DOCSLIB.ORG

"Koko Talo Soi" : Klemetti-Opisto Suomalaisen Musiikkikulttuurin

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
”Koko talo soi” Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä 1953–1968 Helsinki 2009 Tutkimuksia 310 Pirkko Partanen ”Koko talo soi” Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä 1953–1968 Esitetään Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Oriveden Opiston Topelius-salissa, Koulutie 5, Orivesi, perjantaina 20. marraskuuta 2009 klo 14 Helsinki 2009 Ohjaajat: Professori Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto Dosentti Leena Hyvönen Oulun yliopisto Esitarkastajat: Professori emeritus Martti T. Kuikka Helsingin yliopisto Professori emeritus Reijo Pajamo Sibelius-Akatemia Kustos: Professori Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto Vastaväittäjä: Professori Matti Vainio Jyväskylän yliopisto ISBN 978-952-10-5760-1 (nid) ISBN 978-952-10-5761-8 (pdf) ISSN 1795-2158 Yliopistopaino 2009 University of Helsinki Faculty of Behavioral Sciences Department of Applied Sciences of Education Research Report 310 Pirkko Partanen “The house is filled with music” The Klemetti Institute as a developer of Finnish music culture from 1953 to 1968 Abstract This study aims to examine the operations and significance of the Klemetti Institute (Klemetti- Opisto) as a developer of Finnish music culture from 1953 to 1968 during the term of office of the Institute’s founder and first director, Arvo Vainio. The Klemetti Institute was originally established as a choir institute, but soon expanded to offer a wide range of music courses. In addition to providing courses for choir leaders and singers, the Institute began its orchestral activities as early as the mid-1950s. Other courses included ear training seminars as well as courses for young people’s music instructors and in playing the kantele (a Finnish string instru- ment) and solo singing. More than 20 types of courses were offered over the 16-year period. The Klemetti Institute’s courses were incorporated into the folk high school courses offered by the Orivesi Institute (Oriveden Opisto) and were organised during the summer months of June and July. In addition to funding based on the Folk High School Act, financial assistance was obtained from various foundations and funds, such as the Wihuri Foundation. This study is linked to the context of historical research. I examine the Klemetti Institute’s operations chronologically, classifying instruction into different course types, and analyse con- cert activities primarily in the section on the Institute’s student union. The source material includes the Klemetti Institute archives, which consist of Arvo Vainio’s correspondence, student applications, register books and cards, journals and student lists, course albums and nearly all issues of the Klemettiläinen bulletin. In addition, I have used focused in- terviews and essays to obtain extensive data from students and teachers. I concentrate on primary school teachers, who accounted for the majority of course partici- pants. A total of more than 2,300 people participated in the courses, nearly half of whom took courses during at least two summers. Primary school teachers accounted for 50% to 70% of the participants in most courses and constituted an even larger share of participants in some courses, such as the music instructor course. The Klemetti Institute contributed to the expansion throughout Finland of a new ideal for choral tone. This involved delicate singing which strives for tonal purity and expressiveness. Chamber choirs had been virtually unheard of in Finland, but the Klemetti Institute Chamber Choir popularised them. Chamber choirs are characterised by an extensive singing repertoire ranging from the Middle Ages to the present. As the name suggests, chamber choirs were origi- nally rather small mixed choirs. Delicate singing meant the avoidance of extensive vibrato tech- niques and strong, heavy forte sounds, which had previously been typical of Finnish choirs. Those opposing and shunning this new manner of singing called it “ghost singing”. The Klemetti Institute’s teachers included Finland’s most prominent pedagogues and artists. As the focused essays, or reminiscences as I call them, show, their significance for the students was central. I examine extensively the Klemetti Institute’s enthusiastic atmosphere, which during the early years was characterised by what some writers described as a “hunger for music”. In addition to distributing a new tonal ideal and choir repertoire, the Klemetti Institute also distributed new methods of music education, thus affecting the music teaching of Finnish pri- mary schools, in particular. The Orff approach, which included various instruments, became well known, although some of Orff’s ideas, such as improvisation and physical