METALLILIITTOLAISEN LEHTI

11.2.2014 10:43:41 I VASA LIITON KYLMÄT PARANE LOMALLE! PIISKALLA MOTIVERADE STUDERANDE TERÄSFAKTAT EI TUOTTAVUUS 3 NRO ? MITÄ NYT MITÄ 20.02.2014 ahjo.fi Ahjo 2014_3_ALKU.indd 1 2 3 20.02.2014

Kilpailu korventaa Laivanrakennustelakoita on maailmalla liikaa. Kilpailu on teräksenkovaa. Tehdäänkö Suomessa laivoja tulevaisuudessa?

Metalliliiton vastaava tutkija Timo Eklund sanoo, ettei ole enää varma. Helsingin-telakan toiminta on ollut monesti katkolla. Myös Turun-telakan tulevaisuus olisi ollut vaakalaudalla, jollei TUI-ristei- lijöiden rahoitusta olisi saatu kuntoon. – Suomalaisilla telakoilla on ollut huonot omistajat. Samaan aikaan on ollut huono markkinatilanne. Telakoiden ja valtiovallan yhteispe- li ei ole toiminut kuten aikaisemmin. Näiden asioiden summana voi laivojen rakentaminen loppua Suomesta jossain vaiheessa, Eklund sanoo. Yhteispelin puutteista voi esimerkki- nä pitää Oasis-risteilyalustilauksen me- 450 yritystä* nettämistä vuoden 2012 lopulla. Valtio ei 17 850 työntekijää, joista myöntänyt STX Finlandille sen pyytämää 3 300 telakoilla 50 miljoonan euron pääomalainaa. Mil- 8 600 järjestelmä- ja laite- jardin euron arvoinen tilaus meni STX:n toimittajayrityksissä Ranskan-telakalle. 1 100 kokonaistoimittaja - – Suomen teollisuuspolitiikan suurin yrityksissä yksittäinen munaus oli antaa Oasis 3 -ris- yli 80 % muualla kuin teilyalustilaus Ranskaan, STX Finlandin telakoilla pääluottamusmies Jari Aalto manaa. Suomi on laivanrakennuksen kärki- maita. Täällä on rakennettu maailman suurimmat loistoristeilijät ja 60 prosenttia maailmalla toiminnassa olevista jäänmurtajista. Halutaanko tästä osaamisesta luopua? Jos telakkateollisuus halutaan pitää Suomessa hengissä, valtiota tarvitaan talkoisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Janne Peltola muis- tuttaa valtion viimeaikaisesta avusta telakoille. Joulukuussa valtion pääomasijoitusyhtiö Teollisuussijoitus hankki STX:ltä enemmistön jäänmurtajia suunnittelevan yhtiön Aker Arcticin osakkeista. Kaup- pasumma oli 9,3 miljoonaa euroa. – Valtion tukisummat ovat olleet melko merkittäviä. On ollut inno- vaatiotukea ja rahoitusta. Muihin järjestelyihin kuuluu Turun-telakan maa-alueen osto. Kaikki lailliset ja järkevät keinot Turun-telakan pe- lastamiseksi ovat käytettävissä, Peltola sanoo. Talouselämä-lehti teetti vuodenvaihteessa kyselyn, jonka mu- kaan 62 prosenttia suomalaisista kannattaa valtion omistajuutta STX Finlandissa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on sanonut julkisuudessa, että Suomen valtio voisi lähteä telakkayhtiöön osa- omistajaksi. – Ainoa selviytymiskeinomme olisi se, että Suomen valtio tulisi tähän osaomistajaksi, sanoo pääluottamusmies Aalto. Arctech Shipyardin pääluottamusmies Ilpo Haaja ih- mettelee, miksi päättäjien mielestä laivanrakennusyrityksen pitää tuottaa jatkuvasti valtavia voittoja. Jos telakkatoimintaa pyörittäisi valtionyhtiö, siihen ei olisi niin suurta painetta. – Voittohan tulisi valtiolle silloin siitä, että tuhansilla ihmisillä on töitä, Haaja sanoo. Metalliliiton tutkija Eklund huomauttaa: LÄHETÄ – Jos Suomessa ei tehdä laivoja, siitä on haittaa laitetoimittajillekin. MIELIPITEESI Raportti telakoilta sivulla ahjo.mielipide@metalliliitto.fi * meriteollisuus vuonna 2012 10 www.ahjo.fi/mielipide-palstalle

