2/2008

Oslon paikallisliikenneradat ja metro,

Haastateltavana Pekka Sauri, Siniset bussit osa2/2008 22  SUOMEN RAITIOTIESEURA RY [email protected]

OSOITE PL 234 JOHTOKUNTA VUONNA 2008 00531 Helsinki ISSN 0356-5440 PUHEENJOHTAJA RAHASTONHOITAJA Nooa säästöpankki Jorma Rauhala Kimmo Säteri 31. vuosikerta 440540-225891 Lehti ilmestyy neljästi vuodessa ja jaetaan puh. 040 862 0957 puh. 050 522 9588 SRS:n jäsenlehtenä [email protected] [email protected] IBAN: FI54 4405 4020 025891 PÄÄTOIMITTAJA Juhana Nordlund SWIFT (BIC –koodi): SIHTEERI ARKISTONHOITAJA ­HELSFIHH Juhana Nordlund Pertti Leinomäki TAITTAJA Eero Laaksonen puh. 040 836 1394 puh. 050 538 4495 Jäsenmaksu 20 euroa TOIMITUKSEN OSOITE (09) 458 7794 [email protected] JÄSEN Juhana Nordlund Perustettu 16.1.1972 Orapihlajatie 12 A 14, 00320 Helsinki Teemu Collin [email protected] VARAPUHEENJOHTAJA puh. 040 820 2337 Jäsenillä ilmainen Daniel Federley [email protected] KUSTANTAJA: Suomen Raitiotieseura ry sisäänpääsy Helsingin puh. 040 702 8488 Raitioliikennemuseoon [email protected] VARAJÄSEN PAINOPAIKKA: Edita Prima Oy 2008 sekä pohjoismaisten Johannes Erra raitiotieseurojen yllä­ © Suomen Raitiotieseura ry puh. 050 367 8326 pitämille museoraitioteille ja [email protected] Tekijänoikeusmääräysten perusteella mitään museoihin. osaa lehdestä ei saa käyttää ilman toimituk- Tiedustele lipunmyynnistä. sen lupaa.

SRS-INFORMAATIOTA SÄHKÖPOSTITSE www.raitio.org

Mikäli haluat saada nopeasti ajankohtai- Rinkirekisteriä päivitettiin talvella ja va- Tietoja Suomen raitioteistä, johdinautoista, sia tietoja SRS:n tapahtumista, ilmoittaudu litettavasti osa rinkiläisistä jäi postituslistan metrosta ja sähköjunaliikenteestä. mukaan seuran sähköpostirinkiin (rinkiin hy- ulkopuolelle sen myötä. Ilmoitapa vielä ker- Raitiolinjojen ja -vaunujen tietoja sekä väksytään vain seuran jäseniä). Kesän aika- ran, jos arvelet, että et ole saanut rinkipos- ­uusimmat uutiset. na on luvassa mielenkiintoinen ajelu (mm. tia pitkään aikaan. Ilmoitukset juhana.nord- Maailmanlaajuinen linkkikokoelma. Väliosa-Mannella). Mikäli olet kiinnostunut [email protected] Sivuilla olevan jäsenhakemuskaavakkeen tulemaan mukaan ajelulle, varmista että olet täytettyäsi Raitio-lehti tulee aina tuoreena varmasti mukana ringissä. kotiisi.

RAITIOITA à 6 euroa Kannen kuva

1/2002: SRS:n ajelut ja tutustumisvierai- 3/2006: Arabian raitiotie 30 v, S-Bahn osa 2, lut, SRS 30 vuotta, Kolmikymppiset ­Tallinnan johdinautoja, Siniset bussit, ­ratikat, Helsingin raitiotiet, osa 2 osa 15 2/2008 2/2002: Helsingin metro 20 vuotta 4/2006: Yhdeksikön yllätykselliset vaiheet, 2/2003: Vaunut 1 - 30, Kabus-kaupunkiauto- ­Siniset bussit, osa 16 ja, Rostock, Siniset bussit, osa 2 1/2007: 2010-luku: Raitioteiden renessanssi, 1/2004: Tunis, Lyypekki, Oy Liikenne Ab:n Siniset bussit, osa 17 busseja, Siniset bussit, osa 5 2/2007: Kulosaaren Jumbo, Kahdeksikko Ara- 1/2005: Helsingin raitiotiet tällä vuosi- biaan, Siniset bussit, osa 18 kymmenellä, osa 3. Deltat, 3/2007: Metro 25 vuotta, Siniset bussit, osa 19 Siniset bussit, osa 9 4/2007: Kolmonen 85 vuotta, Lauttasaareen 2/2005: Raitiotiet Suomessa osa 2, Pikku- 70 vuotta, Siniset bussit, osa 20 kakkonen historiaan, Kilpailutusta 1/2008: Asean Arkut Munkkiniemessä, Tallin- osa 3, Siniset bussit, osa 10 nan busseja, Siniset bussit, osa 21 3/2005: Raitiotiet Suomessa osa 3, 2/2008: Oslon paikallisliikenneradat ja metro, Saksan S-Bahn osa 1, Kilpailutusta Pekka Sauri, Siniset bussit, osa 22 osa 4, Siniset bussit, osa 11 4/2005: Käpylän raitiotiet 80 v, Norrköpingin Oslon paikallisliikenneradat ja metro, raitiovaunuja, Hampurin Hochbahn, Haastateltavana Pekka Sauri, Siniset bussit osa 22 Siniset bussit, osa 12 1/2006: Helsingin pikaraitiotiehankkeet, [email protected] Oslon Tunnelbanenin ensimmäisen sukupol- ­Latvialaista raitiotieliikennettä, ven metrojuna Majorstuenin pitkät perinteet Siniset bussit, osa 13 Tilaukset SRS:n maksuliiketilin Nooa-sääs- omaavalla asemalla. Täältä on liikennöity le- 2/2006: Raitiovaunulla Kamppiin, Göteborgin töpankin 440540-225891 kautta, merkitse veäkorisilla esikaupunkijunilla liki 100 vuotta, ja ensimmäinen tunneliin johdettu rataosuus raitiotiet, Siniset bussit, osa 14 tiedonantokohtaan tilaamasi tuotteet. saatiin rakenteille jo vuonna 1912. Kuva ­Juhana Nordlund 22.4.2008, Oslo, Norja.

 2/2008 Juhana Nordlund OSLON PAIKALLIS­ LIIKENNERADAT JA METRO

Furusetbanen ja Østensjøbanen erkanevat toisistaan Hellerudissa. Kuvassa näkyvä nelivaunuinen tyhjävau- nujuna tuo ruuhkan päättyessä ja junien lyhetessä yli- määräistä kalustoa varikolle. Juna tulee Ellingsrudå- senin (siis Furusetin) suunnalta. Kuva Juhana Nord- lund 21.4.2008, Oslo.

Oslon sisäinen joukkoliikenne perustuu vahvasti raideliikentee- metrolle metrotoimikunnan toisessa mietinnössä vuonna 1963. seen. Huomattavan kattavaa metroa eli “T-banen i Oslo” -nimik- Toinen yhteinen asia Helsingin metron kanssa on vaunujen keen alla kulkevaa järjestelmää käyttää päivittäin noin 200 000 kokonaisleveys eli 3200 mm. Erikoista kyllä maailmanluokkaa matkustajaa eli vuositasolla matkoja tehdään liki 70 miljoonaa. ajatellen kahdessa pienimmän pään metrokaupungissa ajetaan Tunnelbanenilla on 104 asemaa ja ratalinjaa on kaikkiaan 84,2 kaikista leveimmillä metrojunilla. Muuta yhteistä Oslon ja km. Kaksi viimeistä lukua voivat kuulostaa tutuilta, likimain Helsingin paikallisraideliikenteellä ei sitten juuri olekaan. saman verranhan asemia ja ratapituutta esitettiin Helsinginkin

Oslon paikallisratojen historia on pitkä. Ny- kuitenkaan luokiteltu “metroksi” vielä vuo- osittain yksityisessä omistuksessa, vaikkain kyisistä T-banen-brändiin kuuluvista radois- sikymmeniin, mutta toisaalta sitä pidetään käytännössä toimintojen yhdistäminen kui- ta iäkkäin on Holmenkollenin rata, joka otet- useissa yhteyksissä “Oslon tunneliratojen tenkin toteutui aiemmin - BB:llä 1950-luvul- tiin käyttöön jo vuonna 1898. Rata oli poh- alkuna”. la, EB:llä 1965. Itse Holmenkollenin radalla joismaiden ensimmäinen esikaupunkirata ja Holmenkollenin radan liikennettä hoi- on käytössä edelleen ilmajohtovirroitus ja ra- samalla Norjan ensimmäinen yleisen liiken- ti vuoteen 1975 saakka AS Holmenkolba- dalla on jonkin verran tasoristeyksiä. teen sähköistetty rautatie. Radalle hankittiin nen (HKB), ja sen jälkeen liikenteestä al- Laiturit ovat kohtalaisen lyhyet, suurin ensimmäiset leveät (3,1 m) vaunut vuosina koi vastata Oslo Sporveier. Holmenkollenin mahdollinen junanpituus on vain kaksi vau- 1909 - 10. Vuonna 1916 mutkaista ja mäkis- radan yhtiö HKB ajautui käytännössä Oslo nua. Rataosalla on huomattavan pienisätei- tä rataa jatkettiin Frognersetereniin saakka. Sporveierin kontrolliin jo 1940-luvulla, ai- siä kaarteita. Holmenkollenin radan junat Vuonna 1928 rataa pidennettiin vuorostaan van kuten kävi myös raitiovaunujen puolella jatkavat nykyisin kuitenkin Majorstuenis- kaupungin päässä ottamalla käyttöön tun- Ekebergbanenille ja Bærumsbanenille, joi- ta metron runkorataa pitkin ydinkeskustaan neliin johdettu osuus Majorstuen - National­ den liikenteestä kerrotaan enemmän myö- ja edelleen itäisellekin metroverkolle Hels- theatret (työt oli aloitettu jo vuonna 1912). hemmin. Molemmat mainitut yhtiöt fuusioi- fyriin saakka. Itse asiassa ruuhka-aikana ju- Kyseinen osuus on Pohjoismaiden vanhin tiin Oslo Sporveieriin täydellisesti kuitenkin nat jatkavat Lambertseterin haaralle ajaen maanalainen paikallisliikennerata, jota ei vasta vuonna 1993, johon saakka ne pysyivät tuon linjauksen päähän eli Bergkrystalleni-

2/2008  Besserud, korkeutta meren pinnasta 242 metriä. Holmenkollenin radan ensimmäinen vaihe ulottui tänne jo vuonna 1898. Tämän pysäkin nimi oli silloin “Holmenkollen”. Ra- dalla liikennöidään edelleenkin ilmajohtovir- roituksen turvin. Nousut ja laskut ovat jyrk- kiä, samoin kaarresäteet. Suurin mahdolli- nen junapituus on kaksi vaunua. Kuva Ju- hana Nordlund 22.4.2008, Oslo.

in. Majorstuenissa ja sen kaakkois- ja itä- puolella (eli keskustassa ja itäpuolella kau- punkia) nämä linjan 1 junat ottavat ajojän- nitteensä virtakiskosta samalla tavoin kuin kaikki varsinaiset metrojunatkin. On esitet- ty, että myöhemmin Holmenkolleninkin pai- kallisrata saatetaan päivittää täysmetroksi, jolloin ilmajohto korvattaisiin virtakiskolla, tasoristeykset poistettaisiin ja laiturit piden- nettäisiin. Myös muita vaihtoehtoja (radan muuttaminen pikaraitiotieksi) on aiemmin pohdittu vakavasti. Yksi vaihtoehto on jatkaa liikennettä nykyisen standardin mukaisilla vaunuilla syöttöliikenteenä Majorstuenista käsin (olettaen että jatkossa ei ole mahdol- lista jatkaa enää täysmetroverkolle kapasi- teetin loppuessa sieltä). Vuonna 1912 AS Holmenkolbanenin (HKB) hoitama liikenneverkko sai ensim- mäisen sivuhaaransa, kun Majorstuenista johdettiin lyhyehkö haara länttä kohti. Tä- män uuden haaran ensimmäisen pääteasema oli Smestad, jonka mukaan haaraa kutsuttiin aikanaan Smestadbaneniksi. Samanniminen yhtiö perusti radan. Yhtiö kunnallistettiin vuonna 1924 osaksi AS Akersbanene -nimis- tä Akerin kunnan yhtiötä. Vuonna 1935 rataa Sognsvannia varten oma kalusto Akersba- Kuudesta ensimmäisen sukupolven met- jatkettiin Røaan, minkä perusteella haaraa nerne-yhtiölle, mutta Akerin kunta ehti en- rovaunusta (T1 - T4) koottu täyspitkä juna alettiin kutsua Røabaneniksi. Vuonna 1951 nen tätä ostaa HKB:n osake-enemmistön, osuudella Holstein - Kringsjå. Kyseessä on Sognsvannin haara, joka valmistui esikau- valmistui jatko-osuus Lijordetiin ja vuonna joten aikeesta luovuttiin (kalusto annettiin punkiratana jo 1930-luvun puolessavälissä. 1972 haara sai lopullisen päätepisteensä Øs- HKB:lle). Vuoden 1948 kuntaliitoksessa Metropäivitys radalle tehtiin vuonna 1993 teråsiin. Nimeä Østeråsbanen käytetään kui- Akersbanerne fuusioitiin suoraan OS:ään, eli ensimmäisenä lännessä. Kuva Juhana tenkin sangen harvoin. Røabanen päivitettiin ja HKB:n osake-enemmistö siirtyi Oslon Nordlund 22.4.2008, Oslo. täysmetroksi (ilmajohto korvattiin virtakis- kaupungille. Sognsvannsbanenista tuli sit- kolla, tasoristeykset poistettiin, laitureita pi- temmin länsisuunnalla ensimmäinen täys- dennettiin ja kaarteita loivennettiin) vuonna metroksi päivitetty T-banen osa. Täysmet- tasivat toisensa Jarissa (pysäkin koillispuo- 1995. Samassa yhteydessä kaikista hiljaisim- ropäivitys saatiin tällä haaralla päätökseen lella). Muutoksesta alkaen Bærumsbanenin pia asemia karsittiin, jolloin keskimääräinen vuonna 1993. Sognsvannsbanenista on tä- raitiovaunut alkoivat kääntyä Jarista takai- asemaväli piteni lähemmäksi itäpuolen met- män vuosituhannen alussa haaroitettu rata sin kaupunkiin. Bærumsbanenia (sen osuutta ron standardia. Storoon. Storon rata on osa kehämetroa, jo- Skøyen - Jar) on myös kutsuttu (varsinkin AS Holmenkolbanenin piiriin kuulunut hon palaamme myöhemmin. nyt myöhemmin) Lilleakerbaneniksi. Ke- kolmas esikaupunkirata saatiin käyttöön Jo vuonna 1930 alkujaan raitiotienä sällä 2006 Kolsåsbanen suljettiin remontin vuonna 1934, kun Sognsvannin rata saatiin Kolsåsiin johdettu rata (Bærumsbanen) lii- vuoksi lähes koko pituudeltaan. Metrolii- verkkoon mukaan. Tällä radalla oli sama tettiin AS Holmenkolbanen -verkostoon kenne on katkaistu Husebybakkenin väliai- käytäntö kuin Smestadbanenilla. Akersba- vuonna 1942. Tällöin Røabanenilta johdet- kaiselle asemalle (sijaitsee hyvin lähellä re- nerne omisti radan, Holmenkolbanen hoiti tiin yhteys silloiselle Bærumsbanenille. Vii- montin alle jääneen Montebellon asemaa). liikenteen. Alun perin oli tarkoitus hankkia meksi mainittu rata ja uusi yhdysrata koh- Remontin tarkoituksena on muuttaa Kolså-

 2/2008 Kringsjån metroasema. Oslon T-banen esi- kaupunkialueiden ulkoasemat ovat raken- teeltaan sangen pelkistettyjä. Sivulaitu- rit, pienimuotoiset sadekatokset, aitaukset sekä yli- / alikulut kuuluvat varustukseen. Osa Helsingin lähijunaliikenteen asemis- ta on toteutettu vastaavalla periaatteel- la. Kringsjån asema sijaitsee Songsvannin haaralla, joka oli alkujaan ilmajohtovirroittei- nen esikaupunkirata. Liikennettä on alusta pitäen hoidettu yli 3 m leveillä esikaupun- kijunilla. Kuva Juhana Nordlund 22.4.2008, Oslo.

