LOPOTINTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSKANNAN SELVITYS JA RAKENNUSSUOJELUEHDOTUKSET Osa 2. 1/28 Kohdekartta suojeltaviksi ehdotettavista rakennuksista ja pihapiireistä: Kartta A. Kohdekartta suojeltavaksi ehdotetuista rakennuksista ja pihapiireistä. 1. Säästöpankin talo 2. Heikkilä, (Reinola). Suojeltu asemakaavalla, suojellaan edelleen. 3. Mikko. Suojeltu asemakaavalla, suojellaan edelleen. 4. Laivurinkuja 1. 5. Peltola. Suojeltu asemakaavalla, suojellaan edelleen. 6. Tervatie 16 7. Tervatie 8 8. Kipparinkuja 11 9. Lopotintie 9 10. Särkiläntie 10 11. Lopotintie 17 12. Mäntyperäntie 4 13. Mäntyperäntie 14 14. Mäntyperäntie 16 Selvityksessä on tarkempaa tarkastelua varten rajattu ennen vuotta 1956 rakennetut rakennukset. Kuvat on ottanut Johanna Rajaniemi, ellei toisin mainita. Kuvat alueen muusta rakennuskannasta on luovutettu Kalajoen kaupungille muistitikulla. 2/28 1. Säästöpankin talo, Kannuskyläntie 1 Funktionalismia edustava rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi rakennushistoriallisista ja maisemalli- sista syistä. Entinen pankkirakennus muodostaa vakiintuneen osan Himangan keskustan taajamakuvasta ja edustaa harvinaiseksi käynyttä pankkirakennusfunktionalismia. Lopotintien ja Sautinkarintien risteyksessä sijaitseva terassirapattu betoni- ja tiilirunkoinen talo on raken- nettu vuonna 1938 Säästöpankiksi ja alun perin se on käsittänyt kaksi liike- ja kaksi asuinhuoneistoa. Hi- mangan Säästöpankki oli perustettu jo vuonna 1913. Himangan kunta on ostanut rakennuksen pankilta vuonna 1984 ja se on toiminut myös kunnanvirastona. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1984 ja sen pinta-ala on 388 m². (Lähteet: Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 49 ja 53. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2, Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 53. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-68-1 sekä Kotiseutuni Keski-Pohjanmaa, Suomen maakuntajulkaisu Oy Förlagshuset Nordens Boktryckeri Mal- mö 1969, s. 83) Kuva 1. Säästöpankin talo. (kuva Juho Rajaniemi) 1. 3/28 2. Heikkilä (Reinola), Raumankari, ajoitus 1918-1944, Sautinkarintie 8 Asemakaavalla suojeltu rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri, joka ehdotetaan suo- jeltavaksi edelleen osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Maakunnallisesti arvokas Heikkilä on perinteinen jälleenrakennuskauden päärakennus vuodelta 1936 pihapiireineen. Rakennukset täydentävät kokonaisuutta sijoittuen tiiviisti kiinni raitin varteen. (Museovirasto. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt.) Kuva 3. Olli Simosen kuvakokoelma:”Vanhaa Aikaa Kuvia Himangalta” 2. 3. Kuva 2. Heikkilän päärakennus. Kuva 3. Reino Heikkilä Orhinsa kanssa kotinsa edustalla Pispanmäellä 1950-luvun loppupuolella Reinolan pihapiiriin kuuluu kaksi asuinrakennusta. Vanhempi hirsi/puurunkoinen talo on rakennettu 1933 ja peruskorjattu vuosina 1966 ja 1994. Lisärakennus on valmistunut vuonna 1973. Tontilla sijaitsi aiemmin kaksi vanhempaa taloa. Uudempi puurunkoinen asuinrakennus on vuodelta 1964. Se on ollut asuinkäy- tössä vuoteen 1994 saakka, jonka jälkeen se on toiminut loma-asuntona. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Käl- viä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 39. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Vanhan maatilan pääraken- nus on Reino Heikkilän vanhempien Elmi ja Väinö Heikkilän rakentama ja timpurina on toiminut Toimi Mäkinen Rautialasta. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 49. Oy Arkme- dia Ab, ISBN: 952-5176-68-1) 4. 5. 6. 7. 4-7. Heikkilän pihapiirin rakennuksia 4/28 3. Mikko, Kirkonkylä, Sautinkarintie 12 Asemakaavalla suojeltu rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojel- tavaksi edelleen osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Maakunnallisesti arvokas Mikko kuuluu Sautin- karitien varteen sijoittuviin 1900-luvun alkupuolen näyttäviin asuinrakennuksiin. Mikko on syvärunkoinen taitekattoinen okranväriseksi maalattu talo Lestijoesta erkaantuvan juoksutuskanavan (Pikkujoki) suulla. Ra- kennuksessa on jugendille ominaisia piirteitä ylhäältä ja alhaalta pieniruutuisiin kenttiin jaotelluissa ikkunois- sa sekä taitekatossa. Rakennuksen pitkän sivun toisessa päässä on pulpettikattoinen umpikuisti, joka on to- dennäköisesti uudempaa perua. Vuoraus on jaettu erisuuntaisiin kenttiin. (Himanka, Raumankari. Museovirasto, Rakennushistorian osasto. 1974). Sautinkarintie 12:ssa sijaitseva hirsirunkoinen talo on rakennettu vuonna 1873 ja peruskorjattu vuosina 1955, 1989. Ensimmäinen omistaja oli talon rakentanut Mikko Pöyhtäri. Hän oli laivuri ja omisti monta kal- jaasia. Talossa oli alkuaan vain yksi huone ja keittiö. Lisärakentamista on tehty vuosina 1883, 1920, 1976 ja 1989. Talo on siirtynyt vuonna 1927 Frans ja Kyllikki Pöyhtärin omistukseen. Nykyisille samaan sukuun kuulu- ville omistajille talo on siirtynyt vuonna 1988. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 121. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Kuvat 8. ja 9. Mikon päärakennus sekä näkymä Pikkujoelle Tervasillalta 8. 9. 5/28 4. Laivurinkuja 1, Lopotti, Erkkilä Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Hirsirunkoisen puuverhoillun talon rakennusvuosi on 1945. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1981. Ensimmäinen tiedossa oleva omistaja on Viljo Kurikkala. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 121. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) Seuraavaksi talon ovat omistaneet Vieno ja Olavi Aho. Nykyisillä omistajilla talo on ollut vuodesta 1976 ja lisärakennus on valmistunut vuonna 1980. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Käl- viä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 40. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-68-1) 10. Kuvat 10. ja 11. Laivurinkuja 1:n päärakennus ja sivurakennuksia 11. 6/28 5. Peltola, Kirkonkylä, Kannuskylä, Sautinkarintie 18, ajoitus 1864-1917 Asemakaavalla suojeltu rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri, joka ehdotetaan suojel- tavaksi edelleen osana Sautinkarintien varren kokonaisuutta. Maakunnallisesti arvokas Peltola (vuodelta 1921), kuuluu Sautinkarintien varteen sijoittuviin 1900-luvun alkupuolen näyttäviin asuinrakennuksiin. Peltolassa on piirteitä virkataloarkkitehtuurista. Rakennuksen lyhyen, lähes noppamaisen rungon keskellä on poikkipääty ja pieni umpikuisti. Ikkunat ovat ristikarmiset ja vuorilaudat on jaettu erisuuntaisiin kenttiin. Kuistin päällä on sahalaitainen koristeleikkaus. Rakennus on yksityiskohtineen todella sievä. Pihaan kuuluu punamullattu, puoleksi hirsinen ja puoleksi lautarakenteinen talousrakennus vuodelta 1912. (MRKY 15) Talo on Kalle ja Hanna Hongellin rakentama. Osoitteissa Luotsikuja 2 ja Sautinkarintie 18 sijaitseva rakennus on siirtynyt Pauli ja Martta Palmulle vuonna 1965. Martta lapsineen muutti Himangalle vuonna 1940 ja Pauli Palmu sodasta päästyään. Pauli toimi Kalaosuuskunnan toimitusjohtajana sekä sen jälkeen yksityisenä yrittäjänä. Talo siirtyi nykyisille omistajilleen vuonna 2003. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohta- ja, Toholampi, Ullava 1997, s. 108. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2 sekä Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 98-99. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) Kuvat 12 ja 13. Peltolan päärakennus sekä talousrakennuksia 12. 13. 7/28 6. Tervatie 16, Kannuskylä, Ojala Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka on säilyttänyt 1800-luvun nikkarityylisiä piirteitä lisärakentamisesta huolimatta. Rakennus on osa Tervatien varren vanhaa rakennuskantaa. Vanhin osa rakennuksesta ehdotetaan suojeltavaksi, laajennusosa jätettäväksi ilman suojelumerkintää. Puurunkoinen päärakennus on vuodelta 1897. Talon on rakentanut Sakarias Torsström ja se on peruskorjattu ja lisärakennettu vuosina 1982-1984. Talo on ollut saman suvun hallussa rakentamisestaan asti. Pienimuotoista maataloutta on harjoitettu tilalla 1930-luvulle saakka. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Käl- viä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Ullava 1997, s. 159. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2 sekä Kotiseutumme Himanka, Kan- nus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi 2006-2007, s. 138. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) Kuvat 14 ja 15. Tervatie 16:sta päärakennus, talon tyylin mukainen leikkimökki sekä perinteinen pihamaa. 14. 15. 8/28 7. Tervatie 8, Lopotti, Mattila, ent. os. Tervatie 10 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi. Rakennus on osa Tervatien varren vanhaa rakennuskantaa. Vanhin osa rakennuksesta tulee suojella, laajennusosa jäte- tään ilman suojelumerkintää. Hirsirakenteinen talo on rakennettu vuonna 1936, peruskorjattu vuonna 1981 ja lisärakennussiipi on valmistunut vuonna 1970. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toho- lampi, Ullava 1997, s. 133. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-5176-00-2) 16. Kuva 16. Tervatie 8:n päärakennus 8. Lopotintie 9 ,Toimela, ent. os. Lopotintie 13 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, joka ehdotetaan suojeltavaksi. Rakennus on osa Lopotintien ja Mäntyperäntien varren jälleenrakennuskauden rakennettua ympäristöä ja on säilyttänyt kauniisti rakennusaikakautensa piirteet. Puu/betonirunkoisen talon ovat rakentaneet Aune ja Veikko Borén vuonna 1956 ja se on peruskorjattu vuonna 1987. (Kotiseutumme Himanka, Kannus, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toho- lampi 2006-2007, s. 41. Oy Arkmedia Ab, ISBN: 952-517668-1) 17. Kuva