DOCSLIB.ORG

PTK 162/2000 Vp

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
PTK 162/2000 Vp PTK 162/2000 vp 162. MAANANTAINA 11. JOULUKUUTA 2000 kello 14 Päiväjärjestys Ilmoituksia Toinen käsittely 1) Hallituksen esitys vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi ... ...... 5331 Hallituksen esitys HE 85/2000 vp Ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 12/2000 vp Ainoa käsittely 2) Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan tilisäännön muuttamises- ta..................................................................................................... 5332 Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 4/2000 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 42/2000 vp Ensimmäinen käsittely 3) Hallituksen esitys Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussään• nön hyväksymisestä sekä laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvi- en määräysten voimaansaattamisesta ja rikoslain muuttamisesta... 5333 Hallituksen esitys HE 16112000 vp Ulkoasiainvaliokunnan mietintö U a VM 13/2000 vp 4) Hallituksen esitys laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta........ 5335 Hallituksen esitys HE 162/2000 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 4112000 vp Lähetekeskustelu 5) Laki lapsiasiainvaltuutetusta........................................................... 5335 Lakialoite LA 160/2000 vp (Susanna Rahkonen /sd) 6) Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 17 § :n muuttamisesta 5351 Lakialoite LA 175/2000 vp (Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk) 5328 Maanantaina 11.12.2000 162 7) Laki lukiolain 18 ja 28 §:n muuttamisesta...................................... 5353 Lakialoite LA 176/2000 vp (Petri Neittaanmäki /kesk) 8) Laki työturvallisuuslain 9 §:n muuttamisesta................................. 5355 Lakialoite LA 177/2000 vp (Pertti Turtiainen /vas ym.) 9) Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta .............................................................. ..... .............. 5360 Lakialoite LA 179/2000 vp (Antti Rantakangas /kesk) 10) Laki henkilökorttilain 5 §:n muuttamisesta.................................... 5364 Lakialoite LA 180/2000 vp (Pertti Turtiainen /vas ym.) 11) Laki tieliikennelain 88 §:n muuttamisesta...................................... 5365 Lakialoite LA 182/2000 vp (Marjukka Karttunen-Raiskio !kok) 12) Laki kansanedustajain eläkelain muuttamisesta............................. 5365 Lakialoite LA 185/2000 vp (Antti Kalliomäki /sd ym.) Mietintöjen pöydällepano 13) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2001; Hallituk­ sen esitys vuoden 2001 talousarviota koskevan hallituksen esityk- sen (HE 109/2000 vp) täydentämisestä .......................................... 5365 Hallituksen esitys HE 109, 187/2000 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 43/2000 vp Talousarvioaloite TAA 1-1127/2000 vp Puhettajohtaa puhemies Uosukainen. Erkki Kanerva /sd Tanja Karpela /kesk Martti Korhonen /vas Riitta Korhonen /kok Nimenhuuto Ossi Korteniemi /kesk Johannes Koskinen /sd Nimenhuudossa merkitään täysistunnosta poissa Lauri Kähkönen /sd oleviksi seuraavat edustajat: Suvi Linden !kok Esko Aho lkesk Paavo Lipponen /sd Jouni Backman /sd Hannes Manninen /kesk Eva Biaudet /r Kari Myllyniemi lkesk Nils-Anders Granvik /r Håkan Nordman /r Esko Helle /vas Outi Ojala /vas Leea Hiltunen /skl Kalevi Olin /sd Susanna Huovinen /sd Mauri Pekkarinen /kesk Liisa Hyssälä !kesk Maija Perho /kok Bjarne Kallis /skl Sirpa Pietikäinen /kok 162 Ilmoituksia 5329 Riitta