Avløsin vaunuhallien pihalle, kääntyy siellä, ja palaa tyhjänä Bekkestuaan ottamaan en- simmäiset matkustajat kyytiin. Tämän rat- kaisun heikkoutena on tietysti, että edesta- kainen ajo Bekkestua - Avløs - Bekkestua myöhästyttää vuoroa melkoisesti. Osuudel- la Skøyen - Jar raitiotie kulkee omalla pen- kallaan vastaavalla periaatteella kuin useat pikaraitiotiet tai muut esikaupunkiradat. Ky- seisellä radalla on huomattavan paljon taso- risteyksiä ja pienisäteisiä kaarteita. Nopeus- rajoitus on usein vain luokkaa 30 - 50 km/h, paikoin alempikin. Jarin ratikkaa kutsutaan joissakin yhteyksissä myös Jartrikkeniksi. Holmenkolbanenin tavoin myös Bærums- banen oli yksityinen yhtiö. OS hankki siitä osake-enemmistön 1944, ja Bærumsbanenin omasta raitiovaunukalustosta siirryttiin OS:n vaunuihin 1950-luvun lopussa. Yhtiöiden muodollinen fuusio toteutui 1971. Itäpuolen radoilla on jossain määrin toi- senlainen historia. T-banen-nimen alla kul- keva liikenne alkoi 22.5.1966 Jernbanetor- getin ja Bergkrystallenin välillä. Keskustan pään suureksi osaksi maanalainen linjaus valmistui alkujaankin täysmetrona. Sitä vas- Kolsåsin radan metropäivitys on käynnissä. Lilleakerbanenilta on edelleen käytössä toin osuus Helsfyr - Bergkrystallen oli toi- Osuus Husebybakken - Montebello - Åsjor- oleva yhteys Jariin. Elokuusta 2007 lähti- minut raitiovaunuilla liikennöitynä esimet- det valmistuu kesän 2008 kuluessa. Seu- en linjan 13 raitiovaunut ovat jatkaneet Ja- rona jo keväästä 1957 lähtien. Tätä haaraa raava etappi on Åsjordet - Lysakerelven. kutsutaan siis nimellä Lambertseterbanen. Kuvassa näkyy rakenteilla oleva Åsjorde- rista aina Bekkestuaan saakka (siis Kolså- tin asema. Ilmajohdot on purettu pysyväs- sin suuntaan muutaman kilometrin verran). Rataosa on miltei kokonaan pintarataa. Sil- ti pois. Kuva Juhana Nordlund 22.4.2008, Jarista Bekkestuaan asemilla on kahdet lai- lä haaralla liikkuu nykyisin pääasiassa linja Oslo. turit peräkkäin. Toinen on matalan standar- 4, mutta ruuhka-aikana liikennettä vahviste- din ja kapean ulottuman raitiovaunulaituri taan Holmenkollenin linjan kanssa heiluriksi ja toinen korkea laituri T-banestandardin muodostetulla linjalla 1. sin rata vaiheittain täysmetroksi. Ensimmäi- mukaista kalustoa varten. Koska Bekkestu- Oslon itäosien liikennettä täydennettiin sessä vaiheessa täysmetropäivitys käsittää assa ei ole raitiovaunun kääntösilmukkaa, vielä vuoden 1966 kuluessa kokonaan toi- osuuden Husebybakkenista / Montebellosta voidaan sinne liikennöidä vain SL95-tyypin sellakin metrohaaralla eli Grorudbanenilla. Åsjordetiin, jonka on tarkoitus olla valmis kaksisuuntavaunuilla. Jarissa kääntyvät vuo- Haaraa jatketiin vuosina 1974 - 75 aina Vest- loppukesästä 2008. Lysakerelveniin saakka rot ajetaan pääsääntöisesti yksisuuntaisilla liin saakka jatko-osan kulkiessa huomatta- virtakiskometrolla päästäneen vuonna 2009. SL79-nivelvaunuilla. Todettakoon vielä, että van matkan tunnelissa. Grorudin haara on Käytännössä rata on viimeiset kaksi vuotta kun SL95-vaunuja seisoo niin monta, että siis alusta pitäen ollut sivuvirtakiskolla va- ollut purettuna Montebellon ja Lysakerelve- niitä ei kaikkiin suunniteltuihin vuoroihin rustettu täysmetrorata. Rata erkanee itäiseltä nin väliltä. Kevään 2008 aikana uutta kisko- riitä, pulaa paikataan käyttämällä Bekkes- runko-osuudelta jo Tøyenin asemalta eli vain tusta on saatu asetettua paikoilleen täysin uu- tuan vuoroissa SL79-sarjan vaunuja. Täl- parisen kilometria keskikaupungilta koilli- situlle ratapohjalle Åsjordetiin saakka. löin liikenne hoituu siten, että vaunu jatkaa seen. Grorudbanenilla liikennöi metrolinja Bekkestuasta Kolsåsin suuntaan tyhjänä aina 5. Viitosen toinen pää jatkaa läntistä linja-

2/2008  Kombityypin metrojuna T7 + T8 + T6 Bergkrystallenin pääteasemalla. Sarjojen T5 - T8 virroitus on mahdollista sekä virta- kiskosta että ilmajohdosta. Alkujaan nämä vaunut oli tarkoitettu läntisille ilmajohtovir- roitetuille radoille. Nyttemmin virtakiskomet- ron levittäydyttyä liki kaikkiin suuntiin katto- virroittimia tarvitaan enää Holmenkollenin haaralla. Kuvan juna on lähdössä Lambert- seterin haaralta keskustaan ja edelleen ke- hälle (“Ringen”). Kehällä junan kilpi vaihtuu “lennossa” numeroksi 6 ja matka jatkuu il- man taukoa toisen kerran keskustaan ja sii- tä edelleen Husebybakkeniin eli Kolsåsin radan alkupäässä sijaitsevalle väliaikaisel- le pääteasemalle. Kuva Juhana Nordlund 23.4.2008, Oslo.

Näkymä Romsåsin tunneliasemalta Vestlin haaralta. Sivulaiturit ja kaareva katto anta- vat hieman “malminkartanomaisen” vaiku- telman. Kuva Juhana Nordlund 23.4.2008, Oslo.

T1 - T4 -vaunuista koottu kuusivaunuinen metrojuna (etummaisena T2 1092) saapu- massa keskustan suunnalta Haugerudin vuonna 1970 käyttöönotetulle asemalle. Haugerud on Furusetin radan ainoa ulko- asema. Kuva Juhana Nordlund 23.4.2008.

 2/2008 usta kiertäen kehämetrolle, josta kerrotaan Itäiselle verkolle saatiin vuosina 1970 - jojen 18 ja 19 vaunut. Keskustassa vaunut enemmän myöhemmin. 81 liitettyä Furusetin rata, eli suuntansa nel- kulkevat katurataverkossa muiden trikken- Vuonna 1967 perinteikäs Østensjøbanen jäs haara. Ensimmäinen osa haarasta (Hel- tyypin raitiovaunujen tapaan. Ekebergin ra- päivitettiin metroksi. Alkujaan esikaupunki- lerud - Haugerud) saatiin käyttöön vuonna dasta ja sen liikenteestä vastasi aikanaan oma raitiotieksi jo vuonna 1926 perustettua rataa 1970. Trosterudiin päästiin vuonna 1974 yhtiö. Raitiovaunurata eli omaa elämään- jatkettiin vuonna 1958 Bøleriin saakka. Mai- ja Furusetiin vuonna 1978. Tämä suureksi sä poikkeavan ajojännitteensäkin puolesta nittakoon että jo vuodesta 1937 tämän radan osaksi tunnelissa kulkeva linjaus sai tois- (1200 V). Tällä radalla oli aikanaan myös liikenne oli perustunut heiluriliikenteeseen taiseksi uusimman pääteasemansa vuonna sivuhaara, joka erkani Jomfrubråtenista ja Oppsalista keskustan kautta aina Kolsåsiin 1981, jolloin osuus Furuset - Ellingsrudå- johti Simensbråteniin. Sivuhaaralta loppui saakka muodostamalla samalla Norjan pi- sen otettiin käyttöön. Furusetbanenilla liik- liikenne jo vuonna 1967. Syksyllä 1974 ajo- simmän raitiovaunulinjan. Metropäivityk- kuvat nykyään linjan 2 junat, joiden läntinen jännite laskettiin muun raitioverkon kanssa sen yhteydessä rataa jatkettiin Skullerudiin. pääte taas sijaitsee Østeråsissa (Røabanen). yhteiseksi 600 V:ksi, ja muodostettiin uuden- Vielä vuonna 1998 rakennettiin jatko-osuus Ellingsrudåseniin päättyvä haara alkaa siis lainen heilurilinja 9 Jar - Skøyen - Dronnin- Mortensrudiin. Viimeksi mainitulla osuudel- Hellerudin asemalta eli noin 5 km keskus- gens gate - Ljabru. Toisin sanoen Ekebergin la on useita tunneleita toinen toisensa jäl- tasta itään. radan liikenne yhdistettiin Lilleakerin radan keen. Mortensrudin haaralla liikkuvat lin- Idän (osaksi etelänkin) suunnalla on liikenteeseen. Ekebergbanenin linja oli pi- jan 3 metrojunat, joiden reitin toinen pää on edelleen raitiotien statuksella kulkeva Eke- dennetty Skøyeniin saakka kuitenkin vuonna Sognsvannissa. Kolmoslinjan kalusto perus- bergbanen (valmistunut 1917 - 41). Suurin 1969, olihan yhtiö käytännössä (jos ei muo- tuu vanhaan T1 - T4 -kalustoon sekä uusiin osa radasta menee omalla käytävällään sa- dollisesti) fuusioitu OS:ään jo vuonna 1965. MX-juniin. Keväällä 2008 puolet kalustosta maan tapaan kuin muutkin pitkät esikaupun- 1200 V varten suunnitellut vaunut ajoivat oli uutta ja toiset puolet vanhaa. kiradat. Radalla liikennöivät nykyisin lin-

Oslon metrolinjat 2007 / 2008. Oslo Sporveier.

