaikka senä julkisena keskusteluna. Suomenkin turvallisuus on hyvin riip- Arktista aluetta koskeva suomalai- puvainen kansainvälisen järjestelmän to- nen keskustelu on viime vuosina kes- lasta, Suomessa on osattava tarkastella kittynyt alueelliseen yhteistyöhön ja sen maailmaa vahvemmasta Suomi-perspek- mahdollisuuksiin. Lähialueen turval- tiivistä. Se ei tarkoita paluuta nurkka- lisuudesta on keskusteltu Itämeri-kes- kuntaisuuteen. Taustalla on yksinkertai- keisesti. Pohjoiset alueet ovat kuiten- sesti tarve ymmärtää, miten maailman- kin nopeasti geopolitisoitumassa. Eräs politiikan käänteet vaikuttavat Suomen Ukrainan konfliktin jälkivaikutuksista turvallisuuteen ja miten Suomen tulisi oli kylmän sodan ajalta tuttujen sotilas- kansallista intressiään maailmalla ajaa. strategisten dynamiikkojen paluu ark- Ulkopoliittinen instituutti on vii- tiselle alueelle. meisen kahden vuoden aikana panos- Alueeseen kohdistuu myös taloudel- tanut Suomen ulko- ja turvallisuuspo- lisia intressejä niin Yhdysvalloista, Ve- litiikan tutkimukseen. Yksi instituutin näjältä kuin Kiinastakin. Samalla ilmas- tehtävistä on palvella julkista keskus- tonmuutos muokkaa arktista ympäris- telua tarjoamalla tutkimukseen perus- kan voimasuhteet muuttuvat ja järjes- töä vauhdilla. Arktiselle alueelle onkin tuvia näkemyksiä osaksi yhteiskunnal- telmämuutokseen kytkeytyy teknolo- muodostumassa geopoliittinen ”täydelli- lista keskustelua. gisen murroksen ja ilmastomuutoksen nen myrsky”, joka koostuu sekä sotilas- Myös muiden tahojen on syytä teh- kaltaisia megatrendejä. poliittisista, taloudellisista että ympäris- dä osansa. Poliittisella kentällä on par- Euroopan turvallisuudessa riittää töllisistä kysymyksistä. Alueen tulevai- aikaa tapahtumassa sukupolvenmuutos, yhä paljon keskusteltavaa. Muuttuva suus on Suomen turvallisuuspoliittisia jossa puolueiden turvallisuuspoliittiset maailmanjärjestys asettaa kuitenkin pai- avainkysymyksiä, eikä negatiivisilta ke- osaajat ovat hiljalleen vetäytymässä va- neita yhä laaja-alaisempaan turvallisuus- hityskuluilta ole syytä ummistaa silmiä. lokeilasta. Uusien osaajien on nousta- poliittiseen keskusteluun niin globaa- Arktisen alueen tilanne osoittaa sel- va esiin ja samalla rohkaistuttava esit- leista kuin edelleen lähialueenkin tur- västi, miten tiiviisti erilaiset turvallisuus- tämään näkemyksiään Suomen turval- vallisuuskysymyksistä. Näihin lukeutu- uhkat voivat kietoutua toisiinsa. Suoma- lisuudesta. vat muun muassa Kiina, arktisen alueen laista turvallisuuspoliittista keskustelua Median turvallisuuspolitiikkaan tulevaisuus ja uhkien yhteen kietoutu- on yli kolme vuosikymmentä leimannut kiinnittämä huomio on edelleen ensi- nut luonne. keinotekoinen vastakkainasettelu van- arvoista ja aktiivinen kansalaisjärjes- Huolimatta siitä, että Kiinan vaikutus- hojen – sotilaallisten ja valtiolähtöisten tötoiminta tarpeellista turvallisuuspo- vallan kasvu näkyy yhä vahvemmin maa- – sekä uusien – ei-valtiollisten – uhki- liittisen osaamisen ylläpitämisessä se- ilmanpolitiikassa, suomalainen Kiina- en välillä. Vastakkainasettelusta on ai- kä keskustelun herättämisessä. keskustelu on ollut edelleen vähäistä. ka päästä eroon. Kiina on kasvattanut viime vuosina suh- Koronapandemiakin on osoittanut, Yhteiskuntatieteiden tohtori Matti teellista valta-asemaansa, mikä asettaa miten kulkutaudin kaltainen ”uusi uh- Pesu on vanhempana tutkijana Ulko Suomenkin monien kysymysten äärelle. ka” on kiihdyttänyt suurvaltojen välis- poliittisessa instituutissa. Miten Suomen esimerkiksi tulisi ta- tä, ”perinteisiin uhkiin” liittyvää geopo- sapainoilla Kiinan tarjoaminen taloudel- liittista kamppailua. Eräs mahdollisuus

13 Kylkirauta 2/2021

Kuvat Pixabay.com. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Väätäinen. Pasi Pasi Kuvanmuokkaus Kuvanmuokkaus Pixabay.com. Pixabay.com. Kuvat Kuvat

Kylkirauta 2/2021 14 UUSI AIKA, UUDET VAARAT

TEKSTI: JANNE ”RYSKY” RIIHELÄINEN

Perinteisesti on määritelty, että turvallisuuspolitiikassa hoidetaan ulkosuhteita ensin ulkopolitiikalla. Puolustuspolitiikkaan turvaudutaan, jos kaikesta huolimatta syntyy konflikti. Maailman muuttuminen on tehnyt tästä perinteisestä määritelmästä vähintäänkin vajaan. Muutos on myös nakertanut toista suomalaista ulko- ja turvallisuuspoliittista perinnettä, konsensusta.

rimin valloituksen jälkeen Suo- Viimeisen vuoden aikana paljastu- mi on reagoinut muuttuneeseen neiden tietojen mukaan Venäjä on toi- Ktilanteeseen ennen kaikkea puo- minut länsimaissa aktiivisesti käyttäen lustuspoliittisin keinoin. Muutamassa keinoja, jotka pitkälti vastaavat edellä vuodessa on säädetty valtava määrä la- kuvattua määritelmää. keja, joiden avulla aseellinen maanpuo- Kansalaisjournalismiryhmä Belling- lustus on saatettu paremmin uuden ti- catin keräämien tietojen mukaan tietyn lanteen tasalle. Venäjän sotilastiedustelun yksikön jä- JANNE ”RYSKY” RIIHELÄINEN Uudistusten ytimessä on ollut kyky senet olivat paikalla lietsomassa levot- toimia nopeasti ja verkottaa maanpuo- tomuuksia Moldovassa vuonna 2014, lustus kansainvälisesti. Myös kyky kes- järjestämässä vallankaappausta Monte- tää ja tavat vastata hybridiuhkiin ovat ol- negrossa vuonna 2016 ja vakoilemassa leet eri tavoin työn alla. Muutos varmasti maailman antidopingjärjestöä WADAa jatkuu eri tavoilla tulevinakin vuosina. Sveitsissä vuosina 2016–2017. Kokonaistilannetta arvioitaessa pi- Aseellisen maanpuolustuksen asema Yksikön jäsenet olivat myös hermo- tää muistaa, että näissä tapauksissa toi- kansallisen olemassaolon takalautana ei myrkyllä toteutetun Skripalin murhayri- mijana oli vain yhden turvallisuuspalve- sinällään ole muuttunut, mutta rauhan tyksen takana. Saman yksikön jäsenten, lun yksi yksikkö. Joka tapauksessa yk- ja perinteisen sodan väliin on muotou- mukaan lukien sitä johtavan kenraalin, sikön aktiivisuudesta on pääteltävissä, tunut harmaa alue, jossa on merkittä- on havaittu olleen alueella, kun Tšekissä että Krimin valloituksen ja Ukrainan viä turvallisuusuhkia. Tälle alueelle si- räjähti ammusvarikko osana bulgaria- sodan myötä Venäjä siirtyi uuteen vai- joittuviin uhkiin vastaaminen tapahtuu laiseen asekauppiaaseen liittyvää vyyh- heeseen toiminnassaan länttä vastaan. paljolti politiikan keinoin. Se tarkoittaa tiä. Tämä toiminta pyrki estämään Uk- Venäjä käy tällä hetkellä länttä vas- niin mediakasvatuksen lisäämistä päivä- rainaa hankkimasta aseita ja ammuksia taan poliittista sotaa. Samalla se tekee it- kotien opetussuunnitelmiin kuin unio- juuri alkaneen sodan tarpeisiin. sestään merkittävää ja huomioonotetta- nimaiden yhteisiä toimiakin. Yksikön jäseniä oli myös Espanjas- vaa toimijaa maailmanpolitiikassa. Ku- sa, kun katalonialaiset äänestivät suur- ten kaikki valtiot, se käyttää hyväkseen Salainen sota Euroopassa ten levottomuuksien keskellä itsenäi- omia vahvuuksiaan. Venäjällä vahvuu- Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön tuo- syydestään vuonna 2017. Kuva näiden det ovat vähissä, mutta kyky häikäile- reessa raportissa maailman tilantees- ”palaneiden” agenttien toiminnasta tu- mättömiin laittomuuksiin on yksi selta moderni konflikti kuvataan kolmi- lee tarkentumaan vielä, sillä vasta pieni lainen. tasoiseksi: ei-kineettinen, hybridi ja osa yksikkö 29155:n toimijoiden liik- Venäjän vihamielisiin toimiin vas- perinteinen. Hybridivaiheessa toimiin keiden syistä on selvitetty. taaminen on tällä hetkellä yksi läntisen kuuluvat kyberhyökkäykset kriittiseen Operaatioita on ilmeisesti pidetty arvoyhteisön ratkaistavia turvallisuus- infrastruktuuriin, salamurhat, sabotaa- onnistuneina, sillä yksikön jäseniä on kysymyksiä. Tähän mennessä päätök- sit, proxy-joukkojen käyttö ja elektro- palkittu viime vuosina korkeimmilla Ve- set vastatoimista, jos niitä ylipäätään magneettinen häirintä. näjän valtion ansiomerkeillä. on saatu aikaiseksi, ovat olleet ad hoc.

15 Kylkirauta 2/2021 Suomi on tässä tilanteessa ottanut roolikseen pitää yllä yhteyttä lännen ja Venäjän välillä. Tämä on henkilöitynyt nimenomaan presidentti Sauli Niinis- töön ja hänen suurvaltojen johtajille tar- joamiin ”hyviin palveluihin”. Samalla Suomi on kuitenkin pitä- nyt tarkasti huolen siitä, ettei olisi mi- tään syytä epäillä Suomen asemaa osana länttä. Tämän linjauksen peruskivi on Euroopan unionin jäsenyys ja Suo- men pysyminen tiukasti unionin linjalla Venäjää koskevissa päätöksissä.

Hyökkäyksen hinnan Kuvat Pixabay.com. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Pixabay.com. Kuvat korottamista Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Pixabay.com. Kuvat Euroopan unionin elvytyspakettiin liittyneessä keskustelussa nostettiin jälleen esiin ajatus siitä, että unionin jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta. Tätä argumenttia vähäteltiin kertomal- la, sinällään aivan oikein, ettei unioni ole puolustusliitto eikä sillä ole omaa asevoimaa. Euroopan unioni ei tosiaan ole puolustusliitto, vaan poliittinen liitto. Ul- koinen turvallisuus ei kuitenkaan syn- ny vain aseista, vaan myös kaikesta sii- tä, mikä kuuluu politiikkaan. Euroopan unioni ei suoranaisesti auta Suomea puolustamaan itseään. Se on silti hyvin merkittävä asia maanpuolustuksen tärkeimmän tavoitteen, Suo- mea kohtaan kohdistuneen hyökkäyk- sen, hinnan korottamisessa. Suomen geopoliittinen turvallisuus on äärimmilleen kärjistettynä sitä, että Venäjä antaa meidän toimia pitkälti kuten on oma etumme. Juuri tässä asetelmassa Euroopan unionin jäsenyys on olennainen tekijä meidän hyväksem- me. Ilman unionin jäsenyyttä viiteryh- mämme olisivat Venäjän Euroopan unioniin tai Natoon kuulumattomat naapu- rimaat Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia ja Azerbaidžan. Poliittisena toimijana Euroopan unionin päätöksillä on aina globaalia kustelukulttuurin taustalla on sellainen unioni on myös periaatteessa juuri oi- valtaa, vaikka se valta voikin olla hy- tilanne, että kaikki puolueet ovat käy- keanlainen taho vastaamaan Venäjän vin hidasta. tännössä olleet samalla ulkopoliittisel- länttä käymän poliittisen sodan toimiin. Joka tapauksessa on selvää, että la linjalla. Myös ulkopolitiikkaa tiu- Nato on rakenteena asevoimat, joka val- unioni tarvitsee pikkuhiljaa muutakin kasti johtaneen presidentti Sauli Nii- mistautuu perinteiseen sotaan. Euroopan Venäjä-strategiaa kuin kärsivällisyy- nistön äärimmäisen korkea kansan- unionilla puolestaan on kykyä tarttua deksi väitettyä ajanpeluuta ja henkilö- suosio on ollut yksi vakauttava tekijä. hybridiuhkiin vastaamiseen. Esimerk- pakotteita. Suomi ei välttämättä halua Nyt Suomeen on kuitenkin kehitty- kinä unionin ulkosuhdeyksikössä toi- profiloitua tämän strategian kehittämi- mässä aito ulkopoliittinen oppositio, jo- miva Venäjän disinformaation vastai- sessä, mutta silti meidän on tärkeää ol- ka haastaa nykyisen Euroopan unionin nen yksikkö. la siinä mukana. jäsenyyteen perustavan linjan. Suomelle on tärkeää, että myös Ve- Perussuomalaisilla ei ole kesällä näjä-linjassaan varovaisempi jäsenmaa Ilman ulkopoliittista ohjelmaa 2017 alkaneella Jussi Halla-ahon val- voi olla mukana vastatoimissa. Valtavan Suomalaisen ulko- ja turvallisuuspo- takaudella ollut tähän mennessä var- taloudellisen kokonsa takia Euroopan liittisen konsensuksen ja vaimean kes- sinaista ulko- ja turvallisuuspoliittista

Kylkirauta 2/2021 16 edelleen oppositiossa, noussevat radi- kaalimmat linjaukset väkisinkin esiin. Nämä linjat taas leimaisivat puolueen presidenttiehdokkaan kampanjaa vuoden 2024 alussa käytävissä presiden- tinvaaleissa. Nyt näyttää siltä, että perussuoma- laisista, tai ainakin merkittävästä osasta heitä, on kehittymässä aito ulko- ja turvallisuuspoliittinen oppositio. Tosin tämä oppositio on ehtinyt vasta vaihee- seen, jossa on ilmoitettu vastustettavan jotain. Erityisesti kysymykseen siitä, mi- kä pitäisi Euroopan unionin jäsenyyden sijaan Suomen poissa Venäjän valtapii- ristä, on vastaamatta.

Säilyttävästä uudistavaan Ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysy- myksiä ja haasteita riittää ilmaston- muutoksesta tekoälyyn ja demokratian ahtaalla olosta trumpismin ku- koistukseen republikaanipuoluees- sa. Myrskyisältä näyttävä tulevaisuus vaatii strategisella raja-alueella sijait- sevalta pieneltä maalta älykkyyttä ja aktiivisuutta. Suomen on myös oltava hyvä ja mielenkiintoinen liittolainen niiden tahojen silmissä, jotka puolustavat vapautta ja demokratiaa. Siihen asemaan pyrkiminen edellyttää omien asioiden pitämistä kunnossa ja luotettavuutta liittolaisena. Suomen turvallisuus edellyttää nyt aktiivista ja avointa keskustelua siitä, miten turvaamme etumme parhaalla mah- dollisella tavalla rajuja muutoksia sisäl- tävässä tulevaisuudessa. Maanpuolustushenkeä tässä tilanteessa osoittaa se, että hankkii tietoa ja käy avointa keskustelua siitä, mihin maailma on menossa ja miten meidän olisi hyvä eri asioihin reagoida. Hybridiuhat ovat tuoneet tavalli- sen ihmisen arkisen kestävyyden olen- naiseksi osaksi kykyä puolustaa maa- ohjelmaa. Puolueella on kuitenkin ol- me aikoina ollut se, ettei unionista eroa- ta. Kansakunnan tärkein puolustusky- lut hallussaan tällä vaalikaudella edus- minen ole ajankohtainen asia. ky löytyy sen omien kansalaisten kor- kunnan ulkoasiainvaliokunnan puheen- Tämän asenteen voinee ajatella syn- vien välistä. johtajuus. tyneen seuraavien eduskuntavaalien jäl- Perussuomalaisissa on vahva Euroo- keisten hallitusneuvottelujen helpotta- Janne ”Rysky” Riiheläinen on joen pan unionista eroa vaativa siipi. Syksyl- misesta. Puheenjohtajan nyt edustaman suulainen tietokirjailija, kolumnisti ja lä 2020 perussuomalaisten eduskunta- reaalipolitiikan ja kiihkeän Euroopan turvallisuuspolitiikan kommentaattori. ryhmästä erotettu Ano Turtiainen teki unionin vastaisuuden ristiriidasta löyty- lakialoitteen unioin jäsenyyttä koske- nee syy sille, ettei puolueella ole ulko- vasta kansanäänestyksestä. Sen allekir- poliittista ohjelmaa. Edes jollain tasol- joitti yksitoista perussuomalaista kan- la myönteinen Euroopan unioni -ehdo- sanedustajaa, reilu neljäsosa eduskun- tus todennäköisesti aiheuttaisi puolue- taryhmästä. kokouksessa repivän taistelun. Aiemmin unionista eroa ajaneen pu- Mikäli perussuomalaiset ovat vuo- heenjohtaja Halla-ahon kantana on viiden 2023 eduskuntavaalien jälkeen

17 Kylkirauta 2/2021

PAIKKA MAAILMASSA

altioneuvosto hyväksyi uu- ja hakevat vaihtoehtoisia ratkaisuja. den ulko- ja turvallisuuspo- Köyhyyden, eriarvoistumisen Vliittisen selonteon 29. loka- ja niiden luoman näköalattomuu- kuuta 2020 ja antoi sen eduskunnan den yhdistäminen suoraan jakolin- käsiteltäväksi. Tätä käsittelyä teh- jojen syntymiseen on jossakin mää- dään muun muassa valiokunnissa, ja rin totta, mutta pahimmillaan se on olin hallintovaliokunnan kuultava- yliyksinkertaistavaa ja viallista tul- na aiheesta. Tämä kirjoitus perustuu kintaa synnyttävää tarkastelua. Tul- eduskunnan hallintovaliokunnal- kinta pahimmillaan sitoo kädet esi- le ulko- ja turvallisuuspoliittisesta merkiksi kansallista vaikuttavuutta selonteosta antamaani lausuntoon. hakevalta sotilaallisiin terrorismin Selonteko on ymmärrettävä kes- vastaisiin operaatioihin osaa ottami- keiseksi asiakirjaksi, joka ei vain selta, ja vähiä resursseja esimerkik- tarkastele maailmaa Suomen ym- si suunnataan sellaisenaan tärkeään pärillä ja kansakuntamme paikkaa köyhyyden torjuntaan. siinä, vaan se linjaa, miten Suomen Oman paikkamme kannalta tar- tulee asemoida itsensä tähän ympä- kastelun kohteeksi selonteosta on ristöön. Kyseessä on siis periaate- syytä nostaa myös muuttoliikkeen kokoelmaa laajempi ja syvällisem- vaikutus epäsymmetriseen sodan- pi selonteko, joka asettaa suunta- käyntiin ja valtioiden väliseen vai- viivat suomalaisen ulkopolitiikan kuttamiseen. Selonteossa tarkas- tekemiselle ja linjanvedoille. Eri- tellaankin pakolaisuutta hybridi- tyisen merkittäväksi käsiteltävän vaikuttamisen välineenä. Tämä on selonteon tekee se, että siinä esi- erinomainen seikka, ja se osoittaa tettävä toimintaympäristön analyy- konfliktien modernin epäsymmet- si ohjaa puolustusselonteon valmis- rian olevan tiedostettu kirjoittaja- telua ja laatimista. kaartissa. Selonteon sivuilta on luettta- On selvää, että eri valtiot pyrki- vissa, miten suurvaltapoliittinen kisessa kansainvälisessä järjestelmässä vät käyttämään pakolaisuutta vai- kilpailuasetelma toimintaympäristös- huolta kantava kansallisvaltio strategi- kuttamisen välineenä omien alueellisten sä avautuu kirjoittajille selkeänä koko- sesti kriittisen Itämeren rannalla. intressiensä tavoittelussa. Tämän olles- naisuutena. Globaalien kehityskulkujen, kuten sa vain yksi esimerkki moderneista epä- Samalla kuitenkin aktiivisesti ko- ilmastonmuutoksen, väestökehityksen, symmetrisen sodan keinoista selonteko rostetaan globaalien ongelmien, kuten terrorismin ja väkivaltaisen radikalisoi- asettaa kiitettävästi vaateen suomalaisil- ilmastonmuutoksen ja pandemioiden, tumisen, sekä uusien teknologioiden kas- le viranomaisille yhä tiiviimpään yhteis- merkitystä ulko- ja turvallisuuspolitii- vavan merkityksen vaikutus tunnistetaan työhön tiedonjaossa, ennustettavuudes- kan kysymyksissä. Tästä aiheutuu rea- selonteossa kiitettävällä tavalla. Samal- sa ja varautumisessa. listisemmalle turvallisuuden tarkasteli- la selonteossa kuitenkin yhdistetään glo- Näiden muutamien nostojen kaut- jalle pienimuotoinen kohtaanto-ongel- baalit ongelmat, haasteet ja myös mah- ta on käsitettävissä, että vaikka suoma- ma: jos toimintaympäristö ymmärretään dollisuudet sotiin ja konflikteihin tavalla, laisessa, valtionhallinnon korkeimmalla suurvaltapoliittiseksi kilpakentäksi, jos- joka ei välttämättä kannusta alueelliseen tasolla tapahtuvassa turvallisuuspoliit- sa niiden intressit määräävät todellisuu- tarkasteluun ja alueellisten ratkaisujen tisessa ajattelussa onkin tiettyjä kilpai- den laadun, ei globaaleihin ongelmiin hakemiseen. levia suuntauksia, on selonteko tämän puuttuminen ole pienelle kansakunnal- Vaikka esimerkiksi selonteossakin ajattelun tuotteena käsitettävissä kon- le edullista kansallisten intressien puo- mainittu jihadistinen ryhmä al-Qaida vai- sensusperiaatteella rakennetuksi koko- lustamiseksi. kuttaa globaalia kumouksellista sotaansa elmaksi näkemyksiä, jotka ohjaavat val- Hyödyllistä olisi valitun suurval- käyvänä eräänlaiselta todellisuuspakoi- tion ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hie- lan kanssa myötäeläminen ja kilpaile- selta maailmanvallankumoukselliselta, novaraisesti arvojen ja intressien välil- via suurvaltoja vastaan tasapainottami- sen johdossa tunnistetaan, että alueelli- lä taiteillen. nen. Siksi Suomen sitouttaminen monen- sissa konflikteissa on erilaista konkreet- Paikkaamme maailmassa onkin siis keskisiin ongelmanratkaisuprosesseihin tista ja realistista hyödyntämispotenti- tarkkaan harkittu, joskaan se ei koskaan osana Euroopan unionia on pienoises- aalia, siis alueellisia ratkaisuja alueelli- ole maailmalle itsestään selvä. sa ristiriidassa sen kanssa, että maam- siin ongelmiin. Näköalattomimmiksikin me on pieni ja eloonjäämisestään anar- ymmärretyt siis ajattelevat, analysoivat Antti Paronen

19 Kylkirauta 2/2021 TOMMI KOIVULA

ISO ALOITUSKUVA

Kuvat Maanpuolustuskorkeakoulu, Pixabay.com. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Väätäinen. Pasi Pasi Kuvanmuokkaus Kuvanmuokkaus Pixabay.com. Pixabay.com. Maanpuolustuskorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulu, Kuvat Kuvat

Kylkirauta 2/2021 20 TURVALLISUUSPOLITIIKKA STRATEGIAN OPETUKSESSA JA TUTKIMUKSESSA

TEKSTI: TOMMI KOIVULA

Strategialle on aikojen saatossa esitetty monia määritelmiä. Maanpuolustuskorkeakoulussa se määritellään tieteenalaksi ja toimintalinjaksi, joka kohdentuu valtion tai valtioiden muodostaman yhteisön turvallisuuspäämäärien tavoitteluun. Käytettävät keinot ovat ensisijaisesti poliittisia, sotilaallisia tai taloudellisia.

trategiassa on toki kyse paljosta ganisaatiomuutoksessa Sotakorkeakou- muustakin kansainvälisen turval- lu lakkautettiin ja Maanpuolustuskorke- Slisuuden alaan kuuluvasta kuin akoulu perustettiin, ja samalla Strategi- vain asevoimien käytön strategisesta an toimisto organisoitiin Maanpuolus- tasosta. Kuitenkin sotilaalliset keinot, tuskorkeakoulun strategian laitokseksi. eli asevoimien käyttö valtion tai liit- Oppiaineena strategia sai ensimmäi- TOMMI KOIVULA toutuman poliittisen johdon määrittä- sen professuurinsa vuoden 1999 alus- mien päämäärien saavuttamiseksi, ovat sa, kun valtiotieteiden tohtori Kalevi Maanpuolustuskorkeakoulussa ja laa- Ruhala aloitti tehtävässä. jemmin sotatieteiden piirissä erityisen Vuoden 2015 puolustusvoimauu- mielenkiinnon kohteena. Tällöin pu- distuksessa Strategian laitos yhdistet- ti aikaisempaa opetuspainotteisempa- humme sotilasstrategiasta. tiin Sotahistorian ja Taktiikan laitos- na. Venäjään, sen asevoimiin ja turval- ten kanssa Sotataidon laitokseksi, jon- lisuusteemoihin liittyvää strategista tut- Strategia osana ka toiminnot keskitettiin Santahami- kimusta ja opetusta tehdään erillisessä upseerikoulutusta naan. Muutos ei ollut kivuton, koska Venäjä-ryhmässä, joka on myös osa So- Strategia on ollut kautta aikojen osa se merkitsi samalla oppiaineen henki- tataidon laitosta. suomalaisen upseerikoulutuksen löstövahvuuden tuntuvaa pienentymistä Kansainvälistä turvallisuutta tutki- opintosisältöjä. Oppiaineen institu- sekä yhteiskunnallisen näkyvyyden ja taan Suomessa toki osana laajempaa tionaaliset askeleet maassamme ei- kansainvälisten yhteyksien karsimista kansainvälisen politiikan tutkimuksen vät sen sijaan ulotu kovin kauas his- aikaisemmasta. kokonaisuutta myös muissa suomalai- toriaan. Oppiaineessa on kuitenkin pyritty sissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksis- Sotakorkeakoulun sotatieteen lai- uudessakin organisaatiorakenteessa yl- sa. Myös muualla puolustushallinnos- toksen yhteyteen perustettiin muutaman läpitämään sen luonteeseen sopivalla sa tehdään virkatyönä kansainväliseen hengen vahvuinen Strategian toimisto tavalla välttämätöntä sotilas- ja sivii- turvallisuuteen kohdistuvia tutkimuk- 1. maaliskuuta 1972. Vuoden 1993 or- liasiantuntemusta, tosin huomattavas- sia ja selvityksiä. Kuitenkin tänä päi-

21 Kylkirauta 2/2021 vänä Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitos on ainoa strategian tutkimukseen ja opetukseen suuntautu- nut yliopistollinen laitos maassamme.

Turvallisuuspoliittisen tietämyksen lisääjä Strategian oppiaine palvelee suomalaista yhteiskuntaa perehdyttämällä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitok- sen upseereja strategisiin kysymyksiin, vaikuttamalla puolustusvoimal- liseen tilannekuvaan ja päätöksente- koon sekä tuomalla aineksia yleiseen suomalaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Lisäksi tutkimus tuottaa tiedeyhteisölle suunnattua alan perus- tutkimusta niin kotimaassa kuin kan- sainvälisestikin. Oppiaineessa tehtävä työ on organi- soitunut käytännössä kolmen ulottuvuuden, tutkimuksen, opetuksen sekä yhteiskunnallinen vaikuttamisen, kautta. Jo kauan on tunnistettu, että tietä- mys strategisista kysymyksistä kuuluu upseerin ammattitaitoon. Tarve strate- giseen tietämykseen ja ajatteluun ko-

rostuu erityisesti upseerinuran loppu- Kuvat Kadettikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu, Pixabay.com. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Pixabay.com. Maanpuolustuskorkeakoulu, Kadettikunta, Kuvat puolella ja korkeammissa tehtävissä. Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Pixabay.com. Maanpuolustuskorkeakoulu, Kadettikunta, Kuvat Nykyisin strategiaa opiskellaan kaikilla Maanpuolustuskorkeakoulun kurs- sitasoilla kadeteista yleisesikuntaupsee- dään vuosittain yhdestä kahteen stra- Strategian oppiaine on eräs Puo- reihin. Opinnoissa luodaan valmiuksia tegian pro gradu -tutkielmaa. Lisäksi lustusvoimien tärkeimmistä ikkunois- strategian teorian ja erilaisten strategis- strategia on suosittu sivuaine siviiliyli- ta ulkopuoliseen yhteiskuntaan. Se il- ten käytäntöjen ymmärtämiseksi sekä opistojen opiskelijoiden keskuudessa. menee muun muassa turvallisuuspoli- strategisen ajattelun kehittämiseksi eri Opiskellakseen strategiaa Maanpuolus- tiikan ja sotilasstrategian kysymysten kurssitasoille räätälöidyillä painotuk- tuskorkeakoulussa he voivat hyödyn- saamana huomattavana mediamielen- silla. tää yliopistojen välistä joustavaa opin- kiintona. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian opinnoissa perehdytään to-oikeutta. strategisen asiantuntemuksen yhteis- esimerkiksi Suomen välittömään tur- Strategian opinnäytteet muodostavat kunnallinen näkyvyys onkin jo vuo- vallisuusympäristöön ja sen toimijoi- oppiaineen vakinaisen henkilökunnan sien ajan ollut huomattavaa. hin, keskeisiin suurvaltoihin, sotilaal- tutkimuksen ohella merkittävän osan Mediaseurantamme perusteel- lisen voiman käyttöön, yhteiskunnan Maanpuolustuskorkeakoulussa harjoi- la Maanpuolustuskorkeakoulun kan- kokonaisturvallisuuteen sekä kansain- tettavasta strategian tutkimuksesta. Kes- sainväliseen turvallisuuteen tai strate- välisiin kriiseihin ja kriisinhallintaan. keisinä tutkimuspainopisteinä ovat ol- giseen Venäjä-tutkimukseen liittyvistä Opinnäytteensä strategiasta laatii leet Suomen ja lähialueemme turvalli- asiantuntijalausunnoista kertyi vuosina vuosittain noin kymmenen sotatietei- suuspolitiikka ja asevoimat, Euroopan 2016–2019 yhteensä 2 644 mediaosu- den kandidaatin tutkintoa opiskelevaa laajuiset turvallisuuskysymykset sekä maa, joista verkossa 63 prosenttia, pai- ja noin kymmenen sotatieteiden mais- globaalit ilmiöt. netuissa lehdissä 33 prosenttia ja tele- terin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Ammattimaisemmissa tutkimuksissa visiossa tai radiossa neljä prosenttia. Joka toinen vuosi alkavalla yleisesikun- on viime vuosina käsitelty muun muassa Strategian asiantuntijat ovat suo- taupseerikurssilla laaditaan myös noin Venäjän sotilas- ja kyberstrategiaa, Na- sittuja esitelmien pitäjiä konferens- kymmenen jatkotutkintotasoista diplo- ton sisäistä dynamiikkaa ja suomalaista seissa ja eri järjestöjen tilaisuuksissa. mityötä strategiasta. Strategian tohtori- tiedustelukulttuuria. Vuoden 2021 aika- Uutena yhteiskunnallisen vaikuttami- ohjelmassa on tällä hetkellä noin viisi- na on odotettavissa julkaisuja esimer- sen aluevaltauksena on Maanpuolus- toista sotatieteiden väitöskirjaansa laa- kiksi Kiinan sotilasstrategiasta, ydin- tuskorkeakoulun verkkosivuilla odo- tivaa opiskelijaa. aseista sekä arktisesta geopolitiikasta. tettavissa vuoden 2021 aikana strate- Mahdollisuus opiskella strategiaa Nämä tutkimukset sekä julkiset opin- gian ajankohtaisia asiasisältöjä valot- kiinnostaa myös siviilejä. Maanpuo- näytetyöt ovat saatavilla Kansalliskir- tavia podcasteja. lustuskorkeakoulun viranomaisyhteis- jaston ylläpitämässä ilmaisessa Doria- Myös väitöstilaisuudet on viety työn maisterikoulutusohjelmassa teh- julkaisuarkistossa https://www.doria.fi/. verkkoon keväästä 2020 lähtien. Näin

