DOCSLIB.ORG

A Ik Ak Irja 2013

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
A Ik Ak Irja 2013 Aikakirja 2013 Alkuperäinen Aikakirja ilmestyi Otavan kustantamana 1999. Aikakirja 2013 Aikakirja 2007 ilmestyi verkossa vuonna 2007 ja Aika- kirja 2010 vuonna 2010. Aikakirja 2010 AikakirjaAikakirja 2007 2007 Aikakirja 2010 Aikakirja 2007 Yliopiston almanakkatoimisto Alkuperäinen Aikakirja ilmestyi Aikakirja 2007 ilmestyi Otavan kustantamana 1999. verkossa vuonna 2007. (2. painos 1999, 3. painos 2000) Aikakirja 2007 Aikakirja 2010 Tulostettu almanakkatoimiston työ- ja PR-käyttöön Tulostettu almanakkatoimiston työkäyttöön viitenä toukokuussa 2010. kappaleena helmikuussa 2008. Kannessa syyskuun kuva kirjasta Les Trés Riches Heures du Duc deYliopiston Berry vuodelta 1412–16 almanakkatoimisto (Wikipedia Commons) Yliopiston almanakkatoimisto Aika10kansi.indd 1 8.4.2010 10:29:29 Aikakirja 2013 Kannessa helmikuun kuva kirjasta Les Trés Riches Heures du Duc de Berry vuodelta 1412–16 (Wikimedia Commons) Yliopiston almanakkatoimisto AIKAKIRJA 2013 AIKAKIRJA 2013 Heikki Oja Helsinki 2013 Keskiaikaiseeen tyyliin tehty puupiirros, joka kuvaa tähtitieteilijää tunkeutumassa Helsingin pallonkuorten läpi. Piirros on luultavasti 1800-luvulla eläneen Camille Flammario- nin käsialaa. yliopiston almanakkatoimisto Sisältö Lukijalle ....................................................... 7 1. 50 kysymystä ajasta ja kalenterista ................11 Tavallisimmat yleisökysymykset Betlehemin tähdestä vuosituhannen vaihtumiseen 2. Ajanlaskun aakkosia ...................................21 Ajanlaskun ja kalenterien kehitys Babyloniasta nyky- päivään ja kalentereita eri puolilta maailmaa 3. Ajanmittaus ..............................................69 Ajanmittauksen ja kellojen kehitys taivaan kelloista uusimpiin atomikelloihin 4. Luonnon merkkipäiviä vuoden varrella ....... 111 Vuodenaikojen vaihtelu ja tähtitaivaan tapahtumat pimennyksistä tähtisateisiin 5. Kirkkovuoden juhlat ................................ 143 Kirkon juhlapäivät adventista tuomiosunnuntaihin vanhoissa ja uusissa kalentereissa Väritetty kuparipiirros vuodelta 1769. Piirros esittää mekaanista planetaariota, joka kuvaa Kopernikuksen aurinkokeskistä maailmanmallia. 6. Kansalliset ja kansainväliset merkkipäivät .... 179 Teoksen tekstit, viivapiirrokset sekä Heikki Ojan ja Arja Latvala-Ojan kuvat on Kansallisia ja kansainvälisiä yhteiskunnallisia juhlapäiviä lisensoitu avoimella CC BY 4.0 -lisenssillä. Muiden kuvien lähteet ja ja nimipäiväkalenterimme kehittyminen tekijänoikeustiedot kts. sivulta 267. Tämän teoksen on julkaissut Helsingin 7. Suomalaisen almanakan kehitys................. 231 yliopiston kirjasto HY:n Almanakkatoimiston luvalla. DOI: 10.31885/9521032219 Suomen almanakkojen kehitys vuoden 1608 Forsiuksen almanakasta nykyaikaan Lähdeviittaukset kirjan sisäosan kuviin sivulla 267. Liite .......................................................... 261 © Heikki Oja ja Helsingin Yliopiston Kehityspalvelut Oy, Tärkeimpiä vuosilukuja ajanlaskun ja kalenterien Yliopiston almanakkatoimisto kehityksessä Taitto ja typografia Arja Latvala-Oja Lähdeteoksia ja kuvalähteitä ......................... 265 6. painos, verkkoversio, huhtikuu 2013 Hakemisto ................................................. 268 ISBN 951-1-16334-5 (alkuperäinen kirja, 1.-3. painos, kustantajana Otava) ISBN 952-10-3221-9 (4.