TIETOISKU 31.3.2014

Keskusverkkotyön pohjana käytetään yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän taajamarajausta, joka VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO on virallinen Suomessa käytössä oleva taajamarajaus (kuva 1). Koska Turun kaupunkiseudun kuntien keskukset ovat kasvaneet yhteen muodostaen analyysin mielekkyyden kannalta liian laajan yhtenäisen Tässä tietoiskussa tarkastellaan Varsinais-Suomen taajamien muodostamaa keskusverkkoa. Tar- keskustaajaman, on kaupunkiseudun keskustaajama jaettu pienempiin osiin pääosin kuntarajojen pe- kastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on, mitkä tekijät rusteella. Lisäksi Kaarinan ja Liedon kuntien alueilla Piikkiön ja Littoisten taajamat on erotettu omiksi yhdistävät eri taajamia ja miten ne puolestaan eroavat toisistaan. Analyysin tuloksissa koroste- alueikseen. Analyysissä käytetty taajamarajaus ja tilastoaineistot vastaavat vuoden 2010 tilannetta. taan, että keskuksia on tärkeää tarkastella monista eri näkökulmista ja osana laajempaa koko- naisuutta, jotta keskusverkon ominaisuudet ja sen kehitys nykyisenlaiseksi voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti.

Ihode Rohdainen Johdanto keskusverkkoanalyysiin Virttaa Untamala Varsinais-Suomen keskusverkon analyysissä tarkastellaan maakunnan taajamarakenteen ominaisuuksia Yläne Oripää ja viime vuosikymmeninä tapahtunutta kehitystä (kuva 1). Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millai- sia erityyppisiä taajamia maakunnassa on, mitkä tekijät yhdistävät eri taajamia ja miten ne puolestaan Mellilä eroavat toisistaan. Keskusverkkotyön taustalla on Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palvelui- Lokalahti Riihikoski Mynämäki den ja liikenteen vaihemaakuntakaava, jonka taustaselvityksiin analyysi lukeutuu. Pyhe Kyrö Aura Perinteisesti kaupunkien, kuntakeskusten ja kylien muodostamaa keskusverkkoa on tarkasteltu hal- Paattinen as linnollis-hierarkkisesta näkökulmasta, jossa keskukset on luokiteltu niiden hallinnollisen aseman Seikelä Jäkärlä mukaan. Tällaisia keskusluokkia ovat olleet mm. maakuntakeskus, seutukuntakeskus tai kuntakeskus Piuha Moisio Yliskulma Lieto (kuva 2). Useiden viimeaikaisten kuntaliitosten myötä hallinnollinen luokittelu on kuitenkin muuttu- Vaskio Tammi- Littoinen silta Kaivola nut epäjohdonmukaiseksi vanhojen kuntakeskusten muuttuessa uusien kuntien alakeskuksiksi. Lisäksi Poikko Märy Piikkiö Hähkänä Inkere taajamien jaottelu hallinnollisin perustein on huono lähtökohta maakuntakaavoitukselle, sillä saman Rymättylä Salo Suomusjärvi hallinnollisen luokan keskukset voivat poiketa merkittävästi toisistaan esimerkiksi väestön määrällä tai Kårkulla- Lielax palvelujen monipuolisuudella mitattuna. Parainen Vartsala

Perniö as Käsillä oleva keskusverkkoanalyysi perustuukin ensisijaisesti muihin kuin hallinnollisiin tekijöihin. Ana- Teijo Toija Nauvo lyysissä Varsinais-Suomen keskusverkon ominaisuuksia tarkastellaan: Korppoo Kemiö Perniö 1. väestön ja yhdyskuntarakenteen nykytilan, Dragsfjärd Björkboda 2. väestön ja yhdyskuntarakenteen viimeaikaisen kehityksen, Lammala 3. palvelurakenteen ja 4. työssäkäyntiliikenteen näkökulmista. Taalintehdas Lopuksi nämä neljä näkökulmaa yhdistetään yhdeksi keskusverkkoa yleisellä tasolla kuvaavaksi syn- teesiksi. Analyysit perustuvat yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä saatavaan ruututietoon sekä

