VSuomenoima & Käyttö Konepäällystö- liiton julkaisu 11-12 / 2012 Kraft& Drift

Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta

God jul och gott nytt år Sisällys 11-12 / 2012

• Pääkirjoitus/chefredaktör 3 • Vähähiilinen Suomi on suuri haaste mutta saavutettavissa 11 • Työntekijät eivät sitoudu tuottavuuden ja kilpailukyvyn • Kuusakosken R&D-keskus rakenteilla Lahteen 12 parantamiseen ellei vastapainona ole sosiaalinen hyvinvointi 4 • AREVA vahvistaa yhteistyöverkostojaan Suomessa 12 • STTK on tyytyväinen • Merieläkeläinen / Sjöpensionär 13 työeläkemaksukiistan neuvotteluratkaisuun 4 • Meritaito Oy:n sopeuttamistoimissa on liian kova vauhti Sähkön käyttö nousi lokakuussa ja 14 • Wärtsilä’s success in Brazilian drill ship programme continues kulutus oli 5,4 prosenttia edellisvuotta suurempi • 5 with latest genset and propulsion order Fingrid, Statnett ja Svenska Kraftnät 14 • Arctia rakentaa kelluvan konttorin Katajanokalle kohti pohjoismaiden yhteistä sähkön taseselvitystä 6 • 15 Arctia myy jäänmurtaja Botnican Viroon • Lupaavat tulokset voivat jouduttaa • 15 ITER-reaktorin fuusiokokeita 6 • ”Viking 3” teki ensivisiitin ja Linnasatama syntyi 16 • Fortum VahvaVerkko -hanke edennyt • ”Valtio pysyköön irti telakoista” 17 maastosuunnitteluvaiheeseen 7 • “Viking 3” gjorde premiärvisit och Slottshamnen föddes 18 • toimittaa biomassavoimalaitoksen Värnamo • “Staten skall hålla sig borta från varvsindustrin” 19 Energille vihreän sähkön tuotannon kaksinkertaistamiseksi 8 • Ammattihakemisto 20 Metso ska leverera ett nytt kraftvärmeverk till • Aloita uusi vuosi 2013 kevyemmin! Värnamo Energi som ger dubblerad produktion av grön el. 8 • 24 Jäsenpalsta • Wärtsilä’s leadership in gas engine technology • 25 enhanced - more than 2000 engines sold and • Jäsenyhdistykset / Medlemsföreninga 26 7 million running hours accumulated 9 • Jäsenpalsta 29 • Ennustettava toimintaympäristö tehokkaan • JAME ry:n virkistysmatkan Barcelonaan – Katalonian 30 biopolttoainetuotannon perusta 10 • Wärtsilä selected to supply major • Vuoden Hyötykäyttöteko 2012: Käytettyjen dual-fuel power plant to Mauritania 31 voiteluöljyjen jalostaminen perusöljyksi, L&T Recoil Oy 10

Tilaukset, peruutukset Painopaikka ja osoitteenmuutokset MIKTOR Gunne Andersson Mekaanikonkatu 19, 00880 puhelin (09) 5860 4815, faksi (09) 694 8798 Ilmestymis ja aineistopäivät 2013 e-mail: gunne.andersson@ Ammatti ja tiedotuslehti 106. vuosikerta konepaallystoliitto.fi Nro Teemat Viim. var.pvm Ilm. pvm 1 Energia ja kunnossapito 07.01.2013 05.02.2013 Lastenkodinkuja 1 Ilmoitusmarkkinointi 2 Laivatekniikka 04.02.2013 05.03.2013 00180 Helsinki OS-Media Oy puhelin (09) 5860 4815 puhelin (09) 870 1968, 3 Turbiini ja kattilalaitos 14.03.2013 16.04.2013 faksi (09) 870 1968 faksi (09) 694 8798 4 Sähkö ja automaatio 12.04.2013 14.05.2013 e-mail: GSM 040 736 4670 [email protected] e-mail: [email protected] 5-6 Laiva-automaatio 20.05.2013 18.06.2013 7-8 Opiskelutoiminta 05.08.2013 03.09.2013 Päätoimittaja Aikakausilehtien Liiton jäsen Leif Wikström ISSN-0355-7081 9 Energian tuotanto 09.09.2013 08.10.2013 puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 10 Vesi- ja ympäristötekniikka 14.10.2013 12.11.2013 Taitto / suunnittelu 11-12 Laivojen koneistot 15.11.2013 17.12.2013 Marko Vuorio / MIKTOR Kansien kuvat: Leif Wikström

2 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ uosi 2012 on ollut monessa suh- Toisaalta kun viimevuodet ovat olleet kykyä suhteessa muihin toimijoihin. teessa vaihteleva ja tilanteet ovat melko rauhallisia irtisanomisten osalta, Taloudellinen epävarmuus jatkuu ja muuttuneet tiheään. Liiton osalta niin tämän vuoden lopussa on tullut tällai- vielä ei voi sanoa että löytyisi kovin monia Valkuvuosi oli valmistautumista liittokokouk- nen YT-villitys, missä riippumatta yrityksen valopilkkuja taivaalla. Todennäköisesti en- seen jota perinteisesti pidettiin huhtikuussa. kannattavuudesta tuodaan tarpeita irtisanoa si vuosi ei tuo paljon muutoksia, ainakaan Itse kokous sujui jouhevasti, vaikka valmis- työntekijöitä. Jopa energiatuotannossa esi- talouteen, vaan jos saataisiin lisää vakautta, telussa oli paljon tekemistä, kun suuri määrä tetään tällaisia, vaikka energialaitokset ovat niin tulevina vuosina voidaan siirtyä lievälle sääntömuutosesityksiä piti käsitellä ja saada rahantekokoneita. Ilmeisesti työnantaja puo- kasvu-uralle. erilaiset esitykset muotoon joita voitiin viedä lella halutaan näyttää miten huonosti menee, liittokokoukseen päätettäväksi. Ensimmäis- kun voitot eivät ole kuin muutama kymmen- Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2013 tä kertaa koottiin aineisto siten että ei ollut tä prosenttia liikevaihdosta ja kun nämä YT- mappeja, vaan aineistosta painettiin kirja- neuvottelut ovat jokin villitys, mikä ei johdu seksi. Muutos sai hyvän vastaanoton, mutta tarpeesta, vaan vaikuttaa olevan jokin virus parantamisen varaa on aina. joka leviää työnantajien keskuudessa. Toisaalta työmarkkinoilla on kuohunut, Merenkulun osalta on tämä vuosi ollut vaikka viime vuoden syksynä päädyttiin laa- muutosten aikaa, kun ulkomaan liikenteen jaan raamisopimukseen, niin hetimiten kun alusten määrä on ollut kasvussa ja täten työ- muste oli kuivunut allekirjoituspapereissa, paikkoja on syntynyt lisää. Tämä johtuu pit- niin työnantajat kieltäytyivät noudattamas- kälti niistä muutoksista sekä lainsäädännön ta tehtyä sopimusta joiltakin osin. Varsinkin osalta että työehtosopimusten muutoksista, sovitut kolme koulutuspäivää on ollut haka- millä kustannuksia Suomen lipun osalta on uksessa. saatu laskemaan, eli on parannettu kilpailu-

r 2012 har varit turbulent och giproduktionen är en vinstmaskin, så fram- mycket har förändrats i snabb för man behov av att reducera antalet ans- takt. Inledningen av året präglades tällda. Det verkar vara en trend att minska på Åstarkt av det kommande förbundsmötet i personalen, fast inget behov, varken ekono- april. Själva förbundsmötet förlöpte smidigt miska eller produktionstekniska finns. Orsa- och bra, men förberedelserna är mångahan- ken kan inte vara verklig, när produktionen da, när allt material skall behandlas och stad- ger stora vinster och därför verkar det som geförändrings förslagen var många, och de om ett virus skulle ha smittat arbetsgivarna behöver formas så att mötet kan strukturera där den verkliga orsaken ligger annorstedes de beslut som behövs. För första gång hade än någon lönsamhetskris. man samlat materialet i en tryckt bokform, Inom sjöfarten har man under senaste som ersatte den tidigare mappen. Ändringen år haft en positiv utveckling, där handels- var i huvudsak positiv, men små förändrin- flottan har ökat, långt tack vare de åtgär- gar i upplägget är säkert aktuella nästa gång. der, beträffande såväl lagstiftning som av- På arbetsmarknaden har det däremot tal, som gett fartyg under finsk flagg en varit turbulent, fast vi fick ett brett avtal klart bättre konkurrenskraft än under senaste höst, med detta ramavtal som då tidigare år. slöts. Ramavtalet var knappt godkänt, när Den ekonomiska turbulensen arbetsgivarna började kräva förändringar i fortsätter säkert nästa år och mån- densamma, som t.ex. de tre skolningsdagar, ga ljuspunkter är det säkert inte i som var en viktig del av avtalet och dess god- sikt under de närmaste åren, men kännande. Även andra motsvarande prob- om en viss stabilitet kunde nås, så lem med viljan att ändra på det ingångna av- ger det en tro på framtiden. talet har förekommit. Denna hösts nyhet är de många samar- God Jul och ett Gott Nytt år 2013 betsförhandlingarna som framförts, även in- om branscher, som energisektorn, där ener-

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 3 STTK:n Mäenpää: Työntekijät eivät sitoudu tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen ellei vastapainona ole sosiaalinen hyvinvointi yövoiman liikkuvuus Itämeren alueen työmarkkinoilla on kas- meren alueella. Ay-liike haluaa ennen kaikkea reiluja työmarkkinoita. Sii- vanut huomattavasti 2000-luvulla. Sen myötä on noussut esiin tä hyötyvät työntekijöiden lisäksi muutkin. Oikeudenmukaisuus parantaa tarve tiivistää yhteistyötä työelämän kysymyksissä. Työvoiman työmotivaatiota ja tuottavuutta ja yhteiskunnat hyötyvät suuremmista Tpolkumyynnin ja harmaa talouden estäminen ovat olleet erityisesti ay- verotuloista. Reilut työmarkkinat vähentävät myös epäluuloa ja vihamie- liikkeen työlistalla. Mutta reilu kilpailu kiinnostaa myös yhteiskuntia ja lisyyttä maahanmuuttajia kohtaan, arvioi Mäenpää. työnantajapuolta. Ratkaisujen etsimiseksi perustettiin vuosi sitten Itäme- Ulkomaisella työvoimalla puuttuu usein tietoa työskentelymaan ren alueelle sosiaalisen vuoropuhelun foorumi, Baltic Sea Labour Fo- määräyksistä ja sopimuksista, jolloin väärinkohtelua tapahtuu helpom- rum (BSLF). Se oli lähtölaukaus kolmikantaiselle pysyvälle yhteistyölle. min. Sitä varten tarvitaan enemmän ja paremmin kohdistettua tietoa Foorumi kokoontuu kerran vuodessa etsimään työkaluja kestävän ta- maahanmuuttajille. louskasvun ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi Itämeren alueen mais- – Meidän tulee myös katsoa peiliin. Liikkuva työvoima järjestäy- sa. Hallituksia edustava Itämerineuvosto CBSS koordinoi yhteistyötä. Tä- tyy heikosti. Ay-liikkeen pitää kehittää järjestelmiään niin, että maahan- män vuoden foorumissa on käsittelyssä kaksi teemaa: nuorisotyöttömyys muuttajat osaavat järjestäytyä ammattiliittoihin ja pääsevät konkreettisen ja työvoiman liikkuminen. edunvalvonnan piiriin, Mäenpää muistutti Itämeren alueen palkansaa- jajärjestöille.. Harmaa talous ja epäreilut työmarkkinat Puheenjohtaja Mäenpää peräänkuulutti puheessaan reiluuden lisäk- lisäävät epäluuloa maahanmuuttajia kohtaan si luottamusta, kohtuullisia voittoja ja yhteisten etujen ymmärtämistä. – Työntekijät eivät sitoudu tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantami- STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää käytti foorumissa ay-liikkeen seen ellei vastapainona ole sosiaalinen hyvinvointi. Menestyvien yritysten johdantopuheenvuoron työvoiman liikkuvuudesta. Hän korosti kolmi- antamat lopputilit sitoutuneille työntekijöilleen ovat rikkoneet tasapai- kantaisen yhteistyön merkitystä. Yli rajojen ulottuviin yhteisiin ongel- non yhteisessä veneessä. Olisi nähtävä metsä puilta ja katsottava kauem- miin tarvitaan kansainvälisiä ratkaisuja. EU:lla on tärkeä rooli liikkuvaa mas kuin seuraavan neljänneksen tulokseen. Itämeren alueen menestys työvoimaa koskevassa säätelyssä. Työntekijöiden perusoikeuksia ei saa riippuukin hyvin paljon siitä miten sitoutuneita työntekijät ovat yritysten alistaa markkinoiden toimintavapauksille. menestymiseen, Mäenpää korosti. – Harmaa talous ja sosiaalinen polkumyynti ovat yleisiä ilmiöitä Itä- STTK on tyytyväinen työeläkemaksukiistan neuvotteluratkaisuun yömarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun työeläkemaksua kos- kuta liian korkeina kerättyjen työkyvyttömyysmaksujen mahdollisiin oi- kevassa kiistassa. Maksuun tehdään sosiaalitupon mukainen ko- kaisuihin. Näiden oikaisujen johdosta vuoden 2013 maksuun tulee alen- rotus ja maksua alentava oikaisu. Vuoden 2013 työeläkemaksu nus, jonka suuruus on 0,4 prosenttia palkoista. Oikaisujen seurauksena Ton sama kuin vuonna 2012 eli 22,8 prosenttiyksikköä. keskimääräinen maksu pysyy ennallaan. Eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä vahvistetaan tekemällä Työntekijän maksu on vuonna 2013 sama kuin tänä vuonna eli 5,15 vanhuuseläkerahastotäydennykset. Vuonna 2012 täydennys on 1,2 pro- prosenttia alle 53-vuotiailla ja 6,50 prosenttia yli 53-vuotiailla. Työnanta- senttiyksikköä ja vuonna 2013 täydennys on 0,4 prosenttiyksikköä. jan maksu on myös ennallaan eli 17,35 prosenttia palkoista. STTK:n eläkeneuvottelija, johtaja Markku Salomaa korostaa, että Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet aiemmin vanhuuseläkkeiden täy- erittäin hankalissa neuvotteluissa arvokasta on, että syntyi yksimielinen dentämisestä sopimuksen. Jäljellä oleva täydennys eli 1,2 prosenttia pal- ratkaisu. koista tehdään kokonaisuudessaan 2012. Tämän lisäksi vanhuuseläke- – Syksyn aikana työmarkkinoilla on ollut kohtuuttoman paljon jän- rahastoon tehdään vuonna 2013 ylimääräinen täydennys, joka on 0,4 nitteitä. On toivottavaa, että työmarkkinoiden neuvottelupöytiin palaa prosenttia palkoista. luottamuksellinen neuvotteluilmapiiri. Maksusopimuksen lisäksi työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat pyy- TyEL-maksun jatkoratkaisuista työmarkkinajärjestöt neuvottelevat täneet Telan laskuperustejaosta selvittämään tasoitusmäärän riskiopilli- vuoden 2013 aikana. sesti oikeat rajat ja työeläkevakuutuksen riskien tarkoituksenmukaisen – STTK korostaa, että järjestelmän rahoituksen kannalta on aivan puskurointitavan. Työmarkkinajärjestöt jatkavat neuvotteluja TyEL-mak- välttämätöntä huolehtia työeläkemaksujen korotuksista. Vain siten voi- sun jatkoratkaisuista sen jälkeen kun nämä selvitykset ovat valmistuneet. daan varmistaa myös nuorten tuleva eläketurva. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun pe- rusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta. Työeläkemaksut vuonna 2013 Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2013 yksityisalo- jen työeläkevakuutusmaksusta. Vuonna 2013 perittävä maksu on keski- Lisätietoja: määrin 22,8 prosenttia palkasta. Jukka Rantala, Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläke- Vuoden 2013 työeläkemaksun lähtökohtana on vuonna 2009 solmi- neuvotteluryhmän puheenjohtaja, puh. 029 411 2533 tai 040 tun sosiaalitupon mukainen vuosittainen korotus 0,4 prosenttiyksikköä 585 0021, [email protected] vuosina 2011–2014. Sosiaalitupon mukaan vuosittainen korotus ei vai-

4 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Sähkön käyttö nousi lokakuussa ja kulutus oli 5,4 prosenttia edellisvuotta suurempi Teollisuuden sähkönkulutus oli edelleen laskussa lokakuussa.

Sähkön kuukausitilaston mukaan teollisuuden sähkönkulutus on edel- Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 leen laskussa, ja lämpötilakorjattuna kulutus laski vielä edellisvuoden kuukauden aikana 3,3 prosenttia vähem- tasosta. Koko Suomen sähkönkulutus nousi ja oli 5,4 prosenttia suurempi män kuin edellisellä vastaavalla 12 kuukau- kuin edellisenä vuonna lokakuussa. Muu kulutus kasvoi voimakkaasti ja den jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on viime kuukausina tuonut oli 12,7 % suurempi kuin viime vuonna lokakuussa. Lokakuussa sääkorja- vuosikulutuksen edellisvuotta alemmal- usta oli jonkin verran, ja lämpötila oli lämpimämpi kuin normaali, mutta le tasolle. Teollisuuden sähkönkulutus on hieman viileämpi kuin edellinen vuosi. Olemme tilanteessa jossa sähkön- selkeästi muuttunut laskuun ja viime kuu- kulutus on kokonaiskulutuksen osalta taas nousemassa, mutta teollisuu- kausina lasku on jatkunut. den osalta on vielä voimakkaasti laskua. Muu kulutus on lähtenyt nou- suun, mutta on riippuvainen ulkolämpötilasta. Suurimpia muuttujia ovat vesivoiman suuri kasvu ja erillistuotannon voimakas nousu lokakuussa ja yhteistuotanto on ollut laskussa, mutta alkanut taas nousu-uralle.