Ahjo 2014_3_ALKU.indd 2 11.2.2014 10:44:00 10 3 20.02.2014 TTI VÄÄRÄ MA - VESA

KUVAT KUVAT Tuuliset ANNI TURUNEN

TEKSTI TEKSTI telakat

Ahjo 2014_3_ALKU.indd 10 11.2.2014 10:44:57 11 20.02.2014 3

Turun ja Helsingin telakat tekevät tappiota vuodesta toiseen. häviää tilauksia rahoituspulmien vuoksi. Rauman telakka suljetaan tänä vuonna.

Suomalaiset ovat kuitenkin loistoristeilijöiden ja jäänmurtajien rakentamisessa maailman huippua. Miten käy suomalaisten telakoiden, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy?

Ahjo 2014_3_ALKU.indd 11 11.2.2014 10:45:01 12 3 20.02.2014

TX Finlandin telakka Turun Olemme jääneet teknisesti jälkeen, Pernossa vaikuttaa ensi nä- mutta se olisi helposti rahalla korjat- TURKU tavissa, työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki kemältä hiljaiselta. Telakka- sanoo. Rajamäki on tullut Pernon-telakalle alue on valtava, 144 hehtaaria. töihin jo Wärtsilän aikaan, vuonna 1975. Pääluottamusmies Jari Aalto kierrättää tehdashalleissa, jos- sa kootaan pala palalta toista – Kesään mennessä terästuotannossa on saksalaisen TUI Cruises -varustamon tilaamaa varmaan useita satoja työntekijöitä jäänyt pak- Sristeilijää, Mein Schi! 4:ää. Sen on määrä val- kolomalle, Aalto kertoo. mistua ensi vuonna. – Varusteluhan on silloin vielä jälkimmäi- Eteläkorealaiseen STX-konserniin kuulu- sestä laivasta tekemättä. Edellinen laiva luovu- valla telakalla tehdään tällä hetkellä kahta TUI- tetaan toukokuussa, ja siitä siirtyy varusteluvä- risteilyalusta. Niistä ensimmäinen, Mein Schi! ki toiseen laivaan. STX:n Turun telakalle kaivattaisiin investointeja. Levyhallissa on alku- 3, laskettiin vesille marraskuussa. Haastatteluhetkellä tammikuun puolessa- peräiset, jo 1970-luvulla hankitut koneet. Laivanvalmistus on pitkä ja monivaiheinen välissä Turun telakalla ei ollut muita tilauksia. prosessi, vaikka TUI-alukset tehdäänkin Tu- STX kertoi marraskuussa, ettei se ol- russa maailmanennätysvauhtia. Jos uusia ti- lut onnistunut saamaan rahoitusta lauttayhtiö KANSI: Hitsaajat Antti Anttalainen, lauksia ei tule, alkuvaiheen työntekijät ehtivät Scandlinesin lauttojen rakentamiseen. Raimo Valjus ja Tino Koskinen kerto- vat, että viimeisen vuoden aikana Pernon jäädä pakkolomille ennen kuin loppupään väki Yhtiöt olivat tehneet viime kesänä aiesopi- telakalla ei ole ollut kovin hyvät tunnelmat. aloittaa työnsä. muksen kahden uuden lautan rakentamisesta Saksan Rostockin ja Tanskan Gedserin väliselle reitille.

LAIVOJA KAUTTA AIKOJEN 1700-luku Suurtelakka- 1738 Aurajoen 1865 Helsingfors 1910 jäänmurtajien teollisuuden historia länsirannalle Skeppsdocka eli rakentaminen alkaa alkaa. Useita veistämöitä nousee nykyinen Hietalahden Helsingissä. perustetaan Turkuun ja Åbo Gamla telakka perustetaan. Helsinkiin. Skeppswarf.

