PTK 162/2000 vp

162. MAANANTAINA 11. JOULUKUUTA 2000 kello 14

Päiväjärjestys

Ilmoituksia

Toinen käsittely

1) Hallituksen esitys vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi ...... 5331 Hallituksen esitys HE 85/2000 vp Ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 12/2000 vp

Ainoa käsittely 2) Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan tilisäännön muuttamises- ta...... 5332 Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 4/2000 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 42/2000 vp

Ensimmäinen käsittely 3) Hallituksen esitys Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussään• nön hyväksymisestä sekä laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvi- en määräysten voimaansaattamisesta ja rikoslain muuttamisesta... 5333 Hallituksen esitys HE 16112000 vp Ulkoasiainvaliokunnan mietintö U a VM 13/2000 vp

4) Hallituksen esitys laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta...... 5335 Hallituksen esitys HE 162/2000 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 4112000 vp

Lähetekeskustelu 5) Laki lapsiasiainvaltuutetusta...... 5335 Lakialoite LA 160/2000 vp (Susanna Rahkonen /sd)

6) Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 17 § :n muuttamisesta 5351 Lakialoite LA 175/2000 vp (Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk) 5328 Maanantaina 11.12.2000 162

7) Laki lukiolain 18 ja 28 §:n muuttamisesta...... 5353 Lakialoite LA 176/2000 vp (Petri Neittaanmäki /kesk)

8) Laki työturvallisuuslain 9 §:n muuttamisesta...... 5355 Lakialoite LA 177/2000 vp (Pertti Turtiainen /vas ym.)

9) Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta ...... 5360 Lakialoite LA 179/2000 vp (Antti Rantakangas /kesk)

10) Laki henkilökorttilain 5 §:n muuttamisesta...... 5364 Lakialoite LA 180/2000 vp (Pertti Turtiainen /vas ym.)

11) Laki tieliikennelain 88 §:n muuttamisesta...... 5365 Lakialoite LA 182/2000 vp (Marjukka Karttunen-Raiskio !kok)

12) Laki kansanedustajain eläkelain muuttamisesta...... 5365 Lakialoite LA 185/2000 vp (Antti Kalliomäki /sd ym.)

Mietintöjen pöydällepano 13) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2001; Hallituk­ sen esitys vuoden 2001 talousarviota koskevan hallituksen esityk- sen (HE 109/2000 vp) täydentämisestä ...... 5365 Hallituksen esitys HE 109, 187/2000 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 43/2000 vp Talousarvioaloite TAA 1-1127/2000 vp

Puhettajohtaa puhemies Uosukainen. Erkki Kanerva /sd Tanja Karpela /kesk Martti Korhonen /vas Riitta Korhonen /kok Nimenhuuto Ossi Korteniemi /kesk Johannes Koskinen /sd Nimenhuudossa merkitään täysistunnosta poissa Lauri Kähkönen /sd oleviksi seuraavat edustajat: Suvi Linden !kok Esko Aho lkesk Paavo Lipponen /sd Jouni Backman /sd Hannes Manninen /kesk Eva Biaudet /r Kari Myllyniemi lkesk Nils-Anders Granvik /r Håkan Nordman /r Esko Helle /vas Outi Ojala /vas Leea Hiltunen /skl Kalevi Olin /sd Susanna Huovinen /sd Mauri Pekkarinen /kesk Liisa Hyssälä !kesk Maija Perho /kok Bjarne Kallis /skl Sirpa Pietikäinen /kok 162 Ilmoituksia 5329

Riitta Prusti /sd Poissaololuvat Kari Rajamäki /sd Maija-Liisa Rask /sd Merkitään, että puhemiesneuvosto on myöntä• Mirja Ryynänen /kesk nyt seuraavat luvat poissaoloon täysistunnosta Sari Sarkamaa /kok muun syyn vuoksi: Suvi-Anne Siimes /vas 11.12. edustajat Osmo Soininvaara /vihr Nils-Anders Granvik /r Ilkka Taipale /sd Esko Helle /vas Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Leea Hiltunen /skl Marjatta Vehkaoja /sd Susanna Huovinen /sd Anu Vehviläinen /kesk Liisa Hyssälä /kesk Jaana Ylä-Mononen /kesk Erkki Kanerva /sd Marja-Leena Kemppainen /skl Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuvat seuraavat Riitta Korhonen /kok edustajat: Lauri Kähkönen /sd Kari Rajamäki /sd Kari Myllyniemi /kesk Marjatta Vehkaoja /sd Håkan Nordman /r Sirpa Pietikäinen /kok Kari Rajamäki /sd Suvi-Anne Siimes /vas Marjatta Vehkaoja /sd Jaana Ylä-Mononen /kesk Eduskuntatyöhön liittyvissä tehtävissä ole­ ll.ja 12.12. edustaja vat edustajat Jouni Backman /sd Merkitään, että puhemiesneuvosto on käsitellyt seuraavat ilmoitukset poissaolasta täysistunnos• ta eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi: 11.12. edustajat Bjarne Kallis /skl Puhemiehen muistosanat valtioneuvos Jo­ hannes Virolaisesta Suvi Linden /kok Paavo Lipponen /sd Puhemies: Hyvät edustajatoverit, ärade riks­ Outi Ojala /vas dagsledamöter! Hetki sitten saapunut suruviesti Maija Perho /kok kertoo, että valtioneuvos Johannes Virolainen on Riitta Prusti /sd tänä aamuna kuollut lyhyen sairauden murtama­ Maija Rask /sd na. Valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämämme Mirja Ryynänen /kesk suuri vaikuttaja uurasti korkeasta iästään huoli­ 1l.ja 12.12. edustajat matta loppuun asti-juuri ilmestynyt kirja päät• Johannes Koskinen /sd tää kymmenien teosten sarjan mutta uuvutti sa­ Hannes Manninen /kesk malla ahertajan. 11.-16.12. edustaja Kynä on kirvonnut, sanat on lausuttu, työ on Osmo Soininvaara /vihr tehty, vuosikymmenten työ isänmaan hyväksi on päättynyt. Sairauspoissaolot Johannes Virolaisen työsarka on ollut mahta­ va. Me suomalaiset, yhteiskunnallisessa ja poliit­ Merkitään, että puhemiesneuvosto on käsitellyt tisessa toiminnassa mukana olleet ja olevat, tie­ seuraavat ilmoitukset poissaolasta täysistunnos• dämme sen; koko kansa sen tietää. Hän toimi ta sairauden vuoksi: kansanedustajana vuodesta 1945 yhtä kautta lu­ 11.12. edustajat kuun ottamatta vuoteen 1991, puhemiehenä kah­ Tanja Karpela /kesk teen otteeseen, varapuhemiehenä useita kertoja, Mauri Pekkarinen /kesk Maalaisliiton, sittemmin Keskustapuolueen, pu­ Marja-Liisa Tykkyläinen /sd heenjohtajana 1965-1980, eduskuntaryhmän 5330 Maanantaina 11.12.2000 162

puheenjohtajana, pääministerinä, valtioneuvos­ täisikin olla maltillisuus, sovinnollisuus, toisten ton pitkäaikaisena jäsenenä useiden ministeriöi• näkökantojen ymmärtäminen, yhteiskuntarau­ den johdossa, viisi kertaa presidentin valitsija­ han rakentaminen." miehenä ja vihdoin presidenttiehdokkaana. Yhteiskunnallisena vaikuttajana Johannes Vi­ Bästa riksdagsledamöter! Vi hedrar statsrådet rolainen oli ennen kaikkea talonpoikaispoliitik­ Johannes Virolainens minne och livslånga insat­ ko. Maaseutu, sen väestön olot ja elinehdot oli­ ser till fromma för Finlands folk. vat hänen mielenkiintonsa ja huolenpitoosa koh­ teena. Arvoisat edustajatoverit! Ajatuksemme ovat Toinen suuri johtotähti Johannes Virolaisen tänään myös Kyllikki Virolaisen luona. elämässä oli karjalaisuus. Viipurin maalaiskun­ Kunnioitamme hetken hiljaisuudella Johan­ nassa syntyneelle Johannes Virolaiselle karja­ nes Virolaisen muistoa. laisten asian ajaminen ja puolustaminen virka­ tehtävissä sotavuosina ja poliittisessa toiminnas­ sa sodan jälkeisen ajan vaikeassa sopeutumises­ Hetken hiljaisuus. sa oli sydämen asia. Johannes Virolainen oli myös tunnettu kan­ Edustajat kuuntelevat muistosanoja seisoal­ sainvälinen parlamentaarinen hahmo, jonka laa­ laan. joihin henkilökohtaisiin ja järjestösuhteisiin pe­ rustunut toiminta huipentui Parlamenttienväli• sen liiton presidentiksi valitsemiseen. Eduskunta, eduskuntatalo, tämä sali ja puhe­ Puhetta ryhtyy johtamaan toinen varapuhemies miehen koroke olivat Johannes Virolaisen poliit­ Mikkola. tisen toiminnan keskeisiä tyyssijoja. Kansan­ edustajana, puhemiehenä ja ministerinä hänen juureva hahmonsa tuli tunnetuksi koko kansalle herättäen arvostusta, kunnioitusta ja sympatiaa U-asiat niidenkin keskuudessa, jotka eivät aina voineet jakaa hänen käsityksiään. Toinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että valtio­ Arvoisat edustajatoverit! Muistoissamme Jo­ neuvosto on 7 päivänäjoulukuuta 2000 päivätyl• hannes Virolainen säilyy suurena patrioottina ja lä kirjelmällään toimittanut eduskunnalle perus­ kansanvallan toteuttajana ja puolustajana. Hän ei tuslain 96 §:n 2 momentissa tarkoitetut Euroo­ kaihtanut lausua mielipidettään voimakkaasti ja pan unionin asiat n:ot U 74, 75/2000 vp. väkevästi silloin, kun sanomisen paikka hänen Ilmoitetaan edelleen, että puhemies on tänään mielestään oli. Olkoot hänen omat sanansa vies­ toimittanut mainitut asiat käsiteltäviksi suureen tikapula, jota voimiemme ja kykyjemme mu­ valiokuntaan, jolle kaan haluamme viedä eteenpäin Suomen kansan asian n:o U 74 osalta lakivaliokunnan sekä parhaaksi. Näin Johannes on kirjoittanut: asian n:o U 75 osalta valtiovarainvaliokunnan "Katson velvollisuudekseni puolustaa Suo­ on annettava lausunto. men vapaata poliittista järjestelmää ja niitä, jot­ ka kansalta saamilla valtuuksilla siinä eri tehtä• vissä toimivat. Politiikka on maan ja kansan yh­ teisten asioiden hoitamista. Tavoitteena on ja täytyy aina olla isänmaan ja kansakunnan yhteis­ Valtiontalouden tarkastusviraston pääjoh• ten oikeuksien ja etujen puolustaminen ja edistä• tajan sidonnaisuudet minen. Suomessa on monipuoluejärjestelmä, eikä mikään puolue pysty eduskunnassa yksin Toinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että 4 päi• asioita ratkaisemaan. Sen vuoksi on saatava ai­ vänä joulukuuta 2000 päivätyllä kirjelmällä ovat kaan yhteistoimintaa. Voi sanoa, että koko suo­ eduskunnalle saapuneet Valtiontalouden tarkas­ malaisen politiikan ydinkysymys on, pystymme­ tusvirastosta annetun lain 10 §:n 3 momentin mu­ kö kokoamaan voimamme suurten ongelmien kaisesti Tarkastusviraston pääjohtajan virkaan ratkaisua varten. Johtavan pyrkimyksemme pi- valitun Tapio Leskisen antamat valtion virka- 162/1/1 Vesihuolto 5331 mieslain 8 a §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot. innebär dragningen av kommunalt vatten att det Selvitys pääjohtaja Leskisen sidonnaisuuksista finns ett betydande befolkningsunderlag, och en on nähtävillä eduskunnan pääsihteerin huonees­ klok markplanering styr också fortsatt byggande sa. i anslutning tili ett befintligt kommunalt vatten­ försörjningsnät. Därmed ökar också det belastan­ de avloppsvattnet och behovet av en kommunal avloppsvattenhantering.