-6. painos, PDF). LUKIJALLE ika on poikkeuksellinen luonnonilmiö. Se on läsnä kaikkial- la, mutta siihen ei saa kunnolla otetta. Olemme kaikki ajan vankeja emmekä voi millään tavalla vaikuttaa sen kulkuun. Se etenee omaa majesteettista tahtiaan muusta luomakunnasta Avälittämättä. Ajan olemusta on pohdittu jo tuhansia vuosia. Asialla ovat olleet niin teologit, filosofit kuin luonnontieteilijätkin. Tässä kirjassa emme ryhdy pohtimaan kysymystä, mitä aika on. Hy- väksymme sen oleelliseksi osaksi maailmankaikkeutta, yhtä perustavaksi asiaksi kuin itse avaruuden. Keskitymme pohtimaan sitä, miten aikaa on ruvettu mittaamaan täällä maapallollamme ja millaisia ajanlaskutapoja erilaisissa kulttuureissa on muodostunut. Ihminen on vuosituhansien varrella kehittänyt keinot niin pitkien kuin lyhyidenkin ajanjaksojen mittaamista varten. Tavallisimpia aika- mittoja suurimmasta pienimpään ovat – vuosi, vuodenaikojen toistumisjakso esimerkiksi vuoden lyhimmästä päivästä seuraavan vuoden lyhimpään päivään. – kuukausi, joka alun perin merkitsi aikaa uuden kuunsirpin ilmestymi- sestä seuraavaan uuteen kuuhun. – viikko, seitsemän päivää. Luku oli jo varhain pyhä, sillä taivaalta tunnettiin aurinko, kuu ja viisi planeettaa ja jokaiselle kulkijalle haluttiin nimetä oma päivä. – vuorokausi, aika auringonnoususta seuraavaan auringonnousuun tai laskusta laskuun. Roomalaiset ottivat käyttöön tavan aloittaa uusi vuo- rokausi keskiyöllä. – tunti, vuorokauden kahdeskymmenesneljäsosa. Greenwichin observatorion pihalle Lontooseen on merkitty messinkilistalla maa- – minuutti, tunnin kuudeskymmenesosa. Vanhassa Mesopotamiassa pallon nollameridiaani. Kävijä voi seistä pihalla toinen jalka itäisellä ja toinen länti- noudatettiin tuhansia vuosia sitten matematiikassa 60-järjestelmää, ja sellä pallonpuoliskolla. sama jaotus on edelleen lyhimmissä aikamitoissa. 6 – sekunti, minuutin kuudeskymmenesosa. Nykyisin sekunti on ajan kirjoista internetin uusimmille sivuille. perusmitta, ja sen pituus määritellään atomien värähtelyn avulla. Lausun myös parhaat kiitokset seuraaville henkilöille, jotka olivat Ajanlaskun ja kalenterien kehitys nykyiseen muotoonsa on ollut hy- avuksi kirjan teon eri vaiheissa: Sami Feiring, Arno Forsius, Arja Latvala, vin polveilevaa, sillä luonto ei ole antanut meille ainoatakaan selvää ja Tapio Mansten, Jyrki Molin, Risto O. Nykänen, Saku Oja, Antti Pajala, itsestään sopivaa aikamittaa. Maapallon kierrossa auringon ympäri ei ole Raili Pentti ja Jorma Räihä. tasamäärää kuun jaksoja tai päiviä eikä kuun vaiheiden jaksossa tasamää- Taloudellista tukea ovat tälle työlle ystävällisesti myöntäneet Suomen rää vuorokausia. Tietokirjailijat, opetusministeriö ja Otavan Kirjasäätiö. Oikean ajan etsiminen on ollut tasapainottelua erilaisten huonojen vaihtoehtojen välillä, ja tuloksena on ollut erilaisia aikajärjestelmiä, eri- Helsingissä kesäkuussa 1 laisia kompromisseja maapallon eri kulttuureissa. Heikki Oja Ajanlaskun avulla ihminen on vähitellen luonut itselleen yhä järjeste- tympää kuvaa maailmasta. Sirpaleiset tapahtumat eri puolilla maailmaa on koetettu saada samalle yhtenäiselle viivalle. Ajanlasku on palvellut myös puhdasta käytännön tarvetta. Aluksi vuo- Aikakirja 2007, 2010 ja 2013 den kiertoa käytettiin uskonnollisten juhlien järjestämiseen ja maanvil- Otava otti Aikakirjasta vuosina 1–2000 kolme painosta. Kun kirja jelyn avuksi. Myöhemmin ajanmittausta on käytetty mm. merenkulun oli myyty loppuun vuonna 200, ei uusia painoksia enää otettu ja kirjan apuna. Nyky-yhteiskunnassa oikean ajan tietäminen ja ylläpitäminen on julkaisuoikeus siirtyi takaisin kirjoittajalle. kaiken toiminnan perusta, kun sekunnintarkat viestit viuhuvat ympäri Aikakirja sisältää keskeistä kalenteritietoa, josta Yliopiston almanakka- maapalloa radion tai internetin välityksellä. toimistoon tulee jatkuvasti kyselyjä. Siksi katsoimme, että kirja kannat- Kirjamme ensimmäisessä luvussa annetaan lyhyt vastaus puoleensataan taa pitää lukijoiden saatavilla, mutta nyt verkkoversiona. Niinpä Aika- keskeiseen kysymykseen, joita