Kylkirauta 2/2021 22 ja kansallisen osaamisen vaaliminen olisi tärkeää. Näihin teemoihin kuuluvat esimerkiksi keskeisten suurvaltojen voimasuhteet, Venäjän ja yhä enemmän myös Kiinan asevoima ja poliittinen kehitys, teknologian muuttuva merkitys valtiollisen vallan lähteenä, Itämeren ja arktisen alueen kehityskulut, kysymys Suo- men mahdollisesta sotilaallisesta liit- toutumisesta ja eri puolustusyhteistyö- muotojen Suomelle tuomasta lisäarvosta sekä Euroopan unionin turvallisuuspoliittisesta painoarvosta. Samaan aikaan tulisi jatkuvasti vaalia herkkyyttä uusien tärkeiden ilmiöiden tunnistamiseksi. Strategiselle ajattelulle on kuitenkin ominaista myös päämääriin ja tah- totilaan liittyvä mielenkiinto. Tällaista Suomen tavoittelemaa turvallisuusym- päristöä ja sen tavoittelemisen keinoja koskevaa keskustelua käydään loppu- jen lopuksi varsin vähän. Tyypillisem- pää esiin nousevissa keskusteluaiheissa on reagoiva suhtautuminen ympäröivän maailman muutoksiin ja vaatimuksiin. Varovaisuus on toki ymmärrettävää haastavassa geopoliittisessa ympäris- tössä toimivalle pienvaltiolle erityisesti aikana, jolle leimallista näyttää olevan kiihtyvä suurvaltakilpailu ja monenkes- tuomme entistä paremmin alan tietä- teitä kulloinenkin olosuhde edellyttäisi. kisen turvallisuuden rapautuminen. Toi- mystä ja tutkimustuloksia kiinnostu- Tämä näkemysten ja tulkintojen saalta kuluneiden vuosikymmenten ai- neen yleisön saataville. kirjo on luonnollista, ja sitä voidaan kana on saatu myös näyttöjä siitä, et- pitää osana demokraattiseen yhteiskun- tä Suomi on ajoittain pystynyt vaikut- Strategisuus taan kuuluvaa strategista debattia. Si- tamaan turvallisuuden kansainväliseen keskustelussa tä voitaisiin käydä nykyistä moninai- ja eurooppalaiseen asialistaan kokoaan Strategia on enemmän lähestymistapa semmillakin foorumeilla. suuremmallakin painoarvolla. tai ajattelun menetelmä kuin yksise- Suomessa usein valitetaan turvalli- Turvallisuuspoliittiselle asiantun- litteinen doktriini. Strategiselle ajatte- suuspoliittisen keskustelun vähäisyyttä temukselle ja tutkimustiedolle on tu- lulle on leimallista pyrkimys epäolen- ja kapeutta, ehkä ajoittain myös keskus- levaisuudessakin tarvetta. Samoin on naisuuksien erottamiseen olennaisista telun laadun puutetta. Onkin totta, että tarpeen katsoa strategisesti ympäröi- asioista sekä keinojen ja tavoitteiden monipuolisen kansallisen keskustelun vää maailmaamme. Strategian oppiai- välisen suhteen arviointi. kannalta institutionaalinen kenttämme ne on monin tavoin tässä asetelmassa Ominaista strategiselle ajattelulle on kansallisesti tarkasteltuna kapea. jatkossakin mukana. on myös tulevaisuusorientoituminen. Jonkinlaisia viitteitä kulloisenkin Meidän tulee tunnistaa oman aikamme valtionjohdon tahtotilasta saadaan esi- Yhteiskuntatieteiden tohtori Tommi ilmiöiden lisäksi tulevia, vasta turval- merkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisis- Koivula on apulaisprofessori Maan lisuuspolitiikan asialistalle nousemas- ta selonteoista ja yhä enemmän myös puolustuskorkeakoulun sotataidon lai sa olevia asioita. hallitusohjelmista ja muista strategia- toksessa. Millaisena ajankohtainen suoma- asiakirjoista. Keskustelu jää kuitenkin lainen turvallisuuspoliittinen keskus- usein yksittäisten poliitikko- tai tutkija- telu sitten näyttäytyy näiden lähtökoh- puheenvuorojen varaan aiheuttamatta tien valossa? suurempaa väreilyä kansallisessa ve- Kansainvälisen ympäristömme ke- silasissamme. hityksen yleissuunnasta tuntuu Suo- Toisaalta kansainvälinen keskuste- messa melko usein vallitsevan kuta lu turvallisuuden muutoksista on jatku- kuinkin yhteinen käsitys. Sen sijaan vasti vilkasta, eikä kaikkea ole mahdol- näiden kehityskulkujen merkityksen lista Suomessa laajasti tutkia tai seura- tulkinta vaihtelee, samoin vaihtelevat ta. On kuitenkin tiettyjä teemoja, joissa näkemykset siitä, millaisia toimenpi- elinvoimainen kotimainen keskustelu

23 Kylkirauta 2/2021 AJAN KAIKUJA – REALISMIN TAJU MERKITYKSELLISINTÄ

TEKSTI: SEPPO KÄÄRIÄINEN

Viime vuosina on tapahtunut turvallisuuspoliittisia muutoksia, jotka ovat herättäneet monia keskusteluteemoja, merkittäviäkin: moninapaisuuden nousu, suurvaltojen kärjistynyt nokittelu, geopolitiikan voimistuminen, arktisen alueen kasvava merkitys, kyberturvallisuuden vahva esiinmarssi, kokonaisturvallisuuden korostuminen...

arsinkin kyberuhkien hallinta seen kaiken olennaisen Suomen puo- teettää yhä enemmän töitä eten- lustamisen ja maanpuolustustahdon Vkin kaikkialla siellä, missä on vä- perusteista. hänkin kysymys turvallisuudesta ja ta- Olemme vähäväkinen kansa maan- louden saloista. tieteellisesti laajassa maassa ja juuri tässä maailmankolkassa, sotilaallistenkin jän- Maanpuolustustahdon merkitys nitteiden yhdessä mahdollisessa poltto- Kenraali Jaakko Valtanen kiteytti Ajan pisteessä. Presidentti Koiviston tiivis- SEPPO KÄÄRIÄINEN kaikuja -kolumnissaan (Kylkirau tyksen Suomen ideasta ”selviytyä, py- ta 2/2019) maanpuolustustahdon yti- syä hengissä” voi kääntää kysymyksek- men: ”Vähäväkiselle maallemme onkin si ”miten Suomi selviytyy?”. elintärkeää, että me yhteisesti koemme Sotilasliittoon kuulumattoman Suo- maamme, sen kansanvallan ja oikeus- men kansalliseen etuun perustuva iso lin- ta Euroopan unioni -politiikasta, raken- järjestelmän puolustamisen arvoisek- ja rakentuu vahvasta itsenäisyystahdosta, tavista suurvalta- ja naapuruussuhteista, si.” Kenraali tiivistää yhteen virkkee- uskottavasta puolustuksesta, aktiivises- kansainvälisen puolustusyhteistyön ku- delmasta, sopimuspohjaisuuden ja ihmis- oikeuksien puolustamisesta, yhteisistä ponnisteluista globaalien ongelmien rat- kaisemiseksi ja konsensushakuisuudesta. Yhteiskunnan asioita on osattava johtaa ja hoitaa niin, että jokainen kokee Suomen – kansanvallan, oikeus- ja si- Kuva eduskunta.fi. Kuva vistysvaltion ja oikeudenmukaisuuden – puolustamisen arvoiseksi sekä asia- että tunnesyistä. Jyrkät jakolinjat murtaisivat yhteiskunnan sisäisen eheyden ja vähi- tellen myös maanpuolustustahdon. Yh- teiskunnan sisäisellä eheydellä ja vahval- la maanpuolustustahdolla on kiinteäm- pi keskinäisyhteys kuin luulemmekaan. Maanpuolustustahtomme on korkealla. Siihen toki vaikuttaa kova histori- amme: Lapin sodan päättymisestäkin on kulunut vasta 76 vuotta. Sotakokemukset ovat kulkeneet yli sukupolvien sotavete- raanien mukana. On tärkeää, että koulujen historianopetuksessa pidetään riittä-

Kylkirauta 2/2021 24 Kuvat eduskunta.fi, Kadettikunta. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Kadettikunta. eduskunta.fi, Kuvat

vällä vakavuudella esillä itsenäisyysajan vollisuuteen kohdistuu myös poliittisia ganisaatioksi. Toimintaympäristömme käännekohdat, Suomen nykyisen vahvan paineita. Vääntöjä on luvassa. Ei näet ole muutoksiin on reagoitu. Meneillään kansainvälisen aseman perusteet ja käy- itsestään selvää, että yleisen asevelvolli- olevat materiaalihankinnat, jotka tun- miemme sotien hinta ja opetukset. Ei an- suuden luja kannatus pitää lähivuosina tuvat yhteydestään ja tehtävistään ir- neta tilaa historiattomuudelle. tai tulevina vuosikymmeninä. rotettuina kalliilta, on nähtävä uskot- Viisas varautuu voimistuvaan ase- tavuuden näkökulmasta. Ne maksavat, Yleinen asevelvollisuus luo velvollisuuskeskusteluun. Tässä keskus- mutta niin maksavat ne henki- ja palo- uskottavuutta telussa nousee pintaan sukupuolten ta- vakuutuksetkin. Maanpuolustustahto, yhteiskunnan sa-arvo: maanpuolustusvelvollisuushan Suomen puolustuksen uskottavuut- eheys ja yleinen asevelvollisuus liit- koskee jokaista, mutta asevelvollisuuden ta arvioidaan rajojemme ulkopuolella, tyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Suomen suorittaminen on pakollista vain miehille. eikä siinä läpivalaisussa omilla vakuut- puolustusvoimat on koko kansan asia Puolustuksemme uskottavuuden teluillamme ole juurikaan painoarvoa. pitkälti yleisen asevelvollisuuden ansi- avaimia on ollut ja on yleinen asevel- Realiteetit ratkaisevat. Pidän tärkeänä osta. On mielenkiintoista nähdä, mitä vollisuus ja riittävän laaja koulutettu re- sitä, että esimerkiksi Hornetien seuraa- asevelvollisuuden kehittämistä pohtiva servi. Tältä pohjalta on vahvistettava ky- jista käydään avointa poliittista ja yh- ministeri Ilkka Kanervan johtama par- berturvallisuutta. Asevelvollisuutta on teiskunnallista keskustelua myös kansa- lamentaarinen työryhmä aikanaan esit- pidettävä ajan tasalla niin, että se pysyy laisten näkökulmasta. Suomen ilmapuo- tää. Uusiakin ehdotuksia kaipaillaan. jatkossakin fundamenttien fundamentti- lustuksen uskottavuudesta on joka tapa- Ryhmän toimeksiannossa todetaan, na maamme puolustuksessa. uksessa pidettävä vastuullisesti huolta. että yleistä asevelvollisuutta ylläpide- Puolustusministerikauteni alussa, tään sotilaallisen maanpuolustuksen tar- Kansainvälisen yhteistyön vuonna 2003, Nato-keskustelu kävi vilk- peisiin ja että kehittämistoimenpiteiden merkitys kaana. Se johtui ainakin siitä, että niihin tulee tukea maanpuolustustahtoa sekä Vain ajantasainen puolustus on uskot- aikoihin valmistui niin sanottu Nato-sel- kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvis- tava. Puolustusvoimien organisaatio on vitys, jossa arvioitiin jäsenyyden hyöty- tamista. Nykyisenlaiseen yleiseen asevel- muokkautunut koulutus- ja valmiusor- jä ja hintoja. Senkin jälkeenkin on tehty

25 Kylkirauta 2/2021 samantyyppisiä selvityksiä. ”Sotilaalli- sesti liittoutumaton” muuttui Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa ”sotilasliittoon kuulumattomaksi” vuonna 2007. Silloinen pääministeri ei nähnyt näissä muotoiluissa käytännön eroa. ”Sotilasliittoon kuulumaton” nauttii mittauksesta toiseen selvän enemmis- Puolustusvoimat. Kuva tön kannatusta: Nato-jäsenyyttä kannattaa kahdestakymmenestä kahteenkym- meneenviiteen prosenttia suomalaisista. Asetelma on pysynyt pitkän aikaa melko vakaana. Suomi pitää yllä mahdolli- suutta hakea jäsenyyttä. Sen sijaan laaja kansainvälinen yh- teistyö, verkottuminen, saa laajaa tukea. mennään huoltovarmuuden ytimeen – vakautta vahvistavalla politiikalla siten, Se on alkaneen vuosituhannen merkittä- omavaraisuuteen. että siitä koituu hyötyä itsellekin. Yli- vimpiä kehityssuuntia. Suomen ja Ruot- Tiukassa paikassa – yhteydet poik- päätään vakaat olot laajalla arktisella, sin yhteistyö otti uutta vauhtia 2000-luki – kysyttäisiin, kuinka pitkäksi aikaa pohjoisella alueella ja Itämerellä palve- vun alussa – nyt puhutaan jo operatiivi- riittää etenkin ruokaa, energiaa ja vettä levat intressejämme. sesta yhteistyöstä. Ruotsin erityissuhde omasta takaa. Sotilaallinen maanpuolus- Se on vaan niin, että viisaasta ulko- on hallituksen vuoden 2020 ulko- ja tur- tus ja siviilikriisinhallinta kytkeytyvät politiikasta, uskottavasta puolustuksesta vallisuuspoliittisessa selonteossa: ”Suo- toisiinsa. Siviilikriisien hallitsemises- ja kokonaisturvallisuuden järjestelyistä mi jatkaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen sa ja johtamisessa havaittuja ongelmia tunnettu maa kiinnostaa yhteistyökump- sekä puolustusyhteistyön syventämistä ja kitkakohtia on paikallaan selvittää ja paneita Euroopassa ja sen ulkopuolella. Ruotsin kanssa ilman ennalta määritelty- päätöksentekomallia selkeyttää. Olennaista taitaa olla turvallisuus- jä rajoitteita.” Pohjoismainen harjoitte- Realismin taju on ohjannut Suo- politiikkamme ison linjan jatkuvuus. lu – johon Norjakin osallistuu – esimer- men turvallisuuspolitiikan johtamista, Iso linja on osoittanut toimivuutensa, kiksi ilmavoimien kesken on arkipäivää. ainakin toisen maailmansodan jälkeisi- ja käytännön toimet vaihtelevat tilan- Puolustuspoliittinen yhteistyö Eu- nä vuosikymmeninä, historiansa luke- teiden mukaisesti. Senkin uuden vuo- roopan unionin sisällä etenee omalla ta- neen Paasikiven jyrähdyksistä lähtien. situhannen alku on osoittanut. vallaan, kuten myös Saksa- ja Ranska- Sivumennen sanoen: kannattaa lukea vetoiset hankkeet. Brexitin jälkeenkin Paasikiven päiväkirjoja ja muistelmia. Lopuksi neljä näkökulmaa myös Iso-Britannia on tärkeä tekijä eu- Niistä oppii, mitä Suomen – pienen val- Sotilasliittoon kuulumattoman Suomen rooppalaisessa puolustuspolitiikassa. tion – rauhaan kuuluu ja mitä on suur- on jatkossakin tärkeää säilyttää aidosti Nato-yhteistyömme alkoi vuonna valtojen politiikka. kansallinen liikkumatila ulko-, turval- 1994 rauhankumppanuutena, ja nyt sii- Euroopassa on eletty pitkään rau- lisuus- ja puolustuspoliittisissa ratkai- tä puhutaan edistyneenä kumppanuute- han aikaa, mutta kyllähän maanosas- suissaan. na. Edellytykset jäsenyyden hakemisel- samme on sodittu toisen maailmanso- Kansakunnan edun mukaista on to- le pidetään ajantasaisina. Oma lukunsa dan jälkeen ja soditaan kirjoitushetkel- teuttaa aktiivista vakauspolitiikkaa Suo- on merkittävä kahdenvälinen yhteistyö läkin. Sinisilmäisyydellä ei saa olla sijaa men parhaiden perinteiden, historiako- Yhdysvaltain kanssa, kuten kolmenvä- Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikas- kemusten ja uskottavan osaamisen mu- linenkin yhdessä Ruotsin kanssa. sa. Myös pahin vaihtoehto on otettava kaisesti. Se on mitä ilmeisimmin myös huomioon. suurvaltojen etujen mukaista. Varautumiseen panostettava On oltava yhtäältä valppautta ja taitoa Vuoden 2020 ulko- ja turvallisuus- Jatkuvuus taattava tehdä osuvia analyyseja toimintaympäris- poliittisen selonteon vakauspolitii- Valtionjohto on onnistunut suurval- töstämme ja toisaalta viisautta määritellä kan yhteydessä Marinin hallitus lin- tasuhteiden hoitamisessa tavalla, jo- kulloisissakin oloissa Suomen asema ja jaa: ”Suomi ei salli alueensa hyväksi- ka on noteerattu niin idässä kuin län- politiikka niin, että itsenäisyytemme pi- käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin nessäkin. Siitä on ollut hyötyä Suo- tää ja kansalaisten turvallisuus on taattu. muita valtioita vastaan.” Selonteko jat- melle, mutta silloin tällöin myös suur- On syytä hakea laajaa kansallista yk- kuu selkeällä kannanotolla avun anta- valtasuhteille. Ei kannata väheksyä simielisyyttä turvallisuutemme peruste- misesta ja vastaanottamisesta. Tässä- Suomen tunnustettuja ja käytettyjä- kijöistä. Se edellyttää avointa keskuste- kin linjauksessa on jatkuvuutta, mut- kin sillanrakentaja- ja lääkärirooleja lua maamme asemasta. Elottomalla yk- ta myös uutta. 2020-luvullakaan. simielisyydellä ei tee juurikaan mitään. Tämän päivän kriiseissä kysytään re- Suomella on toimivat suhteet suur- silienssiä, yhteiskunnan kesto- ja toipu- valtoihin, Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Ministeri, valtiotieteiden tohtori Sep miskykyä. Resilienssi on 2000-luvun sa- Venäjään. Suomen analyyseja ja näke- po Kääriäinen on toiminut muun muas noja. Pandemia on koetellut huoltovar- myksiä kysytään. Arktinen alue kiin- sa puolustusministerinä vuosina 2003– muuttakin, tosin vielä lievästi. Saatam- nostaa enenevästi suurvaltoja. Siinä on 2007. me kohdata sellaisiakin kriisejä, joissa Suomella otollinen mahdollisuus toimia

Kylkirauta 2/2021 26 27 Kylkirauta 2/2021 Kuvat SA-kuva. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus SA-kuva. Kuvat

Kylkirauta 2/2021 28 JATKOSOTA OLI TALVISODAN

JATKOA

TEKSTI SAMPO AHTO

Suomen pääministeri Jukka Rangell ilmoitti keskiviikkona kesäkuun 25. päivänä vuonna 1941, että Suomi oli siitä päivästä alkaen sotatilassa Neuvostoliiton kanssa. Tavanomaisia sodanjulistuksia ei kummallakaan puolella annettu.

ääministeri Rangell ei yksinkertai- 1 300 lentokonetta ja seuraavina päivi- sesti voinut olla sanomatta selvä- nä tuhansia lisää. Tappiot olivat niin ras- Pkielellä sitä, jonka jokainen suo- kaat, että neuvostoilmavoimien taistelu- malainen varsinkin Etelä-Suomessa omin kyky lamaantui moneksi viikoksi. silmin näki tai korvin kuuli. Neuvosto- Oliko tällaisessa tilanteessa varaa liiton ilmavoimat hyökkäsivät Suomen lähteä hyökkäämään puolella tuhannel- alueelle aamuvarhaisesta lähtien yli vii- la koneella sellaiseen sivusuuntaan kuin delläsadalla lentokoneella pommittaen Suomi oli? muun muassa Turkua, Porvoota, Raumaa Poliittisesti katsottuna Neuvostolii- ja toistakymmentä muuta paikkakuntaa. ton hyökkäystä oli ja on yhä vaikea ym- SAMPO AHTO märtää. Sota on kautta ihmiskunnan his- Neuvostoliitto hyökkääjäksi torian koettu sellaiseksi kiroukseksi, et- Hyökkääjän koneita ammuttiin alas tei kukaan ole halunnut ottaa vastuuta la oli täysi oikeus koettaa vallata ryöste- kaikkiaan 27 suomalaisten tappioiden sellaisen aloittamisesta, ei vaikka siihen tyt alueet takaisin. jäädessä kolmeen koneeseen. Niistä yk- lähteminen olisi tuntunut miten oikeute- si joutui syöksykierteeseen harjoitus- tulta tahansa. Saneltu välirauhan sopimus lennolla, ja kaksi muuta epäonnistuivat Neuvostoliitto huonosti harkiten ot- Tuoreeltaan heti tapahtuman jälkeen kentälle laskeutuessaan. ti hyökkääjän roolin itselleen. Suomen tällainen näkemys oli vielä vallitse- Venäläisten ilmoituksen mukaan suo- johdon se vapautti siten sodan aloittami- vampi. Yleisesti uskottiin, että Stalinin malaiset tosin menettivät 41 sotakonet- sen ongelmasta. Tosin Suomi olisi tus- sanelema ja Moskovan pakkorauhak- ta. Mikä sitten oli sotaa, jos tämä ei sikin muutenkaan pysytellyt pitkään si- si kutsuttu tilanne ei voisi olla muu- tä ollut? vussa, kun näytti tulleen tilaisuus saada ta kuin painajaisen kaltainen paha uni, Massiivinen ilmahyökkäys sodan ul- korjaus talvisodassa koettuun pöyristyt- joka menisi pian ohitse. kopuolella olleeseen Suomeen aiheuttaa tävään vääryyteen. Käsite ”välirauha” juurtui suoma- päivittelyä yhä edelleen. Saksan sotatoi- Vuosikymmenten mittaan tämän laiseen sanavarastoon jokseenkin he- met Neuvostoliittoa vastaan olivat tosin vääryyden tuloksien kanssa on sittem- ti, kun rauhansopimus astui voimaan. alkaneet muutamaa päivää aikaisemmin, min ollut pakko elää, mutta kansallises- ”Viel uusi päivä kaiken muuttaa voi” ja Hitler oli julistanut saksalaisten yh- ta muistista se ei ole hävinnyt minne- oli liioittelematta sanoen sitaatti, joka dessä suomalaisten tovereidensa kans- kään. Miten muuten voisi ollakaan, kun oli lähes jokaisen suomalaisen mielessä. sa puolustavan Suomen aluetta. Suomelta talvisodan aloittaneen pro- Tämä ei tarkoittanut sitä, että Suo- Lisäksi tiedettiin, että Suomeen ja ni- vosoimattoman hyökkäyksen jälkeen messa olisi välittömästi rauhan teon jäl- menomaan Pohjois-Suomeen oli saapu- riistettiin yksi sen perusmaakunnista ja keen ryhdytty hautomaan hyökkäyssuun- nut kymmeniätuhansia saksalaissotilaita. 420 000 suomalaista ajettiin kodeistaan nitelmia menetettyjen alueiden valtaa- Hyökkäyskohteiksi valituissa Etelä-Suo- kaikkensa menettäneinä mieron tielle miseksi takaisin. Sellainen olisi ollut men kaupungeissa heitä ei kuitenkaan ol- keskellä talvea? epärealistista, kun juuri oli vaivoin sel- lut. Joka tapauksessa Suomi oli vain si- Kun MTV vuonna 1984 järjesti laa- vitty hengistä talvisodasta. Suomen alu- vusuunta jättiläismäisellä itärintamalla. jan kyselyn jatkosodan alkamisesta, yli- eelle tunkeutuneen Neuvostoliiton yli- Neuvostoliitto menetti itärintamal- voimainen enemmistö suomalaisista, eli voima oli valtava, ja minkäänlaista aut- la heti ensimmäisenä sotapäivänä noin 83 prosenttia, oli sitä mieltä, että Suomel- tajaa ei Suomella ollut näköpiirissä.

29 Kylkirauta 2/2021 Neuvostoliittoon tuolloin ymmärtä- västi suhtautunut Saksa valtasi pian talvisodan jälkeen Tanskan ja Norjan, joten länsivaltojen muutenkin epävarma sotilaallinen tukikin katosi mahdollisuuksien joukosta. Suomen oma sotilaallinen valmistautuminen oli kesäkuuhun 1941 saakka puhtaan puolustuksellista, mistä edelleen kertovat oloissamme jättimäi- sen Salpalinjan betonibunkkerit Stalinin piirtämällä uudella itärajalla. Talvisota oli paljastanut Neuvosto- liiton todelliset pyrkimykset Suomes- sa. Lukuisat sotasaaliiksi saadut käskyt kertoivat tavoitteena olleen koko Suo- men valtauksen. Vastaansanomattomal- Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus SA-kuva. Kuvat la tavalla sitä osoitti varsinkin Otto Wil- le Kuusisen ”kansanhallituksen” muodostaminen ja sen kanssa tehdyt sopi- mukset. Asiassahan ei olisi ollut mitään mieltä, ellei ”porvarillisen” Suomen ku- kistamista olisi pidetty itsestään selvänä. Suomi jäi kuitenkin kukistamatta. Yhtenä syynä oli suomalaisten usko- mattoman sitkeä vastarinta. Ratkaisevaa oli kuitenkin se, että Neuvostoliitto havaitsi sen epäonni- sen Suomi-seikkailun vaarantavan uh- kaavalla tavalla sen suhteita länsival- toihin. Suomelle ryhdyttiin varsinkin Isosta-Britanniasta suorastaan tyrkyt- tämään sotilaallista apua. Vaikka Ison-Britannian todellisena tavoitteena oli lähinnä Pohjois-Ruotsin malmikaivosten valtaus, muodollise- na syynä käytetty Suomen auttaminen tossa ollut aikaisemminkaan säästelty. vuttamatta. Edellä kuvattu varustautu- olisi mitä ilmeisemmin johtanut arvaa- Kun Saksassa arvioitiin puna-armei- mien oli tähdätty Saksaa vastaan, mut- mattomaan selkkaukseen Neuvostolii- jalla olevan asettaa Saksaa vastaan 160 ta se oli niin valtava, että sen tuloksista ton kanssa. Sellaista Stalin puolestaan divisioonaa, niitä olikin jo 303. Sekin riitti hyvin myös Suomen varalle. halusi ehdottomasti välttää, sillä se olisi luku oli verrattain nopeasti lisättävissä Vaikka Stalin toimi päämäärätietoi- sotkenut hänen strategiansa perusteel- 418:aan. Panssarivaunuja oli 23 200 ja sesti, hänellä tuskin oli yksityiskohtais- lisesti. Sen perustana oli nimittäin täs- lentokoneita 22 000, kun saksalaisil- ta toimintasuunnitelmaa siitä, mitä mil- sä vaiheessa odottaminen. la niiden molempien lukumäärä oli al- loinkin tehtäisiin. Talvisodan jälkeen le 4 000. hän perusteli aloittamaansa sotaa sillä, Neuvostoliiton mittava Suorastaan dramaattinen oli tykis- että juuri tuolloin oli avautunut tilai- varustautuminen töaseistuksen lisääntyminen. Tammi- suus Leningradin turvallisuuden vah- Niin sanotut kapitalistivaltiot oli saa- kuusta 1939 kesäkuuhun 1941 mennes- vistamiseen. Olisimme olleet hölmö- tu lopultakin käymään toistensa kurk- sä valmistettiin 82 000 kenttätykkiä ja jä, jos emme olisi käyttäneet tilaisuut- kuun kiinni, mikä oli niin Leninin kuin kranaatinheitintä sekä 10 500 panssarin- ta hyväksi, Stalin totesi. Stalininkin mieluisasti käyttämä sa- torjuntatykkiä. Vertailun vuoksi todet- Näin Stalin oli toimiva vastaisuu- nonta. Sitten kun kapitalistit olisivat takoon, että saksalaisilla oli idän sota- dessakin. Baltian maiden ja Romanian riittävissä määrin uuvuttaneet toisen- retken alkaessa noin 10 000 kenttätyk- maakuntien Bessarabian ja Pohjois-Bu- sa, olisi tullut Neuvostoliiton vuoro kiä ja 5 000 jalkaväkitykkiä. kovinan kohdalla sopiva tilaisuus koit- heittää vaakakuppiin ratkaiseva pun- Suomelle tämä merkitsi sitä, ettei ti kesällä 1940. nus eli puna-armeijansa, kuten Stalin talvisodassa koettu kuolemanvaara pois- oli sanonut. tunut Moskovan rauhassa minnekään. Avunsaantimahdollisuus Vielä ei oikea hetki ollut koittanut, Kun suomalaiset kokivat heille sa- Saksalta mutta odotusaika käytettiin luonnollises- nellun rauhan vain välirauhaksi, niin Kulissien takana Saksan yleisesikun- ti valmisteluihin. Seurauksena oli jätti- tekivät myös venäläiset. Stalinin näkö- nan päällikkö, kenraalieversti Halder läismäiset mitat saavuttanut varustautu- kulmasta sota oli jouduttu lopettamaan käski kesäkuun 1940 lopulla Hitlerin minen, vaikkei sillä alalla Neuvostolii- kesken ja tavoitteet olivat jääneet saa- tietämättä aloittaa suunnittelun sota-

Kylkirauta 2/2021 30 visella linjallaan, mikä varmuudella ajoi Suomen etsimään apua mistä tahansa. Tuossa tilanteessa ei parhaimmalla tah- dollakaan ollut keksittävissä muuta aut- tajaa kuin Hitlerin Saksa.

Painostusta Suomea kohtaan Jo ”rauhan” ensimmäiset vuorokaudet antoivat viitteitä sitä, mitä Neuvostolii- tosta saattoi olla tulossa. Venäläisiltä oli kiireessä jäänyt huo- maamatta, että uutta pakkorajaa vedettä- essä oli Suomen puolelle vahingossa jää- nyt Enson uusi puunjalostuskombinaatti, alansa modernein koko Euroopassa. Ra- ja oli tietysti korjattava heti, ja niin venä- läiset miehittivät myöhemmin Svetogors- kiksi nimeämänsä Enson alueen. Venäläiset eivät pitäneet myöskään siitä, että suomalaiset Karjalasta lähties- sään olivat pyrkineet viemään omaisuut- taan mukanaan. Alkoivat hankalat neuvottelut, joiden tuloksena suomalaiset jou- tuivat ”palauttamaan” Neuvostoliittoon muun muassa 75 veturia ja 2 000 rauta- tievaunua eli kalustoa, josta tappioiden ja evakuointien vuoksi oli muutenkin huu- tava pula. Kun Hanko rauhansopimuksen mukaisesti oli jouduttu ”vuokraamaan” Neu- vostoliitolle, venäläiset huomasivat pian, että sinne tarvitaan rautatieyhteys. Suo- men oli siten suostuttava allekirjoitta- maan syyskuun 6. päivänä kauttakulku- sopimus, joka oikeutti venäläiset tietyin retkestä Neuvostoliiton lyömiseksi. sotateollisuudelle. Arvokasta oli myös rajoituksin käyttämään rajalta Hankoon Pian diktaattori oli samalla kannalla. Suomesta saatava puutavara. vievää rautatietä. Heinäkuun viimeisenä päivänä hän Suomessa uskottiin ilahduttavan, jos Erikoisin ja suomalaisia puistattava julisti päätöksensä lyödä Neuvosto- maa saisi tukea mahtavalta Saksalta. Pe- kuljetus oli kolmen 305 mm:n tykin vie- liitto nopealla sotaretkellä alkuvuon- rusolettamuksena oli, että Suomi lähtisi minen kaikkine osineen ja ampumatar- na 1941. ilman muuta hakemaan siltä anastettuja vikkeineen Hankoon. Perussyy päätöksentekemiseen oli alueita takaisin. Myös Pohjois-Suomessa jouduttiin se, ettei Iso-Britannia millään ehdolla Stalin oli perustellut hyökkäystään venäläisten kanssa tekemisiin rautatieasi- suostunut tekemään rauhaa Saksan kans- Suomeen Leningradin turvallisuuden li- oissa. Kun venäläiset olivat rauhanteossa sa. Hitlerin näkemyksen mukaan britit säämisellä. Tulos oli päinvastainen, sil- riistäneet Suomelta Sallan alueen, he ryh- kyllä ymmärsivät, etteivät he yksinään lä Suomen raaka ja häikäilemätön koh- tyivät jo sodan aikana rakentamaan sinne kykenisi voittamaan Saksaa. Heidän toi- telu talvisodassa ei suinkaan lisännyt idästä Muurmannin radalta rautatieyhte- vonsa olikin siinä, että he saisivat puo- vaan heikensi Leningradin turvallisuut- yttä. Suomalaisia puolestaan painostettiin lelleen Yhdysvallat ja Neuvostoliiton. ta. Suomen ehdoton peruspyrkimys oli rakentamaan omalle puolelleen uudelle ra- Mikäli Neuvostoliitto tuhottaisiin, Iso- ollut Ruotsin tavoin pysytellä suursodan jalle rautatie, joka yhdistäisi Sallan venä- Britannia olisi todennäköisemmin kyp- ulkopuolella, mikä ilman talvisotaa olisi läisradan Suomen rataverkkoon. sä rauhantekoon. saattanut onnistuakin. Hyökkäys Sallasta Kemijärven ja Ro- Vaikka Hitlerin päätös ei ollutkaan Leningrad olisi Suomen puolelta voi- vaniemen kautta Tornioon olisi helpottu- vielä peruuttamaton ”point of no return”, nut olla turvassa, jos Suomi itse olisi saanut suuresti, jos tällainen rata valmistui- sillä oli heti eräitä seurauksia, joista yk- nut olla rauhassa. Joka tapauksessa edes si. Kun venäläiset asiasta vähemmän ys- si koski Suomea. Enää Saksalle ei ol- jatkosodan aikana Suomesta ei hyökätty tävällisesti jatkuvasti muistuttivat, niin lut samantekevää, mitä Neuvostoliitto Leningradiin, vaikka sentään oltiin so- valmistuihan se rata. tekisi Suomessa. Mahdollisen tulevan dassa Neuvostoliiton kanssa. Sallan rataakin suurempia murhei- itärintaman osana Suomella olisi suuri Neuvostoliitto sitä vastoin jatkoi ”vä- ta pohjoisessa alkoi Suomelle vuoden merkitys, ja Petsamosta saatava nikke- lirauhan” aikana Moskovan rauhansopi- 1941 alusta lähtien tuottaa kiista Petsa- li oli suorastaan välttämätöntä Saksan muksesta huolimatta entisellä aggressii- mon nikkelikaivoksesta. Kun venäläiset

31 Kylkirauta 2/2021 alueen talvisodassa vallattuaan poikkeuk- sellisesti palauttivat sen Suomelle, syynä oli se, että kaivosten omistajat olivat brit- tejä, eikä tuolloisessa tilanteessa haluttu enempää kiristää muutenkin jännittynei- tä suhteita Isoon-Britanniaan. Saksalaisten vallattua Norjan kevääl- lä 1940 briteistä ei Pohjolassa enää tarvinnut piitata entiseen tapaan. Lisäksi Neuvostoliitossa havaittiin Saksassakin heränneen kiinnostuksen Petsamoa kohtaan. Suomalaisilta alettiin vaatia toimi- lupaa Petsamossa sekä sekayhtiön perus- tamista, jossa venäläisillä olisi määräys- valta. Neuvotteluita onnistuttiin pitkittä- mään seuraavan sodan alkuun saakka.