Suomen sähköntuotanto ja miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen -kulutus lokakuussa 2012 kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 1 837 25,5 5,4 Ydinvoima 1 809 25,1 -10,7 Vesivoima 1 614 22,4 21,5 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 639 8,9 53,6 Tuulivoima 38 0,5 -27,2 Nettotuonti 1 260 17,5 -0,3 Sähkön kokonaiskulutus 7 198 100,0 5,4 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 7 244 3,3

Suomen sähköntuotanto ja -kulutus miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen viimeisten 12 kuukauden aikana, kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan marraskuu 2011 – lokakuu 2012 (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 22 466 26,8 -18 Ydinvoima 22 060 26,3 -0,8 Vesivoima 16 282 19,4 37,2 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym 5 532 6,6 -52,8 Tuulivoima 497 0,6 16,6 Nettotuonti 16 939 20,2 30,4 Sähkön kokonaiskulutus 83 776 100,0 -3,3 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 84 812 -1,8

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 5 Fingrid, Statnett ja Svenska Kraftnät kohti pohjoismaiden yhteistä sähkön taseselvitystä Pohjoismainen taseselvitysyksikkö Suomeen Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt ovat päättäneet tällä viikolla valtuuttaa Fingridin käynnistä- mään toiminnan päävastuullisena pohjoismaisena taseselvittäjänä. Tätä varten perustetaan erillinen yhtiö, joka toimii taseselvittäjänä Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Kansalliset kantaverkkoyhtiöt toimivat pää- vastuullisen taseselvittäjän alaisuudessa kunkin maan kansallisten markkinatoimijoiden tukena.

äätös pohjautuu vuonna 2010 kol- Kaavailtu malli tukee sähkön yhteispoh- men kantaverkkoyhtiön, Suomen joismaisia loppukäyttäjämarkkinoita helpot- (Fingrid), Norjan (Statnett) ja Ruto- tamalla uusien toimijoiden pääsyä markki- Psin (Svenska Kraftnät) käynnistämään selvi- noille, edistämällä tehokasta työskentelyä tyshankkeeseen, jonka tavoitteena on saada kansallisten markkinarajojen yli ja alenta- aikaan pohjoismaiden yhteinen taseselvitys malla kustannuksia, koska useassa maassa (Nordic Balance Settlement, NBS). Joulu- käytetään samoja järjestelmiä ja menetelmiä. kuussa 2011 yhtiöt päättivät siirtyä hank- Yhteinen taseselvitys on tärkeä askel keen toteutusvaiheeseen. Toteutus käsittää pohjoismaisten sähkömarkkinoiden integ- kansallisen, tarjousalueiden tasolla tapah- roimisessa. Tämä on myös koko Euroopalle tuvan taseselvityksen harmonisoinnin ja in- esimerkki hedelmällisestä kansainvälisestä tegroinnin. Uuden taseselvitysyksikön odo- yhteistyöstä, joka hyödyttää asiakkaita kai- tetaan käynnistyvän vuonna 2015. kissa maissa’, kertoi Fingridin toimitusjohtaja Taseselvityksen tarkoituksena on selvit- Jukka Ruusunen. tää jokaisen markkinaosapuolen tehotasa- paino kullakin tunnilla kyseisen osapuolen Pohjoismaiden yhteisen taseselvityksen sähkön tuotannon ja hankintojen sekä säh- päätavoitteina on taata kaikille tasevastaa- kön kulutuksen ja myynnin perusteella. Jo- ville yhtäläiset ja tehokkaat toimintaedelly- Lisätietoja: Fingrid: Pasi Aho +358 30 395 5262 kainen osapuoli on taloudellisesti vastuussa tykset maasta ja tarjousalueesta riippumatta, Statnett: Tor Heiberg +4799353969 mahdollisesta epätasapainostaan. Markki- tarjota taseselvityspalveluja kaikille markki- Svenska Kraftnät: Tania Pinzón naosapuolet ja verkkoyhtiöt tekevät yhdessä natoimijoille samoilla periaatteilla sekä luo- +46 84 758 288 taseselvityksen tarkasti määriteltyä menette- da yhteiset tiedonvaihtonormit ja -säännöt www.nbs.coop lyä noudattaen. Kantaverkkoyhtiöt vastaavat yhdessä muiden sähkömarkkinaosapuolien valtakunnallisesta taseselvityksestä. kanssa.

Lupaavat tulokset voivat jouduttaa ITER-reaktorin fuusiokokeita JET-koelaitoksen uudet materiaalit askel kohti seuraavan sukupolven fuusioreaktorin rakentamista

ET-fuusiokoelaitteesta saadut uudet tulokset jouduttavat paremmin tulevaa ITER-reaktoria. Kokeet osoittivat, että plasma seuraavan sukupolven ITER-fuusioreaktorin rakentamista ja hallitaan hyvin myös uudenlaisessa ympäristössä. Polttoaineen pi- alentavat sen kustannuksia. Ranskan Cadaracheen rakennet- dättyminen seinämateriaaleihin väheni ainakin 90 %. Jtava ITER-reaktori on olennainen askel matkalla kohti fuusio- VTT:n erikoistutkija Markus Airila pitää tuloksia lupaavina: energian kaupallistamista ja laajempaa käyttöönottoa. Suomes- ”Saadut tulokset nopeuttavat ITER-fuusioreaktorin aikataulua ja sa kansainvälisen ITER-hankkeen puitteissa tehtävää tutkimusta pienentävät sen kustannuksia, jos niiden perusteella voidaan luo- koordinoi VTT. pua ITERin alkuvaiheeseen suunnitelluista hiilipohjaisista kom- JET eli Joint European Torus on Euroopan maiden yhteinen ponenteista.” projekti, jonka tavoitteena on edistää ITER-fuusioreaktorin ra- Koeohjelma tähtää vuodeksi 2015 suunniteltuun isomman kentamista Ranskaan. Englannissa sijaitsevan JET-koelaitteen mittakaavan kokeeseen, jossa käytetään todellista fuusiopoltto- plasmakammion seinämateriaalit vaihdettiin viime vuonna hii- ainetta. Reaktorilla voidaan tuolloin saavuttaa kymmenien mega- lestä volframiksi ja berylliumiksi, jolloin sen olosuhteet vastaavat wattien fuusioteho.

6 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Fortum VahvaVerkko -hanke edennyt maastosuunnitteluvaiheeseen

yöt käynnissä ensimmäisissä koh- Kaksi kolmannesta lanteessa”, Fortumin käyttöpäällikkö Jörgen teissa sähkönjakelun säävarmuuden ilmajohtoverkoista kuvattu Dahlqvist kertoo. Lisäksi suurhäiriöiden va- parantamiseksi nopeutetusti rautumissuunnitelma on päivitetty, asiakas- TSähkönjakelun luotettavuutta nopeute- Sähköverkkoa vahvistetaan hankkeessa kaa- käyttöön on otettu maksuton sähkökatkois- tusti parantava Fortum VahvaVerkko -hanke peloinnin lisäksi monin eri tavoin: kartoitta- ta tietoa välittävä tekstiviestipalvelu ja muun on edennyt maastosuunnitteluvaiheeseen. malla 3D-tekniikalla ja laserkeilauksella te- muassa IT-järjestelmiä on vahvistettu häiri- Fortumin sähkönjakelualueilla toteutetta- hostetun raivauksen tarpeet, lisäämällä ver- ötilanteiden varalta. van hankkeen julkinen kilpailutus on saatu kostoautomaatiota sekä siirtämällä sähkölin- päätökseen ja urakoitsijat valittua. Kaape- joja teiden varsille sää- ja huoltovarmuuden Mikä VahvaVerkko? lointikohteiden määrä on kasvanut aiotus- vahvistamiseksi.Kesäkuussa aloitetuista he- ta sadasta 120:een.”Seuraavaksi verkosto- likopterilennoista, joilla kuvataan Fortumin Fortum VahvaVerkko -hankkeen tavoittee- suunnitelmat sijoitetaan maastoon eli niille koko maapäällinen suurjännite- ja keskijän- na on parantaa sähkönjakelun luotettavuut- määritetään tarkka reitti. Tämän lisäksi so- niteverkko 3D-tekniikalla, on saatu lennet- ta nopeutetusti ja saattaa vuoden 2014 lop- vitaan maankäyttöoikeuksista maanomis- tyä kaksi kolmasosaa. Loput lennoista suo- puun mennessä säävarman sähkönjakelun tajan kanssa”, hankkeen johtaja Sauli Anti- ritetaan vuoden 2013 kevään ja kesän aikana. piiriin noin 90 000 Fortumin asiakasta ny- la Fortumista kertoo. ”Työt ensimmäisissä Helikopterikartoituksilla saadaan kattavat kyisen 200 000 lisäksi.Pitkän aikavälin pää- kohteissa käynnistyivät lokakuussa, ja tämän tiedot ilmajohtokohteista, jotka edellyttävät määränä on puolittaa sähkökatkojen määrä vuoden puolella valmiiksi saataneen kym- tehostettua raivausta tai ennakoivia korjaus- ja kaksinkertaistaa säävarman sähköverkon menkunta kohdetta luvituksista ja talven tu- toimenpiteitä. Aineisto-analyysin perusteel- piirissä olevien asiakkaiden määrä vuoteen losta riippuen”, hän arvioi.Seuraavan kahden la on jo suoritettu ensimmäisiä ennakoivia 2020 mennessä. vuoden aikana toteutettavat VahvaVerkko- korjaustoimenpiteitä, jotka vähentävät säh- hankkeen investoinnit lisäävät Fortumin asi- kökatkojen todennäköisyyttä ilmajohdoissa. akkaita säävarman verkon piiriin seuraavas- Lisätietoja: ti: Koillismaa noin 2 500 asiakasta, Lounais- Asentajareserviä kasvatettu Sauli Antila, hankejohtaja, Suomi noin 30 000 asiakasta, Pohjanmaa ja VahvaVerkko, Fortum Distribution Satakunta noin 9 500 asiakasta, Uusimaa Sähköverkon vahvistamisen ohella myös p.040 658 9708 noin 60 000 asiakasta.Tällä hetkellä Fortu- Fortumille työskentelevää sähköasentajare- Karoliina Lehmusvirta, milla on noin 200 000 asiakasta säävarman serviä on lisätty. ”Käytössämme on Suomes- viestintäpäällikkö, Fortum, verkon piirissä. Yhteensä sähkönjakeluasiak- sa nyt kaksinkertainen asentajajoukko, jota p. 040 5813 710 kaita Suomessa on 627 000. voimme hyödyntää esimerkiksi myrskyti-

ITER on kansainvälinen hanke, jolla pyritään osoittamaan, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa aiheesta Nopeat että täysimittaisen fuusioreaktorin rakentaminen on tieteellises- ionit ja liikemäärän kuljetus JET-tokamakin plasmoissa (Fast ions ti ja teknologisesti mahdollista. Tavoitteena on tehdä fuusiosta and momentum transport in JET tokamak plasmas). Väitöstyös- turvallinen, ympäristöystävällinen ja pitkäaikainen energianlähde sä tutkitaan fuusioplasman pyörimisen ominaisuuksia ja lähteitä. tuleville sukupolville. Suomi osallistuu eurooppalaiseen fuusiotut- Pyöriminen parantaa olennaisesti fuusioenergian tuottoa reak- kimukseen Euratom-Tekes-assosiaation kautta. Tutkimusta koor- toreissa. dinoi Suomessa VTT. VTT:n lisäksi tutkimukseen osallistuvat Aalto-yliopisto, Hel- VTT keskittyy hankkeessa Euratomin fuusiokokeisiin (JET ja singin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tampe- AUG) ja tekee massiivista laskentaa fuusioplasmoille ja plasma- reen teknillinen yliopisto yhteistyössä teollisuuden kanssa. materiaalivuorovaikutuksille. Lisäksi VTT kehittää etähuoltojär- Kuvia ja videoita JETistä: http://www.efda.org/multimedia/ jestelmiä, uusia hitsausmenetelmiä ja hitsausrobotteja, materiaa- leja, magneettista diagnostiikkaa (MEMS-magnetometrit) ja en- siseinämädiagnostiikkaa (smart tiles). Näillä kaikilla osa-alueilla Lisätietoja: on tärkeä merkitys ITERin rakentamiselle, turvallisuusasioille ja VTT Erikoistutkija Markus Airila koeohjelmalle. Puh. 020 722 5094, [email protected] VTT:n fuusiotutkija Antti Salmi väittelee perjantaina 9.11.

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 7 Metso toimittaa biomassavoimalaitoksen Värnamo Ener- gille vihreän sähkön tuotannon kaksinkertaistamiseksi etso toimittaa Värnamo Energi vuodessa, mikä tarkoittaa paikallisesti tuotetun mantuotannon vuoden 2012 neljännen vuosi- AB:lle biomassaa hyödyntävän voi- vihreän sähkön kaksinkertaistamista.” neljänneksen saatuihin tilauksiin. malaitoksen yhdistettyyn sähkön “Olemme tyytyväisiä, että meidät valittiin Värnamo Energi AB toimittaa energiaa ja Mja lämmön tuotantoon Värnamoon, Ruotsiin. laitostoimittajaksi tässä voimalaitosprojektis- viestintäverkkoratkaisuja. Värnamo Energin Laitoksen on määrä käynnistyä syksyllä 2014. sa”, sanoo Anders Steen, projektista vastaavan omistaa kokonaan Värnamon kunta.Yhtiöl- Tilauksen arvo on noin 17 miljoonaa euroa. Metson yksikön, MW Power AB:n, toimitus- lä on yli 14 000 asiakasta, liikevaihto on noin Metson toimitukseen kuuluu biomassa- johtaja. ”Valinta kertoo siitä, että ratkaisumme 35 miljoonaa euroa ja työntekijöiden määrä on voimalaitos sisältäen kaikki asennustyöt, käyt- on edelläkävijä teknisesti ja ympäristön kan- neljäkymmentä. töönoton ja koulutuksen. Laitos tuottaa kauko- nalta.” lämpöä 13,4 MWth sekä 3,6 MWe sähköä. Polt- ”Luotamme Metsoon voimalaitostoimitta- toaineena laitos käyttää paikallista biomassaa jana”, sanoo Göran Hansson, Värnamo Ener- Lisätietoja: kuten metsätähteitä, kuorta ja haketta. gin toimitusjohtaja. ”Tämä on Värnamo Ener- Anders Steen, toimitusjohtaja, MW “Tämä on tärkeä investointi tulevaisuu- gin kaikkien aikojen suurin investointi. In- Power AB, Voimantuotanto-liiketoi- teen niin Värnamon kunnan kuin ympäristön- vestoinnilla voidaan taata, että asiakkaamme mintalinja, Metso kin kannalta”, toteaa Gunnar Grona, Värnamo saavat edelleenkin lämpöä kilpailukykyiseen Puh. +46 70 188 37 38 Energin hallituksen puheenjohtaja. ”Tämän in- hintaan. Värnamon kunta saa modernin, hy- Mikael Barkar, myyntijohtaja, vestoinnin myötä 100 % alueen kaukolämmöstä vin toimivan kaukolämpölaitoksen, joka täyttää Voimantuotanto-liiketoimintalinja, tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Tulevai- tehtävänsä moneksi vuodeksi.” Metso, Puh. 040 534 4607 suudessa voimme tuottaa noin 20 GWh sähköä Tilaus sisältyy Metson Massa, paperi ja voi-

Metso ska leverera ett nytt kraftvärmeverk till Värnamo Energi som ger dubblerad produktion av grön el. etso kommer att leverera ett biobränsleeldat kraftvär- meverk för kombinerad värme- och elproduktion till Värnamo Energi AB i Sverige. Anläggningen ska stå Mfärdig hösten 2014. Värdet på ordern är cirka 150 miljoner kronor Leveransen omfattar en komplett anläggning, inklusive instal- lation, drifttagning och utbildning. Anläggningen kommer att el- das med biobränsle och producera 13,4 MWth fjärrvärme och 3,6 MW el. ”Det här är en viktig framtidssatsning för Värnamo och för mil- jön” säger Gunnar Crona, styrelseordförande i Värnamo Energi. Dessutom kommer vi att producera ca 20 GWh el ,vilket innebär en dubblering av lokalt producerad miljöriktig el”. ”Vi är otroligt glada att ha fått förtroendet att leverera anlägg- ningen till Värnamo”, säger Anders Sten, VD för MW Power AB.” Det är ett bevis på att den teknik vi levererar ligger i framkant vad gäller tekniska och miljömässiga prestanda samt totalekonomi.” ”Vi känner oss trygga med Metso som leverantör” säger Göran Hansson, VD Värnamo Energi.” Det här är bolagets enskilt största investering någonsin och genom investeringen kan vi säkerställa att våra kunder även fortsättningsvis får en konkurrenskraftig värme- kostnad och att Värnamo får en modern fjärrvärmeproduktion med bra miljöprestanda som kommer att kunna fylla sin uppgift under många år.” Mera information: Ordern ingår i orderstocken för segmentet Massa, Papper och Anders Steen, Managing Director, MW Power AB, Power busi- Energiproduktion fjärde kvartalet 2012. ness line, Metso Värnamo Energi koncernens huvuduppgift är att erbjuda en- Tel. +46 70 188 37 38 ergi och IT- kommunikation genom en väl utbyggd infrastruktur Mikael Barkar, Director, Sales, Power business line, Metso Värnamo Energi koncernen har tillsammans drygt 14 000 kunder Tel+358 40 534 4607 och en omsättning på 300 MSEK. Verksamhet bedrivs inom affärs- områdena: Elhandel, Värme, Kommunikation, Gas, Energitjänster, Elnät och Vindkraft. Antal anställda uppgår till 40 personer.

