Uuden Iskelmäbuumin Ytimessä Pääkirjoitus

Tekijänoikeudet Ylen Kivinen Midemissä puhuttavat puolueita uskoo sisältöjen voimaan katsottiin tulevaisuuteen

TEOSTON ASIAKASLEHTI 1 | 2011

MARISKA uuden iskelmäbuumin ytimessä Pääkirjoitus

Mistä löytyy luovuus?

Luovuuden perään huudetaan tällä Teosto on listannut luovan alan kannusteita omissa hal- hetkellä joka paikassa. Suomi litusohjelmatavoitteissaan, mutta myös yhdessä Nokian halutaan brändätä innovoivien kanssa. Usein tekijänoikeusjärjestöjen ja laitevalmistajien ihmisten onnelaksi, yrityksissä on nähty istuvan pöydän vastakkaisilla puolilla, jos ovat kaivataan luovaa otetta ja netissä samaan pöytään ylipäänsä mahtuneet. Luovat ja tekno- hapuillaan sen surullisenkuuluisan logiset alat istuvat kuitenkin tiukasti samassa veneessä, ansaintalogiikan perässä. Mutta ja laaja-alaista, rajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan, jotta mistä se luovuus löytyy? Tai ehkä tulevaisuuden Suomi onnistuisi synnyttämään lisää kysymys kuuluukin oikeammin, menestystarinoita. millainen ympäröivän maailman pitäisi olla, jotta luovuus pääsisi Esimerkkejä suomalaisista luovien alojen menestyjistä toki kukoistamaan? löytyy jo nyt.

Kysymys on aiheellinen, sillä esimerkiksi Elinkeinoelämän Tammikuussa Cannesissa Ranskassa pidettiin musiikkialan Tutkimuslaitos Etla on arvioinut, että teollisen yrityksen suurin ammattitapahtuma Midem. Siellä esiteltiin muun organisaatiopyramidi on kääntynyt päälaelleen: tänä muassa joukko musiikkialan lupaavimpia startup-yrityksiä. päivänä lisäarvo syntyy tutkimus- ja kehitystoiminnassa, ei Näiden 30 nousevan tähden joukossa oli viisi suomalaisyri- valmistavassa työssä. tystä, ja heistä voit lukea lisää sisäsivuilta. Luovuus ja innovaatiot nostetaan usein esiin, Uuden Jos tällaiset lupaukset osa- mutta harvemmin taan tunnistaa, niitä osataan muistetaan nostaa esiin se, luominen kaipaa tukea ja niille annetaan mah- että innovointia ja luovaa dollisuus kehittyä ja kukoistaa, 4 taloutta ei synny ilman kannusteita ja Suomesta nousee tulevaisuu- aktiivisia toimia. Uuden dessa kasvava joukko luovan 8 luominen kaipaa myös alan menestyjiä, joilla on kannusteita ja kannusta- kannustavuutta. kaupallista potentiaalia myös vuutta. Suomen rajojen ulkopuolella. 13 Hyvä esimerkki kansainväli- Näitä kannusteita pohtivat helmikuussa Teoston paneelissa sestä menestystarinasta on suomalainen peliyhtiö Rovio, myös viiden suomalaisen puolueen johtavat poliitikot. jonka Angry Birds -peli on valtava maailmanlaajuinen hitti. Panelistien mukaan ympäristön pitää olla tukeva, kannus- 14 tava ja opastava. Koulutuksen lisäksi panelistit nostivat Näiden hittien myötä koko suomalainen yhteiskunta hyötyy esiin muun muassa vahvat tekijänoikeudet ja tekijöille kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin muodossa. toimivan sosiaaliturvan. 19

36 38

2 teostory 1 | 2011 38 36 22 19 14 13 1/11 Tässä numerossa 8 4 professori Simon Frith. Elävän musiikin markkinoillaonedessään suurimurros, arvioi Miten saatesityskorvauksen teoksesisoittamisestaradiossa? kumppanuuteen teknologiayritysten kanssa. Midem-musiikkimessuilla näkyi musiikkialanvoimakashalu Amerikkaan. Musiikkivienti tähtäänytPohjoismaihin,AasiaanjaPohjois- edistää musiikkialadatessamme. Olavi Uusivirtapohtii,millaisiaarvojajaasenteitahaluamme parannettava. oli yksimielinen:luovantyöntekijöidensosiaaliturvaaon Teoston jaAkateemisenkirjakaupanjärjestämäpuoluepaneeli toimitusjohtaja LauriKivisenmielestä. Kotimaisuus, laatujamonipuolisuusovatYleisradionvaltteja Perinteikäs iskelmäkuulostaaraikkaaltaMariskansanoin. 14 22 8

jakke nikkarinen 4

kannen kuva: maarit kytöharju, kuvauspaikka korjaamon baari 36. vuosikerta ISSN 1236-6757 Forssa Print Paino Neutron Design Ulkoasu Mika Kauhanen(toimittaja) Marja-Leena Karjula(toimitussihteeri) Tomi Korhonen(päätoimittaja) Toimitus sähköposti: [email protected] puh. (09)681011,faksi677134 Lauttasaarentie 1,00200Helsinki Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Julkaisija Teoston kantaa. Kirjoitukset eivätvälttämättäedusta tekijänoikeusalan yleinenkeskustelufoorumi. on Teoston tiedotus-jaasiakaslehtisekä TEOSTORY yhteistyöelimen Cisacin jäsen. tekijänoikeusjärjestöjen Teosto onkansainvälisen teostor y 1 | 2011

3 dols-artisteille tekstejä kirjoittanut Mariska laan / Kerro rakkauteni, kerro kuinka osui viime vuonna kultasuoneen, kun Jenni ikävöin / Kerro, häntä ootan yhä IVartiaisen Seili-albumilta nousi monta hittiä vaan". ja laulaja palkittiin seitsemällä Emmalla. Yksi hiteistä Nykyiskelmän lipunkantajaksi – En haluu kuolla tänä yönä – palkittiin vuoden biisi noussut radiokanava Iskelmä valitsi -Emmalla. "Toivottavasti se tuo uusia yhteistyöjuttuja. biisin vuoden iskelmäksi helmikuun Ei sitä tiedä, kenen kanssa tulee jatkossa tehtyä musiik- puolivälissä. Mariska pitää laulua kia", Mariska sanoo. silti enemmän popkappaleena. s ”Naisten haku” -valo syttyy valkokankaalla lavan "Pop ja iskelmä ovat mulle eri asi- vieressä. ”Mä oon alkanut tykätä rahasta”, Mariska oita. Muruseni-biisissä on iskelmäl- ilmoittaa ja aloittaa Eino Grönin tunnetuksi tekemän lisiä elementtejä, mutta laittaisin sen biisin Liian paljon rahaa. Rockklubissa Helsingin keskus- silti popin puolelle." tassa soi perjantai-iltana 50-luvun iskelmä. Sali on täynnä positiivisesti yllättyneitä ilmeitä, ja vaikka juuri kukaan ielenkiintoinen ristiriita k ei oikein tiedä, miten 50-luvun iskelmää pitäisi tanssia, popmusiikin sukupolvien I kukin liikkuu omalla tyylillään. Mvälillä paljastui, kun Helsin- Mariska & Pahat Sudet on tehnyt 1900-luvun alku- gin Sanomien toimittaja Ilkka Malm- puolen iskelmäsoundia uudelleen tunnetuksi kaupun- berg tuomitsi kappaleessa esiintyvän geissa jo pari vuotta, ja aiemmin räppärinä tunnetun "muruseni"-sanan tammikuun Kuukau- laulajan meininki on säilynyt yllättävän tuoreena. Yht- siliitteessä. Malmbergin mukaan sana on äkkiä perinteikäs iskelmä rohkeilla sanoituksilla varustet- aiheeltaan suureen kappaleeseen liian heppoi- tuna kuulostaa raikkaalta. nen. Mariska puolusti sanavalintaansa nettisi- Musiikkialalla on jonkin aikaa puhuttu iskelmä- vullaan määrittelemällä sen tyylirikoksi, joka buumista. Vaikka monet Helsingissä luulevat iskelmän koukuttaa kappaleen kuuntelijan mieleen tehok- tulleen takaisin unohduksista, Mariskan mukaan tuo kaammin kuin vaikkapa tavanomaisempi sana populaarimusiikin tyylilajeista suomalaisin ei koskaan "kalleimpani". mennyt mihinkään. Toisessa Mariskan hittisanoituksessa Vartiaisen ”Iskelmämusiikki on ollut koko ajan läsnä, mutta levyllä on hieman epätavallisempi aihepiiri. Krapu- nyt nuoret kaupunkilaiset tekijät ovat tarttuneet sii- lan syövereistä kirjoitettu En haluu kuolla tänä yönä hen ja uudistaneet lajityyppiä. Sen sisältö on muut- yhdistää pahan olon kekseliäästi rukoukseen, joka tunut, ja uudetkin tekijät ovat innostuneet siitä.” kuulostaa tavallisen nykyihmisen sanomalta – ei kir- kossa lausutulta loitsulta: ksi näistä helsinkiläistekijöistä on Jenni "Annathan siis katsoo vielä miltä näyttää huominen / Vartiainen. Kuopiolaissyntyisen Var- Niin mä teen mun parhaani et oisin hyvä ihminen / Tiedän Ytiaisen sooloura nousi viime vuonna että kuulet tämän pyyntöni mun rukouksen / Mä en haluu uudelle tasolle, kun toinen albumi Seili myi kuolla tänä yönä". 100 000 kappaletta. Popstars-tv-ohjelmasta Samuli Putron vähäeleinen sooloalbumi Elämä on ja tyttötrio Gimmelistä tuttu laulaja sai soo- juhla pyöri Mariskan soittimessa sanoituksen syntymi- loalbumeilleen kappaleita parhailta biisinte- sen aikoihin, ja samaa hetkellisen havainnon heijastusta on kijöiltä. molempien teksteissä. Myös pitkän ryyppyreissun jälkeisestä Vartiaisen menestyksen taustalla on krapulasta kertova Juice Leskisen klassikkokappale Viides- tuottaja Jukka Immosen lisäksi Teemu toista yö vaikutti alitajuisesti Mariskan katumusbiisiin. Brunila, Paula Vesala ja sanoittaja Viidestoista yö on myös musiikillisesti läheinen hen- Mariska eli Anna Maria Rahikainen. genheimolainen; molempien biisien koukku on duurissa Yksi viisikkoa yhdistävä tekijä on piit- kulkevan, jopa iloisen melodian yhdistyminen kertojan pai- taamattomuus musiikkityylien raja- najaismaiseen olotilaan. "En haluu kuolla tänä yönä -biisissä aidoista. Vartiaisesta on tehty mediassa on musiikillisesti nerokas toteutus. Jos kappale menisi mol- uuden iskelmän keulahahmoa, mutta lissa, se olisi liian raskas", Mariska kiittää. iskelmä kuuluu Seilin sanoituksissa Seili palkittiin Emma-gaalassa helmikuussa vuoden selkeämmin kuin itse musiikissa. albumi ja pop-/rockalbumi-Emmoilla. En haluu kuolla Vartiaisen eleganssi poplaulajana tänä yönä toi vuoden biisi -Emman, ja palkinto menee ja Immosen näkemys modernista sikäli Mariskan piikkiin, että kappaleen teksti syntyi suomirockista yhdistyvät Maris- ensin. Vartiainen ja Immonen pyörittivät kappaletta kan kaihoisaan tekstiin esimerkiksi duurissa ja mollissa ja esimerkiksi poistivat siitä yhden Missä muruseni on -kappaleessa: säkeistön. Mariska suositteleekin nuorille biisinteki- "Tuuli tuule sinne missä muru- jöille kärsivällisyyttä ja hyviä istumalihaksia. "Ei bii- seni on, leiki hetki hänen hiuksil- sinteko ole ihan parin tunnin juttu."

4 teostory 1 | 2011 kelmä ei mennyt mihinkään Mariska on sanoittajana uuden iskelmäbuumin ytimessä.

teksti jani mikkonen | kuvat maarit kytöharju

teostory 1 | 2011 5 oinen television kykyjenetsintäkilpailuista Kirjoittaminen ei ollut vielä lukiossa Maris- "Jos joku asia kiin- tuttu laulaja Mariskan yhteistyökump- kalle mikään helppo juttu. Ylioppilaskirjoituk- nostaa, mutta en panina on Anna Puu. Toissa vuonna sissa äidinkielen aineesta tuli arvosanaksi magna. ole siinä hyvä, en T voi hyväksyä sitä”, monen radiokanavan kestohitiksi nousi Anna Puun Tunnollinen opiskelija päätti opetella kirjoitta- Mariska sanoo. laulama ja Mariskan sanoittama C'est la vie, joka ker- maan. too pariskunnan erosta jätetyn näkökulmasta. Kappa- "Jos joku asia kiinnostaa, mutta en ole leen perinteikäs toteutus teki Idols-kisassa toiseksi tul- siinä hyvä, en voi hyväksyä sitä. Paitsi sen olen leesta laulajasta iskelmällisen version suosituista briteistä hyväksynyt, etten opi tekoröyhtäisyä", Mariska Duffysta ja Amy Winehousesta. nauraa. Ennen Vartiaista ja Puuta Mariska teki sanoituksia muillekin Idols-poppareille – salanimillä. Pseudonyymit hden uuden asian oppiminen on laula- ovat luoneet vapaamman mielentilan luoda tekstiä toisen- jalla edessä tänä keväänä. Mariska osal- laisen persoonan esitettäväksi. Ammattimainen biisinkir- Y listuu TV1:n Maestro-ohjelmaan, jossa joitus on myös raakaa työtä. Varsinkin Idols-artistien levyt muilla aloilla ansioituneet henkilöt kilpailevat syntyvät yleensä pikavauhtia. kapellimestareina oikeiden kapellimestareiden "Viime viikolla tein yhtä Idols-biisiä kello neljän ja avustuksella. Muita kapukilpailijoita ovat esimer- kuuden välillä aamulla. Kirjoittaminen on tahtotila, ja kiksi näyttelijät Ulla Tapaninen ja Tapio Liinoja se helpottaa vuosi vuodelta ja biisi biisiltä. Nykyään saan sekä hiihtäjä Mona-Liisa Malvalehto. Maestro useimmiten ainakin laulettavaa tekstiä aikaan." Myö- tulee TV1:ltä sunnuntaisin 24. huhtikuuta alkaen. hemmin Mariska huomauttaa, ettei aamuyöllä kirjoi- Maestrossa Mariska on päässyt ensi kertaa joh- tettu teksti mennyt läpi. tamaan kokonaista orkesteria. "Olin kauhusta kankeana. Ei se ihan pelkoa ole, mut jännitystä. Vaikka styge kestäisi kaksi minuuttia, sen jälkeen on ihan maansa myynyt", hän sanoo ensim- mäisestä kerrasta Radion sinfoniaorkesterin edessä. Kirjoittaminen Muusikkona Mariska on kokeillut lähes kaikkea. Lapsena hän harjoitteli pianonsoittoa Sibelius-Akate- on tahtotila, ja se mian nuoriso-osastolla muutaman vuoden. 14-vuoti- aana Bachin, Chopinin ja Mozartin nakutus sai riittää. helpottaa vuosi Mariska lauloi esimerkiksi punkrockia Oheisvasara-yhty- eessä, ja 2000-luvun alussa hän teki kaksi suomenkielistä vuodelta ja biisi soololevyä hiphop-artistina. Vuonna 2002 julkaistulta Toi- sin sanoen -albumilta single Tarkasta tämä soi radiokanavilla biisiltä. tiheästi fintelligensien ja seremoniamestareiden seassa. "Kun lähdin tekemään räppiä, olin saanut punkista tar peekseni. Nyt mulla on menossa parin vuoden reggae ja rap -panna. Punkkiaikoja on sen sijaan ikävä – just päätettiin perus- taa punkbändi."

ariskalla on muutenkin nyt rockvaihe menossa. Hän tapasi rocklegenda Remu Aaltosen viime kesänä, ja Mnyt on tarkoitus kirjoittaa biisejä Remun seuraavalle levylle. Nyt Mariskan levysoittimessa pyörii Hurriganes-klas- sikko Roadrunner. Duettobiisi on suunnitteilla toisenkin suomi- rockin legendan Dave Lindholmin kanssa. Karismaattinen ja välillä provosoivakin esiintyjä suunnitte- lee myös Pahat Sudet -yhtyeensä kanssa aiempaa rokkaavampaa soundia tulevalle levylleen. Rockklubin lavalla hän on silti par- haimmillaan vintageiskelmän parissa – esimerkiksi Venäläinen ruletti -kappaletta hän maustaa tähtäilemällä leikkirevolverilla ohimoaan ja bändikavereitaan. Lavalla biisintekijä saa kappa- leisiinsa eri näkökulman kuin tietokoneen ääressä. "Esiintyjänä mulla on toivottavasti jotain hajua siitä, millä tyylillä kannattaa puhutella ihmisiä", Mariska arvioi.