Prusti /sd Poissaololuvat Kari Rajamäki /sd Maija-Liisa Rask /sd Merkitään, että puhemiesneuvosto on myöntä• Mirja Ryynänen /kesk nyt seuraavat luvat poissaoloon täysistunnosta Sari Sarkamaa /kok muun syyn vuoksi: Suvi-Anne Siimes /vas 11.12. edustajat Osmo Soininvaara /vihr Nils-Anders Granvik /r Ilkka Taipale /sd Esko Helle /vas Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Leea Hiltunen /skl Marjatta Vehkaoja /sd Susanna Huovinen /sd Anu Vehviläinen /kesk Liisa Hyssälä /kesk Jaana Ylä-Mononen /kesk Erkki Kanerva /sd Marja-Leena Kemppainen /skl Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuvat seuraavat Riitta Korhonen /kok edustajat: Lauri Kähkönen /sd Kari Rajamäki /sd Kari Myllyniemi /kesk Marjatta Vehkaoja /sd Håkan Nordman /r Sirpa Pietikäinen /kok Kari Rajamäki /sd Suvi-Anne Siimes /vas Marjatta Vehkaoja /sd Jaana Ylä-Mononen /kesk Eduskuntatyöhön liittyvissä tehtävissä ole­ ll.ja 12.12. edustaja vat edustajat Jouni Backman /sd Merkitään, että puhemiesneuvosto on käsitellyt seuraavat ilmoitukset poissaolasta täysistunnos• ta eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi: 11.12. edustajat Bjarne Kallis /skl Puhemiehen muistosanat valtioneuvos Jo­ hannes Virolaisesta Suvi Linden /kok Paavo Lipponen /sd Puhemies: Hyvät edustajatoverit, ärade riks­ Outi Ojala /vas dagsledamöter! Hetki sitten saapunut suruviesti Maija Perho /kok kertoo, että valtioneuvos Johannes Virolainen on Riitta Prusti /sd tänä aamuna kuollut lyhyen sairauden murtama­ Maija Rask /sd na. Valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämämme Mirja Ryynänen /kesk suuri vaikuttaja uurasti korkeasta iästään huoli­ 1l.ja 12.12. edustajat matta loppuun asti-juuri ilmestynyt kirja päät• Johannes Koskinen /sd tää kymmenien teosten sarjan mutta uuvutti sa­ Hannes Manninen /kesk malla ahertajan. 11.-16.12. edustaja Kynä on kirvonnut, sanat on lausuttu, työ on Osmo Soininvaara /vihr tehty, vuosikymmenten työ isänmaan hyväksi on päättynyt. Sairauspoissaolot Johannes Virolaisen työsarka on ollut mahta­ va. Me suomalaiset, yhteiskunnallisessa ja poliit­ Merkitään, että puhemiesneuvosto on käsitellyt tisessa toiminnassa mukana olleet ja olevat, tie­ seuraavat ilmoitukset poissaolasta täysistunnos• dämme sen; koko kansa sen tietää. Hän toimi ta sairauden vuoksi: kansanedustajana vuodesta 1945 yhtä kautta lu­ 11.12. edustajat kuun ottamatta vuoteen 1991, puhemiehenä kah­ Tanja Karpela /kesk teen otteeseen, varapuhemiehenä useita kertoja, Mauri Pekkarinen /kesk Maalaisliiton, sittemmin Keskustapuolueen, pu­ Marja-Liisa Tykkyläinen /sd heenjohtajana 1965-1980, eduskuntaryhmän 5330 Maanantaina 11.12.2000 162 puheenjohtajana, pääministerinä, valtioneuvos­ täisikin olla maltillisuus, sovinnollisuus, toisten ton pitkäaikaisena jäsenenä useiden ministeriöi• näkökantojen ymmärtäminen, yhteiskuntarau­ den johdossa, viisi kertaa presidentin valitsija­ han rakentaminen." miehenä ja vihdoin presidenttiehdokkaana. Yhteiskunnallisena vaikuttajana Johannes Vi­ Bästa riksdagsledamöter! Vi hedrar statsrådet rolainen oli ennen kaikkea talonpoikaispoliitik­ Johannes Virolainens minne och livslånga insat­ ko. Maaseutu, sen väestön olot ja elinehdot oli­ ser till fromma för Finlands folk. vat hänen mielenkiintonsa ja huolenpitoosa koh­ teena. Arvoisat edustajatoverit! Ajatuksemme ovat Toinen suuri johtotähti Johannes Virolaisen tänään myös Kyllikki Virolaisen luona. elämässä oli karjalaisuus. Viipurin maalaiskun­ Kunnioitamme hetken hiljaisuudella Johan­ nassa syntyneelle Johannes Virolaiselle karja­ nes Virolaisen muistoa. laisten asian