DOCSLIB.ORG

Rakentamisvaihe, Rautuvaara–Kolari Rautatieosuuden Peruspa- Rannus Rautuvaara–Kolari Rautatieosuuden Perusparannus Tehdään Päiväsaikaan, Yhden Kesäkauden Aikana

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Rakentamisvaihe, Rautuvaara–Kolari Rautatieosuuden Peruspa- Rannus Rautuvaara–Kolari Rautatieosuuden Perusparannus Tehdään Päiväsaikaan, Yhden Kesäkauden Aikana Rakentamisvaihe, Rautuvaara–Kolari rautatieosuuden peruspa- rannus Rautuvaara–Kolari rautatieosuuden perusparannus tehdään päiväsaikaan, yhden kesäkauden aikana. Perusparannus aiheut- taa päiväaikaisen melun raja-arvojen ylityksiä loma-asunnoille lähellä Kolarin rautatieasemaa (Kuva 11-17-2), jolloin vaikutuk- sen suuruusluokka on keskisuuri. Tällä hetkellä raja-arvo loma- asutuksen osalta ylitetään samalla alueella myös maantieliiken- teen melun osalta. Lisäksi rautatien perusparannus tapahtuu yhden kesän aikana ja on näin ollen lyhytkestoinen melun läh- de, jolloin vastaanottajan herkkyys on matala. Edellä mainittu- jen asioiden perusteella radan perusparantamisen aiheuttaman meluvaikutuksen on arvioitu olevan vähäinen. Kuva 11-17-2.2.�������� Raut����uvaara–Kolari rautatieosuuden perusparantamisen aiheuttama ���v�aikainen melun lev��minen kaik- kien hankevaihtoehtojen osalta. Kartassa esiintyv�� vihreät neliöt ovat vakituisia asuntoja ja siniset neliöt loma-asuntoja. 636 Tuotantovaihe Rautuvaara–Kolari rautatieosuus Rautuvaara–Kolari rautatieosuudella ei ole päiväaikaisen ra- Rautatieosuudella Ylitornion kunnan alueella on päiväaikai- ja-arvon, 55 dB ja 50 m, melualueella yhtään asuinrakennusta sen raja-arvon melualueella 58 asuinrakennusta ja yöaikaisen ra- (Kuva 11-17-3). Yöaikaisen raja-arvon, 50 dB ja 170 m, melualu- ja-arvon melualueella 203 asuinrakennusta, näistä molemmista eella on kaksi asuinrakennusta, jotka sijaitsevat lähellä Kolarin suurin osa sijaitsee Ylitornion keskustassa tai sen läheisyydessä. rautatieasemaa, jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuu- Toinen suuri keskittymä asuinrakennuksia molemmilla raja-ar- ri. Alue sijaitsee lähellä maantietä 939, josta aiheutuu taustame- voilla on Kaulinrannan alueella Ylitornion pohjoisosassa ja joita- lua asuinrakennuksille, jolloin vastaanottajan herkkyys on kes- kin asuinrakennuksia on Aavasaksassa ja Kainuunkylässä etelä- kisuuri. Näiden perusteella vaikutuksen merkittävyyden arvioi- osissa Ylitorniota. Raja-arvoja ylittyy, joten vaikutuksen suuruus- daan olevan kohtalainen. luokka on keskisuuri. Ylitornion alueella rautatie kulkee lähes koko matkaltaan valtatie 21 välittömässä läheisyydessä, josta Kolari–Tornio rautatieosuus asuinalueille aiheutuu taustamelua ja lisäksi Ylitornion keskusta Rautatieosuudella Kolarin kunnan alueella ei ole päiväaikaisen on isompi taajama, missä taustamelua syntyy jo paikallisesta lii- raja-arvon, 55 dB ja 50 m, melualueella yhtään asuinrakennusta. kenteestä, jolloin vastaanottajan herkkyys on keskisuuri. Näiden Yöaikaisen raja-arvon, 50 dB ja 170 m, melualueella on yksi asuin- perusteella meluvaikutuksen merkittävyyden Ylitornion kunnan rakennus, joka sijaitsee Kolarin rautatieaseman eteläpuolella, jol- alueella arvioidaan olevan kohtalainen (Kuva 11-17-5, Taulukko loin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri. Asuintalo sijaitsee 11-17-5). lähellä valtatietä 21, josta aiheutuu taustamelua asuinrakennuk- Rautatieosuudella