Vahva Kassavirta Sulatti Velkaa Alpress Ennätystulokseen Televisio Digitalisoituu ILMOITUS YHTEYSTIEDOT Tietoa Tekoihin

ILMOITUS Sanoista tekoihin. 2003 2003

Vahva kassavirta sulatti velkaa Alpress ennätystulokseen Televisio digitalisoituu www.kauppalehti.fi ILMOITUS YHTEYSTIEDOT Tietoa tekoihin. Balance Arvo

Alma Median vuosikertomus Alma Media Oyj 2003

Katuosoite Eteläesplanadi 14, Helsinki Päätoimittaja Postiosoite PL 140, 00101 Helsinki Ahti Martikainen Puhelin (09) 50 771 Faksi (09) 507 8555 Toimituspäällikkö Sähköposti [email protected] Marianne Lind Internet www.almamedia.fi Toimitussihteeri Sijoittajasuhteiden Erja Aalto yhteyshenkilöt Ahti Martikainen, viestintäjohtaja Toimituskunta Puhelin (09) 507 8514 Virve Airola Faksi (09) 507 8555 Jussi-Pekka Aukia GSM 050 65 660 Riitta Ekholm Sähköposti [email protected] Kristiina Hallman Jouko Jokinen Terhi Lambert, tiedotuspäällikkö Kimmo Kallonen Puhelin (09) 507 8791 Terhi Lambert Faksi (09) 507 8555 Marianne Lind GSM 050 351 9574 Markku Rimpiläinen Sähköposti [email protected] Pekka Rinne Pia Ruusukivi Teemu Kangas-Kärki, talousjohtaja Reino Summanen Puhelin (09) 507 8703 Mari Toivonen Sähköposti [email protected] Jenni Tuomisto Diana Törnroos Alma Media -konsernin tarkemmat yhteystiedot ja toimipaikat ajantasaisina Arja Vartia osoitteessa www.almamedia.fi/yhteystiedot AD Liisa Seppo

Valokuvat Jussi Hyttinen/JMG Studio

PAINO Yrityksen arvonmäärityksestä Kainuun Sanomat Oy:n arkkipaino PAPERI Galerie Art Silk 130 g hyötyy sekä myyjä että ostaja. Offset 100 g Galerie Art Silk 250 g

Balance Arvo on luotettava palvelu yrityksen arvonmääri- tykseen. Se antaa nopeasti ja edullisesti objektiivisen ja vertailukelpoisen arvion yrityksen tämänhetkisestä arvosta. Balance Arvo antaa selkeän lähtökohdan hinnoitteluun. Balance Consulting on puolueeton tilinpäätösinformaation analysointiin ja Tutustu malliraporttiin osoitteessa www.balanceconsulting.fi. vertailuun erikoistunut tietopalveluyhtiö. SISÄLTÖ

Pääkirjoitus 4

Vuosi 2003 lyhyesti 5 Tärkeimmät tapahtumat 5 Talous ja tulos 6 Alpressin tuloksentekijät Toimintaympäristö 8 olivat isot maakuntalehdet, Riskianalyysi 10 kärjessä tamperelainen Aamulehti. Toimitusjohtajan haastattelu 12

Journalistin puheenvuoro 14

Divisioonat 16 Alpress 16 Broadcasting 24 Business Information Group 32 Mediapalvelut 38

Henkilöstö 42 Vuoden 2003 lopussa Suomessa oli yli 200 000 Alma Media 46 digisovitinta. Tänä vuonna Hallinto 46 määrän arvioidaan kaksin- Organisaatio 48 kertaistuvan. Konsernijohto 49 Hallitus 50

Tilinpäätös 51 Hallituksen toimintakertomus 52 Tuloslaskelma 56 Tase 57 Rahoituslaskelma 58 Liitetiedot 59 Tunnusluvut 75 Alma Media irtautui aikakaus- Osakkeet ja osakkeenomistajat 78 lehtipainoistaan. Heinäkuun Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 81 alussa Raholan paino sulautui Tilintarkastuskertomus 81 osaksi Acta Printiä, ja vuoden Tietoja osakkeenomistajille 82 lopussa konserni myi Alprint Hyvinkään. Yhteystiedot 83

3 LUKIJALLE

Vetovoimaisin sijoituskohde

ämä vuosikertomus tehtiin ensisijaisesti T osakkeenomistajille. Kertomaan heille, millainen kokonaisuus muodostaa Alma Media -konsernin. Osakkeenomistajat, jotka ovat omistaneet Alma Median osakkeita vain vuoden 2003 ajan, voivat olla tyytyväisiä sijoitukseensa, sillä se tuotti vuoden aikana noin 50 %. Keväällä 2000 yhtiöön sijoittaneet eivät varmasti ole otsikon kanssa samaa mieltä. Alma Median tavoitteena on tulla myös sijoituskohteena visiomme mukaisesti vetovoimaisimmaksi viestintäyhtiöksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on valittu melko arkiset keinot: parannetaan kannattavuutta, pienennetään velka- rasitetta, pidetään huolta tuotteiden laadusta ja asiakaspalvelusta sekä keskitytään henkilöstön ammattitaitoon ja motivaatioon. Kannattava kasvu kaikissa olosuhteissa on lähes mahdoton sanapari. Alma Mediassa tämä ohjenuoraksi asetettu tavoite tarkoittaa sitä, että jotkut divisioonat ovat jo selkeästi kasvuvaiheessa, kun toisissa katsotaan vielä tiukasti kustannusten perään. Kokonaistavoitteena on kuitenkin kasvaa ja kannattaa entistä paremmin. Paraneva tuloskehitys on varmin tae sille, että osakkeen kiinnostus sijoituskohteena lisääntyy. Kasvava sijoittajakiinnostus takaa myös sen, että kotimaiset ja kansainväliset analyytikot kiinnostu- vat yhtiöstä. Vain riittävä analyytikkoseuranta tuo mukaan uusia sijoittajia. Nämä kaikki seikat tukevat toinen toisiaan. Yhtiö voi toki auttaa markkinoita toimimaan ja edistää asemaansa sijoituskohteiden vertailutau- lukossa. Sen myös aiomme tehdä. Tiesitkö, että Alma Media on tällä hetkellä ainoa päälistan yhtiö, jonka osakkeella on markkinatakaus edistämässä kaupankäyntiä ja vakauttamassa kurssiheilahteluja? Pidämme huolta jatkossakin siitä, että sijoit- tajasivumme ja muu sijoittajainformaatiomme on alan huippua. Asetamme tavoitteemme korkealle. Haluamme olla vuoden 2004 lopussa nykyistä avoimempi, kiinnostavampi ja laadukkaampi yhtiö. Myös sijoituskohteena.

Ahti Martikainen

4 2003 LYHYESTI Alma Median vuosi 2003 lma Median tavoitteiksi vuodelle keyhtiö Kauppalehdelle. Järjestely pienensi A 2003 oli asetettu taseen keventämi- konsernin liikevoittoa lähes 16 M€:lla. nen, nettovelkaantuneisuuden pie- nentäminen ja kannattavuuden parantami- Tavoitteena nen markkinatilanteesta riippumatta. kannattava kasvu Nämä tavoitteet myös saavutettiin. Konser- Vuoden alusta lukien asiakaslehtien tuotan- nin vahvan kassavirran ja toteutettujen toon erikoistunut Suomen Lehdentekijät yritysjärjestelyjen ansiosta velkaantuminen -ryhmä Oy liitettiin osaksi Alma Median pieneni jopa suunniteltua nopeammin. Business Information Groupia. BIGin Konsernin liikevaihto laski pääasiassa kokonaan omistama Baltic News Service yritysjärjestelyjen vuoksi, mutta liiketoi- (BNS) laajensi toukokuussa toimintaansa minnan kannattavuus parani selkeästi. Virossa. Baltian johtava uutistoimisto osti Corpore-viestintäyhtiön mediaseuranta- Tase pienemmäksi toiminnot. Alma Media myi helmikuussa 30,1 % Joulukuussa Alpressiin kuuluva Suo- omistamistaan Suomen Urheilutelevisio men Paikallissanomat Oy osti Mäntässä Oy:n osakkeista Sportup Finland Oy:lle. ilmestyvän Kuorevesi–Mänttä–Vilppula- Kaupan jälkeen Alma Media omistaa lehden. Vuoden lopulla Mediapalvelut- yhtiöstä 19,9 %. divisioonan toiminta laajeni merkittävästi, Alma Media Oyj ja Edita Oyj sopivat kun se osti Kone Oyj:ltä käytettyjen työko- toukokuussa Alprintin Raholan offset- neiden kansainvälisen Mascus.com-mark- rotaatioyksikön ja Edita-konserniin kuulu- kinapaikan. van Edita Acta Oy:n yhdistämisestä Acta Print Oy -nimiseksi yhtiöksi. Edita Oyj Merkittävimmät omistaa yhtiöstä 64 % ja Alma Media36 %. nimitykset Järjestely pienensi Alma Media -konsernin Maaliskuussa yhtiökokous täydensi liikevaihtoa vuositasolla noin 55 M€. Alma Media Oyj:n hallitusta nimittämällä Henkilöstön määrä aleni samalla noin 300 uudeksi hallituksen jäseneksi Lauri Helven. henkilöllä. Konserni päätti painotoiminnan Konsernijohtoa täydennettiin vuoden aika- järjestelyt joulukuussa, jolloin se myi na kahdella henkilöllä. Konsernin talous- Hyvinkään painon liiketoiminnan. Yksikön johtajaksi nimitettiin Teemu Kangas-Kärki, liikevaihto on noin 8 M€ ja sen palveluk- joka seurasi tehtävässä Acta Printiin siirty- sessa työskenteli runsaat 60 henkilöä. nyttä Ritva Sallista. Syyskuussa Terhi Joulukuussa emoyhtiö myi omistaman- Heikkinen nimitettiin konsernin sa Talentum Oyj:n osakkeet Kustannusosa- henkilöstöjohtajaksi. •

M€ 2003 2002 Liikevaihto 460 486 Liikevoitto 18 16 Liikevoitto/liikevaihto, % 3,8 3,3 Voitto ennen satunnaisia eriä 14 9 Tilikauden voitto 11 2 Investoinnit käyttöomaisuuteen 17 15 Investoinnit/liikevaihto, % 3,7 3,1 Korolliset velat 109 156 Sijoitettu pääoma keskimäärin 300 345 Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,3 4,9 Liiketoiminnan rahavirta 55 46 AVAINLUVUT 5 TALOUS JA TULOS

Avainsanat: Yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys

”Meidän tehtävämme on turvata osakkeenomistajien taloudellisen lisäarvon kasvu.”

6 ”Mistä lopputulos tulee? Siitä, että meillä on tehokkaat toimintatavat, saamme panoksillamme suurimman mahdollisen tuotoksen. Se on sisäistä optimointia.”

uoden 2003 keväällä Alma Me- tamme. Emme hinnoittele kustannus- Raportointijärjestelmien kehittä- V dian talousjohtajaksi nimitetty lähtöisesti, vaan pyrimme maksimoi- misellä Kangas-Kärki pyrkii organisaa- Teemu Kangas-Kärki noudattaa maan hinnan, jonka asiakkaat ovat val- tion läpinäkyvyyteen, jonka kautta Occamin partaveitsen teoriaa. Sille nimen- miit maksamaan. Jos sisältömme ei ole samaa asiaa voidaan tarkastella eri nä- sä antaneen, keskiajalla eläneen filosofi yhtään sen parempaa kuin kilpailijoilla, kökulmista. Hän korostaa, ettei rapor- Wilhelm Occamilaisen mukaan ”asioita eivät asiakkaat halua maksaa siitä sen tointijärjestelmien kehittäminen mer- ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti”. enempää. Hyvä sisältö pitää tehdä mah- kitse valvontaa, vaan että taloushallinto Ilmiöitä selittäviä tekijöitä tulee olla dollisimman tehokkaasti. Aina, kun tarvitsee tietoa voidakseen ohjata mahdollisimman vähän, eli kilpailevien lisäämme kustannuksia, pitää kysyä kokonaisuutta oikeaan suuntaan ja teorioiden joukosta tulee valita yksin- itseltämme, onko asiakas valmis maksa- tietääkseen, mitkä asiat vaikuttavat kertaisin. maan niistä. kannattavuuteen. – Talouden johtamisen perusasiat – Ilman sitä tietoa emme voi ovat ihan samat bisneksessä kuin bisnek- Päätehtävät ohjata, vaan otamme tulokset annet- sessä. Usein haluamme tehdä asioista Tällä hetkellä Alma Median taloushallin- tuina suureina. Pelkät liikevaihto- ja vaikeampia kuin ne ovat, Kangas-Kärki toa työllistää normaalin toiminnan lisäksi liikevoittoluvut eivät kerro kaikkea. sanoo. Hän haluaa, että koko talousorgani- siirtyminen IAS/IFRS-tilinpäätökseen ja Taloushallinnon prosessien kehit- saatio ymmärtää syvällisesti Alma Median aiempaa enemmän toiminnan ohjauk- tämisessäkin pätee Occamin periaate. liiketoiminnot ja niihin vaikuttavat tekijät. seen sekä sellaisten järjestelmien rakenta- – Toimintamme pitää olla niin Kangas-Kärki käyttää talousjohtami- minen, että organisaatio saa yhdenmu- yksinkertaista, että voimme käyttää sensa tavasta termiä moniulotteinen talou- kaista tietoa, yhden totuuden kaikista valtaosan ajasta analysointiin, syy- ja seuraussuhteiden tulkintaan. Toinen etu yksinkertaisista ja Teemu Kangas-Kärjen tavoitteena on, samankaltaisista prosesseista liittyy että talousjohto on yrityksen eturintamassa riskienhallintaan. Toiminta ei vaaran- nu avainhenkilöiden poistuessa. Myös tuottamassa yhtiölle lisäarvoa sen sijaan, avainhenkilöiden kierrätys konsernissa että vain katsottaisiin peruutuspeiliin. helpottuu. Suunta tiedettävä den ohjaaminen. Kun talousosaston perin- konsernin osista. Neljäs iso asia on ris- Talouden ohjauksen lisäksi taloushal- teinen työ on ollut passiivista, kamreeri- kienhallinnan kehittäminen. linnon iso tehtävä on tietää, mihin maista kirjanpitoa, jo toteutuneiden luku- Kangas-Kärki arvioi, ettei IAS-tilin- yhtiö on menossa. – Meidän on oltava jen työstämistä ja seuraamista, niin nyt päätöskäytäntöön siirtymisellä ole suurta liiketoimintajohdon kumppani. Ja jotta talousjohdon pitää mennä lukujen taakse vaikutusta Alma Medialle. Kirjanpidolli- voimme olla kumppani, meidän täytyy ja olla aktiivisesti eturintamassa, tuottaa nen tulos ja tase kasvavat lievästi. Ole- tietää yhtä hyvin kuin liiketoiminta- lisäarvoa. Enää ei pidä katsoa vain peruu- massa olevien MTV Oy:tä sitovien ohjel- johto, mihin olemme menossa. Vasta tuspeiliin. mien hankintasopimukset kasvattavat silloin voimme käydä hedelmällistä – Meidän on ymmärrettävä perin konsernin vastuita. Ne näkyvät vuoden keskustelua päätösten järkevyydestä pohjin, mitä liiketoimintamme on. Mitkä 2003 tilinpäätöksen liitetiedoissa. ja taloudellisista vaikutuksista. Kannat- ovat kannattavuuteemme tai kannattamat- Toiminnanohjaus merkitsee sitä, että taisiko tehdä jotenkin toisin, ovatko tomuuteemme vaikuttavat tekijät. Meidän yksiköistä ylös konserniin saakka ymmär- olettamukset oikeita, tuovatko lisä- on vaikutettava asioihin. Talouden johta- retään, mitkä ovat Alma Median toimin- panostukset tarpeeksi lisää tuottoa, minen on vain lopputulos tuloslaskelma, taketjut ja mitkä tekijät vaikuttavat vai jäävätkö vain kustannukset jäljelle. tase ja kassavirta. Mistä lopputulos tulee? toimintamme kustannuksiin. Jos tunnusluvuista pitäisi valita Siitä, että meillä on tehokkaat toimintata- – Olennaista on, ettemme vain seu- vain yksi, jota seurataan, talousjohtaja vat, saamme panoksillamme suurimman raa toimintaketjuja kustannuslajeittain. Teemu Kangas-Kärki valitsisi kassavir- mahdollisen tuotoksen. Se on sisäistä opti- Meidän on tiedettävä, missä ja miksi kus- ran. – Siitä ja sen muutoksesta määräy- mointia. tannukset ovat nousseet. Silloin tiedäm- tyy yhtiön arvo. Meidän tehtävämme – Toinen avainasia on kannattavuus: me, mihin resursseja käytettiin ja käytet- on turvata osakkeenomistajien talou- millä hinnalla voimme myydä tuottei- tiinkö niitä oikein. dellisen lisäarvon kasvu. •

7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Nousu jäi tulematta

eväällä 2003 alkanut Irakin sota 2–3:lla prosenttiyksiköllä. Vastaavasti Luokiteltu mainonta väheni vajaat K pitkitti osaltaan maailmantalou- kansantalouden kääntyessä taantumaan 3 %. Matala korkotaso siivitti sanoma- den epävarmaa kehitystä. Yhdys- mediamainonnan vähentyminen ylittää lehtien asunto- ja kiinteistöilmoittelun valtain alijäämäinen talous on johtanut bruttokansantuotteen laskun. 10 %:n kasvuun. Vastaavasti työpaikka- siihen, että dollari on heikentynyt voi- Vuonna 2003 tämä perinteinen kaava ilmoittelu väheni edelleen yli 13 %. makkaasti euroa vastaan. Kun vuoden ei täysin toiminut. Mediamainonta kasvoi Suurista mediamuodoista sanoma- 2003 alussa yhdellä eurolla sai 1,04 dolla- kansantalouden tilanteeseen nähden nor- lehtimainonta kasvoi 2,1 %, tv-mainonta ria, vuoden lopussa euro vastasi jo 1, 27 maalia enemmän. Merkittävä syy tähän oli 3,0 % ja radiomainonta 8,3 %. Aikakaus- dollaria. Yhdysvallat on pyrkinyt elvyttä- vähittäiskaupan kiristynyt kilpailutilanne. lehtimainonta sen sijaan väheni 0,3 %. mään talouttaan pitämällä omaa korko- Varautuminen ulkomaiseen kilpailuun Suurimmat kasvuluvut näytti verkkome- tasoaan ennätyksellisen alhaisena. lisäsi myös kaupan kotimaisten ryhmitty- diamainonta, joka kasvoi 13,9 %, mutta Dollaria vastaan vahvistunut euro mien mainontaa etenkin vuoden alku- sen osuus on pieni eli 1,6 % koko media- on pitänyt EU-alueen talouskasvun alhai- puoliskolla. Vähittäiskaupan kiristyneestä mainonnasta. Printtimainonta hallitsee sena, mikä on hidastanut myös Suomen kilpailutilanteesta hyötyivät erityisesti edelleen selkeästi Suomen media- talouskasvua. Kääntöpuolella on Suomen sanomalehdet, sillä vähittäiskaupan mainontaa. Sen osuus on 71,7 %, kun matala korkotaso, joka yhdessä keskimää- mainonta sanomalehdissä kasvoi 3,1 %. sähköinen mainonta kattaa 25,2 %. rin lähes 4 % nousseen ansiotason kanssa Vähittäiskaupan tv-mainonta laski. Loppuosa mainonnasta on ulko-, on ylläpitänyt kotimaista kulutusta ja Autoveron alentuminen toi hinta- liikenne ja elokuvamainontaa. nostanut kuluttajien luottamusta omaan argumentoinnin autokaupan mainontaan, Mediamainontaan käytettiin yh- taloudelliseen tulevaisuuteen. Printtime- joka perinteisesti on tukeutunut mieli- teensä 1 079 M€ eli 2,5 % enemmän diaa tukivat vuonna 2003 alentuneet kuvamainontaan. Tästä syystä moottori- kuin edellisvuonna. Maaliskuussa 2003 paperin hinnat. ajoneuvojen mainonta sanomalehdissä käytyjen eduskuntavaalien osuus kas- kasvoi yli 10 %, mutta televisiossa vain vuun oli 0,8 prosenttiyksikköä. Media- Mediamainonta 2,8 %. Muita mainontaa kiihdyttäneitä mainonnan ulkopuolella suoramarkki- kääntyi kasvuun tekijöitä olivat keväällä pidetyt eduskunta- noinnin määrä oli 504 M€ eli 2,5 % Kahden laskuvuoden jälkeen mediamai- vaalit, joiden kokonaisvaikutus media- edellisvuotta enemmän. nonta kääntyi kertomusvuonna lievään mainontaan oli noin prosentin luokkaa, kasvuun. Normaalisti sen kehitys seuraa ja elokuussa tehty lainmuutos, joka salli Medioiden parissa Suomessa varsin kiinteästi bruttokansan- teleoperaattorin vaihtamisen niin, että käytetty aika kasvoi tuotteen kehitystä, ja kansantalouden kuluttajien liittymien numerot säilyivät TNS Gallupin mukaan seitsenpäiväisten kääntyessä kasvuun mediamainonnan ennallaan. Telepalvelujen mainonta sanomalehtien sekä perhe- ja yleisaika- kasvu pyrkii ylittämään tuon kasvun lisääntyikin yli 15 %. kauslehtien lukijamäärät kehittyivät

Konsensusennusteiden mukaan vuoden 2003 kansantalouden kasvu jäi Suomessa noin 1,5 %:iin. Ennustettu nousu jäi toteutumatta, ja samasta syystä työttömyysaste säilyi korkealla yli 9 %:n tasolla. Mediamainonta kääntyi kahden vaimeamman vuoden jälkeen lievään nousuun. Kansantalouden kasvua merkittävämpiä syitä tähän olivat keväällä järjestetyt eduskuntavaalit, vähittäiskaupan kiristynyt kilpailu sekä matalan korkotason vuoksi vilkkaana jatkunut asuntokauppa. Myös lainmuutokset vauhdittivat autokaupan ja teleoperaattoreiden mainontaa.

8 MEDIAMAINONNAN MÄÄRÄ JA KEHITYS 1999–2003

1 400

1 200

1 000

800 Muu mainonta Radiomainonta 600 TV-mainonta 400 Aikakauslehdet 200 Sanoma- ja kaupunkilehdet 0 99 00 01 02 03 LÄHDE: TNS GALLUP OY Veromuutos siivitti moottoriajoneuvojen mainonnan 13,9 %:n kasvuun. MEDIAMAINONNAN MUUTOS 2002–2003 Automainonta kasvoi erityisesti sanomalehdissä. –13,6 % Avoimet työpaikat –25,5 % 10,7 % Kiinteistöt ja asunnot –3,6 % 4,8 % vakaasti. Erityisen positiivista kehitys oli asumi- Matkailu ja liikenne 2,8 % seen, rakentamiseen ja puutarhanhoitoon eri- 0,7 % Huvit koistuneissa lehdissä. Sen sijaan tietotekniikka- 0,6 % 18,1 % ja tietoliikennealan lehtien lukijamäärät olivat Telekommunikaatio –8,4 % jonkin verran edellisvuotta alhaisemmalla Elintarvikkeet 4,5 % tasolla. 6,6 % 2003 Finnpanelin mukaan television yli 10-vuoti- Moottoriajoneuvot 13,9 % 5,2 % 2002 aat suomalaiset käyttivät tv:n katseluun vuonna 2,1 % Vähittäiskauppa 2003 keskimäärin 2 tuntia 53 minuuttia eli 3 2,0 % minuuttia enemmän kuin vuotta aiemmin. TV- 0 50 100 150 150 200 250 kanavista MTV3:n katselu kasvoi 2 minuuttia LÄHDE: TNS GALLUP OY 66 minuuttiin, ja Subtv:n katselu lisääntyi minuutilla 3 minuuttiin päivässä. YLE:n kahden HERKKYYSTARKASTELU kanavan katselu väheni 2 minuutilla 75 minuut- Tekijä Muutos Vaikutus tiin päivässä, ja Nelosen katselu pysyi ennallaan % liikevoittoon 20 minuutissa. Paperin hinta + 1 – 0,2 Keskimääräiset palkat + 1 – 1,5 Digisovittimet ja laajakaista Ilmoitustuotot painetussa mediassa + 1 + 1,2 Finnpanelin mukaan digitaalisen televisiosignaa- Ilmoitustuotot sähköisessä mediassa + 1 + 1,5 lin vastaanottamiseen pystyvien kotitalouksien Rahoituksen keskikorko + 1 – 1,0 määrä on nopeassa kasvussa. Marraskuun lopul- €/$ + 5 + 0,5 la 11 % eli noin 250 000 Suomen kotitalouksista pystyi vastaanottamaan digitaalisia televisio- MEDIAMAINONNAN JAKAUMA 2003 (1 079 M€) lähetyksiä. Tuolloin Suomessa oli 195 000 koti- taloutta, joissa oli digisovitin. Lisäksi noin 57 000 taloutta pystyi katsomaan satelliitin välityksellä digitaalisia tv-lähetyksiä. Vuoden lopulla Suomessa oli Tilastokeskuk- sen mukaan lähes puoli miljoonaa taloutta, jotka oli varustettu nopealla laajakaistayhteydellä. Yhteyksien määrä on kaksinkertaistunut edellisvuodesta. Laajakaistayhteyden, muunlaisen internet-yhteyden ja kotitietokoneiden yleisyys Sanomalehdet 49,6 % Radio 4,4 % vaihtelee suuresti kotitalouksien koon mukaan. Kaupunki- ja noutopistelehdet 5,6 % Ulko- ja liikennemainonta 2,9 % Viiden hengen talouksissa internetyhteys on jo liki 80 %:lla, kun kahden hengen talouksista Aikakauslehdet 16,5 % Elokuva 0,2 % vastaava luku on noin 50 %. • Televisio 19,2 % Verkkomedia 1,6 % 9 RISKIANALYYSI

okaisella Alma Median divi- Ennakoivaa J sioonalla on oma riskienhallin- taryhmänsä. Informaatiotekno- logia muodostaa oma ryhmän, koska IT lävistää konsernin kaikki prosessit. riskienhallintaa Kaikille riskeille on myös nimetty vastuuhenkilö. Riskien järjestelmällinen kartoitus Alma Mediassa on menossa järjestelmällinen, on tuottanut jo tuloksia. Esimerkiksi IT- kaikkien konsernin tulokseen vaikuttavien turvallisuus ja yleinen turvallisuustaso ovat rahoituspäällikkö Jarkko Kivisillan riskien kartoitus ja riskienhallinnan toiminta- mukaan nousseet merkittävästi, kun prosessien rakentaminen. osallistujat ovat sisäistäneet riskienhallinnan merkityksen. luokat on määritelty sen mukaan, mikä teissa. Riskienhallinta on myös osa Alma Ei tulosta ilman riskejä vaikutus niillä on konsernin tulokseen. Median strategiaprosessia. Jos yrityksen Riskit ovat osa yritystoimintaa, mutta ne Riskienarviointiprosessissa analysoi- strategiaa muutetaan, samalla muutetaan on kartoitettava ja havaittava jo ennalta. daan riskien lähteet, määritellään vastuu- riskien painotusta. Tämän jälkeen ne voidaan ymmärtää ja henkilöt ja mittarit jatkuvalle seurannal- Konserni- ja divisioonatasolta riski- hallita. le. Osa riskimassasta vakuutetaan, mutta kartoitus etenee yhtiötasolle. Työ alkoi – Riskit on nähtävä oleellisena osana osa hyväksytään ja pyritään hallitsemaan. Aamulehdessä ja MTV3:ssa. Seuraavassa liiketoimintaa, sillä eihän tulosta voida Lopputuloksena on toimintasuunni- vaiheessa käydään läpi aikaisempaa tehdä ilman riskinottoa. Tunnistetut ris- telma, miten kriisissä käyttäydytään, ja tarkemmin myös kaikki konsernin riskei- kit tulee hallita ja arvioida jatkuvan ris- kun kriisi on oikeilla toimenpiteillä saatu hin vaikuttavat ulkopuoliset yhteistyö- kienhallinnan kautta, Kivisilta korostaa. hoidetuksi, mitkä ovat suunnitelmat ti- kumppanit. Havaituista riskeistä muodostui ris- lanteen normalisoimiseksi. Informaatioteknologian merkitys kikartta, jota hyvin käytännönläheisesti Alma Median riskienhallinnassa on säh- työprosessissa analysoimalla kartoitettiin Uusi raportointijärjestelmä köisten yhteyksien vuoksi korostunut. merkittävimpien riskien salkku. Riski- Parhaillaan Alma Mediassa rakennetaan – Erityisesti tietotekniikassa meidän web-pohjaista sisäistä emoyhtiö- ja divi- pitää olla proaktiivisia, ennakoivia, sioonatasoille kehitettyä riskienhallinnan Jarkko Kivisilta painottaa. raportointijärjestelmää, josta riskien ta- Henkilöstöriskien toteutumista soa ja muutosta seurataan. Järjestelmä Alma Mediassa ehkäistään varahenkilö- otetaan käyttöön kuluvan vuoden ensim- järjestelmällä ja henkilökunnan kierrättä- mäisen puoliskon aikana. misellä sekä huolehtimalla hyvästä Riskienhallinnan työkalulla seura- työilmapiiristä. taan riskien kehittymistä ja hallitsemista sekä raportoidaan riskitasoista ja muu- Rahoituspolitiikka toksista divisioonille, konsernin johdolle säätelee riskinottoa ja hallitukselle. Rahoitus- ja hyödykeriskit ovat tyypilli- Emoyhtiössä valvotaan, että prosessit siä operatiivisia riskejä. Niitä säädellään toimivat ja järjestelmässä tehdään inter- päivittäisellä toiminnalla hyväksytyn aktiivisesti ne asiat, joista on sovittu. rahoituspolitiikan mukaisesti, ja riski- Järjestelmä tuottaa tiedot, joita tarvitaan tasoista raportoidaan operatiivisen ra- tulevissa virallisissa riskienhallintarapor- portoinnin yhteydessä konsernijohdolle ja hallitukselle. Valuuttariskeistä merkittävin on ”Riskit ovat olennainen osa yritys- ulkomaisten ohjelmien ostot MTV3:lle. toimintaa, mutta ne on kartoitettava Rahoituspolitiikan mukaan konsernin ja havaittava jo ennalta. Tämän jälkeen valuuttamääräinen kassavirta suojataan ne voidaan ymmärtää ja hallita.” vähintään 50-%:sesti 18 kuukautta eteenpäin. •