ajaminen ja puolustaminen virka­ tehtävissä sotavuosina ja poliittisessa toiminnas­ sa sodan jälkeisen ajan vaikeassa sopeutumises­ Hetken hiljaisuus. sa oli sydämen asia. Johannes Virolainen oli myös tunnettu kan­ Edustajat kuuntelevat muistosanoja seisoal­ sainvälinen parlamentaarinen hahmo, jonka laa­ laan. joihin henkilökohtaisiin ja järjestösuhteisiin pe­ rustunut toiminta huipentui Parlamenttienväli• sen liiton presidentiksi valitsemiseen. Eduskunta, eduskuntatalo, tämä sali ja puhe­ Puhetta ryhtyy johtamaan toinen varapuhemies miehen koroke olivat Johannes Virolaisen poliit­ Mikkola. tisen toiminnan keskeisiä tyyssijoja. Kansan­ edustajana, puhemiehenä ja ministerinä hänen juureva hahmonsa tuli tunnetuksi koko kansalle herättäen arvostusta, kunnioitusta ja sympatiaa U-asiat niidenkin keskuudessa, jotka eivät aina voineet jakaa hänen käsityksiään. Toinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että valtio­ Arvoisat edustajatoverit! Muistoissamme Jo­ neuvosto on 7 päivänäjoulukuuta 2000 päivätyl• hannes Virolainen säilyy suurena patrioottina ja lä kirjelmällään toimittanut eduskunnalle perus­ kansanvallan toteuttajana ja puolustajana. Hän ei tuslain 96 §:n 2 momentissa tarkoitetut Euroo­ kaihtanut lausua mielipidettään voimakkaasti ja pan unionin asiat n:ot U 74, 75/2000 vp. väkevästi silloin, kun sanomisen paikka hänen Ilmoitetaan edelleen, että puhemies on tänään mielestään oli. Olkoot hänen omat sanansa vies­ toimittanut mainitut asiat käsiteltäviksi suureen tikapula, jota voimiemme ja kykyjemme mu­ valiokuntaan, jolle kaan haluamme viedä eteenpäin Suomen kansan asian n:o U 74 osalta lakivaliokunnan sekä parhaaksi. Näin Johannes on kirjoittanut: asian n:o U 75 osalta valtiovarainvaliokunnan "Katson velvollisuudekseni puolustaa Suo­ on annettava lausunto. men vapaata poliittista järjestelmää ja niitä, jot­ ka kansalta saamilla valtuuksilla siinä eri tehtä• vissä toimivat. Politiikka on maan ja kansan yh­ teisten asioiden hoitamista. Tavoitteena on ja täytyy aina olla isänmaan ja kansakunnan yhteis­ Valtiontalouden tarkastusviraston pääjoh• ten oikeuksien ja etujen puolustaminen ja edistä• tajan sidonnaisuudet minen. Suomessa on monipuoluejärjestelmä, eikä mikään puolue pysty eduskunnassa yksin Toinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että 4 päi• asioita ratkaisemaan. Sen vuoksi on saatava ai­ vänä joulukuuta 2000 päivätyllä kirjelmällä ovat kaan yhteistoimintaa. Voi sanoa, että koko suo­ eduskunnalle saapuneet Valtiontalouden tarkas­ malaisen politiikan ydinkysymys on, pystymme­ tusvirastosta annetun lain 10 §:n 3 momentin mu­ kö kokoamaan voimamme suurten ongelmien kaisesti Tarkastusviraston pääjohtajan virkaan ratkaisua varten. Johtavan pyrkimyksemme pi- valitun Tapio Leskisen antamat valtion virka- 162/1/1 Vesihuolto 5331 mieslain 8 a §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot. innebär
Load more

Recommended publications
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1）, on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1） The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • Personifying Poitics and Politicizing Persons