Arvoisa puhemies! Joskus viemäriverkoston PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: rakentaminen ei kaikesta huolimatta kannata. Tällöin on tärkeää, että ympäristön kannalta tar­ 1) Hallituksen esitys vesihuoltolainsäädän• koituksenmukainen jäteveden käsittely järjeste• nön uudistamiseksi tään muulla tavalla, kuten laki edellyttääkin. Ympäristövaliokunnan mietinnössä viitataan Toinen käsittely myös aivan oikein ympäristönsuojelulain 18 Hallituksen esitys HE 85/2000 vp §:ään, jossa säädetään, että ympäristöministeriö Ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 12/2000 vp voi antaa asetuksella tarkempia määräyksiä jäte• vesien käsittelystä erityisesti ottaen huomioon Toinen varapuhemies: Ensimmäisessä käsitte• hallituksen vesiensuojelutavoitteen. lyssä päätetyt lakiehdotukset voidaan nyt hyväk• Kuntien omien ympäristönsuojelumääräysten syä tai hylätä. ohella tämä asetus voisi kiirehtiä ja vahvistaa tar­ vetta panostaa vesistöihin kohdistuvan haja-asu­ tusalueiden ravinnekuorrnituksen vähentämisek• Keskustelu: si. Toisin sanoen on tärkeää, että ympäristömi• nisteriö käyttää mahdollisuutta tämän asetuksen 1 Christina Gestrin /r: Värderade talman! Då antamiseen. Meillä on konkreettinen tarve sel­ reformen om lagstiftningen för vattenförsörjning keyttää, mitä tarkoitetaan sillä, että ympäristön• och avlopp behandlades i remissdebatten på suojelulaissa edellytetään, että jätevedet on puh­ sommaren 1yfte jag särskilt upp behovet att för• distettava haja-asutusalueella parhaalla käyttö• bättra reningen av avloppsvatten från glesbygds­ kelpoisella tekniikalla ja että puhdistamojen hoi­ bosättningen. don on tapahduttava ympäristön kannalta par­ Så som det nu framgår av miljöutskottet be­ haan käytännön mukaisesti. tänkande kommer denna lag att på några punkter effektivera reningen av avloppsvattnet från Värderade talman! I regeringens mål för spridd bebyggelse. Särskilt kraven på en kommu­ skydd av vattnen tili 2005 sägs det att utsläppen nal vatten- och avloppsplan, som också sträcker av syreförbrukande ämnen skall minska med 60 sig utanför planornrådet, kan ha betydelse. Ock­ procent och fosfor med 30 procent från glesbe­ så uppmaningen tili kommunema att samarbeta i byggelsen jämfört med situationen 1990. Glesbe­ vattenförsörjningsfrågor är betydelsefull liksom byggelsen beräknades 1990 helasta vattnen med tvånget att ansluta sig tili vatten- och avloppsnä• 1,5 gånger mera fosfor än tätortema, medan kvä• tet då och där det byggs ut. Däremot ingår det vebelastningen utgjorde en mindre del av den to­ inte ett absolut krav att bygga ut avloppsnätet tala belastningen. jämsides med vattenförsörjningen, även om de För att målet för vattenskyddet skall uppfyllas sakkunniga från både jord- och skogsbruksminis­ borde avloppsvattenreningen förbättras i äldre teriet och miljöministeriet intygade för oss i mil­ bostäder där systemen är i dåligt skick. Före år jöutskottet att detta för det mesta är regeln. 2005 borde enligt detta 60 000 fasta bostäder och Själv tycker jag att det finns starka skäl för att 50 000 fritidsbostäder repareras. Dessutom för• se tili att dessa två sammanhängande servicefor­ utsätts det att torrklosetter och vattensnåla sys­ mer utvecklas parallellt. Där kommunalt vatten tem rekommenderas för avloppshanteringen. tas i bruk ökar lätt också konsumtionen av vatten Därtill behövs det en kväverenande teknik som i och med att vattentillgången inte mera är bero­ lämpar sig för glesbygen. För att verkligen få ende av mängden vatten i den egna brunnen. Ofta bukt med utsläppen från glesbygdsbebyggelsen 5332 Maanantaina 11.12.2000 162/1/2 krävs det med andra ord både attitydförändringar lainsäädännön kehittämiseksi. Näin valiokunta och nya tekniska lösningar som aktivt måste yksimielisesti totesi, ja tämän halusin vielä tuo­ marknadsföras av kommunemas byggnadsin­ da esille tässä toisessa käsittelyssä. spektörer och miljömyndigheter. Keskustelu päättyy. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan ilmaista huoleni hallitusneuvotteluissa sovittuun Itämeri• Lakiehdotukset hyväksytään. ohjelmaan liittyvän työn viivästymisestä, jonka parissa ympäristöministeriön asettama työryhmä Lakiehdotusten toinen käsittely päättyy. nyt työskentelee. Alun perin tarkoitus oli, että Itämeri-ohjelma valmistuisi vuoden vaihteessa. Ympäristövaliokunnan mietintöön sisältyvä lau­ Saadun tiedon mukaan työryhmän toimeksiau­ sumaehdotus hyväksytään. toa on pidennetty joitakin kuukausia. Itämeri-ohjelmassa käsiteltävillä vesiensuoje­ Asia on loppuun käsitelty. luasioilla ja nyt käsittelyssä olevalla lailla on tiet­ tyjä yhteisiä tavoitteita. Toivon, että ympäristö• 2) Puhemiesneuvoston ehdotus eduskun­ ministeriö kiirehtii Itämeri-ohjelmaan liittyvää nan tilisäännön muuttamisesta työtä ja että nyt pidennettyä toimeksiautoa ei enää pidennettäisi. Jos tämä hallitus haluaa saa­ Ainoa käsittely da Itämeri-asiassa jotakin merkittävää aikaan, Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 4/2000 vp ohjelmaa on syytä kiirehtiä. Vuoden 2002 talous­ Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 42/2000 vp arviosta on myös käytävä selvästi ilmi, mitkä toi­ menpiteet liittyvät suoraan Itämeri-ohjelmaan. Toinen varapuhemies: Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 42. Ensin Ärade talman! Målsättningen med lagförsla• sallitaan asiasta yleiskeskustelu, jonka jälkeen gen som vi nu behandlar är främst att säkra invå• ehdotus eduskunnan tilisäännön muuttamisesta namas tillgång till vatten och att klarare specifi­ otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. cera kommunens och andra parters skyldigheter och juridiska ansvar, både när det gäller vatten­ försörjning och skötseln av avloppsvatten. Lag­ Yleis keskustelu: stiftningen stöder strävandena att minska belast­ ningen på miljön från glesbygden, även om detta 1 Maria Kaisa Aula /kesk: Arvoisa puhemies! inte är huvudmålsättningen med lagen. För att Valtiovarainvaliokunta ehdottaa yksimielisesti minska på belastningen från glesbygds- och fri­ hyväksyttäväksi ehdotusta eduskunnan tilisään• tidsbosättningen måste alltså också sådana andra nön muuttamisesta. Tämähän on seurausta siitä, åtgärder somjag nämnde genomföras utan dröjs• että Valtiontalouden tarkastusvirasto siirtyy ensi mål. tammikuun alusta eduskunnan virastoksi. Nämä säännökset ovat tarpeellisia sen myötä, että Val­ 2 Pentti Tiusanen /vas: Arvoisa herra puhe­ tiontalouden tarkastusvirasto otetaan osaksi mies! Hallituksen esitys n:o 85 tämän vuoden eduskunnan tilisääntöä. Näin ollenjatkossa edus­ valtiopäiviltä käsiteltiin ympäristövaliokunnas• kunnan tilintarkastajat tarkastavat myös Vtv:n ti­ sa erittäin tarkoin. Keskustelimmekin laajasti lit ja hallinnon. tästä jo ensimmäisen käsittelyn yhteydessä vii­ Tässä yhteydessä on samalla selkiytetty edus­ me torstai-iltana. kunnan tilintarkastajia koskevaa sääntelyä ja Ihan lyhyesti, puhemies: Talousveden hintaan eduskunnan niin sanotun neljännen tilintarkasta­ liittyvät kysymykset sekä myös sammutusvesi­ jan kelpoisuusehtoja. Näihin on valiokunta mie­ huollon toimivuuteen liittyvät kysymykset on va­ tinnössä tehnyt pieniä teknisiä korjauksia. liokunnan lausumaehdotuksessa huomioitu. Jos Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on myös ja kun vesihuoltolaitosten omistuksessa tapahtuu selkiytetty eduskunnan tilintarkastajien toimival­ muutoksia, hallituksen tulee seurata näitä ja taa ja sitä, että eduskunnan tilintarkastajien toi­ myös näihin muutoksiin liittyviä taloudellisia mivalta ja vastuu ei ulotu tämän tilisäännön pe­ vaikutuksia ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin rusteella eduskuntaryhmien tilien tarkastami- 162/3 Kansainvälinen rikostuomioistuin 5333 seen, vaan eduskuntaryhmien tilejä tarkastavat lan piirissä kaikista rikoksista, mihin syyllisty­ ryhmien itsensä valitsemat tilintarkastajat. Jat­ vät. Meillähän on olemassa Haagin kansainväli• kossa on tarkoitus ottaa eduskunnan tiliohjesään• nen tuomioistuin, mutta se on nimenomaan käsi• töön määräys, jonka mukaan eduskunnan kansli­ tellyt kiistakysymyksiä valtioiden välillä, ei suh­ an hallinto-osaston tilitoimisto vastaa eduskunta­ teessa yksilöihin. Tällä kansainvälisellä rikos­ ryhmille ryhmäkanslioita varten maksamiensa tuomioistuimella ollaan nyt luomassa uusi tuo­ käyttövarojen valvonnasta. mioistuin, uusi elin, joka voi saattaa myöskin yksilöt kansainvälisen tuomiovallan alle, ja tämä Yleiskeskustelu päättyy. on merkittävä historiallinen päätös, ja tältä osin on upeaa, että meillä Suomessa on valmius sekä Yksityiskohtainen käsittely: hyväksyä uusi tuomioistuin että nyt tässä vai­ heessa ratifiointiprosessi viedä päätökseen. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään Olennaista on tunnistaa se, että meillä on ollut keskustelutta 2, 5, 12, 15 ja 19 §, voimaantulo­ aikaisemmin vaikeiden sotien ja konfliktien jäl• säännös, johtolause ja päätösehdotuksen nimike. keen tuomioistuimia, joissa myöskin yksilöitä on tuomittu. Tunnetuimmat näistä luonnollisesti Asia on loppuun käsitelty. ovat Niimbergin tuomioistuin ja Tokion tuo­ mioistuin toisen maailmansodan jälkeen. Silloin 3) Hallituksen esitys Kansainvälisen rikos­ oli puhetta jo YK:npiirissä siitä, että perustettai­ tuomioistuimen perussäännön hyväksymi• siin pysyvä sotarikoksiin liittyvä kansainvälinen sestä sekä laeiksi sen lainsäädännön alaan tuomioistuin, mutta sen perustaminen oli mahdo­ kuuluvien määräysten voimaansaattamises­ tonta kylmän sodan vuoksi, joka jakoi maailmaa, ta ja rikoslain muuttamisesta ja tässä suhteessa ei ollut edellytyksiä synnyttää tuomioistuinta, joka olisi ollut kansainvälinen Ensimmäinen käsittely luonteeltaan. Hallituksen esitys HE 161/2000 vp 90-luvulla kylmän sodan päättymisen jälkeen Ulkoasiainvaliokunnan mietintö U aVM 13/2000 vp perustettiin erikseen tuomioistuimet Jugoslavian alueella tapahtuneisiin sotarikoksiin syyllistynei­ Toinen varapuhemies: Käsittelyn pohjana on tä varten, ja toisaalta vuonna 94 Ruandassa ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 13. Ensin Ruandan kansanmurhan jälkeen perustettiin käydään asiasta yleiskeskustelu ja sen jälkeen myöskin erillinen Arushassa toiminut rikostuo­ otetaan lakiehdotukset yksityiskohtaiseen käsit• mioistuin. telyyn. Nyt prosessi on edennyt niin pitkälle, että vuonna 98 Roomassa voitiin päästä sopimuk­ seen pysyvän kansainvälisen rikostuomioistui­ Yleiskeskustelu: men aikaansaamisesta. Valitettavaa on se, että vaikka tämän sopimuksen on allekirjoittanut 117 1 Kimmo Kiljunen /sd: Arvoisa puhemies! maataja 23 on jo sen ratifioinut, keskeisiä toimi­ Meillä on esityslistalla asia Kansainvälisen ri­ joita tästä puuttuu, muun muassa Kiina, Intia. kostuomioistuimen perussäännön hyväksymises• Mikä kaikkein yllättävintä, ihmisoikeuksien esi­ tä. taistelijana ainakin sanallisesti kunnostautunut Puhemies! Tämä on itse asiassa historiallinen Yhdysvallat ei ole katsonut mahdolliseksi sitä, hetki koskien kansainvälisen tuomiovallan, kan­ että Yhdysvallat olisi tullut mukaan kansainväli• sainvälisen oikeuden, kehitystä. Ensi kertaa seen rikostuomioistuinprosessiin. Se tietenkin olemme luomassa pysyvää instituutiota, jonka asettaa monella tavalla kysymyksiä; sitten joudu­ puitteissa yksilö voi joutua kansainvälisen tuo­ taan pohtimaan Yhdysvaltain ihmisoikeuspoli­ miovallan piiriin rikoksista, jotka ovat merkittä• tiikkaa tästä lähtökohdasta. Se on valitettavaa, viä ihmisoikeusrikoksia. Kyse on ennen kaikkea mutta toivottavasti pystytään järjestelyihin, jois­ rikoksista ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonnasta sa saadaan ennemmin tai myöhemmin kaikki eli kansanmurhista ja suurimmista sotarikoksis­ maailman maat mukaan tähän prosessiin. ta. Aikaisemmin lähtökohtana on ollut se, että Arvoisa puhemies! Mistä tässä on viime kä• kansalaiset, yksilöt, ovat kansallisen tuomioval- dessä kysymys? Ehkä yhdellä lauseella: kysy- 5334 Maanantaina 11.12.2000 162/3/2 mys on globalisaatiosta. Globalisaatiossa on puuttuvat, Yhdysvallat on tärkein ja, kuten sanot­ kyse siitä, että maailma pienenee, ongelmat, jot­ tu, olisi syytä, että se tulisi matkaan. ka on aikaisemmin pyritty ratkaisemaan kansal­ lisvaltiokeskeisesti, monet ongelmat, eivät enää 4 Kimmo Kiljunen /sd: Arvoisa puhemies! Ed. ole sen kaltaisia, että kansallisvaltio yksin pys­ Kekkonen esitti kysymyksen siitä, mistä johtuu tyy toimijana tässä vaikuttamaan. Tarvitaan yli­ Yhdysvaltain varauksellisuus kansainvälisen ri­ kansallisia instituutioita. Nyt ensimmäisen ker­ kostuomioistuimen perustamisessa. Hän pohdis­ ran oikeudenkäytön tasolla ollaan luomassa tuo­ keli, oliko kysymys rahoitusongelmista sinänsä mioistuin ja tuomiovaltaa, joka on ylikansallista tai niistä periaatteista, jotka vaikuttavat amerik­ luonteeltaan. Kyse on luonnollisesti keskeisim­ kalaisessa yhteiskunnassa, että he ovat halutto­ mistä, voisiko sanoa: universaaleimmista, ihmis­ mia rahoittamaan kansainvälisiä instituutioita. oikeuksista, mutta joka tapauksessa tämä proses­ Voi sanoa sillä tavalla, että nämä asiat kytkeyty­ si on merkittävä, ja toistan vielä: On upeaa, että vät toisiinsa. me Suomessa olemme valmiit ratifioimaan tä• Ne kytkeytyvät sitä kautta toisiinsa, että Yh­ män Kansainväliseen rikostuomioistuimeen liit­ dysvallat itse asiassa ainoana todellisena suurval­ tyvän perussäännön. tana maailmassa tällä hetkellä, niin kuin on suur­ valloille tyypillistäkin, toimii suhteellisen itse­ 2 Paula Kokkonen /kok: Arvoisa puhemies! riittoisesti ja suhtautuu varauksellisesti - käy• Yhdyn siihen käsitykseen, että teemme historiaa tän tällaista termiä - monenkeskiseen kansain­ hyväksymällä tämän hankkeen Kansainvälisestä väliseen päätöksentekojärjestelmään. Se näkyy rikostuomioistuimesta, jonka valta ulottuu kaik­ suhtautumisessa YK:hon yleensäkin mukaan lu­ kiin maihin, jotka sopimuksen ratifioivat. Mutta kien rahoitusongelmat Se näkyy suhtautumises­ haluan kiinnittää huomiota siihen, että teemme sa muihinkin monenkeskisiin kansainvälisiin jär• historiaa myöskin toisella tavalla. Ensimmäistä jestelyihin mukaan lukien kansainvälinen rikos­ kertaa uuden perustuslain voimassa ollessa käsit• tuomioistuinprosessi. telemme asiaa, joka koskee perustuslakia sillä ta­ Amerikkalaiset itse ovat ilmaisseet asian sillä valla, että päätös on hyväksyttävä täällä kahden tavalla vähän vulgaaristi sanoen, että amerikka­ kolmasosan ääntenenemmistöllä. laiset sotilaat toimivat oman yhteiskuntansa eli amerikkalaisen yhteiskunnan ehdoilla myöskin 3 Antero Kekkonen /sd: Herra puhemies! Ed. ulkomailla eikä heitä voida asettaa syytteeseen ja Kiljunen jo ansiokkaasti esitteli tämän ulkoasi­ tuomiovallan alle ulkomailla minkään muun toi­ ainvaliokunnan mietinnön. Siihen ei juurikaan mielimen kuin amerikkalaisen tuomioistuimen ole lisäämistä. toiminnan kautta. Tässä suhteessa heidän lähtö• On ehkä syytä kiteytetysti sanoa se, että tämä kohtansa on hyvin selkeä: Amerikkalaisia ei voi­ asia on periaatteellisesti tärkeämpi, kuin miltä se da tuomita muualla kuin Yhdysvalloissa, syyllis­ ensi silmäyksellä saattaa vaikuttaa. Tässä astu­ tyivätpä he minkälaisiin rikoksiin tahansa toimi­ taan sellaisen oikeudenkäytön puolelle, josta essaan maailmalla. Tämä on ollut peruste, jonka maailmassa juurikaan ole kokemusta. amerikkalaiset ovat tuoneet esille, mutta tietysti Ed. Kiljunen otti puheeksi Yhdysvaltojen roo­ tämä on sama peruste, joka toimii kaikkiin mai­ lin tässä, ja se kieltämättä on herättänyt melko­ hin nähden. Valitettavaa on se, että silloinjos me moista hämmennystä. Mahtaisiko tässä - tä• monenkeskistä tuomiovaltajärjestelmää olemme män kysyn tietämättä, onko asia näin - olla jo­ luomassa, keskeisin maailmanpolitiikan toimija kin kytkentä siihen problematiikkaan, joka tulee Yhdysvallat ei tässä prosessissa ole mukana. YK:n rahoituksesta, siis siitä, että Yhdysvallat maailman rikkaimpana kansakuntana katsoo ra­ 5 Paula Kokkonen /kok: Arvoisa puhemies! hoitusosuutensa olevan itselleen liian suuri taak­ Olin pyytänyt puheenvuoron todetakseni myös• ka, mikä sitten heijastuu myöskin suhtautumises­ kin sen, että erilaisissa kansainvälisissä yhteyk­ sa eräisiin muihin kansainvälisiin ison luokan sissä USA:n edustajat ovat mielestäni tuoneet kysymyksiin? Tämä muun muassa on sellainen. vain ja ainoastaan esiin sen, että he eivät halua Tämän asian eteneminen, siirtyminen käytän• jättää taikka saattaa omia poikiaan tuomittaviksi töön, on mitä suurimmassa määrin kiinni Yhdys­ kansainvälisissä tuomioistuimissa. Silloin kysy­ valloista mielestäni. Niistä maista, jotka tästä mys on ollut nimenomaan sotilastehtävissä toi- 162/4 Indeksiehto 5335 mineista henkilöistä. Heistä vain on keskusteltu, saman sisältöisen indeksiehdon sisältäviä sopi­ mutta luonnollisesti he ovat katsoneet, että tämä muksia voidaan hyväksyä yhdellä päätöksellä. koskisi muitakin. Tässä täytyy kuitenkin aina olla kyseessä konk­ reettinen tapaus, eli ei ole mahdollista antaa Yleiskeskustelu päättyy. hyväksyntää esimerkiksi sopimuslomakkeisiin Otettavalle indeksiehdolle,jossa sopimuksen mo­ Yksityiskohtainen käsittely: lemmat osapuolet eivät ole yksilöityjä. Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyyn Lakiehdotusten sisältö hyväksytään keskustelut­ tulee loppuviikosta vielä toinenkin indeksiehtoa ta mietinnön mukaisena. koskeva laki. Tässä nyt hyväksyttävässä laissa nimittäin työ- ja virkaehtosopimuksiin liitetty in­ Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyy. deksiehto on kielletty. Seuraavassa, loppuviikol­ la käsiteltävässä laissa tullaan erikseen salli­ 4) Hallituksen esitys laiksi indeksiehdon maan indeksiehto 17. marraskuuta tänä vuonna käytön rajoittamisesta solmitoissa työ- ja virkaehtosopimuksissa.

