SELEBRANTTI koska messu merkitsee SELEBRANTTI

Liturgisen kulttuurin lehti 2/2012 SELEBRANTTI

Pyhiä arkeen MUISTOPÄIVÄT KIRKKOVUODESSA

Mariaaninen liturgia SELEBRANTTILAULAVA LUOSTARI Pyhimyskultista Kardinaali: Psalmit rukouskirjana Musacorner: Kaikkien pyhien litania Meidän messu: Haapajärven seurakunta

Selebrantti 2/2012 1 Muistopäivät kirkkovuodessa Sivu 13

ARTIKKELIT AJASSA 4 Laulava luostari Hilkka-Liisa Vuori 30 Meidän messu: Kohti todellista osallisuutta ja 10 Pyhimyskultista Jumalan kansan juhlaa Juha Leinonen Kari Tiirola

14 Muistopäivät kirkkovuodessa VAKIOT Kai Vahtola

25 Suomalaiset pyhimyskalenterit 3 Pääkirjoitus: Elä messu todeksi Wille Huuskonen Heikki Repo

40 Jumalanpalvelusta on aina 33 Kardinaali: Psalmit uudistettava rukouskirjana Janne Keränen Caesarius Cavallin ja Samppa Asunta 39 Episkooppi 45 Musacorner: Kaikkien pyhien litania Heikki Repo

Selebrantti 2/2012 Takakannen kuva Tero Laakso, CC-BY 2 Päätoimittaja SELEBRANTTI HEIKKI REPO [email protected] Päätoimittaja Heikki Repo Toimitussihteeri Juha Leinonen Vakituiset avustajat Markus Asunta Samppa Asunta Elä messu todeksi Ilmari Karimies Janne Keränen en kirkon virkaan kokee itsensä Antti Kruus Kkutsutuksi, hänen pitää halki yliopis- Jenni Repo ton itsensä myös suorittaman. Ainakin Valokuvaajat Antti Kruus näin siis Suomen evankelis-luterilaisessa Heikki Repo kirkossa. Matkalla sitten opetellaan mo- Harri Söderholm nenlaista. Myös jumalanpalveluselämän Taitto Heikki Repo opiskeleminen ja käytännön harjoitukset Ulkoasu Juho Savolainen kuuluvat vaadittujen opintojen joukkoon. Itse kävin nuo harjoitukset reilu vuosi sitten. Tuosta Kotisivu www.selebrantti.net koulutuksessa jäi mieleeni pyörimään eräs ohje litur- Palaute [email protected] gisten eleiden suhteen. Pitäisi tehdä siten, että ovat luonnollisia ja luontevia itselle. Että ei toistaisi vain papukaijan tavoin. Kustantaja Ohje on hyvä. Ilman sisältöä ja uskoa sisältöön liturgiset eleet jäävät kolkoksi korkeakirkollisuudeksi. Tarkoilla askelmerkeillä varustetut ”kaapusulkeiset” eivät palvele seurakuntaa eivätkä toimittamassa olevaa henkilöä. Myös seurakunta aistii herkästi sen, onko papin liturginen eleistö jotain päälle liimattua vai kiin- teästi papin uskoon ja elämään liittyvää muotokieltä. Parhaimmillaan liturginen eleistö vahvistaa seurakun- nan uskoa siihen, että heillä on Herralleen uskollinen kaitsija, pahimmillaan antaa viimeisen vahvistuksen sille, että pastori tekee kaiken muodon vuoksi. ISSN 1799-6538 Toisaalta hyvääkään ohjetta ei välttämättä ole hyvä noudattaa orjallisesti. Jos ei ole koskaan käyttänyt liturgista eleistöä, kuinka se voisikaan koskaan tulla luonnolliseksi osaksi omaa persoonaa? Miten ku- kaan voisi saada itselleen vaikkapa ristinmerkistä tahi ehtoollisaineiden elevaatiosta itseään puhuttelevaa merkkiä, jollei aktiivisesti siihen pyri ja ota niitä osaksi omaa spiritualiteettiään? Ehkäpä siksi olisikin syytä julistaa uuden vuoden kunniaksi tien etsimisen ja uuden opettelemisen vuosi. Ole rohkea, ota käyttöön sellaisia liturgisia tekoja, joita et ennen ole tehnyt. Tee ristinmerkkejä, notkista pol- vea, elevoi ehtoollisaineita. Arvosta niitä ja etsi Herraa niiden kautta. Anna ristinmerkin olla Kristuksen siu- naus itsellesi. Polvistu läsnäolevan Vapahtajan eteen. Kohota Kristus, jotta kaikki näkisivät Pelastajan tulleen lähelle. Siunattua vuotta 2013!

Selebrantti 2/2012 3 LAULAVA LUOSTARI

Teksti: Hilkka-Liisa Vuori eskiajan yksiääninen kirkkolaulu tuo mie- Kuvat: Allie Caulfield (CC-BY) Kleen kiviset holvikirkot, joissa rukous ja lau- Public Domain lu jatkuivat aamusta iltaan. Luostarien päivään kuului Jumalan ylistys käden töillä, toisia palve- lemalla ja laulamalla. Keskiaikaista birgittalais- luostaria voisi hyvällä syyllä kutsua laulavaksi luostariksi Birgitan näkyjen pohjalta. Jumalan ylistämisellä laulaen oli erityisen tärkeä osuus sisarten jokapäiväisessä elämässä. Kun Birgitta suunnitteli sisarten ja veljien päivää tulevassa luostarissa, hän toivoi, että luostarin kirkossa soisi jatkuva Jumalan ylistys, päättymätön palve- lus, officium perpetuum. Birgitan sanoin: ”Siitä hetkestä lähtien, kun veljien varhaisaamun laulu alkaa sisarten yhdeksänteen hetkeen saakka, ei laulu hetkeksikään lakkaa, kaikuvat äänet soivat kirkossa Jumalan ylistykseksi taukoamatta. Kun yksi kuoro lopettaa ja poistuu kirkosta, toinen heti aloittaa laulun.” Näin sisarten ja veljien ylis- tyslaulut muistuttaisivat enkelten päättymätöntä liturgiaa taivaallisen valtaistuimen ympärillä. Birgitan näyissä on runsaasti ohjeita, jotka käsittelevät sisarten liturgiaa. Niiden pohjalta voidaan luoda ideaalinen kuva sisarten laulus- ta. Ajalleen ominaisesti Birgitta näki liturgisen musiikin osana maailman luomistyötä, ei yksittäisen ihmisen tunteen ilmaisuna niin kuin nykyään usein ajatellaan. Birgitta kuvaa näyis- sään harmonista maailmankaikkeutta: ”Kaikki taivaat planeettoineen tuottivat mitä kauneinta ääntä liikkeillään ja laulullaan. Sinun kunniak- sesi.” Tällä musiikillisella maailmankuvalla on juurensa antiikin näkemyksissä harmonisesta maailmankaikkeudesta, sfäärien harmoniasta. Birgitan esikuvat olivat ajallisesti häntä lähem- pänä ja kristillisiä. Monet kristilliset ajattelijat, kuten kirkkoisä Ambrosius ja Isidor Sevillalai-

Selebrantti 2/2012 4 nen kirjoittivat maailmankaikkeuden harmo- päiväänsä varsinaisesti rytmittivät hetkipalve- niasta nimenomaan kristinuskon näkökulmas- lukset eli päivän rukoushetket. Sisarten ru- ta. Sfäärien harmonia oli koko luomakunnan koushetkien liturgiaa kutsutaan nimellä Cantus yhteistä ylistystä Luojalle. sororum eli Sisarten laulu. Cantus sororumin Perinteisesti eri luostarilaitoksissa tärkein laulut antavat oman erityisen luonteensa sisar- päivittäinen palvelus on ollut messu. Birgitta- ten liturgialle, koska ne olivat ainutlaatuisia, laissisarten messu liittyi musiikillisesti vahvasti heille tehtyjä ja vain heidän luostarissaan laulet- tähän vanhaan traditioon, koska heidän Maria- tuja. Cantus sororumin loivat Birgitta ja hänen messunsa laulut olivat kirkon yhteistä perimää. rippi-isänsä Petrus Skänningeläinen. Petrus Messun musiikin kuvaus jatkaa ajatusta soivasta sävelsi uusia ja sovitti vanhoja lauluja. Laulujen maailmankaikkeudesta: ”Ja näin nyt, kuinka yh- tekstit perustuvat Birgitan näkyihin. dessä kirkossa maan päällä pappi aloitti messun, Kiitollisuus ja kunnioitus Mariaa kohtaan on puettuna papilliseen kasukkaan. Kun hän oli keskeistä sisarten liturgiassa. Aivan kuin Birgitta tehnyt kaiken messuun kuuluvan ja tullut niihin olisi halunnut uskoa nunnansa parhaan mah- sanoihin, joilla vihitään leipä, näytti tällöin dollisen äidin huomaan, Marian suojelukseen. minusta aivan kuin aurinko, kuu ja tähdet kaik- Maria oli sisarille paitsi suojelija myös esikuva. kien planeettojen ja kaiken taivaan kanssa olisi Birgitta toivoi, että kun sisaret päivän jokaisena kaareutunut, kun laulu ja valoisat, soivat melo- hetkenä ajattelisivat Marian elämää ja tekoja, diat alkoivat kuulua. Kyllä, siinä saatiin kuulla heistä tulisi vähitellen hänen kaltaisiaan: nöyriä, kaikenlaisia lauluja ja lukemattomia erilaisia kuuliaisia ja rakkaudessa hyvin vahvoja. Marian instrumentteja, joiden ihanaa, hyvin soivaa ole- seuraamiseen heitä auttoivat laulut, joiden teks- musta on mahdotonta kuvailla.” teissä hänen osuutensa on merkittävä. Marian Birgittalaissisarten liturgia oli mariaaninen eli näkökulmasta seurataan Kristuksen pelastus- heidän tuli joka päivä laulaa rukouksensa erityi- historiaa. Liturgiassa ei varsinaisesti kuitenkaan sesti Marian kunniaksi. Messun lisäksi heidän katsota Mariaa, vaan Marian silmin Kristusta.

Selebrantti 2/2012 5 Viikossa pelastushistoria

Cantus sororum oli ainutlaatuinen paitsi oman Viikon ensimmäinen päivä on sunnuntai. Sun- musiikkinsa tähden myös ajallisen muotonsa nuntain lauluissa ylistetään Pyhää Kolminai- takia. Sisarten liturgia laulettiin viikon mittai- suutta ja Mariaa, jota ensimmäisessä lukukap- sissa sykleissä. Yleensä luostarien rukoushet- paleessa kuvataan vielä luomattomana Jumalan kissä laulut ja tekstit vaihtelevat kirkkovuoden ajatuksissa. mukaan, kuten oli käytäntö birgittalaisveljil- ”Mutta kaikkien niiden joukossa, jotka silloin lä. Heidän hetkiensä kierto oli koko vuoden olivat vielä luomattomia, oli yksi olento Ju- mittainen. Sisarten rituaali toistui joka viikko malan läheisyydessä, joka seisoi kaikkia muita samanlaisena vuosittaisista juhlista riippumatta. korkeammalla ja josta Jumala itse eniten iloitsi. Heidän liturgiassaan jokaisella viikon päivällä Tässä luomattomassa maailmassa ilmestyivät oli oma aiheensa, joka sisälsi tietyn näkökulman tunnetut neljä elementtiä ikuisuudesta Jumalan Pyhään Kolminaisuuteen, pelastushistoriaan ja kasvojen edessä Ilma hänessä tulisi olemaan ennen kaikkea Jumalanäidin elämään ja merki- niin kevyttä, ettei se koskaan voi puhaltaa Pyhää tykseen. Kulloisenkin päivän aihe tuotiin esille Henkeä vastaan. Maa tässä luomattomassa kaikissa teksteissä ja lauluissa. Tekstit voidaan maailmassa olisi niin hyvää ja hedelmällistä, että nähdä historiallisena jatkumona maailman luo- mikään mikä ei ole hyödyllistä kaikille tarvit- misesta ja Pyhästä Kolminaisuudesta Kristuksen seville, ei siinä kasvaisi. Vesi olisi niin tyyntä, ylösnousemukseen. Ajallisesti viikon aikana että vaikka mistä tuulet puhaltavat myrskyisinä, siirrytään Vanhan testamentin aiheista Uuteen yhtään aaltoa ei näy siellä. Tuli olisi niin korkea, testamenttiin. Voidaan myös ajatella, että viikon että liekit ja lämpö yltävät siihen asuntoon, jossa aikana kuljetaan läpi koko kirkkovuoden. Par- Jumala itse on.” Tekstiä seuraa ensimmäinen haiten viikon tekstilliseen ja musiikilliseen mai- responsorio: ”Ylimmälle Kolminaisuudelle, semaan voi tehdä matkaa perehtymällä lauluihin jakamattomalle Jumalalle yksi jumaluus, yhtäläi- ja erityisesti liturgian tekstilliseen ytimeen, nen kunnia, yhtä ikuinen majesteettisuus, Isälle lukukappaleisiin. Ne ovat Birgitan näkykokoel- ma, jota kutsutaan nimellä Sermo angelicus eli Enkelisaarna. Viikon eri päivien teemaa valaise- vat Birgitan omat tekstit.

Selebrantti 2/2012 6 ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Kunpa kolmiyh- tyttärensä Maria tulevaisuudessa voisi hyvittää teinen ja ainoa Jumala antaisi meille armonsa, kaiken pahan, jonka hänen vaimonsa Eeva oli hän, jolle sinä, oi Maria, olit kunnioitettu, hyvin saanut aikaan. Ensimmäinen responsorio kertoo mieluinen kaikkeudesta ikuisuuteen.” surullisen Eeva-äidin tarinan: ”Jättäytyessään vihollisen puolelle Eeva-äiti sulki itsensä yhdes- Maanantain lauluissa pohditaan Jumalan äidin sä miehen kanssa kunnian rajojen ulkopuolelle; suhdetta enkelien maailmaan. Ensimmäisen lu- hän vaihtoi elämän kuolemaan. Hänen onnel- kukappaleen sanoin: ”Oi Neitsyt Maria, kaikkein linen tyttärensä, olemalla Jumalalle kuuliainen, lohdullisin, sinä olet se olento, jota enkelit aina nujersi vihollisen, palautti kunnian, karkotti luomisestaan saakka rakastivat.” Ensimmäinen kuoleman. Ja palautti elämän. Kiitos ja kunnia responsorio jatkaa ajatusta: ”Sinua pyhää Herraa Jumalalle, kun hän antoi hauraan äidin syn- ylistävät korkeuksissa kaikki enkelit sanoen: Si- nyttää sellaisen tyttären, josta tuli myös oman nulle kuuluu kiitos ja kunnia, Herra. Kerubit ja siittäjänsä synnyttäjä.” serafit ja koko taivaallinen sotajoukko julistavat sinun kunniaksesi, Neitsyt, ylistystä Herralle.” Keskiviikon aiheena on Marian syntymä: Kes- kiviikon toisessa lukukappaleessa verrataan Ma- Tiistain aiheena ovat patriarkat ja profeetat. riaa aamuruskoon, joka ilahduttaa meitä poh- Tiistaina Maria tuodaan esille toisena Eevana. joisen asukkeja: ”Asukkaat niissä maissa, jotka Ensimmäisessä lukukappaleessa kerrotaan, oli verhottu yölliseen pimeyteen, eivät iloinneet kuinka Jumala tiedotti Aatamille, että hänen vain siksi, koska he aamuruskon nousun jälkeen ymmärsivät, että aurinko tulee nousemaan ylös, vaan myös, ja vielä enemmän siksi , koska he aa- muruskon noustessa todella voisivat nähdä mitä heidän tulisi tehdä. Samalla tavalla kaipasivat pyhät enkelit, taivaalliset asukkaat, aamuruskon nousua - nimittäin Marian syntymää - ei valon tähden, vaan tosi auringon, Jumalan itsensä tähden , joka ei milloinkaan ollut poissa heidän näköpiiristään.” Lukukappaletta seuraavan res- ponsorion teksti on vanhaa kirkollista perinnet- tä, ei suoranaisesti Birgitan näyistä: ”Iisain juuri tuotti vesan ja vesa kukan. Ja tämän kukan yllä lepää suloinen henki. Neitsyt, Jumalan synnyttä- jä, on vesa, kukka hänen poikansa.”