ajanlaskusta tai kalentereista jatkuvasti kirjaa on jatkuvasti päivitetty ajan tasalle. Ensimmäinen verkkoversio oli esitetään. Sitten seuraamme nykyisen kalenterimme kehitystä tuhansien nimeltään Aikakirja 200, seuraava Aikakirja 2010 ja nyt käsillä oleva vuosien takaa nykypäivään ja pohdimme tarkimman ajanmittauksen on Aikakirja 2013. mutkia. Kiitän kaikkia, jotka lähettivät arvokkaita kommentteja Aikakirjan Kolmessa seuraavassa luvussa käymme läpi erilaisia merkkipäiviä vuo- aikaisemmista painoksista. Ehdotukset on koetettu ottaa mahdollisuuk- den varrella: ensiksi luonnon antamat merkkipäivät, toiseksi kirkolliset sien mukaan huomioon. Uudet ehdotukset ja kommentit ovat tervetul- merkkipäivät ja kolmanneksi vielä yhteiskunnan merkkipäivät. Viimei- leita osoitteeseen [email protected]. sessä luvussa seuraamme suomalaisten almanakkojen ja kalenterien ke- hitystä. Helsingissä maaliskuussa 2013 Tämän kirjan aineisto on koottu vähitellen sen neljännesvuosisadan Heikki Oja aikana, jonka olen toiminut almanakkatehtävissä Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksessa ja sittemmin almanakkatoimistossa. Osa kirjasta perustuu 180-luvun alussa julkaistuun kirjaani Allakkatieto, mutta suu- rin osa on uutta aineistoa. Kiitän kaikkia niitä kyselijöitä ja keskustelijoita, jotka ovat vuosien varrella halunneet tietoa erilaisista kalenteriasioista. Näiden kyselyjen takia olen joutunut penkomaan tietoja monenlaisista lähteistä, pölyisistä 8 1. 50 KYSYMYSTÄ AJASTA JA KALENTERISTA Auringon nousut ja laskut Lasketaanko auringon nousu- ja laskuajat auringon yläreunan vai kes- kipisteen mukaan? Yläreunan mukaan. Vuoteen 1974 asti suomalaiset almanakat ilmoit- tivat ajat keskipisteen mukaan, mutta vuodesta 1975 alkaen siirryttiin kansainväliseen käytäntöön ja ruvettiin ilmoittamaan ajat yläreunan mukaan. Betlehemin tähti Onko kertomus Betlehemin tähdestä totta vai tarua? Vastausta ei tiedetä. Raamatun kertomus saattaa viitata todelliseen tähti- taivaan ilmiöön, jonka merkitystä on suurenneltu asian tärkeyden vuok- si. (Ks. s. 162.) Tammikuun askareita keskiaikaisessa almanakassa: Juodaan. Yksityiskohta Johannes von Gmundenin kalenterista (ks. s. 42). GMT ja UTC Mitä eroa on GMT:llä ja UTC:llä? Greenwichin keskiaurinkoajasta (GMT)
Load more

Recommended publications
  • On the Life and Faith of Florence Nightingale by Lynn Mcdonald, CM, Phd, LLD (Hon.), Professor Emerita
    Reflection presented by Rev. Faye Greer 2020-05-17 On the Life and Faith of Florence Nightingale by Lynn McDonald, CM, PhD, LLD (Hon.), professor emerita (Note: The following reflection is offered for use in churches for the celebration of the bicentenary of Florence Nightingale’s birth, which was in 1820. Observances are taking place throughout 2020 to commemorate her.) Florence Nightingale was the founder of modern nursing. Despite family pressures to marry and live as a conventional wealthy woman, she considered her dedication to nursing to be a response to God’s call to care for the sick. Her success in radically lowering the death rate of wounded soldiers during the Crimean War (1853–1856) led to society’s acceptance of her proposals for better sanitation and nutrition, accurate medical knowledge, and professionally trained nurses. Selected Life Events Year Event 1820 born in Florence, Italy, to a wealthy British family (May 12) 1837, 1850 felt called by God to dedicate her life to nursing as a single woman 1850 visited Pastor Theodor Fliedner’s Lutheran deaconess community 1854–1855 worked as superintendent of a women’s hospital 1860 organized a nurses’ training school in London, England 1910 died in London (August 13) Florence Nightingale was baptized in the Church of England in the city of her birth, Florence, Italy. Three of her grandparents were Unitarians, but the one grandparent she knew was fiercely evangelical Church of England. Nightingale never identified as a Unitarian but remained in the Church of England, much as she disagreed with its social and theological conservatism.