Ensimmäinen käsittely Yleiskeskustelu päättyy. Hallituksen esitys HE 162/2000 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 41/2000 vp Yksityiskohtainen käsittely:

Toinen varapuhemies: Käsittelyn pohjana on Lakiehdotuksen sisältö hyväksytään keskustelut­ valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 41. Ensin ta mietinnön mukaisena. käydään asiasta yleiskeskustelu ja sen jälkeen otetaan lakiehdotus yksityiskohtaiseen käsitte• Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyy. lyyn. 5) Laki lapsiasiainvaltuutetusta

Yleiskeskustelu: Lähetekeskustelu Lakialoite LA 160/2000 vp (Susanna Rahkonen /sd) 1 Maria Kaisa Aula /kesk: Arvoisa puhemies! Tällä lakiesitykselläjatketaan indeksiehdon kiel­ Toinen varapuhemies: Puhemiesneuvosto eh­ tävän lainsäädännön voimassaoloa vuoden 2003 dottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysva­ loppuun asti. Voi sanoa, että tämä tehdään taval­ liokuntaan. laan varmuuden vuoksi, koska voidaan nykyisis­ sä euroalueen oloissa lähteä siitä, että inflaatio varmaan määräytyy paljolti talouden yleisistä Keskustelu: edellytyksistä ja muista tekijöistä kuin indeksieh­ doista. Varmuuden vuoksi on kuitenkin nähty 1 Susanna Rahkonen /sd: Arvoisa puhemies! välttämättömänä, että lain voimassaoloa jatke­ Lakialoitteessani ehdotetaan lapsiasiainvaltuute­ taan. Valtiovarainvaliokunta esittää tätä yksimie­ tun viran ja toimiston perustamista. Asia ei ole lisesti hyväksyttäväksi. uusi, vaan se on ollut eri yhteyksissä useaan ot­ Valiokunta kuitenkin esittää 4 §:ään pientä teeseen esillä myös eduskunnassa. muutosta, joka liittyy niin sanottuun vakiosopi­ Lastensuojelujärjestöt ja varhaisnuorisojärjes• musten käyttämiseen. Erityisesti kaupan alalta töt ovat jo usean vuoden ajan esittäneet lapsiasi­ on tuotu valiokunnan tietoon, että siellä on useita oiden koordinoinnin järjestämistä ja tehokkaan vakiosopimuksia, joissa toinen osapuoli säilyy seurantajärjestelmän kehittämistä. Lapsiasiain­ koko ajan samana, ja näitä tehdään vuosittain valtuutetun tai lapsiasiamiehen viran perustami­ useita satoja. Olisi käytännön kannalta hankalaa, nen on sisältynyt näihin esityksiin. jos valtiovarainministeriön tulisi erikseen myön• YK:n asettama Lapsen oikeuksien komitea on tää lupa näille jokaiselle. Se voisi viivyttää lupi­ jo tammikuussa 96 suositellut Suomen hallituk­ en käsittelyä. Näin ollen lain 4 §:ään on tehty selle lapsiasiainvaltuutetun viran perustamista. muutos siten, että vakiosopimuksiin perustuvia, Myös tänä syksynä komitea on käsitellyt Suo- 5336 Maanantaina 11.12.2000 162/5/2 men raporttiaYK:nlapsen oikeuksien sopimuk­ politiikan koordinaatiota. Suomelta kuitenkin sen toteutumisesta maassamme. YK:n yleisko­ puuttuu kokonaisvaltainen lapsipolitiikka. Ku­ koushan hyväksyi Lapsen oikeuksien yleissopi­ vaavaa on, ettei yksiselitteistä kuvaa siitä, miten muksen marraskuussa vuonna 89, ja Suomessa lapset voivat ja miten lama on lapsen asemaan YK:nlapsen oikeuksien sopimus tuli lain tasoi­ vaikuttanut, ole olemassa. Kokonaisvaltaista tut­ sena säädöksenä voimaan heinäkuussa 91. Kom­ kimustietoa ei nimittäin asiasta ole. menteissaan Lapsen oikeuksien komiteakin il­ Suomi tarvitseekin muiden Pohjoismaiden ta­ maisi huolensa maamme lapsipolitiikan seuran­ paan lapsiasiainvaltuutetun, joka voi valvoa las­ nan ja koordinaation puutteellisuudesta. Se tote­ ten etuja maassamme ja puuttua lapsiin kohdistu­ si myös, että lapsiin kohdistuvat palvelut ovat viin laiminlyönteihin. Malleja siitä, miten lapsi­ laadultaan eri tasoisia maan eri osissa. Myös• asiainvaltuutetun tehtävät on määritelty ja miten kään vähemmistölasten asemaa ei ole riittävästi virka ja toimisto on hallinnollisesti järjestetty, on turvattu, eikä valtionhallinnossa ole selkeää jär• varmasti monia. Oma lakiehdotukseni on yksi jestelmää siitä, miten lasten oikeuksien toteutu­ vaihtoehto. mista seurataan ja miten ongelmiin puututaan. Esityksessäni lapsiasiainvaltuutetun tehtävä• Komitea kehotti Suomea muiden Pohjoismai­ nä olisi muun muassa antaa tietoa, seurata lasten den esimerkin mukaisesti perustamaan riippu­ oloja ja asemaa yhteiskunnan eri aloilla sekä toi­ mattoman kansallisen lapsiasiainvaltuutetun vi­ mia yhteistyössä muiden viranomaisten ja järjes• ran. Tässä yhteydessä komitea erityisesti huo­ töjen kanssa lasten asemaan liittyvissä asioissa. mautti, etteivät lapsiasiainvaltuutetusta päätettä• Esityksessä lapsiasiainvaltuutetun toimisto toi­ essä pelkät puhtaasti taloudelliset näkökohdat misi Tasa-arvovaltuutetun toimiston tapaan sosi­ saisi olla ratkaisevia. aali- ja terveysministeriön yhteydessä, mutta oli­ Myös hallituksen lapsipoliittisessa selonteos­ si toiminnassaan täysin itsenäinen ja riippuma­ sa viisi vuotta sitten ehdotettiin lapsiasiainval­ ton toimielin. tuutetun viran perustamista. Lasten oikeuksien Arvoisa puhemies! Ministeri Soininvaara on laillisuusvalvonta jätettiin tuolloin eduskunnan suullisella kyselytunnilla syyskuussa todennut, toisen oikeusasiamiehen harteille. Eduskunta il­ ettei ensi vuoden budjettia valmisteltaessa sosi­ maisi kuitenkin tahtonaan, että lasten oikeuksien aali- ja terveysministeriön budjettikehyksiin ole valvonta tulisi järjestää paitsi apulaisoikeusasia­ mahtunut lapsiasiamiehen viran perustamista. miehelle kuuluvana laillisuusvalvontana myös Myöskään YK:n lapsen oikeuksien komitean tä• intressivalvontana. Myöskin työryhmä, joka kä• män syksyisten suositusten tultua tietoon minis­ sitteli Suomen kansallista toimintaohjelmaa las­ teri ei suullisella kyselytunnilla vielä lokakuussa ten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön eh­ lupaillut muutoksia asiaan. käisemiseksi, ehdotti 3.4. tänä vuonna jättämäs• Pelastakaa Lapset ry on ollut huolissaan siitä, sään mietinnössä lapsiasiamiehen viran perusta­ kuulevatko hallitus ja muut yhteiskunnalliset mista. päättäjät niitä kriittisiä kommentteja ja huolenai­ Arvoisa puhemies! Mielestäni kansalaisten, heita, joita suomalaisten lasten hyvinvoinnista on järjestöjen ja YK:n taholta esitetty huoli lasten esitetty. Yhdistys toivoo, että lapsiasiainvaltuu­ etujen toteutumisesta maassamme on otettava tetun viran perustamista kiirehditään. Pelastakaa vakavasti. Tutkimusten mukaan ne lapset, jotka Lapset ry pitää syrjintävaltuutetun toimen perus­ voivat hyvin, voivat yhä paremmin, mutta ne lap­ tamista askeleena oikeaan suuntaan. Kun kysei­ set, jotka voivat huonosti, voivat yhä huonom­ nen valtuutettu valvoo noin 80 000 ulkomaalai­ min. Laman vuoksi tehtiin leikkauksia hyvin­ sen oikeuksia, yli miljoonan Suomessa asuvan vointipalveluihin ja lapsiperheiden tukiin. Nyt lapsen oikeuksien turvaamiseksi tarvitaan myös talouskasvun myötä tuloerot ovat kasvaneet ja oma viranomaistaho. Tähän perusteluun on help­ lasten suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Myös po yhtyä. lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Lasten elämään vaikuttavia päätöksiä tehdään 2 Margareta Pietikäinen /r: Herr talman! Jag hyvin monella eri taholla. Erityisesti kuntien roo­ är mycket glad över den här lagmotionen. Jag har li lapsiin kohdistuvien palvelujen itsenäisenä to­ själv under flera omgångar i många olika sam­ teuttajana on viime vuosina korostunut. Kun vas­ manhang lyft upp betydelsen av en barnombuds­ tuu lasten asemasta on hajallaan, tarvitaan lapsi- man och bland annat väckt budgetmotioner i 162/5/3 Lapsiasiainvaltuutettu 5337

ärendet. Den första gjorde jag faktiskt redan Todella asia on näin, että valtionhallintoon 1996. Sedan har jag med envishet upprepat sam­ tarvitaan yksikkö, jolla olisi ensisijainen vastuu ma förslag inför statsbudgeterna 1998 och 1999. lastensuojelusta. Valitettavaa on todella, että Också denna höst har jag vädjat om att man i näs• toistaiseksi tämä ei ole mahtunut hallituksen ta­ ta års budget skulle ta in ett tillägg på 600 000 lousarvioesityksiin ja nähtävästi ei nyt mahdu mark för att inrätta en barnombudsmannatjänst. myöskään ensi vuoden talousarvioesitykseen, Det är uttryckligen den uppgiftsbeskrivning vaikka itse asiassa talousarvion käsittelyssä pa­ som riksdagsledamot Rahkonen har i sitt lagför• laamme mahdollisesti vielä tähän asiaan. slag som också jag har velat driva. Jag vill ännu Olen siis iloinen siitä, että lakialoite on nyt en gång betona att jag tycker att lagförslaget ock­ olemassa. Toivonkin, että tästä seuraa, että Suo­ så rent konkret i detaljer är bra ochjag hoppas att mikin piakkoin voisi seurata muitten maitten hy­ det leder till resultat. vää esimerkkiä. Det är bara helt klart att behovet av barn­ skyddsåtgärder är så stort. Jag anser att barn­ 3 Marja-Leena Kemppainen /skl: Arvoisa pu­ skyddsfrågor inte kan lösas på ett tillfredsställan• hemies! Ed. Susanna Rahkosen tekemä lakialoi­ de sätt utan en enhet som jobbar med just dessa te on mielestäni erittäin hyvä ja tarpeellinen. Toi­ frågor. Det behövs alltså en enhet inom statsför• voisinkin, että tähän asiaan pystyttäisiin ensi valtningen som har det primära