Rakentamisvaihe, Rautuvaara–Kolari Rautatieosuuden Peruspa- Rannus Rautuvaara–Kolari Rautatieosuuden Perusparannus Tehdään Päiväsaikaan, Yhden Kesäkauden Aikana

Rakentamisvaihe, Rautuvaara–Kolari rautatieosuuden perusparannus Rautuvaara–Kolari rautatieosuuden perusparannus tehdään päiväsaikaan, yhden kesäkauden aikana. Perusparannus aiheuttaa päiväaikaisen melun raja-arvojen ylityksiä loma-asunnoille lähellä Kolarin rautatieasemaa (Kuva 11-17-2), jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri. Tällä hetkellä raja-arvo loma- asutuksen osalta ylitetään samalla alueella myös maantieliikenteen melun osalta. Lisäksi rautatien perusparannus tapahtuu yhden kesän aikana ja on näin ollen lyhytkestoinen melun läh- de, jolloin vastaanottajan herkkyys on matala. Edellä mainittu- jen asioiden perusteella radan perusparantamisen aiheuttaman meluvaikutuksen on arvioitu olevan vähäinen.

Kuva 11-17-2��.� �� Raut�uvaa��r�a–K��ol��a�ri�� r�au��t�a�tieos��uud��en�� per��u�sp��a�r�a�nt��am��isen�� aihe��u�tt��ama�� päi��v�ä�a�ik��a�inen�� mel��u�n� �le��v�iä��m�inen�� k�a�ik��-� kien hankevaihtoehtojen osalta. Kartassa esiintyvät vihreät neliöt ovat vakituisia asuntoja ja siniset neliöt loma-asuntoja.

636 Tuotantovaihe

Rautuvaara–Kolari rautatieosuus Rautuvaara–Kolari rautatieosuudella ei ole päiväaikaisen ra- Rautatieosuudella Ylitornion kunnan alueella on päiväaikai- ja-arvon, 55 dB ja 50 m, melualueella yhtään asuinrakennusta sen raja-arvon melualueella 58 asuinrakennusta ja yöaikaisen ra- (Kuva 11-17-3). Yöaikaisen raja-arvon, 50 dB ja 170 m, melualu- ja-arvon melualueella 203 asuinrakennusta, näistä molemmista eella on kaksi asuinrakennusta, jotka sijaitsevat lähellä Kolarin suurin osa sijaitsee Ylitornion keskustassa tai sen läheisyydessä. rautatieasemaa, jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuu- Toinen suuri keskittymä asuinrakennuksia molemmilla raja-ar- ri. Alue sijaitsee lähellä maantietä 939, josta aiheutuu taustame- voilla on Kaulinrannan alueella Ylitornion pohjoisosassa ja joita- lua asuinrakennuksille, jolloin vastaanottajan herkkyys on kes- kin asuinrakennuksia on Aavasaksassa ja Kainuunkylässä etelä- kisuuri. Näiden perusteella vaikutuksen merkittävyyden arvioi- osissa Ylitorniota. Raja-arvoja ylittyy, joten vaikutuksen suuruus- daan olevan kohtalainen. luokka on keskisuuri. Ylitornion alueella rautatie kulkee lähes koko matkaltaan valtatie 21 välittömässä läheisyydessä, josta Kolari–Tornio rautatieosuus asuinalueille aiheutuu taustamelua ja lisäksi Ylitornion keskusta Rautatieosuudella Kolarin kunnan alueella ei ole päiväaikaisen on isompi taajama, missä taustamelua syntyy jo paikallisesta lii- raja-arvon, 55 dB ja 50 m, melualueella yhtään asuinrakennusta. kenteestä, jolloin vastaanottajan herkkyys on keskisuuri. Näiden Yöaikaisen raja-arvon, 50 dB ja 170 m, melualueella on yksi asuin- perusteella meluvaikutuksen merkittävyyden Ylitornion kunnan rakennus, joka sijaitsee Kolarin rautatieaseman eteläpuolella, jol- alueella arvioidaan olevan kohtalainen (Kuva 11-17-5, Taulukko loin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri. Asuintalo sijaitsee 11-17-5). lähellä valtatietä 21, josta aiheutuu taustamelua asuinrakennuk- Rautatieosuudella Tornion kunnan alueella on päiväaikaisen selle, jolloin vastaanottajan herkkyys on matala. Näiden perus- raja-arvon melualueella 132 asuinrakennusta ja yöaikaisen ra- teella vaikutuksen merkittävyyden arvioidaan olevan vähäinen ja-arvon melualueella 431 asuinrakennusta, näistä molemmis- (Kuva 11-17-4, Taulukko 11-17-5). ta suurin osa sijaitsee Kivirannan ja Ala-Raumon asuinalueilla. Rautatieosuudella Pellon kunnan alueella on päiväaikai- Muita asuinalueita Torniossa, jotka sijoittuvat melualueille, ovat sen raja-arvon melualueella 8 asuinrakennusta, joista 7 sijait- Yli-Kaakamo lähellä Keminmaan kuntarajaa sekä Vojakkala ja see Pellon keskustassa tai sen läheisyydessä ja yksi eteläosassa Kukkola Kivirannan pohjoispuolella. Melun raja-arvoja ylittyy, Pelloa. Yöaikaisen raja-arvon melualueella on 37 asuinrakennus- jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri. Kivirannan, ta, joista suurin osa sijaitsee Pellon keskustassa tai sen läheisyy- Vojakkalan ja Kukkolan alueilla rautatie kulkee valtatie 21 välit- dessä ja loput Pellon pohjois- ja eteläosissa. Melun raja-arvoissa tömässä läheisyydessä, josta asuinalueille aiheutuu taustame- tapahtuu ylityksiä, jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keski- lua. Tornion kaupunki on keskikokoinen asuinkeskittymä, jossa suuri. Pellon keskusta sijaitsee valtatie 21 varrella, josta aiheu- on raskasta teollisuutta ja Tornion kautta on paljon läpikulkulii- tuu taustamelua asuinympäristöön. Pellon pohjois- ja eteläosis- kennettä Pohjois-Lappiin ja Haaparantaan, Ruotsiin, jolloin vas- sa melualueella sijaitsevista taloista suurin osa sijaitsee myös taanottajien herkkyys on keskisuuri. Näiden perusteella melu- valtatie 21 varrella, josta aiheutuu asuinalueille taustamelua. vaikutuksen merkittävyyden Ylitornion kunnan alueella arvioi- Taustamelun esiintymisen ja kuntakeskuksen aiheuttaman me- daan olevan kohtalainen (Kuva 11-17-6, Taulukko 11-17-5). lun takia vastaanottajan herkkyys on keskisuuri. Näiden perusteella meluvaikutuksen merkittävyyden Pellon kunnan alueel- Tornio–Oulu rautatieosuus la arvioidaan olevan kohtalainen (Kuva 11-17-4, Taulukko 11- Tämänhetkiset liikennemäärät Torniosta Ouluun välisellä rauta- 17-5). tieosuudella ovat melko suuret, minkä vuoksi rautatien aiheuttamat meluvaikutukset ovat jo lähtötilanteessa suuret, eikä rikastekuljetusten aiheuttaman lisäyksen melun kohdalta arvioida aiheuttavan vaikutuksia ympäristöön.

