DOCSLIB.ORG

Lopotintien Alueen Asemakaavan Muutos Rakennuskannan Selvitys Ja Rakennussuojeluehdotukset

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Lopotintien Alueen Asemakaavan Muutos Rakennuskannan Selvitys Ja Rakennussuojeluehdotukset LOPOTINTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSKANNAN SELVITYS JA RAKENNUSSUOJELUEHDOTUKSET Osa 2. 1/28 Kohdekartta suojeltaviksi ehdotettavista rakennuksista ja pihapiireistä: Kartta A. Kohdekartta suojeltavaksi ehdotetuista rakennuksista ja pihapiireistä. 1. Säästöpankin talo 2. Heikkilä, (Reinola). Suojeltu asemakaavalla, suojellaan edelleen. 3. Mikko. Suojeltu asemakaavalla, suojellaan edelleen. 4. Laivurinkuja 1. 5. Peltola. Suojeltu asemakaavalla, suojellaan edelleen. 6. Tervatie 16 7. Tervatie 8 8. Kipparinkuja 11 9. Lopotintie 9 10. Särkiläntie 10 11. Lopotintie 17 12. Mäntyperäntie 4 13. Mäntyperäntie 14 14. Mäntyperäntie 16 Selvityksessä on tarkempaa tarkastelua varten rajattu ennen vuotta 1956 rakennetut rakennukset. Kuvat on ottanut Johanna Rajaniemi, ellei toisin mainita. Kuvat alueen muusta rakennuskannasta on luovutettu Kalajoen kaupungille muistitikulla. 2/28 1. Säästöpankin talo, Kannuskyläntie 1 Funktionalismia edustava rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi rakennushistoriallisista ja maisemalli- sista syistä. Entinen pankkirakennus muodostaa vakiintuneen osan Himangan keskustan taajamakuvasta ja edustaa harvinaiseksi käynyttä pankkirakennusfunktionalismia. Lopotintien ja Sautinkarintien risteyksessä sijaitseva terassirapattu betoni- ja tiilirunkoinen talo on raken- nettu vuonna 1938 Säästöpankiksi ja alun perin se on käsittänyt kaksi liike- ja kaksi asuinhuoneistoa. Hi- mangan Säästöpankki oli perustettu jo vuonna 1913. Himangan kunta on ostanut rakennuksen pankilta vuonna 1984 ja se on toiminut myös kunnanvirastona. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1984 ja sen pinta-ala on 388 m². (Lähteet: Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 49 ja 53. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2, Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 53. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-68-1 sekä Kotiseutuni Keski-Pohjanmaa, Suomen maakuntajulkaisu Oy Förlagshuset Nordens Boktryckeri Mal- mö 1969, s. 83) Kuva 1. Säästöpankin talo. (kuva Juho Rajaniemi) 1. 3/28 2. Heikkilä (Reinola), Raumankari, ajoitus 1918-1944, Sautinkarintie 8 Asemakaavalla suojeltu rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri, joka ehdotetaan suo- jeltavaksi edelleen osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Maakunnallisesti arvokas Heikkilä on perinteinen jälleenrakennuskauden päärakennus vuodelta 1936 pihapiireineen. Rakennukset täydentävät kokonaisuutta sijoittuen tiiviisti kiinni raitin varteen. (Museovirasto. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt.) Kuva 3. Olli Simosen kuvakokoelma:”Vanhaa Aikaa Kuvia Himangalta” 2. 3. Kuva 2. Heikkilän päärakennus. Kuva 3. Reino Heikkilä Orhinsa kanssa kotinsa edustalla Pispanmäellä 1950-luvun loppupuolella Reinolan pihapiiriin kuuluu kaksi asuinrakennusta. Vanhempi hirsi/puurunkoinen talo on rakennettu 1933 ja peruskorjattu vuosina 1966 ja 1994. Lisärakennus on valmistunut vuonna 1973. Tontilla sijaitsi aiemmin kaksi vanhempaa taloa. Uudempi puurunkoinen asuinrakennus on vuodelta 1964. Se on ollut asuinkäy- tössä vuoteen 1994 saakka, jonka jälkeen se on toiminut loma-asuntona. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Käl- viä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 39. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Vanhan maatilan pääraken- nus on Reino Heikkilän vanhempien Elmi ja Väinö Heikkilän rakentama ja timpurina on toiminut Toimi Mäkinen Rautialasta. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 49. Oy Arkme- dia Ab, ISBN: 952-5176-68-1) 4. 5. 6. 7. 4-7. Heikkilän pihapiirin rakennuksia 4/28 3. Mikko, Kirkonkylä, Sautinkarintie 12 Asemakaavalla suojeltu rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojel- tavaksi edelleen osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Maakunnallisesti arvokas Mikko kuuluu Sautin- karitien varteen sijoittuviin 1900-luvun alkupuolen näyttäviin asuinrakennuksiin. Mikko on syvärunkoinen taitekattoinen okranväriseksi maalattu talo Lestijoesta erkaantuvan juoksutuskanavan (Pikkujoki) suulla. Ra- kennuksessa on jugendille ominaisia piirteitä ylhäältä ja alhaalta pieniruutuisiin kenttiin jaotelluissa ikkunois- sa sekä taitekatossa. Rakennuksen pitkän sivun toisessa päässä on pulpettikattoinen umpikuisti, joka on to- dennäköisesti uudempaa perua. Vuoraus on jaettu erisuuntaisiin kenttiin. (Himanka, Raumankari. Museovirasto, Rakennushistorian osasto. 1974). Sautinkarintie 12:ssa sijaitseva hirsirunkoinen talo on rakennettu vuonna 1873 ja peruskorjattu vuosina 1955, 1989. Ensimmäinen omistaja oli talon rakentanut Mikko Pöyhtäri. Hän oli laivuri ja omisti monta kal- jaasia. Talossa oli alkuaan vain yksi huone ja keittiö. Lisärakentamista on tehty vuosina 1883, 1920, 1976 ja 1989. Talo on siirtynyt vuonna 1927 Frans ja Kyllikki Pöyhtärin omistukseen. Nykyisille samaan sukuun kuulu- ville omistajille talo on siirtynyt vuonna 1988. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 121. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Kuvat 8. ja 9. Mikon päärakennus sekä näkymä Pikkujoelle Tervasillalta 8. 9. 5/28 4. Laivurinkuja 1, Lopotti, Erkkilä Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Hirsirunkoisen puuverhoillun talon rakennusvuosi on 1945. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1981. Ensimmäinen tiedossa oleva omistaja on Viljo Kurikkala. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 121. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Seuraavaksi talon ovat omistaneet Vieno ja Olavi Aho. Nykyisillä omistajilla talo on ollut vuodesta 1976 ja lisärakennus on valmistunut vuonna 1980. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Käl- viä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 40. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-68-1) 10. Kuvat 10. ja 11. Laivurinkuja 1:n päärakennus ja sivurakennuksia 11. 6/28 5. Peltola, Kirkonkylä, Kannuskylä, Sautinkarintie 18, ajoitus 1864-1917 Asemakaavalla suojeltu rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri, joka ehdotetaan suojel- tavaksi edelleen osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Maakunnallisesti arvokas Peltola (vuodelta 1921), kuuluu Sautinkarintien varteen sijoittuviin 1900-luvun alkupuolen näyttäviin asuinrakennuksiin. Peltolassa on piirteitä virkataloarkkitehtuurista. Rakennuksen lyhyen, lähes noppamaisen rungon keskellä on poikkipääty ja pieni umpikuisti. Ikkunat ovat ristikarmiset ja vuorilaudat on jaettu erisuuntaisiin kenttiin. Kuistin päällä on sahalaitainen koristeleikkaus. Rakennus on yksityiskohtineen todella sievä. Pihaan kuuluu punamullattu, puoleksi hirsinen ja puoleksi lautarakenteinen talousrakennus vuodelta 1912. (MRKY 15) Talo on Kalle ja Hanna Hongellin rakentama. Osoitteissa Luotsikuja 2 ja Sautinkarintie 18 sijaitseva rakennus on siirtynyt Pauli ja Martta Palmulle vuonna 1965. Martta lapsineen muutti Himangalle vuonna 1940 ja Pauli Palmu sodasta päästyään. Pauli toimi Kalaosuuskunnan toimitusjohtajana sekä sen jälkeen yksityisenä yrittäjänä. Talo siirtyi nykyisille omistajilleen vuonna 2003. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohta- ja, Toholampi, Ullava 1997, s. 108. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2 sekä Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 98-99. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) Kuvat 12 ja 13. Peltolan päärakennus sekä talousrakennuksia 12. 13. 7/28 6. Tervatie 16, Kannuskylä, Ojala Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka on säilyttänyt 1800-luvun nikkarityylisiä piirteitä lisärakentamisesta huolimatta. Rakennus on osa Tervatien varren vanhaa rakennuskantaa. Vanhin osa rakennuksesta ehdotetaan suojeltavaksi, laajennusosa jätettäväksi ilman suojelumerkintää. Puurunkoinen päärakennus on vuodelta 1897. Talon on rakentanut Sakarias Torsström ja se on peruskorjattu ja lisärakennettu vuosina 1982-1984. Talo on ollut saman suvun hallussa rakentamisestaan asti. Pienimuotoista maataloutta on harjoitettu tilalla 1930-luvulle saakka. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Käl- viä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 159. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2 sekä Kotiseutumme Himanka, Kan- nus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 138. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) Kuvat 14 ja 15. Tervatie 16:sta päärakennus, talon tyylin mukainen leikkimökki sekä perinteinen pihamaa. 14. 15. 8/28 7. Tervatie 8, Lopotti, Mattila, ent. os. Tervatie 10 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi. Rakennus on osa Tervatien varren vanhaa rakennuskantaa. Vanhin osa rakennuksesta tulee suojella, laajennusosa jäte- tään ilman suojelumerkintää. Hirsirakenteinen talo on rakennettu vuonna 1936, peruskorjattu vuonna 1981 ja lisärakennussiipi on valmistunut vuonna 1970. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toho- lampi, Ullava 1997, s. 133. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) 16. Kuva 16. Tervatie 8:n päärakennus 8. Lopotintie 9 ,Toimela, ent. os. Lopotintie 13 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi. Rakennus on osa Lopotintien ja Mäntyperäntien varren jälleenrakennuskauden rakennettua ympäristöä ja on säilyttänyt kauniisti rakennusaikakautensa piirteet. Puu/betonirunkoisen talon ovat rakentaneet Aune ja Veikko Borén vuonna 1956 ja se on peruskorjattu vuonna 1987. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toho- lampi 2006-2007, s. 41. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) 17. Kuva
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Pohjoispohjanmaan Rakennettu Kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki
    Pohjois­Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI (RKY 2009) ARVOKKAAT ALUEET SEKÄ NIIDEN SISÄLTÄMÄT KOHTEET ALA­KÄÄNTÄ Kääntä maakunnallisesti arvokas Käännänpuhto (Isokääntä ­ Kääntä ja Simonen) maakunnallisesti arvokas Vetenojan puhto maakunnallisesti arvokas ETELÄNKYLÄ Etelänkylän raitti maakunnallisesti arvokas Hietalan pappila maakunnallisesti arvokas Kärjän talo maakunnallisesti arvokas Ojala­Siipola ja Vanha Ylänkö maakunnallisesti arvokas Omatupa (entinen Suojeluskunnan yhdistystalo) maakunnallisesti arvokas Seuratupa paikallisesti arvokas Siipola maakunnallisesti arvokas HIMANKA Himankakylän raitti ja kalasatama maakunnallisesti arvokas Himanka (Ala­Himanka) maakunnallisesti arvokas Himankakylän koulu maakunnallisesti arvokas Keiski maakunnallisesti arvokas Niemelä maakunnallisesti arvokas Ylitalo maakunnallisesti arvokas Ylä­Himanka maakunnallisesti arvokas KANNUS Juoponperä maakunnallisesti arvokas Ahdistus paikallisesti arvokas Juopo paikallisesti arvokas Pitkäkangas paikallisesti arvokas Tuliniemi maakunnallisesti arvokas Tuorila maakunnallisesti arvokas Kannuskylän raitti maakunnallisesti arvokas Iso­Tilus maakunnallisesti arvokas Kannuskyläntie 179 paikallisesti arvokas Lainajyvämakasiini ja muuntaja maakunnallisesti arvokas Maa­Tilus maakunnallisesti arvokas Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Heikkilä (Reinola) paikallisesti arvokas Jokela maakunnallisesti arvokas Kanta­Märsylä maakunnallisesti arvokas Keski­Märsylä (Laksonmäki)
    [Show full text]
  • Keski-Pohjanmaan Tilastokatsaus 2001
    KESKI-POHJANMAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu ISBN 951-39-1052-0 ISSN 1236-598X Käyttäjälle Tilastokatsaus on tehty Keski-Pohjanmaan liiton ja sen jäsenkuntien käyttöön ja se kattaa pää- osin Keski-Pohjanmaan liiton aluekehitysvastuulla olevan alueen, ns. ydinmaakunnan. Kult- tuurisesti ja toiminnallisesti sekä historiallisesti Keski-Pohjanmaan maakunta ulottuu ruotsin- kieliseltä rannikolta Kalajokilaaksoon. Koska Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutukunta esiin- tyvät muiden maakuntien liittojen tilastokatsauksissa, kunnittaisia tietoja on esitetty vain niistä kunnista, jotka ovat myös Keski-Pohjanmaan liiton jäseniä. Tilastokatsaus sisältää pääosin kunnittaista tilastotietoa, jota on summattu edelleen Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien ja Keski-Pohjanmaan liiton alueen toimintaa kuvaaviksi luvuiksi. Koska Haapajärvi on liittynyt Keski-Pohjanmaan liiton jäseneksi vuonna 2001, se on otettu mukaan tähän tilastokatsaukseen ja Haapajärveä koskevat luvut on summattu Keski-Pohjan- maan liiton alueeseen. Tämän vuoksi liiton aluetta koskevia lukuja ei voi verrata aiemmissa tilastokatsauksissa julkaistuihin lukuihin. Julkaisuun on kerätty uusimpia saatavissa olevia tilastotietoja. Tilastojen erilaisen valmistu- misajankohdan vuoksi kaikkien aihealueiden tiedot eivät ole samalta vuodelta. Tilastokatsaus on tällä kerralla julkaistu pelkästään verkkojulkaisuna. Julkaisua saa vapaasti tulostaa
    [Show full text]
  • Meidanveteli042021.Pdf
    MEIDÄN VETELI VETELIN KUNTATIEDOTE 4/2021 Mitä mieltä Vetelistä? Tervetuloa vastaamaan sähköiseen kyselyyn Vetelin kunnan asukkaille ja vierailijoille. Kysely avoinna 16.5.2021 saakka, ja sen voi täyttää myös paperilomakkeella kirjastossa. Kaikki vastaukset käsitellään nimettöminä. Kyselyn löydät verkossa osoitteesta https://veteli.fi/ajankohtaista/mita-mielta-vetelista/ Jos haluat, voit myös jättää kyselyn lopuksi yhteystietosi arvontaa varten. Lisätietoja: Tytti Pohjola / [email protected] Kaustisen seutukunta tiedottaa TIENOO –hankkeen tupailta Vetelin yksityisteiden tiekunnille Aika: 27.4.2021 klo 18:00 - 20:00 Paikka: Vetelin kunnan virastotalon valtuustosali. Kivihyypäntie 1, 69700 Veteli Aihe: Yksityisteiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyvien avustusten hakeminen, lainsäädännön muu- tokset, turvallisuus, tekniset ratkaisut sekä muut ajankohtaiset asiat. Ilmoittautuminen: 23.4.2021 klo 16:00 mennessä puh. 040 556 66 03 tai marko.noronen@kaustisen- seutukunta.fi Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. Osallistumislinkin saa osoitteesta: marko.noronen@ kaustisenseutukunta.fi Osallistuminen on maksutonta. Tilaisuuden rahoittaa Traficom yhdessä Vetelin kunnan kanssa. Kyytiin2: Tarvitsemme testaajia sähköisen liikennepalvelun kehitykseen Ansaitse 10 euron lahjakortti antamalla hetki aikaasi liikennepalveluiden testaamiseen. Kesällä jul- kaistaan uusi sähköinen liikennepalvelu ja testaajat voivat kevään aikana auttaa meitä löytämään ja korjaamaan ongelmakohtia. Jos testaaminen kiinnostaa, laita sähköpostia
    [Show full text]
  • Kokkolan Strateginen Aluerakenneyleiskaava 2040 Strateginen Kaupunkisuunnittelu Kaavaluonnos 23.2.2021 on Yhtä Kuvaa Vuonna Se Isoa Osittain Tai Asiakirja
    Kokkolan strateginen aluerakenneyleiskaava 2040 Strateginen kaupunkisuunnittelu Kaavaluonnos 23.2.2021 JOHDANTO Strateginen aluerakenneyleiskaava 2040 on koko kunnan kattava yleispiirteinen Aluerakenneyleiskaavan esitystapa poikkeaa perinteisestä yleiskaavasta. maankäytön suunnitelma, joka laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 35§:n Symbolimainen karttaesitys ja siihen liittyvä kirjallinen kehittämisperiaate mukaisena yleiskaavana. Alueidenkäyttövarauksia tarkastellaan strategisella, muodostavat kaavan ohjausvaikutuksen perusteen. Kaavaan ei liity isoa yhtä yleispiirteisellä tasolla huomioiden kaikki maankäytön osa-alueet. Kaavoituksen kaavakarttaa vaan kartat ovat teemakohtaisia ja sijaitsevat tässä samassa asiakirjassa. lähtökohtana ovat olleet kaupungin strategian lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä niitä ilmentävä Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Strategisen aluerakenneyleiskaavan nimessä käytetään ohjevuotta 2040. Se kuvaa ajatusmallia, jonka mukaan yleiskaava olisi suurimmilta osiltaan toteutunut vuonna Kaavan keskeisenä tehtävänä on ilmentää kaupungin strategian mukaisia, 2040. Silti tavoitteena on päivittää kaavaa valtuustokausittain; joko osittain tai alueidenkäyttöön liittyviä linjauksia, joten kaava ohjaa maankäyttöä tehtyjen ja tässä kokonaan. Samalla ohjevuosi voi siirtyä eteenpäin. Myös tästä syystä asiakirja on yleiskaavassa tehtävien strategisten valintojen kautta. pyritty pitämään selkeänä ja asiasisällöltään tiiviinä. Valintoihin ovat vaikuttaneet kaupungin asettamat tavoitteet sekä kehitysnäkymät Kokkolassa
    [Show full text]
  • Lestijokeen Ja Lestijärveen Rajautuvien Peltojen Suoja- Vyöhykkeiden Yleissuunnitelma -Kalajoki (Himanka), Kannus Ja Lestijärvi
    LESTIJOKEEN JA LESTIJÄRVEEN RAJAUTUVIEN PELTOJEN SUOJA- VYÖHYKKEIDEN YLEISSUUNNITELMA -KALAJOKI (HIMANKA), KANNUS JA LESTIJÄRVI Kukka-Maaria Kärki ja Päivi Saari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esipuhe Lestijokeen ja Lestijärveen rajautuvien peltojen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Kalajoen (Himan- ka), Kannuksen ja Lestijärven alueille on toteutettu EU-rahoitteisessa ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) koordinoimassa "Elinvoimainen Lestijoen vesistö" – hank- keessa kesän 2010 aikana. Yleissuunnitelmassa on määritelty suojavyöhykkeiden perustamisen tarpeelli- suus kyseisten kuntien osalta Lestijoen sekä Lestijärven rantapelloille. Toholammin alueelle vastaava yleissuunnitelma on tehty kesällä 2009. Yleissuunnittelualue käytiin aluksi läpi karttojen avulla, jonka jälkeen peltojen suojavyöhyketarpeet kartoitettiin maastossa kulkien rantapeltolohkot läpi. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman tavoitteena on välittää tietoa viljelijöille vesiensuojelutarpeista sekä toimia ohjeistuksena elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kohdennettaessa maatalouden ympäristötuen erityistuen varoja. ELY-keskukset käyttävät apuna yleissuunnitelmissa määriteltyjä alu- eellisia suojavyöhyketarpeita arvioidessaan erityistuen myöntämisperusteita ja kohdistaessaan varoja vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja maiseman huomiointia parhaiten edistäviin kohteisiin. Lisäksi yleissuunnitelma antaa suuntaviivat tilakohtaisille suunnitelmille. Yleissuunnitelman suojavyöhy- ketarpeet eivät
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19Th-Century Finnish-Language Press
    laura stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Studia Fennica Ethnologica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana, professor, University of Helsinki, Finland Timo Kaartinen, professor, University of Helsinki, Finland Kimmo Rentola, professor, University of Turku, Finland Riikka Rossi, docent, University of Helsinki, Finland Hanna Snellman, professor, University of Jyväskylä, Finland Lotte Tarkka, professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Pauliina Rihto, secretary of the board, M. A., Finnish Literary Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Finnish Literature Society • Helsinki Studia Fennica Ethnologica 13 The publication has undergone a peer review.
    [Show full text]
  • Genius Loci – the Spirit of Place in Historical Central Ostrobothnia 4
    1 Publisher: Kokkola University Consortium Chydenius Layout: Päivi Vuorio ISBN 978-951-39-5668-4 KARI ILMONEN Genius Loci – the spirit of place in historical Central Ostrobothnia 4 Welcome! he local cultural heritage presented on the Ge- Tnius Loci website introduces visitors as well as local residents to interesting and exciting destina- tions for independent travelling and adventures in the ‘historical Central Ostrobothnia’ (i.e. the Region of Central Ostrobothnia, the northern parts of the Re- gion of Ostrobothnia, and the southern parts of the Region of Northern Ostrobothnia). The spirit of the place is enriched by historical facts, legends and sto- ries. The landscape of Central Ostrobothnia is tinged both with harmless, commonly accepted place sto- ries and other unspoken, at times scintillating tales. No matter whether your tour is virtual or physical: Welcome to the mystical Central Ostrobothnia! 5 Contents What is Genius Loci all about? .......................................................6 LAND – hard work and skills ........................................................9 WATER – sailing vessels and fishing ...........................................13 FOREST – timber and tar ..............................................................17 SORROW – wars and graves ........................................................22 RELIGION – faith and hope .........................................................28 SPIRIT – ghosts and spiritual giants ...........................................31 Cultural heritage and the spirit of
    [Show full text]
  • Joulun Toivotuimmat Lahjat!