ansvaret för barn­ vuoden aikana sillä tavalla palaamaan, että seu­ skyddet. Den här enheten borde ledas av en barn­ raavassa budjetissa rahat tähän löytyisivät. ombudsman. Det behövs någon som kan se bar­ Tällä hetkellähän Kuntaliitto ohjeistaa kuntia nens, föräldrarnas och samhällets intressen skilt tekemään lapsipoliittisia ohjelmia. Lapsipoliittis­ för sig och samordna dem med barnens bästa som ten ohjelmien valvontaa ei kunnissa kuitenkaan mål. ole selkeytetty, millä tavalla se toimii. Mielestä• Som här redan nämndes harju vårt grannland ni lapsiasiainvaltuutetun tehtävä on seurata valta­ Sverige redan haft en barnombudsman sedan kunnallisesti lapsen edun valvontaa. Mutta millä 1993. En barnombudsman kan också vara med tavalla se kuntatasolla toimii? Toivon, että valio­ och bevaka barnens och ungdomens rättigheter kunnassa pohdittaisiin myös sitä ja että varsinkin så att barnperspektivet stärks på alla nivåer i sam­ suurissa mutta myös pienissä kunnissa pohdittai­ hället. siin paikallisen lapsiasiamiehen toimen perusta­ mista tai sitä, että kuitenkin kunnan organisaati­ Puhemies! Suomi tarvitsee todella lapsiasia­ osta löytyisi henkilö, joka vastaa kunnan lapsipo­ miehen. Lasten ja vanhempien, perheen ja yh­ liittisen ongelman seurannasta. teiskunnan välillä on eturistiriitoja. Pitäisi siis olla henkilö, joka pystyy näkemään lasten, van­ 4 Paula Kokkonen /kok: Arvoisa puhemies! hempien ja yhteiskunnan edut erikseen ja yhden­ Ennen uuden viraston perustamista pitäisi mie­ nettyinä tavoitteena lasten paras. Lapsiasiamie­ lestäni miettiä, voidaanko asiat hoitaa muulla ta­ hen tulee valvoa lasten ja nuorten oikeuksia ja voin kuin perustamalla jälleen kerran yksi uusi etuja sekä vahvistaa omalta osaltaan lapsinäkö• viranomainen taikka lukuisia, niin kuin edellises­ kulman vahvistumista kaikilla yhteiskunnan ta­ sä puheenvuorossa tuotiin esiin. (Ed. Aittonie­ soilla. mi: Oikein!) Lastensuojelutoimenpiteiden tarve on lisään• Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehistä yksi, tynyt viime vuosina lumivyöryn lailla. Las­ nykyään Riitta-Leena Paunio, on velvoitettu eri­ tensuojelun avohoidon piirissä lasten määrä vii­ tyisesti pitämään silmällä lasten elinoloja. Osoit­ den vuoden aikana on lisääntynyt 20 000- taakseni sen, että hän on kykenevä ja halukas toi­ 30 OOO:lla. Samassa ajassa kodin ulkopuolelle si­ mimaan tosiasiallisesti lapsiasiamiehenä, haluan joitettujen lasten määrä on lisääntynyt 13 prosen­ siteerata eduskunnan oikeusasiamiehen toimin­ tilla. Lasten pahoinvoinnista on monia esimerk­ takertomuksesta vuodelta 99 apulaisoikeusasia­ kejä yhteiskunnassamme. Perheissä voi olla mo­ mies Paunion kirjoitusta, joka on otsikoitu "Pää• nenlaisia ongelmia, esimerkiksi mielenterveys­ töksenteossa lapsen etu esiin". Siellä loppupuo­ häiriöitä, päihdeongelmia tai perheväkivaltaa. lella on otsikko "Päätöksentekoon mukaan arvio Lapset ja nuoret omaksuvat myös yhä nuorem­ ratkaisujen vaikutuksista lapsiin ja heidän per­ malla iällä vanhempien riskikäyttäytymistä. heisiinsä". Siinä todetaan muun muassa seuraa- 5338 Maanantaina 11.12.2000 162/5/5 vaa: "Lapsen oikeuksia koskeva sopimus, perus­ mutta mikään ei estä sitä, etteivät nämä voisi täy• tuslakimme sekä muu lapsia koskeva lainsäädän• dentää toisiaan. tö turvaa lain tasolla lapsen oikeudet yleisesti hy­ vin." Sitten hän kyselee, mistä johtuu, että meillä Toinen varapuhemies: Vastauspuheenvuoro­ sittenkin on ongelmia maassamme: jen pituus on 1 minuutti. "Eräs syy on nähdäkseni se, että lapsia koske­ vassa päätöksenteossa ei ole riittävässä määrin 6 Margareta Pietikäinen /r (vastauspuheen­ tietoa niistä velvoitteista, jotka tulee ottaa huomi­ vuoro): Herra puhemies! Itse asiassa pari vuotta oon ratkaisuja tehtäessä. Tämä koskee ennen sitten, kun päädyttiin kompromissiin, joka mer­ kaikkea lapsen etusijalle asettamista. Lasten kitsi, että apulaisoikeusasiamiehen tehtäviin an­ oikeuksien sopimushan edellyttää, että kaikissa nettiin myöskin tavallaan nämä lapsiasiat, todet­ sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviran­ tiin, että pitää seurata tilannetta. Apulaisoikeus­ omaisten ja lainsäädäntöelinten toimissa, jotka asiamies Paunio on itse julkisuudessa todennut, koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomi­ että työtaakka on sellainen, että hän monta ker­ oon lapsen etu. Tai sitten näihin velvoitteisiin ei taa ehtii juuri vain reagoida jälkikäteen eikä toi­ kiinnitetä - syystä tai toisesta - riittävästi huo­ mia aktiivisesti etukäteen. Olen ymmärtänyt, että miota. Esimerkiksi opettajien lomaotuksia puo­ hänenkin kannaltaan olisi paikallaan tällainen lustettaessa vedottiin siihen, että yhdenvertaisen ratkaisu, jota tässä lakialaitteessa nyt ehdotetaan. kohtelun vaatimus edellytti kaikkien kunnan vir­ kamiesten lomauttamista. Yhtä lailla monet sääs• 7 Paula Kokkonen lkok (vastauspuheenvuoro): tötoimet on kohdennetto samalla tavoin kaikille Arvoisa puhemies! Katson, että jos työtaakka on hallinnonaloille. Tällainen yhdenvertaisuusajat­ liian kova, silloin tarvitaan lisää voimavaroja jo telu ei toteuta sitä lasten positiivista erityiskohte­ olemassa olevaan virastoon. Ei kannata perustaa lua, johon perustuslakimme oikeuttaa ja lapsen uutta virastoa. oikeuksien sopimus velvoittaa." Aikaisemmissa puheenvuoroissa todettiin, Sitten Paunio luettelee muita syitä. Hän toteaa että lasten ja vanhempien edut ovat usein vastak­ edelleen: kain ja siksi tarvittaisiin lapsiasiamies. Minusta "Lapsen edun huomioon ottaminen voisi ny­ tämä viesti veisi edelleen vanhemmilta pois vas­ kyistä paremmin toteutua nähdäkseni vaikkapa tuuta, jota nimenomaan olemme peräänkuulutta• siten, että yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteos• massa. Minusta meidän pitäisi tukea vanhem­ sa selvitettäisiin ja arvioitaisiin vaihtoehtoisten muutta eikä riisua sitä. ratkaisujen vaikutukset myös lasten ja heidän perheittensä kannalta. Mielestäni voitaisiin jopa 8 Klaus Heliberg /sd: Arvoisa puhemies! Kan­ edellyttää, että tällaisiin ratkaisuehdotuksiin tuli­ natan ed. Susanna Rahkosen tekemää aloitetta ja si oleellisina osina kuulua arvio niiden vaikutuk­ olen siksi myös allekirjoittanut sen. Kun hallitus sista lapsiin ja heidän perheisiinsä." viisi vuotta sitten antoi lapsipoliittisen selonte­ Eli tämä voidaan yhtä hyvin hoitaa, kuten sa­ on, jossa ehdotettiin lapsiasiainvaltuutetun viran nottu, apulaisoikeusasiamiehen ja lainsäädän• perustamista, sittenhän siitä tehtiin kompromis­ nön valmistelusta annettujen ohjeidenkin kautta. seja ja apulaisoikeusasiamies Paunio sai osittain näitä tehtäviä. Mutta kyllähän tässä on aivan toi­ sen tasoisesta tehtävästä nyt kysymys, mitä aloit­ 5 Susanna Rahkonen /sd (vastauspuheenvuo­ teessa ajetaan, eli tässä lähdetään hyvin laajasti ro ): Arvoisa puhemies! On ihan totta, että apu­ siitä, että lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä olisi laisoikeusasiamies on hoitanut hyvin tehtäviään, aloittein, neuvoin ja ohjein edistää lasten aseman mutta hänen tehtävänsä kuitenkin poikkeavat sii­ turvaamista ja lasten oikeuksien toteutumista, tä, mitä YK:n lapsen oikeuksien komitea on tar­ antaa tietoa lasten asemasta ja lapsia koskevasta koittanut ja mitä tässä aloitteessa on tarkoitettu. lainsäädännöstä jne. Tässä on vähän toisenlaisis­ Oikeusasiamieshän suorittaa jälkikäteistä lailli­ ta tehtävistä kysymys kuin oikeusasiamiehen suusvalvontaa, mutta tässä nimenomaan toivo­ tehtävät. taan sitä ja pyritään siihen, että tehtäisiin ennalta Olen myös tutustunut Ruotsin lapsiasiainval­ ehkäisevää intressi valvontaa, neuvontaa jnp. Sii­ tuutetun tehtäviin taannoin, ja mielestäni siellä nä mielessä nämä poikkeavat hieman toisistaan, lapsiasiainvaltuutettu pystyy aivan toisella taval- 162/5/9 Lapsiasiainvaltuutettu 5339 la puuttumaan asioihin kuin eduskunnan oikeus­ te luun tehtävät ja tarve, miten niitä voitaisiin oh­ asiamies, joka, niin kuin on todettukin, monessa jata sillä tavalla, että kun kuitenkin aika monessa mielessä pystyy reagoimaan vähän jälkikäteen. kunnassakin on lapsipoliittiset ohjelmat jo käsit• Minusta pitäisi tämä lapsiasiainvaltuutetun virka telyssä ja ainakin tekeillä ja suunnittelussa, niin todella saada vietyä eteenpäin. Vaikeuksia var­ koordinaatiota, mikä on valtakunnallisen lapsi­ maan on saada perustettua sitä ensi vuonna, mut­ asiainvaltuutetun tehtävä, erityisesti asiantuntija­ ta viimeistään vuoden 2002 alusta tämä virka oli­ kuulemisten ja muitten perusteitten kautta tar­ si hyvä saada voimaan. Meillä on paljon lapsia, kennettaisiin. Silloin päästäisiin siitä, minkä ed. jotka elävät vaikeissa ja puutteellisissa olosuh­ Kokkonen täällä hyvin toi esille, että ei todella­ teissa ja ovat monessa mielessä syrjäytymässä kaan irrallista toimistoa tarvita, vaan työ organi­ yhteiskunnassa. Siinä mielessä lapsiasiainvaltuu­ soitaisiin sillä tavalla, että se palvelee sitä asiaa, tetun virka olisi erittäin tarpeellinen. mikä tässä on kysymyksessä.