Ahjo 2014_3_ALKU.indd 12 11.2.2014 10:45:05 13 20.02.2014 3 Aikataulut pitävät, ja jälki on hyvää. Tilauksia hävitään nimenomaan rahoitusvaikeuksien takia.

Olemme tottuneet viime aikoina huonoihin uutisiin. Teemme laivoja, kunnes joku sanoo, että lopetetaan. Kaikesta huolimatta esimerkiksi Viking Grace valmistui ajallaan, ja TUI:t ovat aikataulussa, STX Fin- landin pääluottamusmies Jari Aalto sanoo.

VUOSIEN TAPPIOKIERRE

STX Finland on tehnyt tappiota kuuden vuoden ajan. Varatoimitusjohtaja Jari Anttila kuvasi Talouselämä-lehdessä yhtiön tilannetta noi- dankehäksi. Töiden puute on kääntänyt tulokset tappi- olle, mikä syö vähitellen pääomia. Tämä taas aiheuttaa rahoitusongelmia ja vaikeuttaa tila- usten saamista. Tilannetta ei ole helpottanut korealaisen emoyhtiön talousahdinko. Vuosina 2007 ja 2008 Turun telakalta val- mistui isoja loistoristeilijöitä. Vuonna 2007 ny- kyisen STX Finlandin liikevaihto oli huimat 1,2 miljardia euroa. Siitä huolimatta tappiota kertyi yli sata miljoonaa. Vuonna 2008 liikevaihto oli STX FINLAND TURKU samaa luokkaa, mutta tappiota tuli edelleen. Laivanrakennusbisneksessä ostaja maksaa 850 työntekijää tilauksesta etukäteen vain murto-osan. Lop- 1 200 koko henkilöstö purahoitus on telakan järjestettävä itse. Tämä 6 000 tarkoittaa satoja miljoonia euroja. -aluksen rakentamisvaiheessa Huonossa taloudellisessa tilassa olevan te- alihankkijat mukaan lukien lakan on vaikea saada rahoitusta, ja näin se ei myöskään voi vastaanottaa tilauksia. Noidan- kehä on valmis. STX Finlandin työsuojeluvaltuutetun ja hallituksen jäsenen Ari Rajamäen mukaan Kesään mennessä STX:n Turun telakan rahoitusongelmat eivät liity vain nykyiseen terästuotannosta on saattanut jäädä omistajaan. useita satoja työntekijöitä pakkolomalle. – Samoja ongelmia oli myös Kvaernerin ja Akerin kanssa. Osittain ongelmat liittyvät laivo- jen huonoihin hintoihin. Telakoiden tuottavuus Varatoimitusjohtaja Anttilan mukaan STX ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin laivojen Finland on hävinnyt tilauksia vain rahoituson- hinnat ovat pudonneet. gelmiensa takia. Yhtiön kilpailukyky ja teknolo- – Huonot hinnat johtuvat ylikapasiteetista giaosaaminen ovat erinomaisella tasolla. Vuon- ja telakoiden kovasta keskinäisestä kilpailusta, na 1976 käyttöön vihityllä Pernon telakalla on Rajamäki sanoo. tehty maailman suurimmat loistoristeilijät. Osittain telakkateollisuuden ongelmat joh- – Vahvuutemme on se, että pysymme aika- tuvat epäterveistä tukiaisista. Rajamäen arvion taulussa ja teemme hyvää jälkeä. Olemme myös mukaan esimerkiksi Italian valtion omistama Fincantieri on saksalaisen Meyer Werftin ja joustava yhteistyökumppani. Jos tilaukseen laivanrakennusyhtiö Fincantieri saa vetoapua STX:n Ranskan telakan ohella STX Finlandin tulee matkan varrella muutoksia, niin niiden omistajaltaan, vaikkei yhtiön saamia valtion- pahimpia kilpailijoita loistoristelijöiden raken- toteuttaminen onnistuu, pääluottamusmies tukia olekaan pystytty todistamaan. tamisessa. Aalto sanoo.