Tornion kunnan alueella on päiväaikaisen selle, jolloin vastaanottajan herkkyys on matala. Näiden perus- raja-arvon melualueella 132 asuinrakennusta ja yöaikaisen ra- teella vaikutuksen merkittävyyden arvioidaan olevan vähäinen ja-arvon melualueella 431 asuinrakennusta, näistä molemmis- (Kuva 11-17-4, Taulukko 11-17-5). ta suurin osa sijaitsee Kivirannan ja Ala-Raumon asuinalueilla. Rautatieosuudella Pellon kunnan alueella on päiväaikai- Muita asuinalueita Torniossa, jotka sijoittuvat melualueille, ovat sen raja-arvon melualueella 8 asuinrakennusta, joista 7 sijait- Yli-Kaakamo lähellä Keminmaan kuntarajaa sekä Vojakkala ja see Pellon keskustassa tai sen läheisyydessä ja yksi eteläosassa Kukkola Kivirannan pohjoispuolella. Melun raja-arvoja ylittyy, Pelloa. Yöaikaisen raja-arvon melualueella on 37 asuinrakennus- jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri. Kivirannan, ta, joista suurin osa sijaitsee Pellon keskustassa tai sen läheisyy- Vojakkalan ja Kukkolan alueilla rautatie kulkee valtatie 21 välit- dessä ja loput Pellon pohjois- ja eteläosissa. Melun raja-arvoissa tömässä läheisyydessä, josta asuinalueille aiheutuu taustame- tapahtuu ylityksiä, jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keski- lua. Tornion kaupunki on keskikokoinen asuinkeskittymä, jossa suuri. Pellon keskusta sijaitsee valtatie 21 varrella, josta aiheu- on raskasta teollisuutta ja Tornion kautta on paljon läpikulkulii- tuu taustamelua asuinympäristöön. Pellon pohjois- ja eteläosis- kennettä Pohjois-Lappiin ja Haaparantaan, Ruotsiin, jolloin vas- sa melualueella sijaitsevista taloista suurin osa sijaitsee myös taanottajien herkkyys on keskisuuri. Näiden perusteella melu- valtatie 21 varrella, josta aiheutuu asuinalueille taustamelua. vaikutuksen merkittävyyden Ylitornion kunnan alueella arvioi- Taustamelun esiintymisen ja kuntakeskuksen aiheuttaman me- daan olevan kohtalainen (Kuva 11-17-6, Taulukko 11-17-5). lun takia vastaanottajan herkkyys on keskisuuri. Näiden perus- teella meluvaikutuksen merkittävyyden Pellon kunnan alueel- Tornio–Oulu rautatieosuus la arvioidaan olevan kohtalainen (Kuva 11-17-4, Taulukko 11- Tämänhetkiset liikennemäärät Torniosta Ouluun välisellä rauta- 17-5). tieosuudella ovat melko suuret, minkä vuoksi rautatien aiheut- tamat meluvaikutukset ovat jo lähtötilanteessa suuret, eikä ri- kastekuljetusten aiheuttaman lisäyksen melun kohdalta arvioi- da aiheuttavan vaikutuksia ympäristöön. Rautatieosuudet Oulusta vaihtoehtoisiin satamiin Oulusta etelään kuljettaessa rikastekuljetukset kulkevat Suomen päärataverkostoa pitkin. Liikennemäärät ja sitä mukaa rautatien aiheuttamat meluvaikutukset ovat jo lähtötilanteessa suuret, jo- ten rikastekuljetuksien ei arvioida aiheuttavan melutasoihin li- säystä ja näin ollen rikastekuljetuksilla ei ole meluvaikutuksia. 637 Kuva 11-17-3. Kuvassa vasemmalla puolella ���v�aikaisten melun raja-arvojen lev��misalueelle ���v�� vakituiset tai vapaa-ajan asunnot Kolarin kunnan alueella. Kuvassa oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen lev��misalueelle ���v�� vakituiset tai vapaa-ajanasunnot Kolarin kunnan alueella. Kuva 11-17-4. Vasemmalla puolella ���v�aikaisten melun raja-arvojen lev��misalueelle ���v�� asuinrakennukset Pellon kunnan alueella ja oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen lev��misalueelle ���v�� asuinrakennukset Pellon kunnan alueella. 