10 ILMOITUS TOIMITUSJOHTAJAN HAASTATTELU

Luovuus käyttöön ja kasvuun

12 oimitusjohtaja Juho Lipsanen Juho Lipsanen kirittää. – Ei tässä vielä hyvästä T voisi nyt periaatteessa huoahtaa. taloustilanteesta voi puhua. Nyt kansantalous on vasta Alma Median kannattavuus on kohentunut ja tase saatu parempaan kun- normalisoitunut. Lähestymme mediamainonnassa toon. Nämä konsernin toiminnalle asete- vuoden 2000 tasoa. Vasta sitten, kun parannamme tut ensimmäisen vaiheen tavoitteet on saavutettu. Toiminta kattaa keskimäärin siitä, voimme käyttää laatusanaa hyvä. niin oman kuin vieraankin pääoman kulut. Pian kaksi vuotta Alma Mediaa toi- mitusjohtajana vetäneen Lipsasen luulisi yrityksen tarpeet luovat pohjan osinko- suosituin digitelevisiokanava. Mitä olevan tyytyväinen. Mutta ei, sitä hän ei politiikalle, josta hallitus sitten päättää. nopeammin tv-toiminta digitalisoituu, ole, ja valitsee sanansa täsmällisesti. Päivittäinen johtamistyökalu Juho sitä parempi Alma Medialle. – Olen ylpeä saavutuksista. Alma Lipsaselle on kassavirta. Sen kautta hän Digitalisoituminen on konsernille etu Median käänne onnistui osin jopa no- lähestyy yhtiön pörssikurssiakin. – Se toisessakin mielessä. Jokainen uusi digi- peammin kuin olin kuvitellut, hän sanoo. perustuu tulevaisuuden kassavirtaodo- talisoitu talous pienentää MTV3:n ana- – Toisaalta monissa kehittämistä vaativissa tuksiin. Kassavirta olisi kaksinkertaistet- logisen kanavan toimilupamaksua noin asioissa olemme edelleen lähtökuopissa. tava joka viides vuosi. Tämän tavoitteen 8,50 €:n verran. Maksu on historiallista – Perusta on kuitenkin kunnossa, ja saavuttaminen edellyttää runsaasti perua mainosmonopolista, ja vuonna 2004 nyt voimme lähteä hakemaan ja toteutta- vankkaa orgaanista kasvua, jota tuetaan se on noin 15 M€. maan uusia liikeideoita. Edellyttäen, yritysostoin. – MTV3:a rasittavat nyt lähetysten että niissä on ansaintalogiikkaa. Juho Lipsanen aikoo selvästi patistaa kaksinkertaiset kustannukset, kun lähetyk- Juho Lipsasen mielestä median isot henkilöstöään luovuuden työhön, jotta set ovat sekä analogisia että digitaalisia, trendit ovat sähköisten medioiden jatkuva hallitukselle olisi esittää ideoita – sellaisia, Lipsanen huomauttaa. – Oikein tehtynä laajeneminen ja digitaalisuuden yleistymi- jotka ovat jo läpäisseet Lipsasen ansainta- MTV3 on suuri taloudellinen mahdollinen. – Kuvaruutu on tulevaisuudessa mo- logiikan testin. suus. Sen kapasiteetti on saatava täyskäyt- nimediakeskus. Tästä lähdetään liikkeelle. – Mediabisnes on matematiikkaa, töön: mainonnan osuus lähetystuntia koh- Lipsasen määrittelemä suunta media- jossa hyvä sisältö vetää yleisöä, joka puo- ti ja mainonnan hinta ovat meillä Suomes- konsernin kehittämiselle perustuu luovuu- lestaan kiinnostaa mainostajia. Parhaiden sa Euroopan alhaisimpia, Lipsanen sanoo. teen ja uusiin ideoihin. Hän määrittelee käytäntöjen on läpäistävä koko konserni. Hänen mielestään MTV3:n tuottoja rajoiksi kannattavuuden. Vastakin kassa- Tämän tavoitteen saavuttamisen sekä voidaan lisätä. virralla on pääpaino päätösten teossa. Tap- henkilöstön taitojen, tietojen ja asentei- Oma lukunsa on sähköisen liiketoi- piota ei lähdetä ehdoin tahdoin tekemään. den kehittämisen yksi keino on henkilös- minnan uudet yksiköt, kuten MTV Inter- Toki, kun uutta liiketoimintaa käynniste- tön kierrätys, Lipsanen katsoo. active, mobiili- ja internetviestintä sekä tään, tappiota on osattava sietää. Laadukas journalismi on loppujen Laajakaistan tarjoamat mahdollisuudet. Joskus tappiota voi poikkeustapauk- lopuksi se, joka on Alma Median kaiken Lipsasen mukaan uutuuksista kuullaan sissakin sietää, jos se on pitkän aikavälin bisneksen perusta. tulevaisuudessa. kehityksen kannalta viisasta. Toinen vastaava esimerkki pitkän ja Televisio on Lehdet lyhyen tähtäimen eroista oli irrottautumi- mahdollisuus ketjussa nen aikakauslehtien painamisesta. Se teh- Broadcasting-divisioona tuo kolmannek- Alpress-divisioona tuottaa leijonanosan tiin, koska suuressa kuviossa aikakausleh- sen Alma Median liikevaihdosta, mutta konsernin liikevoitosta. Alpressin lehdet tipainaminen ei ole Alma Medialle kes- konsernin liikevoittoa se on kutistanut menestyivät viime vuonnakin erittäin keistä liiketoimintaa. tappioillaan. Nyt tappiot näyttävät olevan hyvin, eikä ole syytä epäillä, että tähän takana päin, mutta suurimmat haasteet jatkumoon tulisi muutosta kuluvanakaan Irti kiinteästä ovat vielä edessä. Televisiotoiminnan vuonna. – Lehdenkustantamisessa on tehty osinkopolitiikasta tärkein kysymys on nyt digitaalisten selvä strategian muutos. Siitä tulee lehti- Alma Media on maksanut viime vuosina vastaanotinten yleistyminen. ketju, johon voi liittyä uusia tulokkaita, osinkoa yli puolet osakekohtaisesta tulok- Liikenne- ja viestintäministeriön uusia lehtiä sekä Suomesta että lähimark- sesta. Tähän kiinteältä kuulostavaan osin- asettama työryhmä on esittänyt, että kinoilta, Juho Lipsanen kertoo. kopolitiikkaan tulee jatkossa muutoksia. tv-lähetykset olisivat yksinomaan digitaa- Hänen hyväksymänsä resepti lehtien Osinko voi vaihdella suuresti riippuen lisia syyskuusta 2007 alkaen, jolloin siirty- menestyksen jatkumiselle on yksinker- siitä, tarvitseeko konserni rahaa investoin- mäaika olisi realistinen. tainen. teihin. – Johdon velvollisuus on esittää Alma Median asema digimarkkinoilla – Lehtien peiton niiden omalla alueel- hallitukselle kohteita, joihin yrityksen on hyvä, koska MTV3-kanavan lisäksi la on oltava korkea ja lehtitoiminnassa on rahaa investoidaan. Omavaraisuusaste ja kaapelitelevisionakin toimiva Subtv on keskityttävä jatkuvaan parantamiseen. •

Toimitusjohtajaa haastatteli uutispäällikkö Kristiina Hallman Kauppalehdestä. 13 JOURNALISTIN PUHEENVUORO

ahden ja puolen vuoden koke- Olen tehnyt esimiestyötä sanoma- fiksuja ja tietävät paljon. Puolivillainen, K mukseni perusteella konserni lehden toimituksessa 14 vuotta. Useam- löysä tai falski journalismi ei riitä. elää sen mukaan – ainakin, jos min kuin kerran olen istahtanut päivän Meidän on pystyttävä nykyistä paljon mediayksikkö on pitänyt omat nurkkan- päätteeksi ja miettinyt, mitä sain tänään parempaan laatuun. sa kunnossa. Konsernin johto ja jopa aikaan. Kun luettelo urotöistä ei ota syn- Helppo sanoa, mutta vaikea tehdä. numeroihmiset yrittävät otsan syvistä tyäkseen, otan avukseni oman määritel- Yksi hyvä ja oikeastaan vasta pakkaukses- rypyistä päätellen välillä aivan tosissaan mäni esimiehestä, jota olen vuosia itsel- ta otettu työkalu meillä Alma Mediassa miettiä, mitä se journalismi oikein on. leni ja työyhteisöilleni toistellut. Esimies on. Journalistisen yhteistyön avulla pys- Toimitukset puolestaan valvovat hauk- tarvitaan hoitamaan ikävät asiat ja kat- tymme nostamaan laatua merkittävästi. koina journalistista vapauttaan. somaan pidemmälle eteenpäin. Otan kaksi esimerkkiä omasta Ryhdikkäästi aloitamme ja päätäm- Tässä vaiheessa yleensä rykäisen ja divisioonasta. Alpressin lehdissä olemme me visio-, strategia-, arvo-, synergia- ja mietin, oliko sitä hyvää savuviskiä vielä kulkemassa kohti täysin avoimia uutis- lukuisat muut seminaarimme puhumal- jäljellä ja mitähän tv tänä iltana tarjoaisi. tietokantoja, jolloin lehtien kaikki ma- la sisällöstä. Vuorokausi siinä välissä Journalistisessa arjessa moni hankala teriaali on heti kaikkien lehtien käytössä. kuluu kuitenkin ryhmätöitä tehden ja asia siirtyy päivän aikana vain paperipin- Koulutamme tänä vuonna kolme toi- puhuen aivan muista asioista. kasta toiseen tai hautautuu sähköpostis- mittajaa Eurooppa-asiantuntijoiksi, ja Ehkä se on ymmärrettävää, sillä sa entistä syvemmälle. Katsetta ei ole täs- toiset kolme erikoistuvat teemaan laki vain vajaa kolmannes Alma Median täkään päivästä ehtinyt nostaa, sillä eili- ja oikeus. Koulutuksen jälkeen heidän kokopäiväisistä työntekijöistä on toimit- sen selvittelyssä ja huomisen tekemisessä erityisosaamisensa on koko lehtiketjun tajia tai muita suoraan sisällön kanssa on riittänyt puuhaa liiaksikin. Omatunto käytössä. työskenteleviä ihmisiä. Prosesseista, kolkuttaa: Missä olet, journalismi? Yhteistyö on kestävyyslaji, josta ei projekteista, visioista, numeroista ja Journalismissa on kolme asiaa, joi- kannata hakea pikavoittoja. Vuosikym- monista muista asioista on paljon hel- hin meidän Alma Mediassa on keskityt- menen loppuun mennessä laadun pitäisi pompi puhua kuin sisällöistä. Ehkä tävä: laatu, yhteistyö ja ihminen. Meidän kuitenkin näkyä kilpailijoita parempana tilanne on täsmälleen sama kuin muus- on tiedettävä nykyistä paremmin, mil- levikkikehityksenä. sakin elämässä – tärkeimmästä on vai- laista journalismia ihminen tarvitsee. Yhteistyö on myös strateginen asia, keinta puhua. Jos lehtien, tv:n, radion tai Ihmiseltä kysyminen ei riitä, sillä hän sillä yhteisen tekemisen ei tarvitse rajoit- uuden median tarjonta ei ole tärkeää tai ilmaisee usein vain hiipuvan halunsa tua Alma Mediaan. Laaduntekijät ovat kiinnostavaa kuluttajista, Alma Media eikä tiedä tulevasta tarpeestaan mitään. vetovoimaisia yhteistyökumppaneita on hetkessä historiaa. Se meidän on löydettävä. Ihmiset ovat laajemminkin. • Alma Medialla on komea arvo: Vapaa ja moniarvoinen viestintä Jouko Jokinen, Satakunnan Kansa päätoimittaja, toimituksellisen osaamiskeskuksen vetäjä

14 ILMOITUS ALPRESS Alpress Ykköslehtiä eri talousalueille Alpress-divisioona vastaa 31 sanomalehden kustantamisesta. Niiden yhteenlaskettu levikki on puolisen miljoonaa kappaletta, ja lehdillä on yhteensä arviolta 1,9 miljoonaa lukijaa. Lehdistä tunnetuimmat ovat Aamulehti, Iltalehti, Satakunnan Kansa, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat. Divisioonaa johtaa Hannu Olkinuora. TIMO GLAD

16 ALPRESS

AVAINLUVUT • Hitaasta talouskasvusta huolimatta Alpress paransi kannattavuuttaan. € Lehdet toimivat aiempaa tehokkaammin. M 2003 2002 Liikevaihto 200,2 201,3 Osuus konsernin liikevaihdosta, % 41 39 • Lehtien yhteenlaskettu ilmoitusmyynti ylitti Liikevoitto 30,0 27,2 toimialan keskimääräisen kasvun. Lehtien Investoinnit 4,1 6,4 tuotoista puolet tulee ilmoitusmyynnistä Poistot yhteensä 10,9 12,1 Goodwill-poistot* 3,0 2,7 • Tiivistyneellä ketjun yhteistoiminnalla Sijoitettu pääoma keskimäärin 67,4 74,3 on luotu edellytykset lehtien hyvän Kokoaikainen henkilöstö keskimäärin** 1 626 1 681

tulostason kehittymiselle. *SISÄLTYVÄT LUKUIHIN: POISTOT YHTEENSÄ. **HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN KOKOAIKAISIKSI MUUTETTUNA.

M€ € LIIKEVAIHTO M LIIKEVOITTO 250 30

Lehden 25 200

20 näköinen 150 15 verkkolehti 100 10

lpressin sanomalehdet Aamulehti, Pohjo- 50 A lan Sanomat, Lapin Kansa ja Kainuun 5 Sanomat aloittivat näköislehden julkaise- misen internetissä tämän vuoden alkupuoliskolla. 0 0 Satakunnan Kansa uudisti verkkolehtensä näköis- 99 00 01 02 03 99 00 01 02 03 lehdeksi jo kertomusvuoden joulukuussa. Uudistusten jälkeen verkossa voi selata painetun lehden kaltaisia sivuja, poimia uutiset ja muut kirjoitukset luettavaksi sekä kuvat, grafiikat ja LIIKEVAIHTO (202 M€) KUSTANNUSTOIMINNAN ilmoitukset katsottavaksi. Aikaisemmin verkkoon YKSIKÖITTÄIN KULUT* (168 M€) siirrettiin vain osa painetun lehden sisällöstä. Näköislehdet ovat maksullisia; esimerkiksi Satakunnan Kansan nettivuositilaus maksaa 137 € eli kaksi kolmasosaa paperilehden hinnasta. Lehtien verkkopalveluissa vain näköislehdet muuttuvat maksullisiksi, sähkeuutiset ja monet muut palvelut säilyvät maksuttomina. Satakunnan Kansan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan näköislehdet parantavat Alpressin sanomalehtien palvelua etenkin levikkialueidensa Aamulehti 36 % Toimitus 24 % ulkopuolella. – Esimerkiksi Helsingissä Posti jakaa lehden Iltalehti 23 % Markkinointi 19 % tilaajille samana päivänä vain ydinkeskustassa, Satakunnan Kansa 12 % Painatus 24 % muualla pääkaupunkiseudulla päivän myöhässä ja Lapin Kansa 7 % Jakelu 19 % viikonlopun lehdet vasta maanantaina ja tiistaina. Näköislehden voi lukea ”painotuoreena” internetis- Kainuun Sanomat 4 % Muut käyttökulut 10 % sä, olipa tilaaja missä päin maailmaa tahansa. Pohjolan Sanomat 5 % Poistot 4 % Alpressin näköislehdet perustuvat julkaisu- tekniikkaan, jonka Anygraaf Oy on rakentanut Suomen Paikallissanomat 9 % Doris-toimitusjärjestelmään. • Painomyynti, ulkopuolinen 4 % * LEHTIYKSIKÖIDEN KULUT

17 ALPRESS

Alma Median suurin divisioona Alpress paransi edelleen kannattavuuttaan, vaikka viime vuosi oli jo kolmas peräkkäinen hitaan talouskasvun vuosi. Liikevoitto oli 15,0 % liikevaihdosta, kun se vuonna 2002 oli 13,5 %.

oimitusjohtaja Hannu Olki- Sen ilmoitusmyynti jäi viime vuonna Sanomalehti on oman T nuoran mukaan myönteinen toimialan kasvusta jälkeen. Pääosa ilta- yhteisönsä kitti tuloskehitys ei selity millään päivälehtien tuotoista tulee kuitenkin Maakunta- ja paikallislehtien päätoimit- yksittäisellä tekijällä, vaan koko liiketoi- lehtimyynnistä, joten ilmoitusmyynnin tajilla ja toimitusjohtajilla on Olkinuoran minnan jatkuvalla parantamisella. heilahtelut eivät vaikuta niiden tuloihin mukaan suuri rooli lehtiensä kehittämi- – Kustansimme lehtiämme entistä tehok- yhtä jyrkästi kuin tilattavien lehtien sessä, koska perinteisten omistajien side kaammin. talouteen. lukijoihin on katkennut. Useimpien maa- Alpressin tuloksentekijät olivat viime kuntalehtien – ja suurelta osin myös pai- vuonna isot maakuntalehdet, kärjessä Tunteita herättäviä kallislehtien – omistus on ketjuuntunut, tamperelainen Aamulehti. Lehtien yh- lukuelämyksiä ja ketjun päästä pitää kiinni kasvoton teenlaskettu ilmoitusmyynti ylitti toimi- Alpressin maakuntalehdet ovat omien omistaja. Lehden päätoimittaja ja toimialan keskimääräisen kasvun. Ilmoitus- talousalueidensa ykköslehtiä, ja niiden tusjohtaja saavat nyt olla ”omistajan tilan myyntiä siivittivät auto- ja asunto- vahva asema ilmoitusmarkkinoilla pe- kasvot” maakunnassa. Se tuo valtaa, kauppa, matkapuhelinten numeronsiirrot rustuu korkeaan peittoon. Mitä enem- mutta myös vastuuta. ja tietysti Lidl, joka aggressiivisella hinta- män lehdellä on levikkiä ja lukijoita, – Sanomalehti koetaan edelleen ilmoittelullaan kiritti maakuntalehdille sitä houkuttelevampi se on ilmoitus- oman ilmestymisalueensa yhteisöllisyy- tärkeää vähittäiskaupan ilmoittelua. välineenä. den rakentajaksi ja koossa pitäväksi voi- Sanomalehtien tuotoista karkeasti puolet Olkinuora sanookin, että sanoma- maksi. Kitiksi, joka liittää yhteen yhteisön tulee ilmoitusmyynnistä ja puolet tilaus- lehtien päätoimittajien tärkein tehtävä jäsenet asemaan ja maailmankatsomuk- maksuista eli levikkimyynnistä. Lehtien on huolehtia siitä, että lehdet houkutte- seen katsomatta. Tällaista asemaa ei ole levikkimyynti säilyi edellisvuoden tasolla. levat kansalaiset tilaamaan ja lukemaan muilla tiedotusvälineillä, ja pystyäkseen Alpressin toinen merkittävä tulok- lehtensä vuosi toisensa jälkeen. Lehtien edistämään lukijoidensa hyvinvointia sentekijä on valtakunnallinen Iltalehti. toimitusjohtajien tehtävä taas on turvata sanomalehden on oltava taloudellisesti toimituksille riittävät resurssit lehtien riippumaton, vapaa sanomaan sanotta- sisältöjen kehittämiseen. vansa. Pitkän päälle se on omistajienkin – Uutisten lisäksi sanomalehden on edun mukaista, sillä jos sanomalehti tänä päivänä pystyttävä tarjoamaan menettää lukijoidensa luottamuksen, myös syvällistä tietoa ja tunteita herättä- menettää sijoittaja sijoituksensa. viä lukuelämyksiä. Internet ja mobiilit päätelaitteet eivät vielä pitkään aikaan Paremmalla sisällöllä pysty kilpailemaan lukijoista sanoma- levikkitaistoon lehden kanssa, mutta kun se aika joskus Olkinuoran mukaan Alpress on hyvässä tulee, Alpressin kaltaiset isot lehtiketjut trimmissä, ja kaksi vuotta sitten aloitettu ovat silloinkin vahvoilla. Olipa jakelu- ketjustrategia journalismin kehittämisek- kanava mikä tahansa, se tarvitsee si sekä media- ja levikkimyynnin kasvat- ammattinsa osaavat sisällöntuottajat, tamiseksi on tuottanut hyviä tuloksia; toimittajat, kuvaajat ja graafikot. kuten myös jakelun, painojen ja lehden- Alpressin ketjussa heitä on yli 500. teon eri prosessien ketjutoiminnot. Sanomalehdet porskuttivat vastavirtaan

18 – Ketjuttamalla esimerkiksi toimituksellisen aineiston tuotantoa saadaan entistä tasokkaampia ja lukijoita puhut- televampia yleis- ja erikoisjuttuja Alpressin kaikkiin lehtiin. Vastaavasti kullekin lehdelle jää nykyistä enemmän aikaa oman alueensa tapahtumien seuraamiseen, mikä on tärkeää lehden levikkikehityksen kannalta. Jos lukija ei saa katetta tilausmaksulleen, levikki ja sen myötä myös ilmoitustulot laskevat. Kasvua yritysostoilla ja uusilla medioilla Alpress osoittaa, että perinteinen sano- malehtikustantaminen kannattaa myös hyvin harvaan asutussa Suomessa. Kannattavuus sinänsä ei kuitenkaan vielä kohota osakkeen markkina-arvoa, vaan sijoittajat odottavat myös kasvua, jopa kannattavuuden tilapäisen heikkenemi- sen kustannuksella. Olkinuora myöntää, että sanoma- lehtikustantaminen on Suomessa ns. kypsä toimiala, jolla orgaaninen kasvu on vaikeaa. Kustantajien reviirit on pit- källe paalutettu, eivätkä lukijatkaan lisäänny, pikemminkin päinvastoin: sanomalehtien levikit laskevat hitaasti, mutta varmasti kaikkialla teollistuneessa maailmassa. Lasku voidaan pysäyttää vain saamalla nuoret laajoin joukoin lehtien lukijoiksi. – Iltalehdellä ja monilla Alpressin paikallislehdilläkin on vielä kasvun va- raa, mutta sanomalehtikustantaja voi Suomessa kasvaa merkittävästi vain yritysostojen tai fuusioiden kautta. Ja sellaisia varmasti vielä tuleekin, vaikka suurin rakennemuutos tapahtui jo viime vuosikymmenellä. Strategiamme mukaisesti kannatamme lehtikustantajien välistä yhteistyötä mm. painoinvestoin- neissa ja lehtien toimintaedellytysten ke- – Vastaavia hankkeita on muillakin hittämisessä. Sopivan tilaisuuden tullen – Internet ja mobiilit päätelait- sanomalehtikustantajilla, mutta me olemme valmiit myös yritysostoihin. teet eivät vielä pitkään aikaan olemme ehkä pisimmällä niiden toteut- Mahdollisissa yritysjärjestelyissä pysty kilpailemaan lukijoista tamisessa. Ketjuttamalla osaamista kus- Alpress on Olkinuoran mukaan kiinnos- sanomalehden kanssa, mutta tantamisen kaikilla alueilla varmistamme tava kumppani, koska mediakonsernilla kun se aika joskus tulee, parhaiden ideoiden käyttöönoton koko on sisältöosaamisen lisäksi runsaasti tie- Alpressin kaltaiset lehtiketjut divisioonassa. Kustannuksiakin säästyy, totaitoa myös tulevaisuuden medioista, ovat silloinkin vahvoilla, kun päällekkäinen puurtaminen vähe- kuten internetistä, supertekstitelevisiosta Hannu Olkinuora toteaa. nee, mutta pääasia on kuitenkin turvata ja mobiileista päätelaitteista. Niiden riittävät taloudelliset resurssit lehtien osuus sanomalehtien tuotoista on vielä sisältöjen jatkuvaan kehittämiseen. pieni, mutta koko ajan kasvava. •

19 ALPRESS

Erityisosaaminen kaikkien käyttöön

rkipäiväista tai ei, mutta ainakin Yrittäjyys esiin A tehokasta. Alpressissa toimitus, Asikaisen mukaan Alpressin lehtiketjun levikkimarkkinointi, media- kantavana ajatuksena on lehtien aito, yrit- markkinointi, jakelu, painotoiminta täjämäinen toiminta, jota tuetaan esimer- sekä prosessit ja informaatiotekniikka kiksi osaamiskeskuksissa jalostetuilla toi- muodostavat kukin omat kokonaisuuten- mintatavoilla. – Näin turvataan riittävät sa, joita kutsutaan osaamiskeskuksiksi. resurssit ja ennen kaikkea se, että jokainen Nimestään huolimatta ne eivät ole yhteen lehti pystyy antamaan parhaan palvelun paikkaan koottuja osastoja, vaan parem- sekä levikkialueensa lukijoille että ilmoit- minkin lehtien yhteisiä ohjauskeskuksia, taja-asiakkaille. Yhdistämme paikallisen joista ohjataan eri lehdissä olevaa erityis- sanomalehden ominaispiirteet, yrittämis- osaamista. hengen ja suuruuden suomat edut. Veli-Matti Asikaisen mukaan oppi Asikaisen mukaan osaamiskeskuksiin keskusten takana on yksikertainen. – Eri perustuva sanomalehtien kustannustoi- alueilla olevaa osaamista on talossa valta- minta on saatu nyt sille tasolle, että se on vasti. Suunnitelmallisesti johdettujen voitu ottaa keskeiseksi osaksi Alpressin osaamiskeskusten avulla parhaat käytän- johtamismallia. Seuraavassa vaiheessa se nöt saadaan hyödyttämään konsernin tulee osaksi palkitsemisjärjestelmää. kaikkia lehtiä. Lopputuloksena tästä kai- – Kannattavuustavoitteista ei ole tar- kesta ovat sisällöltään laadukkaammat koitus tinkiä jatkossakaan, mutta yksittäis- lehdet, alan keskimääräistä parempi ten lehtien lisäksi meille on tärkeää seurata levikkikehitys ja keskimääräistä onnistu- toiminnan edistymistä koko Alpressin ta- neempi mediamyynti, Asikainen kuvailee solla, jotta pystymme tarjoamaan entistä Alpressin osaamiskeskusstrategiaa. – Eri laadukkaampia tuotteita asiakkaillemme. • osaamiskeskukset ovat eri kehitysvaiheis- sa, joten tekemistä riittää jatkossakin. Periaate pysyy kuitenkin samana. – Osaamiskeskustoiminnan avulla teem- – Suunnitelmallisesti johdettujen me lukijoille parempia lehtiä keskimää- osaamiskeskusten avulla parhaat räistä paremmalla kannattavuustasolla. käytännöt saadaan hyödyttämään Osaamiskeskukset ovat investointeja tule- konsernin kaikkia lehtiä, vaisuuteen ja tae siihen, että sanomaleh- Veli-Matti Asikainen sanoo. tien peitot ovat korkeita myös jatkossa.

Keskitetään ja kehitetään konsernissa olevaa erityis- osaamista. Tehdään järjestelmä, joka motivoi hyödyntämään parhaita käytäntöjä eri lehdissä. Seurataan toiminnan kehittymistä ja palkitaan onnistumisista ja tuloksista. Näin arkipäiväiseltä kuulostaa Alpressin osaamiskeskuksiin perustuva toimintamalli varatoimitusjohtaja Veli-Matti Asikaisen kuvaamana.

