Kekkonen Elää!
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Kekkonen elää! Studio Kekkosen ensimmäiset kymmenen vuotta 2006-2016 Sisällys 1 Esipuhe Kekkonen elää! – Studio Kekkosen ensimmäiset kymme- – Olavi Uusivirta nen vuotta 2006-2016 2 Kekkosen tarina tähän asti Studio Kekkosen kymmenvuotishistoriikki – Aaro Sahari Julkaisija: Studio Kekkonen. 6 Kekkonen elää! -videot ja studion blogi Helsinki: Studio Kekkonen, 2016. – Julius Mauranen Toimitus ja taitto: Aaro Sahari. 9 Knif Audion ja Kekkosen yhteistyö Painettu: Lönnberg Print & Promo, Helsinki. – Jonte Knif 16 Verneri Pohjola ja Mikko Raita Kuvatiedot: – Aaro Sahari Esko Pettay, 2016: ek, sk, 1, 2, 6, 9, 10, 11, 14, 15, 19, 22, 25, tk. 18 Riionheimon akustiikkanurkka Kekkoslaisten omat kuvat vuosien varrelta: 1, 3, 4, 5, 8, 12, 22. – Janne Riionheimo Takakannen kuvan tapetti: Ritva Kronlund – Paratiisi, 20 Delay Trees ja Julius Mauranen Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy, www.tapettitehdas.fi – Aaro Sahari Muissa tapauksissa kuvaajatieto mainittu kuvatekstissä. 22 Jaakko Murros ja Kekkosen pulssi – Julius Mauranen ja Aaro Sahari Asiasanat: musiikkiala, äänentallennus, teknologia, his- 23 Vesterinen Yhtyeineen toria, yrityshistoriikit, verkostot. – Aaro Sahari 24 Tomi Malmin haastattelu Kiitokset kaikille, jotka auttoivat tämän julkaisun tekemisessä! Studio Kekkonen Elimäenkatu 20 A, 2. krs 00510 Helsinki Lue, kuuntele ja koe lisää: http://www.studiokekkonen.com/ Itse täydellisyyden lailla Esipuhe Olavi Uusivirta Kaksi muistoa. Ensimmäisessä ollaan Porvoon Mag- nusborgissa äänittämässä pohjiaallekirjoittaneen en- simmäiselle sooloalbumille. Vuosi on 2003, ja puikoissa liuhulettinen nuorimies Mikko Raita - äänittäjän, miksaa- jan ja osatuottajan ominaisuudessa. Mutta tarkkaamo on tyhjä. Soittotilan puolelta sen sijaan kuuluu karmi- vaa mölinää. Mikko kannattelee käsissään sähkökitaraa ja huutaa täyttä kurkkua kitaran sähkömagneettiseen mikrofoniin. Vaatetus on vähäistä, studiossa on noin 45 astetta lämmintä. Mölinä lakkaa, otto on purkissa. Mik- ko juoksee tarkkaamon puolelle painamaan spaceba- ria. Kuunnellaan. Hyväksyvää hykertelyä. ”Kyllä tää on pia, musiikkia kiimaisille teineille ja nuorille ahdistuneille ihan käyttistä.” ”Pitäiskö kokeilla vielä pseudovenäjää?” aikuisille. Mutta nälkä on sama. Merkillepantavaa on, että nyt ei olla äänittämässä Ed- Miksi juuri nämä muistot, nyt kun kädessä on lasi ward Vesalan ja Arto Mellerin psykedeelisprogressiivista pseudovenäläistä samppanjaa? Siksi, että näihin anek- runolevyä, vaan monikansallisen levy-yhtiön tuottamaa dootteihin kristallisoituvat Studio Kekkosen perimmäiset poplevyä. Music for the masses. Tämä kaikki on toissijais- syntysyyt. Juuri tähän ennakkoluulottomuuteen palautuu ta. Polte ja pyrkimys on sama: etsiä ja yllättyä. Kekkosen eetos. Leikitellä. Tutkiskella. Fiilistellä. Liekitellä. Toisessa muistossa ollaan Elimäenkadulla, viiden Kyseenalaistaa konventioita. Kaikki on mahdollista, miten vuoden leikkisään ikään ehtineessä Studio Kekkosessa. tahansa voi tehdä. Siksi Kekkosen uumenissa ovat vuosien Tekeillä on viides albumini Elvis istuu oikealla. Nyt kaiken saatossa viihtyneet mitä erilaisimmat artistit, esiintyjät vartijana on