8 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Wärtsilä’s leadership in gas engine technology enhanced - more than 2000 engines sold and 7 million running hours accumulated ärtsilä, the marine industry’s leading solutions and services provider, has now sold more than 2000 of its gas fuelled engines, which together have accumu- Wlated more than 7 million operational running hours in both land- based and marine applications. These milestone achievements emphasise the leading global position that Wärtsilä has achieved in gas and dual-fuel (DF) engine technology. ”Wärtsilä’s gas and dual-fuel engine technology can be used in all vessel types, and installed both in newbuilds and as conver- sion projects in existing ships. With fuel costs and environmental compliance being the key issues currently facing owners and op- erators throughout the marine sector, the use of gas as fuel makes a lot of sense. Wärtsilä has been involved in a number of feasibil- ity studies to evaluate the total cost of ownership using gas as a fuel alternative. LNG has consistently been shown to be a viable and attractive alternative to marine diesel and low sulphur fuel oils. These milestone achievements in the number of gas and DF engines sold, and the running hours accumulated, provide even more evidence of this viability,” says Alexandre Eykerman, Sales Cost-effective compliance Director, Wärtsilä Ship Power. Wärtsilä began development work with dual-fuel gas engines Natural gas is the alternative fuel that offers the greatest potential for in 1987, the first concept being the gas-diesel (GD) engine with complying cost-effectively with the International Maritime Organisa- high-pressure gas injection. This was followed by the second gen- tion’s (IMO) upcoming environmental regulations. In particular, dual- eration of gas engines in the early 1990s, when the company intro- fuel engine installations offer the flexibility to use clean natural gas when duced spark-ignited (SG) pure gas engines utilizing low pressure operating in Emission Control Areas (ECAs), and conventional fuels gas. The real breakthrough, however, came when the dual-fuel when not. While running on gas, Wärtsilä’s dual-fuel low pressure en- (DF) engine was introduced by Wärtsilä in 1995. This third gener- gines require no additional equipment, such as exhaust gas after treat- ation of gas engine development resulted in the ability to combine ment, to meet the IMOs Tier III NOx regulations. fuel flexibility and efficiency with environmental performance. Since the first Wärtsilä 50DF engines were fitted onboard LNG car- The DF technology enables the engine to be operated on riers some ten years ago, approximately 65 per cent of all new LNG car- either natural gas, light fuel oil (LFO), or heavy fuel oil (HFO). riers have been fitted with Wärtsilä dual-fuel engines. At the beginning Switching between fuels can take place seamlessly during opera- of this year, a key milestone was reached when the Wärtsilä 50DF engine tion, without loss of power or speed. The engine is designed to was supplied to the 100th LNG Carrier vessel. In addition to this success, have the same output regardless of the fuel used. Wärtsilä gas and dual-fuel engines are becoming the propulsion choice throughout all segments of the shipping industry. This is particularly the 2-stroke dual-fuel engine development case where ships, such as tugs, ferries and cruise liners, are frequently operating in ECAs. Also, offshore oil and gas industry vessels such as In late 2010, Wärtsilä initiated a major project to extend its lead- Floating Production Storage & Offloading (FPSO) ships and Platform ership in dual-fuel engines by adapting its low pressure gas en- Supply Vessels (PSVs), which have a need for flexibility, fuel efficiency, gine technology for use in its low-speed engine portfolio. Subse- and compliance with stricter environmental legislation, are increasingly quently, a new test engine, the ’RTX-5’,based on a commercially being fitted with Wärtsilä dual-fuel engines. available 6-cylinder RT-flex50 engine, was installed in the Tri- With the acquisition of Hamworthy, Wärtsilä’s offering now includes este engine laboratory in Italy in March 2011. The resulting tests small scale LNG liquefaction, regasification and LNG fuel systems. Com- with the low pressure 2-stroke dual-fuel engine have successfully bined with Wärtsilä’s gas and dual-fuel engine technologies, this expand- demonstrated that, for the first time ever, low-speed engine per- ed scope of supply further promotes the benefits of LNG use and creates formance can fully comply with the IMO Tier III nitrogen oxide added operational flexibility. (NOx) limits when operating on gas. Wärtsilä’s low pressure 2-stroke gas engine is scheduled for For further information please contact: release during 2013 and will be available for commercial use in Mr Alexandre Eykerman, Sales Director 2014. It will be incorporated into the full portfolio of engine types Wärtsilä Ship Power, Tel: +41 796946404 during 2015 / 2016 to provide customers with a solution of their [email protected] choice.

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 9 Ennustettava toimintaympäristö tehokkaan biopolttoainetuotannon perusta

U:n komission esitys, joka tarkentai- Öljyalan Keskusliitto painottaa myös, et- gian cleantech-ratkaisuja kehiteltäessä kan- si aikaisempia kestävyyskriteereitä tä teknologianeutraalius on tärkeä periaate nattaa välttää perinteisten teollisuusalojen ja rajoittaisi ruoantuotannon kanssa kautta linjan. Kestävyyskriteerien tiukka ra- ja uusien alojen vastakkainasettelua tai raja- Ekilpailevien raaka-aineiden käyttöä biopolt- jaaminen vain biopolttoaineisiin, bionestei- aitoja. Monet uudet ratkaisut nojaavat pe- toaineissa, on Öljyalan Keskusliiton mielestä siin ja niiden raaka-aineisiin asettaa eri käyt- rinteisiin teollisuusaloihin. Yhteistyötä kan- oikean suuntainen. Esityksen mukaan vuon- tökohteet eriarvoiseen asemaan ja vääristää nattaa tehdä laajasti valtiovallan, tutkimus- na 2020 liikenteessä käytetyistä biopolttoai- kilpailua. Samalle raaka-aineelle ei tule aset- laitosten ja elinkeinoelämän kesken. Hän neista enintään viisi prosenttia voisi olla pe- taa erilaisia kestävyysvaatimuksia loppukäy- totesi, että öljyala on aktiivisena osapuolena rinteisiä ensimmäisen sukupolven biopolt- tön perusteella. rakentamassa kestävää energiatulevaisuutta. toaineita, joiden raaka-aineena käytetään Suomessa öljyalan toimijat ovat jo pit- Helena Vänskä huomautti, että menes- ruuaksi kelpaavia viljelykasveja. kään omaehtoisesti ja ilman tukia panosta- tyäkseen globaaleilla markkinoilla vihreä lii- Komission esitystä on keskusliiton mu- neet korkealaatuisten jäte- ja tähdepohjais- ketoiminta vaatii samat toimintaedellytykset kaan kuitenkin selkeytettävä ja yksinkertais- ten biopolttoaineiden tuotantoon sekä täy- kuin perinteisempi liiketoiminta, eli pitkä- tettava erityisesti raaka-ainemäärittelyn ja sin uusien raaka-aineiden tutkimukseen ja jänteistä ja ennustettavaa ohjausta ja lainsää- laskentaperiaatteiden osalta, jotta epäsel- kehittämiseen. däntöä. Vänskä painotti, että ohjauskeinojen vyyksiltä direktiivin tulkinnassa vältytään. on oltava teknologianeutraaleja, myös kan- Selkeä ja ymmärrettävä lainsäädäntö on Puhdas energia -ohjelma osa sallisissa veroratkaisuissa, eikä energiasekto- perusedellytys biopolttoaineliiketoiminnan energia- ja ilmastostrategiaa ria voida rakentaa pysyvästi tukien varaan. pitkäjänteiselle kehittämiselle. Biopolttoaineiden kestävyyskriteerilain – Myös biopolttoainetuotannossa on en- Neuvotteleva virkamies Juho Korteniemi valmistelusta kertoi seminaarissa hallitus- siarvoisen tärkeää, että toiminnan sääntely työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi semi- neuvos Anja Liukko työ- ja elinkeinomi- on ennustettavaa pitkällä aikavälillä. Epävar- naarissa, että hallitus päivittää energia- ja nisteriöstä. Biokomponenteista energiahuol- ma toimintaympäristö ei kannusta uusiin in- ilmastostrategian tämän vuoden loppuun lossa puhui toimitusjohtaja Mika Aho St1 vestointeihin, joita kuitenkin tarvitaan en- mennessä. Osana strategiapäivitystä esitel- Biofuels Oy:stä. tistäkin kehittyneempien biopolttoaineiden lään Puhtaan energian -ohjelma. Strategian tuottamiseksi, sanoi Öljyalan Keskusliiton päivityksen valmistuttua aletaan laatia Suo- hallituksen puheenjohtaja Matti Lehmus men tiekarttaa kohti vuotta 2050. öljyalan energiaseminaarissa 6. marraskuu- Öljyalan Keskusliiton toimitusjohtaja ta. Helena Vänskä korosti, että puhtaan ener-

Vuoden Hyötykäyttöteko 2012: Käytettyjen voitelu- öljyjen jalostaminen perusöljyksi, L&T Recoil Oy

mpäristöyritysten Liitto ry ja Uusio- täväksi uuden voiteluöljyn raaka-aineena, tellaan vaaralliseksi jätteeksi, pystytään hyö- uutiset-lehti ovat myöntäneet Vuo- eli kyseessä on yleisemmin käytössä olevaan dyntämään tuotteina 95 %. den Hyötykäyttöteko 2012 -palkin- käytettyjen öljyjen polttoprosessiin nähden L&T Recoil Oy on öljyn regenerointiin Ynon L&T Recoil Oy:lle. korkeamman asteen hyödyntäminen han- erikoistunut yritys, joka kuuluu EcoStream Vuoden Hyötykäyttöteko -palkinto kalille materiaaleille. Yritys pystyy käsittele- konserniin. Regenerointilaitos sijaitsee Ha- myönnetään osoituksena huomattavasta mään vuodessa noin 60 000 tonnia käytetty- minassa ja työllistää 55 henkeä. Laitoksen ympäristöhuoltoalalla toteutetusta jätteiden jä voiteluaineita ja tuottamaan 45 000 ton- toiminta alkoi vuonna 2009. tai uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liit- nia hyvälaatuisia perusöljyjä. Tämän lisäksi tyvästä innovatiivisesta ratkaisusta. Palkin- prosessista syntyy hyvälaatuista kaasuöljyä Lisätietoja nolla halutaan kannustaa ja rohkaista ym- ja bitumia. Laitos on merkittävästi lisännyt Toimitusjohtaja Juha Kokko, päristöhuollossa ratkaisuihin, joilla voidaan jäteöljyjen hyötykäyttöä Suomessa. L&T Recoil Oy, puh. 0400 137 483 tehostaa materiaalien uudelleenkäyttöä sekä Verrattaessa perusöljyn tuotantoa raaka- vähentää koko elinkaaren aikaisia ympäris- öljystä valmistettuun perusöljyyn, L&T Re- tövaikutuksia. coilin prosessissa käytetään 66 % vähemmän L&T Recoil Oy palauttaa käytetyt voite- energiaa, ja tuotannon CO2-päästöt ovat 40 luaineet perusöljynä uudelleen hyödynnet- % pienemmät. Raaka-aineesta, joka luoki-

10 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Vähähiilinen Suomi on suuri haaste mutta saavutettavissa Puhtaan teknologian kehittäminen alentaa kustannuksia ja luo mahdollisuuksia teknologian ja palvelujen viennille.

EU:n esittämät vähähiilitavoitteet vuodelle 2050 ovat kovat, mutta VTT:n mukaan kuitenkin Suomessa saavutet- tavissa. Kasvihuonekaasujen vähennys voi olla peräti 90 prosenttia, jos puhtaita energiateknologioita kehitetään ja otetaan käyttöön nopeutetussa tahdissa energiantuotannossa, teollisuudessa, asumisessa ja liikkumisessa.

TT:n asiantuntijat ovat arvioineet, asti markkinoille. Samalla tulee huolehtia VTT:n kolme kehityskulkua: millaiset mahdollisuudet Suomel- siitä, että vähähiilisyydestä ei tule elinkeino- Tonni, Inno ja Onni la on saavuttaa 80 %:n kasvihuo- poliittinen rasite. Teollisuuden tuotanto- ja Vnekaasupäästötavoitteet. EU:n tavoite on, kuljetuskustannukset eivät saisi karata kil- Noin 50 asiantuntijaa VTT:n eri tutkimus- että vuonna 2050 EU:n päästöt ovat 80 % pailijamaidemme edelle. Vain terve elinkei- alueilta määritteli kolme vaihtoehtoista tu- pienemmät kuin vuonna 1990. Hankkeel- nopohja ja kansantalous pystyy kantamaan levaisuuden skenaariota nimeltään Tonni, laan VTT haluaa avata keskustelun Suomen vaadittavat ympäristö- ja teknologiainves- Inno ja Onni, joissa Suomi siirtyy vähähiili- teknologiakehityksen mahdollisuuksista niin toinnit.” seen yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä. kotimarkkinoilla kuin cleantech-viennille. • Tonni: Suomen teollisuusrakenne ja Tavoite on kova, mutta mahdollista ta- Mitä VTT:n skenaariot sen tuotevalikoimat sekä yhdyskuntaraken- voittaa, jos kaikki energiaa tuottavat ja ku- tarkoittavat eri sektoreilla? ne säilyvät nykyisen kaltaisina. Energiain- luttavat sektorit osallistuvat päästötavoittei- tensiivisen teollisuuden tuotantovolyymit siin. Tämän lisäksi kaikkia kasvihuonekaa- 85–100% Suomen sähköntuotannosta voi kasvavat lineaarisesti ja päästöjen vähentä- supäästöjä tulee vähentää. Suomi tarvitsee perustua hiilidioksidittomaan energiantuo- minen saavutetaan verrattain kypsän tekno- teolliseen toimintaan, ihmisten, tavaroiden tantoon vuonna 2050. Tämä edellyttää, että logian avulla. ja palvelujen liikuttamiseen, asumiseen ja Suomen energiatuotanto on monipuolinen • Inno: Teknologian kehitys on voima- työskentelytapoihin uusia teknologisia rat- ja uudet hiilidioksidin talteenottoteknologi- kasta, hyvinvointi perustuu uusien tuottei- kaisuja. Toisaalta teknologia voi lisätä hy- at otetaan käyttöön laajasti, sekä fossiilisten den ja palvelujen kaupallistamiseen ja vien- vinvointia ja helpottaa jokapäiväistä elämää. polttoaineiden että biomassan käytön yhte- tiin. Väestö keskittyy enenevästi muutamiin Ihmisten valinnoilla ja käyttäytymisellä on ydessä. keskuksiin, mikä tarjoaa lupaavan kasvuym- tulevaisuuden kannalta suuri merkitys. Jos teollisuus parantaa energiatehok- päristön esimerkiksi energiatehokkaalle lii- Jos puhtaita energiamuotoja ja energian kuuttaan huomattavasti ja ottaa käyttöön kenteelle. tehokasta käyttöä kehitetään merkittävästi CCS-teknologiaa (hiilen talteenotto ja va- • Onni: Teollinen tuotanto siirtyy vä- ja otetaan käyttöön, voisi Suomi olla pääs- rastointi), 80 % teollisuuden käyttämästä hemmän energiaa kuluttavaan suuntaan, töoikeuksien ja puhtaan energian myyjän energiasta on hiilineutraalia. Resurssitehok- paikalliset ja pienimuotoiset palveluyritykset asemassa. kuutta on parannettava ja lisättävä kierrätys- lisääntyvät. Perinteisen, energiaintensiivisen Vuoteen 2050 mennessä uusiutuvan materiaalien käyttämistä. teollisuuden tuotanto vähenee. energian osuus voisi olla jopa 60 % energi- Liikenteessä käytettävän hiilineutraalin VTT:n Low Carbon 2050 -tut- an loppukäytöstä, jolloin Suomi maksaisi 5 energian osuus kokonaisenergian kulutuk- kimuksessa esitettyihin skenaarioihin liittyy miljardia vähemmän tuontipolttoaineista. sesta on mahdollista saavuttaa 70 – 80 %:n merkittäviä haasteita niiden toteuttamiseksi. Kustannustehokas siirtyminen vähähiiliseen taso vuonna 2050. Vähähiilisessä liikenteessä Tarvitaan lisää poikkitieteellistä tutkimus- ja yhteiskuntaan edellyttää monipuolista ener- biopolttoaineiden tarve on hyvin merkittävä: kehitystyötä parhaiden vaihtoehtojen toteut- giarakennetta, jossa uusiutuvilla energialäh- jopa 40 % liikenteen energiankulutuksesta. tamiseksi niin kotimaanmarkkinoille kuin teillä, ydinvoimalla ja fossiilisilla polttoai- 85–95%:n rakennusten käyttämästä vientitoiminnaksi. neilla on oma roolinsa myös tulevaisuudessa. loppuenergiasta olisi hiilineutraali vuonna Low Carbon Finland 2050 on VTT:n Energiankäyttöä tulee merkittävästi tehostaa 2050. Paikallisesti rakennuksista voidaan ke- omarahoitteinen strateginen tutkimuspro- liikenteessä, rakennuksissa ja teollisuudessa. hittää jopa energiaa tuottavia. Rakennusten jekti, joka tukee VTT:n omaa pitkän täh- VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuo- energiatehokkuuden parannuspotentiaali on täimen toiminnan suunnittelua. Hankkees- ri peräänkuuluttaa linjaratkaisuja: ”Suomen jo nykyteknologialla suuri, mutta haasteena sa on yhdistetty VTT:n eri osaamisalueiden etuna on, että meillä on merkittävät määrät on sen riittävän nopea toteuttaminen. teknistä asiantuntemusta vähähiilisistä ja uusiutuvia energiavaroja ja käytössä moni- älykkäistä energiajärjestelmistä tulevaisuu- puolinen energiarakenne. Teollisuuden siir- Lisätietoja den ennakointiin ja energiajärjestelmien tyminen vähähiilisyyteen tulee olemaan kui- VTT Kai Sipilä, tutkimusjohtaja mallinnukseen. tenkin suuri haaste. Tämän tueksi tarvitaan puh. 020 722 5440, [email protected] VTT:n Low Carbon 2050 -tutkimuspro- sellaisia poliittisia ja taloudellisia linjauksia, VTT Satu Helynen, teknologiajoh- jektin loppuraportti verkossa jotka tukevat teknologian kehittämistä ja ko- taja puh. 020 722 2661, www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2012/V2.pdf timaan teollisuuden puhtaita tuotantoratkai- [email protected] suja. Nämä tuotteet pitää saada myös nope-

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 11 Kuusakosken R&D-keskus rakenteilla Lahteen uusakoski Oy rakentaa Ekopark Oy:n tutkimus- ja kehitystoiminnan uudelle tiikkaa tai konenäköä. Automaattinen toi- Lahti -kierrätyslaitoksen yhteyteen tasolle. Lahden R&D-keskuksessa työsken- minta vaatii erinomaista analytiikkaa ja erin- mittavan tutkimus- ja kehityskes- telee lähes 20 tutkijaa, laboranttia ja näyt- omaista tietokoneohjelmointia”, Vattulainen Kkuksen. Maailmanmittakaavassa ainutlaa- teenvalmistajaa. kertoo. tuinen kierrätysbisneksen R&D-keskus te- Vattulaisen mukaan kierrätysteknologia Kierrätystoiminnan tehostaminen vaatii kee korkeatasoisen oman tutkimuksen ohel- kehittyy jatkuvasti kohti automaattisia lajit- poikkitieteellistä toimintaa ja jopa molekyy- la laajaa yhteistyötä yliopistojen ja korkea- telulaitteita, jotka perustuvat tarkkaan ana- litason kemiaa. Omassa tutkimus- ja tuote- koulujen kanssa. lytiikkaan. kehityskeskuksessaan Kuusakoski voi kehit- Kuusakosken tutkimusjohtaja Antero ”Tavoitteena on saada sekalaisesta tava- tää niin menetelmiä kuin analysointia ilman, Vattulainen kertoo, että kierrättämisessä rakasasta erilleen kierrätettävät materiaalit että tieto valuu kilpailijoille. materiaalien ja tuotteiden analysointi me- riittävän puhtaina, jotta perusteollisuus voi ”Oma tutkimustoiminta tuottaa parem- nee koko ajan tarkemmaksi ja nopeammak- hyödyntää ne uusien tuotteiden valmistuk- pia talteenottomenetelmiä, jolloin säästäm- si. Oman tutkimuskeskuksen rakentaminen sessa”, hän sanoo. me ei-uusiutuvia materiaalia ja löydämme parantaa Kuusakosken kilpailukykyä mark- Kierrättäminen vaatii korkean tason materiaaleja, joita voi hyödyntää energiana. kinoilla yhtenä maailman johtavista kierrä- osaamista, koska käytöstä poisheitettävät Uudet menetelmät ovat taloudellisia ja ym- tysyhtiöistä. tavarat sisältävät useita erilaisia materiaale- päristöystävällisiä eli kierrätystä ei tehdä vain ”Materiaalitutkimusten alkuvaiheessa ja: vanhoissa tietokoneissa, autoissa ja kän- kierrätyksen takia”, Vattulainen kertoo. tarvitaan sekä isoja koneita että kierrätysma- nyköissä voi olla kymmeniä erilaisia muo- teriaalien tuntemusta, joita meillä on. Tut- veja, monia metalleja, lasia, keramiikkaa… kimus- ja tuotekehityskeskukseen tulee kor- Esikäsittelyn ja prosessoinnin jälkeen ma- kealuokkaisia erotuslaitteistoja, oma näyttei- teriaalit on ensin tunnistettava ja eroteltava Lisätietoja den valmistus ja korkeatasoinen analyyttisen toisistaan. Antero Vattulainen, tutkimus- ja kemian laboratorio. Ei tällaisia yhdistelmiä ”Tunnistus on todellista hightechiä, kos- kehitysjohtaja, puh. 020 781 7443 ole missään muualla”, Vattulainen kertoo. ka se voi olla sähköistä, magneettista, rön- [email protected] Investointi Lahteen nostaa Kuusakoski tenfluoresenssia tai laserherätteistä analy-