    Journal of Political Science Volume 20 Number 1 Article 4 November 1992 Personifying Poitics and Politicizing Persons Kari Paakkunainen Tauno Saarela Follow this and additional works at: https://digitalcommons.coastal.edu/jops Part of the Political Science Commons Recommended Citation Paakkunainen, Kari and Saarela, Tauno (1992) "Personifying Poitics and Politicizing Persons," Journal of Political Science: Vol. 20 : No. 1 , Article 4. Available at: https://digitalcommons.coastal.edu/jops/vol20/iss1/4 This Article is brought to you for free and open access by the Politics at CCU Digital Commons. It has been accepted for inclusion in Journal of Political Science by an authorized editor of CCU Digital Commons. For more information, please contact [email protected]. PERSONIFYING POLITICS AND POLITICIZING PERSONS Kari Paakkunainen and Tauno Saarela University of Helsinki Since the 1950s and 1960s, Western political science has pro­ moted two myths. The first is the belief that the human sciences must follow the methodology of the natural sciences and employ the same truth conditions. This belief is a myth precisely because it is not possible in any science to begin from axioms about method and truth that are self-grounding or self-justifying. Rather, the validity of any statement in any science depends on its context. An attempt to write about any science without presuppositions would fail, because all meaningful statements have a deep linguistic history, and the interpretation of their meaning is an "endless task." 1 The other myth is that the classic texts of "political theory" are an actual historical tradition purveying meaning and signifi­ cance across the generations; moreover that this is "A Great Discussion" continuing from philosophers of antiquity to modem political scientists, biographers and parliamentarians.
    [Show full text]
  • POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MURROKSESSA Suurimpien Puolueiden Elinkeinopolitiikka 1951–1970
    B 98 OULU 2011 B 98 UNIVERSITY OF OULU P.O.B. 7500 FI-90014 UNIVERSITY OF OULU FINLAND ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA SERIES EDITORS HUMANIORAB Janne Leiviskä ASCIENTIAE RERUM NATURALIUM Leiviskä Janne Senior Assistant Jorma Arhippainen POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN BHUMANIORA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Lecturer Santeri Palviainen CTECHNICA SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN Professor Hannu Heusala MURROKSESSA DMEDICA Professor Olli Vuolteenaho SUURIMPIEN PUOLUEIDEN ELINKEINOPOLITIIKKA 1951–1970 ESCIENTIAE RERUM SOCIALIUM Senior Researcher Eila Estola FSCRIPTA ACADEMICA Director Sinikka Eskelinen GOECONOMICA Professor Jari Juga EDITOR IN CHIEF Professor Olli Vuolteenaho PUBLICATIONS EDITOR Publications Editor Kirsti Nurkkala OULUN YLIOPISTO, HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, HISTORIA ISBN 978-951-42-9552-2 (Paperback) ISBN 978-951-42-9553-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Print) ISSN 1796-2218 (Online) ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 98 JANNE LEIVISKÄ POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MURROKSESSA Suurimpien puolueiden elinkeinopolitiikka 1951–1970 Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 29. lokakuuta 2011 klo 12.00 OULUN YLIOPISTO, OULU 2011 Copyright © 2011 Acta Univ. Oul. B 98, 2011 Työn ohjaaja Professori Jouko Vahtola Esitarkastajat Dosentti Tapani Paavonen Dosentti Heikki Roiko-Jokela ISBN 978-951-42-9552-2 (Paperback) ISBN 978-951-42-9553-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Printed) ISSN 1796-2218 (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2011 Leiviskä, Janne, Development of sources of livelihood in Northern and Eastern Finland at a turning point in Finnish society. Industrial policies of the largest parties in 1951–1970 University of Oulu, Faculty of Humanities, History, P.O. Box 1000, FI-90014 University of Oulu, Finland Acta Univ.