20 Kilpailu painoalalla kiristyy Erikoistumiskehitys jatkuu suurella todennäköisyydellä myös painoalalla. – Ennen oli luonnollista, että lehti omisti painonsa, mutta tulevaisuudessa sisällöntuotanto jatkaa eriytymistään painamisesta, ennustaa Alpressin sanomalehtipainojen kehittämisestä ja markkinoinnista vastaava Erkki Kulmala.

ainoalan keskittymistä edistää ovat tärkeitä kilpailukeinoja sanomaleh- P Kulmalan mukaan tietotek- timarkkinoilla. Alpressin Tampereella niikkayhteyksien kehittyminen, sijaitseva sanomalehtipaino on tästä lehtikustantajien kasvavat laatuvaatimuk- hyvä esimerkki. Varsin hyvässä kuormas- set ja kiristyvä kilpailu. – Iskukykyisim- sa oleva Aamulehden paino painaa oman mät painotalot pystyvät investoimaan lehden lisäksi Kauppalehden, Iltalehden, tuotantokoneistoon ja tekevät töitä useille Tekniikka ja Talouden sekä Markkinointi kustantajille. Vain jakeluketjut rajoittavat ja Mainonnan. Sanomalehtien Liiton kehitystä. Sanomalehden täytyy tuoreimmassa laatukilpailussa kaikki olla aamukahvipöydässä tuoreena. mukana olleet lehdet sijoittuivat paino- Kulmala ei usko sanomalehden laadultaan parhaaseen kolmannekseen, häviävän markkinoilta, päin vastoin. Kauppalehti toiselle sijalle. Hänen mukaansa sanomalehti ja verkko- Haasteita painoalalle tuovat Asikai- media tulevat täydentämään toisiaan. sen mukaan erityisesti Suomeen ja – Jo nyt on nähtävissä lukuisia esimerk- Venäjän lähimarkkinoille rakennettu- kejä siitä, kuinka sanomalehti ja verkko- lisäkapasiteetti, mikä on lisännyt hinta- palvelu toimivat yhdessä, hän sanoo. paineita. Laadunvalvonnan lisäksi Veli-Matti Asikainen näkee, että Alpress vastaa kilpailuun parantamalla hinnan lisäksi laatu ja toimitusvarmuus jatkuvasti kustannustehokkuutta sekä panostamalla asiakaspalveluun, myyntiin Erkki Kulmalan tehtävänä ja markkinointiin. – Uskon vakaasti, että on hankkia Alpressin painoihin parhaille on tilaa kasvaa ahtaillakin lisää ulkopuolisia painotöitä. markkinoilla, Asikainen sanoo. •

21 ALPRESS

Enemmän ja parempaa luettavaa Maakuntalehdet vahvistavat oman maakuntansa elinvoimaa ja hyvinvointia.

ohjoiset lehdet -liiketoiminta- P yksikkö on toiminut reilun vuoden. Juha Ruotsalainen kertoo, että Lapin ja Kainuun maakunta- lehtien yhteistyö on jo lisääntynyt mer- kittävästi. – Sen kehittämisessä on edetty kahdella rintamalla: sekä oman yksikön sisällä että koko Alpressissä pyritään osaamiskeskustoiminnalla jakamaan tehtäviä ja hyödyntämään yhden yksikön osaamista myös muualla. – Toimituksellisen aineiston yhteis- käyttö merkitsee omistajalle kustannustehokkuutta, lukijalle enemmän ja pa- 10-vuotias autoliite rempaa luettavaa ja toimittajille vaihte- levampaa työkenttää, Ruotsalainen kaupan ja kuluttajan hyödyksi muistuttaa. Keskeisenä tavoitteena on parantaa ampereen Autoliikkeiden alueelle. Sen elinikä on nopeakiertoi- lehtiä ja tehostaa toimintaa. Suunnitelma T yhdistys ry:n puheenjohtaja sessa vaihtoautokaupassa 3–4 päivää. on edennyt aikataulussaan. – Parannus Juha Pelkonen toi kymme- – Liite on kuluttajalle loistava on merkittävä, mutta siihenkään emme nen vuotta sitten Tampereelle idean opas Tampereen merkkiliikkeiden voi tyytyä. Alueemme luontainen kasvu alueen autoliikkeiden yhteisestä mark- tarjontaan. Asiakkaat tulevat jopa on vaatimatonta ja väestöpohja ohenee, kinointiliitteestä, jossa kuluttajalle sadan kilometrin päästä myymälään joten tarvitsemme todella yhteistyön esiteltäisiin kootusti viikoittainen liite mukanaan kauppoja tekemään, tuomaa lisävahvuutta ja elinvoimaa. uusien ja vaihtoautojen kattaus. kertoo Autotalo Laakkosen aluejoh- – Sisällöllinen yhteistyö oli tiivistä Tampere, autokaupan keskus -ni- tajana työskentelevä Pelkonen. jo aiemmin erityisesti Lapin Kansan ja minen liite osoittautui elinvoimaisek- – Kaupan kannalta liite on työn- Pohjolan Sanomien kesken, koska niiden si. Sen ulkoasua on päivitetty useam- jaoltaan selkeä ja helppohoitoinen alueet rajoittuvat toisiinsa. Jatkossa myös paan otteeseen ja ilmestymispäivääkin viestintäkanava, jolla on vakiintuneet Kainuun Sanomat osallistuu sisältö- vaihdettu vuosien saatossa. Perus- käytännöt, aikataulut ja muodot. yhteistyöhön mahdollisimman laajasti. ajatus on kuitenkin pysynyt samana. Siitä on myös verkkoversio, jonka Pohjoisen lehtiä lukee kahdeksan Kuusisivuinen, vain ilmoituksia lukijamäärä on kasvussa. Painettu ja kymmenestä yli 12-vuotiaasta alueen sisältävä liite leviää keskiviikkoisin Aa- lehden mukana leviävä liite on meille asukkaasta. • mulehden välissä Pirkanmaan talous- silti edelleen tärkein. •

22 ALPRESSIN LEHDET VUONNA 2003

PÄÄTOIMITTAJA ILMESTYMIS- LEVIKKI (VASTAAVA) KERRAT/VKO (LT 2003)

Iltalehti Petri Hakala 6 121 400*

MAAKUNTALEHDET: Aamulehti Matti Apunen 7 136 331 Kainuun Sanomat Matti Piirainen 7 22 750 Lapin Kansa Heikki Tuomi-Nikula 7 34 818 Pohjolan Sanomat Heikki Lääkkölä 7 22 415 Satakunnan Kansa Jouko Jokinen 7 55 436

PAIKALLISLEHDET: Kankaanpään Seutu Antero Karppinen 2 10 565 Koillis-Häme Pekka Hyytinen 4 7 024 Koillis-Lappi Anita Seppänen 2 4 898 Kuhmolainen Martti Huusko 2 6 236 Kuorevesi-Mänttä-Vilppula ** Jukka Ignatius 2 6 595 Kurun Sanomat Martti Jaatinen 1 2 478 Merikarvialehti Antero Karppinen 1 3 483 Nokian Uutiset Martti Jaatinen 3 8 496 Pyhäjokiseutu Marjaana Knuutila 3 8 175 Raahen Seutu Martti Nousiainen 4 7 869 Sotkamo Anssi Väisänen 2 5 564 Suur-Keuruu Jukka Ignatius 3 6 560 Sydän-Satakunta Timo Simula 2 7 974 Uutismarkku Antero Karppinen 1 3 550 Valkeakosken Sanomat Pekka Walden 5 7 913 Ylä-Kainuu Anna-Leena Rauhala 2 8 381

PÄÄTOIMITTAJA ILMESTYMIS- PAINOS (VASTAAVA) KERRAT/VKO 2003 KAUPUNKILEHDET: Hervannan Sanomat Vesa Kangas 2 22 000 Jokilaakso Timo Simula 1 11 900 Koti-Kajaani Simo Hyttinen 2 28 600 Kuriiri Tauno Impiö 1 6 300 Länsi-Sanomat Veli-Matti Heinisuo 2/KK 28 000 Porin Sanomat Markku Kontto 1 50 200 Raahelainen Terttu Rusila 2 17 000 Uusi Rovaniemi Taru Salo 1 30 700 Vekkari Teijo Mäki 1 18 400

* ARVIO 6-PÄIVÄISEN LEHDEN LEVIKISTÄ. ** KONSERNISSA VUODEN 2004 ALUSTA ALKAEN. LEVIKKITIETO LT 2002.

23 BROADCASTING Broadcasting Luovia monimediaratkaisuja Broadcasting-divisioona vastaa Alma Median tv- ja radioliikennetoiminnasta. Ryhmään kuuluvat tv-kanavat MTV3 ja Subtv, valtakunnallinen radiokanava Radio Nova (74 %) ja Ruotsissa osakkuusyhtiönä toimiva TV4 AB (23,4 %). Divisioonaa johtaa MTV Oy:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara.

24 BROADCASTING AVAINLUVUT

M€ 2003 2002 Liikevaihto 178,1 177,6 Osuus konsernin liikevaihdosta, % 37 35 Liikevoitto/-tappio 5,9 –7,2 • Tv-katsojien luku- Investoinnit 4,8 3,9 määrällä mitattuna Poistot yhteensä 8,1 8,5 vuosi 2003 oli ennä- Goodwill-poistot* 0,6 0,5 Sijoitettu pääoma keskimäärin 172,4 187,7 tyksellinen. Divisioo- Kokoaikainen henkilöstö keskimäärin** 517 527 nan tv-mainonnan *SISÄLTYVÄT LUKUIHIN: POISTOT YHTEENSÄ. myynti säilyi edellis- **HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN KOKOAIKAISIKSI MUUTETTUNA. vuoden tasolla.

MTV3:N TELEVISION KOKONAIS- • Broadcasting- OHJELMA-AIKA KATSELUOSUUDET divisioona keskittyi OHJELMARYHMITTÄIN KANAVITTAIN rakentamaan luovia monimediaratkaisuja. Niiden myyminen edellyttää, että myyjä tuntee asiakkaan tilanteen perin pohjin. Tämä edellytti mittavaa henkilöstön koulutusohjelmaa. Ulkomaiset MTV3 38,1 % ohjelmat 49 % YLE1 23,3 % Uutis- ja ajankohtais- ohjelmat 24 % YLE2 20,0% • Broadcasting- Urheilu 9 % Nelonen 11,3 % divisioonan sähköiset mediaratkaisut Viihde 10 % Subtv 1,8 % pyrkivät tavoittele- Palvelu 3 % Muut 5,5 % maan kuluttajia Draama 5 % KATSELUOSUUDET OVAT 24 tuntia vuoro- 10+ RYHMÄSSÄ kaudessa. KOKO VUOROKAUSI

MTV OY:N KANAVIEN LIIKEVOITTO/ OSUUS SUOMEN M€ -TAPPIO TV-MAINONNASTA 10

5 • Digipenetraatio vauhdittuu, kun 0 analoginen tv-toiminta päättyy Suomessa –5 31.8.2007. Jokainen –10 uusi digitalous vähen- tää divisioonan kuluja –15 € 8,5 :lla vuodessa. MTV3 ja –20 Subtv 72% –25 Muut 28% 99 00 01 02 03

25 BROADCASTING

atsojien lukumäärällä laskettuna kulunut K vuosi oli ennätyksellinen. Se ei kuitenkaan riittänyt Karhuvaaralle, jolla vuoden 2002 mainosajan myynnin kasvu on vielä tuoreessa muistissa. – Emme lähteneet huutokauppaan, vaan pyrimme nostamaan hintojamme maltillisesti. Absoluuttisesti olemme yhä 10 % alle vuoden 1998 hintatason. Karhuvaaralle on itsestäänselvyys, että rahalle tarjotaan vastinetta. Kaiken perustana on edelleen television lumovoima. – Vahvuutemme on joka ohjelmakaudella tulevat isot, laadukkaat kokonai- suudet, kuten Maria Kallio, Suuri Seikkailu tai Idols. Sen päälle voidaan rakentaa uusia ratkaisuja. Myyjiä, jotka ennen myivät vain MTV3-kanavan katkomainontaa, on koulutettu rakentamaan luovia monimediaratkaisuja. MTV3:n lisäksi ratkaisu voi sisältää Subtv:n, Radio Novan sekä interaktii- visia palveluja, kuten netin ja mobiilin. Tarpeen tullen mukaan liitetään myös Iltalehti ja Kauppa- lehti. Luova, hyvä, valtakunnallinen sähköisen median ratkaisu ei synny massatuotteena. – Se edellyt- tää, että myyjä tuntee asiakkaan tilanteen perin- pohjin. Hänen täytyy kuunnella asiakasta ja miettiä yhdessä mediatoimiston kanssa, mikä palvelee kutakin asiakasta parhaiten. Jokainen ratkaisu on rää- tälöity, koska asiakkaiden tarpeet ovat yksilölliset. – Ajattelutapa, tuotteet ja välineet uusien me- Pekka Karhuvaara on iloinen Subtv:n diaratkaisujen myymiseen meillä on, mutta koulu- katsojamäärien kasvusta. – Kanavan tukselliset haasteet jatkuvat vielä ainakin kuluvan kohderyhmä on alle 34-vuotiaat vuoden ajan. Erityisesti luovuudessa ei voi koskaan kaupunkilaiset. Viime syksynä yli olla tarpeeksi hyvä, Karhuvaara sanoo. 50 % kohderyhmään kuuluvista katsoi Subtv:tä yhtä paljon kuin Joka päivä kellon ympäri TV1:tä tai TV2:ta. Tämä kohderyhmä Uusi organisaatio synnytti uuden strategian. on myös äärimmäisen kiehtova – Kun olemme Suomen suurin nettimedia, MTV3:lle. Suomen suurin kaupallinen tv-kanava, vahvasti Räätälöityjä ratkaisuja samasta talosta Pekka Karhuvaara pani Broadcasting-divisioonan myynti- ja markkinointi- organisaation uuteen uskoon. – Aikaisemmin eri uusmediat kilpailivat keskenään jopa MTV3-logon alla. Nyt meillä on Radio Novaa lukuun ottamatta yksi myynti- ja markkinointiosasto. On ihan sama, mistä tuotteesta menestys tulee, kunhan se tulee, hän tuulettaa. Kaiken perustana on ohjelmisto ja tv:n lumovoima, josta viime vuonna vahva osoitus oli Idols-sarja. 26 profiloituva Subtv ja Suomen suurin kau- Samalla hän muistuttaa tv:n lumo- teellinen, mutta mahdollinen. Teemme pallinen radioasema, miksi emme tavoitte- voimasta. – Monimediakonsepti ei kuiten- hartiavoimin työtä sen toteuttamiseksi. lisi kuluttajia 24 tuntia vuorokaudessa. kaan saa hallita toimintaamme liikaa. – Digi-tv:n läpimeno vaikuttaa suo- Heille ei ole merkitystä sillä, että kaikki Emme saa jumiutua tekniseen malliin ja raan tuottoihimme, koska siltä ei peritä palvelut tulevat samasta talosta. Broad- unohtaa, että tv:n lumovoima ja kulutta- toimilupamaksua. Jokainen uusi digi- casting-divisioonalle sen sijaan on tärkeää, jien tunteisiin vetoaminen on edelleen talous vähentää kulujamme 8,5 €:lla että pystymme tarjoamaan koko paletin. tärkein valttimme. Monimediakonsepti vuodessa. – Viime vuonna käynnistimme myös on uusi ajattelutapa tv:n rinnalla, mutta Myös digiaikana Broadcasting- yhteisten kuluttajatuotteiden myynnin, se ei korvaa tv:tä mediana. divisioona vannoo yhä vanhan perus- kun aloimme markkinoida Laajakaistaa ja strategiansa nimiin. – Vain hyvä sisältö siirryimme mobiilin palveluoperaattoriksi. Digi diggaa takaa meille riittävät katsojaosuudet. Kokeiluna myimme Oulun seudulla 69 € myös perinteitä Sen jälkeen tulee henkilöstö, jossa kiinni- maksavaa korttia. Laittamalla kortin digi- Digi-tv on yksi tietoyhteiskunnan keskei- tämme erityishuomiota esimiestyöhön. boksiin kuluttaja pystyi katsomaan peli- sistä edellytyksistä. Jos sen annettaisiin Tulosta ei tehdä ilman hyviä alaisia. kauden aikana Oulun Kärppien vieras- kehittyä ilman tv-kanavien ja viranomais- Kolmas tärkeä tekijä on tehokas myynti- ottelut. Kokeilun menestys oli rohkaiseva: ten merkittävää myötävaikutusta, analogi- organisaatio. myimme pitkälle toista tuhatta korttia. set lähetykset voitaisiin lopettaa vasta Pekka Karhuvaara painottaa myös – Kaikilla toimenpiteillä pyrimme vuonna 2015. Alan toimijoiden intres- kahta muuta elementtiä. – Subtv jatkaa siihen, ettemme olisi niin riippuvaisia seissä on kuitenkin vauhdittaa digi- nousuaan ja saavuttaa vuonna 2006 suhdanteista. Koska meillä ei ole lehtien penetraatiota. kannattavuusmarginaalinsa. Sen jälkeen kaltaisia levikkituottoja, mainoseurot – Asiaa tutkivan parlamentaarisen kanava alkaa tehdä tulosta. Toinen tärkeä ovat olleet lähes ainoa tulolähteemme, työryhmän suositus analogisten lähetys- elementti on valituille kohderyhmille Karhuvaara sanoo. ten lopettamiseksi kesällä 2007 on haas- suunnatut kuluttajatuotteet. •

ILMOITUS BROADCASTING Digi-tv teki läpimurron igisovitinten kauppa vilkastui D selvästi vuoden loppua kohti. Mar- raskuussa 2003 myytiin jo 45 000 digisovitinta, joulumarkkinoilla vieläkin enemmän. Finnpanelin tekemän tutkimuksen mukaan marraskuuhun 2003 mennessä 195 000 kotitalouteen oli hankittu digisovitin, jolla voi vastaanottaa digitaalilähe- tyksiä joko tavallisella antennilla tai kaapeli- verkon kautta. Määrä vastasi 8,4 % kaikista Manner-Suomen talouksista. Lautasantennivastaanottoon tarvittavia digisovittimia on saman tutkimuksen mukaan 57 000 taloudessa. Erilaisia digitaalisia vastaanottimia oli siis yhteensä 252 000 taloudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että 11 % kaikista kotitalouksista katseli digitaalisia tv-lähetyksiä marraskuun lopussa. Finnpanel teki kyselynsä koko maassa. Jos tutkimus olisi tehty vain digi-tv:n näky- vyysalueella, peittoprosentti olisi ollut huomattavasti korkeampi. Myös vilkas joulumyynti lisäsi tuntu- vasti digisovitinten määrää Suomessa. Kodin elektroniikan tukkukauppa ilmoitti tammikuussa, että vuoden 2003 lopussa Suomessa oli noin puoli miljoonaa sovitin- ta. Tämän vuoden lopussa määrän arvioidaan nousevan noin miljoonaan. Luvut kuvaavat kauppaan toimitettuja vastaan- otinmääriä markkinointihenkisesti. – Uuden tekniikan lanseeraus katsotaan onnistuneeksi, jos sen penetraatio ylittää viidessä vuodessa 10 %:n rajan. Tähän on Suomessa pystynyt vain digi-tv, sanoo Rauli Ahola Nokialta. Digi-tv:n läpimurtoa on odotettu pit- kään. Nyt se näyttää lopulta tapahtuneen. Hyvää kuvaa halvalla Viime syksyn aikana digi-tv:n kasvua ruok- kivat monet tekijät. Markkinoille saatiin edullisia, noin sadan euron hintaisia sovittimia, jotka osoittautuivat aivan kelpo lait-

28 teiksi Tekniikan Maailman ja HiFi-lehden na 2005 koko Suomessa Ahvenanmaata on osoittanut, että urheilu vetää yleisöä testeissä. lukuun ottamatta. digikanaville. Valmistajat olivat onnistuneet teke- Analogisen signaalin lähettäminen – Se tuntuu olevan aivan konkreetti- mään uusimmasta mallisukupolvesta hy- jatkuu todennäköisesti tätä pidempään. nen houkuttelija. Uutisetkin ovat haluttu- vin helppokäyttöisen. Käyttöönotto sujui Seppo Niemelän johtama parlamentaari- ja. Ohjelmatarjontamme laajenee myös lupausten mukaan erittäin nopeasti. Oma nen televisiotyöryhmä esitti maamme erilaisilla sarjoilla ja elokuvilla. merkityksensä oli myös sillä, että suuret hallitukselle joulukuussa, että koko Suomi elektroniikkavalmistajat tulivat vihdoin siirtyy digitaaliseen tv-signaaliin yhtä aikaa Lisäpalveluja markkinoille omilla sovittimillaan. elokuun viimeisenä päivänä vuonna 2007. kokeillaan Syksyn mittaan tiedot ja kokemukset Näin siitäkin huolimatta, että analogisen Digi-tv:n interaktiiviset lisäpalvelut ovat digisovittimista alkoivat levitä. Monelle tekniikan ylläpito kuluttaa ylimääräistä vielä kokeiluvaiheessa. MTV on tehnyt hankintaa suunnittelevalle oli varmasti rahaa työryhmän laskujen mukaan noin pilotteja mm. Veikkauksen ja NetAnttilan ratkaisevaa nähdä digisovitin toiminnassa 5,9 M€ vuodessa. kanssa. Syksyllä 2003 suomalaiset taisivat päättää, että parempi kuvanlaatu ja uudet televisiokanavat ovat riittävä syy digisovittimen hankkimiselle. Sovitinten myynti kääntyi vahvaan kasvuun, vaikka digi-tv:n uudet lisäpalvelut ovat vasta tiensä alussa. naapurin vanhan television yhteydessä. – Aikataulu on haasteellinen, mutta Hieman pidemmällä ollaan Englan- Kuvan parempi laatu ei ollutkaan pelkkää realistinen, sanoo johtaja Jorma Miettinen nissa. Kokemukset sieltä kertovat, että mainospuhetta, ja kanaviakin näkyi kak- MTV Oy:stä. digi-tv:tä käytetään paljon vedonlyöntiin, sinkertainen määrä entiseen verrattuna. Miettinen uskoo, että valtioneuvoston maksamiseen ja pelaamiseen. Käytetyim- Selkeä parannus vanhaan oli myös lopullinen päätös analogisten lähetysten mät palvelut ovat siis varsin viihde- digisovitinten ohjelmaopas, josta illan lopettamisajankohdasta kiihdyttää digi- painotteisia. tv-ohjelmat näkyivät yhdellä silmäyksellä. sovitinten myyntiä. Kaupan pitääkin käydä Mikko Räisäsen mielestä lisäpalve- vilkkaasti, sillä sovittimia tai digivastaan- luista on tehtävä mahdollisimman Peitto ensi ottimia on myytävä kuluttajille määrä- helppokäyttöisiä ja varmoja. – Kehitys ei vuonna 94 % aikaan mennessä vähintään kaksi miljoo- saa johtaa siihen, että televisiosta tulee Digitaalisten tv-lähetysten näkyvyysalue naa kappaletta, jotta joka kodissa olisi yhtä epäluotettava kuin pc:stä. Lisäksi kattaa jo 72 % Suomen kotitalouksista. edes yksi digivastaanotin. palveluja pitää pystyä käyttämään helpos- Vuoden 2004 elokuuhun mennessä ote- Kaupankäyntiä auttanee se, että digi- ti kaukosäätimellä. taan käyttöön 13 uutta lähetysasemaa, sovitinten hinnat ovat edelleen laskussa. Räisänen muistuttaa, että uudet jotka laajentavat digi-tv:n näkyvyysalueen Vuonna 2005 halvimmat sovittimet mak- palvelut ovat vain mauste MTV:n digi- Oulun korkeudelle saakka. Sen jälkeen savat todennäköisesti 30–50 €. tarjonnassa. – Näemme yhtiössä kirk- digi-tv kattaa 94 % Suomen kotitalouk- kaasti, että päätehtävämme on tarjota sista. Ohjelmisto ratkaisee mainosrahoitteista tv-ohjelmaa koko Joulukuussa Yleisradion hallintoneu- Vaikka digi-tv-laitteiden kysyntä on jo kansalle. vosto päätti käynnistää Digita Oy:n kanssa kääntynyt kasvuun, edessä on vielä haas- neuvottelut digi-tv-verkon laajentamisesta teita. Digi-tv nousee tai kaatuu ohjelma- Kyseenalainen koko maahan. Myös MTV3 ja Nelonen tarjonnan myötä. toimilupamaksu suosittelevat verkon laajentamista koko – Meidän on pystyttävä tuottamaan Siirtyminen täysin digitaaliseen televi- maahan vuoden 2005 aikana kustannus- hyvälaatuisia, katsojia kiinnostavia ohjel- sioon merkitsee syvällistä muutosta koko tehokkuuden vuoksi. Tämä merkitsee mia. Lisäksi digi-tv:n kautta pitää saada broadcasting-toiminnassa. todennäköisesti sitä, että digitaaliverkko ohjelmia, joita ei näe analogisella puolella, – Aikaisemmin lähetystaajuuksia laajennetaan maanpäällisenä verkkona Jorma Miettinen sanoo. oli tarjolla niukasti, sillä yksi kanava vei myös Pohjois-Suomeen. Jos näin käy, MTV Oy:n varatoimitusjohtajan Mik- yhden taajuuden kokonaan. Nyt yhteen digisignaalin vastaanotto onnistuu vuon- ko Räisäsen mukaan digi-tv:n alkutaival taajuuteen mahtuu 4–6 tv-kanavaa lisä-

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 29 BROADCASTING

– Kuulijakunnalla mitattuna radio on valtavan suuri media, joten miksei se voisi kasvaa isoksi myös markkinointikanavana, Petri Manninen kysyy. JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA en jälkeen on tultu pitkälle. S Radio Novan paras sekoitus palveluineen. Kaistan niukkuus ei ole klassikoita ja tyylikkäimpiä enää peruste pitää yllä harvojen jakelu- uutuuksia on tarttunut tehokkaasti kanavien ympäristöä ja lupamaksuja, kuulijoiden korviin. Radiotakaan ei sanoo Teknillisen korkeakoulun digi- enää pidetä vain taktisena tarjous- taalisen talouden professori Juha Laine. kanavana, vaan myös brändin raken- Hän arvioi, että valtiovallan har- tajana ja ylläpitäjänä. joittama säätely on tullut tiensä päähän. Radio Nova on koko olemassa- Uudet maksumuodot alkavat yleistyä, olonsa ajan ollut alansa veturi. – Pari ja tv-kuva hakeutuu yhteyksien nopeu- vuotta sitten avasimme keskustelun tuessa myös internetiin ja langattomiin painettuja yritys- ja tuotelogoja vas- mobiiliverkkoihin. taavista äänilogoista. Nyt niitä on Nykyisen lainsäädännön mukaan lähes kaikilla, Manninen kertoo työn kaupallisten tv-yhtiöiden toimilupa- tuloksista. maksu alenee sitä mukaa kuin digitaali- – Tällä hetkellä puhumme set vastaanottimet yleistyvät. Kaupallis- paljon äänen voimasta ja kyvystä ten televisioiden mielestä toimilupa- rakentaa ja siirtää mielikuvia. Tv:ssä maksut pitäisi poistaa välittömästi. luodut mielikuvat jatkavat luonte- Puolet säästyneistä rahoista voisi käyt- vasti elämäänsä radiossa. tää uuteen ohjelmatuotantoon, jota jo- Radio Novan osuus toimialan ka tapauksessa tarvitaan pikaisesti. • liikevaihdosta on noin kolmannes, mutta omaa kasvua tärkeämpänä Manninen pitää koko toimialan ke- hitystä. – Radio on murrosvaiheessa. Se on nyt päässyt perinteisten medioiden kanssa siihen suureen pöy- SANASTOA tään, jossa keskustellaan strategisista mediavalinnoista. Kuulijakunnalla mitattuna radio on valtavan suuri DVB-T-SOVITIN. Suomessa käytössä media, joten miksei se voisi kasvaa olevaan maanpäälliseen verkkoon isommaksi myös markkinointi- tarkoitettu digisovitin. Radio kanavana. Jotkut ovat pitäneet radiota EPG. Sähköinen ohjelmaopas, tyypillisenä lamamediana ja povan- joka kertoo tv-ruudulla jokaisen kanavan ohjelmat viikon ajalla. Nova vie neet sen katoamista noususuhdan- teen myötä, mutta Petri Manninen ei MHP. Avoin standardi, jonka avulla moisiin ennustuksiin usko. – Uskon, Suomessa toteutetaan digi-tv:n että kustannustehokas ja jatkuvasti lisäpalvelut. toimialaa kehittyvä radio pikemminkin kasvaa MPEG2. Tapa, jolla digitaalinen ja vahvistaa asemaansa entisestään. signaali pakataan. Sama järjestelmä eteenpäin Kaikki merkit ovat hyvät! • on käytössä DVD-levyissä. MULTIPLEKSI. Kanavanippu, johon Toukokuun 15. päivä 1997 käynnistyi digitaaliset tv-ohjelmat pakataan. Yksi nippu lähetetään yhden analogisen Radio Novan ensimmäinen lähetys ja tv-ohjelman vaatimassa tilassa, ja se voi sisältää useita tv- ja tuoretta toimitusjohtajaa Petri Mannista radiokanavia. jännitti. – Se oli hieno hetki. SUPERTEKSTI-TV. Digi-tv:n suurin yksittäinen lisäpalvelu, joka yhdistää kuvan, grafiikan ja tekstin laajaksi tietoa jakavaksi palveluksi.

30 – Jokaiselle kampanjalle löytyy oikea yhdistelmä medioita, jotka tukevat toisiaan sopivasti, toteaa Heikki Rotko. Tv-katsojasta asiakkaaksi ienistä puroista syntyvät suuretkin P joet, on MTV Interactiven uuden, tv-katsojalähtöisen kuluttajaliike- toiminnan johtoajatus. Tavoitteena on katko- kapasiteetin entistä parempi hyödyntäminen. Brändiä, tv-ohjelmia ja tv-yleisöjä hyödyntä- mällä kuluttajille tarjotaan keskeisten jakelu- teiden ja päätelaitteiden kautta tv-sisältöjä ja monipuolisia palveluja. Digitalisointi mahdollistaa maksulliset tv-ohjelmat ja vuorovaikutteiset tv-palvelut. Hockey Nightin ja Suuren Seikkailun saama kannustava palaute puoltaa uusien tv-ohjelmien ja lisäarvopalvelujen lanseeramista jatkossakin. Näillä ei mitenkään heikennetä MTV3- kanavan tai Subtv:n vahvaa ilmaistarjontaa. MTV3 Laajakaista -liittymää alettiin markkinoida vuoden lopulla. MTV3 tulee väistämään hintakilpailun sekä erottautumaan ainutlaatuisilla sisällöillä, monipuolisilla oheistuotteilla ja lisäpalveluilla. Sähköiset mediat MTV3 Handy -wap-palvelu tuotiin markkinoille vuoden viimeisinä päivinä. Tavoitteena vahvasti läsnä arkipäivässä oli luoda kuluttajille mielikuva tv-lähtöisestä Suomalainen kuluttaa enemmän aikaa seuraamalla mobiilitarjonnasta ennen MTV3-mobiililiitty- män lanseerausta. Mobiilipohjaiset tv-palvelut, eri medioita kuin nukkumalla tai käymällä töissä. kuten äänestykset, chatit ja kilpailut, ovat Lähes 9,5 tunnin mediakakusta 76 % vievät televisio, kasvattaneet suosiotaan voimakkaasti. Kireä kilpailu sähköisissä jakeluteissä radio ja netti. Tämän tietävät myös mainonnantekijät ja päätelaitteissa on yhdenmukaistanut ja -suunnittelijat. ainutlaatuisen väittämän: halpa, helppo ja hyödyllinen. Viesti katsoja-asiakkaille on: aikilla medioilla on MTV – Jokaiselle kampanjalle löytyy hauskemman elämän puolesta. • K Oy:n myynnistä ja markki- oikea yhdistelmä medioita, jotka noinnista vastaavan varatoi- tukevat toisiaan sopivasti. Media- mitusjohtajan Heikki Rotkon mieles- strategian luomisessa on tärkeää, tä oma aikansa ja paikkansa. Aamu että tavoiteltu kuluttajaryhmä huo- on kodeissa omistettu aamu-tv:lle, maa, tunnistaa ja kiinnostuu mai- sanomalehdelle ja radiolle, työpöydän noksesta mahdollisimman monta ääressä tietoja uutislähteinä ovat kertaa päivässä, Rotko sanoo. netti ja edelleen radio. Ilta on vahvasti Useita medioita käyttäviä televisio- ja nettipainotteinen. kampanjoita on tehty jo monia. Tv-mainonta toimii useimmiten Esimerkiksi Sampo toi markkinoil- kampanjan runkona luomalla vahvaa le uudenlaisen, visuaalisen kortin. mielikuvaa ja tunnettuutta, kun taas Alussa painopiste oli tv-mainon- radion roolina on muistuttaa ja akti- nassa. Piste iin päälle oli netti- voida. Netissä voi perehtyä tuotteen iskut, joissa kuluttaja pääsi tekemi- yksityiskohtaisiin ominaisuuksiin ja sen makuun tilaamalla itselleen tehdä usein myös ostoksia. kortin. •

31 BUSINESS INFORMATION GROUP Taloustiedon ylivoimaa Business Information Group

Business Information Group (BIG) -divisioona jakaa talousinformaatiota lehdissä, internetissä, tv:n ja radion välityksellä sekä mobiililaitteisiin visionsa – taloustiedon ylivoimaa ajasta ja paikasta riippumatta – mukaisesti. Ryhmään kuuluvat Kustannusosakeyhtiö Kauppalehti, Balance Consulting Oy, Baltic News Service, Lehdentekijät-konserni, Starfunds Finland Oy (51 %, Morningstar.fi) sekä osakkuusyhtiö Efektor Oy (51 %). BIG vastaa myös Alma Media -konsernin yhteistyöstä Talentum Oyj:n kanssa, josta Kauppalehti omistaa 31,7 %. Divisioonaa johtaa Juha Blomster.