9 Esa Lahtela /sd: Arvoisa herra puhemies! 11 Gunnar Jansson /r: Herr talman, arvoisa pu­ Niin kuin edellinenkin puhuja pidän ed. Susanna hemies! Nizzan huippukokous päättyi tänä aa­ Rahkosen aloitetta hyvänä. Kun tässä maa­ muna ilmeisesti vähän sekavissa tunnelmissa, ilmanajassa ihmiset ovat aika itsekkäitä ja kiirei­ mutta siinä kokouksessa tehtiin jo viime viikon siä, lapset tahtovat jäädä sivuun, ja minusta myös perjantaina merkittävä päätös. Silloin hyväksyt• yhteiskunnan pitäisi enemmän ottaa huomioon tiin EU:n perusoikeuskirja. Perusoikeuskirjan ar­ lasten asema. Juuri tänä aamuna aukaisin yksin­ tikla 24 puhuu lasten oikeuksista. Se oli Suomel­ huoltajaisän lähettämän kirjeen. Hän toivoi sem­ le erittäin tärkeä artikla, joka hyväksyttiin. Se on moista menettelyä, että olisi eri kaupungeissa yh­ aika edistynyt, se sanoo ihan selvästi sen, että teisiä tapaamispaikkoja, joihin voisi mennä las­ lapsi on subjekti, yksilö, jolla on itsenäiset oikeu­ taan tapaamaan, koska vanhemmat asuvat eri detjajota on kohdeltava sen mukaisesti, eikä ob­ kaupungeissa eikä ole semmoista paikkaa, missä jekti, siis ei minkään perheen tai suvun omaisuut­ voi äidin huostassa olevaa lasta käydä tapaamas­ ta, jota voisi käsitellä objektina. Sen takia minä• sa. Tapaaruisoikeus on olemassa. Tämän tyyppi­ kin kannatan tätä lakialoitetta, se on erittäin tär• set asiat muun muassa olisivat semmoisia, joissa keä. Siinä olevat periaatteet tulevat merkittävällä lapsiasiainvaltuutettu voisi toimia ja pyrkiä tavalla esille, mikä on äärimmäisen tärkeää. edesauttamaan, millä tavalla oikea isä voisi saa­ Puhemies! Kaksi yksityiskohtaa: 1 §:n 2 mo­ da tämän mahdollisuuden. Tämä on vain yksi mentissa puhutaan asetuksesta, kuten 7 §:ssäkin. esimerkki. Sen takia minusta kaikki ne peruste­ Nykyään, kun uusi perustuslaki on astunut voi­ lut, joita edellä on kuvattu, ovat hyviä. Näkisin maan, pitää laissa sanoa, minkä tyyppisestä ase­ vain, että tähän pitää hallituksen seuraavaksi tuksesta on kyse, presidentin, valtioneuvoston vuodeksi varata talousarvioon varoja, koska il­ vai ministeriön. Mutta tämä on yksityiskohta. meisesti tänä syksynä ensi vuoden talousarvioon Valiokunnassa varmasti huolehditaan siitä, että ei mahdollisesti ennätetä tehdä sitä toimenpidet­ nämä asiat hoituvat. tä. Lisäksi tämä asia tietysti vaatii aika lailla val­ mistelutoimia muutenkin. 12 Anne Huotari /vas: Arvoisa puhemies! Pyy­ dän anteeksi, että ensimmäinen puheenvuoroni 10 Leena Rauhala /skl: Arvoisa puhemies! meni ohitse sen vuoksi, että olin työsopimuslain Asia, jonka ed. Susanna Rahkonen on ottanut neuvotteluissa mukana enkä ehtinyt sieltä aikai­ esille lakialoitteena, on todella hyvä. Täällä on jo semmin pois. perusteltu myös sitä puolta, että ei erillistä, irral­ Lakialoite, jonka ed. Rahkonen on tehnyt, on lista eikä päällekkäistä toimistoa varmaankaan erittäin hyvä ja kannatettava. Perusteluista nä• tavoitella, mutta tämä asia, joka ei mahdollisesti kee, että jo lapsipoliittisessa selonteossa edus­ hoidu apulaisoikeusasiamiehen toimesta ja muis­ kunta yksimielisesti esitti lapsiasiainvaltuutetun ta toimista, pitäisi saada eteenpäin. Niin kuin on viran perustamista. Muistaakseni vielä sosiaali­ tullut esille, ei jälkipainotteinen vaan ennalta eh­ ja terveysvaliokunta myöhemmin kiirehti asiaa käisevä työ on se, mitä nyt edellytetään. jonkin toisen lainsäädännön yhteydessä. Siinä Haluaisin, jos ja kun tämä etenee valiokunta­ yhteydessä käytiin aika laaja keskustelu siitä, käsittelyyn, että siellä erityisesti tulisivat keskus- kumpi malli olisi parempi: lapsiasiainvaltuutettu 5340 Maanantaina 11.12.2000 162/5/13 vai lapsiasiamies. Siitä jonkin verran täällä oli vuosina keskittynyt lähinnä eläkeläisten asioi­ myös keskustelua laajemminkin. hin. Sekään ei tietenkään ole huono, että siihen Itse olen kyllä päätynyt sille linjalle, että lap­ on keskitytty, mutta nyt kun eläkeläisten tilanne siasiainvaltuutettu on se oikea instituutio, joka on saatu eduskunnan kautta parempaan malliin, tähän pitäisi perustaa, nimenomaan sen vuoksi, voisi olla jo lasten vuoro. Lapsiasiavaltuutettu mitä ed. Rahkosen lakialoitteen 2 §:ssä maini­ olisi yksi osa lapsiin ja lapsiperheisiin liittyvää taan lapsiasiainvaltuutetun tehtäviksi: "1) aloit­ lainsäädäntökokonaisuutta, mitä toivoisin. tein, neuvoin ja ohjein edistää lasten aseman tur­ vaamistaja lasten oikeuksien toteutumista; 2) an­ 13 Jouni Lehtimäki /kok: Arvoisa puhemies! taa tietoa lasten asemasta ja lapsia koskevasta Lähden itse kuitenkin siitä, että parasta lapsipoli­ lainsäädännöstä sekä osaltaan tuottaa lasten ase­ tiikkaa on järkevä perhepolitiikka, se että per­ maa koskevaa tiedotusaineistoa; sekä 3) seurata heellä menee hyvin. Kyse on kuitenkin myöskin lasten oloja ja asemaa yhteiskunnan eri aloilla ja resursseissa siitä, kuinka paljon valtiolla on va­ toimia yhteistyössä muiden viranomaisten ja jär• raa käyttää lapsipsykiatriaan, nuorisorikollisuu­ jestöjen kanssa lasten asemaan liittyvissä asiois­ den hoitamiseen, näiden vaikutusten selvittämi• sa." seen. Lähden siitä, että sen sijaan että perustai­ Nyt kun on päädytty kuitenkin siihen ratkai­ simme uuden viran, voisi olla järkevää kuitenkin suun, että toinen oikeusasiamies on ottanut lapsi­ ottaa käyttöön lapsi- ja perheministerin tehtävä, asiat omaan toimenkuvaansa, sen merkitys on johon kuuluisi laajemmin miettiä kokonaisuu­ toisenlainen kuin tässä lakialaitteessa ja mikä dessaan, mitkä ovat ne resurssit, joilla hoidetaan lapsipoliittisessa selonteossa oli tarkoituksena. lasten ja perheiden asemaa, ja virkamiespuoli jä• Oikeusasiamies käsittelee kantelujen perusteella tettäisiin kuten nykyisinkin oikeusasiamiehen asioita eli yksittäisen tapauksen perusteella. Niin tehtäväksi. Näkisin, että tällä tavalla tehokkaam­ tekisi myös lapsiasiamies, jos sellainen virka oli­ min ja ehkä myöskin halvemmin asia saataisiin si perustettu. Mielestäni lapsiasiainvaltuutettu hoidettua. Sinänsä ed. Rahkosen aloite on erit­ nimenomaan katsoo asioita laajemmin, on jo sii­ täin kannatettava. Nämä ovat seikkoja, joihin pi­ nä vaiheessa mukana, kun lainsäädäntöä valmis­ tää puuttua, mutta hoitamismallit ovat mielestäni tellaan, ja ottaa yleisesti myös kantaa lainsäädän• paremmat tällä tavalla. töön, mikä mielestäni olisi hyvä asia. Meillä on hyvä esimerkki tasa-arvovaltuutettuinstituutios­ 14 Risto Kuisma /rem: Arvoisa puhemies! La­ ta, miten se on pystynyt tuomaan keskusteluun kialoitteessa on se hyvä puoli, että asia on tärkeä asioita hyvin paljon voimakkaammin kuin asia­ ja päämääriä, joihin lakialaitteella pyritään, voi miesjärjestelmä yksistään voi tehdä. kannattaa. Sen sijaan suhtaudun hyvin epäillen, Jos mietitään nyt, että kun näinä vuosina nämä voiko niin tärkeä asia mennä eteenpäin sillä ta­ asiat on keskitetty oikeusasiamiehelle, joka si­ valla, että perustetaan jokin virka, olkoon nimi nällään on hyvin aktiivisesti ja hyvin näitä asioi­ valtuutettu tai asiamies. Minusta jokainen meistä ta hoitanut, niin kuitenkaan tätä laajempaa näke• kansanedustajista esimerkiksi on lapsiasiainval­ mystä ja keskustelua lapsiperheiden ja lasten oi­ tuutettu ja -asiamies, ja tarkoitan tällä todella ai­ keuksiin ja asemaan ja esimerkiksi kuulemiseen nakin omalta kohdaltani sitä, että kaikessa pää• liittyvissä asioissa ei ole käyty. Tämä kokemus jo töksenteossa sen otan huomioon. Helposti tietys­ antaa sen perusteen, että meidän pitäisi siirtyä ti näennäisesti saadaan lasten asiaa eteenpäin pe­ lapsiasiainvaltuutettujärjestelmään, joka toivot­ rustamalla jokin uusi virka, mutta en ole lain­ tavasti täyttäisi ne tavoitteet, mitkä tässä on ase­ kaan vakuuttunut, että näin käytännössä tapah­ tettu. Kansainvälisesti on olemassa kokemuksia tuisi. myös Pohjoismaissa siitä, mitä lapsiasiamiesjär• Täällä viitattiin muun muassa ed. Huotarin pu­ jestelmä tuo tullessaan. Muistaakseni Norjassa heenvuorossa tasa-arvovaltuutettuun. Itse sanoi­ siirryttiin lapsiasiainvaltuutetun tyyppiseen jär• sin kokemukseni mukaan, että meillä tasa-arvo jestelmään nimenomaan sen vuoksi, että näkö• on kyllä mennyt kiitettävästi eteenpäin, mutta kulma olisi laajempi. huolimatta tasa-arvovaltuutetusta- en katso sitä Toivon, että myös hallituksen sisällä pohdit­ sen ansioksi, päinvastoin, sieltä suunnasta on jos­ taisiin lapsiperheiden ja lasten asemaa kaiken kus tullut sellaisia kannanottoja, jotka ovat men­ kaikkiaan. Nyt näyttää, että energia on viime neet huumorin puolelle ja ehkä saaneet vettä 162/5115 Lapsiasiainvaltuutettu 5341 myllyyn niiden henkilöiden käyttäytymisessä, Tämä on poliittisesti asia, joka hyvin mielellään joilla on aseoteeilisia vaikeuksia hyväksyä todel­ sivuutetaan, nähdään vähäarvoisena. En maita lista tasa-arvoa. olla esiin tuomatta keskustelua, jonka kävin edel­ Ennen aikaan me kuusikymmenlukulaiset us­ lisviikon maanantaina erään Oulun seudunjohta­ koimme, että perustamalla erilaisia valtuutettuja van yritysjohtajan kanssa, joka toi esiin erittäin ja asiamiehiä kaikki Suomen ja koko maailman syvän huolen siitä, mitä merkitsee se, että meillä epäkohdat korjataan. Tästä harhauskosta itse huomenna on työelämässä ihmisiä, jotka ovat olen kyllä jo päässyt pois, ja siinä mielessä, vaik­ lähtökohdiltaan riittävän tasapainoisia ja pysty­ ka tarkoitus on hyvä, mieluummin käyttäisin ne­ vät vastaamaan huomispäivän vaatimuksiin, kin rahat siihen, että lasten puolesta esimerkiksi mitä työelämäkin asettaa. sosiaali- ja terveysministeriö panostaisi nämäkin Tämä on ehkä vähän ontuvakin näköala liitty­ resurssit, jotka tässä tapauksessa menisivät tähän en tähän asiaan, mutta tuon tämän sen vuoksi toimistoon ja sen tuomaan byrokratiaan. esille, että valotao sitä näkökulmaa, millä tavalla erilaiset syy-seuraus-suhteet meidän pitäisi 15 Kyösti Karjula /kesk: Arvoisa puhemies! pystyä näkemään ja kytkemään vahvemmin. Ni­ Ed. Rahkosen toimesta on otettu esille asia, joka mittäin irtisanoudon siitä näköalasta, jota hyvin todella viisi vuotta sitten oli esillä hallituksen mielellään tuodaan tänä päivänä esimerkiksi lapsipoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä. meidän työelämäkeskusteluissamme esille, että Jo siinä yhteydessä kommentoin lapsiasiainval­ tämän päivän työelämän tahti on niin kova, että tuutettua, että tuskin yhden viran ja virkanimik­ 25-30-vuotiaat ihmiset palavat työelämässä keen perustamisella ja täyttämisellä päästään riit­ loppuun. Ei tänä päivänä työnteko itsessään pol­ tävästi kiinni niihin syviin