6 teostory 1 | 2011 teostory 1 | 2011 7 SISÄLTÖJEN

ediamaailmaa ohjaavat perusasiat Yleisradion ovat teknologia, sääntely ja kuluttajien tottumukset", toimitusjohtaja tiivistää toimitusjohtaja työympäristönsä haasteet. Aiemmin Nokiassa 22 vuotta Lauri Kiviselle Yle työskennellyt Kivinen muistuttaa, että M viestintäteollisuudessa nähtiin kymme- on sisältötalo, jonka nen vuotta sitten huimia näköaloja. "Lyhyellä tähtäyksellä ne eivät toteutuneet, mutta uskon, että pidemmällä tähtäyksellä vahvuudet ovat muutos on suurempi kuin uskallamme odottaakaan." Monet viestintäyritykset – erityisesti Yhdysvalloissa – varau- kotimaisuus, laatu ja tuivat muutokseen. "Näin jälkiviisaana voimme sanoa, että osin hieman liian aikaisin. Nopeimmin muuttuu tekniikka. monipuolisuus. Sen Sääntely ja kuluttajan tottumukset meidän onneksemme perusajatus ei häviä muuttuvat hiukan hitaammin." Suunta sähköiseen mediaan viestinnän etsiessä Muutoksen suunta on kuitenkin selvä: painetusta sähköiseen mediaan. uusia muotoja ja keinoja. "Painetulle viestinnälle jää silti omia alueita, kirjaa pidetään yhä parempana käyttöliittymänä kuin lukulaitetta. Suuri osa teksti heikki jokinen | kuvat jakke nikkarinen kuluttajista siirtyy kuitenkin sähköisen viestinnän puolelle." Ihmiset kaipaavat jäsenneltyä tietoa. "Sähköisen maailman isoin kysymys on, miten se jäsentyy. Mediayhtiön rooli on

8 teostory 1 | 2011 SISÄLTÖJEN

Sähköisen maailman suurin kysymys on, miten se jäsentyy. Kivinen uskoo, että ihmiset kaipaavat jäsenneltyä tietoa.

teostory 1 | 2011 9 Kivisen mukaan saalistaa suuresta tiedon merestä meille kuluttajille hyödylliset "Verkossa Yle ei voi olla yhtä vahva ja keskeinen kuin Ylen musiikki- asiat. Siitä se valikoi kokonaisuuden, joka on meidän nieltävis- broadcastingissa. Siellä on oltava ja se on tunnettava, mutta tarjonnassa on katvealueita, sämme." laajalle yleisölle suunnatussa toiminnassa on tehtävä valintoja. joita palvellaan "Uskottava ammattitaitoinen journalismi on tärkeässä Yksi valinta on se, että vaihdamme jakelutietä, harjoitamme niukasti. "Minun ikäiseni miehet asemassa sähköisessä viestinnässä. Niinkin tunnustetut brändit broadcastingia verkossa. Toinen valinta on viedä journalismi löytävät Yleltä kuin Wikipedia ovat täynnä virheitä ja asenteita." verkkoon, jakaa uutisia sitäkin kautta." musiikkisisältöjä, Yleisradio on sisältötalo. "Meillä on hieno asema; olemme "Kolmas valinta on, että tietyille yleisöille on kätevää jakaa mutta löytääkö alle 30-vuotias maan suurin media sisällön määrässä, tavoittavuudessa ja ohjelmaa verkon kautta. Esimerkiksi Ylen Areenassa lasten nainen?", Kivinen työpaikkojen määrässä. Vahvuutemme ovat kotimaisuus, laatu ohjelmat ovat katsotuimpia, niissä ei ole mainoksia ja ne ovat pohtii. ja monipuolisuus." turvallisia. Olemme käyttäneet verkkoa myös joidenkin urhei- Muun viestinnän kasvaessa tuttu laaja lähetystoiminta, lutapahtumien viittomakielisen selostuksen välittämiseen." broadcasting, ei häviä minnekään. "Se on edelleen edullinen, tehokas ja helppo tapa jakaa sisältöjä." "Edellisessä firmassa teimme optisia kuituja. Yksi tulitikun paksuinen kaapeli välitti 10 000 ohjelmaa. Broadcastingissa Kauhukuvani tämä ei ole vielä mitään, siellä tavoitetaan satojatuhansia ihmi- on se, että jokin siä. Tilanne ei muutu ennen kuin joka savussa on valokuitu ja käytössä serverit, joilta kuka tahansa voi katsoa mitä tahansa. hakukone seuloo Siihen voi hyvinkin mennä 20–40 vuotta." uutisvirrasta Broadcastingin rinnalla Yle kehittää toki on demand -palveluja, verkkojakelua ja muita keinoja. suomalaisia kiinnostavat uuti- Verkossa on tehtävä valintoja Ylen toiminta verkossa ärsyttää kaupallista mediaa. Se esittää set, kääntää ne ja enemmän tai vähemmän suorin sanoin, että Ylen ei tulisi siellä tarjoaa lopputu- laajalti näkyä ja verkostoitua. Arvostelijoina ovat näkyneet niin Sanoma Newsin Mikael Pentikäinen kuin mediayhtiöiden loksen jossakin etujärjestö Viestinnän Keskusliittokin. portaalissa.

10 teostory 1 | 2011 musiikkisisältöjä, mutta löytääkö alle 30-vuotias nainen?" Lauri Kivinen "Kun teemme parhaillaan Ylen strategiaa, meidän on s. 1961, KTM tunnistettava ne ryhmät, joita alipalvellaan. Onko meillä esimerkiksi tarpeeksi lastenmusiikkia?" Yleisradion toimitusjohtaja toukokuusta 2010. Työskenteli Nokialla vuodesta 1988 eri tehtävissä Miten parantaa tekijöiden tuloja? kuten yhtiön viestintäjohtajana, Brysselin toimiston johtajana ja Nokia Siemens Networksin Tekijänoikeusasioissa Kivinen sanoo Ylellä olevan samanlaisia yhteiskuntasuhdejohtajana. ajatuksia tekijöiden kanssa. Asunut pitkään ulkomailla, muun muassa "Saamme rahaa kotimaisen kulttuurin elinvoimaisuuden Münchenissä ja Brysselissä. parantamiseen ja kanavoimme sitä tekijöille. Viime vuonna Puoliso ja kolme tytärtä. kauttamme kulki luovaan talouteen noin 45 miljoonaa euroa: riippumattomille tuottajille, freelancereille ja tekijänoikeusjär- Åttopojat-yhtyeen soittaja ja laulaja. jestöille."

"On paljon sellaista, jolle voimme sanoa ei, sillä muut tekevät sen paremmin, esimerkiksi talousdatan keruu tai viih- depalvelu tietyin osin. Klassisen musiikin alalla taas voimme täydentää verkon avulla broadcastingia." Ylen laajan arkiston käyttö on sekä mahdollisuus että Saamme rahaa velvollisuus. "Katsoin Ylen Areenasta viikonloppuna Esa Pakarisen ohjelmaa, jossa vieraana oli Henry Theel. Tämäkin kotimaisen mahtui Teema-kanavalle: sitä katsoessani olin ylpeä, että olen kulttuurin yleläinen." Suomalaisen kaupallisen median Kivinen näkee olevan elinvoimaisuuden samassa veneessä Ylen kanssa: takaamassa median monimuo- parantamiseen ja toisuutta ja sitä, että tarjolla on Suomessa tehtyjä suomen- ja kanavoimme sitä ruotsinkielisiä sisältöjä. "Kauhukuvani on se, että jokin hakukone seuloo uutisvir- tekijöille. rasta suomalaisia kiinnostavat uutiset, kääntää ne ja tarjoaa lopputuloksen jossakin portaalissa." Mainoksettomuus on Ylelle tärkeä argumentti, josta tulee Kivinen ei kadehdi tekijänoikeusjärjestöjen työmaata. pitää kiinni. "Se korostaa Ylen riippumattomuutta sekä antaa "Musiikin kulutustavat ovat erilaisia kuin ennen, mutta mahdollisuuden tehdä valintoja, vaikka ne eivät ole kaupalli- korvausjärjestelmät ovat vanhasta maailmasta: julkinen esittä- sesti perusteltuja." minen, radiosoitto ja levymyynti." Yleltä vaadittavan tasapuolisuuden Kivinen näkee siten, että "Miten voisimme edistää asiaa yhdessä tekijänoikeusjärjes- yhtiön on palveltava laajoja yleisöjä ja ryhmiä, jotka eivät saisi töjen kanssa? Tämä ei ole vain kotimainen kysymys, vaan on palvelua kaupallisessa mediassa. Siksi esimerkiksi alueelliset ja toimittava myös EU-tasolla. Äkillisillä liikkeillä ei tilannetta hartausohjelmat ovat perusteltuja. korjata, radiosoitolla ei voi korvata muita menetyksiä." Musiikkikorvausten osuus Ylen budjetissa ei ole vähäinen. Musiikissa ali- ja ylipalvelua "Se on lähes kaksi kertaa se summa, jonka käytämme ohjel- Radio on edullinen ja helppo levityskanava, mutta radiomusii- mien ostoon ulkomailta tai sama summa, joka kuluu neljän kin kulutus siirtyy yhä enemmän verkkoon. tv-kanavan digitaaliseen lähettämiseen koko maahan." "Ylen äänilevystössä on 700 000 kappaletta. Meidän Musiikin korvaukset tuntuvat ulkomaisten ohjelmien työmme on järjestää se järkeviksi kokonaisuuksiksi, ratsastaa ostossa. "Jos ostamme miljoonalla eurolla ohjelmaa, mak- tällä musiikin osaamisellamme. Musiikkitoimittajille on samme sen päälle vielä puolet tästä summasta musiikin tekijän- annettava mahdollisuus näyttää vahvuutensa, jotta olisimme oikeuskorvauksia. Me emme edes voi valita itse tätä musiikkia relevantti vaihtoehto mahdollisimman monelle." ja suuntaisin tämänkin rahan mieluummin kotimaahan." "Omalla mp3-soittimellani on 2 200 kappaletta musiikkia Kivinen korostaa, että hän ei valita musiikin maksujen laidasta laitaan: nuoruuden muisteloita Hectorista ja Spark- suuruudesta eikä tavoite ole sinänsä maksaa niitä vähemmän. sista Lenni-Kalle Taipaleeseen ja Cecilia Bartolin kunnian- Hän kuitenkin haluaa, että tekijät saisivat maksun kaikesta osoitukseen kastraattilaulajille." musiikin käytöstä. Jos Yle on yksi harvoista laillisten sisältöpal- "Tämä vaatii paljon: ostan äänitteen, tallennan sen tie- velujen tuottajista, se ei voi kantaa kaikkea vastuuta tekijöiden tokoneella ja siirrän soittimeeni. Miksi minun on se tehtävä, toimeentulosta. mikseivät valintaa tekisi ammattitaitoiset radiotoimittajat?" "Nuorten keskuudessa musiikin kulutus on muuttunut Radion musiikkitarjonnan pulmana on yli- ja alipalvelu. 'ilmaiseksi', ja sitä on vaikea muuttaa. Eri malleja on, mutta sen "Vaikka meillä on neljä suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä tulisi olla helppo ja sellainen, johon kaikki osallistuisivat." kanavaa, palvelemme tietyn tyyppisiä yleisöjä erittäin laajasti "Hyvitysmaksu ei kosketa sinänsä Yleä, mutta jos tekijän- ja toisia hyvin niukasti. Minun ikäiseni miehet löytävät Yleltä oikeuskorvausten rahoituspohjaa pystyttäisiin laajentamaan,

teostory 1 | 2011 11 se olisi Ylelle myönteinen asia. Kun maksu jakaantuu monelle kuuntelijalle, se pienenee ja on helpompi kantaa." OLEN SOITTANUT Uusia keinoja musiikin edistämiseen KAIKKI BEATLES- Toimitusjohtaja Kivinen näkee, että Yle voi edistää kotimaista musiikkia vieläkin enemmän kuin nyt. "Musiikkitalo tuo KAPPALEET LÄPI. uskomattoman ruiskeen suomalaiseen musiikkielämään. Suomi ei tule katumaan, että siihen laitettiin rahaa." Ylen kantanauhatuotantokin voisi vireytyä. "Meillä on hyvät studiot ja mahdollisuus antaa tilaa sellaiselle musiikille, joka muutoin jäisi tallentamatta. Voimme etsiä uusia tapoja Vuonna 2010 Yle osti tv-tuotantoja kotimaasta 20 miljoo- tehdä kädenpuristuksia rajojen yli, etsiä uusia keinoja yhdistää nalla eurolla, ja säästöissä puhutaan muutaman miljoonan musiikkigenrejä." summasta. Kyse on väliaikaisesta toimesta. Yle ostaa lähivuosina entistä niukemmin ohjelmaa kotimai- "Menee muutama vuosi kunnes saamme oman koneen silta riippumattomilta tuottajilta. Kun samaan aikaan hyvitys- täyteen käyttöön." maksun tuotto on romahtanut, tilanne on aiheuttanut huolta Lakimme edellyttää, että yleisradioyhtiöt ostavat vähintään av-tuottajien keskuudessa. 15 prosenttia ohjelmastaan riippumattomilta tuottajilta. Viime "Tämä on pieni kurssin reivaus, ei iso käännös. Ostojen vuonna Ylellä osuus oli 22 prosenttia. vähentäminen ei kohdistu kaikkeen, kuten ei esimerkiksi "Meidän on seurattava, ettei ostojen vähentäminen aiheuta FST:n ohjelmistoon. Se kohdistuu vain siihen osaan ohjel- vahinkoa alalla, dokumentti- ja lyhytelokuvan tuottajille voi mista, joissa voimme valita, tehdäänkö ne itse vai ostetaanko tulla pulmia. Tavoite on palata ostoissa kasvu-uralle muutaman ulkoa." vuoden kuluessa. Ei ole itsetarkoitus tehdä kaikkea itse."

MUSIIKKIA KIRKKOKONSERTEISTA KITARAJAMBOREESEEN

Lauri Kivisellä on läheinen suhde musiik- Oman musiikkimakunsa Kivinen mää- soitamme ja välillä saunomme. Viimeksi tää jotakin. Nyt ostin kunnon kotiäänitys- kiin: hän soittaa, laulaa ja kuuntelee sitä. rittelee laaja-alaiseksi. saimme opettajaksi Ile Kallion, se oli laitteiston, hinta ei ole enää suuri. Siitä Hän kävi aikanaan monta vuotta huilu- "Ostin juuri Rory Callagherin levyn, hienoa." on ollut perheessä tosi paljon iloa lasten tunneilla, mutta luonnehtii taitojaan ilmai- mutta Suomi-rock on sukupolvelleni tär- Huilistina ja laulajana Kivinen musi- kanssa soittaessa. Tekniikka on avartanut sulla "enemmän intoa kuin taitoa". keä. Beatles-fani olen aina ollut", sanoo soi harrastelijamuusikoiden Åttopo- musiikin tekemisen maailmaa." Kivinen lauloi parikymmentä vuotta 13-vuotiaasta kitaraa soittanut Lauri Kivi- jat-yhtyeessä. Kahdeksan cd-levyä Suurin aarre on kuitenkin vuoden 1974 kuoroissa, kuten Amici Cantus -mieskuo- nen. "Olenkin soittanut kaikki Beatles- julkaisseen yhtyeen linja on kattava: työ- puoliakustinen Fender Telecaster Thinline. rossa Hannu Norjasen johdolla. Suo- kappaleet läpi." väenlauluista kotimaiseen lyriikkaan ja "Ostin sen Brysselissä asuessani pois malaisen mieskuoromusiikin repertoaari Kitaraharrastus jatkuu yhä. Kivinen idänkaupan kuvauksiin. Jacques Brelin muuttavalta amerikkalaiselta naapuril- tuli tutuksi kuoron monien levyjen myötä: kuuluu kaveriporukkaan, joka on ottanut suomennosten sekä laulujen sanoitusten tani, kun hän ilmeisessä mielenhäiriössä muun muassa Einojuhani Rautavaara, tunteja Jussi Salmiselta ja kokoontuu myötä Kiviselle kertyy hiukan Teosto-kor- halusi sen myydä." Nils-Eric Fougstedt, Toivo Kuula ja kitarajamboreeseen kaverin kesämökille. vauksiakin. Jean Sibelius. "Siellä meillä on terassi täynnä kitaroita, "Nuorena unelmoi, että voisi itse äänit-

12 teostory 1 | 2011 Puolueet yksimielisiä: Tekijöiden Teoston järjestämä sosiaaliturvaa puoluejohtajien paneelikeskustelu veti Helsingin Akateemiseen parannettava kirjakauppaan helmikuun puolivälissä kokoomus olisivat valmiit laajentamaan Arhinmäki totesi. suomalaisen hyvitysmaksua koskemaan myös esimer- ”On myös tärkeää, että yrittäjyyttä kiksi kännyköitä. Vihreiden puheen- opetetaan. Tekijät eivät ehkä aina osaa politiikan kärkikaartia johtaja Anni Sinnemäki ei sen sijaan riittävän hyvin tuotteistaa omaa työtään. keskustelemaan ollut vakuuttunut siitä, että kännyköillä Toinen konkreettinen asia on, että tekijänoikeuksista ja kuunneltaisiin musiikkia siinä määrin, tekijänoikeuskorvauksia pitäisi voida että ne pitäisi ottaa hyvitysmaksun yhtiöittää”, sanoi kokoomuksen varapu- luovasta taloudesta. piiriin. heenjohtaja Anne-Mari Virolainen. SDP:n Jutta Urpilainen ennusti, teksti tomi korhonen kuvat jakke nikkarinen että tekijänoikeuskysymykset nousevat Luova ala ei hautaudu myös tulevan hallituksen asialistalle. Luovan alan kysymykset ovat perintei- ”Työsuhdetekijänoikeudesta käytiin sesti nousseet esiin juhlapuheissa. Kes- arsin yksimielisenä esiin- kovaa keskustelua aiemmin, ja se tulee kustelua johdatellut Matti Rönkä epäili, tynyt paneeli ei juurikaan varmasti esiin tulevissa hallitusneuvotte- että vaalien alla luovan alan tekijöiden päässyt väittelyn makuun. luissa. SDP:n mielestä tekijöille kuuluu asiat hautautuvat eläkekeskustelujen ja Harvinaisen yksimielisiä oikeus omaan työhönsä ja me emme talouskriisien alle. puolueiden edustajat olivat työsuhdeolettamaa kannata.” ”Luovan alan kysymykset eivät tekijöidenV sosiaaliturvasta: kaikkien hautaudu eläkekeskustelujen alle, koska panelistien mielestä musiikin tekijöi- Taitoaineita ja meillä ei ole siihen varaa. Luova talous den sosiaaliturvaa olisi parannettava yrittäjyyskoulutusta on yhä isommassa roolissa ja tulee niin, että tekijänoikeustulo kartuttaisi Keskustelua Akateemisessa johdatellut varmasti näkymään jatkossakin”, Anne- sosiaalietuuksia samalla tavalla kuin Yleisradion toimittaja Matti Rönkä Mari Virolainen totesi. palkkatulo. patisti panelisteja pohtimaan myös sitä, ”Minulla on sellainen tuntuma, että ”Koko sosiaaliturvaviidakko pitäisi mitä pitäisi tapahtua, että toimintakult- olemme muuttumassa insinööriyhteis- käydä perusteellisesti läpi, ja tekijöiden tuuri olisi Suomessa innovaatioihin kan- kunnasta kohti luovaa yhteiskuntaa. Paneelissa puolueiden pitää päästä sosiaaliturvan piiriin nustava. Vahvat tekijänoikeudet nousivat Tämä on iso juttu ja sitä pitää edistää”, johto nosti esiin teki- samalla tavoin kuin muidenkin”, esiin useissa puheenvuoroissa. Myös Jutta Urpilainen sanoi. jöiden sosiaaliturvan vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo koulutuksen merkitystä korostettiin. ”Talous on murroksen tilassa ja mei- ohella myös hyvitysmaksun laajentamisen. Arhinmäki summasi. ”Taito- ja taideaineita olisi vahvistet- dän on löydettävä uusia kasvun aloja. Panelistit uskoivat, että Myös hyvitysmaksun osalta panelistit tava kouluissa. Ei riitä, että on tekijöitä, Luova ala ei siis hautaudu minnekään”, luovan alan kysymyk- summasi keskustan puoluesihteeri Timo set tulevat olemaan olivat varsin samanmielisiä. vaan tarvitaan myös ymmärtävää yleisöä yhä näkyvämmässä SDP, vasemmistoliitto, keskusta ja ja tässäkin koulutus auttaa”, Paavo Laaninen. roolissa.