32 BIG

AVAINLUVUT

M€ 2003 2002 • Kansantalouden Liikevaihto 46,4 43,2 taantumasta huolimatta Osuus konsernin liikevaihdosta, % 10 9 BIG onnistui kohtuul- Liikevoitto 4,2 2,4 lisesti, vaikka olosuhteet Investoinnit 3,5 0,9 vaikuttivat Kauppalehden Poistot yhteensä 1,5 1,3 b-to-b-mainonnan Goodwill-poistot* 0,4 0,2 ilmoitustuottoihin. Sijoitettu pääoma keskimäärin 19,9 3,9 Kokoaikainen henkilöstö keskimäärin 384 356

* SISÄLTYVÄT LUKUIHIN POISTOT YHTEENSÄ.

LIIKEVAIHTO (46,4 M€) • BIGin tulokseen M€ LIIKEVAIHTO TOIMINTAYKSIKÖITTÄIN vaikuttivat myönteisesti 50 uutistoimisto Baltic News Service ja asiakaslehtien 40 tekemiseen erikoistunut Lehdentekijät-konserni. 30

• Monikanavaisuuden 10 Kauppalehti 77 % hyödyntämisessä Kauppa- Lehdentekijät 14 % lehti on kansainvälisesti- 0 Baltic News Service 7 % kin edelläkävijä. Yksi 99 00 01 02 03 Balance Consulting 2 % osoitus tästä on Kauppa- lehden avokonttori, jolla tähdätään entistä tehokkaampiin toimintatapoihin. tuhatta KAUPPALEHDEN M€ LIIKEVOITTO LEVIKKIKEHITYS • Esimerkki Alma Media 10 90 -konsernin tarjoamista monikanavaisista viestin- 80 8 täratkaisuista on Orion- 70 konsernin kanssa käyn- 60 6 nistynyt yhteistyö. Se kat- 50 taa laajasti Orionin kon- 40 serniviestinnän vastuulla 4 olevat painotuotteet sekä 30 sähköiset julkaisut ja me- 2 20 diat. Yhteistyötä Orionin 10 kanssa koordinoi Alma 0 0 Mediassa Lehdentekijät. 99 00 01 02 03 99 00 01 02 03

33 BUSINESS INFORMATION GROUP BIG hakee kasvua Mediamarkkinat supistuivat, tehokkuus turvasi tuloksen

ediamarkkinoilla koko vuoden liite ilmestyy sekä Kauppalehden että purettu paitsi toimituksesta, myös markki- M 2003 jatkunut alavire kolhaisi Tekniikka ja Talous -lehden välissä. noinnista ja hallinnosta. erityisesti business-to-business- – Talentum on hyvä firma, mutta – Kauppalehteä on kehitetty yhdessä mainontaa. Alma Median Business Infor- tuloskehitykseen olemme tyytymättömiä. henkilöstön kanssa. Kaikki ovat omalta mation Groupin liikevaihdosta valtaosan Toisaalta pörssikurssit ovat kehittyneet osaltaan kantaneet vastuunsa ja vieneet muodostaa edelleen Kauppalehti, jonka il- niin, ettei Talentumin omistus ole meille asioita eteenpäin. Henki on hyvä ja yhteis- moitustuottoihin b-to-b-mainonnan ylei- enää riippakivi. työ toimii koko ajan paremmin. sellä kehityksellä on merkittävä vaikutus. – Moniosaaminen on lisääntynyt val- – Kansantaloudessa jatkunut taantuma Toimittajista tavasti. Tehtäväkierto on lähtenyt hyvin teki vuodesta meille vaikean. Tulokseen ei moniosaajia liikkeelle. Viidennes henkilöstöstä on vaih- tietenkään voi olla tyytyväinen, mutta näis- Kauppalehdessä on tehty viime vuosina tanut tehtäviä kahden viime vuoden aika- sä olosuhteissa onnistuimme silti kohtuul- mittavia uudistuksia. Monikanavaisuuden na. Avokonttori näyttää soveltuvan toi- lisesti. Tehokkuus on parantunut, ja moni- hyödyntämisessä Kauppalehti on Blomste- mintaan todella hyvin, Blomster erittelee. median kanssa on päästy selvästi eteenpäin, rin mukaan kansainvälisestikin edellä- Mediamarkkinointiaan Kauppalehti sanoo BIG-divisioonan johtaja Juha kävijä. Yhteispelihenkisyyttä on korostettu kehittää entistä asiakaslähtöisempään Blomster. myös konkreettisin toimin. Väliseinät on suuntaan. Myönteistä kehitystä BIGin tulokseen ovat vaikuttaneet myön- teisesti myös Baltian maissa toimivan Baltic News Service -uutistoimiston tuloskehitys sekä vuoden 2003 alussa kokonaan ostetun Lehdentekijät-ryhmän tulos. – BNS on positiivinen yllätys, yhtiö tekee jo hyvää tulosta. Lehdentekijöiden tulokseen olemme myös tyytyväisiä. Leh- dentekijöiden yhteistyö Kauppalehden ja Alma Median muiden yksiköiden kanssa on käynnistynyt hyvin, eikä yrityskauppo- jen jälkeiseen aikaan usein liittyviä sopeu- tumisongelmia ole ilmennyt. Pienemmistä BIGin yksiköistä Balance Consulting on niin ikään parantanut tah- tiaan. Blomster kehuu erityisesti yhtiön ennakkoluulotonta tuotekehitystä. Esi- merkiksi yhtiöiden arvonmääritystä varten kehitetty ”Arvo” lähti loppuvuodesta hyvin liikkeelle. Alma Median vajaan kolmanneksen omistus Talentum Oyj:ssä kuuluu myös BIGin sateenvarjon alle. Juha Blomster is- tuu Talentumin hallituksessa. Alman julki- ”TEHOKKUUS ON PARANTUNUT, lausuttu tavoite omistajapolitiikassaan on JA MONIMEDIAN KANSSA ON alle 20 tai yli 50 %. Talentumin suhteen ei PÄÄSTY SELVÄSTI ETEENPÄIN.” ratkaisua ole syntynyt. Yhteistyötä Talentu- min kanssa on tehty mm. niin, että Saldo-

34 Taantuma piti mediamarkkinat hiljaisina. BIG-liiketoimintaryhmä saavutti siitä huolimatta kohtuullisen tuloksen. Volyymit eivät kehittyneet toivotulla tavalla, joten huo- mio kiinnitettiin kustannustehokkuuteen. Iskukyky on kunnossa, kun ajat paranevat.

– Uudistuksilla on tähdätty entistä liikevaihdon kaksinkertaistamisesta erittäin kiinnostava kasvupolku. Yritys- tehokkaampiin toimintatapoihin. Nyt vuoteen 2006 mennessä, ja siitä Blomster ostotkin ovat mahdollisia. meillä on hyvä pohja, jolta ponnistaa, ei ainakaan vielä halua antaa periksi. – Oikeastaan ei ole kovinkaan olen- kun tilanne markkinoilla paranee. – Neljännes BIGin liikevaihdosta naista, toteutuuko kasvu orgaanisesti Kauppalehden levikki on kestänyt tulee jo muusta kuin perinteisestä Kaup- vai yritysostojen kautta, kunhan se on verkkaisen talouskasvun ajat hyvin. Uu- palehdestä. Tuplatavoitteen mukaisessa selkeästi kannattavaa. Käytännössä tena palvelumuotona lanseerattiin pää- vauhdissa emme toki ole, mutta kun kasvun on nivouduttava aika läheisesti kaupunkiseudulla aamujakelu. markkinat ennemmin tai myöhemmin nykyiseen liiketoimintaamme. Täysin elpyvät, meillä on hyvät valmiudet uusille alueille laajeneminen ei ole Kovat kasvutavoitteet kasvaa, Blomster sanoo. tarkoituksenmukaista, Blomster linjaa. Alma Median liiketoimintaryhmien jou- Orgaanisen kasvun moottorina hän Jonkinlaista osviittaa Blomsterin kossa BIG ei oikeasti vielä ole kovin ”big”. näkee erityisesti monikanavaisen viestin- kasvukriteereille voisi löytää BIGin Kasvutavoitteet ovat kuitenkin kunnian- nän osaamisen. Yrityksille räätälöidyt toimintafilosofiasta – ajankohtaista himoiset, ja suuri haaste on kasvaa kan- asiakas- ja sidosryhmäviestinnän koko- taloustietoa ajasta, paikasta ja välineestä nattavasti. Vuonna 2001 asetettiin tavoite naisratkaisut ovat Blomsterin mukaan riippumatta. •

ILMOITUS

35 Tutkimusten mukaan tamperelainen raha juoksee luoksesi, jos vain laitat ilmoituksen oikeaan lehteen. Mediamyyjämme osaavat kertoa mihin.

Tutkimusten mukaan tamperelainen raha juoksee luoksesi, jos vain laitat ilmoituksen oikeaan lehteen. Mediamyyjämme osaavat kertoa mihin. BUSINESS INFORMATION GROUP

Vain asiakaslähtöinen lehti voi menestyä Lehdentekijät-ryhmä on ollut osa BIGiä viime vuoden alusta alkaen. Lähes 7 M€:n myynnillään se on alansa kolmen johtavan yrityksen joukossa Suomessa.

ehdentekijät tuottaa vuodessa Lehdentekijöillä on yhä useammin kon- ”alan lehtiä”,joista luetaan myös alan L yli 40 lehtinimikettä eli noin sultin rooli, pitää kuunnella asiakasta tärkeät uutiset, jotka eivät välttämättä 5 500 sivua. Sisällöltään ja ulko- herkällä korvalla ja ennakoida toimialalla ylitä julkaisukynnystä muissa medioissa. asultaan ammattimainen toteutus takaa tulossa olevat muutokset. Lehdentekijöiden tuottamien lehtien parhaan mahdollisen lopputuloksen. jakelulevikit vaihtelevat TeliaSoneran – Asiakaslehtien tuotannon ulkois- Sisältö ratkaisee, Matkaviestin yli kahdesta miljoonasta taminen etenee tasaista vauhtia. Lehdet ulkoasua unohtamatta Kemira Kemwaterin Waternet-lehden tehdään kustannustehokkaasti, ja ne Asiakaslehden vaikuttava voimavara on runsaaseen kahteen tuhanteen. Kun valmistuvat aikataulussaan. Asiakkaalle sen tietosisältö. – Tarjottavan tiedon on kohderyhmä on oikea, pienikin painos ulkoistaminen antaa oikeuden vaatia oltava lukijalle ajankohtaista ja hyödyllis- puoltaa asemaansa. laatua, meidän taas on vastattava huu- tä. Suuret asiakaslehdet ovat erittäin luet- Asiasisällön ohella asiakaslehtien toomme, sanoo toimitusjohtaja tuja, ja kanta-asiakasohjelmien laajen- ulkoasulle asetetaan jatkuvasti kovempia Kimmo Kallonen. tuessa niiden merkitys kasvaa. Yritykset vaatimuksia. – Fakta kaipaa rinnalleen Asiakaslehtisuhteille tyypillistä on panostavat täsmäviestintään. tuntemuksia, joilla herätetään lukijan pitkäaikainen kumppanuus. – Asiakas- – Levikiltään pienemmät asiakasleh- mielenkiinto. Asiakaslehden pitää uskal- yrityksen tunteminen vaatii jatkuvaa pe- det taas kilpailevat lukijoista alojensa eri- taa olla ainutlaatuinen, Kimmo Kallonen rehtymistä sen toimintaan ja toimialaan. kois- ja ammattilehtien kanssa. Ne ovat muistuttaa. •

Next kertoo suunnan mer Sports on viime vuosina muuttunut voimakkaasti, A minkä pitää näkyä myös yhtiön asiakaslehdessä. – Sen on viestittävä edelläkävijyydestä, sanoo yhtiön viestintäjohtaja Max Alfthan. – Kyseenalaistimme kaiken entisen. Siirryimme Suomi- keskeisyydestä globaaliin ajatteluun. Vertailukohteinamme olivat kansainvälistä urheilua, vapaa-aikaa ja trendejä käsittelevät julkaisut. Lehti sai samalla uuden nimen. Next kertoo, mihin olemme menossa. Myös lehden kohderyhmä muuttui. – Ennen teimme lehteä pääasiassa suomalaisille sijoittajille, nyt kansainvälisille urheiluvälinekauppiaille, sijoittajille ja omalle organisaatiollem- me. Jalkautamme uutta strategiaamme maailmalle, ja siinä lehti on tärkeä työkalu. Amer-yhtymä on tehnyt pitkään yhteistyötä Lehden- tekijöiden kanssa. – Sillä on iso arvo. Vaikka uudistimme myös lehtitiimiä, oli tärkeää säilyttää historiaa. Max Alfthan arvostaa kumppanuudessa rehellisyyttä ja Next on Amer-yhtymän osakkeenomistajille halua parantaa suoritusta koko ajan. – Kumppanuus on ja sidosryhmille suunnattu lehti. parhaimmillaan sitä, että uskalletaan olla eri mieltä. •

36 Baltic News Service tuottaa päivittäin yli tuhat uutissähkettä viidellä eri kielellä. Kirjeenvaihtajien verkostosta alkunsa saaneella yrityksellä on tänään noin 500 maksullisia palveluja käyttävää asiakasta.

– Olemme ylpeitä siitä, Baltialainen että uutisemme ovat usein toimineet päätöksenteon perustana, menestystarina Oleg Harlamov toteaa.

NS:n asiakaskunnan rakenne on B laajentunut 14 vuodessa melkoi- sesti. – Alussa palvelujamme käyttivät eri maiden mediat, mutta nykyi- sin joukossa on monia rahoituslaitoksia, valtionhallintoa ja teollisuusyrityksiä. BNS Eesti on noussut lyhyessä ajassa yh- deksi Euroopan kannattavimmaksi uutis- toimistoksi, kertoo BNS Tallinnan toimitusjohtaja Oleg Harlamov. – Meiltä lähtee uutissähke lähes joka minuutti. BNS Terminal -online-palvelumme kautta välitämme maailmalle reaaliaikaista tietoa. Maksulliset palvelumme sisältävät lähinnä talousinformaatiota, mutta osa uutisistamme palvelee myös suurta yleisöä. Tallinnassa sijaitsevan pääkonttorin lisäksi yhtiöllä on toimistot Moskovassa, Kalingradissa, Varsovassa ja Tukholmassa. esti Raadio on ollut BNS:n Terveesti kasvanut BNS sopii erin- Uutiset E asiakas sen perustamisesta omaisesti kannattavan kasvun nimiin saakka. – Käytössämme on vannovan BIGin organisaatioon. pitävät laajin heidän tarjoamansa paketti, sanoo toimitusjohtaja Ain Saarna, EU kasvattaa uutistulvaa pintansa joka yhteistyön alussa työskenteli Eesti BNS:n palvelupaketti on kattava. Esimer- Raadion uutistoimituksessa. kiksi poliittiset ja talousuutiset, sijoittaja- – Viron itsenäistyessä eri maita informaatio, pörssikurssit ja reaaliaikai- käsittelevien uutisten merkitys koros- nen uutispalvelu ovat kaikki lajiteltu tui. Tarvitsimme kumppanin, jolla oli omiin osastoihinsa. oma kirjeenvaihtajaverkosto. – Viime aikoina erityistä kiinnostusta Saarnan mielestä nykyinen ohjel- on herättänyt Clipping-palvelumme, jon- matarjonta on aivan liian viihteellistä. ka käyttäjät voivat seurata valitsemiensa – Eesti Raadion neljällä kanavalla on alojen uutisia. Tavoitteena on, että pian päivittäin yli 30 uutislähetystä. Uutis- palvelun voisi tilata myös määräaikaisena. ten pitää sisältää faktaa, olla luotettavia Baltian maiden liittyessä EU:iin ja nopeasti asiakkaan käytettävissä. • Harlamov ennustaa talousinformaation kysynnän kasvavan. – Aihemaailmat tule- – Tällä hetkellä virolaisia vat monipuolistumaan ja halutaan tietää, puhuttavat EU ja pelko miltä Eurooppa näyttää vuonna 2008. tulevista hinnankorotuksista, Tämä lisää ennen kaikkea poliittisten Ain Saarna kertoo. uutisten määrä. •

37 MEDIAPALVELUT

Luokiteltuja palveluja ja tietojärjestelmiä Mediapalvelut Mediapalvelut-divisioona koostuu kolmesta liiketoimintayksiköstä, jotka ovat Luokitellut palvelut, Alma Media Tietojärjestelmät ja Uudet liiketoiminnot. Ryhmän tuotteita ovat Dime.fi, Etuovi.com ja Etuovi.com-lehti, Jobline.fi, Ruokala.tv, Tilt.tv sekä Mascus.com. Divisioonaa johtaa Raimo Mäkilä.

38 MEDIAPALVELUT

AVAINLUVUT

M€ 2003 2002 • Selvimmin kasvoivat Liikevaihto 48,4 73,9 Luokitellut palvelut. Osuus konsernin liikevaihdosta, % 10 15 Tavoitteena on, että pian Liiketappio –5,6 –2,2 Investoinnit 4,9 1,8 joka toinen korkeaa Poistot yhteensä 4,2 5,7 koulutusta edellyttävä Goodwill-poistot* 0,4 3,0 työpaikka, asunto ja Sijoitettu pääoma keskimäärin 32,8 44,8 vaihtoauto löydetään Kokoaikainen henkilöstö keskimäärin 303 478 palvelujen kautta. * SISÄLTYVÄT LUKUIHIN POISTOT YHTEENSÄ.

• Uusi kauppapaikka LUOKITELTUJEN PALVELUJEN LIIKEVAIHDON Mascus on vaihtokonei- € M LIIKEVAIHTO JAKAUMA (8,1 M€) den ja käytetyn kuljetus- 140 kaluston markkinakeskus. Se on Alma Median en- 120 simmäinen maan rajojen ulkopuolelle kurottava 100 luokiteltu palvelu, jonka 80 päämarkkina-alueet ovat Suomen lisäksi, Ruotsi 60 ja Englanti. 40 Etuovi.com ja 20 Asuntopörssi 81 %

0 Autotalli.com 6 % • Etuovi.comin kävijä- määrät ja euromääräinen 99 00 01 02 03 Jobline.fi 13 % tuotto kasvoivat. Asunto- pörssin lukija- ja ilmoitta- ETUOVI.COM JA ALMA MEDIAN jamäärät olivat hyviä, AUTOTALLI.COM VERKKOPALVELUJEN ja lehti teki läpimurron KÄVIJÄMÄÄRÄT* KÄVIJÄMÄÄRÄT* tuhatta

myös pääkaupunki- tuhatta 2003 2003 seudulla. 300 1 800 1 700 250 1 600 200 1 500 • Alprint Raholan yhdis- 1 400 150 täminen Editaan ja osak- 1 300 kuusyhtiö Acta Printin 100 1 200 muodostaminen 1100 tuntuivat divisioonassa 50 sekä henkilöstömäärän 1 000 laskuna että kannatta- 0 900 vuuden tilapäisenä kk1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 heikentymisenä. Etuovi.com Autotalli.com * ERI KÄVIJÖITÄ KUUKAUDESSA * ERI KÄVIJÖITÄ KUUKAUDESSA LÄHDE: TNS GALLUP/RED SERIFF LÄHDE: WTM/IMR/ALMA MEDIA 39 MEDIAPALVELUT Etuovi.comista kulkee tyytyväisiä asiakkaita Vuotta 2003 kuvaillessaan Raimo Mäkilä voisi hymyillä leveästi toisella kasvojen- puoliskollaan ja esiintyä hillitymmin toisella. Mediapalvelut-divisioonan perusliike- toiminnot, Luokitellut palvelut ja Tietojärjestelmät, antavat aihetta tyytyväisyyteen. Uudet palvelut ja Alprint taas hillitsevät hymyn kaarta.

ediapalveluissa näkyy interne- – Vuosi 2002 oli selvää alamäkeä, M tin jatkuvasti lisääntyvä käyttö 2003 enää loivaa laskua. Myös Jobline.fi erityisesti tietojenhankintaan. tulee vielä tekemään hyvää tulosta, – Divisioonassamme selvimmin kasvavat mutta en uskalla sanoa, milloin, Mäkilä Luokitellut palvelut, mikä onkin valittu puntaroi. meillä kasvualueeksi. Tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluttua joka toinen Kuinka Alma Mediassa korkeaa koulutusta edellyttävä työpaikka, pelataan? asunto ja vaihtoauto löydetään kauttam- Yleinen taloudellinen varovaisuus näkyi me, Mäkilä sanoo. myös uusien palvelujen puolella. Aiem- Tutuiksi tulleiden Asuntopörssin, min hyvin menestyneisiin Tilt.tv:seen ja Autotalli.com:n, Etuovi.comin, Ruokala.tv:seen puraisi brändimainosta- Jobline.fin ja Dime.fin rinnalle Luokitel- jien alentunut aktiivisuus. Kuluva vuosi tuihin palveluihin on hankittu uusi lupailee kuitenkin jo parempaa. kauppapaikka Mascus.com. Se on vaihto- – Toimme Tilt.tv:n rinnalle uutta koneiden ja käytetyn kuljetuskaluston tavaraa. Lokakuussa käynnistimme markkinakeskus, jonka täsmäalueet ovat MTV3:ssa lauantaiaamujen Staraoken, Suomessa, Ruotsissa ja Englannissa. ja tämän vuoden helmikuussa aloitimme Kyseessä on Alma Median ensimmäinen yhteistyössä Yhtyneiden Kuvalehtien maan rajojen ulkopuolelle kurottava kanssa Tilt.tv-pelilehden, Mäkilä kertoo. luokiteltu palvelu, joka toimii jo nyt Staraoke on tv-ohjelma ja pc-peli, kuudella eri kielellä. jossa pelaaja ohjaa laulamalla piirros- – Vuoden 2003 aikana pohjustimme hahmoja eteenpäin virtuaalisella polulla. myös muiden kauppapaikkojen kansain- Nuotissa pysyminen ratkaisee menestyk- välistymistä. Kuluvana vuonna meidän sen. – Pc-romppuja myydään kaupoissa, on tehtävä tarkemmat suunnitelmat tai ja meillä on oikeudet tv-formaattiin. unohdettava koko juttu, Mäkilä toteaa. Ohjelma on herättänyt kiinnostusta Luokiteltujen palvelujen hyvän kehi- myös ulkomailla. Näyttää siltä, että tästä – Ei minun tarvitse kokeilla, kun tyksen arvioidaan jatkuvan. Pisimmälle saa jopa rahaa. tiedän putoavani ensimmäisessä liiketoiminta on kehittynyt Etuovi.comis- Pelaaminen on esillä myös Media- mutkassa, Raimo Mäkilä kommentoi sa, jossa sekä kävijämäärät että euromää- palvelujen tutkimus- ja tuotekehitys- Mediapalvelujen tuottamaa uutta räinen tuotto ovat kasvaneet. Asunto- toiminnassa. – R&D:n tehtävänä on Staraoke-peliä, jossa polulla pysytel- pörssi kuuluu onnistujiin: lukija- ja tukea divisioonien ideointia ja päätök- lään nuottien mukaan laulamalla. ilmoittajamäärät ovat hyviä, ja vuoden sentekoa hankkimalla tietoa ja näkemyk- Divisioonaa ei onneksi johdeta laulun 2003 aikana lehti teki läpimurron myös siä. Esimerkiksi syksyllä 2003 kokosimme avulla, ja Mediapalvelut onkin pysy- pääkaupunkiseudulla. laajan aivoriihen pohtimaan, mikä on nyt valitulla tiellä hyvin. Vauhtia on Taloudellisen tilanteen epävakaisuus pelaamisen rooli Alma Mediassa. R&D saatu verkkopalvelujen kysynnästä, näkyi selkeimmin Jobline.fissä. Työpaik- seuraa myös patentointeja, joista mm. vaikka yleinen taloustilanne on kailmoittelu on samanlainen perinteinen näkee, kuinka operaattorit kolkuttelevat asetellut myös kiviä matkaan. suhdannemittari kuin taksikyydit. media-alan ovea, Mäkilä sanoo.

40 Kattavuus ja Tietohallinnosta palvelukulttuuria Alprint Raholan yhdistäminen Editaan ajantasaisuus ja osakkuusyhtiö Acta Printin muodostaminen olivat Mediapalveluissa iso asia, joka tuntui niin henkilöstömäärän laskuna kuin taloudellisena rasituksenakin. ovat sähköisten palvelujen valtit – Taloudelliset uudelleenjärjestelyt ovat aina raskaita. Acta Printissä on Alma Median asuntovälityksen sähköinen palvelu uudistettu mm. tuotantokoneistoa, mikä näkyi kuluina erityisesti vuonna 2003, Etuovi.com käynnistyi vuonna 1996. Startattaessa esillä oli Mäkilä kuvailee. Alma Media omistaa sata asuntoa. – Silloin käyttäjät ehdottivat palvelun sulke- uudesta yhtiöstä 36 %. mista, ketä noin vähäinen tarjonta kiinnostaisi, muistelee Vuoden 2004 haasteena Mäkilä näkee Acta Printin menestymisen ohella palvelua alusta asti kehittänyt johtaja Petri Pekki. Mediapalvelujen yleisen petraamisen. – Meillä on Luokitelluille palveluille yt tilanne on aivan toinen. – Kasvua haetaankin ulkomailta. Säh- kunnianhimoiset kasvunäkymät, joiden N Joulukuun alussa tarjolla oli köinen palvelu sopii parhaiten tuotteisiin, saavuttamiseksi on tehtävä työtä. Mie- yli 24 000 asuntoa tai tonttia. joissa ennen ostopäätöstä haetaan paljon lenkiintoista on nähdä, missä vaiheessa Palvelussa on mukana 95 % kiinteistön- tietoa ja riski ostoksesta on suuri. tv digitalisoituu ja tuleeko siitä silloin välittäjien kautta myytävistä asunnoista. internetpääte. Kun päätelaitteet moni- – Asunnon ostajat arvostavat palve- Asuntokauppaa puolistuvat, volyymit kasvavat. lun kattavuutta, informatiivisuutta ja digi-tv:n kautta Raimo Mäkilä uskoo jatkuvan ajantasaisuutta. Vastuu tietosisällöstä Etuovi.comin hyvä yhteistyökumppani ja parantamisen tavoitteeseen: että tänä on suuri. Parhaiten sen kehittäminen sähköisen asuntokaupan edelläkävijä on vuonna tehdään asioita vähän parem- on edennyt symbioosissa kiinteistön- OP-Kiinteistökeskus. Se uskoi välittäjistä min kuin viime vuonna. – Sähköisten välittäjien kanssa, Pekki sanoo. ensimmäisenä Etuovi.comin palveluun. palvelujen tietojärjestelmiä hoitavalla Sähköinen kauppa sopii myös auto- Nyt yritys on edelläkävijä digi-tv:n palve- NWS-puolella olemme jo pitkällä, mut- kauppaan. Autotalli.comissa on tarjolla lujen käyttäjänä. ta vuonna 2003 meille tuli vastuu myös noin 20 000 autoa, mikä on noin 80 % – Toistaiseksi haut digi-tv:n kautta Alma Median tietohallinnosta. Siitä Suomesssa myytävänä olevista käyte- ovat ollet vähäisiä, satakunta hakua kuus- olemme nyt rakentamassa palvelu- tyistä autoista. Uusin palveluista on sa. Internetsivuilla on noin 80 000 kävijää kulttuuria: muutamme pelkkinä kustan- Mascus.com, josta löytyvät traktorit ja kuukaudessa. Mutta alussa on hyvä testata nuksina pidetyt asiat laadukkaiksi metsäkoneet. Niiden kauppaa tehdään pienillä kävijämäärillä, muistuttaa asunto- palveluiksi, joita myymme muille usein yli rajojen. Palvelu toimii kuudella palvelupäällikkö Heidi Gustafsson Osuus- konsernilaisille. • kielellä. pankkikeskuksesta. Vuosi sitten yritys lanseerasi asuntokaupan mobiilipalvelut, eli asunnon kuvan voi saada kännykän näytölle. Määrätietoisilla strategiavalinnoilla ja hyvien yhteistyökumppanien avulla OP- Kiinteistökeskus uskoo olevansa kuluvana vuonna alan markkinajohtaja. Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton puheenjohtaja Saara Murtovaara puolestaan väittää internetin olevan tärkeä väline yh- dessä painetun median kanssa. – Enää ei ole kyse siitä, ollaanko netissä, vaan siitä, miten siellä ollaan. Ilman kuvaa tai huoli- mattomasti tehdyt kohteet voivat jäädä kokonaan huomiotta. Printti ja internet yhdessä helpottavat kuluttajan valintaa. •

41 HENKILÖSTÖ Vetovoimaisimmaksi viestintäkonserniksi Alma Media on määritellyt kaksi tärkeää tavoitetta: luoda innostava ja innovatii- vinen ilmapiiri ja olla Suomen halutuin työnantaja. Tärkeään asemaan nousivat henkilöstön strategiset kehityshankkeet, joista yksi esimerkki on Alma College. Opiskelijoiksi valitaan vuosittain parisenkymmentä almamedialaista.

42 HENKILÖSTÖ

KOKOAIKAINEN HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ- YHTEENSÄ RYHMÄT

• Alma Mediassa panostetaan siihen, että oikeat osaajat olisivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tämä parantaa sekä tuloksia että Alpress 57 % Johto 4 % työhyvinvointia. Broadcasting 26 % Ylemmät toimihenkilöt 10 % BIG 10 % Toimituksellinen henkilöstö 38 % Mediapalvelut 6 % Toimihenkilöt 36 % Emoyhtiö 1 % Tekniset toimihenkilöt 2 % • Eri yksiköissä Kirjatyöntekijät 10 % kehitettyjä hyviä henkilöstöjohtamis- käytäntöjä alettiin % HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA ottaa käyttöön osuus vakinaisesta henkilöstöstä konsernissa 20 laajemmaltikin.

10 • Alma College käynnistyi syyskuussa Tampereella. Ensim- 5 mäiseen ryhmään valitut 20 osallistujaa edustivat kaikkia 0 divisioonia ja alle 20 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60– mahdollisimman monia toimenkuvia. TYÖSUHTEIDEN KESTO osuus koko henkilöstöstä

alle 1 v.