ongelmiin, jotka liitty­ ta eikä aikaisemminkaan ole polttanut ihmisiä vät lasten elämään, lasten tulevaisuuteen ja las­ loppuun. Jos ihmisellä on tasapainoiset eväät elä• ten tämänhetkiseen tilanteeseen suomalaisessa mään, ihmisen venymiskyky on käsittämätön eri­ yhteiskunnassa. laisissa elämäntilanteissa. Mutta jos lähtökohta• Arvoisa puhemies! Kun näin totean aluksi, na ei ole riittävää tasapainoa ja eheyttä lapsen totta kai on tietty edistysaskel arvonannossa las­ kasvulle, nuoruuden elämänvaiheille, on selvä ten huomioon ottamisessa, jos edes jollakin alu­ asia, että jos näiden kaikkinaisten ristiriitojen eella pääsemme etenemään. Tämän puheenvuo­ kautta noustaan aikuisuuteen, se merkitsee myös ron haluan käyttää sen vuoksi, että tunnen syvää sitä, että ei jakseta työelämässä, ei jakseta ottaa huolta meidän yhteiskunnassamme siitä tilan­ sitä vastuuta, jota aikuisuus edellyttää. Tämän teesta, millä tavalla kaiken kaikkiaan lapsiin, vuoksi on äärimmäisen tärkeää se, että meidän perheisiin, suhtaudutaan. Koen aloitteen merki­ tulevaisuutemme kannalta me todella paneudum­ tyksen lähinnä juuri tässä mielessä, että tämä me ongelmaan monipuolisemmin, emme tyydy avaa mahdollisuuden keskustella tästä näkökul• siihen, että jollakin mekaanisella ratkaisulla tämä masta ja ennen kaikkea siitä näkökulmasta, mitä todella vaativa ja monipuolinen ongelma olisi merkitsevät syy-seuraus-suhteet eri asioiden ratkaistu. osalta. Minä tunnistan sen, että tietyllä tavalla me Tämän lisäksi, arvoisa puhemies, haluan tuo­ aikuiset puramme omaa pahaa oloarnme lasten da esille sen, että syntyvyyden aleneminen on laiminlyönnistä sillä, että haemme nyt jotain hal­ tällä hetkellä sillä tasolla, että yli 130 vuoteen linnollista ratkaisua siihen, että tekemällä nyt jo­ Suomessa ei ole syntyvyys ollut niin alhaisella tain tämän asian hyväksi tilanne tulee hoidettua. tasolla, jolle se kirjautuu tänä vuonna. Tämä on Mistä johtuu, että emme eduskuntana ole val­ yksi seuraus siitä lapsi- ja perhepolitiikasta, jota miita käymään syvemmältä sitä keskustelua, suomalaisessa yhteiskunnassa on toteutettu. Tä• mitä merkitsee tämän maan tulevaisuuden kan­ mänkin vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että tä• nalta se, jos me laiminlyömme lapsemme ja nuo­ män tyyppisistä asioista me keskustelemme. Ed. remme, mitä merkitsee se, että laiminlyömme Kuisma mielestäni sanoi hyvin, että jokaisen perheen? Eikö olisi aika pysähtyä vähän moni­ suomalaisen kansanedustajan pitäisi omalla pa­ puolisemmin tarkastelemaan näitä kysymyksiä? noksellaan asettua tietyllä tavalla lapsiasiainval­ Tuskin kukaan voi kiistää sitä, että paljon tär• tuutetun rooliin, hakea vastuullisia päätöksiä, tu­ keämpi kuinjokin lapsiasiamies on se, että luom­ kea sitä ehyttä elämää ja ihmisten toimintaa, jota me edellytykset kotien ja perheiden tasapainolle. kautta me autamme lapsiamme vahvistumaan, 5342 Maanantaina 11.12.2000 162/5/16 vahvistumaan lapsuudessaan ja nuoruudessaan voisi olla yksi vaihe tai jollakin tavalla kuitenkin niihin vaatimuksiin, joihin he omassa aikuisuu­ viedä lasten asiaa eteenpäin. Meidän kaikkien tu­ dessaan tulevat astumaan. lee olla huolissamme. Tänäänkin olemme saa­ neet iltapäivälehdestä lukea, kuinka lasten, tyttö• 16 Pirkko Peltomo /sd: Arvoisa puhemies! Ed. jen ja poikien, väkivaltaisuus toisiaan kohtaan Susanna Rahkosen lakialoite lapsiasiainvaltuute­ vain raaistuu. Näitä esimerkkejä tulee lisää ja li­ tusta on erittäin tärkeä ja kannatettava. Sen on jo sää. Jossakin on epäonnistuttu. Jossakin on ta­ osoittanut käyty keskustelukin. Hän esittää lapsi­ pahtunut laiminlyöntiä. Kyllä se silloin mielestä• asiainvaltuutetun tehtäviksi aloittein, neuvoin ja ni on perheet ja kodit. ohjein edistää lasten aseman turvaamista ja las­ Mikä se muoto on? Näen, että silloin lapsiasi­ ten oikeuksien toteuttamista, antaa tietoa lasten ainvaltuutettukin voisi olla yksi, kun tehtäväalue asemasta ja lapsia koskevasta lainsäädännöstä vain olisi sellainen, että se kohdentuu oikein, ei sekä osaltaan tuottaa lasten asemaa koskevaa tie­ siis byrokratiaa, ei sellaista toimistoa, joka on dotusaineistoa sekä seurata lasten oloja ja ase­ vain toimisto sinällään, että saadaan uusia nimik­ maa yhteiskunnan eri aloilla ja toimia yhteistyös• keitä, vaan enemmän niin kuin täällä on tämä 2 sä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa kohta, jota ed. Peltomokin siteerasi. Varmasti tä• lasten asemaan liittyvissä asioissa. Minusta on mä, jos mikä, on valiokunnan nyt mietittävä, tärkeä tämä viimeinen kohta. Ei voi olla niin, että minkälaiseen muotoon, mutta asiaa ei saisi huka­ yksi lapsiasiainvaltuutettu pystyisi hoitamaan ta. Onko se sitten mahdollisesti ajankohtaiskes­ kaikki Suomessa asuvat lapset ja heidän ongel­ kustelu vai millä me kansanedustajat sitten osoi­ mansa. On tärkeää, ettäjokainen lähimmäinen, ei tamme sen, että me myös konkreettisesti teem­ pelkästään kansanedustajat, vaan jokainen lä• me tämän eteen, eikä pelkästään keskustelu vaan himmäinen, kantaa huolta lapsistamme, yhtä lail­ jokin toimenpide? Mutta ennen kaikkea tämä on la nuoristamme ja vanhuksistamme. Siinä mie­ myös rahakysymys. lessä näen hyvin tärkeänä, että meillä on nyt päänavaus siihen suuntaan, että saataisiin lapsi­ asiainvaltuutettu. Toivottavasti hallitus suhtau­ 18 Anne Huotari /vas: Arvoisa puhemies! Ed. tuu tähän myönteisesti, koska kyllä meidän kaik­ Lehtimäki esitti perheministeriötä ratkaisuksi, kien on suojeltava ja autettava niitä, joiden ääni mutta minusta se on aivan liian kapea-alainen. Se ei kuulu yhteiskunnassa. Lapsi on yksi niistä. Jos rajoittaa liiaksi sitä. Ed. Kuisma mainitsi, että so­ tällä lapsiasiainvaltuutetulla pystytään lapsen etu siaali- ja terveysministeriön pitäisi keskittyä tä• turvaamaan, näen sen erittäin tärkeänä. hän. Mielestäni lapsiasioita käsittelee moni muu­ Kohdistan myös muutaman sanan siihen, kun kin ministeriö: opetusministeriö, työministeriö, viisi vuotta sitten sosiaali- ja terveysvaliokunnas­ ympäristöministeriö erityisesti, mutta myös sa keskustelimme Lipposen hallituksen lapsipo­ kauppa- ja teollisuusministeriö. Sen vuoksi tar­ liittisesta selonteosta. Pidimme jo todella silloin vittaisiin juuri tällainen lapsiasiavaltuutettuinsti­ tärkeänä, että lapsiasiainvaltuutetun virka saa­ tuutio, jolla on tavallaan mahdollisuus tutkia sitä daan aikaan. Täytyy muistaa, että muissa Poh­ eri puolilta ja antaa lausuntoja näitten kaikkien joismaissa on jo pitkään toiminut lapsiasiamies­ toimialoilta. Ministeriöiden on vaikea puuttua järjestelmä. Myöskin YK:n asettama Lapsen oi­ toisten ministeriöiden asioihin silloin, kun on eri­ keuksien komitea on jo tammikuussa 96 suositel­ laisia näkemyksiä. lut Suomen hallitukselle lapsiasiainvaltuutetun Korostin puheenvuorossani, että hallinnolli­ viran perustamista. nen ratkaisu olisi vain yksi osa, joka pitäisi lapsi­ keskustelussa ottaa esille. Olin iloinen siitä, että 17 Leena Rauhala /skl: Arvoisa puhemies! Otin ed. Karjula nosti esiin syy-seuraus-kuvion, kos­ vielä puheenvuoron ed. Lehtimäen hyvän pu­ ka se meiltä aivan liian usein unohtuu. Se tulee heenjälkeen, koska siinä tulivat ne hyvät ajatuk­ kyllä monta kertaa puheenvuoroissa esille, esi­ set esille, jotka itsellänikin on, samoin mitä ed. merkiksi nyt, kun käsittelemme työ- ja tasa-arvo­ Karjula täällä sanoi, että tämä on sellainen asia, asiainvaliokunnassa työsopimuslakia. Ei siinä joka edellyttää todella monipuolista tarkastelua. ole työn ja perheen yhteensovittamista kovin­ Yksi ratkaisu, kapea-alainen ratkaisu ainakaan, kaan voimakkaasti otettu valmisteluvaiheessa ei tätä vie eteenpäin. Näen, että tämä lakialoite mukaan. Kysyin sitä erityisesti, mutta ikävä kyl- 162/5/19 Lapsiasiainvaltuutettu 5343 lä näyttää siltä, että valmistelijoita ei ole tämä sosiaali- ja terveysvaliokuntakaan ole asiaan riit­ asia niin paljon kiinnostanut. tävästi puuttunut, vaikka se on rivien välistä luet­ Ed. Karjula puhui yritysmaailmasta ja työelä• tavissa muutamissa mietintöjen lausunnoissa. män kiireisyydestä. Se on tänä päivänä ihan totta Vielä haluaisin nostaa yhden asian esille. Las­ ja se johtuu siitä, (Puhemies koputtaa) että van­ ten kuulemisessa kuntatasolla olisi paljon vielä hemmat haluavat olla enemmän lastensa kanssa, tekemistä nimenomaan sellaisissa asioissa, jotka mutta heille ei anneta siihen mahdollisuutta, kos­ koskevat lapsia itseään: minkälaiset koulujen pi­ ka työhön pitää sitoutua niin voimakkaasti. hat ovat ja yleensä ympäristö, liikkuminen kau­ Jatkan korokkeelta, koska haluan sanoa vielä pungeissa ja maaseudullakin ja turvallisuus sii­ yhden asian. nä. Kyllä meillä olisi mahdollisuuksia paljon li­ (Korokkeelta) Arvoisa puhemies! Jatkan vie­ sätä lasten kuulemista, jos me aikuiset huomai­ lä muutaman asian. Tällainen suoritusyhteiskun­ simme, että lapsilla on monta kertaa asioihin eri­ ta, joka meillä tänä päivänä on, aiheuttaa sen, että lainen näkökulma ja arvostaisimme lapsia niin ei osata viettää hyvää vapaa-aikaa lasten kanssa paljon, että heillä voi olla myös jotakin sanotta­ vaan tulee sellainen tilanne, että työelämä vaatii vaa, niin kuin uskon, että heillä monta kertaa on. suurin piirtein kaiken ajan ja sitten kun on sitä vähäistä vapaa-aikaa, sekin käytetään suorittami­ 19 Leena Rauhala /skl (vastauspuheenvuoro): seen, joko harrastuksiin tai kaupassa olemiseen Arvoisa puhemies! Ed. Huotari toi kyllä esille tai johonkin muuhun. Normaaliin lasten kanssa hyviä asioita, mutta kun hän sanoi, että perhemi­ oloon ja keskusteluun ei tunnu perheillä olevan nisterin tehtäväkenttä olisi kapea-alainen, niin riittävästi aikaa. Sitähän ei tietenkään myöskään minä en taas näe niin. Sehän riippuu aivan siitä, lapsiasiainvaltuutettu voi lisätä, mutta hän voi millä tavalla hänen tehtäväkenttänsä määrittyy. nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun tämän Minusta tuntuu erityisesti, että tässä yhteiskun­ tyyppisiä asioita. nassa käsite perhe on hukkumassa, häviämässä. Luulen, että työuupumuksessakin on aika pal­ Miksi me sitä varomme? Mielestäni lapsen tulee jon kysymys siitä, että kun on halu olla enem­ saada olla kuulollajuuri perheessä. Meidän pitäi• män lasten ja perheen kanssa, se on ristiriidassa si ennen kaikkea ruveta korostamaan sitä, että työvelvollisuuksien ja työelämään sitoutumisen yhteiskunnan perussolu on perhe ja kuuleminen kanssa. Siitä tulee uupuminen, henkisestä pai­ tapahtuu siellä ensisijaisesti ja sitten tulevat yh­ neesta