teostory 1 | 2011 13 Marginaali synnyttää uutta teksti tomi korhonen | kuvat teemu lindroos

Olavi Uusivirta on monessa mukana. Muusik- pelkäksi mekaaniseksi sisällöntuotannoksi. ”Musiikin tekijällä pitäisi olla aina varaa ottaa kona, laulajana ja näyttelijänä tutuksi tullut mies Sisältö, jota tuotetaan, puolestaan uhkaa tasa- suuria riskejä. Musiikkiyhtiöiden riskinottokyky on laajentanut reviiriään myös kirjalliselle puo- päistyä entisestään. kuitenkin pienenee, ja omaehtoisen musiikin jul- lelle. Uusivirta on mukana Avain-kustantamon ”Suurin riski on kysyntä ennen tarjontaa -ajat- kaisemiseen saattaa olla tulevaisuudessa yhä vastikään julkaisemassa Piraatti vai kirjailija? telu, joka johtaa marginaalisten ilmiöiden kuih- vaikeampi löytää yhteistyökumppaneita. Olosuh- Tekijänoikeuksia mittaamassa -kirjassa. Tämän tumiseen. Miten kälviäläis-argentiinalaiselle teet voisivat tässä suhteessa olla huomattavasti kuuluviin jutun yhteydessä julkaistaan lyhennelmä hänen psychobillyreggaelle voisi syntyä kysyntää, jos paremmat.” artikkelistaan. kukaan ei ole siitä vielä kuullutkaan? Kun katsoo Preeria-levyn viime vuonna julkaissut Uusivirta Uusivirran mukaan on tärkeää, että tekijöiden historiaa taaksepäin pitkällä perspektiivillä, huo- kokoaa parhaillaan materiaalia seuraavaa albu- ääni kuuluu myös tekijänoikeuskysymyksissä. maa, että kaikki kulttuuria merkittävästi uudista- mia varten. Uusia lauluja tullaan äänittämään ”Tärkeintä olisi nyt voimien yhdistäminen. neet ilmiöt ovat lähes poikkeuksetta syntyneet kesällä. Sitä ennen julkaistaan duettosingle, tun- Tekijät ovat altavastaajan asemassa suuriin marginaalissa”, Uusivirta sanoo. nuskappale huhtikuussa ensi-iltansa saavaan media- ja teknologiayrityksiin verrattuna. Tekijän Elokuu-elokuvaan. ääneen olisikin saatava lisää hönkää, volyymi- Tekijällä pitää olla varaa ottaa Musiikintekijänä Uusivirtaa kiehtoo valta suh- potikkaa yhteentoista ja Marshall-kaapeista iso riskejä teessa aikaan. keko pystyyn. Käytännössä tämä voisi tarkoit- Uusivirran mukaan klassisen musiikin saralla ”Riippumatta kappaleen kestosta laulunte- taa eri kulttuurinalojen järjestöjen ja yhdistysten tilanne tuntuu apurahajärjestelmän ansiosta ole- kijä korvamerkitsee tai maalaa tietyn ajanjakson lisääntynyttä yhteistyötä.” van populaarimusiikkia paremmissa kantimissa, kuulijan elämästä tietynsävyiseksi. Se on yllättä- Neljä levyä julkaissut Uusivirta pelkää, että tai- ainakin mitä tulee tinkimättömyyden ja omaeh- vän suuri valta, oli kuulijoita sitten yksi tai sata- teilijan toimenkuva surkastuu tulevaisuudessa toisuuden vaatimuksiin. tuhatta.”

14 teostory 1 | 2011 Kuinka myydä hanavettä pullossa

teksti olavi uusivirta kuvitus topi saari

Verse.

Digitaalisten musiikkitiedostojen laiton kopiointi ei ole ensisijaisesti muusikoiden ja musiikintekijöiden ongelma. Levymyynnistä saatavat rojaltitulot ovat 99 prosentille artis- teista niin pieni tulonlähde, että sen poistumista tuskin edes huomaisi. Laiton kopiointi on ensisijaisesti musiikkiyhtiöiden, jakelijoiden ja vähittäis- myyjien ongelma. Tehdään hypoteesi. Mitä tapahtuisi, jos kaikki saisivat laillisesti jakaa toisilleen omilla tietokoneillaan olevia musiikkitiedostoja vertaisverkossa? Kukaan tuskin maksaisi siitä, minkä voi saada ilmaiseksi. Digitaaliseen muotoon pakatun musiikin vähittäismyynti loppuisi. Download-kaupan vanavedessä päättyisi luultavasti hyvinkin pian myös cd-levyn elinkaari. Miten musiikin julkaisu sitten tapahtuisi käytännössä? Jostainhan ensimmäisen ”emotiedoston” olisi putkahdettava bittiavaruuteen.

teostory 1 | 2011 15 Musiikkiyhtiöt voisivat jakaa julkaisemansa musiikin omien palvelimiensa kautta, mutta todennäköisempää on, että suurimpien yhtiöiden katalogeista käytävän lisensointikilpailun Chorus. lopputuloksena jäljelle jäisi mahdollisesti yksi valtava palvelin, johon musiikin ensijakelu keskittyisi. Kyseeseen voisi tulla lataamismahdollisuudella varustettu Spotify, jossa suurimmat Epämiellyttävä totuus on, että valtava osa koko musiikkiyhtiöt jo ovat osaomistajina. musiikkialan markkinasta katoaa kirjai- Jakelun keskittäminen yhteen paikkaan olisi musiikki- mellisesti ilmaan, kun aineellinen hyödyke yhtiöille merkittävä säästö; nykytilanteessa yhden kappaleen muuttuu aineettomaksi ja niukasta resurs- digitoiminen ja lisensoiminen erikseen kaikkiin kymmeniin sista tulee ääretön. Kaikki pelaajat häviävät varmuu- verkkokauppoihin vie tuntikausia työaikaa. della jotain, mutta ketkä häviävät eniten? Lähestyttäisiin tilannetta, jossa äänitteen vähittäishinnasta Äänilevytuottajien keskuudessa näkymät ovat synkimpiä poistuisivat jo aiemmin digitalisoitumisen myötä poistuneen pienillä ja keskisuurilla, radiokentän valtavirrasta poikkeavaa tukun osuuden lisäksi myös jälleenmyyjän ja ”prässäyksen” musiikkia julkaisevilla levy-yhtiöillä, joilla toiminnan yksi- (digitoinnin) osuudet, ja jäljelle jäisi ainoastaan tuotantokus- selitteinen edellytys on valmistetusta äänitallenteesta ja sen tannusten muodostama kiinteä summa sekä NCB:lle (Teos- kopioista saatava tuotto. Tällaisten yhtiöiden jatkuvuuden tolle) tilitettävät mekanisointimaksut 1 . ”Levyttäminen” olisi edellytys on edes vähäinen myynti. Vähäisen nyt halvempaa kuin koskaan mutta ilmaista se ei vieläkään ja olemattoman välinen ero on tässä yhteydessä usein olisi. häviävän pieni mutta sitäkin kohtalokkaampi. Suomessa toimii Musiikkiyhtiöt ovat tienhaarassa. Edessä on kaksi useita pienlevy-yhtiöitä, joiden toiminta on mahdollista vielä vaihtoehtoa: laittaa pillit pussiin tai laajen- 300 kappaleen albumimyynnillä, mutta mahdotonta 100 taa reviiriä. kappaleen myynnillä. Reviirin laajentaminen tarkoittaisi käytännössä toimialan Kuten sanottu, musiikin laiton kopiointi on ensisijaisesti vaihtoa. Entisestä liiketoiminnasta jäljelle jäisivät lähinnä musiikkiyhtiöiden, jakelijoiden ja vähittäismyyjien ongelma. Gramex-tulot. Fläppitaululle onkin nyt piirrettävä musiikki- Toissijaisesti sillä on kuitenkin huomattavia vaikutuksia bisneksen koko ympyrä, 360°: keikkamyynti, merchandise, lukuisiin muihin alan toimijoihin. Lienee itsestään selvää, että manageripalvelut, elokuva- ja mainosmusiikki, kustannustoi- jokaisen kaatuvan musiikkiyhtiön mukana katoaa samalla minta, tapahtumatuotanto, esitystekniikka, konsolipelisovel- lukset, artistin lemmikkimarsun poistetut kulmahampaat! 2 Välittömän konkurssin ehkäisemiseksi on lisäksi ”tehos- tettava organisaatiota” eli vähennettävä väkeä. Tilanne on Coda. hankala, mutta ei mahdoton. On etsittävä vastauksia kysymyk- siin. Musiikkiyhtiöiden miljoonan dollarin kysymys näyttäisi olevan: kuinka myydä hanavettä pullossa? Edellä on yritetty hahmotella hypoteettisia olosuhteita, Artistit puolestaan joutuvat kysymään itseltään: tarvit- vastauksia kysymykseen mitä jos? Esitetään vielä jatkoky- senko enää musiikkiyhtiötä tuekseni ja jos, symys. niin mihin sitä tarvitsen?

Lyhennelmä Olavi Uusivirran artikkelista teoksessa Piraatti vai kirjailija? Tekijän oikeuksia mittaamassa. Avain 2011.

1 Sävelteoksen tallentamisesta teoksen tekijöille tilitettävät mekanisointimaksut on perinteisesti sidottu painosmäärään. Ongelma syntyy, kun painosmäärä on mittaamaton ja tukkuhinta 0.

2 360 -nimellä kutsutaan mallia, jossa musiikkiyhtiö ottaa vastuulleen kaiken artistin toimintaan liittyvän liiketoiminnan äänitetuotannosta keikkamyyntiin ja manageripalveluista oheistuotteisiin. Uusimpana innovaationa erään monikansallisen musiikkiyhtiön Lontoon-päämajassa on kehitelty eräänlaista exclusive-mallia, jossa yhtenä oheistuoteryhmänä olisi artistien ja yhtyeiden jäsenten henkilökohtaisten tavaroiden myynti osana levyjen rajoitettuja erikoispakkauksia.

16 teostory 1 | 2011 Chorus.

usean artistin ja yhtyeen musiikin ensisijainen julkaisukanava. Viihteen Merkittäviä häviäjiä ovat myös äänitysstudiot ja äänitark- kannalta näkymät kailijat. Ilmaiseksi jaettavan äänitteen tuotantokustannuksiin ovat muuttuvista olosuhteista huo- ei luonnollisesti ole järkevää tuhlata kovin suuria summia, limatta suotuisat – viihteestä ja lääkkeistä ei mikä heijastuu suoraan äänitysstudioiden toimintaedellytyk- tingitä huonoinakaan aikoina. Rahaa tulee siin. Studioäänittäjien ja -miksaajien leipä kapenee merkittä- liikkumaan tavalla tai (ja tulevaisuudessa västi, kun studiopäiviä on murto-osa entisestä. ennen kaikkea) toisella. Taidepopin puolella Koko alan kannalta olennaisin kysymys on: mitä sen sijaan eletään kriittisiä vuosia – ilman tapahtuu sille rahalle jolla ennen ostettiin merkittäviä rakenteellisia muutoksia sen levyjä? Ostetaanko sillä fanzine, bändipaita ja pullo artistin edellytykset uusiutua uhkaavat kuihtua nimikkosiideriä? Mahdollisesti. Karkaako se muualle? Mah- lopullisesti kasaan. Henkeä olisi puhallet- dollisesti. Siirtyykö raha keikkapalkkioihin? Tuskin ainakaan tava purjeisiin joko valtion tuen, yksityis- Suomessa. Huudetaanko valtio apuun? Miksei. ten apurahojen tai muun subventoinnin Populaarikulttuurin on perinteisesti katsottu ”tulevan voimin. toimeen omillaan” eli toimivan markkinavetoisesti. Valtion Riippumaton popmusiikki tuki on etenkin musiikin saralla ollut lähinnä muodollista. tulisi noteerata apurahojen jaka- Pop on kuitenkin jo aikojensa alusta lähtien ollut suhteellisen misesta päättävien instanssien kiistattomasti jaettavissa kahteen täysin omalakiseen ryhmään: kokouspöydillä lähtökohtai- nopeasti avautuvaan, koukuttavaan, karkin tai lääkkeen lailla sesti saman painoiseksi eskapistisesti vaikuttavaan viihteeseen ja omaehtoiseen, pysäyt- klassisen musiikin, tävään, kuuntelukertoja kestävään ja niitä suorastaan vaativaan, kirjallisuuden ja kuoleman tavoin havahduttavasti vaikuttavaan taiteeseen. muun ”korkea- Taloudellinen omavaraisuus on todellisuutta vain toisella näistä kulttuuriksi” kategorioista. luettavan tai- Coda. teen kanssa.

Olisiko hyvä, jos kaikki saisivat laillisesti Jos kulttuuri on jakaa toisilleen omilla tietokoneillaan olevia jotain elinvoimaista, musiikkitiedostoja vertaisverkossa? nahkansa alati luovaa, Tämä on kysymys, johon on perinteisesti totuttu vastaa- hidasta ja aikaa sitovaa, ras- maan tunteella. Se on outoa, sillä kyse ei pohjimmiltaan ole kasta, kallista, merkityksellistä, surusta tai ilosta, vihasta tai rakkaudesta. Kysymys on puhtaan pitkäjänteistä, vertikaalisesti syvyy- poliittinen – millaisia arvoja, millaista maailmankuvaa halu- teen kurkottavaa ja sivilisaatio jotain amme edistää? marmoriksi kivettynyttä, kirjastoi- Tiede on mahdollistanut valtavan määrän asioita valtavan tunutta, nopeaa ja aikaa vapauttavaa, lyhyessä ajassa. Tieteen kehitystä käytetään usein itse itsensä helppoa, halpaa, merkityksetöntä, perustelevana argumenttina – puhutaan kehityksen vääjää- lyhytjänteistä, horisontaalisella tasolla mättömästä suunnasta, sisäisestä väistämättömyy- paisuvaista, silloin muodostuu poliitti- destä. Se, että joku on mahdollista ei tarkoita, että se nen rintamalinja näiden kahden välille. on pakollista. Kyse on asenneilmapiiristä ja lopulta Atomin halkaisuun johtanut innovaatio mahdollisti poliittisesta tahdosta. Kumpia aikoinaan myös atomipommin rakentamisen. Se, käytetäänkö rakenteita haluamme toimil- atomipommia, on poliittinen kysymys. Tätä ei ole tarkoitettu lamme kannatella? analogiaksi, vaikka sitä se tietysti on. Pommilla on puhdistava vaikutus.

teostory 1 | 2011 17 by:Larm nostaa valokeilaan tulevaisuuden tekijät

ntinen kirkko ja nykyinen kulttuuritalo Kultur- kirken Jakob sai toimia päänäyttämönä, kun uusi pohjoismainen musiikkipalkinto jaettiin Oslossa helmikuussa ensimmäistä kertaa. Islantilaisen Jonsin Go-levy valittiin vuoden parhaaksi pohjoismaiseksi levyksiE ja Sigur Ros -yhtyeestäkin tuttu mies sai kruununprinssi Haakonilta sekä palkintopystin että 20 000 euroa rahaa. Suo- mesta palkintoehdokkaana oli Paleface. Musiikkipalkinto jaettiin osana by:Larm-musiikkitapahtumaa, joka on kasvanut reilun kymmenen vuoden aikana Pohjoismaiden suurimmaksi musiikkialan tapahtumaksi. Kymmenien seminaari- esiintyjien ohella helmikuussa Oslon klubeille pakkautui lähes 190 bändiä. Lukuun ottamatta muutamaa pääesiintyjää by:Larmin lavoille seuloutuu esiintyjiä, jotka vielä odottavat menestystä. Esiintyjät valitsee raati, joka käy vuosittain läpi satoja demonau- hoja. ”Tapahtuma avaa ikkunan mainstream-musiikin ulkopuoliseen maailmaan. Se on suosittu sekä ammattilaisten että tavallisen ylei- sön parissa juuri siksi, että by:Larmissa kaikilla on mahdollisuus nähdä juuri ne bändit, joista kaikki tulevat seuraavana vuonna puhumaan”, mainostaa Norjan musiikin tekijöiden järjestö Tonon viestintäjohtaja Jan Richard Kjelstrup. Positiivista kuhinaa oli ainakin norjalaisen Team Me -yhtyeen ympärillä. Yhden ep:n julkaissut bändi ollaankin jo ehditty napata Propellerrecordings-levy-yhtiölle. Suomesta tapahtumassa esiintyivät Uusi fantasia, French Films, LCMDF, Shine 2009 ja Zebra and Snake. by:Larm Suomeen? Norjan musiikin tekijöiden järjestö Tono on yksi by:Larm -tapahtuman päätukijoista. ”by:Larmissa esiintyy nuoria ja lupaavia lauluntekijöitä, joista moni on myös meidän asiakkaanamme. Tapahtuman kautta saamme luoduksi tekijöihin luontevan yhteyden uran alkuvaiheista saakka”, Kjelstrup kertoo. Vuodesta 1998 saakka järjestetty by:Larm pidettiin alun perin joka vuosi eri paikkakunnalla, mutta viime vuodet tapahtuma on ollut Oslossa. Järjestäjillä on kuitenkin suurisuuntaisia suunnitel- mia tulevaisuuden suhteen. ”Viiden vuoden kuluttua by:Larm on yhteispohjoismainen tapahtuma, joka järjestetään samaan aikaan kaikissa Pohjois- maissa”, Kjelstrup visioi. teksti tomi korhonen