Selebrantti 2/2012 7 Torstain teema on Kristuksen syntymä ja Neit- miesi kärsimysten suunnattomuus, sinä Kristuk- syt, joka synnyttää pojan: ”Katsokaa ihmettä. sen Äiti, ei kyennyt vähentämään lujan luonteesi Herran Äiti hedelmöittyi Neitsyenä tuntemat- hyvettä, sillä sinusta henki kaikkien hyveiden ta yhteyttä mieheen. Seisoen kallisarvoisella tuoksu. Ole tukenamme, toivonamme, valmiina taakalla kuormitettuna Maria huomaa olevansa auttamaan meitä, sinun nöyriä rukoilijoitasi, iloinen äiti, joka ei tiedä olevansa vaimo. Hedel- ettei menestys tekisi meitä ylpeiksi eikä vastoin- möittyessään hän alkoi tavallisten lasten sijasta käyminen masentaisi.” kantaa puhtaissa sisuksissaan kaunismuotoista ihmislasta, ja ikuisesti siunattuna hän synnytti Lauantaina muistetaan Kristuksen taivaaseen meille Jumalan ja ihmisen. ” astumista ja Neitsyt Marian taivaaseen ottamis- ta: ”Onnellinen olet, Neitsyt Maria, Jumalan Perjantain aiheena on kärsivä Kristus ja Mari- synnyttäjä, joka uskoit Herraa, sinussa on tullut an myötäkärsimys: ”Kuten okaiden läheisyys ei todeksi se, mitä sinulle on sanottu: Katso, olet vähennä kukkivan ruusun tuoksua, siten koke- korotettu enkelikuorojen yläpuolelle. Tule

Selebrantti 2/2012 8 puolustamaan meitä Herran Jeesuksen Kristuk- Vuoren artikkelille jatkoa kirjassa Pyhä Birgitta sen edessä!” (Responsorioiden suomennokset - Euroopan suojeluspyhimys. (Otava 2003, Teivas Oksala) toim. Ahl ja Setälä). Aiheesta Vuoren väitöskirja: Neitsyt Marian Viikon lauluista ja varsinkin suurista responso- yrttitarhassa – Birgittalaissisarten matutinumin rioista tulee vaikutelma, että Petrus Skänninge- suuret responsoriot. Sibelius-Akatemia Studia läinen on tavoittanut laulujen sävelmissä tekstin Musica 47, 2012. tunnelman. Sunnuntain Pyhän Kolminaisuuden lauluissa on mahtavuutta, voimaa ja suuruutta. Monet maanantain enkeliaiheiset laulut, samoin kuin lauantain ylösnousemuksen päivän lau- lut ovat sävelmiltään helliä, iloisia ja keinuvia. Torstain toiseen suureen responsorioon, joka käsittelee varsin vaikeaa aihetta, synnitöntä sikiämistä, Petrus on onnistunut sävelmaalailul- la ja eri sävelasteikkoja eli moodeja käyttämällä luomaan oudon, vaikeasti hahmotettavan sävyn myös laulun melodiaan. Perjantai on viikon päivistä vaikuttavin ja järkyttävin, mikä kuuluu myös musiikissa. Perjantain suuret responsori- ot ovat viikon responsorioista pisimpiä ja sekä tekstillisesti että melodisesti raskaita, joskin myös lohduttavia. ■

Selebrantti 2/2012 9 PYHIMYSKULTISTA Teksti: Juha Leinonen Kuvat: Randy OHC (CC-BY)

Neitsyt Marian kunnioitus on asia, joka neita kristittyjä, eikä varsinkaan heitä, aina silloin tällöin herättää keskustelua, jotka ovat elämässään osoittautuneet puoltamista ja vastustusta. Pyhiä kirjoi- Kristuksen valon loistaviksi välittäjik- tuksia lukien käy selväksi, että Marialla si. Heidän esimerkkinsä on jatkuvasti on erityinen suhde Kristukseen ja sitä muistuttamasta meitä siitä, mihin kautta erityinen asema uskon koko- uskomme meitä kutsuu ja joskus jopa naisuudessa. Jeesus itse asettaa hänet velvoittaa. kaikkien uskovien esikuvaksi ja antaa Pyhien elämän ja tekojen muistami- hänet kirkon äidiksi. sen lisäksi yksi näkyvimmistä pyhien Pyhillä, erityisesti Marialla ja mart- muistamisen tavoista on heidän apunsa tyyreillä, on aina ollut asema kirkossa pyytäminen. Reformaation myötä tapa ja sen liturgiassa. Kirkko on historial- on käytännössä lähestulkoon kadonnut linen jatkumo Kristuksesta apostolien luterilaisista kirkoista. Näin ei kui- kautta tähän päivään. Tämä jatkumo tenkaan tarvitsisi olla. Jos esimerkiksi ei rajoitu oppiin, vaan sillä on myös katsomme Augsburgin tunnustusta ja persoonallinen puolensa. Kirkossa ei sen puolustusta, käy ilmeiseksi, että ole ollut tapana unohtaa poisnukku- pyhimysten rukoilemiseen on myös

Selebrantti 2/2012 10 teologisia perusteita. Kieltävästi suh- heiltä ei pyydetä syntien anteeksiantoa, taudutaan vain sellaiseen pyhimysten vaan heitä pyydetään, niin kuin mui- rukoiluun, jota nimitetään avuksi- takin kanssakristittyjä, rukoilemaan huutamiseksi; se on rukoilemista, että meidän puolestamme: “Sen tähden “Jumala tahtoo armahtaa niitä, jotka pyydän autuasta Mariaa, ainaista neit- huutavat häntä avuksi tämän sovittajan syttä, kaikkia enkeleitä ja pyhiä ja teitä kautta”. Melancthon tunnustaakin, että kaikkia rukoilemaan puolestani Herraa “pyhien mainitseminen sellaisena kuin Jumalaamme.” (Messun synnintunnus- se esiintyy vanhoissa rukouksissa näyt- tus) tää tulleen käytäntöön hyväksyttävässä Tunnustus kuitenkin jopa vaatii, tarkoituksessa”. (Apol. XXI) että pyhimyksiä tulee silti kunnioittaa. On hyvä huomata, että Melanchtho- Kunnioittamisella on kolme tapaa. nin pääargumentti pyhimysten avuksi- Ensiksi on ylistäminen; pyhimyksiä kii- huutamista vastaan liittyy nimenomaan tetään, koska he ovat hoitaneet Jumalan siihen, ettei ole hyväksyttävää, että antamia lahjoja hyvin. Toinen kunni- pyhimyksille annettaisiin sovittajan oittamisen muoto on tarkasteleminen asema ja heitä huudettaisiin avuksi syn- esikuvana, josta opimme Jumalan teois- ninhädässä. On kuitenkin olemassa hy- ta heidän elämässään ja siten luottamus väksyttävää pyhimysten rukoilemista, Jumalaan vahvistuu. Kolmantena on joka on varsinaiselta luonteeltaan aina heidän esimerkkinsä seuraaminen ja esirukousten pyytämistä. Pyhimyksiä sitä kautta samanlaisissa hyveissä kas- ei koskaan rukoilla niin kuin Jumalaa, vaminen.

Selebrantti 2/2012 11 Neitsyt Marian asema lisen palvelutehtävän hoitoon. Tämän ymmärsi myös Melanchthon: “Aivan Kaikkien pyhimysten kohdalla heidän samalla tavalla neitsyys on parempi kunnioittamisensa perustuu siihen, lahja kuin avioliitto.” (Apol. XXIII) mitä Jumala on heille antanut ja kuin- Näissä kahdessa Maria-dogmista ka he ovat Pyhän Hengen avulla näitä luterilainen tunnustus on yhtäpitävä lahjoja hoitaneet. Niinpä Mariankin katolisen uskon kanssa. Tästä on kau- kohdalla on tarpeen tarkastella, mitä kana neitseestäsyntymisen epäily, joka lahjoja hän sai, ja miten hän niitä käyt- valitettavasti tuntuu nostavan päätään ti. Suomessa aina joulun alla. Lienee totta, että Neitsyt Marialle Kun nyt olemme todenneet Marian Jumala on antanut enemmän kuin aseman, niin seurataan nyt tunnustus- kenellekään muulle uskovalle. Hänen kirjojen ohjeistusta loppuun asti; kiite- lahjoistaan ensimmäinen oli lihaksitul- tään, muistellaan ja seurataan Mariaa. lut Sana; hän sai palvelutehtävän tulla Hän lauloi Hengen valtaamana, “kaikki Jumalan äidiksi, pitää hänestä huolta, sukupolvet ylistävät minua autuaaksi”, mutta myös iloita hänestä niin kuin äiti ja niin meidän on syytä ylistää Mariaa: iloitsee lapsestaan. Hän otti sen vastaan “Terve Maria, armoitettu, Herra sinun nöyrästi hyväksyen olevansa Herran kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa palvelijatar. ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.” Tämä Sanan äitiyden lahja Marial- Näiden sanojen kautta muistamme, le annettiin täysin ilman inhimillistä mitä kaikkea Jumala on tehnyt Marial- myötävaikutusta. Maria tuli raskaaksi le, ja kiitämme Jumalaa. neitsyenä, synnytti neitsyenä ja pysyi Voimme myös liittää ylistykseemme neitsyenä. Hän sai antaa koko elämänsä pyynnön: “Pyhä Maria, Jumalanäiti, Jumalalle. Nykyaikana on ehkä outoa rukoile meidän syntisten puolesta nyt ajatella, että neitsyys olisi lahja, mutta ja kuolemamme hetkenä. Aamen.” ■ se mahdollistaa keskittymisen hengel-

Selebrantti 2/2012 12 Myrskykallio-Filmi tarjoaa monipuoliset palvelut seurakunnille

- Mainoselokuvat, videotervehdykset ja taltioinnit - Jumalanpalveluselämän konsultointi Tutustu tuotantoomme osoitteessa http://www.myrskykalliofilmi.net

Ota yhteyttä sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 050-528 7650

Oletko vielä tutustunut Kutsumukseen?

Kutsumus on vuoteen 1906 sijoittuva 19-minuuttinen lyhytelo- kuva nuoresta naisesta, vanhasta isoäidistä ja Jumalan kutsusta. Kun velvollisuus ja sydämen palo joutuvat vastakkain, kumpi taipuu?

Elokuva saatavilla kristillisistä kirjakaupoista DVD-levyllä. Seurakunta- ja opetuskäyttöön tilattavissa yhdessä opetusmateriaalin kanssa Kirkon AV-toimituksesta. Katso traileri! http://www.kutsumuselokuva.net Selebrantti 2/2012 13 Teksti: Kai Vahtola Kuvat: Randy OHC (CC-BY) Käsikirjakomitean ehdotus muistopäivä- Stifts- och landsbiblioteket kalenteriksi ja aineistoksi i Skara (CC-BY) Public Domain

Kirkkomme vuosittainen jumalan- erityisryhmä koostui enkelijuhlista. palveluskalenteri rakentuu ns. pelas- Kirkollisia henkilöitä on kristikunnan tushistoriallisen kalenterin pohjalle. historiassa muisteltu eri näkökulmis- Lähtökohtana on Kristuksen pelastus- ta: Heidän elämänsä todistaa Jumalan työ, joka tulee todeksi seurakunnan ja työstä maan päällä. Heidän uskonsa sen jäsenten elämässä. Kirkkovuodessa ja kilvoituksensa on nähty esikuvaksi ei siten ole kysymys vain Jeesuksen heidän omille aikalaisilleen ja myö- maanpäällisen elämän yksittäisten hemmille sukupolville. Heidän muista- tapahtumien mieleen palauttamisesta, misensa on vahvistanut uskon yhteisöl- vaan niiden pelastushistoriallisesta lisyyttä ja korostanut kirkon luonnetta muistamisesta. Kirkko elää nykyhetkes- vaeltavana Jumalan kansana. Heidän sä yhdessä ylösnousseen ja taivaaseen on uskottu myös rukoilevan kristikun- astuneen Kristuksen kanssa. nan puolesta. Pelastushistoriallisen kirkkovuoden Marttyyrien muisto liitettiin varhai- eli ns. Herran vuoden rinnalle alkoi jo sessa kristikunnassa heidän kuolin- varhain kehittyä muistopäiviä, joiden päiviinsä, joita pidettiin heidän synty- aihe ei ollut lähtöisin evankeliumi- mäpäivinään ikuiseen elämään. Kun en kertomuksista. Näinä päivinä on myöhemmin alettiin muistella muita- muisteltu Raamatun ja kirkon historian kin henkilöitä kuin marttyyrikuoleman henkilöitä sekä merkittäviksi koettuja kokeneita, myös heidän juhlansa sijoi- tapahtumia. tettiin kuolinpäiviin. Aikojen kuluessa Henkilömuistoihin liittyvistä päivistä on kirkollisiin kalentereihin otettu vanhimpia ovat apostolien, evanke- muitakin näihin henkilöihin liittyviä liuminkirjoittajien ja marttyyrien muis- muistopäiviä. tojuhlat. Niistä kasvoi ajan mittaan ns. Uskonpuhdistus karsi pyhien palvon- pyhien vuosi, jossa suurimman ryhmän taan liittyneiden väärinkäytösten vuok- muodostivat pyhimysten päivät. Pieni si suurimman osan pyhimysjuhlista.

Selebrantti 2/2012 14 Teksti: Kai Vahtola Kuvat: Randy OHC (CC-BY) Stifts- och landsbiblioteket i Skara (CC-BY) Public Domain

Kirkon historian merkkihenkilöiden evankelis-luterilaisen kirkon keskushal- muistelemista ei kuitenkaan tyystin linto. Sarja A 1997:2.) hylätty. Augsburgin tunnustus lausuu Luettelon rungon muodostavat tästä: »Me voimme julkisesti muistaa apostolien ja eräiden kirkon historiaan pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsu- liittyvien henkilöiden päivät, mutta muksemme mukaisesti seuraamaan lisäksi siinä on joitakin kirkkohistorian heidän uskoaan ja hyviä tekojaan.» tapahtumien muistopäiviä. Samoin on Apostolien päivinä on myös ajateltu mukaan haluttu ottaa joitakin suo- Jeesuksen heille ja samalla koko kirkol- malaisia muistoaiheita. Erityyppisten le antamaa lähetystehtävää. Suomessa päivien viettoa varten on laadittu vali- apostolien ja evankelistojen päivät säi- koima yhteisiä tekstejä ja päivän ruko- lyivät kirkollisessa kalenterissa vuoteen uksia, mutta joillekin päiville on myös 1772. omaa aineistoa. Erityisesti toisen maailmansodan Paikallisista pyhistä olivat keskiajalla jälkeen on protestanttisissa kirkoissa huomattavimpia kirkon vihkimisen herännyt uutta kiinnostusta kirkollisia vuosijuhlat eli kirkkomessut ja kirk- muistopäiviä kohtaan. Tähän kehityk- korakennuksen nimikkopyhimyksen seen liittyy myös Suomen evankelis-lu- muistopäivät. Uskonpuhdistuksen terilaiselle kirkolle luotu muistopäivä- ja puhdasoppisuuden aikana niiden luettelo. Luettelo ja liturginen aineisto viettoa rajoitettiin tai se pyrittiin sisältyy käsikirjakomitean ehdotukseen lopettamaan, mutta perinne eli eri uudeksi Evankeliumikirjaksi. (Evanke- puolilla maata pitkään. Niinpä »kirk- lumikirja, Suomen evankelis-luterilai- komessua» vietettiin vielä 1800-luvulla sen kirkon kirkkokäsikirja II. Suomen monin paikoin. Uutena kirkkopyhien evankelis-luterilaisen kirkon kirkol- muotona ovat 1900-luvulla yleistyneet liskokouksen vuonna 1988 asettaman seurakuntien ja kirkkojen kymmen- tai käsikirjakomitean ehdotus. Suomen satavuotisjuhlat.