exercise, were ini- tially unfamiliar. More important than the Orff approach was the in-depth teaching at the Kle- metti Institute of the Hungarian ear training method known as the Kodály method. Many course participants were among those launching specialist music classes in schools, and the method became the foundation for music teaching in many such schools. The Klemetti Institute was also a pioneer in organising orchestra camps for young people. The Klemetti Institute promoted Finnish music culture and played an important role in the continuing music education of primary school teachers. Keywords: adult education, Grundtvigian philosophy, popular enlightenment, Klemetti Institute, Kodály method, choir singing, choir conducting, music history, music education, music culture, music camp, Orff approach, Orff-Schulwerk, Orivesi Institute, instrument teaching, free popular education, communality, solo singing, voice production Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Soveltavan kasvatustieteen laitos Tutkimuksia 310 Pirkko Partanen ”Koko talo soi” Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä 1953–1968 Tiivistelmä Tutkimukseni tavoitteena on selvittää Klemetti-Opiston toimintaa ja merkitystä suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä 1953–1968, opiston perustajan ja ensimmäisen johtajan, Arvo Vainion toimikaudella. Alun perin kuoro-opistoksi perustettu Klemetti-Opisto laajeni varsin nopeasti käsittämään laajan kirjon erilaisia musiikkikursseja. Kuoronjohtaja- ja laulajakurssien lisäksi orkesteritoiminta alkoi jo 1950-luvun puolivälissä. Muita kursseja olivat muun muassa säveltapailuseminaarit, nuorison musiikinohjaaja-, kantele- ja yksinlaulukurssit. Erilaisia kurssi- tyyppejä 16 vuoden aikana oli yli kaksikymmentä. Klemetti-Opiston kurssit liitettiin Oriveden Opiston kansankorkeakoulun kursseiksi ja ne järjestettiin kesäisin, kesä-heinäkuussa. Kansanopistolain perusteella saadun rahoituksen lisäksi saatiin avustuksia eri säätiöiltä ja rahastoilta, kuten Wihuri-rahastolta. Tutkimus kiinnittyy historiantutkimuksen kontekstiin. Tarkastelen toimintaa kronologisesti eritellen opetustoiminnan kurssityypeittäin. Konserttitoiminnan olen liittänyt lähinnä oppilaskun- taa käsittelevään lukuun. Aineistona on Klemetti-Opiston arkisto, joka sisältää Arvo Vainion kirjeenvaihtoa, opiskeli- joiden hakemukset, matrikkelikirjat ja -kortit, päiväkirjat ja oppilasluettelot, kurssialbumeja sekä lähes kaikki Klemettiläinen-tiedotuslehden numerot. Lisäksi olen teemahaastattelujen ja teema- kirjoitusten avulla hankkinut laajan aineiston opiskelijoilta ja opettajilta. Kohdistan huomioni erityisesti kansakoulunopettajiin, joita kursseilla oli valtaosa. Kursseilla kävi yhteensä yli 2300 eri henkilöä, joista lähes puolet oli vähintään kahtena kesänä kursseilla. Kansakoulunopettajien osuus vaihteli 50 ja 70 prosentin välillä. Joillakin kursseilla, kuten musii- kinohjaajakurssilla heidän osuutensa oli vieläkin suurempi. Klemetti-Opiston toiminnan kautta uudenlainen kuorosointi-ihanne levisi koko Suomeen. Kyseessä oli kevyt laulutapa, jossa tavoitteena oli sävelpuhtaus ja ilmeikkyys. Klemetti-Opiston Kamarikuoron välityksellä myös Suomessa lähes tuntematon kamarikuorotyyppi tuli tunnetuksi. Kamarikuoroille on ominaista laaja ohjelmisto keskiajalta nykyaikaan. Alun perin, nimensä mukaisesti, kamarikuoro oli kooltaan pienehkö sekakuoro. Kevyt laulutapa tarkoitti äänenkäy- tössä laajan vibraton ja voimakkaan, prässäävän forten välttämistä, joka oli ollut aikaisemmin ominaista suomalaisille kuoroille. Uutta laulutapaa vastustavat ja vieroksuvat käyttivät siitä käsitettä ”haamulaulu”. Opettajina olivat maamme keskeiset pedagogit ja taiteilijat. Heidän merkityksensä opiskeli- joille näyttäytyy keskeiseksi teemakirjoituksissa eli muisteluksissa, jota ilmaisua käytän. Käsitte- len laajasti Klemetti-Opistossa vallinnutta ilmapiiriä, jota leimasi innostus ja alkuvuosina ”mu- siikin nälkä”, kuten eräät kirjoittajat kuvaavat ilmiötä. Uuden sointi-ihanteen ja kuoro-ohjelmiston leviämisen ohella uudet musiikkikasvatusmene- telmät levisivät Klemetti-Opiston kautta erityisesti kansakoulujen musiikinopetukseen. Orff- pedagogiikka soittimineen tuli tutuksi, vaikkakaan aluksi ei kaikkia Orffin ideoita, kuten impro- visaatiota ja liikuntaa tunnettu. Edellistä keskeisempi oli arvioni mukaan unkarilaisen säveltapai- lumenetelmän eli Kodály-menetelmän perusteellinen opetus Klemetti-Opistossa. Kursseilla olleista monet olivat alkavan musiikkiluokkatoiminnan käynnistäjiä. Menetelmästä tuli monessa musiikkiluokkakoulussa opetuksen kivijalka. Klemetti-Opisto toimi myös edelläkävijänä nuori- solle suunnatussa orkesterileiritoiminnassa. Klemetti-Opisto toimi suomalaisen musiikkikulttuurin monipuolisena edistäjänä ja sillä oli tärkeä rooli kansakoulunopettajien musiikillisessa täydennyskoulutuksessa.