    [Show full text]
  • “Müde Bin Ich, Geh' Zur Ruh”: the Story of a Children's Prayer
    REFLECTION “Müde bin ich, geh’ zur Ruh”: The Story of a Children’s Prayer Margaret Loewen Reimer The children’s prayer, Müde bin ich, geh’ zur Ruh, is dear to the heart of many Mennonites who grew up in German-speaking homes. A recent request for an English translation sent me on a quest to discover what was available. The translations I found were unsatisfactory, and so I resumed work on my own translation, which I had begun years ago. Meanwhile, I decided to trace the origins of this classic little prayer. The search uncovered a surprisingly rich story. Müde bin ich first appeared in a songbook for nursery school children compiled by Theodor Fliedner in Kaiserswerth, Germany in 1842.1 That is why the tune is sometimes identified as “Kaiserswerth” or “Fliedner.” It is likely that the melody is based on a popular folk tune, as are many familiar hymns. The words were written by Luise Hensel (1798-1876), a widely-read religious poet and hymn writer, and a woman who led a remarkable life.2 Hensel’s father was a Lutheran pastor in Brandenburg. Her brother, well- known painter Wilhelm Hensel, was married to Fanny Mendelssohn, sister of Felix. After the death of her father in 1809, Luise moved to Berlin with her mother. Here she captured the attention of several remarkable men. Romantic poet Clemens Brentano acknowledged her influence on his poetry and apparently shared with composer Ludwig Berger an unrequited love for Luise. Another poet, Wilhelm Müller, was also attracted to her. Today, Müller is remembered for his Waldhornisten poems, which Franz Schubert set to music in his song cycles Die schöne Müllerin and Winterreise.
    [Show full text]
  • THE LONDON CONNECTION from 1540 Onwards Over 50000
    CHAPTER FOUR THE LONDON CONNECTION From 1540 onwards over 50,000 Protestants, Lutherans and Calvin­ ists, had sought asylum in England, mainly in London and the south­ east. In 1550 these refugees received a charter from King Edward VI granting them permission to use a former Augustinian church for conducting religious services in their mother tongue and in accord­ ance with their own preferred liturgies. Not until 1669 did Lutherans receive a royal charter, however, granting them the right to build their own church. Four years lateritwas consecrated in Trinity Lane. It later became known as the Harnburg Lutheran Church. St Mary's Lutheran Church (1694) was the second German congregation in London; their building was initially a former Jesuit chapel in the Savoy Palace. The tenth pastor in charge of St. Mary's was Karl Friedrich Adolph Steinkopf 1 Steinkopf played the key role in net­ working evangelica1s across Europe, by supporting groups keen on receiving back from London the evangelical truths that had been banishcd in the sixteenth century. In this respect, at least, he was the most active of the German clergymen based in the English capital. He was also at the heart of evangelistic and charitable work being clone there, his home always a watering-place for German evangelicals who crossed the so-called English Channel in order to attend annual gatherings of tract, missionary and Bible socicties. At the same time, Steinkopf and the Prussian ambassador in London provided letters of introduction to British travellers who sought out their brethren and sisters on the continent.