638 Kuva 11-17-5. Vasemmalla puolella ���v�aikaisten melun raja-arvojen lev��misalueelle ���v�� asuinrakennukset Ylitornion kunnan alueella ja oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen lev��misalueelle ���v�� asuinrakennukset Ylitornion kunnan alueella. Kuva 11-17-6. Vasemmalla puolella ���v�aikaisten melun raja-arvojen lev��misalueelle ���v�� asuinrakennukset Tornion kunnan alueella ja oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen lev��misalueelle ���v�� asuinrakennukset Tornion kunnan alueella. 639 11.17.3.3 Vaikutusten lievennystoimet Tuotantovaihe Siton melumallinnuksessa junan nopeuden oletetaan olevan 80 Rautatien riskit pohjavesialueisiin käytön aikana liittyvät lähin- km/h. Junaliikenteen aiheuttamia meluvaikutuksia voidaan lie- nä vaarallisten aineiden kuljetuksiin sekä mahdollisiin onnetto- ventää laskemalla junien nopeuksia taajamien kohdilla. muuksiin. Normaalisti rautatiekuljetuksista tai radanpidosta ei aiheudu vaikutusta pohjavesiin. Northland pyytää rautatiekul- 11.17.3.4 Sulkemisvaiheen jälkeiset jäännösvaikutukset jetuksista vastaavalta liikennöitsijältä heidän hätävalmiussuun- Kaivostoiminnan loputtua rautarikasteen junakuljetukset päät- nitelmansa mahdollisia onnettomuuksia varten. tyvät ja liikenne Rautuvaara–Kolari välisellä rautatieosuudel- 11.17.5 Vaikutukset Natura-verkostoon la päättyy kokonaan. Melutason tilanne palautunee ainakin Rautuvaara–Kolari rautatieosuudella nykytilanteen kaltaiseksi. Rakentamisvaihe, Rautuvaara–Kolari rautatieosuuden peruspa- Muilla rautatieosuuksilla rautatien aiheuttamasta melusta pois- rantaminen tuu rikastekuljetusten aiheuttama melu. Melutasot voivat silti Rautatie Rautuvaarasta Kolariin kulkee Tornionjoen ja olla suurempia kuin nykytilanteen melutasot, koska muu liiken- Muonionjoen vesistöt -Natura-alueella. Natura-alueella on yksi ne, etenkin matkustajaliikenne, rautatiellä luultavasti kasvaa ny- suojeltu laji, Saukko. Koska perusparantaminen tapahtuu pää- kyisestä. asiallisesti raiteilta käsin, ei saukolle ja näin ollen Tornionjoen ja Muonionjoen vesistön Natura-alueelle arvioida olevan vaiku- 11.17.3.5 Epävarmuustekijät tuksia. Siton ja Rambollin tekemät melumallinnukset eivät huomi- oi paikallisia maanmuotoja ja mahdollisia suojaavia rakentei- Tuotantovaihe ta, jotka mahdollisesti vaikuttaisivat lieventävästi melun leviä- Rautatie Kolarista vaihtoehtoisiin satamiin kulkee 23 luonnon- miseen. Lisäksi Siton melumallinnus ei huomioi radan varren suojelualueen läheisyydessä, joista se lävistää kuusi: Tornionjoen topografiaa, jolla on huomattava vaikutus melun leviämiseen. ja Muonionjoen vesistö, Aavasaksa, Simojoki, Kiiminkijoki, Molempien puutteiden takia melun leviämisalueet arvioinnissa Limingan lakeus ja Lestijoki. Näistä Aavasaksa ja Limingan lake- ovat todennäköisesti huomattavasti suuremmat kuin ne todel- us on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä maisema-aluee- lisuudessa ovat, etenkin rautatiestä kauempana olevien vaiku- na. Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö, Simojoki, Kiiminkijoki tuskohteiden osalta. Mallinnukset on tehty melun leviämisen ja Lestijoki on suojeltu vesilain ja koskiensuojelulain perusteella. kannalta suotuisissa olosuhteissa eli myötätuuli olosuhteissa ja Rautatieliikenteen voidaan ajatella olevan osa valtakunnallises- positiivisen lämpötilagradientin vallitessa.