Varsinais-Suomen liiton ja maakunnan kuntien yhdessä keräämään palvelupisteaineistoon. Taajamien 0 10 20 40 km luokittelu on tehty ryhmittelyanalyysin avulla. Analyysin synnyttämiä ryhmittelyjä tulkittaessa on hyvä muistaa, että ryhmien sisällä on aina hajontaa, jolloin samaan ryhmään voi osua myös toisistaan poik- Kuva 1 Keskusverkkoanalyysissä käytetty taajamajako. keavia taajamia. Tämän vuoksi myös ryhmien nimiin tulee suhtautua suuntaa-antavina. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE 2014.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST TIETOISKU 31.3.2014

Maakuntakaavan keskusmerkinnät

Maakuntakeskus

Seutukuntakeskus

Kunta- tai osakuntakeskus

Alakeskus Kuva 2 Varsinais-Suomen keskusverkko hallinnollisen luokituksen pe- rusteella määritettynä. 0 10 20 40 km Kylä Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, Varsinais-Suomen liitto.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 31.3.2014

Väestö ja yhdyskuntarakenne Taajamien luokittelu väestön ja yhdyskuntarakenteen perusteella poh- jautuu taajamien väkilukuun, pinta-alaan, ikärakenteeseen, työpaikko- jen määrään, aluetehokkuuteen sekä rakennusten eri käyttötarkoitusten välisiin suhteisiin (kuva 3). Tarkastelun pohjalta muodostuu 7 luokkaa, joita määrittää ensisijaises- ti taajaman koko sekä liiketilojen määrä asukaslukuun suhteutettuna. Luokittelussa muodostuneet eri taajamatyypit kuvataan tarkemmin alla. Suuri kaupunkitaajama -luokan muodostaa yksin Turun keskustaaja- ma, joka erottuu selvästi muista kaikilla mittareilla. Keskisuuren kaupunkitaajaman muodostavat Salo ja Raisio, jotka erottuvat sekä asukasluvultaan että aluetehokkuudeltaan pienemmistä kaupunkikeskuksista. Pieni kaupunkitaajama -luokkaan kuuluvat muut seutukuntakeskuk- set ja maakunnan suuremmat taajamat. Ryhmän taajamissa on kes- kimäärin noin 10 000 asukasta, ja ne on rakennettu kaupunkimaisen tiiviisti. Pieni monipuolinen taajama -luokkaan kuuluvat taajamat sijaitsevat tyypillisesti kauempana kaupunkimaisista taajamista, ja niissä on mel- ko runsaasti liike ja toimitiloja suhteessa väestön määrään. Pienet liiketilojen taajamat ovat varsin samanlainen pienien monipuo- listen taajamien kanssa, mutta liiketilojen taajama -luokkaan kuuluvis- sa taajamissa korostuu kaupan käyttöön tarkoitettujen rakennusten suhteellisen suuri määrä. Keskisuurissa asuintaajamissa on toimitilojen määrään suhteutettuna paljon asukkaita. Luokkaan kuuluvat taajamat ovat melko suuria, kes- Väestö ja yhdyskuntarakenne kimäärin 2000–3000 asukkaan kokoisia. Asuintaajamissa väestö asuu Suuri kaupunkitaajama tyypillisesti omakotitalossa. Keskisuuri kaupunkitaajama Pienet asuintaajamat muistuttavat rakenteeltaan paljon keskisuuria Pieni kaupunkitaajama asuintaajamia mutta ovat kooltaan selvästi pienempiä. Pieni monipuolinen taajama Pieni liiketilojen taajama Keskisuuri asuintaajama Kuva 3 Väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen perustuva luokitus. 0 10 20 40 km Pieni asuintaajama Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 31.3.2014

Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitys Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen perustuvassa luokitte- lu tarkastellaan edellisessä kohdassa kuvattujen muuttujien kehitystä vuosina 1980–2010. Varsin pitkästä tarkastelujaksosta johtuen taajami- en lyhyen aikavälin kehitysvaiheet eivät korostu, vaan analyysi nostaa esiin taajamien kehityksen pitkän aikavälin trendit. Analyysin tuloksena muodostuu viisi luokkaa, joita määrittää pää- asiassa taajaman yleinen kasvunopeus sekä ikärakenteen muutokset (kuva 4). Luokittelussa muodostuneet eri taajamatyypit kuvataan tar- kemmin alla. Hidas kasvu ja nopeasti vanheneva väestö -luokkaan kuuluvien taa- jamien väestö on pysynyt lähes samana koko tarkastelujakson samalla, kun niiden väestö on vanhentunut huomattavan nopeasti. Hidas kasvu ja vanheneva väestö -luokan taajamat ovat kasvaneet niin ikään hitaasti, joskin hieman edellistä luokkaa nopeammin. Myöskään väestön vanheneminen ei ole ollut yhtä nopeaa kuin edellisessä luo- kassa. Nopea kasvu ja vanheneva väestö -luokkaan kuuluvissa taajamissa väestö on kasvanut keskimäärin noin 2–3 % vuodessa, mutta niiden väestö on vanhentunut melko nopeasti. Nopea kasvu ja nuoreneva väestö -luokassa väestönkasvu on ollut kes- kimäärin vielä hieman edellistä luokkaa nopeampaa, minkä lisäksi taa- jamissa nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus on tarkastelujaksolla kasvanut. Tähän luokkaan kuuluvat taajamat ovat tyypillisesti Turun tai Salon kaupunkiseudun reunataajamia. Hyperkasvu ja nuoreneva väestö -luokkaan kuuluvat kaksi taajamaa eroavat muista puolestaan siinä, että niiden asukasluku on moninker- taistunut tarkastelujakson aikana. Nämä taajamat ovat kuitenkin kool- taan varsin pieniä. Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitys (1980–2010)

Hidas kasvu ja nopeasti vanheneva väestö Hidas kasvu ja vanheneva väestö Nopea kasvu ja vanheneva väestö Nopea kasvu ja nuoreneva väestö Kuva 4 Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen perustuva luokitus. 0 10 20 40 km Hyperkasvu ja nuoreneva väestö Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 31.3.2014

Palvelurakenne Taajamien palvelurakenteeseen perustuvan luokituksen taustalla on suu- ri joukko palvelupisteitä, jotka on jaettu 23 eri luokkaan. Palvelujen jou- kossa on eritasoisia oppilaitoksia, erilaisia sote-palveluja, muita julkisia palveluja, kuten kirjasto tai Kela, sekä yksityisiä palveluja, kuten apteekki, pankki tai kaupan palvelut. Lisäksi tarkastelussa on taajaman palveluta- son monipuolisuutta kuvaava muuttuja. Palvelurakenteen perusteella Varsinais-Suomen taajamat jakautuvat kuuteen eri ryhmään, jotka esitellään tarkemmin alla (kuva 5). Etenkin suurimpien taajamien osalta ryhmittely vastaa melko hyvin väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen perustuvaa ryhmittelyä. Erinomaiset palvelut -ryhmään kuuluu Turun keskustaajama, jossa käytännöstä kaikista eri palvelutyypeistä löytyy lukuisia eri vaihtoehtoja. Kaikki keskeiset palvelut -ryhmään kuuluvat puolestaan Salon ja Rai- sion kaupungit, joista löytyy niin ikään käytännössä kaikki eri palvelu- luokat ja monet niistä monin kappalein. Monipuoliset palvelut -ryhmään kuuluu muut maakunnan suuret taa- jamat. Tämän luokan palvelurakenne on myös varsin kattava, ja siihen kuuluu tyypillisesti mm. Kelan toimipiste, lukio ja Alko. Monipuoliset peruspalvelut -ryhmään kuuluu etenkin itsenäisten kun- tien keskustaajamia. Luokkaa määrittääkin parhaiten kunnalliset palve- lut, kuten terveyskeskus tai kunnanvirasto. Peruspalvelut-ryhmään kuuluu puolestaan monia taajamia, jotka ovat liitoskuntien entisiä kuntakeskuksia. Myös näiden taajamien palveluta- so on keskimäärin varsin kohtuullinen sisältäen tyypilllisesti mm. kir- jaston, kaupan tai postin toimipisteen. Kunnallisia päätöksentekoelimiä ei näissä taajamissa kuitenkaan ole.

Suppeat peruspalvelut -ryhmään kuluu pääasiassa pieniä taajamia isom- Palvelurakenne pien keskusten läheisyydessä. Näiden taajamien palvelut nojaavat vahvas- Erinomaiset palvelut ti viereisten taajamien palvelutarjontaan, eikä niistä itsestään tavallisesti Kaikki keskeiset palvelut löydy kuin koulu tai päiväkoti. Monipuoliset palvelut Monipuoliset peruspalvelut Peruspalvelut Kuva 5 Taajamien palvelurakenteeseen perustuva luokitus. 0 10 20 40 km Suppeat peruspalvelut Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, Varsinais-Suomen liitto, YKR/SYKE 2014.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 31.3.2014