Rautatieosuudet Oulusta vaihtoehtoisiin satamiin Oulusta etelään kuljettaessa rikastekuljetukset kulkevat Suomen päärataverkostoa pitkin. Liikennemäärät ja sitä mukaa rautatien aiheuttamat meluvaikutukset ovat jo lähtötilanteessa suuret, joten rikastekuljetuksien ei arvioida aiheuttavan melutasoihin li- säystä ja näin ollen rikastekuljetuksilla ei ole meluvaikutuksia.

637 Kuva 11-17-3. Kuvassa vasemmalla puolella päiväaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät vakituiset tai vapaa-ajan asunnot Kolarin kunnan alueella. Kuvassa oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät vakituiset tai vapaa-ajanasunnot Kolarin kunnan alueella.

Kuva 11-17-4. Vasemmalla puolella päiväaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Pellon kunnan alueella ja oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Pellon kunnan alueella. 638 Kuva 11-17-5. Vasemmalla puolella päiväaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Ylitornion kunnan alueella ja oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Ylitornion kunnan alueella.

Kuva 11-17-6. Vasemmalla puolella päiväaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Tornion kunnan alueella ja oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Tornion kunnan alueella. 639 11.17.3.3 Vaikutusten lievennystoimet Tuotantovaihe Siton melumallinnuksessa junan nopeuden oletetaan olevan 80 Rautatien riskit pohjavesialueisiin käytön aikana liittyvät lähin- km/h. Junaliikenteen aiheuttamia meluvaikutuksia voidaan lie- nä vaarallisten aineiden kuljetuksiin sekä mahdollisiin onnetto- ventää laskemalla junien nopeuksia taajamien kohdilla. muuksiin. Normaalisti rautatiekuljetuksista tai radanpidosta ei aiheudu vaikutusta pohjavesiin. Northland pyytää rautatiekul- 11.17.3.4 Sulkemisvaiheen jälkeiset jäännösvaikutukset jetuksista vastaavalta liikennöitsijältä heidän hätävalmiussuun- Kaivostoiminnan loputtua rautarikasteen junakuljetukset päät- nitelmansa mahdollisia onnettomuuksia varten. tyvät ja liikenne Rautuvaara–Kolari välisellä rautatieosuudel- 11.17.5 Vaikutukset Natura-verkostoon la päättyy kokonaan. Melutason tilanne palautunee ainakin Rautuvaara–Kolari rautatieosuudella nykytilanteen kaltaiseksi. Rakentamisvaihe, Rautuvaara–Kolari rautatieosuuden peruspa- Muilla rautatieosuuksilla rautatien aiheuttamasta melusta pois- rantaminen tuu rikastekuljetusten aiheuttama melu. Melutasot voivat silti Rautatie Rautuvaarasta Kolariin kulkee Tornionjoen ja olla suurempia kuin nykytilanteen melutasot, koska muu liiken- Muonionjoen vesistöt -Natura-alueella. Natura-alueella on yksi ne, etenkin matkustajaliikenne, rautatiellä luultavasti kasvaa ny- suojeltu laji, Saukko. Koska perusparantaminen tapahtuu pää- kyisestä. asiallisesti raiteilta käsin, ei saukolle ja näin ollen Tornionjoen ja Muonionjoen vesistön Natura-alueelle arvioida olevan vaiku- 11.17.3.5 Epävarmuustekijät tuksia. Siton ja Rambollin tekemät melumallinnukset eivät huomioi paikallisia maanmuotoja ja mahdollisia suojaavia rakentei- Tuotantovaihe ta, jotka mahdollisesti vaikuttaisivat lieventävästi melun leviä- Rautatie Kolarista vaihtoehtoisiin satamiin kulkee 23 luonnon- miseen. Lisäksi Siton melumallinnus ei huomioi radan varren suojelualueen läheisyydessä, joista se lävistää kuusi: Tornionjoen topografiaa, jolla on huomattava vaikutus melun leviämiseen. ja Muonionjoen vesistö, Aavasaksa, Simojoki, Kiiminkijoki, Molempien puutteiden takia melun leviämisalueet arvioinnissa Limingan lakeus ja Lestijoki. Näistä Aavasaksa ja Limingan lake- ovat todennäköisesti huomattavasti suuremmat kuin ne todel- us on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä maisema-aluee- lisuudessa ovat, etenkin rautatiestä kauempana olevien vaiku- na. Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö, Simojoki, Kiiminkijoki tuskohteiden osalta. Mallinnukset on tehty melun leviämisen ja Lestijoki on suojeltu vesilain ja koskiensuojelulain perusteella. kannalta suotuisissa olosuhteissa eli myötätuuli olosuhteissa ja Rautatieliikenteen voidaan ajatella olevan osa valtakunnallises- positiivisen lämpötilagradientin vallitessa. Pitkillä etäisyyksillä jo ti merkittäviä maisema-alueita, koska rautatie on ollut olemas- muutaman desibelin muutos laskettuun arvoon tarkoittaa sa- sa jo ennen kuin luonnonsuojelualueet on perustettu. Rautatie tojen metrien muutosta maastossa tietyllä melutasolla. Siton ylittää joet yleensä mahdollisimman kapeasta kohdasta jo sil- käyttämän laskentamallin tarkkuutena radan läheisyydessä pi- tarakenteiden vähäisemmän tarpeen takia, jolloin vaikutusalue detään yleisesti +/- 2dB. Pidemmillä etäisyyksillä tarkkuus/pysy- vesistöihin on vähäinen. Näihin seikkoihin perustuen voidaan vyystaso on heikompi. Edellä huomioidut asiat johtavat siihen, todeta, että rautatien lisääntyvällä käytöllä ei ole vaikutuksia sen että melutasot ympäristössä ovat suurimman osan ajasta ma- lävistämiin luonnonsuojelualueisiin. talammat kuin arvioinnissa esitetyt melutasot. Kuitenkin tulee 11.17.6 Pölyvaikutukset huomioida, että ääriolosuhteet, esim. kova myötäinen tuuli rau- tatieltä vastaanottajaa kohti, voivat aiheuttaa melutasojen nou- Rakentamisvaihe, Rautuvaara – Kolari rautatieosuuden perus- sun mallinnuksissa arvioitua korkeammille tasoille. parantaminen 11.17.4 Vaikutukset pohjavesiin Rautatien perusparantaminen tapahtuu pääasiassa kiskoilta kä- sin ja yhden kesän aikana. Työvaiheet ja käytetyt materiaalit ovat Rakentamisvaihe, Rautuvaara – Kolari rautatieosuuden perus- sellaisia, joiden ei katsota aiheuttavan pölyämistä, joten rauta- parantaminen tien perusparantamisen ei arvioida aiheuttavan pölyvaikutuk- Rautatien perusparantaminen tehdään suurimmaksi osak- sia. si raiteilta käsin, jolloin vaikutuksia pohjavesiin ei synny. Ratapenkereen korotuksessa käytettävä sepeli on tarkoitukseen Tuotantovaihe soveltuvaa rakennusmateriaalia, josta ei liukene haitallisia ainei- Kuljetettava rikaste on kosteaa ja raskasta rautarikastetta, jonka ta ympäristöön. Radan perusparantaminen ei aiheuta vaikutuk- ei arvioida aiheuttavan pölyämistä junakuljetusten aikana, jo- sia pohjavesiin. ten rautatien lisääntyvästä käytöstä ei arvioida aiheutuvan pö- lyvaikutuksia.

640 11.17.7 Vaikutukset ihmisiin 11.17.7.2 Vaikutusten suuruusluokka Arvioinnissa tarkastellaan Rautuvaarasta satamavaihtoehtoihin Vaikutusten suuruutta radanvarren asukkaisiin on arvioitu ver- kulkevan radan aiheuttamia vaikutuksia varren asukkaisiin lii- taamalla liikennemäärän lisääntymistä nykyiseen, tärinän havait- kennemäärän suhteellisen lisääntymisen, tärinän ja melun voi- semista ja kokemista häiritsevänä sekä melutason päivä- ja yö- makkuuden suhteen. aikaisia tasoja. Raja-arvot melun suhteen perustuvat valtiohallin- Tämä arviointi keskittyy niihin seikkoihin, jotka nousivat esiin non päätökseen 993/1992 melun raja-arvoista. Prosentuaalinen asukkaiden kuulemisessa: liikenteen lisääntyminen antaa suuntaa rataverkoston liikenne- • Melu ja tärinä määrän muutokselle. Kaivostoiminta lisää maksimissaan kuusi • Tieturvallisuus, erityisesti risteykset junamatkaa päivää kohden (joka vastaa yhtä junaa neljää tuntia • Asutuksen läheisyys kohden) (Taulukko 11-17-6 ja Taulukko 11-17-7). • Alueen vapaa-ajan käyttö • Mahdollinen pölyn leviäminen (Asukaskysely 2012) 11.17.7.3 Vaikutuskohteen herkkyys Pölyä ei ole otettu huomioon arviointikohteena. Kuljetettava Vaikutuskohteen herkkyys meluvaikutuksia kohtaan määräytyy rikaste on painavaa ja kosteaa, eikä junanvaunuja lastata yli lai- taustamelun mukaan (Taulukko 11-17-8). Taustameluun vaikut- tojen, joten pölyn leviämistä kuljetuksissa ei ole odotettavis- tavat teollisuuden määrä, liikenne sekä alueella oleva asutus. sa. Useat asukkaiden esiin nostamat huolenaiheet aiheuttavat Arvioinnissa on myös otettu huomioon erityisesti melulle herk- huolta jo nykyisessä tilanteessa ja liikenteessä. Olemassa olevien kiä vaikutuskohteita, joita ovat muun muassa päiväkodit ja van- asioiden sekä tulevien huoltotöiden ja parannusten päätöksis- husten palvelutalot. Vaikutuskohteiden herkkyystasoon vaikut- tä vastaa Liikennevirasto. Tässä arvioinnissa kiinnitetään erityistä taa myös yhteisön tarve ylittää rata. huomiota olemassa oleviin merkittäviin vaikutuksiin sekä niiden mahdollisiin muutoksiin, joita Northlandin kuljetusten lisäänty- minen mahdollisesti tuo.

