Jalkapalloelämän Alkeismuodot
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
JALKAPALLOELÄMÄN ALKEISMUODOT Pyhä milanolaisten ultrakannattajien yhteisöllisyyttä uusintavana kategoriana Ville Niemelä Uskontotieteen pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2019 HELSINGIN YLIOPISTO − HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto − Fakultet/Sektion Laitos − Institution Teologinen tiedekunta Tekijä − Författare Ville Valtteri Niemelä Työn nimi − Arbetets titel Jalkapalloelämän alkeismuodot: Pyhä milanolaisten ultrakannattajien yhteisöllisyyttä uusinta- vana kategoriana Oppiaine − Läroämne Uskontotiede Työn laji − Arbetets art Aika − Datum Sivumäärä − Sidoantal Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2019 100 Tiivistelmä − Referat Tutkimus sijoittuu uskontososiologian, urheilusosiologian ja pyhän tutkimuksen leikkauspis- teeseen. Kahden suuren milanolaisen jalkapalloseuran – punamustan Milanin ja sinimustan Interin – ultrakannattajien yhteisöllisyyttä tarkastellaan jälkidurkheimilaisen teorianmuodos- tuksen valossa. Teoreettisen viitekehyksen keskiössä on Gordon Lynchin pyhän kulttuuri- sosiologia. Pyhä on kollektiivinen representaatio – näennäisessä järkkymättömyydessään ja pakottavuudessaan voimantäyteinen sekä tahrattomuudessaan kielletty. Sen vastapoolina on kielloilla eristetty saastuttava profaani. Tekstiaineistona hyödynnetään ultraryhmittymien kannatuslauluja, banderolleja ja katsomokoreografioita. Tutkimuksen keskeiset kysymykset liittyvät ultrien pyhän symbolikoodiston ja sen ympärille rakentuvan sosiaalisen todellisuuden selvittämiseen. Menetelminä käytetään laadullista si- sällönanalyysia ja diskurssianalyysia. Metodeista jälkimmäinen edustaa sosiaalisen kon- struktionismin tieteenfilosofista perinnettä, jonka piirissä tieto oletetaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa rakentuneeksi. Reaalimaailma esittäytyy inhimilliselle ymmärrykselle aina kulttuurisesti värittyneenä, verhottuna ihmisten sille tuottamiin merkityksiin. Tutkimuk- sessa erityisenä mielenkiinnon kohteena on se sosiaalinen toimijuus, jota ultrat edustavat suhteessa pyhään ja profaaniin. Ultrakulttuuri osoittautuu implisiittiseksi uskonnoksi ja stadionin kaarrekatsomo rituaalisen viestintämallin mukaiseksi seurayhteisön perinteitä, arvoja ja uskomuksia heijastavaksi ta- sopinnaksi. Ultrien pyhään symbolikoodistoon kuuluvat joukkueen pelipaidan värit, antropo- morfiset embleemit, seurahistorian merkkihenkilöt ja poliittiset aatteet. Vaarallisen profaa- neina näyttäytyvät pahimmat vastustajaseurat, oman seuraorganisaation ”mustat lampaat”, viranomaistahot ja nykyjalkapallon kaupallistumiskehitys. ”Palvoja”, ”sotilas”, ”huligaani”, ”lainsuojaton”, ”fasisti” ja ”tosi milanolainen” ovat identiteettejä, joita ultrat ottavat kunnioitta- essaan pyhää ja pitäessään profaanin loitolla. Tutkimuksen myötä herää ajatus pyhän kult- tuurisosiologian soveltamisesta yhteiskunnan muillakin osa-alueilla, esimerkiksi liittyen yksi- lönvapauden, demokratian ja markkinatalouden sekä ekologisten arvojen väliseen konfliktiin. Tutkimus on paitsi uutta tietoa tuottava, myös kuvaileva esitys pyhän tutkimustraditiosta ja italialaisen jalkapallon maailmasta. Avainsanat – Nyckelord Durkheim, pyhä, kulttuurisosiologia, implisiittinen uskonnollisuus, jalkapallokannattajat Säilytyspaikka – Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja ”Oi kaunis pieni Madonnani, joka kirkkaana loistat kauaksi Pikkuinen olet täyttä kultaa, sinä hallitset Milanoa Sinun jalkojesi juuressa elämää eletään, milloinkaan ei pyöritellä peukaloita Laulavat että ’kaukana Napolista kuolee’, mutta tulevat silti tänne Milanoon Maalaiset”.1 Giovanni D’Anzi, 1934 ”Vähemmän tärkeistä asioista tärkein on jalkapallo.”2 Arrigo Sacchi, 2013 1 O mia bela Madunina / che te brillet de luntan / Tuta d’ora e piscinina / ti te dominet Milan / Sot’a ti se viv la vita / se sta mai cui man in man / Canten tucc luntan de Napoli se mor / ma poi venien chi a Milan / Terun. 2 Il calcio è la cosa più importante delle cose non importanti. Sisällys 1. Aluksi ...................................................................................................................1 1.1. Postdurkheimilaista urheilusosiologiaa tekemässä .......................................1 1.2. Urheilu uskontotieteen tutkimuskohteena .....................................................4 1.3. Jalkapallokannattajuus implisiittisenä uskontona .........................................6 1.4. Aineistona jalkapallostadionin rituaalinen viestintä ...................................11 1.5. Tutkimuksen kulku, kysymyksenasettelu ja metodi ...................................14 2. Pyhän klassinen teorianmuodostus ....................................................................17 2.1. Pyhä ontologisena kategoriana ....................................................................17 