    [Show full text]
  • Holy Communion
    HOLY COMMUNION Saturday August 13 Florence Nightingale and Clara Maass, renewers of society Commemorations illuminate various aspects of the church’s life and mission through the lives of women and men who have followed Christ in succeeding generations. — Evangelical Lutheran Worship, Altar Edition FLORENCE NIGHTINGALE 1820 born in Florence, Italy, to a wealthy British family (May 12) 1837, 1850 felt calls from God to dedicate her life to nursing as a single woman 1850 visited Pastor Theodor Fliedner’s Lutheran deaconess community 1853 worked as superintendent of a woman’s hospital 1854–55 served as director of nursing in the army hospitals in the Crimean War 1860 organized a nurses’ training school in London, England 1910 died in London (August 13) Florence Nightingale was the founder of modern nursing. Despite family pressures to marry and live as a conven- tional wealthy woman, she considered her dedication to nursing to be a response to the call of God to care for the sick. Her success in radically lowering the death rate of wounded Crimean soldiers led to society’s acceptance of her proposals of better sanitation and nutrition, accurate medical knowledge, and professionally trained nurses. Because of Nightingale’s habit of attending to the soldiers at night by lamplight, in art she is often shown as “the Lady with the Lamp.” CLARA MAASS 1876 born in East Orange, New Jersey (June 28) 1898 became head nurse at a German hospital in Newark, New Jersey 1898–1900 served as a nurse for the U.S. Army in the United States, Cuba, and the Philippines 1901 died of yellow fever in Cuba (August 14) A Lutheran, Clara Maass served as a nurse in urban and army hospitals.
    [Show full text]
  • Punainen Eskatologia
    PUNAINEN ESKATOLOGIA Jumalan valtakunta ja työväenliike Sigfrid Sireniuksen teologis-aatteellisessa ajattelussa ja kristillis- yhteiskunnallisessa toiminnassa vuoteen 1924 asti Martti Ajo VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston päärakennuksen auditoriumissa XV lauantaina 30. syyskuuta 2017 klo 10. Helsinki 2017 ISBN 978-951-51-3555-1 (nid.) ISBN 978-951-51-3556-8 (PDF) Kannen kuva: Sigfrid Sirenius puhuu Helsingin Johanneksen kirkon kallioilla vallankumouskeväänä 1917. Unigrafia Helsinki 2017 SISÄLLYS Abstract .......................................................................................................................VI Saatteeksi ................................................................................................................. VIII I Johdanto ...............................................................................................................1 1. Tutkimustehtävä ja rajaukset .............................................................................. 1 2. Sireniuksen Jumalan valtakunta -ajattelun sytykkeet .......................................8 a. Kiliasmi pietismin eskatologiassa ..................................................................8 b. Kiliasmi württembergiläisessä pietismissä ...................................................11 c. Anglosaksinen millenarismi ......................................................................... 13 3. Tuhatvuotisen valtakunnan rakennustyömaalla .............................................