11.17.7.1 Käytetyt arviointimenetelmät ja aineisto Aineistona on käytetty seuraavia lähteitä: • Asukaskysely radan varren asukkaille Kolari–Tornio rautatieosuudella (Asukaskysely 2012) • Muut arvioinnit • Kolarin kaivosradan selvitystyö (Ratahallintokeskus 2009) Menetelmänä on käytetty kirjallisuuden, karttatarkastelujen ja osallistumisen avulla saatuja tietoja ja yhdistelty näitä. Näin on saatu koottua tietoa alueesta ja liikenteen tuomista vaikutuksista alueen asukkaisiin, joihin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan alueittain eri suuruustasoilla pieni-keskisuuri-suuri sekä herkkyystasoilla matala-keskisuuri-korkea.

641 Taulukko 11-17-6. Ihmiset, vaikutusten suuruus.

Pieni Keskisuuri Suuri Kohtalainen liikennemäärän lisäys (50–100 % ny- Vähäinen liikennemäärän lisäys (<50 % nykyi- Merkittävä liikennemäärän lisäys (>100 % nykyi- kyisestä) sestä) sestä) Havaittavissa oleva tärinä, mutta ei koeta häirit- Tärinää ei ole havaittu. Tärinä koetaan häiritsevänä. sevänä. Melutaso on <40 dB yöaikana ja <50 dB päiväs- Melutaso on >45 dB yöaikana ja >55 dB päiväs- Melutaso on <45 dB yöaikana ja <55 dB päiväs- aikaan aikaan aikaan

Taulukko 11-17-7. Päivä- ja yömeluraja-arvot sekä näiden sisään jäävät asukkaat Kolari-Tornio -välisellä rataosuudella.

Asuintalojen lukumäärä klo 07–22 melun raja-arvojen mukaan Kunta > 55 dB (50 m) > 50 dB (110 m) > 45 dB (330 m) Kolari 0 0 14 Pello 8 27 101 Ylitornio 58 149 448 Tornio 132 284 802 Asuintalojen lukumäärä klo 22–07 melun raja-arvojen mukaan Kunta > 55 dB (70 m) > 50 dB (170 m) > 45 dB (440 m) > 40 dB (630 m) Kolari 0 3 22 30 Pello 13 37 242 457 Ylitornio 100 203 599 767 Tornio 186 431 1122 1513

Taulukko 11-17-8. Ihmiset, herkkyyskriteerit.

Matala Keskisuuri Korkea

Keskeinen väestökeskittymä, teollisuutta, vilkas- Keskisuuri väestökeskittymä, jossa jonkin ver- Pieni asutuskeskittymä, ei teollisuutta. Vähän lii- ta liikennettä ja huomattava taustamelu. Ei herkkiä ran teollisuutta, liikennettä ja taustamelua. Joitain kennettä ja matala taustamelu. Ei herkkiä vaiku- vaikutuskohteita, kuten päiväkoteja jne. herkkiä vaikutuskohteita, kuten päiväkoteja jne. tuskohteita, kuten päiväkoteja jne.

Kulku radan yli harvemmin kuin päivittäin. Kulku radan yli keskimäärin kerran päivässä. Kulku radan yli useasti päivässä.