    [Show full text]
  • Kusti Eskolan Poliittinen Toiminta Vuosina 1945–1962 O
    ”Koska elinvoimainen maaseutu on kansamme tulevaisuuden peruslehti” Kusti Eskolan poliittinen toiminta vuosina 1945–1962 Oulun yliopisto Historiatieteet Historian Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2009 Inka Hekkala SISÄLLYSLUETTELO 2 JOHDANTO 4 HISTORIALLINEN TAUSTA 4 Suomen poliittinen kehitys vuosina 1945–1962 4 Maalaisliitto 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun 7 Kusti Eskola 10 TUTKIMUSTILANNE 12 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 13 LÄHTEET JA MENETELMÄT 14 1. UUTENA VALTAKUNNANPOLITIIKASSA 1945–1953 16 1.1. Arkadianmäelle keskipohjalaisen maatalousväestön miehenä 16 1.2. Eduskuntatyötä maaseudun hyväksi 20 1.3. Uusien linjalla Kekkosen tukijoukoissa – vai omalla linjallaan? 30 2. LÄHELLÄ SUOMALAISEN POLITIIKAN HUIPPUA 1953–1958 36 2.1. Lyhyitä ministerikausia vaikeana aikana 36 2.2. Eduskunnassa vakaan talouden asialla 47 2.3. Arvostettu luottomies puolueensa terävimmän kärjen ulkopuolella 57 2 3. YÖPAKKASMINISTERISTÄ ”RYHMÄN LINJAN” ÄÄNEKSI 1958–1962 63 3.1. Vastuunkantajana yöpakkashallituksessa 63 3.2. Kansanedustaja muuttuvan yhteiskunnan haasteissa 76 3.3. ”Ryhmän linjalla” Kekkosen linjan vastapuolella 88 3.4. Yllättävä putoaminen eduskunnasta 102 LOPPULAUSE 110 LÄHDELUETTELO 114 3 JOHDANTO HISTORIALLINEN TAUSTA Suomen poliittinen kehitys vuosina 1945–1962 Moskovassa 18.9.1944 solmitun välirauhan ehdot olivat Suomen kannalta raskaat ja synnyttivät suomalaisissa pelkoa ja katkeruutta. Sisä- ja talouspolitiikkaan pitkälle eteenpäin vaikuttaneita ehtoja olivat sotakorvausten maksaminen, sotarikollisten tuomitseminen, poliittisten vankien vapauttaminen,
    [Show full text]
  • Työväentutkimus 1(1987):2
    TYÖVÄENTUTKIMUS 1(1987):2 Työväenliikkeen kirjasto Ammattiyhdistysarkisto Kansan Arkisto Työväen Arkisto SISÄLLYSLUETTELO Leena Saarinen IHMINEN HISTORIAN NÄYTTÄMÖLLÄ Erkki Tuomioja KUINKA TUOMIOJAN ERKKI K.H. WIIKIN LÖYSI Leena Saarinen HENKILÖHISTORIAT VUONNA 1986. MITÄ LÖYTYY HISTORIALLISESTA BIBLIOGRAFIASTA Maria Lähteenmäki LYYLI ROSA TAKKI - VALISTAJA Kirsti Salmi-Niklander PERHEDRAAMOJA JA SALAPOLIISITYÖTÄ HENKILÖARKISTOT TYÖVÄEN ARKISTOISSA Pekka Kalliokoski AMMATTI YHDISTYS ARKISTON YKSITYIS ARKISTOT Anna-Maija Nirhamo & Pirjo Kaihovaara KANSAN ARKISTON HENKILÖ ARKISTOT Esa Lahtinen & Maria Lähteenmäki HENKILÖARKISTOT TYÖVÄEN ARKISTOISSA TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTON KUULUMISIA 2 IHMINEN HISTORIAN NÄYTTÄMÖLLÄ Työväentutkimusjulkaisun tämän numeron aiheena on henkilöhistoria, poliitti­ set muistelmat ja poliittinen elämäkerta. Eli ihminen historian näyttämöllä. Arkistot ovat laatineet luettelot henkilöarkistoistaan ja Työväenliikkeen kir­ jasto on poiminut vuoden 1986 Historiallisesta bibliografiasta henkilöhistoriat, poliittiset elämäkertatutkimukset ja artikkelit sekä teoksia koskevat arvoste­ lut jne. Erkki Tuomioja kertoo kuinka päätyi poliittiseen elämäkertatutkimukseen K.H. Wiikistä. Maria Lähteenmäki kirjoittaa Naiset Mukaan liikkeen vaikuttajasta Lyyli Rosa Takista. Kirsti Salmi-Niklander on sukeltanut Lydia Arppen arkis­ toon. Kolme kirjoitusta, kolme erilaista kuvausta ja alkua aiheeseen ihminen historian näyttämöllä. Loiko Napoleon aikakautensa vai aikakausi Napoleonin? Tätä miettii Päiviö Tommila Historiallisen aikakauskirjan
    [Show full text]
  • Idänsuhteet Vai Pohjoismainen Yhteistyö?
