Purjelentotaito, 4. Painos, 2013

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Purjelentotaito, 4. Painos, 2013 Esko Keskinen Paavo Koponen PURJELENTOTAITO 4. painos [ PDF ] © SUOMEN ILMAILULIITTO RY. 2013 [ EI JÄLLEENMYYNTIIN ] 1 KIRJAN KÄYTTÄJÄLLE [ EI JÄLLEENMYYNTIIN ] Tämä esipuhe on tarkoituksella osoitettu kirjan KÄYTTÄJÄLLE : Purjelentotaito on tarkoitettu käytännön oppikirjaksi. Se on toki tehty luettavaksi, mutta tekstirivit odottavat alleviivauksia ja tehtävät ja marginaalit muistiinpanoja. OPPILAS: Käytä kirjaa reilusti ja täydennä sitä muistiinpanoillasi. Monet asiat selkiintyvät oppitunneilla tai viimeistään opettajalta kysyen. Paikallisia olosuhteita ja erikoistilanteita ei ole voitu perustekstiin sisällyttää, joten omat merkintäsi niistä ovat tärkeä lisä kirjaasi. Kuvat ja kuvatekstit ovat oleellinen osa Purjelentotaidon sisältöä. Tutki myös niitä tarkasti ja mieti mitä ne kertovat. OPETTAJA: Oppilaasi saa perustiedot lukemalla itsenäisesti Purjelentotaitoa. Varmista tämä keskustellen ja keskity opetuksessa hankaliin ja elintärkeisiin seikkoihin. Anna oppilaillesi selviä läksyjä ja kuulustele ne. Kirjan sisältö on jaoteltu koulutusvaiheittain, joten etene oppitunneillasi lentojen edistymisen tahdissa. Silloin tunnilla käsitellyt asiat tulevat heti esiin käytännössä ja vastaavasti käytännön harjoituksissa tarvittavat tiedot ovat tuoreina mielessä. PURJELENTOTAITO on erityisesti purjelennon lupakirjakurssin oppikirja. Se soveltuu myös moottoripurjelentoon, jonka erityispiirteet on koottu omaksi osakseen. Tämä on mahdollista siksi, että lentämisen ja lentotoiminnan perusteet molemmissa lajeissa ovat samat. Eroja on melko vähän. Moottoripurjelentäjän lupakirja hankitaan usein purjelentokoulutuksen jälkeen. Kirjan eräänä tavoitteena on tuen antaminen myös harrastuksen alkutaipaleella kurssin jälkeen. Se ei kuitenkaan voi olla koko purjelentäjän uran kattava ja kaiken kertova tietolähde, eikä yksi teos nykyisellä tiedon tasolla siihen pystyisikään. Kirjallisuusluettelo teoksen lopussa ohjaa osaltaan laajempien tietojen ääreen. Käytetyn esitystavan tarkoitus on tarjota selkeässä muodossa käytännön lentokoulutukseen suoraan sovellettavaa tietoa. Esimerkiksi yksityiskohtaisia laitekuvauksia ja syviä teoreettisia pohdintoja, joita purjelentokoneen tai moottoripurjelentokoneen ohjaaja ei voi lentotoiminnassa soveltaa, on kaihdettu. Purjelentotaito on ryhmätyön tulos. Ensimmäisen ja toisen painoksen kirjoittajina ovat olleet Esko Keskisen ja Paavo Koposen lisäksi Jyri Raivio, Heikki Nummela, Jussi T. Lappalainen, Jukka Salokannel, Kai Hirvelä, Pekka Kulju, Eero Kausalainen ja Tapani Vänttinen. Runsaan piirroskuvituksen on tehnyt Ari Saarinen. Kiitämme oppikirjan valmistelua edesauttaneita sekä Suomen Ilmailuliittoa. Tämä Purjelentotaito -kirjan neljäs painos on muokattu Suomen Ilmailuliiton Purjelentotoimikunnassa tavoitteena lähinnä oppimateriaalin julkaiseminen aikaisempien painettujen kappaleiden sijasta helposti veloituksetta jaettavassa PDF-muodossa. Purjelentokoulutusta koskevat vaatimukset ovat uudistumassa yhteiseurooppalaisiksi, mikä luo jatkossa tarpeen niin rakenteeltaan kuin sisällöltäänkin kokonaisvaltaisemmin uudistetulle materiaalille. Nyt siirtymävaiheessa purjelentokoulutusta annetaan kuitenkin vielä kansallista purjelentäjän