2/2008  väliaikaisratkaisuna 600 V virralla puolella Lyhyt yhteenveto esikaupunkiraidelii- johtovirroitteisina. Nämä vaunut poistettiin teholla Skøyeniin vuodet 1969 - 74. kenneyhtiöistä: kirjoilta vuosina 1987 ja 1993. T-baneverkoston uusimman osan muo- Holmenkolbanen: liikenne läntisillä ra- Läntisille linjoille hankittiin 1970-luvul- dostaa kehämetro eli T-baneringen. Sen en- doilla paitsi Kolsåsbanenilla, osake-enem- ta alkaen T5- ja T6-sarjojen kattovirroitin- simmäinen vaihe Sognsvannin radalta Sto- mistö Akersbanerne-yhtiölle 1933, OS:lle vaunuja korvaamaan pahasti ikääntyneitä roon valmistui vuonna 2003 ja puuttuva 1949, yhdistetty OS:ään tosiasiassa 1.8.1975, edeltäjiään. T6:issa on täydelliset ohjaamot osuus Storo - Carl Berners plass saatiin vii- muodollisesti 6.5.1992 kummassakin päässä. 1980-luvulla osa T4- mein käyttöön elokuussa 2006. Kehäradalla Bærumsbanen: liikenne Kolsåsbanenilla sarjan vaunuista muutettiin kattovirroituk- liikkuvat linjat 4, 5 ja 6. Linja 5 ei kulje tuo- ja Lilleakerbanenia liikennöivillä raitiolin- seen soveltuviksi ja niiden sarjatunnuksiksi ta rataa kuitenkaan uusimman osuuden koh- joilla, OS ostanut yhtiön kokonaan ja yhdis- tuli osaksi T7, osaksi T8. 1990-luvulla T5 - dalla. Linja 6 kiertää kehää myötäpäivään ja tänyt sen tosiasiallisesti itseensä 1.10.1944, T8 -sarjat muutettiin toimimaan myös sivu- nelonen taas vastapäivään. Tarkalleen otta- yhtiö muodollisesti lakkautettu 1.7.1971 kiskovirroituksella. Niillä oli näin ollen mah- en nelosen ja kuutosen liikennöinti kehällä Ekebergbanen: liikenne Ekebergbanenil- dollista liikennöidä sellaisia heilurilinjoja, perustuu linjatunnuksen vaihtamiseen juuri la, osake-enemmistö OS:lle 1.7.1948, yhdis- jotka lännessä käyttivät ilmajohtovirroitusta kehälle tultaessa. Näin siksi, että linjat 4 ja 6 tetty OS:ään tosiasiassa 1.7.1965, muodol- ja idässä virtakiskoa. Talvella 2007 - 2008 ovat tosiasiassa itä-länsisuuntaisia heilurilin- lisesti 1993 T5 - T8 -sarjojen vaunuja liikkui pääasiassa joja (ajosarjateknisesti yksi ja sama linja) ja Akersbanerne : Akerin kunnan yhtiö, linjoilla 1, 4 ja 6. Sarjojen T5 - T7 vaunuis- heiluri tekee kehällä silmukan. Koska junat joka omisti Sognsvannsbanenin ja Smestad- sa oli aikanaan kuljettajarahastusmahdolli- ajavat runkoradan kahdesti per kierros, on banenin (liikennöijä: HKB) ja silloisen rai- suus. Lipunmyyntitiskeistä ja -luukuista on tunnusta vaihdettava välillä. Ringenin var- tiolinjan Østensjøbanenin (liikennöijä: OS, jäänteet edelleen näkyvillä. rella olevat asemat on varustettu keskilaitu- vuodesta 1937 eteenpäin Bærumsbanen) en- Vuonna 1994 OS sai käyttöönsä kuuden reilla useiden metrojen tapaan, vastoin Oslon nen kuntaliitosta Osloon 1948. Kuntaliitok- vaunuparin eli 12 vaunun sarjan T2000. Sar- aiempia käytäntöjä. Ringenin uusin osa on sen jälkeen erillinen yhtiö Oslon kaupungin ja kärsi alkuun lastentaudeista, joista kuiten- suureksi osaksi pintarataa, sitävastoin poh- omistuksessa, kunnes 1.6.1949 liitetty OS:n kin vuosien varrella päästiin suurelta osin joinen osuus on pääosin tunnelirataa. osaksi. eroon. Vaunuparissa matkustajien on mah- Alkuperäisen itäisen metroverkoston Syy Holmenkolbanenin ja Ekebergbane- dollista siirtyä vaunusta toiseen. Istuinjär- keskustan päätepiste oli pitkään Jernbane- nin pysymiseen eri yhtiöinä 1990-luvulle asti jestystä muutettiin verrattuna edeltävän ka- torget. Vuonna 1977 maanalainen rata piteni tiettävästi oli, että ne omistivat omaa rataa. luston 3+3 -istumajärjestykseen. T2000-sar- keskustan päässä nykyiselle Stortingetin ase- Fuusiot 1990-luvulla eivät siis tarkoittaneet jassa on sekä katto- että sivukiskovirroitus. malle. Kymmenen vuotta myöhemmin län- täyttä kunnallistamista, vaan jäljellä olevat Sarjaa käytetään lähinnä linjalla 1 eli Hol- tiset esikaupunkiradat johdettiin niin ikään yksityiset vähemmistöosakkaat jatkoivat tä- menkollenin radalla. Koska Kolsåsin radal- tuolle samalle asemalle ja samaan aikaan män jälkeisen OS:n vähemmistöosakkaina la (vielä silloin kun se oli normaalilla taval- aseman nimi Sentrum korvattiin Stortinget- 2000-luvulle saakka (ainakin), jolloin niiden la käytössä) liikennöitiin lähes yksinomaan nimellä. Edelleen idästä länteen ja lännestä osuus oli kuitenkin pudonnut alle prosentin kolmen vaunun junilla, T2000:ia ei siellä itään matkaavat joutuivat vaihtamaan kulku- tasolle koko osakekannasta. juurikaan nähty. Joillakin itäisen verkoston neuvoa tuolla. Vasta 1990-luvulta alkaen itä- osan haaroilla T2000:ien käyttöä pyritään länsisuuntainen heiluriliikenne mahdollis- tietoisesti välttämään eräiden ulottumaon- tui, kun osa kalustosta muutettiin toimimaan KALUSTOSTA gelmien tähden. sekä ilmajohto- että sivukiskovirroituksella, Itäisen metrolinjaston alkuperäiskalustoa Talvesta 2005 / 2006 alkaen OS:lle on samoin osa läntisistä haaroista sai virtakiskot olivat vaunusarjat T1 - T4. Sarja T1 jakaantui tullut kokonaan uuden sukupolven MX3000 täysmetropäivityksen myötä. Suoriin linjoi- kahteen osaan eli alasarjoihin T1-1 ja T1-2. -junia. Kukin yksikkö on kolmivaunuinen. hin siirryttiin käytännössä vaiheittain 1993 Sarjan alkupää koostui nimenomaan T1-2:ista, Toimitukset vauhdittuivat keväästä 2007 al- - 95, ja vasta 1995 purettiin Stortingetin ja joissa oli (ja jäljellä olevissa vaunuissa on kaen. Junia on tilattu kaikkiaan 78 yksik- Majorstuenin väliltä ajojohto. Länsilinjoilla edelleen) kummassakin päässä täydellises- köä. Niillä on tarkoitus korvata lähivuosina viimeiset Holmenkolbanenilta perityt puu- ti varusteltu ohjaamo. Sarjojen T1-1 sekä kaikki sarjojen T1 - T8 vaunut. Ensimmäi- koriset moottorivaunut poistettiin vasta tuol- T2 - T4-vaunuissa on varsinainen ohjaamo sessä vaiheessa MX-kalustoa on sijoitettu loin käytöstä (600-sarja). Samassa yhteydes- vain toisessa päädyssä ja nämä vaunut on- linjoille 4 / 6, mutta nyttemmin niitä näkee sä, eli vaiheittain 1993 - 95, muutettiin myös kin kytketty vaunupareiksi. Näiden vaunu- etenkin linjalla 5 sekä jossain määrin kol- sekä metro- että raitiolinjojen numerointi ai- jen virroitus on perustunut aina virtakisko- mosellakin. van uuteen uskoon. Aiemmin numerot 1, 2 ratkaisuun. Vaunujen poistaminen on alkanut Lyhyt yhteenveto kaluston omistushis- ja 7 - 11 olivat kuuluneet raitiolinjoille, 3 uusien MX-vaunujen käyttöönoton myötä. torian suhteen: - 6 idän metrolinjoille, 13 - 16 lännen esi- Viime vuosina T1 - T4 -sarjojen kalustoa Yhtiöt ovat hoitaneet liikennettään seu- kaupunkilinjoille (Holmenkolbanenin linjat on sijoitettu lähinnä linjoille 2, 3 ja 5. Tosin raavasti: olivat 80-sarjassa ennen toimintojen yhdis- linjalta 5 vanhat vaunut ovat poistuneet ko- Holmenkolbanen: oma kalusto, joka sit- tämistä OS:n kanssa). Uudistuksen jälkeen konaan talven 2007 - 2008 aikana. Todetta- temmin siirtyi OS:n haltuun, ja tuli poiste- yksinumeroiset tunnukset varattiin metrol- koon, että jo vuonna 1960 oli valmistunut tuksi käytöstä 1995 mennessä linjaliiken- le, 10-sarja raitiovaunuille, kuten on asian- kaksi prototyyppiä, joiden tyyppimerkintänä teestä (2000-luvun alkupuolella tilauslii- laita edelleen. oli pelkkä “T”. Tuolloin itälinjoista yksikään kenteestä) ei ollut vielä valmis, joten vaunuja käytettiin koko niiden käyttöikä Kolsåsbanenilla ajo-

 2/2008 Lyhyt eli kaksivaunuinen T5-juna Stortinge- tin tunneliasemalla. Juna on alkujaan tullut Holmenkollenista. Täällä metroverkolla se ajaa virtakiskovirroituksen turvin. Kuva Ju- hana Nordlund 23.4.2008, Oslo.

MX3000-sarjan yksi uusimmista yksiköistä (tilanne kuvaushetkellä) Smestadin asemal- la. Linjaparin 4 / 6 liikenne hoidetaan kol- mivaunuisilla junilla. MX3000-junista voikin koota vain kolmi- tai kuusivaunuisia junia. Hetkeä ennen kuvaamista juna oli lähte- nyt Husebybakkenin väliaikaiselta asemal- ta. Tästä juna jatkaa matkaansa keskustan kautta kehämetrolle, missä kilpi vaihtuu ne- loseksi. Sieltä matka jatkuu uudelleen kes- kustaan runkoradalle, mistä mennään Bryn- sengin kautta Bergkrystalleniin. Kuva Juha- na Nordlund 23.4.2008, Oslo.

Storon keskilaituriasema. Oslon metrossa keskilaituriasemat ovat vähissä. Ringenin kaikki asemat (Nydalen, Storo ja Sinsen) ovat kuitenkin sellaisia ja ne ovat muuten- kin huolitellumpia kuin useat 1960- ja 1970- luvun pienimuotoiset asemat. Kuva Juhana Nordlund 21.4.2008, Oslo.

2/2008  SL79 nro 128 Olaf Ryes plassin pysäkil- lä. Oslon raitiolinjat menevät varsin aistik- kaassa miljöössä. Varsinkin keskusta-alu- eella meno on diplomaattisesti ilmaistuna “varsin rauhallista”. Huomattava osa pysä- keistä on varustettu reaaliaikaisella kulku- tietoinformaatiolla. Kuva Juhana Nordlund 23.4.2008.

Oslon raitiotieverkon toistaiseksi uusin laa- jennus otettiin käyttöön vuonna 1999, kun Ullevål Hagebyn raitiotietä jatkettiin Riks- hospitaletille. Uudelle päätteelle ei raken- nettu lainkaan silmukkaa, vaan vaunut vaih- tavat suuntaansa puolenvaihtovaihteiden avulla. Tänne ulottuville linjoille sijoitetaan ainoastaan kaksisuuntaisia vaunuja, joi- ta Oslossa ovat matalalattiavaunut SL95. Kuva Juhana Nordlund 23.4.2008, Oslo.

SL79-tyypin nivelvaunu 118 kaartamassa Jarin suunnasta Lilleakerin pysäkille. Lin- jan 13 vaunuista joka toinen kääntyy Jaris- sa ympäri loppujen jatkaessa Bekkestuaan. Hoffin pysäkistä lounaaseen rata kulkee omalla penkallaan irrallaan katu- ja tiever- kosta. Kuva Juhana Nordlund 22.4.2008, Oslo.

10 2/2008 Bærumsbanen: raitiotiepuolella oma ka- on itäisien haarojen päätepisteisiin 21 - 28 kaupunginosissakin eikä vain terminaalilta lusto 1958 saakka, jonka jälkeen OS:n kau- minuutin ajoajat. Idän suunnalla pisin haara etäämpänä sijaitseville alueille. Tukholmas- punkiraitiovaunut; Kolsåsbanenia ajettiin on Grorudin haara, jonka päähän menee 28 sakin on useita järeitä liityntäterminaaleja BB:n / OS:n omilla esikaupunkivaunuilla minuuttia Stortingetistä. Matkaa on kuiten- (Gullmarsplan, Slussen, Danderyds Sjukhus, Avløsin varikolta käsin, erossa Holmen- kin vain 15,1 km (Helsingissä samanpituinen Tekniska Högskolan, Liljeholmen, Brom- kolbanenin liikennöimistä muista linjois- matka Ruoholahdesta Kontulaan sujuu 23 maplan, Ropsten jne.), mutta liityntälinjat ta. Vuoden 1975 jälkeen Kolsåsin vaunut ja minuutissa). Itse Grorudin haara on pituudel- hoitavat pääosin itse metroradan välittömän HKB:ltä peritty esikaupunkikalusto sekoit- taan tasan 13 km (mihin luetaan myös Tøye- vaikutusalueen ulkopuolisien alueiden lii- tui, kun ensimmäisten T5 - 8 -vaunujen tul- nin ja Carl Berner plassin välinen osuus, jota kenneyhteyksiä. Oslossa vastaavia liityntä- lessa niillä korvattiin lähinnä HKB:n, ei niin- kehänkin junat käyttävät). Länsipuolella yli terminaaleja ole juurikaan, vaan T-banen on kään Kolsåsin vanhaa kalustoa. 10 km pitkiä haaroja ovat Kolsåsin rata (n. johdettu palvelemaan käyttäjiään siten, että Ekebergbanen: oma kalusto, joka siirtyi 12 km, kokonaismatkan Stortingetistä Kolså- asemilta on lähes poikkeuksetta kävelyetäi- sittemmin OS:n haltuun, ja poistettiin käy- siin ollessa 17,3 km) ja Holmenkollenin rata syys lopullisiin kohteisiin. Asemavälit vaih- töstä 1974 mennessä. (14,1 km, kokonaismatkan ollessa Stortin- televat noin 400 metristä liki kahteen kilo- getistä Frognersetereniin 16,8 km). Kuten metriin. Hyvin yleinen asemien välinen etäi- edellä todettiin, Kolsåsin radasta suurin osa syys esikaupunkialueilla näyttää olevan 800 LIIKENNÖINNISTÄ on suljettuna. Holmenkollenin junilla ajoai- m. Länsiosien radoilla asemavälit olivat en- T-banen-brändin alla kulkevilla linjoilla 1 - 6 ka Stortingetistä Frognersetereniin on peräti nen täysmetropäivitystä hieman tiheämmät on kullakin 15 minuutin vuorotiheys liki 34 minuuttia. kuin nyt. Metroasemien sivulaiturit (muualla koko päivän. Tiheimmin liikennöity osuus Linjoilla 1, 2, 3 ja 5 sivun pituus on rei- kuin kehällä) antavat myös oman leimansa on tietenkin Majorstuen - Tøyen, jolla mene- lu 40 minuuttia. Vuorotiheys kullakin yksit- asemiin. Toisaalta Helsingin seudulla esi- vät kaikki linjat. Varttitunnin aikana menee täisellä linjalla on siis aiemmin todettu 15 merkiksi Vantaankoskenradalla on sivulai- suuntaansa kuusi junaa. Majorstuenissa lin- minuuttia lukuun ottamatta myöhäisiltoja ja turit osuudella Pohjois-Haaga - Myyrmäki jojen läntiset osuudet jakaantuvat Smestadin, viikonloppujen varhaistunteja. Em. linjoilla samoin kuin Helsingin metron Kalasataman Holmenkollenin ja Blindernin suuntiin. Blin- tarvitaan 15 minuutin liikenteessä 7 junaa, asema on sivulaituriasema. Oslon T-banenin dernin suunnan rata jakaantuu vielä Sogns- jolloin kierrosajaksi muodostuu 1h 45 mi- asemat ovat pääsääntöisesti varsin yksinker- vannin haaraan ja Kehämetroon. Kehälle nuuttia. Ruuhka-aikana linja 1 ajaa itäpäässä taisia laituri ja katos -asemia. Esikaupunki- menee linjapari 4 / 6 sekä linja 5, joka kään- kauemmaksi eli Lambertseterin haaran pää- en tunneliasematkin ovat suurimmaksi osak- tyy Storossa takaisin. 4 / 6 -yhdistelmä sitä hän saakka, jolloin koko sivu Frognersete- si koko lailla pelkistettyjä hieman Malmin- vastoin ajaa kehän läpi. Røan suunnan haa- renistä Bergkrystalleniin kestää muutaman kartanon rautatieaseman tyyliin. T-banen on ralla taas rata haarautuu Østeråsiin ja Huse- minuutin alle tunnin. Tällöin koko kierros- mielenkiintoinen yhdistelmä toisaalta kevy- bybakkeniin päättyviin haaroihin Smestad- ajaksi muodostuu 2h 15 min eli junia kulkee ehköä, mutta toisaalta taas melko järeätäkin nimisen aseman jälkeen. tuolla linjalla 9 kpl. Samaa junamäärää tarvi- metrotekniikkaa (esim. vaunut ovat mitoi- Itäpuolella runkorata jakaantuu ensim- taan linjaparilla 4 / 6, koska sielläkin matka- tuksensa puolesta huomattavan kookkaita). mäisen kerran Tøyenissä, mistä erkanee haa- aika Bergkrystallenista keskustan, Ringenin Pohjoismaista paikallisliikenneratahistoriaa rat Kehän / Grorudin suuntaan ja toisaalta (kehä) ja uudelleen keskustan kautta Huse- tutkiva voi nähdä Oslon T-banessa useita sa- Brynsengin suuntaan. Brynsengissä itäinen bybakkeniin ottaa vajaan tunnin. Kokonais- moja piirteitä, joita aikanaan oli ajateltu nk. runkorata jakaantuu Hellerudin suuntaan ja kierrosajaksi muodostuu 2 h 15 min. Vuoro- Castrénin metroon Helsingissä. Lambertseterin haaraan. Hellerudissa linjat 2 tiheys 15 minuuttia voi kuullostaa harvah- ja 3 erkanevat omille teilleen, ts. Ellingsruds- kolta varsinkin ruuhka-aikoja ajatellen. Ver- åseniin ja Mortensrudiin päättyville haaroil- kollahan on koko joukko pidemmänkinpuo- RATIKKA - TRIKKEN le. Kehämetro ja Grorudin haara irtoavat toi- leisia haaroja, joilla vuorotarjonta jää nel- Oslossa toimii tätä nykyä kuusi raitiolinjaa sistaan Carl Berners plassin aseman luona. jään junaan tunnissa. Sitäpaitsi muutamilla eli linjat 11, 12, 13, 17, 18 ja 19. Niillä kulje- T-banen-liikenteessä enää vain Holmen- osuuksilla, joilla kulkee kahden tai kolmen tetaan vuosittain 30 miljoonaa matkustajaa. kollenin radalla käytetään ilmajohtovirroi- linjan junia, vuoroväli on epätasainen. Kes- Kuten edellä kävi ilmi, pari pitkää esikau- tusta. Kaikkialla muualla on nykyään vir- kustan ja Brynsengin välillä kulkevat kol- punkilinjausta muistuttavat pikaraitiotiemäi- takisko (Kolsåsin radalla Bærumin puolella me linjaa menevät kahden minuutin välein siä pitkiä lähiliikenneratoja (Lilleakerbanen on toki ilmajohto). Holmenkollenin linjan itään ja sitten tulee 11 minuutin tauko, jonka ja Ekebergbanen). Muilta osin raitiotie on kaluston tulee soveltua näin ollen molem- jälkeen kaikki kolme menevät taas kahden pääsääntöisesti tavanomaista kaupunkirai- mille virroitustavoille. Sivukiskovirroituk- minuutin välein. Oslossa onkin suunnitelmia tiotietä kaduille johdettuine linjauksineen. sesta vaihdetaan ilmajohtovirroitukseen ja linjojen ja linjavariaatioiden uudelleenjärjes- Raideleveys on yleiseurooppalainen 1435 päinvastoin Frøenin asemalla. Kahdenlai- tämiseksi, mutta toistaiseksi liikennettä hoi- mm eli sama kuin rautateillä ja T-banenil- seen virroitustapaan soveltuvia vaunusarjo- detaan yllä kuvatuilla periaatteilla. la. Vaunujen leveys on 2500 - 2600 mm. ja ovat T5 - T8 sekä T2000. Holmenkolle- T-banen i Oslo on monella tapaa erilai- Käytössä on nykyään 18 - 25 vuoden ikäi- nin radalla ajetaan myös kaikista lyhimmillä nen kuin Tukholman Tunnelbana tai Helsin- siä SL79-nivelvaunuja (korkealattiaisia) junilla eli vain kaksivaunuisilla yksiköillä. gin metro. Näistä kolmesta Helsingin metro sekä uudehkoja SL95-matalalattiavaunuja. Pisimpiä eli kuusivaunuisia junia taas näkee on kaikista liityntävetoisin. Koska Helsingin SL95-kaksoisnivelvaunujen pituus on peräti linjoilla 2, 3 ja 5. metrossa on asemavälit metroksi huomat- noin 33 metriä ja vaunujen kokonaispaikka- Ajoajoista voidaan todeta, että keskustan tavan pitkät, on liityntää myös itse metro- määrä on niinkin suuri kuin 212 matkusta- “nollapisteen” metroasemalta Stortingetistä japaikkaa. Oslon raitiovaunujen kokonais-