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Idänsuhteet vai pohjoismainen yhteistyö? Keskustapuolueen linjaukset puolueettomuuspolitiikan ja Nordek-hankkeen aiheuttamassa ristipaineessa 1968–1970 Pro gradu-tutkielma Timo Vuorikivi Ohjaaja: professori Laura Kolbe Joulukuu 2014 Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteidentutkimuksen laitos Helsingin Yliopisto Sisällys 1 Johdanto ........................................................................................................................................... - 1 - 1.1 Tutkimuskohde, tutkielman tavoitteet ja metodi ............................................................... - 1 - 1.2 Aikaisempi tutkimus ja tutkielmassa käytetyt alkuperäislähteet .............................................. - 4 - 1.3 Historiallinen konteksti ja tutkielman teoreettiset lähtökohdat................................................. - 7 - 1.4 Tutkielman rakenne ................................................................................................................ - 10 - 2 Pohjoismaisen yhteistyön traditio .................................................................................................. - 12 - 2.1 Valtioliittoja ja verkostoja - pohjoismaista yhteistyö 1800-luvulta kylmän sotaan ................ - 12 - 2.1.1 Ylioppilaiden kokouksista valtioliittoon ......................................................................... - 12 - 2.1.2 Yhteistyö kylmän sodan keskellä ...................................................................................
    [Show full text]
  • FINNISH-RUSSIAN INTERACTIONS in DACHA COUNTRY, 1880S-1920S
    SHARED SPACE, VARIED LIVES: FINNISH-RUSSIAN INTERACTIONS IN DACHA COUNTRY, 1880s-1920s By Kitty Wing On Lam A DISSERTATION Submitted to Michigan State University in partial fulfillment of the requirements for the degree of History – Doctor of Philosophy 2013 ABSTRACT SHARED SPACE, VARIED LIVES: FINNISH-RUSSIAN INTERACTIONS IN DACHA COUNTRY, 1880s-1920s By Kitty Wing On Lam This dissertation examines the Russian summer house (dacha) communities in southeastern Finland as a site of diverse social interactions from the end of the nineteenth to the beginning of the twentieth century. It covers the period from the 1880s to the mid-1920s because it seeks to address how Finnish-Russian social, economic and cultural contacts were significant in the political context of Finnish nationalists’ resistance to Russian authority and Finland’s transition to independent statehood after the Russian empire’s collapse. This project investigates why the dacha, entrenched in Russian thought as a symbol of Russian middle-class status, also became a physical and mental meeting place for Russians and Finns from various social backgrounds. Dacha communities in Finland were heavily concentrated in the Karelian Isthmus, a region within a few hours reach by train from St. Petersburg, Russia’s imperial capital. This meant that interaction between dacha-goers from Russia and Finnish-speaking inhabitants formed an integral part of the social landscape. These summer house settlements therefore offer a lens through which to examine how social boundaries were created, sustained, and destabilized. This case study is illuminating because Finns and Russians came into contact with each other in a space that was generally seen as part of the personal, private sphere; yet, these contacts also resonated in the public context of community.