1924 laivanrakennusta ja konepaja- 1935 Wärtsilästä 1944 Turun 1945 Oy Laivateollisuus Ab 1976 Turun toimintaa harjoittavat Ab Crichton ja tulee Turun ja Pansion telakka perustetaan sotakorvaus- Pernon telakka sen kilpailija Oy Vulcan Ab Helsingin telakoiden perustetaan. velvoitteiden hoitamiseksi. vihitään käyttöön. yhdistyvät. Turkuun syntyy uusi omistaja. maan suurin telakka.

Ahjo 2014_3_ALKU.indd 13 11.2.2014 10:45:15 14 3 20.02.2014

rctech Helsinki Shipyardin Baltikan lisäksi Helsingissä tehdään HELSINKI Hietalahden telakalla vii- yhteistyössä Viipurin telakan kanssa meistellään jäätä murtavaa myös toista Venäjän valtion tilaamaa jään- murtajaa. Se valmistuu ensi vuoden lopulla. monitoimipelastusalus Bal- tikaa. Helsingissä on kehi- tetty uusi ja ainutlaatuinen Arctech Helsinki syntyi vuonna 2010, murtaja, jonka runko on kun eteläkorealainen STX Finland ja Venäjän epäsymmetrinen. valtion telakkayhtymä OSK perustivat yhteisen ATavallinen murtaja kulkee eteenpäin keula yrityksen, joka osti Helsingin telakan STX:ltä. Te- edellä. voi kulkea myös kylki edellä. Se lakan toiminta oli tuolloin vaakalaudalla, kun tila- pystyy tekemään 50 metrin eli kaksi kertaa le- uksia ei ollut. Sittemmin tilauksia on saatu, mutta veämmän railon kuin perinteinen murtaja. Bal- toiminta on yhä raskaasti tappiollista. tika on tilattu Pietariin, ja se valmistuu keväällä. Korealaisten ja venäläisten yhteisomistus on – Venäläinen laivanrakennustapa on hyvin ollut ongelmallista. Toiminnan rahoittaminen erilainen verrattuna suomalaiseen. Venäjällä on ollut pitkälti venäläisen Alfa Bankin myön- kaikki tehdään vasta laivan päällä valmiiksi. En- tämien lainojen varassa. Haaja arvioi, että ve- sin rakennetaan runko ja sitten tehdään laivan si- näläisiä ei kiinnosta tehdä voittoa korealaisille. sällä hytit, kertoo pääluottamusmies Ilpo Haaja. – Valmistunut tuote eli jäänsärkijä tuottaa – Tämä on äärimmäisen hidasta ja vaivalloista. kuitenkin Venäjän valtion kassaan nopeastikin Suomessakin tehtiin näin 30 vuotta sitten. Ny- voittoa. Täällä tehtyjä murtajia vuokrataan esi- kyään hytit tulevat täällä valmiina hyttitehtaalta merkiksi kansainvälisille öljy-yhtiöille, ja siinä Piikkiöstä. bisneksessä pyörivät tunnetusti isot rahat, Haa- ja sanoo.

1977 maailman ensimmäinen 1981 Helsingin 1989 Wärtsilä 1991 norjalainen Kvaerner 1992 Finnyards Oy kaasuturbiineilla toimiva Hietalahden- Meriteollisuus Oy ostaa Masa-Yardsin. perustetaan yhdistä- risteilylautta Finnjet telakalla järjeste- menee konkurssiin. Yrityksen nimeksi tulee mällä Rauma-Repolan rakennetaan Helsingissä. tään 95 lakkoa. Masa-Yards Oy Kvaerner Masa-Yards. ja Hollming Oy:n perustetaan. telakat.

Ahjo 2014_3_ALKU.indd 14 11.2.2014 10:45:19 15 20.02.2014 3 Tulevaisuudenuskoa luo venäläinen omistaja. Itänaapurista odotetaan tilauksia.