olla molemmissa paikoissa yhtä aikaa. teiskunnan velvollisuudet. Tähän halusin kiinnit­ Ed. Karjula nosti esille myös syntyvyyden tää huomiota. alentumisen. Silloin voimme katsoa itseämme peiliin. Äitiyspäivärahan minimi on tällä hetkel­ 20 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): lä 60 markkaa päivässä, johon ei tule minkäänlai• Arvoisa puhemies! En maita olla sanomatta ed. sia indeksikorotuksia. Se on aika iso asia, jos Huotarille, kun hän ihmetteli oikein korokkeelta, mietitään sitä, että tänä päivänä ansiosidonnai­ miten näihin asioihin emme ole puuttuneet. Nyt sen äitiyspäivärahan saamiseksi pitää olla työssä voin sanoa, että ette ole puuttuneet, kun itse en kohtuullisen pitkä aika ja että monesti nuorilla ole aikaisempina vuosina täällä ollut. Mutta toki­ naisilla työsuhteet ovat juuri pätkätyösuhteita sen han nämä kaikki valinnat ovat ideologisia valin­ vuoksi, että pelätään heidän voivan jopa hank­ toja. Ne nimenomaan osoittavat sen, että tämä kiutua äitiyslomalle. Pitää miettiä, minkä vuoksi eduskunta ei ole halunnut viime vuosina tukea emme ole hoitaneet sitä asiaa, että esimerkiksi esimerkiksi lasten hoitamista kotona, saatikka minimiäitiys- ja isyyspäivärahaan tulisi indeksi­ kotityön tukemista. Silkka osoitus on tästä se. korotukset. Nyt me teimme täällä eläkeratkai• Esimerkiksi keskusta esitellessään kotihoidon sun, jossa kaikkein pienimpiinkin eläkkeisiin tu­ tuen nostamista on nimenomaan halunnut sitä, lee ensi vuonna viimeistään 1.6. alkaen yli kak­ että vanhemmilla olisi vaihtoehtoisia mahdolli­ sinkertainen määrä käteenjäävää korotusta kuin suuksia tehdä kotona lastenhoitotyötä niin halu­ minimipäivärahan taso on tällä hetkellä, johon ei tessaan. siis tule indeksikorotusta. On aika kummallista, että tätä asiaa ei täällä saada hoidettua. Tämä on 21 Paula Kokkonen /kok (vastauspuheenvuo­ minusta hyvä huono esimerkki siitä, että emme ro): Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Huotarilie ole asiaan riittävästi puuttuneet, eikä mielestäni kertoa, että Lääkintöhallitus selvitti aikanaan si- 5344 Maanantaina 11.12.2000 162/5/22 tä, millä saataisiin ihmiset hankkimaan lisää lap­ myyspäivärahaan tai muihin etuuksiin. Jos kysyy sia. Siinä oli mielestäni myöskin kansainvälistä ihmisiltä, niin tämä on jo yksi sellainen peruste. aineistoa mukana. Ei havaittu, että olisi mitään korrelaatiota sillä, minkälaisia lapsilisiä taikka 24 Susanna Rahkonen /sd: Arvoisa puhemies! äitiyspäivärahoja maksetaan tai minkälaisia mui­ Ei voi kuvitella, että pelkkä lapsiasiainvaltuute­ ta yhteiskunnallisia etuja maksetaan. Tätä var­ tun virka ja toimisto automaattisesti poistaisivat maan tukee se, minkä ed. Huotari tietää varmaan lasten asemaan liittyviä epäkohtia. Kyse on, totta hyvin, että aina sotien ja muitten kriisien jälkeen kai, laajemmasta kokonaisuudesta, lapsipolitii­ syntyvyys on ollut suurempi kuin koskaan, vaik­ kasta ja sen koordinoinnista. Meillä ei nimittäin ka silloin olot ovat olleet kurjemmat kuin kos­ ole selkeää, kokonaisvaltaista lapsipolitiikkaa, kaan. niin kuin tämäkin keskustelu osoittaa, ja siitä vastaavaa tahoa ei myöskään ole. Toimijoita on 22 Jouni Lehtimäki /kok (vastauspuheenvuo­ monia, mutta koordinaatio puuttuu. Meidän kaik­ ro ): Arvoisa puhemies! Minä myös hiukan ih­ kien vastuuta lapsista ja lasten asemaan vaikutta­ mettelen ed. Huotarin kannanottoa siitä, että per­ vista asioista valtuutetun virka ei tietenkään pois­ heministeri ei olisi mikään ratkaisumalli. Niin taisi. kuin itse totesin, minun mielestäni kyse on siitä, Oikeusasiamiesjärjestelmän suorittama jälki• minkälaisia resursseja valtiolla on käytössä tä• käteinen laillisuusvalvonta ei ole mielestäni riit­ hän asiaan. Silloin, jos meillä olisi ministeri, joka tävää. Me tarvitsemme ennalta ehkäisevää toi­ huolehtii budjettivallasta tai määrittelee budjetin mintaa, neuvontaaja yhteistyön koordinointia eri esittelyn, budjetin pohjan, totta kai se on kaik­ viranomaisten kesken. Kyse on myös resursseis­ kein nopein tapa vaikuttaa siihen, minkälaisia ta. Ennalta ehkäisevällä toiminnalla saadaan tie­ keinoja meillä on edistää perheitten asemaa, las­ tenkin aikaan säästöjä. ten asemaa. Ei yhdellä virkamiehellä ole kovin­ Jos otetaan kantaa ministeriin, niin totta kai kaan suuria keinoja välittömästi vaikuttaa siihen, ministerikin tarvitsee tuekseen virkamiehiä. Kun mikä on lapsen asema. katsoo lakiehdotuksen 2 §:ää, ne eivät ole minis­ Ed. Kerolan toteamukseen vielä, että nykyhal­ terin tehtäviä, vaan siellä on laajempia taustateh­ litus ei arvostaisi perheitä tai lapsia, todettakoon täviä myöskin. ihan vaan yhtenä esimerkkinä, että äitiyspäivära• Malli tälle lakialoitteelle, lapsiasiainvaltuute­ ha nousee tänä vuonna. Kyllä tämäkin hallitus ar­ tulle, on otettu syrjintävaltuutettua koskevasta vostaa perheitä ja lapsia. laista. Jos 80 000 ulkomaalaista tarvitsee oman valtuutetun, mikseivät sitten lapset, joilla ei ole 23 Anne Huotari /vas (vastauspuheenvuoro): äänioikeutta ja jotka ovat erityissuojelun tarpees­ Arvoisa puhemies! Edustajat Rauhala ja Lehti­ sa, mikseivät ne, joita on miljoona, tarvitsisi mäki olivat sitä mieltä, että perheministeriö pys­ omaa viranomaistahoaan? Siitä tässä on kysy­ tyisi hoitelemaan esimerkiksi etuuspuolia ja mys. muutenkin näitä lapsiasioita parempaan kun­ toon. Mutta se edellyttäisi sitä, että ministeriöi• den työnjakoa pitäisi muuttaa siten, että ministe­ riö voisi puuttua toisten tekemiin esityksiin. Täl• Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen va­ lä hetkellä näin ei ole ikävä kyllä. Muutenhan so­ rapuhemies Anttila. siaaliministeriö pystyisi jo viemään näitä asioita eteenpäin, mutta se ei ikävä kyllä pysty sitä teke­ mään. Ed. Kokkoselle sanoisin, että etuoksilla ei 25 Marja-Leena Kemppainen /skl: Arvoisa ehkä ennen ole ollut aikaisemmin niin isoa mer­ puhemies! Tässä on käyty erittäin hyvää keskus­ kitystä, kun ne ovat olleet suurin piirtein suhtees­ telua lapsiasiainvaltuutetun viran perustamista. sa siihen, mikä on ollut aikaisempi tulotaso. Mut­ Erityisesti ed. Karjula toi minusta esille niitä pe­ ta nyt minimiäitiyspäiväraha on jäänyt niin huo­ ruskysymyksiä, joita meidän pitäisi pystyä myös mattavasti alle muun tulotason, niin palkkatyöta• näkemään ja niistä asioista keskustelemaan. son kuin kaikkien muidenkin tulotasojen, että sil­ Miksi me emme siihen kykene ja miksi yleensä lä on jo merkitystä esimerkiksi verrattuna työttö- aikuiset eivät siihen kykene - lapsistamme iso 162/5/26 Lapsiasiainvaltuutettu 5345 osa Suomessa voi erittäin huonosti? Tässä tulee meillä olisi pienikin ryhmä, joka voi huonosti, kysymys, pitäisikö taas perustaa joku, joka pani­ näin ei saa olla. Meidän pitää tehdä kaikkemme, si meidät aikuiset töihin keskustelemaan omasta ettei meillä voi yksikään lapsi huonosti sen takia, vastuustamme. En näe ristiriitaa perheministerin että yhteiskunta lyö jonkin asian laimin. tai lapsiasiainvaltuutetun ja ed. Karjulan puheen­ vuoron välillä. Päinvastoin näkisin, koska tilan­ 28 Risto Kuisma/rem: Arvoisa puhemies! Mo­ ne kuitenkin on se, mikä tänä päivänä on, että net lapset onneksi voivat hyvin, ja pojanpoikani­ näillä asioilla voitaisiin tukea sen keskustelun kin, jonka kanssa joka päivä olen tekemisissä, käynnistämistä ja sitä, että jollakin tavalla tulisi voi niin hyvin, että hän selkeästi parantaa minun­ huolehdittua se puoli, joka on tänä päivänä jo kin hyvinvointiani, kun sen elämänilon edessä on niin pitkällä, että meillä eivät enää välttämättä pakko tarkistaa omiakin, välillä synkkiäkin aja­ kaikki keskustelut riitä niihin tilanteisiin, mitkä tuksia. Näin varmasti on useimmissa perheissä. meillä yhteiskunnassa on. Mutta ennen kaikkea Minusta perheministeriö olisi ihan oikea rat­ näen, että ed. Rahkosen lakialoitteessa on kysy­ kaisu, jos halutaan lapsille parasta. Lapsethan mys pitemmän tähtäimen ennalta ehkäisevästä ovat aikuisten, omien vanhempiensa, varassa. työstä ja tämmöisestä laajemmasta, ei yhden mi­ Mitä perheessä tapahtuu, siinähän ratkeaa kaik­ nisteriön alaisesta vaan huomattavasti isommas­ ki. Me kaikki tiedämme, miten vaikea on puut­ ta jutusta. Siksi näenkin, että tämä asia pitäisi tua perheen sisäisiin asioihin naapureidenkaan saada meillä eteenpäin. tai viranomaisten. Siinä mielessä perheitä pitäisi tukea, ja ehkä suurin puute, minkä itse on koke­ 26 Anne Huotari /vas (vastauspuheenvuoro): nut, on se, että meitä ihmisiä opetetaan kaikkeen Arvoisa puhemies! Ed. Kemppainen mainitsi, mutta vaikeimpaan tehtävään tai vaikeimpaan, että lapsista iso osa voi huonosti. Minä en kyllä mitä itse ehkä olen kokenut, vanhemmuuteen, yhdy tähän näkemykseen. Minun mielestäni iso lasten kasvattamiseen, ei opeteta. Siihen täytyy osa voi hyvin, mutta on paljon lapsia, joilla me­ lähteä vain sillä opetuksella, miten omat van­ nee huonosti. Minusta on kohtuutonta tavallaan hemmat ovat kohdelleet meitä. Se ei aina ole pa­ myöskään suurennella sitä ryhmää, jolla menee ras lähtökohta, jos varsinkaan oma lapsuus ei ole huonosti. Esimerkiksi on muutamia tutkimuksia, ollut ihanteellinen. joissa kysytään, onko lapsi saanut lämmintä ruo­ Tämmöinen perheministeriö voisi tehdä pal­ kaa edellisenä päivänä tai onko hän peseytynyt. jon muutakin hyvää kuin parantaa lapsen ase­ Tänä päivänä voi olla sellaisia allergisia lapsia, maa. Myös siinä meidän muut arvo-ongelmam­ että joka päivä ei saa mennä edes suihkuun. Lap­ me, vanhusten ongelmat ja perheen ongelmat si sanoo totuudenmukaisesti, ettei hän ole pesey­ yleisemmin, saisivat siitä poliittista painoarvoa, tynyt tai käynyt suihkussa edellisenä päivänä, mitä ne tarvitsevat. Ei se varmasti ongelmia si­ jolloin hänet katsotaan osittain syrjäytyneeksi. nänsä pelkästään ratkaisisi. Mitä perheministe­ Tai jos perheessä on syöty salaattiruokaa, mikä ei riö käsittelisi? Sen toimiala pitäisi tietenkin mer­ ole ollut lämmin ruoka, vaikka siinä olisi ollut kitä niin laajaksi, että sillä olisi merkitystä. Tote­ kanaa tai jotakin muuta, lapsi katsoo sen niin ... aisin kuitenkin, että kun itse elin suurperheessä, ei ollut minkäänlaisia äitiyspäivärahoja 40-lu­ Ensimmäinen varapuhemies (koputtaa): Mi­ vun lopulla. Siitä huolimatta meilläkin oli kah­ nuutti on täyttynyt, ed. Huotari! deksan lasta. Varmasti syntyvyysasioissa ja las­ ten ongelmissa on rahastakin kysymys, mutta en­ Puhuja: ... konkreettisesti. Minä en tällaisiin tut­ nen kaikkea ongelmat ovat paljon muutakin kuin kimuksiin oikein usko. pelkästään rahaa.

