Varsinais-Suomen Keskusverkko, Tietoisku 31.3.2014
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
TIETOISKU 31.3.2014 Keskusverkkotyön pohjana käytetään yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän taajamarajausta, joka VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO on virallinen Suomessa käytössä oleva taajamarajaus (kuva 1). Koska Turun kaupunkiseudun kuntien keskukset ovat kasvaneet yhteen muodostaen analyysin mielekkyyden kannalta liian laajan yhtenäisen Tässä tietoiskussa tarkastellaan Varsinais-Suomen taajamien muodostamaa keskusverkkoa. Tar- keskustaajaman, on kaupunkiseudun keskustaajama jaettu pienempiin osiin pääosin kuntarajojen pe- kastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on, mitkä tekijät rusteella. Lisäksi Kaarinan ja Liedon kuntien alueilla Piikkiön ja Littoisten taajamat on erotettu omiksi yhdistävät eri taajamia ja miten ne puolestaan eroavat toisistaan. Analyysin tuloksissa koroste- alueikseen. Analyysissä käytetty taajamarajaus ja tilastoaineistot vastaavat vuoden 2010 tilannetta. taan, että keskuksia on tärkeää tarkastella monista eri näkökulmista ja osana laajempaa koko- naisuutta, jotta keskusverkon ominaisuudet ja sen kehitys nykyisenlaiseksi voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Ihode Rohdainen Johdanto keskusverkkoanalyysiin Virttaa Alastaro Untamala Laitila Varsinais-Suomen keskusverkon analyysissä tarkastellaan maakunnan taajamarakenteen ominaisuuksia Yläne Loimaa Kalanti Oripää ja viime vuosikymmeninä tapahtunutta kehitystä (kuva 1). Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millai- Uusikaupunki sia erityyppisiä taajamia maakunnassa on, mitkä tekijät yhdistävät eri taajamia ja miten ne puolestaan Mellilä eroavat toisistaan. Keskusverkkotyön taustalla on Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palvelui- Lokalahti Vehmaa Riihikoski Mynämäki den ja liikenteen vaihemaakuntakaava, jonka taustaselvityksiin analyysi lukeutuu. Pyhe Kyrö Koski Tl Aura Mietoinen Nousiainen Vahto Perinteisesti kaupunkien, kuntakeskusten ja kylien muodostamaa keskusverkkoa on tarkasteltu hal- Kustavi Taivassalo Paattinen Lemu Tarvasjoki Askainen Masku Lieto as Somero linnollis-hierarkkisesta näkökulmasta, jossa keskukset on luokiteltu niiden hallinnollisen aseman Marttila Seikelä Rusko Jäkärlä mukaan. Tällaisia keskusluokkia ovat olleet mm. maakuntakeskus, seutukuntakeskus tai kuntakeskus Piuha Moisio Yliskulma Naantali Raisio Lieto Kuusjoki (kuva 2). Useiden viimeaikaisten kuntaliitosten myötä hallinnollinen luokittelu on kuitenkin muuttu- Merimasku Vaskio Turku Tammi- Littoinen silta Kaivola Kiikala nut epäjohdonmukaiseksi vanhojen kuntakeskusten muuttuessa uusien kuntien alakeskuksiksi. Lisäksi Poikko Paimio Märy Piikkiö Hähkänä Kaarina Inkere taajamien jaottelu hallinnollisin perustein on huono lähtökohta maakuntakaavoitukselle, sillä saman Rymättylä Salo Suomusjärvi hallinnollisen luokan keskukset voivat poiketa merkittävästi toisistaan esimerkiksi väestön määrällä tai Kårkulla- Lielax Sauvo Muurla palvelujen monipuolisuudella mitattuna. Parainen Vartsala Perniö as Käsillä oleva keskusverkkoanalyysi perustuukin ensisijaisesti muihin kuin hallinnollisiin tekijöihin. Ana- Teijo Toija Nauvo lyysissä Varsinais-Suomen keskusverkon ominaisuuksia tarkastellaan: Korppoo Kemiö Perniö 1. väestön ja yhdyskuntarakenteen nykytilan, Dragsfjärd Björkboda 2. väestön ja yhdyskuntarakenteen viimeaikaisen kehityksen, Lammala 3. palvelurakenteen ja 4. työssäkäyntiliikenteen näkökulmista. Taalintehdas Lopuksi nämä neljä näkökulmaa yhdistetään yhdeksi keskusverkkoa yleisellä tasolla kuvaavaksi syn- teesiksi. Analyysit perustuvat yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä saatavaan ruututietoon sekä Varsinais-Suomen liiton ja maakunnan kuntien yhdessä keräämään palvelupisteaineistoon. Taajamien 0 10 20 40 km luokittelu on tehty ryhmittelyanalyysin avulla. Analyysin synnyttämiä ryhmittelyjä tulkittaessa on hyvä muistaa, että ryhmien sisällä on aina hajontaa, jolloin samaan ryhmään voi osua myös toisistaan poik- Kuva 1 Keskusverkkoanalyysissä käytetty taajamajako. keavia taajamia. Tämän vuoksi myös ryhmien nimiin tulee suhtautua suuntaa-antavina. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE 2014. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 31.3.2014 Maakuntakaavan keskusmerkinnät Maakuntakeskus Seutukuntakeskus Kunta- tai osakuntakeskus Alakeskus Kuva 2 Varsinais-Suomen keskusverkko hallinnollisen luokituksen pe- rusteella määritettynä. 0 10 20 40 km Kylä Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, Varsinais-Suomen liitto. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 31.3.2014 Väestö ja yhdyskuntarakenne Taajamien luokittelu väestön ja yhdyskuntarakenteen perusteella poh- jautuu taajamien väkilukuun, pinta-alaan, ikärakenteeseen, työpaikko- jen määrään, aluetehokkuuteen sekä rakennusten eri käyttötarkoitusten välisiin suhteisiin (kuva 3). Tarkastelun pohjalta muodostuu 7 luokkaa, joita määrittää ensisijaises- ti taajaman koko sekä liiketilojen määrä asukaslukuun suhteutettuna. Luokittelussa muodostuneet eri taajamatyypit kuvataan tarkemmin alla. Suuri kaupunkitaajama -luokan muodostaa yksin Turun keskustaaja- ma, joka erottuu selvästi muista kaikilla mittareilla. Keskisuuren kaupunkitaajaman muodostavat Salo ja Raisio, jotka erottuvat sekä asukasluvultaan että aluetehokkuudeltaan pienemmistä kaupunkikeskuksista. Pieni kaupunkitaajama -luokkaan kuuluvat muut seutukuntakeskuk- set ja maakunnan suuremmat taajamat. Ryhmän taajamissa on kes- kimäärin noin 10 000 asukasta, ja ne on rakennettu kaupunkimaisen tiiviisti. Pieni monipuolinen taajama -luokkaan kuuluvat taajamat sijaitsevat tyypillisesti kauempana kaupunkimaisista taajamista, ja niissä on mel- ko runsaasti liike ja toimitiloja suhteessa väestön määrään. Pienet liiketilojen taajamat ovat varsin samanlainen pienien monipuo- listen taajamien kanssa, mutta liiketilojen taajama -luokkaan kuuluvis- sa taajamissa korostuu kaupan käyttöön tarkoitettujen rakennusten suhteellisen suuri määrä. Keskisuurissa asuintaajamissa on toimitilojen määrään suhteutettuna paljon asukkaita. Luokkaan kuuluvat taajamat ovat melko suuria, kes- Väestö ja yhdyskuntarakenne kimäärin 2000–3000 asukkaan kokoisia. Asuintaajamissa väestö asuu Suuri kaupunkitaajama tyypillisesti omakotitalossa. Keskisuuri kaupunkitaajama Pienet asuintaajamat muistuttavat rakenteeltaan paljon keskisuuria Pieni kaupunkitaajama asuintaajamia mutta ovat kooltaan selvästi pienempiä. Pieni monipuolinen taajama Pieni liiketilojen taajama Keskisuuri asuintaajama Kuva 3 Väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen perustuva luokitus. 0 10 20 40 km Pieni asuintaajama Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 31.3.2014 Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitys Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen perustuvassa luokitte- lu tarkastellaan edellisessä kohdassa kuvattujen muuttujien kehitystä vuosina 1980–2010. Varsin pitkästä tarkastelujaksosta johtuen taajami- en lyhyen aikavälin kehitysvaiheet eivät korostu, vaan analyysi nostaa esiin taajamien kehityksen pitkän aikavälin trendit. Analyysin tuloksena muodostuu viisi luokkaa, joita määrittää pää- asiassa taajaman yleinen kasvunopeus sekä ikärakenteen muutokset (kuva 4). Luokittelussa muodostuneet eri taajamatyypit kuvataan tar- kemmin alla. Hidas kasvu ja nopeasti vanheneva väestö -luokkaan kuuluvien taa- jamien väestö on pysynyt lähes samana koko tarkastelujakson samalla, kun niiden väestö on vanhentunut huomattavan nopeasti. Hidas kasvu ja vanheneva väestö -luokan taajamat ovat kasvaneet niin ikään hitaasti, joskin hieman edellistä luokkaa nopeammin. Myöskään väestön vanheneminen ei ole ollut yhtä nopeaa kuin edellisessä luo- kassa. Nopea kasvu ja vanheneva väestö -luokkaan kuuluvissa taajamissa väestö on kasvanut keskimäärin noin 2–3 % vuodessa, mutta niiden väestö on vanhentunut melko nopeasti. Nopea kasvu ja nuoreneva väestö -luokassa väestönkasvu on ollut kes- kimäärin vielä hieman edellistä luokkaa nopeampaa, minkä lisäksi taa- jamissa nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus on tarkastelujaksolla kasvanut. Tähän luokkaan kuuluvat taajamat ovat tyypillisesti Turun tai Salon kaupunkiseudun reunataajamia. Hyperkasvu ja nuoreneva väestö -luokkaan kuuluvat kaksi taajamaa eroavat muista puolestaan siinä, että niiden asukasluku on moninker- taistunut tarkastelujakson aikana. Nämä taajamat ovat kuitenkin kool- taan varsin pieniä. Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitys (1980–2010) Hidas kasvu ja nopeasti vanheneva väestö Hidas kasvu ja vanheneva väestö Nopea kasvu ja vanheneva väestö Nopea kasvu ja nuoreneva väestö Kuva 4 Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen perustuva luokitus. 0 10 20 40 km Hyperkasvu ja nuoreneva väestö Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND TIETOISKU 31.3.2014 Palvelurakenne Taajamien palvelurakenteeseen perustuvan luokituksen taustalla on suu- ri joukko palvelupisteitä, jotka on jaettu 23 eri luokkaan. Palvelujen jou- kossa on eritasoisia oppilaitoksia, erilaisia sote-palveluja, muita julkisia palveluja, kuten kirjasto tai Kela, sekä yksityisiä palveluja, kuten apteekki, pankki tai kaupan palvelut. Lisäksi tarkastelussa on taajaman palveluta- son monipuolisuutta kuvaava muuttuja. Palvelurakenteen perusteella Varsinais-Suomen taajamat jakautuvat kuuteen eri ryhmään, jotka esitellään tarkemmin alla (kuva 5). Etenkin suurimpien taajamien osalta ryhmittely vastaa melko hyvin väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen perustuvaa ryhmittelyä. Erinomaiset