642 11.17.7.4 Vaikutusten merkittävyys

Vaikutusten yhteenveto

Rakentamisvaihe

Vaikutuskohde

1. Rautuvaara–Kolari rautatieosuuden perusparantaminen

Tuotantovaihe

Vaikutuskohde

1. Rautuvaara–Kolari rautatieosuus

2. Kolarin kunta

3. Pellon kunta

4. Ylitornion kunta

5. Tornion kunta

6. Tornio–Oulu rautatieosuus

7. Oulu-Raahe rautatieosuus

8. Oulu-Kokkola rautatieosuus

643 Rautuvaara–Kolari rataosa

Perusparannus Rautuvaaran ja Kolarin välisen rataosuuden perusparannustyön Melun raja-arvot ylittyvät Ylitornion kunnan alueella sekä päi- aiheuttama melu on väliaikaista ja se kohdistuu muutamiin lo- visin 58 ja öisin 203 asuinrakennuksen kohdalla, joista suurin osa ma-asuntoihin lähellä Kolarin rautatieasemaa. Maantieliikenteen sijaitsee keskustaajamassa tai sen läheisyydessä ja muut alueet aiheuttama melu ylittää loma-asutukselle asetetut raja-arvot. Kaulinrannassa, Aavasaksalla ja Kainuunkylässä. Radan perusparantaminen tehdään yhden kesän aikana päivi- Kaulinrannassa vilkasliikenteinen valtatie 21 kulkee lähellä sin, joten sen kesto on lyhytaikainen. Perusparantamistyöt vai- asutusta, joka tuo taustamelua. Ohimenevien junien aiheutta- kuttavat lyhyen aikaa pieneen, paikalliseen ryhmään, joten vai- ma melutason nousu on lyhytkestoinen. Asutuskeskittymä on kutuksen suuruus on pieni. Olemassa oleva taustamelu vähen- pieni, mutta siellä ei ole erityisen herkkiä vaikutuskohteita, kuten tää perusparannuksen tuomaa vaikutusta, joten vaikutuskohtei- päiväkoteja. Radan välittömässä läheisyydessä asuvat asukkaat den herkkyys on matala. Perusparannuksen aiheuttama vaiku- kokevat liikenteen häiritsevänä ja alueella on vaarallisia risteyk- tus on siten vähäinen. siä, joita asukkaat käyttävät päivittäin. Tärinä koetaan häiritse- vänä. Vaikutuskohteiden herkkyys on siten keskisuuri. Liikenne Toiminta radalla lisääntyy 240 %, joten vaikutuksen suuruus on suuri. Rataosuuden ainoat asukkaat ovat Kolarin rautatieaseman poh- Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on merkittävä. joispuolella, joten liikenteen lisääntyminen, tärinä ja melu vai- Rautatieliikenteen vaikutus rataosuudella on merkittävä jo en- kuttavat pienelle alueelle. Keskisuuri väestökeskittymä ja maan- nen liikenteen lisääntymistä. Radan varren asukkaiden huoli ny- tieliikenne tiellä 939 aiheuttavat taustamelua, eikä alueella ole kyisestä liikenteestä on otettu huomioon sen vähentäessä hei- herkkiä vaikutuskohteita. Rautatieliikenteen aiheuttaman me- dän asumisviihtyvyyttään. Tässä yhteydessä rajoitettu kuuden lun raja-arvot eivät ylity päiväsaikaan ja yöaikaan yli 50 dB:n päivittäisen junamatkan lisääntyminen rataosuudella ei toden- melu 170 metrin etäisyydellä radasta ulottuu kahteen asuinta- näköisesti aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen tilantee- loon. Tärinää ei havaita tai koeta ongelmaksi. Vaikutuskohteiden seen. herkkyys on matala. Liikenteen lisääntyminen radalla on suurta Ylitornion keskustaajaman alueella on jonkin verran teollisuu- (240 %) ja kulku estyy junan kulkiessa Suukosken tien kohdal- desta ja valtatie 21:stä johtuvaa taustamelua. Taajama-alueella la. Asukkaiden mukaan heillä ei kuitenkaan ole tarvetta kulkea kuljetaan radan yli töihin päivittäin ja rata kulkee asutusalueen tämän risteyksen kautta säännöllisesti. Vaikutuksen suuruus on läpi. Nykyinen liikenne koetaan häiritsevänä. Radan varrella ei suuri. Toiminnan aikainen liikenteen lisääntymisen vaikutus on ole herkkiä vaikutuskohteita eikä tärinää koeta häiritsevänä. kohtalainen. Vaikutuskohteiden herkkyys on siten keskisuuri. Liikenne radalla lisääntyy 240 %, joten vaikutuksen suuruus on suuri. Liikenteen Kolari - Tornio rataosa lisääntymisen aiheuttama vaikutus on merkittävä. Kolarin kunnan alueella on yksi talo yöaikaisen melun, 50 dB ja Ylitorniolta etelään meluarvot ylittyvät sekä päivisin että öi- 170 m, raja-arvojen alueen sisäpuolella. Valtatie 21 sekä taaja- sin Aavasaksalla ja Kainuunkylässä. Nuotiorannan kohdalla tä- ma-asutus lisäävät taustamelua. Tärinää ei havaita tai koeta häi- rinä sekä liikenne koetaan häiritseväksi ja siellä on vaarallinen ritsevänä. Radan läheisyydessä ei ole herkkiä vaikutuskohtei- tasoristeys. Asutuskeskukset ovat pieniä ja hajanaisia, eikä niis- ta eikä rataosuudella ole ongelmalliseksi koettuja risteysaluei- sä ole herkkiä vaikutuskohteita radan läheisyydessä. Valtatie ta. Vaikutuskohteiden herkkyys on siten matala. Liikennemäärä 21 lisää taustamelua. Vaikutuskohteiden herkkyys on keskisuu- rataosuudella lisääntyy 240 %, joten sen vaikutus on suuri. ri. Liikenne radalla lisääntyy 240 %, joten vaikutuksen suuruus Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on kohtalainen. on suuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on mer- Pellon keskustassa päiväaikaisen melun raja-arvojen sisälle, 55 kittävä. Rautatieliikenteen vaikutus rataosuudella on merkittä- dB ja 50 m, jää seitsemän taloa, kunnan eteläosassa yksi. Yöllä vä jo ennen liikenteen lisääntymistä. Radan varren asukkaiden melualueen sisälle jää 37 asuinrakennusta, joista suurin osa taa- huoli nykyisestä liikenteestä on otettu huomioon sen vähen- jamassa ja sen läheisyydessä sekä muutamia kunnan pohjois- ja täessä heidän asumisviihtyvyyttään. Tässä yhteydessä rajoitettu eteläosissa. Valtatie 21 aiheuttaa taustamelua, samoin kuin taa- kuuden päivittäisen junamatkan lisääntyminen rataosuudella ei jama-asutus ja pienteollisuus. Tärinää ei havaita tai sitä ei koeta todennäköisesti aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen tilan- häiritsevänä. Radan läheisyydessä ei ole herkkiä vaikutuskohtei- teeseen. ta eikä rataosuudella ole ongelmalliseksi koettuja risteysalueita. Tornion kunnan alueella melurajojen sisäpuolelle jää päivisin Vaikutuskohteiden herkkyys on siten matala. Liikenne radalla li- 132 ja öisin 431 asuinrakennusta, jotka sijaitsevat Kivirannalla, sääntyy 240 %, joten vaikutuksen suuruus on suuri. Liikenteen Ala-Raumossa, Yli-Kaakamossa, Vojakkalassa sekä Kukkolassa. lisääntymisen aiheuttama vaikutus on siten kohtalainen. Valtatie 21 aiheuttaa taustamelua Kivirannan, Vojakkalan ja