18 teostory 1 | 2011 Musiikkia maailmalle

Samuli Mikko-

sen, Markku fimic Ounaskarin ja / Per Jørgensenin Arctic Accents viime syksynä julkaisema levy kytöharju Kuára – Psalms and folk songs

käynnistyy – nettisivut voitti joulukuus- maarit auki maaliskuussa sa Jazz-Emman. Jazzaheadissä neljä Fimic toteuttaa suomalaisen musiikin edistämishankkeen Hollannissa, Belgiassa ja suomalaisyhtyettä ja laaja Luxemburgissa syyskaudella 2011. Arctic Accents – Sounds of Finland 2011 -hanke koostuu paikallisten toimijoiden järjestämistä konserteista ja konserttisarjoista sekä messuosasto keskitetystä viestintäkampanjasta, joka kokoaa yhteen kaikki alueella tapahtuvat suo- Neljä suomalaisyhtyettä on valittu showcase- esiintyjiksi Saksan Bremenissä 28.4.–1.5. järjes- malaisen musiikin esitykset kampanjakaudella. Arctic Accents käsittää kattavasti eri tettävään Jazzahead!-tapahtumaan: Jazzaheadin musiikin lajit, kuten nykymusiikin, kansanmusiikin, jazzin, pop- ja rockmusiikin sekä European jazz -sarjassa esiintyvät Elifantree, elektronisen musiikin. Ounaskari-Mikkonen-Jørgensen, Kalle Hankkeen tarkoituksena on saada suomalaiselle musiikille, sen tekijöille ja esittä- Kalima K-18 ja Kari Ikonen & Karikko. Suoma- laisväriä näkyy Jazzaheadissa myös näiden nimien jille lisää näkyvyyttä Benelux-maissa sekä lisätä suomalaisen musiikin esityksiä alu- lisäksi, sillä myös Alexi Tuomarila ja Olavi Lou- eella. Kampanjaan kuuluu muun muassa laajalti jaeltava yleisesite eri kieliversioineen, hivuori pääsevät lavalle ulkomaisten yhtyeidensä tapahtumakohtaisia esitteitä sekä ammattilaisille kohden- kanssa. European jazz -sarjan tarkoituksena on nettuja promootiopostituksia. Kampanjan keskiössä on esitellä eurooppalaisen jazzin terävintä kärkeä ja Arctic Accents ‑nettisivusto, joka esittelee konsertteja monimuotoisuutta, ja kansainvälinen raati on valinnut siihen yhteensä 20 esiintyjää kymmenestä eri ja esiintyjiä. Nettisivut ovat auki maaliskuusta lähtien maasta. osoitteessa www.arcticaccents.fi ja tapahtuma- Jazzahead! on vakiintunut muutaman viime tarjontaa täydennetään sivustolle jatkuvasti. vuoden aikana keskeiseksi kansainvälisten jazz meira pappi/fimic ammattilaisten kohtauspaikaksi. Näyttävien showcase-sarjojen lisäksi tapahtuma sisältää laajan messuosaston, seminaareja ja muuta ohjelmaa. Suomen messuosastolle osallistuu yhteensä 16 suomalaisorganisaatiota, joiden joukossa on jazz alan yrityksiä, festivaaleja, yhdistyksiä ja monenlaisia muita toimijoita. Suomen messuosaston organisoivat yhdessä Suomen jazzliitto, Fimic ja Musex. merja hottinen & meira pappi / fimic

Fimic näkyy kevään nuottimessuilla

Suomalainen nykymusiikki on esillä perinteisillä musiikkia. Julkaisu on messujen jälkeen saatavilla Frankfurtin musiikkimessuilla Saksassa 6.–9. huh- Fimicistä. tikuuta. Fimic koordinoi tapahtumaan Suomen Maaliskuussa suomalainen kuoromusiikki oli messuosaston, jolle osallistuu kymmenkunta suo- näytillä Yhdysvalloissa, ACDAn (American Choral malaista kustantajaa ja nuottimyyjää. Mukana on Directors Association) kuoromusiikkitapahtumassa tänä vuonna myös kaksi uutta osallistujaa, puhal- Chicagossa. Fimic järjesti tapahtumaan nyt ensi linmusiikkikustantaja Blosari sekä harmonikkamu- kertaa näyttelyosaston, jolla suomalaisista kustan- siikkiin erikoistunut AMS-kustannus. tajista olivat mukana Sulasol ja Fennica Gehrman. Tämän vuoden uutuutena messuille saadaan ACDAn tapahtuma on amerikkalaisten kuoron- mukaan myös Fimicin tuorein julkaisu, Veli Kuja- johtajien keskeinen kohtaamispaikka, joka kerää lan kokoama kommentoitu listaus suomalai- vuosittain 5000–6000 ammattikuoronjohtajaa. sesta harmonikkamusiikista. Listauksessa on Messujen lisäksi ohjelmaan sisältyy myös show- mukana noin sata uutta suomalaista harmonikka- case-konsertteja. teosta, sisältäen harmonikkakonserttoja ja kamari merja hottinen & meira pappi/fimic

teostory 1 | 2011 19 Suomalainen musiikkiala esiintyi monipuolisella edustuksella Midem-messuilla Cannesissa

Maailman suurimpiin musiikkialan tapahtumiin kuuluvaan Mide- miin osallistui tammikuussa 78 suomalaista musiikin viejää kaikilta musiikkiteollisuuden osa-alueilta. ”Menestyäkseen kansainvälisessä musiikkibisneksessä on osallistut- tava Midemiin. Tapahtumassa on mahdollista esitellä artisteja ja biisin- kirjoittajia musiikkialan ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille ympäri maailman. Lisäksi Music Export Fin- landin järjestämissä verkostoitumisti- laisuuksissa syntyy paljon uusia kon- takteja”, Poplandia Musicin ja Sound of Finland Groupin toimitusjohtaja Epe Helenius kertoo. Midemin yhteydessä järjestet- tävä MidemNet Lab -kilpailu antaa vuosittain lupaavimmille uusille digitaalisia musiikkipalveluita tarjoaville yrityksille mahdollisuuden esitellä tuotteitaan toimialansa huippuam- hyttinen Children of Bodomin mattilaisille. Vaikka voittoa ei Suo- uusi albumi Relentless meen tullut, tuloksia syntyi run- Reckless Forever julkaistiin jussi saasti. ”Loimme uusia asiakkuuksia maailmanlaajuisesti 8. ja veimme neuvotteluita yhteistyö- maaliskuuta. kumppaneidemme kanssa eteen- päin erityisesti Pohjois-Amerikan osalta”, Mobile Backstage -palvelua tarjoavan Steam Republic Oy:n toimitusjohtaja Paavo Bäckman kertaa. Tapahtumasta kerrotaan Suomalainen musiikki vetää Saksassa tarkemmin erillisessä jutussa, joka alkaa sivulta 22. Suomalaista musiikkia kuullaan Saksassa laajalti maa. Suomalaista kansanmusiikkia Saksaan vievät riku salomaa/music export finland kevään aikana. Keikkoja ja konsertteja on eri puolilla puolestaan Maria Kalaniemi, Frigg, Polka Chicks maata, ja esillä on artisteja kaikista genreistä. Jo alku- sekä Pauliina Lerche Trio. vuonna Saksassa kiersivät esimerkiksi 22-Pistepirkko Eniten valinnanvaraa tarjoaa suomalainen popu- ja Moonsorrow, helmikuussa soivat Timo Alakoti- laarimusiikki, jonka tarjonnasta Saksassa vastaavat lan teokset ja suomalainen nykymusiikki oli teemana kevään aikana esimerkiksi indiebändit Lapko, Disco Eckenförden Provinzlärm-festivaalilla. Ensemble, French Films ja LCMDF. Children Loppukeväällä tahti vain kiihtyy. Nykymusiikkikent- of Bodomin laaja Euroopan kiertue Ensiferumin tää edustavat maaliskuun lopussa muun muassa kanssa ulottuu useille paikkakunnille, ja samoja jäl- Lotta Wennäkoski ja Perttu Haapanen Berliinissä kiä kiertävät myös metallibändit Rotten Sound ja sekä Magnus Lindberg Pohjois-Saksassa. Kaija Waltari. Lisäksi saksalaiset pääsevät jälleen kuule- Saariahon Adriana Materia esitetään Osnabrückissä maan kestosuosikkejaan, goottibändi The 69 Eyesia pitkin kevättä, ja Saariahon tuore teos Lumière et ja humppayhtye Eläkeläisiä, jotka kiertävät Keski- Pesanteur saa Saksan-kantaesityksensä touko- Eurooppaa maalis-huhtikuussa. kuussa. Maaliskuussa Saksassa kuullaan myös jazztrum- Kiertueista tarkemmin www.fimic.fi > petisti Verneri Pohjolan Aurora-yhtyettä sekä Kalle Event Calendar Kaliman puoliksi saksalaista yhtyettä Klima Kali- merja hottinen/fimic

20 teostory 1 | 2011 Musiikkia maailmalle

Musiikkiviennissä vauhti kiihtyy keväällä

Music Export Finlandin kevään vientihank- vuosittainen Finland Fest -hanke Tokiossa keissa panostetaan pohjoismaisen kärkihank- ovat poikineet suomalaisartisteille lisää mer- keen lisäksi teosmyyntiin sekä musiikkivientiin kittäviä festivaaliesiintymisiä ja liiketoimintaa Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. muun muassa Japanissa, Taiwanissa ja Kii- MOI! Sounds from Suomi -kärkihankkeen nassa. Lisäksi Song Castle -teosmyyntileiri on tavoitteena on kasvattaa suomalaisen musiikin tuottanut listasijoituksia muun muassa Etelä- vientiä Pohjoismaihin. Helmikuussa Oslossa Koreassa. Suomalainen musiikki on saa- järjestetyssä by:Larm-tapahtumassa esiintyi nut vahvasti jalansijaa alueella ja tuloksia pyri- viisi suomalaista yhtyettä ja noin 20 suomalais tään nyt maksimoimaan tulevien hankkeiden yrityksen edustajat tapasivat kansainvälisiä kautta. Suomen kulttuuriohjelmasta maail- musiikkialan ammattilaisia. Kärkihanke jatkuu mannäyttelyssä vastannut Jani Joenniemi vuoden 2011 loppuun. ”Työtä jatketaan Poh- jatkaa työtään Music Export Finlandissa ja joismaiden tärkeimmissä musiikkialan tapahtu- koordinoi muun muassa suomalaisten osallis- missa, kuten Tanskan SPOTissa. Toteutamme tumisen Singaporessa järjestettävään, Kaak- myös esimerkiksi pohjoismaisten toimittajien kois-Aasian, Intian ja Kiinan live-markkinoihin vierailuja kesän kotimaisille festivaaleille”, pro- keskittyvään Music Matters -tapahtumaan. jektipäällikkö Jannika Joutsenniemi esitte- Osallistuminen Music Mattersiin on mahdol- lee. lista yhdistää Finland Festin vientimatkaan, Yhdysvalloissa ja Kanadassa projektipääl- koska tapahtumat järjestetään peräkkäin 25.– likkö Tuomo Tähtinen osallistuu kevään 30. toukokuuta. aikana suomalaisten yritysten kanssa Cana- Toukokuussa järjestettävä Song Castle dian Music Weekiin Torontossa, South by -teosmyyntileiri saattaa jälleen yhteen suo- Southwestiin Austinissa ja Musexpo LA:han malaiset ja ulkomaiset biisinkirjoittajat levy- ja Los Angelesissa. ”Työskentelen Pohjois-Ame- kustannusyhtiöiden kanssa. Vuodesta 2007 rikassa noin 1,5 kuukauden ajan päästäkseni järjestetyn hankkeen tavoitteena on paitsi lähemmäksi paikallisia ostajia, kehittääkseni saada suomalaiset ammattilaiset verkostoi- vientihankkeita ja rakentaakseni yhteistyötä. tumaan ulkomaisten kollegoidensa kanssa Kollegamme muiden Pohjoismaiden vientitoi- myös tehdä konkreettista kauppaa. ”Esimer- mistoissa ovat havainneet tällaisen toiminta- kiksi Jaakko Salovaaran ja Nalle Ahlstedtin tavan tuloksekkaaksi kyseisellä markkinalla”, Song Castlessa kirjoittama kappale nousi Sak- Tähtinen kertoo. san Top 10:een Sarah Connorin esittämänä Music Export Finlandin kasvaneet panos- viime vuoden lopulla”, Sami Häikiö kertoo tukset Aasiaan ovat tuottaneet tuloksia. hankkeen tuloksista. ”Teosmyynti on eräs vah- Shanghain maailmannäyttelyn yhteydessä vimmin kasvavista osa-alueista suomalaisessa alueella kiersi viime vuonna 53 suomalaisar- musiikkiviennissä, joten siihen panostetaan jat- tistia. Kiertuetoiminnan tukeminen Aasiassa, kossa entistä enemmän.” Snowball-vientimatkat Shanghaissa sekä riku salomaa/music export finland

MOI!-kärkihanke vauhdittaa musiikkivientiä kumppanuusohjelmilla

Music Export Finlandin MOI! Sounds from Suomi pohjoismaisissa medioissa, lisätä suomalaisten artis- Kumppanuusohjelmarahoituksen määrä voi olla -kärkihankkeen tavoitteena on kasvattaa suoma- tien kiertuetoimintaa Pohjoismaissa sekä tukea Poh- yksittäisen hankkeen kokonaisbudjetista suurilla yri- laisen musiikin vientiä Pohjoismaihin. Yhteisvienti- joismaihin suuntautuvien vien- tyksillä enintään 25, keskisuurilla hankkeeseen osallistuville 25 yritykselle myönnettiin tistrategioiden syntymistä sekä 50 ja pienillä 65 prosenttia. Kump- helmikuussa tukea työ- ja elinkeinoministeriön rahoit- niihin liittyen artisti- ja yrityskoh- panuusohjelman rahoituspää- tamista Pohjoismainen promootiostartti-, Pohjois- taisten vientihankkeiden toteut- tökset tekee kärkihankkeen riip- mainen kiertuetuki- ja Pohjoismainen vientistrategia tamista. Kärkihankkeen kump- pumaton ohjausryhmä, jossa on -kumppanuusohjelmista. Tukea saaneiden yritysten panuusohjelmaan osallistuvien mukana musiikkialan levy-yhtiö-, joukossa on niin artistiyrityksiä, agentuureja kuin bii- yritysten vientiprojekteja tuetaan live-, kustannus-, manageri-, sintekijöitäkin. Nyt jaetun kumppanuusohjelmarahoi- yhteisillä vientikoulutuksilla ja artisti- ja tekijäsektorin edustajia tuksen kokonaisinvestointi pohjoismaiseen vientiin on tapahtumilla, markkinointivies- sekä Music Export Finlandin edus- vähintään 230 000 euroa. tinnällä, yrityskohtaisella ohjauk- taja. Tukea jaettiin nyt yhteensä Kärkihankkeen tavoitteena on lisätä suomalais- sella sekä muilla Tukholmassa 166 940 euroa. ten musiikkialan toimijoiden verkostoitumista Poh- sijaitsevan projektitoimiston pal- riku salomaa/ joismaissa, edistää suomalaisen musiikin näkymistä veluilla. music export finland

teostory 1 | 2011 21 MIDEMISSÄ KATSOTTIIN MUSIIKKIALAN

22 teostory 1 | 2011 Teknologiayritykset tulee nähdä musiikkibisneksen kasvun uusina vetureina. Tämä oli kaikkien yhteinen näkemys maailman suurimmassa musiikkialan

ammattilaistapahtumassa. teksti mika kauhanen MIDEMISSÄ KATSOTTIIN MUSIIKKIALAN

teostory 1 | 2011 23 Teemme jokaisesta matkapuheli mesta taustamusiikin kaukosäätimen.

PLAYMYSONG (FIN) com net Kauheaa muzakia? Ei, kohta et enää voi nurista• • ravintolan taustamusiikista. Voit nimittäin valita sen itse. ”Teemme jokaisesta matkapuhelimesta taustamusiikin kaukosäätimen”, sanoo Rami Korho-net nen Playmysongista. ”Ravintolan täytyy vain siir•- tää omistamansa äänitteet iPod Touchiin ja ladata ilmainen sovelluksemme. Sitten asiakkaat voivat valita mielibiisejään omalla puhelimellaan." fi Käyttäjä voi myös kertoa Facebookissa, mitä• musiikkia hän on valinnut ja missä. Hän voi arvi- oida baaria sen tarjoaman soittolistan perusteella ja käyttää palvelua jopa deittiseuran haarukoimi-at seen – Playmysongin avulla tietää, kuka muu on• valinnut samanlaista musiikkia. Playmysong on kuluttajille ilmainen. Viulut maksaa ravintola. Tällä hetkellä palvelun käyt- töönotto maksaa 299 euroa. ”Palvelun kohtalonkysymys on, että sitä ale- taan käyttää laajasti. Kotipesä pitää ensin saada toimimaan hyvin. Edistämme palvelua tänä vuonna myös Englannissa, Yhdysvalloissa ja Sak- sassa”, Korhonen sanoo.

www.playmysong.com ami Korhonen, P laymysong R ami Korhonen,

Midemin avajaisillassa kuultiin musiikkia Ranskasta.

24 teostory 1 | 2011 alan pelastajiksi. Etsiessään uutta sateentekijää musiikkibisnes on kääntynyt online- ja mobiilipalveluja tuottavien yritysten puoleen. T Midemin vakiopuhuja, kanadalainen visio- odd Siegel, Mercluv nääri Terry McBride toistaa hokemaa ”it’s the context, not the content”. Hän tarkoittaa, että verkossa elämykset eivät synny enää pelkästä musiikista, vaan sen ympärille rakennetusta kokonaisuudesta. Kuluttaja haluaa personoitua sisältöä, mahdollisuutta osallistua sisällön muokkaamiseen sekä keinoja jakaa luomuksiaan ja kokemuksiaan ystäviensä kanssa. idemin messuhallin hienoin rakennelma sijaitsi Mutta ei vielä riitä, että nettipalvelu hurmaa Suomen alueen vieressä. Se oli YouTuben. Vain kuluttajat. Akilleen kantapäänä on usein liike- Mmuutama vuosi sitten teknologiayrityksiä ei toimintamalli – miten palvelu tuottaa rahaa ja Midemissä juuri nähty, ehkä Nokiaa lukuun kuka on valmis maksamaan sen käytöstä? Entä ottamatta. Sen sijaan musiikkialan vakiintuneet miten erottua kilpailijoista? Yrittäjiä tulee ja toimijat pohtivat seminaarissaan, voitaisiinko menee, sillä kynnys markkinoille on matalalla. internet sulkea ja kieltää lailla. Nyt kositaan Alkuun tarvitaan vain idea, osaava koodari ja puolin ja toisin. Midemissä uskottiin lujasti digitaalisiin MERCHLUV (USA) palveluihin, koska muualla ei ole maata näky- Merchandise eli jonkin yhtyeen brändiä kanta- vissä. Äänitteiden myynti tunnetusti vähenee. vien tavaroiden myynti on nykyään keskeinen osa Uusimpien tietojen mukaan myös elävän musiikkibisnestä. Usein artistilla ei kuitenkaan musiikin kasvukäyrä on taittunut. Musiikkipe- ole käytettävissään graafista suunnittelijaa eikä leiltä odotettiin paljon, mutta niistäkään ei ollut graafikolla artistia. Merchluv ratkaisee tämän ongelman. Oikeuksien hallinta on Merchluvin ytimessä. Bändi omistaa brändinsä, jonka se luovuttaa graafikon ja tavaroiden valmistajan käsiin. Bän- dille jää kuitenkin valta hyväksyä valmiit tuotteet. Kaikki saavat osansa tavaroiden myyntitu- loista. Tällä hetkellä suunnittelija ja valmistaja saavat 69 %, artisti 20 % sekä Merchluv 11 %. Myyntikanavaksi Merchluv tarjoaa omaa verkko- kauppaansa, mutta myös fyysisiä kauppapaikkoja suunnitellaan. Merchluv oli Midemin ainoa merchandiseen keskittyvä palvelu. ”Kun kaikki huutavat sosiaalisessa mediassa, kuka viitsii enää kuunnella”, kysyy Merchluvin perustaja Todd Siegel. ”Tarvit- semme kipeästi esineitä, joilla voimme osoittaa MIDEM suhdettamme johonkin tärkeään." 22.–26.1.2011 Cannes, Ranska www.merchluv.com • maailman suurin musiikkialan ammattilaistapahtuma • järjestetty säännöllisesti vuodesta 1967 • tänä vuonna mukana yli 7000 osallistujaa Usein 78 maasta artistilla ei ole • suomalaisia osallistujia yli 50, Suomen käytettävissään osaston rakentaa Musex graafista • konferenssit Midem ja MidemNet suunnittelijaa • messuilla kansalliset osastot ja yhtiöiden eikä graafikolla omat näyttelyt artistia. Merchluv • elävän musiikin tarjonnassa mm. kumppanimaiden tuottamia showcaseja ratkaisee tämän ongelman.

teostory 1 | 2011 25 Next Big Sound tarjoaa mittareita, jotka näyttävät eri tavoin artistin suosion netissä.