2/2008 11 Raitiovaunu SL95 nro 156 on juuri saapu- nut Bekkestuan pääteasemalle ja purkanut lastinsa raitiovaunujen matalalle laiturille. Kuvassa vaunu jatkaa jo matkaansa korke- an standardin mukaisen laiturin varovasti ohittaen. Kolsåsin radalla on Jarin ja Bek- kestuan välillä korkeat ja matalat laiturit kul- lakin asemalla peräkkäin. Rata Bekkestuas- ta Kolsåsiin on tätä nykyä vailla liikennettä. Kuva Juhana Nordlund 24.4.2008, Oslo.

niksi, mutta sitten liikenne olikin käynnistet- ty niillä pitkän ajan jälkeen uudelleen. Rai- tioteiden suurin laajuus saavutettiin vuon- na 1958 laajimman vaiheen jäädessä vain kaksivuotiseksi. Vuosien 1958 ja 1995 vä- lisenä aikana yhtäkään täysin uutta raitiora- taosaa ei tullut käyttöön. Erityisesti 1960- luku oli raitioteiden kannalta voimakkaan alasajon aikaa. 1960-luvulla Oslo lakkaut- ti myös johdinautojärjestelmänsä, jossa oli enimmillään neljä trolleybussilinjaa. Trollik- kalinjastoa oli aikanaan ollut tarkoitus laa- jentaa enemmänkin kuin mitä aikanaan ehti toteutua, jopa niin että joillekin alueille oli ehditty vetää jo ajojohdot, joita ei milloin- kaan lopulta käytetty. Oslossa tehtiin siis raitioteiden lakkau- tuspäätös vuonna 1960, ja se oli tarkoitus panna täytäntöön 1975 - 80 mennessä. Vuon- na 1969 suunnitelman toteuttaminen keskey- tettiin ja vuonna 1977 lakkautussuunnitelma kumottiin kokonaan. Se, että vuosien 1958 ja 1995 välisenä aikana ei rakennettu uu- sia raitiolinjoja ei tarkoita, etteikö “uusia” raitiorataosia olisi tullut linjaliikennekäyt- töön. Useampi vuosina 1960 - 68 liikenteel- tä lakkautettu mutta halliyhteyksien vuoksi kuitenkin purkamatta jäänyt osuus otettiin SL 95 nro 158 saapumassa Holtetista (Eke- Oslon raitioteiden historiasta voidaan lakkautuspäätöksen kumoamisen jälkeen bergbanen) Jomfrubråtenin pysäkille. Ku- mainita, että hevosraitiotieliikenne alkoi takaisin käyttöön. Tarkemmin sanoen tämä van vasemmassa laidassa näkyy Simens- jo vuonna 1875 ja sähköraitiovaunut tuli- bråtenin sivuhaaran (liikenne päättynyt tarkoittaa Torshovin – Sagenen rataa (uudel­ vat 1894. Kristiania Elektriske Sporvei oli vuonna 1967) erkanemiskohta. Osa haaran leenavaus 1988), joka sittemmin on uudel- Pohjoismaiden ensimmäinen sähköraitio- ratapohjasta on edelleen jäljellä. Kuva Ju- leen lakkautettu, ja Sinsenin – Grefsenin – hana Nordlund 23.4.2008, Oslo. tiejärjestelmä. Hevosvetoiset raitiovaunut Storon yhteyttä (uudelleenavaus 1993). poistuivat lopullisesti vuoteen 1900 mennes- sä. Kaupungin nimi vaihtui Osloksi vuon- määrä on 72 kpl. Oslolaisienkaan matala- na 1925, jolloin samaan aikaan uudelleen MUU lattiaraitiovaunujen käyttöönotto ei sujunut järjestellyn raitiotieyhtiön nimeksi tuli A/S ongelmitta. Nyttemmin sarja on saatu täysi- Oslo Sporveier. Raitiotieverkosto on reilun PAIKALLISLIIKENNE lukuisesti käyttöön ja Göteborgista käytetty- sadan vuoden aikana useaan kertaan laajen- T-banenin ja raitioteiden lisäksi Oslon pai- nä hankitut ex M25-vaunut on voitu poistaa. tunut ja supistunut. Uusia rataosuuksia on kallisliikenteen tarpeista huolehtivat myös Kaksisuuntaiset SL95-vaunut on keskitetty otettu käyttöön niinkin myöhään kuin 1990- linja-autot sekä rautateiden lähiliikenne. Lä- linjoille 17 ja 18 (Rikshospitaletissa ei ole luvulla, vaikka sitä ennen lukuisia linjauk- hijunien asemavälit ovat pitkät vastaten var- kääntösilmukkaa) sekä linjan 13 Bekkestu- sia oli lakkautettu joko kokonaan tai päivi- sin pitkälle Tukholman Pendeltågetin peri- aan saakka ajaviin vuoroihin. Muu raitiolii- tetty T-banen-konseptiin kuuluviksi leveillä aatteita tai Helsingin lähijunareittien Y, R, H kenne hoituu SL79-kalustolla. Esimerkiksi vaunuilla liikennöitäviksi paikallisradoiksi, ja Z pysähtymiskaavaa. Kattavasta raidelii- Majorstueniin ulottuvilla linjoilla on vain osaksi jopa metrohaaroiksi. Joillakin rata- kenneverkosta huolimatta Oslossa on tuntu- vanhempia niveliä. osilla liikenne oli lakkautettu vuosikymme- va rooli bussiliikenteelläkin. Bussilinjat on

12 2/2008 Oslon vanha johdinautovarikko nykyään. Oslossa toimi aikanaan neljä johdinau- tolinjaa eli 18, 20, 21 ja 24. Varikko sijait- see Bjølsenissä. Kuva Juhana Nordlund 22.4.2008, Oslo.

karkeasti ottaen jaoteltu keskustalinjoihin sekä ilmansuuntien mukaisiin esikaupunki- linjoihin. 20-sarjan linjat palvelevat kanta- kaupunkialuetta siten, että niiden reitti on kehämäinen eivätkä ne aja keskustan ytimen läpi. Osa 20-linjoista menee aika kaukaakin keskustaan nähden. Sitä vastoin 30-sarjan linjat ajavat nimenomaan keskustan kautta ollen keskustan läpi kulkevia heilurilinjoja. 40 - 90 -sarjojen linjat ovat periaatteessa esi- kaupunkilinjoja, joista kukin kymmenluku palvelee omaa ilmansuuntaansa. Jotkut lin- jat ulottuvat keskustaan saakka. Muutamat linjat ovat pääasiassa T-banenin syöttölin- joja. Tosin T-banen on toteutettu siten, että varsinaisia liityntälinjoja ei juurikaan ole. Tilannetta voisi verrata varsin pitkälti mei- dän pääkaupunkiseutumme Vantaankosken rataan ja siihen kytköksissä olevaan bussi- liikenteeseen. Bussilinjat 20, 31 ja 37 ovat korotetun standardin mukaisia ikään kuin runkolinjoja. Niitä voitaisiin verrata ehkä- pä Tukholman Stomlinje-verkoston linjoi- hin tai Helsingin / Espoon Bussi-Jokeriin. Linjoilla 20, 31 ja 37 liikennöidään sangen tihein vuorovälein korkealuokkaisilla täys- matalalattianivelbusseilla, joihin saa iltoja ja öitä lukuun ottamatta nousta sisälle mil- Kahdesta MX3000-yksiköstä koottu kuusi- tä ovelta tahansa. Bussilinja 20 on aikanaan sottuna herää kysymys, olisiko pidemmällä vaunuinen metrojuna saapuu Vestlin suun- korvannut sitä edeltäneen samannumeroisen perspektiivillä tarkoituksenmaisempaa hoi- nalta Veitvetin asemalle Grorudin haaralla johdinautolinjan. Bussi 37 (numero on vuo- taa sellainen liikennetarve esimerkiksi raitio- linjalla 5. Veitvetin aseman koillispuolella on sien kuluessa vaihtunut) puolestaan korvaa vaunuilla. Oslon trikkenistä paistaa läpi se, kääntöraide (kuvassa keskellä). Grorudda- paljon esimerkiksi Sagenen (etelästä tullut- että siihen ei välttämättä ole haluttu panos- lenissa on aika paljon raskastakin kerrosta- loasutusta. Sillä suunnalla esiintyy oslolai- ta) raitiotieyhteyttä. Sagenen raitiotien itäi- taa yhtään ylimääräistä. Esimerkiksi Skil- sittain harvinaista liityntäliikennettäkin. Kuva nen osa ajettiin alas toisen kerran 1990-luvun lebekkin luona radan kunto ei poikennut ai- Juhana Nordlund 23.4.2008, Oslo. loppupuolella, Sagenehan oli ehtinyt olla ko- nakaan edukseen Tallinnan Tartu maanteen konaan ilman raitioliikenneyhteyttä 1960-lu- radan kunnosta. Varmasti Oslossakin olisi vulta vuoteen 1988 saakka (kiskot ovat olleet tilausta selvästi nykyistä kattavammalle ja tiö Kollektivtrafikproduksjon AS. 1.1.2008 paikoillaan koko tuon välisen ajan). Sagenen paremmin hoidetulle raitiojärjestelmälle. alkaen Oslon ja Akershusin lääneissä jouk- toisen raitiovaunuaikakauden yhteys tosin Toisaalta Rikshospitaletin moderni raitiotie koliikenneviranomaisena (palvelun tilaaja- suureksi osaksi palveli vain ruuhkaliikennet- “pääteasemineen” viestittää selvästi siitä, na) on toiminut Oslo og Akershus Kollek- tä. Sagenessa on kaduilla vielä nykyäänkin että Oslossakin haluttaessa osataan panos- tivtrafik AS eli ”Ruter”, jonka perustamisen useissa kohdissa raitioradan jäänteitä. taa kevyeeseen raideliikenteeseen. myötä Oslo Sporveier on lopullisesti lakan- Eräillä bussilinjoilla - varsinkin edellä Vanha Oslo Sporveier -niminen liiken- nut olemasta. selostetuilla runkolinjoilla 20, 31 ja 37 - vuo- nelaitos on nyttemmin hävinnyt. Vuodesta rovälit ovat hyvin lyhyet. Liikenne hoide- 2006 metron, raitioteiden ja osittain bussien- taan niillä linjoilla usein myös nivelbusseil- kin liikennöijänä on (eli palvelun tuottajana) Artikkelin historialliset tiedot on la. Ainakin ulkopuolisen näkökulmasta kat- on toiminut Oslon kaupungin omistama yh- tarkistanut Johannes Erra.