Työssäkäyntiliikenne Työssäkäyntiliikennettä lähestytään kytkeytyneisyyden kautta. Tarkas- teltavana on se, miten voimakkaasti taajamat ovat kytkeytyneet ympä- röivän alueensa työssäkäyntiverkostoihin. Kytkeytyneisyyttä analysoidaan kahden näkökulman kautta: miten laa- jalti taajaman väestö työskentelee taajaman ulkopuolella ja miten laajal- ta alueelta taajaman työpaikat saavat työvoimansa. Lisäksi tarkastelussa on kaksi mittakaavatasoa: koko maakunnan että seutukunnan mittakaa- va. Maakuntarajan ylittävää työssäkäyntiä analyyseissä ei ole huomioitu. Kytkeytyneisyyteen pohjautuva luokittelu perustuu edellä mainittujen näkökulmien keskiarvoon. Jotta taajama saisi korkean kytkeytyneisyys- arvon, tulee sen olla työssäkäynnin kautta voimakkaasti kytkeytynyt sekä koko maakuntaan että omaan seutukuntaan ja sekä työpaikkakes- kuksena että työssäkäyvien asuinalueena. Kytkeytyneisyys on voimakkaasti riippuvainen taajaman etäisyydestä suurimpiin keskuksiin (kuva 6). Mitä lähempänä maakunnan mer- kittävimpiä asuin- ja työssäkäyntikeskuksia taajama sijaitsee, sitä voi- makkaammin se on kytkeytynyt ympäristöönsä. Maakunnan reunoilla sijaitsevat taajamat ovat siksi heikosti kytkeytyneitä. Esimerkiksi Ke- miönsaaren taajamat ovat varsin heikosti kytkeytyneet oman kunnan ulkopuolella, eli ne ovat työssäkäyntirakenteeltaan itsenäisiä. Merkillepantavaa on seutukuntakeskusten asema maakunnan työs- säkäyntirakenteessa. Turun työssäkäyntialue kattaa lähes koko maa- kunnan, minkä lisäksi Turun seudun sisäinen työssäkäyntiverkosto on varsin tiivis. Tämän vuoksi Turku naapuritaajamineen on selvästi maakunnan voimakkaimmin kytkeytynyt alue. Tähän alueeseen kuu- luu myös Paraisten keskustaajama. Salon ympäristön taajamat ovat toiseksi kytkeytyneimpiä. Oman seudun lisäksi Salo onkin kytkeytynyt myös esim. Turun seutuun, joskin tämä on jossain määrin heikentynyt Nokian työpaikkojen vähettyä. Myös Kytkeytyneisyys (keskiarvo) Uusikaupunki näyttäytyy selvänä oman seutunsa työssäkäyntiliikenteen solmukohtana, mutta Loimaa ei erotu yhtä selvästi. Monen Loimaan Voimakkaasti kytkeytynyt seudun taajaman työssäkäyntiliikenne suuntautuu Turkuun, jolloin Loi- Melko voimakkaasti kytkeytynyt maa ei ole yhtä selvästi oman seutunsa työssäkäyntiliikenteen keskus. Jonkin verran kytkeytynyt Melko heikosti kytkeytynyt Kuva 6 Taajamien työssäkäyntiliikenteeseen perustuva luokitus. 0 10 20 40 km Heikosti kytkeytynyt Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 31.3.2014