NEXT BIG SOUND (USA) Billboard-lehti valitsi Next Big Soundin vuoden 2010 lupaavimpien startup-yritysten listalle. Voit- tokulku jatkui MidemNet Labissa, kun palvelu voitti toimialasarjan. Internetissä ihmisten kiinnostuksen kohteita ja käyttäytymistä voidaan mitata tehokkaasti esimerkiksi klikkausten, linkitysten tai ostotapah- tumien kautta. Next Big Sound tarjoaa musiikki- Forrester Researchin Mark alan käyttöön mittareita, jotka näyttävät eri tavoin Mulliganin mukaan nuoret kaipaavat sosiaalisia ja artistin suosion ja sen kehityksen netissä. Kaikki personoituja palveluita. verkko-osumat voidaan myös jäljittää ja lukea. Musiikkialan pitäisi ”Palvelu on täysin maailmanlaajuinen. rakentaa tuotteensa juuri Mikä tahansa yhtye, jolla on profiilisivu Twitte- tällaisten elämysten varaan. rissä, Facebookissa tai MySpacessa, voi seurata omaa menestystään”, sanoo Alex White, toinen Next Big Soundin perustajista. ”Julkaisemme nopeimmin puheenaiheeksi nousevien artistien listan viikoittain”. Sosiaalisen median suosion rinnalla premium- mallissa voi tarkastella perinteisempiä mittareita, kuten radiosoittoa, äänitteiden myyntilukuja ja lii- myyntitykki. Varsinaisten investointien aika Kaikista kennettä artistin kotisivuille. Esimerkiksi markki- tulee vasta palvelun kasvaessa. noija saa näin käyttöönsä laajan mittariston kam- startupeista ei panjoiden ja muiden toimenpiteiden arvioimiseen. Suomalainen startup vahvasti esillä tule kultapossuja; Midemissä nostettiin jalustalle erityisesti www.nextbigsound.com startupit eli aloittelevat yritykset. Ne kehittävät enemmistö ei vasta ensimmäistä tuotettaan eivätkä vielä tuota koskaan yllä edes voittoa. Startupit ovat kiinnostavia kumppaneita, koska niihin sijoittava pääsee mukaan kannattavaan tulevaisuuden osingoille pienellä panostuksella. liiketoimintaan. Kaikista kandidaateista ei tosin tule kultapossuja; enemmistö ei koskaan yllä edes kannattavaan liiketoimintaan. MidemNet Lab -ohjelmakokonaisuudessa Amerikkalaiset nousivat vahvasti esiin sekä tutustuttiin yhteensä kolmeenkymmeneen vakuuttavilla esityksillään että silkalla palve- ext Big Sound startupiin, jotka konsulttina toiminut musiik- luiden määrällä: kolmasosa kilpailijoista tuli kialan konsulttiyritys Music Ally oli seulonut Yhdysvalloista. Suomalaisia oli mukana toiseksi hakijoiden joukosta. Yritykset kilpailivat eniten, kunnioitettavat viisi yritystä: Geisha

lex White, N A lex White, kolmessa sarjassa: mobiili-, toimiala- ja kulutta- Music, Gigswiz, Mobile Backstage, Playmysong japalveluissa. ja SongHi Entertainment. Kukin palvelu sai viisi minuuttia aikaa Haastattelin kolmea kotimaista ja kolmea esittäytyä Midemin yleisölle ja tuomaristolle. ulkomaista startupia. Niiden tarinat voi lukea tämän jutun ympäriltä.

26 teostory 1 | 2011 P

MIDEMIN STARTUP- aavo Bäckman, Mobile Backstage KILPAILUN VOITTAJAT

Mobiilisovellukset: Mobiilipalvelut www.jammbox.com (AUS) Mobiilipalveluiden sarjassa tarjottiin eniten Palvelut toimialalle: ratkaisuja artistin ja fanin väliseen viestintään www.nextbigsound.com (USA) sekä fanituotteiden myyntiin (Airbuzz, LoKast, Palvelut kuluttajille: Songpier ja Mobile Backstage). www.shuffler.fm (NL) Remiksaus oli kolmen palvelun tarkoitus. Amidio ja Bounce Mobile vaikuttivat melko perinteisiltä työkaluilta, kun taas Mix Me In oli astetta kiinnostavampi tapaus. Sen avulla kappaleista voi tehdä omia versioita sekä yhdis- telemällä valmiita vaihtoehtoisia pätkiä että lisäämällä sekaan omia päällesoittoja. Palvelun Taylor Swift -sovellusta myytiin Yhdysvalloissa 50 000 kappaletta. Suomalainen Playmysong oli kilpailun ainoa taustamusiikkiin keskittynyt palvelu. Mobiili- palveluiden sarjan voitti Jammbox, joka auttaa mieluisan musiikin löytämisessä. Palvelun tavoitteena on rakentaa maailman ensimmäi- nen personoitu musiikkilehti. Lukijan iPadiin MOBILE BACKSTAGE (FIN) räätälöidään juttuja muun muassa sillä perusteella, mitä hän on viime aikoina kuunnellut, Oletko fani? Haluaisitko vastaanottaa suosikkisi missä hän asuu ja mistä hänen ystävänsä ovat viestejä puhelimeesi? Moni haluaa, sanoo Mobile kiinnostuneita. Backstagen Paavo Bäckman. ”On esimerkiksi upea elämys, kun saa artistin kännykästä live- Apua toimialalle kuvaa keikalta, jota hän on juuri soittamassa." Toimialasarja (b2b) esitteli online-palveluita, Entä jos satuit itse samaan konserttiin? Haluat ehkä jakaa kokemuksen muiden kanssa. ”Suurin joista on hyötyä erityisesti musiikkialalle. Pal- osa palvelun viesteistä on fanien toisilleen lähet- veluista kolme oli kehittänyt työkaluja artistien tämiä. Yhteisöstä nousee superfaneja, joita muut promootioon ja/tai jakeluun (Audiomagnet, seuraavat”, Bäckman muistuttaa. MusicHy.pe, RootMusic). Viimemainittu on Jokainen Mobile Backstage on yksilöllinen Facebookin suosituin musiikkisovellus, jota sovellus, joka tuo puhelimeen tiettyyn artistiin liit- käyttäen on rakennettu yli 70 000 bändisivua. tyvää sisältöä. Niitä on julkaistu tähän mennessä Tapahtumajärjestäjien avuksi tulee suoma- toistakymmentä Englannissa, Kanadassa ja Suo- messa. Menestynein tapaus on yhtye nimeltä You Me At Six, jonka sovelluksessa on lähetetty yli 300 000 viestiä – kuvia, tekstejä ja videoklippejä. Faneille pyritään tietenkin samalla myymään kaikkea artistiin liittyvää, kuten äänitteitä, kon- serttilippuja, paitoja ja virtuaalitavaroita. Jaolle pääsee myös Mobile Backstage kauppapaik- kojen ns. affiliate-järjestelmän ansiosta. Tästä syystä artisti tai häntä edustava levy-yhtiö joutuu maksamaan vain parin tonnin kynnysrahan saa- dakseen oman räätälöidyn ja integroidun mobii- lisovelluksensa.

www.mobilebackstage.com

On upea elämys, kun saa artistin kännykästä live- kuvaa keikalta, jota hän on juuri soittamassa.

teostory 1 | 2011 27 ”Kun mp3 keksit- TOIMITTAJAN KOMMENTTI tiin, siitä unohtui TEKIJÄLLE kuva. palveluLLAm- SE, MIKÄ me artistit voivat TEKIJÄLLE antaa faneilleen KUULUU kokonaisvaltai- semman elämyk- Midemissä oltiin yhtä mieltä siitä, että sen kuin pelkällä tekijänoikeusjärjestöt eivät jarruta uusien online- ja mobiilipalveluiden perustamista. Myös Teosto äänitiedostolla.” on lisensioinut uutuuksia pilottihinnoilla, jolloin tärkeät kokeilut eivät ole kaatuneet heti alkuvai- heessa ainakaan tekijänoikeuskorvauksiin. Kaikkien etu on, että musiikkia on helposti saatavilla ja yleisölle tarjotaan uusia väyliä sen äärelle. Mutta musiikintekijän täytyy saada tästä hyvästä osansa. Midemissä esimerkiksi Ranskan musiikin- tekijöiden järjestö Sacem ja englantilainen PRS for Music kehottivat palveluntarjoajia tulemaan ajoissa niiden puheille. Moni uusi palvelu oli siinä VIINYL (CAN) uskossa, että niille riittää sopimukset levy-yhtiöi- Muistatko vielä vinyylit? Uusi verkkopalvelu Viinyl den kanssa. Rahat olivat loppu, kun massista olisi ei pysty korvaamaan hypistelyä, mutta pyrkii pitänyt kaivaa tekijöiden osuus. muuten samanlaiseen kokemukseen tarjoamalla Yksittäisten laulujen ja albumien ostaminen musiikin ohessa näyttävää kansitaidetta koko hiipuu ja kuluttajat ostavat jatkossa pääsylippuja ruudun leveydeltä sekä laulujen tekstin ja muut Spotifyn kaltaisiin musiikkikirjastoihin. Kuinka taustatiedot. niistä syntyvät tuotot pitäisi jakaa arvoketjun eri Viinyl on yksittäiselle laululle tehty verkko- osapuolille? Onko streaming-palvelun käyttämi- sivu, ei siis artistin tai kokonaisen albumin sivu, nen luonteeltaan lähempänä äänitteiden osta- kuten useimmat muut. Kiehtovinta palvelussa on mista vai radionkuuntelua? se, että jokaisen laulun ympärille voi kehittää erilaisen visuaalisen identiteetin. Kaiken lisäksi se Mika Kauhanen on helppoa. ”Jopa isäukkoni osaa tehdä Viinylin”, nauraa palvelun omistaja Armiine Saidi. ”Kun mp3 kek- sittiin, siitä unohtui kuva. Meidän palvelumme ansiosta artistit voivat antaa faneilleen kokonais- valtaisemman elämyksen kuin pelkällä äänitie- löiden näkökulmasta; kitaristia klikkaamalla dostolla”. hän saa kuulla seuraavaksi soolon. MATIvision Viinylin tapauksessa artisti tai hänen levy- SUOMALAISET STARTUP- vei katsojan konserttiin välittäen videostriimiä, yhtiönsä maksaa. Muutaman dollarin kuukau- YRITYKSET MIDEMISSÄ sipanostuksella saa julkaisutyökalun omien jossa omaa katsomosijaintia ja katselukulmaa voi muuttaa reaaliaikaisesti. Jingle Punks ei pör- laulusivujen tekoon. Hintaan sisältyy myös pro- www.geishamusic.com mootioalusta, ”fan management system”, jonka histellyt teknisillä ratkaisuilla, vaan yksinkertai- avulla voidaan muun muassa kerätä fanien www.gigswiz.com sella sisältöidealla. TV- ja elokuvatuottajat voivat yhteystietoja ja mieltymyksiä sekä lähettää heille www.mobilebackstage.com etsiä palvelusta kustantamatonta musiikkia, markkinointiviestejä. Tämä on alue, johon Viinyl www.playmysong.com ja itsenäiset musiikintekijät saavat keskitetyn aikoo panostaa jatkossa. www.songhi.com myyntikanavan kappaleilleen. Decibel kertoi tarjoavansa alalle tieduste- lutietoa. Kyse oli metadatan kokoamisesta ja yhdenmukaistamisesta erityisesti jazzin ja lainen Gigswiz. Palvelun linkitysten ansiosta klassisen musiikin äänitteistä. Merchluvista ja fanit saavat uusista keikoista tiedon omien suo- toimialasarjan voittajasta Next Big Soundista sikkiartistiensa sivujen kautta, jolloin ostaminen ohessa erillinen teksti. on houkuttelevampaa. Ostaakseen lipun ei edes tarvitse mennä varsinaisen lippukauppiaan Kuluttajien iloksi sivuille. Kuluttajasarjassa kilpaili useampikin musiikin Musiikin ja kuvan yhdistäminen oli innoit- tekemiseen liittyvä palvelu. Suomalainen Geisha

rmiine Saidi, V iinyl A rmiine tanut useita palveluita. Interlude piti kilpailun Music on kehittänyt konemusiikin tekijöille jännittävimmän esityksen näyttämällä, kuinka selainpohjaisen ympäristön, jonka ominaisuuk- käyttäjä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siin kuuluu kaikki tarvittavat vehkeet sample- musiikkivideon tapahtumiin. Eri näyttelijöitä rista efekteihin. Tulevaisuudessa palvelun käyt- klikkaamalla hän voi seurata tarinaa eri henki- täjät voivat säveltää samanaikaisesti. Yhdessä

28 teostory 1 | 2011 Juha H ynynen, Song H i E ntertainment

SongHi ENTERTAINMENT (FIN) ”SongHi on musiikintekopeli niille, jotka eivät osaa tehdä musiikkia. Pelissä ei voi valita vääriä nuotteja”, kiteyttää toimitusjohtaja Juha Hyny- nen, jolla on kokemusta mm. Habbo Hotelin taus- tajoukoista. Habbon tapaan SongHin ansaintamalli perus- tuu suurelta osin virtuaalitavaroiden myyntiin. Oman studiohuoneen voi varustaa esimerkiksi soittimilla, vaatteilla ja muilla esineillä. Toinen tulonlähde on mainosmyynti. SongHi tarjoaa alus- tan hauskoihin kuluttajakampanjoihin. Esimer- kiksi Jaffa toi yhdeksi soittimeksi soundin, joka syntyy pulloon puhaltamisesta. SongHi lanseerattiin viime vuonna Suomessa, Pohjoismaissa ja Baltiassa. Rekisteröityjä käyttä- jiä on yli 20 000. ”Formaatti on luonteeltaan täy- sin kansainvälinen. Toisaalta voimme lokalisoida palvelun esimerkiksi Aasiaan tuomalla sinne pai- jakaa soittolistojaan eri palveluissa. Jälkimmäi- kallisia artisteja ja soittimia. Usein näissä maissa Etsiessään uutta nen fokusoi erityisesti dj:iden tekemiin miksa- joudutaan tyytymään siihen, mitä länsimaissa sateentekijää uksiin. Zooz-palvelussa tehdään mashupeja eli tuotetaan”, Hynynen sanoo. liimataan kaksi valmista kappaletta päällekkäin. SongHin peruspalvelussa ei käytetä valmiita äänitteitä, vaan musiikki syntyy klikkailemalla musiikkibisnes on Itse ei tarvitse osata paljoakaan, sillä ohjelma mukaan soittimia raita kerrallaan. Kampanjoiden kääntynyt online- analysoi käyttäjän valitseman kappaleen yhteydessä on tarjottu raaka-aineeksi tunnettu- tempon, sävellajin ja rakenteen ehdottaakseen jen artistien sämplejä. ”Neuvottelemme eri osa- ja mobiilipalveluja sopivia vastinpareja. puolien kanssa, missä määrin artistien valmiita Jukebokseille ja radiokanaville on yhä tila- albumeja ja soundeja voidaan käyttää ja mitä tuottavien usta kaiken osallistamisen keskellä. 22tracks on tekijänoikeuskysymyksiä siihen liittyy”, Hynynen yritysten puoleen. koonnut 22 soittolistaa eri genreistä. Rockola.fm taustoittaa. osoittautui personoiduksi radioksi Pandoran tai Muihin Midemin startup-yrityksiin verrattuna Last.fm:n tyyliin. Kuluttajasarjan voitti Shuffler. SongHi toimii astetta isommalla porukalla, sillä fm, jonka ideana on kerätä yhteen musiikkiblo- yhtiö työllistää jo 20 henkilöä. Sillä on takanaan Tekesin tuotekehitysprojekteja ja huomattava gien valintoja ja soittaa niitä radiomaisesti. Näin joukko sijoittajia. tekemiseen kiteytyi myös Thoundsin idea. Siinä on helppoa löytää uusinta uutta. eri henkilöt voivat äänittää omia osuuksiaan Yhdenkään sarjan voittoa ei saatu Suomeen, luonnospankkiin. Erilaisen lähestymistavan mutta yleisön ja tuomareiden reaktioiden musiikintekoon esitteli suomalainen SongHi. perusteella suomalaiset edustivat vahvaa keskita- Kotisivut tehdään yleensä artistille, mutta soa. Selvää on, että Suomi profiloitui Midemissä Viinyl rakentaa sellaisen yksittäiselle laululle. startup-maaksi. Kilpailun puheenjohtajalla, ”SONGHI:SSA EI Pilvipalveluita edustivat PSonar ja Play.fm. Music Allyn Paul Bradleylla oli selkeä viesti VOI VALITA VÄÄRIÄ Ensin mainitun idea on tarjota tallennustilaa, kaikille osallistuneille: ”te olette se innovaatio, NUOTTEJA.” johon käyttäjät voivat ladata musiikkia ja kuun- joka auttaa musiikkialaa vaikeina aikoina”. nella valikoimaansa millä tahansa laitteella sekä

teostory 1 | 2011 29 Midemin johtoaihe ja sivuteemat:

Nettipalvelut käyttävät toiminnassaan monien sidosryh- internet, mien sisältöjä, ja siksi oikeuksien hallinta on kasvattanut merkitystään Midemin asialistalla. Myös tekijänoikeusjärjestöt näkyivät ohjelmassa aiempaa vahvemmin. Yksi toistuva aihe Midemissä oli maailmanlaajuinen teostietokanta, josta selviäisi miten yksittäisen teoksen oikeudet jakautuvat maantieteellisesti ja eri käyttötarkoitusten suhteen. internet, Suunnitelmat tällaisen kattavan tietokannan rakentamiseksi alkavat hahmottua. Tarvetta onkin, sillä online-ympäristössä teoksia lisensioidaan sekä maa- että repertoaarikohtaisesti, eikä aina ole selvää mikä taho voi oikeuksia myydä eri tilanteissa. EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Michel Barnier kertoi unionin Digitaalinen agenda -hankkeesta. Hän korosti internet komission haluavan varmistaa taiteilijoiden aseman myös tulevaisuuden yhteiskunnassa ja piti tekijänoikeuden roolia jatkossakin merkittävänä. Keväällä 2011 julkaistaan Euroopan IPR-strategia. Se tulee ottamaan kantaa tekijänoikeusjärjestö- jen kollektiivihallintoon, jota komissio pitää tällä hetkellä liian mutkikkaana online-yritysten tarpeiden näkökulmasta.