lupakirjaa (GPL) varten, mihin nähden ei enää ole ollut järkevää ryhtyä isompiin aineiston uudistuksiin. Purjelentotaito -kirjan riittävän käyttökelpoisuuden ylläpitämiseksi nykytilanteessa, on tämä neljäs painos kuitenkin pyritty saamaan, ainakin välttämättömiltä asiakohdiltaan, alati muuttuvaa osin kansallista ja osin EASA-vaatimusten toimintaympäristöä vastaavaksi. Toimitustyön on Purjelentotoimikunnan toimeksiannosta tehnyt Mika Mutru. Ensimmäinen ja toinen painos, Räyskälässä 10.07.1988 Tekijät Uudistunut ja täydennetty kolmas painos, Helsingissä 01.01.2000, päivitys tammikuu 2006 SIL/Purjelentotoimikunta PDF-muotoinen ja päivitetty neljäs painos, Helsingissä 01.03.2013 SIL/Purjelentotoimikunta Keskinen - Koponen: PURJELENTOTAITO 4. Painos (PDF) 2013-03-01 SIL 2 SISÄLLYS [ EI JÄLLEENMYYNTIIN ] I: JOHDANTO I.1 MITÄ PURJELENTO ON ? 5 I.2 MINÄKÖ PURJELENTÄJÄ ? I.2.1 Millaiset ovat pääsyvaatimukset 6 I.2.2 Purjelentokurssin ohjelma 7 I.2.3 Kurssin jälkeen 8 I.3 ILMAILUN TOIMINTAYMPÄRISTÖ I.3.1 EASA – Euroopan Unionin ilmailuviranomainen 9 I.3.2 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi - viranomainen Suomessa 9 I.3.3 Suomen Ilmailuliitto ry - lajiliitto 10 I.3.4 Paikalliset ilmailukerhot 10 I.3.5 Kansainväliset järjestöt 12 II: LENTOKOULUTUS II.1 PURJELENTOKONE II.1.1 Purjekoneen rakenne 13 II.1.2 Purjekonemittarit 19 II.1.3 Purjekoneen varustus 23 II.1.3.1 Kuormaus ja lisäpainojen käyttö II.1.3.2 Peitteet ja maakuljetusvälineet II.1.4 Purjekoneen käsittely ja hoito 25 II.1.4.1 Päivätarkastus II.1.4.2 Maakäsittely ja ankkurointi II.1.4.3 Päivittäinen hoito II.1.4.4 Purjekoneiden säännölliset huollot II.1.5 Pelastuslaskuvarjo 32 II.1.5.1 Pelastuslaskuvarjo päivittäisessä käytössä II.1.5.2 Pelastautumishypyn suoritus II.1.6 Hinauskone 36 II.1.7 Vintturi 39 II.2 LENTÄMISEN TEORIAA II.2.1 Aerodynamiikan perusteet 41 II.2.1.1 Aerodynamiikan peruskäsitteitä II.2.1.2 Virtaus siiven ympärillä ja nostovoiman synty II.2.1.3 Ohjainten ja jarrujen vaikutusperiaate II.2.1.4 Vastuksen muodot II.2.1.5 Sakkaus ja siihen liittyvät tekijät II.2.1.6 Koneeseen suorassa lennossa ja kaarrossa vaikuttavat voimat II.2.1.7 Koneen suoritusarvot II.2.2 Normaalit lentotilat ja niiden ohjaaminen 56 II.2.2.1 Ohjainten vaikutus II.2.2.2 Suora lento II.2.2.3 Kaarto II.2.3 Sakkausten ja poikkeavien lentotilojen ohjaaminen 68 II.2.3.1 Jyrkkä kaarto II.2.3.2 Sivuluisu Keskinen - Koponen: PURJELENTOTAITO 4. Painos (PDF) 2013-03-01 SIL 3 II.2.3.3 Sakkaukset ja syöksykierre II.2.3.4 Hidaslento II.3 KÄYTÄNNÖN OHJAUSOPPI II.3.1 Kuinka lentokentällä toimitaan 76 II.3.1.1 Lentäjän kunto ja vaatetus II.3.1.2 Liikkuminen ja toiminta lentokentällä II.3.2 Lentoonlähtö ja hinaus 80 II.3.2.1 Koneeseen asettautuminen II.3.2.2 Lentoonlähtötarkastus II.3.2.3 Lentokonehinaus II.3.2.4 Vintturihinaus II.3.3 Termiikkilennon perusteita ja käyttäytymissääntöjä 93 II.3.3.1 Nostavat ilmavirtaukset eli termiikit II.3.3.2 Lentäminen termiikissä II.3.3.3 Lentoturvallisuus termiikissä II.3.4 Laskukierros ja lasku 98 II.3.4.1 Laskukierros II.3.4.2 Lasku II.3.4.3 Laskeutumisen niksejä eri olosuhteisiin II.3.4.4 Toiminta laskun jälkeen II.3.4.5 Tarkkuuslasku merkitylle saralle II.4 SÄÄOPPIA PURJELENTÄJÄLLE II.4.1 Säätiedot ja niiden hyödyntäminen 107 II.4.2 Sääilmiöiden perusteet 112 II.4.2.1 Termiikin synty II.4.2.2 