Load more

Recommended publications
  • Sami in Finland and Sweden
    A baseline study of socio-economic effects of Northland Resources ore establishment in northern Sweden and Finland Indigenous peoples and rights Stefan Ekenberg Luleå University of Technology Department of Human Work Sciences 2008 Universitetstryckeriet, Luleå A baseline study of socio-economic effects of Northland Resources ore establishment in northern Sweden and Finland Indigenous peoples and rights Stefan Ekenberg Department of Human Work Sciences Luleå University of Technology 1 Summary The Sami is considered to be one people with a common homeland, Sápmi, but divided into four national states, Finland, Norway, Russia and Sweden. The indigenous rights therefore differ in each country. Finlands Sami policy may be described as accommodative. The accommodative Sami policy has had two consequences. Firstly, it has made Sami collective issues non-political and has thus change focus from previously political mobilization to present substate administration. Secondly, the depoliticization of the Finnish Sami probably can explain the absent of overt territorial conflicts. However, this has slightly changes due the discussions on implementation of the ILO Convention No 169. Swedish Sami politics can be described by quarrel and distrust. Recently the implementation of ILO Convention No 169 has changed this description slightly and now there is a clear legal demand to consult the Sami in land use issues that may affect the Sami. The Reindeer herding is an important indigenous symbol and business for the Sami especially for the Swedish Sami. Here is the reindeer herding organized in a so called Sameby, which is an economic organisations responsible for the reindeer herding. Only Sami that have parents or grandparents who was a member of a Sameby may become members.
    [Show full text]
  • Joint Barents Transport Plan Proposals for Development of Transport Corridors for Further Studies
    Joint Barents Transport Plan Proposals for development of transport corridors for further studies September 2013 Front page photos: Kjetil Iversen, Rune N. Larsen and Sindre Skrede/NRK Table of Contents Table Summary 7 1 Introduction 12 1.1 Background 12 1.2 Objectives and members of the Expert Group 13 1.3 Mandate and tasks 14 1.4 Scope 14 1.5 Methodology 2 Transport objectives 15 2.1 National objectives 15 2.2 Expert Group’s objective 16 3 Key studies, work and projects of strategic importance 17 3.1 Multilateral agreements and forums for cooperation 17 3.2 Multilateral projects 18 3.4 National plans and studies 21 4 Barents Region – demography, climate and main industries 23 4.1 Area and population 23 4.2 Climate and environment 24 4.3 Overview of resources and key industries 25 4.4 Ores and minerals 25 4.5 Metal industry 27 4.6 Seafood industry 28 4.7 Forest industry 30 4.8 Petroleum industry 32 4.9 Tourism industry 35 4.10 Overall transport flows 37 4.11 Transport hubs 38 5 Main border-crossing corridors in the Barents Region 40 5.1 Corridor: “The Bothnian Corridor”: Oulu – Haparanda/Tornio - Umeå 44 5.2 Corridor: Luleå – Narvik 49 5.3 Corridor: Vorkuta – Syktyvkar – Kotlas – Arkhangelsk - Vartius – Oulu 54 5.4 Corridor: “The Northern Maritime Corridor”: Arkhangelsk – Murmansk – The European Cont. 57 5.5 Corridor: “The Motorway of the Baltic Sea”: Luleå/Kemi/Oulu – The European Continent 65 5.6 Corridor: Petrozavodsk – Murmansk – Kirkenes 68 5.7 Corridor: Kemi – Salla – Kandalaksha 72 5.8 Corridor: Kemi – Rovaniemi – Kirkenes 76
    [Show full text]
  • How People Regard the Mine Establishment in Kaunisvaara, Tapuli and Hannukainen Areas
    A baseline study of socio-economic effects of Northland Resources ore establishment in northern Sweden and Finland How people regard the mine establishment in Kaunisvaara, Tapuli and Hannukainen areas Peter Waara, Leif Berglund, Leena Soudunsaari and Ville Koskimäki Luleå University of Technology Department of Human Work Sciences 2008 Universitetstryckeriet, Luleå A baseline study of socio-economic effects of Northland Resources ore establishment in northern Sweden and Finland How people regard the mine establishment in Kaunisvaara, Tapuli and Hannukainen areas Peter Waara, Leif Berglund, Leena Soudunsaari and Ville Koskimäki Department of Human Work Sciences Luleå University of Technology 2 Summary of interview study. It is difficult to define who is or is not a legitimate stakeholder when it comes to issues that most likely will affect a community and a region for some 30 or 40 years. With regard taken to known sources of influence, such as environmental effects open pits eventually will give raise to, the dimensions of not yet acknowledged risks, effects and other factors will, sooner or later, be addressed in debates, thoughts and also actions of various kind. Who will be more or less likely to act and to react against the opening of mines in these remote areas in Finland and Sweden? Such questions will not be answered in this paper/report, since we have no possibility to foresee how people actually will respond to both positive as well as negative effects of the development of iron ore mining in Kaunisvaara and in Haanukainen. Our report aims to define and present on a descriptive level how a sample of people from both Finland and Sweden today, before the mines are opened, think about opportunities and risks associ- ated to the exploitation of iron ore in this region.