2/2008 13 Apulaiskaupunginjohtajan haastattelu: Pekka Sauria tapaamassa

Daniel Federley

Raitio kävi toukokuun lopulla tapaamassa apulaiskaupunginjoh- lainkaan, koska siitä olisi pelkkää vaivaa. Ratikalla pääsen liikku- taja Pekka Sauria, jonka vastuualueeseen kuuluvat Helsingissä maan helposti ja jos tarvitsen autoa, niin otan City Car Clubista auton käyttöön. muun muassa joukkoliikenneasiat. Sauri onkin tunnettu voimak- kaana joukkoliikenteen puolestapuhujana, ja haastattelussa kävi Mikä on ”oma” linjanne? ilmi, ettei apulaiskaupunginjohtajalla ole edes työsuhdeautoa 1A ja tietysti myös kolmonen, mutta 1A on se, joka useimmiten sattuu työmatkalla kohdalle. Täytyy tunnustaa, että jos kolmosen – matkat tulee hoidettua stadilaisesti raitiovaunulla! Tämä tuli perässä on tulossa 1A, odotan mieluummin sitä, koska haluan tu- myös näytettyä toteen, sillä tätäkin haastattelua varten Sauri kea ykköstä. saapui Kauppatorille linjan 3T variotramilla. Mitä ykköselle ylipäätään kuuluu? Käpylässä ollaan huolissaan ykkösen puolesta. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, Teidät tunnetaan raitio- vaunujen ystävänä. Mikä ratikoissa miellyttää? Ihmettelen, että ykkösestä jatkuvasti liikkuu huhuja. Ei sille ole mi- tään tapahtumassa. Ruuhka-ajan ulkopuolella matkustajamäärät ovat Alun perin varmasti nostalgia. Totta kai ratikat miellyttävät myös tietysti ylivoimaisesti pienimmät kaikista raitiolinjoista. Ne olivat siksi, että ne ovat päästötön vaihtoehto, mutta kyllä kiinnostus kui- pienet jo silloin, kun ykkönen kulki päiväsaikaan tiheämmin kuin tenkin painottuu minulla enemmän jo lapsuudessa syntyneeseen bon- nyt. Ongelma on siinä, että Mäkelänkadun suunnalla on niin paljon gausharrastukseen. Olen pienestä pitäen seurannut numero nume- bussitarjontaa eli itse asiassa ykkönen palvelee vain Pohjolanka- rolta ratikoita. tua. Mutta olen varmaan jäävi sanomaan, kun se on kuitenkin työ- Mikä on vanhin vaunutyyppi, jolla olette kulkenut? matkaratikkani. Ihan lapsuudesta en muista, mutta opiskeluaikana meillä oli Helsin- Tuleeko raitiovaunua käytettyä myös vapaa-aikana esimerkiksi gissä ruuhkaliikenteessä vuoden 1928 puurunkoisia vaunuja. Silloin perheen kanssa? oli vielä linjat 4S ja 10S, joilla oli näitä vaunuja liikenteessä. Kun meillä ei ole autoa, niin totta kai ratikkaa tulee käytettyä. Olisiko apulaiskaupunginjohtajalla mielessä jotain raitiovaunui- Entä onko raitiovaunua tullut käytettyä myös ulkomailla? hin liittyvää muistoa? Totta kai, oikeastaan kaikkialla missä olen käynyt ja missä niitä on. Niitä on paljon, mutta tässä Havis Amandan luona mieleen tulee Jos olen ratikkakaupungissa, niin käyn aina kokeilemassa ratikkaa ensimmäiseksi vanhan ysin päätepysäkki. Silloin kun opiskelin, oli jo ihan viran mutta myös kiinnostuksen puolesta. Ja tietysti sitä tulee ysin Kauppatori-Vallila -reitillä ASEA:n vanhoja arkku-vaunuja. Se käytettyä myös ihan spontaanisti, jos se on kulkureittien varrella. vaunutyyppi viehätti minua, sillä niitä ei ollut montaa. Arkkuja tuli Melkein kaikissa nykyisissä ratikkakaupungeissa ratkaisut ovat aina seurattua, kun näillä kulmilla kuljeskelin. erilaisia kuin Helsingissä, koska moni kaupunki lopetti ratikkalii- kenteen ja on aloittanut sen uudelleen. Esimerkiksi Strasbourg on Käytättekö itse säännöllisesti raitiovaunua? hyvä esimerkki, siellähän on nykyään vain modernisti rakennettuja Kyllä, teen työmatkat ratikalla. Kotioven edessä on ratikkapysäkki, pikaratikkalinjoja. samoin tässä kaupungintalon luona. Minulla ei ole työsuhdeautoa

14 2/2008 Helsinki on sikäli erikoinen, että täällä on todella jyrkkiä kaar- Jokerin alustavaa yleissuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Ai- teita ja esimerkiksi aivan kotitaloni nurkilla kolmosen ratikka tekee kooko Helsinki kiirehtiä jokerin toteuttamista? Milloin raidelii- jyrkän mutkan ja kääntyy peräti 240 astetta! kenne voisi alkaa? Luetteko Raitio-lehteä? Yritimme kovasti kiirehtiä raidejokeria PLJ:n valmisteluvaiheessa, mutta PLJ:ssä on tällä hetkellä massiivinen raideinvestointiruuhka, Totta kai! Se on erinomainen lehti, nimen omaan nostalgianäkökul- eikä jokeri sen vuoksi ollut PLJ:n ensimmäisessä vaiheessa. Kaik- masta. Harrastan myös lintujen bongaamista ja se on sikäli vähän kea on vaikea saada yhtä aikaa, länsimetro ja Kehärata sekä ratik- sukua tälle ratikkabongaamiselle, että tykkään erityisesti Raition kalaajennukset tulevat ensin. Helsinki kuitenkin pitää hanketta yllä Päätepysäkki-palstasta, jossa kerrotaan havaintoja siitä, mikä vaunu ja se on esillä heti seuraavaa PLJ:tä suunniteltaessa. on ollut milläkin linjalla. Lisäksi tykkään kovasti näistä historialli- sista kavalkadeista, joita Raitio-lehdessä on ollut. Ratikkaliikennettä pitäisi nopeuttaa, mutta ensi syksynä on tar- koitus lisätä kierrosaikaa usealle raitiolinjalle, kun aikataulus- Sitten työasioihin. HKL moittii ratikkaliikennettä kovin kalliiksi, sa ei tahdota pysyä. Liikenne siis hidastuu. Mitenkäs tässä näin mutta KSV taas pitää sitä edullisena tapana kuljettaa ihmisiä. Tar- on käynyt? kastuslautakunta kiinnitti äskettäin huomiota siihen, että korkeis- ta perustamiskustannuksista huolimatta raitioliikenne tulee ajan Etuuksia pitäisi ratikoille edelleen lisätä, samoin omia kaistoja. On mittaan edullisemmaksi kuin bussit ja se kattaa liikennöintinsä hyvä, että asetimme kunnianhimoiset nopeuttamistavoitteet ratikoille lipputuloilla. Joukkoliikennelautakunta oli tästä eri mieltä. Miten ja myös poikittaisliikenteelle ja muulle bussiliikenteelle. Ratikoiden oikein on, ovatko ratikat halpaa vai kallista joukkoliikennettä? osalta tässä on aika kova homma, koska ratikat liikkuvat niin paljon muun liikenteen keskellä. Valoetuuksia täytyy edelleen lisätä ja niitä Jos katsotaan matkustajakilometrejä niin raitioliikenne on kallista, ollaankin kehittämässä. Helppoa se ei missään tapauksessa ole. mutta jos katsotaan nousuja, ratikka on halvin heti metron jälkeen. Asiaa selittää se, että ratikat liikkuvat vain kantakaupungissa. Mat- Miltä variotramien tulevaisuus näyttää? Sopimuksen mukaan lii- kustajakilometrivertailu on jo rakenteellisesti ratikoille epäedullinen, kenteessä pitäisi olla 28 vaunua päivittäin, mutta lukuun ylletään koska ratikat ovat kaikki täällä kantakaupungissa, jossa liikenne on vain satunnaisesti. hidasta. Mitä pidemmät reitit ja mitä nopeammin ajetaan, sitä edulli- Valmistajan kanssa saatiin itse asiassa aika hyvä sopimus aikaan va- sempia kilometrikustannukset ovat. Siksi toivon, että esillä pidettäi- riotramien korjauksesta. Ehdot siitä, kuinka monta prosenttia vau- siin enemmän matkakriteeriä kuin matkustajakilometrikriteeriä. nuista on liikenteessä, ovat aika kovat. Viimeisen puolen vuoden ai- Laajasalon ratikka siis aikanaan varmaan muuttaa yksikkökus- kana on ollut rauha maassa ja valmistaja on korjaillut vaunuja, joita tannuksia aika paljon. on saatu koko ajan enemmän liikenteeseen. On syytä olla tyytyväinen verrattuna siihen tilanteeseen, joka vuosi sitten vallitsi. Voisin kuvitella niin. Eli kauppaa ei olla purkamassa? Pian saadaan uusi raitiolinja 9 liikenteeseen ja vuodenvaihteessa Ei tällä hetkellä. Totta kai purkua arvioidaan sopimuksen mukaan, kolmonen alkaa kulkea Kampin kautta. Mikä laajennus on seu- eli jatkuvasti seurataan, miten käytettävyysprosentit ovat käytän- raavana vuorossa? nössä toimineet. Vielä vuosi sitten ihmettelimme pitkin Eurooppaa, Seuraavana tulevat Jätkäsaaren ja Kalasataman ratikat. Jätkäsaareen mistä saisi käytöstä poistettuja ratikoita korvaamaan variotrameja, vedetään nykyisten linjojen 6 ja 8 jatkeet. Lisäksi on tarkoitus vetää eli tilanne on sikäli parantunut Kampin ja Ruoholahdenkadun kautta suora, nopea ratikkayhteys. Hankesuunnitelmat pitää tietysti vielä tehdä. Koska Helsinki saa aivan uusia ratikoita? Uushankinta on valmistelussa parasta aikaa ja uusia vaunujahan tar- Miten mahtaa käydä Kruunuvuorenrannassa ja Laajasalossa? vitaan paitsi korvaamaan vanhinta nivelratikkasukupolvea niin myös Onko metrolle taikka raitiovaunulle taloudellisia perusteita? uusille linjoille. Lisäksi tehdään koko ajan matalalattiaisia välipaloja Santahaminaa ei saada nähtävissä olevassa tulevaisuudessa asuin- toiseen nivelratikkasarjaan. alueeksi, koska puolustusvoimat pitää siitä kiinni. Laajasalon metro Raitiovaunujen tulevaisuus näyttää siis iloksemme valoisalta. Apu- on sen takia toistaiseksi kannattamaton. Ratikka Laajasaloon tietysti laiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, Raitio-lehti ja Suomen Raitio- kannattaa vetää. Sillä tavalla se pitää toteuttaa. tieseura kiittävät haastattelusta! Metroa ollaan jatkamassa lännessä Espooseen ja idässä uusille liitosalueille. Ovatko muut metrojatkeet ajankohtaisia? Olemme silmäilleet myös Pasilan metroa, jota mahdollisesti voisi jatkaa Pasilasta Viikkiin. Sitä ei ole vielä Pääkaupunkiseudun lii- kennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ) mutta ilman muuta se jos- sain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi, ehkä näiden kahden hankkeen jälkeen. Kaupunginvaltuusto päätti, että keskustatunnelia ei rakenneta- kaan vaan sen suunnittelu keskeytetään. Onko tällä vaikutusta joukkoliikenteeseen? Olen itse ollut kaiken aikaa sitä mieltä, että ensin pitää tehdä länsi- metro ja sitten katsoa, mitä vaikutuksia sillä on autoliikenteeseen. Nyt kun metro tehdään, niin tunnelilla ei tässä mielessä ole välittö- miä vaikutuksia joukkoliikenteeseen.

HKL 123 Kauppatorilla linjalla 9. Kuva Jorma Rauhala 6.1972.

2/2008 15 Daniel Federley yhdeksikön varrelta

Linjalle 9 on tarkoitus sijoittaa yhteensä kuu- si vuoroa. Vuoroväliksi tulee siten 8-9 mi- nuuttia sekä arjen ruuhkaliikenteessä että kaikkien päivien päiväliikenteessä.

Teollisuuskadun myllerrystä. Kaupunkiin päin menevät kiskot on rakennettu valmiik- si, mutta Pasilan suunnan kiskot puuttuvat vielä.

Porthaninkadun peruskorjaus on eteläpääs- sä jo loppusuoralla. Raitiovaunut palaavat kadulle 10.8., mutta työt valmistuvat koko- naisuudessaan vasta syyskuussa.

16 2/2008 Kartta linjan 9 reitistä 10.8.2008 alkaen.

2/2008 17 Daniel Federley KUULUMISIA KAMPISTA

Linja 3T Kamppiin nyt ajoittain kovin ruuhkainen Runebergin- seuraavassa kokouksessa 2.3.2006 se palau- Joukkoliikennelautakunta teki vihdoin vap- kadulla. Jatkossa matkustajamäärät kasva- tettiin äänin 6-1 uudelleen valmisteltavaksi. puaattona päätöksen siitä, mikä raitiolinja vat, kun osa nykyisistä bussimatkustajista Lautakunta oli tyytymätön siihen, ettei lin- Kamppiin alkaa kulkea. siirtyy käyttämään raitiovaunua. jastopäätökselle esitetty riittävästi peruste- Valituksi tuli vaihtoehto 2, jossa rai- luja ja ettei lautakunnalle tarjottu erilaisia tiolinja 3 siirtyy Kamppiin. Kampista linja Kampin raitiolinjan vaihtoehtoja. kulkee rautatieaseman ohitse ja Mikonkatua päätösprosessi Maaliskuun kokouksen jälkeen Pasila- pitkin Aleksille. Samassa yhteydessä bussi- Seura lähetti lautakunnalle kirjeen, jossa linjan 18 reitti siirtyy Kampista Arkadian- 1973-2004 se kertoi vastustavansa linjan 7 johtamista Töölöön ja Kamppiin ja pyysi reitin säilyt- kadulle. Vaihtoehto on sekä Alppila-Seuran Joukkoliikennelinjastoa ja raitiolinjastoa tämistä Mannerheimintiellä. Toukokuussa että Pasila-Seuran aiempien kannanottojen koskevissa liikennelaitoksen suunnitelmis- 2006 Alppila-Seura kirjelmöi lautakunnalle mukainen. Linja 3 tarjoaa Kamppiin raitio- sa Kampin rata on ollut mukana jo vuodesta ja toivoi linjan 3B/T säilyttämistä Töölössä yhteyden koko laajalta ja monipuoliselta lii- 1973 lähtien. Rata on kulkenut suunnitelmis- ja sen viemistä Kamppiin. kennöintialueeltaan 1.1.2009 alkaen. sa välillä Salomonkatua ja välillä Simonka- Lisäksi linjan 3 kirjaintunnusjärjestel- tua pitkin, mutta aina on lähdetty siitä, että 13.12.2007 mää muutetaan. Nykyisinhän rengaslinjan juuri raitiolinja 3 tekee koukkauksen Kam- toinen suunta on 3B ja toinen suunta 3T. pin kautta. Näin oli mm. vuosien 1981 ja Kului yli puolitoista vuotta ennen kuin lii- Valitussa linjajärjestelyssä kävisi niin, että 1989 suunnitelmissa sekä vielä 1990-luvulla kennelaitos valmisteli lautakunnalle uuden rautatieaseman edustalla pysähtyisi samal- laadituissa liikennemalleissa. Kun Kampin esityksen. Kokouksessa 13.12.2007 liiken- la pysäkillä sekä Kallion että Kauppatorin raitiotietä alettiin kaupunkisuunnitteluviras- nelaitos piti edelleen aiemmin selostettua suuntaan kulkevia 3B:n vaunuja ja vastaa- tossa toden teolla viedä eteenpäin vuonna linjastomuutosta parhaana. Esitystä oli kui- vasti toisen suunnan pysäkillä sekä Eiraan 2004, esittivät sekä virasto että liikennelai- tenkin tarkennettu yöliikenteen osalta: yö- että Töölöön meneviä 3T:n vaunuja, mistä tos yllättäen, että Kamppiin kulkisi linja 7 ja linja 3N olisi kulkenut Arkadiankatua ja Ru- aiheutuisi sekaannuksia matkustajille. linja 3 siirtyisi Mannerheimintielle. Kampin neberginkatua, jotta näillä osuuksilla olisi Asia on ratkaistu siten, että linjan 3 vau- raitiotien suunnitteluhistoriasta on kerrottu säilynyt yöliikenne. nut vaihtavat linjatunnusta Olympiatermi- tarkemmin Raitiossa 2/2006. Lisäksi oli tutkittu kahta muuta vaih- naalilla ja Eläintarhassa; kahdeksikon malli- toehtoa eli linjan 7 viemistä Kamppiin lin- sen lenkin Töölön puolta ajetaan molemmis- 2004-2006 jan 3 reitin säilyessä ennallaan sekä linjan 3 viemistä Kamppiin linjan 7 reitin säilyessä sa suunnissa linjatunnuksella 3T ja Kallion Vaikka linjastosta olikin vuonna 2004 ole- ennallaan. Näistä kerrottiin viime Raitios- (Berghällin) puolta tunnuksella 3B. massa suunnitelmia, tuotiin asia ensimmäi- sa. Lautakunta ei ollut tyytyväinen mihin- Kampin linjastopäätös oli harvinaisen sen kerran joukkoliikennelautakunnan pää- kään vaihtoehdoista ja päätti yksimielisesti monivaiheinen. Lopulta päädyttiin kompro- tettäväksi vasta 16.2.2006. Silloin HKL esit- palauttaa asian uudelleenvalmisteltavaksi. missiratkaisuun, jonka tavoitteena on liiken- ti, että linja 7 siirtyisi kulkemaan Töölön ja Kokouksessa tuotiin esille lukuisia ideoita nöintikulujen pysyminen ennallaan. Tämä Kampin kautta ja linja 3 siirtyisi Mannerhei- Kampin linjajärjestelyksi. Seuraavan käsit- ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista. mintielle. Lautakunta jätti asian pöydälle ja Vaikka joukkoliikennelautakunnalle vakuu- telyn oli määrä olla 17.1.2008. tettiin kokouksessa, ettei linjan 3 kierrosaika pitene reittimuutoksen vuoksi, tulee kierros- aika todellisuudessa pitenemään. Kampin raitiolinjavaihtoehdot, aamun vuorovälit Jos vuoromäärää ei reittimuutoksen yh- Vuoroväli teydessä nosteta, vuorovälikin pitenee. Kal- Vaihtoehto/Linja 1A 3B/3T 4 5 6 7AB 8 9 10 liossa tästä ei ole haittaa, sillä uusi linja 9 Nykytila S2007 8,4 8,4/8,3 5 6,9 7 6,9 5 kulkee 3B:n kanssa samaa reittiä koko mat- Perusvaihtoehto1) 8,4 8,4/8,3 5 6,9 7 6,9 9 5 kan Kaarlenkadun pysäkiltä Ylioppilastalol- VE 2 8,4 8,4/8,3 5 6,9 7 6,9 9 5 le saakka. Linjojen 9 ja 3B aikataulut pyri- VE 5 8,4 8,4/8,3 5 6,9 7 6,9 9 5 tään tahdistamaan keskenään niin, että kes- VE 6 8,4 8,4/8,3 5 6,9 7 6,9 9 5 kustasta Kallion suuntaan vuoroväli on alle VE 8a 8,4 8,4/8,3 5 10 6,9 7 6,9 9 5 viisi minuuttia. 1) Nykytilanne linjan 9 aloitettua Sen sijaan Töölössä ja Kampissa linjalla 3T on odotettavissa tungosta. Linja 3 on jo