Pilvet ja rintamat II.4.2.3 Kumpupilvi - purjelentäjän opastinmerkki II.4.2.4 Säärintamat II.5 MATKAPURJELENNON PERUSTEITA II.5.1 Lentosuunnistuksen perusteet 118 II.5.1.1 Suunnistustavat II.5.1.2 Peruskäsitteet II.5.1.3 Ilmailukartat II.5.1.4 Suunnistuksen valmistelut II.5.2 Termiikkien käyttö matkalennoilla 128 II.5.2.1 Nostojen oikea valinta vaakatasossa eli minne mennä ? II.5.2.2 Optimointi pystytasossa eli oikeat liukunopeudet II.5.3 Maastolasku 130 II.5.3.1 Valmistautuminen ja paikan valinta II.5.3.2 Tarkastus, laskukierros ja lasku II.5.3.3 Maastolaskun jälkeen II.5.3.4 Erikoiskonsteja erikoistilanteisiin II.5.4 Sarkalaskujen harjoittelu 132 II.5.5 Ensimmäinen matkalentosuoritukseni, hopea-C -matka 133 II.6 LIIKKUMINEN ILMASSA, ILMATILAN PELISÄÄNNÖT JA LENTOTURVALLISUUS II.6.1 Ilmailulainsäädäntö 136 II.6.2 Ilmailukäsikirja eli AIP 136 II.6.3 Ilmailumääräys- ja tiedotuskokoelma 137 II.6.4 Purjelentokoneen ja purjelentäjän välttämättömät asiakirjat 138 II.6.5 Vakuutukset 138 II.6.6 Ilmaliikennepalvelu 139 II.6.7 Ilmailussa käytettäviä lyhenteitä 140 Keskinen - Koponen: PURJELENTOTAITO 4. Painos (PDF) 2013-03-01 SIL 4 II.6.8 Ilmailun mittayksiköt 140 II.6.9 Ilmatila 141 II.6.8.1 Ilmatilan jako II.6.8.2 Ilmatilaluokat II.6.8.3 Näkölento- eli VFR-säännöt II.6.8.4 Ilmatilan käyttörajoitukset II.6.10 Väistämissäännöt 146 II.6.11 Valomerkit 148 III: SYVENTÄVÄÄ TIETOA III.1 PEREHDYTTÄMISKOULUTUS HARJOITUSKONEESEEN 151 III.2 IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET 154 III.2.1 Ilma- ja maatottumus sekä ilmasairaus 154 III.2.2 Elimistön reaktiot paineen muutoksiin 154 III.2.2.1 Suljetut ontelot III.2.2.2 Alipainetauti ja sukeltaminen III.2.2.3 Ilmanpaineen aleneminen, hapenpuute sekä hyperventilaatio III.2.3 Näköaistin toiminnasta lennolla 156 III.2.4 Suorituskyvyn ylläpito lentotoiminnassa 156 III.2.4.1 Fyysinen suorituskyky III.2.4.2 Psyykkinen suorituskyky III.2.5 Alkoholi ja lääkkeet 157 III.3 LENTÄMINEN MOOTTORIPURJELENTOKONEELLA 158 III.3.1 Moottoripurjekoneen käsittely maassa 159 III.3.1.1 Liikkeelle lähtö ja rullaus III.3.1.2 Pysähtyminen III.3.1.3 Rullaaminen poikkeavissa olosuhteissa III.3.2 Moottoripurjekoneella lentäminen 161 III.7.3.1 Lentoonlähtö III.7.3.2 Vaakalento III.7.3.3 Liuku ja syöksy III.7.3.4 Sakkaukset III.7.3.5 Pakkotilanteet III.7.3.6 Epätavalliset lentotilat, virheliike ja syöksykierre III.7.3.7 Lähestyminen ja lasku III.3.3 Lentosuunnistus 172 III.3.3.1 Polttoainelaskelmien suorittaminen III.3.3.2 Voiteluainemäärät III.3.3.3 Lentoajan määrittely arvioimalla III.3.3.4 Matkalentoharjoitus III.4 KIRJALLISUUTTA PURJELENNOSTA 177 III.4.1 Yleisteoksia III.4.2 Sääopin teoksia III.4.3 Matkapurjelennon teoksia III.4.4 Pilvilennon teoksia III.4.5 Aikakauslehtiä LIITE KOULUTUSOHJELMA PURJELENTÄJÄN LUPAKIRJAA VARTEN 179 Suomen Ilmailuliitto ry. 15.5.2012. 30 sivua. HUOMAUTUS. Purjelentokouluttajan on noudatettava sitä koulutusohjelmaa, joka on merkitty kouluttajalle hyväksyttyyn koulutuslupaan. Liitteenä olevan ohjelmaversion käyttäminen edellyttää, että se mainitaan kouluttajan koulutusluvassa . Keskinen - Koponen: PURJELENTOTAITO
Recommended publications
  • Ilmajoki Seinäjoki Lapua Kurikka Kuortane Kauhava Jalasjärvi