    [Show full text]
  • Calvary Evangelical Lutheran Church of Dover PA Building on 500 Years of Lutheran Heritage
    Calvary Evangelical Lutheran Church Of Dover PA Building On 500 Years of Lutheran Heritage The Rev. John M. Woods, Pastor www.calvarylutherandover.org 717-292-3891 October 1, 2017 WELCOME TO CALVARY “The Holy Spirit calls us together as the people of God!” Thank you for worshipping with us today. You are always welcome at Calvary! The Seventeenth Sunday After Pentecost- October 1, 2017 Traditional Worship Bulletin: Page 7, Contemporary Worship Bulletin: Page 16 Jesus’ parable about two sons who don’t do what they say reveals surprises in the reign of God, such as prostitutes and tax collectors going before others into God’s kingdom. In the reading from Ezekiel the people question whether the ways of the Lord are unfair; instead they are to repent and turn to the Lord. Paul urges us to look to Christ as a model of humility, looking to the interests of others above our own. Nourished by the broken bread and shared cup, we offer our lives for the sake of our needy world. We are honored to have the “Traveling 95 Theses” on display at Calvary Today! Commemorations for this week… Francis of Assisi, renewer of the church, died 1226 Wednesday, October 4, 2017 Born into the family of a wealthy merchant, Francis gave up his inheritance to serve poor people. He formed the Order of Friars Minor (called Franciscans), who took on poverty and the task of preaching "using words if necessary." Francis had a spirit of gratitude for all of God's creation. Theodor Fliedner, renewer of society, died 1864 Wednesday, October 4, 2017 Fliedner helped to bring about a revival of the ministry of deaconesses among Lutherans.
    [Show full text]
  • Concordia Theological Quarterly
    Concordia Theological Quarterly Volume 75:3–4 July/October 2011 Table of Contents Walther and the Revival of Confessional Lutheranism Martin R. Noland ................................................................................ 195 Grabau Versus Walther: The Use of the Book of Concord in the American Lutheran Debate on Church and Ministry in the Nineteenth Century Benjamin T.G. Mayes ......................................................................... 217 C.F.W. Walther’s Use of Luther Cameron A. MacKenzie ..................................................................... 253 Mission through Witness, Mercy, Life Together in Walther and the First Fathers of Missouri Albert B. Collver ................................................................................. 275 Eduard Preuss and C.F.W. Walther Roland F. Ziegler ................................................................................ 289 Wilhelm Löhe: His Voice Still Heard in Walther’s Church John T. Pless ........................................................................................ 311 Walther, the Third Use of the Law, and Contemporary Issues David P. Scaer ..................................................................................... 329 The King James Version: The Beginning or the End? Cameron A. MacKenzie ..................................................................... 343 Theological Observer ...................................................................................... 367 Dean Wenthe: An Appreciation An Old Seminary, a New
    [Show full text]
  • Prayer Ventures
    26 We give thanks for Philipp Nicolai, Johann Heermann and Paul Gerhardt, hymnwriters, who all worked in 17th century Germany in times of war and plague, and who our church commemorates on this day. Inspire all who offer their gifts of music in glorifying God. 27 Bless all our congregations and ministries that are invited PRAYER VENTURES to celebrate Global Church Sunday this fall, with the goal for OCTOBER 2014 deepening our church’s connection and common mission within Christ’s global church. These petitions are offered as guides to prayer for the global, social and outreach ministries of the ELCA. Thank you for your continued prayers for 28 We give thanks for the apostles, especially Simon and Jude, the life and mission of this church. who we celebrate today. As they were faithful and zealous in God’s mission, so may we with our faith and devotion make known the 1 Guide the U.S. president, his counselors and all men and women love and mercy of Jesus Christ. in authority that they may be just in purpose, wise in counsel and unwavering in duty. 29 Our faith liberates us to embrace each person in their wholeness. We give thanks for the ELCA’s Ethnic Specific and Multicultural 2 We pray for the 63 ELCA young adults who have begun a year-long Ministries team, and its mission of assisting our church in becoming journey in which they will live, learn and serve with ELCA companion more culturally diverse and anti-racist. churches and partner organizations overseas. 30 We give thanks for the ELCA Malaria Campaign, ELCA members 3 We give thanks for the Lutheran, Anglican and Episcopal leaders and our companions overseas who help reduce the number of and their recent pastoral message on climate change.
    [Show full text]
  • 2/2012 Selebrantti
    SELEBRANTTI koska messu merkitsee SELEBRANTTI Liturgisen kulttuurin lehti 2/2012 SELEBRANTTI Pyhiä arkeen MUISTOPÄIVÄT KIRKKOVUODESSA Mariaaninen liturgia SELEBRANTTILAULAVA LUOSTARI Pyhimyskultista Kardinaali: Psalmit rukouskirjana Musacorner: Kaikkien pyhien litania Meidän messu: Haapajärven seurakunta Selebrantti 2/2012 1 Muistopäivät kirkkovuodessa Sivu 13 ARTIKKELIT AJASSA 4 Laulava luostari Hilkka-Liisa Vuori 30 Meidän messu: Kohti todellista osallisuutta ja 10 Pyhimyskultista Jumalan kansan juhlaa Juha Leinonen Kari Tiirola 14 Muistopäivät kirkkovuodessa VAKIOT Kai Vahtola 25 Suomalaiset pyhimyskalenterit 3 Pääkirjoitus: Elä messu todeksi Wille Huuskonen Heikki Repo 40 Jumalanpalvelusta on aina 33 Kardinaali: Psalmit uudistettava rukouskirjana Janne Keränen Caesarius Cavallin ja Samppa Asunta 39 Episkooppi 45 Musacorner: Kaikkien pyhien litania Heikki Repo Selebrantti 2/2012 Takakannen kuva Tero Laakso, CC-BY 2 Päätoimittaja SELEBRANTTI HEIKKI REPO [email protected] Päätoimittaja Heikki Repo Toimitussihteeri Juha Leinonen Vakituiset avustajat Markus Asunta Samppa Asunta Elä messu todeksi Ilmari Karimies Janne Keränen en kirkon virkaan kokee itsensä Antti Kruus Kkutsutuksi, hänen pitää halki yliopis- Jenni Repo ton itsensä myös suorittaman. Ainakin Valokuvaajat Antti Kruus näin siis Suomen evankelis-luterilaisessa Heikki Repo kirkossa. Matkalla sitten opetellaan mo- Harri Söderholm nenlaista. Myös jumalanpalveluselämän Taitto Heikki Repo opiskeleminen ja käytännön harjoitukset Ulkoasu Juho Savolainen kuuluvat vaadittujen
    [Show full text]
  • 5. Kirkkovuoden Juhlat
    5. KIRKKOVUODEN JUHLAT ammikuun 1. päivä on länsimaisen kalenterin uudenvuo- denpäivä, jonka paikan Julius Caesar vahvisti yli 2000 vuotta sitten, nelisenkymmentä vuotta ennen Kristuksen syntymää. Rooman vallan murruttua Euroopassa 300- ja 400-luvulla Tei keisarin käskyä haluttu suinkaan kaikkialla noudattaa. Kristillisen kirkon vaikutusvalta oli kasvanut vähitellen hyvin suureksi, ja kirkko ha- lusi pitää vuoden taitekohtana jotakin uskontonsa kannalta merkittävää päivämäärää, ei maallisen keisarin määräämää. Useissa maissa vuosi aloitettiin Marian ilmestyspäivästä (25.3.), esi- merkiksi Englannissa 1700-luvulle asti, tai joulusta. Ruotsi-Suomessa kirkkopäivien tekstit aloitettiin ensimmäisestä adventtipäivästä, kuten vielä tänäkin päivänä tehdään. Silti kalenterivuoden alku on jo ensim- mäisissä Ruotsin ja Suomen messukirjoissa 1300- ja 1400-luvulla mer- kitty tammikuun 1. päivän kohdalle. Vielä eri kohdassa oli maallinen tilivuosi. Maaseudulla palkollisten tilivuosi päättyi syksyllä satokauden päätyttyä, aluksi mikkelinpäivän Heinäkuun askareita Johannes von Gmundenin tienoilla, sittemmin loka-marraskuun vaihteessa, kekrinä. kalenterissa: Leikataan viljaa. Vuodenvaihteen määritelmä haluttiin meilläkin yhdenmukaistaa, ja siksi vuonna 1559 myös tilikauden alku määrättiin tammikuun alkuun. Kun ensimmäiset kalenterimme ilmestyivät 1600-luvun alussa, niissä vuosi alkoi nykyiseen tapaan tammikuulla. Monissa muissa Euroopan maissa muutos tehtiin myös 1500-luvulla, mutta esimerkiksi Venäjällä vasta 1725 ja Englannissa 1753. 142 143 KIRKKOVUODEN
    [Show full text]
  • Deaconesses in Nursing Care. a Transnational History
    Deaconesses in nursing care. A transnational history Susanne Kreutzer / Karen Nolte Introduction The academic discipline of history is currently focusing on transnational phe- nomena. Transnational history investigates the “different levels of interaction, connection, circulation, intersections, and interlacing” of a phenomenon that exceeds the framework of national boundaries.1 Hence, it is not merely a com- parative history but an approach that, in addition to the comparative perspec- tive, focuses on analysing the transfer “of material objects, concepts, and cul- tural semiotic systems […] among different and relatively clearly identifiable cultures that can be delimited against each other, resulting in a cultural mix and interaction”.2 As well as unlocking new research questions, the transnational approach has led to the emergence of new historical research areas and topics. Using the concept of “transfer history”,3 there has been a growing interest in histori- cal studies of religious communities because they were early “global players”.4 Internationally, sisters – just like missionaries – belonged to the best-connected professions of the nineteenth century. Originating usually in France, many Catholic sisterhoods settled in numerous other European and non-European countries. Likewise, Protestant deaconess motherhouses became a popular German export in the nineteenth century. More than half of the apostolic congregations in England during the 1880s came from France; others came from Belgium, Ireland, Italy, Germany, the Netherlands and Austria. Institu- tions and foundations of English origin constituted only a minority.5 Yet, what happened when nursing care organisations and the concepts of nursing that they embodied began their international journey? This anthology examines this question, focusing on the example of Protestant deaconesses who worked as nurses.