18 2/2008 2/2008 19 3.4.2008 tiolinjalla vaihdoton yhteys keskustasta ja Vaihtoehdossa 5 linjalta 3 olisi siirretty kantakaupungin alueelta sekä vaihdon avul- kaksi vuoroa linjalle 7. Vaihtoehdossa 6 lin- Asiaa ei kuitenkaan tuotu tammikuun koko- la yhteys koko raitioverkosta ja myös bussi- jalle 7 olisi tarvittu kaksi uutta vuoroa (kus- ukseen, vaan vasta 3.4.2008 lautakunta sai liikenteen linjoilta.” Paranevasta palvelusta tannuslisäys 0,6 Me/vuosi) ja mahdollisesti Kampin linjastojärjestelyt käsiteltäväkseen huolimatta liikennelaitos ei kuitenkaan ta- linjoille 4 ja 10 kummallekin yksi uusi vuo- – jälleen kerran. Tällä kertaa vaihtoehtoja lousarviossaan ottanut huomioon Kampin ro (kustannuslisäys samoin 0,6 Me/vuosi). oli esillä toistakymmentä. uuden raitiotien aiheuttamaa lisäystä liiken- Vaihtoehdossa 8a linjalle 5 olisi tarvittu kuu- Vaihtoehdossa 1 linja 3B/T kulki Kampin nöintikustannuksiin. Sen vuoksi se esitti, et- si vuoroa, jolloin sen kustannukset olisivat kautta ja linja 7 säilyi nykyisellä reitillä. tei Kampin raitiotien käyttöönotto voi lisätä 1,8 Me / vuosi. Vaihtoehdossa 2 reitit olivat kuten edel- kustannuksia, ellei lautakunta erikseen päätä Liikennelaitos otti vahvasti kantaa vaih- lä, mutta linjalla 3 linjatunnus vaihtuisi supistaa liikennettä jostain muualta. toehtoja 6 ja 8a vastaan, sillä sen mielestä Olympiaterminaalilla ja Eläintarhassa. Tun- Liikennelaitos oli myös saanut lisää pa- ”Talousarvion valmistelukehyksen puitteissa nuksiksi ehdotettiin joko 3B ja 3T tai 2 ja 5 lautetta sekä asukasjärjestöiltä että matkus- ei ole mahdollista toteuttaa vaihtoehtoja [6 (vaihtoehto 2a). tajilta. Palautteissa korostui halu säilyttää tai 8a] ellei vastaavia Vaihtoehdossa 3 linja 3B/T kulki Kam- linja 3 nykyisenä, ja lautakunnalle osoitet- karsintoja tehdä liikenteestä jossain pin kautta ja linja 7 säilyi nykyisellä reitil- tiin jopa yli 2000 henkilön allekirjoittama muualla. Karsinnat olisivat huomattavia ja lä. Linja 3 olisi ajanut Erottajalta tullessaan vetoomus raitiolinjan 3 reitin säilyttämises- kokoluokaltaan ne vastaisivat yhden tai kah- Aleksin ja Mikonkadun kautta Kaisanie- tä Töölössä. den Helsingin sisäisen bussilinjan lopetta- meen, jolloin rautatieaseman pysäkin tun- Palautteesta huolimatta HKL esitti par- mista kokonaan.” nusongelmaa ei olisi ollut. haaksi vaihtoehtoa 5, jossa kustannukset ei- Edelleen liikennelaitos piti vaihtoehtoa Vaihtoehdossa 4 linja 3 olisi jaettu kah- vät nousisi. Vaihtoehdoissa 1-2 kustannukset 8a hankalana Töölöntorin silmukan vuoksi: deksi erilliseksi ympyrälinjaksi siten, että pysyisivät myös ennallaan, sen sijaan muis- ”Vaihtoehto edellyttää Töölöntorin kään- saatiin linja 3, Kamppi - Kallio - Töölö - sa vaihtoehdoissa uusi rataosa vaatisi myös tösilmukan rakentamista, koska vanha sil- Kamppi ja linja 2, Rautatieasema - Kaup- uusia vuoroja, joiden hinnaksi HKL arvioi mukka ei ole enää käytettävissä. Uuden patori - Eira - Rautatieasema. 300 000 euroa / vuosi / vuoro. Töölöntorin kiertävän lenkin rakentaminen Vaihtoehdossa 5 linja 7 kulki Kampin Lautakunta päätti jättää esityksen pöy- edellyttää yleissuunnitelman tarkistamista kautta ja linja 3 Mannerheimintietä (HKL:n dälle. ja hyväksymistä kaupunkisuunnittelulauta- alkuperäinen esitys). kunnassa. Mikäli vaihtoehtoon päädytään, Vaihtoehdossa 6 linja 7 kulki Kampin 17.4.2008 näyttää siltä, että lautakuntakäsittely meni- kautta ja linja 3 säilyi nykyisenä. si vuoden 2009 puolelle suunnittelun vaati- Vaihtoehdossa 7 linjat 3 ja 7 olivat ku- Esitys oli käsiteltävänä heti seuraavassa ko- vuuden ja vuorovaikutusprosessin vaatiman ten vaihtoehdossa 6 ja lisäksi olisi perustettu kouksessa 17.4., jolloin lautakunta päätti jäl- ajan vuoksi. Mitoituksessa ei voida tyytyä uusi tukilinja 10B reitille Kirurgi-Kuusitie. leen kerran palauttaa linjastoratkaisun uu- vanhojen suunnitelmien tasoon kaarresätei- Vaihtoehdossa 8 muu linjasto säilyi en- delleenvalmisteltavaksi, tällä kertaa täpäräs- den ja pysäkkipituuden osalta. Lisäksi va- nallaan ja Kamppia palveli uusi linja 5, Lin- ti äänin 5-4. Palautuspäätöksen yhteydessä kituisen linjan kääntösilmukkaan tarvitaan jat - Rautatieasema - Töölöntori. lautakunta evästi liikennelaitosta: haluttiin ohitusraide. Myös kadun pinnan alla olevat Vaihtoehdossa 8a linjan 5 reitti olisi ol- vähemmän ja tarkemmin suunniteltuja vaih- rakenteet on selvitettävä. Radan rakennus- lut Linjat - Senaatintori - Mikonkatu - Rau- toehtoja. Lisäksi pyydettiin linjojen vuoro- työn vaatima aika riippuu paljolti katutöiden tatieasema - Töölöntori. välitietoja eri vaihtoehdoissa. Liikennelai- järjestymisestä. Töölöntorin kääntöpaikka Vaihtoehdossa 8b linja 5A/B oli ren- toksen puolelta korostettiin jälleen sitä, että olisi saatavissa raitiolinjan käyttöön kesällä gaslinja reitillä Kamppi - Rautatieasema - Kampin liikennettä varten ei ole varattu ra- 2010. Rakennuskustannukset olisivat noin ­Senaatintori - Kallio - Helsinginkatu - Töö- haa, eli jos liikenne aiheuttaa uusia kuluja, 1,5 – 2,5 miljoonaa euroa työn laajuudes- lö - Kamppi. on vastaavasti karsittava liikennettä jostain ta riippuen. ” Liikennelaitoksen arviota ra- Vaihtoehdossa 8c linja 5 kulki Kataja- muualta. kennuskustannuksista voidaan pitää erittäin nokan terminaalilta Kampin kautta Pikku korkeana. Huopalahteen. 30.4.2008 Liikennelaitos piti edelleen parhaana al- Vaihtoehdoista 3 on mahdoton toteut- Viimein 30.4.2008 pidetyssä kokouksessa kuperäistä esitystään, mutta lautakunta päätti taa, sillä kääntyminen Aleksilta Mikonka- linjastoratkaisu saatiin sitten tehtyä. Esi- äänestää kaikista vaihtoehdoista. Ensin ää- dulle olisi liian jyrkkä raitiovaunuille. Vaih- tyksessä oli jäljellä neljä vaihtoehtoa: 2, 5, nestettiin vaihtoehdoista 6 ja 8a. Tämän ää- toehto 4 ei myöskään saanut lautakunnassa 6 ja 8a. Lautakunnan jäsen Mirva Haltian nestyksen voitti ve 6 äänin 6-3. kannatusta. Muut vaihtoehdot olisivat ol- nimenomaisesta pyynnöstä HKL:n suunnit- Toisessa äänestyksessä äänestettiin vaih- leet mahdollisia toteuttaa. Eroja on kuiten- teluyksikkö liitti esityslistaan myös vuorovä- toehdoista 6 ja 2. Äänestyksen voitti ve 2 ää- kin palvelutasossa ja ennen kaikkea liiken- litaulukon, jonka mukaan linjojen vuorovälit nin 5-4. Lopuksi äänestettiin vielä vaihtoeh- nöintikustannuksissa. pysyisivät kaikissa vaihtoehdoissa nykyisi- doista 2 ja HKL:n esittämästä vaihtoehdosta HKL:n mukaan Kampin raitioyhteys pa- nä. Uudelle linjalle 5 oli vaihtoehdossa 8a 5. Vain yksi jäsen oli tässä vaiheessa valmis rantaa joukkoliikenteen palvelutasoa: ”Kam- laskettu 10 minuutin vuoroväli. kannattamaan liikennelaitoksen esitystä, jo- pin alueella sijaitsevien asuntojen, työpaik- Vaihtoehdoissa 2 ja 5 liikennöintikustan- ten äänin 8-1 lautakunta päätti, että Kamp- kojen ja monenlaisten asiointi- ja vapaa-ajan nukset eivät muuttuneet nykyisestä, samoin piin viedään raitiolinja 3. palveluiden sekä linja-autoaseman saavu- vaunumäärä pysyi samana. tettavuus paranee, kun niihin tarjotaan rai-

20 2/2008 Yleensä lautakunta on linjastoasiois- sa päättänyt myös tulevan linjan nimestä, mutta näin ei tällä kertaa tehty. Siksi emme vielä tiedä, mitä välietappeja linjojen 3B ja 3T linjanimissä tulee esiintymään. Molem- mat joka tapauksessa kulkevat reitillä Kai- vopuisto - Eläintarha, B Kallion ja T Töö- lön kautta. Rakennustyöt Arkadiankadun ja Mannerheimintien yh- dysraide rakennettiin huhtikuussa ja ajo- lanka asennettiin toukokuussa. Yhteydelle tulee käyttöä, kun Simonkadun, Mannerhei- mintien ja Kaivokadun risteyksen kiskotyöt käynnistyvät 30.6.2008. Kuten edellisessä Raitiossa kerrottiin, ajetaan raitioliikentees- sä viikon 27 ajan poikkeusreittejä lähes kai- killa linjoilla. Mikonkadun ja Kaivokadun vaihteet asennetaan viikon 27 aikana, kun Kaivoka- dulla ei ole raitioliikennettä. Muut kiskotyöt tehdään elo-syyskuun aikana, ja syyskuussa asennetaan vaihteet Mikonkadun ja Aleksan- terinkadun risteykseen. Fredrikinkadun kiskotöiden aloittami- nen viivästyy aiemmin suunnitellusta paril- la kuukaudella, sillä kadunpinnan alla ole- vaa kalliota joudutaan louhimaan kesän ai- kana. Simonkadulle on päätetty tehdä katu- lämmitys raitiovaunukaistoille Yrjönkadun ja Mannerheimintien väliselle osuudelle.

2/2008 21 Keppi-Tiikeri HKL 741 Mannerheimintiellä Forumin kohdalla. Kuva Nasakuva 18.11.1966.

Äärimmäisenä vasemmalla HKL 730 vm. 1977 Pajamäen linjalla 36. Kuva on otettu nyttemmin käytöstä poistetulla Simonkentän (Simonmäen) pysäkkialueella. Kuva Hannu T. Pulkkinen.