Suomen sotilaallinen asema heikkenee Uusi painajainen Suomelle muodostui siitä, että kesällä 1940 Neuvostoliitto teki lopun Baltian maiden muodolli- sestakin itsenäisyydestä. Heräsi entistä syvempi epäluottamus kaikkea sitä kohtaan, mihin Neuvosto- liitto ryhtyi ja mitä se sanoi. Baltian maiden uuteen ”kansanvaltaan” ei luotettu alkuunkaan, vaikkei tiedettykään, että edessä olleen vuoden aikana Baltiasta vietiin pois 140 000 asukasta. Puolassa vastaava luku oli 400 000, erikoislisänä Katynissa ja muilla leireillä Kuvat SA-kuva ja Ohto Manninen kirjasta Miten Suomi valloitetaan. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Suomi valloitetaan. Miten Manninen kirjasta ja Ohto SA-kuva Kuvat surmatut 22 000 upseeria ja virkamies- tä. Tarkkoja tietoja tapahtumista ei tie- tenkään voinut silloin olla. Siitäkään ei tiedetty, että Stalin oli talvisodan aikana sanonut, että kaikki Suomen suojelus- kuntalaiset poikasia ja vanhoja ukkoja lukuun ottamatta oli tapettava. Suomen sotilaallinen asema heikkeni suuresti Baltian maiden täydellisen lik- vidoinnin johdosta. Suomenlahden suu ja koko eteläranta olivat lujasti venäläis- ten hallussa, ja suunnitelmissaan he hai- Kartta: Neuvostoliiton ajatus Suomen valtaamiseksi 1940 – 1941 kailivat jo Hangon vuokra-alueen laajen- tamista ohi Tammisaaren aina Salon ra- jalle saakka. Reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin rustusten hävittämistä ja oikeutta val- jäsentä. Seura oli kielletyn kommunis- olleen matkustajakone Kalevan pudotta- voa, että niin tapahtuisi. Maarianhami- tipuolueen peitejärjestö, ja sen mukais- minen kesäkuussa 1940 osoitti, mitä käy- naan perustettiinkin mieslukuinen kon- ta sen toiminta olikin. tännön seurauksia Suomen eristämisellä sulaatti, jonka alaan kuului muun mu- Rauhan ja ystävyyden ihmisten mer- saattoi olla rauhan aikana. assa pikkutarkka tiedustelu. kittävin saavutus oli se, että heidän seu- Myös lännen suuntaan Suomi oli Vastaavaa tiedustelua harjoitettiin ransa vahvisti Suomen johdon ja kan- määrä eristää. Suomessa kaavaillun yh- aktiivisesti kaikkialla Suomessa. Koh- salaisten enemmistön muutenkin voi- teistyön Ruotsin kanssa Neuvostoliitto teina olivat erityisesti kaikki maanpuo- makkaita epäluuloja Neuvostoliittoa torjui jyrkästi. lustukseen liittyvät asiat ja Suomeen tul- kohtaan. Vuoden 1941 alussa seura lak- Ahvenanmaan linnoittamisen Neu- leet saksalaiset. kautettiin Neuvostoliiton voimakkaiden vostoliitto olisi hyväksynyt vain siinä ta- Neuvostotiedustelua tuki parhaan- vastalauseiden saattelemana. pauksessa, että se itse olisi saanut osal- sa mukaan talvisodan jälkeen perustettu Moskovassa laadittiin tammikuus- listua siihen. Kun näin ei tapahtunut, se ”Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystä- sa 1942, siis seuraavan sodan aikana, vaati jo olemassa olleiden vähäisten va- vyyden seura”, jossa oli lopulta 35 000 laajahko katsaus rauhan ja ystävyyden

Kylkirauta 2/2021 32 tamaa, luoteisrintama ja pohjoisrintama. Rintamissa olisi ollut yhteensä muun muassa 51 divisioonaa, kolme panssa- riprikaatia ja 13 tykistöarmeijakuntaa. Hyökkäystä olisi tuettu 3 900 lentokoneella. Mainittakoon, että talvisotaamme venäläiset olivat lähteneet 21 divisioo- nalla ja että lentokoneita olisi nyt ollut enemmän kuin saksalaisilla heidän aloit- taessaan seuraavana vuonna sotaretken- sä Neuvostoliittoa vastaan. Luoteisrintaman tehtävänä olisi ollut hyökätä päävoimin Savonlinnan kautta Mikkeliin ja Lappeenrannan kautta Hei- nolaan eli Salpausselän sunnassa. Sil- loin Suomen armeijan pääosat olisi saatu tuhottua Etelä-Savossa. Päähyökkäys- suunta ei siis ollut etelässä, jossa tiedettiin olevan suomalaisten linnoitustöiden painopisteen. Suoraan Helsinkiäkin kohti olisi hyö- kätty Sippolan kautta, vaikka päähyök- käyssuunta se ei olisi ollut. Tätä hyök- käystä olisi tuettu lännestä Hangon vuokra-alueelta. Stalinhan oli sanonut jo aikaisemmin, että talvisodan jälkeen Hel- sinki oli saatu Viipurin ja Hangon väliin. Itämeren punalippuisen laivaston tehtäväksi tuli Suomen merivoimien tuhoaminen sekä meriyhteyksien kat- kaiseminen Suomenlahdella ja Pohjan- lahdella sekä parin divisioonan kuljet- taminen Ahvenanmaalle. Asiakirja päättyi lauseeseen, joka oli tavanomainen tällaisille asiakirjoil- le: ”Kun olen täten esittänyt Suomen- vastaisen operatiivisen keskitysmarssim- me perusteet, pyydän niiden tarkistamis- ta.” Kirjelmän allekirjoittajina olivat marsalkka Timošenko ja kenraali Meretskov. Asiakirja oli tarkistettu 25. marras- kuuta 1940 mennessä, jolle päivälle sen uusi versio päivättiin. Siinä ei enää pyydetty mitään, vaan se alkoi sanoilla ”mi- nä käsken”. Koska asiakirja oli esitelty Stalinille, siihen tehdyt merkinnät oli- seuran toiminnasta. Loppuyhteenveto päivittäin, oli perusteltua pelätä myös vat ilmeisesti hänen kynästään tai aina- ei ollut myönteinen: ”Tämän organi- suoranaista aseellista hyökkäystä. kin hänen hyväksymiään. saation heikkouden ja vieläkin enem- Sitä Neuvostoliiton puolella todella Suunnitellun operaation peruslinjat män johdon epäluotettavuuden vuok- valmisteltiin, mutta suomalaisten her- ja divisioonien määrät säilyivät ennal- si puolueen ei kuitenkaan onnistunut moille oli ehkä hyväksi, ettei kaikkea laan. Sen sijaan panssarijoukkoja ja ty- tehdä sitä voimaa, joka olisi murskan- tiedetty. kistöä vahvennettiin massiivisesti. Ai- nut Suomen porvariston selkärangan.” Syyskuun 18. päivänä vuonna 1940 kaisempien kolmen panssari- tai moot- Stalinille ja Molotoville esiteltiin har- toroidun prikaatin sijaan niitä oli uudessa Hyökkäyssuunnitelmia Suomen kittavaksi asiakirja 103203, joka sisäl- versiossa kaksitoista, ja tykistön armei- suuntaan si ”ajatuksia” puna-armeijan aseistettu- jakuntia oli nyt yhdeksäntoista kahden- Suomessa ymmärrettiin hyvin, että tal- jen voimien keskittämisestä sotatapa- toista sijasta. visota oli jäänyt Neuvostoliiton kan- uksessa Suomen kanssa. Suomeen oli- Neuvostoliittolaiseen tapaan hyök- nalta kesken. Kun lisäksi naapurin pai- si hyökännyt kaksi armeijaryhmää eli käykselle annettiin myös aikataulu. Sen nostus koettiin lyijynraskaana lähes venäläisen terminologian mukaan rin- mukaan Helsinki olisi vallattava 35. päi-

33 Kylkirauta 2/2021 vänä operaation alkamisesta. Pohjoisessa oli Pohjanlahti saavutettava 45. päivänä.

Berliinin neuvotteluiden vaikutukset Huomiota kiinnittää se, että Neuvos- toliitossa laadittiin edelleen suunnitelmia hyökkäyksestä Suomeen, vaikka Molotovin juuri käymät neuvottelut Berliinissä osoittivat, ettei Saksa enää wikipedia.org. SA-kuva, Kuvat hyväksyisi tällaista toimintaa. Marras- kuun 13. päivänä Hitler sanoi tämän Molotoville jokseenkin suoraan, kun tämä oli kertonut, mitkä olivat Neu- vostoliiton aikomukset. Neuvotteluista tehtyjen pöytäkirjo- jen pituudesta päätellen Suomen asialle uhrattiin Berliinissä eniten aikaa. Kumpikin osapuoli ymmärsi Berlii- nin neuvotteluiden epäonnistuneen. Hit- lerin mielestä niiden tulos osoitti, ettei pakkoavioliitosta Neuvostoliiton kanssa tule mitään. Stalin puolestaan sanoi politbyroon jäsenille Molotovin palat- tua Moskovaan, että sota Saksan kanssa oli väistämätön. Saksassa otettiin jo sivummalle jää- Vasemmalta kenraali Nenonen, sotamarsalkka Mannerheim, neet ajatukset sotaretkestä Neuvosto- kenraali Heinrichs ja kenraali Talvela. Kesä 1941. liittoa vastaan uudelleen esille ja ryhdyttiin käytännön suunnitteluun. Jou- lukuun 18. päivänä 1940 Hitler allekir- Tässä hengessä puna-armeijan johto Ensimmäiset viitteet kitkasta Sak- joitti kuuluisan ”ohjeensa” numero 21, laati operatiiviset suunnitelmansa, joi- san ja Neuvostoliiton välillä antoi suo- joka oli käsky operaatio Barbarossas- ta aina vain paranneltuina syntyi elo- malaisille se, että saksalaiset lupasivat ta eli hyökkäyksestä Neuvostoliittoon. kuusta 1940 toukokuuhun 1941 neljä elokuussa 1940 myydä aseita Suomelle. Käskyssä todettiin, että myös Suomi kappaletta. Kaikki suunnitelmat olivat Ulkopuolisilta asia oli pidettävä salassa. ja Romania osallistuisivat hyökkäykseen. hyökkäyssuunnitelmia. Tavoitteena oli Lisäksi saksalaisille suotiin syyskuusta Kummallekaan maalle ei asiasta ol- Wehrmachtin pääosien täydellinen tu- alkaen vähäinen joukkojen läpikulkuoi- lut kerrottu vielä mitään, saati että oli- hoaminen. keus Pohjois-Suomessa Pohjanlahdelta si pyydetty niiden lupaa kytkemises- Suunnitelmista viimeisen mukaisesti Norjaan. Neuvostoliitollehan vastaava tä oleellisina myötävaikuttajina Saksan puna-armeija ryhmitettiinkin hyökkäys- oikeus Etelä-Suomessa oli ollut pakko suunnitelmiin. Neuvostoliitto oli kohdel- ryhmitykseen Saksan rajan tuntumaan. antaa jo muutamia viikkoja aikaisemmin. lut näitä maita siinä määrin tylysti, että Sillä oli venäläisille aikanaan ikävät seu- Suomen ja Saksan yhteispeli oli täs- niiden halu vapautua ahdistelijasta tun- raukset, kun Saksa ennätti aloittaa oman sä vaiheessa vielä vaatimatonta. Se mer- tui varmalta. Saksalaiset myös kertoi- hyökkäyksensä ensimmäisenä. kitsi kuitenkin sitä, että Saksa tunkeutui vat kulissien takana, mitä Molotov oli Lisäksi tammikuussa 1941 pelattiin alueelle, jonka se kirjallisella sopimuk- vaatinut Berliinissä Suomen kohtaloksi. kaksi suurta Neuvostoliiton ylijohdon sella oli luvannut kuuluvan Neuvostolii- Vaikka Barbarossa-käsky ja sitä tam- sotapeliä, joiden kummankin aiheena oli ton etupiiriin. Moskovassa asia pantiin mikuussa seurannut jatkokäsky olivat hyökkäys Keski-Eurooppaan. heti merkille, ja niinpä Molotov otti ky- iso harppaus kohti sotaa, kummassakin Huhtikuun viimeinen päivä 1941 oli symyksen korostetusti esille Berliinissä jätettiin auki mahdollisuus, ettei hyök- tietyssä mielessä ratkaiseva päivä. Silloin vieraillessaan. käystä sittenkään tarvitsisi tehdä. Hitler antoi lopullisen käskynsä siitä, et- Saksan yleisesikuntaupseerit eivät tä hyökkäys todella aloitettaisiin. Sen oli Sotilaallinen yhteistyö aktivoituu olleet ainoita, jotka ahkeroivat hyök- määrä alkaa kesäkuun 22. päivänä. Saksan suhtautumisen muuttuminen käyssuunnitelmien parissa. Samaa te- Päätös oli tietysti erittäin salainen, havaittiin myös Suomessa. Ei vain tie- kivät venäläiset ja vähintään samalla mutta sen toimeenpano edellytti sitä, että detty syitä siihen eikä sen mahdolli- tarmolla kuin saksalaiset. Edellä on jo jotain konkreettista oli kerrottava aina- sia seurauksia. Asiaa yritettiin selvittää kerrottu suunnitelmista Suomen valtaa- kin suomalaisille, joille oli sentään va- syksyllä 1940, mutta saksalaiset väisti- miseksi, mutta ne olivat sittenkin pientä rattu tulevan itärintaman pohjoisosassa vät keskusteluja. sen rinnalla, mitä Saksan päänmenoksi merkittävä osa. Niinkään läheiselle liit- Joulukuussa saksalaiset muuttuivat suunniteltiin. Saksaa pidettiin koko ajan tolaiselle kuin Mussoliinille ei kerrottu puheliaammiksi, ja kenraalimajuri Tal- päävihollisena, josta oli tehtävä selvää. toistaiseksi mitään. vela pääsi sekä Saksan yleisesikunnan

Kylkirauta 2/2021 34 ka tehtäviin kuului hyökkäys Pohjois- Suomen halki itään ja varsinkin Petsa- mon alueen suojaaminen. Seurauksena olivat muun muassa maastontiedustelu ja tiestön parantaminen. Salaamissyistä suomalaisille ei edel- leenkään kerrottu, mistä oikein oli kysymys. Saksalaisten oppaiksi asetetut suomalaiset yhteysupseerit olivat kuitenkin sodan ammattilaisia. He osasivat tehdä varsin oikeansuuntaisia johtopää- töksiä siitä, mistä oli kysymys. Hitlerin päätettyä huhtikuun lopulla Barbarossan alkamisajankohdasta oli aikaa liikkeelle lähtöön vajaa kaksi kuu- kautta. Tämä merkitsi sitä, että suomalaisten kanssa oli järjestettävä tärkeitä neuvotteluja toukokuussa ja kesäkuun alkupuolella. Aivan avoimin kortein saksalaiset eivät pelanneet vieläkään. Hitlerin toukokuun lopulla antaman käskyn mukaan ”suomalaiset saavat tietää Saksan ope- raatiosta vain sen, mikä heille on tarpeen alueellisen yhteistoiminnan puitteissa”. Kun Helsingissä pidetyt viimeiset Molotov, Stalin, Roosevelt ja Churchill. Teheranin konferenssi vuonna 1943. korkean sotilastason neuvottelut päät- tyivät kesäkuun 6. päivänä 1941, kenraali Heinrichs totesi, että Suomen tu- hatvuotisessa historiassa ensimmäisen päällikön, kenraalieversti Halderin et- luutnantti Heinrichs. Hänen harkintaky- ja kai viimeisen kerran on tullut suuri tä valtakunnanmarsalkka Göringin pu- kyynsä Mannerheim luotti ja oli luotta- hetki, jolloin Suomen kansa saattoi kai- heille. Molemmat suhtautuivat Talve- va seuraavinakin vuosina. kiksi ajoiksi vapautua perivihollisensa laan ja Suomen asiaan ystävällisesti ja Varsin innostunut oli myös Hein- painostuksesta. sanoivat useaan kertaan, ettei Suomen richs keskusteltuaan tammikuun lopulla Saksan satelliitiksi Suomi ei aikonut tarvinnut olla enää huolissaan. saksalaisen virkaveljensä Halderin kans- tässäkään tilanteessa alistua. Heinrichs Saksan omista suunnitelmista kum- sa. Heinrichsia ei ”vihitty” Barbarossa- varoittikin ”syvän vakavasti jokaises- pikaan herra ei kertonut mitään. Opera- suunnitelmaan kuin niiltä osin, mitä sak- ta yrityksestä muodostaa jonkinlainen tiivisista asioista vastuussa oleva Hal- salaiset olivat ajatelleet tekevänsä Poh- Quisling-hallitus, mikä heti katkaisisi der kuitenkin kysäisi ohimennen, kuin- jois-Euroopassa siinä ”hypoteettisessa” kaiken yhteistyön jatkamisen Suomen ka paljon Suomessa tarvittaisiin aikaa tapauksessa, että syttyisi sota Saksan ja ja Saksan välillä”. huomaamattomaan hyökkäysvalmiste- Neuvostoliiton välillä. Toista maailmansotaa seuranneina luun kaakon suuntaan. Göring puoles- Suomalaiset tiesivät tämän jälkeen, suomettumisen vuosina Neuvostoliiton taan totesi rempseään tapaansa, että ve- että Suomen alue vedettäisiin mukaan edustajille tuskin puhuttiin vastaavalla näläinen oksentaa vielä kerran takaisin sotaan jo sen vuoksi, että saksalaiset tu- selväkielellä. sen, minkä se on Suomelta ryöstänyt. lisivat hyökkäämään Pohjois-Suomen Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen Impulsiivinen Talvela, entinen hei- läpi kohti Murmanskia ja sinne johta- marraskuussa 1939 ja sitä seuranneet mosoturi, innostui saksalaisten puheis- vaa rataa. Operatiivisesta suunnittelus- talvisota ja niin sanotun välirauhan ai- ta siinä määrin, että pisti päiväkirjaan- ta vastuussa ollut Halder osoitti myös ka olivat Suomelle ankaran ahdistuk- sa toivomuksensa, että seuraava vuosi suurta kiinnostusta Suomen omia puo- sen aikaa. Neuvostoliitto painoi Suomen toisi mahdollisuuden lyödä ryssä yh- lustusvalmisteluita kohtaan. tuolloin kerta kaikkiaan seinää vasten. dessä Saksan kanssa: ”Silloin ehkä to- Esillä olivat myös Leningradin suun- Seinän takana ei kuitenkaan ollut teutuu myös vanha Karjala-unelmani.” ta ja Hangon tukikohdan aiheuttamat tyhjää. Siellä oli Hitlerin sotaisa kol- Suomeen palattuaan Talvela infor- ongelmat kuten Itämeren tilanne muu- mas valtakunta. Kuin ehdoin tahdoin moi Mannerheimia siitä, mitä oli kuul- tenkin. Kokonaiskuvaa Barbarossasta Neuvostoliitto työnsi Suomen suoraan lut Saksassa. Marsalkan reaktiota ei tie- suomalaisille ei annettu. Halder sen si- sen syliin. detä, mutta kaiketi se oli viileämpi kuin jaan sai tiedot, jotka hän tarvitsi omaa kuumaverisen Talvelan. suunnittelutyötään varten. Eversti evp Sampo Ahto on Maan Talvelan tilalle pääneuvottelijaksi Seuraava porras, joka saksalaisten puolustuskorkeakoulun kunniatohtori, saksalaisten kanssa lähtikin seuraavak- puolella teki operatiivisia suunnitelmia, doctor honoris causa. si yleisesikunnan päällikkö, kenraali- oli Norjassa ollut miehitysarmeija, jon-

35 Kylkirauta 2/2021 Webinaari avasi Wanhan Veteraanin näyttelykesän

TEKSTI: KIMMO HAKANEN

auhanturvaamisen ja veteraani- toi webinaariin valtiovallan tervehdyk- seon tiloissa on pidetty vuosittain vaih- työn perinnekeskus Wanha Ve- sen. Osuvasti tehty tervehdys oli kuvat- tuvia näyttelyitä. Niiden aiheina ovat Rteraani ja Etelä-Kymen kadetti- tu eduskunnassa ja taustalla komeili Ant- olleet muun muassa Lauri Törni, Suo- piiri järjestivät webinaarin 6. maaliskuu- ti Favenin maalaus marsalkka Manner- malainen Waffen SS-vapaaehtoispatal- ta 2021, jolloin Haminan kadettikoulun heimistä. joona 1941–1943 sekä Suojeluskunnat, käynnistymisestä tuli kuluneeksi 200 Lotta Svärd -järjestö ja sotiemme aikai- vuotta. Webinaarin aiheena oli Keisa Katsaus yhdistyksen toimintaan nen keräystoiminta. rillinen Suomen kadettikoulu Haminas Rauhanturvaamisen ja veteraanityön — Tavoitteenamme on laajentaa mu- sa 1821–1903 ja Kadetti Mannerheim perinnekeskuksen hallituksen puheen- seoomme liittyvää toimintaa. Tässä työs- – Suomen marsalkka ja tasavallan pre johtaja, eversti evp Markku Hutka toi- sä on perinnekeskuksen eteen suunnitel- sidentti taiteilijoiden innoittajana. Ti- votti luennoitsijat ja webinaaria seuraa- lulla rauhanturvatukikohdalla keskeinen laisuuden juontajana toimi yrittäjä, rau- van yleisön tervetulleiksi. Avauksessa merkitys. Siitä tulee toiminnallinen näyt- hanturvaaja ja Kouvolan kaupunginval- puheenjohtaja Hutka kertoi yhdistyk- telyesine, jossa voi tutustua autenttises- tuutettu Markku Pakkanen. sen historiasta. sa ympäristössä rauhanturvaamisen olo- Koronarajoituksista johtuen Reser- Perinnekeskus avattiin yleisölle suhteisiin sekä samalla vaikkapa saunoa, viupseerikoulun Maneesiin suunniteltu vuoden 2018 elokuussa. Yhdistys vaa- ruokailla ja majoittua. Tukikohdan ra- seminaari jouduttiin muuttamaan webi- lii sotiemme veteraanien, vapaaehtoi- kentaminen aloitetaan tänä vuonna, en- naariksi ja livelähetykseksi internetissä. sen maanpuolustustyön sekä suomalai- nakoi puheenjohtaja Hutka. Päätös oli oikea, sillä suoraa lähetystä sen rauhanturvaamisen ja kriisinhallin- seurasi iso yleisömäärä – parhaimmillaan nan perintöä. Hamina sotilaskaupunkina 166 silmäparia. Striimaus lähetettiin Rau- Suomalaisen rauhanturvaamisen Webinaarin ensimmäisen luennon pi- hanturvaamisen ja veteraaniyön perinne- historiasta vuodesta 1956 nykypäivä- ti Haminan kaupunginhallituksen pu- keskuksen Wanhan Veteraanin tiloista. än kertova perusnäyttely on saanut pal- heenjohtaja ja historianopettaja Titta Puolustusministeri Antti Kaikkonen jon myönteistä palautetta. Lisäksi mu- Erkkilä. Hän toi tilaisuuteen myös Ha- Kuvakaappaus youtube/live-lähetyksestä. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus youtube/live-lähetyksestä. Kuvakaappaus Webinaarin puhujia. Haminan linnoitussuunnitelma 1720-luvun alusta Palmanovan mallin mukaisesti.

Kylkirauta 2/2021 36 Vasemmalla: Hami- nan kadetin Hugo Backmanssonin maalaus Manner- heimista vuodelta 1927. Keskellä: Eero Jär- nefeldtin maalaus Mannerheimista vuodelta 1922. Oikealla: Kadettien vuoropuhelussa Haminan kadetti Joona Vainio ja kadettialikersantti Riku Myller vertailivat palvelusolosuh- teitaan.

minan kaupungin tervehdyksen ja luot- ja rahat. Mannerheim oli lujatahtoisena si ankara kuri ja tiukka valvonta. Muo- sasi sen jälkeen kuulijat mielenkiintoi- ja määrätietoisena johtajana saanut san- tokuvan sijaan näytettiin kuva Haminan selle historiamatkalle 1700-luvun alun karin ja kansan eheyttäjän roolin, joka Hietaniemessä sijaitsevasta hautakivestä. Suuren Pohjan sodan alusta alkaen. Ha- herätti taiteilijoiden, järjestöjen, yritys- Koulun viimeinen johtaja, kenraalima- minan kaupungin syntyhetket sijoittu- ten ja yksityisten ihmisten poikkeuksel- juri Carl Enckel esitettiin jo valokuva- vat sodan päättymisen jälkeiseen ai- lisen suuren halun saada osansa Man- na. Merkillepantavaa Airion esityksessä kaan, jolloin aloitettiin kenraali Axel nerheimiin kohdistuvasta taiteesta. oli, että koulun henki muuttui aina kul- Löwenin puolustussuunnitelman mu- Levonen oli jakanut esityksensä ai- loisenkin johtajan mukaan. kaisesti päälinnoituksen rakentaminen. heittain kuuteen osaan: maalaukset ja Silloisen Vehkalahden kaupungin ni- piirrokset, julkiset patsaat, julkiset re- Upseerikoulutus vuonna 2021 meksi tuli kuningas Fredrik I:n mukaan liefit, pienoispatsaat, pienoisreliefit ja Kadettikoulun johtajana palvele- Fredrikshamn, joka nopeasti vääntyi kau- mitalit. Esityksensä tukena hän näytti va eversti Teemu Nurmela piti webi- punkilaisten kielessä Haminaksi. Löwen kymmeniä kuvia teoksista, joiden luo- naarin päättävän esityksen nykyises- suunnitteli Haminan kaupunkirakenteen jina ovat olleet satakunta taiteilijaa. Nii- tä upseerikoulutuksesta. Sen aikana italialaisen Palmanovan mallin mukaan. den joukossa oli myös Eero Järnefeltin ja saattoi jokainen todeta, että koulutus Tämän aikakauden jälkeen Erkkilä Aksel Gallen-Kallelan maalauksia. Ka- on täysin muuttunut 200 vuoden aika- kertoi värikkäästi Haminan vaiheista soti- dettikuntakin tilasi keräysvaroilla Ha- na. Nurmela korosti sitä, että Kadet- lashistorian muutoksissa sekä Ruotsin ja minan kadetti Hugo Backmanssonilta tikoulu elää perinteitä vaalien ja kun- Venäjän vallan aikakausista kaupungissa Mannerheim-aiheisen maalauksen, jo- nioittaen. Hän päätti esityksensä tote- ja kaupunkilaisten elämässä. Esitelmäs- ka on nykyään esillä Maanpuolustus- amalla, että Haapaniemen sotakoulun sä vilahtivat useat historiankirjoista tu- korkeakoulussa. ajoilta upseerikoulutuksen isäksi kut- tut sodat ja rauhat: Hattujen sota, Turun suttu Samuel Möller olisi edelleen tyy- rauha, Kustaan sota ja Suomen sota, jon- Keisarillinen Suomen tyväinen näkemäänsä ja ehkä ällisty- ka rauhansopimus allekirjoitettiin Hami- kadettikoulu Haminassa nytkin siitä, kuinka teknisesti ja takti- nan varuskunnan komendantin talossa. Prikaatikenraali evp, sotatieteiden toh- sesti taitavia johtajia nykyään Kadet- Haminan linnoittaminen oli jo Kus- tori Pentti Airio johdatti yleisön aihee- tikoulussa koulutetaan. taan sodan aikana annettu Aleksandr Su- seen entisten Keisarillisen Suomen Ka- Nurmelan esityksen päätteeksi näh- vorovin tehtäväksi. Loppukesällä 1809 dettikoulun johtajien aikakausien avul- tiin 106. Kadettikurssilla opiskelevien koko Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle. la. Lähestymissuunta oli luontainen, kadettien vuoropuhelu. Kadettialikersant- Hamina määrättiin Keisarillisen Suomen sillä Airio toimi itse 1990-luvun lopul- ti Riku Myller oli pukeutunut maastopu- Kadettikoulun sijainniksi vuonna 1819, ja la Reserviupseerikoulun johtajana. kuun, ja Haminan kadetin perinneasus- se aloitti toimintansa vuonna 1821. Ha- Hän käytti esityksessään yhdeksästä sa esiintyi kadetti Joona Vainio. Nuoret vainnollisen esityksen perusteella pystyi koulun johtajana toimineesta upseereis- upseerit eläytyivät hienosti rooleihinsa jokainen Haminassa vieraillut aistimaan ta maalattuja muotokuvia. Airio oli itse ja vertailivat mukavasti sanaillen kes- menneen ajan historian. huolehtinut siitä, että maalaukset siirret- kenään koulutusta, varusteita, elinolo- tiin kunnostamisen jälkeen Santahami- ja, muonitusta, asumista ja vapaa-aikaa. Mannerheim taiteilijoiden nan upseerikerholta Haminaan. Kaikki webinaarin esitykset ovat innoittajana Kolmannesta johtajasta, eversti Eber- katsottavissa aiheittain Wanhan Vete- Metsänhoitaja Juha Levonen on har- hardt von Dittmarsista ei kadettitoveri- raanin sivuilla osoitteessa www.rvpk.fi. rastanut Mannerheim-keräilyä noin kunta halunnut maalauttaa muotokuvaa, kolmekymmentä vuotta, ja kohteisiin koska hän lakkautti johtajakaudellaan Everstiluutnantti evp Kimmo Haka kuuluvat kortit, patsaat, reliefit, mitalit kadettitoverikunnan ja koulussa vallit- nen toimi webinaarin pääjärjestelijänä.