    [Show full text]
  • TFG Journal 2017-17.Pdf
    Tel 0211 9405701 Fax 0211 9405747 E-Mail [email protected] Web www.tfg-duesseldorf.de 073 Was ist der Kirchentag? [Louisa Zabel] 076 Musiktheaterprojekt: „How to live“ [Madlen Pieles, Dr. Hans-Peter Schulz] 078 Dänemarkbesuch [Emilia Mogk] 080 ‚Le chien Charlie’ [Kathrin Schöpe-Ziermann] 082 Spanienaustausch [So-Young Hong] 084 Metropole Mailand [Pauline Nietiet] 087 Patenkind der 8d, Surafel [Klasse 8d] INHALT Abitur 007 Vorwort [Simone Rauthe] 088 Rede zum Abitur [Michael Jacobs] 092 Abiturienten 2017 Luther & Wir 88-92 008 Cranachs Luther Portraits [Nicole Oversohl] MINT 012 Luther Biografie v. Lyndal Roper [Dorothea Hülsmeier] 094 changes.AWARD: Zwischen Riesen und Raketen [Cara Vorbeck] 016 Martin Luther08-24 als Comic-Figur [Dr. Petra Schwarz] 099 Zauberwürfel-Duell [Simone Rauthe] 020 Lutherjahr musikalisch [Madlen Pieles, Martin Weitkamp] 94-103100 Erfolge bei ‚Jugend forscht' [Tilman Hoffbauer] 024 einfach lebendig [Madlen Pieles, Dr. Hans-Peter Schulz] 103 Gymnasiansten in der digitalen Welt [Alessa Brings] Kultur Sport 030 Kulturkalender [Jutta Allemeyer] 104 Beachvolleyball [Günter Meyer] 032 Conzertshow Bigband ‚That’s what you get!' [Sarah Schneidereit] 106 Fechten [Andrea Nordbeck-Barth] 30-56034 Bilder eines Menschen [Eva Borski] 107 Plakat ‚Sports meets Music' 036 TFG-Kultursommer [Julia Brabeck] 108 TYPHOONS [Jens Ruffert] 038 Komödie der Eitelkeit [Dr. Hans-Peter Schulz] 104-108 039 Die Vorgruppe [Dr. Hans-Peter Schulz] Schulleben 040 ‚Himmel auf Erden‘ [H. Gross, E. Wondracek, A.Fröhlich] 110 Benefizkonzert der 6.Klassen [Annouk Wieczorrek, Madlen Pieles] 042 Als ich Rembrandt traf [Nathalie Fritz] 113 Qualitätsanalyse [Michael Jacobs] 044 Goethe und die SchülerInnen der 8f [Silvia Schaaf-Zeisler] 110-134114 Anzeige der Schulstiftung 047 Kunst im Pavillion [Karola Baumann, Sigrid Julius-Büßelmann] 116 Förderverein [Ursula Habedank] 048 Portraitcollagen [Nathalie Fritz] 117 Sanitätsdienstpuppe [Simone Rauthe] 050 Fotoinszenierung [Urte Kollmetz] 118 Medienarbeit am TFG [J.
    [Show full text]