ARCTECH HELSINKI SHIPYARD

250 työntekijää 400 koko henkilöstö 4 000 parhaimmillaan alihankkjat mukaan lukien

Arctech Helsinki Shipyardin päätuotteita ovat jäänmurtajat sekä arktiset o!shore- ja eri- koisalukset. Yhtiön omistuspohja avaa väylää Venäjän markkinoille, sillä venäläiset suosivat hankinnoissaan kotimaista toimittajaa. Haajan mukaan vuoteen 2030 mennessä Venäjän pitää Tällä teollisuudella olisi mielettömät uudistaa 1 400 laivaa. mahdollisuudet, jos vain päättäjät – Helsingissä on tehty myös ydinjäänsärki- näkisivät ne, sanoo varapääluottamusmies jöitä. Sellaisen purkin hinta on miljardi. Venä- ja Hietalahden telakan ammattiosaston puheenjohtaja Esa Zuban. jän ydinjäänsärkijät ovat tulleet tiensä päähän, Haaja laskeskelee. Hietalahden telakalla uskoa tulevaan vah- visti tammikuun lopulla se, että telakka voitti INVESTOINTEJA TARVITAAN Liikenneviraston tarjouskilpailun uudesta Arctechillä toivotaan, että omistuskuvioiden jäänmurtajasta. Tilauksen arvo on 123 miljoo- selkiydyttyä venäläiset alkaisivat investoida naa euroa. telakkaan. Tuotantolaitosta pitäisi korjata ja Haaja uskoo, että Suomelta voisi tulla toinen- nykyaikaistaa. Allashalliin olisi myös saatava kin murtajatilaus. Myös Ruotsin murtajakalus- väliportti, jotta voitaisiin tehdä useampaa lai- to alkaa hänen mukaansa olla vanhentunutta. vaa kerrallaan. – Tänne ei ole investoitu mitään kunnollista kymmeniin vuosiin. On vain odotettu, että tämä lopetetaan. Täällä tehdään töitä vanhoilla mene- telmillä, sanoo varapääluottamusmies ja Hieta- lahden telakan ammattiosaston puheenjohtaja Esa Zuban. – Tuotannon alkupää pitäisi avata siten, että 1980-luvulla tämä oli totaalisen varma siellä kyettäisiin tekemään myös laivan alaosas- työpaikka. Rakennettiin aluksia Neuvosto- liitolle. Se oli uskomatonta kauppaa, kaikki sa olevia muotolohkoja. Tällä hetkellä niitä ei hintapyynnöt menivät läpi, pääluottamusmies voida tehdä täällä, kun meillä ei ole esimerkiksi Ilpo Haaja muistelee. paksujen levyjen pokkausvehkeitä, Haaja har- mittelee. Tammikuussa telakalla odoteltiin tietoa yhtiön tulevista omistusjärjestelyistä. OSK il- moitti loppusyksystä ostavansa yhtiön toisen puolikkaan STX Finlandilta. Kauppa oli tam- mikuun lopulla yhä kesken.

1998 norjalainen 2004 Kvaerner Masa- 2006 Aker Finnyardsin 2007 korealainen 2008 STX Shipbuilding Aker Maritime Yards yhdistyy Aker nimi muuttuu Aker STX Shipbuilding saa haltuunsa noin ostaa Finnyardsin. Finnyardsin kanssa. Yardsiksi. ostaa noin 40 % 90 % Aker Yardsin Yhtiön nimeksi tulee Aker Yardsin osakkeista. Aker Finnyards Oy. osakkeista.

