ahjo.fi METALLILIITTOLAISEN LEHTI 20.02.2014 NRO 3 PIISKALLA EI TUOTTAVUUS PARANE KYLMÄT TERÄSFAKTAT LIITON LOMALLE! MOTIVERADE STUDERANDE I VASA MITÄ NYT? Ahjo 2014_3_ALKU.indd 1 11.2.2014 10:43:41 2 3 20.02.2014 Kilpailu korventaa Laivanrakennustelakoita on maailmalla liikaa. Kilpailu on teräksenkovaa. Tehdäänkö Suomessa laivoja tulevaisuudessa? Metalliliiton vastaava tutkija Timo Eklund sanoo, ettei ole enää varma. Helsingin-telakan toiminta on ollut monesti katkolla. Myös Turun-telakan tulevaisuus olisi ollut vaakalaudalla, jollei TUI-ristei- lijöiden rahoitusta olisi saatu kuntoon. – Suomalaisilla telakoilla on ollut huonot omistajat. Samaan aikaan on ollut huono markkinatilanne. Telakoiden ja valtiovallan yhteispe- li ei ole toiminut kuten aikaisemmin. Näiden asioiden summana voi laivojen rakentaminen loppua Suomesta jossain vaiheessa, Eklund sanoo. Yhteispelin puutteista voi esimerkki- nä pitää Oasis-risteilyalustilauksen me- 450 yritystä* nettämistä vuoden 2012 lopulla. Valtio ei 17 850 työntekijää, joista myöntänyt STX Finlandille sen pyytämää 3 300 telakoilla 50 miljoonan euron pääomalainaa. Mil- 8 600 järjestelmä- ja laite- jardin euron arvoinen tilaus meni STX:n toimittajayrityksissä Ranskan-telakalle. 1 100 kokonaistoimittaja - – Suomen teollisuuspolitiikan suurin yrityksissä yksittäinen munaus oli antaa Oasis 3 -ris- yli 80 % muualla kuin teilyalustilaus Ranskaan, STX Finlandin telakoilla pääluottamusmies Jari Aalto manaa. Suomi on laivanrakennuksen kärki- maita. Täällä on rakennettu maailman suurimmat loistoristeilijät ja 60 prosenttia maailmalla toiminnassa olevista jäänmurtajista. Halutaanko tästä osaamisesta luopua? Jos telakkateollisuus halutaan pitää Suomessa hengissä, valtiota tarvitaan talkoisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Janne Peltola muis- tuttaa valtion viimeaikaisesta avusta telakoille. Joulukuussa valtion pääomasijoitusyhtiö Teollisuussijoitus hankki STX:ltä enemmistön jäänmurtajia suunnittelevan yhtiön Aker Arcticin osakkeista. Kaup- pasumma oli 9,3 miljoonaa euroa. – Valtion tukisummat ovat olleet melko merkittäviä. On ollut inno- vaatiotukea ja rahoitusta. Muihin järjestelyihin kuuluu Turun-telakan maa-alueen osto. Kaikki lailliset ja järkevät keinot Turun-telakan pe- lastamiseksi ovat käytettävissä, Peltola sanoo. Talouselämä-lehti teetti vuodenvaihteessa kyselyn, jonka mu- kaan 62 prosenttia suomalaisista kannattaa valtion omistajuutta STX Finlandissa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on sanonut julkisuudessa, että Suomen valtio voisi lähteä telakkayhtiöön osa- omistajaksi. – Ainoa selviytymiskeinomme olisi se, että Suomen valtio tulisi tähän osaomistajaksi, sanoo pääluottamusmies Aalto. Arctech Helsinki Shipyardin pääluottamusmies Ilpo Haaja ih- mettelee, miksi päättäjien mielestä laivanrakennusyrityksen pitää tuottaa jatkuvasti valtavia voittoja. Jos telakkatoimintaa pyörittäisi valtionyhtiö, siihen ei olisi niin suurta painetta. – Voittohan tulisi valtiolle silloin siitä, että tuhansilla ihmisillä on töitä, Haaja sanoo. Metalliliiton tutkija Eklund huomauttaa: LÄHETÄ – Jos Suomessa ei tehdä laivoja, siitä on haittaa laitetoimittajillekin. MIELIPITEESI Raportti telakoilta sivulla ahjo.mielipide@metalliliitto.fi * meriteollisuus vuonna 2012 10 www.ahjo.fi/mielipide-palstalle Ahjo 2014_3_ALKU.indd 2 11.2.2014 10:44:00 10 3 20.02.2014 TTI VÄÄRÄ MA - VESA KUVAT KUVAT Tuuliset ANNI TURUNEN TEKSTI TEKSTI telakat Ahjo 2014_3_ALKU.indd 10 11.2.2014 10:44:57 11 20.02.2014 3 Turun ja Helsingin telakat tekevät tappiota vuodesta toiseen. Turku häviää tilauksia rahoituspulmien vuoksi. Rauman telakka suljetaan tänä vuonna. Suomalaiset ovat kuitenkin loistoristeilijöiden ja jäänmurtajien rakentamisessa maailman huippua. Miten käy suomalaisten telakoiden, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy? Ahjo 2014_3_ALKU.indd 11 11.2.2014 10:45:01 12 3 20.02.2014 TX Finlandin telakka Turun Olemme jääneet teknisesti jälkeen, Pernossa vaikuttaa ensi nä- mutta se olisi helposti rahalla korjat- TURKU tavissa, työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki kemältä hiljaiselta. Telakka- sanoo. Rajamäki on tullut Pernon-telakalle alue on valtava, 144 hehtaaria. töihin jo Wärtsilän aikaan, vuonna 1975. Pääluottamusmies Jari Aalto kierrättää tehdashalleissa, jos- sa kootaan pala palalta toista – Kesään mennessä terästuotannossa on saksalaisen TUI Cruises -varustamon tilaamaa varmaan useita satoja työntekijöitä jäänyt pak- Sristeilijää, Mein Schi! 4:ää. Sen on määrä val- kolomalle, Aalto kertoo. mistua ensi vuonna. – Varusteluhan on silloin vielä jälkimmäi- Eteläkorealaiseen STX-konserniin kuulu- sestä laivasta tekemättä. Edellinen laiva luovu- valla telakalla tehdään tällä hetkellä kahta TUI- tetaan toukokuussa, ja siitä siirtyy varusteluvä- risteilyalusta. Niistä ensimmäinen, Mein Schi! ki toiseen laivaan. STX:n Turun telakalle kaivattaisiin investointeja. Levyhallissa on alku- 3, laskettiin vesille marraskuussa. Haastatteluhetkellä tammikuun puolessa- peräiset, jo 1970-luvulla hankitut koneet. Laivanvalmistus on pitkä ja monivaiheinen välissä Turun telakalla ei ollut muita tilauksia. prosessi, vaikka TUI-alukset tehdäänkin Tu- STX Finland kertoi marraskuussa, ettei se ol- russa maailmanennätysvauhtia. Jos uusia ti- lut onnistunut saamaan rahoitusta lauttayhtiö KANSI: Hitsaajat Antti Anttalainen, lauksia ei tule, alkuvaiheen työntekijät ehtivät Scandlinesin lauttojen rakentamiseen. Raimo Valjus ja Tino Koskinen kerto- vat, että viimeisen vuoden aikana Pernon jäädä pakkolomille ennen kuin loppupään väki Yhtiöt olivat tehneet viime kesänä aiesopi- telakalla ei ole ollut kovin hyvät tunnelmat. aloittaa työnsä. muksen kahden uuden lautan rakentamisesta Saksan Rostockin ja Tanskan Gedserin väliselle reitille. LAIVOJA KAUTTA AIKOJEN 1700-luku Suurtelakka- 1738 Aurajoen 1865 Helsingfors 1910 jäänmurtajien teollisuuden historia länsirannalle Skeppsdocka eli rakentaminen alkaa alkaa. Useita veistämöitä nousee nykyinen Hietalahden Helsingissä. perustetaan Turkuun ja Åbo Gamla telakka perustetaan. Helsinkiin. Skeppswarf. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 12 11.2.2014 10:45:05 13 20.02.2014 3 Aikataulut pitävät, ja jälki on hyvää. Tilauksia hävitään nimenomaan rahoitusvaikeuksien takia. Olemme tottuneet viime aikoina huonoihin uutisiin. Teemme laivoja, kunnes joku sanoo, että lopetetaan. Kaikesta huolimatta esimerkiksi Viking Grace valmistui ajallaan, ja TUI:t ovat aikataulussa, STX Fin- landin pääluottamusmies Jari Aalto sanoo. VUOSIEN TAPPIOKIERRE STX Finland on tehnyt tappiota kuuden vuoden ajan. Varatoimitusjohtaja Jari Anttila kuvasi Talouselämä-lehdessä yhtiön tilannetta noi- dankehäksi. Töiden puute on kääntänyt tulokset tappi- olle, mikä syö vähitellen pääomia. Tämä taas aiheuttaa rahoitusongelmia ja vaikeuttaa tila- usten saamista. Tilannetta ei ole helpottanut korealaisen emoyhtiön talousahdinko. Vuosina 2007 ja 2008 Turun telakalta val- mistui isoja loistoristeilijöitä. Vuonna 2007 ny- kyisen STX Finlandin liikevaihto oli huimat 1,2 miljardia euroa. Siitä huolimatta tappiota kertyi yli sata miljoonaa. Vuonna 2008 liikevaihto oli STX FINLAND TURKU samaa luokkaa, mutta tappiota tuli edelleen. Laivanrakennusbisneksessä ostaja maksaa 850 työntekijää tilauksesta etukäteen vain murto-osan. Lop- 1 200 koko henkilöstö purahoitus on telakan järjestettävä itse. Tämä 6 000 Independence of the Seas tarkoittaa satoja miljoonia euroja. -aluksen rakentamisvaiheessa Huonossa taloudellisessa tilassa olevan te- alihankkijat mukaan lukien lakan on vaikea saada rahoitusta, ja näin se ei myöskään voi vastaanottaa tilauksia. Noidan- kehä on valmis. STX Finlandin työsuojeluvaltuutetun ja hallituksen jäsenen Ari Rajamäen mukaan Kesään mennessä STX:n Turun telakan rahoitusongelmat eivät liity vain nykyiseen terästuotannosta on saattanut jäädä omistajaan. useita satoja työntekijöitä pakkolomalle. – Samoja ongelmia oli myös Kvaernerin ja Akerin kanssa. Osittain ongelmat liittyvät laivo- jen huonoihin hintoihin. Telakoiden tuottavuus Varatoimitusjohtaja Anttilan mukaan STX ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin laivojen Finland on hävinnyt tilauksia vain rahoituson- hinnat ovat pudonneet. gelmiensa takia. Yhtiön kilpailukyky ja teknolo- – Huonot hinnat johtuvat ylikapasiteetista giaosaaminen ovat erinomaisella tasolla. Vuon- ja telakoiden kovasta keskinäisestä kilpailusta, na 1976 käyttöön vihityllä Pernon telakalla on Rajamäki sanoo. tehty maailman suurimmat loistoristeilijät. Osittain telakkateollisuuden ongelmat joh- – Vahvuutemme on se, että pysymme aika- tuvat epäterveistä tukiaisista. Rajamäen arvion taulussa ja teemme hyvää jälkeä. Olemme myös mukaan esimerkiksi Italian valtion omistama Fincantieri on saksalaisen Meyer Werftin ja joustava yhteistyökumppani. Jos tilaukseen laivanrakennusyhtiö Fincantieri saa vetoapua STX:n Ranskan telakan ohella STX Finlandin tulee matkan varrella muutoksia, niin niiden omistajaltaan, vaikkei yhtiön saamia valtion- pahimpia kilpailijoita loistoristelijöiden raken- toteuttaminen onnistuu, pääluottamusmies tukia olekaan pystytty todistamaan. tamisessa. Aalto sanoo. 1924 laivanrakennusta ja konepaja- 1935 Wärtsilästä 1944 Turun 1945 Oy Laivateollisuus Ab 1976 Turun toimintaa harjoittavat Ab Crichton ja tulee Turun ja Pansion telakka perustetaan sotakorvaus- Pernon telakka sen kilpailija Oy Vulcan Ab Helsingin telakoiden perustetaan. velvoitteiden hoitamiseksi. vihitään käyttöön. yhdistyvät. Turkuun syntyy uusi omistaja. maan suurin telakka. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 13 11.2.2014 10:45:15 14 3 20.02.2014 rctech Helsinki Shipyardin Baltikan lisäksi Helsingissä tehdään HELSINKI Hietalahden telakalla vii- yhteistyössä Viipurin