• Konsernijohdon 1–4 v. ohjausryhmä (kory) sparrasi konsernin 5–10 v. johtoa ja kehitti Alma Median 11–15 v. toimintaa. 16–20 v.

21–

0 5 10 15 20 25 30 35 %

43 HENKILÖSTÖ Terhi Heikkinen aloitti Alma Median henkilöstöjohtajana syyskuussa 2003. – Olen mielelläni rakentamassa henkilöstöstrategiaa ja vielä yhtiössä, jonka tuotteista voin olla ylpeä. onsernin strategiatyössä on hiou- K tunut kokonaisuus, jonka perus- pilareita ovat kannattava kasvu, uskolliset asiakkaat, innostunut henkilöstö ja tyytyväiset omistajat. Henkilöstöjohtamisen saralla Alma Media on määritellyt strategiseksi tavoit- teekseen innostavan ja innovatiivisen ilma- piirin luomisen. Tämän kehittäminen perustuu johtamisen ja osaamisen jatkuvaan parantamiseen. Sen myötä voidaan saavuttaa toinen strateginen tavoite, Suo- men halutuimman työnantajan asema. Tavoitteet ovat korkealla, mutta miten niihin päästään? – Aloitimme työn analysoimalla nykytilan ja tulevaisuuden odo- tukset. Täydennämme analyysiä alkuvuon- na tehtävällä henkilöstötutkimuksella, jonka tulosten perusteella määrittelemme henkilöstöjohtamisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet, Heikkinen kuvaa työn alkumetrejä. Tämän vuoden alusta Alma Mediassa otettiin käyttöön koko henkilökuntaa koskeva palkitsemisjärjestelmä. Osa palkkiosta on sidottu omaan ja oman osaston työpa- nokseen, osa yhtiön tulokseen. – Palkitse- misen tavoitteena on kannustaa jatkuvaan parantamiseen sekä omassa työssä että yhteispelin huomioon ottamiseen koko konsernin tasolla. Tavoitteista nousevat henkilöstön strategiset kehityshankkeet. – Järjestelmällisellä lähestymistavalla kuljemme kohti visiotam- me, vetovoimaisinta viestintäkonsernia. – Uskon siihen, että kun ihminen on osaamistaan vastaavassa työssä ja innostunut kehittymään siinä, myös tavoitellut tulokset toteutuvat ja työhyvinvointi paranee. Panostamme siihen, että meillä on oikeat osaajat oikeassa paikassa ja vieläpä oikeaan aikaan! Konsernin yksiköt ovat kehittäneet henkilöstöjohtamisessaan monia hyviä Osaaminen + innostus = käytäntöjä. Näitä onnistumisia on tarkoitus ottaa käyttöön konsernissa laajemmaltikin, yhteispelihenkisesti. Myös muissa, konsernin ulkopuolisissa yhtiöissä hyviksi havait- tuja toimintatapoja lanseerataan. Onnistuminen – Kun ihminen tietää, mitä häneltä Henkilöstö on avainasemassa Alma Median strategian odotetaan, hänen onnistumisen mahdolli- suutensa kasvavat. Kun hänellä vielä on onnistumisessa. – Tavoitteenamme on tehtävistään oikeaa osaamista ja innostusta, työssä innostunut ja osaava henkilöstö, sanoo henkilöstö- onnistuminen on lähes väistämätöntä, Terhi Heikkinen kiteyttää. • johtaja Terhi Heikkinen.

44 Monimediaosaajia Alma Collegesta Alma Mediassa käynnistettiin viime syksynä Alma College -koulutusohjelma. Se tutustuttaa eteenpäin suuntautuneita almamedialaisia laajasti konsernin toimintaan ja tarjoaa heille mahdollisuuden kasvaa media-alan moniosaajiksi. Alma College tukee myös verkottumista, ideoiden vaihtoa ja vuorovaikutusta konsernilaisten välillä.

lma Collegeen valitaan vuosit- Aloitustilaisuus pidettiin syyskuussa A tain 20–25 almamedialaista. Tampereella. Koulutus ei ole suunnattu Collegelaiset odottivat koulutuk- tietyn ammattikunnan edustajille, selta paljon. Ohjelman toivottiin mm. vaan mukaan haetaan henkilöitä, joi- kirkastavan kokonaiskuvaa Alma den tehtävissä laaja näkemys konsernin Median liiketoiminnoista, selittävän toiminnoista on eduksi nyt ja tulevai- konsernin kaupallista tahtotilaa, tuo- suudessa. van potkua työuralle ja tutustuttavan Alma Collegessa on medialähtöi- muiden medioiden toimintaan. Kou- nen näkökulma. Kunkin median ympä- lutuksen arvioitiin myös kasvattavan rille on rakennettu oma, päivästä kah- ammatillista osaamista, parantavan teen kestävä koulutusmoduuli, jossa motivaatiota sekä lisäävän avarakatsei- tutustutaan median ominaispiirteisiin suutta ja yhteispelihenkisyyttä. sisällön, myynnin ja markkinoinnin Syksyn mittaan collegelaiset näkökulmista. Koulutusmoduulit ovat suorittivat omassa tahdissaan eri me- lehdet, tv, radio, interaktiivinen media dioiden koulutusmoduuleja. – Parasta ja taloustieto. Kukin moduuli järjeste- antia oli verkostoituminen muiden tään kahdesta neljään kertaa vuodessa. konsernilaisten kanssa. Oli myös hyö- Alma Collegen koulutusmoduuleja dyllistä nähdä, miten asioita hoidetaan käytetään samalla liiketoimintayksi- eri yksiköissä. Sain monta hyvää MIKA KANERVA köissä oman henkilöstön perehdyttä- kehitysideaa, kertoo Kauppalehdessä miseen ja kouluttamiseen. Esimerkiksi työskentelevä myyntipäällikkö Krista Ensimmäiseen Alma College radionovalaiset käyvät läpi radio-osuu- Öhblom-Raukko. -ryhmään valittiin 20 osallistujaa. den, vaikka eivät kaikki olekaan mukana Alma College -ohjelmassa. Luen- Yhteistä Almaa noitsijat ovat talon omia asiantuntijoi- rakentamassa teistä Almaa. Ideat konkretisoituivat Alma ta, alansa parhaita osaajia Alma College -koulutusohjelman on College -koulutusohjelmaksi. ideoinut ja toteuttanut nuorista alma- Alma Collegen esikuvia ovat Aamu- Opinnot aloitettiin medialaisista koottu konsernijohdon lehden Matka Aamuun -prosessikierros syyskuussa ohjausryhmä (kory) yhdessä henkilös- ja Nova College -ohjelma. Matka Aamuun Alma Collegeen tuli yli sata hakemusta, töhallinnon kanssa. Korylaiset valittiin -kierroksella tutustutaan lehden tekemi- joiden perusteella ensimmäiseen ryh- keväällä 2002 sparraamaan konsernin sen koko kaareen, toimituksen työstä mään valittiin 20 osallistujaa. Ryhmä johtoa ja kehittämään Alma Median lehtien jakeluun. Nova Collegen tavoittee- muodostettiin tasapuolisuuden ja mo- toimintaa. Ryhmä valitsi nopeasti na on sitouttaa henkilöstö yksikön strate- nipuolisuuden periaattein, ja sen jäse- työnsä painopisteeksi henkilöstö- giaan ja tutustuttaa radioliiketoiminnan net edustivat kaikkia divisioonia ja asioiden kehittämisen ja asetti tavoit- eri vaiheisiin. Molemmat koulutusohjel- mahdollisimman monia toimenkuvia. teekseen halun kehittää ihmisten yh- mat ovat nyt osa Alma Collegea. •

45 ALMA MEDIA OYJ:N HALLINTO

Sovellettavat Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja valintaa seuraavan ensimmäisen varsinaisen suositukset yhtiöjärjestyksen edellyttämistä asioista. yhtiökokouksen päättyessä. Alma Media Oyj noudattaa HEX Oyj:n, Hallitukseen ei voida valita 67 vuotta Keskuskauppakamarin sekä Teollisuuden ja Varsinaisessa yhtiökokouksessa täyttänyttä henkilöä. Konsernin toimitus- Työnantajain Keskusliiton joulukuussa 2003 päätetään mm. johtaja ei saa olla hallituksen puheenjohtaja. antamaa suositusta listayhtiöiden hallin- • tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, Hallitus kokoontuu käsittelemään nointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate • voiton jakamisesta, tilinpäätöstä ja osavuosikatsauksia. Näiden Governance). Lisäksi Alma Media Oyj:ssä • vastuuvapauden myöntämisestä lisäksi hallitus kokoontuu 1–2 kertaa sovelletaan Helsingin Pörssin 1.3.2000 hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, vuodessa strategiakokoukseen, jossa käsitel- voimaan tullutta sisäpiiriohjetta. Yhtiön sekä lään konsernin tulevaisuuden suunnitelmia hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää kuvataan • hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien ja vahvistetaan Alma Media Oyj:n strategia. laajemmin ja sitä ylläpidetään yhtiön koti- valitsemisesta. Kalenterivuoden viimeisessä kokouksessa sivuilla osoitteessa www.almamedia.fi/ vahvistetaan seuraavan vuoden toiminta- hallintojaomistajat. Yhtiökokouksen tehtäviin suunnitelma. kuuluvat lisäksi mm. Hallituksen jäsenten lisäksi hallituksen Alma Media • yhtiöjärjestyksen muuttaminen, sekä kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja, -konsernin rakenne • päättäminen osakepääoman konsernin talousjohtaja, pöytäkirjanpitäjäk- Alma Media -konsernin liiketoiminnasta muuttamisesta. si valittu henkilö sekä tarvittaessa erikseen vastaavat osakeyhtiölain mukaiset toimi- pyydetyt henkilöt. elimet: yhtiökokous, joka valitsee hallituk- Hallitus Vuoden 2003 aikana hallitus kokoontui sen jäsenet, sekä hallituksen valitsema Yhtiön hallituksen tehtävät ja vastuu 8 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumis- toimitusjohtaja. määräytyvät osakeyhtiölain perusteella. prosentti hallituksen kokouksiin oli 98 %. Toimielimiä säätelee myös Alma Media Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa Hallituksen puheenjohtaja ja vara- Oyj:n yhtiöjärjestys (www.almamedia.fi/ niissä asioissa, joita ei lain tai yhtiöjärjes- puheenjohtaja muodostavat hallituksen yhtiojarjestys). tyksen nojalla ole määrätty toisten elinten palkkavaliokunnan, joka valmistelee halli- Alma Media Oyj:n ylimpänä päättävä- päätettäväksi. Hallituksen työjärjestys tukselle kuuluvat palkkausta koskevat asiat nä elimenä toimii yhtiökokous, jossa osak- määrittelee yksityiskohtaisesti hallituksen hallituksen päätettäviksi. Palkkavaliokun- keenomistajat käyttävät päätäntävaltaansa. toiminnan. Alma Media Oyj:n hallitus mm.: nassa asiat esittelee Alma Media Oyj:n Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toi- • vahvistaa konsernin strategian ja tavoitteet, toimitusjohtaja. Palkkavaliokunta kokoon- minnan asianmukaisesta järjestämisestä. seuraa strategioiden toteutumista sekä tui vuoden 2003 aikana yhden kerran. Konsernin emoyhtiönä Alma Media käynnistää tarvittaessa toimenpiteitä Tarkastusvaliokuntaan, jonka tehtävä- Oyj vastaa konsernin johdosta, taloushal- poikkeamien korjaamiseksi, nä on juoksevan tilintarkastuksen seuranta linnosta ja rahoituksesta, strategisesta suun- • käsittelee ja hyväksyy osavuosikatsaukset sekä osavuosikatsausten, hallituksen toi- nittelusta, henkilöstöhallinnosta ja viestin- ja laatii tilinpäätöksen, mintakertomuksen ja muiden raporttien nästä sekä pörssiyhtiön tiedonantovelvol- • hyväksyy strategisesti merkittävät yritys- valmistelu, kuuluvat erikseen valitut halli- lisuudesta. ja kiinteistökaupat sekä investoinnit tuksen jäsenet. Vuonna 2003 tarkastus- Alma Media Oyj:ssä on 1.1.2003 alkaen erillisen investointiohjeen mukaisesti, valiokunnan jäseninä olivat Matti Kavetvuo neljä divisioonaa: Alpress vastaa sanoma- • päättää Alma Media Oyj -konsernin ja Jonas Nyrén. Kokouksissa on läsnä tilin- lehtien kustantamisesta ja painamisesta, varainhankintaohjelmista ja -operaatioista, tarkastaja, ja asiat esittelee konsernin talous- Business Information Group on taloudel- • hyväksyy Alma Media Oyj:n osingon- johtaja. Tarkastusvaliokunta kokoontui lisen informaation tuotantoon ja jakeluun jakopolitiikan ja tekee yhtiökokoukselle vuoden 2003 ainana neljä kertaa. keskittyvä divisioona, Broadcasting vastaa ehdotuksen osingon jakamisesta, Pääomistajien keskuudesta nimetään televisio- ja radioliiketoiminnasta, ja • läpikäy vuosittain yhtiön toimintaan ennen varsinaista yhtiökokousta vaalivalio- Mediapalvelut tuottaa luokitellun ilmoit- liittyvät keskeiset riskit ja niiden hallinnan kunta, joka valmistelee yhtiökokouksen telun palveluja sekä palveluja, jotka sekä antaa tarvittaessa niitä koskevia tehtäviin kuuluvan hallituksen jäsenten tukevat konsernin ydinliiketoimintoja. ohjeita toimitusjohtajalle sekä käynnistää valinnan. Vaalivaliokunnan nimittää ja Kukin divisioona harjoittaa liike- tarvittaessa korjaustoimenpiteet, ja kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja. toimintaansa itsenäisesti konsernin halli- • vahvistaa toimitusjohtajan ehdotuksesta Henkilöesitykset yhtiökokoukselle ilmoite- tuksen päättämissä puitteissa. Divisioonille yhtiön organisaation. taan yhtiökokouskutsussa tai lehti-ilmoi- on määritelty taloudelliset ja toiminnalliset tuksella noin viikkoa ennen kokousta. tavoitteet. Alma Media Oyj:n hallituksen valitsee yhtiökokous. Hallitukseen voi kuulua 5–9 Toimitusjohtaja Yhtiökokous jäsentä. Vuoden 2003 varsinaisessa yhtiö- ja konsernijohto Alma Media Oyj:n yhtiökokous kokoontuu kokouksessa hallituksen jäsenmääräksi Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa vähintään kerran vuodessa. Yhtiön hallitus vahvistettiin kuusi jäsentä. hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja kutsuu yhtiökokouksen koolle sekä valmis- Hallitus valitsee keskuudestaan määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan telee kokoukselle esityslistan. puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. apuna on konsernijohto, johon kuuluvat Varsinainen yhtiökokous on pidettävä Vuonna 2003 hallituksen puheenjohtajana divisioonien johtajat Juha Blomster, vuosittain hallituksen määräämänä päivänä toimi Bengt Braun ja varapuheenjohtajana Pekka Karhuvaara, Raimo Mäkilä, Hannu huhtikuun loppuun mennessä. Kari Stadigh. Heidän toimikautensa päättyy Olkinuora sekä konsernin talousjohtaja 46 Teemu Kangas-Kärki ja henkilöstöjohtaja Raportointi konsernin toimitusjohtajalle Hallituksen jäsenten palkkiot Terhi Heikkinen. Konsernijohdon sihteeri- Toimitusjohtaja seuraa divisioonien Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut nä toimii viestintäjohtaja Ahti Martikainen. toimintaa mm. kuukausittain valmistetta- olivat vuonna 2003 seuraavat: Organisaation mukaisten tehtäviensä van raportin pohjalta. Lisäksi konserni- lisäksi vastaavat konsernijohdon jäsen Juha johdon jäsenet raportoivat toimitusjohta- Palkat ja palkkiot luontoisetuineen Blomster Alma Media Oyj -konsernin jalle konsernijohdon kokouksissa tai Hallituksen jäsenille on maksettu valtakunnalliseen mediamarkkinointiin- muutoin sovitulla tavalla. palkkioita seuraavasti liittyvästä yhteistyöstä ja Raimo Mäkilä Alma Media Oyj:n taloushallinto val- Bengt Braun 30 000 €, josta osa Alma Media Oyj -konsernin ICT-asioista. mistelee divisioonien talousraporteista kuu- Alma Media Oyj:n osakkeina (1 110 kpl.) Konsernijohto valmistelee kuukausi- kausittain sekä vuosineljänneksittäin rapor- Kari Stadigh 24 000 €, josta osa raportit, pitkän tähtäimen suunnitelmat ja tin toimitusjohtajalle ja konsernijohdolle. Alma Media Oyj:n osakkeina (541 kpl.) 12 seuraavaa kuukautta koskevat toiminta- Lauri Helve 20 000 €, josta osa suunnitelmat sekä tilinpäätöksen hallituk- Valvontajärjestelmä Alma Media Oyj:n osakkeina (451 kpl.) sen päätettäviksi. Konsernijohto kokoontuu Alma Median liiketoiminnan ohjaus ja Matti Häkkinen 15 000 €, josta osa normaalisti kahdesti kuukaudessa. Vuonna valvonta tapahtuvat kuvatun hallinto- ja Alma Media Oyj:n osakkeina (338 kpl.) 2003 konsernijohto kokoontui 18 kertaa. johtamisjärjestelmän mukaisesti. Hallituk- Matti Kavetvuo 20 000 €, josta osa sen tehtävänä on huolehtia siitä, että kirjan- Alma Media Oyj:n osakkeina (451 kpl.) Divisioonien hallinto pidon ja varainhoidon valvonta on asian- Jonas Nyrén 20 000 €, josta osa Jokaista Alma Media Oyj:n divisioonaa mukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja Alma Media Oyj:n osakkeina (733 kpl.) johtaa oma johtoryhmä. Ne toimivat Alma huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito on Media Oyj:n hallituksen antamien ohjeiden lain mukainen ja varainhoito on järjestetty Hallituksen jäsenten palkkio on maksettu mukaisesti. luotettavalla tavalla. vuonna 2003 yhtiökokouksen päätöksen Divisioonien johtoryhmät kokoon- Toimitusjohtaja, konsernijohdon jäse- mukaisesti osakkeina. Ennakonpidätystä/ tuvat ennalta vahvistetun aikataulun net ja tulosyksiköiden johtajat vastaavat lähdeveroa vastaava osa on maksettu rahana. mukaisesti sekä tarvittaessa puheenjohtajan vastuualueidensa kirjanpidon ja hallinnon koollekutsumina. lain, konsernin toimintaperiaatteiden ja Toimitusjohtajan ja muun Tytäryhtiöillä on erilliset hallitukset, Alma Media Oyj:n hallituksen ohjeiden ja konsernijohdon palkitseminen jotka päättävät osakeyhtiölain mukaan määräysten mukaisuudesta. Alma Media Oyj:n toimitusjohtajalle vuon- hallitukselle kuuluvista asioista. Kukin divisioona valvoo tulosyksiköi- na 2003 maksetun palkan, palkkioiden ja densä kirjanpitoa ja hallintoa. Alma Media luontoisetujen yhteismäärä oli 545 621 €. Henkilöstön Oyj:n ulkoiset tilintarkastajat tarkastavat Toimitusjohtaja Lipsasen sopimuksen edustus vuosittain tulosyksiköiden kirjanpidon ja mukainen eläkeikä on 60 vuotta, eläke 60 % Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa hallinnon. Sisäisen kontrollin asettamat palkasta. Irtisanomisajan palkka 6 kuukau- on sovittu toteutettavaksi siten, että henki- vaatimukset on otettu huomioon tilintar- delta, lisäksi 18 kuukauden peruspalkka, löstöryhmien edustajat tapaavat Alma kastajien tilintarkastussuunnitelmissa. jos työnantaja irtisanoo ilman että toimi- Media Oyj:n hallituksen puheenjohtajan ja Liiketoimintaa ja varainhoitoa seura- tusjohtaja on syyllistynyt sopimusrikko- toimitusjohtajan ennen jokaista Alma taan edellä kuvattujen raportointijärjestel- mukseen. Itse irtisanoutuessa ei 18 kuu- Media Oyj:n hallituksen kokousta, ja henki- mien avulla. Alma Media Oyj:ssä on tulos- kauden lisäpalkkiota. löstöryhmät nimeävät edustajansa Alpress yksikkökohtainen taloutta koskeva rapor- Muille konsernijohdon jäsenille Oy:n ja MTV Oy:n hallituksiin. Tämän tointijärjestelmä. Sen avulla seurataan myös vuonna 2003 maksettujen palkkojen, lisäksi konserniyhtiöissä on myös paikalli- tulosyksiköiden toimintasuunnitelman palkkioiden ja luontoisetujen yhteismäärä sesti toteutettuja henkilöstöedustusjärjes- toteutumista. oli 1 398 068 €. telmiä. Tilintarkastajat antavat vuosittain ker- Toimitusjohtajan ja hänen suorien tomuksensa Alma Media Oyj:n varsinaiselle alaistensa palkoista ja palkitsemisjärjestel- Raportointi yhtiökokoukselle. Lisäksi tilintarkastajat mästä päättää Alma Media Oyj:n hallitus. Raportointi hallitukselle antavat hallitukselle vuosittaisen tilintarkas- Vuodelta 2003 maksettavien erityspalkkioi- Alma Media Oyj:n toimitusjohtaja raportoi tussuunnitelman pääkohdat, koko konser- den perusteena käytettiin konsernin ja sen hallitukselle konsernin kuukausiraportin nia koskevan kirjallisen tilintarkastus- divisioonien kannattavuuden parantumista ja tilinpäätös- ja osavuosikatsausaineiston raportin kesäkuun osavuosikatsauksen ja ja kassavirran kehittymistä. Toimitusjohtaja sekä hallituksen työjärjestyksessä erikseen tilinpäätöksen yhteydessä sekä juoksevat ja konsernijohdon jäsenet ovat osallisina määrätyt asiat. Osavuosikatsausten yhtey- divisioonakohtaiset raportit konsernin vuoden 1999 varsinaisen yhtiökokouksen dessä hallitus saa myös aineiston inves- talousjohdolle ja divisioonien johtajille. päätökseen perustuvaa optio-ohjelmaa. tointien seurantaan. Tilintarkastajat ja konsernin liiketoi- Ohjelmaa on selostettu vuosikertomuksen Tilintarkastajat informoivat vuosittain mintaryhmien johto tapaavat kaksi kertaa kohdassa ”Osakkeet ja osakkeenomistajat”. hallituksen tarkastusvaliokuntaa tilintar- vuodessa. Talousjohdon tilintarkastajat Toimitusjohtajan ja konsernijohdon jäsen- kastussuunnitelmastaan ja antavat kirjalli- tapaavat vähintään neljä kertaa vuodessa. ten osake- ja optio-omistukset on kerrottu set seurantaraportit hallitukselle kaksi ker- Vuodelle 2003 Alma Media Oyj:n vuosikertomuksen sivulla 49 ja niitä taa vuodessa. Tilintarkastaja on läsnä halli- yhtiökokous valitsi tilintarkastajiksi KHT- ylläpidetään myös yhtiön verkkosivujen tuksen kokouksessa, jossa käsitellään vuosi- tilintarkastusyhteisö KPMG Wideri Oy sisäpiirirekisterissä osoitteessa tilinpäätöstä. Ab:n ja tilintarkastaja Mauri Palvin, KHT. www.almamedia.fi/sisapiiriomistukset.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 47 ALMA MEDIA OYJ:N HALLINTO

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA Sisäpiirihallinto Osakeomistus ja osakeoptiot Alma Media Oyj:n pysyvät sisäpiiriläiset ja heidän omis- Hallituksen ja konsernijohdon jäsenten omistamien osak- tuksensa ovat nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoitteessa keiden määrät ja optio-oikeuden perusteella merkittävissä http://verkko.almamedia.fi/sisapiiriomistukset. Alma olevat uudet osakkeet 31.12.2003 (kpl): Media Oyj huolehtii tiedottamalla ja kouluttamalla siitä, Osakkeet Osakkeet Vuoden 1999 että pysyvät sisäpiiriläiset tunnistavat asemansa ja sen vai- I-sarja II-sarja optiolainaan kutukset. Alma Media Oyj:n pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa perustuvat käydä kauppaa Alma Media Oyj:n osakkeilla tai optioilla optio-oikeudet 21 päivän aikana ennen Alma Media Oyj:n osavuosikat- Hallituksen jäsenet 29 012 5 033 20 000 sausten tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista (ns. suljettu Toimitusjohtaja – – 40 000 ikkuna). Hankekohtaisten sisäpiirirekistereiden tarve Muut konsernijohdon arvioidaan tapauskohtaisesti. Alma Media Oyj:n jäsenet 94 – 67 000 sisäpiirivastaavana toimii yhtiön päälakimies. •

ALMA MEDIA OYJ:N ORGANISAATIO 1.3.2004

Toimitusjohtaja Juho Lipsanen

Alpress Business Information Broadcasting Mediapalvelut Hannu Olkinuora Group Pekka Karhuvaara Raimo Mäkilä Juha Blomster

Iltalehti Kauppalehti MTV3 Luokitellut palvelut Veli-Matti Asikainen Juha Blomster Pekka Karhuvaara Petri Pekki

Aamulehti Balance Consulting Subtv Alma Media Kai Telanne Jorma Raike Tomi Halonen Tietojärjestelmät Leena Heimo Satakunnan Kansa Baltic News Service Radio Nova Tuomo Saarinen Kari Väisänen Petri Manninen Uudet liiketoiminnot Mauri Köykkä Pohjoiset lehdet Lehdentekijät MTV Interactive Juha Ruotsalainen Kimmo Kallonen Heikki Vahala

Lapin Kansa Starfunds Finland Oy Juha Ruotsalainen (Morningstar.fi) Jorma Raike Pohjolan Sanomat Martti Nikkanen

Kainuun Sanomat Juha Ruotsalainen Matti Piirainen

Suomen Paikallissanomat Talentum Oyj TV4 AB (Ruotsi) Acta Print Oy Jorma Valkama 31,7 % 23,4 % 36,0 % Konsernihallinto

Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Konserniviestintä Yrityssuunnittelu Teemu Kangas-Kärki Terhi Heikkinen Ahti Martikainen Pirjo Tiainen

48 KONSERNIJOHTO

Juho Lipsanen (s. 1961) KTM, toimitusjohtaja, konsernijohdon puheenjohtaja v:sta 2002 15 000 A-optiota, 25 000 B-optiota

Hannu Olkinuora (s. 1950) Teemu Kangas-Kärki (s. 1966) FK, Alpress-divisioonan johtaja v:sta 2002 KTM, talousjohtaja v:sta 2003 6 I-sarjan osaketta, 10 000 B-optiota 10 000 B-optiota

Juha Blomster (s. 1957) KTM, Business Information Group -divisioonan johtaja v:sta 2000 2 000 A-optiota, 10 000 B-optiota

Terhi Heikkinen (s. 1964) Raimo Mäkilä (s. 1958) KTM, henkilöstöjohtaja v:sta 2003 DI, Mediapalvelut-divisioonan 88 I-sarjan osaketta johtaja v:sta 1999 10 000 A-optiota, 10 000 B-optiota

Ahti Martikainen (s. 1959) Pekka Karhuvaara (s. 1954) FK, viestintäjohtaja v:sta 1995, Broadcasting-divisioonan johtaja v:sta 2001 konsernijohdon sihteeri 5 000 A-optiota, 10 000 B-optiota 50 II-sarjan osaketta, 2 500 A-optiota, 2 000 B-optiota

49 HALLITUS

Bengt Braun (s. 1946) Kari Stadigh (s. 1955) Lauri Helve (s. 1943) Hallituksen puheenjohtaja v:sta 2001, Hallituksen varapuheenjohtaja v:sta 2001, Hallituksen jäsen v:sta 2003 hallituksen jäsen v:sta 1998 hallituksen jäsen v:sta 1999, Lehdistöneuvos Toimitusjohtaja, Bonnier Group Konsernijohtajan varamies, Sampo Oyj Hallitusjäsenyydet: Hallitusjäsenyydet: Hufvudstaden, Hallitusjäsenyydet: IF Skadeförsäkring Bonnier AB:n Suuri Journalistipalkinto, Swedish Newspapers Association (pj), Holding (pj), Aspo Oyj (pj), Keskinäinen European Business Press, Medialehdet Oy Oriflame International (vpj), Vakuutusyhtiö Kaleva (pj), Suomen Vantaa, Uusimaa Oy, Sako Oy, 1 561 II-sarjan osaketta Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto SVK(pj) 451 II-sarjan osaketta Toimikausi päättyy v. 2004 768 II-sarjan osaketta 10 000 A-optiota, 10 000 B-optiota Toimikausi päättyy v. 2005 Toimikausi päättyy v. 2006

Matti Häkkinen (s. 1946) Matti Kavetvuo (s. 1944) Jonas Nyrén (s. 1951) Hallituksen jäsen v:sta 1998 Hallituksen jäsen v:sta 2000 Hallituksen jäsen v:sta 2000 Varatuomari Vuorineuvos Varatoimitusjohtaja ja rahoitusjohtaja, Hallitusjäsenyydet: Eva Lovisa ja Hallitusjäsenyydet: KCI Konecranes Bonnier Group C.G. Dunderbergin avustussäätiö (pj), International Oyj, Kesko Oyj, Hallitusjäsenyydet: TV4 AB, Tampereen tuberkuloosisäätiö, Lännen Tehtaat Oyj, Marimekko Oyj, Kungsleden AB, Skandiabanken AB, Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö Metso Oyj (pj), Perlos Oyj, Frango AB (vpj) 29 012 I-sarjan osaketta, Suominen Yhtymä Oyj (pj) 1 040 II-sarjan osaketta 573 II-sarjan osaketta 640 II-sarjan osaketta Toimikausi päättyy v. 2004 Toimikausi päättyy v. 2005 Toimikausi päättyy v. 2004

50 2003

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus 52

Tuloslaskelma 56

Tase 57

Rahoituslaskelma 58

Liitetiedot 59

Tunnusluvut 75

Osakkeet ja osakkeenomistajat 78

Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 81

Tilintarkastuskertomus 81

Tietoja osakkeenomistajille 82 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2003

Konsernin liikevoitto vuonna 2003 kasvoi 12,1 % edellisvuodesta 17,7 milj. €:oon (15,8 milj. €) huolimatta Talentum Oyj:n osakkeisiin tehdystä arvonalennus- kirjauksesta (15,8 milj. €). Yhtiön omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 49,0 % (41,3 % 31.12.2002) ja gearing 50,7 % (81,2 % 31.12.2002). Kuluvan vuoden liikevoiton odotetaan muodostuvan edellisvuotta suuremmaksi. Hallituksen esitys osingoksi on 2,50 € osakkeelta.