Netti taiteilijan avuksi Midemissä kuultiin monia esimerkkejä siitä, miten internetin voi valjastaa myös sisällön luomiseen, tuottamiseen ja jakeluun. Yhden mieleenpainuvan puheenvuoron käytti alan veteraani Ralph Simon. Hän kohotti I&R-taidon (innovation & repertoire) perinteisen A&R-taidon rinnalle. Simon kertoi Lady Gagan onnis- tuneesta mobiilitempauksesta. Tämä äänitti hittibiisinsä mogen H eap ja D amien Kulash. I mogen kertosäkeestä versiot hin- diksi, mandariiniksi, etti on tuonut fanit lähemmäksi tekijää, kertoivat kertoivat tekijää, fanit lähemmäksi on tuonut etti espanjaksi ja portu- N galiksi. Fanit saivat tämän lokalisoidun sisällön suoraan puhelimiinsa. idemin internet-puhe ei rajoit- tunut MidemNet Labiin, vaan läpäisi koko ohjelman. Miten nettiä voi käyttää markkinointiin, kuinka sen avulla voidaan mitata liiketoimintaa, miten fanit voivat Mosallistua sisällön luomiseen, millaisia haasteita internet asettaa tekijänoikeudelle? Musiikkialan voimakas halu kumppanuuteen teknologiayritysten kanssa näkyi esimerkiksi siinä, että digitaaliset palvelut, kuten We7 tai Deezer oli nostettu paneeleihin keskustelemaan vakiintuneiden toimijoiden rinnalle.

30 teostory 1 | 2011 EU-komissaari Michel Barnier haluaa varmistaa taiteilijoiden aseman ja pitää tekijänoikeuden roolia jatkossakin merkittävänä.

Midemissä puhuneista laulunkirjoittajista Imogen Heap on saanut runsain mitoin apua faneiltaan netissä. Kerättyään sanoituksia, kuvia ja videoklippejä Heap on hyödyntänyt niitä lauluissaan ja musiikkivideoissaan. Hän myös pyysi fanejaan kirjoittamaan itsestään 140 merkin pituisen biografian. Damian Kulash OK Go -yhtyeestä komppasi omilla koke- muksillaan muistuttaen kuitenkin, että loistavan menetelmän käyttäminen ei aina tarkoita loistavaa lopputulosta.

Sävellys, sanoitus, sovellus Midemissä säännöllisesti puhuvan futuristi Gerd Leonhardin mukaan sijoittajat ovat tällä hetkellä erityisen kiinnostuneita mobiilipalveluista ja -sovelluksista. Englannin kielestä suomen puhekieleen siirtynyt termi ”app” tarkoittaa tietokoneohjelmaa, joka auttaa käyttäjää tekemään jotain spesifiä asiaa älypuheli- mella tai sormitietokoneella. Monet MidemNet Labin kilpailijoista olivat juuri tällaisia. Applikaatiot näkyivät tapahtumassa myös siten, että Midem Hack Day toi Cannesiin yli 20 ohjelmoijaa ideoimaan ja koo- daamaan uusia musiikkisovelluksia. Tapaus ei ollut ainutker- tainen, sillä Music Hack Day -organisaatio järjestää vastaavia tapahtumia säännöllisesti.

Entä mitä kuluttaja haluaa? Eräs Midemin mieleenpainuvimmista esityksistä oli Mark Mulliganin (Forrester Research) esitys musiikkialan tilasta ja tulevaisuudesta. Hänen pääväitteensä oli, että nykyiset musiik- kipalvelut eivät kohtaa kuluttajien tarpeita. Mulligan jakoi musiikin kuluttajat kolmeen ikäryhmään. Yli 25-vuotiaat haluavat kuunnella CD-levyjä ja radiota. 16–24-vuotiaat lataavat musiikkitiedostoja netistä, joko laillisista tai laittomista lähteistä. 12–15-vuotiaat eivät ole kiinnostuneita musiikin omistamisesta, vaan käyttävät streaming- palveluita. Heille erityisesti musiikkivideot ja mobiilipalvelut ovat tärkeitä. Nuoret kaipaavat sosiaalisia ja personoituja palveluita. Mul- liganin mielestä musiikkialan pitäisi rakentaa tuotteensa juuri tällaisten elämyksien varaan. Hän väitti, että tällaisia tuotteita ei vielä ole nähty. ”Mutta niitä on tulossa.” teksti mika kauhanen

teostory 1 | 2011 31 Musiikintekijät ja yritysasiakkaat tyytyväisiä Teoston toimintaan

Musiikintekijät, kustantajat ja musiikkia käyttävät yritykset ovat tyytyväisiä Teostolta saamaansa palveluun viime vuoden lopulla tehtyjen 87% tutkimusten käyttäjäasiakkaista sai vastauksen mukaan. kysymykseensä, kun viimeksi teksti ano sirppiniemi oli yhteydessä kuvitus maija hyppölä Teostoon.

eoston asiakastyytyväisyyttä mitat- Oikeudenomistajat arvostavat Vastaajista 91 prosenttia oli tyytyväisiä tiin kahden kyselytutkimuksen asiantuntijuutta Teostolta saamaansa palveluun edellisellä Tavulla loppuvuonna 2010. Molem- Oikeudenomistajien tutkimuksessa haas- yhteydenpitokerralla. Teoston oikeudenomis- mat tutkimukset toteutti tutkimusyritys tateltiin puhelimitse 306 Teoston tekijä- ja tajista 88 prosentilla on myönteinen mieli- AddValue. Tutkimukset tehtiin puhelin- kustantaja-asiakasta loka-marraskuussa kuva Teostosta. haastatteluina. 2010. Vastaajista valtaosa (272 vastaajaa) Teoston vahvuuksiksi vastaajat nimesivät Teoston oikeudenomistajat ovat erittäin oli säveltäjiä tai sanoittajia. Kustantaja- henkilöstön asiantuntemuksen ja henkilöstön tyytyväisiä Teostolta saamaansa palveluun. asiakkaita haastateltiin 14 ja perikuntien palveluhalukkuuden. Verkkopalveluiden Käyttäjäasiakkaiden asiakastyytyväisyys edustajia 20. käyttö on lisääntynyt ja vastaajat arvostavat on puolestaan säilynyt ennallaan hyvällä Tutkimuksen viesti oli selkeä: tekijä- sähköisen asioinnin mahdollisuutta: jo 81 tasolla verrattuna 2008 tehtyyn edelliseen asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä Teoston prosentilla vastaajista oli käytössä Teoston vastaavaan tutkimukseen. Avainasiakkaiden toimintaan. Vastaajien Teostolle antama oikeudenomistajille suunnatut verkkopalvelut. asiakastyytyväisyys on parantunut, ja käyt- kokonaisarvosana kouluarvosana-asteikolla täjäasiakkaista kaikkein tyytyväisimpiä ovat (4–10) oli 8,63, mikä oli jonkin verran korke- Teostory ja Teoston läsnäolo hyvitysmaksuyksikön asiakkaat. ampi kuin vuonna 2008 (8,58). Kustantajat sosiaalisessa mediassa ovat olivat muita vastaajia jonkin verran kriittisem- tärkeitä piä (kokonaisarvosana 8,36). Kyselyn perusteella Teostory-lehteä seurataan oikeudenomistajien parissa

32 teostory 1 | 2011 aktiivisesti. 59 prosenttia lukee lehden säännöllisesti ja vain pieni joukko vastaajista lukee lehden harvoin (3 %) tai jättää lukematta (2 %). Kaksi kolmannesta vastaajista pitää tärkeänä Teoston osallistumista sosiaalisen median palveluihin. Kuitenkin vastaajista vain 17 prosenttia oli itse vieraillut Teoston TALOUS, TEKIJÄNOIKEUDET Facebook-sivuilla ja 7 prosenttia Teoston MySpace-sivuilla. JA KIINA-ILMIÖ Käyttäjäasiakkaat: Toiminnan luotettavuus ja palvelualttius Kiinalaisessa kulttuurissa vanhojen mestareiden siihen, että tekijänoikeuksista aiheutuu yrityksille Teoston vahvuuksia töiden kopioiminen on elävä perinne. Tätä taustaa kustannusrasitus, joka heikentää niiden kannat- Teoston käyttäjäasiakkaille suunnattu kyse- vasten on ehkä ymmärrettävää, että kun länsimai- tavuutta ja kilpailukykyä. Perustelu lähtee yksittäi- sissa tuotteissa lukee copyright, moni kiinalainen sen yrityksen lyhyen aikavälin edun näkökulmasta. lytutkimus toteutettiin marras-joulukuussa lukee sen right-to-copy. Se unohtaa kansantalouden kokonaisedun pitkällä 2010. Kyselyä varten tehtiin 276 puhelin aikavälillä. haastattelua musiikkia liiketoiminnassaan Kopioimisen perinne heijastuu talouteen laajasti. eri tavoin käyttäville yrityksille. Tähän asti Kiinan talousihme onkin nojannut muu- Toisaalta yksittäisen musiikkia hyödyntävän yri- Kokonaisuutena käyttäjäasiakkaiden alla kehitetyn teknologian kopioimiseen. Nyt Kiinan tyksen kannattavuus paranee lyhyellä tähtäimellä, asiakastyytyväisyys on pysynyt ennallaan johto on kuitenkin ilmoittanut, että Kiina haluaa olla jos se saa raaka-aineensa – kotimaisen musiikin – hyvällä tasolla. Kaikkein tyytyväisimpiä 2020 globaali johtaja monilla tärkeillä teknologia- ilmaiseksi. Toisaalta riistokalastus tappaa kalakan- Teostolta saamaansa palveluun olivat hyvi- aloilla. Tälle tavoitteelle kopioimisen perinne on iso nan. Millainen on tulevaisuuden sato, jos pelloista tysmaksuyksikön asiakkaat, jotka antoivat este. Syy ilmenee seuraavasta esimerkistä. ei pidetä huolta? Pitemmällä aikajänteellä satoon Teostolta saamalleen palvelulle kokonaisarvo- vaikuttaa se tosiasia, että tekijänoikeuskorvaus on Jos kiinalainen yritys X tietää, että naapuriyritys ammattimaisen säveltäjän ja sanoittajan toimeen- sanan 8,41. Myös Teoston avainasiakkaiden Z kopioi kuukaudessa X:n innovaatiot, yrityksen X tulo. Näiden ammattien päätoiminen harjoittami- asiakastyytyväisyys on parantunut selvästi ei kannata käyttää resurssejaan tutkimukseen ja nen on mahdotonta, ellei tekijänoikeuksia kunni- – yli puolet näiden yritysten vastaajista koki tuotekehitykseen. Eikä siihen satsaa myöskään Z, oiteta ja teosten käytöstä makseta kilpailukykyistä Teostolta saadun palvelun parantuneen koska se tietää, että X kopioisi tulokset. Jos kopi- korvausta. viimeisen kahden vuoden aikana. ointi eli innovaatioiden varastaminen rehottaa, kii- Yritysvastaajat pitivät Teoston vahvuuk- nalaisia innovaatioita ei synny. Jos tekijänoikeuskorvaukset minimoidaan, yritys- sina toiminnan luotettavuutta ja henkilöstön ten tarvitseman raaka-aineen tuotanto vähenee ja palvelualttiutta. Tutkimuksen perusteella Yksittäisen yrityksen kannalta on edullista kopi- laatu heikkenee pitemmässä juoksussa. Se mikä eniten käyttäjäasiakkaiden kokonaisarvioon oida vaikka laittomastikin naapurin luovan työn näytti yksittäisen yrityksen lyhyen ajan edun kan- Teoston palvelusta vaikuttavat henkilöstön tulos. Koko kansakunnan kannalta tulos on kui- nalta järkevältä, onkin koko yrityssektorin pitkän tenkin huono, kun luova työ vähenee. Siksi Kiinan tähtäimen edun kannalta järjetöntä. On tyhmää asiantuntemus ja asiakastarpeiden tunnis- hallitus on jatkossa pakotettu vahvistamaan teki- tappaa lypsävä lehmä yhden illallisen takia. taminen. 87 prosenttia vastaajista oli saanut jänoikeussuojaa Kiinan sisällä, ja kun se tekee niin vastauksen kysymykseensä, kun viimeksi oli kiinalaisten tekijänoikeuksien kohdalla, muutos hei- KULTTUURI ON kansakunnan henkisen hyvinvoinnin ollut yhteydessä Teostoon. jastuu ajan kanssa myös läntisten tekijänoikeuksien keskeinen tekijä. Suomi, jonka sielun täyttää suo- kohteluun. Lyhyellä tähtäimellä kiinalaisten yritys- malainen musiikki, on – tai ainakin sen pitäisi olla ten kustannukset saattavat nousta ja kannattavuus – Suomen valtiojohdon Suuri Tavoite. Jos suoma- Teoston oikeudenomistajien heikentyä, mutta pitemmässä perspektiivissä Kii- laisuudella on arvoa, se arvo on kulttuurissa. Suo- kokonaistyytyväisyys (4–10) nan talous ja sen yrityssektori vahvistuu. malaisen kulttuurin keskeinen osa on suomalainen musiikki. Jos Suomen hallitus hyväksyy tämän, se Kiinan hallituksen dilemma on malliesimerkki siitä, suojelee taiteellisia tekijänoikeuksia ja tukee suo- 10 kuinka mikrotaloudellinen eli yksittäisen yrityksen malaisen musiikin elinvoimaa pitkävaikutteisesti. näkökulma voi poiketa radikaalisti makrotalouden kokonaistaloudellisesta näkökulmasta. Samalla Työnsä päättävä hallitus on lisännyt tukea musiik- 9 esimerkkimme kuvaa sitä, kuinka lyhyen tähtäimen kiviennille ja työsuhdetekijänoikeutta koskeva voitontavoittelu voi lyödä korvalle pitemmän aika- hanke pantiin puihin. Vaikka jälkimmäinen tapah- välin menestystä. tui vasta tekijöiden kiivaan reaktion jälkeen, poliiti- 8,58 8,63 8 kot ovat näistä toimista kiitoksen ansainneet. Vain Sama logiikka pätee silloin, kun Suomessa poh- silloin Suomen hallitus oikeuttaa olemassaolonsa, ditaan tekijänoikeuskorvausten merkitystä. Yksit- kun se parantaa toimillaan kansalaisten elämän- 7 täiselle yritykselle tekijänoikeus on kustannus siinä laatua. Siksi kulttuurin yleensä ja musiikin erityisesti missä palkkamenot ja verot. Yksittäisen yrityksen tulee olla hallituspolitiikan kovaa ydintä. Paljon on kannalta kustannukset olisi paras painaa mahdolli- vielä tehtävää. 6 simman lähelle nollaa. Kansakunnan näkökulmasta se olisi itsemurha. Talous ei toimi eikä anna töitä, Timo Tyrväinen jos ihmisillä ei ole tuloja, joilla elää ja ostaa. Hyvin- Teoston hallituksen jäsen 5 vointijärjestelmät ja turvallisuus romahtaisivat, jos Taljanka-yhtyeen perustajajäsen verotuloja ei kertyisi. Valtiotieteen tohtori, pääekonomisti, Aktia Pankki 4 Joskus tekijänoikeuksien tulevaisuutta on kyseen- 2008 2010 alaistettu kansantaloudellisin perustein vetoamalla

teostory 1 | 2011 33 Ajankohtaista

Nokia ja Teosto: Suomi tarvitsee

lehtikuva luovia ja / sorri

teknologia-aloja

ester yhdistävän innovaatio klusterin Nokia ja Teosto ovat laatineet yhteisen ohjelmaehdotuksen, joka mahdollistaa uusia toimintamalleja ja uutta sisältöä tuottavan innovaatioklusterin syntymi- sen. Digitalisoituminen asettaa uusia haasteita toimintaympäristölle. Innovaa- tioihin kannustavan ympäristön luominen edellyttää joustavuutta ja monien nykyisten rakenteiden ja toimintatapo- jen uudistamista. Yksi tärkeä edellytys luovien ja tek- nologisten alojen tehokkaammalle ja menestyksekkäämmälle yhteistyölle on koordinoitu julkinen rahoituspohja. Sekä teknologia-alojen että luovien alojen jul- kisen perusrahoituksen uudelleenjärjes- täminen tulisi nähdä osana kokonaisval- Kännykkä on monen taista kansallista innovaatiohanketta. ”Luovuutta Suomesta löytyy, mutta tällaista sektorirajat ylittävää koordinoin- nuoren yksinomainen tia tarvitaan. Hyviä esimerkkejä musiikin ja uuden teknologian ennakkoluu- musiikkilaite lottomasta ja luovasta yhdistämisestä ovat useat uusia digitaalisia musiikkipalveluita tarjoavat suomalaisyritykset”, Kännykästä on tullut ajanvietemedia, jolla nuo- ajanvietekäyttö. Etenkin 14-vuotiaat nuoret sanoo Teoston toimitusjohtaja Katri ret kuuntelevat musiikkia, kertoo Tampereen latasivat verkosta haluamiaan musiikkikappa- Sipilä. yliopiston journalismin tutkimusyksikön juuri leita tietokoneelle ja sieltä matkapuhelimiin. ”Euroopassa tarvitaan tiiviimpää valmistunut tutkimus Naamatusten verkossa. Nuoret myös jakoivat ystävien ja sisarusten yhteistyötä kilpailukyvyn parantami- Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, kesken musiikkia ja pelejä. seksi. Suomella on nyt mahdollisuus osa 2. Tutkimuksen mukaan nuoret kertoivat Nuoret kertoivat käyttävänsä pääosin laillisia toimia edelläkävijänä luovien ja teknolo- puhelimen olevan yhtä hyvä tai jopa parempi palveluita, mutta osa hyödynsi myös piraatti- gia-alojen kannustavan toimintaympä- väline musiikin kuunteluun kuin iPod tai mp3. sivustoja. Palvelut olivat yleensä maksuttomia, Kännyköiden tekninen kehitys on nostanut vaikka jotkut myös maksoivat latauksista. ristön rakentajana. Tarvitsemme raken- puhelimet korvaamaan muita musiikkilaitteita Osalta haastatelluista vanhemmat olivat kieltä- teiden uudistamista ja laaja-alaista, rajat tutkimuksessa mukana olleiden nuorten mie- neet musiikin latauksen netistä. ylittävää yhteistyötä”, kommentoi joh- lestä. Tutkimuksessa seurataan lasten ja nuorten taja Ilkka Rahnasto Nokiasta. Vielä vuonna 2007 kännykkä oli lasten ja mediaympäristön muutosta vuodesta 2007 Uudenlaisen, houkuttelevan toimin- nuorten käytössä arkinen työkalu, jonka avulla vuoteen 2016. Tutkimus toistetaan suunnilleen taympäristön luominen parantaa Suo- ilmoitettiin olinpaikasta ja sovittiin kotiin- saman osallistujaryhmän parissa neljä kertaa. men kilpailukykyä, lisää vientiä ja luo tuloajoista. Noin puolet 11- ja 14-vuotiaista Toiselle tutkimuskierrokselle vuonna 2010 edellytyksiä uusille koti- ja ulkomaisille hyödynsi puhelintaan kamerana ja noin viiden- osallistui 60 lasta Tampereelta ja lähikunnista. investoinneille. nes käytti kännykkää musiikin kuunteluun. Lapset olivat 5-, 8-, 11- ja 14-vuotiaita. Vuonna 2010 korostui sen sijaan puhelimen

34 teostory 1 | 2011 Teosto-palkinto taas jaossa

Kaija Saariahon oopperalle Tämänvuotinen Teosto-palkinto jae- Grammy taan 14. huhtikuuta. Teosto-palkinnolla halutaan edistää suomalaista luovaa säveltaidetta nostamalla esiin Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus palkittiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia parhaana oopperalevytyksenä Yhdysvaltojen teoksia ja teoskokonaisuuksia. Pal- musiikkiteollisuuden Grammy-palkinnolla hel- kintoehdokkaat valitsee Teoston hal- mikuussa. Martin Sauerin tuottamalla levyllä lituksen asettama raati Teoston asi- Deutsches Symphonie-Orchester Berlin -orkes- akkaana olevien tekijöiden edellisen teria johti Kent Nagano ja päärooleissa lauloivat palkinnon jakamisen jälkeen ilmes- Daniel Belcher, Jekaterina Lehina ja Marie- tyneestä tuotannosta. Palkintoa on Ange Todorovitch. Kuorona levyllä on Rund- jaettu aiemmin seitsemän kertaa vuo- funkchor Berlin. Kaija Saariahon esikoisooppera desta 2003 aina kunkin vuoden lop- Kaukainen rakkaus sai kantaesityksensä Salz- pupuolella. Nyt palkinnonjako on siir- burgin musiikkijuhlilla vuonna 2000. Suomalai- retty huhtikuulle. Palkintosummana sista Grammy-palkinnon saajiksi olivat myös jaetaan enintään 40 000 euroa 1–4 ehdolla säveltäjä Magnus Lindberg ja kapelli- teoksen tai teoskokonaisuuden kes- mestari Esa-Pekka Salonen parhaan nykymu- ken. siikkisävellyksen sarjassa. uotila

jukka tuomi Musexin vientiponnistukset palkittiin tommi Music Export Finland palkittiin helmikuussa tasavallan presidentin tämänvuotisella kansainvälistysmispalkinnolla. Yhteisöpalkinnon saa- neen Music Export Finlandin tehtävänä on auttaa suomalaista musiikkialaa kasvattamaan vientitulojaan. Vuosina 1999–2007 suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo on kasvanut noin 35 prosentin vuosi- vauhdilla. Vuonna 2008 markkina-arvo oli noin 25 miljoonaa euroa. ”Suomella on menestyjiä monessa musiikkigenressä. Maailmalla on tuhansia suomalaisartisteja, jotka tuottavat ja työllistävät merkittä- västi. Uusia tulonlähteitä ovat teosmyynti sekä innovatiiviset sovelluk- set ja palvelut: Suomalaisten tekstinkirjoittajien kappaleita puolestaan on noussut listaykkösiksi maailmalla ja uudet palveluyritykset saavat jalansijaa eri markkinoilla, esittelee musiikkiviennin skaalaa Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas. Vuonna 2010 Music Export Finland teki yhteensä 43 vientihan- ketta 14 eri maassa. Ammattilaisia varten toteutettuja artistien showcase-esiintymisiä järjestettiin kaikkiaan 88. Hankkeissa tavattiin tuhansia ulkomaisia päättäjiä ja tuotiin Suomeen lähes 200 kansainvälistä musiikin ostajaa. Tänä vuonna työ lisääntyy jälleen ja hankkeiden määrä nousee 50:een. ”Alueellisesti painotus vuosina 2010–2011 on Pohjoismaissa ja Aasian markkinoissa, Japanissa ja Kiinassa”, Paulina Ahokas kertoo. Teosto on yksi Music Export Finlandin jäsenorganisaatioista.

Tasavallan presidentin kansainvälistymispal- kinnon vastaanottivat Music Export Finlandin puolesta johtaja Paulina Ahokas, muusikko Eicca Toppinen ja Music Export Finlandin hallli- tuksen puheenjohtaja Wemppa Koivumäki.

teostory 1 | 2011 35 korvauksenMiten saat musiikkisi esittämisestä

sovittaja säveltäjä

kustantaja sanoittaja

Teostoryssa 4-2010 alkanut sarja kertoo tällä kertaa, miten Teoston asiakkaaksi liittyneet säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikinkustantajat saavat esityskorvaukset teostensa soittamisesta radiossa.

teksti reijo saari, marja isokangas ja piia keskimaa kuvitus maija hyppölä

eosto neuvottelee vuosittain Yleisradion kanssa esityskorvauksen musiikin käytöstä Ylen radiokanavilla. Korvaus tilitetään Ylen Radioesityksen esityskorvaukseen vaikuttavat Tradiokanavien esityksille. tilityksessä Kaupallisen radion musiikinkäytöstä maksamat esityskorvaukset perustuvat radiokanavan liikevaihtoon ja musiikin määrään. Korvauspro- • Esityskanava • Esityskerrat sentti määräytyy suojatun musiikin määrän mukaan ja se vaihtelee 4,5 ja • Kanavan kokonaiskorvaus • Teosten jako-osuudet 9,6 prosentin välillä. • Teoksen esityksen kesto • Esitysryhmäkerroin Sekä Yle että kaupalliset radiot ovat velvollisia lähettämään Teostolle tiedot kaikesta käyttämästään musiikista esityskestoineen. Näiden tietojen perusteella Teosto tilittää esityskorvaukset esitettyjen teosten tekijöille ja kustantajille. len radioesitysten tilitys maksetaan vuosittain esitysvuotta seuraavan kesäkuun tilityksen yhteydessä. Kaupallisten radioiden tilitys Ymaksetaan puolen vuoden jaksoissa kaksi kertaa vuodessa siten, että joulukuussa maksetaan esitykset saman vuoden tammi-kesäkuulta ja kesäkuussa esitykset edellisen vuoden heinä-joulukuulta.

36 teostory 1 | 2011 korvauksen Esityskorvaukset radiossa soitetusta musiikista

YLEN RADIOKANAVAT Tilityssäännön mukaisesti tilitystä painotetaan okainen Ylen valtakunnallinen kanava seuraavasti: on oma tilitysalueensa ja maakuntaradiot Jtilitetään kolmessa ryhmässä. • YLEN Esitysryhmäkerroin Kaikkiin Ylen radioesityksiin sovelletaan kolmea eri esitysryhmä- kerrointa. Äänitteeltä soitettu mekaaninen esitys saa tilityksessä kertoimen yksi. Elävä esitys tai Ylen elävästä esityksestä tekemän Ylen radiokanavien tilitysalueet tallenteen esitys saa kertoimen kolme. Radio-ohjelmien tunnusmusiikin korvaus on puolet äänitteeltä soitetun esityksen korvauksesta. YLE VALTAKUNNALLINEN RADIO • KAUPALLISEN RADION Esitysryhmäkerroin • YLE Radio 1 • Yle Radio Vega Kaupallisten radioiden esityksiin sovelletaan kahta esitysryhmä- • YLE Radio Suomi • Yle Radio Extrem kerrointa. Sekä mekaanista että elävää esitystä painotetaan ker- • YleX • Ylen Klassinen toimella yksi. Tunnusmusiikin korvaus on puolet mekaanisen esityksen korvauksesta.

YLE MAAKUNTARADIO • Suomenkieliset maakuntaradiot • Muut vaikuttavat tekijät • Ruotsinkieliset maakuntaradiot Ylen radioesityksiä voidaan painottaa myös kuuluvuuden perusteella. Maakuntaradioiden tilityksessä otetaan huomioon yksittäis- • YLE Sámi radio ten maakuntaradioiden väestöpohja. Laajempi väestöpohja lisää tilityksen määrää. Vastaavasti yöllä tapahtuva musiikin soitto saa pienemmän tilityksen kuin soitto päiväsaikaan.

KAUPALLISET RADIOT Vuodelta 2009 Teosto tilitti minuutin mittaisesta ällä hetkellä kymmenen suurinta kaupallista radiota, kuten musiikkiesityksestä radiossa esityskorvauksia esimerkiksi Radio Nova, Radio SuomiPOP ja Iskelmä, ovat omia seuraavasti: Ttilitysalueitaan. Tämä tarkoittaa, että kunkin radiokanavan soit- tamille teoksille tilitetään kyseisen radion maksamat esityskorvaukset. Muut kaupalliset radiot tilitetään yhtenä tilitysalueena. • mekaaninen musiikki 0,06–18,22 euroa • elävä musiikki 0,06–54,66 euroa • tunnusmusiikki 0,03–9,11 euroa Kaupallisen radion tilitysalueet Summa jaetaan teosilmoituksen osoittamassa suhteessa säveltä- jän, sanoittajan, sovittajan ja musiikinkustantajan kesken. • City-radio (SBS) • Radio Nova Nettiradioiden soittama musiikki tilitetään aina pääkanavan tilityk- • Iskelmä • Radio Rock sen yhteydessä. • Metro FM • Radio Voima • NRJ Energy • SuomiPOP • Radio Aalto • Muut kaupalliset radiot • Radio Dei

teostory 1 | 2011 37 Stadionkeikat

lävän musiikin markkinat Megaluokan stadionkiertueiden on osittain harhaanjohtavaa. Livemarkkinat tulevat muuttumaan voi- loppu eivät tule olemaan jatkuvan tai helpon kasvun tie makkaasti seuraavan vuo- Simon Frith pyrki ennustamaan musiikkiteolli- musiikkiteollisuudelle. Tähän vaikuttaa esimer- sikymmenen aikana, arvioi suuden tulevaisuutta aiempien vuosikymmenien kiksi lisääntyvä viranomaissääntely: tiukkenevat professori Simon Frith tulevaisuusennusteiden pohjalta. 1900-luvun melu-, terveys- ja alkoholisäädökset vaikeuttavat Seinäjoen Rytmikorjaamolla lopulla ennustettiin, että elävän musiikin isojen festivaalien ja konserttien järjestämistä ja toista kertaa järjestetyssä markkinat tulevat pienenemään levyteollisuu- rahoittamista. EMars-musiikkitapahtumassa helmikuussa. den dominoidessa markkinoita. Tästä ollaan Alkoholisääntely voi kehittyä vastedes tupa- Nelipäiväinen Mars-tapahtuma koostui 2000-luvulla siirrytty lähes vastakkaiseen koinnin sääntelyn tavoin: edessä voi olla erias- esitystekniikka- ja soitinmessuista, musiikkialan tulevaisuudenkuvaan, jonka mukaan musiik- teisia tiukentuvia sääntöjä ja esimerkiksi kieltoja seminaareista ja paneelikeskusteluista, rockly- kiteollisuuden tulevaisuus on livemusiikissa alkoholin käytölle julkisissa tilaisuuksissa. Frith riikkakilpailusta ja klubi-illoista. Musiikkisemi- levymyynnin merkityksen pienentyessä. kysyykin, voiko vastedes esimerkiksi naarien paneelikeskusteluissa käsiteltiin muun Frith näkee musiikkiteollisuuden olutmerkki toimia alaikäisille(kin) muassa artistiuden nykytilaa ja tulevaisuutta, tulevaisuuden ensisijaisesti pal- suunnatun festivaalin sponsorina? kulttuurintuottajakoulutusta, livetapahtumien velujen tuottamisena sen sijaan Muita livemarkkinoihin vai- turvallisuutta ja klubitoiminnan ajankohtaisia että keskityttäisiin äänitteiden kuttavia tekijöitä ovat jatkuvasti haasteita. tuottamiseen, äänitemyyntiin tai nousevat lipunhinnat ja konserttien Paneelien osallistujina oli noin 60 musiik- äänitteiden oikeuksien hyödyn- lisääntyvä mediavälitteisyys. Kun kialan ammattilaista ja tapahtumassa vieraili tämiseen. Live-esiintymiset ovat livekonsertteja lähetetään yhä useam- S kaikkiaan 2 100 kävijää. Tapahtuman keynote- Frithin mukaan edelleen musiikkialan imon Frith min internetissä ja välitetään esimerkiksi puheenvuoroista vastasivat kansainväliset tutki- keskeinen yleisölle tarjottava palvelutuote. elokuvateattereihin, kuinka paljon kuluttajat javieraat Simon Frith Edinburghin yliopistosta ja Kuitenkin myös elävän musiikin markkinat ovat tulevaisuudessa valmiita maksamaan live- Lee Marshall Bristolin yliopistosta. tulevat muuttumaan voimakkaasti seuraavan elämyksistä? Uusien artistien löytäminen ja uran vuosikymmenen aikana. Frithin mukaan elävän alkuvaiheen rahoittaminen tulee myös olemaan musiikin markkinoiden buumista puhuminen vastedes haastavaa, kun levymyynnin laskevat tulot vähentävät levy-yhtiöiden panostusta

38 teostory 1 | 2011 Stadionkeikat – väistyvä perinne?

Elävän musiikin markkinat tulevat muuttumaan voimakkaasti seuraavan vuosikymmenen aikana, arvioi professori Simon Frith.

teksti ano sirppiniemi | kuvat: hannu kivimäki/lehtikuva, antti savolainen

aloitteleviin artisteihin. Tämä tulee vaikeutta- yhtiöt – tai musiikkiyhtiöt – ovat muuttuvilla pienempien artistien kanssa tehtävistä sopimuk- maan pienten klubijärjestäjien ja paikallisten musiikkimarkkinoilla vahvemmassa asemassa sista, joiden ehdot ovat yhtiöille edullisemmat. livetapahtumien liiketoimintaa. kun yleisesti tällä hetkellä ajatellaan. Hänen Marshallin mukaan musiikkiyhtiöillä on ”Vuonna 2020 nykyisenkaltaisia stadionkeik- mukaansa yhtiöt ovat aktiivisesti suunnanneet jatkossakin vahva asema musiikkimarkkinoilla, ja koja ei enää järjestetä”, Simon Frith arvioi. toimintojaan uudella tavalla koko 2000- niillä tulee edelleen olemaan suuri merkitys Globaalien supertähtien ja valtavien stadion- luvun, mutta juuri tällä hetkellä artistien urakehitykselle. CD-levyjen kiertueiden Frith ennustaa korvautuvan pie- eletään niiden kannalta vaikeinta myynnin väheneminen tulee hidastu- nemmän mittaluokan paikallisilla ja alueellisilla aikaa: vanhat levytyssopimukset maan tai jopa pysähtymään lähi- tähtiesiintyjillä ja pienemmillä konserttitapah- eivät enää tuota jatkuvasti laskevien vuosina ja äänitemyyntimarkkinat tumilla. levymyyntimäärien takia, ja uudet tulevat tasapainottumaan tilantee- Radio ja erilaiset perinteisen radion inter- 360-sopimukset eivät puolestaan seen, jossa sekä digitaalinen markkina netversiot tulevat jatkossakin olemaan keskeisin vielä ole alkaneet tuottaa. että fyysisten levyjen myynti on musiikin markkinointikanava. Major-yhtiöt ovat viimeisen L vahvaa. Vanhemmat ikäluokat eivät halua ee M shall Frith ennustaa myös, että julkinen tuki kymmenen vuoden aikana lanseeranneet ar luopua CD-levyjen ostamisesta, ja esimerkiksi populaarimusiikin eri genreille vastedes kasvaa: 360-sopimusmallin kansainvälisten megatähtien countrymusiikin kaltaisissa genreissä CD:n rooli esimerkiksi rockmusiikki genrenä tulee jatkossa kanssa tehtyjen sopimusten kautta. Marshall tulee vielä olemaan vahva. Äänitteiden keskeinen olemaan yhä enemmän riippuvainen julkisesta kävi esityksessään läpi näistä saatavilla olevia rooli musiikkimarkkinoilla tulee siis säilymään, tuesta. yksityiskohtia ja analysoi sopimusten merkitystä ja myös uudet online-palvelut, niin lailliset kuin musiikkiyhtiöille. Marshall arvioi, että esimer- laittomatkin, perustuvat nimenomaan äänitteiden Levy-yhtiöt sittenkin vahvoilla? kiksi Madonnan sopimus Live Nationin kanssa kuluttamiselle. Mars-tapahtuman toisen kansainvälisen (2007) tai EMIn sopimus Robbie Williamsin keynote-puheenvuoron piti tutkija Lee Marshall kanssa (2002) eivät oletettavasti tule tuottamaan MARS 2011 -tapahtuman järjestivät Selmu ry, Sibelius-Akatemia, Bristolin yliopistosta. Marshall on tutkinut kan- musiikkiyhtiöille paljoakaan. Näiden sopimus- Rytmi-instituutti, Frami Oy, Louhimo ja Seinäjoen ammattikor- keakoulu. Tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat Suomalaisen sainvälisten levy-yhtiöiden ns. 360 asteen sopi- ten keskeinen merkitys yhtiöille on ollut juuri musiikin tiedotuskeskus Fimic ja Seinäjoen seudun elinkeinokeskus. musmallin kehittymistä 2000-luvun aikana. 360-mallin lanseeraaminen. Marshall arvioi, Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran 1.–4.2.2012. Marhallin keskeinen teesi oli, että levy- että varsinainen tuotto musiikkiyhtiöille tulee

teostory 1 | 2011 39 Nootti

TEOSTO-KALENTERI

Huhtikuu 2011 13.4. jäsenistön kevätkokous Toukokuu 2011 Miten toimia, kun järjestää Jos olet saamassa kesällä tilityksiä, muista toimittaa Teostoon 15.5. mennessä: konsertin tai muun tapahtuman? • kopio verokortista, jos olet hakenut verotukseen muutosta • tieto mahdollisesti muuttuneesta tilinumerostasi Ilmoita Teostoon kahta viikkoa ennen tapahtumaa • mikä tapahtuma (konsertti, tanssit, juhla, yritystilaisuus jne.) Kesäkuu 2011 • päivämäärä • tapahtumapaikka Kesäkuun tilityksessä maksetaan • esiintyjät • Esityskorvaukset valtakunnallisilla radio- ja TV-kanavilla, Ylen maakuntaradioissa, elokuvateattereissa, konserteissa • arvio yleisömäärästä ja onko tapahtuma maksullinen vai ja muissa tilaisuuksissa vuonna 2010 esitetystä musiikista maksuton. • Esityskorvaukset kaupallisissa radioissa ja isoissa konserteissa 1.7.–31.12.2010 esitetystä musiikista Kahden viikon kuluessa tapahtumasta ilmoita Teostoon • Ulkomailta tulleita esityskorvauksia • lipputulotiedot ilman vähennyksiä (jos tapahtuma oli mak- • Tallennuskorvaukset ajalta 1.7.–31.12.2010 sullinen) • arvioitu yleisömäärä (jos tapahtuma oli maksuton) • Online-korvauksia ajalta 1.1.–31.3.2011 • esiintyjän antamat tiedot esitetyistä teoksista. • Lainauskorvaukset vuodelta 2010.