Load more

Recommended publications
  • Kylkirauta 2/2021 4 Suomen Puolustuksen Kehittämisen Näkymiä
    KYLKIRAUTA kylkirauta.fi 2/2021 Teemana Turvallisuuspolitiikka Valmiina Suomelle. Valmiina. Kaikkiin tehtäviin. Gripen on muuntautuva monitoimihävittäjä, joka pystyy suorittamaan saman lennon aikana niin ilma-, meri- ja maataistelu- kuin tiedustelutehtäviä. Edistyksellisen sensorifuusion ja päätöksenteon tukijärjestelmien ansiosta lentäjä voi jopa toimia useassa roolissa samanaikaisesti ja vaihtamaan toimintarooliaan ilmassa. Gripeniin voi asentaa aseistusta kaikenlaisiin tehtäviin: tarkkuusiskuihin tarkoitetuista ohjatuista pommeista ja risteilyohjuksista pitkän kantaman ilmataisteluohjuksiin ja raskaaseen meritorjunta-aseistukseen. Lisäksi Gripenin avioniikan ainutlaatuinen rakenne antaa monipuoliset mahdollisuudet integroida uusia asejärjestelmiä edullisesti ja nopeasti. Gripeniin voidaan aina valita haluttu aseistus maailman parhailta toimittajilta. Gripen – Valmiina Suomelle. Lue lisää osoitteessa www.saab.�. Seuraa meitä Twitterissä ja Facebookissa: @SaabFI. Turposta saa puhua adettikunta profiloitui kylmän välttämättä ole valtion kannalta helppo- sodan kuumimpina vuosina ja. Hyvään lopputulokseen ei päästä kos- K1980-luvulla turvallisuuspo- kaan, jos vaihtoehdot ovat toinen toistaan liittisen (turpo) keskustelun avaajaksi. huonompia. Siedettävä lopputulos voi Kiivaana käynyt suurvaltapolitiikka ja olla sekin, että huonoista vaihtoehdois- suurvalta Neuvostoliiton varjo kuitenkin ta pystytään valitsemaan vähiten huono. vaiensivat lähes kaiken kriittisen ulko- Turvallisuuspoliittista keskustelua ja turvallisuuspoliittisen sekä maanpuo-
    [Show full text]
  • Finnish Studies
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S From Cultural Knowledge to Cultural Heritage: Finnish Archives and Their Reflections of the People Guest Editors Pia Olsson and Eija Stark Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 1 October 2014 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-96-1 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1402; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Douglas Robinson, Professor, Dean, Hong Kong Baptist University Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Fredrik Pacius Ja Richard Faltin – Kaks Fredrik Pacius Ja Richard Faltin – Kaks Sakslast Soome Muusikaelu Rajamas Sakslast Soome Muusikaelu Rajamas
    korraldada nendega unustamatuid kontserte. Fredrik Pacius ja Richard Lihtne see siiski polnud ja meil on võimatu Faltin – kaks sakslast Soome teada saada, kuidas Paciuse omaaegsed kontserdid tegelikult kõlasid. Arvatavasti ei muusikaelu rajamas piisanud asjaarmastajate tehnilistest oskustest — nüüdisaja mõttes suurte esteetiliste naudingute Seija Lappalainen valmistamiseks. (tõlkinud Merike Vaitmaa) Fredrik Pacius puutus oma töös kokku mitmesuguste praktiliste probleemidega. Kust leida sobivaid lauljaid ja eri pillide mängijaid Soome hümni loojat, Saksamaal sündinud kontsertideks ja akadeemilisteks pidustusteks? Friedrich (Fredrik) Paciust (Hamburg 1809 – Kuidas kasvatada harrastajatest nõudlike vokaal- Helsingi 1891) on nimetatud soome muusika ja orkestriteoste esitajaid? Oleks huvitav teada, isaks. Pacius on tõepoolest seda aunime milline orkestrikoosseis oli Paciusel mingil ajal väärt, sest tema tähtsus 19. sajandi Soome kasutada. Kui instrumente jäi puudu, siis tuli muusikaelus on ainulaadne. Ülikoolilinna Turu need muidugi asendada mingite teiste pillidega muusikaelu 1640. aastatest kuni Turu suure või teos ümber orkestreerida. Pacius juhatas tulekahjuni 1827. aastal oli küll olnud väärtuslik ja nii orkestrit kui ka koore. Ta ise oli saanud rajanud vundamendi edaspidisele – meenutatagu muusikahariduse peamiselt viiuldaja ja heli- näiteks akadeemilise ringkonna varajast loojana. Orkestratsiooniõpingud olid küll pannud muusikaharrastust ja Turu pillimänguseltsi aluse eri pillide tundmisele. Et astuda asutamist 1790. aastal. 25-aastaselt