• Konsernin liikevoitto ilman osakkuus- luista, uusista liiketoiminnoista, konserni- tuja. Mainosajan ja -tilan myynti muo- yhtiökirjauksia oli 39,7 milj. € tason R&D-toiminnasta sekä erillisestä dostaa Alma Median liikevaihdosta (25,1 milj. € ). tulosyksiköstä Alma Media Tietojärjestel- noin 60 %. Liikevaihdon loppuosa kertyy • Konsernin korollinen nettovelka mistä. Broadcasting-divisioonaan siirtyivät sanomalehtien levikkimyynnistä ja toimi- oli joulukuun lopussa 84,7 milj. € liiketoimintayksiköt MTV3 Internet, tuksellisten sisältöjen myynnistä. Vuonna (130,6 milj. € ). Konsernin liike- MTV3 Tekstikanava ja MTV3:n liittymä- 2003 konsernin ulkopuolisen painotoiminnan rahavirta oli 55,0 milj. € liiketoiminta. työmyynnin osuus oli 8 %. (46,4 milj. € ). Omavaraisuusaste Alprint Oy:n Raholan aikakauslehti- Paperin markkinahinnat olivat oli 49,0 % (41,3 %). paino yhdistettiin Edita Acta Oy:n kanssa. vertailuvuotta alhaisemmalla tasolla. • Konsernin liikevoitto kasvoi 12,1 % Yhdistäminen toteutettiin liiketoiminta- Yleinen palkkakustannusten nousu oli huolimatta osakkuusyhtiö Talentum siirtona. Järjestelyssä Alma Median aika- valtiovarainministeriön ennakkotiedon Oyj:n osakkeiden arvonalennus- kauslehtipainotoiminnasta vastanneen mukaan 3,5 %. kirjauksesta 15,8 milj. €. Alprint Oy:n Raholan offset-rotaatio- • Alpressin liikevaihto säilyi edellisvuoden yksikkö ja Espoon Kivenlahden syväpaino Liikevaihto ja tulos tasolla, mutta liikevoittoprosentti nousi siirrettiin Acta Print Oy -nimiseen yhtiöön. Konsernin liikevaihto laski 25 milj. € 15:een (13,5 %). Etenkin Aamulehti Alma Media Oyj omistaa Acta Print Oy:stä 460,5 milj. €:oon (485,9 milj. €). Lasku menestyi hyvin. 36 % ja Edita Oyj 64 %. Järjestelyn seu- johtui yritysjärjestelystä, jolla Media- • Broadcastingin vuoden 2002 rauksena Alma Media -konsernin henkilö- palvelut-divisioonaan kuulunut Alprint –7,2 milj. €:n liiketappio kääntyi koko määrän työvahvuus aleni 300 henkilöllä ja Raholan aikakauslehtipaino siirtyi 1.7. vuoden tasolla 5,9 milj. €:n liikevoitoksi. konsernin tase pieneni noin 16 milj. €:lla. alkaen osaksi Acta Print Oy:tä. Alpressin Merkittävä tekijä tässä oli toimilupa- Alma Media Oyj myi 17.12.2003 ja Broadcastingin liikevaihdot säilyivät maksun puolittumisen vaikutus koko omistamansa 6 600 000 Talentum Oyj:n likimain ennallaan, Business Information vuoden 2003 ajalle. osaketta pörssikurssin mukaiseen arvoon Groupin nousi Lehdentekijät-oston • Business Information Groupin liike- (33 milj. €) kokonaan omistamalleen tytär- ansiosta 7 %. vaihto kasvoi vuositasolla 7 %. Kasvu yhtiölle Kustannusosakeyhtiö Kauppa- Liikevoitto kasvoi 12,1 % 17,7 milj. johtuu vuoden 2003 alussa ostetusta lehdelle. €:oon (15,8 milj. €). Ilman osakkuus- Lehdentekijät-ryhmästä. Osakkuusyhtiö Alma Media myi 31.12.2003 Alprintin yhtiökirjauksia liikevoitto oli 39,7 milj. € Talentumin vaikutus liikevoittoon Hyvinkäällä sijaitsevan kirjapainon (25,1 milj. €). oli –1,8 milj. € (–4,7 milj. €) lukuun liiketoiminnan pääasiassa yksikön avain- ottamatta 15,8 milj. €:n alaskirjausta. henkilöistä koostuvalle yrittäjäryhmälle. Tase ja rahoitusasema • Mediapalvelut-divisioona irrottautui Konsernin taseen loppusumma oli painotoiminnasta strategian mukaisesti. Markkinatilanne joulukuun lopussa 355,2 milj. € Osuus osakkuusyhtiö Acta Printin liike- Vuonna 2003 kansantalouden kasvu oli (403,6 milj. €). Omavaraisuusaste oli tappiosta puolen vuoden ajalta kasvoi valtiovarainministeriön ennakkotiedon vuoden lopussa 49,0 % (41,3 %) ja 3,4 milj. €:oon. Luokiteltujen palvelujen mukaan 1,4 %. Mediamainonta kääntyi oma pääoma osaketta kohti oli 10,61 € myynti kasvoi. TNS Gallupin mukaan katsausvuonna (10,23 €). 2,5 %:n kasvuun. Kasvu selittyy enimmäk- Konsernin kassavirta oli vahva. Muutokset seen mainoshintojen nousulla, toki määräl- Tämä johtui positiivisesti kehittyneestä konsernirakenteessa 2003 listä kasvua syntyi eduskuntavaalien mai- liiketoiminnasta. Vahvan kassavirran Vuoden alusta Alma Median organisaatio nonnasta. Ilman vaaleja kasvu olisi jäänyt ansiosta korollisia velkoja lyhennettiin tiivistettiin viidestä divisioonasta neljään, 1,7 %:iin. Sanomalehtimainonta kasvoi 47,2 milj. €:lla. Konsernin korolliset jotka ovat Alpress, Broadcasting, Business 2,1 %, mainonta kaupunki- ja noutopiste- velat ovat euromääräisiä, joten niitä Information Group ja Mediapalvelut. lehdissä kasvoi 9,6 %, televisiomainonta ei ole suojattu kurssimuutoksia vastaan. Mediapalvelut-divisioona muodostettiin 3 % ja radiomainonta 8,3 %. Osa valuuttamääräisistä ostoista on Alprintin painotoiminnasta, Alma Media Mediamainonnan kehitys on Alma sen sijaan suojattu valuuttakurssi- Interactivessa olleista luokitelluista palve- Median tuloksen kannalta keskeinen muut- muutoksilta.

52 Poistot ja arvonalentumiset 3,0 milj. €, josta vaalien vaikutusta oli puvuodesta mobiili- ja laajakaistaliitty- Konsernin poistot olivat yhteensä noin 1 milj. €. mäliiketoiminnat. 25,1 milj. € (34,7 milj. €), joista liikearvo- Alpress-divisioonan liikevoitto kas- Tammi–joulukuussa divisioonan poistoja 4,2 milj. € (3,8 milj. €) ja alas- voi vuositasolla yli 10 % ja liikevoitto- liikevaihto kasvoi hieman edellisvuo- kirjauksia 0 milj. € (6,6 milj. €). Talentum prosentti nousi 15,0 %:iin (13,5 %). Ilta- desta. Mainonnan liikevaihto kasvoi Oyj:n osakkeisiin tehty arvonalennus lehteä lukuun ottamatta liiketoimintayk- 0,5 %, mutta muu liikevaihto aleni (15,8 milj. €) on kirjattu osakkuus- siköt kasvattivat liikevoittoaan. Erityisesti 3,3 %. Televisiomainonnan myynti yhtiötuloksiin. Aamulehti menestyi hyvin. Tätä edesaut- pysyi edellisvuoden tasolla. Myydyn toivat kilpailun kiristyminen päivittäista- mainosajan keskihinta on noussut. Investoinnit varakaupassa sekä autokauppaa koske- Tammi–joulukuussa MTV:n osuus Bruttoinvestoinnit olivat 17,1 milj. € neet veropäätökset. Myös tietoliikenneala televisiomainonnasta oli 72 % (74 %) (14,9 milj. €). Investoinneista noin 40 % lisäsi ilmoitteluaan merkittävästi. Alpres- ja osuus mainosrahoitteisten kanavien kohdistui toimialayhtiöiden osakkeisiin, sin maakunta- ja paikallislehtien yhteen- katselusta 71 % (71 %). näistä suurimpana Lehdentekijät. Muilta laskettu mediamyynti kasvoi markkinoi- Subtv:n katselu kehittyi vuoden osin investoinnit olivat normaaleja ta enemmän. Paperin alempi hintataso aikana suotuisasti. Kanava tavoitti korvaus- ja ylläpitoinvestointeja. laski kustannuksia noin miljoonalla €:lla joulukuussa viikossa jo kaksi kolmas- edellisvuoteen verrattuna. osaa kaapelitalouksissa asuvista suoma- Henkilöstö ja hallinto Iltalehti on säilyttänyt levikkimark- laisista. Subtv:n liikevaihto kasvoi edel- Alma Median yhtiökokous 6.3.2003 kinaosuutensa edellisen vuoden tasolla. lisvuodesta lähes 50 %, mutta kanava päätti, että hallituksen jäsenmäärä on Aikuisviihdeilmoittelun lopettaminen on vielä selvästi tappiollinen. Radio kuusi henkilöä. Hallituksen puheen- heikensi mediamyynnin kehitystä edellis- Novan liikevaihto kasvoi tammi–joulu- johtajana toimi koko tilikauden Bengt vuoteen verrattuna. kuussa 11,8 % edellisvuodesta, ja yhtiön Braun ja varapuheenjohtajana Kari SPS osti Mäntässä ilmestyvän liikevoitto ylitti edellisvuoden. MTV Stadigh. Hallituksen jäseninä toimivat Kuorevesi–Mänttä–Vilppula-paikallisleh- Interactiven liikevaihto kasvoi vuoden koko tilikauden Matti Häkkinen, Matti den kustannusoikeudet 1.1.2004 alkaen. aikana 17,8 %. Yksikön tulos oli uusien Kavetvuo ja Jonas Nyrén. Uutena jäsenenä liiketoimien käynnistämisen vuoksi hallitukseen valittiin Lauri Helve. Broadcasting tappiollinen. Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintar- Broadcasting-divisioona vastaa konser- kastajiksi KPMG Wideri Oy Ab:n ja tilin- nin televisio- ja radiotoiminnasta. Business Information Group tarkastaja KHT Mauri Palvin sekä vara- Ryhmän tulokseen sisältyy myös Ruot- Business Information Group on talou- tilintarkastajiksi KHT Eija Kauppi- sissa toimivan TV4 AB:n tulososuus dellisen informaation kustantaja ja ja- Hakkaraisen ja KHT Michaela Teirin. liikearvopoistolla vähennettynä. kelija. Ryhmän tulokseen sisältyy myös Konsernijohdossa tapahtui tilikauden Broadcastingin liikevoiton paran- Talentum Oyj:n tulososuus liikearvo- aikana seuraavat muutokset: Teemu Kan- tumiseen vaikuttivat merkittävimmin poistolla vähennettynä. gas-Kärki nimitettiin talousjohtajaksi toimilupamaksun pienentyminen Liikevaihto kasvoi vuositasolla 7 %. 1.6.2003 ja Terhi Heikkinen henkilöstö- 10,7 milj. €:lla ja osakkuusyhtiöiden Liikevaihdon kasvu johtuu vuoden johtajaksi 1.9.2003. tappioiden alentuminen. Divisioonan alussa ostetusta Lehdentekijät-ryhmäs- Alma Media -konsernin henkilöstön kustannukset alenivat tammi–joulukuus- tä. Vertailukelpoinen liikevaihto laski työvahvuus kokoaikaisiksi muutettuna oli sa 4,8 % edellisvuodesta. Osakkuus- 8 %. Vuoden aikana b-to-b-mainonta vuoden 2003 lopussa 2 634. yhtiöiden tulososuus oli –1,4 milj. € laski 11 %, Kauppalehti-tuotteiden (–5,1 milj. €). Vertailuvuonna tulosta ilmoitusmyynti 15 %. Levikkiliikevaihto Osinkoehdotus rasitti osakkuusyhtiö Suomen laski 2 %. Levikin laskun arvioidaan nyt Alma Media Oyj:n hallitus esittää 8.3.2004 Urheilutelevisio Oy:n tulososuus. pysähtyneen. BIG on pystynyt kompen- kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että Digitaalisten televisiovastaanotinten soimaan noin puolet mediatuottojen osinkoa maksetaan 2,50 € osakkeelta. määrä lisääntyi viime vuonna merkittä- vähentymisestä erilaisilla kustannus- västi. Konsernin arvion mukaan niitä oli säästöillä. Baltic News Service Ltd:n Toiminta divisioonittain vuoden lopussa talouksissa 230 000 kap- kannattavuus on parantunut selvästi. Alpress paletta. Parlamentaarinen työryhmä esit- Balance Consultingin koko vuoden Alpress kustantaa 31 sanomalehteä. ti joulukuussa liikenne- ja viestintämi- tulos oli tappiollinen, mutta kääntyi Tiivistyneellä ketjun yhteistoiminnalla nisteriölle, että analogiset lähetykset sul- uusien tuotteiden ansiosta viimeisellä on luotu edellytykset lehtien hyvän tulos- jetaan 31.8.2007. Päätöksen teki valtio- neljänneksellä voitolliseksi. tason kehittymiseen. Aamulehden ja neuvosto vuoden 2004 alussa. Valtioneu- Koko vuoden liikevoittoon Suomen Paikallissanomien (SPS) lehtien vosto hyväksyi joulukuussa toimilupa- Talentumin vaikutus oli –1,8 milj. € levikit kasvoivat. Tilattavien sanoma- muutoksen, jolla digitaalinen MTV3+ (–4,7 milj. €). Luku ei sisällä Talentum lehtien levikkiliikevaihto kasvoi 2,2 %. -palvelu sai normaalin televisiokanavan Oyj:n osakkeista tehtyä alaskirjausta Mediamyynnin liikevaihto kasvoi aseman. MTV Interactive käynnisti lop- (15,8 milj. €).

53 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2003

Mediapalvelut ensimmäisestä osavuosikatsauksesta oli 20,58 € osakkeelta. Optiolainan ehto- Mediapalvelut-divisioona koostui vuon- lähtien. Meneillään olevassa konversio- jen mukaan puolet osakkeista on ollut na 2003 painotoimintaan keskittyvästä projektissa selvitetään mm. mahdolliset merkittävissä 28.5.2001 alkaen kurssiin, Alprintista, Luokitelluista palveluista, laskentakäytännön muutokset koskien joka on 12 % yli vuoden 1999 lokakuun Tietojärjestelmistä ja Uusista liiketoimin- leasingiä, eläkelaskentaa, liikearvoja ja keskikurssin eli 23,05 € osakkeelta, ja noista. Alprintin alkuvuoden liikevaih- sitovia ohjelmahankintasopimuksia. puolet osakkeista on ollut merkittävissä dosta 27 milj. € oli Acta Printiin siirty- Analyysit muutosten vaikutuksista 28.5.2003 alkaen kurssiin, joka on 28 % neen Raholan yksikön liikevaihtoa. valmistuvat vuoden 2004 aikana. yli laskentaperustekurssin eli 26,34 € Vuoden lopussa viimeisteltiin Hyvinkään osakkeelta. Merkintähinnoista vähenne- painon myynti toimivalle johdolle. Osakkeet ja tään ennen merkintöjä maksettavat osin- Koko vuoden liikevaihdosta Hyvinkään omistusrakenne got. Ennen vuodelta 2003 mahdollisesti osuus oli 8,2 milj. €. Yhtiön täysin maksettu ja rekisteröity maksettavaa osinkoa A-optiotodistuksilla Divisioonan liiketappiosta Alprintin osakepääoma oli tilinpäätöspäivänä merkittävien osakkeiden merkintähinta osuus oli 1,6 milj. € ja Acta Print Oy:n 26 456 061,75 €. Osakepääoma muodos- on 21,51 € ja B-optiotodistuksilla mer- osuus 3,4 milj. €. Liiketulosta heikensivät tuu 6 771 586 I-sarjan osakkeesta ja kittävien osakkeiden laskennallinen mm. painoalan huono markkinatilanne, 8 958 474 II-sarjan osakkeesta. Vuoden merkintähinta 24,80 €. Acta Printin suunnitellusta tuotannon lopussa hallintarekisteröityjen ja ulko- A-optio-oikeudet siirrettiin arvo- uudelleenjärjestelystä aiheutuneet maalaisten omistuksessa olevien osakkei- osuusjärjestelmään 28.5.2001 ja niillä kustannukset ja alaskirjaukset sekä den osuus yhtiön kaikista osakkeista aloitettiin kaupankäynti 29.5.2001. kertaluonteiset tuotannon käynnistämis- oli 53,4 %. Kaupankäynti B-optio-oikeuksilla alkoi vaikeudet Acta Printin liiketoiminta- Vuoden aikana I-sarjan osakkeita Helsingin Pörssissä 28.5.2003. Vuoden siirtoon liittymättömistä osista. vaihdettiin Helsingin Pörssissä 779 324 aikana 125 A-optiota vaihdettiin osak- eli 11,5 % sarjan osakkeista ja II-sarjan keiksi. Molempien optio-oikeuksien Tilikauden jälkeiset osakkeita 2 582 298 eli 28,8 % sarjan merkintäaika päättyy 30.6.2006. tapahtumat osakkeista. A-optiotodistuksia vaihdet- Optioiden kautta merkittävät Sopimus Alma Media Oyj:n II-sarjan tiin pörssissä 39 900 ja B-optiotodistuk- 610 000 II-sarjan osaketta edustavat osakkeen markkinatakauksesta Conven- sia 8 675 kappaletta. yhteensä 3,73 % yhtiön kaikista osak- tum Pankkiiriliike Oy:n kanssa tuli voi- Osakkeiden euromääräinen vaihto keista ja 0,79 % kaikkien osakkeiden maan 19.1.2004. Sopimuksen mukaan oli yhteensä 82 milj. € (39 milj. €). tuottamista äänistä. Conventum Pankkiiriliike antaa II-sarjan Yhtiön markkina-arvo oli tilikauden Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö osakkeelle osto- ja myyntitarjouksen lopussa 443 milj. € (299 milj. €). Suomen omistusosuus Alma Media siten, että tarjousten ero on enintään Varsinaisen yhtiökokouksen Oyj:n äänimäärästä ylitti 5 %:n rajan 3 %. Tarjoukset annetaan vähintään 500 24.3.1999 päätöksen mukaisesti vuonna Vakuutusosakeyhtiö Suomen kannan- osakkeelle, joka vastaa viittä pörssierää. 1999 liikkeeseen lasketun henkilöstölle siirtojen vuoksi 31.12.2003. Suomen suunnatun optiolainan määrä oli konsernin omistusosuus osakepääomasta Näkymät kuluvalle vuodelle 1 220 000 markkaa, ja siihen liittyvillä ja äänimäärästä pysyi ennallaan. Mainostajien suhdannebarometri enna- optio-oikeuksilla voidaan merkitä Alma Media Oyj:n hallituksella ei koi kuluvaksi vuodeksi maltillista mai- yhteensä 610 000 Alma Media Oyj:n ollut vuoden 2003 aikana voimassa ole- nonnan kasvua. Alma Median koko II-sarjan osaketta. Optiolaina poikkesi via osakepääoman korotus-, optiolaina- vuoden vertailukelpoisen liikevaihdon osakkeenomistajien merkintäetuoikeu- ja/tai vaihtovelkakirjalainavaltuutuksia. odotetaan kasvavan lievästi ja liikevoiton desta, ja se oli suunnattu Alma Media Yhtiön tai sen tytäryhteisöjen odotetaan muodostuvan vertailuvuotta Oyj:n henkilöstön lisäksi Alma Media hallussa ei ole yhtiön omia osakkeita. suuremmaksi. Kevään 2003 eduskunta- Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryh- vaalien ylimääräisistä mainospanostuk- tiölle Marcenter Oy:lle. Lainaa merkitsi Yleislausunto sista johtuen vertailuvuoden liikevoiton 759 henkilöä. Marcenter Oy merkitsi Tämän tiedotteen tietyt lausunnot saavuttaminen ensimmäisellä neljännek- 75 750 osakkeen merkintään oikeuttavat ovat ennusteita ja perustuvat johdon sellä on haasteellista. optio-oikeudet. Laina ylimerkittiin vii- näkemyksiin niiden antohetkellä. sinkertaisesti. Yhtiön hallitus hyväksyi Tästä syystä niihin sisältyy riskejä ja Siirtyminen IAS/IFRS- lopulliset merkinnät. epävarmuustekijöitä. Ennusteet saattavat laskentakäytäntöön Optiolainan merkintähintojen muuttua, jos yleisessä taloudellisessa Alma Media Oyj siirtyy IAS/IFRS:n mu- laskentaperusteena käytettävän II-sarjan kehityksessä tai mediatoimialalla kaiseen laskentakäytäntöön vuoden 2005 osakkeen keskikurssi lokakuussa 1999 tapahtuu merkittäviä muutoksia. •

54 LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO/ M€ M€ LIIKEVAIHTO DIVISIOONITTAIN -TAPPIO 500 40

400 30

20 300 10 200 0 100 Alpress 41 % –10 Broadcasting 37 % 0 –20 Business Information Group 9 % 99 00 01 02 03 99 00 01 02 03 Mediapalvelut 10 % Emoyhtiö 3 %

LIIKEVOITTO/ -TAPPIO/ SIJOITETUN % LIIKEVAIHTO % OMAVARAISUUSASTE % PÄÄOMAN TUOTTO 8 60 15

6 50 12 4 9 40 2 6 30 0 3 20 –2 0

–4 10 –3

–6 0 –6 99 00 01 02 03 99 00 01 02 03 99 00 01 02 03

KASSAVIRTA INVESTOINTIEN € TULOS/OSAKE € OSINKO/OSAKE M€ JÄLKEEN 2,0 3,0 60

1,5 2,5 40 1,0 20 2,0 0,5 0 1,5 0,0 –20 1,0 –0,5 –40

–1,0 0,5 –60

–1,5 0 –80 99 00 01 02 03 99 00 01 02 03* 99 00 01 02 03 *HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE 55 TULOSLASKELMA

KONSERNI EMOYHTIÖ Milj. € Liite 1.1.–31.12.2003 1.1.–31.12.2002 1.1.–31.12.2003 1.1.–31.12.2002

Liikevaihto 1 460,5 485,9 13,5 15,5

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) / vähennys (–) –0,6 –0,3 Liiketoiminnan muut tuotot 2 3,7 8,8 0,2 6,0 Materiaalit ja palvelut 3 –163,3 –185,1 Henkilöstökulut 4 –135,7 –138,8 –3,4 –3,8 Poistot ja arvonalentumiset 5 –25,1 –34,7 –0,7 –7,3 Liiketoiminnan muut kulut –99,8 –110,7 –39,1 –14,5 Osuus osakkuusyritysten tappiosta –22,0 –9,3

Liikevoitto (-tappio) 1 17,7 15,8 –29,5 –4,1

Rahoitustuotot ja -kulut 6 –3,7 –7,0 6,3 4,7

Voitto (Tappio) ennen satunnaisia eriä 14,0 8,8 -23,2 0,6

Satunnaiset erät 7 0,0 –0,1 29,7 7,4

Voitto ennen veroja 14,0 8,7 6,5 8,0

Tilinpäätössiirrot 8 0,1 0,5 Tuloverot 9 –2,7 –5,6 –1,6 –2,1 Vähemmistön osuus –0,5 –0,7

Tilikauden tulos 10,8 2,4 5,0 6,4

56 TASE

VASTAAVAA KONSERNI EMOYHTIÖ Milj. € Liite 31.12.2003 31.12.2002 31.12.2003 31.12.2002

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 11 19,1 19,7 0,6 1,3 Konserniliikearvo 11 16,8 17,0 Aineelliset hyödykkeet 12, 13 68,6 102,7 6,7 8,0 Osuudet saman konsernin yrityksissä 14, 15 64,1 63,3 Osuudet osakkuusyrityksissä 14, 15 114,7 134,3 Muut sijoitukset 14 20,5 12,9 11,2 72,9

Pysyvät vastaavat yhteensä 239,7 286,6 82,6 145,5

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 16 48,6 51,8 Pitkäaikaiset saamiset 17 0,6 0,6 0,1 0,1 Lyhytaikaiset saamiset 17 42,2 39,2 213,1 210,9 Rahat ja pankkisaamiset 24,1 25,4 15,5 18,6

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 115,5 117,0 228,7 229,6

Vastaavaa yhteensä 355,2 403,6 311,3 375,1

VASTATTAVAA KONSERNI EMOYHTIÖ Milj. € Liite 31.12.2003 31.12.2002 31.12.2003 31.12.2002

OMA PÄÄOMA 18, 19, 20 Osakepääoma 26,5 26,5 26,5 26,5 Osakeanti 0,0 0,0 Ylikurssirahasto 3,7 3,7 3,7 3,7 Vararahasto 46,9 46,9 46,9 46,9 Käyttörahasto 20,4 20,4 Edellisten tilikausien voitto 79,1 81,3 67,4 64,9 Tilikauden voitto 10,8 2,4 5,0 6,4

Oma pääoma yhteensä 167,0 160,8 169,9 168,8

VÄHEMMISTÖOSUUS 1,4 1,5

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 0,0 0,1

PAKOLLISET VARAUKSET 21 1,3 3,6 0,8 1,6

VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 22, 23 3,8 6,7 Pitkäaikainen vieras pääoma 23, 24 62,8 112,0 59,3 106,8 Lyhytaikainen vieras pääoma 25 118,9 119,0 81,3 97,8

Vieras pääoma yhteensä 185,5 237,7 140,6 204,6

Vastattavaa yhteensä 355,2 403,6 311,3 375,1

57 RAHOITUSLASKELMA

KONSERNI EMOYHTIÖ Milj. € 1.1.–31.12.2003 1.1.–31.12.2002 1.1.–31.12.2003 1.1.–31.12.2002

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikevoitto 17,7 15,8 –29,5 –4,1 Oikaisut liikevoittoon* 44,0 39,2 26,7 1,1 Käyttöpääoman muutos 6,5 –4,9 0,3 –2,3 Saadut korot liiketoiminnasta 0,9 0,8 9,2 12,0 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista –5,1 –8,1 –5,5 –8,8 Saadut osingot liiketoiminnasta 4,5 3,9 1,8 1,1 Maksetut verot –13,5 –0,2 –10,6 0,9 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta 0,0 –0,1 0,0 –0,1

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 55,0 46,4 –7,6 –0,2

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –10,6 –11,4 –0,5 –1,3 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 3,3 17,2 1,8 15,8 Investoinnit muihin sijoituksiin -0,5 –0,8 –0,1 –0,5 Luovutustulot muista sijoituksista 2,3 7,1 1,9 1,1 Myönnetyt lainat –4,2 –3,1 0,0 0,0 Lainasaamisten takaisinmaksut 0,1 0,6 0,0 0,0 Ostetut tytäryhtiöosakkeet –4,8 –3,1 –0,8 0,0 Myydyt tytäryhtiöosakkeet 0,0 0,9 0,0 0,0 Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet –2,0 0,0 0,0 0,0 Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 0,4 0,0 33,0 0,0

Investointien rahavirta yhteensä –16,0 7,4 35,3 15,1

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (–) –25,0 –22,0 –41,3 –22,3 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut –22,2 –22,3 –20,4 –21,3 Korollisten saamisten lisäys (–) / vähennys (+) 10,9 0,0 5,1 30,8 Maksetut osingot –4,0 –3,3 –3,9 –3,1 Saadut ja maksetut konserniavustukset 29,7 7,5

Rahoituksen rahavirta yhteensä –40,3 –47,6 –30,8 –8,4

Rahavarojen muutos (lisäys + / vähennys –) –1,3 6,2 –3,1 6,5

Rahavarat 1.1. 25,4 19,2 18,6 12,1

Rahavarat 31.12. 24,1 25,4 15,5 18,6

* Sisältää mm. poisto-oikaisun, osakkuusyhtiötulosten ja pakollisten varausten sekä pysyvien vastaavien myyntivoittojen ja -tappioiden oikaisut.