Selebrantti 2/2012 15 Paikallisina kirkkopyhinä käytetään rajoituttu kristikunnan yhteisiin opet- yleensä sen päivän liturgista aineistoa, tajiin ja kilvoittelijoihin. Tällaisia ovat johon juhla sijoittuu. Kirkon ja seura- esimerkiksi Gregorius Suuri, Hilarius kunnan vuotuisjuhlia varten on mui- Poitierslainen, Ambrosius, Kyrillos den luterilaisten kirkkojen esimerkkiä Jerusalemilainen, Efraim Syyrialainen, seuraten laadittu myös omat raamatun- Justinus ja Laurentius. Mukana on tekstit ja päivän rukoukset. myös keskeisiä teologeja kuten Tuomas Oman erityisryhmänsä muodostavat Kempiläinen, Dominicus, Bernhard valtiolliset ja yhteiskunnalliset juhlapäi- Clairvauxlainen ja Franciscus Assisilai- vät, joiden viettoon kirkko osallistuu. nen. Suomessa niitä ovat mm. valtiovallan Pohjoismaisia henkilöitä edustavat määräämät rukouspäivät, itsenäisyys- muun muassa Ansgar, Olavus Petri, päivä, äitienpäivä ja sodissa kaatunei- piispa Hemming, marttyyrikuninkaat den muistopäivä. Seurakuntaelämässä Olavi, Erik ja Knut, Birgitta ja Mikael ne ovat jossain määrin ongelmallisia. Agricola. Suomalaisista kirkollisista Vaikka kirkko tukee erilaisia hyviä py- henkilöistä mukana ovat esimerkik- rintöjä ja suhtautuu ympäröivän yhteis- si piispa Henrik, herätysliikejohtajat kunnan elämään myönteisesti, nämä Paavo Ruotsalainen, Fredric Gabriel »maalliset» juhlat eivät saa syrjäyttää Hedberg ja Lars Leevi Laestadius, kirkon omia juhlia ja niiden sanomaa. diakonian edistäjät Aurora Karamzin Sen rungon muodostavat apostolien ja Otto Aarnisalo, lähetystyön uran- ja kirkon historian eräiden henkilöiden uurtaja ja hengelli- päivät, mutta lisäksi siinä on joitakin sen kirjallisuuden ja virsirunouden kirkkohistorian tapahtumien muisto- edistäjät Henrik Renqvist ja Abraham päiviä. Samoin on mukaan haluttu ot- Achrenius. taa joitakin suomalaisia muistoaiheita. Oman aikamme marttyyreista mu- Kirkon historian merkkihenkilöissä on kaan on otettu King,

Selebrantti 2/2012 16 ja Oskar Romero. komessua» vietettiin vielä 1800-luvulla Inkerin kirkon marttyyrit ovat saaneet monin paikoin. Uutena kirkkopyhien oman muistopäivänsä. muotona ovat 1900-luvulla yleistyneet Kirkollisista juhlista sijansa ovat saa- seurakuntien ja kirkkojen kymmen- tai neet muun muassa Uppsalan kokouk- satavuotisjuhlat. Näitä juhlia varten on sen päätös, kirkollisen kansanopetuk- julkaisussa aineistonsa. Samoin moniin sen päivä, ensimmäisen suomalaisen erityisteemoihin, kuten rauha, yhteys, kokoraamatun ilmestyminen ja kirkko- lähetys tai palvelu on annettu raama- musiikin päivä. tunteksti- ja rukousaineistoa. Paikallisista pyhistä olivat keskiajalla Paikallisina kirkkopyhinä käytetään huomattavimpia kirkon vihkimisen yleensä sen päivän liturgista aineistoa, vuosijuhlat eli kirkkomessut ja kirk- johon juhla sijoittuu. Kirkon ja seura- korakennuksen nimikkopyhimyksen kunnan vuotuisjuhlia varten on mui- muistopäivät. Uskonpuhdistuksen den luterilaisten kirkkojen esimerkkiä ja puhdasoppisuuden aikana niiden seuraten laadittu myös omat raamatun- viettoa rajoitettiin tai ne pyrittiin tekstit ja päivän rukoukset. lopettamaan, mutta perinne eli eri puolilla maata pitkään. Niinpä »kirk-

Selebrantti 2/2012 17 Muistopäiväaineiston dispositio

Apostolit ja evankeliuminkirjoittajat Apostolien päivien yhteisiä raamatuntekstejä Evankeliuminkirjoittajien muistopäivien yhteisiä raamatuntekstejä Apostolien ja evankeliuminkirjoittajien päivien yhteisiä rukouksia Apostoli Paavali Apostolit Timoteus ja Titus Apostoli Mattias Evankeliuminkirjoittaja Markus Apostolit Filippus ja Jaakob nuorempi Apostoli Barnabas Apostoli Pietari Apostoli Jaakob vanhempi Apostoli Bartolomeus (Natanael) Apostoli ja evankeliuminkirjoittaja Matteus Evankeliuminkirjoittaja Luukas Apostolit Simon Kananeus ja Juudas Jaakobinpoika Apostoli Andreas Apostoli Tuomas Apostoli ja evankeliuminkirjoittaja Johannes

Muut raamatulliset henkilömuistot Joosef, Herran äidin Marian puoliso Marian vierailu Elisabetin luona Magdalan Maria Johannes Kastajan mestauspäivä Arkkienkeli Mikael ja kaikki enkelit Ensimarttyyri Stefanos

Kirkon ja seurakunnan juhlat Seurakunnan perustamisen vuosipäivä Kirkon vihkimisen vuosipäivä

Uskonpuhdistuksen muistaminen Kristuksen todistajia Marttyyrit Pyhien muisto Poisnukkuneiden muisto Kirkon todistajat, opettajat ja uudistajat

Selebrantti 2/2012 18 Kirkon olemus ja tehtävä Lähetys Palvelu Kristittyjen yhteys, kirkon ykseys Rauha

Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, yhteiskunnan uudistaminen Rukouspäivät Kiitospäivä Sadonkorjuun kiitospäivä Maan kasvun ja arkisen työn puolesta Katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa

Kirkollinen muistopäiväkalenteri

Muistopäiväaineiston rakenne ja sisältö Muistopäiväaineisto on jäsennetty edellä olevan disposition mukai- sesti. Yksittäisen aineiston muodostavat raamatuntekstit ja päivän rukoukset. Riippuen muistopäivästä raamattuaineistoon on valittu yksi tai useampi psalmiteksti, vaihtoehtoja 1. ja 2. lukukappaleeksi sekä vaihtoehtoja evankeliumiksi. Joissakin muistopäivissä on oma hallelu- jasäkeensä. Päivän rukouksia on valittu myös useampia. Seuraavassa esimerkkinä Joosefin, Herran äidin Marian puolison muistopäivän (19.3.) jumalanpalvelusaineisto.

19.3. Joosef, Herran äidin Marian puoliso

Psalmi Minä laulan ja ylistän alati Herran armoa. Minä julistan sinun uskollisuuttasi polvesta polveen: sinun armosi kestää iäti, sinun uskollisuutesi on vahva kuin taivas. »Minä, Herra, olen tehnyt liiton valittuni kanssa, olen vannonut palvelijalleni Daavidille: ’Minä annan sinun sukusi jatkua iäti, sinun valtaistuimesi kestää polvesta polveen!’» Taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, taivaan joukot sinun uskollisuuttasi. Ei kukaan korkeuksissa ole Herran vertainen, ei kukaan hänen kaltaisensa jumalien joukossa! Hän on Jumala, jonka edessä taivaan pyhät vapisevat, jota kaikki hänen ympärillään pelkäävät ja palvovat. Ps. 89: 1–8

Selebrantti 2/2012 19 1. lukukappale 2. Sam. 7: (8, 11–16) 18–22

(Natanille tuli tämä Herran sana: »Ilmoita nyt palvelijalleni Daavidille, että Herra Sebaot on sanonut näin: Minä otin sinut laitumelta laumasi jäljestä kansani Israelin hallit- sijaksi. »Minä, Herra, ilmoitan sinulle, että minä rakennan sinulle ku- ningashuoneen. Kun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi luona, minä asetan hallitsemaan sinusta polveutuvan suvun ja vakiinnutan sen kuninkuuden. Poikasi rakentaa nimelleni temppelin, ja minä pidän hänen kuninkaallisen valtaistuimensa vahvana ikiaikoihin asti. Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika, ja jos hän tekee väärin, kuritan häntä niin kuin ihmiset lapsiaan. Mutta minä pysyn uskollisena enkä hylkää häntä, niin kuin hylkäsin Saulin, jonka siirsin pois sinun tieltäsi. Ja sukusi ja kuninkuutesi pysyvät edessäni ikuisesti lujina, ja valtaistuimesi on kestävä ikuisesti.») Kuningas Daavid meni rukoilemaan Herraa ja sanoi: »Herra, minun Jumalani! Mikä olen minä ja mikä on minun sukuni, kun olet tuonut minut tähän asti? Eikä tässäkään vielä ollut sinulle kyllin, vaan olet an- tanut suvulleni lupauksia, jotka tähtäävät kauas tulevaisuuteen. Herra, minun Jumalani, voiko tällaista tulla ihmisen osaksi? Mitäpä muuta minä voisin enää sanoa sinulle? Sinä tunnet palvelijasi, Herra, minun Jumalani! Täyttääksesi sanasi olet omasta tahdostasi tehnyt kaikki nämä suuret teot ja ilmoittanut ne palvelijallesi. Sen tähden sinä olet suuri, Herra, minun Jumalani. Kaikki se, mitä olemme omin korvin kuulleet, osoittaa, ettei ole toista sinun kaltaistasi, ei ole muuta Jumalaa kuin sinä.»

2. lukukappale Room. 4: 13, 16–18

Ei Jumala sen vuoksi luvannut Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen koko maailmaa perinnöksi, että Abraham noudatti lakia, vaan siksi, että Abraham katsottiin vanhurskaaksi, kun hän uskoi. Lupaus ja usko kuuluvat yhteen sitä varten, että kaikki olisi armoa. Näin lupaus on varma ja koskee kaikkia Abrahamin jälkeläisiä, ei vain niitä joilla on laki, vaan myös niitä joilla on Abra­hamin usko. Hän on meidän kaikkien isä, niin kuin on kirjoitettu: »Minä olen tehnyt sinut mo­nien kansojen isäksi.» Tähän Jumalaan Abraham uskoi, häneen, joka tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu olemattomat olemaan. Abraham toivoi, vaikka toivoa ei ollut, ja niin hän uskoi tulevansa monien kanso- jen kantaisäksi näiden sanojen mukaisesti: »Näin suuri on oleva sinun jälkeläistesi luku.»

Selebrantti 2/2012 20 Evankeliumi Matt. 1: 18–24

Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liitton- sa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: »Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimok- sesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.» Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: – Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme. Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.

Päivän rukoukset 1. Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä annoit Joosefille, Marian puolisolle, uskollisen sydämen, niin että hän kaikessa totteli sinua, pysyi aina lähellä Mariaa, Vapahtajan äitiä, ja oli isällinen turva, kun lasta vainottiin. Ota meidätkin käyttöösi valtakuntasi työssä ja tee meidät uskollisiksi tehtävissämme. Auta meitä tukemaan heikkoja ja turvattomia ja olemaan kaikessa luottamuksen arvoisia. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen nimessä.

2. Pyhä Jumala. Sinä annoit Marialle mieheksi Joosefin, joka kaikissa vaiheissa oli uskollinen tuki ja turva vaimolleen ja pienelle Jeesus-lapselle. Joosefissa nuori Jeesus näki miehen mallin niin perheen keskellä kuin taitoa vaativissa töissä. Hänen kanssaan Jeesus tuli kokemaan työn ilon ja vaivan, näin Mestarimme astui lähelle meidänkin arkeamme. Auta meitä Joosefin tavoin palvelemaan rakkaitamme ja jakamaan heidän kanssaan elämän ilot ja taakat. Tee meistä niiden lähimmäisiä, joita syrjitään tai jotka uupuvat kuormiensa alla. Tätä pyydämme Jeesuksen, rakkaan Poikasi nimessä. Selebrantti 2/2012 21 Muistopäiväkalenteri

Muistopäiväaineiston käyttöä varten luotiin oma kalenterinsa, johon merkittiin henkilömuistojen kalenteripäivät sekä samoin omat päivänsä asiamuistoille. Kaiken kaikkiaan muistopäiväkalenterissa on merkintä 90 muistopäivälle vuodessa.

Kirkollinen muistopäiväkalenteri Tammikuu 2 Wilhelm Löhe 1872, teologi, luterilaisen kirkon uudistaja 13 Hilarius Poitierslainen 367, piispa, uskonopettaja 15 Martin Luther King 1968, yhteiskunnallinen uudistaja, marttyyri 19 Henrik 1156, piispa, marttyyri 25 Apostoli Paavali 26 Timoteus ja Titus, Paavalin työtoverit 27 Paavo Ruotsalainen 1852, herännäisyyden isä

Helmikuu 2 Kynttilänpäivä 3 Ansgar 865, uskon sanansaattaja Pohjolassa 5 Johan Ludvig Runeberg s. 1804, kansallisrunoilija, virsirunoilija 18 Martti Luther, uskonpuhdistaja 1546 21 1861, pappi, lestadiolaisuuden isä 23 Polykarpos n. 155, piispa, marttyyri 24 Apostoli Mattias

Maaliskuu 12 Gregorius Suuri 604, Rooman piispa, kirkkolaulun edistäjä 18 Kyrillos Jerusalemilainen 386, piispa, kirkonopettaja 19 Joosef, Herran äidin Marian puoliso 20 Uppsalan kokouksen päätös 1593 21 Benedictus Nursialainen 547, munkiston perustaja, sielunhoitaja 24 Oscar Romero 1980, piispa, marttyyri 25 Marian ilmestyspäivä

Huhtikuu 7 Johann Hinrich Wichern 1881, sisälähetyksen isä 9 1557, piispa, Suomen uskonpuhdistaja, kirjakielen perustaja Elias Lönnrot, s. 1802, kansallinen herättäjä, virsikirjan uudistaja Dietrich Bonhoeffer 1945, teologi, marttyyri 19 Olavus Petri 1552, Ruotsin uskonpuhdistaja Philipp Melanchthon 1560, professori, Lutherin työtoveri 25 Evankeliuminkirjoittaja Markus

Toukokuu 2 Athanasios 373, piispa, kirkonopettaja 3 Apostolit Filippus ja Jaakob nuorempi

Selebrantti 2/2012 22 9 Nicolaus Ludwig von Zinzendorf 1760, herrnhutilaisuuden perustaja 11 Johann Arndt 1621, hartauskirjailija 13 Aurora Karamzin 1902, diakonissalaitoksen perustaja 22 Hemming 1366, Turun piispa 27 Paul Gerhardt 1676, pappi, virsirunoilija

Kesäkuu 1 Justinus n. 165, roomalainen marttyyri 2 Kirkollisen kansanopetuksen päivä, Söderköpingin piispainkokouksen päätös 1441 8 1727, pietismin isiä 9 Efraim Syyrialainen 373, idän kirkkoisä, hymnirunoilija 11 Apostoli Barnabas 14 Itäisen kirkon isät Basileios Suuri 379, Gregorios Nazianzilai- nen n. 389 ja Gregorios Nyssalainen n. 385 24 Johannes Kastajan syntymä 25 Augsburgin tunnustus 1530 28 Irenaeus n. 202, piispa, marttyyri 29 Apostoli Pietari

Heinäkuu 2 Marian vierailu Elisabetin luona 6 Jan Hus 1415, uskonpuhdistuksen edelläkävijä, marttyyri 12 Nathan Söderblom 1931, Ruotsin arkkipiispa, kristittyjen yhteyden edistäjä 20 Ensimmäinen suomalainen kokoraamattu 1642 22 Magdalan Maria 24 Tuomas Kempiläinen 1471, hartauskirjailija 25 Apostoli Jaakob vanhempi 28 Johann Sebastian Bach 1750, kanttori, kirkkomusiikin mestari 29 Olavi, Erik ja Knut, pohjoismaiset marttyyrikuninkaat

Elokuu 8 Dominicus 1221, pappi, sääntökunnan perustaja 10 Laurentius 258, roomalainen diakoni, marttyyri 14 1910, yhteiskunnallinen uudistaja 17 Missale Aboense 1488, ensimmäinen Suomea varten painettu kirja (Konrad Bitzin esipuheen päiväys) 19 Fredrik Gabriel Hedberg 1893, pappi, evankelisen liikkeen isä 20 Bernhard Clairvauxlainen 1153, kirkonopettaja, Jumalan rakkau- den saarnaaja 24 Apostoli Bartolomeus 27 Monica 387, Augustinuksen äiti 28 Augustinus 430, piispa, kirkkoisä 29 Johannes Kastajan mestaus