Lue lisää verkkosivuiltamme www.teosto.fi kohdista Luvat ja Asiakaspalvelu.

Sähköpostiosoitteet ajan tasalle

Muistathan ilmoittaa meille, kun sähköpostiosoitteesi muuttuu! Sähkö- postiosoitteen, samoin kuin muutkin osoite- ja pankkiyhteystietosi voi korjata helpoimmin verkkopalvelussamme omilla sivuillasi. Sähköpostitse lähettämistämme tiedotteista ja kutsuista palautuu meille jokaisessa postituksessa iso määrä takaisin vanhentuneiden säh- köpostiosoitteiden takia. Pidä siis meidät ajan tasalla niin tieto kulkee!

Uusia asiakkaita ennätysvauhdilla

Teostoon liittyi vuonna 2010 ennätysmäärä musiikintekijöitä ja kustantajia: yhteensä 4 400 säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Kasvun taustalla on onnistunut MySpace-kampanja, joka houkutteli lähes 3 700 musiikintekijää liittymään Teostoon. Uusia kustantaja-asiakkaita liittyi Teostoon niin ikään enemmän kuin vuo- siin, kaikkiaan 29. Vuoden päättyessä Teostolla oli yhteensä 25 106 oikeudenomistaja-asiakasta, joista kustantajia oli 631.

Teosto nuorenee Sen lisäksi, että Teoston asiakkaiden määrä lisääntyi roimasti, Teosto myös nuoreni: tekijöiden keski-ikä on aavistuksen alle 43 vuotta. Vuodesta 2009

40 teostory 1 | 2011 HEO:n lauluntekijälinja 24.8.2011 - 31.5. 2012 Kansanopistossa Helsingin Kalliossa.

Neljäs "Esko Linnavalli" big band -sävellyskilpailu 2011 Neljäs "Esko Linnavalli" big band -sävellyskilpailu 2011 Suomen Big Band -yhdistys, Imatra Big Band Festival ja UMO järjestävät neljännen "Esko Linnavalli" big band -sävellyskilpailun. Kilpailu on avoin kaikille musiikin tekijöille ja sen tarkoituksena on nostaa esille uuden big band -musiikin tekijöitä sekä osaltaan tukea uuden musiikin säveltämistä ja esit- tämistä. Esiraati valitsee toukokuun aikana kilpailuun 28.4. mennessä saapuneista kappaleista enintään 10 teosta, jotka esitetään finaalissa Imatra Big Band -festivaalilla Imatran Teatterissa torstaina 7.7. Tässä konsertissa tuomaristo valitsee kolme palkittavaa teosta. Palkinnot ovat: 1. palkinto 1500 euroa, 2. palkinto 1000 euroa ja 3. palkinto 500 euroa.

Lisätiedot: Suomen Big Band -yhdistys ry, www.sbby.com

Esitysilmoitus kannattaa HEO:n lauluntekijälinjalle haetaan 31.5.2011 mennessä. tehdä sähköisesti Lisätietoja HEO:sta.

Bändien, orkestereiden ja muiden esiintyjien tiedot esitetyistä teoksista, esiintymispaikoista ja tilaisuuden järjestäjistä tulee toimittaa Teostoon neljännesvuosittain. HEO.indd 1 22.2.2011 11.31 Toimita ilmoitus Teostoon • ajalta 1.1.–31.3. viimeistään 30.4. Vuoden Merilaulu 2011 • ajalta 1.4.–30.6. viimeistään 31.7. Vesistö- ja saaristoaiheinen • ajalta 1.7.–30.9. viimeistään 31.10. sävellys- ja sanoituskilpailu • ajalta 1.10.–31.12. viimeistään 31.1. Kilpailussa etsitään uusia suomen- ja ruotsinkielisiä lauluja. Lähetä ilmoituksesi sähköisesti, niin varmistat, että esitystietosi ovat Aihetta toivotaan käsiteltävän ennakkoluulottomasti, luovasti ja laaja-alaisesti. mukana tilityksessä. Mikäli tarvitset neuvoja verkkopalvelun käytössä, Tyylilaji on vapaa, jazz, rock, pop, laulelma, iskelmä... ota yhteys oikeudenomistajapalveluumme.

Teosten on oltava 2.5. klo 16.00 mennessä Elvis ry:n toimistolla. Runeberginkatu 15 A 11, 00100 Helsinki.

Uusia asiakkaita ennätysvauhdilla Säännöt löytyvät sivuilta www.elvisry.fi tai www.meripaivat.com Teoston tekijäasiakkaiden keski-ikä on laskenut vajaalla parilla vuodella. Uusista tekijäasiakkaista alle 20-vuotiaita oli 251. Kaiken kaikkiaan alle 30-vuotiaita tekijöitä oli Teoston asiakkaana vuoden vaihteessa lähes 4 200, Lisätiedustelut Eija Hinkkala, [email protected] p. 0400-196315 ja alle nelikymppisiä tekijöistä oli vuoden vaihteessa yli 11 000. Kotkan kulttuuriasiainkeskus Tekijät ovat edelleen pääosin miehiä. Naisia Teoston tekijäasiakkaista oli meripaivat@kotka.fi p. (05) 2344714 vajaat 4 300. Suomalaisista musiikintekijöistä suuri osa asuu pääkaupunkiseudulla. Teoston tekemän selvityksen mukaan yli kolmannes, yhteensä 8 144 Teos- Yhteistyössä ton tekijäasiakkaista ilmoitti postinumeroalueekseen Helsingin. Pääkaupunkiseudun ohella suuremmissa yliopistokaupungeissa on kes- Elvisry kimääräistä enemmän musiikintekijöitä. Esimerkiksi Tampereella ja Turussa SÄVELTÄJÄT JA SANOITTAJAT ELVIS RY 28.–31.7.2011 KOTKA majaansa piti vuonna 2010 yhteensä noin 3 500 musiikintekijää. Työ- ja Elinkeinoministeriö, saaristoasiain neuvottelukunta

teostory 1 | 2011 41 Uutta luettavaa

Tekijänoikeudellisten on käytetty maailman henkisen Selvityksessä arvioidaan suorien alojen taloutta omaisuuden järjestön Wipon tekijänoikeustulojen kokonais- tutkittu määritelmää tekijänoikeusaloista. määräksi 2,02 miljardia euroa Suomen tekijänoikeudellisen Tekijänoikeuden ydinaloiksi Wipo vuonna 2008. Suurimman osan yhdistyksen julkaisusarjassa on määrittelee ne toimialat, joiden tästä muodostivat ohjelmisto- ja ilmestynyt kaksi uutta kirjaa. pääasiallisena toimintana on tietokantateollisuuden alat, joiden Tutkimus tekijänoikeudellisten tuottaa, käyttää tai levittää tekijän- tekijänoikeuteen perustuvien toimialojen kansantaloudelli- oikeudellisesti suojattuja aineistoja. tulojen arvioitiin olevan 1,36 sista vaikutuksista (Economic Tarja Koskinen-Olssonin miljardia euroa. Contribution of Copyright-Based tekemässä suoria tekijänoikeus- Industries in Finland 2005–2008) tuloja koskevassa selvityksessä on toteutettu Turun yliopiston (Direct Copyright Revenue Streams Tarja Koskinen-Olsson, Direct Copy- BID Innovaatiot ja yrityskehitys in Creative Industries in Finland – right Revenue Streams in Creative -yksikössä. Tutkimus kattaa tiedot Evaluation Model) esitetään arvio Industries in Finland – Evaluation Model. tekijänoikeudellisten toimialojen luovilla aloilla toimivien oikeu- Helsinki 2010. Finnish Copyright arvonlisäyksestä, työllisyydestä, denhaltijoiden tekijänoikeuteen Society, Finnish Copyright Institute. kansainvälisestä kaupasta sekä perustuvista tulovirroista vuonna Publications No 30. yhteisvalvontajärjestöjen kerää- 2008. 49 s. mistä ja tilittämistä tekijänoikeus- Selvityksessä identifioidaan korvauksista. suoria tekijänoikeustuloja ja Tekijänoikeudellisten toimi- tarkastellaan sitä, keille niitä alojen yhteenlaskettu arvonlisäys syntyy. Tulovirtoja on selvitetty Julkaisuja voi tilata 20 euron kappale- Economic Contribution of Copyright- vuonna 2008 oli 8,7 miljardia tekijänoikeuden ydinalojen osalta. hintaan osoitteella: Suomen tekijänoi- Based Industries in Finland 2005–2008. euroa eli 4,7 prosenttia Suomen Jos jokin tulovirta ei kokonaisuu- keudellinen yhdistys, Lauttasaarentie 1, Helsinki 2010. Finnish Copyright dessaan perustu tekijänoikeuteen, 00200 Helsinki, (09) 6810 1279, bruttokansantuotteesta. Ne Society, Finnish Copyright Institute. [email protected] työllistivät yhteensä 5,1 prosenttia selvityksessä arvioidaan suoran Publications No 29. 50 s. Suomen työllistetystä työvoimasta. tekijänoikeustulon osuus tulovir- Tekijänoikeuden ydinalojen rasta. Esimerkiksi lisenssimaksut yhteenlaskettu arvonlisäys oli ja yhteisvalvontajärjestelmän 6,8 miljardia euroa. Tämä vastaa keräämät tekijänoikeuskorvaukset taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä 3,7:ää prosenttia Suomen brutto- määritellään tutkimuksessa koko- sekä neuvotaan, miten sopimuksiin kansantuotteesta. Tutkimuksessa naan tekijänoikeustuloksi. liittyviä ongelmia voi välttää. Oppaassa on runsaasti käytännön esimerkkejä muusikon työstä, ja omia kokemuksiaan sopimuk- Radiomusiikki puhuttaa, ja usein sista jakavat alan konkarit Sami keskustelu kytkeytyy siihen, miksi Kuoppamäki, Michael Monroe, kaupallisilla kanavilla soitetaan Minna Pensola, Eicca Toppinen tietyntyyppistä musiikkia ja miksi ja Reeta Vestman. samoja esityksiä soitetaan radioissa Lottaliina Lehtinen (OTL) toistuvasti. Uimosen mukaan jul- on työssään Muusikkojen liiton kisrahoitteisen radion tapa esitellä Muusikon lakimiehenä auttanut muusikkoja musiikkia kattavasti ja taustoite- sopimusopas sopimusasioissa jo kymmenen tusti on koulinut osan kuulijoista Suurin osa muusikon työstä vuoden ajan. Viulistina hänellä on vaatimaan monipuolista tarjontaa tehdään freelance-pohjalta, ilman runsaasti kokemusta myös muusi- myös kaupallisilta radioilta. yhtä vakituista työnantajaa. kon ammatin harjoittamisesta. Kirjassa selvitetään niitä Musiikinlajista ja instrumentista taustatekijöitä, jotka ovat johtaneet Mitä musiikille riippumatta muusikot joutuvat Lottaliina Lehtinen, Muusikon nykyisiin musiikkikäytäntöihin sopimusopas. Tietosanoma Oy 2011. tapahtui kaupallisissa työssään tekemään monenlaisia sekä sitä, kuinka hallittu tai tar- 232 s., hinta 29 euroa. radioissa sopimuksia. Lottaliina Lehtisen koituksellinen tuo radiomusiikin Tietosanoma Oy tarjoaa opasta Teosto- Dosentti Heikki Uimosen Radio- laatimassa Muusikon sopimus- ryn lukijoille 15 %:n alennuksella. rakennemuutos oli. musiikin rakennemuutos -kirja oppaassa käsitellään selkeästi ja • Nettikaupasta www.tietosanoma.fi tarkastelee poliittisia, taloudellisia kattavasti esiintymis-, manageri-, ostaessasi saat alennuksen kirjoittamalla Heikki Uimonen, Radiomusiikin kustannus- ja muut yleisimmät sanan TEOSTO (isoin kirjaimin) ja musiikkikulttuurisia tekijöitä, rakennemuutos. Kaupallisten radioiden kuponkikoodi-kohtaan. jotka ovat vaikuttaneet mainosmusiikki 1985–2005. musiikkialan sopimukset muu- • Puhelimitse (040 966 0862) tilatessasi rahoitteisten radioiden musiik- Tampere University Press 2011. sikon näkökulmasta. Oppaassa saat alennuksen, kun mainitset sanan kitarjontaan 20 vuoden aikana. 248 s., hinta 29 euroa. käydään läpi myös sopimusten Teosto.

42 teostory 1 | 2011 SÄVELTÄJÄ

Inferno Musiikkilehtiä Teoston Raskaan rockin erikoislehti, joka tarjoaa painavaa asiaa laadukkaassa paketissa. Genren osaajat kir- asiakkaille tarjoushintaan joittavat aiheesta kuvia kumartamatta. Tarjoushinta 36,50 euroa / 10 nroa (norm. 48,50). Pop Media Oy tarjoaa Teoston asiakkaille lehtiään tilattavaksi tarjoushintaan. Tarjous koskee Episodin, Infernon, Rum- ban ja Rytmin vuositilausta. Alennuksen saat, kun teet tilauksen lehden verkko sivuilla www.popmedia.fi/teosto. Linkin tarjoukseen löydät myös Teoston verkko sivuilta www.teosto.fi kohdasta Tekijät ja kustantajat.

Rytmi Ottaa kantaa kaikkiin populaarikulttuurin ilmi- öihin rennosti, mutta kui- Episodi tenkin asiaan kuuluvalla Suomen suurin elokuvalehti esittelee vakavuudella. Uuden Rumba Vuonna 1983 perustettu rock- ja pop- ensi-iltaelokuvat ja niiden taustat sekä sukupolven musiikkilehti henkilöt elokuvien takana. Tulkitsee sopii kaikille, jotka vaativat musiikin sanansaattaja, joka uutisoi tuoreeltaan kotimaan musiikkiuutiset, kotimaista ja kansainvälistä elokuvan musiikkilehdeltä muuta- maailmaa ja sen tuoreimpia ilmiöitä. kin kuin musiikkia. Tarjous- esittelee uudet levyt ja bändit ensim- mäisenä sekä tuo maailmalta ajankoh- Tarjoushinta 44,90 euroa / 12 nroa hinta 29,90 euroa / 6 nroa (norm. 59,80). (norm. 39,80). taiset aiheet suomalaisille. Tarjoushinta 43,50 euroa / 16 nroa (norm. 57,90).

teostory 1 | 2011 43 TEOSTO PALVELEE

TEOSTON ASIAKASPALVELUNUMERO 010 808 118

Palvelut musiikin tekijöille, Palvelut musiikin käyttäjille kustantajille ja esittäjille Esitysluvat, tallennusluvat, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu Asiakkaaksi liittyminen, teosilmoitukset, kustannussopimukset, osoitteenmuutokset, esitys- ja tallennuskorvausten tilitys, verotus, esitysilmoitukset ja ulkomaan valvontapyynnöt

Musiikkiasiantuntija [email protected] (paikalla ma 8.30–16) SUOMALAISEN MUSIIKIN TIEDOTUSKESKUS FIMIC RY Teoston asiakaspalvelu on avoinna ma–to 8.30–16, pe 8.30–15 Avoinna ma–pe 9–15, faksi (09) 682 0770 Postiosoite: Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki www.fimic.fi, [email protected] Puhelinvaihde: (09) 681 011, faksi (09) 677 134 (09) 6810 1311 nuottitilaukset www.teosto.fi, [email protected] (09) 6810 1315 kevyen musiikin tiedotus Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected] (09) 6810 1300 vakavan musiikin tiedotus

PALVELUKORTTI Teosto maksaa q Olen Teostoon liittynyt säveltäjä, sanoittaja, sovittaja tai musiikinkustantaja postimaksun q Ilmoitan uudet tietoni, voimassa lähtien.

Nimi Asiakasnumero

Lähiosoite

Postinumero Postitoimipaikka Puhelin TEOSTO R.Y. Tunnus 5002386 Pankkiyhteys IBAN BIC Henkilötunnus 00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus

q Olen muu Teostoryn lukija q Tilaan Teostoryn q Peruutan tilauksen q Ilmoitan uudet yhteystiedot, voimassa lähtien.

Nimi Postinumero

Lähiosoite Postitoimipaikka Kun ilmoitat henkilötunnus- ja pankkiyhteystietoja, laita kortti kuoreen! Jos haluat, että Teosto maksaa postimaksun, käytä oheista Voit ottaa meihin yhteyttä myös sähköpostitse: [email protected] vastauslähetysosoitetta.