37 Kylkirauta 2/2021 HAAPANIEMESTÄ HAMINAAN

TEKSTI: HEIKKI POHJA

Suomen Kadettikoulun toiminta aloitettiin Haminassa nu) Sprengtportenin aloitteen ansiota. kaksisataa vuotta sitten. Haminan kadettien Sprengtporten komensi Savoon sijoi- tettuja joukkoja vuodesta 1775 vuo- kasvatuksen perusteet luotiin sitä edeltäneessä teen 1779. Komentajuuden lisäksi hän Haapaniemen Kadettikoulussa. Haminan kadeteista aloitti omalla kustannuksellaan upsee- tuli itsenäisen Suomen luojina eteviä virkamiehinä ja rien ja vapaaehtoisten kouluttamisen. yhteiskunnan palvelijoita. Järjestelmällisen upseerikoulutuksen kannattajana Sprengtporten sai aikaan sen, että Sotakoulu perustettiin vi- rallisesti vuonna 1779. Sotilasopetuslai- uomen Kadettikoulu vihittiin Topografikoulussa puolestaan kat- tos avattiin Kuopiossa vuonna 1780 ja käyttöön Haminassa 5. maalis- sottiin opetustoiminnan perinnön tul- siirrettiin vuonna 1781 Rantasalmen pi- Skuuta 1821. Vaikka koulutus alkoi leen Haapaniemen Kadettikoulusta, jo- täjästä hankitulle Haapaniemen tilalle. silloin Haminassa, Keisarillinen Suo- ka oli perustettu Savoon vuonna 1779. Alun perin koulussa oli tarkoitus men Kadettikoulu katsoi aina perusta- kouluttaa upseereja Savon prikaatiin, misvuotensa olleen 1812, kun Savon Juuret Haapaniemessä ja laitoksessa oli kuusitoista oppilas- Haapaniemeen sijoitettu Topografikou- Upseerikoulutuksen alkaminen Suo- paikkaa vapaaehtoisille aatelisille. Up- lu aloitti toimintansa. messa oli Georg Magnus (Yrjö-Mau- seerikunta muodostui tuolloin enimmäk- Kuvat Haminan kaupunginmuseo, Maanpuolustuskorkeakoulu. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Maanpuolustuskorkeakoulu. Haminan kaupunginmuseo, Kuvat

Kylkirauta 2/2021 38 seen aatelisista, mutta käytännössä kou- Haapaniemen perintö Haminaan dettyihin tutkintoihin asti. Koulunjoh- luun hyväksyttiin myös muita. Sotakou- Jos Haapaniemen sotilasopetuslaitosta taja von Fieandt päätti jättää eroano- luun otettiin myös maksavia kadetteja, ei olisi ollut, Venäjän hallitseman Suo- muksensa tässä vaiheessa, ja uudeksi joten oppilasmäärä kasvoi lopulta vii- men upseerikoulutus olisi tuskin käyn- koulunjohtajaksi määrättiin Peter Ge- teenkymmeneen. nistynyt niin nopeasti ja niin etuoikeu- org Thesleff. Kadetit olivat tavallisimmin iältään tetulla tavalla. Venäläiset kiinnostui- Kesäkuun 26. päivänä 1819 julkais- kolmestatoista kuuteentoista vuoteen, ja vatkin heti Haapaniemen sotakoulusta. tiin keisarillinen käsky, jonka mukaan heille annettiin opetusta neljällä vuosi- Samuel Mölleriä pyydettiin teke- Topografikoulu siirrettäisiin Haminaan kurssilla. Haapaniemen Kadettikoulus- mään suunnitelma opetustoiminnan ja sille annettaisiin nimi Suomen Kadet- sa oli enimmillään kahdeksan koulut- elvyttämiseksi. Möllerin laatima kir- tikoulu. Keisari hyväksyi 25. heinäkuuta tajaa ja opettajaa. Opetusohjelman oli jallinen selostus Haapaniemen Kadetti- 1819 Thesleffin suunnitelman tarpeelli- suunnitellut kapteeni Samuel Möller, koulun tarkoitusperistä ja esitys upsee- sista rakennustöistä. Kesti kuitenkin lä- joka oli valistunut ja tehokas opettaja. rikoulutuksen jatkamisesta edesauttoi- hes kaksi vuotta, ennen kuin Suomen Opetussuunnitelma sisälsi sekä so- vat syntyneen perinnetietoisuuden siir- Kadettikoulu aloitti toimintansa Hami- tilaallisia että yleissivistäviä aineita, ja tymistä Kenttämittauskoulun oppilaille. nassa vuonna 1821. opetus annettiin ruotsin kielellä. Koulu- Koulutuksen aloittamisessa oli haas- Vaikka Suomen Kadettikoulu luo- tuksessa painotettiin isänmallisuuden ja teita, sillä esimerkiksi upseerikoulutuk- pui edeltäjänsä toimintaa leimaavasta maanpuolustusvalmiuden tärkeyttä, ja sen käynnistämiseen liittyvät suunnitel- topografisesta työskentelystä ja vaikka kesäisin tehtiin paljon käytännön maan- mat eivät käyneet yksiin Suomen vanhan siitä tuli vielä venäläisempi laitos kuin mittaustyötä. sotaväen hajottamisen kanssa. Eversti- Topografikoulu oli viimeisinä vuosinaan Haapaniemen Sotakoulussa ja sit- luutnantti Otto Carl von Fieandt jatkoi ollut, Haapaniemen perintö oli uudel- temmin Haapaniemen Kadettikoulussa Samuel Möllerin käynnistämää suun- le sotilasopetuslaitokselle merkittävä. huomio kiinnittyy paitsi koulutusperi- nittelutyötä, ja häntä ohjattiin laatimaan aatteiden erilaisuuteen myös kasvatuk- taloudellisempi suunnitelma upseeri- Suomalaisten nuorten sen luomaan ilmapiiriin. Yrjö-Maunu koulutuksen aloittamiseksi Suomessa. opetuslaitos Sprengtportenin aiempiin kasvatteihinsa Lopulta keisari Aleksanteri I hyväk- Hamina valikoitui Suomen Kadetti- juurruttama suomalaiskansallinen ajat- syi 24. maaliskuuta 1812 ehdotuksen koulun sijoituspaikaksi useista vaihto- telutapa ja upseeriuden henki jäivät pe- Suomen Kenttämittauskunnan perus- ehdoista. Muina sijaintipaikkoina esi- rinnöksi Haapaniemen Sotakoululle. tamisesta. tettiin Helsinkiä ja Viipuria. Haminan Haapaniemen Sotakoulun kolman- Perustettava Haapaniemen Kent- puolesta puhui se, että siellä oli val- nen johtajan Samuel Möllerin aikana tämittauskoulu oli suoraan keisarin miina sopivia rakennuksia. voidaan koulun hengen katsoa vakiin- alainen, ja everstiluutnantti von Fie- Suomen Kadettikoulu oli määrä si- tuneen Sprengtportenin ajatusten mu- andt määrättiin koulun ensimmäisek- joittaa Haminassa pääasiallisesti kahteen kaiseksi. Möllerin kehitystyö kasvatta- si johtajaksi. Koulun tehtäviin kuului- venäläiseen kasarmiin. Näiden ja mui- jana konkretisoitui erityisesti vuonna vat kartoitusupseerien koulutuksen li- den rakennusten muutossuunnitelman 1785 hyväksytyssä koulun johtosään- säksi myös perinteiden vaaliminen ja teki arkkitehti Carl Ludvig Engel yh- nössä, joka myös osaltaan käsitteli ka- upseerikasvatus. teistyössä koulun uuden johtajan, eversti dettihengen muodostamista ja upsee- Everstiluutnantti von Fieandt oli toi- Thesleffin kanssa. Muutostöiden suuret rikasvatusta. Tärkeäksi ohjenuoraksi minut opettajana Haapanimen Kadetti- kulut oli otettava Suomen sotilasrahas- nousi kadettitoveruuden yhteishenki koulussa. Vanhojen perinteiden siirtymi- tosta. Mittava rakennustyö vei aikansa. ja sen vaaliminen. nen sellaisinaan Suomen Kenttämittaus- Opettajat määrättiin ilmoittautu- Erikseen valituille vanhemmille kouluun – tai Topografikouluun, kuten maan Haminassa vuoden 1820 lopus- kadeteille annettiin tehtäväksi pitää kou- sitä miltei heti alettiin kutsua – ja kas- sa ja kadetit tammikuun puolivälissä lussa yllä järjestystä. He toimivat erään- vatustradition katkeamattomuus selit- 1821. Vuonna 1819 kouluun ei otettu laisena ”vanhempien neuvostona”, jo- tyvät myös koulutuskatkon lyhyydellä. lainkaan kadetteja, vuonna 1820 otet- ka käsitteli sellaiset kadettien tekemät Haapaniemen Topografikouluun tiin vain kolme, ja vuonna 1821 Kadetti rikkomukset, joita ei ollut tarpeen tuo- otettiin yhteensä 93 kadettia, joista koulussa aloitti 29 uutta oppilasta. da esimiesten tietoon. Tämä toiminta- kaksi kolmasosaa oli sotilashenkilöi- Virallinen avajaistilaisuus järjestet- muodon voidaan katsoa olleen Hami- den poikia. tiin maaliskuun 5. päivänä 1821. Juhla- nan Kadettikoulussa noudatetun tove- Oppilasmäärien kasvaessa ja oppi- puheessaan eversti Thesleff korosti si- rikuntakäytännön edeltäjä. aineiden lisääntyessä koulun toiminta tä, miten Suomen pitää tuntea kiitolli- Haapaniemen Kadettikoulu suljettiin Haapaniemessä kävi ahtaaksi. Osin täs- suutta sen poikien osaksi tulleista hy- vuonna 1808, kun Ruotsin ja Venäjän vä- tä ja monista sattumankin aiheuttamista väntahtoisista aikeista, joita laitoksen oli lillä alkoi sota. Siihen mennessä koulus- syistä, kuten vuoden 1818 syyskuussa pantava täytäntöön. Kadetteja hän ke- sa oli opiskellut yhteensä 210 kadettia. tapahtuneen tulipalon vuoksi, upseeri- hotti ”uutteruudellaan ja käytöksellään Yli 130 heistä palveli upseereina sodas- koululle tarvittiin pikaisesti uudet tilat. kasvamaan tulevien tehtäviensä mittai- sa vuosina 1808–1809. Opetus jatkui suurin vaikeuksin lähi- siksi, jotta he jonakin päivänä olisivat Haapaniemen Kadettikoulun merki- kylien taloissa joulukuun puoleenväliin sen suosion arvoisia, jota hallitsija nyt tys suomalaiselle upseerikoulutukselle asti. Koulu jatkoi toimintaansa helmi- heille osoitti”. oli erityisesti sotakoulussa muodostu- kuussa 1819 eri tiloissa Rantasalmella Vuonna 1831 astui voimaan Suo- neessa henkisessä perinnössä. ja Juvalla ja sinnitteli toukokuussa pi- men Kadettikoulun johtosääntö, joka

39 Kylkirauta 2/2021 Kuvat fi.wikipedia.org, Pixabay.com. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Pixabay.com. fi.wikipedia.org, Kuvat aiheutti muutoksia toimintaan. Sen yh- Vuoden 1845 johtosäännössä tar- Pääsyvaatimuksissa Kadettikoulu tenä taustana oli esitys, jonka perusteel- kennettiin opiskelun rakennetta. Muu- avattiin kaikille yhteiskuntaluokille. la kaikkien kadettien pitäisi saada opis- toksen jälkeen koulussa oli yleisiä luok- Opetus tuli järjestää vastaamaan Suo- kella valtion kustannuksella. Vahvistettu kia (alempia) ja erikoisluokkia (ylem- men oppikoulujen käytäntöä, ja Kadetti- johtosääntö oli ensimmäinen täydellinen piä tai sotilaallisia) kolme. Suurin muu- koulun yksinomainen tehtävä ei enää ol- johtosääntö Kadettikoulun olemassaolo- tos koski sisäänpääsymenettelyä, joka lut kouluttaa kadeteista upseereja. Vuo- aikana, ja se uusittiin seuraavan kerran määräytyi tiukasti isän sosiaalisen ase- den 1863 muutosten välittömät seura- vasta vuonna 1845. man ja arvon mukaan. Kadeteista muo- ukset osoittautuivat katastrofaalisiksi. Vuoden 1831 johtosääntö astui voi- dostui 120 oppilaan vahvuinen komp- Kadettikouluun haki vuonna 1864 maan samaan aikaan kun Venäjän up- pania, jossa vapaaoppilaita oli 105. Lo- vain kolme tulokasta, ja ainoastaan yksi seerikoulutuslaitoksia järjesteltiin uu- put 15 oppilasta maksoivat 130 hopea- heistä voitiin hyväksyä alimmalle luo- delleen ja niiden valvontaa parannet- ruplan lukuvuosimaksun. kalle. Valtion varoja päätettiin tämän tiin Nikolai I:n aikana koulutusasioissa Vuosien 1836 ja 1862 välisen ajan jälkeen kohdentaa uuden valmistavan vallinneiden uusien virtauksien vaiku- on arvioitu olleen Suomen Kadettikou- luokan kustannuksiin, minkä seurauk- tuksesta. Johtosääntö määritti Kadet- lun kulta-aikaa. Tarkastelujaksolla kou- sena hakijamäärä alkoi taas lisääntyä. tikoulun tarkoituksen, koon ja organi- lussa aloitti 564 kadettia, joista 335 suo- Vuonna 1865 käyttöön otettu joh- saation, kadettien hyväksymismenette- ritti upseerintutkinnon. tosääntö kattoi olennaisilta osin Suo- lyn ja heidän opetuksensa, tutkintojensa Ajanjaksolta on kenraali Enckellin men Kadettikoulun loppuaikojen toi- ja valmistumisen järjestämisen. Kou- mukaan ansaitusti peräisin ”se hyvä ni- minnan. Siinä vahvistettiin koulun uu- lun johtajan ja henkilöstön tehtävät se- mi, jota Suomen Kadettikoulu tuli kanta- si kaksoistavoite kouluttaa upseereja ja kä taloudelliset asiat määritettiin myös maan niin Venäjällä kuin omassa maas- antaa yliopistoon johtava yleiskoulutus. johtosäännössä. Kadettikoulun johtaja saankin” ja se, että Suomi sai koulun en- Johtosäännön seurauksena Kadettikoulu vastasi koulutuksesta suoraan Venäjän tisten kadettien piiristä ”niin eteviä vir- sai nauttia keisarikunnan jalkaväen so- yleisesikunnan päällikölle. kamiehiä ja yhteiskunnan palvelijoita”. tilasopistoille suoduista privilegioista. Kadettikoulun päämäärä – suoma- Suomen Kadettikoululla oli oikeus laisten nuorukaisten kouluttaminen up- Uudistuksista lakkauttamiseen lähettää parhaat kadettinsa kaartiin, ja seereiksi kaikkiin aselajeihin – ilmai- Seuraava muutos käynnistyi vuonna lisäetuoikeutena muiden tutkinnon suo- si selvästi opetuslaitoksen suomalai- 1862 julkaistusta uudistuksia vaati- rittaneiden sallittiin valita aselaji ja yksen luonteen: venäläisillä ei ollut pää- vasta pamfletista. Esitettyjen muutos- sikkö riippumatta siitä, oliko niissä heil- syä kouluun. ten haluttiin vapauttavan osan Kadet- le vakansseja. Vuosina 1863–1888 Ka- Kadettikoulun ensimmäisellä viisi- tikoulun määrärahoista tukemaan uu- dettikouluun astui 468 kadettia, joista toistavuotiskaudella vuoteen 1835 men- den polyteknillisen opiston rahoitusta. valmistui 276. Muihin kouluihin siir- nessä koulun aloitti 235 kadettia. Heistä Uudistuksen seurauksena muun muas- tyi 41 kadettia. upseereiksi valmistui 145. Kadettikou- sa kaikki vapaaoppilaspaikat lakkau- Vuosina 1894–1903 Suomen Ka- lu oli vakiinnuttanut asemansa Suomen tettiin ja yleisluokille tulijoilta vaadit- dettikoulu kävi toivotonta taistelua, sil- säätyläistön suosimana poikien opetus- tiin vastaisuudessa 560 markan (140 lä kenraalikuvernöörit ja sotaministeri laitoksena. hopearuplan) vuosimaksu. halusivat muuttaa sen venäläiseksi lai-

Kylkirauta 2/2021 40 teiskunnallista taustaa vasten. Siihen sisältyi poliittinen näkökulma ja toimet, joilla Venäjä viestitti suopeut- taan Suomea kohtaan ja jotka heijas- telivat suomalaisten keisaria kohtaan tuntemaa uskollisuutta. Toisaalta sotilaallisen koulutuksen käynnistämiseen Suomessa oli vahvoja sosiaalisia syitä. Kadettikoulun sosiaalista tehtävää kuvaa hyvin vuonna 1822 tehty pää- Kuva Haminan kaupunginmuseo. Kuva tös siitä, että kaksikymmentä Haminan Kadettikoulun uuden alkeiskoulutuk- sen kolmestakymmenestä oppilaspai- kasta olisivat maksuttomia, ”jotta Suo- men köyhemmätkin luokat voisivat tarjota lapsilleen sellaisen koulutuksen, jota Kadettikouluun pääseminen edel- lyttää”. ”Köyhimmillä luokilla” tarkoi- tettiin säätyläistön köyhiä. Haminan Kadettikoululla oli selvä suomalainen ulottuvuus. Se ei ollut vain taloudellinen, vaan se näkyi myös kadettien ja enimmän henkilökunnan kan- salaisuutena. tokseksi. Venäjän suunnitelmat Kadetti- laitoksen, jossa vallitsi hyvä henki ja Suomen Kadettikoulun kasvatuksel- koulun uudelleen organisoimiseksi laa- jolla oli hyvä maine ja hienot opetus- liset ja perinteitä kunnioittavat tehtävät dittiin vuosien 1897 ja 1902 välisenä ai- tulokset. olivat sisällöltään jokseenkin samanlai- kana, jolloin taustalla näkyi myös Suo- Haminan Kadettikoulun lakkautta- set kuin Haapaniemen aikoina. Osa Ha- men ja Venäjän suhteiden poliittinen ja minen oli koulun entisille oppilaille ras- minan kouluttajista oli entisiä Kenttä- sotilaallinen muutos. kas päätös. Entisten kadettien keskuu- mittauskoulun ja sitä edeltäneen Haa- Sotaministeri asetti 1900-luvun alus- dessa heräsikin ajatus uudenlaisesta yh- paniemen Kadettikoulun opettajia. Hei- sa ylihallintoon uuden komitean miet- teistoiminnasta. Marraskuun 10. päivänä dän mukanaan Suomen Kadettikouluun timään Suomen Kadettikoulun uudis- 1906 pidettiin Helsingin Seurahuoneen tuli merkittävä määrä sinne myöhem- tamista. Toimikunta kokoontui ensim- salissa suuri kadettijuhla, jonne oli ko- min vakiintuneista perinteistä. mäisen kerran marraskuussa 1902, ja koontunut 212 entistä Haminan kadettia. Suomalaiskansallinen kasvatus ja suurin osa sen jäsenistä puolsi Kadet- Monet kadettisukupolvet olivat traditiot säilyivät – venäläisvaikutteis- tikoulun jättämistä ennalleen. Valmiste- edustettuina. Vanhin osallistuja oli ta sekä johdon venäläistämisyrityksis- lu eteni kuitenkin Kadettikoulun jatku- 79-vuotias ja nuorin 18-vuotias. Juh- tä huolimatta – aina koulun lakkautta- vuudelle epäsuosiollisesti, ja se päättyi lasali oli koristettu kuvilla kadettielä- miseen saakka Sprengtportenin–Möl- lopulta heinäkuussa 1903 keisarin anta- mästä ja korkeimmalle oli nostettu kir- lerin hengessä. maan päätökseen Suomen Kadettikou- jaimet FKK, Finska Kadettkåren. Keisarillinen Suomen Kadettikoulu lun sulkemisesta. Vuotta myöhemmin pidettiin Helsin- tunnettiin Venäjällä yhtenä keisarikun- Rekrytoitumishalukkuus kadeteiksi gissä kadettiyhdistystä valmisteleva ko- nan parhaista opetuslaitoksista, joka an- oli heikentynyt, ja Suomen Kadettikoulu kous, jossa valittiin komitea valmiste- toi kasvatusta kansallis-isänmaallisessa aloitti lukuvuoden 1902–1903 typistet- lemaan asiaa. Komiteaan kuuluivat en- ja suomalaisessa hengessä. Vaikka kou- tynä. Lakkauttamisen yhteydessä kaksi- tiset Haminan kadetit Edvard Krogius, lun toiminta lakkautettiin vuonna 1903, toista kadettia siirtyi venäläisiin kadetti- A. R. G. Stenius ja G. D. von Essen. tukivat sen luoma tulevaisuudenusko kouluihin. Heidän koulutuksensa mak- Yhdistyksen perustava kokous jär- ja malli suomalaisuuden edistämisestä settiin Venäjän varoista ja muille kah- jestettiin tammikuun 18. päivänä 1908. koulun entisiä oppilaita päättävissä ase- dellekymmenelle järjestettiin apuraha. Yhdistyksen nimeksi päätettiin Finska missaan sortovuosien synkkinä hetkinä. Neljätoista vuotta kestäneen vaiheen Kadettklubben, ja kokouksessa yhdis- Kadettikoulun kasvatuksen ja tradi- aikana vuosina 1889–1902 Kadettikou- tykselle valittiin johtokunta. Puheen- tioita kunnioittavan yhteenkuuluvuuden lussa aloitti 248 kadettia ja 161 heistä johtajaksi valittiin Edvard Krogius. En- kannalta oli tuskin sattumaa, että lukui- suoritti tutkinnon. simmäisen vuosikokouksen kadettiklubi sat Suomen Kadettikoulun kasvatit oli- piti 18. lokakuuta 1908. vat ratkaisevissa tehtävissä myös Suo- Kadettiklubi perustetaan men itsenäisyystaistelun valmisteluis- Suomen Kadettikoulun sulkeminen oli Haminan upseerikoulun sa ja sen läpiviennissä. isku sen johtajalle, henkilökunnalle ja merkitys oppilaille, samoin kuin sen Suomessa Suomen Kadettikoulun kehitys on oleville ystäville. Lakkautus merkitsi kautta sen olemassaoloajan nähtävä ainutlaatuisen opetuslaitoksen loppua, Suomen ja Venäjän poliittista ja yh-

41 Kylkirauta 2/2021 Kuss’ aallot Laatokan vuoriin lyö

TEKSTI: MATTI ORLAMO

aminan Kadettikoulun manee- niin, että laulun viimeisen osan toinen amatööriorkesteri. Kadettikoulun op- sissa oli keväällä 1893 merkit- puolisko, Sä keväin kukkiva vanha tuo pilasorkesteri oli siinä runkona. Htävä tilaisuus. Siellä pidettiin mi, jouduttiin laulamaan uudestaan. Var- Konsertin päätösnumerona oli Emil konsertti, jossa Emil Genetzin säveltämä maankin viimeistään tästä innostuneena Genetzin vuoden 1890 vaihteessa sävel- sekakuoroteos Karjala sai maassamme Emil Genetz alkoi suunnitella seuraa- tämä ja hänen veljensä Arvid Genetzin ensiesityksen. Tapahtuma vaikutti lau- vaa konserttia, jossa Karjala esitettäi- (Arvi Jännes) sanoittama Karjala. Nyt lun suosioon tulevina vuosikymmeninä. siin kokonaisena kolmiosaisena lauluna. teos esitettiin kokonaisena kolmiosaisena ja ensimmäistä kertaa sekakuorolle Ensivaikutelma sävelteokseen Uutteralla harjoittelulla sävellettynä. Sekakuorossa oli kolme- Puoli vuotta aiemmin marraskuussa erinomainen tulos kymmentä laulajaa, joten teoksen vai- 1892 laulajatar Alfhild Lindholm piti Oli kulunut puolisen vuotta, kun maa- kuttavuus tuli entistä paremmin esille. konsertin Haminan Raatihuoneen sa- liskuun 24. päivänä 1893 saapui run- Sekakuoro lauloi ensimmäisen osan lissa. Tämän konsertin seitsemänte- saasti yleisöä Haminan kaupungin mahtipontisesti. Toisen osan laulajat ta- nä lauluna oli Emil Genetzin Karja köyhäin hyväksi pidettyyn konserttiin voittivat esityksessään aitoa kanteleen la, jossa yhdeksän laulajan sekakuoro Suomen Kadettikoulun maneesiin. sointia, johon saumattomasti liittyi erin- esitti laulun viimeisen osan. Säveltäjä Konsertissa esiintyivät lehtori Emil omainen mezzosopraanosoolo. Kolmas itse johti kuoroa. Genetzin johtaman ja kouluttaman se- ja viimeinen osa antoi laululle huiman Huolimatta kuoron pienestä koos- kakuoron lisäksi muun muassa kapel- loppunousun. Kun kuoro oli esittänyt ta se sai suuren suosion yleisöltä, jopa limestari Knut Wennströmin johdolla laulun kaikki kolme osaa, Kuss’ aallot Kuvat Museovirasto. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Museovirasto. Kuvat

Knut Wennströmin johtama Haminan Kadettikoulun oppilasorkesteri vuosina Ilmoitus konsertista Haminan Sano- 1892–1893. missa 24.3.1893.

Kylkirauta 2/2021 42 Kuoron konserttiohjelma oli kuitenkin suunniteltu oikein. Siinä kantaesi- tettävä Karjala oli sijoitettu heti toiseksi lauluksi Lindbladin Kevätlaulun jäl- keen, jotta kuorolaisten äänet olisivat vie- lä kunnossa. Ylioppilaskunnan Laulajat esittivät Karjalan ensi kerran konsertissaan Jal- mari Hahlin johdolla joulukuun 3. päivä- nä 1893. Silloin teos sai jo huomattavasti paremman arvostelun. Uuden Suometta- ren arvostelija mainitsee, että ”konsertin loistavin osa oli kuitenkin Emil Genetzin Karjala ja sen mahtavat sävelet ja omi- tuiset, kauniit harmoniat tekivät valtavan vaikutuksen”. Kolmessa vuodessa kuo-

Kuvat Museovirasto. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi Kuvanmuokkaus Museovirasto. Kuvat rojen johtajat olivat jo päässeet tutustumaan rauhassa tähän merkkiteokseen. Wiborgs Sångarbröder eli myöhem- Kielenopettaja, säveltäjä ja kuoronjohtaja Emil Genetz. – Munstra Musikanterin min paremmin tunnettu Viipurin Lau- konsertin ilmoitus Uudessa Suomettaressa 8.5.1890. – Wiborgs Sångargröderin luveikot esitti Genetzin Karjalan ensi konsertin Ilmoitus Wiborg Nyheterissä 5.5.1900. kerran kevätkonsertissaan toukokuun 6. päivänä 1900 Keskuskansakoulun juhla- salissa. Arkkitehti Allan Schulman johti kuoroa. Sen jälkeen Genetzin Karja la onkin ollut melkein kaikissa Viipurin Laatokan vuoriin lyö, Se soittaa vielä keraan koko talven ajan päästäkseen toi- Lauluveikkojen merkkivuosikonserttien kin kanneltaan ja Kun oikeuttasi uskoa, vottuun lopputulokseen. Haminan kau- ohjelmistoissa. kantautuivat yleisöstä hurraa-huudot. pungin köyhäin hyväksi pidetty konsertti Viipurin Lauluveikkojen 40-vuotis- Tiettävästi viimeisen osan teemana Suomen Kadettikoulun maneesissa oli konsertti pidettiin Viipurin Kaupungin- on Impilahden seudulta peräisin oleva huomattava tapahtuma koko Haminan teatterissa keväällä 1937. Silloin laulu- kansanlaulu. Sikäli sen voi ymmärtää, kaupungille ja sen ympäristökunnille. veikkoja johti Theodor Björklund. Kon- sillä olihan Emil Genetz syntyään im- Haminan konsertin jälkeen 1900-lu- sertti päättyi Emil Genetzin Karjalaan. pilahtelainen karjalainen mies. Kuuli- vun alussa Karjalaa laulettiin entistä Tästä Helsingin Sanomien musiikkiar- joiden suosionosoitukset jatkuivat siinä enemmän, ja se kuuluikin silloin use- vostelija Evert Katila mainitsee seuraa- määrin pitkään, että kuoron oli lauletta- an suuren kuoron ohjelmistoon. Kar vasti: ”Genetzin Karjala, jossa entiset va laulun toinen osa uudestaan. jala oli tulevaisuudessa myös monien kuoron jäsenet liittyivät yhteen juhlakuo- Konsertin lopuksi säveltäjää vaadit- laulujuhlien ohjelmistossa. ron kanssa, nosti kuulijain innostuksen tiin esille ja hänelle luovutettiin kaunis korkealle.” laakerityyny, jonka nauhoihin oli pai- Sävellys valtaa alaa Katila jatkaa arviointiaan kuoron joh- nettu seuraavat sanat: ”Kauas soipi jo Ennen Haminassa pidettyä konserttia tajasta varsin ylistävin sanoin. ”Viipurin äänes Sun, yhtyy kansa jo lauluhun. kolme vuotta aiemmin Emil Genetzin Lauluveikkojen johtajana on vuodesta Karjalan säveltäjälle laulun harrasta- mieskuorosävellys Karjala sai ensiesi- 1933 lähtien toiminut urkutaiteilija Th. jilta. 24.3.1893 Hamina.” Lisäksi sä- tyksen. Se tapahtui Muntra Musikante- Björklund. Hän on, kuten tunnettua, veltäjälle annettiin vielä sievä kukka- rin kevätkonsertissa toukokuun 8. päi- maamme kaikkien parhaita kuoronjoh- vihko, jonka valkeissa nauhoissa luki vänä 1890 Helsingin yliopiston juhla- tajia, musikaalinen, perin pohjin alaa seuraava teksti: ”Emil Genetzille sulo- salissa. Silloin kuoron perustaja Gösta hallitseva ja omintakeinen. Mutta herra sävelistä Karjalan kiitos!” Sohlström oli kuoron johtajana. Björklundilla on aina aloite hallussaan ja Konserttipaikalle oli saapunut myös Kaikilta musiikkiarvostelijoilta hän toteuttaa tahtonsa. Ja kuitenkin hän säveltäjän veli, professori Arvid Genetz, Muntra Musikanterin esittämä Genet- on taipuisimpia johtajiamme, jonka tul- joka oli laatinut laulun tekstin. zin Karjala ei saanut suurta suosiota. Eh- kinnoista puhuu tunnepitoinen, runolli- Konsertin jälkeisinä päivinä Hami- käpä kuoro ei ollut ehtinyt kunnolla har- nen käsitys ja kaunis, yksilöllinen suh- nan lehdistö totesi arvioinneissaan Ge- joitella ja sisäistää säveltäjän suurta kuo- tautuminen musiikkiin ja sen ilmaisu- netzin Karjalan onnistuneen. Varsinkin roteosta, joka konsertissa esitettiin ensim- tapoihin.” Näitä kaikkia ominaisuuksia arvosteluissa kehuttiin kuoron sointi- mäisen kerran mieskuorolle sävellettynä. kuoron johtaja tarvitsee Genetzin Kar puhtautta ja laulun keskimmäisen osan, Muun muassa sanomalehti Uuden Suo- jalan johtamisessa ja harjoittamisessa. Se soittaa vieläkin kanneltaan, mezzo- mettaren arvostelija totesi, että ”sävelte- sopraanon hyvää ääntä ja kuoron kau- oksessa lepää eräänlainen raskas väsyt- Soiva sävellys ja puhutteleva nista ja herkkää sointia taustalla. tävä henki, joka jo laulun toisesta osasta teksti Ilmeisesti lehtori Genetz oli harjoit- huomista herättää, mutta jo kolmannessa Genetzin veljesten luoma Karjala oli tanut esiintyvää laulukuoroa varsin ah- osassa kokonaan hallitsee ja vallitsee”. 1900-luvulla konserteissa paljon esi-

43 Kylkirauta 2/2021 tetty ja yleisön keskuudessa pidetty jotta soolo-osuudet saadaan kyllin sel- Sen sijaan säveltäjän pienimuotoisem- laulu. Varsinkin viime sotien jälkeen västi esiin. pia lauluja, kuten Terve Suomeni maa, laulu sai nostetta, ja sen suosio koki Niinpä teoksen kaksi ensimmäistä Metsänhartaus ja Mieslaulu, kuullaan uuden kukoistuksen. Laulun toinen osaa onkin laulettava ”puolella kaasul- varsin usein. osa, joka päättyy tunteelliseen lope- la” ja tarkasti. Tällöin ääni pysyy hy- Toivottavasti kuorot ottavat Karja tukseen: ”Oi Karjala, oi Karjala muis- vässä kunnossa eikä ole väsynyt, kun lan tulevaisuudessa omiin konserttei- tojeni maa!” on jäänyt monen laulajan laulun kolmas ja lauluteknisesti ehkä hin entistä useammin. Laulu on ilmai- ja kuulijan mieliin. Karjalassa on pal- vaativin osa alkaa. Genetzin Karjalan sultaan jykevä ja juhlallinen sekä osin jon sitä symboliikkaa ja kielikuvaa, saaminen esityskuntoon vaatii kuorol- herkkäkin isänmaallinen mestariteos. jotka liittyvät maamme historiaan. ta pitkäjänteistä ja aikaa vaativaa työ- Genetzin mieskuorosävellys Karja tä ja harjoittelua. Laulu on ilman muu- Kadettikunnan kunniajäsen, eversti la vaatii laulajilta oikeata laulutekniik- ta osattava ulkoa. Kaikki laulun kolme luutnantti evp, director cantus Matti Or kaa, jotta kuorosointi olisi kohdallaan osaa on esitettävä ilman taukoja, jotta lamo toimii muun muassa Kaaderilau koko kappaleen ajan. Varsinkin tenorit teoksen tuoreus säilyy loppuun saakka. lajien ja Kadettikuoron johtajana. joutuvat laulussa koville äänialan py- Genetzin Karjala on kuoronjohta- syessä lähes koko ajan ylhäällä. Kap- jalle työläs teos harjoitettavaksi. Niinpä paleen kolmannessa osassa ”Kun oi- nykyisin kuorot eivät mielellään ota si- keuttasi uskoas” tenoreilla on monis- tä ohjelmistoon. Valitettavasti 2000-lusa kohdin solistisia osuuksia. Ne vaa- vulla Genetzin Karjalaa näkyy yhä har- tivat muilta ääniltä sopivaa tasapainoa, vemmin kuorojen konserttiohjelmissa.

Secure, long-distance data comms that cut through the fog.

Our CNHF radio system is a complete, infrastructure independent, MESH-radio network operating on the HF spectrum. For security and defence, CNHF offers long-range IP-based communications with the highest performance, security and reliability never seen before.

Write to [email protected] or call +358 40 538 2875 (Matti Raustia) to learn more.

On January the 1st 2021, KNL Networks became a part of Telenor Maritime, a Telenor Group company. Telenor is one of the world's largest mobile telecommunications companies with operations worldwide, focusing on Europe and Asia. As a part of Telenor, we will work to develop our MESH network to be even more reliable, robust and secure.