Selebrantti 2/2012 23 Syyskuu 4 Albert Schweitzer 1965, teologi, lähetystyöntekijä 12 Jaakko Finno (k. syyskuussa 1588) kirkollisen kirjallisuuden edistäjä, Suomen ensimmäisen virsikirjan tekijä ja Hemminki Maskulainen (k. Kesällä 1619), virsirunoilija, virsikirjan tekijä 13 Johannes Khrysostomos 407, piispa, kirkonopettaja 18 Otto Aarnisalo 1942, sisälähetystyön uranuurtaja, diakonian päivä 21 Apostoli ja evankeliuminkirjoittaja Matteus 28 Abraham Achrenius 1769, pappi, virsirunoilija 29 Arkkienkeli Mikael ja kaikki enkelit

Lokakuu 4 Franciscus Assisilainen 1226, fransiskaaniveljestön perustaja, Kristuksen köyhyyden todistaja 5 Theodor Fliedner 1864, diakonissalaitosten isä, yhteiskunnal- linen uudistaja 7 Birgitta 1373, sääntökunnan perustaja 17 Ignatius n. 115, piispa, marttyyri 18 Evankeliuminkirjoittaja Luukas 19 Martti Rautanen (1926), »Ambomaan apostoli»; suomalaisen lähetystyön päivä 27 1573, Ruotsin ensimmäinen luterilainen arkkipiispa 28 Apostolit Simon Kananeus ja Juudas Jaakobinpoika 31 Uskonpuhdistuksen muistopäivä 1517

Marraskuu 1 Pyhäinpäivä 5 Henrik Renqvist 1866, pappi, hengellisen kirjallisuuden edistäjä 22 Kirkkomusiikin päivä (Cecilia) 23 Clemens Roomalainen n. 100, piispa, marttyyri 24 Inkerin kirkon marttyyrit 30 Apostoli Andreas

Joulukuu 7 Ambrosius, piispa, kirkonopettaja 397 14 Ristin Johannes 1591, mystikko 21 Apostoli Tuomas 26 Ensimarttyyri Stefanos Mathilda Wrede 1928, vankien ystävä 27 Apostoli ja evankeliuminkirjoittaja Johannes 28 Viattomien lasten päivä 31 John Wycliff 1384, uskonpuhdistaja

Kirkolliskokous käsitteli käsikirjakomitean laatiman muistopäiväaineiston. Piispainkokous totesi lau- sunnossaan, että muistopäiväaineistosta saatu palaute oli osin ristiriitaista, eikä sen sijoittamista Evan- keliumikirjaan varauksettomasti kannatettu. Käsikirjavaliokunta totesi, ettei komitean valmistelusta ehditty keskustella riittävästi ja kirkolliskokous jätti tästä syystä erillisen muistopäiväaineiston Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan (nyk. Jumalanpalvelus ja yhteiskunta, KJY) kehiteltäväksi. ■

Selebrantti 2/2012 24 Teksti: Wille Huuskonen Suomalaiset pyhimyskalenterit Kuvat: KT/Henna Aaltonen Uskonnon oppikirjoissa mainitaan pyhimyskultti yhtenä väärinkäytöksenä, jonka luterilainen uskonpuhdistus lakkautti. Ja totta on, että Luther ja lute- rilainen reformaatio suhtautui kriittisesti moniin pyhimyskultin muotoihin. Periaatteessa luterilaisen kirkon suhtautuminen pyhimysten muistelemiseen säilyi kuitenkin myönteisenä.

”Pyhien palvonnasta seurakuntamme vulla Suomen autonomian aikana opettavat, että me voimme julkisesti ja suomalaisuusaatteen saavuttaessa muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin suosiotaan. Suomalaiskansalliset nimet kutsumuksemme mukaisesti seuraa- tulivat etuniminä suosituiksi ja oudot maan heidän uskoaan ja hyviä teko- pyhimysnimet jäivät unholaan. Viimei- jaan.” –Augsburgin tunnustus, XXI sen kerran pyhimyskalenteri painettiin Pyhien palvonta osana virsikirjaa vuonna 1888. Tähtitieteilijä ja Helsingin yliopis- Suomen kansan pyhimyskalenteri käy ton almanakkatoimiston päällikkö, läpi päivä päivältä vanhoihin kalente- professori Heikki Oja on uppoutunut reihin merkittyjä pyhimyksiä. Kerto- vanhoihin suomalaisen kalentereihin mukset sisältävät lukuisia viehättäviä ja tutkinut miten pyhimysten muistelu anekdootteja. Siinä, missä roomalais- ilmenee niissä. katolisessa kirkossa pyhimyskalenteria ”Kun katolisen ajan messukirjojen siivottiin merkittävästi Trenton kirkol- kalentereissa mainittiin toistasataa py- liskokouksen jälkeisissä käsikirjauudis- himystä, oli luterilaisissa kalenterissa ja tuksissa vuonna 1584, jäi suomalaisiin almanakoissa ainakin kaksi kertaa niin kalentereihin monia sellaisia henkilöi- paljon pyhimyksiä.” tä, joiden elämänvaiheet ovat selvästi Ensimmäinen reformaation jälkei- epähistoriallisia. Esimerkkinä mainit- nen pyhimyskalenteri löytyy Mikael takoon Unikeon päivä, joita vietettiin Agricolan Rukouskirjasta. Seuraavi- ensin 27.6 ja myöhemmin 27.7. na vuosisatoina kalentereita laativat ”Miehet menivät vainoajia pakoon sekä yliopistolliset erääseen luolaan allakantekijät että Efesoksessa, nu- kirkolliset virsikir- Viimeisen kerran pyhimys- kahtivat ja heräsivät jojen kalentereiden kalenteri painettiin osana vasta kristittyjen laatijat ja näiden vainojen loputtua välillä esiintyi jon- virsikirjaa vuonna 1888. yli sata vuotta myö- kin verran kilpailua hemmin.” siitä, mikä nimi On kiinnostavaa kullekin päiväl- vertailla Suomen le kuuluu. Ruotsin suurvalta-aikaan kansan pyhimyskalenterissa mainittuja almanakkoihin alkoivat päästä myös nimiä ja nykyistä nimipäiväkalenteri- ruotsalaiset ruhtinaat kuten Kustaa amme. Nimipäiväkalenterimme irrot- Adolf II ja Ulrika Eleonora. Kalente- tautui selvästi kirkollisesta pyhimyska- rin muuttuminen pyhimyskalenterista lenterista vuoden 1908 uudistuksessa, nimipäiväkalenterista kiihtyi 1800-lu- jossa noin 150 pyhimysnimeä jätettiin

Selebrantti 2/2012 25 kokonaan pois ja tilalle otettiin koko kalenterin kanssa vai tulisiko rohkeasti joukko suomalaiskansallisia nimiä, joilla noudattaa sitä perinnettä, joka meillä ei ollut pohjaa kirkollisessa perinteessä. on aiempina vuosisatoina ollut? Jälkim- Nykyisestäkin nimipäiväkalenteristam- mäistä vaihtoehtoa tukisi yhteneväisyys me on kuitenkin vielä nähtävissä pyhi- keskeytyksettä käytössä olleen nimipäi- myskalenterin vaikutus. Heikki Ojan väkalenterin kanssa sekä se, että voi- antamia taisiin perustellusti tietoja ja sanoa pyhimysten nykyistä Kiinnostus pyhien muistelemiseen muistelun nousevan nimipäivä- on elpymässä, joskin hitaammin omasta, vaikkakin kalenteria monin paikoin vertai- kuin yleinen kiinnostus kristikunnan unohdetusta, traditi- lemalla liturgisten tapojen elvyttämiseen. ostamme. voidaan Aineistoa muis- havaita topäivien viettoon seuraavien nimipäivien periytyvän van- löytyy professori Pentti Lempiäisen hoista pyhimyskalentereista. hartauskirjan muotoon kirjoitetusta Kiinnostus pyhien muistelemiseen kirjasta Nimipäiväsanat. Lempiäinen käy on elpymässä, joskin hitaammin kuin Ojan tapaan läpi kunkin päivän nimiä ja yleinen kiinnostus kristikunnan liturgis- niiden mahdollisia liittymiä historialli- ten tapojen elvyttämiseen. Vuoden 2000 seen pyhimyskalenteriin. Tämän kirjan jumalanpalvelusuudistusta varten laadit- ansiona on jokaisen päivän pyhään tiin ehdotus pyhimyskalenterista, joka liittyvä rukous, joista osa on Lempiäisen olisi sisällytetty käsikirjoihin. Ehdotus ei itsensä laatimia ja osa vanhoja historial- kuitenkaan mennyt kirkolliskokouksessa lisia rukouksia. läpi. Pyhimyskalenterin käyttöönottoon liittyy lukuisia haasteita, joista perinteik- • Oja, Heikki: Suomalainen pyhimys- käin tietysti on, ketä siihen hyväksytään kalenteri. Kirjapaja 2011. ja kenet jätetään pois. Toinen haaste on • Lempiäinen Pentti: Nimipäiväsa- se, milloin ketäkin muistellaan. Olisi nat. Mitä nimet kertovat. Kirjapaja ekumenian hengessä syytä laatia kalen- 1994, 4.p. teri, jossa muistopäivät osuvat yksiin • Saarelma, Minna: Nimipäiväjuhlat. nykymuotoisen roomalaiskatolisen Kirjapaja 2006.

Selebrantti 2/2012 26 Muistopäivät ja nimipäivät

Pvm Historiallinen muistopäivä Nimipäivä 1.1. Herran ympärileikkaus (Circumcisio Domini) 2.1. Abel, ensimmäinen marttyyri Aapeli 13.1. Knut, Tanskan kuningas, k. 1086 Nuutti 17.1. Antonius Suuri, k. 358 Toni, Anton, Anttoni, Antto 19.1. Piispa Henrik, k. 1156 Henru, Henrik, Henrikki 20.1. Sebastian, marttyyri ja sotilas, k. 250 Sebastian 21.1. Agnes, marttyyri, k. 304 Aune, Netta 22.1. Vincent, diakoni ja marttyyri, k. 304 Visa* 23.1. Emerentiana, marttyyri, k. 304 Eine, Eini, Enni* 25.1. Apostoli Paavali Paavo, Pauli, Paavali, Paul 28.1. Kaarle Suuri, k. 814 Kaarlo, Kalle, Kaarle 1.2. Brigitta, Kildaren (Irlanti) luostarin perustaja, k. 524 Riitta 4.2. Ansgarius, Pohjolan apostoli, k. 865 6.2. Dorothea, marttyyri, k. 311 Tea, Teija, Tiia 7.2. Rikhard, pyhiinvaeltaja, k. 720 Riku, Rikhard 14.2. Valentinus, piispa, k. 269 Valentin, Tino 15.2. Sigfrid, Ruotsin ensimmäinen piispa, k. 1045 Sipi, Sippo 24.2. Mattias, apostoli Matti, Matias 26.2. Nestor, marttyyripiispa, k. 251 Nestori 1.3. Albinus, piispa, k. 550 Alpo, Alvi, Alpi 4.3. Adrianus, sotilas ja marttyyri, k. 304 Ari, Atro 8.3. Filemon, marttyyri, k. 305 Vilppu* 12.3. Gregorius Suuri, paavi, k. 602 Reijo, Reko 13.3. Ernestus, sotilas ja marttyyri, k. 300 Erno, Ernesti 14.3. Matilda, saksilainen kuningatar, k. 968 Matilda, Tilda 15.3. Khristophoros, legenda Risto 17.3. Gertrud, abbedissa, k. 659 Kerttu, Kerttuli 18.3. Edward, marttyyrikuningas, k. 978 Eetu, Edward 19.3. Joosef, Herran kasvatusisä Juuso, Jooseppi, Joosef 20.3. Joakim, Herran isoisä Aki, Kim, Joakim 21.3. Benedictus Nursialainen, k. 543 Pentti 22.3. Viktor, marttyyri, k. 250 Vihtori 24.3. Gabriel, arkkienkeli Gabriel, Kaapo, Kaapro, Kaappo 25.3. Marian ilmestyspäivä 26.3. Immanuel, marttyyri, k. 304 Manu, Immanuel, Manne, Immo 29.3. Joonas, marttyyri, k. 300-luku Joonas, Jouni, Joni, Joona, Jonne, Jonni 5.4. Irene, marttyyri, k. 304 Irene, Irina, Ira, Iro 6.4. Wilhelm, apotti, k. 1203 Vilho, Ville, Vilhelm, Vili 12.4. Julius I, paavi, k. 352 Julius 16.4. Patrik, Irlannin apostoli, k. 493 Patrik 21.4. Anselm Canteburylainen, arkkipiispa, k. 1109 Anssi, Anselmi 23.4. Georgius, sotilas ja marttyyri, k. 303 Yrjö, Jyrki, Jyri, Yrjänä, Jori 24.4. Adalbertus, marttyyripiispa, k. 997 Pertti, Albert, Altti

Selebrantti 2/2012 27 Pvm Historiallinen muistopäivä Nimipäivä 25.4. Markus, apostoli Markku, Markus, Marko 1.5. Walburga, abbedissa, k. 779 Vappu, Valpuri 2.5. Athanasios Suuri, k. 373 3.5. Pyhä Risti (Inventio Crucis) 15.5. Sofia, marttyyri, k. 304 Sofia, Sonja, Sohvi 18.5. Eerik, Ruotsin kuningas, marttyyri, k. 1160 Erkki, Eero, Eerik, Erkka, Eerikki 21.5. Konstantinus Suuri, k. 337 Kosti, Konsta, Konstantin 22.5. Hemminki Maskulainen, Turun piispa, k. 1366 Hemminki, Hemmo 25.5. Urbanus, paavi, k. 230 Urpo 30.5. Basileios vanhempi, Basileios Suuren ja Gregorius Pasi Nyssalaisen isä, k. 336 1.6. Nikodemos, marttyyri, k. 100 Teemu, Nikodeemus 7.6. Robert, munkki, k. 1159 Roope, Robert 12.6. Eskil, marttyyri, Ruotsin herättäjä, k. 1080 Esko 24.6. Johannes Kastaja Johannes, Juhani, Juha, Jukka, Janne, Juho, Jani, Jussi, Juhana 26.6. Jeremia, profeetta Jorma, Jarmo, Jarkko, Jarno, Jere, Jeremias 28.6. Leo II, paavi, k. 683 Leo 29.6. Pietari, apostoli Pekka, Petri, Petteri, Pietari, Pekko 1.7. Aaron, Mooseksen veli Aaro, Aaron 2.7. Marian etsikkopäivä (Visitatio Mariae) Maria, Maija, Mari, Meeri, Marika, Maiju, Maaria, Maikki, Kukka-Maaria 4.7. Ulricus, piispa, k.973 Ulla* 6.7. Jesaja (Esaias), profeetta Esa, Esaias 7.7. Claudius, marttyyri, k. 300 Klaus 12.7. Hermagoras (Herman), piispa, k. 70/300-luku Hermanni, Herkko, Herman 13.7. Joel, profeetta Joel 18.7. Fredricus, piispa, k. 838 Riikka* 19.7. Saara, Abrahamin vaimo Saara, Sari, Sara 20.7. Margareeta, antiokialainen, k. 304 Marketta, Maarit, Reeta, Maaret, Reetta, Margareetta 21.7. Johanna, ylösnousemuksen todistaja Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Hannele, Hanne, Jonna 22.7. Magdalan Maria (Magdalena) Leena, Matneela, Leeni, Lenita 24.7. Kristiina, marttyyri, k. 287/307 Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista 25.7. Jaakob, apostoli Jaakko, Jaakoppi, Jaakob 27.7. Unikeon päivä, seitsemän marttyyrin juhla 29.7. Olavi, Norjan marttyyrikuningas, k. 1030 Olavi, Olli, Uolevi 31.7. Helena, ruotsalainen marttyyri, k. 1160 Helena, Elena 7.8. Donatus (Lahja), Arezzon piispa, k. 362 Lahja 10.8. Laurentius, diakoni ja marttyyri, k. 258 Lauri, Lasse, Lassi 11.8. Susanna, marttyyri, k. 295 Sanna, Susanna, Sanni 12.8. Klaara, fransiskaanisisarten perustaja, k. 1253 Klaara 15.8. Marian taivaaseenottaminen (Assumptio Mariae) 17.8. Veronika, Kristuksen kasvoliina Verneri* 19.8. Magnus, marttyyri, 100-luku Mauno, Maunu 20.8. Samuel, profeetta Samuel, Sami, Samuel, Samu 24.8. Bartolomeus, apostoli Perttu 25.8. Ludvig IX, kuningas, k. 1270 Loviisa*