    [Show full text]
  • Nbnfife20031717.Pdf
    Hiilestä timantiksi Jean Sibeliuksen Kalevala- ja Kanteletar-lähtöisten mieskuorolaulujen ominaispiirteistä Matti Hyökki Sibelius-Akatemia, DocMus-yksikkö. Taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallinen työ. Kevät 2003 Toinen, tarkistettu painos Kannen kuva: Jean Sibelius / Esko Kumpunen, Pauli Hyökki © Matti Hyökki 2003 Tiivistelmä Käsillä olevassa taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallisessa työssä, Hiilestä timan- tiksi, etsitään vastauksia kysymykseen, miten Jean Sibeliuksen mieskuorolau- luissa koetut tuntemukset tuttuudesta herättävät mielikuvia, jotka yhdistetään vaikeasti määriteltävään käsitteeseen "suomalaisuudesta". Kirjoittaja uskoo, että jos on olemassa suomalaisuutta, on olemassa myös tekijöitä, joita sellainen ole- mus luonnehtii. Tutkimuksessa etsitään suomen kielen, kalevalametrin ja runo- laulun rakenteiden jälkiä Jean Sibeliuksen 1890-luvulla säveltämistä mieskuoro- lauluista Venematka, Rakastava, Saarella palaa, Sortunut ääni ja Terve kuu. Nämä laulut aloittivat taiteellisen kuorolle säveltämisen Suomessa ja ovat olleet suo- malaisen kuorokirjallisuuden alkuunpanijoita. Työn ensimmäinen, Roudan alta -osa alkaa luvulla Pinkopahvia pirtteihin, joka on historiallinen katsaus kuorolaulun tulosta Suomeen sävellysesimerkkeineen. Toisessa luvussa, Sanan ja sävelen voima, selvitellään suomen kielen, kalevala- metrin ja runolaulun rakenteita. Kolmannessa, Ruotsinkielinen rakastuu suomen- kieliseen -luvussa käsitellään Jean Sibeliuksen yhteyksiä suomen kieleen, Kaleva- laan ja runolauluun ennen tutkittavana olevien mieskuorolaulujen
    [Show full text]
  • Chicago Symphony Orchestra
    Pittsburgh Symphony Orchestra 2015-2016 Mellon Grand Classics Season March 11 and 13, 2016 OSMO VÄNSKÄ, CONDUCTOR JAMES EHNES, VIOLIN JEAN SIBELIUS Finlandia, Opus 26, No. 7 JEAN SIBELIUS Concerto in D minor for Violin and Orchestra, Opus 47 I. Allegro moderato II. Adagio di molto III. Allegro, ma non tanto Mr. Ehnes Intermission JEAN SIBELIUS Symphony No. 2 in D major, Opus 43 I. Allegretto II. Tempo Andante, ma rubato III. Vivacissimo — Lento e suave — Tempo primo — Lento e suave — IV. Finale: Allegro moderato March 11-13, 2016, page 1 PROGRAM NOTES BY DR. RICHARD E. RODDA JEAN SIBELIUS Born 8 December 1865 in Hämeenlinna, Finland; died 20 September 1957 in Järvenpää Finlandia, Opus 26, No. 7 (1899-1900) PREMIERE OF WORK: Helsinki, 4 November 1899; Helsinki Philharmonic; Jean Sibelius, conductor PSO PREMIERE: 21 January 1934; Syria Mosque; Antonio Modarelli, conductor APPROXIMATE DURATION: 8 minutes INSTRUMENTATION: woodwinds in pairs, four horns, three trumpets, three trombones, tuba, timpani, percussion and strings In 1809, after more than five centuries of Swedish rule, Finland became an autonomous Grand Duchy of the Russian Empire. The country existed for most of the 19th century under the surprisingly benign rule of the Alexanders, but when Nikolas II ascended the Russian throne in 1894, he saw in Finland a potential enemy and subjected the country to an increasingly harsher governance. Nikolai Ivanovich Bobrikov, who had earned a reputation for ruthlessness during his administration of the Baltics, arrived in Helsinki in 1898 as the Tsar’s chief representative. A few months later, Bobrikov issued the so- called “February Manifesto,” which greatly curtailed the rights of the Finns by restricting their freedom of speech and assembly, conscripting them into the Tsar’s army, forcing them to learn Russian as a second language, replacing them in the civil service with Russian appointees, and stifling the press.