AREVA vahvistaa yhteistyöverkostojaan Suomessa REVA jatkaa yhteistyötään energia-alan eri sidosryhmien Aiemmin tänä vuonna AREVAn alihankkijapäivät, AREVA Supp- kanssa Suomessa ja vahvistaa verkostojaan erityisesti ali- lier Days, ovat keränneet maaliskuussa Porissa ja elokuussa Oulussa hankkijayritysten parissa. osanottajia yli sadasta yrityksestä. Syksyn mittaan AREVA on syven- AAREVA osallistui marraskuussa ydinvoiman rakennuksen asian- tänyt keskusteluja tarpeista ja laatuvaatimuksista, jotka ydinvoima- tuntijana kahteen verkostoitumistilaisuuteen. Niiden järjestäjinä ovat laprojektien alihankkijoihin kohdistuvat. AREVA panostaa vahvasti elinkeinoelämän kehittämisyhtiö Prizztech ja sen yksikkö FinNuclear toimintaan, jolla tuetaan ydinvoimateollisuuden alihankkijaksi pyr- ry, joka on ydinvoima-alalla toimivien organisaatioiden yhdistys. kiviä suomalaisia yrityksiä. “Keskustelut alihankkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa ovat “Jatkamme Suomessa määrätietoisesti ja luottavaisesti ydinvoi- olleet erittäin rakentavia ja odotamme innolla seuraavia tilaisuuksia man rakennusprojektien tukemista”, Moucquot-Laiho sanoo. “Areva tavata heitä”, sanoo Virginie Moucquot-Laiho, AREVAn viestintä- on tulevaisuutta silmälläpitäen erittäin sitoutunut laajentamaan ja johtaja Suomessa. hyödyntämään yhteistyökumppaneiden verkostoaan. Sekä kiinnos- Ensimmäisessä, Porissa 1.11.2012 järjestetyssä tilaisuudessa tus että valmiudet tulla mukaan ydinvoiman rakentamisprojekteihin AREVAn puheenvuorossa kerrottiin, miten AREVAn projekteihin on selvästi kasvava niin nykyprojektissa mukana olevilla kuin uusil- voi päästä alihankkijaksi. Raumalla 15.11.2012 järjestetyssä jatkoti- lakin suomalaisilla yrityksillä.” laisuudessa AREVA oli myös läsnä omalla osastollaan. AREVAn edustajat tapasivat lukuisia energia-alan ammattilaisia ja keskustelivat AREVAn sitoumuksista Suomessa myös omalla osas- tollaan Tampereen Energia-messuilla lokakuussa. AREVA on osallistunut Fennovoiman tarjouskilpailuun ja jät- tänyt tarjouksen Pyhäjoelle rakennettavasta EPR™-ydinvoimalasta. AREVA on myös mukana TVO:n tarjouskilpailussa Olkiluodon nel- jännestä ydinreaktorista.

Lisätietoja Virginie Moucquot-Laiho Suomen viestintäjohtaja, AREVA Puh. +358 44 324 4607 [email protected]

12 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ MERIELÄKELÄINEN SJÖPENSIONÄR

Olet jäänyt ansaitulle eläkkeelle, mutta haluai­sit silti ylläpitää kon- Du har blivit på din införtjänade pension, men vill uppehålla kontak- takteja entisiin työtovereihisi ja tuttaviisi mereltä, jotka ovat jo eläk- terna med dina tidigare arbetskamrater och bekanta ifrån sjön som keellä. Tähän Sinulla on parhaat mahdollisuudet liittymällä johonkin är pensionerade. Till detta har Du möjligheten genom att ansluta dig merieläkeläisyh­ distykseen.­ till någon av sjöpensionärs­föreningarna. Merieläkeläisyhdistyksiä toimii monella paikkakunnalla­ ja ne jär- Sjöpensionärsföreningar verkar på många orter och de ordnar en jestävät moni­puolista toimin­taa jäsenilleen, kokoon­tumisia, esitel- mångsidig verksamhet för sina medlemmar, möten, föredrag, teater- miä, teatteri­käyntejä, mat­kailua ym. Yhdistykset ovat yhteistyössä­ besök, resor m.m. Föreningarna samarbetar även med sjöfacket och myös merenkulkijain ammatti­yhdistysten kanssa ja yhteisiä tapah- gemensamma tillställningar ordnas. I förenin­garna finns det över 500 tumia järjestetään. Jäseniä yhdistyksissä on jo yli 500 henkilöä.­ Myös medlemmar. Även aktiva sjöfarare och make/maka är välkommen aktiivi merenkulkija ja puoliso, joka ei ole ollut meripalveluksessa,­ on som understödande medlemmar. tervetullut kannatusjäsenenä.­ Om du känner dig intresserad var vänlig och tag kontakt med Mikäli sinua kiinnostaa ole ystävällinen ja ota yhteyttä johonkin någon av nedannämnda föreningar: yhdistykseen: Helsingfors Nejdens Sjöpensionärer r.f. Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry Ordförande Pentti Ojanen Puheenjohtaja Pentti Ojanen Halsuavägen 5 – 7, 00420 Helsingfors Halsuantie 5 - 7, 00420 Helsinki Tel. 0400 602518 Puhelin 0400 602518 E-post: [email protected] Sähköposti: [email protected] Kymmenedalens Sjöpensionärer r.f Kymenlaakson Merieläkeläiset ry Ordförande Tuula Valjus Puheenjohtaja Tuula Valjus Ruukinkatu 3 B 23, 48100 Kotka Ruukinkatu 3 B 23 48100 Kotka Tel. 05 2181536, 050 5614771 Puhelin 05 2181536, 050 5614771 E-post: [email protected] Sähköposti: [email protected] Åbo Nejdens Sjömanspensionärer r.f. Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry Ordförande Pekka Teräväinen Puheenjohtaja Pekka Teräväinen Rostockinkatu 2D, 20250 Åbo Rostockinkatu 2D, 20250 Tel. 0400 432 668 Puhelin 0400 432 668 sähköposti:[email protected] sähköposti:[email protected] Vasa Nejdens Sjöpensionärer r.f. Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry Ordförande Rainer Kallio Puheenjohtaja Rainer Kallio Raastuvankatu 47 C 7, 65100 Vaasa Raastuvankatu 47 C 7, 65100 Vaasa Tel. 0500 510231 Puhelin 0500 510231 E-post: [email protected] Sähköposti: [email protected] Uleåborgs Nejdens Sjöpensionärer r.f. Oulun Seudun Merieläkeläiset ry Ordförande Timo Haipus Puheenjohtaja Timo Haipus Vihiluoto 5 90440 Kempele Vihiluoto 5 90440 Kempele Tel. 0400 665941 Puhelin 0400 665941 E-post: [email protected] Sähköposti: [email protected] Kemi Nejdens Sjöpensionärer r.f. Kemin Seudun Merieläkeläiset ry Ordförande Erkki Täikkö Puheenjohtaja Erkki Täikkö 94430 Kaakamo 94430 Kaakamo Tel. 016 287280, 040 8431577 Puhelin 016 287 280, 040 8431577

Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto r.y. – Sjöpensionärsföreningarnas Centralförbund r.f. Puheenjohtaja/Ordförande Tapio Nurminen Halsuantie 5-7 00420 Helsinki/Halsuavägen 5-7 0040 Helsingfors Puhelin/Telefon 050 441 6081Sähköposti/E-post [email protected]

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 13 Meritaito Oy:n sopeuttamistoimissa on liian kova vauhti alkansaajajärjestö Pardian puheen- ja irtisanomiset koskisivat korkeintaan 15 – Tämä on jälleen kerran yksi surullinen johtaja Antti Palolan mukaan Me- henkilöä. esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun valtion ritaito Oy:ssä jo toista kertaa tänä Meritaito Oy voitti väylänhoidon urak- aikaisemmin hoitamia toimintoja alistetaan Pvuonna käynnistyvät yt-neuvottelut osoit- katarjouskilpailuissa yhtiön toiminnan kan- markkinavoimille. Vaarana on, että sopeut- tavat, että toimintaa ei suunnitella riittävän nalta tärkeimmät urakka-alueet. Tästä huo- tamistoimissa menetetään rautaista erityis- pitkäjänteisesti. limatta Meritaito Oy joutuu turvautumaan osaamista ja ammattitaitoa. – Edellytämme työnantajalta vastuulli- säästötoimenpiteisiin. Säästötarve on 2,5 Palkansaajajärjestö Pardian kokonaisjä- suutta nykyisessä haastavassa talous- ja työl- miljoonaa euroa, jonka taustalla on yhtiön senmäärä on 60 000 jäsentä, joista enem- lisyystilanteessa. Tulevissa neuvotteluissa mukaan urakoiden hintatason merkittävä mistö työskentelee valtion virastoissa ja lai- on otettava huomioon kaikki muutosturvan lasku sekä hävityt urakat. toksissa sekä merkittävä osa liikelaitoksissa, mahdolliset elementit ja noudatettava hyvää Meritaito Oy perustettiin vuoden 2010 yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa. Pardia on henkilöstöpolitiikkaa. alussa yhtiöittämällä Merenkulkulaitoksen STTK:n suurimpia jäsenliittoja. Palola korostaa, että nyt pitää käyttää tuotannollinen toiminta ja liittämällä siihen luovasti erilaisia tukipaketteja, jotka yhdes- väyläalustoiminta Varustamoliikelaitokses- sä henkilöstön luontaisen poistuman kanssa ta. Se on erikoistunut vesiväylien hoitoon, Lisätietoa antavat aikaa ja pehmentävät henkilöstövä- kanavien käyttöön ja kunnossapitoon, me- Palkansaajajärjestö Pardian puheen- hennyksiä. renmittaukseen, öljyntorjuntaan, vesiraken- johtaja Antti Palola, p. 075 324 Meritaito Oy ilmoitti 29.10. käynnistä- tamiseen, vesiväylien suunnitteluun sekä 7501, gsm 040 509 6030 vänsä koko yhtiötä ja kaikkia henkilöstöryh- muoviputkiviittojen ja -poijujen valmista- miä koskevat yt-neuvottelut. Sopeuttamis- miseen. toimien kohteena olisi enintään 80 henkilöä

Wärtsilä’s success in Brazilian drill ship programme continues with latest genset and propulsion order ärtsilä, the marine industry’s pletion targets,” says Magnus Miemois, Vice leading solutions and services President, Solutions, Wärtsilä Ship Power. provider, has been awarded yet A recent report by the International En- Wanother important order as part of the on- ergy Agency’s (IEA) monthly Oil Market Re- going Brazilian programme to build a num- port forecasts world oil demand reaching 95 ber of drill units (DRUs) to serve its off- million barrels per day in 2016. Extending shore oil industry. This latest in a series of 500 miles across the Santos, Campos and contracts won by Wärtsilä is to supply com- Espirito Santo basins, Brazil’s pre-salt fields plete mechanical packages, comprising the hold an estimated 10 billion to 16 billion bar- generating sets and thrusters, for three new zil’s DRU programme, Wärtsilä has been the rels. These resources could eventually result drill ships to be built by Brazilian most selected project partner. in Brazil becoming one of the largest pro- ECOVIX. The vessels will be employed in The three new drill ships will each be ducers of oil in the world. This has led to Brazil’s pre-salt offshore oil fields. The con- powered by six Wärtsilä 32 generating sets tremendous growth in the country’s ship- tract was signed in November 2012. and will feature six Wärtsilä underwater de- building industry, and large investments in Wärtsilä’s extensive experience in sup- mountable thrusters. The special require- offshore drilling and platform supply vessels. plying state-of-the art vessel propulsion ments stipulated by the Brazilian authorities Wärtsilä has had operations in Brazil for solutions for complex offshore projects is have all been met. Delivery of the equipment more than 20 years and currently employs seen as being a key factor in the award of will begin in 2013. more than 600 people locally. this and previous related contracts within “The emergence of Wärtsilä as the part- the framework of the DRU programme. The ner most frequently specified in the DRU For further information, programme involves significant investments programme is no coincidence. Our experi- please contact: in highly advanced special purpose vessels. ence as a global leader in systems integration, Mr Stig Bøtker, Director, Business The risks associated with project comple- and our successful track record in providing Development, Solutions, Wärtsilä tion deadlines need, therefore, to be miti- total integrated solutions for the most de- Ship Power gated to the maximum possible extent. Of manding and difficult offshore applications, Tel. +47 93004167 the contracts thus far awarded as part of Bra- adds real value regarding the project com-

14 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Arctia rakentaa kelluvan konttorin Katajanokalle Arctia Shipping keskittää toimintansa Katajanokalle ja rakentaa varustamon toimistotiloiksi kelluvan konttorin. Kaksikerroksinen toimistorakennus sijoittuu Katajanokan Laivastopuiston edustalle jäänmurtajien laiturin viereen.

elsingin rakennuslautakunta on Uudisrakennus sulautuu alla, myös työmaaliikenne ja melu häiritsevät hyväksynyt 23.10.2012 rakennus- ympäristöönsä katajanokkalaisia mahdollisimman vähän, luvan, mikä mahdollistaa raken- toteaa Vauraste. Kelluvan konttorin raken- Hnustöiden aloittamisen. Arctian tavoitteena Toimistorakennuksen pitkät julkisivut teh- tajaksi on valittu innovatiiviseen ja kevyeen on ottaa uudisrakennus käyttöön jo vuoden dään pääosin mustasta, perforoidusta ja pro- teräskennotekniikkaan erikoistunut Shippax 2013 kesällä. Noin 950 kerrosneliön tiloihin filoidusta alumiiniohutlevystä. Päätyseinät Oy Uudestakaupungista. Teräsrakenteinen muuttaa 35 arctialaista Espoon Keilarannas- ovat kokonaisuudessaan lasia. Uudisraken- ponttoni rakennetaan Western Shipyardin ta. nuksen horisontaali hahmo ja mustat julki- Teijon telakalla, mistä se uitetaan meriteitse – Maahenkilöstön sijoittuminen jään- sivut vertautuvat jäänmurtajien mustiin te- Arctechin Helsingin telakalle. Hernesaares- murtajien ja niiden miehistön välittömään räsrunkoihin. Toimistorakennus hahmottuu sa valmistetaan ja varustellaan varsinainen läheisyyteen tuo runsaasti toiminnallisia yhtenä aluksista, mittakaavaltaan kuitenkin toimisto-osa. Valmis konttori uitetaan lopul- etuja. Oma toimistorakennus on nykyistä jäänmurtajia selvästi pienempänä. Kelluvan liselle paikalleen Katajanokalle, missä se kyt- edullisempi ratkaisu. Kelluva konttori sopii konttorin pääarkkitehti on Mikko Summa- ketään Jäänmurtolaituriin. hyvin myös liiketoimintamme luonteeseen, nen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä. Hänen sanoo toimitusjohtaja Tero Vauraste. Toi- viimeisimpiä töitään on myös Hiljaisuuden mistorakennus sijoitetaan sivuun Ulkoasi- kappeli Helsingin Kampissa. Olemme esi- Lisätietoja toimitusjohtaja , ainministeriön hallinnoiman Merikasarmin telleet uudisrakennusta Katajanokan asuk- Tero Vauraste puh. 046 876 7100 edestä. Näin suojellun Merikasarmin ja sen kaille, Jäänmurtajalaiturin naapureille ja Hel- tekninen johtaja , edustana olevan Laivastopuiston kaupunki- singin kaupungin virkamiesjohdolle. Kaikki Kari Patrakka puh 046 876 7120 kuvallinen dominanssi säilyvät entisellään. ovat olleet tyytyväisiä. Koska käytännössä koko toimistorakentaminen tehdään muu- Arctia myy jäänmurtaja Botnican Viroon Monitoimimurtaja Botnica on myyty Viroon. Arctia Shipping ja Tallinnan Satama alle- kirjoittivat kauppasopimuksen 24.10.2012. Aluksen kauppahinta on 50 miljoonaa euroa. Pääoman avulla Arctian velkaantumisaste pienenee merkittävästi.

otnican myynnin jälkeen Arctian lai- teltu juuri Suomenlahden jäänmurtoon, to- vastossa on yksi öljyntorjuntamurta- teaa Arctian toimitusjohtaja Tero Vauraste. Lisätietoja ja, kaksi monitoimimurtajaa ja nel- Yhden aluksen poistuessa tuotannosta toimitusjohtaja Tero Vauraste, Bjä konventionaalista jäänmurtajaa. Botnica Arctia aloittaa yhteistoimintamenettelyn. puh. 046 876 7100 on parhaillaan Välimerellä, jossa se on työs- Alustavaksi sopeuttamistarpeeksi arvioi- tekninen johtaja Kari Patrakka, kennellyt vedenalaisten töiden tukialuksena. daan noin 50 henkilötyövuotta. puh 046 876 7120 Laiva siirtyy uudelle omistajalle työn päätyt- – Pyrimme löytämään rakentavat ratkai- tyä marraskuun lopussa. sut yhdessä henkilöstön edustajien kanssa Arctian koko laivastolla on pitkäaikaiset selvittämällä laajalti eri vaihtoehtoja, sanoo rahtaussopimukset jäänmurrossa, offshores- henkilöstöjohtaja David Lindström. sa ja öljyntorjunnassa Botnicaa lukuun otta- Vuonna 1998 valmistunut Botnica on matta. Alusta ei ole rahdattu tuleviksi talvik- uusin Arctian jäänmurtajista. Liki 97 met- si Suomen jäänmurtoon eikä sillä ole muita riä pitkä ja 24 metriä leveä Botnica on ollut pitkäaikaisia rahtaussopimuksia. Aluksen aiemmin Suomen jäänmurrossa Suomen- käyttöaste on ollut melko alhainen ja ope- lahdella ja Selkämerellä. Lisäksi Botnica on rointi on ollut tappiollista. työskennellyt offshore-tehtävissä Pohjanme- Varustamo on hakenut pitkäaikaisstrate- rellä, Meksikonlahdella ja Välimerellä. giaa tukevaa ratkaisua Botnicalle muun ka- Botnican dieselgeneraattorien teho on luston tavoin. Aluksen rahtaukset ovat kui- 10 megawattia, mikä on noin kolmanneksen tenkin useiden vuosien ajan olleet lähinnä pienempi kuin kahdella muulla Arctian mo- lyhytaikaisia, joidenkin kuukausien pituisia. nitoimimurtajalla, Fennicalla ja Nordicalla. – Tämä oli hyvä ratkaisu molemmille Botnican erikoisuutena on Moonpool ja 160 osapuolille. Tallinnan Satama saa erinomai- tonnin nosturi. sen aluksen, joka on alun alkaenkin suunni-

