� � � � � � ��1 � � � � � � ��������������������� �����������

����������������� � � � �

Luonnos 08.12.2004

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � �������������� ������������������ ������������������

�2 �0 �0 �5 2 3

SISÄLLYS

1. ESIPUHE...... 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ...... 4 2.1. Yhdyskuntarakenne ja liikenneverkko...... 4 2.2. Väestö...... 5 2.3. Työssäkäynti, elinkeinoelämä...... 6 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILA JA KEHITTÄMISTARPEET ...... 7 3.1. Liikkumiskäyttäytyminen...... 7 3.2. Autoliikenne ...... 8 3.2.1. Yleiset tiet ...... 8 3.2.2. Kadut...... 13 3.2.3. Yksityistiet...... 14 3.3. Kävely ja pyöräily...... 15 3.4. Joukkoliikenne ...... 16 3.5. Junaliikenne ja rataverkko ...... 19 3.6. Liikenneturvallisuus...... 20 3.7. Ympäristö...... 22 4. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN...... 23 4.1. Rahoitus...... 23 4.2. Kehittämistavoitteet...... 25 4.3. Kehittämisen painopisteet...... 27 4.4. Toimenpideohjelma...... 30 4.4.1. Toimenpideohjelma ...... 30 4.4.2. Suuret liikenneväyläinvestoinnit...... 35 4.4.3. Turku–Toijala-radan ja junaliikenteen kehittämispolku...... 36 4.5. Toteutus...... 37 4.5.1. Aiesopimus...... 37 4.5.2. Organisaatio ja seuranta ...... 37 4.6. Vaikutukset ...... 38

ISBN 951-9054-93-6 Julkaisun karttaotteet, pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/243/2004 Valokuvat: Linea Konsultit Oy, Ilmakuva: SLF Finland 2 3

1. ESIPUHE

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa strategista suunnittelua, jossa käsitellään yhdessä on ohjannut projektiryhmä: eri liikennemuotoja, liikenneverkkoja, maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyötä ja liikennejä · Aimo Suikkanen, Kosken kunta (pj.) rjestelmän rahoitusta sekä liikenteen vaikutuksia. · Jorma Kopu, Loimaan kunta ja kaupunki Tavoitteena on luoda yhteinen käsitys liikenne · Tapio Mikkola, Loimaan kaupunki järjestelmän kehittämisen tavoitteista ja tarpeista · Seija Niskala, Loimaan kaupunki sekä sopia yhdessä sovittujen painopisteiden · Kari Jokela, Pöytyän kunta edistämisestä. · Sami Suikkanen, Seutu-hanke (1.9.04 saakka) Liikennestrategian laadinnan ja seurannan avulla · Pasi Oksanen, Seutu-hanke (1.9.04 alkaen) kytketään eri sidosryhmien päätöksentekojärjes- · Eero Löytönen, Varsinais-Suomen liitto telmät yhteen siten, että jatkossa kunnat ja muut sidosryhmät tekevät seudun liikennejärjestelmän · Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto kehittämistä koskevia päätöksiä yhdessä. Samalla · Toivo Javanainen, Turun tiepiiri liikennejärjestelmäsuunnitelma luo vankan tietopoh- · Hanna Kari, Turun tiepiiri jan, jonka varaan päätöksenteko Loimaan seudun · Pertti Postinen, Länsi-Suomen lääninhallitus liikennejärjestelmän kehittämisessä voi tukeutua. Suunnitelma luo taustaa myös alkavalle maakunta- · Martti Sirkkaniemi, Länsi-Suomen lääninhallitus kaavoitukselle. · Arja Aalto, Ratahallintokeskus Liikennestrategian taustaksi on erikseen raportoitu · Peter Ulmanen, Linja-autoliitto liikennejärjestelmän nykytilan ja tulevaisuudennä- Työn johtoryhmänä on toiminut seutuhankkeen kymien analyysi, tavoitteet ja toimintalinjat. Lisäksi yhteydessä toimiva kuntajohtajakokous. Työtä on osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on laadittu esitelty myös seutuneuvostolle. Projektin kuluessa seuraavat laajemmat osaselvitykset: on järjestetty kaksi sidosryhmäseminaaria, joihin 1. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämi- on kutsuttu tilaajatahojen lisäksi laajasti seudun nen: Loimaan seudun joukkoliikenteen yhteis- poliittisia päättäjiä sekä elinkeinoelämän ja kansalais- työryhmän ohjauksessa laaditussa selvityksessä järjestöjen edustajia. on kuvattu Loimaan seudun joukkoliikennejärjes- Konsulttina liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimi- telmä, sen kehittämistarpeet sekä kuntakohtaiset sesta on vastannut Linea Konsultit Oy projektipääl- palvelutasotavoitteet. likkönä Sakari Somerpalo ja projektisihteerinä 2. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuun- Annu Korhonen. Joukkoliikennettä käsittelevän nitelma: Raportissa on kuvattu Loimaan seu- osaselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, tukunnan yksityisteiden tienpidon nykytila projektipäällikkönä Pekka Vähätörmä. Maankäyt- ja kartoitettu yksityistienpidon keskeisimpiä töselvitys on tehty Maa ja Vesi Oy:ssä, projekti- kehittämistarpeita. päällikkönä Tuomo Peltola. Yksityistieselvityksen on laatinut Linea Konsultit Oy, jossa työstä ovat 3. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu: Osa- vastanneet Mikko Seila ja Sakari Somerpalo. Asian- raportissa on tarkasteltu alueen kuntakeskusten tuntijana yksityistieselvityksessä on toiminut Esko ja suurimpien kylätaajamien maankäyttöä ja Hämäläinen Suomen Tieyhdistyksestä. maankäyttösuunnitelmia kahdesta näkökulmasta: toisaalta on tarkasteltu maankäytön kehityksen tuomia haasteita liikenneverkon kehittämiselle Loimaalla 28. helmikuuta 2005 ja toisaalta sitä, miten hyvin maankäyttö tukee liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. 4 5

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ

2.1. Yhdyskuntarakenne ja Seudun läntisimmän kunnan Yläneen pääyhteytenä liikenneverkko toimii Turusta Euraan johtava seututie, maantie 204. Maantien pohjois- ja eteläosat perustuvat Loimaan seutukuntaan kuuluu 12 kuntaa: Alastaro, historiallisiin Yläne–Säkylä ja Turku–Paattinen tieyh- Aura, Karinainen, Koski Tl, Marttila, Mellilä, Oripää, teyksiin, mutta niiden välinen keskiosa Paattisilta Pöytyä, Tarvasjoki, Yläne, Loimaan kunta sekä Yläneelle rakennettiin vasta 1940-luvulla. seutukunnan keskus Loimaan kaupunki. Loimaan Seudun kaakkoisosan kunnat Koski, Marttila ja kaupunki ja kunta yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Tarvasjoki ovat aikoinaan syntyneet historiallisen Myös Pöytyä ja Karinainen yhdistyvät vuoden 2005 Hämeen Härkätien varteen. Nykyisin tämän alu- alussa. Yhdistyneen kunnan nimi on Pöytyä. een tieverkon runkona toimii Härkätien rinnalle Loimaan seutukunta rakentuu viuhkamaisesti rakennettu, Turusta Hämeenlinnaan ja Lahteen joh- Turusta lähtevien neljän tiensuunnan varaan. tava valtatie 10. Loimaa, Mellilä, Karinainen ja Aura tukeutuvat Loimaan seudun poikittaisyhteydet rakentuvat suu- Turun ja Tampereen väliseen valtatiehen 9. Alun relta osin hyvin vanhasta tieverkosta tai puuttuvat perin tämä liikennekäytävä on rakentunut vuonna kokonaan. Uusia teitä ovat Ypäjältä Loimaan kautta 1876 valmistuneen Turku–Toijala–Tampere ra- Säkylään johtava maantie 213 sekä Salosta Auraan dan vaikutuksesta ja vasta myöhemmin vt 9:n johtava maantie 224 (ns. Hakutie). Hakutien jatkoa rakentamisen myötä siitä muodostui myös tielii- Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on toi- kenteen pääyhteys Turun ja Tampereen välillä. vottu jo vuosikymmeniä. Toteuttamatta on myös Vanhempi Turun ja Tampereen välinen tiesuunta on Pyhäjärven eteläpuolisen poikittaisyhteyden Rau- Aurajokea seuraileva historiallinen tieyhteys Auran, ma/Uusikaupunki–Yläne–Oripää–Loimaa paranta- Pöytyän ja Oripään kautta Huittisiin. Nykyisin tämän minen seututietasoon. tiesuunnan runkona toimii vanhan joenvarsitien rinnalle rakennettu kantatie 41. 4 5

2.2. Väestö Loimaan seutukunnassa asui vuoden 2003 lopussa 37 152 asukasta. Väes- tökehitys on ollut seudun eri osissa hyvin erilaista. Kokonaisuutena seudun väestönkehitys on ollut jo pitkään laskeva kuitenkin niin, että kuntakes- kusten asukasmäärät ovat kasvaneet samaan aikaan, kun haja-asutusalueiden ja kyläkeskusten väkimäärä on pienen- tynyt. Seudun eteläosissa, alle 50 kilometrin työmatkaetäisyydellä Turusta sijaitse- vissa kunnissa väestönkehitys on ollut positiivisempaa. Selvimmin kasvavia Turun pendelikuntia ovat olleet Aura, Tarvasjoki ja Karinainen. Loimaalla kau- pungin asukasmäärä on kasvanut, mutta kunnan vastaavasti vähentynyt. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan jatkossa Loimaan seudun asu- kasmäärä kasvaa hieman. Suurinta kasvu on lähellä Turkua sijaitsevissa kunnissa. Useiden Loimaan seudun kuntien väestö on keskimääräistä iäkkäämpää. Toisaalta näissä kunnissa eläkeikäisten osuus ei enää kasva yhtä paljon kuin maassa keskimäärin. Nuorten osuus on suurempi seudun eteläosan kasvavissa kunnissa. 6 7

2.3. Työssäkäynti, elinkeinoelämä Loimaan seudulla alkutuotannon osuus on muuhun Varsinais-Suomeen verrattuna suuri. Au- ra on seudun teollisuusvaltaisin kunta, Loimaan kaupungissa taas painottuvat palvelualat. Seudun länsiosan erityispiirteenä on virkistyspalvelujen ja luontomatkailun asema kasvavana elinkeinona. Var- sinais-Suomen liiton arvion mukaan työpaikkojen määrä seudulla kasvaa hieman, eniten seudun eteläisimmissä kunnissa. Työpaikkaomavaraisuus vaihtelee Loimaan seudun kunnissa voimakkaasti. Oman kunnan ulkopuolella työssäkäynti on kuitenkin lisääntynyt koko seudulla ja työmatkat siten pidentyneet. Seudun pohjoisosassa merkittävimmät työssäkäyntivirrat suuntautuvat Loimaan kaupunkiin. Loimaalla käydään töissä myös Ypäjältä ja Humppilasta, Loimaalta puolestaan Forssassa. Seudun eteläosan kunnista käydään paljon töissä Turussa; Koskelta, Marttilasta ja Tarvasjoelta myös Salossa. Lisäksi Auranmaa muodostaa oman Suurimmat työssäkäyntivirrat Loimaan seudulla v. 2001 pienen työssäkäyntialueensa, jossa työssäkäynti (31.12.2001, poislukien työmatkavirrat Turkuun) naapurikunnassa on yleistä. 6 7

3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILA JA KEHITTÄMISTARPEET

3.1. Liikkumiskäyttäytyminen Loimaan seutukunta on selvästi keskimääräistä au- toistuneempaa. Vaikka suurimmalla osalla asukkaista Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT onkin henkilöauto käytettävissään, seutukunnassa 1998-99) mukaan suomalaiset tekevät keskimäärin on myös paljon autottomia asuntokuntia. Heidän 54 % matkoistaan henkilöautolla, 39 % kuljettajana kannaltaan on välttämätöntä, että jokapäiväisen ja 15 % kyydissä istuen. Jalan tai pyörällä tehdään elämän edellyttämät toiminnot on mahdollista yhteensä yli kolmasosa matkoista. Kävelyn osuus saavuttaa myös jalan, pyörällä tai joukkoliiken- on 24 % ja pyöräilyn 11 %. Joukkoliikenteen teellä. Autottomia talouksia on laajasti myös kulkutapaosuus matkoista on 7 %. haja-asutusalueella, mikä yhdessä lähipalvelujen puuttumisen kanssa merkitsee suurta haastetta Lyhyillä matkoilla kävely on selvästi suosituin kul- joukkoliikenteen ja kuntien kuljetuspalvelujen kumuoto. Kuitenkin jo yli kilometrin pituisista järjestämiselle. Luonnollisesti ympäristö- ja terveys- matkoista yli puolet tehdään henkilöautolla. Asukas- syistä on toivottavaa, että myös auton omistavat luvultaan suuremmissa kunnissa ja kaupunkimaisesti liikkuisivat mahdollisimman paljon jalan, pyörällä tai rakennetussa ympäristössä kävellään ja käytetään joukkoliikenteellä. joukkoliikennettä enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla tai rakenteeltaan hajanaisessa ym- Matkan pituudella on ratkaiseva vaikutus edellytyk- päristössä. sille tehdä matka jalan tai polkupyörällä. Pinta-alal- taan pienessä Loimaan kaupungissa lähes 90 % väes- töstä asuu alle kahden kilometrin kävelyetäisyydellä keskustan palveluista. Myös Aurassa, Karinaisissa ja Oripäässä suuri osa asutuksesta painottuu melko tiiviisti kahden kilometrin säteelle keskustasta. Päivittäistavarakaupan saavutettavuuden suhteen tilanne on samansuuntainen, mutta kuntien väliset erot pienempiä, koska päivittäistavarakauppoja on jäljellä myös suurimmissa kyläkeskuksissa.

Väestön osuus eri etäisyyksillä kuntakeskuksesta 8 9

3.2. Autoliikenne 3.2.1. Yleiset tiet

Loimaan seudun yleinen tieverkko Loimaan seutukunnan alueella on noin 1 100 km ylei- siä teitä, mikä on runsaat 13 % Turun tiepiirin yleisten teiden kokonaispituudesta. Niillä ajetaan runsaat 10 % koko tiepiirin tiestön liikennesuoritteesta. Seudun yleisistä teistä 150 km on toiminnalliselta luokaltaan valta- tai kantateitä, 160 km seututeitä ja 800 km yhdysteitä. Kevyen liikenteen väyliä seudun yleisten teiden varsilla on 41 km. Valaistuja yleisiä teitä on noin 120 km. Loimaan seudun osuus Turun tiepiirin alueen asukkaista ja yleisten teiden tiedoista Liikennemäärät Seudun suurimmat liikennemäärät ovat Loimaan kaupungin keskustassa Pikatiellä vt 9:n ja radan väli- 3 800 autoa/vrk. Kantatien 41 liikennemäärät ovat sellä katujaksolla jopa 16 180 autoa vuorokaudessa. tien eteläpäässä noin 4 000 autoa/vrk ja laskevat siitä Vt 9:n liikennemäärät vaihtelevat Auran runsaasta noin 2 600 autoon Virttaan pohjoispuolella. Valtatien 9 000 autosta vuorokaudessa Loimaan pohjoispuo- 2 liikennemäärät Loimaan kohdalla ovat noin 3 500 len runsaaseen 4 000 autoon vuorokaudessa. Vt 10:n autoa/vrk. Muun tieverkon liikennemäärät jäävät liikennemäärä on suunnittelualueella noin 3 500– alle 3 000 auton keskivuorokausiliikenteen. 8 9

Tiehallinnon liikenne-ennusteen mukaan Varsinais- Vuonna 2004 Liedossa on parannettu valtatien Suomen pääteiden liikenne kasvaa keskimäärin 40 % 10 pääliittymien turvallisuutta ja toimivuutta ra- ja seututeiden 30 % vuoteen 2030 mennessä. kentamalla kääntymiskaistoja ja kevyen liikenteen Yhdysteillä liikenne ei juurikaan lisäänny. Tiekoh- alikulkuja sekä varustamalla Loukinaistentien liit- taisten ennusteiden mukaan valtatien 9 liikenne tymä liikennevaloilla. Kääntymiskaistat parantavat kasvaa vuoteen 2030 mennessä 1,4–1,6-kertai- pääsuunnan liikenteen sujuvuutta. Valo-ohjaus puo- seksi, valtatien 10 liikenne 1,3–1,4-kertaiseksi ja lestaan turvaa sivusuunnan liikenteen toimivuuden kantatien 41 liikenteen 1,2–1,3-kertaiseksi. Suo- ja parantaa liittymän turvallisuutta, mutta samalla men maatalousmuseon, Sarka, avaaminen aiheut- katkoo pääsuunnan liikennettä. taa liikennemäärien muutosta vt 9:llä Karhulan liittymässä. Loimaan seudun sisällä liikenteen toimivuusongel- mia on nykyisin Pikatien liittymissä Loimaalla. Pi- Raskaan liikenteen määrä on suurimmillaan valta- katien parantamisesta ja muuttamisesta yleiseksi tiellä 9 Aurassa kantatien 41 liittymän eteläpuolella, tieksi laadittiin vuonna 1998 yleissuunnitelma, jossa runsaat 1 100 autoa/vrk. Auran pohjoispuolella esitetään mm. Pikatien leventämistä nelikaistaiseksi, samoin kuin valtatiellä 10 raskasta liikennettä on kiertoliittymää tai liikennevaloja Puistokadun liitty- noin 650 autoa/vrk. Myös kantatien 41 eteläpäässä mään, kevyen liikenteen alikulkuja ja melusuojauksia. raskaan liikenteen määrä ylittää 500 auton rajan. Hankkeen toteuttaminen kaupungin ja Tiehallinnon yhteishankkeena ei kuitenkaan ole etenemässä, sillä Liikenteen toimivuus kaupunki on päättänyt säilyttää Pikatien katuna. Valtatie 10:n ruuhkautuminen Turun ja Liedon välillä Pikatien kuormitusta voidaan vähentää myös raken- on keskeinen ongelma Tarvasjoen, Marttilan ja Kos- tamalla valtatiellä 9 sijaitsevan Kartanonportin ti- ken kunnille. Ruuhkautuminen hidastaa jo nyt Turun lapäisen tasoliittymän korvaavasta, vuonna 2007 val- seudulle suuntautuvaa työmatkaliikennettä, mikä mistuvasta eritasoliittymästä sujuvat katuyhteydet vähentää kuntien houkuttelevuutta asuinpaikkana. molempiin suuntiin. Tällöin poikittaisliikenteellä on käytettävissä katuyhteys valtatien poikki myös Liedon ohittavasta tielinjauksesta on laadittu yleis- taajaman eteläosassa. Pikatien ja valtatien liittymän suunnitelma. Nykyisellä tienpidon rahoitustasolla kuormitusta tasaa myös lähivuosina valmistuva hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan ole näköpii- Aleksis Kivenkadun jokisilta, joka ohjaa pohjoisesta rissä ainakaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. keskustaan suuntautuvaa liikennettä uudelle rei- Mittava kehittämishanke edellyttää eduskunnan tille. päätöstä. Valtatie 9:n toimivuus on nykytilanteessa hyvä. Lii- Etelä-Suomen maakuntien liittouman visiotyössä kenneturvallisuuden parantamiseksi ja toimivuuden on nostettu esiin myös mahdollisuus yhdistää vt turvaamiseksi myös tulevaisuudessa varaudutaan 9:n ja vt 10:n eteläpäät kääntämällä vt 10 Forssan Lieto–Aura-välin parantamiseen ensin keskikai- länsipuolelta vt 9:lle. Ajatuksena on rakentaa kor- teelliseksi ohituskaistatieksi ja pitkällä tähtäimellä keatasoisempi päätieverkko kohdistamalla valta- toisen ajoradan rakentamiseen. Aurasta pohjoiseen tieverkon isot kehittämisinvestoinnit nykyistä tietä varaudutaan kehittämään ohituskaistoilla va- rajatummalle tieverkolle. rustettuna kaksikaistaisena päätienä, jonka tärkeim- mät liittymät rakennetaan eri tasoon. 10 11

Puuttuvat ja standardiltaan heikot tie- ja Parantamista kaipaava kuntakeskusten välinen katuyhteydet yhteys on myös Niittykulman paikallistie 12573, joka on osa Yläneeltä Virttaan kautta Alastarolle Loimaan seudun tieverkollisista ongelmista johtavaa tieyhteyttä. Niittykulman paikallistie on merkittävin on itä–länsisuuntaisten yhteyksien puu- kelirikosta kärsivä soratie, jonka heikko kunto te tai heikko taso. Salon ja Kustavintien välisen ns. edellyttää rakenteen parantamistoimia lähitulevai- Hakutien (mt 224) jatkaminen Aurasta Mietoisiin suudessa. Tien päällystäminen ja parantaminen ja siihen liittyvät tiejärjestelyt Aurassa ovat olleet myös geometrialtaan paremmaksi loisi uuden esillä jo kauan, mutta nykyisillä tienpidon rahoi- hyvätasoisen poikittaisen tieyhteyden Mynämäki– tusnäkymillä tämän eduskunnan päätöstä edel- Yläne–Virttaa–Alastaro–vt2/Loimaa. lyttävän kehittämishankkeen toteutus on kaukana. Tasoltaan heikko seututiejakso on myös Tarvas- Myös Loimaa–Oripää–Yläne-tien (mt 210) paran- joelta etelään johtavan maantien 181 pohjoispää. taminen näyttää viivästyvän. Suunniteltu hanke Mutkainen tieosa päättyy valtatien 10 suoraan on selvästi liian suuri toteutettavaksi tiepiirin ylittävään liittymään, jossa on tapahtunut vakavia nykyisellä perustienpidon rahoituksella eikä sillä liikenneonnettomuuksia. Parantamishanke sisältää toisaalta ole edellytyksiä nousta valtakunnallisten sekä tieosan suuntauksen että liittymän paranta- kehittämishankkeiden joukkoon. Siksi hankkeen to- misen. teuttamisedellytyksiä voi olla tarpeen parantaa tar- kistamalla suunnitelmia kevyemmiksi. Maantien 210 Loimaan yleiskaavassa on taajaman eteläpuolella parantamiseen sisältyy vielä seutukunnan ulkopuo- maantien 210 ohitustievaraus ja siihen liittyvä lelle sijoittuva hanke tien jatkamiseksi Hinnerjoelta eritasoliittymävaraus valtatiellä 9. Käynnistymässä Lappiin, mikä parantaisi erityisesti raskaan liikenteen olevassa yleiskaavan tarkistuksessa tutkitaan kui- yhteyksiä Rauman suuntaan. tenkin Loimaan itä-länsisuuntaisen ohikulkutie- varauksen siirtäminen taajaman pohjoispuolelle, Karinaisten ja Pöytyän kuntien yhdistyminen lisää jossa se palvelisi paremmin itä–länsisuuntaista nykyisten kuntakeskusten, Kyrön ja Riihikosken, pääyhteyttä, seututietä 213. Taajaman eteläosan välistä liikennetarvetta, mutta niiden väliltä puuttuu poikittaisyhteyksiä on perusteltua suunnitella pal- kokoojaluokkainen tie. Pääosa taajamien välisestä velemaan Hirvikosken ja Loimaan keskustan välisiä liikenteestä kulkee valtatien sekä kapean Jalkalan yhteystarpeita. Perusteltu ratkaisu voi olla jo ai- paikallistien 12449 ja edelleen maantien 2255 kaisemmin mainittu katuyhteyksien rakentaminen kautta. Kyrön ja Riihikosken välisestä uudesta Kartanonportin tulevasta eritasoliittymästä Hirvi- tiestä on laadittu yleissuunnitelma vuonna 1995, kosken ja kaupunkikeskustan suuntiin. mutta hankkeen toteuttamiseen ei ole löytynyt rahoitusta. Ensiavuksi kuntien yhdistymisavustusta Seudun ulkopuolisista kehittämishankkeista on on suunniteltu käytettäväksi Jalkalan paikallistien Liedon ohitustien ohella merkittävä nykyisin sel- kevyeen parantamiseen sekä kevyen liikenteen keästi päätietiestandardia heikomman kantatien väylän rakentamisen maantien 2255 varrelle. 52 pohjoispään uusi linjaus Somerolla ja Ypäjällä. Tämä parantaisi yhteyksiä Loimaalta pääkaupunki- seudulle. 10 11

Talvihoito Päällysteet Yleisten teiden talvihoitoluokkien määrittäminen Loimaan seutukunnan yleisistä teistä 26 % on kes- perustuu tien liikennemäärään ja toiminnallisen topäällysteisiä, 38 % kevytpäällysteisiä, 4 % SOP-teitä luokitukseen. Lisäksi otetaan huomioon yhtenäiset (soratien pintaus) ja 32 % sorateitä. Päällysteen tiejaksot, suolauksen vaikutukset pohjavesiin ja tie- valintaa ohjaa liikennemäärä. tenkin liikenneturvallisuus. Talvihoidon merkitys liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle on jat- Tienkäyttäjät toivovat yleisesti sorateiden päällys- kuvasti korostunut. Kuntarajat ylittävän työmatka- tämistä. Tiepiiri osallistuu nykyisen toimintalinjan liikenteen jatkuvasti kasvaessa hyvällä talvihoidolla mukaan sorateiden päällystämiseen summalla, joka luodaan ihmisille edellytykset suoriutua turvallisesti säästyy 10 vuoden kunnossapitokustannuksista. päivittäisistä työmatkoista. Teollisuuden, kaupan ja Edellytyksenä on vähintään 250–300 auton keski- perustuotannon tavaravirtojen siirtyminen yhä määräinen vuorokausiliikenne ja jokin erityis- enemmän ympärivuorokautisiin, tiukasti aikataulu- peruste. Toimintalinjan mukaan huonokuntoisia tettuihin kuljetuksiin lisää puolestaan tarvetta pää- päällystettyjä teitä voidaan myös muuttaa takaisin teiden korkeaan hoitotasoon myös yöaikaan. sorateiksi, jos liikennemäärät ovat hyvin pieniä ja päällystettä ei kohtuullisin kustannuksin voida pitää Valtateiden talvihoidon yöajan laatutasoa pa- liikenteen edellyttämässä kunnossa. rannettiin vuoden 2004 syksystä alkaen. Lisäksi valtatie 9 nostettiin kokonaan korkeimpaan talvi- Osa Loimaan kaupungin ja kunnan yhdistymisen hoitoluokkaan Is, jossa ovat myös valtatie 10 tuomista valtion avustusrahoista on tarkoitus käyt- välillä Turku-Liedon keskusta sekä maantie 213 tää alemman tieverkon parantamiseen, esimerkiksi Loimaan keskustan ja Hirvikosken välillä. Lisäksi päällystämiseen. joidenkin vilkkaimpien yhdysteiden hoitoluokkaa korotettiin. Tieverkon kunto ja parantamistarve Hoidon tasoa voidaan parantaa jossain määrin Olemassa olevan tieverkon kunnosta huolehtimi- myös paikallisesti aikaan, paikkaan tai hoitotapaan nen on tienpidon keskeisimpiä painopistealueita. kohdistuvalla täsmähoidolla. Perusteena voivat olla Loimaan seudulla rakenteeltaan huonokuntoisia tieolosuhteet (esim. jyrkkä mäki), tien erityiskäyttö päällystettyjä teitä on lähinnä yhdys- ja seututie- (esim. turvekuljetukset), tietyn ajanjakso liikenne- verkolla, sen sijaan pääteiden kunto on hyvä. tarve (esim. syksyn juurikaskuljetukset) tai tietyn Kelirikko ja painorajoitukset ovat alemman sora- aikataulun mukaan toistuva liikenne (esim. linja-au- tieverkon ongelmia. Tilanne Loimaan seudun ylei- toliikenne). sillä teillä on kuitenkin melko hyvä lukuun ottamatta seutukunnan luoteisosaa, jossa on useita kelirikosta kärsiviä sorateitä. Sorateiden parantamistarvetta arvioitaessa otetaan huomioon sekä tien kunto että tien liikenteellinen merkitys. Tien heikon kunnon aiheuttamaan hait- taan vaikuttavat mm. tietä käyttävän liikenteen määrä ja koostumus sekä kiertotiemahdollisuus kelirikkoaikana. Kelirikosta kärsivistä sorateistä on aiheellista ko- rostaa Yläneen Keihäskoskelta Alastaron Virttaalle johtavaa Niittykulman paikallistietä 12573, joka pal- velee myös läpikulkevaa liikennettä. Ennen paran- tamishanketta on tutkittava tarve ja mahdollisuudet tien perusteellisempaan parantamiseen osaksi kuntakeskusten välistä pääyhteyttä. Liikenteellisesti merkittävä, paikoin routiva soratie on myös Otsolan paikallistie 12542, joka on pääyhteys Heinijoen kyläkeskuksesta Yläneen kuntakeskukseen. 12 13

Taajamatiet ja vanha tienvarsiasutus rajoitukset on asetettu autoliikenteen sujuvuutta suosien korkeiksi, 60–80 km/h tasolle, eivätkä Kuntakeskusten läpi kulkevat yleiset tiet ovat useissa ne aina vastaa tienvarsien maankäyttöä. Toisaalta kunnissa samalla keskustan pääkauppakatuja, jolla nopeusrajoitusten alentaminen voi haitata jouk- on paljon asiointiliikennettä ja tietä ylittävää kevyttä koliikennettä. Niinikään kevyen liikenteen väylän liikennettä. Taajamateiden ongelmina ovat yleisesti sovittaminen historialliseen tiemaisemaan on kevyen liikenteen turvattomuus sekä keskustojen haasteellista. ankea ilme, kun tietila, pihat ja pysäköintialueet ovat monin paikoin aukeata ja jäsentymätöntä as- Maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa kantaa falttikenttää. Liikenneturvallisuutta voidaan paran- siihen, miten pitkälle taajamakeskustojen ulko- taa selkeyttämällä liittymä- ja pysäköintijärjestelyjä puolelle tienvarsia kehitetään asumisen alueina. sekä rauhoittamalla autojen nopeudet turvalliselle, Asukkaiden näkökulmasta tämän tulisi merkitä keskustan muihin toimintoihin sopivalle tasolle. mm. kannanottoa nopeusrajoitustasoon ja kevyen Useimmiten se edellyttää nopeusrajoituksen li- liikenteen olosuhteisiin. Historiallisten teiden, eri- säksi rakenteellisia toimenpiteitä. Taajamateiden tyisesti Härkätien, matkailullinen merkitys on kas- saneeraushankkeiden yhteydessä pyritään samalla vanut nopeasti, mikä tuleekin ottaa huomioon tien- kannustamaan kuntaa ja yksityisiä tontinomistajia varsien maankäytön ja tienparannustoimenpiteiden kohentamaan keskustaympäristön ilmettä. suunnittelussa. Kyrön taajamatien parantaminen on ohjelmoitu Härkätien ja samalla Kosken keskustan turvallisuutta tiepiirin TTS-suunnitelmaan vuodelle 2006. Myös parantaisi myös suoran tieyhteyden rakentaminen Koskelle on laadittu ideasuunnitelma taajamateiden Raunion sahalta valtatie 10:lle, mikä ohjaisi vilkkaan parantamisesta, mutta suunnitelman mukaisista tukkirekkaliikenteen pois Härkätieltä. Kyrön sahan toimenpiteistä on toteutettu vasta joitakin liiken liikennejärjestelyjä on suunniteltu parannettavan neturvallisuutta eniten parantavia toimenpiteistä. niin, että raskas liikenne ei enää kulkisi taajamatielle Aurassa keskustan liikennejärjestelyt uusittiin koulun vieressä olevan liittymän kautta. rata-alikulun rakentamisen yhteydessä. Hyvien kokemusten houkuttelemana on suunniteltu toi- Tienvarsipalvelut sen kiertoliittymän rakentamista Yhdystien ja Sillankorventien liittymään. Pienempiä keskustatoi- Loimaan seudun halki kulkevat päätiet tarjoavat mah- menpiteitä on esitetty mm. vuonna 2002 laadituissa dollisuuden hyödyntää ohikulkevan liikennevirran liikenneturvallisuussuunnitelmissa kaikkiin seudun palvelutarpeita ja ostovoimaa tienvarsipalveluja kuntakeskuksiin. tarjoamalla. Luontevia tienvarsipalveluja ovat huol- toasema- ja kahvilapalvelut sekä liikennemyymä Oman erityiskysymyksensä muodostavat seudun lätyyppiset kaupalliset palvelut. Sen sijaan alueen historialliset maantiet, joiden varsilla on paljon kuntien palvelutason kannalta on ehdottomasti vanhaa ja uutta tienvarsiasutusta aivan tiessä kiinni. syytä välttää tilannetta, jossa kuntakeskusten Tyypillisimpiä esimerkkejä ovat Aurajokea seuraava päivittäis- tai erikoistavaraliikkeet siirtyvät pois vanha Turun–Tampereentien Aurassa ja Pöytyällä keskustasta ohikulkevan tien varteen. Kuitenkin sekä Hämeen Härkätie Koskella, Marttilassa ja silloin, jos kuntakeskus sijaitsee aivan tien vieressä, Tarvasjoella. Liikenteen kasvaessa on syntynyt keskusta- ja tienvarsisijainti voidaan yhdistää ja liikenneturvallisuusogelmia, koska kevyen liikenteen hyödyntää ohikulkevan liikenteen ostovoimaa myös väyliä ei kuntakeskusten ulkopuolella ole ja nopeus- kuntakeskuksen palvelujen kehittämiseen. 12 13

3.2.2. Kadut edellyttämän katu- ja kevyen liikenteen verkon. Myös nykyistä katuverkkoa on tarpeen parantaa Katuverkkoa Loimaan seudulla on eniten Loimaan mm. liikenneturvallisuutta lisäävillä järjestelyillä. kaupungissa, noin 66 km ja vähiten Marttilan ja Tämän lisäksi Loimaalla ja Aurassa on kolme erillistä, Mellilän kunnissa, noin 6 km kummassakin. kustannuksiltaan merkittävää katuhanketta: Taajamissa on tavoitteena, että tie- ja katuverkko · Loimaalla tilapäisen tasoliittymän korvaava yhdistää uudet maankäyttöalueet luontevasti Kartanonportin eritasoliittymä valtatiellä 9 ja muuhun taajamaan eikä lisäliikenne kohtuutto- siihen liittyvät katuyhteydet, jotka luovat uuden masti ruuhkauta nykyisiä liittymiä. Uusille kaava- poikittaisen yhteyden Loimaan keskustan ja alueille kunnat luonnollisesti rakentavat niiden Hirvikosken välillä. · Loimaalla Aleksis Kivenkadun autosilta Loimi- joen yli, joka ohjaa joen pohjoispuolen asun- toalueiden liikennettä pois ydinkeskustasta ja valtatien kautta kulkevalta reitiltä. · Aurassa silta keskustasta joen yli Harakkamäen tulevalle asuntoalueelle. Nyt kaikki liikenne Harakkamäkeen kulkee valtatien kautta, mutta uuden sillan myötä valtatieliittymän luonnetta voidaan tarkastella uudestaan. Loimaalla ydinkeskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa pyritään edelleen lisäämään kohentamalla katuym- päristön ilmettä, parantamalla pysäköintijärjestelyjä ja luomalla jalankulkijalle miellyttäviä katutiloja. 14 15

3.2.3. Yksityistiet laajempia kokonaisuuksia ja päätoimisuutta. Suomen tieyhdistys järjestää tieisännöitsijäkoulu- Maakuntaliiton maastotietokannan mukaan Loi- tusta Loimaan seudulla syksyllä 2005. maan seudulla on kaikkiaan noin 3 400 km erita- soisia yksityisiä teitä. Näistä noin 1 500 km on tie- Tiehallinto on määritellyt ohjeelliset kriteerit, kuntien hoitamia. Noin 1 400 km yksityisteistä saa joiden perusteella yksityistien ottamista yleiseksi kuntien kunnossapitoavustusta. Valtionapukelpoisia tieksi arvioidaan asutuksen, tien pituuden ja liiken- yksityisteitä on runsaat 1 100 km eli yhtä paljon kuin nemäärän mukaan. Tiepiirin yksityistierekisterin yleisiä teitä. Yksityistieverkolla on suuri merkitys perusteella arvioituna kriteerien täyttyminen on lä- paitsi asukkaille myös alkutuotannolle. Maa- ja hellä radanvartta pitkin Kyröstä Auraan kulkevalla metsätalouden tuotteiden ja tuotantopanosten Hirvisuon yksityistiellä. Suuren läpikulkuliikenteen kuljetukset käyttävät lähes aina myös yksityisteitä. vuoksi yleisen tien kriteerit täyttäisi Vanhankirkon yksityistie Hirvikoskella, joka kuitenkin alueen ase- Yleensä merkittävimmät ongelmat yksityisteiden pi- makaavoituksen ja rakentamisen myötä muutetaan dossa liittyvät rahoitukseen samoin kuin tieosakkai- kaduksi. den kiinnostuksen ja maksuvalmiuden puutteeseen varsinkin, kun valtion ja kunnan avustus koetaan Kevyen liikenteen yhteystarpeita on Loimaan usein vähäiseksi. Yksityistien päivittäisestä liiken- seudullakin enemmän kuin mihin Tiehallinnon tai nöitävyydestä huolehditaan, mutta kalliimmista tien kuntien rahoituskehykset riittävät. Eräs uuden rakenteen parantamisista tingitään. Pitkällä aikavälillä kevyen liikenteen väylän rakentamista edullisempi tämä johtaa tien kunnon heikentymiseen. ratkaisu voi olla jalankulun ja pyöräilyn ohjaaminen yksityistielle. Näin saatetaan lisäksi tarjota suorempi Näihin ongelmiin pyritään vastaamaan lisäämällä tai viihtyisämpi reitti ja vältytään päällekkäisen tiekuntien yhteistyötä ja kokoamalla yksityistienpitoa infrastruktuurin rakentamiselta. Tämä edellyttää suurempiin kokonaisuuksiin yhdistämällä tiekuntia sopimusta yksityistien pitäjän, tiepiirin ja kunnan tai perustamalla tiekuntien yhteisiä tieosuuskuntia, kesken. tieosakaskuntia tai tieyhtymiä hoitamaan yhteisiä hallinto- ja isännöintitehtäviä. Näin hankinnat sekä Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä laadittu kunnossapito- ja korjausurakat saadaan suuremmiksi seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunni- ja sitä kautta urakoitsijoille kiinnostavammiksi ja telma sisältää mm. edellä mainittuja toimenpide- tiekunnille edullisemmiksi. ehdotuksia. Suunnitelmassa myös kannustetaan kuntia tukemaan tiekuntia yksityisteiden ylläpidon Yksityisiä tieisäntiä, joilla on vastuullaan useampia ja hallinnoinnin kehittämisessä sekä seudullisesti tiekuntia, löytyy eri puolilta maata jo lukuisia. Tie- merkittävien parantamishankkeiden suunnittelussa isännöitsijä hoitaa teiden hallinnolliset tehtävät, tilaa ja rahoituksen hankkimisessa. Lisäksi seudun ja valvoo työt, seuraa teiden kuntoa jne. toimien kuntien tulisi neuvotella keskenään kunnanavus- joko hoitokuntien apuna tai teiden toimitsijamie- tusjärjestelmien yhteensovittamistarpeesta sekä henä. Myös kunnat voivat käyttää tieisännöitsijän tutkia mahdollisuuksia perustaa seudullisen tielau- palveluita mm. toimitusten ja avustuspäätösten takunta ja seudullinen paikkatietoon pohjautuva valmistelussa. Samalla tieisännöinti tarjoaa haja- yksityistierekisteri. Kunnissa voidaan tarpeen asutusalueelle uuden elinkeinon. Enimmäkseen mukaan laatia myös kuntakohtaisia yksityistieverk- kysymys on pienimuotoisesta lisäansion hankki- kosuunnitelmia. misesta, mutta toimintaa voidaan kehittää kohti 14 15

3.3. Kävely ja pyöräily rakentamisvaiheessa. Kauppaliikkeiden pyörä- pysäköinnin tasoa voidaan parantaa esimerkiksi Yhdyskuntarakenteen kehitys määrää pitkälle eri yhteisillä telinehankinnoilla. Keskustoissa tarvitaan kulkutapojen toimintaedellytykset. Jotta palvelut, lisäksi yleisiä pyöräpysäköintipaikkoja. Pyörän työpaikat ja muut yhdyskuntien toiminnot olisivat käyttöä joukkoliikenteen liityntäliikenteessä myös autottomien asukkaiden saavutettavissa ja edistetään tarjoamalla pysäköintipaikkoja asemien jotta kävely ja pyöräily tarjoaisivat kilpailukykyisen ja linja-autopysäkkien yhteydessä. vaihtoehdon henkilöauton käytölle, matkanpituuk- sien kasvua on hillittävä suuntaamalla taajamien Suurin osa kevyen liikenteen onnettomuuksista kasvu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälle tai tii- tapahtuu ajorataa ylitettäessä. Siksi turvallisuuden viisti siihen liittyen. näkökulmasta kevyen liikenteen väylien rakenta- mistakin tärkeämpää on tienylitysten turvaaminen Jalan ja pyörällä helposti saavutettavien lähipalvelujen rajoittamalla ajonopeuksia sekä parantamalla suoja- säilymistä ja kehittymistä on tuettava. Kaupallisten tiejärjestelyjä ja rakentamalla alikulkuja kohteissa, palvelujen ohella asia koskee myös julkisia palveluja. joissa on paljon kevyen liikenteen tienylityksiä. Esimerkiksi kouluverkkoratkaisuissa on perusteltua ottaa huomioon, että lasten mahdollisuus kävellä Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien liuk- ja pyöräillä koulumatkat on sinällään arvokas asia. kaudentorjunnan tehostaminen vähentää liukas- Liikunnan puute on merkittävä kansanterveydel- tumistapaturmia, jotka ovat merkittävä kansan- linen ongelma kaikissa ikäluokissa, mutta erityisen terveydellinen ongelma ja kustannus. Pienillä huolestuttavaa on, että myös lapset liikkuvat lisäkustannuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä nykyisin liian vähän. säästöjä terveydenhuollossa. Miellyttävä ympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn Jalankulkuympäristön esteettömyyttä on monin houkuttelevuutta. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat paikoin tarpeen parantaa mm. madaltamalla taajamakeskustojen jalankulkuympäristöjen viih- korkeita reunakiviä, rakentamalla riittävän loivia tyisyyttä lisäävät parantamistoimet, kuten Kyrön luiskia sisäänkäyntien ja portaiden yhteyteen ja Kosken taajamateiden saneeraushankkeet. Seu- sekä lisäämällä jalankulkuväylien ja tienylitysten dun keskeisin jalankulkuympäristö on Loimaan johdattavuutta ja turvallisuutta näkövammaisille keskusta, jossa tulisi jatkaa torin parantamisella ja heikkonäköisille henkilöille. Tulevaisuudessa aloitettua ympäristön kehittämistyötä. Keskustan esteettömyyden merkitys korostuu entisestään kehittämisen ohella Loimaalla on tarpeen panostaa vanhusväestön kasvaessa. erityisesti Hirvikosken ja kaupungin keskustan Turun tiepiirin hankelistoilla, liikenneturvallisuus- välisiin hyviin pyöräilyolosuhteisiin. suunnitelmissa ja kuntien omilla listoilla on yhteensä Pyöräpysäköintiä on helppo parantaa. Kuntien ra- yli 90 kevyen liikenteen väylä- tai alikulkuhanketta kennusjärjestykseen ja kaavoihin tarvitaan määräys Loimaan seudulle; väylätarpeita on yhteensä yli 90 km. rakennuksissa ja pihoilla vaadittavista pyöräpaikoista, Tarpeiden kustannukset ylittävät moninkertaisesti mikä varmistaa asian huomioon ottamisen jo lähivuosien rahoitusmahdollisuudet. 16 17

3.4. Joukkoliikenne Molemmilla väleillä voidaan puhua kaupunkimaisen paikallisliikenteen tyyppisestä liikennetarjonnasta. Kohtuullisen palvelutason yhteys jatkuu Aurasta Joukkoliikennepalvelun taso Riihikoskelle ja vt 9:ää pitkin Loimaalle. Loimaalla Loimaan seudun joukkoliikenteen rungon muo- kohtuullinen yhteystarjonta ulottuu idässä Alasta- dostaa linja-autoliikenne. Seudun ulkopuolelle suun- rolle ja lännessä Ypäjän kautta Forssaan. Tarvasjokea, tautuvassa liikenteessä myös juna tarjoaa yhteydet Marttilaa ja Koskea palvelee Vanhan Härkätien Loimaalta Turkuun ja Tampereelle sekä Toijalan kaut- kohtuullisen tiheä vakiovuoroliikenne. Marttilasta ta Helsingin suuntaan. Seudun eteläosista Helsingin ja Koskelta on kohtuulliset yhteydet myös Saloon. suuntaan matkustettaessa käytetään myös Salon Erillisessä joukkoliikenneselvityksessä on kuvattu rautatie- ja linja-autoasemia. kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet, jotka toimivat Pikavuoroliikenteessä Loimaan seutua palvelee lähtökohtana mm. lääninhallituksen ja kuntien osto- Turun ja Porin välinen liikenne maantiellä 204, liikenteen hankinnassa. Turku–Forssa–Hämeenlinna/Riihimäki–Lahti liiken- Loimaan seudulla on keskimäärin yksi taksi 600 ne valtatiellä 10 sekä Turun ja Tampereen välinen asukasta kohti. Maaseutumaisissa kunnissa taksi- pikavuoroliikenne, jota liikennöidään eniten kanta- tiheys on keskiarvoa suurempi, koska taksikulje- tietä 41 pitkin, mutta osin myös valtatiellä 9. Seudun tuksilla osin korvataan aiempia linja-autopalveluja. pohjoisosista voidaan hyödyntää valtatien 2 tiheää Taksitiheys on pienin Auran, Karinaisten ja Loimaan Porin/Rauman ja Helsingin välistä pikavuoroliiken- kunnissa, joissa taksien vähäisyys on aiheuttanut nettä. ongelmia koulukuljetuksissa. Vakiovuoroliikenteen palvelutaso on hyvä Turun ja Junaliikennettä on käsitelty luvussa 3.5. Auran sekä Loimaan keskustan ja Hirvikosken välillä.

Loimaan seudun joukkoliikennejärjestelmän rakenne 16 17

Joukkoliikenteen terminaaliverkosto ja olevia määrärahoja tarkoituksenmukaisesti. Tällai- laatukäytävähankkeet sia laatukäytävinä kehitettäviä yhteysvälejä ovat Loimaan seudulla Loimaan rautatie- ja linja-autoasemat sijaitsevat samassa rakennuksessa, mikä on luonut hyvät edel- · Pikavuoro- ja junaliikenteen yhteyskäytävä Loi- lytykset toimivien matkaketjujen järjestämiseen. maa–Turku (vt 9, rata) Myös asemapalvelujen kehittämisessä on saatavissa · kaupunkimaisen paikalllisliikenteen laatukäytävä synergiaetuja. Kehittämistarpeina asemalla on Aura–Lieto as.–Turku (mt 222) sisäänkäyntien esteettömyys, autojen liityntäpysä- köintipaikkojen lisääminen sekä kunnollisen pyörä- · Loimaan joukkoliikenteen runkokäytävä Alas- pysäköinnin järjestäminen. taro–Hirvikoski–Loimaa–Ypäjä (mt 213, pt 12605, pt 12608) Loimaan aseman lisäksi Alastaron, Auran, Kari- naisten, Kosken, Oripään ja Tarvasjoen kunnissa · Härkätien laatukäytävä Koski–Marttila–Tarvas- sijaitsee Matkahuollon asiamiespiste. Pikavuoropy- joki–Lieto–Turku säkkejä seudulla on 23, joista 16 katettuja. Auran pikavuoropysäkki, jossa yhdistyvät sekä kt 41:n että Palveluliikenne ja matkojenyhdistely vt 9:n liikenteet, on suunniteltu parannettavaksi Useimmissa Loimaan seudun kunnissa haja-asutus- tasokkaaksi terminaalityyppiseksi vaihtopysäkiksi. alueilla asuville ikääntyneille henkilöille järjestetään Myös muut keskeisimmät pikavuoropysäkit tulisi viikoittaista asiointiliikennettä kuntakeskukseen. parantaa. Ensimmäisessä vaiheessa tasokkaampi katos, pysäkki-informaatio, pyöräpysäköintipaikat ja Palveluliikenteen tarve kasvaa edelleen väestön liityntäpysäköinnin vaatima tila on tarpeen järjestää ikääntyessä. Kutsujoukkoliikenne voi etenkin ha- eniten käytetyille Kyrön ja Pöytyän pysäkeille. Myös ja-asutusalueilla olla toimiva ja kustannustehokas useimpien kuntien keskustapysäkit on tarpeen uusia välimuoto kiinteäreittisen joukkoliikenteen ja tak- nykypäivän tasolle. sikuljetuksen välillä. Loimaan seudulla tulisikin selvit- tää palveluliikenteen kehittämistä ja kutsujoukkolii- Edullisinta on, jos pysäkkiparannukset on mahdollista kenteen toimintamahdollisuuksia. Kutsuliikenteellä tehdä liittymäparannuksen yhteydessä. Samalla olisi voitaisiin järjestää myös syöttöyhteyksiä pikavuoro- tärkeää huolehtia kevyen liikenteen turvallisuudesta pysäkeille. ja rakentaa alikulku jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Matkojenyhdistely on noussut yhdeksi keskeisim- mistä keinoista kehittää joukkoliikennettä ja hillitä Joukkoliikenteen laatukäytävähankkeilla paran- kuntien kuljetuskustannuksien nousua. Suomeen on netaan joukkoliikenteen palvelua kokonaisvaltais- tarkoitus perustaa toimintatavoiltaan yhtenäisten esti liikenteen tarjontaa, kalustoa ja pysäkkien yhdistelykeskuksien verkosto. Varsinais-Suomeen tasoa kehittämällä. Näin lisätään joukkoliikenteen on alustavasti suunniteltu kahta keskusta. Kunnat houkuttelevuutta ja kohdennetaan käytettävissä päättävät itse, liittyvätkö ne keskuksen tarjoamien palveluiden käyttäjäksi. 18 19

Lippujärjestelmä Joukkoliikenteen suunnittelu Loimaan seudulla on liikennöitsijöiden ja Mat- Loimaan seudulla toimii joukkoliikennetyöryhmä, kahuollon yleisten lippujen lisäksi tarjolla seu- jonka tehtäviin kuuluu mm. seutulippujärjestelmän tulippu, johon kaikki alueen kunnat kuuluvat. Aura ylläpito sekä joukkoliikenteen kehittäminen. Ryh- kuuluu lisäksi Turun sekä Marttila ja Koski Salon mään kuuluu kuntien, Lääninhallituksen, tiepiirin, seutulippualueeseen. Seutulipun lisäksi on tarjolla VR:n, Linja-autoliiton, Matkahuollon sekä alueella työmatkalippu, joka sisältää seudun sisäisten mat- toimivien linja-autoyritysten edustajia. Useassa Loi- kojen lisäksi matkustusoikeuden myös Turkuun. maan seudun kunnassa on nimetty joukkoliikenteen Sekä seutu- että työmatkalippu on linja-autoliiken- vastuuhenkilö, mutta virallista kuljetustyöryhmää teen 30 vrk:n kausilippu ja sen hinta määräytyy ei kunnissa ole. Kunnissa on yleisesti käytössä asuinkunnan mukaan. toimintatapa, jossa koulu- ja sosiaalitoimi ostavat omat kuljetuksensa ja tekninen toimi mahdollisesti Lippujärjestelmän keskeisimpänä kehittämistar- ostaa linjaliikennettä täydentävää liikennettä peena on Turun sisäisen liikenteen matkustusoi- hiljaisina aikoina. keuden lisääminen työmatkalippuun. Lisäksi on esitetty otettavaksi käyttöön uusi lipputuote Useamman kunnan kuljetusten tarkasteleminen työmatkalaisille: 2-3 kk voimassa oleva 44 matkan ja suunnitteleminen kokonaisuutena toisi selviä lippu. Tällainen lippu olisi houkutteleva vaihtoehto tehostamis- ja säästömahdollisuuksia. Loimaan niille, jotka eivät matkusta päivittäin tai käyttävät seudulla onkin tarpeen selvittää seudullisen henki- sekä junaa että linja-autoa työmatkoillaan. Myös löliikennelogistikon palkkaamisen edellytykset. Lää- pikavuorolisän sisällyttämistä työmatkalippuun ninhallitus voi alkuvaiheessa osallistua logistikon tulisi selvittää. Pidemmän aikavälin kehittämiskohde palkkakustannuksiin. on juna- ja linja-autoliikenteen yhteiskäyttöisen lipputuotteen kehittäminen sekä maakuntalipun kehittäminen.

Matkustajainformaatio Matkahuollon internet-sivuilla on nykyisin koko linja-autoliikenteen kattava aikataulupalvelu. Jouk- koliikenteen käyttäjälle olisi myös tärkeää saada kaikki Loimaan seudun joukkoliikenteen aikataulut yhteen aikataulujulkaisuun. Aikaisemmin tällainen aikatauluyhteenveto on ollut, mutta tällä hetkellä saatavissa on vain linja-autoyrittäjien omia aikataulu- kirjoja. Myös pysäkkiaikatauluja tarvitaan. Juna-aikataulut ovat hyvin matkustajien saatavissa sekä julkaisuina että internet-palveluna. Kehittämis- tarpeena on reaaliaikaisten näyttötaulujen toteut- taminen Loimaan asemalle ja laitureille. 18 19

3.5. Junaliikenne ja rataverkko Junaliikenteen turvallisuuden merkittävin ongelma on Turku–Toijala-radan lukuisat tasoristeykset, Loimaan seutukunnan poikki kulkee Turku–Toijala- etenkin kun radalla kuljetetaan runsaasti myös rata, joka rakennettiin alun perin jo vuonna 1876 vaarallisia aineita. Vaikka tasoristeyksiä on poistettu, yhdistämään Varsinais-Suomi Hämeeseen. Nykyisin Turun ja Toijalan välillä niitä on edelleen jäljellä Turun ja Toijalan välillä on yksiraiteinen kohtauspai- kymmeniä. Suurin osa on yksityisteillä, mutta myös koilla varustettu rata, jonka suurin sallittu nopeus yleisten teiden tasoliittymiä on edelleen mm. aivan on 140 km/h. Tavaraliikenteessä suurin sallittu Kyrön ja Mellilän ydinkeskustoissa. akselipaino on 22,5 tonnia. Rataosan sähköistys, suojastus, kauko-ohjaus ja kulunvalvonta valmistui- Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on kaikkien taso- vat vuonna 2000. Vuonna 2003 rataosalla tehtiin risteysten poistaminen. Sitä ennen tasoristeysten 645 000 matkaa ja kuljetettiin 1,7 miljoonaa tonnia turvallisuutta on tarpeen parantaa esimerkiksi tavaraa. varoituslaitteiden, näkemien parantamisen ja odo- tustasanteiden rakentamisen avulla. Radan päällysrakenne Turun ja Loimaan välillä on yli-ikäinen ja radan kunto paikoin heikko. Huo- Tasoristeysten poistaminen ja radan rakenteen nokuntoisille rataosille joudutaan liikenneturval- parantaminen mahdollistaisivat henkilöliikenteen lisuuden varmistamiseksi asettamaan nopeusra- junien nopeuttamisen. Keskeisenä tavoitteena joituksia. Tavaraliikenteessä kustannustehokkuus on lyhentää olennaisesti Turun ja Tampereen edellyttää myös riittäviä akselipainoja, jolloin junissa matka-aikaa, mutta osin nopeutuminen voidaan voidaan kuljettaa raskaampia kuormia ja liikennöidä käyttää hyväksi myös pysähdyspaikkoja lisäämällä. riittävällä nopeudella. Turun ja Loimaan 66 kilometrin asemaväli on maan rataverkon pisimpiä, vaikka alue on tiheästi Turku–Toijala-rataosan merkitys koko tavaraliiken- asuttua. Auran ja Kyrön asemien lakkauttamisen teen päärataverkossa on suuri, ja Varsinais-Suomen takia junaliikenne ei palvele eikä myöskään pysty elinkeinoelämälle satamineen ja suuryrityksineen hyödyntämään Turkua ympäröivien kasvukuntien se on elintärkeä. Koko Varsinais-Suomen tavarajuna- lisääntyvää työmatkaliikennettä. liikenne kulkee Toijalan radan kautta, sillä rantarata palvelee lähes täysin henkilöliikennettä. Lyhyellä tähtäimellä junatarjontaa tulisi täydentää niin, että Loimaalta ja Loimaalle olisi toimivat työ- Vuoden 2004 alussa mietintönsä jättäneen liiken- matka- ja asiointiyhteydet niin Turkuun, Tampereelle neväyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän kuin Helsinkiinkin. Tärkein tavoite on saada yhteys vuosien 2005–2008 ns. teemapaketeista yksi on aamuyhdeksäksi Turkuun. Myös yhteydet Turusta yh- rataverkon yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen, deksäksi Loimaalle, viiden jälkeen Turusta Loimaal- joka sisältää Turku–Toijala-radan parantamisen le sekä yhteys Toijalan kautta Helsinkiin aamuyh- nykyiselle 22,5 tonnin akselipainolle. Ratahallinto- deksäksi lisäisivät selvästi liikenteen palvelutasoa. keskuksen pitkän tähtäimen suunnitelmassa Turku– Toijala-radan akselipaino on esitetty nostettavaksi Seudun eteläosaa palvelevat Helsinkiin suuntau- 25 tonniin. tuvassa liikenteessä myös Turun ja ennen kaikkea Salon asemat. Parempien liityntäyhteyksien järjes- tämistä Salon rautatie- ja linja-autoasemille onkin toivottu laajasti. 20 21

3.6. Liikenneturvallisuus

Onnettomuustilanne Loimaan seudulla on viimeisen kuuden vuoden aikana tapahtunut keskimäärin 82 poliisin tietoon tullutta henkilövahinkoihin johtanutta liikenneonnet- tomuutta vuodessa. Niissä on loukkaantunut keskimäärin 118 henkeä ja kuollut keskimäärin 8 henkeä vuodessa. Onnettomuuksista valtaosa on tapahtunut yleisillä teillä. Henkilövahinkoihin joh- taneet onnettomuudet keskittyvät valta- ja kanta- teille sekä vilkkaimmille seututeille.

Ajonopeudet Koska autojen nopeus on tärkein liikenneturvalli- suuteen vaikuttava tekijä, on alueen tieverkon no- peusrajoitukset, niiden loogisuus ja yhteensopivuus ympäröivän maankäytön ja tiestön kanssa tarpeen käydä kokonaisuudessaan läpi. Nyt 80 km/h yleisrajoitus on varsin laajasti käytössä seudun alemmalla tieverkolla. Yleisrajoituksen piirissä olevalla geometrialtaan pienipiirteisellä tiestöllä tulisikin harkita nopeusrajoituksen alentamista erityisesti paikoissa, joissa tien varrella on runsaasti asutusta. Erityisesti Hämeen Härkätien, vanhan Tampereen–Turuntien ja muiden tiheästi asuttujen jokivarsiteiden nopeusrajoitukset on aiheellista tarkistaa kattavasti. Myös taajamien reuna-alueet tulisi käydä läpi ja tarkistaa tarvittaessa taajamarajoituksien alkamis- paikat. Taajamakeskustoissa ja asuntoalueilla ta- voitteena on liikenteen nopeuden rauhoittaminen turvalliselle, muihin toimintoihin sopivalle tasolle. Sopiva nopeustaso on korkeintaan 40 km/h, mikä useimmiten edellyttää nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisia toimenpiteitä. Taajamien nopeusra- joitusalueiden laajuutta on tarpeen aika-ajoin tarkis- taa maankäytön kehityksen mukaiseksi.

Liikenneympäristön parantaminen Kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen on noussut seudulla tärkeimmäksi liikenneturvallisuu tta parantavaksi aihepiiriksi. Väylätarpeita on paljon niin Tiehallinnon kuin kuntienkin vastuualueilla. Lii- kenneturvallisuussuunnitelmissa on nostettu esiin erityisesti väylätarpeet taajamissa ja niiden reuna- alueilla sekä kyläkoulujen kohdilla. Suojatieparan nukset ovat usein edullisia ja paikallisesti erittäin tehokkaita liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Siellä, missä seututie kulkee taajaman läpi ydinkeskustan ulkopuolella, tulee erityisesti huolehtia turvallisista kevyen liikenteen yhteyksistä tien eri puolilla ole- 20 21

vien alueiden välillä joko eritasojärjestelyin tai Valtateiden 9 ja 10 kehittämisselvityksissä on hidastamalla läpikulkevan liikenteen vauhtia no- ehdotettu useita liikenneturvallisuutta parantavia peusrajoituksen lisäksi rakenteellisin keinoin. Liiken- toimenpiteitä myös Loimaan seudun alueelle: neturvallisuutta parannettaessa tulee muistaa huo- lehtia myös liikenneympäristön esteettömyydestä. · reunaympäristön pehmentämistä (kaiteita, tör- mäyssuojia, myötääviä valaisinpylväitä) Liikenneturvallisuussuunnitelmissa on listattu paljon myös liittymien parantamistarpeita, erityisesti valta- · liittymäparannuksia (kääntymiskaistoja, turvasaa- teillä 9 ja 10. Hankkeet sisältävät liittymien kana- rekkeita, liittymien porrastamisia) vointia, liittymien porrastamisia (nelihaaraliittymien · yksityistieliittymien vähentämistä yksityistiejär- muuttamista kahdeksi erilliseksi T-liittymäksi), jestelyin kiertoliittymiä ja väistötilojen rakentamisia. · tievalaistuksen rakentamisia maanteiden ja Näkemien parantaminen on tarpeen useissa paikallisteiden liittymiin liittymissä, mutta myös liittymäväleillä eläinonnetto- muuksien vuoksi. Loimaan seudulla hirvi- ja erityi- · keskikaiteellisia ohituskaistoja (vt 9) sesti peuraonnettomuuksien määrä on suuri. Turun · automaattisen nopeudenvalvonnan rakentamis- tiepiirissä riista-aitoja rakennetaan vain tieosuuk- ta (vt 9) sille, joilla on enemmän kuin kaksi kaistaa. Näin ollen nopeusrajoituksia tulisi tarkistaa kohteissa, · vt 9 Lieto–Aura-osuuden muuttaminen keski- joissa eläinonnettomuuksien riski on suuri. kaiteelliseksi ohituskaistatieksi Taajamakeskustojen liikennejärjestelyjen turvallisuu- · pitemmällä tähtäimellä vt 9:llä varaudutaan eri- den ja samalla viihtyisyyden merkittävä parantami- tasoliittymiin sekä toiseen ajorataan välillä Lie- nen oli nostettu useassa kunnassa painopisteeksi, to–Aura toimenpiteinä mm. suojatie- ja liittymäjärjestelyt, ajoradan kaventaminen, pysäköinnin jäsentely ja Muu liikenneturvallisuustyö kevyen liikenteen reittien selkeyttäminen. Tulevaisuudessa on tärkeää huolehtia kuntien Turvallisen päivittäisen liikkumisen varmistamiseksi liikenneturvallisuussuunnitelmien seurannasta ja tärkeimpien työmatkayhteyksien samoin kuin tiiviin liikenneturvallisuussuunnitelmiin listattujen toi- tienvarsiasutuksen teiden tulisi olla valaistuja. Loi- menpiteiden toteuttamisesta sekä poikkihallinnol- maan seudulla tievalaistuksen kehittäminen olisi tästä lisen liikenneturvallisuustyön toteutumisesta. näkökulmasta tärkeää erityisesti vanhalla Turuntiellä Aurasta Turun suuntaan. Muutoin tievalaistuksen laajentaminen on tarpeen lähinnä taajamien reuna- alueilla sekä valtateiden liittymissä. 22 23

3.7. Ympäristö Maankäytön kehitys Yhdyskuntarakenteen yleisenä kehityssuuntana Ympäristövaikutuksista ollut hajautuminen ja alueiden yksipuolistuminen erillisiksi asuin-, työpaikka- ja palvelualueiksi lisää Liikenteen vaikutukset ympäristöön ovat sitä vähäi- liikennetarvetta ja vaikuttaa myös kulkutapaan, semmät, mitä pienempi liikkumistarve on ja mitä koska kävely- ja pyöräilymatkat pitenevät ja yhä suurempi osa liikenteestä kulkee joukkoliikenteellä, harvemmalle alueelle on mahdollista järjestää raiteilla, jalan tai pyöräillen. Liikenteen merkit- kilpailukykyiset joukkoliikennepalvelut. Yhdys- tävimmät vaikutukset kohdistuvat ilmaan, poh- kuntarakenteen tiivistämisen keinoja ovat mm. javesiin, luonnonvaroihin, terveyteen, maisemaan ja täydennysrakentaminen sekä uuden maankäytön taajamakuvaan. Monet näistä vaikuttavat välillisesti, osoittaminen jo rakennettujen alueiden yhteyteen. kuten metaanin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus tai rikkidioksidin maaperää happamoittava vaikutus. Ihmiseen suoraan vaikuttavia ongelmia Maisema-alueet ja historialliset maisema- ovat esimerkiksi melu, tärinä ja hiukkasten aiheutta- tiet mat hengitysvaikeudet. Maisemallisesti arvokkaita kokonaisuuksia Loimaan seudulla ovat Paimionjokilaakso ja kansallismai- Pohjavedet semaksi luokiteltu Aurajokilaakso. Seudun tiestö sopeutuu melko hyvin ympäristöön ja alueella on Teiden suolaus ja mahdolliset onnettomuudet lukuisia maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia. On- muodostavat riskin pohjavesille. Loimaan seudun gelmat keskittyvät lähinnä taajamien laidoille, jotka merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat Alasta- ovat usein hajanaisia, takapihamaisia ja jäsenty- ron Virttaankankaalla ja Oripäässä Oripäänkankaal- mättömiä. Näkymät jokilaaksoihin ovat tärkeä osa la. Pohjavesialueille ei tulisi osoittaa pohjavettä kuntien taajamakuvaa ja maankäytön laajentamista vaarantavia toimintoja. Rakennettaessa teitä maisemallisesti arvokkaille peltoaukeille tulisikin pohjavesialueille tulee välttää pinnan rikkomista välttää. Myös pääteiden liittymiin syntyneet työ- ja maaleikkauksia. Ympäristövaikutusten kannalta paikka- ja palvelualueet sopivat usein heikosti tärkeimpiä hankkeita ovat pohjavesisuojauksien maisemaan. jatkaminen kantatiellä 41 Virttaalta pohjoiseen sekä lentokoneiden varalaskupaikan vieressä sijait- Seudun vanhimpien maanteiden Hämeen Härkätien sevan puolustusvoimien polttoainevaraston poh- ja vanhan Turun–Tampereentien varret ovat ra- javesisuojaus. Pohjavesisuojauksia tarvitaan myös kentuneet lähes yhtenäiseksi nauhataajamaksi. valtateille 2 Leppikankaanselälle ja 9 Mellilään. Myöhemmin asutus on levinnyt myös tienvarsi- vyöhykkeen taakse ja haja-asutusalueille. Tiet ovat Erityisesti talvihoidossa ja alemman tieverkon pö- kuitenkin säilyttäneet perinteisen linjauksensa ja lynsidonnassa tulee ottaa huomioon pohjavedet, maisemalliset arvonsa. sillä liukkauden torjuntaan käytettävä suola on merkittävä pohjaveden pilaantumisen aiheuttaja. Muita maisemallisesti merkittäviä teitä alueella ovat Pohjaveden suolaantumista voidaan estää suo- Tarvasjokea seuraava maantie 2250 Tarvasjoella ja lauksen vähentämisellä, suojarakenteilla sekä vaih- Karinaisissa, Loimijoen rantaa seuraava maantie tamalla natriumkloridi nopeasti hajoavaan kalium- 2101 Alastarolta Vampulaan, Yläneenjoen vartta formiaattiin. Pölynsidonnan aiheuttaman ongelman seuraava paikallistie 12577 Yläneen keskustasta poistaa tien päällystäminen. Uuteenkartanoon ja Niinijoen vartta seuraava maantie 2260 Koski–Mellilä–Niinijoki. 22 23

4. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

4.1. Rahoitus Viime vuosien rahoituksen keskimääräinen toteutuma Loi- maan seudulla Loimaan seudun kuntien yhteenlaskettu panostus kadunpitoon ja yksityisteihin on viime vuosina ollut keskimäärin noin 2,3 milj. euroa eli noin 63 euroa/asukas. Yksityistieavustusten osuus kuntien kadun- ja tienpidon rahoituksesta on seudun tasolla keskimäärin neljäsosa, mutta osuus vaihtelee selvästi kuntatasolla. Lisäksi kunnat panostavat lähes saman verran, eli noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa opetustoimen ja sosiaalitoimen kuljetuksiin sekä joukkoliikenne ostoihin. Näistä selvästi suurin osa (75 %) kuluu opetustoimen lippumenoihin ja kuljetuksiin. Vakio- vuoroisen linja-autoliikenteen runko rakentuukin pitkälti koululaisvuoroista. Kuntien kuljetuskustannusten kasvun hillitsemiseksi on jo pitkään ollut pyrkimyksenä kuljetuspalvelujen tehostaminen yhdistämällä erilaisia matka- ja kuljetustarpeita. Edullinen tapa tukea maaseudun joukkoliikenteen säilymistä on järjestää mahdol- lisimman suuri osa koululaiskuljetuksista kaikille avoimena joukkoliikenteenä. Osa kuntien koulu- kuljetuksista järjestetään koulutien vaarallisuuden vuoksi, ja paikoin kevyen liikenteen väylien ja ali- kulkujen rakentaminen voikin tuoda merkittäviä säästöjä kuljetuskustannuksiin. 24 25

Tiehallinto on rahoittanut perustienpitoa Loi- vuosina olleet vaurioiden korjaaminen sekä tien maan seudulla viime vuosina keskimäärin 6,9 kantavuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen. miljoonalla eurolla vuodessa. Rahoitus on käytetty Valtionavustuksen kokonaismäärä seudun liiken- lähes kokonaan tiestön hoitoon, ylläpitoon ja nerahoituksessa on hyvin vähäinen, mutta yksit- peruskorjauksiin. Laajennus- ja uusinvestointeihin täisten teiden kohdalla merkittävä. Yksityisteiden käytettävissä oleva rahoitus on koko Tiehallinnossa hoidon avustamiseen valtion budjetissa ei enää ollut viime vuosina erittäin pieni. vuosiin ole ollut rahoitusta. Alkavalla TTS-kaudella 2004–2008 Loimaan seudun Lääninhallitus rahoittaa joukkoliikennettä pääasiassa alueelle ohjelmoitu rahoitus on 6,4 miljoonaa ostamalla tarpeellista, mutta lipputulojen varassa euroa, mikä on noin 13 % tiepiirin koko perustien- kannattamatonta linja-autoliikennettä. Lisäksi lää- pidon rahoituksesta. Tämä vastaa Loimaan seudun ninhallitus jakaa kuntien kanssa seutulipputuen osuutta tiepiirin yleisistä teistä. Usein rahoituksen kustannukset. Rahallisesta seutulipputuen määrä jakoperusteena pidetään liikennesuoritteen osuut- on pieni tuen vaikuttavuuteen verrattuna. ta. Loimaan seudun liikennesuorite on noin 10 % koko tiepiirin yleisten teiden suoritteesta. Perus- Lääninhallituksen joukkoliikenteen rahoitukseen tienpidon rahoituksen painopiste on jatkossakin on viime vuosina kohdistunut vähentämispaineita. päivittäisen liikennöinnin turvaamisessa sekä Toteutuessaan ne merkitsevät hiljaisimpien osto- nykyisen tieverkon kunnon ylläpitämisessä. Uus- liikenteen vuorojen vähentämistä, mikä puolestaan ja laajennusinvestointeihin käytettävissä oleva ra- helposti johtaa kuljetustarpeen kasvuun kunnissa. hoitus näyttäisi lähivuosina olevan edelleen hyvin Kansaneläkelaitos osallistuu liikennejärjestelmän rajallinen ja sen painopisteenä ovat liikenneturval- rahoitukseen tukemalla keskiasteen opiskelijoiden lisuutta parantavat hankkeet. koulumatkoja sekä korvaamalla sairausvakuutuslain Avustuskriteerit täyttävien yksityisteiden kunnos- perusteella mm. taksimatkoja. KELA:n kuljetuskusta tukseen voidaan hakemuksesta myöntää valtion nnusten kasvun hillitsemiseksi eri puolilla maata on yksityistieavustusta. Avustusperusteina ovat viime käynnissä kokeiluja. 24 25

4.2. Kehittämistavoitteet näkökulmasta. Tavoitetilat on jaettu konkreettisiin osatavoitteisiin. Sama tai samankaltainen osatavoite Loimaan seudun liikennejärjestelmän kehittämista- voi esiintyä useamman näkökulman alla. Vaikka voitteet on jaettu viittä erilaista näkökulmaa kuvaa- kaikki tavoitteet ovat tärkeitä, varjostetut tavoitteet vaan ryhmään. Tavoitetila kuvaa tavoiteltavaa asiain- on liikennestrategiaa laadittaessa nostettu erityisen tilaa ihmisten, organisaatioiden tai yhteiskunnan tärkeiksi.

TAVOITETILA OSATAVOITE 1. Ihmisten liikkuminen: esim. työmatkaliikenteen toimivuus, koulumatkojen turvallisuus, peruspalvelujen saavutettavuus, eri väestöryhmien liikkumismahdollisuudet  1.1.1 Taajamissa on yhtenäinen kattava kevyen liikenteen ver kosto ja tärkeimmillä koulumatkoilla turvallinen kevyen liikenteen reitti. 1  1.1.2 Pää- ja seututeiden taso, hoito ja liikenteen riittävä sujuvuus tarjoavat turvalliset edellytykset työssäkäynnille, opiskelulle ja 1.1 Liikenneverkko palvelee seudun asioinnille Loimaalla, Turussa ja Salossa. kaikissa osissa hyvin asukkaiden koulu-,  1.1.3 Päätaajamien välillä on kunnoltaan hyvä, päällystetty tieyhteys, työssäkäynti-, opiskelu-, ja jonka hoitotaso varmistaa turvalliset ja toimivat olosuhteet asukkaiden asiointimatkoja sekä seudun palveluiden päivittäiselle liikkumiselle. tarkoituksenmukaista työnjakoa.  1.1.4 Haja-asutusalueen yhdystieverkon1 kunto ja hoitotaso vastaa tietä Mahdollisimman suuri osa matkoista käyttävän liikenteen tarpeita. voidaan tehdä turvallisesti myös  1.1.5 Yksityisteiden kunto ja liikennöitävyys vastaa maaseudun jalan tai pyörällä. asumisen ja toimeentulon tarpeita ja tiestön ylläpidosta asukkaille aiheutuva kustannusrasitus on kohtuullinen.  1.1.6 Turku – Loimaa -radan kunto, turvallisuus ja kapasiteetti tarjoavat edellytykset sekä nopeille junayhteyksille että alueellista liikkumista palveleville junayhteyksille.  1.2.1 Pääosa koulu- ja muista kuntien kuljetuksista on järjestetty 1.2 Julkisen liikenteen yhteydet avoimena liikenteenä, joka palvelee kaikkia asukkaita. palvelevat hyvin asukkaiden koulu-,  1.2.2 Tärkeimpiin työssäkäynti-, opiskelu- ja asiointisuuntiin sekä työssäkäynti-, opiskelu- ja merkittäviin vapaa-ajan kohteisiin on tarjolla tarvetta vastaavat asiointimatkoja sekä seudun palveluiden joukkoliikenneyhteydet. tarkoituksenmukaista työnjakoa  1.2.3 Joukkoliikennepalvelujen hintataso tarjoaa edellytykset joukkoliikenteen jokapäiväiselle käytölle. 1.3 Liikennejärjestelmä ottaa huomioon 1.3.1 Liikennejärjestelmä on turvallinen ja esteetön myös lapsille, myös heikommassa asemassa olevien  vanhuksille ja eri tavoin liikkumisesteisille. ryhmien tarpeet. 2. Elinkeinoelämän tarpeet ja kilpailukyky: esim. kuljetusten toimintavarmuus ja täsmällisyys ja kustannustehokkuus, maaseudun perustuotannon tarpeet, matkailuelinkeinon tarpeet 2.1 Elinkeinoelämän kuljetusten  2.1.1 Päätiet tarjoavat toimivat yhteydet muualle maahan ja pääteiden käytettävissä on yhdistävyydeltään ja liikennöitävyys on korkealla tasolla. kunnoltaan hyvät, hoitotasoltaan  2.1.2 Seutu- ja yhdystieverkko tarjoaa toimivat poikittaiset tieyhteydet luotettavat ja matka-ajoiltaan sekä seudun sisällä että seudun ulkopuolelle. ennustettavat pää- ja seututieyhteydet seudun sisällä ja muualle maahan.  2.1.3 Rataverkon kantavuus ja kapasiteetti mahdollistaa Seutua palvelee myös kustannustehokas kustannustehokkaat tavarakuljetukset junalla. ratayhteys. 2.2.1 Yhdystieverkon kelirikosta aiheutuvat painorajoitukset poistetaan 2.2 Yhdystieverkon ja yksityisteiden  ja kuntotason säilyminen turvataan. kunto ja liikennöitävyys mahdollistaa maaseudun perustuotannolle ja muulle  2.2.2 Yhdystieverkon hoitotaso turvaa maa- ja metsätalouden ja muun elinkeinoelämälle tarpeelliset kuljetukset yritystoiminnan kuljetusten toimintaedellytykset. kaikkina vuodenaikoina.  2.2.3 Yksityisteiden kunto ja liikennöitävyys vastaa elinkeinoelämän tarpeita.  2.3.1 Seudun kaikista kuntakeskuksista tai kuntien pikavuoropysäkeiltä 2.3 Elinkeinoelämälle tärkeät asiointi- ja on aamu- ja iltapäivän sujuvat asiointi- ja neuvotteluyhteydet Turkuun neuvotteluyhteydet Loimaalle, Turkuun linja-autolla tai junalla. ja Helsinkiin ovat mahdollisia 2.3.2 Seudun eri osista on aamu- ja iltapäivän asiointi- ja joukkoliikenteellä.  neuvotteluyhteydet Helsinkiin junalla tai linja-auton pikavuoroilla. 26 27

3. Alueiden elinvoima ja kehittyminen: esim. alueiden kehitystä jarruttavien liikenteellisten ongelmien poistaminen, alueiden vahvuuksien ja houkuttelevuuden tukeminen, yhdyskuntarakenteen keh itys 3.1 Liikenneverkko tukee Loimaan  3.1.1 Päätiet tarjoavat toimivat yhteydet muualle maahan ja pääteiden seudun tasapainoista kehitystä ja takaa liikennöitävyys on korkealla tasolla. palvelujen saavutettavuuden seudun eri  3.1.2 Seutu- ja yhdystieverkko tarjoaa toimivat poikittaiset tieyhteydet osissa. sekä seudun sisällä että seudun ulkopuolelle.  3.1.3 Yhdystieverkon ja yksityisteiden kunto ja liikennöitävyys mahdollistaa maaseudun perustuotannolle ja muulle elinkeinoelämälle tarpeelliset kuljetukset kaikkina vuodenaikoina.  3.3.4 Hyvin suunnitellun palvelualueverkon avulla hyödynnetään ohikulkevan liikenteen ostovoimaa siten, että asukkaiden päivittäispalvelut eivät siirry taajamien ulkopuolelle. 3.2 Joukkoliikenneyhteydet palvelevat  3.2.1 Tärkeimpiin työssäkäynti-, opiskelu- ja asiointisuuntiin sekä asukkaiden ja elinkeinoelämän seudun merkittäviin vapaa-ajan kohteisiin on tarjolla tarvetta vastaavat yhteystarpeita ja sujuvat joukkoliikenneyhteydet. Seudulta on hyvät asiointi- ja verkottumisedellytyksiä. neuvotteluyhteydet Turun lisäksi myös Helsinkiin.  3.3.1 Tie- ja katuverkko yhdistää uudet maankäyttöalueet luontevasti 3.3 Nykyisten ja uusien muuhun taajamaan eikä lisäliikenne kohtuuttomasti ruuhkauta nykyisiä maankäyttöalueiden liikenneyhteydet liittymiä. ovat toimivat ja turvalliset ja  3.3.2 Uusilta kaava-alueilta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet liikenneympäristö tukee seudun muuhun taajamaan jo alueen rakentuessa. houkuttelevuutta asuinympäristönä.  3.3.3 Taajamat ovat miellyttäviä jalankulku ympäristöjä ja viihtyisiä asumisen alueita. 4. Ympäristö: esim. luonnonympäristö, maisema ja taajamakuva, melu ja päästöt  4.1.1 Liikenteen melu ja tärinä eivät häiritse alueen asukkaita.  4.1.2 Raskas ja läpikulkeva liikenne ei aja asuntoalueiden ja keskustojen läpi. 4.1 Liikennejärjestelmä tukee ja edistää  4.1.3 Taajamat ovat viihtyisiä asumisen alueita ja miellyttäviä elinympäristön viihtyisyyttä. jalankulkuympäristöjä.  4.1.4 Vältetään väylänpidon toimenpiteitä, joista aiheutuu uhkia arvokkaiden maisema- ja kulttuurialueiden säilymiselleja sopeutetaan ratkaisut maisemaan ja taajamakuvaan. 4.2.1 Tienpito ja tieliikenne eivät aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä. 4.2 Luonnonympäristöön kohdistuvat  4.2.2 Vältetään väylänpidon toimenpiteitä, joista aiheutuu uhkia paikalliset haitat ovat mahdollisimman  arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisuuden vähäiset. säilymiselle.  4.3.1 Liikenteen pakokaasupäästöt ja energiankulutus ovat nykyistä 4.3 Ympäristöön kohdistuvat globaalit alhaisemmat haitat ovat mahdollisimman vähäiset.  4.3.2 Väylänpidossa käytetään säästeliäästi luonnonvaroja ja hyödynnetään ensisijaisesti nykyistä verkostoa. 5. Turvallisuus ja terveys: esim. liikenneturvallisuus, koettu turvallisuus, arkiliikunta  5.1.1 Pääteitä parannetaan vaiheittain tasoon, jota turvallisuusvision saavuttaminen edellyttää 100 km/h nopeusrajoituksen tieltä.  5.1.2 Alemman tieverkon riskikohteita vähennetään ja ajonopeuksia ohjataan vastaamaan paremmin tie- ja liikenneolosuhteita.  5.1.3 Taajamissa ja kyläkeskuksissa kevyt liikenne erotetaan 5.1 Liikennejärjestelmä suunnitellaan autoliikenteestä fyysisesti tai valo-ohjauksella tai autoliikenteen siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä nopeudet sovitetaan kevyen liikenteen turvallisuuden varmistavalle loukkaantua vakavasti liikenteessä. tasolle. Myös tienvarsiasutuksen kohdilla ajonopeudet sovitetaan turvalliselle tasolle.  5.1.4 Tielläliikkujat kantavat vastuun myös muiden turvallisuudesta ja ajotapa on sen mukaisesti turvallinen ja maltillinen.  5.1.5 Junaliikenteessä tai junien ja tielläliikkujien kesken ei tapahdu lainkaan onnettomuuksia.  5.2.1 Yhdyskuntarakenne tukee kevyen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä: matkanpituudet ovat lyhyitä. 5.2 Mahdollisimman suuri osa ihmisten  5.2.2 Palveluverkko tukee kevyen ja joukkoliikenteen arkiliikkumisesta tapahtuu terveellisesti toimintaedellytyksiä: palvelut ovat pääosin taajamien sisällä ja jalan tai pyörällä. lähipalvelut ovat säilyneet.  5.2.3 Kohtuullisen kävely- ja pyöräilymatkan päässä toisistaan sijaitsevien toimintojen välillä on hyvät kevyen liikenteen yhteydet. 5.3 Ihmisten perusturvallisuuden edellyttämä liikenne (palo- ja  5.3.1 Yhdystieverkon ja yksityisteiden liikennöitävyys on riittävä pelastustoimi, poliisi, sairaskuljetukset) hälytysajoneuvojen pääsylle vakituisen asutuksen luo. turvataan. 26 27

4.3. Kehittämisen painopisteet tarjota viihtyisän kaupunkiympäristön kohtuullisen matkan päässä Turusta – varsinkin jos juna- ja pika- Tavoitteiden muuttaminen toiminnaksi edellyttää vuoroliikenne kehittyy Turussa työssäkäyntiä tuke- arvovalintoja, sillä kaikkia toivottavia asioita ei voida vaan suuntaan. Seudun kaakkoisosan kunnille myös saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa. Tavoitteet yhteydet Salon työpaikkoihin ovat tärkeitä. ovat myös keskenään ristiriitaisia. Tärkeimpiä ta- voitteita painottamalla ja ulkopuolisten reunaeh- II Elinkeinoelämän edellytykset tojen avulla on hahmotettu Loimaan seudun liiken- Loimaan seudun keskeinen sijainti suhteessa Suo- nejärjestelmän kehittämisen painopisteet, joiden men asutuskeskuksiin tarjoaa elinkeinoelämälle lo- edistämiseen seudun kunnat ja muut toimijat sekä gistisesti edullisen sijainnin, mikäli liikenneyhteydet valtionhallinto ovat valmiita sitoutumaan. ovat kunnossa. Nykyisten yritysten menestymisen ja uusien yritysten syntymisen edellytyksiä ovat toi- Loimaan seutukunnan kehittämisen perustana on mivat tavaraliikenteen yhteydet muualle maahan: visio asumisen, osaamisen ja yritystoiminnan edel- päätieyhteyksien kunnon ja sujuvuuden turvaa- lytysten kehittämisestä: minen, poikittaisten tieyhteyksien parantaminen ja junakuljetusmahdollisuuden hyödyntäminen. Loimaan seutukunta hyödyntää erinomaista sijain- tiaan ja muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon Alkutuotannon keskimääräistä suurempi merkitys yritysten perustamiseen ja sijoittumiseen sekä Loimaan seudulla tulee myös ottaa huomioon. turvaa jo olemassa olevien yritysten toiminnan. Maa- ja metsätalouden menestyminen edellyttää Jatkuva kehittymisemme taataan osaamiseen ja laa- alemman tieverkon, sekä yleisten että yksityisten dukkaaseen asumiseen panostamalla. teiden, liikennöitävyyden turvaamista: riittävää hoi- totasoa ja rakenteellisen kunnon ylläpitoa. Seutukunnan kehityksen perustana on hyvä sijainti Etelä-Suomessa, Turku–Tampere–Helsinki-kärkikol- Tulevaisuudessa matkailun merkitys elinkeinona kas- mion sivustalla. Seutukunnan kautta kulkevat lii- vaa edelleen. Loimaan seudun liikennejärjestelmäs- kenneväylät vt 9, vt 10, kt 41 ja Turku–Toijala-rautatie sä se näkyy Hämeen Härkätiehen ja muihin histori- muodostavat Varsinais-Suomesta Hämeeseen allisiin teihin ja tiemaisemiin tukeutuvien matkailu- vievän liikennekäytävän, jonka hyödyntäminen on palvelujen lisääntymisenä sekä seudun länsiosien seudun elinkeinopolitiikan keskeinen haaste. luonto- ja virkistyspalveluiden saavutettavuuden parantamistarpeena. Myös pääteiden liikennevirto- Loimaan seudun omissa kehittämistarpeissa ja jen hyödyntäminen tienvarsipalveluja kehittämällä tavoitteissa korostuvat painopisteinä seudun elin- tarjoaa uusia elinkeinomahdollisuuksia. keinoelämän toimintaedellytykset sekä seudun Elinkeinoelämän ja julkisten palvelujen kehityksen houkuttelevuus asumisalueena. Näitä painopisteitä kannalta on tärkeää, että työpaikkoihin löytyy riit- tukevat liikennejärjestelmän kehittämiskokonaisuu- tävästi osaavaa työvoimaa. Se edellyttää toisaalta det voidaan tiivistää seuraavasti: houkuttelevaa asuinympäristöä, toisaalta sitä, että I Loimaan seutu houkuttelevana asuinalueena työssäkäynti seudun ulkopuolelta on helppoa. Joukkoliikenneyhteyksien ja päätiestön palveluta- Loimaan seudun houkuttelevuus asuinpaikkana son tulee tarjota edellytykset työssäkäyntiin edellyttää hyvää asuinympäristöä. Liikennejärjes- seudun työpaikoissa myös Turusta, Tampereelta ja telmän näkökulmasta se tarkoittaa mm. viihtyisäm- Forssasta käsin. piä taajamakeskustoja ja vanhojen jokivarsiteiden kulttuuriarvojen varjelemista. Lapsiperheille Valtionhallinnon panostuksia Loimaan seudun tärkeää on turvallinen liikkumisympäristö. Jouk- liikennejärjestelmän kehittämiseen ohjaavat ja si- koliikenteen peruspalvelutason turvaaminen ko- tovat valtakunnalliset toimintalinjaukset ja niiden hentaa erityisesti autottomien ja lapsiperheiden maakunnalliset painotukset. Nämä reunaehdot asumisen edellytyksiä. voidaan tiivistää seuraaviin liikennejärjestelmän ke- hittämislinjauksiin: Positiivinen väestönkehitys edellyttää hyviä työmat- kayhteyksiä henkilöautolla ja joukkoliikenteellä. 1. Tie- ja rataverkon kunto turvataan Erityisesti seudun eteläosa on selkeästi osa Turun 2. Liikenneturvallisuutta parannetaan työssäkäyntialuetta ja Turun vaikutus ulottuu vahva- 3. Pääliikenneväylien toimivuutta kehitetään na noin 50 kilometrin säteelle. Tulevaisuudessa vai- kutusalue voi olla laajempi ja erityisesti Loimaa voi 4. Ympäristötavoitteet otetaan huomioon 28 29

KÄRKITEHTÄVÄT Parannetaan liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen olosuhteita Liikennejärjestelmän kehittäminen on jatkuvaa pit- käjänteistä työtä. Työn painopisteen suuntaamiseksi · Parannetaan vaarallisimmat päätieliittymät tur- Loimaan seudun kannalta tärkeisiin toimenpiteisiin vallisimmiksi. Ennen toimenpiteitä varmistetaan ohjausryhmä on hyväksynyt seuraavat Loimaan seu- turvallisuus tarvittaessa nopeusrajoituksin. dun liikennejärjestelmän kehittämisen kärkitehtävät ja niihin sisältyvät lähivuosien toimenpiteet. · Rakennetaan vaarallisimmille koulumatkayh- teyksille kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja, huolehditaan niiden hyvästä kunnosta sekä Turvataan valtakunnallisten pääliikenneyh- tarkistetaan tarvittaessa nopeusrajoituksia kou- teyksien toimivuus lumatkareiteillä ja tienvarsiasutuksen kohdilla. · Uusitaan Turku–Toijala-radan päällysrakenne. · Parannetaan rautatietasoristeysten turvalli- · Toteutetaan valtatie 2:n yhteysvälihanke minis- suutta ja poistetaan osa liittymistä yksityistiejär- terityöryhmän esityksen mukaisesti. jestelyillä. · Edistetään pitemmän tähtäimen valtakunnallisia · Ohjataan rekkaliikenne pois Härkätieltä raken- kehittämishankkeita: tamalla Raunion sahalta suora tieyhteys vt 10: lle ja järjestetään Kyrön sahan liikennejärjestelyt - Turku–Toijala-radan nopeustason nosto (mm. turvallisemmiksi. tasoristeysten poisto) · Toteutetaan liikenneturvallisuussuunnitelmissa - Vt 9 yhteysvälihanke, joka sisältää useassa esitetyt kuntien ja tiepiirin pienet turvallisuus vaiheessa tehtäviä erillisiä parantamistoimia toimenpiteet ja aktivoidaan seudun liikennetur- koko Turku–Tampere-välillä. vallisuustyötä. - Vt 10 yhteysvälihanke, joka sisältää useassa vaiheessa tehtäviä erillisiä parantamistoimia Kohennetaan keskustojen liikenneympäris- koko Turku–Hämeenlinna-välillä. Hankkeen kol- töjä manteen vaiheeseen kuuluu Liedon ohitustie. · Jatketaan Loimaan keskustan kehittämistä viihtyi- säksi, jalankulkuystävälliseksi ja esteettömäksi Jatketaan seudulle tärkeiden poikittaisten palvelukeskukseksi. liikenneyhteyksien kehittämistä · Toteutetaan Kyrön ja Kosken taajamatiesanee- · Parannetaan Kyrön ja Riihikosken välinen raukset. Otetaan myös esteettömyys huomioon tieyhteys (Jalkalan pt 12449). taajamatiehankkeissa. · Toteutetaan päällysteen ja tierungon ylläpito- · Toteutetaan liikenneturvallisuussuunnitelmissa hankkeet seudullisesti tärkeillä yhteysväleillä esitettyjä toimenpiteitä taajamien liikenneturval- Mellilä–Koski–Salo (mt 2260 ja 2407), Mynä- lisuuden, esteettömyyden ja kevyen liikenteen mäki–Yläne (mt 2020) ja Alastaro–Vampula (mt olosuhteiden parantamiseksi. 2101). · Tarkistetaan taajamien ja niiden reuna-alueiden · Päivitetään parantamissuunnitelma maantielle nopeusrajoituksia maankäytön muuttuessa. 210 Loimaa–Oripää–Yläne ja tutkitaan Yläneen Keihäskosken ja Virttaan välisen paikallistien 12573 eritasoiset parantamisvaihtoehdot. · Edistetään pitemmän tähtäimen maakunnalli- sesti tärkeitä kehittämishankkeita: - Haku-tien (mt 224) jatke Aura–Mietoinen ja Auran tiejärjestelyt (ohitustie, kantatien siirto, eritasoliittymä) - Kt 52 pohjoispään uusi linjaus (osa yhteyttä Loimaa–Somero–Helsinki). 28 29

Luodaan edellytykset hyville joukkoliikenne- Suunnitellaan maankäyttöä ja liikennettä palveluille yhdessä · Selvitetään tarve ja mahdollisuudet seudullisen Liikennejärjestelmää ja maankäyttöä suunnitellaan henkilöliikennelogistikon palkkaamiseen. Hen- ja toteutetaan yhteistyössä. Liikennejärjestelmän kilön tehtäväkenttään voi sisältyä myös liikenne kehittämisellä tuetaan kuntien maankäytön kehi- turvallisuuden ja kevyen liikenteen edistämistä. tysmahdollisuuksia. Samalla maankäytön suunnitte- lussa otetaan huomioon liikenneturvallisuustavoit- · Ylläpidetään ja kehitetään käyttäjien tarpeita teet ja ympäristöystävällisten kulkumuotojen (jalan- palvelevaa aikatauluinformaatiota: julkaisut, py- kulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja raideliikenteen) säkkiaikataulut, internet, ajantasaiset asemainfot edistäminen. ja mobiilipalvelut. Tavoitteena on kestävän kehityksen ja valtakunnal- · Kehitetään seutulippujärjestelmää: kuukausilipun listen alueidenkäyttötavoitteiden mukainen eheä, rinnalle 44 matkan lippu, pikavuorolisän sisältävä toiminnoiltaan monipuolinen yhdyskuntarakenne. lippu, Turun sisäisen matkustusoikeuden liittämi- Muusta taajamarakenteesta irrallisten asuin- ja nen lippuun, junaliikenteen liittäminen lippuun. työpaikka- alueiden ja palvelukohteiden syntymistä · Kehitetään liikennettä (aikataulut, kalusto) ja vältetään. Kuntien maankäytön kehittämisessä parannetaan pysäkit (varustelu, liityntäpysä- otetaan huomioon myös liikenneinfrastruktuurin köinti, aikatauluinformaatio) muun järjestelmän rakentamiseen käytettävissä olevat resurssit. tasolle laatukäytävillä vt 9 Loimaa–Turku ja mt Loimaalla tavoitteena on kaupungin ja Hirvikosken 222 Aura–Turku sekä muilla tärkeimmillä pika- rakentuminen yhtenäiseksi taajama-alueeksi. Ta- vuoro- ja keskustapysäkeillä. voitetta tuetaan kehittämällä taajamien välisiä katu- · Järjestetään Loimaan rautatie/linja-autoasemal- ja kevyen liikenteen yhteyksiä taajaman eteläosassa. le lisää pysäköintipaikkoja autoille, toteutetaan Yleis- ja maakuntakaavoituksessa selvitetään itä- kunnolliset pysäköintimahdollisuudet polkupyö- länsisuuntaisen ohikulkuliikenteen edellyttämät rille ja muutetaan sisäänkäynnit esteettömiksi. pitkän tähtäimen tievaraustarpeet. Turvataan aseman hyvät lippu- ja oheispalvelut Maakuntakaavoituksen yhteydessä sovitaan van- VR:n ja Matkahuollon yhteistyönä. Muutetaan hojen taajaan asuttujen jokivarsiteiden liikenne- juna-aikatauluja palvelemaan entistä paremmin olosuhteiden (nopeustaso, kevyen liikenteen yhteyksiä Turkuun ja Toijalan kautta Helsinkiin. olosuhteet, tien tavoitestandardi) ja tienvarsien · Otetaan käyttöön liikenteen kysynnän mukaan maankäytön kehittämisperiaatteista ja sen jälkeen räätälöityä kutsuohjattua ja esteetöntä palvelu- tarkistetaan nopeusrajoitukset kattavasti sovittujen liikennettä ikääntyvän väestön liikkumismah- periaatteiden mukaan. dollisuuksien turvaamiseksi ja kuljetuspalvelu- Pääteiden levähdysalueita kehittämällä tarjotaan jen kustannusten nousun hillitsemiseksi. Hyö- tienkäyttäjille laadukkaat tienvarsipalvelut hyödyn- dynnetään koululaiskuljetuksia mahdollisimman täen samalla ohikulkevan liikennevirran ostovoimaa. paljon avoimen joukkoliikenteen osana. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että kunta- · Osallistutaan maakunnallisen matkojenyhdistely- keskusten päivittäis- tai erikoistavaraliikkeet eivät keskuksen toteuttamiseen. siirry pois keskustasta ohikulkevan tien varteen.

Huolehditaan yksityisteiden ja yhdysteiden kunnosta ja liikennekelpoisuudesta · Kunnat organisoivat tiekunnille kuntaryhmittäin · Tiehallinto turvaa yhdystieverkon kunnon ja koulutus- ja neuvottelutilaisuuksien sarjan, jossa liikennöitävyyden riittävällä hoidon, ylläpidon ja keskitytään tiekuntien yhteistyön lisäämiseen, peruskorjausten rahoituksella. yksityisteiden tienpidon kehittämiseen ja rahoi- tuskysymysten pohdintaan. · Kelirikosta kärsiviä yhdysteitä parannetaan, kär- kihankkeina poikittaisyhteys pt 12573 Keihäskos- · Suomen Tieyhdistys järjestää Loimaan seudulla ki–Virttaa ja Otsolan pt 12542. yksityisteiden tieisännöitsijäkoulutusta vuonna 2005. · Vilkkaimpia sorateitä voidaan päällystää kuntien toimesta. 30 31

4.4. Toimenpideohjelma 4.4.1. Toimenpideohjelma

Toimenpideohjelma on rakennettu siten, että Tiestön ylläpito- ja peruskorjaushankkeista on näy- I ja II kiireellisyysluokat vastaavat molemmat noin tetty vain seudullisesti tärkeimmät kohteet. Niiden viiden vuoden tavoitteellista toteuttamisjaksoa. ajoitus tapahtuu tiepiirissä kuntoperusteella. Ke- Tämä edellyttää kuitenkin nykyistä korkeampaa vyen liikenteen hankkeissa tiepiirin ja kunnan kus- rahoitustasoa. tannusjako määräytyy tiepiirin käyttämän kevyen liikenteen tarveindeksin mukaan.

Kiireellisyysluokka Kunta I luokka II luokka III luokka Edistämis- Perusteluja * vastuu milj.€ milj.€ milj.€ Pääliikenneyhteyksien toimivuus suunnittelu 2005, ministerityöryhmä esittänyt aloitusta Turku-Toijala radan päällysrakenteen uusiminen radanvarsikunnat tarkentuu RHK 2006 suunnittelu 2005, ministerityöryhmä esittänyt aloitusta Vt 2, Helsinki-Pori yhteysvälin parantaminen Loimaa, Alastaro 45 Tiehallinto jaksona 2005-2007 ei mahdollisesti osa ministerityöryhmän esittämää Turku-Toijala radan yksittäisten tasoristeysten poisto RHK tiedossa tasoristeysteemaa vuosina 2008-2013 Aura, Pöytyä, Vt 9, Turku-Tampere yhteysvälin parantaminen Tiehallinto Mellilä, Loimaa I vaihe: mm. Lieto-Aura keskikaiteelliseksi myös turvallisuustoimenpiteitä, automaattinen 25 ohituskaistatieksi nopeusvalvonta ja pohjavesisuojauksia II vaihe: mm. Auran eritasoliittymä 29 myös liittymäjärjestelyjä ja ohituskaistoja III vaihe: toinen ajorata välille Lieto-Aura 17 myös Kyrön ja Mellilän eritasoliittymät Vt 10, Turku-Hämeenlinna-Lahti yhteysvälin Tarvasjoki, Tiehallinto parantaminen Marttila, Koski I vaihe: mm. liittymäjärjestelyjä ja siltojen Kausela-Liedon keskusta liikenneturvallisuuden 3 3 peruskorjauksia parantamisen 1. vaihe valmis 2005 II vaihe: mm. liittymäjärjestelyjä ja siltojen 10 peruskorjauksia III vaihe: mm. Liedon ohikulkutie 78 Tiehallinto Liedon ohikulkutien osuus 51 milj.euroa Turku-Toijala radan kantavuuden parantaminen 25 radanvarsikunnat ei tiedossa RHK tonnin akselipainolle Turku-Toijala radan tasoristeysten poisto ja radanvarsikunnat 50 RHK nopeustason nosto Poikittaisten liikenneyhteyksien kehittäminen Kyrö-Riihikoski: Jalkalan pt:n 12449 parantaminen ja rahoitus kuntien yhdistymisavustuksella (0,48+0,12 M€), Pöytyä 0,60 Pöytyä mt:n 2255 jkp suunnittelu 2007, toteutus 2008 Mt 2020 Mynämäki-Yläne päällysteen/rakenteen ajoitus kuntoperusteella, seudun pohjoisosalle tärkeä Yläne, Mynämäki tarkentuu Tiehallinto parantaminen yhteys Turun seudun luoteisosiin Mt 2101 Haaroinen-Vuorenmaa päällysteen/rakenteen ajoitus kuntoperusteella, kuntakeskusten välinen yhteys Alastaro,Vampula tarkentuu Tiehallinto parantaminen Alastarolta Vampulaan Mt 2407 Veitakkala-Koski päällysteen/rakenteen Kuusjoki, Koski tarkentuu Tiehallinto ajoitus kuntoperusteella, tärkeä yhteys Saloon parantaminen Mt 2260 Koski-Melllilä päällysteen/rakenteen Mellilä, Koski tarkentuu Tiehallinto ajoitus kuntoperusteella, tärkeä yhteys Saloon parantaminen vanhan suunnitelman keventäminen, 6,7 milj. euron kustannus liian suuri perustienpidon hankkeeksi (välillä Mt 210 Yläne-Keihäskoski-Oripää parantaminen Yläne, Oripää esisu alle 6,70 Tiehallinto 2005-07 tehdään pieniä päällysteen/rakenteen parannustoimia) vanhan suunnitelman keventäminen, 6,0 milj. euron kustannus liian suuri perustienpidon hankkeeksi (välillä Mt 210 Oripää-Loimaa parantaminen Oripää, Loimaa esisu alle 6,00 Tiehallinto 2005-07 tehdään pieniä päällysteen/rakenteen parannustoimia) mt 210 esiselvitystä käynnistettäessä pohdittava tarve Pt 12573 Keihäskoski-Virttaa (parantaminen+päällystys) Yläne, Alastaro esisu yli 0,67 Tiehallinto selvittää myös pt:n 12573 parantamistaso (suuntauksen parantaminen ei sis. 0,67 M€ kust.arvioon) Mt 181, pohjoispään suuntauksen ja vt 10 liittymän vaarallinen liittymä, seututie, tie- ja rakennussuunnitelma Tarvasjoki 0,42 Tiehallinto parantaminen tehty Kyrö-Riihikoski uusi tie, vaihe I: Karhunoja- *) tps=toimenpideselvitys, tpp=toimenpidepäätös, tas=tarveselvitys,Pöytyä jkp=jalankulku- ja pyörätie,2, etl=eritasoliittymä50 Tiehallinto Kurkelankulma Kyrö-Riihikoski uusi tie, vaihe II: Riihikosken ohitustie ja Pöytyä 2,50 Tiehallinto kt 41 etl Mt 224, Hakutien jatko Aura-Mietoinen, Auran ohitus ja kehittämishanke, kustannus liian suuri perustienpidon Aura ym. esisu 33+12 Tiehallinto liittymäjärjestelyt hankkeeksi Kt 52 pohjoispään uusi linjaus (yhteys Loimaa-Somero- kehittämishanke, kustannus liian suuri perustienpidon Ypäjä, Somero 10 Tiehallinto Helsinki) hankkeeksi Poikittaisten liikenneyhteyksien kehittäminen Kyrö-Riihikoski: Jalkalan pt:n 12449 parantaminen ja rahoitus kuntien yhdistymisavustuksella (0,48+0,12 M€), Pöytyä 0,60 Pöytyä mt:n 2255 jkp suunnittelu 2007, toteutus 2008 Mt 2020 Mynämäki-Yläne päällysteen/rakenteen ajoitus kuntoperusteella, seudun pohjoisosalle tärkeä Yläne, Mynämäki tarkentuu Tiehallinto parantaminen yhteys Turun seudun luoteisosiin Mt 2101 Haaroinen-Vuorenmaa päällysteen/rakenteen ajoitus kuntoperusteella, kuntakeskusten välinen yhteys Alastaro,Vampula tarkentuu Tiehallinto parantaminen Alastarolta Vampulaan Mt 2407 Veitakkala-Koski päällysteen/rakenteen Kuusjoki, Koski tarkentuu Tiehallinto ajoitus kuntoperusteella, tärkeä yhteys Saloon parantaminen Mt 2260 Koski-Melllilä päällysteen/rakenteen Mellilä, Koski tarkentuu Tiehallinto ajoitus kuntoperusteella, tärkeä yhteys Saloon parantaminen vanhan suunnitelman keventäminen, 6,7 milj. euron kustannus liian suuri perustienpidon hankkeeksi (välillä Mt 210 Yläne-Keihäskoski-Oripää parantaminen Yläne, Oripää esisu alle 6,70 Tiehallinto 2005-07 tehdään pieniä päällysteen/rakenteen parannustoimia) vanhan suunnitelman keventäminen, 6,0 milj. euron kustannus liian suuri perustienpidon hankkeeksi (välillä 30 Mt 210 Oripää-Loimaa parantaminen Oripää, Loimaa esisu alle 6,00 Tiehallinto 2005-07 tehdään pieniä päällysteen/rakenteen 31 parannustoimia) mt 210 esiselvitystä käynnistettäessä pohdittava tarve Pt 12573 Keihäskoski-Virttaa (parantaminen+päällystys) Yläne, Alastaro esisu yli 0,67 Tiehallinto selvittää myös pt:n 12573 parantamistaso (suuntauksen Kiireellisyysluokka parantaminen ei sis. 0,67 M€ kust.arvioon) Kunta I luokka II luokka III luokka Edistämis- Perusteluja * Mt 181, pohjoispään suuntauksen ja vt 10 liittymän vaarallinen liittymä, seututie, tie- ja rakennussuunnitelma Tarvasjoki 0,42 vaTiesthauullinto parantaminen milj.€ milj.€ milj.€ tehty Kyrö-Riihikoski uusi tie, vaihe I: Karhunoja- Pöytyä 2,50 Tiehallinto Kurkelankulma Kyrö-Riihikoski uusi tie, vaihe II: Riihikosken ohitustie ja Pöytyä 2,50 Tiehallinto kt 41 etl Mt 224, Hakutien jatko Aura-Mietoinen, Auran ohitus ja kehittämishanke, kustannus liian suuri perustienpidon Aura ym. esisu 33+12 Tiehallinto liittymäjärjestelyt hankkeeksi Kt 52 pohjoispään uusi linjaus (yhteys Loimaa-Somero- kehittämishanke, kustannus liian suuri perustienpidon Ypäjä, Somero 10 Tiehallinto Helsinki) hankkeeksi Liikenneturvallisuus ja kevyen liikenteen olosuhteet Pääteiden liittymien parantaminen Vt 9 ja kt 41 liittymän parantaminen Aura 0,10 Tiehallinto kuuluu piirin vaarallisimpiin liittymiin 4-haaraliittymä, 6 henkilövahinko-onnettomuutta Kt 41, mt 213:n liittymä Virttaalla, turvasaarekkeet Alastaro 0,03 Tiehallinto vuosina 1999-2003 tpp on, toteutus 2009, seudun kärkihanke vt-liittymien Vt 9, Mellilän Asemantien (mt 2260) liittymän kanavointi Mellilä 0,27 Tiehallinto ja porrastus tas:ssa, tiepiirin suurin henkilövahinkomäärä, varaus alikululle tilapäisen tasoliittymän korvaaminen eritasolla ja Vt 9, Kartanonportin eritasoliittymä Loimaa 1,33 Loimaa katuyhteys valtatien poikki, toteutus 2007 Pöytyä/ liittymän läheisyyteen tulossa liikekeskus, pääsuunnalta Kt 41, Riihikosken liittymän kanavointi Pöytyä 0,20 Tieh oikealle kääntyvä iso pendelöintivirta, varaus alikululle Vt 9, Kuuskosken (pt 12447) liittymän siirto, väistötila ja tps ja tpp on, piirin vaarallisimpia liittymiä, hankkeeseen Aura 0,34 Tiehallinto alikulku sisältyvä alikulku koulumatka-tas:n kärkihankkeita Vt 9, Säästökallion (Karviaistentie, mt 2042) liittymän tps käynnissä, kärkihankkeita valtatieliittymien Aura 0,19 Tiehallinto kanavointi ja porrastus tarveselvityksessä, varaus alikululle tps käynnissä, kärkihankkeita valtateiden Vt 9, Paunan (mt 2293) liittymän kanavointi ja porrastus Loimaa 0,25 Tiehallinto liittymäselvityksessä, varaus alikululle Vt 9, Koskenrannan (mt 2294) liittymän kanavointi ja Loimaa 0,17 Tiehallinto kärkihankkeita valtateiden liittymäselvityksessä porrastus liittymän käyttö kasvaa v. 2006 valmistuvan Aleksis Vt 9, Kutojakadun liittymän kanavointi Loimaa 0,17 Loimaa Kivenkadun sillan myötä Vt 9/mt 213 ramppiliittymien sekä mt liittymien toimivuus huono, toimivuustarkastelussa ei 213/Kartanomäenkadun ja Myllykyläntien liittymien Loimaa Tiehallinto selvitettävä myös Aleksis Kivenkadun sillan ja tiedossa parantaminen Kartanonportin etl:n vaikutukset Kt 41, Oripään keskustan (pt 12586, mt 210) liittymän 5 henkilövahinko-onnettomuutta vuosina 1999-2003, Oripää 0,17 Tiehallinto kanavointi/porrastus alikulku on Vt 10, Tarvasjoen sisääntulotien (mt 2230) valaistus Lieto 0,03 Tarvasjoki pääsuunnalta vasemmalle kääntyvä iso pendelöintivirta Vt 10, Marttilan (pt 12309) liittymän kääntymiskaista Marttila 0,04 Marttila sisältyy vt 10 yhteysväliselvitykseen Vt 9, Kaulanperän (mt 2254) liittymän kanavointi ja kärkihankkeita valtateiden liittymäselvityksessä, Pöytyä 0,34 Tiehallinto porrastus ja alikulku läheisyydessä myös alikulkutarve Vt 2, Ristimäenkulman (pt 12627) liittymän kanavointi ja kärkihankkeita valtateiden liittymäselvityksessä, ei Loimaa 0,17 Tiehallinto porrastus mukana vt 2 yhteysvälihankkeessa Vt 10, Peuran (pt 12301) liittymän porrastus Tarvasjoki 0,07 Tiehallinto kärkihankkeita valtateiden liittymäselvityksessä Erilliset kevyen liikenteen väylät ja alikulut Yleiset tiet Mt 210, Yläneentien jkp-tien jatke Oripää 0,07 Oripää noin 500 m, koulumatkayhteys, kunta rahoittaa 2005- Pt 12309, jkp-tie välillä Kuokan talo-Metsä-Marttilantien Marttila 0,06 Marttila taajamatie, koulumatkayhteys, kunta rahoittaa risteys koulumatka-tas:n jkp-kärkihanke seudulla, vanha Mt 2250, Karinaisten kirkon jkp-tie Pöytyä 0,27 Pöytyä Tarvasjoentie, EU-hanke Mt 2255, Turuntien jkp-tie välillä Lankkistentie- osa Kyrö-Riihikoski välin parantamishanketta, rahoitus Pöytyä (0,12) Pöytyä Sankarintie kuntien yhdistymisavustuksella, vanha Turuntie kokoojaväylänä toimiva asuntokatu ilman jkp:tä, Pt 12609, Juvantien jkp-tie Loimaa 0,28 Loimaa raskasta liikennettä, väylähanke tien muuttuessa kaduksi koulumatka-tas:n jkp-kärkihankeita, yhdistää kt:n Mt 204, Rannanmäen koulun jkp-tie (pt 12549 - 12547) Yläne 0,10 Tiehallinto rinnakkaistiet pitkäksi kevyen liikenteen reitiksi koulumatka-tas:n alikulkukärkihanke seudulla, tukee Vt 9, Tuulensuun alikulku (Kartanonmäki) Loimaa 0,40 Tiehallinto keskusta-Hirvikoski taajamarakennetta alikulku sisältyy liittymähankkeeseen, koulumatka-tas:n Vt 9, Kuuskosken (pt 12447) liittymän alikulku Aura (0,30) Tiehallinto kärkihankkeita, vanha Turun/Tampereentie koulumatka-tas:n alikulkukärkihankkeita, työmatka, Vt 9, Säästökallion (Karviaistentien, mt 2042) alikulku Aura 0,30 Tiehallinto liittymässä parantamis- ja pysäkkihankkeet

Mt 2264, Kosken läntinen jkp-tie (keskusta–mt 2047 th) Koski 0,25 Tiehallinto koulumatka-tas:n jkp-kärkihankkeita, Hämeen Härkätie

koulumatkareitti ja yhteys pikavuoropysäkille, liittymässä *)K ttps=toimenpideselvitys, 41, Riihikosken liittymän a liktpp=toimenpidepäätös,ulku tas=tarveselvitys,Pöytyä jkp=jalankulku- 0,ja70 pyörätie, etl=eritasoliittymäPöytyä myös kanavointihanke, kaukaloratkaisu nostaa hintaa koulumatkareitti, yhteys vt 9:n pysäkille, liittyy jkp- Vt 9, mt 2260 (Mellilän Asemantien) alikulku Mellilä 0,30 Tiehallinto hankkeeseen Mt 2260 (Mellilän Asemantie), Koivulan jkp-tie, koulu- vt koulumatkareitti, yhteys vt 9:n pysäkille, liittyy Mellilä 0,21 Tiehallinto 9 alikulkuhankkeeseen koulumatkayhteys, yhteys keskustasta Ristinummen Mt 2020, Ristinummen jkp-tie Yläne 0,09 Tiehallinto taajamaan ja työpaikka-alueelle koulumatkayhteys, yhteys keskustasta Lallin Pt 12451, Riihikoski-Lallin th-Kirkonkylä jkp-tie (vanha Pöytyä 0,70 Tiehallinto teollisuusalueelle ja Kirkonkylään, vanha Turun/Tampereentie) Turun/Tampereentie, tot. vaiheittain Mt 213 ja pt12605, Raikkolan jkp-tie (Kanta-Loimaan Loimaa 0,36 Tiehallinto maantiejakso koulumatka-tas:n jkp-kärkihankkeita kirkko-Raikkola) Mt 222, Auran kirkon jkp-tie Aura 0,43 Tiehallinto koulumatkayhteys, vanha Turun/Tampereentie Mt 2230, Tarvasjoen keskustan jkp-tien jatke Tarvasjoki 0,19 Tiehallinto koulumatkayhteys, Hämeen Härkätie Mt 2264, Marttilan keskustan jkp-tien jatke Kosken koulumatkayhteys, Hämeen Härkätie, toteutettavissa Marttila 0,47 Tiehallinto suuntaan vaiheittain Mt 2810, Patakosken jkp-tie (keskustan jkp-tien jatke koulumatkayhteys, Hämeen Härkätie, edellyttää Koski 0,05 Tiehallinto Paimionjoen yli) jokisiltaa (kustannusarvio ei sisällä siltaa) kylä- osin edistettävissä kyläyhdistysten käyttöön osoitetuilla Metsämaan ja Köyliönkylän koulujen jkp-tiet Loimaa ei tiedossa yhdistykset kuntien yhdistymisavustuksilla Erilliset kevyen liikenteen väylät ja alikulut Yleiset tiet Mt 210, Yläneentien jkp-tien jatke Oripää 0,07 Oripää noin 500 m, koulumatkayhteys, kunta rahoittaa 2005- Pt 12309, jkp-tie välillä Kuokan talo-Metsä-Marttilantien Marttila 0,06 Marttila taajamatie, koulumatkayhteys, kunta rahoittaa risteys koulumatka-tas:n jkp-kärkihanke seudulla, vanha Mt 2250, Karinaisten kirkon jkp-tie Pöytyä 0,27 Pöytyä Tarvasjoentie, EU-hanke Mt 2255, Turuntien jkp-tie välillä Lankkistentie- osa Kyrö-Riihikoski välin parantamishanketta, rahoitus Pöytyä (0,12) Pöytyä Sankarintie kuntien yhdistymisavustuksella, vanha Turuntie kokoojaväylänä toimiva asuntokatu ilman jkp:tä, Pt 12609, Juvantien jkp-tie Loimaa 0,28 Loimaa raskasta liikennettä, väylähanke tien muuttuessa kaduksi koulumatka-tas:n jkp-kärkihankeita, yhdistää kt:n Mt 204, Rannanmäen koulun jkp-tie (pt 12549 - 12547) Yläne 0,10 Tiehallinto rinnakkaistiet pitkäksi kevyen liikenteen reitiksi koulumatka-tas:n alikulkukärkihanke seudulla, tukee V3t 29, Tuulensuun alikulku (Kartanonmäki) Loimaa 0,40 Tiehallinto keskusta-Hirvikoski taajamarakennetta 33 alikulku sisältyy liittymähankkeeseen, koulumatka-tas:n Vt 9, Kuuskosken (pt 12447) liittymän alikulku Aura (0,30) Tiehallinto kärkihankkeita, vanha Turun/Tampereentie koulumatka-tas:n alikulkukärkihankkeita, työmatka, Vt 9, Säästökallion (Karviaistentien, mt 2042) alikulku Aura Kiireelli0,sy30ysluokka Tiehallinto liittymässä parantamis- ja pysäkkihankkeet Kunta I luokka II luokka III luokka Edistämis- Perusteluja * Mt 2264, Kosken läntinen jkp-tie (keskusta–mt 2047 th) Koski 0,25 Tvaiesthauullinto koulumatka-tas:n jkp-kärkihankkeita, Hämeen Härkätie milj.€ milj.€ milj.€ koulumatkareitti ja yhteys pikavuoropysäkille, liittymässä Kt 41, Riihikosken liittymän alikulku Pöytyä 0,70 Pöytyä myös kanavointihanke, kaukaloratkaisu nostaa hintaa koulumatkareitti, yhteys vt 9:n pysäkille, liittyy jkp- Vt 9, mt 2260 (Mellilän Asemantien) alikulku Mellilä 0,30 Tiehallinto hankkeeseen Mt 2260 (Mellilän Asemantie), Koivulan jkp-tie, koulu- vt koulumatkareitti, yhteys vt 9:n pysäkille, liittyy Mellilä 0,21 Tiehallinto 9 alikulkuhankkeeseen koulumatkayhteys, yhteys keskustasta Ristinummen Mt 2020, Ristinummen jkp-tie Yläne 0,09 Tiehallinto taajamaan ja työpaikka-alueelle koulumatkayhteys, yhteys keskustasta Lallin Pt 12451, Riihikoski-Lallin th-Kirkonkylä jkp-tie (vanha Pöytyä 0,70 Tiehallinto teollisuusalueelle ja Kirkonkylään, vanha Turun/Tampereentie) Turun/Tampereentie, tot. vaiheittain Mt 213 ja pt12605, Raikkolan jkp-tie (Kanta-Loimaan Loimaa 0,36 Tiehallinto maantiejakso koulumatka-tas:n jkp-kärkihankkeita kirkko-Raikkola) Mt 222, Auran kirkon jkp-tie Aura 0,43 Tiehallinto koulumatkayhteys, vanha Turun/Tampereentie Mt 2230, Tarvasjoen keskustan jkp-tien jatke Tarvasjoki 0,19 Tiehallinto koulumatkayhteys, Hämeen Härkätie Mt 2264, Marttilan keskustan jkp-tien jatke Kosken koulumatkayhteys, Hämeen Härkätie, toteutettavissa Marttila 0,47 Tiehallinto suuntaan vaiheittain Mt 2810, Patakosken jkp-tie (keskustan jkp-tien jatke koulumatkayhteys, Hämeen Härkätie, edellyttää Koski 0,05 Tiehallinto Paimionjoen yli) jokisiltaa (kustannusarvio ei sisällä siltaa) kylä- osin edistettävissä kyläyhdistysten käyttöön osoitetuilla Metsämaan ja Köyliönkylän koulujen jkp-tiet Loimaa ei tiedossa yhdistykset kuntien yhdistymisavustuksilla Kadut Sillankorvantien jkp-tie välillä Mäkitie - vt 9 Aura 0,03 Aura Urpontien ja Kuuskoskentien jkp-tie välillä koulu - Aura 0,03 Aura Suutarinkuja Urpontien ja Kuuskoskentien jkp-tie välillä Suutarinkuja - toteutus yhtä aikaa vt 9 Kuuskosken alikulun ja Aura 0,11 Aura vt 9 liittymäjärjestelyjen kanssa Pappilantieltä Patakoskentielle johtavan raitin Koski ei tiedossa Koski kunnostaminen Turuntie jkp-tien välille Ollintie–Mustarastaantie Loimaa 0,15 Loimaa rakenteilla Loimijoen kevyen liikenteen silta Vesikoskella Loimaa tarkentuu Loimaa Turuntien jkp välillä Satakunnantie–Pikatie Loimaa 0,05 Loimaa Turuntien jkp-tie kadun itäpuolelle välillä Loimaa 0,04 Loimaa Paloasema–Papinkatu Loimijoen kevyen liikenteen silta (Vapaudenkadun Loimaa 0,25 Loimaa jatkeena) Myllypellontien jkp-tie välillä Härkätie - Kiertotie Marttila 0,03 Marttila Sahantien jkp välillä Melliläntie - matonpesupaikka Mellilä 0,12 Mellilä Loimaantien jkp-tie välillä pt 12585 – uimaranta Oripää 0,07 Oripää rakenne tehty 2004, päällystys 2005 Urheilupuistontien jkp-tie välillä rivitalot - Yläneentie Pöytyä 0,06 Pöytyä Urheilupuistontien jkp-tie välillä Sankarintie - rivitalot Pöytyä 0,09 Pöytyä Perkontien jkp-tie Tuohitielle Tarvasjoki 0,03 Tarvasjoki Virolantien jkp-tie Katajakujalle Tarvasjoki 0,04 Tarvasjoki toteutus 2 vaiheessa Jkp-tie mäen länsipuolelta Peltotieltä mt:lle 2251 Tarvasjoki 0,04 Tarvasjoki vaihtoehto mt:n 2250 tienreunaa pitkin kulkevalle reitille Muut Kyrön tasoristeyksen kaksoispuomilaitos Pöytyä 0,15 RHK Yksityisteiden tasoristeysten turvaamistoimenpiteet radanvarsikunnat ei tiedossa RHK selvitetään ongelmakohteiden parantamismahdollisuudet Kyrön sahan liikennejärjestelyt Karinainen 0,30 Pöytyä Sahantien jatko radan varteen pyritään saamaan työllisyysperusteista investointitukea, Raunion sahan uusi tieyhteys vt:lle 10 Koski 0,50 Tiehallinto ei toteudu ilman riittävää ulkopuolista rahoitusta v. 2006 liikenneturvallisuussuunnitelmien pienet Pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet koko seutu Tieh 0,10 jatkuva jatkuva kunnat+Tieh toimenpiteet + nopeusrajoitusten tarkistuksia *) tps=toimenpideselvitys, tpp=toimenpidepäätös, tas=tarveselvitys, jkp=jalankulku- ja pyörätie, etl=eritasoliittymä 32 33

Kiireellisyysluokka Kunta I luokka II luokka III luokka Edistämis- Perusteluja * vastuu milj.€ milj.€ milj.€ Keskustojen liikenneympäristöt v. 2006 taajamiin kohdistuva osa Pienet taajamien liikenneturvallisuus- ja osa Tieh koko seutu jatkuva jatkuva kunnat+Tieh liikenneturvallisuussuunnitelmien pienistä toimenpiteistä viihtyisyystoimenpiteet 0,10 M€:sta + nopeusrajoitusten tarkistuksia turvallisuus, esteettömyys, katuympäristön viihtyisyys, Loimaan keskustan liikenneympäristön parantaminen Loimaa tarkentuu tarkentuu Loimaa pysäköintijarjestelyt Kyrön taajamateiden parantaminen Pöytyä 0,79 Tieh/Pöytyä toteutus 2006, sisältää Kyrön koulun jkp:n jatkeen taajamahanke ei sisällä Patakosken jkp-tietä, jkp:n Kosken taajamateiden parantaminen Koski 0,71 Tiehallinto lisääminen hankkeeseen tutkittava Mt 224/Urpontie/Sillankorventie, kiertoliittymä (Auran Aura 0,34 Aura kaksi liittymähaaraa katuja keskusta) ***meluvalli vesiputkityömaan ylijäämämaiden Kt 41, Riihikosken melusuojaus Pöytyä *** Pöytyä/TSV läjityskohteena (TSV=Turun seudun Vesi Oy) keinona voi olla tavarajunien nopeuden hidastaminen Loimaa, junaliikenteen tärinän vähentäminen Loimaa suunn. RHK yöaikaan Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Vanhojen jokivarsiteiden liikenteen ja maankäytön Hämeen Härkätie (Tarvasjoki-Koski), vanha Turun/ useita suunn. V-S liitto kehittämisperiaatteet Tampereentie (Aura-Oripää), mt 2250 Kyrö-Tarvasjoki Loimaan ohitustien ja poikittaisten katuyhteyksien Loimaa suunn. Loimaa yleiskaavatyön yhteydessä varaustarpeet ohjaa liikennettä pois ydinkeskustasta ja valtatien kautta Aleksis Kivenkadun autoliikenteen silta Loimijoen yli Loimaa 0,60 Loimaa kulkevalta reitiltä Jokisilta Auran keskustasta Harakkamäen tulevalle alueen toteutus n. 5 v. päästä, tieyhteys nyt vt:n 9 Aura 0,50 Aura asuntoalueelle kautta, siltasuunnittelun yhteydessä ratkaistaan vt- liittymän luonne kuntavetoisia hankkeita, tiepiirillä lähinnä Auran Nykyisten palvelualueiden kehittäminen (Aura, Marttila) Aura, Marttila ei tiedossa kunnat mahdolliset liittymäjärjestelyt Uusien palvelualueiden kehittäminen (Loimaa, kuntavetoisia hankkeita, tiepiirin vastuulla lähinnä Loimaa, Yläne ei tiedossa kunnat Kuhankuono) liittymätoimenpiteet Joukkoliikenteen edellytykset Selvitys seudullisen henkilöliikennelogistikon koko seutu suunn. lääni palkkaamisesta käytännön toteuttajina linja-autoliikenneöitsijät, Aikatauluinformaation jatkuva ylläpito ja kehittäminen koko seutu jatkuva jatkuva jatkuva LAL Matkahuolto ja VR 44 matkan seutulippu koko seutu ei tiedossa lääni pieni kustannusvaikutus seutulippurahoitukseen Pikavuorolisan sisältävä työmatkalippu koko seutu ei tiedossa kunnat pieni kustannusvaikutus seutulippurahoitukseen Turun sisäisen matkustusoikeuden lisääminen koko seutu ei tiedossa lääni pieni kustannusvaikutus seutulippurahoitukseen seutulippuun Kutsujoukkoliikenteen ja palveluliikenteen suunnittelu koko seutu suunn. suunn. lääni sopivien kuntaryhmien yhteiset suunnitelmat toiminta-alue seutukuntaa suurempi (Varsinais-Suomeen Matkojenyhdistelykeskuksen toiminnan suunnittelu koko seutu suunn. lääni kaavailtu kahta keskusta) *)P ystps=toimenpideselvitys,äkit ja terminaalit tpp=toimenpidepäätös, tas=tarveselvitys, jkp=jalankulku- ja pyörätie, etl=eritasoliittymä aseman sisäänkäyntien esteettömyys, pihan kunnostus: Loimaan rautatie- ja linja-autoaseman kehittäminen Loimaa ei tiedossa Loimaa autopaikkojen lisääminen, kunnon pyöräpaikat Uudet keskustapysäkit hyvän vuorotarjonnan kunnissa (Aura, Riihikoski, Tarvasjoki, Marttila, Koski, Hirvikoski, 7 kuntaa 0,07 kunnat 7 x 10 000 euroa, toteutusvastuu kunnilla Alastaro) Vt 9 laatukäytävän pysäkit Vt 9, Säästökallion (Karviaistentien, mt 2042) seudun suurin pendelikunta, la-määriltään vilkkain Aura 0,05 Tieh/Aura korkeatasoinen vaihto- ja pikavuoropysäkkipysäkki pikavuoropysäkki (kt 41 + vt 9) pendelikunta, alikulku on, toteutus edullista Vt 9, Kyrön korkeatasoinen pikavuoropysäkki Pöytyä 0,05 Tieh/Pöytyä taajamatiehankkeen yhteydessä 2006 Vt 9, Mellilän Asemantien (mt 2260) katoksellinen pysäkki tärkeä, koska kuntakeskuksesta ei la-yhteyksiä Mellilä 0,03 Tieh/Mellilä pikavuoropysäkki Turkuun, toteutus edullista liittymähankkeen yhteydessä Muut pikavuoropysäkit seudun toiseksi suurin pendelikunta, vilkas Kt 41, Riihikosken (mt 2043) korkeatasoinen Pöytyä 0,05 Tieh/Pöytyä pikavuoroliikenne, tot. edullista liittymähankkeen pikavuoropysäkki yhteydessä pendelikunta, vilkas pikavuoroliikenne, pysäkki Mt 204, Yläneen korkeatasoinen pikavuoropysäkki Yläne 0,05 Tieh/Yläne edullisesti keskustan laidalla, alikulku on vilkas pikavuoroliikenne, pysäkki edullisesti keskustan Kt 41, Oripään pikavuoropysäkin uusiminen Oripää 0,03 Tiehallinto laidalla, alikulku on, harkittava esisuunnittelua liittymähankkeen yhteydessä Vt 10, Marttilan pikavuoropysäkin uusiminen Marttila 0,03 Tiehallinto vilkas pikavuoroliikenne, alikulku puuttuu Vt 10, Kosken pikavuoropysäkin uusiminen Koski 0,03 Tiehallinto vilkas pikavuoroliikenne, alikulku puuttuu Vt 10, Tarvasjoen pikavuoropysäkin uusiminen Tarvasjoki 0,03 Tiehallinto vilkas pikavuoroliikenne, alikulku puuttuu Uudet pysäkit tienvarsipysäkit puuttuvat, autot joutuvat käymään Vt 9, Auran nuortentalon uusi pysäkkipari Aura 0,05 Tiehallinto nuortentalon pihassa, tps tehty Mt 204, Rannanmäen/Uusikartanon uuden vilkas pikavuoroliikenne, vakiovuoroliikenne vähäistä, Yläne suunn. Yläne pikavuoropysäkin tarveselvitys Uusikartanon taajama vilkas pikavuoroliikenne, lähellä Ollilan taajamaa, Vt 10, Ollilan uuden pikavuoropysäkin tarveselvitys Marttila suunn. Marttila alikulku puuttuu Joukkoliikenteen edellytykset Selvitys seudullisen henkilöliikennelogistikon koko seutu suunn. lääni palkkaamisesta käytännön toteuttajina linja-autoliikenneöitsijät, Aikatauluinformaation jatkuva ylläpito ja kehittäminen koko seutu jatkuva jatkuva jatkuva LAL 34 Matkahuolto ja VR 35 44 matkan seutulippu koko seutu ei tiedossa lääni pieni kustannusvaikutus seutulippurahoitukseen Pikavuorolisan sisältävä työmatkalippu koko seutu ei tiedossa kunnat pieni kustannusvaikutus seutulippurahoitukseen Turun sisäisen matkustusoikeuden lisääminen koko seutu ei tiedossa lääni pieni kustannusvaikutus seutulippurahoitukseen seutulippuun Kiireellisyysluokka Kutsujoukkoliikenteen ja palveluliikenteen suunnittelu koko seutu suunn. suunn. lääni sopivien kuntaryhmien yhteiset suunnitelmat Kunta I luokka II luokka III luokka Edistämis- Perusteluja * toiminta-alue seutukuntaa suurempi (Varsinais-Suomeen Matkojenyhdistelykeskuksen toiminnan suunnittelu koko seutu suunn. lävaänstiuu milj.€ milj.€ milj.€ kaavailtu kahta keskusta) Pysäkit ja terminaalit aseman sisäänkäyntien esteettömyys, pihan kunnostus: Loimaan rautatie- ja linja-autoaseman kehittäminen Loimaa ei tiedossa Loimaa autopaikkojen lisääminen, kunnon pyöräpaikat Uudet keskustapysäkit hyvän vuorotarjonnan kunnissa (Aura, Riihikoski, Tarvasjoki, Marttila, Koski, Hirvikoski, 7 kuntaa 0,07 kunnat 7 x 10 000 euroa, toteutusvastuu kunnilla Alastaro) Vt 9 laatukäytävän pysäkit Vt 9, Säästökallion (Karviaistentien, mt 2042) seudun suurin pendelikunta, la-määriltään vilkkain Aura 0,05 Tieh/Aura korkeatasoinen vaihto- ja pikavuoropysäkkipysäkki pikavuoropysäkki (kt 41 + vt 9) pendelikunta, alikulku on, toteutus edullista Vt 9, Kyrön korkeatasoinen pikavuoropysäkki Pöytyä 0,05 Tieh/Pöytyä taajamatiehankkeen yhteydessä 2006 Vt 9, Mellilän Asemantien (mt 2260) katoksellinen pysäkki tärkeä, koska kuntakeskuksesta ei la-yhteyksiä Mellilä 0,03 Tieh/Mellilä pikavuoropysäkki Turkuun, toteutus edullista liittymähankkeen yhteydessä Muut pikavuoropysäkit seudun toiseksi suurin pendelikunta, vilkas Kt 41, Riihikosken (mt 2043) korkeatasoinen Pöytyä 0,05 Tieh/Pöytyä pikavuoroliikenne, tot. edullista liittymähankkeen pikavuoropysäkki yhteydessä pendelikunta, vilkas pikavuoroliikenne, pysäkki Mt 204, Yläneen korkeatasoinen pikavuoropysäkki Yläne 0,05 Tieh/Yläne edullisesti keskustan laidalla, alikulku on vilkas pikavuoroliikenne, pysäkki edullisesti keskustan Kt 41, Oripään pikavuoropysäkin uusiminen Oripää 0,03 Tiehallinto laidalla, alikulku on, harkittava esisuunnittelua liittymähankkeen yhteydessä Vt 10, Marttilan pikavuoropysäkin uusiminen Marttila 0,03 Tiehallinto vilkas pikavuoroliikenne, alikulku puuttuu Vt 10, Kosken pikavuoropysäkin uusiminen Koski 0,03 Tiehallinto vilkas pikavuoroliikenne, alikulku puuttuu Vt 10, Tarvasjoen pikavuoropysäkin uusiminen Tarvasjoki 0,03 Tiehallinto vilkas pikavuoroliikenne, alikulku puuttuu Uudet pysäkit tienvarsipysäkit puuttuvat, autot joutuvat käymään Vt 9, Auran nuortentalon uusi pysäkkipari Aura 0,05 Tiehallinto nuortentalon pihassa, tps tehty Mt 204, Rannanmäen/Uusikartanon uuden vilkas pikavuoroliikenne, vakiovuoroliikenne vähäistä, Yläne suunn. Yläne pikavuoropysäkin tarveselvitys Uusikartanon taajama vilkas pikavuoroliikenne, lähellä Ollilan taajamaa, Vt 10, Ollilan uuden pikavuoropysäkin tarveselvitys Marttila suunn. Marttila alikulku puuttuu Junaliikenne yhteystarve Turkuun yhdeksäksi, myös muita tarpeita, Juna-aikataulujen parantaminen Loimaa osin VR aikataulumuutoksia tulossa v. 2006 Uusi junakalusto Loimaa osin osin VR kalusto uusiutuu vähitellen ***valtakunnallinen linjaus, pieni kustannusvaikutus Junaliikenne mukaan seutulippujärjestlemään Loimaa *** VR seutulippurahoitukseen Auranmaata palveleva seisake Auraan/Kyröön Aura/Pöytyä ei tiedossa RHK/kunnat Alempi tieverkko ja yksityistiet kunnat organisoivat yksityistiekunnille suunnatun Yksityisteiden tienpitäjien koulutus koko seutu koulutus kunnat koulutuksen yhteistyössä Tieyhdistyksen kanssa kunnat tiedottavat Suomen Tieyhdistyksen v. 2005 Yksityisteiden tieisännöitsijäkoulutus Loimaan seudulla koko seutu koulutus Tieyhdistys järjestämästä koulutuksesta avustuskiteerit täyttävien teiden kunnostushankkeisiin Yksityisteiden kunnostushankkeet koko seutu jatkuva jatkuva jatkuva tiekunnat saatavissa valtionapua Patakosken pt 12349, alkuosan parantaminen ja tiepiiri osallistuu päällystämiseen vain , jos KVL yli 250- Koski 0,05 Koski päällystäminen 300 ja lisäksi muu erityisperuste Otsolan pt 12542, heikkojen kohtien kunnostus yhteys Heinijoen kyläkeskuksesta kuntakeskukseen, Yläne 0,37 Tiehallinto soratienä sahan liikenne, mahdollinen työllisyyskohde Petäjoen pt 12611, Orisuon pt 12623, Haaran pt 12617 Loimaa tarkentuu Loimaa osa mahdollista toteuttaa kuntien yhdistymisavustuksella perusparantaminen/päällystäminen Pohjaveden suojelu sisältyy toistaiseksi vt:n 2 yhteysvälihankkeeseen, jos Vt 2, Leppikankaanselän pohjavesisuojaus Loimaa (1,24) Tiehallinto jää erillishankkeeksi siirtyy kiireellisyysluokkaan II myös lentokoneiden varalaskupaikan polttoainesäiliön Kt 41, Virttaan pohjavesisuojaus, II vaihe Alastaro 2,20 Tiehallinto suojaustarve, hanke siirtyy, jos Leppikankaanselkä siirtyy Vt 9, Mellilän pohjavesisuojaus Mellilä (0,53) Tiehallinto toteutus vt 9 yhteysvälihankkeessa Koski, Marttila, päällystäminen poistaa soratien suolaustarpeen, valtion Huovin yksityistien päällystäminen (pohjavesialue) tarkentuu kunnat Mellilä yksityistieavustus selvitettävä *) tps=toimenpideselvitys, tpp=toimenpidepäätös, tas=tarveselvitys, jkp=jalankulku- ja pyörätie, etl=eritasoliittymä 34 35

4.4.2. Suuret liikenneväyläinvestoinnit rataosuuden päällysrakenteen uusiminen. Vuosien 2008–2013 investointiohjelmassa on mukana teema- Eduskunnassa erikseen päätettävien isojen tie- ja hanke “Tasoristeysten poistaminen”, joka voi sisäl- ratahankkeiden lähtökohdaksi on otettu liikenne- tää myös kohteita myös rataosalla Turku–Toijala. väyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän linjaus vuosien 2004–2013 väyläinvestoinneista. Seuraavassa taulukossa on esitetty kolmessa kii- Investointiohjelma vuosille 2004–2007 sisältää reellisyysluokassa ne suuret tai valtakunnallisiin kaksi Loimaan seutua koskevaa hanketta: valtatie teemahankkeisiin sisältyvät väylähankkeet, joita 2 Helsinki–Pori-yhteysvälin parantaminen sekä Loimaan seudun tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta teemahankkeeseen “Yli-ikäisen päällysrakenteen tulisi edistää valtakunnallisessa päätöksenteossa. uusiminen rataverkolla” sisältyvä Turku–Toijala-

Kiireellisyysluokka I (aloitus noin 5 vuoden aikajänteellä):

• Vt 2, Vihti-Pori yhteysvälin parantaminen (40 milj.€) • Turku-Toijala -rataosan päällysrakenteen uusiminen (osa valtakunnallista teemahanketta)

Kiireellisyysluokka II (aloitus noin 5-10 vuoden aikajänteellä): • Turku–Toijala -rataosan yksittäisten tasoristeysten poisto (osana valtakunnallista teemahanketta)

• Maantie 210, Yläne–Oripää (7 milj.€) ja Oripää–Loimaa (6 milj.€) välien parantaminen; selvitetään tarve ja mahdollisuudet keventää suunnitelmia siten, että hankkeet voidaan toteuttaa perustienpidon rahoituksella.

Kiireellisyysluokka III:

Yhteysvälihankkeet (hankkeiden osia, esim. liittymäjärjestelyjä, voidaan toteuttaa erikseen jo aiemmin)

• Vt 9, Turku–Tampere-yhteysvälin parantaminen (I vaihe, 25 milj.€): reunaympäristön pehmentämisiä, vaarallisten liittymien parantamisia, automaattisen nopeusvalvonnan rakentamista ja pohjavesisuojauksia koko yhteysvälillä sekä Lieto-Aura -osuuden parantaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi

• Vt 9, Turku-Tampere yhteysvälin parantaminen (II vaihe, 29 milj.€): liittymäjärjestelyjä, ohituskaistoja sekä Auran eritasoliittymän rakentaminen.

• Vt 9, Turku-Tampere yhteysvälin parantaminen (III vaihe, 17 milj.€): toisen ajoradan rakentaminen välille Lieto-Aura sekä Kyrön ja Mellilän eritasoliittymien rakentaminen.

• Vt 10, Turku-Hämeenlinna-Lahti yhteysvälin parantaminen (I ja II vaihe, 6+10 milj.€): liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, turvallisuustoimenpiteitä, siltojen peruskorjauksia (hankkeeseen sisältyvän Kausela-Liedon keskusta liikenneturvallisuuden parantamispaketin 1. vaihe valmistuu jo v. 2005).

• Vt 10, Turku-Hämeenlinna-Lahti yhteysvälin parantaminen (III vaihe, 78 milj.€): tien leventäminen, Liedon ohikulkutien rakentaminen (51 Milj. €)

Muut

• Kantatie 52 / maantie 213, parantaminen kantatietasoon ja tieverkon täydentäminen välillä Somero–Jokioinen/ Palikkala (10 milj.€)

• Maantie 224 (Haku-tie), uusi tie Aurasta Mietoisiin, ei sis. Auran ohitustietä (33 milj.€)

• Maantie 224, Auran tiejärjestelyt: ohikulkutie, kantatien siirto, eritasoliittymä (12 milj.€)

• Turku–Toijala -rataosan kantavuuden parantaminen 25 tonnin akselipainolle

• Turku–Toijala -rataosan nopeustason nosto: tasoristeysten poisto ja junaliikenteen sujuvuuden parantaminen (50 milj.€) 36 37

4.4.3. Turku–Toijala-radan ja junaliikenteen kehittämispolku Junaliikenteen kehittäminen edellyttää useita vai- heittaisia toimenpiteitä, joista osa liittyy ratainfra- struktuuriin, osa liikennöintiin ja osa liikenteen edellyttämän matkustajakysynnän lisäämiseen. Liikenteen kehittäminen on kiinteästi sidoksissa radan parantamiseen, esimerkiksi nopeampaa junakalustoa ei nykytasoisella radalla pystytä täysimääräisesti hyödyntämään. Turkuun suuntau- tuvaa työmatkaliikennettä palvelevan liikenteen kehittämisedellytykset puolestaan edellyttävät asemapaikkakuntien maankäytön pitkäjänteistä kehittämistä junaliikennettä tukevaan suuntaan. Tärkeää on myös nähdä juna- ja linja-autoliiken- teen palvelut kokonaisuutena, joka voi tarjota matkustajille kilpailukykyisen ja erilaisia mat- kustustarpeita palvelevan kokonaisuuden. Pääpiirteissään tavoiteltava kehittämispolku voidaan hahmottaa seuraavasti: 36 37

4.5. Toteutus 4.5.2. Organisaatio ja seuranta 4.5.1 Aiesopimus Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta vastaa seurantaryhmä, joka esite- Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tään perustettavaksi suunnittelun aikaisen projekti- yhteistyötahot laativat aiesopimuksen esitettyjen ryhmän pohjalta, mutta laajentaen kuntaedustusta kehittämistoimenpiteiden toteutuksen käynnistämi- kattamaan kaikki seudun kunnat. Seurantaryhmän seksi. Sopimuksessa osapuolet sitoutuvat toimival- tukena toimivat omilla vastuualueillaan kuntien tansa ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa tekniset toimet ja joukkoliikennevastaavat, tiepiiri edistämään sopimukseen sisältyvien toimenpiteiden sekä seudullinen joukkoliikennetyöryhmä ja toimin- toteuttamista sopimuksen mukaisella tavalla. taansa tehostava seudullinen liikenneturvallisuus- työryhmä. Aiesopimus sisältää kiireellisimmät neljän vuoden 2005–2008 aikana toteutettavat ja edistettävät Salon seutukunnasta saatavien kokemusten perus- hankkeet ja muut toimenpiteet, joiden toteuttamis- teella arvioidaan, palkataanko seutukunnan joukko- mahdollisuudet perustuvat eri osapuolten realisti- liikenneasioita hoitamaan ja tehostamaan seudulli- seen arvioon käytettävissä olevasta rahoituksesta. nen henkilöliikennelogistikko. Hänen toimenkuvan- Toimenpiteisiin on nimetty niiden hankkeiden edistä- sa voi tarvittaessa sisältää myös liikenneturvallisuu- mistä vastaavat tahot. Aiesopimuksen tarkistamisen den ja kevyen liikenteen edistämistehtäviä. yhteydessä nostetaan mahdollisuuksien mukaan uusia liikennejärjestelmäsuunnitelman kärkitoimen- Seurantaryhmä vastaa jatkossa kärkitoimenpi- piteitä mukaan sopimukseen. teiden viemisestä toteutusohjelmiin ja seuraa toimenpiteiden ja aiesopimuksen toteutumista. Liikennejärjestelmäsuunnitelma toteutuu vain, Seurantaryhmän toiminnan käynnistämisestä ja jos yhteiset näkemykset liikennejärjestelmän ke- koordinoinnista vastaavat yhdessä Loimaan seudun hittämisestä siirtyvät yhteistyötahojen ohjelmiin kehittämiskeskus ja Varsinais-Suomen liitto. Ryhmän ja toimintalinjoihin. Aiesopimukseen mukaan tu- järjestäydyttyä voidaan seurannan vetovastuusta leminen edellyttää, että kukin yhteistyötaho tarkistaa tarvittaessa sopia toisin. omat suunnitelmansa ja ohjelmansa vastaamaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa aikaansaatua yh- Sopijaosapuolet laativat vuosittain yhteenvedon teistä seudullista näkemystä kärkitoimenpiteistä. sopimuksen toteutumisesta. Yhteenveto laaditaan elo-syyskuussa, jotta voidaan vaikuttaa eri osapuol- ten budjettivalmisteluun. Yhteenvedossa käsitellään edellisen vuoden aikana toteutetut toimenpiteet, käynnissä olevat hankkeet ja niiden tilanne, arvi- oidaan tehtyjen hankkeiden vaikutuksia mahdol- lisuuksien mukaan ja tarkennetaan seuraavan vuo- den toimenpiteet. 38 39

4.6. Vaikutukset Ihmisten liikkuminen Liikennejärjestelmän toimivuus ei muodostu Loi- Pää- ja seututeiden liikenneolosuhteet tarjoavat maan seudun kehittymisen esteeksi, mutta näköpii- sujuvat ja turvalliset edellytykset työssäkäynnille, rissä ei myöskään ole merkittäviä kehityssysäyksiä. opiskelulle ja asioinnille Loimaalla, Turussa ja Sa- Nykyisen liikenneverkon kunto, hoidon taso ja lossa. Poikkeuksena on maantie 210 Yläneeltä liikenteellinen toimivuus turvataan, mutta liikenne- ja Oripäältä Loimaalle, joka ei edelleenkään geo- järjestelmää ei ole varaa kehittää kaikkia tarpeita metrialtaan vastaa seututien vaatimuksia. Muut vastaavasti. Suuria kehittämisinvestointeja ei pysty- taajamien väliset tieyhteydet vastaavat liiken- tä toteuttamaan, mutta seudulle tärkeiden väylien netarvetta lukuun ottamatta Kyrön ja Riihikosken kuntoa pystytään kuitenkin monelta osin paran- väliä, jolta puuttuu edelleen sujuva tieyhteys, vaikka tamaan. Turku – Toijala -radan päällysrakenne uusi- kuntien yhdistyminen on lisännyt liikennetarvetta. taan, tiestön ylläpidossa painotetaan seudullisesti Haja-asutusalueen yhdystieverkon kunto on kes- merkittäviä tieyhteyksiä, sorateiden pahimpia kimäärin nykytasolla. Yksityisteiden kunnon vähit- kelirikkokohtia peruskorjataan ja yksityisteiden täinen heikkeneminen on pysäytetty ja tienpidon tienpitoa kehitetään. Myös talvihoito paranee, sillä taloudellisuutta on parannettu lisäämällä tiekuntien valtateiden ja eräiden vilkkaimpien yhdysteiden osaamista ja yhteistyötä tienpidon järjestämisessä. hoitotasoa nostettiin jo vuoden 2004 syksyllä. Taajamissa kevyen liikenteen verkosto on nykyistä Toimenpideohjelman mukaisissa valtion ja kuntien vähän kattavampi ja taajamien sisäisiä matkoja voi- liikenneväyläinvestoinneissa painottuu ennen muuta daan tehdä turvallisesti myös jalan tai pyörällä. Taa- liikenneturvallisuus. jamien reuna-alueilla ja joissakin kyläkeskuksissa Toimenpideohjelman I ja II kiireellisyysluokan koulumatkareittejä on turvattu kevyen liikenteen hankkeet ja toimenpiteet on mahdollista toteuttaa väylillä ja alikuluilla. Merkittävä osa kevyen noin kymmenen vuoden kuluessa, jos valtion ja liikenteen väylätarpeista on kuitenkin edelleen kuntien rahoitus liikenneinfrastruktuurin hoitoon, rakentamatta. Taajamien jalankulkuympäristön ko- ylläpitoon ja rakentamiseen sekä joukkoliikennepal- hentamistoimet, Loimaan aseman ja tärkeimpien velujen edistämiseen nousee nykytasosta. Vuoteen pysäkkien esteettömyyden lisääminen sekä juna- ja 2025 mennessä pystytään toteuttamaan myös bussikaluston kehittyminen ovat helpottaneet van- osa kolmannen kiireellisyysluokan toimenpiteistä. husväestön ja liikkumisesteisten matkantekoa. Poikkeuksena ovat luvussa 4.4.2 kuvatut suuret Joukkoliikenteessä matkustajapalveluiden kehittä- väyläinvestoinnit, joiden toteuttaminen edellyttää minen ja kysynnän kasvu ovat luoneet edellytykset eduskunnan erillisiä päätöksiä. Jos isojen väylä- Turkuun suuntautuvan pikavuoroliikenteen ja lä- investointien nykyinen rahoitustaso jatkuu, on hiliikenteen palvelutason parantamiselle. Seutu- ja ennakoitavissa, että vain pieni osa niistä toteutuu sarjalippujen jaTurun työmatkalippujen edullinen hin- vuoteen 2025 mennessä. tataso tarjoaa hyvät edellytykset joukkoliikenteen Seuraavassa on kuvattu liikennejärjestelmälle jokapäiväiselle käytölle erityisesti työmatkoilla. asetettujen kehittämistavoitteiden toteutumista Muissa kuntien välisissä yhteyksissä työ-, opiskelu- ja tilanteessa, jossa I ja II kiireellisyysluokan toimenpi- asiointimatkojen edellyttämä palvelutaso joudutaan teet on toteutettu. kuitenkin monelta osin turvaamaan liikennettä ostamalla. Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalv elut on monin paikoin järjestetty kutsupohjaisilla liikenteenä. Nykyistä suurempi osa kuntien koulu- ja muista kuljetuksista on järjestetty avoimena liikenteenä, joka palvelee kaikkia asukkaita. Päällysrakenteen uusiminen turvaa Turku – Toijala -radan kunnon säilymisen liikenteen kehittämisen edellyttämällä tasolla. Nopean henkilöjunaliiken teen ja tavarajunien raskaampien akselipainojen edellyttämiä isoja parantamishankkeita ei kuiten- kaan ole toteutettu. Junaliikenteen kalusto on uusittu ja aikataulut vastaavat nykyistä paremmin myös Loimaan liikennetarpeisiin. 38 39

Seudun elinvoima ja kehittyminen sekä Ympäristö elinkeinoelämän tarpeet Seudulla ei ole tehty uusia väylänpidon toimenpitei- Päätiet tarjoavat seudun kehittymisen edellyttämät tä, jotka merkittävästi uhkaisivat arvokkaiden toimivat yhteydet muualle maahan ja niiden liiken- luontokohteiden tai maisema- ja kulttuurialueiden nöitävyys on pääosin hyvällä tasolla. Valtatie 10:n säilymistä. Vanhojen jokivarsiteiden liikenteen ja liikenteen jonoutuminen Liedossa heikentää kui- maankäytön kehittämisperiaatteista on sovittu. tenkin tienvarren kuntien yhteyksiä Turkuun. Seu- Kyrön ja Kosken taajamatiehankkeet ovat paran- dun poikittaiset seututieyhteydet länteen ovat taneet liikenneympäristön ilmettä ja myös muualla edelleen puutteelliset. Maantien 210 tasoa ei ole taajamien viihtyisyyttä on lisätty pienillä parantamis- pystytty merkittävästi parantamaan ja Haku-tien toimilla. jatke on rakentamatta. Myöskään Loimaan tie- yhteyttä kantatietä 51 pitkin Someron kautta Hel- Sahojen raskas liikenne on ohjattu pois Härkätieltä sinkiin ei ole parannettu. Pääteiden palvelualueita ja Kyrön keskustasta. Tavarajunaliikenteen yöa- kehittämällä on pystytty luomaan työpaikkoja ja ikaisia tärinähaittoja Loimaan keskustassa on vä- hyödyntämään ohikulkevan liikenteen ostovoimaa hennetty ja Riihikoskella kantatien läheisyydessä nykyistä enemmän. oleva asutus suojattu liikennemelulta. Virttaan ja Leppikankaanselän pohjavesisuojaukset on toteu- Yhdystieverkon ja yksityisteiden kunto ja liiken- tettu, toteuttamatta on enää Mellilänharjun suojaus nöitävyys ei ole esteenä maaseudun perustuotan- valtatiellä 9. non ja muun elinkeinoelämän kehittämiselle. Keliri- kosta aiheutuvia painorajoituksia on nykyistä vähem- Autoliikenteen kasvu ja lisääntyvä työmatkapende- män. Rataverkon hyvä kunto turvaa tavaraliikenteen löinti ovat lisänneet autoliikenteen pakokaasupääs- häiriöttömän hoidon, mutta kustannustehokkuutta töjä ja energiankulutusta, mutta kasvua on pystytty lisäävä radan kantavuuden lisääminen on edelleen hieman hillitsemään nykyistä houkuttelevammalla vain suunnitelmissa. joukkoliikennejärjestelmällä ja kevyen liikenteen olosuhteita parantamalla. Joukkoliikenteessä kaukoliikenteen yhteydet palvelevat kohtuullisesti asukkaiden ja elinkeino- Turvallisuus ja terveys elämän yhteystarpeita ja verkottumisedellytyksiä. Elinkeinoelämälle tärkeät asiointi- ja neuvottelu- Pääteiden vaarallisimmat liittymät on parannettu, yhteydet Loimaalle, Turkuun ja Helsinkiin ovat mutta kokonaisuudessaan teitä ei ole vielä paran- mahdollisia joukkoliikenteellä. Seudun kaikista nettu 100 km/h nopeusrajoituksen edellyttämälle kuntakeskuksista tai kuntien pikavuoropysäkeiltä turvallisuustasolle. Selvä turvallisuustason nosta- on aamu- ja iltapäivän sujuvat asiointi- ja neu- minen edellyttäisi, että yhteysvälihankkeiden toteut- votteluyhteydet Turkuun linja-autolla tai junalla. tamiseen saadaan rahoitusta. Aamuyhteys Helsinkiin edellyttänee kuitenkin edel- Taajamien ja alemman tieverkon riskikohtia on leen liityntämatkaa omalla autolla tai kutsujoukko- parannettu ja ajonopeuksia ohjattu vastaamaan liikenteellä Turkuun, Saloon tai vt 2:n pikavuoropysä- paremmin tie- ja liikenneolosuhteita ja ympäröivää keille. maankäyttöä. Kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja Seutulippujärjestelmän, matkustajainformaation, on rakennettu lisää, mutta ei tarvetta vastaavaa pysäkkiolosuhteiden sekä bussien ja junien lii- määrää. Junaliikenteen turvallisuutta on parannettu kennetarjonnan yhtäaikainen kehittäminen voi tasoristeysten turvatoimenpiteillä. Tehostettu onnistuessaan luoda nykyistä paremmat edel- liikenneturvallisuustyö on muuttanut liikennekäyt- lytykset työssäkäynnille Turussa, mikä lisää seu- täytymistä turvallisemmaksi. dun kuntien houkuttelevuutta asuinalueena. Myös Kevyen liikenteen olosuhteiden parantuessa asuk- taajamakeskustojen liikenneympäristön kohene- kaiden mahdollisuudet tehdä päivittäiset matkat minen ja raskaan liikenteen ohjaaminen pois Kyrön terveellisesti jalan tai pyörällä ovat nykyistä ja Kosken keskustoista tukee osaltaan kuntien paremmat, jos matkojen pituudet eivät ole kas- houkuttelevuutta asuinympäristönä. vaneet. Se edellyttää, että julkiset ja yksityiset lähipalvelut eivät ole vähentyneet ja kuntien uudet maankäyttöalueet on kaavoitettu nykyisen yhdys- kuntarakenteen yhteyteen. 40 � �����������������������������������������������������

�������������������������������� ������������������������������������������������������ �������������������������������������������� ���������������������������������������������������������������

�������������������� ����������������������� ����������������������������� ������������������ ����������������������

����������� ����������������������� �������������� ����������������������������� ������������������ ��������������������������������� �������������������������