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Pohjois-Lapin Kunnissa (Inari, Sodankylä, Utsjoki)
    Inari Hankkeen nimi Toteuttajat Rahoitus Kuvaus Alue Teema Toteutusaika Arctic Outdoor- Inarin kunta EAKR 2014- Tulevaisuuden matkailun trendeinä ovat yksilömatkailun, Sodankylä, hyvinvointi, Turvallisuutta ja 2020/Lapin liitto terveys- ja hyvinvointimatkailun sekä liikuntamatkailun Inari turvallisuus terveyttä tunturista 1.9.2017 - lisääntyminen ja elämyshakuisuus. Arctic Outdoor – 2017 - 2019 31.10.2019 turvallisuutta ja terveyttä tunturista -hankkeen tavoitteena on rakentaa Saariselän alueesta kansainvälisesti tunnettu ja houkutteleva arktinen ulkoliikuntakeskus. Kehittämisen visioiden kautta tavoitellaan seuraavaa: 1) Pisimmälle viedyin yhteinen brändi-ilmentymä, 2) nykyaikaisin, 3) turvallisin, 4) laajin, 5) tuotteistetuin ja 6) tunnetuin. Birgen ruovttus – Samisoster ry STEA 2019-2021 Birgen ruovttus – hanke järjestää monikulttuurista ja Enontekiö, hyvinvointi, hanke sosiaalista kanssakäymistä edistävää ryhmätoimintaa ja Inari, yhteisöllisyys tapahtumia ikäihmisille. Hankeessa järjestää erilaisia Sodankylä, tapahtumia yhteistyössä eri tahojen kanssa, esimerkkejä Utsjoki tapahtumista ovat ystävänpäivä, vanhusten viikon tapahtumat ja joulujuhla. Buorre boahtteáigi Samisoster ry STEA 2015-2017 Porosaamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden Enontekiö, hyvinvointi, 2015-2017 edistämiseen tietoisuuden lisäämisellä, ohjauksella ja Inari, sosiaalinen vertaistoiminnoilla Sodankylä, osallisuus Utsjoki Goaikkanas Samisoster ry STEA 2017-2018 Työikäisten päihteiden riskikäyttäjien alkoholinkäytön Enontekiö, sosiaalinen vähentämiseen ja elämänhallinnan
    [Show full text]
  • Finnish Swedish Infrastructure.Pdf
    The Swedish-Finnish railway bridge over Torne River in Haparanda/Tornio. The Swedish part is blue and the Finnish part is grey. Photo: Thomas Johansson Abstract North Finland and North Sweden are sparsely populated areas with rich natural resources, forests, nature as tourist industry and especially exploitable deposits. There are also plenty of activities supporting that industry in the area. Long transports pose a challenge. A driving force behind this study is the demand for raw materials on the world market and the rise in market prices which led the mining industry to invest in research in the region. This is combined with the need to regard national infrastructure development also in a European and international perspective. This study is concentrated on iron ore transports in Pajala-Kolari area because the mines, with a size comparable with the Swedish iron ore mine in Malmberget, cannot be opened without an efficient chain of logistics. The transports from and to the planned mines will also mean considerable changes to the transport patterns in the North. The mining activities will create up to 1800 new jobs in Sweden and Finland and the investments in the necessary infrastructure will add the job opportunities during the construction period. The cost benefits of the different alternatives of the whole chain of transport from mine to customer as well as the models of implementation suitable for major infrastructure construction projects, were evaluated and compared. In addition the socio-economical consequences of the mining operations and costs for the construction of infrastructure and transports were assessed. The result is thus based on several technical and economical sub-surveys made during this study as background studies.