    YRITYSTUKIOPAS2015 Ilmajoki Jalasjärvi Kauhava Kuortane Kurikka Lapua Seinäjoki 2 Sisällys 1 ALKUSANAT 4 2 YLEISTÄ YRITYSTUISTA 6 3 TUENMYÖNTÄJÄTAHOT 9 • Leader-ryhmät 9 • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10 ° Yrityscase: Domretor Oy 13 • Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto 14 • Finnvera 17 • Tekes 17 • Oppisopimustoimisto 19 • ARA 20 • Finnfund 20 • Finnpartnership 21 • Finpro 21 • Nefco 22 • NIB 23 • Nopef 23 • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 24 • Suomen Teollisuussijoitus 24 • TEM (sis. Hämeen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus) 25 • Työeläkeyhtiöt 26 • Työsuojelurahasto 26 4 LISÄNÄKÖKULMA 27 Lisänäkökulma 1: EU:n erityisohjelmat pk-yrityksille 27 • Horizon2020 27 • Cosme 28 • Eurostars2 28 Lisänäkökulma 2: välillisesti tarjolla olevia EU:n hankerahoja 29 3 1 Alkusanat Tämä yritystukiopas on tehty seitsemän eteläpohjalaisen kunnan – Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki – toimeksiannosta ja LX Com Oy:n toteuttamana. Projektin ohjausryhmän ovat muodostaneet Pekka Hunnakko (Seinäjoki), Juha-Martti Kuoppala (Kauhava) ja Jouko Vuolle (Lapua). Oppaan käsikirjoituksen ovat laatineet Tapio Eräheimo ja Taimo Stenman, jotka vastaavat seuraa- vassa opasta koskeviin kysymyksiin. Mitä opas sisältää? Oppaassa käsitellään yrityksille suoraan tarjottavia avustuksia, julkisten organisaatioiden yri- tyksille tarjoamia rahoituksellisia ratkaisuja sekä edellisiin rinnastettavia kansallisia yritystukia. Lisäksi kuvataan EU:n rakennerahastot ja kuinka yksittäinen yritys voi – välillisesti – päästä osalliseksi niiden kautta jaettavasta
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • District 107 F.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 F through December 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old M,MC,SC 20649 ÄHTÄRI 03/31/1965 Active 10 0 0 0 0.00% 10 1 IP 0 32745 ÄHTÄRI/OULUVESI 09/22/1976 Active 24 0 0 0 0.00% 25 1 N 0 20599 ALAHÄRMÄ 10/11/1961 Active 31 0 0 0 0.00% 31 1 N 6 MC,SC 20650 ALAJÄRVI/JÄRVISEUTU 02/26/1960 Active 34 0 0 0 0.00% 34 0 N 0 VP,MC,SC 20651 ALAVUS 03/06/1964 Active 16 0 0 0 0.00% 17 0 2 9 104719 ALAVUS/KUULATTARET 02/11/2009 Active 16 1 2 -1 -5.88% 20 5 1 N 3 M,MC,SC 36146 ALAVUS/SALMI 10/16/1978 Active 20 0 0 0 0.00% 21 1 N 19 MC,SC 20597 EVIJÄRVI 10/17/1963 Active 35 0 0 0 0.00% 38 0 N 0 MC,SC 20600 ILMAJOKI 02/25/1964 Active 26 1 0 1 4.00% 27 1 N 3 44303 ILMAJOKI/ILKKA 10/31/1984 Active 35 1 0 1 2.94% 34 0 N 0 $96.15 M,MC,SC 67723 ILMAJOKI/VILJAT 04/11/2003 Active 23 1 1 0 0.00% 21 13 1 N 2 MC 20601
    [Show full text]
  • Kauhajoki–Kauhava Palvelutasoselvitys
    RAPORTTEJA 2014 Kauhajoki–Kauhava palvelutasoselvitys KAUHAJOKI-KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS 2014 Tiivistelmä Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävä on Etelä-Pohjanmaan valtasuoni, jonka muodostuu valtatiestä 19 ja kantatiestä 67 sekä Seinäjoki-Oulu ja Kaskisten radoista. Seinäjoen seudun vetovoima te- kee käytävästä nimensä mukaisesti Etelä-Pohjanmaan vilkkaimmin kehittyvän yrittämisen ja asumisen alueen. Palvelutasoselvityksen taustalla ovat käytävän käyttäjätarpeet. Kehityskäytävä Kauhajoki-Kauhava on maakunnan päätieverkossa tärkein liikenneväylä niin henkilöliikenteen kuin kuljetustenkin kannalta. Kauhajoki-Kauhava -käytävällä korostuvat seudullisen pendelöintilii- kenteen, vapaa-ajanmatkustuksen, ostos- ja