Selebrantti 2/2012 28 Pvm Historiallinen muistopäivä Nimipäivä Pvm Historiallinen muistopäivä Nimipäivä 25.4. Markus, apostoli Markku, Markus, Marko 28.8. Augustinus, Hippon piispa, k. 430 Tauno* 1.5. Walburga, abbedissa, k. 779 Vappu, Valpuri 31.8. Arvid Kurki, Turun piispa, k. 1522 Arvi 2.5. Athanasios Suuri, k. 373 2.9. Justus, Lyonin arkkipiispa, k. 390 Justus 3.5. Pyhä Risti (Inventio Crucis) 8.9. Neitsyt Marian syntymä 15.5. Sofia, marttyyri, k. 304 Sofia, Sonja, Sohvi 14.9. Pyhän ristin ylentäminen 18.5. Eerik, Ruotsin kuningas, marttyyri, k. 1160 Erkki, Eero, Eerik, Erkka, Eerikki 21.9. Matteus, evankelista 21.5. Konstantinus Suuri, k. 337 Kosti, Konsta, Konstantin 22.9. Mauritius, sotilas, k. 287 Mauri 22.5. Hemminki Maskulainen, Turun piispa, k. 1366 Hemminki, Hemmo 28.9. Leonard, erakko, k. 559 Lenni 25.5. Urbanus, paavi, k. 230 Urpo 29.9. Mikael, arkkienkeli Mikko, Mika, Mikael, Miika, Miikka, Miska, Miko 30.5. Basileios vanhempi, Basileios Suuren ja Gregorius Pasi 30.9. Hiernonymous, k. 420 Nyssalaisen isä, k. 336 4.10. Fransiskus Assisilainen, 1226 1.6. Nikodemos, marttyyri, k. 100 Teemu, Nikodeemus 7.10. Birgitta, k. 1373 Pirkko, Pirjo, Piritta, Pirita, Birgitta 7.6. Robert, munkki, k. 1159 Roope, Robert 15.10. Hedwig, puolalainen herttuatar, k. 1243 Helvi, Heta 12.6. Eskil, marttyyri, Ruotsin herättäjä, k. 1080 Esko 18.10. Luukas, evankelista 24.6. Johannes Kastaja Johannes, Juhani, Juha, Jukka, 20.10. Caspar, itämaan kuningas Kaspari Janne, Juho, Jani, Jussi, Juhana 21.10. Ursula ja 11 000 neitsyttä (legenda) Ursula 26.6. Jeremia, profeetta Jorma, Jarmo, Jarkko, Jarno, Jere, Jeremias 23.10. Severinus, Kölnin piispa, k. 304 Severi 28.6. Leo II, paavi, k. 683 Leo 26.10. Amandus, Maastrichtin piispa, k. 680 Amanda* 29.6. Pietari, apostoli Pekka, Petri, Petteri, Pietari, Pekko 28.10. Apostolit Simon ja Juudas Simo 1.7. Aaron, Mooseksen veli Aaro, Aaron 2.11. Tobias, sotilas ja marttyyri, k. 315 Topi, Topias 2.7. Marian etsikkopäivä (Visitatio Mariae) Maria, Maija, Mari, Meeri, Marika, Maiju, 6.11. Kustaa Adolf, Ruotsin kuningas, k. 1632 Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä Maaria, Maikki, Kukka-Maaria 9.11. Theodorus, sotilas ja marttyyri, k. 306 Teuvo 4.7. Ulricus, piispa, k.973 Ulla* 10.11. Martinus, paavi, k. 649 Martti 6.7. Jesaja (Esaias), profeetta Esa, Esaias 18.11. Maximus, Mainzin piispa, k. 378 Max 7.7. Claudius, marttyyri, k. 300 Klaus 19.11. Elisabet, nunna, k. 1231 Liisa, Elisa, Eliisa, Elisabet, Elise 12.7. Hermagoras (Herman), piispa, k. 70/300-luku Hermanni, Herkko, Herman 21.11. Marian temppelliin tuominen (Presentatio Marie) 13.7. Joel, profeetta Joel 22.11. Cecilia, marttyyri, k. 117 Silja, Selja 18.7. Fredricus, piispa, k. 838 Riikka* 25.11. Katariina, aleksandrialainen marttyyri, k. 305 Katri, Kaija, Katja, Kaisa, Kati, Kaarina, 19.7. Saara, Abrahamin vaimo Saara, Sari, Sara Kaisu, Riina, Katariina, Katriina 20.7. Margareeta, antiokialainen, k. 304 Marketta, Maarit, Reeta, Maaret, Reetta, Margareetta 30.11. Apostoli Andreas Antti, Antero, Atte 21.7. Johanna, ylösnousemuksen todistaja Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Hannele, Hanne, Jonna 7.12. Ambrosius, Milanon piispa, k. 374 22.7. Magdalan Maria (Magdalena) Leena, Matneela, Leeni, Lenita 8.12. Marian sikiäminen (Conceptio Marie) 24.7. Kristiina, marttyyri, k. 287/307 Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista 25.7. Jaakob, apostoli Jaakko, Jaakoppi, Jaakob 9.12. Anna, Herran isoäiti Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli, Annikki, Annika, Annukka 27.7. Unikeon päivä, seitsemän marttyyrin juhla 10.12. Judit, Holoferneen surmaaja Jutta 11.12. Daniel, styliitta, k. 493 Tatu, Daniel, Taneli 29.7. Olavi, Norjan marttyyrikuningas, k. 1030 Olavi, Olli, Uolevi 13.12. Lucia, marttyyri, k. 304 31.7. Helena, ruotsalainen marttyyri, k. 1160 Helena, Elena 7.8. Donatus (Lahja), Arezzon piispa, k. 362 Lahja 18.12. Abraham, patriarkka Aapo, Rami, Aappo 10.8. Laurentius, diakoni ja marttyyri, k. 258 Lauri, Lasse, Lassi 19.12. Iisak, patriarkka Iisakki, Iikka, Isko 11.8. Susanna, marttyyri, k. 295 Sanna, Susanna, Sanni 21.12. Tuomas, apostoli Tuomas, Tomi, Tommi, Tuomo 12.8. Klaara, fransiskaanisisarten perustaja, k. 1253 Klaara 24.12. Adam ja Eeva, ensimmäiset ihmiset Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina 15.8. Marian taivaaseenottaminen (Assumptio Mariae) 26.12. Stefanos, marttyyri Tapani, Teppo, Tahvo 27.12. Johannes, apostoli Hannu, Hannes, Hans 17.8. Veronika, Kristuksen kasvoliina Verneri* 28.12. Viattomien lasten päivä 19.8. Magnus, marttyyri, 100-luku Mauno, Maunu 20.8. Samuel, profeetta Samuel, Sami, Samuel, Samu 30.12. Daavid, Israelin kuningas Taavetti, Taavi, Daavid 24.8. Bartolomeus, apostoli Perttu 31.12. Sylvester I, paavi, k. 335 Sylvester, Silvo 25.8. Ludvig IX, kuningas, k. 1270 Loviisa*

Selebrantti 2/2012 29 Meidän messu, osa 4 KOHTI TODELLISTA OSALLISUUTTA JA JUMALAN KANSAN JUHLAA Haapajärven kokemuksia messun uudistumisesta Teksti: Kari Tiirola Kuva: Anniina Nissinen

eli on täydet 10 vuotta ja yhden kiire pois Ejumalanpalvelusryhmämme jä- - että yli 80 seurakuntalaista työskente- sen. Kun Eeli oli ensimmäistä kertaa lee kymmenessä jumalanpalvelusryh- oman ryhmänsä vuorolla messussa mässä lukemassa ns. lasten tekstin eli parin - että eri herätysliikkeisiin kuuluvat lauseen kuvauksen pyhäpäivän raa- seurakuntalaiset työskentelevät yhdessä matunlukukappaleista, hänen pap- ilman raja-aitoja pansa kommentoi asiaa Eelin isälle, - että spontaanisuus on lisääntynyt, siis omalle pojalleen: ”Ymmärrätkö seurakuntalaiset saattavat tulla jut- sinä, missä Eeli oli mukana? Mei- telemaan messusta ja saarnasta jopa dän suvusta ei kukaan ole koskaan kaupassa tai kadulla palvellut missään seurakunnallisissa - että seurakuntalaiset ottavat todellista tehtävissä ja nyt Eeli sai olla ensim- vastuuta messun suunnittelusta ja to- mäinen”. Sen jälkeen pappa itsekin teutuksesta joka viikko ilman, että siitä liittyi samaan ryhmään ja kerää nyt aiheutuu runsasta lisätyötä papille kolehtia, kun oman ryhmän vuoro sat- - että paikallislehdet kirjoittavat usein tuu kohdalle. Niin Eeli kuin pappakin ja myönteiseen sävyyn jumalanpalvelu- tulevat kirkkoon puku päällä ja silmät selämästä loistaen. - että joka pyhä saamme kokea enem- män inhimillistä lämpöä ja hengellistä Toiset pienet tarinat tietäisivät kertoa syvyyttä - seurakuntalaisista, jotka sanovat kir- - että vuoden aikana päiväjumalanpal- kon kynnyksen madaltuneen tuntuvasti veluksiin osallistujien määrä on kasva- - siitä, miten ihmiset kertovat tunte- nut 20 %:lla neensa itsensä todella tervetulleiksi messuun, koska kaikki oli niin huolella Mitä on tapahtunut? Olemmeko Haa- valmistettua pajärvellä heittäneet urut alas parvelta - lapset ovat yhä luontevampi osa yh- ja siirtyneet kevyempään musiikkiin? teistä juhlaa muulloinkin kuin perheju- Olemmeko järjestäneet messun uudella malanpalveluksissa tavalla ja uusiin puitteisiin tai korvan- - että lasten ehtoollisella käynti on neet vanhan alttaritaulun screenillä, lisääntynyt selvästi heittäneet voltteja ja esittäneet akroba- - että kirkkokahveilla sakastissa, kirk- tiaa? Emme ole tehneet mitään sellaista kosalissa, kirkkomaalla, missä ne mil- eikä mitään erikoista, mutta olemme loinkin järjestetään, ihmiset juttelevat ottaneet todesta pienet alut ja ennen iloisesti eikä kenelläkään tunnu olevan kaikkea olemme oppineet antamaan vastuuta seurakuntalaisille. Emme

Selebrantti 2/2012 30 Emme ole tehneet mitään erikoista, mutta olemme ottaneet todesta pienet alut ja ennen kaikkea olemme oppineet antamaan vastuuta seurakuntalaisille.

Selebrantti 2/2012 31 Meidän messu, osa 4

puhu vapaaehtoisuudesta, vaan talkoista, juuri sopivan kokoisilta. Meidän on vain joihin olemme kutsuneet mukaan seura- lakattava tietämästä seurakuntalaisten kuntalaisia. puolesta. On uskottava kirjaimellisesti, Toinen tärkeä elementti seurakuntam- että messu on todella Jumalan kansan me messun uudistumisessa on oman juhla, jossa jokaisella on oma paikkansa perinnön kunnioittaminen ja niiden ja tehtävänsä, lahjansa tuotavana yh- aarteiden ottaminen käyttöön, jotka teiseen käyttöön. On kyse yhteisestä meillä jo on. Mitään kummallisuuksia jakamisesta, johon voi rohkaista. Yksi ei tarvitse kehitellä eikä messua tarvitse lahja, johon olemme rohkaisseet myös, kääntää ylösalaisin, jotta se olisi toimiva. on ”kirkonpenkkitehtävä”, se, että istuu Jälleennäkemisen ilo ei voi toteutua, jos vaikka takimmaisessa penkissä ja veisaa ihmisten täytyy koko ajan jännittää, mitä tai on veisaamatta. Siihenkin on oltava outoa tällä kertaa on messuun keksitty. lupa. Nyt täytyy sukeltaa syvemmälle ja tekisi On vain nähtävä vaivaa ja annettava mieli sanoa, olla aivan tavallinen, mutta todella aikaa jumalanpalveluselämän yhdessä seurakuntalaisten ja työntekijöi- kehittämiselle. On keskityttävä olennai- den ja luottamus- seen kaiken moninaisen henkilöiden kanssa. huolehtimisen ja touhun Jumalanpalveluk- On keskityttävä olennai- keskellä. Yhdestä asiasta sesta täytyy myös seen kaiken moninaisen haluan kuitenkin koke- puhua avoimesti, muksemme perusteella huolehtimisen ja touhun kainostelematta varoittaa. On nimittäin ja kutsua ihmisiä keskellä. varauduttava siihen, mukaan yhteiseen että jumalanpalveluk- juhlaan. seen keskittyminen ja Seurakuntalaisille on siis annettava seurakuntalaisten ottaminen mukaan todellista vastuuta jumalanpalveluksen talkoisiin muuttaa vähitellen koko toteuttamisessa. Sen sijaan, että miet- seurakuntaa. Seurakunta ei enää ole tisimme, mikä on minimi, jolla messu entisenlainen, sillä sanan ja sakrament- voidaan toimittaa, tulee pohtia, mikä tien ääreltä lähtevä uudistuminen ei voi on maksimimäärä ihmisiä, jonka voim- olla vaikuttamatta koko seurakuntaa me työllistää yhdessä messussa. En siis uudistavasti. Varo siis antamasta aikaa- tarkoita meitä, jotka saamme messun si jumalanpalvelukselle, jos toivot, että toimittamisesta palkkaa, mikä sinänsä kaikki jatkuu entiseen malliin. Jos sen on loistava etuoikeus. Eelin ja papan esi- sijaan toivot uudistumista seurakuntaasi, merkki osoittaa, että tehtävien ei tarvitse sukella messuun ja katso, mitä tapahtuu. olla meidän näkökulmastamme mitään ■ erikoisia ja suuria. Ne pienet alut voivat tuntua seurakuntalaisista suurilta tai

Selebrantti 2/2012 32 KARDINAALI Teksti: Caesarius Cavallin Psalmit rukouskirjana Käännös: Samppa Asunta Kuvat: Randy OHC (CC-BY) Guillaume Paumier (Wikimedia Commons, CC-BY-3.0) oimmeko todella tänä samasta ”ronskista” kielestä löytyy sani ei ole tervettä paikkaa, koska päivänä käyttää rukouskir- paljon muitakin esimerkkejä: Miksi sinä olet minuun vihastunut. Paho- jana koko Psalmien kirjaa pidättelet kättäsi … Nouse, Juma- jen tekojeni tähden eivät jäseneni saa Vemmekä vain tiettyjä psalmeja? la! Tämä on sinun asiasi, vie se rauhaa (Ps.38). Joka tapauksessa Kyllä, me voimme käyttää Psalmi- voittoon! (Ps. 74). Onko Jumala me kohtaamme psalmeissa ihmisiä, en kirjaa sekä yksittäisen kristityn hylännyt meidät ainiaaksi, eikö hän jotka ovat lihaa ja verta, emme yli- että koko kirkon rukouskirjana, enää välitä meistä? Onko hän iäksi hengellisiä pietistejä, jotka häpeä- koska evännyt laupeutensa? (Ps.77). Her- vät maallisia ilonaiheita: Meidän ra, missä on uskollisuutesi, missä poikamme ovat kuin reheviä taimia, 1) Psalmien kirja on luultavasti ovat lupauksesi? (Ps.89). Jumala- jo nuorena vahvoiksi varttuneita, nykyään saatavilla olevista rukous- ni, Jumalani, miksi hylkäsit minut? tyttäremme kuin kauniita pylväitä, kirjoista syvimmin yleisinhimilli- Minä huudan sinua avuksi, mutta temppelin koristusten kaltaisia. Vilja- nen – ja siitä syystä myös moder- sinä olet kaukana (Ps. 22). Tässä ei aittamme ovat täpötäynnä, meillä nein. Sillä mistä muualta löytyy juurikaan ole nähtävissä myöhempi- on kaikkea yllin kyllin. Lampaita ja rukouksia, jotka menevät niin en aikojen hurskasta synnintuntoa, vuohia on tuhansittain, kymmenin- suoraan asiaan ja niin kiertelemättä joka tekee Jumalan rangaistukset tuhansin kedoillamme, lehmämme asettavat Jumalan seinää vasten kuin niin ymmärrettäviksi. Herra, hanki ovat lihavia ja tiineitä. Meille ei Psalttarin valituspsalmit? Katso minulle oikeutta! Minä olen elänyt satu vahinkoa, ei onnettomuutta, ei esim. Ps. 83, joka alkaa rajusti – nuhteettomasti (Ps. 26), rukoilija sa- kuulu valitusta toreiltamme, Onnel- aivan kuin rukoilijan kädet olisivat noo ilman kaunistelevia kiemuroita, linen se kansa, jonka käy näin hyvin pikemminkin nyrkissä kuin ristis- virkistävän vilpittömästi, joskin it- (Ps. 144). Jumalaa ylistetään – vas- sä: Jumala, älä enää vaikene! Älä sehavainnointi on toisinaan hieman tuutonta kyllä – siitäkin, että hän katso ääneti, älä ole niin hiljaa! Ja terävämpää ja syvempää: Ruumiis- kasvattaa viinin