    PALLOVEIKKO Syksy 2015 1 88 KPV:n jalkapallotervehdys kokkolalaisille Syksy 2015 Tässä lehdessä: Luettavanasi on KPV:n junioreiden julkaisema Pallo-Veikko -lehti. Ensimmäinen Pallo-Veikko ilmestyi vuonna 1966, sen jälkeen lehti JUHLISTA JOULUA on julkaistu 50 vuotta yhtäjaksoisesti peräkkäin. Käsissäsi on lehti numero 88, edeltäjiään laajempana ja monipuolisempana. Ollin näkemyksiä .......................... s. 2 Missä olit 17.10.-15 ................... s. 16 Helat alkaen € 29 OK ja RESPECT ................................ s. 3 85-vuotiaan matkalta ................ s. 20 Rannekorut alkaen € 59 Tuokiokuvia Espoosta ..................... s. 4 Kauden tilastojen antia .............. ss. 22-23 Resurssit nousun takana ................. s. 5 Papat puuhastelevat .................. s. 25 Kapteenin komennossa .................. s. 7 Vuoden KPV-juniorit .................. s. 32 Matthew maailmanmatkaaja .......... s. 9 Juniorijoukkueet esittelyssä ....... ss. 33-41 Kokkolalaisriemua Espoossa! Sormus € 59 JUHLISTAJoulun JOULUA toivotuimmat lahjat! Tutustu uuteen joulumallistoon myymälässä. Valitse täydellinen lahja tai laadi toivelista osoitteessa pandora.net. INSERT YOUR LOGO HERE After inserting logo, please remove the box. This can be done with “TouchUp Object Tool” in Adobe Acrobat Pro (found under Tools -> Advanced Editing). Helat alkaen € 29 Rannekorut alkaen € 59 Sormus € 59 Tutustu uuteen joulumallistoon myymälässä. Valitse täydellinen lahja tai laadi toivelista Muista myös osoitteessa pandora.net. lahjakortti! INSERT YOUR LOGO HERE MEDIAKULMA,After
    [Show full text]
  • Seeing Behind Stray Finds : Understanding the Late Iron Age Settlement of Northern Ostrobothnia and Kainuu, Finland
    B 168 OULU 2018 B 168 UNIVERSITY OF OULU P.O. Box 8000 FI-90014 UNIVERSITY OF OULU FINLAND ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA HUMANIORAB Ville Hakamäki Ville Hakamäki University Lecturer Tuomo Glumoff SEEING BEHIND STRAY FINDS University Lecturer Santeri Palviainen UNDERSTANDING THE LATE IRON AGE SETTLEMENT OF NORTHERN OSTROBOTHNIA Postdoctoral research fellow Sanna Taskila AND KAINUU, FINLAND Professor Olli Vuolteenaho University Lecturer Veli-Matti Ulvinen Planning Director Pertti Tikkanen Professor Jari Juga University Lecturer Anu Soikkeli Professor Olli Vuolteenaho UNIVERSITY OF OULU GRADUATE SCHOOL; UNIVERSITY OF OULU, FACULTY OF HUMANITIES, Publications Editor Kirsti Nurkkala ARCHAEOLOGY ISBN 978-952-62-2093-2 (Paperback) ISBN 978-952-62-2094-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Print) ISSN 1796-2218 (Online) ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 168 VILLE HAKAMÄKI SEEING BEHIND STRAY FINDS Understanding the Late Iron Age settlement of Northern Ostrobothnia and Kainuu, Finland Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in the Wetteri auditorium (IT115), Linnanmaa, on 30 November 2018, at 10 a.m. UNIVERSITY OF OULU, OULU 2018 Copyright © 2018 Acta Univ. Oul. B 168, 2018 Supervised by Docent Jari Okkonen Professor Per H. Ramqvist Reviewed by Docent Anna Wessman Professor Nils Anfinset Opponent Professor Janne Vilkuna ISBN 978-952-62-2093-2 (Paperback) ISBN 978-952-62-2094-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Printed) ISSN 1796-2218 (Online) Cover Design Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2018 Hakamäki, Ville, Seeing behind stray finds. Understanding the Late Iron Age settlement of Northern Ostrobothnia and Kainuu, Finland University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Humanities, Archaeology Acta Univ.
    [Show full text]