    [Show full text]
  • Seudullinen Varhaiskasvatussuunnitelma 2019
    Kolari Ylitornio Pello Tornio Kemi Keminmaa Tervola Simo Sivistyslautakunta 24.4.2019 §46 1 Nimi: Seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma 2019 Kunta: Kolari Ylitornio Pello Tornio Kemi Keminmaa Tervola Simo Hyväksymispäivämäärä: Hyväksytty sivistyslautakunnassa 24 / 4 2019 § 46 2 3 1. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma; laadinta, arviointi ja kehittäminen Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa avointa varhaiskasvatustoimintaa ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia kaikkia toimintamuotoja koskevaksi (päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta) tai kullekin toimintamuodolle erikseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa, arvioitaessa ja kehitettäessä. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmat voivat tarkentaa valtakunnallisia
    [Show full text]
  • Yhteistyöneuvottelu Hallinto 26.4.2021
    4.5.2021 Ylitornion, Pellon ja Kolarin seurakunta Yhteistyöneuvottelu Hallinto 26.4.2021 Kolarin seurakuntakoti 26.4.2021 klo 16 – 18:35 Kutsutut / läsnä Pello Riittaleena Tuomi, Pekka Salminen, Kalervo Vanha, Anne Ikonen, Kolari Jussi Ollila, Anna-Liisa Keskitalo, Kari Koivumaa, Vesa Pellikka Ylitornio Matti Salminen, Erkki Törmänen, Raija Savikuja, Salme Ylävaara Pirta Melaluoto/talouspäällikkö Neuvottelun aihe Sopimuksen sisältöä ja toimivuutta tarkastellaan vuosittain. 1 4.5.2021 Talouspäällikön toimenkuva YLITORNIO PELLO KOLARI Työsuojelupäällikkyys X EI EI Taloushallinnon kokonaishallinta X X X Arkistointi hallinnon osalta X X X Ohjeistuksien ja toimintamallien kehittäminen X X X Raportointi ja sen kehittäminen X X X Ostolaskujen hyväksyminen lukuun ottamatta hengellistä toimintaa XXX Sijoittaminen ja muun varallisuuden hoitaminen, myös metsäv X X X Tilinpäätös X X X Talousarvio X X X Verotus X X X Taloushallinnon tiedottaminen X X X Palkka‐asiamies toiminnot X X X Talousarviossa olevien hallinnon ja kiinteistö‐ asioiden eteenpäin vieminen XXX Riskinhallinta Ylitorniolla on virkasuhteessa talouspäällikkö Pirta Melaluoto Ylitornion seurakunta vastaa kolmen seurakunnan talouspäällikön toimenkuvasta ja yhteistyösopimuksen toteutumisesta Ylitorniolla työsuhteessa taloussihteeri Eveliina Talka • Sijaistaa talouspäällikköä • Perehdytys kokonaisuuden hallintaan on jatkuvaa • Riskinhallinta on kohtuu tasolla (tilinpäätös, verotus vielä vaiheessa) • Asiakaspalvelu/ virastosihteeri • Jokaisessa seurakunnassa on virka/ työsuhteessa henkilö.