Kylkirauta 2/2021 44 Perinnetietoutta – tiesitkö tätä? KADETTIKUNNAN VUOSIPÄIVÄ JA VUODEN KADETTIUPSEERI

Kadettikunnan vuosipäivä vät Yrjö Maunu Sprengtportenin vuonna Kadettikunnan perustamiskokous oli to- Kuluneen vuosisadan aikana Kadettikun- 1779 tekemään esitykseen Haapaniemen dellisuudessa pidetty 27. tammikuuta ei- nalla on ollut kolme eri vuosipäiväajan- Kadettikoulun perustamisesta. kä päivää myöhemmin. kohtaa. Esitys Kadettikunnan vuosipäivän Vuoden 1964 vuosikokous hyväksyi Vuoteen 1953 saakka vuosipäivää vie- muutoksesta hyväksyttiin vuosikokouk- perinnejaoston esityksen Kadettikunnan tettiin 28. tammikuuta. Vuosipäivä perus- sessa. Päätökseen vaikutti myös se, että vuosipäivän viettämisestä tammikuun 27. tui itsenäisen Suomen Kadettikoulun ava- maaliskuun 20. päivää oli esitetty myös päivänä. jaisjuhlaan 28. tammikuuta 1919. Sen yh- Kadettikoulun vuosipäiväksi, ja sittemmin teydessä kenraalimajuri Hannes Ignatius se vahvistettiin vuoden 1956 sotilasperin- Vuoden kadettiupseeri nimesi avajaispäivän Kadettikoulun vuo- teiden tarkistamisen yhteydessä. Kadettikunnassa päätettiin vuonna 1976 sipäiväksi. Kun Mannerheimin kuolemasta oli ku- ottaa käyttöön uutena palkitsemistapana Kaksi vuotta myöhemmin 27. tammi- lunut kaksitoista vuotta, Kadettikunnan hal- Vuoden kadettiupseeriksi nimeäminen. kuuta 1921 perustettu Kadettikunta omak- litus sai vuonna 1963 useilta kadettipiireiltä Vuoden kadettiupseeriksi voidaan ni- sui Kadettikoulun vuosipäivän yhdistyk- esityksen yhdistyksen vuosipäivän siirtä- metä Kadettikunnan jäsen, joka on lähinnä sen juhlapäiväksi. Käyttihän Kadettikunta miseksi vanhalle paikalleen. Asian käsitel- nimeämisvuotta edellisenä vuonna ansiok- myös Kadettikoulun lippua vuoteen 1961 täväkseen saanut Kadettikunnan perinne- kaasti edistänyt yhdistyksen toimintaa tai saakka. jaosto totesi vanhoista pöytäkirjoista, että on erityisen aktiivisesti osallistunut maan- Suomen marsalkka C. G. E. Man- puolustushengen kohottamiseen kansalais- nerheimin kuolema tammisunnuntaina ten keskuudessa. 28. tammikuuta 1951 aiheutti Kadettikun- Vuoden kadettiupseeriksi nimetty saa nalle omalaatuisen tilanteen, sillä samais- nimensä Kadettikunnan Kultaiseen kirjaan. ta päivää oli perinteisesti vietetty Kadetti- Lisäksi nimetylle luovutetaan omistuskir- kunnan vuosipäivänä. ja ja myönnetään kenraaliluutnantti Kau- Vuonna 1953 Kadettikunnan hallituk- ko Pöyhösen rahaston stipendi. sessa todettiin, että länsimaisen kulttuuri- Ensimmäiseksi Vuoden kadettiupsee- perinteiden mukaan on epäsoveliasta juhlia riksi valittiin yliluutnantti Martti Haavis- yhdistystä samanaikaisesti Suomen mar- to Haminan kadettipiiristä. Tunnustuksen salkan kuolinpäivän muistamisen kanssa. on tähän mennessä saanut kaikkiaan nel- Maaliskuussa 1953 asiaa käsitellyt val- jäkymmentäkuusi kadettikunnan jäsentä, tuuskunnan kokous esitti vuosikokouksel- joista naisia on kaksi. le Kadettikunnan vuosipäivän viettämistä maaliskuun 20. päivänä. Perusteet liittyi- Marko Palokangas

45 Kylkirauta 2/2021 Kylkirauta 2/2021 46 Koronavirus on helppo vihollinen

almiuslainsäädännön suuri ra- Tulkinnanvaraiseksi ja hankalaksi kennemuutos tehtiin 1990-luvun käyvä lainsäädäntö on maanpuolustuk- Valkupuolella. Silloin pohdittiin sen kannalta vaaratekijä. Ajattelevan vi- mahdollisuuksia myös toisenlaisiin rat- hollisen kannalta se puolestaan on ase, kaisuihin. Yksi niistä oli oman lakinsa jolla voidaan lamauttaa vastatoimien al- luominen jokaista erilaista kriisiä varten. kaminen. Ajatuksesta luovuttiin monesta käy- Kaikkia keinoja käyttävän uhkaajan tännön syystä: kaikkiin mahdollisiin krii- etu on maamme valmiuden kohottami- seihin valmistautuminen tuottaisi valtasen estäminen tai ainakin sen hidastami- van mutta epäkäytännöllisen lakimas- nen. Jos lainsäädäntötyö on heikkoa ja san, jonka ylläpito olisi varsinainen pään- huojuvaa, se on myös propagandahyök- särky. Kriisejä ei voi myöskään määrätä käyksen kohde. Ulkoisen paineen oheen sopimaan täsmälleen ajateltuun lakiin. voikin odottaa masinoitua keskustelua, Harkinnan tuloksena todettiin soti- jossa valmiuden kohottaminen leima- laallisen kriisin hoitoon tarkoitettujen val- taan provokaatioksi ja sapelinkalisteluksi. tuuksien sisältävän vastauksen myös mui- Sosiaalinen media täyttynee sadoista hin uhkiin. Pahinta skenaariota vastaan tuhansista ”mariakorhosista” ja ”juhani- rakennettu lainsäädäntö kävisi yleistyö- virtasista”, jotka heräävät datapankkien kalusta, jonka avulla voitaisiin reagoida syövereissä vaatimaan suomalaisen so- vähäisempiin ja myös uusiin kriiseihin. takiiman kitkemistä alkuunsa. Samalla Toki tiedettiin, ettei sota ala vasta so- vähäinenkin nokittelu suomalaisten ins- danjulistuksesta. Ymmärrettiin hyvin, et- tituutioiden kesken revitään railoksi nii- tä hävittäjälentäjämme on helpointa sur- henkilöistä on voinut kuollakin, ei virus den välille. mata kotiovilleen ja materiaali räjäyttää pyri valikoitujen päättäjien alushousui- Suomalaiset ovat saattaneet unohtaa rauhan ajan varastoihinsa. Yhteiskunnan hin. Koronavirus ei ole hunaja-ansa, ei kenraali Jaakko Valtasen aikanaan pai- lamauttamisesta sähkö- ja viestikatkoksil- kalsarimyrkyttäjä eikä edes tietoisesti pa- nottaman asian: ”Parasta maanpuolus- la sekä hyökkäyksistä siviiliyhteiskuntaa hantahtoinen. Se on helppo vihollinen. tusta on sodan estäminen.” Sodan voi vastaan ABC-asein kuiskailtiin. CBRN- Kaikki kokemukset pandemiakriisistä estää nostamalla sen eteen niin korkean aseista ei vielä puhuttu: Alexander Lit- eivät kuitenkaan ole olleet kovin rohkai- kynnyksen, ettei sotatoimien aloittami- vinenkon myrkyttäminen radiologisella sevia. Pääministeri Sanna Marinin joh- nen kannata. Eskalaatiokynnyksen pi- polonium-210-annoksella oli vielä tule- tajaote on toki ollut pontevaa, mutta itse tää kuitenkin olla todellinen, ja sen pi- vaisuudessa. järjestelmä näyttää monimutkaisuuten- tää näyttäytyä yksituumaisena päättäväi- Viittaukset Suomeen rauhan aikana sa vuoksi olevan täynnä sudenkuoppia. syytenä. Pienen maan bluffikortti katso- kohdistuviin hyökkäyksiin leimattiinkin Hyvät tulokset ovat pitkälti sivis- taan varmasti. helposti sotahullun tai höyrähtäneen fo- tyneiden kansalaisten henkilökohtai- Sen vuoksi valmiuden on kohottava liohatun puheiksi. Ymmärrystä alkoivat sen käyttäytymisen ansiota ja takaiskut määrätietoisesti, horjumatta ja riittävän edistää vasta tapahtumat Abhasiassa ja puolestaan usein tietämättömien tai piit- aikaisin. Tyhjät puheet ja kauniit kulis- Etelä-Ossetiassa sekä viimein tunnuk- taamattomien ihmisten aikaansaannos- sit eivät riitä. Ilmeisten ongelmakohti- settomat vihreät sotilaat Krimillä ja si- ta. Valtiojohtoisilla toimilla näyttää ole- en, kuten Ahvenanmaan aseman aiheut- jaissota Itä-Ukrainassa. Realismi pakot- van taipumus kohdistua sinnekin, mis- tamien rajoitteiden, on oltava valmiiksi ti kehittämään valmiutta Suomessakin. sä niitä ei tarvita, ja puuttua sieltä, missä pohdittuja ja lisäksi juridiselta kannalta Sergei ja Julia Skripalin myrkyttä- toimeenpano on vaikeaa. Potentiaalisia valmisteltuja. minen sekä Tšekissä vasta paljastunut virhearvioitakin on tehty, kuten kevään Nyt kun johtamisjärjestelmäämme on Vrběticen ammusvaraston tahallinen 2020 maskifarssi ja kesämökkikielto sekä pandemian oloissa testattu, saadut opit räjäyttäminen osoittavat 1990-luvul- lukuisten, välillä toisiaan huitovien pik- on otettava käyttöön myös sotilaallisten la ounasteltujen uusien uhkien tulleen kunyrkkien perustaminen – lopputulos kriisien varalta. On aika varmistua huol- jäädäkseen. Suomen puolustusvoimat ei ei silti ole huono. tovarmuudesta, ja on aika tehdä valmi- ole ollut harmaan vaiheen sodankäynnin Koronan aiheuttamiin lainsäädän- uslainsäädännön perusteellinen päivitys. edessä toimeton, mutta kylläkin lakien tösotkuihin turhautunut professori Mar- Paradoksaalista kyllä, Suomen soti- ja resurssien sitoma. tin Scheinin on muistuttanut, etteivät ih- lasjohto voi huokaista ensimmäisen ker- Covid-19-pandemia on antanut Suo- misoikeudet ja Suomen perustuslaki estä ran helpotuksesta jo silloin, kun liikekan- melle tilaisuuden testata lainsäädäntöä toimimasta tilanteen mukaisen järkeväs- nallepano on aloitettu, materiaali on ha- yksinkertaisen kriisin oloissa. Virus väis- ti. Poliittisilta kabineteilta tällainen lain- jautettu ja sotaväki on saanut luvan vas- tää vastatoimia hitaasti, se ei ajattele itse, säädäntötyö voi kuitenkin olla liikaa vaa- tata tuleen, jos sitä ammutaan. eikä se ainakaan pyri vaikuttamaan edus- dittua ja perustuslakikäsittelyineen myös kunnan tulkintoihin. Vaikka joku avain- liian hidasta sotilaallisen kriisin oloissa. Kalle Liesinen

47 Kylkirauta 2/2021 UPSEERIEN ARVOT ENNALLAAN

TEKSTI: RISTO SINKKO

adettikunnan arvotutkimuksia kutsuttiin mukaan sähköpostitse. Yh- on tehty 29 vuoden ajan. Perus- teensä 1 041 kadettiveljeä ja -sisarta Ktyön teki silloinen majuri Juk- vastasi kyselyyn. ka Ojala diplomityössään. Tutkimus on Pyyntö lähetettiin 4 008:lle Kadet- kyselymenetelmään perustuva empiiri- tikunnan jäsenelle, joiden sähköposti- sesti kuvaileva kartoitus. Nyt tehty ky- osoite on Kadettikunnan jäsenrekiste- sely on toteutettu kokonaan sähköisenä rissä. Kadettikunnassa on viime vuo- Internetiä käyttäen. den lopun tilanteen mukaan yhteensä Tutkimus kertoo, että upseerin pe- 5 481 jäsentä. rusominaisuuksia kuvaava arvoulottu- Vastausprosentti oli 26, ja tutkimus- vuus on edelleen tärkein. Tarkastelussa ta voidaan pitää hyvin kattavana. Tut- löydettiin myös upseerien välisiä ero- kimus on tehty aikaisemmin viisi ker- ja. Keskeiset erot liittyivät kadettilupa- taa, ja vastaajamäärät ovat olleet samaa uksen merkitykseen ja upseerin identi- suuruusluokkaa. teettiin. Eroa oli myös suhtautumises- Tiedot kerättiin kuluvan vuoden sa Natoon pyrkimiseen. huhtikuun lopulla. Tutkimuksen tulos- ten keskeinen käyttö on Kadettikunnan Kattava kysely strategiatyössä. Nyt toteutettu tutkimus Tietojen kerääminen toteutettiin on jatkoa viimevuotisille järjestötutki- RISTO SINKKO Webropol-järjestelmällä ja vastaajat mukselle ja viestintätutkimukselle. Kuva Maanpuolustuskorkeakoulu. Kuva

Kylkirauta 2/2021 48 Kuvat Puolustusvoimat ja Noora Knapp. ja Noora Puolustusvoimat Kuvat

Kuva upseerin eettisestä väittämäkysymyksiä vähennettiin jonkin teen liittyy myös se, että upseerin omat maisemasta verran. Teknisesti tämä saattaa näkyä si- uratavoitteet ovat yhteneviä Puolustus- Arvotutkimussarjassa perinteinen tutki- ten, että samanlaista ulottuvuuksien ra- voimien tai Rajavartiolaitoksen koko- muskysymys on, onko olemassa ydin- kennetta ei synnykään. Selvä vastaavuus naistoiminnan kanssa. kohdiltaan yhtenäinen upseerieettinen on kuitenkin nähtävissä, ja ensimmäi- näkemys. Edelleen on haluttu kartoit- seksi eli vastausten vaihtelua parhai- Kriisinhallinta ja lakiasiat taa, onko olemassa sellaisia kysymyk- ten selittäväksi ulottuvuudeksi tulivat Kolmas faktori on kansainvälisen rau- siä, joissa upseerien käsitykset poikkea upseeriominaisuudet. hanturvaamisen ulottuvuus, jota kuvaa vat oleellisesti toisistaan. Näihin tutki- Upseeriominaisuudet kuvaavat mie- väite ”Osallistuminen kansainvälisiin musnäkökulmiin pyritään tämänkin tut- lenmaisemaa, jota voi nimittää eetok- tehtäviin edesauttaa Suomen turvalli- kimuksen analyysissa vastaamaan. seksi. Sitä kuvaa väite ”Kadetti- ja up- suutta.” Ulottuvuuteen kuuluu myös Tutkimussarjan raportoinneissa on seeriperinteet ovat vaalimisen arvoisia omakohtainen osallistuminen: ”Olen säännöllisesti ollut mukana kuva muu- myös tämän päivän maailmassa.” Samaa valmis taistelemaan kansainvälisissä toksesta. Mahdollisesti on ajateltu, että ulottuvuutta kuvaa myös väite ”Olen ai- joukoissa rauhan palauttamiseksi jos- yhteiskunta muuttuu tai on muuttunut si- dosti ylpeä koulutuksestani.” sakin vieraassa maassa.” Myös näke- ten, että upseeriammatin relevanssi olisi Samaa ulottuvuutta ovat myös väit- mys pohjoismaisen sotilaallisen yh- rapistunut tai menettänyt merkityksensä. teet vahvasta ammatti-identiteetistä sekä teistyön merkityksestä latautuu ana- Saatua tutkimusaineistoa tarkastel- siitä, että upseerin ammatti on kutsumus- lyysissa tälle ulottuvuudelle. laan kahdella tavalla. Niin sanotulla fak- ammatti. Suhtautuminen kadettilupauk- Neljäs ulottuvuus kokoaa väitteet, torianalyysilla (pääkomponenttianalyy- seen ja sen sisällön muistaminen kuvaavat jotka liittyvät upseerina olemisen juri- si) tiivistetään tarkasteltaviksi ne ulot- myös suhtautumista upseerin eetokseen. disiin asioihin mutta myös alaisiin suh- tuvuudet, jotka annetuista vastauksista tautumiseen. Tärkein väite on ”Upseerin muodostuvat. Tässä analyysissa ryhmitel- Upseeri organisaatiossa on oltava ehdottoman oikeudenmukai- lään siis annetut vastaukset kysymyksiin. Toiseksi tärkeimmän ulottuvuuden nen.” Tähän liittyy myös väite ”Upsee- Toinen analyysitapa on niin sanottu muodostavat kysymykset, jotka ku- rin on oltava tasapuolinen alaisiaan koh- klusterianalyysi, jolla ryhmitellään vas- vaavat upseerin asemaa organisaati- taan.” Juridiseen ulottuvuuteen kuuluu taajat sisäisesti mahdollisimman saman- ossa suhteessa esimiehiin sekä upsee- sodan oikeussääntöjen noudattaminen. kaltaisiin ryhmiin. Saatuja ryhmiä tar- rin ominaisuuksia organisaation jä- Tietyllä tavalla juridiseen näkökul- kastellaan niiden sisällön perusteella ja senenä. Kärjessä on väite ”Koen että maan näyttää kuuluvan myös se, että val- niitä voidaan tarkastella myös taustate- ongelmatilanteissa esimiehet kantavat mius kantaa vastuuta nähdään upseerina kijöiden mukaan. oman vastuunsa.” ja toisena on väite olemisen perusedellytyksinä. Tietyllä ta- ”Uskon, että esimiehet ovat kiinnos- valla oikeudellisena asiana pidetään myös Upseerin eetos tuneita minusta ja voin luottaa heihin sitä, että upseerin toiminta esimiehenä Aikaisemmissa arvotutkimuksissa nä- oman tulevaisuuteni suhteen.” perustuu alaisten yksilölliseen kohtaa- kyvimmäksi ulottuvuudeksi on ana- Upseeri itse organisaation jäsene- miseen ja luottamuksen rakentamiseen. lyyseissa saatu upseeriominaisuuksia nä on tuloksen mukaan luotettava: up- kuvaava faktori. seerin sanaan voi luottaa, ja upseeri on Sota ja tappaminen Vastaamisen sujuvoittamiseksi ja sekä epäitsekäs että solidaarinen toisia Sodan ja tappamisen ulottuvuuteen helpottamiseksi tällä kertaa käytettyjä upseereita kohtaan. Tähän kokonaisuu- liittyy tuloksessa kaksi faktoria. Väi-

49 Kylkirauta 2/2021 virkamiesmaisen kuvan arvomaisemasta: ”olen täällä vain töissä”. Tämä ryhmä näyttää virkamiesmaisenpeilikuvalta eetoksellisten kuvan arvomaisemasta: upseerien ryhmään ”olen verrattuna, täällä vain töissä”.myös iän Tämä suhteen. ryhmä Yli näyttää puolet ryhmään peilikuvaltaluokittuneista eetoksellisten upseereista upseerienon 25–35-vuotiaita. ryhmään verrattuna, myös iän suhteen. Yli puolet ryhmään luokittuneistaArvoryhmien eroistaupseereista on 25–35-vuotiaita. ArvoryhmienArvoryhmien erojeneroista tarkastelusta on huomautettava, että tehty analyysi nimenomaan hakeekin Arvoryhmieneroja. Kokonaisuutena erojen tarkastelusta aineistoa tarkastellen on huomautettava, syntyy yhtä että lailla tehty kuva analyysi ammattikunnasta, nimenomaan jossahakeekin eroja.keskeiset Kokonaisuutena arvot ovat yhteisiä. aineistoa tarkastellen syntyy yhtä lailla kuva ammattikunnasta, jossa keskeisetKaikissa arvoryhmissä arvot ovat yhteisiä. koko vastaajajoukosta laskettuna suurimman keskiarvon (4,92) saa väittämä Kaikissa”Upseerin arvoryhmissä on oltava tasapuolinen koko vastaajajoukosta alaisiaan kohtaan.” laskettuna Toiseksi suurimman suurimman keskiarvon keskiarvon (4,92) (4,90)saa väittämä saa ”Upseerinväittämä ”Olen on oltava valmis tasapuolinen taistelemaan alaisiaan isänmaan kohtaan.” puolesta.” Toiseksi suurimman keskiarvon (4,90) saa väittämäNämä arvot ”Olen kuvaavat valmis keskeisestitaistelemaan sitä, isänmaan mistä kadettiupseerikunnan puolesta.” arvomaisema koostuu. Näistä Nämäväittämistä arvot ylikuvaavat 90 prosenttia keskeisesti koko sitä, tutkitusta mistä kadettiupseerikunnanjoukosta on täysin samaa arvomaisema mieltä. Vastaajat koostuu. pitävät Näistä väittämistäperusedellytyksenään yli 90 prosenttia vastuun koko kantamista. tutkitusta joukosta on täysin samaa mieltä. Vastaajat pitävät perusedellytyksenäänUutena kysymyksen tällä vastuun tutkimuskierroksella kantamista. oli kysymys upseerikasvatuksesta. Näin kysyttynä Uutenaupseerikasvatuksen kysymyksen tällävoi nähdä tutkimuskierroksella olevan läpi uran oli kestävää kysymys koulutusta. upseerikasvatuksesta. Uutena kysyttiin Näin myöskysyttynä upseerikasvatuksenmedialukutaidosta ja voi sosiaalisessa nähdä olevan mediassa läpi uran käyttäytymisestä. kestävää koulutusta. – Kiitos Uutena tästä kysyttiinkysymyksestä myös medialukutaidostaKadettikoulun johtajalle, ja sosiaalisessa eversti Teemu mediassa Nurmelalle, käyttäytymisestä. jonka kirjoituksesta – Kiitos tästä asia kysymyksestä on lainattu. Kysymys Kadettikoulunkertoo myös upseerin johtajalle, tarpeesta eversti Teemujatkuvaan Nurmelalle, kehittymiseen jonka nykymaaikirjoituksestalman asia muutoksessa. on lainattu. Kysymys kertoo myös upseerin tarpeesta jatkuvaan kehittymiseen nykymaailman muutoksessa. x Kommentoinut [H3]: Tekstissä olevista grafiikoista tehdään lehden kuvitusta. Sijoittaminen niille sivuille, jossa x Kommentoinutko. asiaa käsitellään. [H3]: Tekstin Tekstissä viittaukset olevista grafiikoihin grafiikoista tehdääntarkistetaan lehden taittoversiossa. kuvitusta. Sijoittaminen niille sivuille, jossa ko. asiaa käsitellään. Tekstin viittaukset grafiikoihin tarkistetaan taittoversiossa.

te ”Sota laillisen yhteiskuntajärjestyk- sen puolustamiseksi on hyväksyttävä.” latautuu näistä ensimmäisenä ja siihen liittyy väite ”Toisen ihmisen tappaminen sodan olosuhteissa on minusta hy- väksyttävä asia.” Sotilaana olemisen henkilökohtai-

seen ”kovaan” näkökulmaan liittyvät . Puolustusvoimat Kuva väitteet ”Olen valmis taistelemaan isän- maan puolesta.” ja ”Olen henkisesti val- mistautunut täyttämään minulle sodas- sa uskottavan upseerin tehtävän.” Tähän kokonaisuuteen liittyy myös uskallus lausua kysyttäessä eriävä mielipide esi- miehelle sekä alaisen tuen edistäminen.

Yhteiskunnallisia arvostuksia Ajankohtaisena kysymyksenä selvi- tettiin näkemystä covid19-pandemian hoidosta: ”Covid-pandemian hoito Suomessa on onnistunut.” Tälle väit- teelle läheisenä latautuu väite ”Upsee- ti nämä saattavat olla näkemyksiä, jot- ja sen, että upseerin elämään liittyvät rin on oltava ehdottoman lojaali val- ka tulevaisuudessa muuttuvat. säännöt koetaan elämää rajoittaviksi. tionjohdon määrittämälle turvallisuus- Tämän kriittisen ulottuvuuden yk- poliittiselle linjalle.” Kriittinen ulottuvuus si piirre on myös se, ettei upseerin am- Tietyllä tavalla liberaalia ajattelua ja Tutkimuksen tuloksessa on havait- mattia koeta arvostettavan. Tässä esitet- ehkä suvaitsevaisuuttakin mittaavat ky- tavissa myös tekijöitä, joita voidaan ty faktorianalyysin tulos ei tarkoita si- symykset ”Maallemme on hyödyksi se, hahmottaa tavallaan upseerina olemi- tä, että kaikki vastaajat ajattelisivat sa- että tänne muuttaa ihmisiä eri kulttuu- sen kipukohtina. Faktorianalyysissa malla tavalla kriittisesti, vaan kysymys reista ja/tai uskonnoista.” ja ”Nähdäk- ne ryhmittyvät omaksi ulottuvuudek- on yhdestä ulottuvuudesta upseerien ar- seni maanpuolustukseen liittyvää kan- seen, jota kuvaa ensimmäisenä väite vomaailmassa. salaisten velvoitetta on kehitettävä ta- ”Joudun olemaan työni takia liian pal- sa-arvoisempaan ja yhdenvertaisempaan jon poissa kotoa.” Ulottuvuus sisältää Upseerit ryhminä suuntaan.” Näitä ei ole esitetty edelli- myös haluttomuutta puhua maanpuo- Arvotutkimussarjan perinteisen fak- sissä tutkimuksissa, mutta oletettavas- lustuksen asioista työajan ulkopuolella torianalyysiin perustuvan tarkastelun

Kylkirauta 2/2021 50 virkamiesmaisen kuvan arvomaisemasta: ”olen täällä vain töissä”. Tämä ryhmä näyttää peilikuvalta eetoksellisten upseerien ryhmään verrattuna, myös iän suhteen. Yli puolet ryhmään luokittuneista upseereista on 25–35-vuotiaita.

Arvoryhmien eroista Arvoryhmien erojen tarkastelusta on huomautettava, että tehty analyysi nimenomaan hakeekin eroja. Kokonaisuutena aineistoa tarkastellen syntyy yhtä lailla kuva ammattikunnasta, jossa keskeisetTämän tutkimuksen arvot ovat yhteisiä.kysymysten kautta vastanneet upseerit peilaavat myös arvoja oman kuvansa kannalta. Tuloksen mukaan upseerit näkevät itsensä esimerkkinä työyhteisössä, todennäköisesti Kaikissamyös rauhan arvoryhmissä ajan arjen koko konttorityössä. vastaajajoukosta Tähän laskettuna liittyy se, suurimmanettä upseerin keskiarvon sanaan voi (4,92) luottaa. saa väittämä ”Upseerin on oltava tasapuolinen alaisiaan kohtaan.” Toiseksi suurimman keskiarvon (4,90) saa väittämäUpseerit ”Olennäkevät valmis työnsä taistelemaan tekemisen isänmaanniin, että yhteistä puolesta.” upseerietiikkaa tarvitaan. Tämä kertoo siitä, että upseerit näkevät työnsään olevansa osa ammattikuntaa. Näin hyväksytään se, että saman Nämäprofession arvot jäsenet kuvaavat kouluttavat keskeisesti uudet sitä, mistäupseerikunnan kadettiupseerikunnan jäsenet. arvomaisema koostuu. Näistä väittämistä yli 90 prosenttia koko tutkitusta joukosta on täysin samaa mieltä. Vastaajat pitävät perusedellytyksenäänMuuttuneessakin yhteiskunnassa vastuun kantamista. upseerit säilyttävät asemansa ammattikuntana. Upseerit tuntevat työnsä kutsumusammatiksi, jonka arvopohja kiinnittyy kadettilupaukseen. Uutena kysymyksen tällä tutkimuskierroksella oli kysymys upseerikasvatuksesta. Näin kysyttynä upseerikasvatuksenLäpi tutkimussarjan voinäkemys nähdä kutsumusammatista olevan läpi uran kestävää on säilynyt koulutusta. samalla Uutena tasolla, kysyttiin nyt hieman myös medialukutaidostalisääntynytkin . Edellisellä ja sosiaalisessa tutkimuskerralla mediassa täysin käyttäytymisestä. samaa mieltä – väitteestä Kiitos tästä o likysymyksestä 31 prosenttia Kadettikoulunvirkamiesmaisenvastanneista ja johtajalle, 46 kuvan prosenttia arvomaisemasta: eversti oli Teemujokseenkin Nurmelalle, ”olen samaa täällä mieltä. jonka vain kirjoituksestatöissä”. Tämä asiaryhmä on näyttäälainattu. Kysymys kertoopeilikuvalta myös eetoksellisten upseerin tarpeesta upseerien jatkuvaan ryhmään kehittymiseen verrattuna, nykymaai myös iänlman suhteen. muutoksessa. Yli puolet ryhmään luokittuneista upseereista on 25–35-vuotiaita. x x Kommentoinut [H3]:[H4]: Tekstissä olevista grafiikoista Arvoryhmien eroista tehdääntehdään lehden kuvitusta.kuvitusta. Sijoittaminen niille sivuille, jossa ko. asiaa käsitellään. Tekstin viittaukset grafiikoihin Arvoryhmien erojen tarkastelusta on huomautettava, että tehty analyysi nimenomaan hakeekin tarkistetaantarkistetaan taittoversiossa. eroja. Kokonaisuutena aineistoa tarkastellen syntyy yhtä lailla kuva ammattikunnasta, jossa keskeiset arvot ovat yhteisiä. Kaikissa arvoryhmissä koko vastaajajoukosta laskettuna suurimman keskiarvon (4,92) saa väittämä ”Upseerin on oltava tasapuolinen alaisiaan kohtaan.” Toiseksi suurimman keskiarvon (4,90) saa väittämä ”Olen valmis taistelemaan isänmaan puolesta.” Nämä arvot kuvaavat keskeisesti sitä, mistä kadettiupseerikunnan arvomaisema koostuu. Näistä väittämistä yli 90 prosenttia koko tutkitusta joukosta on täysin samaa mieltä. Vastaajat pitävät perusedellytyksenään vastuun kantamista. Uutena kysymyksen tällä tutkimuskierroksella oli kysymys upseerikasvatuksesta. Näin kysyttynä upseerikasvatuksen voi nähdä olevan läpi uran kestävää koulutusta. Uutena kysyttiin myös medialukutaidosta ja sosiaalisessa mediassa käyttäytymisestä. – Kiitos tästä kysymyksestä Kadettikoulun johtajalle, eversti Teemu Nurmelalle, jonka kirjoituksesta asia on lainattu. Kysymys kertoo myös upseerin tarpeesta jatkuvaan kehittymiseen nykymaailman muutoksessa.

x Kommentoinut [H3]: Tekstissä olevista grafiikoista tehdään lehden kuvitusta. Sijoittaminen niille sivuille, jossa ko. asiaa käsitellään. Tekstin viittaukset grafiikoihin tarkistetaan taittoversiossa.