Ahjo 2014_3_ALKU.indd 15 11.2.2014 10:45:29 16 3 20.02.2014

Laivanrakennuksen – Alamäki alkoi 1980-luvulla. Ensin neuvos- tokauppa hiipui, eikä sen varaan voitu enää las- pitkä historia kea. Kansainvälinen kilpailu kiristyi huomatta- Maata näkyvissä vasti. Otettiin tilauksia liian alhaisilla hinnoilla. elakkateollisuudessa on nähty niin kriise- Syntyi oikein vaikeuksien suma. Kriisin pääte- – tai sitten ei jä kuin kukoistuskausiakin. Yrityksiä on piste oli Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi T mennyt konkurssiin, ja telakoiden omis- vuonna 1989, Teräs summaa. I Suomen meriteollisuuden tule- tajat ovat vaihtuneet tiheään. Kuilun partaalta Laivanrakennusalan kilpailun kiristymiseen vaisuus on arktisissa aluksissa ja on kuitenkin aina noustu. vastattiin Suomessa luomalla uusi telakkajätti. öljynporauksessa loisto risteilijöiden Laivanrakennus alkoi Suomessa suurem- Vuonna 1987 toimintansa aloitti Wärtsilän Me- rakentamisen sijaan. Tämä oli työ- massa mittakaavassa 1700-luvulla. 1800-luvulla riteollisuus Oy, johon oli yhdistetty Valmetin ja ja elinkeinoministeriön asettaman Turussa ja Helsingissä aloittivat ensimmäiset Wärtsilän telakat. Valmetin telakat Helsingin Meriteollisuus 2020 -kilpailukyky- konepajat. Purjelaivat vaihtuivat höyrylaivoi- Vuosaaressa ja Turun Pansiossa ajettiin alas. työryhmän alkuperäinen näkemys. hin, puu rautaan. Vuonna 1924 Turkuun syntyi Valtionyhtiön ja yksityisen yrityksen yhdis- Siirtyykö loistoristeilijöiden raken- suurtelakka. Ab Crichton ja sen kilpailija Oy täminen oli jo erilaisten työpaikkakulttuurien taminen Aasiaan? Vulcan Ab yhdistyivät. Telakka valmisti kym- vuoksi kivulias prosessi. Telakkateollisuuden – Sitä on puhuttu 20 vuotta. Kun meniä vuosia hinaajia, rahtialuksia ja sukellus- ongelmat pahenivat. Lopulta Wärtsilä Merite- Mitsubishi yritti rakentaa loistoris- veneitä. ollisuus ajautui konkurssiin, joka oli Pohjois- teilijää Japanissa, se paloi pohjaa Suomalaisilla ei ollut asiantuntemusta ra- maiden siihen asti suurin. myöten, STX Finlandin työsuojelu- kentaa sukellusveneitä. Telakka kääntyi hollan- Suomen telakkateollisuuden pelastamisessa valtuutettu Ari Rajamäki sanoo. tilaisen Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw oli keskeinen rooli silloisella Helsingin telakan Metalliliiton vastaavan tutkijan -yrityksen (IvS:n) puoleen. pääluottamusmiehellä, nykyisellä Vasemmisto- Timo Eklundin mukaan on hyvin Ensimmäisen maailmansodan päättänyt liiton kansanedustajalla Kari Uotilalla. mahdollista, että risteilyalukset ra- Versailles’n rauhansopimus oli kieltänyt Sak- – Kaikki putosivat kennetaan edelleen Euroopassa. salta sukellusveneiden rakentamisen, ja IvS oli Sotakorvaukset tyhjän päälle. Meillä – Verkostoon perustuva toimin- todellisuudessa saksalaisten peiteyritys. Suo- ja idänkauppa oli keskeneräisiä lai- tamalli ei ole Kiinan tai Etelä-Korean malaiset sukellusveneet rakennettiin saksalais- täyttivät telakat. voja telakoilla. Syntyi ominta alaa. Näissä maissa suuyri- ten piirustusten mukaan. sellainen tunne, että tykset tekevät yleensä pitkiä sarjoja, – Yhteistyön avulla voitiin Suomessa alkaa eihän tämä voi olla oikein, jos ne hinataan jonne- Eklund sanoo. rakentaa ensimmäisiä sukellusveneitä ja pans- kin ruostumaan. Meillä oli työhaluja ja osaamista Vuosina 2002–2008 