    [Show full text]
  • Kolarin Seurakunta Kirkkoneuvosto
    KOLARIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2020 1 KIRKKONEUVOSTO Aika 6.2.2020 klo 18.00 – 21.05 Paikka Kolarin seurakuntakoti Kutsutut Kirkkoneuvoston varsinaiset jäsenet Asko Nuorkivi vt. kirkkoherra, puheenjohtaja LÄSNÄ Kari Koivumaa LÄSNÄ Nella Hietanen POISSA varaj. Arja Lauri LÄSNÄ Anita Jaako POISSA Antero Laine, LÄSNÄ Esa Palovaara, LÄSNÄ Oiva Rundgren, LÄSNÄ Marjut Tiensuu, POISSA Henna Vaattovaara, LÄSNÄ Muut kutsutut Vesa Pellikka kirkkovaltuuston puheenjohtaja LÄSNÄ Anna-Liisa Keskitalo kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja LÄSNÄ Pirta Melaluoto pöytäkirjan pitäjä LÄSNÄ Allekirjoitukset ASKO NUORKIVI PIRTA MELALUOTO Asko Nuorkivi, puheenjohtaja Pirta Melaluoto, pöytäkirjan pitäjä Asialista Kokouksessa käsiteltävät pykälät sivu 1 § / KN 6.2.2020 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN ...................................................... 2 2 § / KN 6.2.2020 KIRKKOVALTUUSTON ASIOIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ....................... 3 3 § / KN 6.2.2020 TALOUSTOIMISTOYHTEISTYÖN JATKAMINEN YLITORNION SEURAKUNNAN KANSSA ........................................................................ 3 4 § / KN 6.2.2020 EI JULKINEN ............................................................................................. 4 5 § / KN 6.2.2020 SUNTION / SEURAKUNTAMESTARIN VIRAN LAKKAUTTAMINEN ...... 4 6 § / KN 6.2.2020 SEURAKUNTAMESTARIN TOIMEN AVAAMINEN .................................. 5 7 § / KN 6.2.2020 JUHANIN PALMUN TYÖSUHTEEN MUUTTAMINEN 80 %:ksi ............... 6 8 § / KN 6.2.2020 EI JULKINEN ............................................................................................
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]
  • The Fourth Periodic Report of Finland on the Application of the European Charter for Regional Or Minority Languages
    THE FOURTH PERIODIC REPORT OF FINLAND ON THE APPLICATION OF THE EUROPEAN CHARTER FOR REGIONAL OR MINORITY LANGUAGES SEPTEMBER 2010 Table of Contents INTRODUCTION .................................................................................................................................................. 1 GENERAL PART ................................................................................................................................................... 3 1. BASIC INFORMATION ON FINLAND ................................................................................................................................. 3 Population, religion and languages ........................................................................................................................................ 3 Special status of the Åland Islands ......................................................................................................................................... 3 2. REGIONAL OR MINORITY LANGUAGES IN FINLAND ........................................................................................................ 4 Swedish .................................................................................................................................................................................. 4 Sámi ....................................................................................................................................................................................... 4 3. NUMBERS OF PERSONS SPEAKING REGIONAL
    [Show full text]
  • U-Pb ISOTOPIC AGE DETERMINATIONS from the KOLARI-MUONIO AREA, WESTERN FINNISH LAPLAND
    Radiometric age determinations from Finnish Lapland and their bearingbearing onon thethe timingtiming ofof PrecambrianPrecambrian volcano-sedimentaryvolcano-sedimentary sequencessequences Edited by Matti Vaasjoki Geological Survey of Finland,Finland, SpecialSpecial PaperPaper 33,33, 85–85–93, , 2001.2001. U-Pb ISOTOPIC AGE DETERMINATIONS FROM THE KOLARI-MUONIO AREA, WESTERN FINNISH LAPLAND by Jukka Väänänen and Matti I. Lehtonen Väänänen, J. & Lehtonen, M.I. 2001. U-Pb isotopic age determinations from the Kolari-Muonio area, western Finnish Lapland. Geological Survey of Finland, Special Paper 33, 85–93. 5 figures, 2 tables and one appendix. FourFour zircon zircon age age groups groups of of igneous igneous rocks rocks have have been been defined defined inin the Kolari- Muonio area: 1) Archean (c. 2.6 Ga) for the granodioritic gneisses and granodiorites of the basement, 2) 2027±33 Ma for diabases intruding the volcanic rocks of the Kolari Formation, 3) 1860-1890 Ma for synorogenic granitoids of of the the Haaparanta Haaparanta Suite, Suite, and 4) and c. 1.8 4) Ga c. for 1.8 postorogenic Ga for postorogenic microcline microclinegranites. granites. Several Archean and Paleoproterozoic zircon populations from the basement granodiorites in the Muonio area indicate apparently a Paleoproterozoic reactivation of the Archean basement. The titanite age, 1845 Ma, of the granodioritic gneisses and the titanite age distribution of 1885-1800 Ma of Paleoproterozoic rocks reflect metamorphic resetting of the Archean basement and the Paleoproterozoic rocks. Neither magmatic nor tectonometamorphic event are known to explain the exceptionally young zircon age of 1747 Ma and titanite age of 1748 Ma obtained for a mafic pegmatoid and a skarn rock, respectively, in the Rautuvaara mine.
    [Show full text]