58 LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Laskentaperiaatteet 10 vuotta, TV4 AB:sa ja Talentum komaksuista. Ohjelmat kirjataan Kaikissa Alma Media -konsernin yhtiöissä Oyj:ssä 20 vuotta. kuluksi sitä mukaa kuin niitä esitetään. noudatetaan yhdenmukaisia Suomen Konsernin sisäiset liiketapahtumat, kirjanpitolainsäädäntöön (30.12.1997) voitonjako, saamiset ja velat sekä sisäis- Verot perustuvia laskentaperiaatteita. Alma ten tapahtumien realisoitumattomat Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjat- Media Oyj:n ja Alma Media -konsernin katteet on eliminoitu. Vähemmistön tu konserniyhtiöiden tilikauden tulok- tilinpäätökset on laadittu näitä laskenta- osuus on erotettu tilikauden tuloksesta sia vastaavat verot ja aikaisempien periaatteita noudattaen. ja taseen omasta pääomasta. tilikausien verojen oikaisut sekä las- Alma Media -konsernin tilinpäätös Osakkuusyhtiöt on yhdistelty kon- kennallisten verovelkojen ja -saamisten laaditaan kansainvälisen tilinpäätös- sernitilinpäätökseen pääomaosuus- muutos. normiston (IFRS-standardit) mukaisesti menetelmällä. Konsernin omistusosuu- Laskennalliset verovelat ja -saami- vuoden 2005 alusta alkaen. den mukainen osuus osakkuusyhtiöiden set on kirjattu konsernitaseeseen, ja ne tilikauden tuloksesta konserniliikearvon esitetään kirjapitolautakunnan yleisoh- Konsernitilinpäätös poistolla vähennettynä on esitetty jeen mukaisesti IAS 12:n periaatteita Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emo- omana eränään liikevoittovaikutteisesti. noudattaen. Emoyhtiön laskennalliset yhtiön Alma Media Oyj:n lisäksi kon- verovelat ja -saamiset sisältyvät kon- serniyhtiöt, joista Alma Media Oyj omistaa Pysyvät vastaavat sernin verovelkoihin ja -saamisiin. tilivuoden lopussa suoraan tai välillisesti Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet enemmän kuin 50 % kaikkien osakkeiden on aktivoitu välittömiin hankintamenoi- Valuuttamääräiset tuottamasta äänimäärästä tai joissa sillä hin vähennettynä suunnitelman mukai- erät muutoin on määräysvalta. silla poistoilla. Arvonkorotukset sisälty- Ulkomaanrahan määräiset liike- Tilikauden aikana hankitut yhtiöt vät käyttöomaisuuden tasearvoihin, ja tapahtumat on kirjattu kirjanpitoon otetaan mukaan hankintahetkestä lähtien niiden vastaerät ovat sidotussa omassa tapahtumapäivän kurssiin. Tilin- ja tilikauden aikana myydyt myyntihet- pääomassa. päätöksessä saatavat ja velat on arvos- keen saakka. Suunnitelman mukaiset poistot tettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Osakkuusyhtiöistä konsernitilinpää- on laskettu alkuperäisten hankinta- Myynteihin ja ostoihin liittyvät kurs- tökseen eivät sisälly asunto- ja kiinteistö- arvojen ja arvioidun taloudellisen sierot on käsitelty tuloslaskelmassa osakeyhtiöt. Pois jätettyjen yhtiöiden pitoajan perusteella. Käytetyt poistoajat kyseisten erien oikaisuerinä. Lainoihin vaikutus konsernin tulokseen ja omaan ovat seuraavat: ja lainasaamisiin liittyvät toteutuneet pääomaan ei ole olennainen. ja toteutumattomat kurssierot on kir- Konsernitilinpäätös on laadittu • Rakennukset ja rakennelmat 30–40 v. jattu tuloslaskelman muihin rahoitus- hankintamenomenetelmää käyttäen. Sen • Koneet ja kalusto 3–10 v. tuottoihin ja -kuluihin. Konsernilla mukaan tytäryhtiöiden hankintamenot • Isot rotaatiopainokoneet 20 v. ei ole merkittäviä valuuttalainoja. on eliminoitu tytäryhtiön hankintahetken • Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 v. Ulkomaisten yhtiöiden konsoli- omaa pääomaa vastaan. Tytäryhtiöiden doinnissa on käytetty tuloslaskelmissa hankintahetken oman pääoman ylittävä Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on tilikauden keskikurssia ja taseissa osa osakkeiden hankintamenosta kohdis- kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymis- tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaisten tetaan ensisijaisesti niille tase-erille, joiden vuonna. tytär- ja osakkuusyhtiöiden yhdistämi- hankinnasta sen katsotaan johtuvan. sessä konsernitilinpäätökseen syntyvät Käyttöomaisuuserille kohdistettu kon- Vaihto-omaisuus muuntoerot on kirjattu konsernin serniliikearvo poistetaan kyseisen käyttö- Vaihto-omaisuus on arvostettu välittö- omaan pääomaan. omaisuuserän poistosuunnitelman mukai- miin hankintamenoihin tai niitä alhai- sesti. Kohdistamatta jäänyt konserniliike- sempiin todennäköisiin luovutushintoi- Eläkejärjestelyt arvo esitetään omana eränään konserni- hin. Vaihto-omaisuuden jaksotuksessa Konserniyhtiöiden henkilöstön laki- taseessa ja poistetaan vaikutusaikanaan. on noudatettu FIFO-periaatetta. sääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva Konserniliikearvon poistoaika ja konserni- MTV:n vaihto-omaisuus muodos- on järjestetty pääosin eläkevakuutus- reservin tuloutusaika on pääsääntöisesti tuu ohjelmien esitysoikeuksien ennak- yhtiöissä.

59 LIITETIEDOT

Siirtyminen IFRS-raportointiin

EU edellyttää kaikkien EU:ssa noteerat- Vuokrasopimukset sekä myynti- Vaihto-omaisuus / tujen yritysten siirtyvän International ja takaisinvuokraussopimukset aineettomat oikeudet Financial Reporting Standards (IFRS) IFRS:n mukaan ns. rahoitusleasing- MTV Oy:n vaihto-omaisuuteen -raportointiin viimeistään vuonna sopimuksella vuokralle otetut hyödyk- kirjattujen ohjelmien esitysoikeuksien 2005. Kansainvälisten tilinpäätösstan- keet kirjataan taseeseen varoiksi ja kirjauskäytäntö muuttuu IFRS-tilin- dardien käyttöönoton tavoitteena on veloiksi. päätöksissä. Ne tullaan esittämään tehostaa EU:n pääomamarkkinoiden Tietyissä myynti- ja takaisinvuok- taseen aineettomissa oikeuksissa ja toimintaa lisäämällä alueella toimivien raustapauksissa myyntivoitto tulee jak- tulosvaikutus esitetään jatkossa tulos- yritysten tilinpäätösten luotettavuutta, sottaa vuokrasopimuksen kestoajalle. laskelman poistojen ryhmässä. Ohjel- läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. mat kirjataan entiseen tapaan kuluksi Työsuhde-etuudet sitä mukaa kuin niitä esitetään. IFRS-käyttöönottoprojekti Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja ja siirtymäaikataulu muista etuuksista johtuva velka tai Esittämiseen liittyvät vaatimukset Alma Media Oyj siirtyy raportoimaan varallisuuserä kirjataan tilinpäätökseen IFRS edellyttää nykyistä laajempaa IAS/IFRS-standardien mukaisesti ns. aktuaaristen laskelmien perusteella. segmentti-informaatiota toiminnan vuonna 2005 osavuosikatsauksissaan ja jakautumisesta liiketoiminnoittain tilinpäätöksessään. Valmistautuminen Yritysten yhteenliittymät ja maantieteellisesti. Alma Media IFRS:n käyttöönottoon aloitettiin ja liikearvo Oyj:ssä segmentti-informaatio tulee vuonna 2002, jolloin perustettiin IFRS- Liikearvoa koskevia periaatteita on perustumaan liiketoimintasegmentti- projektiryhmä. Nimetyn projektipäälli- ehdotettu muutettavaksi mm. siten, luokitteluun. Lisäksi IFRS-tilinpäätök- kön vetämän ryhmän toimintaa valvo- että suunnitelman mukaisista poistoista sessä tulee esittää nykyistä laajemmat maan on perustettu lisäksi erillinen luovutaan ja liikearvoille tehdään liitetiedot, selostaa laadintaperiaatteet ohjausryhmä. vuosittain arvonalentumistesti. yksityiskohtaisemmin sekä esittää uusi Vuosien 2002 ja 2003 aikana on omaa pääomaa koskeva tilinpäätös- eri osa-alueilla aloitettu kartoitustyö Arvonalentumistestaukset laskelma. niiden erojen tunnistamiseksi, joita Liikearvon arvonalentumisen testaus IFRS:n ja suomalaisen tilinpäätöskäy- on siirtymähetkellä pakollista. IFRS-standardeihin tännön välillä on Alma Media Oyj:n Testausta varten määritellään raha- tulossa olevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. virtaa tuottavat yksiköt ja testaus- muutokset Keskeisinten osa-alueiden tarkempaa menetelmät. Ensimmäinen IFRS-tilinpäätös vuodel- analysointia varten on perustettu ta 2005 vertailutietoineen tulee laatia osaprojektiryhmät. Rahoitusinstrumentit tilinpäätöshetkellä voimassa olevien Vuoden 2004 aikana päätetään Myytävissä olevat rahoitusvarat standardien mukaan. Joistakin standar- valinnaisista tilinpäätöksen laatimis- arvostetaan käypään arvoon ja arvon- deista odotetaan lopullisia versioita periaatteista ja lasketaan avaavan muutos kirjataan omaan pääomaan. vasta 2004 ensimmäisen neljänneksen IFRS-taseen tiedot sekä vuoden 2004 Johdannaissopimukset kirjataan kirjan- lopussa, ja näiden standardien aiheutta- vertailutiedot vuoden 2005 osavuosi- pitoon sopimuksentekohetkellä ja mat vaikutukset ovat osittain vielä katsauksiin. Samoin tehdään tarvittavat arvostetaan tilinpäätöksessä käypään avoinna. Lisäksi jo olemassa oleviin järjestelmämuutokset IFRS:n mukaisen arvoon. Suojaustarkoituksessa tehdyt standardeihin sisältyy vaihtoehtoisia raportoinnin aloittamiseksi vuoden johdannaissopimukset arvostetaan laskentaperiaatteita, joista kaikista ei 2005 alusta. Projekti on edennyt käypään arvoon ja kirjataan tase- Alma Media Oyj:ssä ole vielä tehty laaditussa aikataulussa. vaikutteisesti. päätöksiä, kuten ei myöskään IFRS 1 -siirtymästandardin antamien helpo- IFRS:n käyttöönoton Kiinteistöt tusmahdollisuuksien soveltamisesta. aiheuttamat vaikutukset IFRS edellyttää kiinteistöjen luokittelua Näiltä osin kaikkia tulevia muutoksia tilinpäätökseen käyttötarkoituksen mukaan omassa ei välttämättä ole tunnistettu riittävällä Alustavan analyysin mukaan Alma käytössä oleviin ja sijoituskiinteistöi- varmuudella. On myös mahdollista, Media Oyj:n tilinpäätösperiaatteet hin. Mikäli sijoituskiinteistöjä ei tasees- että projektin edetessä esiin tulee voivat muuttua erityisesti seuraavilla sa arvosteta käypiin arvoihin, tulee muitakin kuin edellä selostettuja osa-alueilla: käyvät arvot esittää liitetietona. muutoksia ja vaikutuksia. •

60 LIITETIEDOT

1. LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO/-TAPPIO JA HENKILÖSTÖ

Liikevaihto Liikevoitto/-tappio Henkilöstö keskimäärin* 1 000 € 2003 2002 2003 2002 2003 2002

Alpress 200 245 201 319 30 014 27 217 1 627 1 681 Broadcasting 178 063 177 627 5 870 –7 159 517 527 Business Information Group** 46 377 43 227 4 214 2 402 384 356 Mediapalvelut 48 374 73 934 –5 644 –2 159 303 478 Emoyhtiö 13 538 13 576 –2 507 –3 798 30 38 Konsernikirjaukset** –26 098 –23 795 –14 206 –676

Yhteensä 460 499 485 888 17 741 15 827 2 861 3 080

* Henkilöstö keskimäärin kokoaikaiseksi muutettuna.

** Vuonna 2003 Talentum Oyj:n osakkeisiin tehty arvonalennuskirjaus 15,8 milj. € on esitetty liiketuloksen erittelyssä kohdassa konsernikirjaukset. Osuus Talentum Oyj:n vuosituloksesta sisältyy Business Information Groupin liikevoittoon.

Yllä oleva jako liikevaihdon ja liiketuloksen osalta on tehty raportointiorganisaation mukaisesti eikä näin ollen noudata juridista organisaatiota kaikilta osin.

Liikevaihto markkina-alueittain KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Kotimaa 433 190 439 365 13 538 15 519 Muut EU-maat 16 471 23 790 0 0 Venäjä 6 365 17 783 0 0 Muut maat 4 473 4 950 0 0

Yhteensä 460 499 485 888 13 538 15 519

61 LIITETIEDOT

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 2 746 6 446 226 6 009 Muut 929 2 351 1 1

Yhteensä 3 675 8 797 227 6 010

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Aineet, tarvikkeet ja tavarat: xxOstot tilikauden aikana 37 087 53 731 0 0 xxVarastojen muutos 1 452 1 077 0 0

38 539 54 808 0 0 Ulkopuoliset palvelut 124 705 130 261 0 0

Yhteensä 163 244 185 069 0 0

4. HENKILÖSTÖKULUT

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Palkat ja palkkiot 110 654 111 441 2 408 2 770 Eläkekulut 18 504 19 444 774 723 Muut henkilösivukulut 6 581 7 905 201 280

Yhteensä 135 739 138 790 3 383 3 773

Johdon palkat ja palkkiot xxToimitusjohtajat 3 317 3 331 595 579 xxHallituksen jäsenet 129 58 129 58 xxHallintoneuvoston jäsenet 0 7 0 7

Yhteensä 3 446 3 396 724 644

Tehdyn sopimuksen perusteella emoyhtiön toimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle 60 vuotta täytettyään. Lisäksi vastaavia sopimuksia on osassa konserniyhtiöistä.

62 LIITETIEDOT

5. POISTOT JA ARVONALENNUKSET

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Suunnitelman mukaiset poistot 20 865 24 278 741 1 904 Poistot konserniliikearvosta 4 207 3 752 0 0 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 0 6 629 0 5 400

Yhteensä 25 072 34 659 741 7 304

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Osinkotuotot: xxSaman konsernin yrityksiltä 0 0 342 342 xxOmistusyhteysyrityksiltä 0 0 2 173 1 158 xxMuilta 545 35 40 53

Yhteensä 545 35 2 555 1 553

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista: xxMuilta 0 159 0 7

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 545 194 2 555 1 560

Muut korko- ja rahoitustuotot: xxSaman konsernin yrityksiltä 0 0 8 920 11 668 xxMuilta 755 821 203 243

Yhteensä 755 821 9 123 11 911

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 755 980 9 123 11 918

Sijoitusten arvonalennukset: xxPitkäaikaisten sijoitusten arvonalentumiset 0 0 0 –236

Korkokulut ja muut rahoituskulut: xxSaman konsernin yrityksille 0 0 –619 –905 xxMuille –5 016 –8 038 –4 752 –7 657

Yhteensä –5 016 –8 038 –5 371 –8 562

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä –3 716 –7 023 6 307 4 673

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssieroja –4 –4 –4 –4

63 LIITETIEDOT

7. SATUNNAISET ERÄT

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Satunnaiset tuotot: xxSaadut konserniavustukset 0 0 29 700 7 500

Satunnaiset kulut: xxMuut satunnaiset kulut 0 –83 0 –83

Satunnaiset erät yhteensä 0 –83 29 700 7 417

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 139 519

9. TULOVEROT

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Tuloverot satunnaisista eristä 0 23 –8 613 –2 151 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta –4 664 –3 597 6 981 49 Laskennallisen verovelan muutos: xxJaksotuseroista 739 –3 713 0 0 xxTilinpäätössiirroista 1 376 1 716 0 0 xxMuista väliaikaisista eroista –141 –33 0 0

Yhteensä –2 690 –5 604 –1 632 –2 102

10. TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Vuosikuluina kirjatut tutkimus- ja kehitysmenot olivat 3,3 milj. € (3,6 milj. € 2002).

64 LIITETIEDOT

11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

KONSERNI Muut pitkä- Aineettomat Konserni- vaikutteiset Ennakko- 1 000 € oikeudet Liikearvo liikearvo menot maksut Yhteensä

Hankintameno 1.1. 22 304 1 797 40 046 20 121 404 84 672 Uudet yhtiöt 93 0 47 396 0 536 xxMyydyt yhtiöt –267 0 0 0 0 –267 xxLiiketoimintasiirto –474 –154 0 –291 0 –919 xxLisäykset 4 502 0 4 071 1 032 858 10 463 xxVähennykset –920 –796 0 –695 –559 –2 970 xxSiirrot erien välillä –515 527 0 148 –84 76

Hankintameno 31.12. 24 723 1 374 44 164 20 711 619 91 591

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 13 678 1 180 23 034 10 017 0 47 909 xxUudet yhtiöt 52 0 172 74 0 298 xxMyydyt yhtiöt –69 0 0 0 0 –69 xxLiiketoimintasiirto –408 –154 0 –36 0 –598 xxVähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –588 –309 0 –555 0 –1 452 xxTilikauden poisto 3 081 179 4 207 2 068 0 9 535 xxArvonalennukset 0 0 0 93 0 93

Kertyneet poistot 31.12. –15 746 -896 –27 413 –11 661 0 –55 716

Kirjanpitoarvo 31.12. 8 977 478 16 751 9 050 619 35 875

EMOYHTIÖ Muut pitkä- Aineettomat Konserni- vaikutteiset Ennakko- 1 000 € oikeudet Liikearvo liikearvo menot maksut Yhteensä

Hankintameno 1.1. 1 528 0 0 420 194 2 142 xxLisäykset 2 0 0 95 337 434 xxVähennykset –921 0 0 –74 –531 –1 526

Hankintameno 31.12. 609 0 0 441 0 1 050

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 695 0 0 119 0 814 xxVähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –497 0 0 –51 0 –548 xxTilikauden poisto 110 0 0 36 0 146

Kertyneet poistot 31.12. –308 0 0 –104 0 –412

Kirjanpitoarvo 31.12. 301 0 0 337 0 638

65 LIITETIEDOT

12. AINEELLISET HYÖDYKKEET

KONSERNI Muut Ennakkomaksut Maa- ja Rakennukset ja Koneet ja aineelliset ja keskeneräiset 1 000 € vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 5 991 58 726 182 704 1 828 1 098 250 347 xxUudet yhtiöt 0 176 848 7 0 1 031 xxLiiketoimintasiirto –1 230 –6 726 –31 041 –80 –592 –39 669 xxLisäykset 0 79 4 154 39 910 5 182 xxVähennykset –905 –2 327 –15 373 –96 –407 –19 108 xxSiirrot erien välillä 62 38 –19 –15 –85 –19

Hankintameno 31.12. 3 918 49 966 141 273 1 683 924 197 764

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 2 005 28 753 118 521 545 0 149 824 xxUudet yhtiöt 0 16 723 0 0 739 xxLiiketoimintasiirto 0 –1 654 –17 936 –42 0 –19 632 xxVähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –874 –993 –13 649 –87 0 –15 603 xxTilikauden poisto 0 1 769 13 692 76 0 15 537

Kertyneet poistot 31.12. –1 131 –27 891 –101 351 –492 0 –130 865

Arvonkorotukset 344 1 396 1 740

Kirjanpitoarvo 31.12. 3 131 23 471 39 922 1 191 924 68 639

Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2003 36 046 Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2002 58 845

EMOYHTIÖ Muut Ennakkomaksut Maa- ja Rakennukset ja Koneet ja aineelliset ja keskeneräiset 1 000 € vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 646 8 664 4 422 672 63 14 467 xxLisäykset 0 8 34 13 10 65 xxVähennykset 0 –19 –2 349 –108 –42 –2 518 xxSiirrot erien välillä 0 31 0 0 –31 0

Hankintameno 31.12. 646 8 684 2 107 577 0 12 014

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 0 3 100 3 175 184 0 6 459 xxVähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 –15 –1 589 –101 0 –1 705 xxTilikauden poisto 0 330 258 7 0 595

Kertyneet poistot 31.12. 0 –3 415 –1 844 –90 0 –5 349

Kirjanpitoarvo 31.12. 646 5 269 263 487 0 6 665

66 LIITETIEDOT

13. ARVONKOROTUKSET

KONSERNI Arvonkorotukset Arvonkorotusten 1 000 € Arvo 1.1. 1.1.–31.12. purku 1.1.–31.12. Arvo 31.12.

Maa- ja vesialueet 344 0 0 344 Rakennukset ja rakennelmat 1 800 0 404 1 396

14. SIJOITUKSET

KONSERNI OSAKKEET OSAKKEET SAAMISET SAAMISET Omistusyhteys- Omistusyhteys- 1 000 € yritykset Muut yritykset Muut Yhteensä

Hankintameno 1.1. 153 813 19 511 267 320 173 911 xxUudet yhtiöt 0 102 0 0 102 xxMuuntoeron muutos 151 0 0 0 151 xxLisäykset 6 171 304 9 359 0 15 834 xxVähennykset –8 564 –2 087 –17 –193 –10 861 xxSiirrot erien välillä 0 –58 0 0 –58

Hankintameno 31.12. 151 571 17 772 9 609 127 179 079

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 19 478 6 894 0 320 26 692 xxVähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 –193 –193 xxKonserniaktiivan poisto 1 574 0 0 0 1 574 xxArvonalennukset 15 822 0 0 0 15 822

Kertyneet poistot 31.12. –36 874 –6 894 0 –127 –43 895

Kirjanpitoarvo 31.12. 114 697 10 878 9 609 0 135 184

Osakkuusyrityksistä johtuvan konserniaktiivan vielä poistamatta oleva määrä 31.12.2003 oli 70,7 (92,4) milj. €. Pörssinoteerattujen osakkuusyritysten (TV4 AB ja Talentum Oyj) yhteenlaskettu markkina-arvo 31.12.2003 oli 3,4 milj. € konsernissa olevaa kirjanpitoarvoa korkeampi (45,1 milj. € alhaisempi).

EMOYHTIÖ OSAKKEET OSAKKEET OSAKKEET SAAMISET SAAMISET Konserni- Omistusyhteys- Konserni- 1 000 € yritykset yritykset Muut yritykset Muut Yhteensä

Hankintameno 1.1. 63 324 61 458 10 460 6 332 127 141 701 xxLisäykset 804 0 87 0 0 891 xxVähennykset –2 –59 957 –1 767 –12 0 –61 738 xxSiirrot erien välillä 0 0 0 –387 387 0

Hankintameno 31.12. 64 126 1 501 8 780 5 933 514 80 854

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 0 0 5 400 0 127 5 527

Kertyneet poistot 31.12. 0 0 –5 400 0 –127 –5 527

Kirjanpitoarvo 31.12. 64 126 1 501 3 380 5 933 387 75 327

67 LIITETIEDOT

15. OSAKKEET JA OSUUDET

Konsernin Emoyhtiön Kotipaikka omistusosuus % omistusosuus %

KONSERNIYRITYKSET Aamujakelu Oy Tampere 100,00 0,00 Agentura BNS SIA Riika 100,00 0,00 Alexpress Oy Tampere 100,00 100,00 Alma Media Interactive Oy Helsinki 100,00 100,00 Alpress Oy Tampere 100,00 90,09 Arctic Press Oy Rovaniemi 100,00 0,00 Balance Consulting Oy Helsinki 100,00 0,00 Baltic News Service Ltd. Tallinna 100,00 0,00 BNS Eesti Ltd. Tallinna 100,00 0,00 BNS Kirjastus Ltd. Tallinna 100,00 0,00 BNS Latvija Ltd. Riika 99,97 0,00 BNS Lithuania Ltd. Vilna 99,93 0,00 Intervisio Oy Helsinki 51,00 0,00 Jobline Oy Helsinki 75,00 0,00 Kainuun Sanomat Oy Kajaani 100,00 0,00 Kainuun Viestintä Oy Kajaani 100,00 0,00 Karenstock Oy Helsinki 100,00 0,00 Kiint. Oy Kajaanin Kauppakatu 34 Kajaani 100,00 0,00 Kiint. Oy Kajaanin Kauppakatu 36 Kajaani 100,00 0,00 Kiint. Oy Kajaanin Kauppakatu 38 Kajaani 100,00 0,00 Kiint. Oy Liike- ja Autokulma Rovaniemi 79,20 0,00 Kiint. Oy Tahkon Käkikello Nilsiä 100,00 0,00 Kiint. Oy Veneentekijäntie 20 Helsinki 100,00 100,00 Kustannus Oy Aamulehti Tampere 100,00 0,00 Kustannus Oy Otsikko Tampere 100,00 0,00 Kustannusosakeyhtiö Iltalehti Vantaa 100,00 0,00 Kustannusosakeyhtiö Kauppalehti Vantaa 100,00 0,00 Kustannusosakeyhtiö Uusi Suomi Vantaa 100,00 0,00 Lapin Kansa Oy Rovaniemi 98,99 32,48 Marcenter Oy Tampere 100,00 100,00 Mascus Oy Ab Helsinki 90,00 0,00 MTV Oy Helsinki 100,00 100,00 MTV-Palvelukiinteistöt Oy Helsinki 100,00 0,00 Novatar Oy Jyväskylä 100,00 0,00 Osakeyhtiö Harjavallan Kustannus Harjavalta 99,72 0,00 Oy Suomen Uutisradio Ab Helsinki 74,00 0,00 Pohjois-Suomen Media Oy Helsinki 100,00 0,00 Pohjolan Sanomat Oy Kemi 100,00 0,00 Porin Sanomat Oy Pori 100,00 0,00 Puossakka Oy Helsinki 100,00 0,00 Satakunnan Kirjateollisuus Oy Pori 100,00 0,00 Starfunds Finland Oy Helsinki 51,00 0,00 SubTV Oy Helsinki 96,87 0,00 Suomalainen Lehtipaino Oy* Helsinki 100,00 100,00

* Ent. Alprint Oy

68 LIITETIEDOT

15. OSAKKEET JA OSUUDET (JATKOA)

Konsernin Emoyhtiön Kotipaikka omistusosuus % omistusosuus %

Suomen Asuntopörssilehdet Oy Jyväskylä 100,00 0,00 Suomen Kansallisviestintä Oy Helsinki 100,00 57,50 Suomen Lehdentekijät -ryhmä Oy Helsinki 100,00 0,00 Suomen Lehtistudio Oy Helsinki 100,00 0,00 Suomen Paikallissanomat Oy Tampere 100,00 0,00 Suomen Uutislinkki Oy Helsinki 100,00 0,00 SVY Viestintä Profiili Oy Helsinki 100,00 0,00 Tampereen Viestintä Oy Tampere 100,00 100,00 Viestintäyhtiö Ruokala Oy Helsinki 52,00 0,00

OSAKKUUSYRITYKSET Acta Print Oy Helsinki 36,00 0,00 Finn-Lab Oy Helsinki 32,30 0,00 Efektor Oy* Helsinki 51,00 0,00 Holding Oy Visio Pori 25,70 0,00 Oy Suomen Tietotoimisto Ab Helsinki 28,86 24,07 Platco Oy Helsinki 33,33 0,00 Suomen Radioviestintä Oy Helsinki 27,70 0,00 Talentum Oyj Helsinki 31,70 0,00 Tampereen Tietoverkko Oy Tampere 34,92 34,92 TV4 AB Tukholma 23,40 0,00 WattiData Oy Pori 30,00 0,00

* Konsernin äänivalta 50 %.

Osakkuusyritykset on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

Lisäksi muutamia pääasiassa asunto- ja kiinteistöyhtiöitä, joita ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen.

16. VAIHTO-OMAISUUS

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Aineet ja tarvikkeet 1 357 2 854 0 0 Keskeneräiset tuotteet 14 622 0 0 Valmiit tuotteet / tavarat 28 11 0 0 Muu vaihto-omaisuus 556 487 0 0 Ennakkomaksut 46 677 47 814 0 0

Yhteensä 48 632 51 788 0 0

69 LIITETIEDOT

17. SAAMISET

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Pitkäaikaiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä xxLainasaamiset 0 0 0 113

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä xxLainasaamiset 0 83 0 0

Lainasaamiset 451 17 113 0 Muut saamiset 134 537 0 0

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 585 637 113 113

Lyhytaikaiset xxMyyntisaamiset 26 259 30 382 30 203

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä xxMyyntisaamiset 0 0 10 45 xxLainasaamiset 0 0 204 234 209 314

Yhteensä 0 0 204 244 209 359

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä xxMyyntisaamiset 26 741 0 0 xxLainasaamiset 32 0 0 0

Yhteensä 58 741 0 0

Lainasaamiset 1 897 520 0 0 Muut saamiset 1 259 847 0 52 Siirtosaamiset 12 782 6 670 8 827 1 196

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 42 255 39 160 213 101 210 810

70 LIITETIEDOT

18. OMA PÄÄOMA

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Osakepääoma 1.1. 26 456 26 456 26 456 26 456 Osakepääoma 31.12. 26 456 26 456 26 456 26 456

Osakeanti 1.1. 0 0 0 0 xxLisäys 3 0 3 0 Osakeanti 31.12. 3 0 3 0

Ylikurssirahasto 1.1. 3 719 3 719 3 719 3 719 Ylikurssirahasto 31.12. 3 719 3 719 3 719 3 719

Vararahasto 1.1. 46 864 46 864 46 864 46 864 Vararahasto 31.12. 46 864 46 864 46 864 46 864

Käyttörahasto 1.1. 0 0 20 414 20 414 Käyttörahasto 31.12. 0 0 20 414 20 414

Edellisten tilikausien voitto 1.1. 83 811 84 412 71 286 68 052 xxOsingonjako –3 933 –3 146 –3 933 –3 146 xxMuuntoeromuutokset 162 105 xxRakennemuutokset –909 0 Edellisten tilikausien voitto 31.12. 79 131 81 371 67 353 64 906

Tilikauden voitto 10 787 2 440 5 052 6 380

Oma pääoma yhteensä 166 960 160 850 169 861 168 739

19. LASKELMA VOITONJAKOKELPOISISTA VAROISTA 31.12.

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Voitto edellisiltä tilikausilta 79 131 81 371 67 353 64 906 Tilikauden voitto 10 787 2 440 5 052 6 380 ./. Kertyneestä poistoerosta omaan pääomaan kirjattu osuus –10 305 –15 529 0 0

Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 79 613 68 282 72 405 71 286

20. EMOYHTIÖN REKISTERÖITY OSAKEPÄÄOMA OSAKELAJEITTAIN

31.12.2003 31.12.2003 kpl €

I-sarja (1 ääni/osake) 6 771 586 11 388 990 II-sarja (1 ääni/alkavat 10 osaketta) 8 958 474 15 067 072

Yhteensä 15 730 060 26 456 062

Tilikauden aikana vuonna 1999 liikkeellelaskettuun optiolainaan liittyen vaihdettiin 125 kpl A-optiotodistuksia II-sarjan osakkeiksi. Tilinpäätöshetkellä osakkeet olivat rekisteröimättä kaupparekisteriin.

71 LIITETIEDOT

21. PAKOLLISET VARAUKSET

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Eläkevaraukset 524 1 429 0 0 Myytyyn kiinteistöön liittyvät kuluvaraukset 158 602 158 602 Muut pakolliset varaukset 606 1 597 606 1 037

Yhteensä 1 288 3 628 764 1 639

22. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

KONSERNI 1 000 € 2003 2002

Laskennalliset verosaamiset: xxJaksotuseroista 2 998 2 287

Laskennalliset verovelat: xxTilinpäätössiirroista 4 209 6 343 xxMuista väliaikaisista eroista 1 959 1 937 xxJaksotuseroista 656 682

Yhteensä 6 824 8 962

Laskennalliset verovelat (netto) 3 826 6 675

Emoyhtiön laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole merkitty taseeseen. Edellisen vuoden laskennallinen verovelka muodostui kertyneestä poistoerosta (0,04 milj. €). Vuonna 2003 emoyhtiöllä ei ollut laskennallisia verovelkoja. Laskennallinen verosaaminen 0,9 milj. € (1,2 milj. €) muodostuu kirjanpidon ja verotuksen välisistä jaksotuseroista. Emoyhtiön laskennalliset verosaamiset ja -velat sisältyvät konsernin laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin.

23. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Lainat rahoituslaitoksilta 28 792 77 305 26 976 74 410 Joukkovelkakirjalainat 30 000 30 000 30 000 30 000 Eläkelainat 0 426 0 0 Laskennallinen verovelka 3 826 6 675 0 0 Muut pitkäaikaiset velat 4 040 4 267 2 393 2 356

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 66 658 118 673 59 369 106 766

Vuonna 2001 perustetun 100,0 milj. € joukkovelkakirjalainaohjelman puitteissa laskettiin liikkeelle 30,0 milj. € joukkovelkakirjalaina. Laina-aika on 4.10.2001–4.10.2006 ja lainan korko on 5,75 %.

Vuoden 2000 muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyi henkilöstölle ja Alma Media Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Marcenter Oy:lle suunnattu optiolaina. Lainan määrä oli 1,22 milj.markkaa (0,21 milj. €). Lainaan liittyvillä optiotodistuksilla voidaan merkitä yhteensä 610 000 kpl yhtiön II-sarjan osakkeita yhteenlasketulta nimellisarvoltaan 1,026 milj €. Merkintähinnoista vähennetään ennen merkintöjä maksettavat osingot. A-optiotodistuksilla merkittävien osakkeiden merkintähinta on nyt 21,51 € ja B-optiotodistuksilla merkittävien osakkeiden laskennallinen merkintähinta on 24,80 €. Osakkeiden merkintäaika päättyy kaikilla optiotodistuksilla 30.6.2006.

72 LIITETIEDOT

24. VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Eläkelainat 0 416 0 0 Muut pitkäaikaiset velat 4 033 3 405 2 393 2 356

Yhteensä 4 033 3 821 2 393 2 356

25. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Lainat rahoituslaitoksilta 47 798 21 086 47 434 20 434 Eläkelainat 0 3 0 0 Saadut ennakot 11 320 10 213 0 18 Ostovelat 13 871 17 484 419 571

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille xxOstovelat 0 0 302 276 xxMuut velat 0 0 28 787 45 133 xxSiirtovelat 0 0 4 5

Yhteensä 0 0 29 093 45 414

Velat omistusyhteysyrityksille xxOstovelat 60 0 0 0

Muut lyhytaikaiset velat 15 286 38 311 2 441 27 439 Siirtovelat 30 590 31 920 1 918 3 898

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 118 925 119 017 81 305 97 774

73 LIITETIEDOT

26. VASTUUSITOUMUKSET

KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Omasta velasta* xxPantit 0 772 0 0 xxKiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin 3 290 7 265 0 0 xxYrityskiinnitykset 84 5 550 0 2 523

Konserniyhtiön velasta xxPantit 0 0 0 772 xxTakaukset 0 0 1 180 1 193

Muiden puolesta xxTakaukset 130 164 12 12

Muut omat vastuut xxLeasingvastuut 5 063 2 401 200 982 xxMuut vastuut 1 069 1 200 825 941

Yhteensä 9 636 17 352 2 217 6 423

Erääntyvät leasingmaksut KONSERNI EMOYHTIÖ

Vuonna 2004 erääntyvät 2 104 93 Vuoden 2004 jälkeen erääntyvät 2 959 107

* Konsernin ja emoyhtiön antamat pantit ja kiinnitykset kohdistuvat konserniyhtiöiden lainoihin rahoituslaitoksilta ja eläkelainoihin. Valtaosin pantit ja kiinnitykset on annettu lainanantajille. Lisäksi Alma Media Oyj on sopinut rahoittajiensa kanssa vakuussopimuslausekkeista (kovenantit) liittyen konsernin rahoituslainojen vakuusjärjestelyihin. Merkittävimmät näistä ovat omavaraisuussitoumus ja panttaamattomuussitoumus (Negative Pledge).

Konserniyhtiöt toimivat merkittäviltä osin vuokratiloissa. Vuokrasopimukset ovat pituudeltaan 6 kk–18 vuotta. Vuotuiset maksetut vuokrat ovat tällä hetkellä noin 7,47 milj. €. Osa tiloista on edelleenvuokrattu, joista saadaan vuokratuottoja vuositasolla noin 1,59 milj. €.

Broadcasting-liiketoimintaryhmällä on analogista televisio- ja radiotoimintaa koskeva verkkovuokrasopimus Digita Oy:n kanssa. Sopimukset ovat voimassa toimilupakauden, eli vuoden 2006 loppuun asti. Sopimusten mukainen vuosivuokra on keskimäärin 17 milj. € vuodessa.

Digitaalista televisiotoimintaa koskeva jakelukapasiteetin ostosopimus on voimassa toimilupakauden loppuun 31.8.2010. Digitaalisen jakelusopimuksen vuosikustannus on neljän seuraavan vuoden ajan keskimäärin 5 milj. € vuodessa.

Analogisten lähetysten päättyessä arviolta vuoden 2007 lopulla kokonaisjakelukustannukset alenevat noin kolmanneksella. MTV Oy:llä on taseeseen kirjattujen esitysoikeuksien lisäksi sitovia ohjelmien hankintasopimuksia, joiden pituus on 1–5 vuotta. Näiden sitoumusten arvo on noin 90 milj. €.

74 LIITETIEDOT

27. JOHDANNAISET

VALUUTTATERMIINIT KONSERNI EMOYHTIÖ 1 000 € 2003 2002 2003 2002

Käypä arvo* –1 495 –31 0 0 Kohde-etuuden arvo 15 093 4 344 0 0

* Käypä arvo edustaa tuottoa, joka olisi syntynyt mikäli johdannaispositiot olisi suljettu tilinpäätöshetkellä.

Tilikauden päättyessä voimassa olleet konsernin valuuttatermiinit on tehty suojaamaan solmittuja ostositoumuksia. Valuuttatermiini- sopimuksien kurssimuutokset on kirjattu tuloslaskelmaan solmittujen ostositoumuksien ostovelkojen kurssimuutosta vastaavalla määrällä.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto-% (ROE) Voitto ennen satunnaisia eriä – verot x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus (Keskimäärin vuoden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) Voitto ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma – korottomat velat (Keskimäärin vuoden aikana)

Omavaraisuusaste-% Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot

Tulos/osake Voitto ennen satunnaisia eriä + / – vähemmistön osuus – verot Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä

Osinko/osake Yhtiökokouksen vahvistama osinko osaketta kohden. Viimeisen vuoden osalta hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.

Osinko/tulos, % Osinko/osake x 100 Tulos/osake

Efektiivinen osinkotuotto-% Osakeantioikaistu osinko/osake x 100 Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. Tulos/osake

Oma pääoma/osake Oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä x pörssikurssi 31.12.

75 TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2003–1999

2003 % 2002 % 2001 % 2000 % 1999 %

Liikevaihto Milj. € 460 486 478 484 490 Liikevoitto/-tappio Milj. € 18 3,8 16 3,3 –19 –4,1 16 3,2 32 6,5 Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä Milj. € 14 3,0 9 1,8 –27 –5,6 12 2,4 29 5,9 Voitto/tappio ennen veroja Milj. € 14 3,0 9 1,8 –29 –6,0 8 1,7 29 6,0 Tilikauden voitto/tappio Milj. € 11 2,3 2 0,5 –24 –5,0 5 1,0 19 3,9

Oman pääoman tuotto (ROE) % 6,9 2,0 –12,0 3,6 9,3 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 6,3 4,9 –5,1 5,3 10,5 Omavaraisuusaste % 49,0 41,3 37,0 48,7 51,5

Bruttoinvestoinnit Milj. € 17 3,7 15 3,1 94 19,7 37 7,7 43 8,7 Tutkimus- ja kehitysmenot Milj. € 3 0,7 4 0,7 11 2,4 9 1,9 6 1,2

Kokoaikainen henkilöstö keskimäärin 2 469 2 652 2 817 2 887 2 978 Lisäksi osa-aikaisia henkilöitä 1 290 1 418 1 343 1 349 1 254 Henkilöstö yhteensä keskimäärin 3 759 4 070 4 160 4 236 4 232

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2003–1999

2003 2002 2001 2000 1999

Tulos/osake € 0,68 * 0,16 –1,43 0,47 1,20 Oma pääoma/osake € 10,61 10,23 10,26 12,74 13,29 Osinko/osake € 2,50 ** 0,25 0,20 0,42 0,67 Osinko tuloksesta % 362,3 ** 156,3 –14,0 91,9 55,9 Efektiivinen osinkotuotto I-s. % 9,3 ** 1,3 1,1 2,2 2,2 Efektiivinen osinkotuotto II-s. % 8,6 ** 1,3 1,3 2,1 2,1 Hinta/voitto-suhde (P/E) I-s. 39,1 118,1 –13,1 41,5 25,8 Hinta/voitto-suhde (P/E) II-s. 42,0 119,4 –11,2 43,7 26,6

Oikaistut pörssikurssit I-s. - Ylin kurssi € 29,50 22,50 25,00 65,00 40,50 - Alin kurssi € 16,80 15,52 14,51 17,25 19,00 - Keskikurssi € 25,55 19,56 19,88 42,47 28,35 - Kurssi 31.12. € 27,00 18,90 18,80 19,00 31,00 Oikaistut pörssikurssit II-s. - Ylin kurssi € 31,00 23,24 24,50 70,00 40,00 - Alin kurssi € 16,00 16,00 14,51 18,00 18,80 - Keskikurssi € 24,18 19,46 19,26 41,22 26,95 - Kurssi 31.12. € 29,00 19,10 16,00 19,99 32,00 Alma Media -99 A-optiotodistukset - Ylin kurssi € 9,60 5,00 - Alin kurssi € 1,70 2,50 - Keskikurssi € 6,18 3,55 - Kurssi 31.12. € 7,50 2,50 Alma Media -99 B-optiotodistukset - Ylin kurssi € 6,10 - Alin kurssi € 1,26 - Keskikurssi € 4,31 - Kurssi 31.12. € 4,31

76 TUNNUSLUVUT

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2003–1999 (JATKOA)

2003 2002 2001 2000 1999

Osakekannan markkina-arvo I-s. Milj. € 182,8 128,0 127,3 128,7 209,9 Osakekannan markkina-arvo II-s. Milj. € 259,8 171,1 143,3 179,1 286,7 Osakekannan markkina-arvo yht. Milj. € 442,6 299,1 270,6 307,8 496,6

Osakkeiden vaihto I-s. x 1 000 779 34 689 953 1 020 Osakkeiden vaihto II-s. x 1 000 2 582 962 1 847 4 053 4 873 Osakkeiden vaihto yhteensä x 1 000 3 362 1 996 2 536 5 006 5 893

Osakkeiden suhteellinen vaihto I-s. % 11,5 0,5 10,2 14,1 15,1 Osakkeiden suhteellinen vaihto II-s. % 28,8 21,9 20,6 45,2 54,4 Osakkeiden suhteellinen vaihto yht. % 21,4 12,7 16,1 31,8 37,5

Optiotodistusten vaihto A-opt. x 1 000 40 7 Optiotodistusten vaihto B-opt. x 1 000 9 Optiotodistusten vaihto yhteensä x 1 000 49 7

Oikaistu osakemäärä keskim. I-s. x 1 000 6 772 6 772 6 772 6 772 6 772 Oikaistu osakemäärä keskim. II-s. x 1 000 8 958 8 958 8 958 8 958 8 958 Oikaistu osakemäärä keskim. yht. x 1 000 15 730 15 730 15 730 15 730 15 730

Oikaistu osakemäärä 31.12. I-s. x 1 000 6 772 6 772 6 772 6 772 6 772 Oikaistu osakemäärä 31.12. II-s. x 1 000 8 958 8 958 8 958 8 958 8 958 Oikaistu osakemäärä 31.12. yht. x 1 000 15 730 15 730 15 730 15 730 15 730

* Laimennettu ** Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

77 OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeet ja osakepääoma Osinkopolitiikka Sisäpiirisäännökset Helsingin Pörssissä noteerattu Aamu- Alma Median tavoitteena on olla Helsingin Pörssin sisäpiiriohje lehti-yhtymä Oy ja noteeraamaton yhtiö kiinnostava sijoituskohde, jonka osak- 28.10.1999 on käytössä Alma Media MTV-Yhtymä Oy sulautuivat 1.4.1998 keenomistajat voivat olla tyytyväisiä -konsernissa. Ajanjakso, jonka aikana perustamalla uuden Alma Media Oyj sekä sijoituksensa arvon kehitykseen pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä -nimisen yhtiön. Sulautuminen toteutet- että säännölliseen osinkotuottoon. kauppaa Alma Media Oyj:n osakkeilla tiin kombinaatiofuusiona. Aamulehti- Yhtiöllä ei ole määriteltyä kiinteää ennen yhtiön osavuosikatsauksen tai yhtymä Oy:n ja MTV-Yhtymä Oy:n osinkopolitiikkaa. Viimeisten viiden tilinpäätöstiedotteen julkistamista, on osakkeenomistajista tuli samalla Alma vuoden aikana yhtiö on maksanut 21 päivää. Samaa ns. close periodia Media Oyj:n osakkeenomistajia. Alma kumulatiivisesti 113 % osakekohtaises- sovelletaan myös analyytikoiden kanssa Media Oyj:n osakkeet on noteerattu ta tuloksesta osinkoina osakkeen- käytäviin keskusteluihin. Alma Media 1.4.1998 alkaen Helsingin Pörssin omistajille. Oyj:n sisäpiirirekisteriä pitää yllä konser- päälistalla. nin päälakimies. Listaus pysyvistä sisä- Alma Media Oyj:llä on kaksi osake- Omistusrakenne piiriläisistä ja heidän omistuksistaan sarjaa. I-sarjan osakkeilla on yhtiöko- Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä oli arvo- yhtiössä on nähtävissä Alma Media kouksessa yksi ääni osaketta kohden ja osuusrekisterissä yhteensä 3 553 osak- Oyj:n kotisivuilla osoitteessa http:// II-sarjan osakkeilla yksi ääni kutakin keenomistajaa. Yhtiön osakkeista oli www.almamedia.fi/sisapiiriomistukset. alkavaa kymmentä osaketta kohden. hallintarekisteröityinä yhteensä Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Äänieron 3 177 873 kappaletta. Hallintarekiste- Hallituksen lisäksi osakesarjoilla ei ole muita eroja. röityjen ja ulkomaalaisten omistukses- osakepääoman I-sarjan osakkeita on vähintään sa olevien osakkeiden osuus yhtiön kai- korottamiseen liittyvät 6 000 000 kappaletta ja enintään kista osakkeista oli 53,4 %. Hallinta- valtuudet ja päätökset 24 000 000 kappaletta. II-sarjan osakkeita rekisteröidyt arvo-osuudet antavat Hallituksella ei ollut vuoden 2003 on vähintään 4 000 000 kappaletta ja ulkomaisille osakkeenomistajille aino- aikana voimassa olevia osakepääoman enintään 16 000 000 kappaletta, kuiten- astaan taloudelliset oikeudet, kuten oi- korotus-, optiolaina- ja/tai vaihtovelka- kin siten, että I- ja II-sarjan osakkeita on keuden osinkoon ja oikeuden osallistua kirjalainavaltuutuksia. Hallituksella ei yhteensä enintään 40 000 000 kappaletta. osakeanteihin. Ellei osakkeenomistaja myöskään ollut vuoden 2003 aikana Yhtiön vähimmäispääoma on seitse- rekisteröi osakkeitaan omalla nimel- valtuutusta yhtiön omien osakkeiden mäntoista miljoonaa (17 000 000) € ja lään, osakkeiden tuottamilla äänillä ei hankkimiseen markkinoilta. enimmäispääoma kuusikymmentä- voi osallistua eikä käyttää äänioikeutta kahdeksan miljoonaa (68 000 000) €, yhtiökokouksissa. Henkilöstön joissa rajoissa osakepääomaa voidaan optiolaina korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä Lunastusvelvollisuus Varsinaisen yhtiökokouksen 24.3.1999 muuttamatta. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeen- päätöksen mukaisesti vuonna 1999 Yhtiön täysin maksettu ja rekisteröi- omistajan, jonka osuus yhtiön kaikista liikkeeseen lasketun henkilöstölle suun- ty osakepääoma oli tilinpäätöspäivänä osakkeista tai osakkeiden tuottamasta natun optiolainan määrä oli 1 220 000 26 456 061,75 €. Osakepääoma muodos- äänimäärästä saavuttaa tai ylittää markkaa ja siihen liittyvillä optio- tuu 6 771 586 I-sarjan osakkeesta 33 1/3 % tai 50 %, on velvollinen oikeuksilla voidaan merkitä yhteensä ja 8 958 474 II-sarjan osakkeesta. lunastamaan muiden osakkeenomis- 610 000 Alma Media Oyj:n II-sarjan Yhtiön osakkeet on merkitty tajien vaatimuksesta näiden osaketta. Optiolaina poikkesi osakkeen- arvo-osuusjärjestelmään. omistamat arvopaperit. omistajien merkintäetuoikeudesta ja se

78 oli suunnattu Alma Media Oyj:n Johdon sin, Bridgen ja Startelin välityksellä henkilöstön lisäksi Alma Media Oyj:n osakkeenomistus seuraavilla koodeilla: kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitus- I-sarja II-sarja Marcenter Oy:lle. Lainaa merkitsi 759 johtaja omistivat 31.12.2003 yhteensä Bloomberg ALM1V FH ALM2V FH henkilöä. Marcenter Oy merkitsi 29 012 kappaletta yhtiön I-sarjan osakkei- Reuters ALM1V.HE ALM2V.HE 75 750 osakkeen merkintään oikeutta- ta ja 5 033 kappaletta II-sarjan osakkeita. Bridge FI;ALM.A FI;ALM.B vat optio-oikeudet. Laina ylimerkittiin Omistusten yhteenlaskettu äänimäärä Startel ALM1V ALM2V viisinkertaisesti. Yhtiön hallitus hyväk- vastaa 0,4 % kaikkien osakkeiden tuotta- syi lopulliset merkinnät. masta äänimäärästä. Lisäksi toimitusjoh- Osakkeiden pörssierän koko Optiolainan merkintähintojen taja omisti yhteensä 15 000 vuoden 1999 on 50 kappaletta. laskentaperusteena käytettävä II-sarjan henkilöstölle suunnatun optiolainan osakkeen keskikurssi lokakuussa 1999 perusteella merkittyä A-optiotodistusta A-optio-oikeuksien kaupankäyntitunnus oli 20,58 € osakkeelta. Optiolainan ja 25 000 B-optiotodistusta. Optiolainaan on ALM2VEW199 ja B-optio-oikeuksien ehtojen mukaan puolet osakkeista on liittyvät optio-oikeudet oikeuttavat ALM2VEW299 pörssierän koko molem- merkittävissä 28.5.2001 alkaen kurs- yhteensä 40 000 Alma Media Oyj:n milla optiosarjoilla on 100 kappaletta. siin, joka on 12 % yli vuoden 1999 II-sarjan osakkeen merkintään. Johdon Alma Media Oyj:n pörssitiedotteet lokakuun keskikurssin eli 23,05 € osak- osakkeenomistusta on esitelty tarkemmin kuluvalta ja edellisiltä tilikausilta ovat keelta ja puolet osakkeista on merkittä- sivulla 49. luettavissa yhtiön kotisivuilta http:// vissä 28.5.2003 alkaen kurssiin, joka www.almamedia.fi/lehdistotiedotteet. on 28 % yli laskentaperustekurssin eli Osakkeen verotusarvo 26,34 € osakkeelta. Merkintähinnoista Vuoden 2003 verotuksessa Alma Media Osakkeen vähennetään ennen merkintöjä mak- Oyj:n osakkeille vahvistetut verotusarvot kurssikehitys settavat osingot. Ennen vuodelta 2003 Suomessa ovat 18,62 € I-sarjan osakkeelle ja vaihto mahdollisesti maksettavaa osinkoa ja 19,25 € II-sarjan osakkeelle. Vero- Alma Median osakkeen kurssi kohosi A-optiotodistuksilla merkittävien osak- hallitus on laskenut Alma Media Oyj:n vuoden aikana noin 40 %. Erityisen keiden merkintähinta on 21,51 € ja A-optio-oikeudelle käyvän arvon, joka voimakasta kurssinousu oli vuoden B-optiotodistuksilla merkittävien on 6,30 € ja B-optiolle 4,30 €. ensimmäisen puoliskon aikana. Pörssin osakkeiden laskennallinen merkintä- yleisindeksi ei juuri muuttunut vuoden hinta on 24,80 €. Osakkeisiin aikana, mutta viestinnän toimialaindeksi A-optio-oikeudet siirrettiin arvo- liittyvät sopimukset oli vuoden lopussa yli 60 % vuoden osuusjärjestelmään 28.5.2001 ja niillä Yhtiön tiedossa ei ole tällä hetkellä alkua korkeammalla tasolla. Vuoden aloitettiin kaupankäynti 29.5.2001. osakkeiden omistukseen tai äänivallan aikana I-sarjan osakkeita vaihdettiin Kaupankäynti B-optio-oikeuksilla alkoi käyttöön liittyviä sopimuksia eli kaikki Helsingin Pörssissä 779 324 eli 11,5 % Helsingin Pörssissä 28.5.2003. Vuoden yhtiön osakkeet ovat vapaan kaupan- sarjan osakkeista ja II-sarjan osakkeita aikana 125 A-optioita vaihdettiin käynnin kohteena. 2 582 298 eli 28,8 % sarjan osakkeista. osakkeiksi. A-optiotodistuksia vaihdettiin pörssissä Optioiden kautta merkittävät Kaupankäyntitunnukset 39 900ja B-optiotodistuksia 8 675 610 000 II-sarjan osaketta edustavat Alma Media Oyj:n osakkeiden kaupan- kappaletta. Osakkeen hinnan ja yhteensä 3,73 % yhtiön kaikista osak- käyntitunnukset Helsingin Pörssissä ovat vaihdon kehitys sekä osakekohtaiset keista ja 0,79 % kaikkien osakkeiden ALM1V ja ALM2V. Osakkeiden kurssike- tunnusluvut on esitetty taulukossa tuottamista äänistä. hitystä voi seurata Bloombergin, Reuter- sivuilla 76 ja 77.

79 OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

20 SUURINTA Osuus (%) Osuus (%) OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2003 I-sarja II-sarja Yhteensä osakkeista äänistä 1. Bonnier & Bonnier AB 2 234 426 2 956 198 5 190 624 33,0 33,0 2. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo 637 196 81 947 719 143 4,6 8,4 3. Suomi-yhtiöt 479 232 36 700 515 932 3,3 6,3 - Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 295 851 36 700 332 551 2,1 3,9 - Vakuutusosakeyhtiö Suomi 183 381 183 381 1,2 2,4 4. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 393 197 393 197 2,5 5,1 5. Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola 390 000 390 000 2,5 5,1 6. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 278 898 443 215 722 113 4,6 4,2 7. Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö 286 725 15 428 302 153 1,9 3,8 8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 243 087 230 949 474 036 3,0 3,5 9. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 151 207 4 024 155 231 1,0 2,0 10. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry 127 800 127 800 0,8 1,7 11. Otavan Kirjasäätiö 107 048 107 048 0,7 1,4 12. Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 63 000 171 500 234 500 1,5 1,0 13. Häkkinen Heikki kuolinpesä 55 011 487 55 498 0,4 0,7 14. Finanssi-Sampo Oy 50 000 50 000 0,3 0,7 15. Häkkinen Veera Heleena kuolinpesä 49 279 247 49 526 0,3 0,6 16. Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 47 750 5 000 52 750 0,3 0,6 17. Oy Veikkaus Ab 39 176 52 124 91 300 0,6 0,6 18. Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia 40 749 35 850 76 599 0,5 0,6 19. Suomen Kulttuurirahasto 36 000 30 000 66 000 0,4 0,5 20. Tampereen Tuberkuloosisäätiö 32 900 2 500 35 400 0,2 0,4 Yhteensä 5 742 681 4 066 169 9 808 850 62,4 80,2 Hallintarekisterissä 18 141 3 159 732 3 177 873 20,2 4,4 Muut 1 010 764 1 732 573 2 743 337 17,4 15,4

Kaikki yhteensä 6 771 586 8 958 474 15 730 060 100,0 100,0 Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja 29 012 5 033 34 045 0,2 0,4

OMISTAJARYHMÄT Osakkaiden Osuus Osakkeita Osuus 31.12.2003 lukumäärä (kpl) osakkaista (%) yhteensä (kpl) osakkeista (%) Yksityiset yritykset 245 6,9 642 428 4,1 Julkiset yritykset 3 0,1 91 550 0,6 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 33 0,9 2 732 778 17,4 Julkisyhteisöt 19 0,5 1 937 910 12,3 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 99 2,8 773 383 4,9 Kotitaloudet 3 120 87,8 1 123 637 7,1 Ulkomaiset omistajat 25 0,7 5 225 045 33,2 Hallintarekisteröidyt osakkeet 9 0,3 3 177 873 20,2 Yhteistilillä 25 456 0,2 Yhteensä 3 553 100,0 15 730 060 100,0

OSAKKEENOMISTUKSEN Osakkaiden Osuus Osakkeita Osuus JAKAANTUMINEN 31.12.2003 lukumäärä (kpl) osakkaista (%) yhteensä (kpl) osakkeista (%) Osakkeiden lukumäärä (kpl) 1 – 100 1 941 54,6 77 069 0,5 101 – 1 000 1 272 35,8 430 776 2,7 1 001 – 10 000 279 7,9 726 565 4,6 10 001 – 100 000 44 1,2 1 424 245 9,1 100 001 – 1 000 000 15 0,4 4 725 518 30,0 1 000 001 – 2 0,1 8 320 431 52,9 Yhteistilillä 25 456 0,2 Yhteensä 3 553 100,0 15 730 060 100,0 80 HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE

Konsernin vapaa oma pääoma 31.12.2003 on 89 919 061,24 €, josta voitonjakoon on käytettävissä 79 614 481,95 €.

Konsernin emoyhtiön vapaa oma pääoma on 72 406 258,07 €. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 15 730 185 kappaletta.

Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 2,50 € osakkeelta eli 39 325 462,50 €.

Helsingissä 12. helmikuuta 2004

Bengt Braun

Lauri Helve Matti Häkkinen Matti Kavetvuo

Jonas Nyrén Kari Stadigh

Juho Lipsanen toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Alma Media Oyj:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Alma Media Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilivuodelta 2003. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen sekä konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja emoyhtiön hallinnosta. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilivuodelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Helsingissä 13. helmikuuta 2004 KPMG WIDERI OY AB

Mauri Palvi Kai Salli KHT KHT

81 TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Yhtiökokous Taloudellinen informaatio Alma Media Oyj:n varsinainen yhtiö- Alma Media julkaisee vuonna 2004 kolme kokous pidetään maanantaina 8.3.2004 osavuosikatsausta. Julkistukset ovat: kello 13.00 Savoy-teatterissa, osoitteessa 3 kk, torstaina 6.5.2004 Kasarmikatu 46–48, Helsinki. Kokouk- 6 kk, torstaina 12.8.2004 sessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 9 kk, torstaina 4.11.2004 12 §:ssä mainitut varsinaisen yhtiö- kokouksen käsiteltäväksi määrätyt ja Katsaukset julkaistaan suomeksi ja englan- kokouskutsussa mainitut asiat. Kokous- niksi. Kaikki Alma Media Oyj:n julkaisemat kutsu julkaistaan viimeisen kerran pörssi- ja lehdistötiedotteet ovat luettavissa Aamulehdessä 29.2., Kauppalehdessä Alma Media Oyj:n kotisivuilta osoitteesta ja Iltalehdessä 1.3. http://www.almamedia.fi/lehdistotiedotteet. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat Yhtiön julkaisemat pörssitiedotteet voi tilata sekä hallituksen ehdotukset ovat osak- maksutta sähköisessä muodossa täyttämällä keenomistajien nähtävinä viikon ajan kotisivulta tiedotteiden tilauslomakkeen ennen yhtiökokousta yhtiön pääkontto- osoitteessa http://www.almamedia.fi/tilauk- rissa, osoitteessa Eteläesplanadi 14, set. Tiedotteet toimitetaan tilaajien ilmoitta- Helsinki. miin sähköpostiosoitteisiin ja tiedoteotsikot Yhtiökokoukseen on oikeus osallis- matkapuhelimiin valinnan mukaan joko tua osakkeenomistajalla, joka on vii- suomen- tai englanninkielisinä. Osavuosi- meistään 27.2.2004 merkitty osakkeen- katsauksia ei julkaista painotuotteina. omistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Yhtiön kotisivuilla julkistetaan myös Oy:n ylläpitämään Alma Media Oyj:n kaikki sijoittajille ja osakkeenomistajille osakasluetteloon. suunnattu taloudellinen informaatio, joka Saadakseen osallistua yhtiökokouk- liittyy yhtiön tilinpäätökseen ja osavuosikat- seen on osakkeenomistajan ilmoittau- sauksiin. duttava yhtiölle kirjallisesti osoitteella Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta Alma Media Oyj, Kati Kareinen, [email protected], PL 140, 00101 Helsinki tai puhelimitse http://www almamedia.fi/tilaukset tai numeroon (09) 507 8731 tai Alma Media Oyj, (03) 266 6831, telefaksitse numeroon Konserniviestintä, (09) 507 8774 tai sähköpostitse osoittee- PL 140, 00101 Helsinki. seen [email protected] vii- meistään 4.3.2004 kello 12.00 mennessä. Osakkeet ja optiot Mahdolliset valtakirjat pyydetään Yhtiöllä on yhteensä 15 730 060 osaketta toimittamaan edellä mainittuun osoit- ja 305 000 A-optio-oikeutta ja 305 000 teeseen ilmoittautumisajan kuluessa. B-optio-oikeutta. Alma Media Oyj:n osake- sarjat I ja II ja A- ja B-optio-oikeudet notee- rataan Helsingin Pörssissä. Automaattisessa Osingonmaksu HETI-kaupankäyntijärjestelmässä osakkei- Alma Media Oyj:n hallitus esittää, den tunnukset ovat ALM1V ja ALM2V ja että vuodelta 2003 maksetaan osinkoa optioiden ALM2VEW199 ja ALM2VEW299. 2,50 € osakkeelta. Osinko maksetaan sille, joka on merkitty täsmäytyspäivänä Osakerekisteri 11.3.2004 osakkeenomistajaksi Suomen Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan Arvopaperikeskus Oy:n pitämään osoitteen-, nimen- ja omistusmuutokset Alma Media Oyj:n osakasluetteloon. siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä Osingonmaksupäivä on 18.3.2004. on arvo-osuustili.