644 11.17.7.5 Vaikutusten lievennystoimet Kukkolan alueella, Tornio on keskikokoinen asutuskeskus, jos- Radan varren asukkaat ovat maininneet eräitä keinoja haitto- sa on raskasta teollisuutta ja paljon liikennettä. Kivirannalla on jen lieventämiseksi. Radan varteen voidaan rakentaa äänivalle- tärinäherkkä alue sekä rautatien läheisyydessä sijaitsevat päivä- ja ja alentaa nopeuksia. Vanha rata tulee tarkistaa huolellisesti ja koti, koulu ja vanhusten palvelutalo. Kivirannalla on myös vilk- korjata sekä rakentaa alikulkuja vaarallisiin paikkoihin sekä huo- kaasti liikennöity asuinalueella oleva tasoristeys, joka lisää on- lehtia radan ylikulkujen turvajärjestelyistä. Pölyämistä voidaan nettomuusriskiä. Näiltä osin nykyinen liikenne koetaan häiritse- estää umpivaunujen käytöllä ja kiinteistöjen arvonalennuksesta vänä. Vaikutuskohteiden herkkyys on siten keskisuuri. Liikenne halutaan korvauksia. Junien aikataulut olisi hyvä tietää ennak- radalla lisääntyy 240 %, joten vaikutuksen suuruus on suuri. koon (Asukaskysely 2012). Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on merkittävä. Torniosta päin Kivirannalle kääntyvän ryhmittymiskaistan pi- Rautatieliikenteen vaikutus rataosuudella on merkittävä jo en- dentäminen on tarpeellista. nen liikenteen lisääntymistä. Radan varren asukkaiden huoli ny- Radan siirtäminen pois jokivarresta ja raskaan liikenteen kyisestä liikenteestä on otettu huomioon sen vähentäessä hei- siirtäminen uudelle radalle lieventäisi haittoja. Nuotiorannalla dän asumisviihtyvyyttään. Tässä yhteydessä rajoitettu kuuden Ylitorniolla rata voitaisiin linjata uudestaan kulkemaan metsän päivittäisen junamatkan lisääntyminen rataosuudella ei toden- reunalle ja pois kirkonkylän keskeltä. Myös Kaulinrannan koh- näköisesti aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen tilantee- dalla rata halutaan linjata uudestaan kulkemaan kylän itäpuolel- seen. ta (Asukaskysely 2012). Laurilassa suurten terässiltojen alusrakenteiden kokonaisvar- Tornio–Oulu rataosa muus ei täytä vaatimustasoa ja niissä on jo nyt nähtävissä siirty- Radan varressa on asutusta ja suuremmissa asutuskeskuksissa miä. Mikäli malmikuljetukset menevät Ajokseen, täytyy rataa lin- Kemissä ja Oulussa on raskasta teollisuutta ja paljon liikennettä. jata uudestaan Peurasaaressa (Ratahallintokeskus 2009). Rataosuudelta ei ole saatavissa meluarvotietoja. Olemassa ole- Radan varren asukkaat kokevat tarvetta yllä olevien epäkoh- van vilkkaan liikenteen vuoksi liikenteen lisääntymisestä johtu- tien korjaamiseksi jo tämänhetkisessä tilanteessa ennen liiken- van tärinän ei uskota aiheuttavan häiriötä. Vaikutuskohteiden teen lisääntymistä radalla. Liikennevirasto on vastuussa näistä herkkyys on siten matala. Tornion ja Oulun välisellä rataosuu- korjaustoimista. della liikenteen lisäys on Tornion ja Laurilan välillä 71 % (kohtalainen) ja Laurilasta Ouluun 23–38 % (vähäinen). Liikenteen 11.17.7.6 Sulkemisvaiheen jälkeiset jäännösvaikutukset lisäys on kohtalaista, joten vaikutuksen suuruus on keskisuuri. Rikastekuljetusten poistumisen jälkeen liikenne radalla vähe- Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on vähäinen. nee, mutta matkailun kasvun vuoksi on oletettavissa, että liiken- nemäärä jää nykyistä korkeammalle tasolle. Rautuvaara–Kolari Oulusta Satamavaihtoehtoihin -rataosuudella liikenteen poistuminen kokonaan poistaa vähäi- Radan varrella on Oulun ja Raahen kaupungit, taajamia sekä set haitat asutukselle. harvaa maaseutuasutusta. Muu liikenne, taajama-asutus ja teollisuus aiheuttavat taustamelua. Rataosuudelta ei ole saatavis- 11.17.7.7 Epävarmuustekijät sa meluarvotietoja. Olemassa oleva liikenne on runsasta, joten Siton ja Rambollin tekemät melumallinnukset eivät huomioi lisääntyneen liikenteen aiheuttaman tärinän ei uskota aiheut- topografiaa eivätkä kasvillisuutta, joten todellisuudessa nämä tavan häiriötä. Vaikutuskohteen herkkyys on matala. Liikenne vähentävät melun leviämistä. Varsinkin kauempana radas- Oulusta satamavaihtoehtoihin kulkee Suomen vilkkaasti liiken- ta mallinnuksien kyky ennustaa melun leviämistä heikkenee. nöidyllä pääradalla. Liikenne lisääntyy Oulusta Tuomiojalle 18 % Mallinnukset eivät myöskään huomioi sääolosuhteiden, kuten ja siitä Raaheen 95 %, joten tällä osuudella vaikutuksen suuruus tuulen, vaikutusta äänen kulkeutumiseen. on korkeimmillaan keskisuuri. Liikenteen aiheuttama vaikutus on vähäinen. Oulun ja Kokkolan kaupunkien välillä on taajama-asutusta Oulaisissa, Ylivieskassa ja Kannuksessa sekä näiden välillä kyliä, pienkyliä ja harvaa maaseutuasutusta. Muu liikenne, taajama- asutus ja teollisuus aiheuttavat taustamelua. Olemassa oleva liikenne on runsasta, joten lisääntyneen liikenteen aiheuttaman tärinän ei uskota aiheuttavan häiriötä. Vaikutuskohteiden herkkyys on matala. Rataosuudella liikenteen lisäys on Tuomiojan ja Ylivieskan sekä Ylivieskan ja Kokkolan välillä 15–17 % (pieni), Kokkolasta Ykspihlajaan 110 % (suuri), joten vaikutuksen suuruus on korkeimmillaan keskisuuri. Liikenteen aiheuttama vaikutus on vähäinen.