    [Show full text]
  • Huonomminkin Olisi Voinut Käydä Paavo Väyrynen
    Huonomminkin olisi voinut käydä Paavo Väyrynen HUONOMMINKIN OLISI VOINUT KÄYDÄ – esseitä elämästä, politiikasta ja yrittämisestä Sisällys Lukijalle 7 1. Elämäni vaiheita ja valintoja 16 2. Politiikan pyörteissä 41 3. Peliä medialla 76 4. Itsenäisen Suomen puolesta 106 5. Sattumalta yrittäjäksi 133 6. Kauppaa ja kestävää kehitystä 157 7. ”Selvä linjaero ulkoministeriössä” 187 8. Keskusta suurimmaksi 223 Kolmas painos © Paavo Väyrynen 2011 Helsinki-kirjat Oy 9. www.helsinkikirjat.fi Suomelle vahva presidentti 236 Painopaikka: WS Bookwell Oy Porvoo 2011 ISBN 978-952-5874-63-1 Kirjallisuutta 249 Lukijalle Suunnitelma tämän teoksen kirjoittamisesta syntyi runsaat kol- me vuotta sitten kesällä 2007. Tuolloin en kuitenkaan päässyt esipuhetta pidemmälle. Olen kirjoittanut urani varrella useita sekä politiikkaan liit- tyviä että tieteellisiä teoksia. 1990-luvulla kirjoitin neljä kirjaa, joita voi luonnehtia muistelmiksi. Niistä kolme (On totuuden aika 1–2, On muutoksen aika 2) ilmestyi vuonna 1993, jolloin valmistauduin vuoden 1994 presidentinvaaleihin. Viimeisim- män näistä kirjoista (Itsenäisen Suomen puolesta) julkaisin vuon- na 1999, jolloin edessä olivat sekä eduskuntavaalit että Euroo- pan parlamentin vaalit. 2000-luvulla olen kirjoittanut kaksi teosta, joista kumpi- kaan ei liity politiikkaan. Vuonna 2005 ilmestynyt Pohjanranta liittyy hankkeeseen, jonka käynnistimme Vuokko-vaimoni kanssa vuonna 1998. Teos kertoo sekä Peräpohjolan eli Pohjan- rannan että Pohjanrannaksi ristimämme tilan historiasta. Vuo- den 2010 alussa ilmestyi Eemeli Väyrysen vuosisata, joka käsitte- lee tuolloin sata vuotta täyttäneen isäni elämää. Vaalien lähestyessä olen tuntenut jälleen tarvetta julkaista politiikkaa käsittelevä kirja, jossa voin sekä muistella mennyttä että suunnata tulevaan. Osittain sain ajatuksiani julki Johanna Korhosen viime syk- synä kirjoittamassa henkilökuvassa Väyrynen, Väyrynen, Väyry- nen. Toisaalta sen saama vastaanotto synnytti uutta sanomisen tarvetta.