Selebrantti 2/2012 33 ihmisen iloksi (Ps. 104). – Sen, la? (Ps.13.) Jumalani, minä kutsun sarvista! (Ps. 22), niin siinä puhuu ettei ole kyse kevytmielisesti esiin sinua päivisin, mutta sinä et vastaa. usko, joka kohtaa avoimin silmin mumistuista hurskaista fraaseista, Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa maailman kaiken pimeyden, usko vaan vakavasta ja syvästä tosissaan (Ps.22). Minä sanon; Jumala, kal- kaikesta siitä huolimatta, keskellä olemisesta, ymmärrämme siitä, lioni, miksi olet unohtanut minut? kirjaimellisesti luihin ja ytimiin käy- että on mahdollista sanoa näinkin: Miksi minun täytyy kulkea surusta vää kärsimystä: Päiväni haihtuvat Sinä annat sydämeeni suuremman synkkänä, kärsiä vihollisen sortoa? kuin savu, tuska polttaa luitani kuin ilon kuin kukaan saa viinin ja viljan (Ps. 43.) Herää, Herra! Miksi nu- tuli. Sisimpäni on kuin kulottunut runsaudesta (Ps.4). kut? Nouse, älä iäksi hylkää! Miksi ruoho. Enää en muista syödäkään, Nämä ovat rukouksiksi muotoiltu- olet kääntänyt pois katseesi, unohta- huokailen vain, olen pelkkää luuta ja ja aidosti inhimillisiä, todella rehel- nut hätämme ja ahdinkomme? (Ps. nahkaa (Ps. 102). lisiä toiveita, joita lapset – eivätkä 44), ja kenties intensiivisimpänä Tässä kohdattava ”usko kaikesta aina niin kovin kiltit lapset – esit- kaikista Ps. 88, joka päättyy ilman huolimatta” on siksi moderneille tävät isälleen. Ne luovat perspektii- happy endin yritystäkään: Kaikki ihmisille sopivaa uskoa – niille, vin, jossa me saamme ensimmäisen ystäväni sinä olet karkottanut, nyt jotka löytäessään Psalttarin huo- mahdollisuuden ymmärtää kostop- on seuranani vain pimeys. maavat ehkä myös sen, että heidän salmeja, joihin palaamme tarkem- Kaikkialla Psalmien kirjassa moderniksi luulemansa olikin varsin min hieman myöhemmin. Psalmit kaikuu sama kiihkeä huuto: Kuu- yleisinhimillistä, jo hyvinkin kaksi puhuvat suoraan – ja ennen kaik- le! Niin elävä ja polttava se ei voisi ja puoli tai kolme vuosituhatta sitten kea ne eivät luikertele hurskaasti ohi olla, elleivät ne, jotka kerran sen tuttuja kokemuksia kohdattaessa kaikkien aikojen ja kaikkien ihmis- toivat julki, olisi kokeneet – yhtä olemassaolon mysteeri. Juuri tuo ten, mutta ehkä varsinkin meidän henkeä salpaavan ahdistavana kuin syvä inhimillisyys saa aikaan sen, aikamme suurimman rukousta konsanaan maailmansotien var- että se, joka on alkanut rukoilla itse- vaikeuttavan tekijän, joka on myös jossa eläneet kirjailijat – Jumalan ään sisälle Psalttariin, toteaa ennen meidän omamme: Jumalan vaike- hiljaisuutta, Jumalan poissaoloa, pitkää suurimman osan muusta nemisen. Ei Pär Lagerkvist ole sitä tai, miksipä ei, Jumalan kuolemaa. rukouskirjallisuudesta olevan psal- ensimmäisenä keksinyt. Olemme Saarnaajan ja paikoitellen ehkä meihin verrattuna melko latteaa ja kohdanneet sen jo monissa sitaateis- Jobin jälkeen ei Raamatussa liene veretöntä. Jo siinä on kyllin syytä sa, ja lienee paikallaan lisätä vielä mitään kirjaa, joka tarjoaisi niin käyttää Psalmien kirjaa rukous- muutama: Herra, kuinka kau- paljon aineistoa ”Jumala on kuollut kirjana tänään, aikana, jolloin an? Oletko unohtanut minut iäksi? -teologialle” kuin juuri Psalmien kirkko uudelleen löytää sen, mikä Kuinka kauan peität minulta kasvo- kirja. Ja siksi, kun kuitenkin lopul- on inhimillistä, ja tahtoo solidari- si? Kuinka kauan huolet painavat ta julistetaan: Herra elää! (Ps. 18), soitua juuri inhimillisen ja maallisen mieltäni ja sydäntäni jäytää tuska? ja rohjetaan pyytää: Pelasta minut kanssa. Kuinka kauan viholliseni ovat voitol- leijonien kidasta, pelasta villihärkien

Selebrantti 2/2012 34 Toinen syy on varsin yksinkertai- juutalaisista ja katakombien kris- sen inhimillisemmäksi Jumala ei nen toteamus, joka ei vaadi paljon tityistä, munkeista ja nunnista, voinut tulla kuin silloin, kun hän selitystä: papeista ja seurakunnista, jotka huusi: Jumalani, Jumalani, miksi laulavat gregoriaanisin sävelmin tai hylkäsit minut? Jumala niin lähellä 2) Psalmien kirja on Jumalan Gélineaun tapaan tai millä tavalla jumalattomuuden, ateismin, mei- kansan todella ekumeeninen laulanevatkin, jotka lukevat kuo- dän epäilystemme rajaa. Ei ihme, rukouskirja. Se on sitä jo sisällöl- rossa tai mumisevat hiljaa itsekseen, että hurskaat juutalaiset torjuvat tään, koska se on niin yleisinhimil- kirkoissa tai raitiovaunuissa, todella jumalanpilkkana sellaisen väitteen linen. Mutta tosiasia on myös, että kirjaimellisesti kaikkialla maailmas- Jumalasta! Mutta me uskallamme Psalmien kirja on rukouskirja, ei sa. Tuntuu hyvältä vain yhtyä kuo- väittää: kun psalmeissa sanotaan ainoastaan – ainakin periaatteessa roon, tarvitsematta suorittaa itse, ”minä”, niin sen sanoo Kristus, ja – kaikissa kristillisissä kirkoissa, jättäytyä tämän ajan ja paikan rajat kun siellä puhutaan ”meistä”, niin vaan myös ja ennen kaikkea syna- ylittävän yhteyden kannettavaksi. hän on mukanamme. Se myös gogassa. Tässä kohtaavat vanha ja Mikään rukouskirja ei pystyne välit- selittää tämäntapaiset kovat väit- uusi Israel kaikilla kielillä ja kaikki- tämään sitä kokemusta sillä tavoin teet: Minä elän niin kuin oikeus ja na aikoina sanoin, jotka ovat ehkä kuin Psalmien kirja, koko Jumalan vanhurskaus vaatii (Ps. 119), minä jo 3600 vuoden ajan huutaneet kansan rukous- ja laulukirja kaikki- olen elänyt nuhteettomasti (Ps. 26) julki uskovien miltei epätoivoista na aikoina. – ja siksi myös Kristuksessa, hänen valitusta samoin kuin heidän ylitse- vanhurskauteensa suljettuna, hä- vuotavaa riemuaan. Siksi psalmien Painavin ja todella ratkaiseva syy nen nimessään rukoileva voi sanoa rukoileminen on myös yksittäiselle Psalmien käyttämiseen rukouskirja- niin. Toisaalta voidaan selittää se, ihmiselle rentouttava kokemus: ei na on kuitenkin tämä: että Kristus ottaa suuhunsa synnin- tarvitse henkilökohtaisesti kokea tunnustuksia, kuten katumuspsal- kärsimyksen syvintä pohjaa eikä 3) Psalmeissa puhuu Jumalan oma meissa: hänethän tehtiin synniksi ilon korkeinta huippua sillä ta- ihmisääni. Jumalan inkarnoitu- meidän tähtemme, hän antaa oman voin kuin ne ilmenevät psalmeissa, nut ääni huutaa ja riemuitsee siellä. vanhurskautensa meidän syntimme ottaessaan nuo hyvin voimakkaat Näin on jo siitä hyvin yksinkertai- tilalle – niin täysin yhtä hän on sanat suuhunsa: tiedämmehän, että sesta syystä, että Jeesus on varmasti meidän kanssamme. on muita, jotka ovat kokeneet niin laulanut ja rukoillut kaikkia psalme- Tietyissä psalmeissa me ehkä ja kokevat juuri nytkin, Jumalan ja yhä uudelleen ja uudelleen, kuten kuulemme Kristuksen äänen sel- kansan jäseniä, jopa vanhassa Isra- hän teki kuolinhetkellään. Hän vemmin kuin muissa, ja on rehelli- elissa. Rukoilija liittää vain yhden on kirjaimellisesti tehnyt psalmien sesti sanottava, että sen kuuleminen pienen äänen siihen miljoonakuo- ”Minästä” oman ”Minänsä”, ja se kostopsalmeissa vaatii paljon har- roon, joka muodostuu pyhimyksistä on tavallaan kaikkein syvintä hänen jaantumista – mutta hyvin vahvasti ja marttyyreista, kaasukammioiden todellisessa ihmisyydessään. Sillä psalmit ovat koettavissa Jeesuksen

Selebrantti 2/2012 35 sanoiksi, kavalletun, alttiiksi tulee Kristuksen ääntä, Kristuksen yhteyteen: ne ovat katkeroituneita annetun, ristiinnaulitun. tapetun, ikuista rukousta, ja siksi rukous protesteja maailman väkivaltaa ja pilkatun, toivottomasti kärsivän psalmien sanoin on sanan täysim- epäoikeudenmukaisuutta vastaan. vanhurskaan rukouksiksi kolmen mässä mielessä rukousta Jeesuksen Ne edustavat sitä kaikkeen vääryy- pyhän päivän matutinumeissa. nimessä. teen kohdistuvaa oikeaa pyhää vi- Henkilökohtaisesti ajattelen, ettei Mutta nyt emme voi sivuuttaa haa, joka on mukana myös Uudessa Psalttari ole siinä määrin todellinen meitä koko ajan vaivannutta kysy- testamentissa. Ihmiskunnassa on rukouskirja milloinkaan muulloin mystä: kysymystä kostopsalmeista, olemassa oikeutettu, hyväksyttävä kuin juuri silloin. Niin syvästi vihollisiin kohdistuvista hirvittävistä oikeudenmukaisen tuomion kai- kristillinen, Kristuksen värinen, se kirouksista, jotka todellakin tun- puu, joka saa täyttymyksensä vasta on, että pääsiäismysteeri, tie kuo- tuvat olevan äärimmäisen kaukana viimeisenä päivänä. Kostopsalmit lemasta elämään, on aina keskuk- kaikesta siitä, mitä Jeesus Nasareti- ilmentävät tätä ikävöivää odotus- sessa. Se puhuu juuri siitä, missä lainen on meille opettanut. Olem- ta, jonka kohteena on Jumalan syvimmin kristillinen ja syvimmin me jo viitanneet erääseen niiden puuttuminen asioihin, ja itse aloin inhimillinen kohtaavat: kuoleman tulkinnan lähtökohtaan: niiden kyetä rukoilemaan niitä vakavis- ja elämän kohtaamisesta. yhteenkuuluvuuteen ihmiskunnan sani, kun ymmärsin, että niissä Psalmien kirja – ihmiskunnan, kanssa. Ne ovat – ehkä liiankin rukoiltiin oikeuden voittoa Etelä- Jumalan kansan, Kristuksen ru- – inhimillisiä rukouksia. Mutta me Afrikassa, Vietnamissa, Baltiassa ja kouskirja on minun rukouskirjani, emme pääse niitä pakoon vain tote- Tšekkoslovakiassa. Tänään voimme ja nuo kolme näkökulmaa, niin amalla tämän alentuvasti huokais- ajatella Darfuria, Eritreaa, Tiibetiä sanoakseni kolme tietä Psalttariin, ten. Meidän on koetettava asettua ja Irania. Se rukous nousee Viet- ihmiskunnan, Jumalan kansan, niiden ensimmäisten muotoilijoiden namin tai Pohjois-Korean keskitys- Kristuksen, ovat pohjimmiltaan asemaan. He eivät eläneet saman- leireistä, Kairon köyhälistökortte- yhtä, koska ihmisyys on inkarnoi- laisessa hyvinvointi- ja oikeusvalti- leista, Etelä-Amerikan faveloista tuneen Jumalan ihmisyyttä, ja tämä ossa kuin me, vaan yhteiskunnas- tai Pohjois-Amerikan ja Euroopan ihmisyys on myös Jumalan kansalla sa. jossa laki oli usein yhtä kuin suurkaupunkien maahanmuuttajas- eli Kristuksen ruumiilla, jossa me voimakkaamman ja rikkaamman lummeista. Siksi se on esirukousta, olemme jäseniä ja hän on Pää. Ja tahto ja jossa väkivalta sai viimei- rukousta, jonka kanssa meillä on niin äänet sulautuvat yhdeksi ja sen sanan. Meidän on nähtävä ne täysi syy solidarisoitua. samaksi, joka on Psalmien kirjassa protestilauluina – ja silloin niistä Mutta kostopsalmit eivät ole vain alusta asti: ihmiskunnan, vanhan ja tulee merkillisen päivänpolttavia. ihmiskunnan rukouksia, vaan myös uuden Israelin ja minun – kaikesta Kostopsalmit kuuluvat siihen asia- Jumalan kansan rukouksia – ja nyt