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 15 Turun ja Viking Linen liikennöinnistä sovittiin salaa 1972 ”Viking 3” teki ensivisiitin ja Linnasatama syntyi

Line, Slite) oli Naantali-Kapellskär reitil- lään yhteensä kuusi alusta ja Naantalista oli muutamassa vuodessa tullut Suomen suurin matkustaja- autolauttasatama. Suosion saat- telemana oli selvää, että reittivaihtoehtoja et- sittiin. Jälleen uusi, nyt ms Viking 4 luovutet- tiin ”Papenburgin sisarena” Saksassa 16.6.73. Se aloittikin sitten ensimmäisenä liikennöi- nen Turusta Tukholmaan, kesäiltana 20. ke- säkuuta 1973. Kaksi viikkoa myöhemmin, kun Hampurissa SF-Linella valmistunut ms Aurella saapui Naantaliin, Viking 4 sai part- nerikseen ms Marellan (valm. Jugoslaviassa 26.11.70). Viking 3 oli sisätiloiltaan matkustajaystä- vällinen ja vahvarakenteinen Ahvenanmeren äivän koittaessa 17. marraskuuta otettiin hyvin vastaan. Mutta Grundström kyntäjä. Vuosien saatossa siitä tuli ”Wasa Ex- 1972 neljäkymmentä vuotta sitten tiesi myös, että Turkuun tulo vaarantuisi jos press” (Vaasa-Uumaja) ja sitten ”Roslagen” Turun satamassa oli hiljaista ja sää tieto kaupungin neuvotteluista VL:n kans- (Eckerö-Grisslehamn). Vielä se purjehtii, Poli harmaa ja kolea kuin talvea odotellessa. sa vuotaisi. Sovitusti neuvottelut pysyivät nyt Kreikan saaristossa nimellä Ionian Spi- Olihan turkulaisille tuttu tukholmanlaiva, kuitenkin salaisina. Hyvillä mielin sovittiin rit. ”Meidän” Viking 3 oli 109 m pitkä, mu- Siljan ms Ilmatar jo aamuvarhain kiittänyt myös Viking 3:lla että kaupunki rakentaisi kaan mahtui 1200 matkustajaa ja 270 autoa. matkustajiaan matkasta ja toivottanut hei- autoille toimivan satama-alueen ja matkus- Koneteho 7.520kW/10.200hv. dät tervetulleeksi toistekin. Mutta tässä aa- tajaterminaalin. Jo seuraavaksi kesäksi kaik- mupäivässä oli sittenkin jotakin poikkeavaa, ki saatettaisiin valmiiksi, ja laituripaikan ni- Uusi vuosi tuo jopa historian havinaa: Ensimmäistä kertaa meksi tulisi Linnasatama. Tämä kaikki tuli elämysristeilijän nähtiin punakylkisen ”viikingin” lähestyvän Silja Linelle täydellisenä yllätyksenä. Se oli – Viking Grace! Otkanttia, ohittavan valkokylkisen Ilmatta- vakava takaisku kilpailijalle, olihan nimen- ren ja vakaasti lipuvan kohti Aurajoen suus- omaan sen osakasvarustamot (Bore, FÅA/ Virvelirummunpäristykset ja tykinlaukauk- toa. Kyseessä oli ms Viking 3, vasta keväällä SHO ja Svea) jo olleet monopoliasemassa set juhlistivat matkustaja- autolautta Viking ahvenanmaalaiselle Sally-varustamolle Vi- niin kauan Turun ja Tukholman välisessä Gracen vesillelaskutilaisuutta STX Turun king Linen (VL) liikennettä varten Saksan liikenteessä. Nyt `sta oli tulossa Pernon telakalla 10. elokuuta 2012. ”Kun Papenburgissa valmistunut matkustaja- au- markkinoiden suurin toimija ja se oli onnis- laiva ensimmäisen kerran kohtaa sille tar- tolautta. Se oli ehtinyt hoitaa yövuoronsa tunut avaamaan oven Siljan ”kotisatamaan”. koitetun oikean elementin eli meriveden se Kapellskäristä Naantaliin, kun se lähti koh- VL`n osakasvarustamoilla (Sally, SF- on aina yhtä tunteikas hetki laivanrakenta- ti Turkua, mukanaan ryhmä VIP-vieraita: VL:n johto oli kutsunut vieraikseen Turun kaupungin päätösvaltaiset johtajat, muka- na mm kaupunginjohtaja Väinö J. Leino ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Munter. Viking 3 löysi laituripaikkansa ja jäi iltapäiväksi Turun Linnan naapuriksi.

Salassa käyty neuvottelu Naantalissa tuloksekas.

Lyhyellä merimatkalla allekirjoitettiin so- pimus, jonka VL:n toim.joht. Kaj Grund- ström oli pohjustanut Naantalissa kevään aikana; silloin kahvikesteille oli kutsuttu kaikki Turun kaupunginvaltuustoryhmien puheenjohtajat. Ehdotukset siitä että VL pääsisi aloittamaan Turku-Tukholma reitin

16 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ jille”, totesi telakanjohtaja Jari Anttila ja Vi- le 9, 10 ja 11. Hyttiosastot ovat kansilla 6, mäisenä matkustajalaivana maailmassa se king Linen johto aavisti kyllä upean tähden 7 ja 8. Olemme myös panostaneet merkit- saa suuren 30.400kW:n konetehonsa käyt- syttyneen uutta vuotta ajatellen. Vielä olisi tävästi monen matkustajan toivomukselle täen LNG-polttoainetta (Liquified Natural edessä monen osaamisen ja sisustusviimeis- rauhallisesta tilasta, ja toiveet tästä täyttyvät Gas); ekologinen ajattelu ja energiakulujen telyn hektisyys. Edessä myös koeajot testei- esimeriksi nautinnollisen päivällisen jälkeen säätely ovat suunnittelutyössä olleet A ja O. neen meriolosuhteissa jne. jne. ennen kuin Viking Gracen tarjoamasta pianobaarista. Se etenee ahnaasti Ahvenanmerta tarvitta- koittaa tammikuun 15 päivä ja elämysristeili- Ulkomaisemien vaihtelevaa rikkautta on essa 23 solmun nopeudella, ja kuljettaa 2.800 jän vakiovuorot Turusta Maarianhaminaan/ mukavaa seurata suurten ikkunoiden kaut- matkustajaa ja 556 autoa. Långnäsin kautta Tukholmaan alkavat. ta. Kyllästymään ei pitäisi päästä, koska elä- Varustamoyhtiön ehdoton toive on, että Viking Linen toim.johtaja Mikael Back- mysristeilijällä löytyy niin kylpyläpalveluita ihan kaikki viihtyisivät uudella laivalla, ja että man toteaa että ”paljon on ajateltu toisin, ja kuin maailman suurin tax-free myymäläkin. Viking Grace`sta tulisi, kuten englantilaisilla matkustajien pitää saada kokea meritie ja Viking Grace on sulavalinjainen kaunotar. on tapana sanoa ”a Happy ship”. saariston läheisyys konkreettisemmin. Yksi, Pituutta sillä on 214 m (+ 4 metrinen ”ank- mutta niistä todella vain yksi uutuus on, että kapyrstö”) joka tekee siitä suurimman kos- Teksti: Bengt Karlsson yleisötilat on sijoitettu korkeimmille kansil- kaan Turussa nähdyn ruotsinlaivan. Ensim-

Telakoiden tilauskirja ikuinen vuoristorata ”Valtio pysyköön irti telakoista” . lokakuuta tänä syksynä Turun Sa- nomat herättää meidät seuraavalla suurotsikolla: – ”Turun telakka odot- 3taa loistoristeilijän tilausta lähipäivinä”. Ete- läkorealaisten STX Europa ei kuitenkaan ha- lua vahvistaa tietoa, ja samoin tekee oletettu tilaaja. Jotakin on kuitenkin selvästi tekeillä ja asian ympärillä käydään pohdintoja rahoi- tuksesta ja takuista jotka koskisivat nimen- omaan loistoluokan jättiläisen tilausta Royal Caribbean Cruise Linelle. ”STX ei halua ra- hoittaa risteilijää. Suomen valtio on haalinut kotimaista pääomaa jotta se rakennettaisiin Turussa”. Seuraavina päivinä kirjoittaja huo- merkiksi Finnveran luottotakuiden myöntä- rustamojen välillä ei ”Mein Schiff” kauppaan mioi mielenkiintoisia näkökantoja lehdistös- minen rinnastetaan hankkeen avustamiseen sisälly. Finnvera rahoittaa hanketta myöntä- sä, mahdollisesta tilauksesta yleensä ja itse verorahoilla. Finnvera on kuitenkin voitolli- mällä ostajaluottotakuun TUI Cruisesille. toteutuksesta, ja siteeraa tässä muutamia: sesti toimiva liikeyritys. Se on rahoituslaitos Takuu kattaa n. 360 miljoonan euron osta- – ”Finnvera luotonantajana ja takaa- joka ei todellakaan lainaa ilmaiseksi. Laiva- jaluotosta 95%. Laina-aika on 12 vuotta. Se jana ratkaisee risteilijätilauksen. Käden- kauppojen rahoituksessa Finnvera on tähän tarkoittaa että kun alus aikanaan luovutetaan vääntö valtion ja korealaisten kesken laivan saakka ollut ylijäämäinen eli tehnyt rahaa. telakalta, niin varustamolla on 12 vuoden hinnasta kovenee. Erimielisyydet ovat kos- Hyväntekeväisyydestä ei ole siis kysymys. luotto, jolla se voi maksaa loppukauppahin- keneet nimenomaan Finnveran laskelmia Myös rahoituskuvioista on spekulaatioita. nan telakalle. – Jos telakan joululahjatoive riskinotosta. Muutamien lähteiden mukaan Pääomaa tarvitaan ja kannattavuuden pitää toteutuisi niin joulupukki saapuisikin tänä on mahdollista, että tilaus otettaisiin vastaan olla hyvä. Mutta pitäisikö suomalaisten ra- vuonna Floridan lämmöstä mukanaan Oa- liian halvalla. Suhdannekuopasta ei ole kyse. hoittaa korealaisia vai päinvastoin? Ja millä sis-luokan risteilijätilaus, lähettäjänä Royal Globaalissa kilpailussa risteilijöitä ei pystytä hinnalla myydään vai onko hintaa ollenkaan? Caribbean Cruise Lines. Varustamo kun on kannattavasti rakentamaan. Kilpailukyky ei (TS 11.10.12/Liisa Enkvist) ilmoittanut(TS 15.11) että sen tarkoitus on riitä siihen. Ruotsi huomasi asian 30 vuot- Yllätys, ja riemun päivä: TUI tarvit- päättää uushankinnasta ennen vuodenvaih- ta sitten. Se lopetti miljardöörien tukemisen see suuren risteilijän lisää! 5. marraskuuta detta. Kenelle se lahja jaetaan jää siis nähtä- verovaroin ja löi pillit pussiin laivanraken- STX Finlandin Turun telakka Pernossa sai väksi – telakkateollisuus on hermoja raasta- nuksessa. Ei mene huonosti Ruotsilla. Wärt- toisen loistoristeilijätilauksen saksalaiselta va taitolaji? (Kirj. 18.11.12) silän Meriteollisuuden kohtaloa ei kannattai- TUI Cruisesilta. TUI Cruises on osa TUI- si toistaa”. (KL 11.10.12/Kaija Lähteenmaa) konsernia joka on Euroopan suurin matkai- ”Joulu on jo ovella”. Hyvät lukijani, – ”Finnvera voi antaa luottotakauksia luyritys, ryppääseen kuuluu mm 350 hotel- teille niin maissa kuin merillä vain vakavaraisille yrityksille. Turun tela- lia ja 150 lentokonetta. Royal Caribbean In- kirjoittaja haluaa toivottaa oikein kalle mahdollisesti saatavan risteilijätilauk- ternationalilla on melkoinen osakeomistus Hyvää ja Rauhallista Joulua. sen ympärillä on hurja huhumylly, jossa tun- yhtiössä. Telakanjohtaja Jari Anttila toteaa tuvat puurot ja vellit menevän sekaisin. Esi- kuitenkin että minkäänlaista kopplausta va- Teksti: Bengt Karlsson

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 17 Åbo stad och Viking Line hemlighöll trafikavtalet 1972 “Viking 3” gjorde premiärvisit och Slottshamnen föddes å förmiddagen grydde den 17 no- vember 1972 för fyrtio år sedan var det lungt och stilla i Åbo hamn. Ti- Ddigt på morgonen hade stockholmsbåten som vanligt, Siljas ms Ilmatar tidtabellsenligt an- gjort Åttkanten; tackat sina passagerare för resan och önskat dem välkomna åter. Men det fanns någonting avvikande i just den här förmiddagen, ja något av ett historiskt ving- slag i den gråtugna rätt kyliga luften: För för- sta gången närmar sig en röd “Viking” Åbo, passerar en vit Ilmatar (FÅAs första passager- armotorfartyg lev. från Wärtsilä Hfors-varvet 1964) och söker sig “steady as she go” upp mot Aura ås mynning. Den granna passagerar- och bilfärjan ms Viking 3 är mycket ny, levererad 14.4.72 från i Papenburg (Tysk- land), till åländska Sally-rederiet för Viking Li- nes (VL) trafik. Hon har skött sin sedvanliga mande sommar 1973. Officiellt bestämdes Aurella (fr. J.J. Sietas-varvet i Hamburg), som rutt Kapellskär-Nådendal när hon avgår mot även att att där Viking 3 nu låg förtöjd skulle sattes i VLs trafik Nådendal-Kapellskär. Åbo med en grupp VIP-gäster ombord; VLs komma att heta Slottshamnen. Allt detta kom Viking 3s passagerarutrymmen var triv- ledning hade inbjudit Åbo stads högsta led- sedan till kännnedom efter Åbo-vi- samma och välplanerade. Hon var sjövärdig ning, bl.a stadsdirektören Väinö J. Leino och siten med pressfolk ombord, och helt överras- och stark. Under kommande år blev hon se- stadsfullmäktiges ordförande Heikki Munter kande. Naturligtvis var det ett allvarligt bak- dan både “Wasa Express” (Vasa-Umeå) och till avgörande överenskommmelser. Viking 3 slag för “de samseglande” (Bore, FÅA, Svea) “Roslagen” (Eckerö-Grisslehamn), och faktiskt fann gott sin kajplats och blev Åbo Slotts gran- som varit i monopolställning så länge i passa- visst seglar hon ännu: Nu som “Ionian Spi- ne till eftermiddagen. gerartrafiken på Stockholm. Nu skulle Viking rit” i den grekiska övärlden. “Vår” Viking 3 var Under den korta sjöresan undertecknades Line bli marknadens största aktör och de hade 109m lång, kunde ta 1200 passagerare och 270 avtalet som VLs vd. Kaj Grundström redan lyckats öppna dörren till Siljas “hemhamn”. I bilar. Maskineffekt 7.520kW/10.200 hkr. under våren hade sonderat i Nådendal ge- Stockholm erbjöds vikingarna Tegelviksham- nom att, till kaffeservering inbjuda samtliga nen med öppna armar. Gott nytt år – med nya ordförande för Åbo stads skilda stadfullmäk- VLs moderrederier (Sally, SF-Line, Slite) Viking Grace! tigegrupper. Alla förslag som gällde Viking hade på rutten Nådendal-Mariehamn-Kapell- Lines önskan om trafiketablering i Åbo för skär hela sex färjor i reguljär trafik. Nådendal Trumvirvlar och kanonsalut höjde ceremon- Stockholmstrafik emottogs då positivt. Men hade på bara några år blivit största ins värdighet då Viking Lines nya bil- och pas- Grundström visst också att om nyheten om passagerar- bilfärjehamn. Det var alltså helt sagerarfärja Viking Grace sjösattes i Åbo på överenskommelserna med Åbo stad läckte naturligt att bolaget sökte nya hamnalterna- STX - Finlands Perno skeppsvarv den 10 au- ut var faran överhängande att besluten ännu tiv för den goda trafikutvecklingen. Åter en ny gusti i år. En blivande “upplevelsefärja” av säl- kunde omprövas. Men stadens representan- modern passagerar- bilfärja nämligen Viking lan skådat slag fann sitt rätta element! “För- ter lovade hålla tyst – och det höll! Förtro- 4 (“Papenburgsyster” lev. 16.6.73), blev första sta gången ett fartyg kommer i kontakt med endefullt kom man även överens om att sta- ut från Åbo i Viking Lines kvällsavgång 20 juni havsvatten är ett speciellt ögonblick för varje den skulle bygga en passagerarterminal och 1973. Hennes partner blev ms Marella (fr. Ju- skeppsbyggare” konstaterade varvschefen Ja- ordentlig bilplan. Allt skulle var färdigt för tra- goslavien/lev. 26.11.70) två veckor senare. Då ri Anttila synbart nöjd. Viking Lines ledning fik Åbo-Mariehamn-Stockholm inför inkom- hade SF-Line tagit leverans på nybygget ms och de inbjudna gästerna förstod applåderan-