22 2/2008 Taulukon on koonnut Kimmo Nylander, avustajinaan Pertti Leinomäki ja Juhana Nordlund Siniset bussit vuodesta 1936, osa 22

Raition edellisissä numeroissa on alettu julkaista kalustoluetteloa kaikista HKL:n busseista. Helsingin Raitiotie ja Omnibusosakeyhtiö Lista etenee seuraavissa numeroissa. Luettelo on laadittu sillä periaatteella, että aluksi on 1936–44 Helsingin kaupungin liikennelaitos lueteltu peräkkäin kaikki numerolla yksi olleet autot. Sitten siirrytään kakkoseen jne. 1945–94 Lopulta saavutetaan 9933 – HKL:n kaikkien aikojen korkein bussin numero. HKL-Bussiliikenne 1995–2004

Kalustoluettelon merkkien selityksiä

NRO = auton HKL-numero. Sama bussi voi Etuovi on yleensä etuakselin etupuolella, AZ = automaatti-ZF, esiintyä listalla useamman kerran eri keskiovi akseleiden välissä ja takaovi taka- A = automaatti, muu merkki kuin kohdissa, jos sen numeroa on vaihdettu. akselin takapuolella. Nokka- ja bulldog-mal- edellä tai merkki ei tiedossa. Tp. = alustatyyppi lisissa autoissa kuitenkin etuovi ja keskiovi Numero viittaa vaihteiden N = nokkamallinen, ovat molemmat akseleiden välisellä alueella. määrään, jos tiedossa. B = bulldog (etumoottori), KOK = auton koko K.OTTO ja POISTO = käyttöönotto ja E = hetku (etumoottori), B = normaali 2-akselinen poistoajankohta K = mahuri (keskimoottori), T = teliauto Numerot ovat järjestyksessä: vuosi, kuukausi, T = takamoottorinen N = nivelauto päivä – vvkkpp. 00=kuukaudesta tai päivästä Vm = alustan vuosimalli M = miniauto ei tietoa. 00 vuosiluvun kohdalla sen sijaan Va / Ov = varustelutyyppi ja ovikoodi D = midiauto tarkoittaa vuotta 2000. K = kaupunkibussi, LK = Lattiakorkeus Päivämäärillä on pyritty kertomaan se koska L = lähiliikenne-/esikaupunkibussi – 4 = korkea auto on todellisuudessa otettu liikenteeseen katuri-istuimet, 3 = puolimatala tai poistettu käytöstä. Vanhoista busseista ei S = seutu-/lähiliikennebussi/puoli- 2 = etuovilta keskioville matala, kuitenkaan yleensä ole tiedossa kuin HKL:n turisti, kuten L mutta korkeat takaovella 2 askelmaa virallinen pvm. Käyttöönotto on silloin ta- selkänojat, 1 = kuten edellä, takaovella 1 askelma pahtunut jokin aika päivämäärän jälkeen ja P = paremmin varusteltu puolituristi, 0 = täysmatala, ei askelmia käytöstä poisto on käytännössä saattanut ta- E = täysturisti VAIHT = vaihteisto pahtua jo useita kuukausia aikaisemmin. Ovikoodi on esitetty pelkistetysti kolmella (ni- M = mekaaninen, HUOM. = muita tietoja ja huomautuksia velbusseissa neljällä) numerolla – etuovi- P = puoliautomaatti (”Wilson”), < = aikaisemmin / edellinen, keskiovi-takaovi. AA = automaatti-Allison, > = myöhemmin / seuraava  = kapea ovi, AM= automaatti-Mercedes, jhdpa = ajojohtimien puhdistusauto 2 = kaksoisovi, AS = automaatti-Scania, Pk = peruskorjattu 0 = ei ovea. AV = automaatti-Voith,

Nk. Keppi-Tiikereistä eli autoista 720 - 799 siirtyi 21 kpl Turkuun kesällä 1975 paik- kaamaan sikäläisen liikennelaitoksen kalustovajetta. Kuva TuKL 9.7.1975.

2/2008 23

Museoauto >mustat puskurit>mustat HUOM.

750000 760000 760000 760000 770000 760000 750000 750000 750000 730000 750000 750000 750000 750000 930000 930000 930000 930000 910000 930000 951200 920000 910000 910000 910000 920000 920000 920000

760000 930000 760000 910000 POISTO

621000 621000 621000 621000 621000 621000 621000 630300 630300 630300 630300 630300 630300 630300 630300 770700 770700 770700 770700 770700 770700 770700 770900 770900 770900 770900 770900 770900 770900 770900 621000 770700 K.OTTO

BB-412 BE-391 BE-419 BE-681 ADM-16 ADM-14 ADM-17 AFK-74 AFS-27 AFK-73 AFK-72 AFS-28 AFK-71 AFK-70 AFS-31 REK. AJM-713 AJM-714 AJM-715 AJM-716 AJM-717 AJM-718 AJM-719 AJM-720 AJM-721 AJM-722 AJM-723 AJM-724 AJM-725 AJM-726 AJM-727 AU-632 AJM-712

25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 25 37 IST.

M M M M M M M M P4 P4 P4 P4 P4 P4 P4 P4 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV2 VAIHT. 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 LK B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B KOK

K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K112 K220 Va/Ov

Malli K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 KORI Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima 62 62 62 62 62 62 62 63 63 63 63 63 63 63 63 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 62 77 Vm

T T T T T T T T T T T T T T T T K K K K K K K K K K K K K K K K Tp.

Royal Tiger Worldm. Tiger Royal Worldm. Tiger Royal Worldm. Tiger Royal Worldm. Tiger Royal Worldm. Tiger Royal Worldm. Tiger Royal Worldm. Tiger Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal BT-69CR BT-69CR BT-69CR BT-69CR BT-69CR BT-69CR BT-69CR BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT Royal Tiger Worldm. Tiger Royal BT-69CR Leyland ALUSTA Malli ALUSTA Sisu Leyland Sisu Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu 713 714 715 716 717 718 719 720 721 722 723 724 725 726 727 NRO 713 714 715 716 717 718 719 720 721 722 723 724 725 726 727 712 712

24 2/2008 HKL 713, Leyland Royal Tiger Worldmaster / Wiima vm. 1962 Ruskeasuolla. Kuva Pertti Leinomäki 26.5.1976.

HKL 717, Sisu BT-69CR / 5900 / Wiima K100-220 vm. 1977 alkuperäisasussa. Vuonna 1987 auto täyskorjattiin Erikoisko- ri Oy:llä Iisalmessa, minne kuljetus järjes- tettiin rautateitse. Kuva Pertti Leinomäki 16.4.1983.

HKL:n autosarjasta 710 - 719 suurin osa välikorjattiin vuosina 1987 - 88. Kuvassa nä- kyy auto 716 VR:n Occ-vaunussa paluukul- jetuksen merkeissä. Samassa junassa kun- nostettuina tulivat myös HKL 711 ja 717. Joillekin yksilöille (mm. 713, 715 ja 719) tehtiin välikorjaus liikennelaitoksen omalla keskuskorjaamolla Ruskeasuolla. Kuva Ju- hana Nordlund 31.5.1987, Pasila.

HKL 718, Leyland Royal Tiger Worldmaster / Wiima vm. 1962 Ruskeasuolla noin puolen vuoden ikäisenä itse varikonkin ollessa vas- ta noin parivuotias. Nasakuva 25.3.1963.

HKL 719 vuodelta 1962. Kuva Bo Ahlnäs.

4/2006 25

>Siljan laukkuauto HUOM.

750000 750000 750000 750000 750000 750000 750000 750000 750000 750000 750000 750000 750000 730000 750000 750000 940000 920000 940000 910000 951200 940000 940000 920000 900000 940000 900000? 940000 900000 900000 940000 890000? POISTO

630300 630300 630300 630300 630500 630500 630500 630500 630500 630500 630500 630500 630500 630500 630600 630600 770900 770900 771000 771000 771000 771000 771000 771000 771000 771000 771000 771000 771200 771200 771200 771200 K.OTTO

AFK-69 AFK-68 AFS-30 AFS-32 BU-343 BU-382 AGG-52 AGG-51 AGG-53 AGH-46 AGG-54 AGG-58 AGG-57 AGG-55 AHC-48 AHC-57 REK. AJM-728 AJM-729 AJM-730 AJM-731 AJM-732 AJM-733 AJM-734 AJM-735 AJM-736 AJM-737 AJM-738 AJM-739 AJM-740 AJM-741 AJM-742 AJM-743

25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 IST.

M M M M M M M M M M M M M M M M AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 AV3 VAIHT. 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 LK B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B KOK

K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 Va/Ov

Malli K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K100 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 K1C-61 KORI Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima 63 63 63 63 63 63 63 63 63 63 63 63 63 63 63 63 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 Vm

T T T T T T T T T T T T T T T T K K K K K K K K K K K K K K K K Tp. Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal Tiger Cub Royal BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT BT-69BVT ALUSTA Malli ALUSTA Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Leyland Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu Sisu 728 729 730 731 732 733 734 735 736 737 738 739 740 741 742 743 NRO 728 729 730 731 732 733 734 735 736 737 738 739 740 741 742 743

26 2/2008 Nk. välikorjauksen läpikäynyt HKL 729 linjalla 23V Rautatientorilla. Kuva Pertti Leinomäki 17.5.1988.

HKL 731, Leyland Royal Tiger Cub 1/1 LRTC vm. 1963. Keppi-Tii- kereiksi kutsutut “Kevyt-Leylandit” olivat vuosien 1963 - 64 perus- busseja. Niillä liikennöitiin mm. Lauttasaareen saarelle johtavan huonokuntoisen sillan takia. Kuva Nasakuva 18.3.1963.

HKL 739:n sisätilat. Vuoden 1977 autoissa oli numeroita 700 - 709 lukuun ottamatta vihreällä keinonahalla verhoillut istuimet. Vihreät keinonahkaistuimet oli myös autossa 649 (samoin peruskorjauk- sen jälkeen autossa 636) sekä vuosina 1978 - 80 käyttöönotetuis- sa linja-autoissa. Kuva Pertti Leinomäki 27.3.1982.

HKL 739:n kojelauta hallintalaitteineen. Ajo- suunnanvalitsimien yhteydessä oli erilli- nen painike, jolla voitiin estää suurimman eli kolmosvaihteen kytkeytyminen päälle. Kesähelteillä tällä toiminnolla saatiin ai- kaan lukuisia moottorin ylikuumenemisia johtuen epätarkoituksenmukaisen suures- ta käyntinopeudesta. Kuva Pertti Leinomäki 27.3.1982.

HKL 742, Sisu BT-69BVT / Wiima K100, Malmilla linjalla 73. Kuva Pertti Leinomäki 25.7.1989.

2/2008 27 Päätepysäkki

Ratikkatapahtuma SRS ja HKL järjestävät koko perheel- le tarkoitetun museoratikkatapahtuman Helsingin Kauppatorilla sunnuntaina 27.7.2008 kello 12-17. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki raitiovaunuista sekä niiden har- rastamisesta ja historiasta kiinnostuneet. Esillä on kaksiakselinen ASEA-mootto- rivaunu HKL 157 vuodelta 1930.

Kuvassa vaunu 157 kilvitettynä linjalle 7. Kuva on otettu viimevuotisen tapahtuman siir- toajolla Brahen kentän kohdalla. Kuva on saatavana Stadin Ratikoiden postikorttina. ­Daniel Federley, 29.7.2007.

SRS:n kesäajelu: teemana ysilinja SRS:n kesäajelulla la 9.8.2008 hauda- taan vanha ysilinja Kauppatori – Valli- la ja otetaan varaslähtö uudella ysillä, Kolmikulma – Itä-Pasila. Vaunu 339, joka oli linjan 9 vakio- kalustoa 1970-luvulla, lähtee Paavalin kirkolta klo 11. Ensin ajetaan koko kier- ros vanhalla ysin reitillä Kauppatoril- le ja takaisin. Sitten siirrytään Itä-Pasi- laan, mistä ajetaan koko uuden ysin reit- ti uusia kiskoja pitkin Kolmikulmaan ja takaisin Itä-Pasilaan. Linjaliikenne uu- della ysillä alkaa su 10.8. Ajelu on maksuton. Vain jäsenille.

Kuvassa alkuperäiseen asuun entisöity VTS-vaunu 339 vuodelta 1955 kilvitetty- nä linjalle 9. Kuva on otettu Sturenkadulla, joka oli vanhan ysilinjan reittikatu. Daniel ­Federley, 30.6.2006.

28 2/2008 Ei niin kovin yleinen näkymä oikein milloin- kaan: Linjan 8 Variotram tulee Paavalin kir- kon silmukasta Hämeentielle jatkaakseen Salmisaareen. Tässä on kysymys oikaisus- ta myöhässäkulun seurauksena. Kuva Ju- hana Nordlund 1.5.2008, Helsinki.