asiointiliikenteen ja pitkämatkaisen sekä paikallisten kuljetusten tarpeet. Kantatien liikennemäärät ovat nykytilanteessa keskimäärin 3600-19100 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Raskaan liikenteen osuus on 7-15 %. Liikennemäärien kannalta vilkkain osuus sijaitsee Ilma- joen ja Lapuan välillä. Seinäjoen taajaman kohdalla liikkuu lähes 20000 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Liikenne-ennuste vuosille 2025 ja 2040 perustuu valtakunnalliseen tieliikenne-ennusteeseen ja on muodostettu raskaille ja kevyille ajoneuvoille erikseen. Liikenne kasvaa Seinäjoen seudulla enemmän kuin koko maassa tai Etelä-Pohjanmaan maakunnassa keskimäärin. Kehityskäytävän palvelutasotavoitteet perustuvat valtakunnallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin sekä työn aikana järjestettyyn työpajaan. Turvallisia ja hyvin ennakoitavissa olevia matkoja tavoitellaan kulkutavasta riippumatta.
    [Show full text]
  • Äänesi Alajärvi, Alavus, Kuortane, Soini, Vimpeli Ja Ähtäri
    JÄSENALUE 1 ANNA EEPEEN TOIMIALUEEN KUNNAT: Kauhava, Lappajärvi, Lapua, Vöyri (Petterinmäki), äänesi Alajärvi, Alavus, Kuortane, Soini, Vimpeli ja Ähtäri. 2017 Valitaan 16 edustajiston jäsentä. Osuuskauppavaalit.fi Tutustu ehdokkaisiin vaalikoneen avulla: osuuskauppavaalit.fi/eepee JÄSENALUE 1 LISTA A 2 3 4 5 6 7 8 9 Autio Raija Hauta-aho Kalevi Hautala Erkki Hyvölä Katriina Lahtinen Virpi Latvala Tiina Niemistö Heli Pasanen Tuija maanviljelijä eläkeläinen/alue- eläkeläinen/myyjä matkailuyrittäjä marketpäällikkö myyjä myyjä sijaisäiti/ Kauhava johtaja Alavus Ähtäri Alajärvi Soini Alavus lastenohjaaja Alavus Ähtäri JÄSENALUE 1 LISTA B 10 11 12 13 14 15 16 17 Pasto Katja Puronhaara Yli-Kaatiala Ylä-Pöntinen Tanja Hakola Jorma Hautala Tuulikki Hongisto Pirkko Kalliomaa Turo myyjä Markku Johanna erityisopettaja/ sähkömies eläkeläinen lähihoitaja paloesimies Alavus rehtori perushoitaja kotiäiti Ähtäri Alavus Vimpeli Alajärvi Soini Alavus Ähtäri 18 19 20 21 22 23 24 25 Kangasluoma Riitta Ketola Jukka Koivisto Martti Mattila Risto Mikkola Matti J. Mäkelä Taina Palomäki Seppo Pellinen Esko koulunkäynti- postinjakaja autonkuljettaja yrittäjä eläkeläinen kehitysvamma- ylilääkäri agrologi ohjaaja Alavus Kauhava Kauhava Alavus ohjaaja Kuortane Kauhava Lapua Soini JÄSENALUE 1 LISTA C 26 27 28 29 30 31 32 33 Salminen Annukka Hiltunen Taneli Kaukola Yrjö Keskinen Jani Kurikka Markus Mölsä Harri Nirha Kari Periviita Pekka nuoriso-kulttuuri- autonkuljettaja yrittäjä, metsän- logistiikkatyön- eläkeläinen sosionomi-dia- pankinjohtaja evp keittiöpäällikkö,
    [Show full text]
  • Kandidatlista Val.Fi
    1/3 01901sv HANDELSLAGS KANDIDATLISTA VAL.FI MEDLEMSOMRÅDE 1: KAUHAVA, LAPPO, VÖRÅ (PETTERSBACKA), ALAJÄRVI, ALAVO, KUORTANE, SOINI, VINDALA OCH ETSERI LISTA A 2 3 4 5 6 7 Koiramäki Pirkko Lakaniemi Paavo Matintupa Mäkiranta Jorma Peltonen Matias Vanha-Aho Raija eläkeläinen eläkeläinen Jukka Pekka haastemies vastaava puhdista- eläkeläinen Ähtäri Lapua kunnallisneuvos Alavus monhoitaja Alavus Alajärvi Kauhava LISTA B 8 9 Laitio Niina Marttala Marjo perheohjaaja musiikkipedagogi Alavus YAMK Lapua LISTA C 10 11 12 13 14 15 16 Alarinta Paula Hiltunen Taneli Katajamäki Anu Keskinen Jani Laukkonen Jari Nirha Kari Piironen Petra toimittaja, yrittäjä autonkuljettaja vapaa-aikasihteeri