18 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ de att en ny stjärna just då såg dagens ljus? skärgård och sjöväg mera konkret. En bland free market. Till det yttre är hon stilfull och När vi skriver de sista veckorna i december de många nyheterna ombord är att de pu- med sina 214 meter (plus “ankstjärt” på 4 m) är förstår vi att de allra mest häktiska dagarna blika utrymmena är placerade högst upp, på hon den längsta “sverigebåten” någonsin. Som ännu kvarstår ombord, efter viktiga provturer däcken 9, 10 och 11. Hyttavdelningarnä finns första passagerarfartyg i världen är det LNG- till sjöss. Allt bör vara klart inför jungfruseg- på däcken 6, 7 och 8. “Vi har även satsat en bränslet (Liguified Natural Gas) som mater lats 12 januari. Den 15 januari tar hon kvälls- hel del på många passagerares önskan om ett hennes maskineffekt på 30.400kW. Rederi- avgången från Slottshamnen i Åbo, för regul- lungt område ombord. Den stilfulla pianoba- koncernen hoppas att alla kunde trivas om- jär trafik Åbo-Mhamn/Långnäs-Stockholm. rens atmosfär kommer att passa många, efter bord och Viking Grace bli, såsom engelsmän- Viking Lines vd. Mikael Backman kon- t.ex. avnjuten middagservering. Viking Grace nen brukar säga det, “a Happy ship”. staterar att ”mycket har man tänkt om, pas- är definitivt en upplevelsefärja med bl.a bub- sagerarna skall kunna uppleva närheten till belpool, Spa-tjänster och världens största Tax Text: Bengt Karlsson

Skeppsvarven orderbok i evig berg- och dalbana “Staten skall hålla sig borta från varvsindustrin” en tredje oktober i år väcker oss Tu- ge förstod detta redan för trettio år sedan. De beställningen från TUI Cruises i Tyskland. run Sanomatpå med följande stor- slutade stöda miljardörerna med skattemedel TUI Cruises ingår i TUI-koncernen, som är rubrik: – “Åbo varvet inväntar be- och satte lås på sina varv. Det går inte dåligt för Europas största reseföretag med bl.a 350 ho- Dställning av stor lyxkryssare de närmaste da- Sverige. Vi skall naturligtvis inte nu upprepa tell och 150 flygplan. Royal Carribean Inter- garna”. Sydkoreanernas STX Europa vill in- det som hände oss då Wärtsilä Marine gick i national har en betydande aktieportfölj i TUI te bekräfta nyheten, inte heller den möjliga konkurs. Staten skall hålla sig borta från varvs- Cruises. Men varvschefen Anttila säger att det beställaren. Någonting är definitivt på gång industrin”. (KL 11.10.12/ Kaija Lähteenmaa) inte finns någon koppling rederierna emellan och det tycks nu framförallt gälla finansiering – “Finnvera kan ge kreditgarantier i “Mein Schiff”- ordern. Finnvera finansierar och garantier för nybeställning av en kryss- enbart åt solventa bolag. Omkring kryss- anskaffningen genom att bevilja en lånega- ningsjätte till Royal Carribean Cruise Line. Så- ningsbeställningen till Åbo-varvet är ryktes- ranti. Garantin täcker ca. 95% av köparens lån här Kauppalehti den 10 oktober: – “STX vill spridningen enorm, i sak tycks gröt och väl- på ca. 360 milj. euro. Lånetiden är på 12 år. inte finansiera kryssaren. Finska staten har hå- ling blandas ihop. T.ex. Finnveras möjliga kre- Det betyder att när kryssningsfartyget är klar vat in inhemskt kapital för att bygga ett nytt ditgarantier jämställs med att projektet stöds för leverans (2015) så har TUI Cruises ett 12 fartyg i Åbo (STX-Finland/Åbo)”. Därefter med skattemedel. Finnvera är ett företag som års lån med vilket de kan betala varvets slut- finner skribenten ett par så intressanta ställ- förutsätts vara vinstgivande. Det är faktiskt faktura. Om varvets förväntning på en Oasis- ningstaganden, från möjlighet till förverkli- ett finansinstitut som minsann inte lånar ut klassens beställning uppfylls så kommer gåvan gande, att jag gärna serverar ett par citat: pengar gratis. Vid finansieringar av fartygs- med julbocken i år från varma Florida. Roy- – “Finnvera som kreditgivare och bor- affärer har Finnvera hittills gjort goda affärer. al Caribbean Cruise Line har meddelat (TS genär avgör kryssningsbeställning. En arm- Välgörenhet är det inte fråga om! Visst kan 15.11) att ett beslut om nyanskaffning görs brytning angående kryssningsfartygets pris man som nu spekulera om olika typer av fina- före årsskiftet. (Skrivet 18.11.) hårdnar mellan staten och koreanerna. Finan- sieringsalternativ. Kapital behövs och lönsam- sieringens meningskiljaktigheter har hettat till heten bör var god. Men skall finländarna fak- Nu står året största helg inför dörren. framförallt vad gäller Finnveras uträkningar tiskt finansiera koreanerna eller tvärtom? Och Bästa läsare, skibenten tillönskar Er, om risktagning. Enligt vissa källor är det möj- till vilket pris skall produkten säljas eller finns till lands och sjöss, ligt att Åbo varvet tar emot arbetet för billigt”. det ett pris överhuvudtaget? (TS 11.11.12/ en riktigt God och Fridfull Jul. – “Det är inte fråga om en konjuktursvacka. I Liisa Enkvist) den globala konkurrensen klarar vi inte av att Solen skiner plötsligt igen, TUI behö- Text: Bengt Karlsson bygga kryssningsfartyg lönsamt. Vår konkur- ver en kryssningsbjässe till. Den 5 novem- rensförmåga är inte av denna världen. Sveri- ber fick STX Finlands Åbo-varv den andra

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 19 Ammattihakemisto

Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 23 Palovartiointia Easy Wash s. 23 Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja Sukelluspalvelut Diving Group s. 22 Tehdaspesu s. 20 Rannikon Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 22 Sukelluspalvelu Oy s. 23 Kopar s. 20 Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 23 Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 21 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 22 Käyttövarmuutta teollisuudelle YIT s. 21 Tartek Oy s. 22 YIT s. 23 Roneco / Nordparts Oy s. 22 Laivadieseleiden huolto ja korjaus Marine Diesel Finland Oy s. 20 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 20 Laivaelektroniikka ja huolto AT-Marine s. 22 - ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 20 Laivakorjauksia ABB s. 23 Veden käsittely Suomen KL-Lämpö s. 23 JAP-Metalli s. 22 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 22 Laivakone s. 23 Oilon Energy Oy s. 23 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship Supply s. 23 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 23 Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli s. 23 Öljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 22 Paineenalaiset tiivistykset FSC-Service s. 22 Paineen- ja lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 22

• Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät ja testilaitteet Pyörrekuja 5 B, 04300 Tuusula, • Color Light (Ruotsi) valonheittimet • Kongsberg Maritime As (Norja) puh. (09) 568 22901, Lasse Niemelä 040-548 7328 lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja voiteluaineiden testilaitteet • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) elektroniset ääni- ja valohälyttimet • Wikrolux Oy (Suomi) turvavalaistus • oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, perinteiset sekä osoitteelliset järjestelmät • valopylvästaulut

Uranuksenkuja 10, 01480 VANTAA P. (09) 2709 0120, F. (09) 2709 0129 [email protected] www.autrosafe.fi

Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA 0400-506 152, fax 09-273 3351 e-mail: [email protected]

Laivadieseleiden huolto ja korjaus

Täydelliset konehaalaukset Kopar CAT Authorized Marine Dealer in energy and power KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt Tuhkan käsittelyjärjestelmät (Elmomet) Koneiden linjaukset ja muovivalut Raakaveden suodatuslaitteet Takolenkkiset kuljetinketjut ISO 9001 -sertifioitu www.marinediesel.fi Kopar Oy - Sepänkatu 2 - 39700 Parkano - Puh. (03) 440 180 - Fax (03) 440 1811 Eteläkaari 10, 21420 Lieto Elmomet Oy - Pyöräisentie 2 - 63500 Lehtimäki - Puh. 0207 599 930 - Fax (06) 527 1743 Puh 020 711 8220 Site Teollisuus Oy - Keskustie 44 B3 - 63100 Kuortane - Puh. (03) 440 180 - Fax (06) 487 2621 [email protected] www.kopar.fi

20 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Ammattihakemisto

Ammattilaisemme paikallisesti lähellä

Kunnossapito- ja investointiratkaisut • Käynnissäpitopalvelut • Laitehuoltopalvelut • Projektointi ja suunnittelu • Asiantuntijapalvelut • Korkeapaine- ja prosessi- putkistot • Säiliöt • Kattilamodernisoinnit • Teollisuus-IV • Sähköautomaatiototeutukset

yit.fi/teollisuus

Dirty job well done

Puhdistamme • Pilssit • Konehuoneet • Tuotanto- ja prosessilinjat • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet • Lämmönvaihtimet

Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, 21500 Piikkiö | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 21 AT-Marine Oy Täyden palvelun talo merenkulkijoille ja telakoille Navigointilaitteet Konehuonelaitteet Radioasemat Tarjantie 5, 01400 Vantaa Puh. 050 558 2100 Säiliömittauslaitteet [email protected] teollisuudelle Asiantuntija www.atmarine.fi paineen- ja lämpötilanmittauksessa VANTAA p. (09) 5494 2600 TURKU p. 0208 353400

WIKA Finland Oy Melkonkatu 24, 00210 Helsinki P. (09) 682 4920, F. (09) 682 49270 info@wika.fi , www.wika.fi

PUMPPUJEN TIIVISTEET

Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä PUHELIN

0400-870 947 [email protected]

TIIVISTEIDEN KORJAUS • Kaikkien pumppujen tiivisteet VARAOSATIIVISTEET • Kaikkiin pumppuihin • Nopea toimitusaika TARTEK OY www.tartek.fi Jyrsijäntie 3, 26820 RAUMA p. 02-8223 406 f. 02-8227 222

Prosessia pysäyttämättä Paineenalaiset FSC-tiivistykset Vuodesta 1977 Varoventtilien säätö ja käynninaikainen Koestus DENSITEST-menetelmällä Vuodesta 1985 Pl 629, 33101 TAMPERE Puh. (03) 254 0750, Fax. (03) 254 0751 www.fsc-service.fi [email protected]

22 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Ammattihakemisto

Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 31 lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 30 Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja Palovartiointia Easy Wash s. 31 Twin Disc Tehdaspesu s. 28 Satama- ja merihinaukset Alfons Håkans s. 31 Rannikon Sukelluspalvelu Oy Koneet ja laitteetMerivaihteet ja irrotuskytkimet Alfa Laval s. 30 Sukelluspalvelut Diving Group s. 30 Kopar s. 28 Rannikon Coastal Diving Service Ltd Hamilton Jet Korkeapainepesut jaVesijetit imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 29 Sukelluspalvelu Oy s. 31 Pikku-Hietanen, Kotka Kunnossapitopalvelut Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 31 0400 751 399 Transfluid KiL-Voitelutekniikka s. 31 0400 803 926 Käyttövarmuutta teollisuudelle YIT s. 29 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 30 [email protected] Nestekytkimet www.sukelluspalvelu.fi Laivadieseleiden huolto ja korjaus Marine Diesel Finland Oy s. 31 Tartek Oy s. 30 Laivaelektroniikka Reichja huolto Joustavat kytkimet AT-Marine s. 30 Roneco / Nordparts Oy s. 30 Laivakorjauksia ABB s. 31 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 28  09 - 684 258 60 www.transauto.fi • Öljy- ja kaasukäyttöiset JAP-Metalli s. 30 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 28 höyry- ja lämpökeskukset Laivakone s. 31 Veden käsittely Suomen KL-Lämpö s. 31 • Kattilalaitosten säiliöt Laivatarvikkeita Tecmarin Ship Supply s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 30 • Putkilämmönsiirtimet Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli s. 31 Oilon Energy Oy s. 28 • Raskasöljykoneikot Paineenalaiset tiivistykset FSC-Service s. 30 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 31 • Suunnittelu, valmistus, Paineen-- LST Webshop, ja varaosaostot 24/7 Öljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 30 - LST Lights, konehuone- ja ulkokansivalaisimet asennus ja käyttöönotto - Laivasähkömoottorit varastossa ABB Turboahtimet - Kaapeliradat ja tarvikkeet VIITOS-METALLI OY - Laivasähköasennukset Heinola - Sähkömoottori- ja generaattorihuolto Myynti: Tel. 010 221 1 - Sähkö- ja automaatiosuunnittelu Fax 010 222 6379 Tähtiniementie 1, 18100 HEINOLA LAIVASÄHKÖTYÖ OY Puh. (03) 883 4601, (03) 883 4602 Huolto: Tel. 010 222 6477 Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku www.viitos-metalli.fi Puh. (02) 510 0300 www.lst.fi [email protected] ABB Oy,

Turboahtimet • Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit Lyhtytie 20 • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät PL 20 ja testilaitteet 00751 HELSINKI • Color Light (Ruotsi) valonheittimet Pyörrekuja 5 B, 04300 Tuusula, puh. (09) 568 22901, 050-376 7407 laivoihin ja satamiin • Kongsberg Maritime As (Norja) lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), PALOVARTIOINTI - BRANDBEVAKNING • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva hen- konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät kilökunta, paloautot ja palopumput • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig voiteluaineiden testilaitteet personal, brandbilar och brandpumpar • koneiden ja moottoreiden • Hawke Transit Systems (Espanja) kaapeleiden huolto- ja asennustyöt läpivientilaipat PUHDISTUSTYÖT - RENGÖRINGSARBETEN • männän haalaukset • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) • Korkeapainepesut, ADR ja märkäimut. Teol- elektroniset ääni- ja valohälyttimet lisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. • putki- ja hitsaustyöt • Wikrolux Oy (Suomi) • Högtryckstvättning, ADR och våtsugning. • pumppujen huollot turvavalaistus Industri, fartyg, cisterner... Brandsaneringar Uranuksenkuja 4 b, 01480 VANTAA och RVR 0207 631 570 P. (09) 27090120, F. (09) 27090129 0400-501 763 [email protected] www.autrosafe.fi LIETTEENKUIVAUS - SLAMTORKNING • Lietteen linkousta koko Suomessa Faksi: 0207 631 571 Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA • Slamcentrifugering i hela Finland 0400-506 152, fax 09-273 3351 e-mail: [email protected] Uranuksenkuja 1 C, 01480 Vantaa e-mail: [email protected] www.laivakone.fi www.shiptekno.fi

Voimalaitos- ja ALANDIA EASY WASH AB prosessipolttimet Långkärrvägen 14, 65760 ISKMO Kopar 06-3218200, 0500-166263, fax 06-3218201 • Laitetoimitukset • Vuosihuollot in energy and power www.easywash.fi [email protected] • Käyttöönotto • Varaosat • Koulutus • Modernisoinnit Tuhkan käsittelyjärjestelmät (Elmomet) Raakaveden suodatuslaitteet Puh. +358 20 155 8250 OILON ENERGY OY Takolenkkiset kuljetinketjut faksi +358 20 155 8259 Metsä-Pietilänkatu 1 PL 5, 15801 Lahti Kopar Oy - Sepänkatu 2 - 39700 Parkano - Puh. (03) 440 180 - Fax (03) 440 1811 Puh. (03) 85 761 Elmomet Oy - Pyöräisentie 2 - 63500 Lehtimäki - Puh. 0207 599 930 - Fax (06) 527 1743 Fax (03) 857 6277 Site Teollisuus Oy - Keskustie 44 B3 - 63100 Kuortane - Puh. (03) 440 180 - Fax (06) 487 2621 [email protected] [email protected] www.kopar.fi

28 JOULUKUU 2010 VOIMA & KÄYTTÖ

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 23 Aloita uusi vuosi 2013 kevyemmin!

Lupaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi ja Hyvinvointijaksot: 1.askel jaksamisestasi ensi vuonnakin! PAINONHALLINTA – tukea muutokseen

Hae tukea elämäntapamuutokseen PHT:n painon- Hakuaika hallinnan hyvinvointijaksolta. Haku alkuvuoden Kohde Ajankohta päättyy jaksoille on meneillään. Herttuan kuntoutuskeskus 13.01.2013 -18.01.2013 14.11.2012 Tanhuvaaran urheiluopisto 13.01.2013 -18.01.2013 14.11.2012 eemana näissä jaksoissa on 1.askel PAINONHALLIN- Verve Anttolanhovi, TA – tukea muutokseen. Kohteen nimeä klikkaamal- Mikkeli 14.01.2013 -19.01.2013 15.11.2012 la pääset tutustumaan kyseisen kohteen ja ajankohdan Tohjelmasisältöön. Kohteiden talvinen luonto tarjoaa ihanteelliset Kylpylähotelli Levitunturi 20.01.2013 -25.01.2013 21.11.2012 puitteet ensimmäisiin askeliin elämäntapamuutoksessasi. Ruissalon kylpylä 20.01.2013 -25.01.2013 21.11.2012 Jakson hinta on 150 euroa / 5 vrk / henkilö, sisältäen majoi- tuksen 1-hengen huoneessa täysihoidolla sekä teeman mukaisen Vuokatin urheiluopisto 20.01.2013 -25.01.2013 21.11.2012 ohjelman. Lisäksi tulevat matkakustannukset kohteeseen. Imatran kylpylä 10.02.2013 -15.02.2013 12.12.2012 Hae yhdessä puolison, ystävän tai työkaverin kanssa! Haasta- Kuortaneen urheiluopisto 10.02.2013 -15.02.2013 12.12.2012 kaa toisenne pitämään huolta omasta hyvinvoinnistanne ja aloit- tamaan uusi vuosi ensimmäisin askelin kohti kevyempää oloa. Kylpylähotelli Sani 11.02.2013 -16.02.2013 13.12.2012 Kylpylähotelli Summassaari 18.02.2013 -23.02.2013 20.12.2012 Kylpylähotelli Levitunturi 24.02.2013 -01.03.2013 26.12.2012 Rokua Health & Spa 24.02.2013 -01.03.2013 26.12.2012 Santasport Lapin urheiluopisto 24.02.2013 -01.03.2013 26.12.2012 Ruissalon kylpylä 03.03.2013 -08.03.2013 02.01.2013 Vuokatin urheiluopisto 03.03.2013 -08.03.2013 02.01.2013 Tanhuvaaran urheiluopisto 03.03.2013 -08.03.2013 02.01.2013 Kylpylähotelli Peurunka 10.03.2013 -15.03.2013 09.01.2013 Imatran kylpylä 10.03.2013 -15.03.2013 09.01.2013 Santasport Lapin urheiluopisto 10.03.2013 -15.03.2013 09.01.2013 Rantasipi Ikaalisten kylpylä 10.03.2013 -15.03.2013 09.01.2013 Rantasipi Ikaalisten kylpylä 18.03.2013 -23.03.2013 17.01.2013

Ohje sähköiseen hakuun Aikuisten 1.askel PAINONHALLINTA-hyvinvointijaksoihin liit- tyy 2 vrk:n seurantajakso myöhemmin samassa kohteessa. Seu- rantajakson ajankohdan löydät myös hakujärjestelmästä kohteen tiedoista. Hinta seurantajaksolle on 60 euroa, sisältäen majoituk- sen 1-hengen huoneessa täysihoidolla sekä ohjelman.

Lisätietoja kohteista lääneittäin Lisätietoa PHT:sta ja 1.askel-jaksoista

24 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ JÄSENPALSTA HELSINGIN KONEMESTA- TURUN KONEPÄÄLLYS- RIYHDISTYS TEKEE TÖYHDISTYS – MATKAN KEVÄISEEN ÅBO MASKINBEFÄLS- TURKIN ISTANBULIIN FÖRENING RY. Toivottaa kaikille jäsenilleen, tukijoilleen sekä 11-16.04.2013. yhteistyökumppaneilleen PUOLIHOIDOLLA. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Lähtö Helsingistä 11.04.2013 klo 13.20 Torstaina Paluu Helsinkiin 16.04.2013 klo 17.25 Tiistaina Johtokunta Majoittuminen BADE HOTEL SISLIIN **** jaetussa 2hh ja 1hh lisä on 210 € / hlö Suomenkielisen oppaan palvelut retkillä ja lentokenttäkuljetuksilla. Turkish Airlinesin suora lento Helsinki-Istanbul-Helsinki SVENSKA MASKINBEFÄLS- Joka päivä buffet aamiainen ja lounas tai päivällinen, viini / miner.vesi. Ohjelmassa: Bysantin Konstantantinopoli, Ottomaanien Istanbul, FÖRENINGEN I Bos-borinsalmen veneretki, Kahdenmaanosan retki, sekä Turkkilai- HELSINGFORS RF nen ilta, sisältäen ohjelman ja illallisen viineineen. Årsmöte onsdag 6 februari 2013 kl. 18.00 i föreningens lokal Osallistumismaksu joka on 550 € / jäsen ja avec 1100 € Stora Robertsgatan 36-40 D 51. maksetaan Nordea 101430-211447. Huom! Ennakkomaksu 250 € Ingång från Fredrikstorgets sida där det finns porttelefon. / hlö 07.01.2013 mennessä. Viestikenttään viesti: Ennakko / Istanbul Stadgeenliga ärenden behandlas. ja loppumaksu 28.02.2013 viesti: loppumaksu / Istanbul / osallistu- jien nimet. Styrelsen Suositus, että kaikilla osallistujilla on koko matkan keston voimassa oleva henklökohtainen matkavakuutus. Mukaan pääsee 45 henkeä maksujärjestyksessä . JULHÄLSNING Matkatoimisto laittaa matkaliput ja ohjelman maaliskuun loppuun Svenska Maskinbefälsföreningen i Helsingfors rf tillönskar mennessä lähtijöille. alla sina medlemmar och förbundets medlemsföreningar en Lisätietoja antaa GOD JUL och ett GOTT NYTT ÅR 2013! Kalevi Korhonen puh. 050-3511940 tai I stället för Julkort har vi i ihågkommit sähköposti [email protected] Finska Sjömansmissionen.

PÄTEVYYSKIRJOILLE OMA PALVELUNUMERO Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ottaa1.12.2012 käyttöön uuden puhelinnumeron, josta voi tiedustella merenkulun pätevyyskirjoihin liittyviä asioita. Uusi puhelinnumero on 029 534 5133. Numerossa palvellaan arkisin klo 9 – 11 ja 13 – 15. Pätevyyskirjoihin liittyvät sähköpostitiedustelut voi lähettää osoitteeseen [email protected]. Lisätietoja pätevyyskirjoista löytyy Trafin verkkosivuilta osoitteesta www.trafi.fi/merenkulku/miehitys_ja_patevyydet

EGET SERVICENUMMER FÖR BEHÖRIGHETSBEVIS Trafiksäkerhetsverket tar den1 december i bruk ett nytt telefonnummer för förfrågningar som gäller certifiering av sjöfolk. Det nya telefonnumret är 029 534 5133. Numret betjänar vardagar kl. 9 – 11 och 13 – 15. Frågor om behörighetsbevisen kan också skickas per e-post till adressen [email protected]. Närmare upplysningar om behörighetsbrev finns på Trafis webbplats www.trafi.fi/sv/sjofart/bemanning och behorigheter

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 25 NRO 05 HÄMEENLINNAN Varapuh.joht. Pasi Peräsaari KONEMESTARIYHDISTYS Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski Jäsenyhdistykset / (Perust. - Grund. 1945) Siht. Tapio Roiha Puh.joht. Markku Säynäjäkangas Keskustie 24 a 11, 40100 Jyväskylä Medlemsföreningar Länsitie 25, 12240 Hikiä t. 040-845 6791 puh. t. 0107 551 267, Rah.hoit. Pekka Raatikainen GSM 050-550 4606. Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Varapuh.joht. Lauri Päivänen puh. 0400-861 208 JÄSENYHDISTYKSET / Mäntytie 7, 12540 Launonen Kokoukset kuukauden toisena puh. k. 019-762 139 keskiviikkona klo 19.00 ravintola FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS Siht. Seppo Helminen Sohvissa. Aleksinkatu 8, 11130 Riihimäki MEDLEMSFÖRENINGAR puh. k. 0400-527 006 NRO 10 KOTKAN Rah.hoit. Risto Mukkala KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Hämeenkatu 13 B 20, (Perust. - Grund. 1923) NRO 01 ETELÄ-SAIMAAN 01180 Kalkstrand 05800 Hyvinkää www.kotkaengineers.fi KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS GSM 0400-670 745 GSM 050-5300418 Puh.joht. Mikko Järvinen (Perust. - Grund. 1921) Sekret. Bertel Bergström Rauduskatu 21, 48770 Kotka Puh.joht. Tapani Hirvonen Lappbrinken 2 A 7, 00180 Helsingfors NRO 07 KEMIN puh. k. 05-289 938, 040-564 6352 Iltaruskonkuja 5 tel. h. 694 9918 KONEMESTARIYHDISTYS Varapuh.joht. Markku Suni 55120 Imatra, GSM 040-5401 385 Kassör Leif Wikström (Perust. - Grund. 1941) Jollapolku 8, Varapuh.joht. Markku Rautio Brovägen 2 bst. 1, 02400 Kyrkslätt Puh.joht. Tapio Huuska 48310 Kotka Yrjönkuja 5as19 53600 Lappeenranta tel. h. 09-296 2287, Heikinkuja 10, 94100 Kemi puh. 0400-659 578 GSM 040-543 8479 tj. 09-5860 4810, 050-3310 180 puh. 010-466 1718 Siht./Rah.hoit. Jouko Pettinen Siht. Pekka Sievänen Föreningens lokal Stora Roberts- Varapuh.joht. Kalle Kostamo Rotinpää 39, 48300 Kotka Kalervonkatu 53, 53100 LPR gatan 36-40 D 51. OBS. Ingång via Perttusenkatu 25, 94600 Kemi puh. k. 05-228 5133, puh. k. 05-451 3106, 050-437 5649 Fredrikgstorget där summertelefon puh. k. 016-262 586, 044-307 9425 Rah.hoit. Taito Mielonen finns. Månadsmöten den första hegl- Siht. Timo Kesti [email protected] Valto Käkelänkatu 8 as 11, 53130 fria onsdagen i månaden kl. 18.00, Seponkatu 30, 94830 Kemi Kokoukset talvikuukausien ensim- LPR, puh. k. 0400-294 140, styrelsemöte kl 17.00. Juni, juli och puh. 016-251 231 mäisen arkitorstaina klo 18.30, t. 0204 154 090, augusti inga möten. Rah.hoit. Marja-Leena Huuska kokouspaikka Kotkan Klubi. [email protected] Heikinkuja 10, 94100 Kemi Kokoukset syys-toukokuun aikana, NRO 04 HELSINGIN puh. GSM 041-507 8442 NRO 11 KONEMESTARIT JA kuukauden kolmantena arkikeskivi- KONEMESTARIYHDISTYS Yhdistys kokoontuu erikseen ENERGIATEKNISET KME RY ikkona klo 18.00 Lappeenrannan (Perust. - Grund. 1869) ilmoitettuna aikana. (Perust. - Grund. 1958) Upseerikerho, Upseeritie 2, LPR Puh. joht. Kimmo Kojamo www.kme.fi Myötätuulenkuja 4 B 24 , 02330 Espoo NRO 08 KESKI-POHJANMAAN Puh.joht. Pertti Roti NRO 02 HAMINAN puh. k. 040-747 9865, t. 044-762 3416 KONEMESTARIYHDISTYS- Oppipojantie 13 A, 00640 Helsinki KONEMESTARIYHDISTYS [email protected] MELLERSTA ÖSTERBOTTENS Puh. t. 09 617 3041, (Perust. - Grund. 1947) Varapuh.joht. Paavo Tahvanainen MASKINMÄSTAREFÖRENING GSM 050 559 1637 Puh.joht. Juha Suomalainen Laitatuulenkaari 28, 00850 Helsinki (Perust. - Grund. 1939) Varapuh.joht. Pekka Teittinen Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina puh. k. 09-698 7328, 040-584 1078 Puh.joht. Lauri Mattila Puronvarsi 8 A, 02300 Espoo GSM 040-171 9161 [email protected] Kihutie 15, 68630 Pietarsaari GSM 050 387 5622 [email protected] Siht. Jari Luostarinen puh. k. 06-723 4538, Siht. Juha Uimonen Varapuh.joht. Niilo Siro Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki t. 040-849 9750 Pallastunturinkuja 7 E 15, 01280 Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö puh. k. 050-310 3347, t. 09-617 3770 Varapuh.joht. Teuvo Pietilä Vantaa puh. k. 040-502 8131 [email protected] Ruusasmäki 4, 68660 Pietarsaari Puh. t. 09 471 88287, Siht./Rah.hoit. Juhani Jussilainen Rah.hoit. Raimo Harju puh. k. 06-723 5561, GSM 040 059 6015 Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila Tulisuonkuja 1 B 9, 00930 Helsinki t. 0204 169 284, 040-585 2284 Varasiht. Taneli Varjus 040-554 5239 puh. 050-356 2716 Siht. Esa Sakari Jylhä Finnoontie 54 P 41, 02280 Espoo Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan [email protected] Kermatie 4, 67900 Kokkola GSM 040 709 5798 kirjeitse. Kokoukset pidetään syys–toukokuun puh. k. 040-556 1667, Rah. hoit. Lasse Laaksonen välisenä aikana (vaalikokous jouluku- t. 040-779 8508 Ojaniityntie 1, 33340 Tampere NRO 03 SVENSKA ussa ja vuosikokous maaliskuussa) Rah.hoit. Pertti Nevala Puh. t. 040 739 3363 MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN kuukauden ensimmäisenä arkike- Kedontie 20 H 28, 68630 Pietar- GSM 045 678 9856 I HFORS skiviikkona klo 19.00, osoitteessa saari puh. k. 06-723 1859, Yhdistyksen sähköpostiosoitteet on (Perust. - Grund. 1909) Tunturikatu 5 A 3, 00100 Helsinki, t. 0204 169 757, 040-585 2757 [email protected]. Yh- Ordf. Bertil Bertula puh 09-494 838. Mikäli em. ajankohta distyksen postiosoite on Ristolantie Bränningsberget 11 B 13, on pyhä- tai aattopäivä, pidetään NRO 09 KESKI-SUOMEN 10 A, 00320 HELSINKI. Yhdistyksen 02320 Esbo kokous seuraavan viikon keskiviik- KONEMESTARIYHDISTYS yleisistä kokouksista ilmoitetaan en- GSM privat 050-595 2384 kona. Tervetuloa. (Perust. - Grund. 1947) sisijaisesti Voima ja Käyttö –lehdessä [email protected] Puh.joht. Hannu Orslahti ja www.kme.fi. Mutta ellei se jostain Viceordf. Bo Wickholm Kuikantie 322, 41140 Kuikka syystä ole mahdollista, kuukauden Lisebergsvägen 33, puh. 0400-540 493

26 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ ensimmäisen maanantain Helsingin puh. t. 195 3898 Laiva-asiamies Kai Väisänen Rah.hoit. Petteri Uutela Sanomissa. GSM 044-735 3898 Villentie 5, 9085 Martinniemi Hakapolku 4, 27100 Eurajoki [email protected] puh. 0500-184 220 puh. 050-517 2271 NRO 12 KUOPION Kuukausikokoukset tammi-, maalis-, [email protected] [email protected] KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS touko- syys- ja marraskuussa kuukauden Siht. Kari Sinikallas (Perust. - Grund. 1899) ensimmäisene arkitiistaina klo 20.00. NRO 16 PARGAS Kousulantie 541, 26560 Kolla www.kkpy.fi Ravintola Pruuvi, Mikkeli MASKINBEFÄLSFÖRENING puh. 044-377 5031 Puh.joht. Mika Karttunen (Perust. - Grund. 1925) [email protected] Kaarikuja 11, 71750 Maaninka NRO 15 OULUN www.pargasmaskinsbefal.fi Kuukausikokoukset pidetään talvikuu- GSM 040-587 0872 KONEMESTARIYHDISTYS Ordf. Tage Johansson kausina ensimmäisinä keskiviikkoina [email protected] (Perust. - Grund. 1903) Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas klo 19.00 hotelli Kalliohovin kabi- Varapuh. joht. Ilkka Relander Puht. joht. Veikko Eerikkilä tel.hem. 044-458 0425, netissa. Lohkaretie 9 as 5, 70700 Kuopio Nokelantie 55 A 1, 90150 Oulu 040-845 8042 GSM 040-709 7323 GSM 044-330 0241 Viceordf. Lars Andersson NRO 19 SAVONLINNAN Siht. Veijo Tolonen [email protected] Skepparvägen 38, 21600 Pargas KONEMESTARIYHDISTYS Vihurintie 7, 70780 Kuopio Siht. Ari Heinonen tel. 02-458 5331, 040-5852398 (Perust. Grund. 1933) GSM 040-709 7336 Hekkalahdentie 24, 90820 Kello [email protected] Puh.joht. Esa Pekkinen Rah.hoit. Merja Korhonen puh. k. 040 551 4442 Sekr. Berndt Karlsson Aino Actén puistotie 2 A 1, Häntäahontie 33, 70800 Kuopio puh. t. 040 354 6047 Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas 57130 Savonlinna GSM 040-709 7198 [email protected] tel. 02-4580 017, 040-7352182 puh. 0400 752 967 Kuukausikokoukset talvikuukausina Rah.hoit. Kai Väisänen [email protected] Varapuh.joht. Veijo Anttonen erikseen ilmoitettuna aikana. Villentie 5, 90850 Martinniemi Kangesvuokontie 21 C 27, GSM 0500-184 220 NRO 17 PORIN 57220 Savonlinna NRO 13 LAHDEN [email protected] KONEMESTARIYHDISTYS puh. 015-278 339 KONEMESTARIYHDISTYS Teollisuusjaoston yhdysmies (Perust. - Grund. 1894) Siht./rah.hoit. Juha Puurtinen (Perust. - Grund. 1945) Hannu Pesonen Puh.joht. Pasi Kaija Tottinkatu 2 B 16, www.lahdenkonemestariyhdistys.fi Toppilansaarentie 3 C 49 Setäläntie 16, 57130 Savonlinna Puh.joht. Matti Kämi 90500 Oulu 29200 Harjavalta puh 050-599 6541. Syrjätie 10, 15560 Nastola GSM 0400 372 882 puh. 050-389 1694 Kokoukset pidetään erikseen puh. k. 040-5551256 [email protected] [email protected] ilmoitettavana ajankohtana. puheenjohtaja@lahdenkone..* Kuukausikokoukset syys-toukokuun Varapuh.joht. Jorma Elo Varapuh.joht. Mikko Anttila toinen arkimaanantai klo 18.30 Oulu Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori NRO 20 TAMPEREEN Polvikatu 4A8, 15170 Lahti laivalla, Toppilan Satama. puh. 050-586 3528, k. 02-6356792 KONEMESTARIT JA puh. 045-671 7801 Vaali- ja vuosikokouksista eri ilmoitus. Siht. Mikko Jaakola INSINÖÖRIT R.Y. [email protected] Raahen kerho Sahalaistenkatu 3 A, 28130 Pori (Perust. - Grund. 1937) Siht./ Rah.hoit. Juha Sinivaara Puh.joht. Hannu Pesonen [email protected] Puh.joht. Pentti Aarnimetsä Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti Toppilansaarentie 3 C 49, Rah.hoit. Timo Kuosmanen Paavo Kolinkatu 10 A 9, 33720 Tampere puh. k. 050-5541177 90500 Oulu Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori puh. 040-758 9869 sihteeri@lahdenkone..* Puh. 0400-372 882 puh. 0400-439 995 [email protected] Kuukausikokoukset tammi-toukokuun ja [email protected] [email protected] Varapuh.joht. Martti Nupponen syys-joulukuun ensimmäisenä arkitors- Siht./rah. hoit. Pentti Ala-Lehtimäki Laiva-asiamies Pertti Venttinen Porrassalmenkuja 4 A 11, taina klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. Seminaarinkatu 9 A 23, 92100 Raahe Hiekkapellontie 18, 28610 Pori 33410 Tampere Sähköpostiosoitteiden loppuosa on puh. 040 504 5119 puh 0400556345 puh. 050-522 0730 *@lahdenkonemestariyhdistys.fi [email protected] [email protected] Sihteeri Eero Kilpinen Kajaanin kerho Kokoukset tammi-toukokuun ja syys- Ahvenisjärventie 22 C 42, NRO 14 MIKKELIN Puh.joht. Taisto Karvonen joulukuun aikana joka kuukauden 33720 Tampere KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 toisena keskiviikkona klo 18.30 Porin puh. 050-545 5765 (Perust. - Grund. 1948) Kajaani, puh 0400-278 695 Klubilla, Etelärantakatu 10. Toukokuun [email protected] Puh.joht. Seppo Piira Varapuh.joht. Pentti Mäkeläinen kuukausikokous pidetään perinteisesti Rah.hoit. Veikko Lehtonen Suentassu 4, 50150 Mikkeli Virkotie 5, 87200 Kajaani BSF:n purjehduspaviljongilla. Vuosikok- Kangastie 1, 36220 Kangasala puh. k. 015-177 523, t. 015-195 3808, Puh. 050-358 2146 ous huhtikuussa ja vaalikokous puh. 040-734 3375 GSM 044-735 3726 Sihteeri Timo Myllyniemi joulukuussa. Kuukausikokoukset pidetään erikseen [email protected] [email protected] ilmoitettavana ajankohtana. Varapuh.joht. Osmo Blom Rovaniemen kerho NRO 18 RAUMAN Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Puh.joht. Reijo Rajala KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS NO 21 TURUN GSM 040-564 4829, Kolpeneentie 41 C 4, 96440 (Perus. - Grund. 1926) KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Siht. Tapio Haverinen Rovaniemi Puh.joht. Anitta Heikura (Perust.-Grund. 1874) Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli Puh. 040-591 3318 Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela www.tkpy.fi puh. t. 015-195 3808 Siht. Harri Juntunen puh. 044-455 8040 Puh.joht. Jukka Lehtinen GSM 044-735 3739 Karjatie 16, 96900 Saarenkylä [email protected] Somersojantie 13, 21220 Raisio [email protected] Rah.hoit. Tapio Kakkinen Varapuh.joht. Raimo Jalonen puh. 050-557 3238 Rah.hoit. Mika Manninen Kellokastie 3 D 2, 96440 Rovaniemi Peuratie 30, 26200 Rauma [email protected] Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Puh. 050-583 8701