    [Show full text]
  • Uusi Suometar 9.4.1916, Koko Lehti
    »so 97 UUSI Sunnuntaina Huhtikuun 9 p. Sunnuntaina Huhtikuun 9 p. tvajnjtKbUbvijaeiig ,4Jij vuom>. trta Tilaushinnat: KONTTORI: Helsinki. Antink.4 Ilmoitushinnat: avoinna klo 8 a.-p.— 7 i.-p. TOIMISTO Helsingissa: Maaseudulla: Venäjällä: Ulkomailla: Tekstin edellä 12 p.; jalossa 10 p.; määrätyllä paikalla Vastaava fa päätoimittaja: HAARAKONTTORI: 2 llnla 5 Helsinki, Antinkatu 4 haettaessa kotiin tuotuna avoinna klo 9—ll ap. ja 2—7 ip. 15 p. paktamm. alalta. Vfrilliset QbnoKvkset 25 p. min, v-.lta 15 mk. —p. 16 mk. —p. 16 m. —p. 6rpL kop. 40 m. —p. P. 3. HYNNINEN Vi puhelin 7 „ 50 „ S „„ 8„50 „ S „ „ 20 „„ 1290 Uutisosaston puhelin 250 vähintäin 20 mk. KtolcnailiroitukJei alan mukaan, V, * Konttorin „-„ 8 „ 75 „ 4 „ -„ 4„50 „ 1 „ BO „ 10 9206 Tclmltusslhteerln m 79 20 vähintäin 4 mk. Kihlaus-, vihkimä ja syntymäilmoi- Teretaan toimistossa (..p. V, „ Haarakonttorin fcio 2—4 ~- .. „ 50 „ 8„50 „ . 6505 V„ „ l „ 25 1 „40 „ 1„ 75 Taioudeni-.oitalan Pfifitolrrtiltolcn n 22 34 tukset 2 mk. ilaksun voi suorittaa 10 j» 20 p:in 5, Peheßn 22 Viikko-Suometar Smk. 8: 50 vuodelta. 9043 Ulkomaan oscston „ 60 36 34 Aslamleskonttortn postimerkeiltä: karttamerkkejä ei vastaanoteta. Tilattaessa on aina mainin, onko tiiausuusi vai samana vuonna jatkuva. Taloudenhoitaja tavataan klo 2—4 /joa virasto-jo oikwDsioftp.mvös tfstsrr.eistti-.iaperintCriitoja; toimittaa saatavairperimlaiä.pernß- asianajotoimisto ä** ™.^u kirjoituksia. perta>oi)j«JE»j»; lactii hwtaiwaHejE, vsrsrikkoluetteloja, kauppa- y. m. kirjoja, v. U. m M B 1 W B M fragkar.» ranf.-flEgn ivh74in -;■ ;.■:,. 1;-, 27 m m , LSM» POHJANHEIMON7Hi9or%m ■ Ei *fj. s .Avo.m; jcta iti». varm.