Selebrantti 2/2012 36 perspektiivi syvenee: viholliset, tähden (Ps. 51). mietiskelee Jumalan Sanaa ja sopii joita vastaan me pyydämme apua, Ja niin voidaan, kuten uskon, sen vuoksi sunnuntaihin, 19, joka ovat Jumalan kansan, eli kirkon, mietiskellä läpi jokainen psalmi ylistää aurinkoa, kuuluu todellisen vihollisia, ts. niitä kaikkein vaa- tuosta kolminkertaisesta kysymyk- Auringon syntymäpäivään, jou- rallisimpia: vääriä opettajia, jotka sestä käsin (ellei sitä voi heti ottaa luun, 110 juhlii Kristuksen nou- eksyttävät kristittyjä. Niin uskon- omaksi rukoukseksi konkreetti- sua valtaistuimelle ja on niin ollen puhdistajat tulkitsivat kostopsalmeja sessa tilanteessa): Mikä tässä on Herran päivän, sunnuntain psalmi yleiskirkollisen tradition mukaisesti. ihmiskunnan rukousta? Mikä on – muutamia esimerkkejä maini- Mutta meidän on nähtävä vieläkin Jumalan kansan rukousta? Mikä on takseni. Näin ihminen ikään kuin syvemmälle: kaikkien ”lihaa ja ver- Kristuksen rukousta? ”rukoilee itsensä Psalttarin halki” ta” olevien vihollisten takana ovat Tämä riittäköön perusteluksi väit- ottamatta juurikaan huomioon sitä, varsinaiset viholliset, ”henkivallat ja teelle, että Psalmien kirja on tämän mikä on eri psalmien alkuperäinen voimat”, ”pimeyden maailman hal- päivä rukouskirja. Ehkä voin lisätä käyttötarkoitus ja ”Sitz im Leben”, litsijat ja avaruuden pahat henget” joitakin näkökohtia siitä, miten se käyttääkseni termiä, joka otettiin – ulkopuolellamme ja sisällämme. käytännössä voisi tavallisen kirkko- käyttöön eksegetiikassa alun perin Kostopsalmit rukoilevat voittoa kristityn elämässä saada sen aseman. juuri psalmitutkimuksen yhteydes- Kristukselle ja hänen uskollisilleen Periaate voi olla – kuten vanhas- sä. Tapa lienee alkuaan peräisin kosmisessa taistelussa perkelettä sa hetkipalvelusperinteessä – että ensimmäisiltä munkki-isiltä. Be- ja hänen enkeleitään vastaan – ja koko Psalmien kirja käydään läpi nedictus muokkasi sen länsimaisten taistelussa sisälläni olevassa mikro- tietyssä järjestyksessä tietyn ajanjak- munkkiluostareitten säännöksi, eikä kosmoksessa minun omaa ”lihaani” son kuluessa – yrittämättä käyttää myöhempi kirkko ole kyennyt siitä itsekkyyttäni vastaan. Ja tuomiosta, psalmeja niiden sisällön mukaan hetkipalveluksissaan täysin vapau- jota rukoilin muille, tulee tuomio tai pyrkimättä lokeroimaan niitä eri tumaan, ei luostareissa eikä niiden minulle itselleni, jos oikeus toteu- osastoihin, ”Gattungen”, moder- ulkopuolella. tuisi. Sillä se on lopulta Tuomarin nien eksegeettisten periaatteitten Toisella tapaa Psalttaria käytetään itsensä rukous, rukouksena lan- mukaan, niin kuin esim. virsikirja varsinaisessa seurakunnan jumalan- getettu viimeinen tuomio jo täällä on jaettu eri osastoihin kirkko- palveluksessa, messussa, joka otti ajassa. Ja siksi kostopsalmien tulee vuoden, kristillisen elämän eri käyttöön mm. psalmit synagogan johtaa eteenpäin katumuspsalmei- alueitten, vuoden ja vuorokauden jumalanpalveluksesta. Siinä koh- hin, rukoukseen: Jumala, ole mi- aikojen jne. mukaan. Poikkeuksena dataan psalmivalikoima – myö- nulle armollinen hyvyydessäsi, pyyhi ovat muutamat juhlat ja jossakin hemmässä traditiossa vieläpä varsin pois minun syntini suuren laupeutesi määrin sunnuntaipsalmit. 119 typistetty: introitus, graduale,

Selebrantti 2/2012 37 offertorium ja communio on näet sikirjana”, jotta se todella aukenisi käy rukouksissaan läpi Psalttarin keskiaikaisessa messussa lyhennetty kirkkokansallemme. Se merkitsisi yhä uudelleen ja uudelleen, hänen vain 1–2 jakeeseen tai pelkkään an- esim. että ”Gattung”-tutkimuksen tarkoituksenaan ei ole pelkästään tifoniin. Roomalaiskatolisessa litur- tulokset Psalttarin ja sen eri aihealu- eikä ehkä edes ensisijaisesti varsinai- giauudistuksessa on nyt restauroitu eisiin jakaantumisen suhteen (vali- nen rukous hetkipalveluksen aikana, oikea psalmilaulu, jossa käytetään tusvirret, rukoukset sairasvuoteella vaan myös aineiston eräänlainen pidempiä psalmin osia. Mutta mes- ja hengenvaarassa, ylistysvirret, ”varastoiminen” hetkipalvelusten sussa ei esiinny mitään pyrkimystä erilaiset kiitokset, Jumalan lain mie- ulkopuolella, rukoushetkien välillä, käyttää koko Psalttaria kuten luos- tiskeleminen, pyhiinvaelluslaulut työssä tapahtuvaa rukousta varten. tarien hetkipalveluksissa. Joissakin jne.) muodostuisivat pastoraaliseksi Psalmien resitoiminen hetkipalve- tapauksissa voidaan ehkä aavistella liturgiaksi, niin että käytössämme luksissa on siis ehkä pikemminkin messussa käytettävien psalmien olisi Psalmien kirja jaettuna aihepii- rukouksen opettelua kuin rukousta, ja päivän aiheen välistä yhteyttä rien mukaan. se tähtää siihen, että opitaan ulkoa – usein se on kuitenkin aika heik- On kuitenkin muistettava, että rukouksia, joita käytetään ilman ko. Joka tapauksessa tässä on ehkä Psalttarin luostarikäytön päämää- kirjaa ja kirkon ulkopuolella. havaittavissa sellainen psalmien ränä on juuri kehittää kykyä löytää Toiveemme on, että Psalmien kir- käyttötapa, joka muistuttaa meidän oikea psalmi oikeaan tilanteeseen ja saisi olla sitä miksi se on tarkoi- tapaamme laulaa virsiä: valitaan elämässä tai kirkkovuodessa. Be- tettu: rukouskirja, ei vain eksegeet- psalmi, joka ”sopii”, eikä tunneta nedictuksen sääntö on tulvillaan tisesti, typologisesti ja ylimalkaan mitään pakottavaa tarvetta käydä psalmisitaatteja, ja eri psalmin- älyllisesti harjaantuneille spesia- läpi koko kirja. Ehkä meidän olisi jakeita suositellaan käytettäviksi listeille, vaan Jumalan kansalle ja löydettävä uudelleen tapa käyttää rukouksina tietyissä tilanteissa, tämän päivän tavallisille ihmisille. ■ Psalmien kirjaa eräänlaisena ”vir- joihin ne soveltuvat. Kun munkki

Selebrantti 2/2012 38 EPISKOOPPI Eli kuka piispoista sanoi ja mitä?

Kardinaalissa julkaistu suomennettu artikkeli on osa ruotsalai- sen Artos & Norma kustantamon julkaisemaa kirjaa Psalterium - Psaltaren och andra bibliska sånger enligt Bibel itä minä sanoisin! Ja miten 2000 uppställda för växelläsning, med vardagsantifoner minä kuvaisin tätä synty- - Tidegärden: Veckodagarnas tideböner under kyrkoåret - ”M mää teille? Tämä ihme täyttää minut Appendix: Ordningar för mässa, böner och sakramentalier. hämmästyksellä. Muinaisten päivien ikäinen on tullut lapseksi. Hän, joka Kirjan sisällysluettelo: istuu ylhäisellä ja taivaallisella val- JOHDANTO Laudes, päivärukous Esipuhe JOULU (samoin kuin adventti) taistuimella, makaakin nyt seimessä. Psalttari rukouskirjana PAASTO (samoin kuin adventti) Ja Hän, joka on koskematon, joka PSALTERIUM PÄÄSIÄISAIKA (samoin kuin yksinkertaisuudessaan, vailla mo- Psalmien kirja adventti) nimutkaisuutta on aineeton, onkin VT:n canticumit JUHLAPÄIVÄT UT:n canticumit JOULUPÄIVÄ: 1. vesper, nyt ihmiskäsien kosketeltavana. Evankeliumicanticumit laudes, päivärukous, vesper Hän, joka on rikkonut synnin siteet, HETKIPALVELUS PÄÄSIÄISEN 3 PYHÄÄ nyt itse sidottuna lapsen kääreisiin. Hetkirukouksista PÄIVÄÄ Mutta Hän on säätänyt, että kunnia- Hetkipalveluksen opas 1. vesper (kiirastorstai-iltana) Hetkipalveluksen ordinarium Laudes ja vesper (pitkäpe) ton muuttuu kunnioitettavaksi, vailla Hetkipalveluksen laulaminen Laudes ja vesper (pääsiäisla) mainetta oleva puetaan loistolla ja VIIKON HETKIRUKOUKSET Laudes ja vesper (pääsiäisp) täydellisestä nöyryydestä tulee Hänen SUNNUNTAI Juhlallinen pääsiäisvesper hyvyytensä mitta. 1. vesper (lauantai-iltana) KIRKON VIHKIMISEN VUOSI- JOHANNES KRYSOSTOMOS JOULUHOMILIASSA. Completorium PÄIVÄ KÄÄNNÖS ANDREI VERIKOV Lukupalvelus MARIA Laudes APOSTOLIT Päivärukous MARTTYYRIT 2. vesper PYHÄT Completorium KUOLLEET MAANANTAI Kaikissa 1. vesper, laudes, Lukupalvelus päivärukous ja 2. vesper Laudes HYMNIHAKEMISTO Päivärukous APPENDIX 2. vesper MESSU Completorium RUKOUKSIA JA SAKRAMEN- (Tiistaista perjantaihin vastaa- TAALEJA vasti) Angelus, Regina coeli, Oi- LAUANTAI antifonit, Valon rukous, pöytäru- Lukupalvelus kouksia, kodinsiunaus, Laudes hätäkaste, rippi, valmistus Päivärukous messuun, kiitos messun jälkeen, ADVENTTI sairaiden voitelu, Hymnejä sairaskommuunio, saattorukous SUNNUNTAI PSALMILISTOJA 1. vesper, laudes, 4 viikkoa, 2 kk, temaattisesti päivärukous, vesper järjestettyjä, viikonloppu (esim. MAANANTAI - PERJANTAI leirit, retriitit ym), Östanbäckin Laudes, päivärukous, vesper luostarin benediktiininen. LAUANTAI Selebrantti 2/20121/2012 39 JUMALANPALVE- LUSTA ON AINA Teksti: Janne Keränen UUDISTETTAVA Kuvat: Ayesha Shafi / Frontierofficial (CC-BY)

Viime vuoden elokuussa vietin dussa toimivan yhteistyökirkkomme suomalaisääni sopinut minkäänlais- pari viikkoa Nepalissa. Matkan jumalanpalveluksissa. Erityisen ta huomiota herättämättä. tarkoituksena oli viedä ryhmä virkistävää oli katsella seurakun- Yksittäisiä havaintoja pysyvämpää opiskelijoita tutustumaan työnanta- talaisten osallistumisen kulttuuria. antia on itselleni ollut se, että juma- jani työhön paikan päällä. Matkan Joka lauantai - Nepalissa yleinen lanpalveluksen järjestys ja toteutus aikana huomasin joutuneeni melko vapaapäivä on lauantai, joten kristi- olivat aivan toisenlaiset kuin mihin intensiiviseen teologikoulutukseen. tytkin kokoontuvat silloin - pidetään olen itseni totuttanut. Onhan myön- Huomasin, että se, mitä ajattelin peräjälkeen kolmet kirkonmenot, nettävä, että latinalainen messun esimerkiksi esimerkiksi liturgiasta, sillä muuten kaikki eivät ehdi eivät- klassinen järjestys on sisäänraken- kirkosta, kirkon järjestyksestä ja kä mahdu mukaan. Lähes kaikilla oli nettuna oman kirkkoni tavassa eräistä muista papin työn arkiasi- mukana oma Raamattu, jota opiskel- ajatella jumalanpalveluselämää. Mei- oista, tuli haastetuksi aivan uudella tiin sanaosassa ahkerasti. Seurakun- käläisessä seurakuntaelämässä tuttu vakavuudella. Jälkikäteen ajatellen ta lauloi ylistyslauluja niin kovaan järjestys - johdanto, sana, ehtoolli- tämä tuntuu luonnolliselta. Sain ääneen, että korvissa soi. Kielimuu- nen tai muu operointi, päätös - on ensimmäisen kerran nähdä seura- rin vuoksi en voinut osallistua kuin läsnä kaikessa mitä tehdään. Vaikka kunnan, joka ei elä kirkon itsensä mielessäni, vaikka estettä suomeksi meillä päin on tapana useinkin muovaaman läpeensä kristillisen laulamiselle ei olisi ollut. Monet lau- muokata jumalanpalvelusta ”erityis- kulttuurin keskellä. luista olivat tuttuja, alun perin eng- messuksi” tai ”kontekstuaaliseksi” Yksi kiinnostavimmista kokemuk- lanninkieliseltä kielialueelta peräisin tai muuten vain ”omaan suuhun sista oli osallistuminen paikallisiin olevia virsiä tai hengellisiä lauluja, sopivaksi”, tästä perusjärjestyksestä jumalanpalveluksiin. Sain olla mu- jotka tunnetaan myös meillä. Lisäksi poiketaan kuitenkin vain harvoin, kana useammassa erään Kathman- kovaäänisen laulun sekaan olisi yksi silloinkin vain vähän. Nepalissa sain

Selebrantti 2/2012 40 Teksti: Janne Keränen Kuvat: Ayesha Shafi / Frontierofficial (CC-BY)

kuitenkin nähdä kokonaan toisella kainen paikallisseurakunta ratkaisee palveluvuorossa oleva seurakunta- tavalla rakennettuja jumalanpalve- käytännön asiansa itse. Tyydyn siksi lainen johdatti kaikki rukoukseen luksia. ainoastaan tuomaan esille joitakin eri asioiden puolesta. Ylistyksen En katso osallistuneeni riittävän esimerkkejä niistä jumalanpalveluk- jälkeenlausuttiin uskontunnustus, moniin riittävän monen eri seura- sista, joihin osallistuin, ja jakamaan jonka jälkeen alkoi esirukousjakso. kunnan menoihin, jotta voisin sanoa niiden synnyttämiä ajatuksia. Tämän jälkeen esiteltiinkaikki ne, mitään yleisesti kattavaa nepali- Olen itse kirkkoni jumalanpalve- jotka olivat jumalanpalveluksessa laisesta jumalanpalveluselämästä. lusjärjestyksen suuri ystävä. Olen ensimmäistä kertaa, ja käytiin läpi Se olisi mahdotonta siksikin, että oppinut pitämään aikaisemmin ilmoitusasiat seurakunnan tulevista Nepalissa ei historiallisista syistä mainitsemaani nelivaiheista messun tapahtumista, ajankohtaisista ru- juurikaan ole kirkkokuntia. Meikä- perusjärjestystä sen takeena, että kousaiheista ja niin edelleen. Vasta läisestä näkökulmasta tarpeellinen jumalanpalveluksessa tulee läpikäy- viimeisenä oli vuorossa sanaosa, tunnustuskuntakohtainen ”koko- dyksi ja tehdyksi kaikki olennainen joka rakentui saarnan ympärille. naiskirkko” on Nepalissa melko ja tarvittava. Siksi oli mielenkiintois- Ehtoollista vietetään eri syistä vain tarpeeton, sillä kirkollinen elämä ta olla mukana jumalanpalveluksis- harvoin, ja sen yhteyteen kuuluu jäsentyy vahvasti paikallisseurakun- sa, joissa järjestys oli tyystin toinen, jonkinlainen yhteinen rippi. Näitä tien kautta. Niitä yhdistää muutama mutta joiden sisällöissä oli valtavasti en kuitenkaan päässyt näkemään. ylätason kattojärjestö (”umbrella or- samaa kuin meillä. Niissä jumalan- Siksi oli mielenkiintoista huomata, ganisation”), jotka toimivat keskus- palveluksissa, joihin pääsin mukaan, että jumalanpalveluksissa oli läsnä telufoorumeina, ajavat seurakuntien perusjärjestys oli seuraava. Palvelus eukaristisen rukouksen aineistoa. asioita valtionhallinnon eri tasojen alkoi ylistysjaksolla, joka kesti hel- Esimerkiksi käy sen julistaminen, päätöksenteossa ja niin edelleen. Jo- posti yli puoli tuntia. Laulujen välillä että Jumalan ylistäminen on oikein