Luokittelujen yhdistelmä Edellä kuvattujen luokittelujen yhdistelmä perustuu kutakin ryhmää paraiten kuvaaviin muuttujiin. Näitä ovat esimerkiksi taajaman koko, rakennuskannan monipuolisuus, taajaman kasvu, palvelurakenne ja kytkeytyneisyys. Tuloksena on 7-luokkainen ryhmittely, joka pyrkii kuvaamaan Varsinais-Suomen keskusverkkoa monipuolisesti eri näkö- kulmista (kuva 7). Suuri kaupunkitaajama -luokkaan kuuluu yksin Turku, joka erottuu muista taajamista useimmilla mittareilla selvästi suurimpana ja moni- puolisimpana taajamana. Keskisuuria kaupunkitaajamia ovat seutukuntakeskukset sekä Raisio, joita yhdistää verrattain korkea asukasluku ja aluetehokkuus sekä kyt- keytyneisyys myös työssäkäyntikeskuksena. Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama -luokkaan kuuluu asukasluvul- taan melko suuria ja palvelurakenteeltaan monipuolisia taajamia, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti lähellä Turkua tai Saloa. Heikosti kytkeytyneet liiketilojen taajamat ovat edellistä luokkaa pie- nempiä ja selvästi heikommin kytkeytyneitä, mutta niissä liiketilojen osuus rakennuskannasta on suhteellisen suuri. Vahvasti kytkeytyneet peruspalvelutaajamat ovat keskimäärin melko pieniä taajamia, joiden palvelutaso on kohtalainen. Taajamat sijaitsevat tyypillisesti lähellä suurempaa keskusta. Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama -luokka muistuttaa muu- ten edellistä, mutta siihen kuuluvat taajamat ovat selvästi heikommin kytkeytyneet ympäristöönsä. Nopeasti kasvaneet asuintaajamat ovat keskimäärin hyvin pieniä mut- ta nopeasti kasvaneita taajamia, joiden palvelutaso on varsin heikko. Ne Luokittelujen yhdistelmä ovat kuitenkin kohtalaisen voimakkaasti kytkeytyneet asuinpaikkoina. Suuri kaupunkitaajama Keskisuuri kaupunkitaajama Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Kuva 7 Taajamien luokittelujen yhdistelmä. 0 10 20 40 km Nopeasti kasvanut asuintaajama Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 31.3.2014

Yhteenveto Lopuksi eri tarkastelujen yhdistelmänä syntynyttä taajamien luokittelua (kuva 7) verrataan hallinnollis-hierarkkiseen luokitteluun, joka perustuu lähinnä keskusten aluehallinnolli- seen asemaan (kuva 2). Vertailun tuloksista käy hyvin ilmi, että nämä molemmat tarkas- telut synnyttävät varsin samanlaisen keskushierarkian suurempien taajamien osalta (kuva 8, taulukko 1). Turku maakuntakeskuksena erottuu selvästi omana luokkanaan myös vä- estöön, yhdyskuntarakenteeseen, työssäkäyntiin ja palveluihin perustuvassa tarkastelussa. Myös seutukuntakeskukset erottuvat omaksi luokakseen, joskin seutukuntaluokkaan nou- see myös Raisio. Sen sijaan hallinnollisen keskushierarkian alemmilla tasoilla hajonta on suurempaa. Toki esimerkiksi alakeskukset osuvat useimmin peruspalvelutaajama-luokkaan kuin palvelu- taajama-luokkaan. Yksiselitteistä jaottelua ei kuitenkaan voi tehdä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että esimerkiksi kuntakeskukset voivat poiketa toisistaan merkittävästi: ero Naantalin ja Oripään välillä on ilmeinen. Lisäksi lukuisat kuntaliitokset ovat muuttaneet maakunnan hallinnollista keskusrakennetta, ja monet entiset kuntakeskukset ovat nykyi- sin suuremman kunnan alakeskuksia tai kyliä. Tässä tietoiskussa esitetty keskusverkkoanalyysi osoittaa, kuinka tärkeää on tarkastella taa- jamien ominaisuuksia myös muista kuin perinteisestä hallinnollisesta näkökulmasta. Paitsi että saman hallinnollisen tason keskukset voivat olla luonteeltaan täysin erilaisia, vaikuttaa keskusten kehitykseen myös niiden suhteellinen sijainti. Suurten kaupunkikeskusten lähei- syydessä sijaitsevien taajamien kehitykseen ovat vaikuttaneet varsin erilaiset tekijät kauem- Luokittelujen yhdistelmä pana sijaitseviin taajamiin verrattuna. Keskuksia onkin tärkeää tarkastella osana laajempaa Suuri kaupunkitaajama kokonaisuutta, jotta niiden ominaispiirteet voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Keskisuuri kaupunkitaajama Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama

0 10 20 40 km Nopeasti kasvanut asuintaajama

Maakunta- Seutukunta- keskus keskus Kuntakeskus Alakeskus Kyläkeskus Suuri kaupunkitaajama 1 – – – – Keskisuuri kaupunkitaajama – 4 1 – – Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama – – 9 2 – Kuva 8 Taajamien luokittelujen yhdistelmä yhdistettynä hallinnollis-hierarkkiseen luo- Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama – – 13 3 – kitteluun. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014, Varsinais-Suomen liitto. Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama – – 6 4 4 Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama – – 5 10 9 Taulukko 1 Taajamien luokittelujen yhdistelmän ja hierarkkisen luottelun ristiintaulu- kointi. Nopeasti kasvava asuintaajama – – – – 5

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND