L O I M a a N S E U D U N 2025

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

L O I M a a N S E U D U N 2025 � � � � � � ��1 � � � � � � ��������������������� ����������� ����������������� � � � � Luonnos 08.12.2004 � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � �������������� ������������������ ������������������ �2 �0 �0 �5 2 3 SISÄLLYS 1. ESIPUHE....................................................................................................3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ.........................................................................4 2.1. Yhdyskuntarakenne ja liikenneverkko..................................................4 2.2. Väestö.........................................................................................................5 2.3. Työssäkäynti, elinkeinoelämä..................................................................6 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILA JA KEHITTÄMISTARPEET .........7 3.1. Liikkumiskäyttäytyminen.........................................................................7 3.2. Autoliikenne ..............................................................................................8 3.2.1. Yleiset tiet .................................................................................................8 3.2.2. Kadut....................................................................................................... 13 3.2.3. Yksityistiet.............................................................................................. 14 3.3. Kävely ja pyöräily................................................................................... 15 3.4. Joukkoliikenne ........................................................................................ 16 3.5. Junaliikenne ja rataverkko ................................................................... 19 3.6. Liikenneturvallisuus............................................................................... 20 3.7. Ympäristö................................................................................................ 22 4. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN................................ 23 4.1. Rahoitus................................................................................................... 23 4.2. Kehittämistavoitteet.............................................................................. 25 4.3. Kehittämisen painopisteet................................................................... 27 4.4. Toimenpideohjelma............................................................................... 30 4.4.1. Toimenpideohjelma .............................................................................. 30 4.4.2. Suuret liikenneväyläinvestoinnit......................................................... 35 4.4.3. Turku–Toijala-radan ja junaliikenteen kehittämispolku................. 36 4.5. Toteutus................................................................................................... 37 4.5.1. Aiesopimus............................................................................................. 37 4.5.2. Organisaatio ja seuranta ..................................................................... 37 4.6. Vaikutukset ............................................................................................. 38 ISBN 951-9054-93-6 Julkaisun karttaotteet, pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/243/2004 Valokuvat: Linea Konsultit Oy, Ilmakuva: SLF Finland 2 3 1. ESIPUHE Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa strategista suunnittelua, jossa käsitellään yhdessä on ohjannut projektiryhmä: eri liikennemuotoja, liikenneverkkoja, maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyötä ja liikennejä · Aimo Suikkanen, Kosken kunta (pj.) rjestelmän rahoitusta sekä liikenteen vaikutuksia. · Jorma Kopu, Loimaan kunta ja kaupunki Tavoitteena on luoda yhteinen käsitys liikenne · Tapio Mikkola, Loimaan kaupunki järjestelmän kehittämisen tavoitteista ja tarpeista · Seija Niskala, Loimaan kaupunki sekä sopia yhdessä sovittujen painopisteiden · Kari Jokela, Pöytyän kunta edistämisestä. · Sami Suikkanen, Seutu-hanke (1.9.04 saakka) Liikennestrategian laadinnan ja seurannan avulla · Pasi Oksanen, Seutu-hanke (1.9.04 alkaen) kytketään eri sidosryhmien päätöksentekojärjes- · Eero Löytönen, Varsinais-Suomen liitto telmät yhteen siten, että jatkossa kunnat ja muut sidosryhmät tekevät seudun liikennejärjestelmän · Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto kehittämistä koskevia päätöksiä yhdessä. Samalla · Toivo Javanainen, Turun tiepiiri liikennejärjestelmäsuunnitelma luo vankan tietopoh- · Hanna Kari, Turun tiepiiri jan, jonka varaan päätöksenteko Loimaan seudun · Pertti Postinen, Länsi-Suomen lääninhallitus liikennejärjestelmän kehittämisessä voi tukeutua. Suunnitelma luo taustaa myös alkavalle maakunta- · Martti Sirkkaniemi, Länsi-Suomen lääninhallitus kaavoitukselle. · Arja Aalto, Ratahallintokeskus Liikennestrategian taustaksi on erikseen raportoitu · Peter Ulmanen, Linja-autoliitto liikennejärjestelmän nykytilan ja tulevaisuudennä- Työn johtoryhmänä on toiminut seutuhankkeen kymien analyysi, tavoitteet ja toimintalinjat. Lisäksi yhteydessä toimiva kuntajohtajakokous. Työtä on osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on laadittu esitelty myös seutuneuvostolle. Projektin kuluessa seuraavat laajemmat osaselvitykset: on järjestetty kaksi sidosryhmäseminaaria, joihin 1. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämi- on kutsuttu tilaajatahojen lisäksi laajasti seudun nen: Loimaan seudun joukkoliikenteen yhteis- poliittisia päättäjiä sekä elinkeinoelämän ja kansalais- työryhmän ohjauksessa laaditussa selvityksessä järjestöjen edustajia. on kuvattu Loimaan seudun joukkoliikennejärjes- Konsulttina liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimi- telmä, sen kehittämistarpeet sekä kuntakohtaiset sesta on vastannut Linea Konsultit Oy projektipääl- palvelutasotavoitteet. likkönä Sakari Somerpalo ja projektisihteerinä 2. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuun- Annu Korhonen. Joukkoliikennettä käsittelevän nitelma: Raportissa on kuvattu Loimaan seu- osaselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, tukunnan yksityisteiden tienpidon nykytila projektipäällikkönä Pekka Vähätörmä. Maankäyt- ja kartoitettu yksityistienpidon keskeisimpiä töselvitys on tehty Maa ja Vesi Oy:ssä, projekti- kehittämistarpeita. päällikkönä Tuomo Peltola. Yksityistieselvityksen on laatinut Linea Konsultit Oy, jossa työstä ovat 3. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu: Osa- vastanneet Mikko Seila ja Sakari Somerpalo. Asian- raportissa on tarkasteltu alueen kuntakeskusten tuntijana yksityistieselvityksessä on toiminut Esko ja suurimpien kylätaajamien maankäyttöä ja Hämäläinen Suomen Tieyhdistyksestä. maankäyttösuunnitelmia kahdesta näkökulmasta: toisaalta on tarkasteltu maankäytön kehityksen tuomia haasteita liikenneverkon kehittämiselle Loimaalla 28. helmikuuta 2005 ja toisaalta sitä, miten hyvin maankäyttö tukee liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. 4 5 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Yhdyskuntarakenne ja Seudun läntisimmän kunnan Yläneen pääyhteytenä liikenneverkko toimii Turusta Euraan johtava seututie, maantie 204. Maantien pohjois- ja eteläosat perustuvat Loimaan seutukuntaan kuuluu 12 kuntaa: Alastaro, historiallisiin Yläne–Säkylä ja Turku–Paattinen tieyh- Aura, Karinainen, Koski Tl, Marttila, Mellilä, Oripää, teyksiin, mutta niiden välinen keskiosa Paattisilta Pöytyä, Tarvasjoki, Yläne, Loimaan kunta sekä Yläneelle rakennettiin vasta 1940-luvulla. seutukunnan keskus Loimaan kaupunki. Loimaan Seudun kaakkoisosan kunnat Koski, Marttila ja kaupunki ja kunta yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Tarvasjoki ovat aikoinaan syntyneet historiallisen Myös Pöytyä ja Karinainen yhdistyvät vuoden 2005 Hämeen Härkätien varteen. Nykyisin tämän alu- alussa. Yhdistyneen kunnan nimi on Pöytyä. een tieverkon runkona toimii Härkätien rinnalle Loimaan seutukunta rakentuu viuhkamaisesti rakennettu, Turusta Hämeenlinnaan ja Lahteen joh- Turusta lähtevien neljän tiensuunnan varaan. tava valtatie 10. Loimaa, Mellilä, Karinainen ja Aura tukeutuvat Loimaan seudun poikittaisyhteydet rakentuvat suu- Turun ja Tampereen väliseen valtatiehen 9. Alun relta osin hyvin vanhasta tieverkosta tai puuttuvat perin tämä liikennekäytävä on rakentunut vuonna kokonaan. Uusia teitä ovat Ypäjältä Loimaan kautta 1876 valmistuneen Turku–Toijala–Tampere ra- Säkylään johtava maantie 213 sekä Salosta Auraan dan vaikutuksesta ja vasta myöhemmin vt 9:n johtava maantie 224 (ns. Hakutie). Hakutien jatkoa rakentamisen myötä siitä muodostui myös tielii- Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on toi- kenteen pääyhteys Turun ja Tampereen välillä. vottu jo vuosikymmeniä. Toteuttamatta on myös Vanhempi Turun ja Tampereen välinen tiesuunta on Pyhäjärven eteläpuolisen poikittaisyhteyden Rau- Aurajokea seuraileva historiallinen tieyhteys Auran, ma/Uusikaupunki–Yläne–Oripää–Loimaa paranta- Pöytyän ja Oripään kautta Huittisiin. Nykyisin tämän minen seututietasoon. tiesuunnan runkona toimii vanhan joenvarsitien rinnalle rakennettu kantatie 41. 4 5 2.2. Väestö Loimaan seutukunnassa asui vuoden 2003 lopussa 37 152 asukasta. Väes- tökehitys on ollut seudun eri osissa hyvin erilaista. Kokonaisuutena seudun väestönkehitys on ollut jo pitkään laskeva kuitenkin niin, että kuntakes- kusten asukasmäärät ovat kasvaneet samaan aikaan, kun haja-asutusalueiden ja kyläkeskusten väkimäärä on pienen- tynyt. Seudun eteläosissa, alle 50 kilometrin työmatkaetäisyydellä Turusta sijaitse- vissa kunnissa väestönkehitys on ollut positiivisempaa. Selvimmin kasvavia Turun pendelikuntia ovat olleet Aura, Tarvasjoki
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • 48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT
    48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT STÖD TILL SÖDRA FINLAND Region A Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Alastaro, Askola, Aura, Bjärnå, Borgnäs, Tammela, Tammerfors, Tavastkyro, Tavas- Elimäki, Esbo, Helsingfors, Grankulla, Karis, tehus, Toijala, Tuulos, Tövsala, Ulvsby, Ur- Kervo, Kiikala, Kimito, Koski, Kouvola, jala, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vamma- Kuusjoki, Kyrkslätt, Lappträsk, Liljendal, la, Vampula, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Lojo, Loimaa, Lovisa, Lundo, Marttila, Mas- Viiala, Viljakkala, Villmanstrand, Villnäs, ku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Mörskom, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Nurmijärvi, Oripää, Pemar, Pertteli, Pojo, Ypäjä och Äetsä samt skärgårdsdelarna av Pukkila, Pöytyä, Reso, Rusko, Salo, Sibbo, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Sjundeå, Somero, Strömfors, Tarvasjoki, Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, Träskända, Tusby, Vanda, Vichtis och Väs- S:t Karins och Åbo. tanfjärd samt, frånsett skärgårdsdelarna, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Skärgårdsområden Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, S:t Karins och Åbo. Yttre skärgården Brändö, Föglö, Houtskär, Iniö, Korpo, Region B Kumlinge, Kökar, Nagu, Sottunga, Velkua Anjalankoski, Artsjö, Asikkala, Birkala, och Vårdö samt dessutom de genom förord- Björneborg, Brändö, Eckerö, Ekenäs, Eura, ning av jord- och skogsbruksministeriet sär- Euraåminne, Finström, Forssa, Fredriks- skilt angivna delområdena i följande kom- hamn, Föglö, Geta, Gustavs, Hammarland, muner: Borgå, Dragsfjärd, Ekenäs, Finby, Hangö, Harjavalta,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Turku Sustainable City Districts Skanssi and Linnakaupunki
    Final report Turku Sustainable City Districts Skanssi and Castle Town turku.fi/siemens siemens.com/answers © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Content 1 / 3 Content Page Content 1 Introduction, case for action and objectives 1 - 56 Skanssi and Castle Town – Content 2 57 - 210 Cornerstones of a sustainable development concept Content 3 Content III: Toolbox and Outlook 211 – 214 © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Page 2 September 2013 Content 1 Chapter Content Page 1 Management summary 1 - 10 The Urban Planning Challenge in midsize European cities 2 • Key development challenges 11 - 32 • Examples of current eco-district projects in Europe City of Turku – Pathway towards a sustainable urban development 3 • Current situation and future vision of Turku 33 – 40 • Renewal of existing districts & development of new eco-districts • Sustainable city districts in Turku – a major lever of sustainable growth Case for action – Sustainable living and working environments 4 • The planning and management challenge 41 - 56 • The technology and innovation challenge © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Page 3 September 2013 Management Summary Future way of City development and design will differ from traditional development I strategies: Polycentric structures of cities and increasing autonomy of city districts imply new ways of developing the districts spatial design as well as their infrastructures. II Cities need to implement available sustainable solutions starting with “day1” and need to establish a continuous improvement cycle. The report describes and partly evaluates 14 Infrastructure solutions, 1 platform solution III for smart mobility and citizen services and several solutions as enabler/supporter for a social approach to sustainability in the districts.
    [Show full text]
  • Curriculum Vitae Koulutus Omat Näyttelyt
    CURRICULUM VITAE Pirkko Liisa Siivonen-Takku (Lisäys nimeen elokuu 2012, avioitunut) Syntynyt 1943 Turussa Asuu Loimaalla Osoite: Koskenrannantie149 32280 Metsäkorpi Puhelin 040 8238027 E-mail [email protected] www.pirkkosiivonen.fi KOULUTUS 2006 Kuvataiteilija AMK, Turku 2005 Kirja taideteoksena, kuvataiteilijan erikoistumisopinnot Turun AMK 2004 Maalauksen rajoilla, kuvataiteilijan erikoistumisopinnot Turun AMK 1997 Muotokuvamaalauskurssi 3.3-30.4. V-S kansanopisto, Paimio 1968 Turun Taideyhdistyksen koulu (piirustuskoulu), päästötodistus 1969-1972 Irma Larnön batiikkiateljee, Ruotsi. Oppilas työskentelyä 1964 Valtion Apuhoitajakurssi, Turku 1958 Kansakoulun Päästökirja Metsämaan kunnan Korven koulu OMAT NÄYTTELYT 2016 Matka jatkuu, Loimaan Taidetalo 2015 Tämä päivä ja eilinen, Kuukantalo Loimaa 2015 Muistin kuvia, Aulagalleria Varsinais-Suomen liitto, Turku 2014 "Kukkia isälle" Kuukantalo Loimaa 2013 "Isoisää etsimässä" Galleria Akvart Helsinki 2012 "Maa antaa" Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaa 2011 Akvarelleja, Liedon kunnantalo 2010 "Aika kulkee suurilla saappailla" Galleria Akvart, Helsinki 2010 Akvarelleja, Galleria Raya, Turku 2009 "Aika kulkee Suurilla saappailla", Art-Tyynelä, Loimaa 2009 Maaliskuun taiteilija, Turun taidelainaamo, Turku 2007 "Mullasta ja mielestä", Kulttuurikeskus Crusell, Uusikaupunki 2007 Ruoka-aiheisia akvarelleja, Kerttulin vanhainkoti, Turku 2007 Pirkon sekalaiset, Forssan seudun puhelin, Forssa 2007 "Matka", Elias Sali, Loimaa 2006 "Matka" lopputyöhön liittyvä näyttely, Köysirata Galleria Turku
    [Show full text]
  • Toponyms and Place Heritage As Sources of Place Brand Value
    Paula Sjöblom–Ulla Hakala Toponyms and place heritage as sources of place brand value 1. Introduction Commercial producers have long seen the advantage of branding their products, and the idea of discovering or creating uniqueness also attracts the leaders and governments of countries, states and cities (aShWorth 2009). However, traditional product marketing framework has proved to be inadequate for places; therefore, place branding has rather leaned on corporate branding. Place branding is a long-term, strategic process that requires continuity, and these actions take time to be recognised (KavaratZIS 2009). As generally recognised not only in onomastics but also in marketing, a name can be seen as the core of a brand. Therefore, a place name is the core of a place brand. Having a name is having an identity. A brand name has functions that can be regarded as sources of brand equity, and name changes have proved to cause discomfort and distress amongst consumers (e.g. RounD–RoPER 2012, BRoWn 2016). The name of a place – having stayed unchanged – has traditionally represented permanence and stability and could be regarded as the place’s memory (BASSO 1996, hEllElanD 2009). Referring to lauRa koSTanSki (2016) and her theory of toponymic attachment, place names carry strong emotional and functional attachments. This theory is very important also regarding place branding. According to GRAHAM et al. (2000), heritage can be defined as the past and future in the present. Accordingly, place heritage is heritage which is bound up with physical space that is a place. As for the concept of place, it is a named space (lÉVi-STRauSS 1962).
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • LUOTETTAVAT RAKENTAJAT Lounais-Suomi 2015 Hyvä Lukija
    LUOTETTAVAT RAKENTAJAT Lounais-Suomi 2015 Hyvä lukija Luotettavat rakentajat -julkaisu esittelee Rakennusteollisuus RT ry:n talonrakennus- alan jäsenyritykset Lounais-Suomessa. Näillä sivuilla esiteltävät rakennusliikkeet ovat valmiit osoittamaan pätevyytensä alan ammattilaisina. Rakennushankkeen alussa on tärkeää määritellä, mitä halutaan ja mitä hanke vaatii. Lopputulos koostuu useista osa-alueista, jotka tulee kartoittaa ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä urakoitsijoille. Ennen urakoitsijoiden esivalintaa ja tarjouspyyntövaihetta on päätettävä urakka- muoto, kartoitettava hankkeen laajuus ja tekninen vaativuus sekä omien resurssien käyttö ja haluttu palvelukokonaisuus. Tarjoajien kelpoisuuden arvioiminen on tärkeä vaihe urakoitsijan valintame- nettelyssä. Esivalinnan merkitystä on painotettu urakkakilpailun periaatteissa sekä valtion tukeman asuntorakentamisen pelisäännöissä. Niissä todetaan, että tarjouspyynnöt tulee lähettää vain luotettaville ja ammattitaitoisille urakoitsijoille, joilla katsotaan olevan tekniset ja taloudelliset edellytykset urakan toteuttamiseen. Tästä julkaisusta löytyy luotettava rakentaja yhteistyökumppaniksi hankkeeseenne. Talonrakennusteollisuus ry Lounais-Suomen piiri Markku Leppälehto Kimmo Lang Eerikinkatu 36 C 43 aluepäällikkö asiamies 20100 TURKU 040 745 3930 050 595 6422 puh. 09 12991 [email protected] Sisältö Klikkaamalla yrityksen nimeä pääset yrityksen sivulle. 3 Rakennustoimisto Asuntomestarit Oy, 25 Peab Oy Turku 26 Rakennus-Järvi Oy 4 Aurman Oy 27 Rakennus-Koskinen Oy 5 Consti
    [Show full text]
  • Club Health Assessment for District 107 a Through September 2020
    Club Health Assessment for District 107 A through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs less than two years old 137239 Åland Culinaria 02/11/2019 Active 27 0 0 0 0.00% 20 3 M,VP,MC,SC N/R 90+ Days 142292 Turku Sirius 07/22/2020 Newly 25 26 1 25 100.00% 0 0 0 N 0 $200.00 Chartered Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Cancelled(6*) 0 0 0 0 0.00% 5 1 1 None P,S,T,M,VP 24+ MC,SC M,MC,SC 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 33 1 1 0 0.00% 32 4 0 N 16 Exc Award (06/30/2019) M,MC,SC 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 28 0 0 0 0.00% 30 4 N 15 Exc Award (06/30/2019) 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 0 0 0 0.00% 42 1 2 N SC 6 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 20 2 1 1 5.26% 20 10 0 N 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 15 0 0 0 0.00% 15 0 N M,MC,SC 9 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 20 0 2 -2 -9.09% 24 9 0 N MC,SC 24+ 20339
    [Show full text]
  • Political Areas of Competition in Southwest Finland: a Cluster Analysis of Parliamentary Election Data from Three Levels of Aggregation
    Research on Finnish Society Vol. 11 (2018), pp. 24-43 Political areas of competition in Southwest Finland: A cluster analysis of parliamentary election data from three levels of aggregation Lasse Nurmi and Tommi Meskanen Abstract This research utilizes the methods of geography, mathematics and political ecology to outline the political areas and to define the profiles of political competition within the region of Southwest Finland using parliamentary election results from the 2010s. Additionally the research investigates the areal concentration and dispersion of support for the par- liamentary parties and the effect of the regional level of aggregation to the concentration of the political support. Our research questions are: (1) are there distinctive political areas in Southwest Finland? And (2) can political areas of stable and unstable competition patterns be identified by investigating election results over time? Using cluster analysis and map visualizations we show that there are distinctive political areas of competition to be found in contemporary Southwest Finland and that the map of political support changes significantly at the municipal and polling district levels. Keywords: electoral geography, cluster analysis, parliamentary elections, political areas Introduction This study has both theoretical and practical aims: (1) we test cluster analysis as a means of describing the competition constellations between parties, and (2) through cluster analysis and studying electoral support on different levels of aggregation we provide information about the diversity of party support. This information can be used, for example, to decide at which geographical area it would be useful to allocate campaign resources for maximum impact, and what kinds of candidates a party should recruit to increase its support in areas of low support.
    [Show full text]