Juppu Mauranen, Englishman in Helsinki, ja musiikintekijät pelikentän kaikilta laidoilta, kenkiin- kuten hänet lukioaikoina opin tuntemaan. Aamupäivän tuijottelevista surinapoppareista stadionrokkareihin ja rauhallisen hetken Juppu on käyttänyt autoharppuosuuk- eteerisiin elektroperhosiin. Siksi juuri nämä hullunrohkeat siensa äänittämiseen. Nyt studiossa käy trafiikki. Mutta herrasmiehet - Mauranen, Raita ja Riionheimo - uskalsivat tarkkaamo on tyhjä. Soittotilakin on tyhjä. Sen sijaan studi- kymmenen vuotta sitten hypätä kollektiiviseen mielenhäi- on rappukäytävästä kuuluu triumfaattista trumpetointia. riöön, jota myös studioyrittämiseksi kutsutaan. Ja juuri sik- Tuottaja Mauranen miettii mikrofonien sijoittelua. Tarkoi- si Studio Kekkosella on edessään juuri sellainen ”loistava tuksena on soittaa New Orleans -henkistä swingiä Reeper- tulevaisuus”, josta J. Karjalainen laulaa. Sellainen, jonka bahn-kappaleen kollaasiosaan. ”Olin ajatellut että tähän ytimessä sykkii väkevä intohimo ja sammumaton rakkaus tulisi päällekkäin swingiä ja Kekkosen pikkujouluissa ää- hyvin tehtyä musiikkia kohtaan. Kippis seuraavalle vuosi- nitettyä puheensorinaa. Ja lisäksi vielä sampleja eräästä kymmenelle! Itse täydellisyyden lailla! 1 Kiki Paun kappaleesta”, Mauranen selostaa. Edelleenkään ei olla äänittämässä Otto Donnerin ja Pentti Saarikosken 1 Itse täydellisyys -lausahduksen lanseerasivat Juppu ja herra Uusi- virran sekä kekkoslaisten yhteinen ystävä, Soma-yhtyeen ja Kuuskul- yläpilvissä liplattelevaa runojazz-häsmäkkää, vaan pop- ma-putiikin sielu Vesa Aleksi. 1 Kekkonen elää! Studio Kekkosen kymmenen vuotta Kesäpäivä Vallilassa. Aurinko yltää hennosti keltai- värimaailma, sekä loungen katseen vangitseva vaneri- seen huoneeseen pienteollisuus- ja toimistotalojen vä- aalto virittävät voimallisesti tähän tunnelmaan. Musiikin listä. Janne Riionheimo tulee heti tervehtimään. ”Otatko tekeminen vaatii tietoa ja taitoa – jonkin verran teknolo- kahvia?” hän kysyy jäämättä odottamaan vastaustani. giaakin – mutta sen kokemisen tavoin myös elämyksiä, Viereisen tarkkaamon raollaan olevan oven välistä kan- tunnetta. tautuu oleskeluhuoneeseen sähkökitaraa. Julius Mau- Viimeiset kymmenen vuotta toiminut Studio Kek- ranen on työn touhussa Vesterisen yhtyeen uusimman konen tarjoaa käyttäjilleen näitä kaikkia. Samalla mu- levyn jälkiäänitysten parissa. Jannen vetäytyessä toi- siikkibisnes on muuttunut globaalin vuorovaikutuksen, mistoonsa pianon taakse, hakeudun tilaa halkovaan saavutettavuuden ja materiaalisuuden kokemuksen käytävään. Täällä ovi on suljettu, sillä äänityshuoneessa murroksen myötä. Kekkoslaiset ovat joutuneet tasapai- pauhaavat styrkkarit ja omassa huoneessaan Mikko Rai- nottelemaan jakamiensa laatuvaatimusten ja hyvin teke- ta on hänkin kiireinen fuusiojazz-kappaleen miksauksen misen sekä pirstaloituvien tuotantobudjettien ja muuttu- parissa. Studio Kekkonen on täynnä ääniä ja elämää. vien musiikkimakujen välissä. Siksi nyt onkin aika kertoa, Satunnaiselle musiikinkuluttajalle studio on helpos- miten tämä kaikki tapahtui, ketkä siihen osallistuivat ja ti mystinen ääniteknologian temppeli. Studio Kekkosen mitä se heille merkitsee. akustisesti tarkkaan harkitut mutta suorien kulmien Mikä