logistiikkatyön- maatalousyrittäjä pankinjohtaja, VTM MBA, Lapua Kauhava Alavus tekijä Kauhava Lapua yhteyspäällikkö Kauhava Kuortane VÄND! HANDELSLAGSVAL.FI 2/3 17 18 19 20 21 22 Rajala Lasse Seppä-Lassila Talvitie Pauli Viitasaari Markku Vuori Tuija Ylinen Milla yrittäjä, agrologi Marjatta maakunnan KT, sivistysjohtaja sosionomi meijeristi (AMK) sisätautien kirur- yhteistyöryhmän Kuortane Lapua Lapua Lapua gian ja psykiatrian- puheenjohtaja sairaanhoitaja Kuortane Kauhava LISTA D 23 24 25 26 27 28 29 Lahtinen Virpi Niemistö Heli Olkkonen Paavo Ollikainen Arja Pasto Katja Sippola Satu Ylä-Pöntinen Tanja marketpäällikkö myyjä agronomi sosionomi-diakoni, myyjä apulaispäällikkö perhehoitaja, Alajärvi Alavus Alavus eläkeläinen Alavus Alavus erityisopettaja Ähtäri Ähtäri LISTA E 30 31 32 33 34 35 36 Kangasluoma Kangastie Jukka Ketola Jukka Koivisto Martti Lamminkoski
    [Show full text]
  • 78 KPV:N Jalkapallotervehdys Kokkolalaisille Kevät 2010 Sisäsivuilla: Puheenjohtaja KPV:N Jalkapallokoulussa Toivoo Osallistujia
    78 KPV:n jalkapallotervehdys kokkolalaisille Kevät 2010 Sisäsivuilla: Puheenjohtaja KPV:n jalkapallokoulussa toivoo osallistujia .................. sivu 2 lähdetään yksilöistä ........... sivu 15 Jarmo pistää Ei ole vain yhtä palaset kohdalleen ................ sivu 3 tapaa harjoitella ................ sivu 17 Juhlavuodessa KPV:n tyttöjoukkueita paljon tapahtumia................. sivu 4 nyt joka ikäluokkaan .......... sivu 18 Niko: Materiaali on Akatemiassa ovat nyt nyt hyvä sekoitus .................. sivu 5 Kokkolan parhaat .............. sivu 19 KPV:n edustusjoukkue: Sarjamuutoksia ei 23,6 v – 181 cm – 75,9 kg .... sivu 7 niellä kakistelematta .......... sivu 20 Jukka kehuu MM-kisat taasko valmennusta ......................... sivu 9 Euroopan juhlaa? ................ sivu 20 Naiset liikkeellä Papat ja seniorit nuorin voimin ...............sivut 10-11 ”liikekannalla” ................... sivu 21 Urheilullinen asenne Nakit eivät lopu naisissa kohdallaan ............ sivu 14 Pallo-Siskoilta .................... sivu 23 Isokatu 7 Kokkola 06-8312174 www.kultaseppaniemi.fi Tervetuloa! Pelaamisen iloa on Leena-Kaisa Petäjän ja Emmi Lehojärven otteissa. Kotikausi alkaa – Jatketaan siitä tunnelmasta, johon viime syksynä päädyttiin! KPV-KooTeePee (Kotka) Ensi lauantaina 8.5. klo 16.00 Kirkonmäen kentällä Huom. paikka! Vanhat tutut seurat vuosikymmenten takaa pistejahdissa. Kipparihalli pelin varapaikkana. Liput: 10 euroa, 6 euroa eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat. Veteraanit ilmaiseksi! ”Kalahallin hiekasta noussut...” Syksyllä takana jo
    [Show full text]
  • The Historical Archaeology of Finnish Cemeteries in Saskatchewan
    In Silence We Remember: The Historical Archaeology of Finnish Cemeteries in Saskatchewan A Thesis Submitted to the College of Graduate Studies and Research in Partial Fulfillment of the Requirements for the Degree of Master of Arts in the Department of Archaeology and Anthropology University of Saskatchewan Saskatoon, Saskatchewan By Verna Elinor Gallén © Copyright Verna Elinor Gallén, June 2012. All rights reserved. PERMISSION TO USE In presenting this thesis in partial fulfillment of the requirements for a Postgraduate degree from the University of Saskatchewan, I agree that the Libraries of this University may make