uusien alus- sarilaivoja. Siinä tuotiin moderni saksalainen eikä konkurssi ollut meidän syytämme. Syntyi sel- ten tilausmäärä kasvoi maailmalla laivanrakennustekniikka ja pystyttiin satsaa- lainen tsemppimieli, ja henkilöstöryhmät ryhtyi- räjähdysmäisesti. Sen jälkeen taan- maan kovasti uudempaan teknologiaan, sanoo vät puhaltamaan yhteen hiileen, Uotila muistelee. tuma iski myös laivateollisuuteen, ja Suomen historian professori Kari Teräs Tam- Helsingin Hietalahden telakan johtajaksi tilausten määrä romahti. pereen yliopistosta. kutsuttu Martin Saarikangas ryhtyi neuvot- Viime aikoina suomalaisiltakin Suomen itänaapuri on ollut aina enemmän telemaan tilaajien ja rahoittajien kanssa. Valtio telakoilta on kuultu huonoja uuti- tai vähemmän merkittävä laivojen tilaaja. Itse- ja pankit saatiin mukaan pelastusoperaatioon. sia: STX Finland ilmoitti syyskuus- näistymisen jälkeen tilanne muuttui joksikin Turun ja Helsingin telakoiden toimintaa jatka- sa sulkevansa Rauman telakan ke- aikaa, ja 1920-luvulla esimerkiksi Crichton- maan perustettiin nopeasti Masa-Yards Oy. sään mennessä. 700 työpaikkaa on Vulcan sai suurimmat tilauksensa valtiolta. Masa-Yardsin aikana siirryttiin urakka- häviä mässä. Toisen maailmansodan jälkeiset sotakorva- palkkauksesta tuntipalkkoihin ja tulospalk- Tammikuun lopulla Rauman kau- usalukset ja idänkauppa toivat telakoille run- kaukseen. Työntekijöiden ja työnantajan välit punki kuitenkin kertoi ostavansa saasti töitä. paranivat. STX:ltä telakan alueen ja rakennuk- – Neuvostoliiton-kaupan sisällä pystyttiin – Parhaat työolot Turun telakalla oli Masa- set. Kaupunki aikoo perustaa sinne erikoistumaan, ei tehty enää samaa bulkkilaivaa Yardsin alkuaikoina. Silloin oli sellaista Masa- raskaan konepajateollisuuden teol- kuin korvausten maksamisen alussa. Erityisesti henkeä, puhallettiin yhteen hiileen, työsuoje- lisuuspuiston. Telakkateollisuus tar- neuvostokaupan ja oman kehitystyön ansiosta luvaltuutettu Ari Rajamäki sanoo. vitsee apua kuitenkin myös valtiolta. saimme myöhennettyä telakkakriisiä Suomessa Vuonna 1991 valtio myi osuutensa Masa-Yard- – Telakat saadaan pelastettua, kymmenellä vuodella. 1970-luvulla telakat al- sista norjalaiselle Kvaerner-konsernille, ja sama- jos niille saadaan sellaiset omistajat, koivat kaatua ympäri maailmaa ylikapasiteetin na vuonna Kvaerner sai haltuunsa loputkin yhtiön joiden rahoitus on kunnossa. Valtion vuoksi, Teräs sanoo. osakkeet. 2000-luvulla Kvaerner ajautui toisen mukanaolosta on ihan hyviä koke- 1960-luvulla laivanrakennuksessa siirryttiin norjalaisyhtiön Akerin hallintaan, ja lopulta tela- muksia ainakin Ranskasta ja Italias- lohkorakentamiseen. 1970-luvulla tehtiin jo eri- koiden omistajat vaihtuivat korealaisiksi. Vuonna ta, Eklund sanoo. a koistuneempia aluksia. 1960- ja 1970-luvut olivat 2010 Helsingin telakan toiseksi omistajaksi tuli Suomessa telakkateollisuuden kukoistuskautta. Venäjän valtion telakkayhtiö.

2009 Aker Yards myydään STX 2010 STX Finland ja 2013 STX Finland Europelle. STX Finland Oy -nimi Venäjän valtion ilmoittaa sulkevansa otetaan käyttöön. Turun telakalta telakkayhtymä OSK Rauman telakan valmistuu maailman suurin perustavat Arctech seuraavana vuonna. risteilyalus . Helsinki Shipyardin. 700 työpaikkaa häviää.

Ahjo 2014_3_ALKU.indd 16 11.2.2014 10:45:29