Selebrantti 2/2012 41 ja arvollista, ja että hän yksin on ja kaikkialla sama, sen ilmentämisen ymmärrettävä ja että siihen olisi ylistyksemme arvoinen. Meillä tämä muodot voivat vaihdella, ja niiden mukava osallistua. Aihetta kehittä- julistus kuuluu prefaatiossa. Nyt se tuleekin vaihdella, sillä jokainen miseen onkin, sillä kaikkien tilasto- lausuttiin heti jumalanpalveluksen ihminen on kutsuttu ylistämään jen mukaan kävijämäärät laskevat. alussa rukouksessa, joka johdatti Jumalan ja hänen pelastussuunnitel- Mielestäni suurin kehityshaaste ei puoli tuntia kestäneeseen ylistyk- maansa omalla kielellään ja kulttuu- liity jumalanpalveluksen sisältöön, seen. Hyvin mielenkiintoinen oli rilleen ominaisella tavalla. Periaatet- vaan nykyinen jumalanpalveluksem- myös apostolista uskontunnustusta ta nimitetään kontekstuaalisuudeksi, me on minusta sisällöltään erittäin seurannut ”sitoutuminen lähetystyö- ja yksi sen soveltamisalueista on hyvä. Siinä se ei kuitenkaan olen- hön”, jossa seurakuntalaiset lausuivat jumalanpalveluselämä. Eräänlaises- naisesti ole edellä tai jäljessä niitä yhteen ääneen sitoutuvansa (vapaas- ta kontekstuaalisoimisesta on ollut jumalanpalveluksia, joihin Nepalissa ti suomentaen) Jumalan valtakun- kyse myös oman kirkkoni jumalan- osallistuin. Sikäläinen jumalanpalve- nan edistämiseen - elementti, jota ei palvelusuudistuksessa; kristillisen lusjärjestys ja -kulttuuri ovat tyystin meiltä sellaisenaan löydy. En voinut uskon pyhät salaisuudet on pyritty toisenlaisia, eivätkä ne ole syntyneet välttyä ajattelemasta tässä yhtey- esittämään tämän päivän suomalais- sattumalta. Ne on tehty toimimaan dessä eukaristisen rukouksen ”Me ten kielellä. siinä ajassa ja paikassa, jossa niitä julistamme hänen kuolemaansa” Uudistus ei näytä onnistuneen, tai harjoittava seurakunta elää. Näh- -hymniä. se on yhä kesken. Tämän väitteen däkseni on perusteltua pohtia sitä, Kathmandun jumalanpalvelusko- voi esittää mielestäni perustellusti missä määrin oman kirkkoni viimei- kemukseni laittoivat minut ajatte- jo yksinomaan siksi, että kirkossani sin jumalanpalvelusuudistus onnis- lemaan uudelleen erästä nykylä- keskustellaan yhä edelleen hyvin tui tässä tehtävässä. hetystyön perusperiaatetta. Vaikka laajasti ”jumalanpalveluksen kehit- On syytä huomata, että jokainen kristillinen usko on sisällöltään aina tämisestä” sellaiseksi, että se olisi jumalanpalvelus on aivan yhtä

Selebrantti 2/2012 42 Kontekstuaalisuuden tavoittelemisen problematiikka

Kysymys kontekstuaalisuudesta jumalanpalveluselämässä on mielen- kiintoinen eikä siihen varmasti ole olemassa yksinkertaisia vastauksia. Jokaisessa ajassa ja paikassa kirkko on elänyt elämäänsä konteks- tuaalisena ilmauksena yhteisestä kristillisestä uskosta. Tapojen ei ole välttämätöntä olla yhtenevät jotta Herra voisi olla yksi ja yhteinen. Tämä on periaate, jonka luterilaiset tunnustustekstit tuovat hyvin esille.

Toisaalta on kuitenkin myös kysyttävä, mitä merkitsee, että jumalan- palvelusta viettävä seurakunta on se sama Kristuksen ruumis, joka kokoontui jumalanpalvelukseen jo ensimmäisillä vuosisadoilla. Onhan tämän jumalanpalveluksen muodon perusta jo synagogapalvelukses- sa. Miten tämän jatkuvuuden tulisi näkyä jumalanpalveluksessa? kontekstuaalinen. Kieli, muodot ja toteutus eivät ole kultuurista riippu- Entä mikä lienee se suomalainen konteksti, jossa elämme tällä hetkel- mattomia. Olennaista on tarkkailla lä? Latinalainen jumalanpalvelusjärjestys on kulkenut läntisessä Euroo- sitä, missä määrin jumalanpalveluk- passa halki useiden vuosisatojen ja kokenut melko vähän muutoksia. sen muodot ja sen kontekstin kult- Tilanne, jossa jumalanpalvelukset alkavat olla tyhjillään, on kuitenkin tuuri vastaavat toisiaan. Esimerkiksi melko uusi. Onko kulttuurimme muuttunut näin paljon näin lyhyessä oma, keskiajalta periytyvä jumalan- ajassa? Vai onko kyse jostain muusta? Mielenkiintoisen näkökulman palveluksemme sisältää valtavasti tuovat ne seurakunnat, joissa jumalanpalvelusaktiivisuus on kasvanut hyviä aarteita. Mutta koska se on (mm. Haapajärvi, josta kuvaus aiemmin tässä lehdessä) muuttamalla peräisin keskiajalta, myös monet sen tekemisen kulttuuria muuttamatta itse jumalanpalvelusjärjestystä. toteuttamiseen liittyvät kulttuuriset konventiot ovat kulkeutuneet meille Ehkä vuonna 2013 voisimme ottaa esiin myös erään uusvanhan pitkien aikojen takaa. Se, mikä on teeman puhuttaessa jumalanpalveluselämän kehittämisestä. Olemme ollut kontekstualisoitu 1800-luvulla, puhuneet paljon ihmisistä ja kontekstista ja se on myös ollut hedel- kontekstualisoitaisiin tänään kenties mällistä. Aika saattaisi kuitenkin olla kypsä myös sille, että pöydälle hyvinkin toisin. Siksi, kun luomme palautettaisiin teema, josta puhutaan nykyään melko vähän: miten ratkaisuillamme jumalanpalvelus- otamme jumalanpalveluselämän uudistamisessa huomioon sen, että kulttuuria, on pidettävä huolta siitä, jumalanpalveluksen subjekti on itse Jumala -- Isä, Poika ja Pyhä Henki että olemme luomassa ajankohtai- -- joka ottaa vastaan meidän rukouksemme ja kiitoksemme ja lahjoit- sesti kontekstuaalista jumalanpalve- taa meille pelastuksen Kristuksessa -- synninpäästössä, evankeliumin lusta, emmekä yrittämässä muuttaa sanoissa ja ehtoollisessa Kristuksen ruumiin ja veren kautta? kontekstia totuttuun jumalanpalve- luskulttuuriimme sopivaksi. Heikki Repo

Selebrantti 2/2012 43 Ikonit, krusifiksit, rukousnauhat, tau-ristit, … Vilkaise kotisivuja www.iconsancta.com tai soita suoraan Antti Kruus 040-5460844 Sancta Ikoneiden hinnat alkaen 4 € Koko (cm) hinta Koko (cm) hinta Koko (cm) hinta ii (4x7) 4 € S (20x25) 17 € A (30x40) 35 € i (7x10) 6 € s-a (n.25x35) 26 € P (n. 45x65) 90 € F (10x15) 9 €

Kaikki hinnat sisältävät arvolisäveron 23% Meiltä myös korporaaliliinat 20 €, suitsukerasiat 90 € ym. messutarvikkeet. P. Franciscuksen krusifiksit ”riparin” rukousnauhaan. Yksittäishinta 0,90 €, jos tilaat vähintään 50 kpl

Persoonalliset korut kierrätysmateri- aaleista. Tutustu ja tilaa osoitteesta http://ornare-jenni.blogspot.com

Selebrantti 2/2012 44 Musacorner KAIKKIEN PYHIEN LITANIA

usacorner julkaisee tällä kertaa Kaik- neet elävät, he myös rukoilevat kanssamme. Mkien pyhien litanian latinaksi että Rukouksen keskiössä sen nimestä huoli- suomeksi. Julkaistavan tekstin ja sävelmän matta ei kuitenkaan ole esirukouksen pyy- sekä suomenkielisen sovituksen julkaisemi- täminen pyhiltä vaan Kristuksen puoleen seen on saatu lupa Katolisesta tiedotuskes- kääntyminen, jota kohti esirukouksen pyy- kuksesta sekä Markus Mäkelältä. Nuotti on täminen kuljettaa. Luonteeltaan Kaikkien julkaistu alunperin Katolisen kirkon suo- pyhien litania on siis Kristukselle osoitettu menkielisessä laulukirjassa Cantamuksessa. rukous, jossa Kirkko pyytää vapautusta pa- Kaikkien pyhien litania on rukous, joka hasta, synnistä ja iankaikkisesta kuolemasta. sopii hyvin esimerkiksi kaikkia kirkon pyhiä Koska julkaistava litania on Katolisessa muistavaan jumalanpalvelukseen pyhäinpäi- kirkossa erityisesti käytössä pääsiäisyönä, vänä. Rukouksen kantavana ajatuksena on sisältää se myös pyynnön siunauksesta usko Jeesuksen sanoihin: ”Minä olen ylös- jumalanpalveluksessa kastettaville tai mikäli nousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa kastettavia ei ole, kastemaljan pyhittämistä. elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.“ (Joh. HEIKKI REPO 11:25-26). Jos siis Kristuksessa pois nukku-

Selebrantti 2/2012 45 Pyhimykset

Musacorner julkaisee, Kaikkien pyhien litania 1/6 Litaniae Omnium Sanctorum 215 Pääsiäisyönä

Ký- ri- e, e-lé- i-son. ii. Chrís -te, e-lé- i-son. ii. Ký- ri- e, e-lé- i-son. ii.

Sancta Ma- ri- a, Ma-ter Dé- i R/. O-ra pro nó-bis.

Sancte Michael, ora pro nobis. Sancti Angeli Dei, orate pro nobis. Sancte Ioannes Baptista, ora pro nobis. Sancte Ioseph, ... Sancti Petre et Paule, orate pro nobis. Sancte Andrea, ora pro nobis. Sancte Ioannes, ... Sancta Maria Magdalena, ... Sancte Stephane, ... Sancte Ignati Antiochene, ... Sancte Laurenti, ... Sanctae Perpetua et Felicitas, orate pro nobis. Sancta Agnes, ora pro nobis. Sancte Olave, ... Sancte Henrice, ... Sancta Teresia Benedicta (a Cruce), ... Sancte Gregori, ... Sancte Augustine, ... Sancte Athanasi, ... Sancte Basili, ... Sancte Martine, ... Sancte Benedicte, ... Sancti Cyrille et Methodi, orate pro nobis.

SelebranttiCantemus 2/2012 353 46 Pyhimykset

Musacorner julkaisee, Kaikkien pyhien litania 2/6

Sancte Ansgar, ora pro nobis. Sancti Francisce et Dominice, orate pro nobis. Beate Hemminge, ora pro nobis. Sancte Francisce (Xavier ), ... Sancte Ioannes Maria (Vianney), ... Sancta Catharina (Senensis), ... Sancta Birgitta, ... Sancta Teresia a Iesu, ... Sancta Teresia a Iesu infante, ... Sancta Ursula (Ledóchowska), ... Omnes Sancti et Sanctae Dei, orate pro nobis

Pro-pi- ti- us esto, R/. Lí-be-ra nos, Dó-mi-ne.

Ab omni malo, libera nos, domine. Ab omni peccato, ... A morte perpetua, ... Per incarnationem tua, ... Per mortem et resurrectionem tuam, ... Per effusionem Spiritus Sancti, ...

Pecca-tó-res , R/: Te ro-gámus , audi nos.

Selebrantti 2/2012 47 354 Cantemus Pyhimykset Musacorner julkaisee, Kaikkien pyhien litania 3/6

Si adsunt baptizandi:

Ut hos electos per gratiam Baptismi regenerare digneris, te rogamus, audi nos.

Si non adsunt baptizandi:

Ut hunc fontem, regenerandis tibi filiis, gratia tua sanctificare digneris, te rogamus, audi nos.

Iesu, Fili Dei vivi, te rogamus, audi nos.

Chrís -te, audi nos, ii. Chrís -te, e x-áudi nos. ii.

Selebrantti 2/2012 48

Cantemus 355 Pyhimykset

216 Musacorner julkaisee, Kaikkien pyhien litania 4/6

Pyhä Johannes Kastaja, rukoile puolestamme. Pyhä Joosef, rukoile puolestamme. Pyhät Pietari ja Paavali, rukoilkaa puolestamme. Pyhä Andreas, rukoile puolestamme. Pyhä Johannes, rukoile puolestamme. Pyhä Maria Magdalena, rukoile puolestamme. Pyhä Stefanos, rukoile puolestamme. Pyhä Ignatios Antiokialainen, rukoile puolestamme. Pyhä Laurentius, rukoile puolestamme. Pyhät Perpetua ja Felicitas, rukoilkaa puolestamme. Pyhä Agnes, rukoile puolestamme. Pyhä Olavi, rukoile puolestamme. Pyhä Henrik, rukoile puolestamme. Pyhä Ristin Teresa Benedicta, rukoile puolestamme. 356 CantemusSelebrantti 2/2012 Pyhä Gregorius, rukoile puolestamme. 49 Pyhä Augustinus, rukoile puolestamme. Pyhä Athanasios, rukoile puolestamme. Pyhä Basileios, rukoile puolestamme. Pyhä Martinus, rukoile puolestamme. Pyhä Benedictus, rukoile puolestamme. Pyhät Kyrillos ja Methodios, rukoilkaa puolestamme. Pyhä Ansgar, rukoile puolestamme. Pyhät Franciscus ja Dominicus, rukoilkaa puolestamme. Autuas Hemming, rukoile puolestamme. Pyhä Francisco (Xavier), rukoile puolestamme. Pyhä Jean Marie (Vianney), rukoile puolestamme. Pyhä Katariina (Sienalainen), rukoile puolestamme. Pyhä Birgitta, rukoile puolestamme. Pyhä Jeesuksen Teresa, rukoile puolestamme. Pyhä Jeesus-lapsen Teresa, rukoile puolestamme. Pyhä Ursula (Ledochowska), rukoile puolestamme. Kaikki Jumalan pyhät, rukoilkaa puolestamme. Pyhä Johannes Kastaja, rukoile puolestamme. Pyhä Joosef, rukoile puolestamme. Pyhät Pietari ja Paavali, rukoilkaa puolestamme. Pyhä Andreas, rukoile puolestamme. Pyhä Johannes, rukoile puolestamme. Pyhä Maria Magdalena, rukoile puolestamme. Pyhä Stefanos, rukoile puolestamme. Pyhä Ignatios Antiokialainen, rukoile puolestamme. Pyhä Laurentius, rukoile puolestamme. Pyhät Perpetua ja Felicitas, Pyhimykset rukoilkaa puolestamme. Pyhä Agnes, rukoile puolestamme. Pyhä Olavi, rukoile puolestamme. MusacornerPyhä Hen julkaisee,rik, Kaikkien pyhien litania 5/6 rukoile puolestamme. Pyhä Ristin Teresa Benedicta, rukoile puolestamme. Pyhä Gregorius, rukoile puolestamme. Pyhä Augustinus, rukoile puolestamme. Pyhä Athanasios, rukoile puolestamme. Pyhä Basileios, rukoile puolestamme. Pyhä Martinus, rukoile puolestamme. Pyhä Benedictus, rukoile puolestamme. Pyhät Kyrillos ja Methodios, rukoilkaa puolestamme. Pyhä Ansgar, rukoile puolestamme. Pyhät Franciscus ja Dominicus, rukoilkaa puolestamme. Autuas Hemming, rukoile puolestamme. Pyhä Francisco (Xavier), rukoile puolestamme. Pyhä Jean Marie (Vianney), rukoile puolestamme. Pyhä Katariina (Sienalainen), rukoile puolestamme. Pyhä Birgitta, rukoile puolestamme. Pyhä Jeesuksen Teresa, rukoile puolestamme. Pyhä Jeesus-lapsen Teresa, rukoile puolestamme. Pyhä Ursula (Ledochowska), rukoile puolestamme. Kaikki Jumalan pyhät, rukoilkaa puolestamme.

Selebrantti 2/2012 50

Cantemus 357 Pyhimykset

Musacorner julkaisee, Kaikkien pyhien litania 6/6

Selebrantti 2/2012 51

358 Cantemus Selebrantti palaa numeron 1/2013 merkeissä helluntain tienoilla.

SIUNATTUA ALKUVUOTTA 2013!

Selebrantti 2/2012 52