645 11.17.8 Vaikutukset porotalouteen 11.17.8.3 Vaikutusten suuruusluokka Paliskunnat huolehtivat itse raatojen hakemisesta pois onnet- Porotalouteen kohdistuvaa vaikutuksen suuruutta arvioidaan tomuuspaikoilta. Maanteillä sattuneissa onnettomuuksissa lii- sen mukaan, miten paljon liikenne lisääntyy radalla suhteutet- kennevahinkoarviomiehelle maksetaan kilometrikorvaus, raa- tuna nykytilanteeseen (Taulukko 11-17-9). don hävittämiskulut sekä arviointipalkkio, joka kasvaa portait- tain sen mukaan, montako poroa onnettomuudessa on kuollut 11.17.8.4 Vaikutuskohteen herkkyys kerrallaan. Rautatieonnettomuuksissa näitä korvauksia ei mak- Vaikutuskohteen herkkyyttä on arvioitu sen suhteen, miten lä- seta. Junan alle jääneet eläimet voivat kulkeutua sen muka- hellä rataa porot laiduntavat ja kuinka suuri osa poroista sijoit- na kauas onnettomuuspaikasta, joka lisää etsimiskustannuksia tuu radan läheisyyteen (Taulukko 11-17-10). (Paliskuntain yhdistys 2012).

11.17.8.1 Vaikutusalue Arviointi käsittää Rautuvaarasta satamavaihtoehtoihin kulkevan radan varrella olevat paliskunnat ja porojen liikkumisen radan lä- heisyydessä. Vaikutuksia arvioidaan liikenteen lisääntymisen ai- heuttamien onnettomuuksien ja kulkuesteen suhteen.

11.17.8.2 Käytetyt arviointimenetelmät ja aineisto Aineistona on käytetty seuraavia lähteitä: • Sähköpostikeskustelut Paliskuntain yhdistyksen Porotalousneuvoja Marja Anttosen kanssa (Anttonen 2012) • Riista-aidan tarveselvitys ja toteutuksen suunnittelu Palojärven paliskunnan alueella (Brask 2009) • Tapaaminen Muonion paliskunta (2012) • Tapaaminen Kolarin paliskunta (2012) • Tapaaminen Orajärven paliskunta (2012) • Tapaaminen Lohijärven paliskunta (2012) • Puhelinkeskustelu Isosydänmaan paliskunta (2012) • Puhelinkeskustelu Oijärven paliskunta (2012) Menetelmänä on käytetty kirjallisuuden, karttatarkastelujen ja osallistumisen avulla saatuja tietoja ja yhdistelty näitä. Näin on saatu koottua tietoa alueesta ja liikenteen tuomista vaikutuksista porotalouteen, joihin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan alueittain eri suuruustasoilla pieni-keskisuuri-suuri sekä herkkyystasoilla matala-keskisuuri-korkea.

Taulukko 11-17-9. Porotalous, vaikutusten suuruuskriteerit.

Pieni Keskisuuri Suuri

Kohtalainen liikennemäärän lisäys (<100 % ny- Merkittävä liikennemäärän lisäys (>100 % ny- Ei olemassaolevaa liikennettä kyisestä) kyisestä)

Taulukko 11-17-10. Porotalous, vaikutusten herkkyyskriteerit.

Matala Keskisuuri Korkea Laitumet kaukana radasta, ylikulku laidunkierto- Rata kulkee laidunalueiden läpi. Porot liikkuvat Osa laitumista radan läheisyydessä. jen aikaan. jatkuvasti radan yli. Vähäinen osa poroista radan läheisyydessä. Ei poroja radan läheisyydessä. Merkittävä osa poroista radan läheisyydessä. Joitakin vaikutuksia elinkeinoon. Vähäisiä vaikutuksia elinkeinoon. Merkittäviä vaikutuksia elinkeinoon.