2.1.1. Rudolf Otto: Pyhä transsendentin todellisuuden skematisaationa .......17 2.1.2. Mircea Eliade: Pyhä arkkityyppisenä olemassaolon tapana ................18 2.2. Pyhä sosiologisena kategoriana ..................................................................21 2.2.1. William Robertson Smith: Pyhä sosiaalisen normiston alkulähteenä ..21 2.2.2. Émile Durkheim: Pyhä yhteisön symbolisena representaationa ..........22 3. Pyhä kulttuurisosiologisena kategoriana ............................................................26 3.1. Ontologisten pyhäteorioiden kritiikki .........................................................26 3.2. Durkheimilaisen pyhäteorian kritiikki ........................................................27 3.3. Durkheimilaisen pyhäteorian uudelleenmuotoilu .......................................28 4. ”Peli, joka on tehnyt Italian” ..............................................................................32 4.1. Calcio – italialaisen jalkapallon tarina ........................................................32 4.2. A.C. Milan...................................................................................................38 4.3. F.C. Internazionale Milano .........................................................................41 4.4. Il derby della Madonnina ............................................................................44 5. ”Meidän asenteemme koituu teidän tappioksenne…” .......................................45 5.1. Ultrat – stadioneiden ekstremistit ...............................................................45 5.2. Curva Sud Milano .......................................................................................52 5.3. Curva Nord Milano .....................................................................................54 5.4. Ultraliike muualla Euroopassa ja sen ulkopuolella .....................................55 6. Analyysi .............................................................................................................56 6.1. Yleisiä periaatteita .......................................................................................56 6.2. Pyhän merkkejä San Siron eteläkaarteessa .................................................57 6.2.1. Voimantäyteinen ja kieltojen suojaama pyhä ......................................57 6.2.2. Saastainen ja kielloilla eristetty profaani .............................................62 6.2.3. Punamustia identiteettejä .....................................................................67 6.3. Pyhän merkkejä San Siron pohjoiskaarteessa .............................................70 6.3.1. Voimantäyteinen ja kieltojen suojaama pyhä ......................................70 6.3.2. Saastainen ja kielloilla eristetty profaani .............................................75 6.3.3. Sinimustia identiteettejä .......................................................................82 7. Lopuksi...............................................................................................................85 Lähde- ja kirjallisuusluettelo ..................................................................................87 Aineistolähteet ...................................................................................................87 Muut lähteet ja apuneuvot ..................................................................................87 Kirjallisuus .........................................................................................................90 1. Aluksi 1.1. Postdurkheimilaista urheilusosiologiaa tekemässä Afroaasialaisen kielikunnan luoteisseemiläiseen haaraan kuuluvan klassisen hep- qdš)” esiintyy Vanhassa testamentissa eri johdoksineen yli) קﬢשׁ” rean sananjuuri 800 kertaa. Sen perusmerkitykset ovat ”pyhä” ja ”yleisestä käytöstä erotettu”.3 Käy- tännössä sillä viitataan Jumalan käyttöön varatun ajankohdan, esineen, henkilön tai paikan ”pyhäksi erottamiseen”.4 Indoeurooppalaisilla kielillä on tyypillisesti kaksi semanttisesti toisiaan täydentävää pyhätermiä.5 Esimerkiksi kreikassa ne ovat ”ἱερός (hieros)” ja ”ἅγιος (hagios)”, latinassa ”sacer” ja ”sanctus”. ” ̔Ιερός (hie- ros)” -adjektiivia käytetään puhuttaessa ”jumalallisesta läsnäolosta täyttyneistä” asioista.6 ” ̔Άγιος (hagios)” tarkoittaa ”jumalille omistettua”, joka on samalla seku- laarista elämänpiiristä eristetty.7 ”Sacer” juontuu samasta kantaindoeuroopan juu- resta kuin suomen lainasana ”sakset”. Sen leikkaamisajatusta ilmentävät perusmer- kitykset ovat ”pyhäksi erotettu” ja ”kirotuksi erotettu”.8 ”Sanctus” on ”pyhittä- mistä” ja ”kieltämistä rangaistuksen uhalla” tarkoittavan ”sancire”-verbin passiivin partisiipin perfekti. Painotus on pyhää suojaavassa rajassa ja sen loukkaamattomuu- dessa.9 Se, mikä jää rajan taakse – kirjaimellisesti ”temppelin eteen” – on puoles-