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 27 Varapuh.joht. Harri Piispanen NRO 23 JULKISEN ALAN Sekr. Magnus Eriksson Varapuh. joht. Jukka Ahtonen Kattarakatu 3, 21260 Raisio MERENKULKU-, ERIKOIS-, JA Högbackagatan 12, 22100 Rauhan­katu 37 as 1, 80100 Joensuu puh. 050-458 0796 ENERGIATEKNISET JAME R.Y. Mariehamn puh. 050-597 1920 [email protected] (Perust. - Grund. 1950) tel. 018-23 032 Siht. Seppo Luostarinen Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander www.jame.fi Kassör Thomas Strömberg Pajatie 14, 80710 Lehmo Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku Puh.joht. Heino Kovanen Granvägen 54, 22100 Mariehamn Rah.hoit. Jorma Taivainen puh. 040-593 4021 Vihertie 53 B, 01620 Vantaa tel. 018-15 572 Opotantie 5, 80230 Joensuu [email protected] GSM 040-541 1469 Om ej Strömberg är anträffbar, puh. 0400-661 680 Rah.hoit. Ismo Sahlberg [email protected] kontakta Hans Palin. Månadsmöte den puh. 050-454 2437 Varapuh.joht. Tommi Nilsson andra tisdagen i månaden kl. 19.30 i NRO 28 LUOTSIKUTTERIN- [email protected] Suomenlinna, C 52 A 1, Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, KULJETTAJAT R.Y. Huoneistoasiat Rauno Palonen oo19o Helsinki augusti. - LOTSKUTTERFÖRARNA R.F. Varsojankatu 33, 20460 Turku GSM 040-507 6454 (Perust. - Grund. 1989) puh. 040-552 5989 Siht. Pekka Savikko NRO 26 KOKKOLANSEUDUN Puh.joht./ordf. Teemu Kouri [email protected] Varkkavuorenkatu 19 B 46, KONEMESTARIT R.Y. Talonmäenkatu 14, 20810 Turku Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen 20320 Turku (Perust. - Grund. 1974) puh. t. 044-569 0065 Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku puh. 040-533 3822 Puh.joht. Tapio Järvinen Varapuh. joht./viceordf. Puh. 050-512 3222 Rah. hoit. Hannele Haaranen, Raksontie 18, Hannu Poskiparta [email protected] Kalliopohjantie 5 E 50, 04300 Tuusula 67700 Kokkola Niittykatu 3, 26650 Rauma Yhdistyksen kokoukset pidetään joka puh. 0500-631 155 puh. GSM 050-334 3810 puh. 044 522 8130 kuukauden ensimmäisenä arkitorstaina Turun kerho: Varapuh. joht. Kaj Siltanen siht./Rah.hoit. Ari Pöyhtäri (syys-toukokuu) klo 19.00 yhdistyksen Puh.joht. Mauno Hasunen Kettufarmintie R5, 67700 Kokkola Lassentie 7, 68100 Himanka huoneistossa Puutarhakatu 7 a as. 2, Siltavoudinkatu 1 as 19, 21200 puh. GSM 050-454 9413, 20100 Turku. Helmikuun kuukausiko- Raisio k. 040-592 1335 NRO 30 kous on yhdistyksen vuosikokous ja puh. 050 511 0077 Siht. Seppo Tuikka ENERGIAINSINÖÖRIT R.Y. joulukuun kokous on vaalikokous. Vaasankerho: Leppäkertunkatu 1 C 15, (Perust. - Grund. 1992) Ikäveljet kokoontuvat joka tiistai Puh.joht. Åke Norrgård 67800 Kokkola Puh.joht./siht. Anssi Laaksonen (syys-toukokuussa) klo 10.00 - 12.00. Eriksgrånd 3, 64610 Övermark puh. GSM 050-454 9443 Talpiakuja 6 F 33, Yhdistyksen sähköposti on tkpy@tkpy. puh. k. 06-225 3695 Rah.hoit. Ari Frilund 20610 Turku fi ja kotisivut www.tkpy.fi. Siht. Pertti Toropainen Lappilantie 8, 67400 Kokkola puh. 050-313 8748 Yhdistyksen tilinumero on Liedon Rinnetie 5, 69400 Vaasa puh. GSM 050-454 9412 [email protected]. säästöpankki FI7543092120000134 puh. 06-325 9399 Rah.hoit. Ruth Lähdeaho (vuokrat, lahjoitukset yms., Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan NRO 27 POHJOIS-KARJALAN Haagan urheilutie 15 A 1, ei osallistumismaksuja). Voima ja Käyttö -lehdessä. KONEMESTARIYHDISTYS R.Y. 00400 Helsinki Huvitoimikunnan tilinumero, (Perust. - Grund. 1987) johon maksetaan kaikki osallistumis- NRO 24 LOVIISAN Puh.joht. Erkki Laitinen maksut, on Liedon säästöpankki VOIMALAITOSMESTARIT R.Y. Kärritie 27, 80400 Ylämylly FI5443090010143618 (Perust. Grund. 1974) puh. k. 013-852 044, t. 0104 511 Puh.joht. Pekka Vainio NRO 22 VAASAN Pohjolantie 46, 04230 Kerava KONEMESTARIYHDISTYS puh. k. 040-483 8470 - VASA MASKINMÄSTARE- Varapuh.joht. Pekka Seppälä FÖRENING Haapapolku 2, 07955 Tesjoki (Perust. - Grund. 1911) puh. 019-514 086 www.vaasankonemestarit.fi Siht. Markku Sopanen Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi Kuovintie 2, 49220 Siltakylä puh. 050-530 3330 puh. 05-220 1776 Varapuh.joht./Viceordf. Antti Tanttari Rah. hoit. Pekka Tahvanainen puh. 050-313 3265 Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa Siht./sekr. rah. hoit./kassör puh. k. 019-509 035, t. 019-550 4112 Veli-Pekka Uitto puh. 050-540 5431 NRO 25 ÅLANDS ENERGI Laiva-asiamies Timo Leppäkorpi OCH SJÖFARTSTEKNISKA Kuukausikokoukset/månadsmöten, FÖRENING R.F. Kevät ja talvikauden kokoukset pidetään (Perust. - Grund. 1942) Ravintola BRANDO, Palosaarentie www.maskinisterna.ax 58, joka kuukauden ensimmäinen Ordf. Hans Palin arkitorstai, ellei toisin ilmoiteta. Vår Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn och vintermöten hålls på restaurang tel. h. 018-21 134, tj. 0400-330 455 BRANDO, Brändövägen 58, den första [email protected] helgfria torsdagen i månaden, ifall Viceord. Ole Ginman annat inte meddelas. Musterivägen 2, 22410 Godby tel. 0500-566 503

28 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ JÄSENPALSTA Suomen Konepäällystöliitto - Toimisto tiedottaa Finlands Maskinbefälsförbund Byrån meddelar Meripäällystövälitys Sjöbefälsförmedlingen Lastenkodinkuja 1/Barnhemsgränd 1 Helsinki: Helsingfors: 00180 Helsinki/00180 Helsingfors puh. 029 504 0832 tel. 010 607 0227 faksi/fax (09) 694 8798 Haapaniemenkatu 4 B Aspnäsgatan 4 B 00530 Helsinki 00530 Helsingfors www.konepaallystoliitto.fi Turku: Åbo: puh. 010 604 3146 tel. 010 604 3146 Jäsenasiat - Medlemsärenden Linnakatu 52, 20100 Turku Slottsgatan 52, 20100 Åbo Gunne Andersson (09) 5860 4815 Maarianhamina: Mariehamn: Kassanhoitaja - Kassör (018) 25 000 (018) 25 000 Ålandsvägen 31 Ålandsvägen 31 Kaarina Kärkkäinen (09) 5860 4814 PB 60, 22101 Mariehamn PB 60, 22101 Mariehamn Toiminnanjohtaja - Verksamhetsledare Merikatselmusmies: Mönstringsförrättare: Leif Wikström puh. (09) 730 535 tel. (09) 730 535 Luotsikatu 3 Lotsgatan 3 puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Järjestösihteeri - Förbundssekreterare Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: Reima Angerman (09) 5860 4812, GSM 0400-417 757 puh. (09) 668 900 tel. (09) 668 900 - Merimiesklubi ja -hotelli - Sjömansklubb och -hotell Asiamiehet - Ombudsmän puh. (09) 668 900 25 tel. (09) 668 900 25 Sami Uolamo (09) 5860 4813, GSM 043-824 3099 Linnankatu 3 Slottsgatan 3 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Päivi Saarinen (09) 5860 4811, GSM 040-525 7805 e-mail: [email protected] Merimieseläkekassa: Sjömanspensionkassan: puh. 010 633 990 tel. 010 633 990 [email protected] Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsinki 00120 Helsingfors www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Kansaneläkelaitoksen Folkpensionanstaltens Helsingin toimisto byrå i Helsingfors Työttömyyskassa - Arbetslöshetskassan Merimiesasiat Sjömansärenden puh. (09) 777 01 tel. (09) 777 01 Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa – Et. Hesperiankatu 2 S. Hesperiagatan 2 Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa 00100 Helsinki 00100 Helsingfors PL 115, 00181 Helsinki Käyntiosoite: Lastenkodinkatu 5 B puhelin (09) 6866 340 faksi (09) 6866 3441 Sähköposti: [email protected] Internet: www.mmtk.fi puhelinpäivystys ma-pe 9.00-11.00 Kassanjohtaja Anja Tikka 6866 3442 Etuuskäsittelijät: Aija Olin (09) 6866 3443 Soile Lindgren (09) 6866 3444 Hanna Salmela (09) 6866 3446 Toimistosihteeri/Jäsenasiat Jeanette Pitkänen 6866 340

Laiva-asiamiehet - Fartygsombudsmän Kotka Kemi Timo Laihonen Kari Kinnunen Muurainpolku 26, 48710 Karhula Jääsalo puh. k. (05) 260 4253, t. 0400-648 122 t. 040-5025757 Turku Oulu Ismo Waarna Kai Väisänen Puolalankatu 3 B 33, 20100 Turku Villentie 5, 90850 Martinniemi puh. t. +358 (0)18 263 40 puh. 0500 184 220 GSM +358 (0)44 052 3713 [email protected] [email protected] Mariehamn Vaasa Hans Palin, Timo Leppäkorpi Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn, puh. 050-530 3330 puh. (018) 21 134, 0400-330 455 AMMATTITAIDOLLA: * teollisuusimuroinnit * puhdistukset Pori * tulivartioinnit Pertti Venttinen Hiekkapellontie 18, 28610 Pori * aputyöt puh. 0400-556 345, PL14, 00501 Helsinki [email protected] 0400 - 700 080, 09 - 8516 3860, fax 09 - 851 2009 [email protected], www.eptikonen.fi

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 29 Julkisen Alan Merenkulku Erikois- ja Energiatekniset JAME ry:n Yhdistys tekee virkistysmatkan Barcelonaan – Katalonian Perjantai 14.6.2013 sykkivään sydämeen 10 – 15.6.2013 Torresin viinitila ja läksiäisillallinen Lähtö: Helsinki-Vantaan lentoasemalta maanantaina 10.6.2013 Aamiaisen jälkeen lähtö puolipäiväretkelle Pedenèsein viinialu- Finnairin lennolla 17.25–20.20 Helsinki - Barcelona eella sijaitsevalle Paluu: Helsinkiin lauantaina 15.6.2013, Finnairin lennolla 10.00–14.55 Retken kesto n. klo 9–14/15.00, ajoaika noin 1 h 50 min/suunta. Paikkoja varattu 30 kpl. Yhteinen läksiäisillallinen esim. Gran Caféssa, joka on pe- Maanantai 10.6.2013 rinteinen tunnelmallinen ravintola vanhassa kaupungissa. Majoittuminen hotelliin Hotel Grupotel Gravina *** Lauantai 15.6.2013 Tiistai 11.6.2013 Kotiin paluu Barcelonan kaupunkikierros Nyky-Barcelona joka alkoi hahmottua noin 1000 vuotta sitten Matkan hinta: Vanha kaupunki kahden hengen huoneessa 1285 € / hlö, 1800-luvun Barcelona yhden hengen huoneen lisä 125 € / hlö Moderni Barcelona Ilman huonekaveria matkustavan tulee ottaa yhden hengen huone. Kaupunkikierrokseen kuuluu kävelykierros vanhassa kaupungis- Hinnat sisältävät: sa (Ciutat Vella) • Finnairin reittilennot Helsinki – Barcelona – Helsinki Kierroksen aikana tutustuminen Barcelonaan mereltä päin. Ris- • Lentoverot teilyn pituus noin 90 minuuttia. majoitus keskustahotelli Hotel Gravinassa jaetussa • kahden hengen huoneessa aamiaisella Retkipäivän aikana nautitaan virvokkeita, kahvia ja suolaista sekä kuljetukset Barcelonassa paikallisella hyvätasoisella bussilla makeaa kahvitauon aikana. • ruokailut: 12.6. lounas, 3 ruokalajia Yhteinen illallinen hotellilla. 11.6. kahvitauko sis. suolaista ja makeaa 11.6. illallinen hotellilla Keskiviikko 12.6.2013 14.6. viinimaistelut ja pieni suolainen Gaudin Barcelona 14.6. läksiäisillallinen Tutustuminen Antonio Gaudin Barcelonaan, mm. tutustuminen • ruokajuomat aterioilla: lasi viiniä ja vesi Sagrada Familia kirkkoon, joka on koko Barcelonan kuuluisin • ohjelman mukaiset retket ja sisäänpääsymaksut monumentti ja kaupungin symboli. • suomenkielisen paikallisoppaan palvelut retkillä Tutustumme myös Güellin puistoon, joka on yksi Gaudin mieli- kuvituksellisista suunnittelutöistä. Matkanjohtajaksi paikan päällä on alustavasti varattu todella Päivän aikana näemme ulkoa Antoni Gaudin töitä. pidetty Erkki Gerovoin

Retkipäivän pituus n. klo 9-16. Retken aikana / päätteeksi HUOM! Barcelonassa astui 1.11.2012 voimassan turistivero. nautimme yhteisen lounaan. 3*:n hotellissa vero on 0,75 eur/henkilö/vrk, maksu suoraan hotelliin.

Ilta vapaa. Maksut: Varausmaksu 250 €/varattu paikka maksettava varauksen yh- Torstai 13.6.2013 deytessä 25.01.2013. Loppusumma maksettava 03.05.2013 Vapaapäivä tai retki Figueresiin (lisämaksusta) mennessä. Figueres, taitelija Salvador Dalin kotikaupunki, jonka teatterin Maksut tilille 101130-213768 taiteilija sai muuntaa täysin oman mielensä mukaiseksi teostensa näyttelytilaksi, Teatre Museu Dali, houkuttaa kävijöitä nimen- HUOM. Matkatoimisto suosittelee, että kaikilla osanottajilla on ko- omaan museollaan. ko matkan keston voimassa oleva henkilökohtainen matkavakuutus.

Museovierailun jälkeen nautimme yhteisen lounaan paikas- Lisätietoja matkasta www.jame.fi sa, jossa itse Dalikin viihtyi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Retken kesto n. klo 8.30/9.00-17.00/18.00 Barcelonasta Fi- Heino Kovanen, puh 040 541 1469 gueresiin on n. 140 km. [email protected]

30 JOULUKUU 2012 VOIMA & KÄYTTÖ Wärtsilä selected to supply major dual-fuel power plant to Mauritania

ärtsilä, a leading global supplier of flexible and efficient Banda offshore oilfield, some 80 km from the Mauritania coast. This power plant solutions, has signed a turnkey contract to supply is scheduled to be available in 2015. construct, supply and engineer a major power plant to ”This turnkey project is further evidence of Wärtsilä’s leading Wbe built in Nouakchott, Mauritania in West Africa. The contract is global position in dual-fuel engine technology which offers high ef- valued at EUR 128 million. ficiency, low operating costs and outstanding reliability. Our expe- The power plant order has been placed by the state utility, Société rience and know-how in providing competitive and flexible power Mauritanienne d’Electricité (Somelec). When completed, the elec- solutions is being increasingly recognised by major power provid- tricity produced will be fed to the national grid and will also be used ers around the world,” says Vesa Riihimäki, Group Vice President, to provide energy for the country’s growing mining indus- Wärtsilä Power Plants. try. The delivery of the equipment and completion of all This power plant is currently the most important dual fuel pow- construction work is estimated to be finalised within a er project being undertaken in West Africa. Wärtsilä has delivered 24 month time frame. Wärtsilä is also negotiating a several power plants to Mauritania with total power output of over long term Operations and Maintenance (O&M) 170 MW. contract for the power plant. The plant will be powered by a total of eight Wärtsilä 50DF dual-fuel generat- ing sets, which are able to run on both For further information please contact: natural gas and conventional liquid Vesa Riihimäki, Group Vice President, Power Plants fuels (heavy fuel oil and light fuel Wärtsilä Corporation oil). The intention is to operate the Tel: +358 10 7092964, [email protected] power plant on natural gas from the Työniloa!

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto on monialainen ammatillinen oppilaitos. Ekami tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Aikuiskoulutukseen liittyy työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Ammattiopisto toimii myös oppi- sopimuskoulutuksen sekä nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä. Opiskelijoita on yhteensä noin 6000. Henkilöstöä Ekamissa on vähän yli 400.

Haemme konepäällikköä koululaiva Katarinalle vakituiseen työsuhteeseen 7.1.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan. Edellytämme ylikonemestarin pätevyys- kirjaa sekä vahvaa ja monipuolista kokemusta konepäällystö- tehtävistä ja laivakoneistoista. Arvostamme mahdollista aiempaa kouluttajakokemusta.

Haku ja lisätietoja 31.12.2012 klo 15 mennessä: www.ekami.fi Avoimet työpaikat

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto KOTKA JA HAMINA 010 395 9000

www.ekami.fi

KRAFT&DRIFT DECEMBER 2012 31