646 11.17.8.5 Vaikutuksen merkittävyys

Vaikutusten yhteenveto

Rakentamisvaihe

Vaikutuskohde

1. Muonion paliskunta

Tuotantovaihe

Vaikutuskohde

1. Muonion paliskunta

2. Kolarin paliskunta

3. Orajärven paliskunta

4. Lohijärven paliskunta

5. Oijärven ja Isosydänmaan paliskunnat

647 Rautuvaara–Kolari rataosa

Perusparannus Radan peruskorjaamisen kesto on lyhytaikainen kestäen yhden Lohijärven paliskunta ei katso tarpeelliseksi rakentaa kaksi- kesän ajan ja vaikutukset rajoittuvat radan läheisyyteen, joten puoleista aitaa radalle eikä se ole kovin huolissaan lisääntyvän vaikutuksen suuruus on pieni. Porot laiduntavat alueella kesällä, liikenteen vaikutuksista. Porot laiduntavat syystalvella radan lä- joten vaikutuskohteen herkkyys on matala. Perusparannuksen heisyydessä ja kulkevat radan yli ajoittain. Onnettomuusherkkiä aikainen vaikutus porotalouteen on vähäinen. alueita on Ylitorniolta etelään ja pohjoiseen pitkällä matkal- la (Kuva 11-17-9). Pohjoisosassa on yksittäinen ylikulkupaik- Toiminta ka, joka on kriittinen. Erotusaidat sijaitsevat etäällä radasta. Porot ovat tottuneet kulkemaan ja laiduntamaan alueella va- Vaikutuskohteen herkkyys on siten keskisuuri. Liikennemäärän paasti ja ne eivät osaa vältellä liikennöimätöntä rataa. Tuotannon lisääntymisen tuoman vaikutuksen suuruus on keskisuuri. alettua niillä meneekin jonkin aikaa tottua liikenteeseen ja vält- Liikenteen aiheuttama vaikutus on kohtalainen. telemään rata-aluetta. Vaikutuskohteen herkkyys on siten korkea. Rata katkaisee paliskunnan alueen eteläosan kahtia ja tois- Tornio–Oulu rataosa taiseksi on vaikea arvioida, miten porot suhtautuvat siihen ja Tornion ja Oulun välisellä rataosuudella liikenteen lisäys on tulevat liikkumaan alueella jatkossa. Yksi paliskunnan erotusai- Tornion ja Laurilan välillä 71 % (kohtalainen) ja Laurilasta Ouluun doista sijaitsee radan läheisyydessä ja kulku tällä alueella voi häi- 23–38 % (pieni), joten sen aiheuttaman vaikutuksen suuruus riintyä liikenteen vuoksi (Kuva 11-17-7). Vaikutuksen suuruus on on korkeimmillaan pieni. Oijärven ja Isosydänmaan paliskun- suuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus toiminnan nat eivät koe liikenteen lisääntyvän niin merkittävästi, että sil- aikana on merkittävä. lä olisi merkittävää vaikutusta heidän alueensa onnettomuus- määriin. Porot laiduntavat osan aikaa radan läheisyydessä ja kul- Kolari-Tornio rataosa kevat radan yli toisinaan. Vaikutuskohteet herkkyys on matala. Kolarin paliskunta ei ole huolestunut lisääntyvästä liikenteestä, Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on siten vähäi- mutta toimet Muonion paliskunnan alueella vaikuttavat heihin nen. varsinkin alueen pohjoisosassa. Rautuvaara–Kolari välinen rata ja sen mahdollinen aitaaminen jakavat Muonion paliskunnan Oulusta Satamavaihtoehtoihin kahtia ja tämä luo painetta sille, että porot alkavat siirtyä kohti Poronhoitoalue päättyy Iihin, joten liikenteen lisääntymisellä ei etelää ja Kolarin kuntakeskusta, jolloin ne voivat kulkeutua lii- ole vaikutuksia sieltä eteenpäin. an lähelle asutusta ja häiritä ihmisiä sekä liikennettä. Paliskunta jakautuu huolta aiheuttavien alueiden suhteen karkeasti kol- meen, etelä-pohjoissuunnassa: läntisin osa Ruotsin rajalta rau- tatiehen aiheuttaa eniten huolta, rautatien ja valtatie 21:n väli jonkin verran ja alue valtatie 21:stä itään päin ei lainkaan. Porot laiduntavat radan läheisyydessä kesäisin sekä syystalvella, alueen pohjoisosissa myös kevättalvella. Alueella on muutamia onnettomuusherkkiä kohtia Kolarin kylältä etelään, Sieppijärveltä pohjoiseen ja alueen eteläosassa (Kuva 11-17-8). Paliskunta ei koe liikenteen lisääntymisen vaikuttavan merkittä- västi heidän elinkeinoonsa. Vaikutuskohteen herkkyys on keskisuuri. Liikenteen lisäys alueella on keskisuurta, 240 %, ja osa laitumista sekä poroista on radan läheisyydessä. Porot kulkevat jonkin verran radan yli. Vaikutuksen suuruus on keskisuuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on kohtalainen. Orajärven paliskunnan alueelle vuonna 2008 rakennettu radan molemmin puolin kulkeva aita on heidän kokemustensa mukaan vähentänyt onnettomuuksia ja sama on nähtävissä myös tilastossa. Paliskunnan alueen porot kulkevat radan yli talvella siirtyessään radan itäpuolella olevilta kesälaitumilta talvi- laitumille ja keväällä takaisin, joten porot eivät oleile ja liiku radan läheisyydessä jatkuvasti. Vaikutuskohteen herkkyys on siten keskisuuri. Liikennemäärän lisääntymisen vaikutus on keskisuuri. Liikenteen aiheuttama vaikutus on siten kohtalainen.

648