tunteita sekä puolesta että vastaan. Kritiikkiä ovat aiheuttaneet nopeasti kohonneet kustan- nusarviot sekä järjestelmän merkittävä lii- tyntävetoisuus eli se, että suoria yhteyksiä korvataan vaihdollisilla yhteyksillä. Lisäksi pelätään, että metro aikaansaa merkittävää lisärakentamista Espoossa. Metron kannattajat näkevät hankkees- LINJAT saaren pitkät heilurit 65A ja 66A korvataan sa useita yhteiskuntataloudellisia etuja, kun Raitiolinjojen 4 ja 4T joitakin vuoroja vaih- Kampin keskuksen ja Lauttasaaren (Vattu- asuinrakentaminen keskitetään raideliiken- dettiin maanantaista 28.4. alkaen siten, että niemi) välillä kulkevalla linjalla 65X. Ou- teen yhteyteen ja asuinalueita tiivistetään. osa aiemmin linjatunnuksella 4 Katajanokal- lunkylän ja Länsi-Pakilan päitä palvellaan Metro nähdään välttämättömänä osana Es- le ajaneista lähdöistä muuttui tunnuksella 4T linjoilla 65B ja 66B (keskustan päättäri Te- poon maankäyttöratkaisua eikä sen hintaa Katajanokan terminaalin ajaviksi lähdöiksi atterikujalla). pidetä kalliina saavutettaviin etuihin, ku- ja päinvastoin. Muuten aikataulut pysyivät Keskustan kautta kulkeva raitioliiken- ten palveluiden ja mm. kunnallisteknisen ne ohjataan poikkeusreiteille ajaksi 30.6. - ennallaan. infran keskittämisen kautta saataviin sääs- Muutokset liittyivät Katajanokan mat- 6.7.2008. Raitiolinjojen poikkeusreitit näky- töihin, nähden. vät sivun 21 kartassa. Syy sama kuin edelli kustajalauttojen muuttuneisiin aikataului- - Julkisuudessa on eri tahoilta esitetty met- hin. sessä bussiliikennettä koskevassa uutisessa. rolle myös lukuisia vaihtoehtoja raidetaksis- Bussilinjat 17, 18, 42, 55, 55A, 65A ja ta ilmaiseen bussiliikenteeseen. Yhtenä vaih- 66A jouduttiin ohjaamaan poikkeusreiteil- METRO toehtona esiteltiin vuonna 2006 TramWest- le tai korvaamaan muilla järjestelyillä koko Espoon ja Helsingin valtuustot päättivät sel- järjestelmää, jossa Espooseen olisi metro- kesän 2008 ajan. Syynä on Mannerheimin- vin luvuin hyväksyä Länsimetron hanke- linjan sijaan tehty monihaarainen pikaraitio- tien ja Kaivokadun (samoin Simonkadun) suunnitelman 19.5. (Espoo) ja 21.5. (Hel- tieverkosto. TramWest päivitettiin keväällä risteyksen raitiotietyömaa. Yksikään edellä sinki). Kustannusarvio ilman ALV:tä on nyt 2008. Siitä kerrotaan lisää internet-sivulla luetelluista linjoista ei voi kulkea kesän ai- noin 713 miljoonaa euroa. Osuuden Ruo- www.tramwest.fi. kana ko. risteyksen läpi. Bussi 17 on ohjat- holahti - Matinkylä rakentaminen alkanee Metron poikkeusliikenne alkoi 1.6. tu kiertämään keskustan varsinainen ydin. syksyllä 2009 tai viimeistään vuonna 2010. Myös metron kesäliikennekausi alkoi sun- Linja 18 ajaa Asema-aukion ja Arkadinka- Liikenne alkanee tällä kokonaan tunneliin nuntaina 1.6. Metro ajaa 1.6. - 2.8. kahdek- dun kautta. Kampin tarjontaa on ryhdytty johdettavalla rataosuudella 2013 - 14. Es- san minuutin vuorovälein siltakorjausten turvaamaan linjojen 14 ja 14B lisävuoroilla. poo päätti samalla, että kaupunginhallituk- vuoksi. Metro liikennöi Ruoholahden ja Linja 42 on katkaistu Elielinaukiolle (mutta sen on viipymättä aloitettava jatko-osuuden Mellunmäen välillä, joten Vuosaaren suun- kuitenkin linjat 20N ja 24 jäivät ennalleen). Matinkylä - Kivenlahti perusteellinen suun- nan matkustajien on vaihdettava junaa Itä- Linjat 55 ja 55A ajavat Arkadiankadun ja nittelu. keskuksessa. Pohjoisen Rautatiekadun kautta Mariaan ja Länsimetro - aivan kuten itämetro aika- Bussi 99 täydensi aiempien kesien ta- Lapinlahdenkadun osuus jää pois. Lautta- naan - on hankkeena herättänyt voimakkaita paan metroliikennettä 2.6. - 27.6. arkisin SRS:n retki Hyrylään Onnistunut kevätajelu Helsingin kaupunginmuseon varastossa Hyrylässä säilytetään SRS:n kevätajelu 27.4. suoritettiin HelBin Scania-Vabis B62V/ mm. vanhoja raitiovaunuja ja sinisiä busseja. SRS tekee retken Valmet -bussilla nro 157 vuodelta 1952. Hyrylään ke 27.8.2008. Reitiksi muodostui Mikonkatu - Merihaka - Kulosaari - Lähtö linja-autolla (A-bus) klo 17.00 Mikonkadun tilaus- Tammisalo - Marjaniemi - Puotila - Vartioharju - Vesala - Mylly- ajopysäkiltä Rautatientorin vierestä. Paluu samaan paikkaan puro - Vartiokylän varikko (Varha) - Viikki - Oulunkylä - Haaga pari-kolme tuntia myöhemmin. - Huopalahden asema - Munkkiniemi - Lehtisaari - Otaniemi Retki on maksuton. Vain jäsenille. - Lauttasaari - Kamppi - Erottaja - Ateneum. Fotostopit olivat Kulosaaressa Irakin suurlähetystöllä, Var- Mahdollisia muita ajeluja tioharjussa entisellä 95:n päätepysäkillä, Vesalassa, Varhassa (SWS-trolleybussi 1), Lehtisaaressa entisellä 34:n päätepysä- Sähköpostirinkiläisille kerrotaan mahdollisista kesän muis- killä ja Lauttasaaren Katajaharjussa. ta ajeluista ringin puitteissa. Lue ringistä enemmän sivulta 2. Väliosa-Mannella HKL 161 on tarkoitus ajaa heti, kun se on teknisesti mahdollista.

2/2008 29 Väliosa-Mannessa HKL 161 (ex MVV 517) tullaan näkemään tyy- likäs vauhtiraita. Kuva Juhana Nordlund 9.5.2008.

normit. Toisin sanoen myös HelB 711 on poistunut riveistä, toisin kuin edellisessä RAITIOn nrossa annettiin ymmärtää. Uusia Scaloja (samoin Volvojakin kuten myös MANeja) on odotettavissa jälleen vuodenvaihteessa. Veolia Transportille on tullut EEV-päästötasoisia teli-Scaloja nroille 92 - 94. Niillä on korvattu autot 218 - 220. HAVAINTOJA LIIKENTEESTÄ Kiirastorstaina 20.3. iltapäivällä joutuivat raitiolinjat 1,1A,7A ja 7B poikkeusreiteille, kun ajojohto katkesi Mäkelänkadun ja Radanraken- tajantien risteyksessä. Linjat 1 ja 1A kääntyivät Vallilassa ja 7A/B kulkivat Alppilan kautta, eli Pasila jäi ajamatta. Myös Mäkelänka- tua etelään kulkeva (bussi-)liikenne joutui kiertämään Pasilan kaut- ta. Paikalle olivat jämähtäneet vaunut 227, 36 ja 53, myös HKL:n ruuhka-aikaan Rautatientorin ja Itäkeskuksen välillä. Bussi lähti raivausauto H055 oli paikalla. Läntiseltä Teatterikujalta ja ajoi reittiä Kaivokatu (käyttää Ateneu- Vaunu 77 linjan 10 vuorossa 198 suistui kiskoilta 1.4.2008 klo min pysäkkiä) - Kaisaniemenkatu - Hakaniemenranta - Sörnäisten 22.31 Korppaanmäentiellä kaarteessa ennen Haapalahdenkadun py- rantatie - Itäväylä - Itäkeskus (laituri 32). säkkiä. Vaunu tuli kaarteeseen silmiinnähden lujaa ja kallistui 30 - 40 KALUSTOASIAA asteen kulmaan, näytti kaatuvan mutta pysyi kuitenkin pystyssä. Etu- Nivelvaunut HKL 44 ja 69 ovat Saksassa täyskorjauksessa. teli palasi kiskoille, kaksi muuta suistuivat ja vaunun takapää joutui Väliosa-Manne HKL 162 (ex MVV 519) saapui Helsinkiin kokonaan jalkakäytävälle. Henkilövahinkoja ei tullut. 7.2.2008. Sillä ajettiin ensimmäiset koeajot 7.5. ja 9.5. Koe- ja tes- Stadin Slangi ry:n ja HKL:n yhteistapahtuma Tsöraa lungisti tiajot jatkuivat myös myöhemmin toukokuussa. Vaunu oli maalattu järjestettiin Rautatientorilla lauantaina 10.5. Tapahtumaan liittyi- ja teipattu Elisan mainosväreihin jo kunnostuksen yhtydessä. vät kiertoajelut Ludde-vaunulla HKL 150. 3T:n reittiä noudateltuja 7.3.: MVV 523 (HKL 163) tuotiin Helsinkiin. kierroksia ajettiin kolme lähtöä. MVV 503 (HKL 164) saapui Vallilaan 24.4. noin klo 9.20. HKL ajoi jo perinteiseen tapaan ruusuisia ratikkakierroksia äi- Vaunut 8 ja 10 (sarja HM V) on romutettu. Kasi vietiin lavetilla tienpäivänä sunnuntaina 11.5. 4.3. pois HKL:n alueelta. HKL 10 vietiin Koskelasta Vallilaan pu- Ruusuja oli jaossa kahdessa raitiovaunussa: matalalattiaisella vä- rettavaksi 13.5. Vaunun 362 jäänteet ovat edelleen (toukokuun jäl- liosalla varustetussa nivelvaunussa numero 80 sekä Ludvigshafenin kipuolisko) Koskelassa. raitiovaunussa numero 150. Ruusuvaunut kiersivät reittiä Töölön hal- Varaosamanne, ex MVV 451, romutettiin Vallilassa 7.4. B-osa li – Eläintarha – Alppila – Urheilutalo – Hakaniemi – Kruununhaka kuljetettiin pois 8.4. ja A-osa 9.4 – Kauppatori – Aleksanterinkatu – Runeberginkatu – Töölön halli. Helsingin Bussiliikenne Oy:lle tuli nroille 816 - 825 Scania Maanantaina 21.4. Concordia Bus:in Helsingin linjalla 15 auto K230UB / Lahti Scala -katureita. Viimeksi mainitut autot korva- 643 (M-B O530 Citaro, värit TLO). Itse asiassa CBF 643 on ollut sivat edellisen lehden selostuksesta poiketen autot 710, 711 sekä varsin tiiviisti tuolla linjalla kevään aikana. 713 - 721, jotka eivät täyttäneet sovittuja Euro 5 -tason päästövaa- HelB 9505 on liikkunut muutaman kerran toukokuun aikana timuksia. Autot 816 - 825 täyttävät edellistäkin tiukemmat EEV- mm. linjoilla 65A ja 66A (esim. 12. ja 22.5.) Ko. linjoilla on nähty myös muita 2-akselisia autoja, kuten HelB 45 ja 246. Kevään mit- taan linjan 20 ruuhkavuoroissa sekä 98- että 99-sarjan kaasu-Volvot ovat olleet tavanomaisia. LÄHIJUNA Sm2:t 6057, 6082 ja 6083 on saneerattu. Saneerattuja Sm2:ia ovat nyt ainakin 6051, 6053, 6054, 6057, 6061 - 6063, 6065 - 6084, 6087 - 6089 sekä 6100. Lähiliikenne siirtyi kesäaikaan 1.6.2008. Verrattuna edelliseen kesään liikenne tiheni arkipäivinä. M-junat ajavat arkisin suurimman osan päivästä 10 minuutin välein. A-juniakin on lisätty, ruuhkissa on 10 minuutin vuorovälit ja ruuhkien välissä päivällä 20 minuutin liikenne. Illat ja viikonloput mennään vanhalla kaavalla.

Kevättalven ja kevään 2008 kuluessa Helsingin Bussiliikenne Oy:n linja-autot 710, 711 sekä 713 - 721 korvattiin autoilla 816 - 825. Ku- vassa autot 721 ja 817. Kuva Juhana Nordlund 28.3.2008.

30 2/2008 SEURAAVA RAITIO Juhani Katajisto RAITIO 3 / 2008 on suunnitelman mukaan Turun raitioteiden juh- Höyryä suomalaisilla kiskoilla lanumero. Mahdollisuuksien mukaan lehteen tulee kuitenkin Pää- tepysäkki-palsta. Uutiset Päätepysäkille tulee lähettää viimeistään Tulossa heinäkuun lopussa! 24.8.2008 mennessä. Kuva-ja tietokirja suomalaisista Seuraava “normaali” RAITIO eli 4 / 2008 ilmestynee joulukuus- höyryvetureista. sa. Avustukset toimitetaan päätoimittajalle 12.11.2008 mennessä, 240 x 297 mm, 256 sivua, 230 värikuvaa. paitsi Päätepysäkki-uutisia voi toimittaa vielä 23.11. saakka. Suomen- ja englanninkielinen Muistakaa, että avustukset toimitetaan vain päätoimittajalle, joka teksti. sitten välittää materiaalit lehden taittoon. Älkää sekaannusten vält- Tekniikka- ja historiatiedot tämiseksi lähettäkö sen enempää kuvia kuin tekstejäkään suoraan ­paristakymmenestä esim. taittajalle (poikkeuksena kuitenkin Turun erikoisnumero). Re- ­höyryveturisarjasta. Sata numeroitua ja signeerattua soluutioltaan suuret kuvat yms. raskaat tiedostot pyydetään toimitta- kappaletta, myydään tilausjär- maan osoitteeseen jvnordlund(miukumauku)gmail.com . Kuvia voi jestyksessä. TILAA HETI! asettaa myös omalle internetpalvelimelle, jolta toimituskunta voi ne Hinta 58 euroa +toimituskulut hakea, kunhan url on vain ilmoitetaan. Avustukset tulivat tällä kertaa seuraavilta, joille kiitokset: Teemu Collin, Daniel Federley, Tom Heino, Arto Hellman, Tauno-Juhani Lappi, Juhana Nordlund, Jorma Rauhala ja Kimmo Säteri. Tiedustelut ja tilaukset: Kustantaja Laaksonen, puh. 040 738 2716, [email protected] www.kustantajalaaksonen.fi

Syyskuussa ilmestyy Mikko Laaksosen kirjoittama juhlakirja Turun raitiotiet

MUUTA Masters of Arts08- festivaali käynnistyi 7.5. klo 12.00. Festivaali oli ainutlaatuinen ammattilaisten ja opiskelijoiden sekä korkeakoulun ja yhteistyökumppaneiden yhteistyönä syntyvä tapahtuma. Opiske- lijoiden työstä kertoi paitsi tapahtuman ytimen muodostava valmis- tuvien maistereiden lopputyönäyttely, myös näyttelyn arkkitehtuuri, festivaalin visuaalinen identiteetti ja kaupunkinäkyvyys. Nuori visu- aalinen kulttuuri leviää kiinnostavina makupaloina Arabianrannasta myös muualle Helsinkiin. Esimerkiksi jo legendaksi muodostuneen Helsingin kaupungin liikennelaitoksen festariratikan voi bongata 6.5.2008 alkaen Arabianrannan sekä Hietalahden ja Ruoholahden välillä linjoilla 6 ja 8. Vaunu oli NrI nro 52. Joukkoliikennelautakunta 15.5.: Metron kulunvalvonta- ja liikenteenohjausjärjestelmän hankin- ta: Päätettiin tilata järjestelmä + laituriovet Siemensiltä hintaan 123.800.000 euroa. Simonkadun ja Mikonkadun raitioteiden rakennustyön tilaami- nen: Rakentajaksi valittiin HKR-Rakennuttaja, hinta 1.364.000 eu- roa. Joukkoliikennelautakunta päätti 30.4.2008, että Kampin raitio- tiellä liikennöi 1.1.2009 alkaen linja 3T. Kolmosten uudistusten myö- tä kirjaintunnus ei enää paljasta kiertosuuntaa vaan sen, missä kohtaa kulloinkin liikutaan. Tunnusta vaihdetaan nk. lennossa Kaivopuiston ja Eläintarhan päissä. Aika näyttää selkeyttääkö vai sekoittaako uusi käytäntö tilannetta entiseen verrattuna. Kampin linjastoratkaisu oli poliittisesti hyvin vaikea. Liikenne- laitos oli alkujaan tarjonnut seiskojen vetämistä Kamppiin. Ratkai- sua pidettiin yleisesti epäonnistuneena. Lopulta päädyttiin komp- romissiin, jossa kolmosen T-versio ajaa Mikonkadun ja Rautatie- ntorin kautta Kamppiin ja edelleen Töölöön. Töölöläiset kuitenkin ovat jo ennättäneet tyrmätä ratkaisun sangen hitaana ja mutkittele- vana ja esim. Ylioppilastalon (lue: Stockmannin) kaukaa kiertävä- Takakannen kuvat. nä. Kolmosten muutoksesta tarkemmin Kampin raitiotiestä kerto- HKL 162 (ex MVV 519), Düwag GT8N vm. 1964 / 91, vassa kirjoituksessa ­Arabianrannassa. Kuvat Juhana Nordlund 9.5.2008.

2/2008 31 SRS PL 234 00531 Helsinki

32 2/2008