siis todella on Studio Kekkonen? tyranniaan tottuneelle oudot kulmat, vahvan pehmeä 2 Yksin, yhdessä ammattilaisuutta rakentamaan Kekkosen kolmikon – Jupun, Mikon ja Jannen – tiet yhteisen studion perustamiseen johtavat sarjaan tapah- tumia vuosituhannen taitteessa. Teknologinen kehitys oli tällöin alkanut murtaa vanhoja studiotyön rajoja. Uusi ääniteknologian osaajien sukupolvi haki paikkaansa va- kiintuneiden ammattilaisten rinnalle. On tuskin yllättä- vää, että nämä nuoret tuottajat, äänittäjät, miksaajat ja masteroijat päätyivät tukemaan toisiaan, vetämään toi- siaan alalle. Musiikkiteknologia oli uusi linja Sibelius-Akatemias- sa 1990-luvun lopussa. Opetus haki uomiaan, mutta onneksi studiosta löytyi yritteliäälle aikaa. Sieltä Mikko Raidan myös todennäköisesti tuolloin löysi. Hänen ope- tusohjelmansa keskiössä olivat kaikenlaiset omat pro- jektit ja demotuotannot. Osaamista ja kokemusta kertyi, Mikko demonstroi Ganes-soundtracklevyn äänityksissä me- vaikka opinnot jäivätkin vuosiksi kesken. Mikon yritte- kaanista äänenmuokkausvalintaa. Kuva: Olavi Uusivirta. liäisyys tuotti myös tulosta, sillä vain parin vuoden opis- kelujen jälkeen ovi ammattilaisuuteen aukesi Mannhain Sibiksen käytävillä oli myös luotu uraa ohjanneita stoner-metallin surisevin sävelin. ystävyys- ja ammattisuhteita. Yksi näistä oli tekniikan ylioppilas ja sivuaineena musiikkiteknologiaa opiskel- lut Janne Riionheimo. Hän oli päätynyt opiskelemaan äänittämistä ja miksaamista vuosien demotyöskentelyn innoittamana. Samalla tosin syntyi diplomityö akustii- kasta. Sibelius-Akatemian studiota ei kuitenkaan voinut käyttää loputtomiin – etenkään kaupalliseen toimintaan. Molemmat kokivat ajan kypsäksi etsiä oma, jaettu työtila. Julius Mauraselle lapsuuden intensiivinen Bob Dylanin ja Beatlesin kuuntelu kääntyi lopulta vuonna 1999 irtiotoksi Lauttasaaren kotimaisemista äänitek- nologian opintojen pariin Liverpool Institute for Per- forming Arts:in. Mikon tavoin koulun idea tiivistyi lo- puttomiksi studiossa vietetyiksi tunneiksi. Palattuaan Suomeen vuonna 2003 Juppu otti yhteyttä tähän Studio Kivessä siviilipalvelusaikanaan tapaamaansa kollegaan ja päätyi näin mukaan Kekkosen kööriin. Nousukiidossa olevien nuorten tuotannon ammattilaisten silmissä al- koi siinnellä jotain järisyttävämpää. Janne asentaa mikkikaapeleita rakenteilla olevaan ullak- koasuntoon vuonna 2000. 3 Studion rakennusurakan alussa energiaa riitti vielä rock-tuuletuksiin! Apuna poseerasi Vesterisen tuleva kitaristi Pate. Jokaisen on hiihdettävä se oma hiihto Studioita tulee ja studioita menee. Harvoista tulee Kun päätös uuden studion rakentamisesta oli tehty, klassikoita, joiden pihaan musiikkifanit tekevät vuosi- alkoi reilun vuoden mittainen tilan metsästys. Kekkos- kymmentenkin jälkeen pyhiinvaellusmatkoja. Useimmat laiset mittailivat huoneita pitkin Helsinkiä Hietalahden kaatuvat ja katoavat, niiden teknologia myydään kilpaili- konepajahallista Oulunkylän puiseen muumitaloon. joille tai kipataan roskalavalle. Tämä todellisuus on tuttu Töihin piti – ainakin periaatteessa – päästä ratikalla! Kekkosen kolmikollekin. Miksi siis ryhtyä oman studion Keskusteluja käytiin suuntaan ja toiseen yhteistyön rakentamiseen? mahdollisuuksista muiden