    [Show full text]
  • Introduction
    IX Introduction The seventh series of Jean Sibelius Works (JSW) consists of more Op. 1 No. 4 Jouluvirsi – Julvisa than 100 choral works, including both a cappella and accompa- Sibelius originally composed the Christmas song Jouluvirsi – nied works for mixed choir, male choir, and female choir, as well Julvisa for solo voice with piano accompaniment in 1909.7 He as for different formations of children’s choir. Some of the works later wrote it in four a cappella arrangements for different choral appear in several versions, since Sibelius also published many of formations, of which the arrangement for male choir is included his choral works as arrangements, thus leading to a wider circu- in the present volume.8 On 16 August 1935, Martti Turunen lation. (1902–1979), the conductor of Ylioppilaskunnan Laulajat, wrote The present volume contains all a cappella works for male a letter to Sibelius asking the composer to arrange Jouluvirsi for choir including the original compositions as well as Sibelius’s their upcoming concert.9 Sibelius agreed and donated the fair own arrangements. The works are organized according to their copy to the choir, who not only premiered but also printed the opus numbers. Works without opus numbers follow these in arrangement during that year. Although the original Christmas chronological order, and are indicated by JS numbers. Opus song was composed to Zacharias Topelius’s (1818–1898) poem and JS numbering in the present volume essentially follows written in Swedish, Sibelius used the Finnish translation in the Fabian Dahlström’s work catalogue.1 In addition to these 32 choral arrangement; however, the text underlay in the fair copy completed male-choir works, the present volume includes is only partial.
    [Show full text]
  • Jean Sibelius's Works for Mixed Choir
    University of the Arts Helsinki Sibelius Academy Jean Sibelius’s Works for Mixed Choir A Source Study Sakari Ylivuori ACADEMIC DISSERTATION Studia Musica 54 Helsinki 2013 ISBN 978-952-5959-50-5 ISBN 978-952-5959-51-2 (pdf) ISSN 0788-3757 Unigrafia Helsinki 2013 Abstract Jean Sibelius (1865–1957) composed choral music throughout his entire active career. The earliest mixed-choir works date from his period of study at the Helsinki Music Institute (probably from 1888 or 1889) and the last work for mixed choir is a setting of his Finlandia-hymni dating from 1940. In total, Sibelius’s mixed-choir oeuvre consists of 30 works. The objective of the present study is threefold: firstly, to gather all the sources for the 30 mixed-choir works; secondly, to analyse the source material and to construct source chains; and thirdly, to study Sibelius’s writing process and the evolution of each mixed- choir work from their earliest sketches to present-day editions. The source material is divided into two groups: musical sources and biographical sources. The main focus lies on the musical sources. Chronologically, the musical sources form three categories: manuscripts, contemporary editions, and posthumous editions. Manuscripts include sketches, drafts, autograph fair copies, fair copies by people other than Sibelius (if used in the publication process), proofs, and Handexemplare. The dividing line between contemporary and posthumous editions is the year of Sibelius’s death (1957). The biographical sources consist of Sibelius’s diary, correspondence, and work lists. The study also consults newspaper reviews, as well as other sources when they shed light on the dating of the works in question.
    [Show full text]
  • Jean Sibelius
    JeanMusic of a Hero,Sibelius: Music of a Nation YOUNG PEOPLE’S CONCERTS™ FOR SCHOOLS 2016 Resource Materials for Teachers For generations, the New York Philharmonic has been transforming listeners Education at through unforgettable Young People’s Concerts, master Teaching Artist workshops, the New York enriching opportunities for young artists, and deeper understanding for audiences WELCOME of all kinds. Today, the Orchestra remains at the forefront of education — with a to your Young People’s Concert for Schools! Philharmonic global reach and a New York City focus. And the Young People’s Concerts for Schools are central to our partnerships with schools in New York City and beyond. Transformative Teaching Artists of the New York Philharmonic are known around the world for The lessons in this booklet work together with the Young People’s Concert to enable your students to put their ears to good Musical creating indelible learning experiences through active engagement, sequential use in the concert hall. They will listen closely to distinguish different musical characteristics – just as they read texts closely curriculum, and inspired performance. Their work has evolved over twenty Engagement for detail and evidence in class. They will build skills that open up all kinds of music in new ways. And they will hear the years in New York City’s public schools, both during and after school. Through thrilling sound of the full New York Philharmonic. Philharmonic Schools, Teaching Artists use major orchestral repertoire to teach students and teachers how to listen, perform, and compose, preparing them to This booklet is divided into four Units, each with its own number of Activities.
    [Show full text]