Nato-kysymys lisäksi vastaajia tarkastellaan myös va, jos niiden sisällölle löytyy perustel- kolmannessa 18 prosenttia ja neljännes- muodostamalla heistä ryhmiä niin sa- lut tulkinnat. Analyysi tehtiin palveluk- sä 14 prosenttia. Natoonnotulla klusterianalyysilla. liittymistä kysyttiin Analyy seuraavasti:- sessa olevien ”Suomen upseerien tulisi joukossa. pyrkiä Hei Naton- jäseneksi.”Suurinta arvoryhmää voi kuvata pe- Vastausvaihtoehdotsin tavoitteena on löytää olivatryhmiä, samat jot- täkun on vastaajinamuissakin 471. kysymyksissä, täysinrusupseerien samaa mieltä… ryhmäksi, täysin jossa nähdään eri mieltä.ka ovat sisäisesti samanlaisia mutta Tulkittavaksi valittiin neljä ryhmää, samoja eetoksen piirteitä kuin edellä ku- poikkeavat toisista ryhmistä mahdol- joita voi kutsua upseerien arvoryhmik- vatussa eetosfaktorissa. Suurimman kes- lisimman paljon. si. Suurimmassa ryhmässä on 41 pro- kiarvon saa väittämä ”Olen valmis tais- TulosAnalyysi on mielenkiintoinen ei määritä valittavien sikäli, ryh- ettäsenttia faktorianalyysissa palveluksessa olevista Natoupseereis ei- asianatelemaan liittynyt isänmaan mihinkään puolesta.” muuhunTämä on ulottuvuuteen.mien määrää. Ryhmien Tulkinta määrä ontästä sopi voisi- ta, siis toiseksi olla suuremmassa se, että upseerit 27 prosenttia, muodostavat arvo, joka Nato-mielipiteensä on kärjessä muissakin ryh- kaikista muista arvonäkökohdista riippumatta, ja asia on siis tavallaan itsenäinen pohdinnan kohde. 51 Kylkirauta 2/2021 Vastaajista 41 prosenttia on täysin samaa mieltä Natoon pyrkimisestä, ja 24 prosenttia on jokseenkin samaa mieltä. Erimielisiä vastaajista on 20 prosenttia. Suomen pyrkimisestä Naton jäseneksi on yhteiskunnassa keskustelu vähintään kahden vuosikymmenen ajan. Eri tutkimuksissa upseerit ovat voittopuolisesti olleet jäseneksi liittymisen kannalla. Vastaavaa vertailutietoa edellisistä tutkimuksista ei ole kysymyksen muotoilun muuttumisen vuoksi. Esimerkiksi sotilasarvojen mukaisissa luokissa tarkasteltuna erot olivat pienet. Alla olevaan kuvaajaan on piirretty keskiarvo arvoryhmittäin, ja nyt on nähtävissä selviä eroja ryhmien välillä. Kommentoinut [H5]: Tämä viittaus muutetaan, kunhan Upseerit arvioivat Nato-asiaa siis omasta arvonäkökulmastaan käsin, eikä sotilasarvo ole artikkelin kuvituksesta on parempi käsitys. arvioinnissa merkitsevä. Kaaviossa on keskiarvon kuvaaja myös pohjoismaisen sotilaallisen yhteistyön tärkeyttä selvittävästä väittämästä. Tulkinta tästä vertailusta voisi olla se, että pohjoismaista yhteistyötä arvostetaan enemmän kuin Nato-jäsenyyttä. Arvoryhmien välillä ei ole yhtä suuria eroja pohjoismaisessa näkökulmassa. missä, joten se ei siis erottele ryhmiä menomaan hakeekin eroja. Kokonai- toisistaan. Suurinta arvoryhmää eläh- suutena aineistoa tarkastellen syntyy dyttää lämmin sitoutuminen työnanta- yhtä lailla kuva ammattikunnasta, jos- jaan, jota kuvaa väite ”Upseerin omat sa keskeiset arvot ovat yhteisiä. uratavoitteet ovat yhteneviä Puolustus- Kaikissa arvoryhmissä koko vastaa- voimien tai Rajavartiolaitoksen koko- jajoukosta laskettuna suurimman kes- naistoiminnan kanssa.” kiarvon (4,92) saa väittämä ”Upseerin Tätä ryhmää elähdyttää enemmän Puolustusvoimat. Kuva on oltava tasapuolinen alaisiaan koh- kuin muita tukeutuminen kadettilupa- taan.” Toiseksi suurimman keskiarvon ukseen samoin kuin pyrkiminen soti- (4,90) saa väittämä ”Olen valmis tais- lasuralla mahdollisimman pitkälle. Ryh- telemaan isänmaan puolesta.” män upseerit ovat muita enemmän si- Nämä arvot kuvaavat keskeisesti tä mieltä, että upseerin ammatti on kut- sitä, mistä kadettiupseerikunnan arvo- sumusammatti. Tämän ryhmän upseerit maisema koostuu. Näistä väittämistä painottuvatkin sotilasarvojen jakau- yli 90 prosenttia koko tutkitusta jou- man ylemmille asteille ja ikäryhmään kosta on täysin samaa mieltä. Vastaa- 46–55-vuotiaat. Toisaalta myös vastan- jat pitävät perusedellytyksenään vas- neista kadeteista lähes puolet sijoittuu tuun kantamista. tähän ryhmään. Uutena kysymyksen tällä tutkimuskierroksella oli kysymys upseerikasva- Toinen arvoryhmä ja/tai uskonnoista.” Ryhmän jäsenet ei- tuksesta. Näin kysyttynä upseerikasva- Toiseksi suurimpaan arvoryhmään si- vät pidä tavoitteenaan pyrkiä mahdol- tuksen voi nähdä olevan läpi uran kes- joittuvat upseerit saavat muita suurem- lisimman pitkälle sotilasuralla samas- tävää koulutusta. Uutena kysyttiin myös pia keskiarvoja väittämillä, joissa ko- sa määrin kuin muut. medialukutaidosta ja sosiaalisessa me- rostuvat kansainvälinen toiminta. Ryh- Ryhmän koulutustaustassa maini- diassa käyttäytymisestä. – Kiitos tästä mässä on selvästi suurempi keskiarvo taan muita ryhmiä useammin vanhan kysymyksestä Kadettikoulun johtajalle, Natoon liittymisen puolesta. Samoin mallin mukainen upseerin tutkinto, so- eversti Teemu Nurmelalle, jonka kirjoi- ryhmässä tuetaan muita ryhmiä voi- tilasarvossa korostuu majurien osuus ja tuksesta asia on lainattu. Kysymys kertoo makkaammin kriisinhallintaan osal- ikäryhmissä 46–55-vuotiaat. myös upseerin tarpeesta jatkuvaan kehit- listumista. tymiseen nykymaailman muutoksessa. Tämän ryhmän upseerit ovat sitä Neljäs arvoryhmä Tämän tutkimuksen kysymysten mieltä, että työn takia joutuu olemaan Tämä ryhmä on pienin, 14 prosent- kautta vastanneet upseerit peilaavat liikaa poissa kotoa. Samoin he ajatte- tia palveluksessa olevista tutkimuk- myös arvoja oman kuvansa kannalta. levat muita ryhmiä useammin, että mo- sen vastaajista. Ryhmään luokittu- Tuloksen mukaan upseerit näkevät it- net upseerit kokevat velvollisuudekseen neiden upseerien mielipiteissä on eri- sensä esimerkkinä työyhteisössä, toden- tehdä töitä enemmän kuin muut. tyisen paljon pienempiä keskiarvoja näköisesti myös rauhan ajan arjen kont- Ryhmän jäsenet ovat vähemmän suhteessa muihin ryhmiin. Ryhmäs- torityössä. Tähän liittyy se, että upsee- kuin muut sitä mieltä, että covid19- sä on vähemmän halukkuutta puhua rin sanaan voi luottaa. pandemian hoito Suomessa on onnis- maanpuolustuksen asioista ja upsee- Upseerit näkevät työnsä tekemisen tunut hyvin. Ryhmässä korostuu Meri- reja koskevat säännöt koetaan rajoit- niin, että yhteistä upseerietiikkaa tar- voimissa palvelevien osuus. tavina. Suurin ero muihin syntyy kui- vitaan. Tämä kertoo siitä, että upseerit tenkin suhteesta kadettilupaukseen. näkevät työnsään olevansa osa ammat- Kolmas arvoryhmä Kadettilupaus ei ohjaa käyttäytymistä, tikuntaa. Näin hyväksytään se, että sa- Tätä ryhmää erottelevat tulokset näky- eikä sen sisältöä haluta muistaa. man profession jäsenet kouluttavat uu- vät pienempinä keskiarvoina verrattu- Upseerin ammattia ei pidetä kutsu- det upseerikunnan jäsenet. na muihin ryhmiin. Erityisesti tähän muksena samassa määrin kuin muissa Muuttuneessakin yhteiskunnassa ryhmään luokittuneet upseerit vastus- ryhmissä. Uratavoitteiden ja perheen etu- upseerit säilyttävät asemansa ammatti- tavat kansainvälistä toimintaa. Tyypil- jen ristiriitatilanteessa perheelle annetaan kuntana. Upseerit tuntevat työnsä kut- lisesti ryhmän upseerit kokevat itsen- etusija useammin kuin muissa ryhmis- sumusammatiksi, jonka arvopohja kiin- sä ilmeisesti kotimaan puolustajik- sä. Suuret erot monissa asioissa kolmeen nittyy kadettilupaukseen. si. Suurimman negatiivisen eron mui- muuhun ryhmään verrattuna antavat vir- Läpi tutkimussarjan näkemys kutsu- hin ryhmiin verrattuna saa väite ”Olen kamiesmaisen kuvan arvomaisemasta: musammatista on säilynyt samalla tasol- valmis taistelemaan kansainvälisissä ”olen täällä vain töissä”. Tämä ryhmä la, nyt hieman lisääntynytkin . Edellisel- joukoissa rauhan palauttamiseksi jos- näyttää peilikuvalta eetoksellisten upsee- lä tutkimuskerralla täysin samaa miel- sakin vieraassa maassa.” rien ryhmään verrattuna, myös iän suh- tä väitteestä oli 31 prosenttia vastan- Ryhmässä ei myöskään arvosteta teen. Yli puolet ryhmään luokittuneista neista ja 46 prosenttia oli jokseenkin pohjoismaista puolustusyhteistyötä sa- upseereista on 25–35-vuotiaita. samaa mieltä. moin kuin muissa ryhmissä. Muita ryh- miä pienemmän keskiarvon saa myös Arvoryhmien eroista Naton kannatus kasvanut väite ”Maallemme on hyödyksi se, että Arvoryhmien erojen tarkastelusta on Natoon liittymistä kysyttiin seuraavas- tänne muuttaa ihmisiä eri kulttuureista huomautettava, että tehty analyysi ni- ti: ”Suomen tulisi pyrkiä Naton jäse-

Kylkirauta 2/2021 52 virkamiesmaisen kuvan arvomaisemasta: ”olen täällä vain töissä”. Tämä ryhmä näyttää peilikuvalta eetoksellisten upseerien ryhmään verrattuna, myös iän suhteen. Yli puolet ryhmään luokittuneista upseereista on 25–35-vuotiaita.

Arvoryhmien eroista Arvoryhmien erojen tarkastelusta on huomautettava, että tehty analyysi nimenomaan hakeekin eroja. Kokonaisuutena aineistoa tarkastellen syntyy yhtä lailla kuva ammattikunnasta, jossa keskeiset arvot ovat yhteisiä. Kaikissa arvoryhmissä koko vastaajajoukosta laskettuna suurimman keskiarvon (4,92) saa väittämä ”Upseerin on oltava tasapuolinen alaisiaan kohtaan.” Toiseksi suurimman keskiarvon (4,90) saa väittämä ”Olen valmis taistelemaan isänmaan puolesta.” Nämä arvot kuvaavat keskeisesti sitä, mistä kadettiupseerikunnan arvomaisema koostuu. Näistä väittämistä yli 90 prosenttia koko tutkitusta joukosta on täysin samaa mieltä. Vastaajat pitävät perusedellytyksenään vastuun kantamista. Uutena kysymyksen tällä tutkimuskierroksella oli kysymys upseerikasvatuksesta. Näin kysyttynä upseerikasvatuksen voi nähdä olevan läpi uran kestävää koulutusta. Uutena kysyttiin myös medialukutaidosta ja sosiaalisessa mediassa käyttäytymisestä. – Kiitos tästä kysymyksestä Kadettikoulun johtajalle, eversti Teemu Nurmelalle, jonka kirjoituksesta asia on lainattu. Kysymys kertoo myös upseerin tarpeesta jatkuvaan kehittymiseen nykymaailman muutoksessa.

x Kommentoinut [H3]: Tekstissä olevista grafiikoista tehdään lehden kuvitusta. Sijoittaminen niille sivuille, jossa

ko. asiaa käsitellään. Tekstin viittaukset grafiikoihin tarkistetaan taittoversiossa.

Näkemysten yksimielisyyttä ja eroja neksi.” Vastausvaihtoehdot olivat sa- olla se, että pohjoismaista yhteistyötä arvoja ei ole sisäistetty samalla tasolla mat kunArvotutkimusten muissakin kysymyksissä, yhtenä täytavoitteena- arvostetaan on ollut enemmän hahmottaa kuin Nato-jäse ne arvot,- jotkakuin muissa ovat upseereillearvoryhmissä. yhteisiä. sin samaaYksimielisyyttä mieltä… täysin tämän eri mieltä. tutkimuksen nyyttä. perusteella Arvoryhmien näyttääkin välillä ei ole olevan, yh- kutenKolmannen yllä olevista arvoryhmän upseerit Tulos on mielenkiintoinen sikäli, et- tä suuria eroja pohjoismaisessa näkö- ovat voimakkaasti kriisinhallintaa vas- tä faktorianalyysissavastausjakaumien Nato ei kuvaajista asiana liit- nähdään.kulmassa. Jakaumien kuvaamista arvoväittämistätaan. Väittämän monet ”Olen sijoittuvat valmis taistele - Kommentoinut [H6]: Viittausta kuvaajiin tarkennettava tynyt tehdyssämihinkään muuhunfaktorianalyysissa ulottuvuuteen. eri ulottuvuuksille, mikä vahvistaa kuvaamaan samankaltaisesta kansainvälisissä ajattelustajoukoissa rau - kuvituksen myötä. Tulkintaeri ulottuvuuksillakin.tästä voisi siis olla se, että up- Näkemysten yksimielisyyttä han palauttamiseksi jossakin vieraas- seerit muodostavat Nato-mielipiteensä ja eroja sa maassa.” keskiarvon erotus −1,62. kaikistaKun muista tarkastellaan arvonäkökohdista väittämäkeskiarvoja riip- Arvotutkimusten palveluksessa yhtenä olevien tavoittee upseerien- Tähän eri ryhmään arvoryhmissä, kuuluvat upseerit ovat pumatta, ja asia on siis tavallaan itse- na on ollut hahmottaa ne arvot, jotka myös muita haluttomampia tukemaan näinenosoittautuu, pohdinnan kohde. että pienimmässä ovateli neljännessä upseereille yhteisiä.arvoryhmässä Yksimieli on- huomattaviaNatoon liittymistä poikkeamia (−0,96). koko Ryhmässä Vastaajistajoukon keskiarvoista. 41 prosenttia on Ne täysin näyttävät syyttä keskittyvän tämän tutkimuksen erityisesti perusteella kadettilupausta ei pyritä sekä sotilasuralla upseerin mahdollisimman samaaidentiteettiä mieltä Natoon koskeviinpyrkimisestä, väittämiin. ja 24 näyttääkin olevan, kuten yllä olevista pitkälle (−0,76). prosenttia on jokseenkin samaa mieltä. vastausjakaumien kuvaajista nähdään. Kokonaisuutena tämä tutkimus ker- ErimielisiäEsimerkiksi vastaajista väittämän on 20 prosenttia. ”KadettilupausJakaumien ohjaa kuvaamista käyttäytymistäni.” arvoväittämis keskiarvon- too siitä, ettäerotus kadettiupseereista koko joukon muodos - Suomenkeskiarvoon pyrkimisestä on −1,56. Naton Ero jäse ensimmäisen- tä monet sijoittuvat arvoryhmän tehdyssä keskiarvoon faktori- ontuu yli professionaali −2 pistettä. ammattikunta, Ylpeys omasta jonka neksi on yhteiskunnassa keskustelu vä- analyysissa eri ulottuvuuksille, mikä arvot säilyvät. Ammattikunnasta raken- hintäänkoulutuksesta kahden vuosikymmenen saa −0,97 ajan.pienemmän vahvistaa arvon. kuvaa Tässä samankaltaisesta arvoryhmässä ajat- kadettiupseerintuu luontevasti veljes- identiteettiä ja sisarkunta, ja jo- Eri tutkimuksissasiihen liittyviä upseerit arvoja ovat ei voitto ole sisäistetty- telusta erisamalla ulottuvuuksillakin. tasolla kuin muissa arvoryhmissä.ka pitää myös yllä yhteistä ammattietiik- puolisesti olleet jäseneksi liittymisen Kun tarkastellaan väittämäkeskiar- kaa sekä identiteettiä. kannalla.Kolmannen Vastaavaa arvoryhmän vertailutietoa edel upseerit- voja ovat palveluksessa voimakkaasti olevien kriisinhallintaa upseerien eri vastaan.Tutkimuksen Väittämän toteuttamisesta ”Olen vasta- lisistävalmis tutkimuksista taistelemaan ei ole kysymyksen kansainvälisissä arvoryhmissä, joukoissa osoittautuu, rauhan että palauttamiseksi pienim- si pääsihteeri, jossakin everstivieraassa evp Juhamaassa.” Tammi - muotoilun muuttumisen vuoksi. mässä eli neljännessä arvoryhmässä on kiven johtama työryhmä, jossa jäseninä Esimerkiksikeskiarvon sotilasarvojen erotus −1,62. mukaisis Tähän- huomattavia ryhmään kuuluvat poikkeamia upseerit koko joukon ovat myösolivat muita eversti haluttomampia evp Hannu Liimatta, evers- sa luokissatukemaan tarkasteltuna Natoon erot liittymistä olivat pie- (−0,96).keskiarvoista. Ryhmässä Ne näyttävät ei pyritä keskittyvän sotilasuralla ti evp mahdollisimman Heikki Pohja ja everstiluutnantti pitkälle net. Sivulla(−0,76). olevaan kuvaajaan on piir- erityisesti kadettilupausta sekä upsee- evp Sami Mattila. Tutkimuksen käytän- retty keskiarvo arvoryhmittäin, ja nyt rin identiteettiä koskeviin väittämiin. töä hoiti sotatieteiden tohtori Risto Sink- on nähtävissä selviä eroja ryhmien vä- Esimerkiksi väittämän ”Kadettilu- ko. Reserviupseeriliitto ry ja Sotilasko- lillä. Upseerit arvioivat Nato-asiaa siis paus ohjaa käyttäytymistäni.” keskiar- tiliitto ry keräsivät samaan aikaan omas- omasta arvonäkökulmastaan käsin, eikä von erotus koko joukon keskiarvoon on ta jäsenkunnastaan samaan kysymys- sotilasarvo ole arvioinnissa merkitsevä. −1,56. Ero ensimmäisen arvoryhmän sarjaan nojautuvat tutkimusaineistot. Kaaviossa on keskiarvon kuvaaja keskiarvoon on yli −2 pistettä. Ylpeys myös pohjoismaisen sotilaallisen yh- omasta koulutuksesta saa −0,97 pienem- Risto Sinkko on sotatieteiden tohto teistyön tärkeyttä selvittävästä väittä- män arvon. Tässä arvoryhmässä kadet- ri ja reservin majuri. mästä. Tulkinta tästä vertailusta voisi tiupseerin identiteettiä ja siihen liittyviä

53 Kylkirauta 2/2021 Constantem decorat honor – Kadettikunta 1921–2021

adettikunnan 100-vuotis- naisraportti on jaettu kadettipiireil- juhlakirja Constantem de le, joita kannustetaan käsittelemään Kcorat honor – Kadettikunta tutkimustuloksia hallituksissa ja 1921–2021 julkaistiin 24. huhtikuu- piirin tilaisuuksissa. Tutkimustu- ta 2021. Kirja on luettavissa myös loksia on luettavissa myös Kadet- sähköisenä näköiskirjana Kadetti- tikunnan verkkosivuilla. kunnan verkkosivuilla. Kadettikunta esittää parhaim- Arvostammeko arvojamme mat kiitokset kirjahanketta tuke- Kadettikunnan, Suomen Reser- neille tahoille: Suomen Marsalk- viupseeriliiton ja Sotilaskotilii- ka Mannerheimin Sotatieteellinen ton juhlavuosien arvoseminaari rahasto, Jenny ja Antti Wihurin ra- Arvostammeko arvojamme? – Ar hasto, Maanpuolustuksen kanna- vot nyt ja tulevaisuudessa toteu- tussäätiö, Puolustusvoimien tuki- tettiin koronarajoituksista johtu- säätiö, Turvallisuuden tukisäätiö, en webinaarina. Puolustusminis- Suomen Marsalkka Mannerheimin teri Antti Kaikkosen tervehdys ja Kadettisäätiö, Uuden Päivän rahas- alustajien puheenvuorot sekä so- to ja Maanpuolustuskorkeakoulun tatieteiden tohtori Jarno Limnél- tukisäätiö. lin johtama paneelikeskustelu on Juhlakirja luovutetaan seuraavien viiden vuoden aika- katsottavissa Kadettikunnan verkkosivuilla. na opintonsa aloittaville kadettikursseille. Kadettipiirit ja- Seminaari osoitti selkeästi järjestöjen yhteisöllisyyden kavat juhlakirjoja piirien tilaisuuksissa. merkityksen olevan arvokeskiössä. Videoidut etätapahtu- mat verkossa eivät voi korvata aitoa ihmisten kohtaamista. Turvallisuuspolitiikan tietopankki julkaistu Kadettikunta on julkaissut uusitun Turvallisuuspolitiikan Kumpujen kätköistä tietopankin 1. kesäkuuta 2021. Sisällön päivittämisen to- Kadettikunta julkaisi viime vuonna komentaja Kari Huhta- teuttivat Comprendum Oy:n asiantuntijat. Teknisen alus- lan kirjan Joukkosi eessä – 1939–1945 menehtyneet kadet tan uudisti Sarvikuono Design, ja visualisoinnin hoiti AD tiupseerit ja kadetit. Kirjan perusteella valmistettiin myös Nikolai Ylirotu. Sivustojen sisällön muokkauksen ja vien- verkkosivusto www.joukkosieessa.fi. nin alustalle toteutti Kylkiraudan verkkotoimittaja, evers- Huhtala on jatkanut tutkimustaan ja selvittänyt lähes kaik- tiluutnantti evp Kari Sainio. kien kirjassa esitettyjen henkilöiden hautapaikat. Kadetti Kadettikunta on käynnistänyt Comprendum Oy:n kans- kunta julkaisee tänä vuonna Huhtalan jatkotutkimuksen sa ruotsinkielisen Turvallisuuspolitiikan tietopankin valmis- Kumpujen kätköistä – 1939–1945 menehtyneiden kadetti tamisen. Tavoitteena on, että ruotsinkielinen tietopankki on upseerien ja kadettien hautapaikat. käytettävissä koulujen syyslukukauden alkaessa. Huhtalan tutkimuksessa esitetään menehtyneiden hauta- Turvallisuuspolitiikan tietopankki toimii lukiolaisille paikat kadettipiireittäin ja hautausmaittain jaoteltuina. Hau- suunnatun valtakunnallisen Turpotietäjä-kilpailun pääläh- takivet ja -muistomerkit esitetään myös valokuvina. Huh- teenä. Tavoitteena on saada myös ruotsinkieliset lukiot mu- talan tutkimus julkaistaan painettuna kirjana ja sähköisenä kaan Turpotietäjä 2021 -kilpailuun. näköiskirjana. Lisäksi hautapaikkatiedot kuvineen liitetään Turpotietäjä 2020 -kilpailun finaalin voitti 11. toukokuu- joukkosieesa.fi-verkkosivustolle. ta 2021 Max TalviOja Helsingin Suomalaisesta Yhteiskou- lusta. Toiseksi sijoittui Otto Kanniainen Jyväskylän normaa- XXIII Kaaderigolf likoulun lukiosta ja kolmanneksi Mikael Salminen Naan- Kadettikunnan XXIII Kaaderigolf pelataan majuri, talin lukiosta. liikunta neuvos Risto (Ripe) Luukkasen muistokilpailuna 10. elokuuta 2021 Tuusulan Golfklubin kentällä yhteis- Arvotutkimus lähtönä kello 10.00 alkaen. Kilpailukutsu julkaistaan ke- Kadettikunnan jäsenistön arvotutkimus toteutettiin huhti- säkuun aikana Kadettikunnan verkkosivuilla. kuussa 2021 sähköisellä webropol-järjestelmällä. Tutki- mukseen osallistui 1 041 Kadettikunnan jäsentä. Vastaus- Constantem decorat honor – Kunnia kestävän palkka prosentti oli erittäin korkea, 25. Kadettikunta kiittää arvok- kaista vastauksista. Juha Tammikivi Sotatieteiden tohtori Risto Sinkko esittelee arvotutki- kadetti 6584 muksen tuloksia toisaalla tässä lehdessä. Tutkimuksen koko- juha.tammikivi(at)kadettikunta.fi

Kylkirauta 2/2021 54 Kadettikunnan kevätkokous erityisjärjestelyin

Kadettikunnan sääntömääräinen kevätkokous pidettiin ko- Kadettikunnan juhlavuoden ronavirusepidemian takia etäkokouksena videoyhteydellä ansiomerkin saajat julkistettiin Kadettikunnan toimistossa lauantaina 24. huhtikuuta 2021. Kadettikunnan ansiomerkit annetaan yleensä viiden vuoden Kokoukseen osallistui 24 Kadettikunnan jäsentä, jois- välein ja juhlavuosina. Ansiomerkin saajat merkitään Ka ta puheenjohtaja ja pääsihteeri olivat kokouspaikalla ja dettikunnan Kultaiseen kirjaan. Ensimmäinen Kadettikun- 22 henkilöä osallistui kokoukseen etäyhteydellä. Lisäksi nan ansiomerkki myönnettiin Suomen marsalkka Carl Gus- Kadettikunnan toimistonhoitaja Sabina Krogars oli läsnä taf Emil Mannerheimille 26. tammikuuta 1947. kokouspaikalla vastaamassa yksityiskohtaisiin tilinpäätös- Kadettikunnan hallitus on myöntänyt päivämäärällä 24. tä koskeviin kysymyksiin. huhtikuuta 2021 Kadettikunnan ansiomerkit numerot 142–163 Kokouksen alussa Kadettikunnan puheenjohtaja, ken- ”tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Kadettikun- raalimajuri Jari Kallio totesi, että kevätkokoustapahtuma nan tarkoitusperien toteuttamiseksi” seuraaville henkilöille: juhlineen oli suunniteltu ja valmisteltu toteutettavan Tu- run kadettipiirin toimenpitein, mutta koronaepidemian ta- Nro 142 Majuri Mika Marko Tapio Barck (74.k, Mikkeli) kia tilaisuudet jouduttiin Turussa perumaan. Puheenjohta- Nro 143 Komentaja Reino Jyrki Arne Berner (47.mek, Espoo) ja kiitti Turun kadettipiiriä kevätkokoustapahtuman hyvin Nro 144 Majuri Ville Antti Haapala (79.k, Mikkeli) tehdyistä valmisteluista. Nro 145 Everstiluutnantti Heikki Tapio Hokkanen (68.k., Hamina) Ennen kevätkokouksen avaamista pidettiin puheenjohta- Nro 146 Everstiluutnantti Aki-Mauri Kaarle Huhtinen (73.k, Helsinki) jan johdolla hiljainen hetki 67:n vuoden 2020 aikana kuol- Nro 147 Kenraalimajuri Jari Teppo Juhani Kallio (68.k Helsinki) leen kadettiupseerin muiston kunnioittamiseksi. Nro 148 Prikaatikenraali Mika Pekka Kalliomaa (74.k, Lohja) Kadettikunnan puheenjohtaja avasi kokouksen, ja hänet Nro 149 Everstiluutnantti Paavo Pasi Keskiruusi (75.k, Ikaalinen) valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Toiseksi puheenjoh- Nro 150 Majuri Niko Johannes Korhonen (80.k, Hämeenlinna) tajaksi valittiin eversti Hannu Aikio. Puheenjohtaja kutsui Nro 151 Komentaja Jarkko Juhani Källi (81.k, Turku) sihteeriksi Kadettikunnan pääsihteerin. Nro 152 Majuri Jari Aulis Ilmari Lahdenvesi (65.k, Helsinki) Kevätkokouksessa käsiteltiin ja vahvistettiin yksimie- Nro 153 Majuri Risto Heikki Luukkanen (50.k, Tuusula) lisesti hallituksen valmistelemat toimintakertomus ja tilin- Nro 154 Everstiluutnantti Sami Juhani Mattila (74.k, Espoo) päätös sekä myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus tili- Nro 155 Everstiluutnantti Matti Mikael Mikkonen (55.k, Kouvola) vuodelta 2020. Nro 156 Majuri Tero Juhani Mäenpää (78.k, Kankaanpää) Kokouksessa todettiin, että koronavirusepidemiasta huo- Nro 157 Kommodori Sten Henrik Holger Nystén (64.k, Helsinki) limatta toimintavuoden aikana toteutettiin viestintä- ja jär- Nro 158 Majuri Christian Olav Perheentupa (87.k, Piikkiö) jestötutkimukset, laadittiin Kadettikunnan strategia 2030 Nro 159 Everstiluutnantti Kari Erkki Sainio (65.k, Helsinki) sekä otettiin käyttöön Supercloud-pilvipalvelu ja kadetti- Nro 160 Komentajakapteeni Mikko Tapio Salo (55.mek, Turku) piireille Nordean First Card -luottokortit. Nro 161 Everstiluutnantti Jarmo Juhani Kullervo Seppä (64.k, Seinäjoki) Kadettikunnan ja kadettipiirien hallitustoimintaa kehi- Nro 162 Eversti Kai Pekka Vainio (61.k, Kouvola) tettiin ottamalla käyttöön etäosallistumisen mahdollistavia Nro 163 Eversti Vesa Petteri Valtonen (77.k, Kouvola) videoneuvottelujärjestelmiä. Myös sähköistä allekirjoitus- ta testattiin. Kadettikunnan ansiomerkit luovutetaan saajilleen Kadet- Toimintavuoden laajimpana veljestapahtumana oli tur- tikunnan syyskokouksen yhteydessä lauantaina 23. lokakuu- vamääräysten mukaisesti toteutettu XXII Kaaderigolf Tuu- ta 2021 Helsingissä, Katajanokan Kasinolla. sulassa. Erilaisista alueellisista koronarajoituksista johtuen kadettipiirien toiminta oli hyvin vaihtelevaa. Tilaisuuksia Juha Tammikivi järjestettiin kuitenkin kaikkiaan 269. Toimintavuoden aikana uudistettiin Kadettikunnan, Kyl- kiraudan ja Marskin Majan verkkosivut sekä avattiin uusi www.joukkosieessa.fi-sivusto ja julkaistiin kirja Joukkosi eessä – 1939–1945 menehtyneet kadettiupseerit ja kadetit. Samanaikaisesti jatkettiin Veteraanien perintö -sivuston ja Turvallisuuspolitiikan tietopankin uudistamista. Kadettikunnan verkkosivuille ja tietopankkeihin koh- distui yli 13 miljoonaa tietohakua toimintavuoden aikana. Koronaepidemia osoitti Kadettikunnan internettietopank- kien ja oppimisympäristöjen tarpeellisuuden koululaisten siirryttyä etäopetukseen ja yhä enemmän verkkomateriaa- lien käyttäjiksi.

55 Kylkirauta 2/2021 Riku Rantakari vuoden 2021 kadettiupseeriksi

adettikunnan hallitus nimesi vuo- kittävä kokemus koko perheelle, Ranta- den 2021 kadettiupseeriksi yleis- kari summaa. — Pataljoonan komenta- Kesikuntaeverstiluutnantti Riku juus omassa ”kotijoukossa” on ollut viime Rantakarin Kanta-Hämeen kadettipiiris- vuosien mahdollisuus. Komentajana olen tä. Rantakari on järjestyksessään neljäs- voinut olla mukana niin toiminnan suun- kymmeneskuudes Vuoden kadettiupseeri. nittelussa ja kehittämisessä kuin komen- Hänelle on luovutettu Maanpuolustusra- tajana harjoituksissa. Usko omiin alai- haston stipendi, ja hänen nimensä kirja- siin oli alusta alkaen vahva, ja se on en- taan Kadettikunnan Kultaiseen Kirjaan. tisestään kasvanut, Rantakari vakuuttaa. Rantakari on syntynyt vuonna 1975 Rantakari on ollut Kanta-Hämeen Tuusulan Jokelassa ja valmistunut upsee- kadettipiirissä mukana kadetista lähti- riksi 84. Kadettikurssilta vuonna 2001, en. Hän on toiminut kadettipiirinsä sih- jonka jälkeen aloitti palveluksen Panssa- teerinä sekä muissa hallitustehtävissä, ja riprikaatissa. Rantakarille on myönnetty nykyisin hän on piirin puheenjohtajana. Kadettikunnan ansiomitali vuonna 2010. — Kadettipiirin vakiintuneeseen toi- Rantakarin perheeseen kuuluu Sini- mintaan kuuluvat Kadettikunnan vuosi- vaimon lisäksi neljä lasta. Vuodesta 2000 päivän seppeleenlasku ja iltajuhla, nuor- alkaen Rantakarit ovat asuneet Hämeen- ten upseerien tulojuhla sekä Itsenäisyys- RIKU RANTAKARI linnassa, mutta välillä he ovat perheenä päivän iltajuhla. Lisäksi evp-upseerit ko- asuneet ulkomaankomennusten vuoksi koontuvat normaalioloissa noin kerran myös Pakistanissa ja Isossa-Britanniassa. kuussa esitelmätilaisuuden tai vierailun Rantakarin harrastuksiin kuuluu rumpu- merkeissä, Rantakari kuvailee kadetti- tikunnan hallitukselle nimityksestään jen soitto, lenkkeily, vapaaehtoistyö Pa- piirin toimintaa. Vuoden kadettiupseeriksi. rempi avioliitto ry:ssä, juniorijääkiekon Rantakari pitää kadettipiirinsä vah- — Valinta vuoden kadettiupseerik- eri tehtävät ja tietysti aktiivinen toiminta vuutena sitä, että alueella on toimiva va- si on upea huomionosoitus, ja se herät- Kanta-Hämeen kadettipiirin toiminnassa. ruskunta ja palveluksessa olevia ja evp- tää kiitollisuuden tunteen kadettiveljiä ja — Varusmiespalveluksen jälkeen jäi jäseniä on lähes kolmesataa. Kadettipii- -sisaria kohtaan. Tällainen valinta kertoo kipinä sotilasurasta palamaan, vaikka pa- riin on luotu vahva vakiintuneiden juhli- minulle, että olen todennäköisesti tehnyt lasinkin tietotekniikan ja matematiikan en kulttuuri, mutta uusille kokeiluille on oikeita asioita oikealla tavalla. Se antaa opintoihin Helsingin yliopistoon. Aloin aina tilaa. Vuosien saatossa on järjestetty mahdollisuuden pohtia sitä, miten voisin miettimään, olisinko oikeasti kiinnostu- erilaisia matalan kynnyksen perhepäiviä edelleen kehittyä kadettiupseerina isän- nut tekemään tietokoneiden parissa töi- kesällä ja talvella. maan palveluksessa, kadettiveljenä, puo- tä lopun ikääni. Hakeuduin sopimussoti- — Kadettipiirin toiminnasta on jää- lisona ja isänä, Rantakari pohtii. laaksi Panssariprikaatiin. Tehtävien mo- nyt erityisesti mieleen piirin hallituk- Rantakarin arvoissa korostuvat tär- nipuolisuus ja hyvät työkaverit rohkai- sessa tuolloin olleiden evp-upseerien keinä perusarvot: koti, uskonto ja isän- sivat minut hakemaan Kadettikouluun. taito ja into järjestää erilaisia tilaisuuk- maa. Ensimmäinen yritys ei tuottanut tulosta, sia. Myöhemmin näistä kokemuksista — Arvojen eteen pitää jatkuvasti teh- sillä hylkäävänä perusteena oli liian vah- on ollut paljon hyötyä, kun on itse ol- dä työtä ja samalla kehittää itseään sekä va likinäköisyys. Silmäleikkauksen jäl- lut järjestelyvastuussa. Toiminnan pitää pitää myös arvot tasapainossa. Eniten hy- keen paikka 84. kadettikurssille kuiten- kuitenkin olla erityisesti nuorempaa up- vää tuottavaksi olen huomannut sen, että kin aukeni, Rantakari muistelee. seeristoa aktivoivaa, jotta kadettipiirin toivoo toiselle parasta, on valmis autta- Riku Rantakari kokee upseerin ural- elinvoimaisuus voidaan turvata, Ran- maan ja palvelemaan lähimmäistä, Ran- laan olleen monia huippuhetkiä. Hän takari valottaa. takari kertoo. mainitsee, että esimerkiksi ensimmäi- — Yksi erityisistä kohokohdista on Vuoden kadettiupseeri toivoo Ka- nen sodan ajan erillisyksikön päällikkyys ollut se, kun vuonna 2019 tuimme eri- dettikunnalta näkyvyyttä yhdistyksen sekä joukosta, sen varusteista ja suunni- tyisesti Panssarikoulun kadettien ja nuor- 100-vuotisjuhlavuonna. telmista huolehtiminen oli opettavaista ten upseerien osallistumista Kanta-Hä- — Realistisesti odotan sitä, että Ka- ja antoista aikaa. meen kadettipiirin ja Hämeenlinnan re- dettikunta näkyy mediassa ja jo syksyl- — Palvelin pitkään Panssarikoululla serviupseerikerhon järjestämään perin- lä pääsemme ainakin kadettipiirissä juh- kouluttaen mekanisoitujen joukkojen joh- teiseen itsenäisyyspäivän iltajuhlaan. listamaan 100-vuotiasta Kadettikuntaa, tajia, ja näistä kursseista on erityisesti jää- Tuolloin kaikki kadetit ilmoittautui- valmistuneita luutnantteja ja itsenäisyys- nyt mieleen suomalaisen nuoren reservi- vat mukaan ja myös iso joukko nuoria päivää, Rantakari tiivistää. nupseerin kyky johtaa joukkoja. Vuoden upseereja puolisoineen, Rantakari iloitsee. komennus Defence Academyn kurssil- Kylkiraudan haastattelussa Ranta- Kylkirauta onnittelee Vuoden kadetti le Isoon-Britanniaan oli puolestaan mer- kari kertoo olevansa kiitollinen Kadet- upseeria!