it freely available for inspection. I further agree that permission for copying of this thesis in any manner, in whole or in part, for scholarly purposes may be granted by the professor or professors who supervised my thesis work or, in their absence, by the Head of the Department or the Dean of the College in which my thesis work was done. It is understood that any copying, publication, or use of this thesis or parts thereof for financial gain shall not be allowed without my written permission. It is also understood that due recognition shall be given to me and to the University of Saskatchewan in any scholarly use which may be made of any material in my thesis. Requests for permission to copy or to make other use of material in this thesis in whole or part should be addressed to: Department Head Department of Archaeology and Anthropology 55 Campus Drive University of Saskatchewan Saskatoon, Saskatchewan S7N 5B1 i ABSTRACT Above-ground archaeological techniques are used to study six Finnish cemeteries in Saskatchewan as a material record of the way that Finnish immigrants saw themselves – individually, collectively, and within the larger society.
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • Description of the Eepos Libraries´ Customer Data File Description of The
    Description of the Eepos Libraries´ customer data file Description of the file for personal data gathered in the library system as required by the Personal Data Act (523/1999) Updated 13.2.2017 1 a Controller The Eepos Libraries: the City Libraries of Alajärvi, Alavus, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka, Lapua, Seinäjoki and Ähtäri and the Municipal Libraries of Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kuortane, Laihia, Lappajärvi, Perho, Soini, Teuva, Veteli and Vimpeli. Alajärvi City Library, Kirkkotie 7, 62900 Alajärvi Alavus City Library, Järviluomantie 3, 63300 Alavus Evijärvi Municipal Library, Voltintie, 62510 Evijärvi Ilmajoki Municipal Library, Museopolku 1, 60800 Ilmajoki Isojoki Municipal Library, Kristiinantie, 64900 Isojoki Isokyrö Municipal Library, Kyrööntie, 61500 Isokyrö Karijoki Municipal Library, Pappilankuja, 64350 Karijoki Kaskinen City Library, Satamakatu 18, 64260 Kaskinen Kauhajoki City Library, Prännärintie 2 C, 61800 Kauhajoki Kauhava City Library, Kauppatie 88, 62200 Kauhava Kuortane Municipal Library, Koulukuja, 63100 Kuortane Kurikka City Library, Seurapuistikko, 61300 Kurikka Laihia Municipal Library, Laihiantie, 66400 Laihia Lappajärvi Municipal Library, Hyytisentie 5, 62600 Lappajärvi Lapua City Library, Kauppakatu 23, 62100 Lapua Perho Municipal Library, Koulutie 4, 69950 Perho Seinäjoki City Library, P.O.BOX 217, 60101 Seinäjoki Soini Municipal Library, Alajärventie, 63800 Soini Teuva Municipal Library, Porvarintie, 64700 Teuva Veteli Municipal Library, Koulukuja, 69700 Veteli Vimpeli Municipal Library, Patruunantie, 62800 Vimpeli Ähtäri City Library, Lukiontie 3, 63700 Ähtäri 2 Person taking care of register issues Jaana Viljanen, Seinäjoki Public Library, P.O. BOX 217, 60101 Seinäjoki, tel. 044 4255 447 3 Name of the register Customer register of Eepos Libraries. 4 Grounds for maintaining the register The customer register of Eepos Libraries is used for monitoring loans, the compilation of statistics and communication.
    [Show full text]
  • KAUHAJOKI - KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS Käyttäjälähtöisellä Ja Vaiheittaisella Kehittämisellä Suunnataan Kohti Vuoden 2040 Liikennejärjestelmän Tavoitetilaa
    KAUHAJOKI - KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS Käyttäjälähtöisellä ja vaiheittaisella kehittämisellä suunnataan kohti vuoden 2040 liikennejärjestelmän tavoitetilaa Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävä on Etelä-Pohjanmaan valtasuoni, jonka muodostuu valtatiestä 19 ja kantatiestä 67 sekä Seinäjoki-Oulu ja Kaskisten radasta. Seinäjoen seu- dun vetovoima tekee käytävästä nimensä mukaisesti Etelä-Pohjanmaan vilkkaimmin ke- hittyvän yrittämisen ja asumisen alueen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on laatinut Kauhajoki-Kauhava palvelutasoselvityksen 2013-2014 tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien sekä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa. TAVOITETILA 2040 Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus ja asiakasmäärä ovat kasvaneet. Vuorotarjonta on nykyinen etl parantunut ja keskitetty nopeille reiteille (run- uusi etl kolinjoille). Lipputuotteita ja informaatiota ke- hitetään tietoteknisten sovellusten mahdollis- 2-kaistatie (määrävälein ohituskaistoja) tamalla tavalla. 2+2-tie 2+1-tie Keskustaajamia ja asemanseutuja 2-kaistatie tiivistetään ja täydennetään tukemaan joukkoliikennettä ja arkiliikkumista 2-kaistatie (50 km/h) kävellen ja pyöräillen n. 3 km säteellä. Ilmajoki MAAKUNNAN VALTASUONI Kurikka Kävellen ja pyöräillen p ETELÄÄN JA POHJOISEEN helposti runkolinjojen tai rautatieasemille. Valtatie 19 on valtatien 3 jatkeena oleva dollistaa asioinnin ilm a lueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä raskaan liikenteen pohjois-eteläsuuntainen kuljetuskäytävä. Kantatien 67 asemaa pit- kämatkaisten kuljetusten kannalta korostaa Laadukkaat rinnakkaiset yhteys Kaskisten syväsatamaan
    [Show full text]
  • Powerpark Simpsiö Spa Hotel Härmä Vanha Paukku Ähtäri Zoo Tuuri
    TOPPUPPLEVELSER I ÖSTERBOTTEN Hela familjen trivs på toppturistmålen i Södra Österbotten och det finns massor av aktiviteter för veckans alla dagar. Vare sig du vill koppla av i ett spa, testa en slalombacke, åka karusell POWERPARK eller gå på en konsert, beundra björnar, shoppa eller förbättra din idrottsprestation finns det många alternativ på den öster- bottniska slätten. Vid sidan av de intressanta och mångsidiga turistmålen kan du även besöka festivaler, fabriksbutiker, marknader, aktivitetsparker, gå på teater, spela golf och mycket mer. Reservera rejält med tid för din resa, utbudet tar inte slut i första hand. Välkommen att njuta av avkopplande och roliga upplevelser i Södra Österbotten! HÄRMÄ GOLF SPA HOTEL HÄRMÄ VANHA PAUKKU SIMPSIÖ KUORTANE IDROTTSINSTITUT AVSTÅND FRÅN ANDRA STÄDER KUORTANE GOLF Till toppturistmålen i Österbotten finns utmärkta förbindelser: Från de största städerna i Finland kör du på högst fyra timmar TUURI BUTIKSBY till Österbotten och med tåg går resan ännu smidigare. ÄHTÄRI ZOO FRÅN HELSINGFORS 315 KM FRÅN ÅBO 295 KM FRÅN TAMMERFORS 145 KM FRÅN JYVÄSKYLÄ 120 KM FRÅN VASA 80 KM FRÅN ULEÅBORG 290 KM ÄHTÄRI GOLF & FAMILYGOLF FRÅN TORNEÅ 440 KM Avser avståndet till den närmaste kommunen i området. BÅTFÖRBINDELSER Från Umeå kommer du behändigt på fyra timmar med båt över Bottenviken till Vasa, varifrån resan till turistmålen i området tar en till två timmar. JUHANI PALMUN GALLERIA / Kauhava Den berömda konstnärens utställningslokaler och ateljé. TURISTMÅL www.juhanipalmu.com FINLANDS JÄGARMUSEUM / Kauhava SPA HOTEL HÄRMÄ Bekanta dig med de olika skedena i Finlands jägarrörelse. På det förnyade Spa Hotel Härmä finns vid sidan av ett spa, www.kauhava.fi inkvartering samt restaurang- och konferensservice även aktiviteter och passiviteter för hela familjen från Nippe-Norsun Vekara-Viidakko (Nippeelefantens barndjungel) till lyx- JOKILAAKSON MATKAILUPUUTARHA / Lappo behandlingar och från danskvällar till golf.
    [Show full text]