    [Show full text]
  • Georg C. Ehnrooth
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto GEORG C. EHRNROOTH – KEKKOSEN KAUDEN TOISINAJATTELIJA Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Historian laitos Syyskuu 2005 Riku Keski-Rauska SISÄLLYS Lyhenteet........................................................................................................................2 1. JOHDANTO ................................................................................................................3 1.1. Taustaa....................................................................................................................3 1.2. Tutkimusongelma...................................................................................................5 1.3. Aikaisempi tutkimus ja lähteet ...........................................................................11 2. POLIITTINEN ILMAPIIRI 1945–1974..................................................................14 2.1. Suomi Paasikiven linjalle 1945–1956..................................................................14 2.2. Suomi K-linjalle....................................................................................................17 2.3. Suomettuminen: reaalipolitiikkaa vai rähmällään oloa?.................................28 2.4. Antikommunismi YYA-Suomessa......................................................................32 3. GEORG C. EHRNROOTH......................................................................................36
    [Show full text]
  • Maanhankintalaki, Kielipykälä Ja Ruotsinkielisten Ja Kaksi- Kielisten Kuntien Asutustoiminnan Linjat 1945–1946
    ENNEN JA NYT: HISTORIAN TIETOSANOMAT • 2/2021 Riku Kauhanen Maanhankintalaki, kielipykälä ja ruotsinkielisten ja kaksi- kielisten kuntien asutustoiminnan linjat 1945–1946 ABSTRAKTI / ABSTRACT Jatkosodan jälkeen vuonna 1945 säädettyyn maanhankintalakiin kuului kielipykälä, joka rajoitti suomenkielisen siirtoväen asutustoimintaa ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa. Py- kälä ja sen merkitys nousivat 1945–1946 merkittävän keskustelun alaisiksi, etenkin pää- ministeri J .K. Paasikiven taistellessa pykälän puolesta. Artikkelissa käydään läpi kielipy- kälän syntyyn johtanutta keskustelua, pykälän perusteella laadittuja sijoitussuunnitelmia ja kielipykälän muita vaiheita. Artikkeli perustuu vähän käytettyihin J. K. Paasikiven ja maa- 1 talousministeriön asutusasiainosaston arkistojen asiakirjoihin. Tarkemmassa tutkimuksessa useat asiaan vaikuttaneet tahot osoittautuvat huomattavasti moniulotteisemmiksi ja ongelmia ennakoivimmiksi kuin on uskottu. Kielipykälä ja sen perusteella tehdyt sijoitussuunnitelmat olivat jo omana aikanaan hyvin tulkinnanvaraisia, mikä johti pitkään kiistelyyn ja konk- reettiseen asutustoiminnan hidastumiseen. Tämä vaihe on huonosti tunnettu osa sodan jäl- keistä asutustoimintaa, mikä on johtanut historiantutkijoita useisiin väärintulkintoihin. Kes- keistä oli tulkinta epäselvän pykälän sanamuodon merkityksestä ja tätä seurannut kiistely siitä, saisiko kuntiin sijoittaa suomenkielistä siirtoväkeä 2 % vai 4 % puitteissa. Samalla kiisteltiin myös siitä, koskiko kielipykälä vain suurempia tilamuotoja vai myös pienempiä. Käytännössä
    [Show full text]
  • Finnish History Textbooks in the Cold War 249
    The Cold War andthePoliticsofHistory The ColdWar The Cold War and the Politics of History explores selected themes on the role of history, historians and historical The Cold War debates during the Cold War, and the ways in which the Cold War still influences present day politics and our views of the past 20th century. and the Politics The authors of the volume look at how people from various countries and contexts viewed the conflict as of History history at the time and how history influenced their views of the conflict itself. They analyse how the Cold War was and still is present in symbols, popular representations and acts of commemoration in different parts of Europe, from Berlin to Budapest, from Tallinn to Tampere. The contributors of the book are leading scholars of contemporary European and international history and politics. The book is published on the occasion of Professor Seppo Hentilä’s, Chair of Political History at the University of Helsinki, 60th birthday. Edited by University of Helsinki Juhana Aunesluoma Department of Social Science History and Pauli Kettunen ISBN 978-952-10-4637-7 The Cold War and the Politics of History The Cold War and the Politics of History Edited by Juhana Aunesluoma & Pauli Kettunen Edita Publishing Ltd University of Helsinki Department of Social Science History Helsinki 2008 Edita Prima oy, Helsinki 2008 ISBN 978-952-10-4637-7 © 2008 authors and the Department of Social Science History Layout and cover: Klaus Lindgren Contents Preface 7 Pauli Kettunen and Juhana Aunesluoma: History in the Cold
    [Show full text]