Kylkirauta 2/2021 56 Since 1961

www.panssarimuseo.fi Tervetuloa tutustumaan Panssarimuseon juhlavuoden näyttelyihin ’Panssarimuseo 60 v’ sekä ’Sotkat Suomen puolustusvoimissa’. Uudistettu panssarintorjuntanäyttely avautuu 18.6. Nähdään museolla! Viihtyisiä vuokrakoteja Luomme eväitä hyvään eLämään Aina Helsingistä Sodankylään

Katso vapaat asunnot ja jätä hakemus: kruunuasunnot.fi

VAATIVAT MOBIILIT KYBERSUOJAUS KOKONAISPALVELUNA JÄRJESTELMÄRATKAISUT NIXULTA KOTIMAINEN ASIANTUNTIJA Olemme kokonaisvaltainen kyberturvakumppani, jolta saat kaikki kyberturvapalvelut saman katon alta. Asiantuntijamme ovat valmiina palvelukseen! Lue lisää: www.nixu.fi

WWW.CONLOG-GROUP.FI

57 Kylkirauta 2/2021 Kaaderitanssiaiset

aaderitanssiaiset järjestetään Maanpuolus- Ilmoittautumiset pyydetään tekemään ensisi- tuskorkeakoulun perinteisessä Juhlasalira- jaisesti Kadettikunnan verkkosivulla olevalla säh- Kkennuksessa Santahaminassa perjantaina köisellä ilmoittautumislomakkeeella 12.10.2021 22. lokakuuta 2021. Tilaisuus on avoin kaikille Ka- mennessä tai puhelimitse toimistonhoitaja Sabina dettikunnan jäsenille puolisoineen. Tavoitteena on Krogarsille numeroon 050 470 7291. jatkaa kadettiupsee rien vuosittaista tapahtumaa, jos- Illalliskortit pyydetään maksamaan 18.10.2021 sa voidaan viettää mukava hetki yhdessä ja hyväs- mennessä Kadettikunnan tilille Nordea FI24 1014 sä seurassa sekä maittavan illallisen ja tanssin kera. 3000 2067 44. Maksun viestiin pyydetään merkitse- Tilaisuus alkaa buffetillallisella kello 19.00. mään osallistujien nimet ja kadettikurssin numero. Tanssit alkavat noin kello 21.30, ja ne jatkuvat puo- Pöytäkunnat pyritään muodostetaan kadettikursseit- leen yöhön. Tilojen rajallisuudesta johtuen mu- tain. kaan voidaan ottaa noin kaksisataa henkilöä il- Lisätietoja antaa tarvittaessa Kadettikunnan pe- moittautumisjärjestyksessä. Illalliskortin hinta on rinnejaoston puheenjohtaja, eversti Teemu Nurmela 60 euroa/henkilö, ja se sisältää alkujuoman, buffe- puh. 0299 800 tai teemu.nurmela(at)mil.fi. tillallisen, ruokajuomat, oheisohjelman sekä tietysti Asuna on pieni juhlapuku, tumma puku tai smokki. hyvän seuran ja tanssit. Kokoa kadettiveljistä ja -sisarista puolisoineen Kadeteille, luutnanteille ja yliluutnanteille se- mukava pöytäkunta ja rentoudu hetkeksi! kä heidän kumppaneilleen illalliskortti tarjotaan 50 prosentin alennuksella tänäkin vuonna, eli hinta on Lämpimästi tervetuloa! 30 euroa/henkilö.

Kadettikunnan toimisto on kesätauolla 25.6.–6.8.2021.

Kylkirauta 2/2021 58 Puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen lisäksi seppeleen laskivat Upseerijärjestöt. Kadettikuntaa edusti puheenjohtaja, kenraalimajuri Jari Kallio. Lotta Svärd Säätiö laski seppeleen järjestön 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

59 Kylkirauta 2/2021 Turvallisuutemme myrskyn edessä

Kadettikunta ry ja Suomen Sotatieteellinen Seura ry järjestävät turvallisuuspoliittisen seminaarin tiistaina 14. syyskuuta 2021 klo 17.00–20.00.

Tilaisuus järjestetään Aalto-yliopiston tiloissa (ent. Kauppakorkeakoulu), osoitteessa Runeberginkatu 14–16, Helsinki (A-siipi, 3. krs, Sali 300). Ilmoittautuminen ja kahvitus alkavat klo 16.00.

Seminaarin teemat: • Kansainvälisen toimintaympäristön muutos • Suomen puolustuksen perusteet ja sisäisen turvallisuuden kehitys • Kokonaisturvallisuus muutoksessa.

Yleisesikuntamajuri, sotatieteiden tohtori Antti Paronen toimii seminaarin moderaattorina.

Seminaari on maksuton ja avoin kansalaisseminaari. Seminaariohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan kesän aikana yhdistysten verkkosivuilla. Seminaaria voi seurata myös suoratoistoyhteydellä, jonka linkki julkaistaan ohjelman yhteydessä.

Seminaariin koskeviin kysymyksiin vastaa Kadettikunnan maanpuolustusjaoston puheenjohtaja, eversti evp Mikko Kauppala (040 551 2929, mikko.kauppala(at)kadettikunta.fi).

Tervetuloa seminaariin!

Journal of Military Studies

Maanpuolustuskorkeakoulu ja Suomen Sotatieteellinen Seura ry julkaisevat yhdessä Journal of Military Studies -sarjaa (JUFO-luokiteltu). Se tarjoaa sotatieteilijöille korkeatasoisen englanninkielisen alustan vertaisarvioitujen artikkelien julkaisemiseen.

Lisätietoja antaa päätoimittaja insinöörikapteeni, filosofian tohtori, dosentti Juha-Pekka Nikkarila, [email protected].

Julkaisualustaan voi tutustua osoitteessa https://sciendo.com/journal/jms. Suomen Sotatieteellinen Seura ry jatkaa suomenkielisten artikkeleiden julkaisemista vuosikirjassaan Tiede ja Ase (JUFO-luokiteltu) dosentti Esa Lapin päätoimittamana ([email protected]). Julkaisu on luettavissa myös seuran verkkosivuilla www.sotatieteet.fi. Verkkosivuilla ovat myös aiemmin julkaistut artikkelit.

Toivomme, että erityisesti nuoremmat tieteenharjoittajat kiinnostuvat ja innostuvat kirjoittamaan.

Juha Pyykönen Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja

Kylkirauta 2/2021 60 Kumppani taktisessa tiedonsiirrossa

Connectivity to be trusted.

MONIKÄYTTÖINEN KOTIMAINEN VALTRA

61 Kylkirauta 2/2021 Maan laajin kokonaisuus MERIPUOLUSTUKSEN HISTORIASTA

Koe aidot laivat, esineet ja tarinat! Tykkiveneestä miinalaivaan Laivaston soittokunnasta Mannerheim-risteihin

Museolaivat ja näyttelyt auki päivittäin 28.5.-22.8. klo 10-18

Kylkirauta 2/2021 62 www.forum-marinum.fi I Linnankatu 72, 20100 Turku

kylkirauta.indd 1 7.5.2021 13.29.00 Maan laajin kokonaisuus MERIPUOLUSTUKSEN HISTORIASTA

Koe aidot laivat, esineet ja tarinat! Tykkiveneestä miinalaivaan Laivaston soittokunnasta Mannerheim-risteihin

Museolaivat ja näyttelyt auki päivittäin 28.5.-22.8. klo 10-18

www.forum-marinum.fi I Linnankatu 72, 20100 Turku

kylkirauta.indd 1 7.5.2021 13.29.00 Constantem Decorat Honor – Kadettikunta 1921–2021

Toim. Markku Iskanius et al. Constantem Decorat Honor – Kadettikunta 1921–2021 Kadettikunta 2021 Sivuja 284 ISBN 978-952-99757-8-5 (sid.) ISBN 978-952-99757-9-2 (PDF)

Kadettikunta on järjestönä saavuttanut instituution aseman, ja aikojen saatossa se on myös pitänyt huolen historiansa taltioinnista ja sen julkituonnista. Tämän todistaa se, että Kadettikunta on julkaissut jo kaksi juhlakirjaa sekä muutaman muun järjestöhistoriaa va- lottavan koosteen.

Historian tallentaminen osana kestävyyttä Kadettikunnan ensimmäinen muisto- julkaisu ja historiikki ilmestyi vuonna 1934. Koosteita Kadettikunnan ta- savuotisjuhlien kunniaksi julkaistiin Kylkirauta-lehdessä Kadettikunnan juhliessa kolmatta-, neljättä- ja kuu- dettakymmenettä toimintavuottaan. Järjestyksessä viides historiateos ja samalla ensimmäinen juhlakirja julkistettiin järjestön 75-vuotisjuhlien yhtey- vaa halua saavuttaa yhteinen päämäärä si näistä satavuotiaista yhdistyksistä. dessä. Vuonna 1995 julkaistiin Jyri Pau- jopa kriisin kohdatessa. Vuosisadan mittaiseen aikaan mah- laharjun ja Martti Sinerman kirjoittama Satavuotisen taipaleensa kunniaksi tuu paljon tapahtumia, muutoksia, kol- Kunnia kestävän palkka – Kadettikun järjestykseltään kuudennessa historiikis- me veristä sotaa, kylmän sodan kuumia ta 75 vuotta 1921–1996. sa ja samalla toisessa juhlakirjassa Cons vuosia sekä lukuisia muita ympäröiväs- Kadettiupseerien keskuudessa on tantem Decorat Honor – Kadettikunta sä yhteiskunnassa tapahtuneita ilmiöi- vahva institutionaalinen yhteenkuulu- 1921–2021 tarkastellaan Kadettikun- tä. Yhdistyksen ja yhteisön säilyminen vuus ja sitoutuminen Kadettikuntaan ja nan toimintaa, aatteellisuutta sekä jäse- näin pitkään toimintakykyisenä ja elin- sen perintöön sellaisessa muodossa, joka nistön ja kadettipiirien toimintaa moni- voimaisena ei ole tavanomaista. Ken- voisi nostattaa moraalisia velvoitteita. puolisesti ja elävästi. ties juuri siksi Kadettikunnassa ja sen Yksi tällainen institutionaalisen yh- jäsenistön keskuudessa vallitseva yhteenkuuluvuuden lähde on järjestön aat- Ideasta kunniakkaaseen teishenki, arvot ja toiminta ovat mitä teellinen tunnuslause, Constantem De lopputulokseen luontevin syy tapa tarkastella järjestön corat Honor. Latinan kielestä vapaasti Sadan vuoden järjestötaival ei ole it- satavuotista taivalta juhlakirjan avulla. suomennettuna ja puhekieleen vakiintu- sestäänselvyys, ei edes järjestöjen ja Näistä lähtökohdista Kadettikunnan neena se on ”kunnia kestävän palkka”. yhdistysten luvatussa Suomessa. Ti- hallitus asetti jo vuoden 2017 alussa toi- Sanatarkemmin käännettynä se tarkoit- lastojen mukaan Suomessa oli vuonna mituskunnan valmistelemaan juhlakir- taa ”kestävää koristaa kunnia”. 2021 yli 100 000 rekisteröityä yhdis- jaa, joka oli tarkoitus julkaista järjestön Kadettikunnan yhteinen tunnuslause tystä. Näistä vain murto-osa on saavut- täytettyä 100 vuotta. Juhlakirjan toimi- kuvastaa kunnialla jaettuja joukon jäse- tanut yhtäjaksoisella toiminnallaan ja tuskunta aloitti julkaisun ideoinnin hel- nyyden tunteita, uskomuksia ja arvoja. alkuperäisellä nimellään kunniakkaan mikuussa 2017, ja Kadettikunnan hal- Tunnuslause ilmentää nöyryyttä ja vah- 100 vuoden iän. Kadettikunta on yk- litus päätti kesäkuun kokouksessaan

Kylkirauta 2/2021 64 vuonna 2017 toimituskunnan esityk- tiin eri aiheiden asiantuntijoita enim- se tulevaisuuteen. sestä toteuttaa kirjahankkeen. mäkseen Kadettikunnan jäsenistöstä. Toisessa osassa kuvaillaan Kadet- Nöyryyden nimissä voidaan tode- Juhlakirjan tavoitteena oli alusta al- tikunnan toiminnan kannalta tärkeitä ta, että toimeenpanokyky, pelkän dis- kaen herättää mielenkiintoa ja kannus- asiakokonaisuuksia. Asiantuntijoiden kuteeraamisen ja loputtomien ideoiden taa lukijoita löytämään teos vailla kyn- kirjoittamat artikkelit ja nostot muodos- sijaan, on aina ollut kadettiupseerien ja nystä. Kirjan pääkohderyhmiksi asetet- tavat kokonaiskuvan järjestön yhteis- Kadettikunnan vahvuus. Siitä on osoi- tiin Kadettikunnan oma jäsenistö ja eri- toimintasuhteista nykypäivän ja tule- tuksena lopputuloksena näyttävä ja ar- tyisesti kadetit. vaisuuden näkökulmista. vokas juhlajulkaisu. Teoksen kolmannen osan muodos- Vailla tukea ei saavuteta tavat neljä oleellista liitettä. Järjestön Yhteistyö kantaa hedelmää kunniaa säännöt, tärkeimmät luottamus- ja toi- Juhlakirjan toimituskuntaan valit- Juhlakirja on aina niin taloudellises- mihenkilöt sekä järjestön aktiivisimmil- tiin puheenjohtajaksi kenraalimajuri ti kuin toteutukseltaan suunnaton voi- le jäsenilleen jakamat huomionosoituk- Juha-Pekka Liikola. Taustojensa ja manponnistus. Tämän kaltainen teos set ja palkinnot kuvaavat Kadettikun- tehtäviensä myötä jäseniksi toimitus- ei ole mitenkään mahdollinen ilman nan monipuolista ja rikasta toimintaa. kuntaan valittiin Kadettikoulun johta- laajaa tukea. Kadettikunnan juhlakirja, eversti Jukka Jokinen ja myöhem- jahanketta asettuivat tukemaan ennen Lukeminen kannattaa aina min hänen seuraajansa everstit Juha kaikkea taloudellisesti Suomen Mar- Suomalaisen kadettiupseerikoulu- Helle ja Teemu Nurmela sekä Kadet- salkka Mannerheimin Sotatieteellinen tuksen voimanlähteenä ja vahvuute- tikunnan perinnejaostosta everstiluut- rahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahas- na ovat aina olleet ihmiset. Erilaisis- nantti Marko Palokangas. to, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, ta lähtökohdista, kodeista, ammateista Kirjalle tarvittiin kuitenkin tehtä- Puolustusvoimien tukisäätiö, Turvalli- ja eri paikkakunnilta kadeteiksi hakeu- vään sopiva ja kirjoittamiseen antautu- suuden tukisäätiö, Suomen Marsalkka tuneet henkilöt, jotka ovat kohdanneet va päätoimittaja ja -kirjoittaja. Tämän Mannerheimin Kadettisäätiö, Uuden opinnoissaan jotakin yhteistä. Yksi yh- kunniatehtävän otti hoitaakseen evers- Päivän rahasto, Maanpuolustuskor teinen nimittäjä on epäilemättä Kadet- ti evp, sotatieteiden tohtori Markku Is- keakoulun tukisäätiö ja Kadettikunta. tikunnan jäsenyys. kanius. Toimituskunnan sihteeriksi pää- Lopputuloksen arvioivat lukijat, Juhlateos avaa ymmärrettävästi tettiin itseoikeutetusti valita Kadettikun- mutta jo nyt voidaan todeta, että Kadetti Kadettikunnan monipolvisen tarinan, nan pääsihteeri, eversti evp Juha Tam- kunnan juhlakirja on mitä suurimmissa joten kirjan toivotaan ja halutaan ku- mikivi. Toimituskunnan työskentelyyn määrin ollut järjestön ulkopuolelta an- luvan lukijoidensa, erityisesti nuorten osallistuivat aktiivisesti myös kuvatoi- netun ja saadun tuen arvoinen. Kirja on kadettiveljien ja -sisarten, käsissä. Lu- mittaja, everstiluutnantti evp Jukka Hal- runsaasti kuvitettu, ja se jatkaa juhlajul- keminen kannattaa aina! tia, kielenhuoltaja Pekka Saloranta ja kaisujen arvokasta perinnettä. Kirjaa voi tiedustella omakseen taittaja Simo Nummi. Kirja muodostuu kolmesta pääkoko- oman kadettipiirin kautta tai Kadetti- Toimituskunta, asiantuntijoilla vah- naisuudesta. Päätoimittaja Markku Iska- kunnan toimistosta. Kirjan voi myös lu- vistettuna, kokoontui ensin ideoimaan niuksen kirjoittamissa viidessä ensim- kea ja ladata veloituksetta digiversiona tulevaa kirjaa ja sen sisältöä. Varsin pi- mäisessä luvussa luodaan katsaus suo- Kadettikunnan verkkosivuilta. an päädyttiin toimeenpanoon ja tavoit- malaisen upseerikoulutuksen moninai- teeksi asetettiin juhlakirja, joka ei olisi siin vaiheisiin, esitellään Kadettikunnan Marko Palokangas pelkkää järjestöhistoriaa. Pääkirjoitta- tärkeimpiä murroskohtia, tarkastellaan Kirjan toimituskunnan jäsen jan lisäksi erillisten artikkeleiden ja niin järjestön toimintaympäristöä ja toimin- sanottujen nostojen kirjoittajiksi kutsut- nan painopisteitä sekä suunnataan kat-

NORDIC QUALITY FOR EXTREME CONDITIONS SEE THE UNSEEN Teemme näkymättömästä näkyvää. Kehitämme korkea- laatuisia pimeänäkölaitteita taistelijoiden suorituskyvyn sekä taistelukentän tilannetietoisuuden parantamiseksi.

Tervetuloa Museo Militariaan, sota- ja sotilashistorian aarreaittaan! www.senop.fi DEFENCE & SECURITY Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna www.museomilitaria.fi

65 Kylkirauta 2/2021 Veljekset kuin ilvekset?

Olof Ehrenkrona (toim.) tyisissä palvelutehtävissä, eli ”pe- Puolueet tienhaarassa, see toistensa paitoja”. Yhteiskunta- Ruotsin ja Suomen muut- luokkien ja puolueiden välinen si- tuva poliittinen maisema donnaisuus on katoamassa. Scriptum 2020 Toinen mielenkiintoinen poi- Sivuja 175 minta on Carsten Anckarin tarkas- ISBN 978-952-7005-67-5 telu suomalaisen presidenttiyden ja parlamentarismin siirtymävaiheis- ta. Anckar näkee taitekohtana vuo- Juhlakirjat tuppaavat olemaan den 1956. Miksi? Tuohon vuoteen vähän kuin markkinointiliitteet: asti presidenttien ja pääministerien positiivisia asioita korostavia ja yhteistyö oli ollut sangen ongelma- maksajan eduille myötämielisiä. tonta, mutta Urho Kekkosen virkaa- Kyseessä on nyt suomalais-ruot- nastuminen muutti pelin. salaisen kulttuurirahaston anto- Tuolloin presidentti piti itseään logia, joka sisältää yli kymme- Neuvostoliiton suhteiden takuumie- nen kirjoittajan – tutkijoiden ja henä. Tämän varjolla myös sisä- merkittävien poliitikkojen Ruot- politiikka oli rautaisessa ohjauk- sista ja Suomesta – esseitä kah- sessa: hallituksen muodostaminen denvälisistä poliittisista saman- oli täysin presidenttivetoinen ope- kaltaisuuksista tai eroavuuksista. raatio. Anckar toteaa, että Kekko- Naapureita kun ollaan, on käsit- sen presidenttikausi oli varoittava telytapa enimmäkseen myötäsu- esimerkki siitä, kuinka parlamen- kainen. Mitä sitä kuusikymppi- tarismin periaatteet saavat väistyä siä juhlittaessa turhia rikeeraa- vallanhaluisen presidentin edessä. maan… 1970-luvulla voitiin perustellusti Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhtei- kysyä, oliko hallitus vastuussa eduskun- nen historia ja toisiaan muistuttavat hal- sodan vaikutusten alaisena – sangen si- nalle vai presidentille. lintoperinteet, ja kumpikin on Euroopan viilimäistä elämää. Tämä olosuhde-ero Professori Tommy Möllerin artikkeli unionin jäsen. Maiden kohtaamat poliit- saneli sodan jälkeen sangen monta eri- kuvantaa Ruotsin politiikan uusia jako- tiset haasteet ovat usein samoja – mutta laisuutta muun muassa ulkopolitiikas- linjoja. Kaukana ollaan vuodesta 1962, ovatko myös niiden ratkaisut? sa ja parlamentaarisessa järjestelmässä. jolloin Tage Erlander kirjoitti Ruotsin Kirja käsittelee vallanjakoa liberaa- Mielenkiintoinen on dosentti Hanna demokratian olevan parempaa kuin Yh- lissa demokratiassa, uusien puolueiden Wassin analyysi puolueiden kannatus- dysvaltojen. Ja miksi? No, ”…maamme roolia, perusoikeuskysymysten kasva- pohjasta talouden rakennemuutoksessa. väestö on homogeeninen, ei pelkästään vaa merkitystä sekä Ruotsin ja Suomen Milanovicin elefanttikäyrää hyödyntäen rodullisesti…”. Tänä päivänä maahan- geopoliittisia oloja. Artikkelit valottavat Wass kertoo, kuinka aiemmin niin kiltin muutto- ja kotouttamiskysymykset ovat erilaisia suomalaisia ja ruotsalaisia nä- keskiluokan alkanut liikehdintä perustuu poliittisen keskustelun keskiössä, ja ul- kökulmia eräisiin aikamme keskeisim- hiipuvaan palkkakehitykseen ja siten os- komaalaistaustaisten ruotsalaisten mää- piin kysymyksiin. tovoiman hiipumiseen. rä on nykyään neljännes koko väestöstä. Teos luotaa Ruotsin ja Suomen muut- Tätä turhautumista kuvaa tunneli Tarkasteltiinpa tilannetta poliittisten tuvaa poliittista maisemaa. Ihan ylei- efekti: jos istuu ruuhkassa, on toisten toimijoiden tai instituutioiden näkökul- sesti voitaneen todeta yksi fakta, jota ei eteneminen helpompi sietää, jos tietää masta on sekä Ruotsin että Suomen po- tässä(kään) kirjassa merkittävästi käsitel- kohta pääsevänsä itsekin menemään (mu- liittinen tilanne muuttunut ratkaisevasti lä, tuleepa esiin vain sivuhuomautuksena. kaan suotuisaan talouskehitykseen). Ilmi- kolmessakymmenessä vuodessa. Ruot- Se on ”historialliset olosuhteet”. Suomi ötä jyrkentää vielä länsimaiden keski- ja sidemokraatit ja perussuomalaiset ovat taisteli kolmenkymmenen vuoden aika- yläluokan varallisuuserojen kasvu. Kes- rikkoneet perinteisen oikeisto–vasem- na itsenäisyyssotansa, joka kääntyi kat- kiluokan protestimieliala on siten kana- misto-ulottuvuuden ja korvanneet sen keraksi sisällissodaksi, taisteli hengen- voitunut oikeistopopulististen puoluei- maahanmuuttokysymyksellä, joka le- hädässä talvisotansa, jota seurasi lyhyen den kannatukseen vasemmistopopulis- viää kaikille politiikan saroille. Mutta välivaiheen jälkeen hyvityssota. min vedotessa nuoriin kaupunkilaisiin. politiikkahan on mahdollisen taidetta, Katkeran rauhanteon jälkeen Suomea Ilmiö on sangen selkeästi nähtävis- kuten me hyvin tiedämme. kuritettiin mittavin sotakorvauksin. Suo- sä Suomessakin. Muutenkin perinteinen mi menetti mittaamattoman omaisuu- luokkajako on murtumassa: maatalous Pekka Holopainen den ihmishenkinä talouden tappioiden työllistää alle viisi prosenttia ja teollisuus ollessa mitattavia ja merkittäviä. Sama- alle kaksikymmentä. Suurin osa työlli- na aikana Ruotsi eli – tosin maailman- sistä toimii erilaisissa julkisissa ja yksi-

Kylkirauta 2/2021 66 Viimeinen aktivisti

Jussi Niinistö ydenpito tapahtui Pohjois-Suomen Paavo Susitaival Ryhmän esikunnan kautta. Kolme sotaa, kaksi Talvisodan alussa Susitaival kapinaa, neljä linnareissua oli huolissaan sotilaan ammat- Minerva 2021 titaidostaan muissa tuoksinois- Sivuja 348 sa vietetyn vuosikymmenen jäl- ISBN 978-952-375-225-2 keen, mutta kyllä hän hyvin ansi- okkaan – osin erinomaisen – ar- vioinnin talvisodastaan Kainuun Filosofian tohtori Jussi Niinistö pakkaskorvessa ansaitsee. Talvi- on toimittanut vuonna 1998 hy- sodan kokemuksista syntyi vuo- väksytyn Paavo Susitaipaleen sikymmeniä myöhemmin vuon- elämäkerrallisen väitöskirjan- na 1973 julkaistu teos Ryhmä Su sa kansanpainokseksi. Historian si talvisodassa. harrastajien kannalta tehty työ ei Sotien välisenä reilun vuoden ole mennyt hukkaan: tällä tavoin aikana Susitaival toimi korpiva- ansiokas akateeminen dissertaa- ruskuntien komentajana ankeissa tio tavoittaa lukijoita, jotka tus- olosuhteissa Nurmeksessa ja Kuh- kin aiemmin Susitaipaleen mo- mossa, koska vaihtoehtona ”olisi nipolvisesta elämäntaipaleesta ollut palata puoluejuonittelujen pi- ovat olleet tietoisia. laaman parlamentin palkeille”, ku- Paavo Susitaival (syntyjään ten hän kirjoitti vuonna 1954 teok- Sivén, 1897–1993) kasvoi fen- sessaan Korpivaruskunta. nomaanisessa perheessä, jossa Jatkosotaan upseerin virkaan ajatus ”elämä ei ole elämisen ar- palanneena ja kansanedustajan toi- voista, ellei elä aatteen puolesta” oli pe- mensa jättäneenä Susitaival lähti jalka- rusarvona. väkirykmentin komentajana. Hyökkäys Susitaipaleen isä oli Kammion her- johtaman ”kolpakkokurssin” käynei- vaiheen alettua Susitaival riitautui – aina- motautisairaalan ylilääkäri ja aktivisti den ja myöhemmin merkittäviin tehtä- kin osaksi ilman omaa syytään – divisi- Valter Sivén, joka oli keskeinen toimija viin edenneiden tutkinto hyväksyttiin oonan komentajan, eversti Kylmä-Kalle jääkäriliikkeessä. Susitaipaleen nuorem- vasta vuosia myöhemmin. Heiskasen kanssa. Seurauksena oli se, pi veli Bobi Sivén (1899–1921) nousi Susitaival palveli 1920-luvulla Suo- että loppusota kului varuskunnan pääl- kuolemansa jälkeen myyttiseen mart- jeluskuntajärjestössä osallistuen yhä likkönä Petroskoissa, Karhumäessä ja tyyrinmaineeseen muun muassa Aka- enemmän näkyvästi politiikkaan. Äk- valistustehtävissä. teemisessa Karjala-Seuran piirissä pää- kipikainen hermostuminen ruotsinkie- On selvää, ettei Susitaipaleella aa- dyttyään itsemurhaan Tarton rauhan ai- lisiin aiheutti sukunimenmuutoksen temaailmoineen ollut sotien jälkeises- heuttaman järkytyksen vuoksi toimi- vuonna 1927. Osallisuus Mäntsälään sä Suomessa tulevaisuutta missään vi- essaan Itä-Karjalassa Repolan pitäjän kapinaan vuonna 1932 toi potkut va- rallisessa roolissa. Työnhaut tyssäsivät nimismiehenä. kinaisesta palveluksesta ja vankilatuo- menneisyyteen: eräänkin tehtaan isän- Haluistaan huolimatta Susitaival ei mion. Linnareissu seurasi myös ”hal- nöitsijäksi mies oli tunnustetusti päte- koskaan päätynyt Saksaan jääkärikou- lituksen halventamisesta” pari vuotta vin, mutta miehen maineen vuoksi häntä lutukseen. Viimeinen yritys tyssäsi Hal- myöhemmin. ei uskallettu tehtävään palkata! lan etapilla Suomussalmella santarmien Susitaival ei jäänyt suremaan – näi- Loppuun saakka jatkuneiden kirjal- kiristyneisiin vastatoimiin ja lopulta Su- nä vuosina syntyi paritkin vapaussota- listen töidensä lisäksi hän oli aseveliti- sitaipaleen sairastumiseen keuhkokuu- muistelmat ja valinta kansanedustajak- laisuuksissa kysytty esiintyjä, joka ei meeseen, johon mies oli vähällä kuolla. si IKL:n listalta vuonna 1939. jättänyt kuulijoitaan koskaan kylmäksi. Idealistisen esikuvansa Elmo E. Kailan Talvisodan alettua rintamalle itsensä kanssa hän Helsinkiin palattuaan jatkoi järjestänyt kansanedustaja-everstiluut- Jussi Ylimartimo jääkärivärväystä ja osallistui vapausso- nantti Susitaival sai monien vaiheiden taan eri rintamilla yleten kapteeniksi. jälkeen Suomussalmella komentoonsa Kaiken aikaa hän toimi noina vuosina nelipataljoonaisen Ryhmä Suden. So- heimoaatteeseen liittyvien hankkeiden tatoimien synkronoinnin kannalta oli merkittävänä moottorina. vahinko, etteivät Susitaival ja naapuri- Tarmokas mies järjesti sotakorkea- lohkolla divisioonaa komentanut evers- koulunsa itselleen ja pienelle ryhmälle ti Hjalmar Siilasvuo – kumpikin oma- upseereja Saksassa vuonna 1921. To- peräisinä fragmentteina sotureina – ol- sin tämän majuri Wilhelm Brücknerin leet puheväleissä keskenään, vaan yhte-

67 Kylkirauta 2/2021 Kirjalöytöjä hyllystäni

Komentajakeskeisyydestä tehtäväjohtamiseen histöä, yli miljardin dollarin alusta ja David L. Marquet sen kaikkia keskeisiä toimintoja yk- Turn the Ship Around! sinvaltaisesti. Tehtävä oli mahdoton Portfolio 2013 jo pelkästään osaamisen näkökulmas- Sivuja 272 ta, ja se aiheutti tarpeettomia aika- ISBN 9781591846406 viiveitä sekä passivoi miehistöä. Uu- si päällikkö tarttui härkää sarvista ja ”Ja heistä tulee kapteeneja. Ja sitten alkoi kääntää USS Santa Fen kurs- heidät eristetään komentosilloille. sia aste kerrallaan. Ja jos he eivät ole hulluja ennen si- Ensimmäisiä suuria muutoksia, tä, heistä tulee hulluja viimeistään joita David Marquet teki päällikkö- silloin. Ja kaikkein hulluimmista kaudellaan, oli sukellusveneen osas- tulee amiraaleja.” (George Bernard topäälliköiden vastuuttaminen omi- Shaw) en osastoidensa toiminnoista. Mo- Erilaisten organisaatioiden johta- nien yritysten ja erehdysten kautta miskulttuuria on tutkittu niin meillä tämä tehtävätaktisen johtamisen so- kuin maailmallakin. Everstiluutnantti veltaminen laivastoon alkoi kantaa Teemu Hokkanen tutki vuonna 2011 hedelmää. diplomityössään organisaatiokulttuu- Kun joku toi ongelman päälli- ria Puolustusvoimissa. Merivoimis- kölle ratkaistavaksi, tämä pidättäy- ta hän esitti loppupäätelmänään, että tyi kiusauksesta antaa toimintaoh- Merivoimien johtamiskulttuurin nä- je ennen kuin oli ensin huolellisesti kyvin ominaisuus on komentajakes- kuunnellut alaisensa yleensä asian- keisyys, joka toisinaan luokitellaan tuntemukseen perustuvan ratkaisu- jäykkyydeksi. vaihtoehdon. Toinen toimenpide oli Hokkasen mukaan tämä johtuu lai- menetetyn ammatti- ja aselajiylpeyden vastoperinteestä, jossa aluksen päällik- rakentaminen vahvistamalla me-henkeä. kö on vastuussa kaikesta ja johtaa yk- Kolmantena muutosaskeleena uusi pääl- sinvaltiudella alustaan: ”Historiallinen seironisesti. Merisota-akatemien par- likkö lisäsi aluksen sisäistä kommuni- laivan kapteenin kontrollia korostava haimmistoon kuulunut ja lupaavaa me- kointia palvelusturvallisuuden ja osaa- merivoimaperinne elää vahvana me- riupseerin uraa rakentanut kommodori misen lisäämiseksi. Neljäntenä toimen- rivoimien toiminnassa. Merivoimissa Marquet nimitettiin hieman yllättäen piteenä miehistölle luotiin osaamispolut, organisaation johto on toistaiseksi ol- Los Angeles -luokan ydinsukellusve- joiden tarkoitus oli lisätä ammatillista lut laivapalvelustaustan omaavia hen- ne USS Santa Fen päälliköksi. osaamista ja kasvattaa miehistöä alati kilöitä, joten koulutuksessa ja laivapal- USS Santa Fellä oli maine laivas- vaativampiin tehtäviin. veluksessa opitut toimintamallit siirty- ton huonoimpiin kuuluvana aluksena. Käyttämänsä johtamismallin Mar- vät organisaation toimintamalleihin.” Alus oli saanut toistuvasti valmiustar- quet on nimennyt leader–leader-mallik- Aluspalveluksesta siirrytään iän ja kastuksissa huonot arvosanat, ja aluk- si erotuksena laivastossa vallalla ollee- kokemuksen karttuessa esikunta- ja ko- sen miehistöä vaivasi ponnettomuus se- seen komentajakeskeiseen leader–fol mentajatehtäviin, mutta aluksen pääl- kä henkinen pahoinvointi. lower-malliin. Mallin hyvinä puolina likön roolista on vaikea päästää irti, ja Siirron aiheuttamasta järkytyksestä esitetään sen vapauttavan alaisten ener- johtaminen Merivoimissa voi näyttäy- toivuttuaan kommodori Marquet ryhtyi gian ja osaamispotentiaalin sekä vähen- tyä ulospäin korostetun komentajakes- tutkijan mielenkiinnolla kartoittamaan, tävän riippuvaisuutta yhdestä johtajasta. keiseltä. mistä USS Santa Fen ongelmat johtui- Kuten jokaisella hyvällä Hollywood- Ilmiö on ilmeisen yleismaailmal- vat. Perusasiat aluksella olivat sinänsä elokuvalla, niin myös David Marquetin linen. Yhdysvaltain laivastossa muun kunnossa, mutta miehistö oli passiivista kirjalla on satumaisen onnellinen lop- muassa ydinsukellusveneen päällikkö- ja aloitekyvytöntä, ja koko aluksen toipu. Uusi päällikkö kykeni korjaamaan nä palvellut kommodori David L. Mar- minta keskittyi virheiden välttelyyn tai havaitsemiaan epäkohtia ja USS San- quet julkaisi jo vuosia sitten kirjan Turn jo tehtyjen virheiden piilotteluun. ta Fe nousi kaikilla mittareilla pahnan the Ship Around!, joka on sekä muistel- Marquet päätyi sellaiseen tulokseen, pohjimmaisesta Yhdysvaltojen laivas- mateos että maailmalla erittäin suuren että Yhdysvaltain laivaston hierarkkinen ton parhaimmistoon. suosion saanut johtamisopin käsikirja. ja komentajakeskeinen organisaatiokult- Marquet kirjoittaa hyvistä ja huo- tuuri aiheutti suurimman osan ongel- Ville Vänskä noista johtamiskokemuksistaan Yh- mista. Vaihtuvat aluksen päälliköt oli- dysvaltain laivastossa hersyvästi ja it- vat yrittäneet johtaa 135 hengen mie-

Kylkirauta 2/2021 68 SUOMI PÄÄTTÄÄ ITSE

Eurofighter on Euroopan joustavin, testatuin ja laajimmin käytössä oleva monitoimihävittäjä. Eurofighterin valinta EUROFIGHTER HX antaa Suomelle täyden suorituskyvyn kaikkiin tehtäviin, kaikissa ympäristöissä.

Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland B:220 mm T:210 mm S:185 mm B:307 mm S:272 mm T:297 mm

Luotettavin valinta Suomelle

Block III Super Hornet ja Growler ovat oikea valinta Suomen puolustukselle tuleviksi vuosikymmeniksi.

Super Hornet ja vertaansa vailla oleva elektronisen sodankäynnin hävittäjä Growler tarjoavat Suomelle

täyden suorituskyvyn alhaisilla elinkaarikustannuksilla.

F/A-18 SUPER HORNET EA-18G GROWLER

RAYTHEON NORTHROP GRUMMAN GENERAL ELECTRIC BOEING

Kylkirauta 2/2021 70

Job Number: 11319550 Client/Brand: Boeing/BDS Date: 3-5-2020 2:10 PM APPROVALS File Name: 11319550vAsCAPABLE_BDS_2020_FA18_Finland_210x297_r0.indd QC: Steve Jablonoski Bleed: 220 mm x 307 mm Gutter: None Publications: KYLKIRAUTA PA: Jim Barrett PR: Pat Owens Trim: 210 mm x 297 mm Folds: NoneNone Notes: None RET: None PP: Heather Kehoe Safety: 185 mm x 272 mm Media/Color Sp: PRINT/4 COLOR AB: Fallon Pfeiffer TM: None Scale: 1:1 Country: None Vendor: None GCD: Andy Kohman Actual Size: 210 mm W x 297 mm H Language: None Output%: None Colors: Cyan, Magenta, Yellow, Black AD: Collin Seibener Fonts: Univers (57 Condensed, 55 Roman, 57 Condensed Oblique; Type 1), Russell Square (Medium; Type 1) CW: Blythe Green AE: M. Etzel, C. Hays

Constantem Decorat Honor

kenraalimajuriksi majuriksi Janne Alpertti JAAKKOLA 74.k 4.6.2021 Henrik Seponpoika AHVENAINEN 89.k 4.6.2021 Kim Jouni Ilari MATTSSON 69.k 4.6.2021 Antti Mikael HAUKIOJA 80.k 4.6.2021 Arttu Olavi HILTUNEN 84.k 4.6.2021 prikaatikenraaliksi Kari Tapio HILTUNEN 89.k 4.6.2021 Manu Petteri TUOMINEN 73.k 4.6.2021 Mikko Olavi HYTTINEN 89.k 4.6.2021 Jarmo Tapio VÄHÄTIITTO 76.k 1.3.2021 Ari Pekka HÄMÄLÄINEN 89.k 4.6.2021 Mikko Kalevi ILTANEN 89.k 4.6.2021 everstiksi Mikko Johannes JURMU 89.k 4.6.2021 Oula Tapani ASTELJOKI 76.k 4.6.2021 Sippo Sakari JUURES 89.k 4.6.2021 Saku Tapio JOUKAS 82.k 4.6.2021 Matti Aleksi JÄNTTI 82.k 4.6.2021 Jarkko Antero KARSIKAS 78.k 4.6.2021 Laura Annukka KAALIKOSKI 89.k 4.6.2021 Mano-Mikael NOKELAINEN 79.k 4.6.2021 Olli Juhani KIUTTU 90.k 4.6.2021 Jaakko Lauri OLLI 80.k 21.3.2021 Jussi-Matti Tapio KONTIO 89.k 4.6.2021 Matti PITKÄNIITTY 80.k 21.3.2021 Matti Eino-Pekka KOSKINEN 86.k 4.6.2021 Mikael SALO 80.k 4.6.2021 Jouni Tapio Ensio LAHTINEN 91.k 21.3.2021 Jari Jaakko Antero LAURI 89.k 21.3.2021 kommodoriksi Mikko Eemeli LEHMUSVUORI 89.k 4.6.2021 Tuomo Tapio MERO 79.k 4.6.2021 Hanna Tytti Kristiina LEHTINEN 89.k 4.6.2021 Sauli Antero RIMMANEN 62.mek 4.6.2021 Tuomas Santtu Tapani MARKKINEN 89.k 4.6.2021 B:307 mm S:272 mm T:297 mm Ismo Johannes SIIKALUOMA 62.mek 21.3.2021 Pekka Johannes MARKKOLA 89.k 4.6.2021 Jani Juhani MIKKONEN 89.k 4.6.2021 everstiluutnantiksi Kalle Hermanni MUSTONEN 89.k 4.6.2021 Antti Ville Juhani AHTIAINEN 88.k 21.3.2021 Esa Petri MÄÄTTÄNEN 88.k 4.6.2021 Tero Matias HANNONEN 92.k 4.6.2021 Ville-Pekka NEVALAINEN 89.k 4.6.2021 Teemu Olavi HASSI 86.k 4.6.2021 Vesa Tapio NIEMI 88.k 4.6.2021 Risto Juhani HEIKKINEN 74.k 4.6.2021 Jari Pekka NOUSIAINEN 89.k 21.3.2021 Tatu Akseli HEIKKINEN 88.k 4.6.2021 Juuso Petteri ORAVA 89.k 4.6.2021 Jukka Ilari HEINÄNEN 86.k 4.6.2021 Lauri Kalervo PAKKALA 88.k 21.3.2021 Jussi HONKO 85.k 4.6.2021 Harri Esko Olavi PARTANEN 89.k 4.6.2021 Ilkka Erik Kristian HUUSKONEN 86.k 4.6.2021 Mikko Samuli PENTTINEN 89.k 4.6.2021 Luotettavin valinta Suomelle Mika Matti KARVONEN 78.k 4.6.2021 Joona Mikael POROPUDAS 89.k 21.3.2021 Liina Maija Emilia KAVEKARI 88.k 4.6.2021 Timo Kalevi POUTIAINEN 89.k 21.3.2021 Rami Antero KILPI 77.k 4.6.2021 Pasi Matti PUHAKKA 88.k 4.6.2021 Block III Super Hornet ja Growler ovat oikea valinta Suomen puolustukselle tuleviksi vuosikymmeniksi. Mikko Sebastian KOPONEN 82.k 4.6.2021 Salla Riikka RIIKONEN 89.k 4.6.2021 Sami Petteri KOVEROLA 78.k 4.6.2021 Mika Petteri ROMPPANEN 89.k 4.6.2021 Sini Johanna KOURI 86.k 4.6.2021 Marko Juhani RUUSKANEN 89.k 4.6.2021 Super Hornet ja vertaansa vailla oleva elektronisen sodankäynnin hävittäjä Growler tarjoavat Suomelle Mika Petteri JÄÄSKELÄINEN 91.k 4.6.2021 Topi Aapeli RÄSÄNEN 89.k 21.3.2021 Mikko Johannes LEHMUS 81.k 21.3.2021 Markku Antero SAARELAINEN 89.k 4.6.2021 täyden suorituskyvyn alhaisilla elinkaarikustannuksilla. Mika Petteri METSI 86.k 4.6.2021 Juha Kalevi Matias SAARIMAA 89.k 4.6.2021 Ilkka Antero NYMAN 86.k 4.6.2021 Tony Marko Mikael SAARINEN 89.k 4.6.2021 Oskari Olavi PAAVOLA 86.k 4.6.2021 Erno Viljami SALO 89.k 4.6.2021 Marko Juhani PAKARINEN 92.k 4.6.2021 Antti Mikael SEPPÄ 89.k 4.6.2021 Tuomas Antero PERNU 92.k 4.6.2021 Petri Tuomas SIHVONEN 79.k 4.6.2021 Jari Matti Tapani SAVOLAINEN 71.k 4.6.2021 Jussi Ilmari TAPIO 89.k 4.6.2021 Jukka Rikhard SOINI 71.k 4.6.2021 Johanna Irmeli TERVAKANGAS 89.k 4.6.2021 Simo Samuli TANTTU 86.k 4.6.2021 Mika Eelis TÖRMÄNEN 89.k 4.6.2021 Janne Tapio TIMONEN 77.k 4.6.2021 Ossi Petteri TÖRMÄNEN 94.k 4.6.2021 Olli Kimmo Tapio YRJÄNEN 76.k 4.6.2021 Antti Veikko Olavi VIRTA 92.k 21.3.2021 Sauli Iisak Antero VIRTANEN 89.k 4.6.2021 F/A-18 SUPER HORNET EA-18G GROWLER komentajaksi Mikko Juhani VOUTILAINEN 89.k 4.6.2021 Mikko Antero HIRVI 70.mek 21.3.2021 Antti Ilmari VUORENVIRTA 89.k 4.6.2021 Eki Mikael LAMMINMÄKI 79.k 4.6.2021 Anton Ilmari VUORINEN 89.k 4.6.2021 Sami Tapani RAUHANUMMI 60.mek 4.6.2021 RAYTHEON NORTHROP GRUMMAN GENERAL ELECTRIC BOEING

71 Kylkirauta 2/2021

ALL CONTENT WITHIN THIS FILE IS FOR OUTPUT ONLY BY END PRINTER/VENDOR. CHANGES, SHARING AND/OR DISTRIBUTING CONTENT IN WHOLE OR IN PART ARE STRICTLY PROHIBITED. LICENSING RIGHTS AND APPROVALS MUST BE REQUESTED AND APPROVED TO/BY FCB CHICAGO. Images: 11319550C01_R0_FA18_SnowBkgrnd.tif (456 ppi; CMYK), superhornet_tail_cmyk.eps, Growler_Wht.ai komentajakapteeniksi Topi MAJANIEMI 101.k 4.6.2021 Joona Kalervo AHOLA 89.k 4.6.2021 Arttu Johannes MAJURI 101.k 4.6.2021 Johan Anders ALANKO 69.mek 4.6.2021 Ville Tapani MAKKONEN 101.k 4.6.2021 Teemu Pekka HALME 72.mek 4.6.2021 Ville Joonas MATTILA 101.k 4.6.2021 Kalle Jalmari JÄRVI 72.mek 4.6.2021 Jussi Petteri MOUHU 101.k 4.6.2021 Anna-Maija LAIKKA 69.mek 21.3.2021 Jere Eemeli Valdemar MÄKELÄ 101.k 4.6.2021 Riikka Maria LEHTINEN 75.mek 4.6.2021 Nico Kristian MÄKELÄ 83.mek 21.3.2021 Vesa Tapio LISKO 72.mek 4.6.2021 Sami Matias MÄKKELI 101.k 4.6.2021 Tuomas Anssi Matias LUUKKONEN 75.mek 21.3.2021 Eemi Otto Sakari NIEMELÄ 101.k 4.6.2021 Mika Petteri MÖTTÖNEN 72.mek 21.3.2021 Janne Matias NIEMINEN 78.mek 21.3.2021 Jyrki Tapio SYDÄNOJA 68.mek 21.3.2021 Vili Mikael NISKANEN 101.k 4.6.2021 Juho Samuel VANHATALO 73.mek 21.3.2021 Jenni-Mari NUMMELA 101.k 4.6.2021 Tuukka Tapio NURKKA 101.k 4.6.2021 kapteeniksi Matias Tuukka Tapio NURMI 101.k 4.6.2021 Juho Topi Alarik HANNONEN 97.k 4.6.2021 Jusa Jyrki Sebastian NYMAN 100.k 21.3.2021 Mikko Pietari OINAS 101.k 4.6.2021 kapteeniluutnantiksi Tommi Oskari OKSANEN 101.k 4.6.2021 Matti Juhani KOMI 97.k 4.6.2021 Aapo Elmeri OLLONQVIST 101.k 4.6.2021 Jusa Petteri VÄISTÖ 80.mek 4.6.2021 Samuli Henri PALDÁN 101.k 4.6.2021 Teemu Veli Henrikki PELTTARI 84.mek 4.6.2021 yliluutnantiksi Aleksi Paavo Benjamin PESONEN 101.k 4.6.2021 Ville Johannes AHOKAS 100.k 21.3.2021 Antti Olavi PIRINEN 101.k 4.6.2021 Petteri Villehard BLOMQVIST 101.k 4.6.2021 Jyri-Oskari Amadeus PÄTÄRI 101.k 4.6.2021 Miika Samuli Aleksi COLLAN 83.mek 21.3.2021 Heikki Olavi RANTANEN 101.k 4.6.2021 Ville Petteri EKMAN 101.k 4.6.2021 Ted Erik Alarik RÖNNBERG 82.mek 21.3.2021 Kristian Klaus Johannes ERESMAA 101.k 4.6.2021 Erkki Tuomas SAARIKOSKI 101.k 4.6.2021 Ville Oskari ERKKILÄ 101.k 4.6.2021 Teemu Juhani SALMI 101.k 4.6.2021 Joona Mikael HARTONEN 84.mek 4.6.2021 Matti Juhani SALMINEN 71.mek 21.3.2021 Mikko Johannes HAUTAVIITA 100.k 4.6.2021 Janne Kristian SARKALA 78.mek 21.3.2021 Eemu Viljami HEIKKILÄ 101.k 4.6.2021 Jaakko Arviiti SIEPPI 95.k 21.3.2021 Olli-Petteri HEISKANEN 84.mek 4.6.2021 Erno Antero SNELLMAN 101.k 4.6.2021 Tino Walter HELVAMO 84.mek 4.6.2021 Jaakko Viljo TAIVALMAA 84.mek 4.6.2021 Tomi Tapio HONKANEN 84.mek 4.6.2021 Venla Iida-Maria TAPPER 101.k 4.6.2021 Samu Rasmus HUHTA 101.k 4.6.2021 Roosa-Maria Karoliina TUOMI 83.mek 21.3.2021 Toni Matias HUHTA 101.k 4.6.2021 Arttu Oskari TUORILA 101.k 4.6.2021 Mikko Anteri HUOLMAN 88.k 21.3.2021 Roope Sakari TUOVILA 101.k 4.6.2021 Santtu Juhani HUUKI 101.k 4.6.2021 Niko Matti Antero TURPEINEN 101.k 4.6.2021 Samuli Seemi Petteri HÄMÄLÄINEN 101.k 4.6.2021 Jesse Mikael TYNI 101.k 4.6.2021 Jere Kimmo Juhani HÄRKÖNEN 100.k 21.3.2021 Jussi Pietari VAINIKKA 98.k 21.3.2021 Henri Pekka Sakari IKONEN 100.k 21.3.2021 Miika Matias VALJAKKA 101.k 4.6.2021 Emil Hans Eric JONSSON 101.k 4.6.2021 Ville Keijonpoika VAPAAOKSA 101.k 4.6.2021 Antti Artturi JUVONEN 101.k 4.6.2021 Mikko Juhani VARJO 95.k 21.3.2021 Jesse Sameli KAJOSMAA 78.mek 21.3.2021 Jaakko Jeremia VILANDER 84.mek 4.6.2021 Nicolás Eemil KALVI 84.mek 4.6.2021 Lauri Tapio WARJUS 83.mek 21.3.2021 Ville Sakari KANKAANPÄÄ 101.k 4.6.2021 Ville Petteri KOIVIKKO 101.k 4.6.2021 Tommi Henrik KOIVISTO 100.k 21.3.2021 Ville-Valtteri KORPELA 101.k 4.6.2021 Seppo Santeri KUKKO 83.mek 21.3.2021 Jim Andreas KUUSIMÄKI 83.mek 21.3.2021 Saku Paavali LAHTINEN 101.k 4.6.2021 Lauri Matti LAINE 101.k 4.6.2021 Henrik Gunnar LAUKKANEN 101.k 4.6.2021 Niko Aleksi LAUKKANEN 101.k 4.6.2021 Valtteri Johannes LEHTI 101.k 4.6.2021 Roope Olavi LEHTO 101.k 4.6.2021 Tommi Tapio LINHO 100.k 21.3.2021 Riku Lauri Juhani LINNERVUO 84.mek 4.6.2021 Anna-Kaisa Karoliina LUKKARI 84.mek 4.6.2021 Jari Anttoni Jeremias LUSA 101.k 4.6.2021 Ville Anton Olavi LUUKKONEN 101.k 4.6.2021 Kadettikunta ja Kylkirauta onnittelevat ylennettyjä!

Kylkirauta 2/2021 72 73 Kylkirauta 2/2021 Hautakivitunnus kadettiupseerin haudalle

uomen Marsalkka Mannerhei- yrityksessä Helsingissä 15 euroa. Mer- min Kadettisäätiö on valmistut- kin kiinnityksessä voi olla yritys- ja Stanut hautakivitunnuksen kiin- paikkakuntakohtaisia eroja. nitettäväksi kadettiupseerin hauta- Hautakivitunnuksen voi tilata Hau- kiveen. Reliefinomaisesti toteutettu taustoimisto Autio Oy:stä, osoite Rune- merkki on 60 mm korkea, 45 mm le- berginkatu 42, 00260 Helsinki, puhe- veä ja sen kokonaisvahvuus on noin lin 09 448 346, fax 09 449 841 ja säh- 7 mm. Tunnus kiinnitetään hautaki- köposti info(at)hautaustoimistoautio.fi. veen piilokiinnityksenä kahden mu- Tunnuksia myydään vain kadettiupsee kana olevan tapin avulla. rin hautakiveen kiinnitettäväksi. Hauta- Hautakivitunnuksen hinta on ustoimisto tarkistaa osto-oikeuden tar- 52 euroa + postimaksu 6 euroa. Kiinni- vittaessa Kadettikunnasta. tys hautakiveen maksaa merkin myyjä

Kadettikunnan merkki kuolinilmoituksiin Helsingin Sanomat on Kadettikunnan esityksestä ottanut Kadettikunnan jäsenmerkin (upseerin tutkinnon merkki) niiden merkkien joukkoon, joita on mahdollisuus liittää kuolinilmoitukseen. Merkin käyttö edellyttää upseerin tutkinnon suorittamista. Merkin saa Helsingin Sanomien toimituksesta ja se on ladattavissa Kadettikunnan verkkosivuilla kohdassa jäsenistölle.

antaa Kadettikunta ry:n jäsenille ilmaista

oikeudellista neuvontaa perhe- ja perintöoikeuden alalta sekä avustaa perintöoikeuteen liittyvässä verosuunnittelussa.

Puhelin 02 251 1004, www.asianajotoimistolindell.fi Olli-Pekka Lindell, asianajaja, varatuomari Elisa Nordling, asianajaja, varatuomari, sähköposti: [email protected]

Neuvontapalvelu perustuu Kadettikunnan perustaman Suomen Marsalkka Mannerheimin Kadettisäätiön ja asianajotoimiston väliseen sopimukseen.

Testamenttilahjoitus Kadettikunnan veljes- ja maanpuolustusaatteellista työtä tai Suomen Marsalkka Mannerheimin Kadettisäätiön sosiaalista tukitoimintaa voi tukea testamenttilahjoituksilla. Yleishyödyllisen yhteisön, kuten Kadettikunnan, ei tarvitse maksaa testamenttilahjoituksesta perintöveroa. Asianajotoimisto Lindell Oy avustaa testamenttilahjoituksen laatimisessa.

Kylkirauta 2/2021 74 IN MEMORIAM Risto H. Luukkanen 1941–2021

ajuri, liikuntaneuvos Ris- Kadettikunnan toiminnassa to H. Luukkanen meneh- Risto oli mukana vuosikymmeniä. Mtyi pitkäaikaiseen sairau- Hän perusti erittäin suuren kiinnos- teen 2. huhtikuuta 2021 Tuusulas- tuksen saneen Kaaderigolfin ja toi- sa 79-vuotiaana. Hän oli syntynyt mi jokaisen kisan kilpailujohtajana Helsingissä 24. toukokuuta 1941. vuodesta 1999 alkaen kesään 2020 Hänen isänsä oli Mannerheim-ris- asti. Hänet nimettiin Vuoden Ka- tillä palkittu maineikas viime so- dettiupseeriksi vuonna 2016. tiemme taistelulentäjä. Risto oli myös vahvasti mu- Isän ammatin myötä pojan kana Lions-työssä peräti 45 vuo- asuinpaikka muuttui useita ker- den ajan. toja. Varsinaisen nuoruutensa hän Suuri kadettikurssimme aiheut varttui Salossa. Jo koululaisena ur- ti ongelmia upseerien ylempien vir- heilu ja erityisesti palloilulajit kiin- kojen riittävyydelle. Puolustusvoi- nostivat Ristoa. mat järjesti tilannetta helpottamaan Upseerin tutkinnon Risto suo- kapteeneille mahdollisuuden hakea ritti 50. Kadettikurssilla. Kurssi eläkkeelle 20 palvelusvuoden jäl- oli silloisen uusimuotoisen upsee- keen. Näin Ristokin menetteli ja rikoulutuksen toinen kurssi. Käyn- erosi palveluksesta vuonna 1986. nistyessään kurssin vahvuus oli yli Perhe oli Ristolle tärkeä. Vuon- kaksisataa kadettia, mikä oli aikana 1979 hän meni naimisiin Aulik- moinen haaste koulutuksen järjes- ki Jaakkolan kanssa, ja näyttäviä telyille. upseerihäitä vietettiin Naantalin Luonnonmaalla. Sittem- Olimme Riston kanssa kurssitovereita ja aselajiltamme min heille syntyi kaksi lasta, ensin poika Jaakko ja sitten ilmatorjuntamiehiä. Niin aselajin kuin liikunnankin kaut- tytär Pauliina. ta meistä tuli hyviä ystäviä jo kadettiaikana. Risto oli vuosien varrella mukana käynnistämässä usei- Kadettikoulun aselajijakso suoritettiin Ilmatorjunta- ta urheiluseuroja. Erityisen läheinen hänelle oli Tuusulan koulussa Hyrylässä, ja Helsingin Ilmatorjuntarykmentistä Tennisseura, jonka puheenjohtajana hän toimi 20 vuotta. tuli Riston ensimmäinen palveluspaikka. Risto oli jo tuol- Lasten harrastukset veivät Riston mukaan Tuusulan Pal- loin kiinnostunut myös liikunnasta ja sen järjestämisestä loseuran ja Tuusulan Ringetten toimintaan. Hänen työnsä varuskunnassa asuville. oli erittäin merkittävä myös näissä seuroissa. Virkauran tehtävien joukossa yksi merkittävimmistä Työstään Risto on palkittu monilla kunnianosoituksil- oli toiminta komppanianpäällikkönä YK-joukoissa Kyp- la. Hän sai muun muassa Suomen liikunnan ja kulttuurin roksella. kultaisen ansioristin. Tärkeimmän huomionosoituksensa Myös upseerikerhosta tuli paikka, jossa Risto oli vas- hän sai vuonna 2004, kun tasavallan presidentti myönsi tuussa monenlaisissa kisoissa ja tapahtumissa. Muun muas- hänelle liikuntaneuvoksen arvonimen. sa niin sanottu herrasmieskilpailu oli kisa, josta muodostui Oma näkyvä kokonaisuutensa on ollut niin sanotun Pu- koko Tuusulan kunnan yhdistyksiä ja työpaikkoja kiinnos- natakkisen miehen toiminta. Risto käynnisti tennisfaneille tava hauska tapahtuma. Hyrylän varuskunnan lakkautta- matkoja Grand Slam -turnauksiin eri puolille maailmaa. It- misen jälkeen Risto oli organisoimassa Tuusulan upseeri- se hän kävi yhteensä 93:ssa Grand Slam -turnauksessa, ja kerhon säilymistä paikkakunnalla, ja vanhan upseeriker- Wimbledonin katsomossa hän ehti olla peräjälkeen 48 tur- hon jäsenillä säilyikin mahdollisuus tavata siellä toisiaan. nauksessa. Punatakkinen mies näkyi myös monissa televi- Risto oli alusta alkaen mukana Suomen Sotilasurhei- siolähetyksissä ympäri maailmaa. luliiton toiminnassa niin kilpailu- kuin taloustoimikunnas- sakin. Siitä työstä on edelleen jäljellä muun muassa liiton Antti Simola vuotuinen tennismestaruuskilpailu. Kirjoittaja on kenraaliluutnantti ja

75 Kylkirauta 2/2021 IN MEMORIAM

Honka Suomalainen Juvonen Pekka Paavo Paavo Aaro Juhani Kari Juhani Majuri Everstiluutnantti Majuri s. 25.11.1939 s. 9.6.1943 s. 21.3.1942 k. 12.3.2021 k. 17.4.2021 k. 26.5.2021 Kad.nro 4687 Kad.nro 5370 Kad.nro 4486 50. Kurssi 53. Kurssi 49. Kurssi

Laine Peltola Markku Tapani Kauno Erik Kalevi Komentajakapteeni Majuri s. 3.5.1965 s. 10.9.1930 k. 20.3.2021 k. 4.4.2021 Kad.nro 7506 Kad.nro 3463 73. Kurssi 39. Kurssi

Luukkanen Bremer Risto Heikki Anssi Aarne Tapani Majuri Everstiluutnantti s. 24.5.1941 s. 7.2.1938 k. 1.4.2021 k. 18.4.2021 Kad.nro 4753 Kad.nro 3879 50. Kurssi 45. Kurssi

Hakala Gulin Venni Vaalimo Eero Helge Juhani Everstiluutnantti Luutnantti s. 29.7.1937 s. 13.10.1929 k. 15.3.2021 k. 26.4.2021 Kad.nro 4131 Kad.nro 3171 47. Kurssi 33. Kurssi

Uusipaikka Kuusimäki Pentti Kalevi Tuukka Pekka Everstiluutnantti Majuri s. 27.12.1941 s. 11.1.1970 k. 16.4.2021 k. 13.5.2021 Kad.nro 4412 Kad.nro 8110 48. Kurssi 77. Kurssi

Hiekkalinna Karjalainen Simo Kalervo Reino Eljas Everstiluutnantti Majuri s. 13.12.1941 s. 6.2.1945 k. 2.4.2021 k. 28.4.2021 Kad.nro 4892 Kad.nro 5508 51. Kurssi 55. Kurssi

Niemi Saikkonen Aatos Samuli Pauli Johannes Majuri Everstiluutnantti s. 20.6.1936 s. 6.12.1930 k. 23.4.2021 k. 25.5.2021 Kad.nro 4204 Kad.nro 3551 47. Kurssi 40. Kurssi Turvaa ilmatilan nyt ja tulevaisuudessa

F-35 Lightning II -hävittäjä tarjoaa Suomelle maailman parasta suorituskykyä. Sen selviytymiskyky monitoimitehtävissä haastavissa toimintaympäristöissä on vailla vertaistaan, ja sen pelkkä läsnäolo on strateginen pelote. Edistykselliset datayhteydet mahdollistavat F-35-hävittäjän toiminnan itsenäisesti sekä yhdessä Suomen johtamis- ja tilannekuvajärjestelmien kanssa vahvistaen eri puolustusharojen yhteistoimintaa. Koneessa on edistyneet häirintäominaisuudet sekä tehokas kyky elektroniseen hyökkäykseen, valemaaleihin ja verkostohyökkäyksiin. F-35 tarjoaa sotilaallista verkottunutta huoltovarmuutta ja mahdollisuuksia teolliselle yhteistyölle sekä parantaa Suomen kykyä yhteistoimintaan muiden F-35-käyttäjämaiden, kuten Norjan ja Tanskan, kanssa. Samalla se luo työpaikkoja ja teknologista osaamista Suomeen seuraavien 50 vuoden ajan. F-35 on ainutlaatuinen 5. sukupolven hävittäjä, joka turvaa Suomen alueellisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden tänään ja tulevaisuudessa. Lue lisää: F35.com/Finland

Live: NA FG21-00003B_017 Kylkirauta.indd 1 Trim: W: 210mm H: 297mm 5/11/21 4:02 PM Job Number: FG21-00003_017 Bleed: 5mm Designer: Kevin Gray Publication: Kylkirauta Gutter: None Communicator: Carla Krivanek Visual: F-35 Resolution: 300 DPI Due Date: 4/28/21 Country: Finland Density: 240 Color Space: CMYK Kadettikunta r.y. Eino Leinon katu 12 E 64 00250 HELSINKI

BARAK MX ilmatorjunnan uusi ulottuvuus

IAI:n Barak MX - kaikkiin tehtäviin, kaikkia maaleja vastaan, kaikille etäisyyksille • Suorituskykyä taistelukentältä • Modulaarinen ja laajennettavissa • Huipputeknologiaa - Moderni aktiivinen hakupää - Kaksivaiheinen rakettimoottori loppulähestymiseen - Verkostoitunut - Edistyksellinen täysin digitaalinen AESA-tutka • Yhteeensopiva uusien ja käytössä olevien järjestelmien kanssa • Sama järjestelmä maalla ja merellä

• Ballististen ohjusten torjuntakyky SUOJELUSKUNTIEN JA LOTTA SVÄRDIN PERINTEIDEN LIITTO RY www.iai.co.il • [email protected]