29 27 Marja-Leena Kemppainen /skl (vastauspu­ Pekka Vilkuna /kesk: Arvoisa rouva puhe­ heenvuoro): Arvoisa puhemies! Mikäli ed. Huo­ mies! Kaikki asiat, mitä me teemme tässä salissa tari kuunteli tarkoin, minä korjasin sen asian. lapsen hyväksi, ovat juuri sitä työtä, mitä varten Meillä on iso osa lapsia, jotka voivat huonosti. meidät kansa on tänne lähettänyt. Kansa on lä• Minä en tarkoittanut, että suurin osa lapsista. hettänyt tekemään tulevaisuutta, ja mikä on Minä korjasin sen. Ainahan näille asioille perus­ enemmän tulevaisuuden eteen tekemistä kuin teluja löytyy. Tosiasia kuitenkin on, että vaikka lasten eteen tekeminen? Niin kuin ed. Kuisma

168 202671 5346 Maanantaina 11.12.2000 162/5/30 osuvasti sanoi, jokaisen edustajan tässä salissa automaattisesti heidän lapsensa kunnioittavat täytyy olla lapsiasiamies. Se on erittäin hyvin sa­ heitä ja sitä kautta tulevat yksinkertaisimmat yh­ nottu. teiskunnan käyttäytymissäännöt ja normit voi­ Joissakin puheenvuoroissa kävi semmoinen­ maan ja kunniaan. Tämä asia hoituu sillä, mutta kin termi esiin, että lapsiasiainvaltuutetun virka se ei todellakaan millään asiamiehen viran perus­ täytyisi perustaa huolehtimaan lapsen oikeuksis­ tamisella onnistu, ellemme me voi yhteiskunnan ta. Siinä on juuri se ideologinen erilaisuus ja ta­ henkeä ja asennetta asian eteen parantaa. vallaan vääristymä, mitä tässä talossa on tehty edellisten eduskuntien aikana, ja tälläkin hetkel­ 30 Mauri Salo /kesk: Arvoisa rouva puhemies! lä näyttää vieläjatkuvan sama, että ollaan valmii­ On käytetty erinomaisen hyviä puheenvuoroja, ta jatkuvasti vain pitämään kiinni oikeuksista. edustajien Karjuianja Vilkunan puheet erityises­ Minusta, jos tämmöinen virka perustetaan, sen ti, koska nyt olemme perimmäisten asioiden ää• ensimmäisen tehtävän täytyy olla huolehtia van­ rellä. hempien velvollisuuksista. Sitä kautta tulevat Lapsissa on todella tulevaisuus, ja vastuu lap­ lasten oikeudet aivan automaattisesti huolehdit­ sista kuuluu perheille. Millä tavalla perheet voi­ tua. vat, osittain siitä vastuu kuuluu yhteiskunnalle. Ainut asia, mistä aivan täysin voin olla ed. On avattava nyt laaja keskustelu, jotta voidaan Huotarin kanssa samaa mieltä, on minimipäivä• päästä siihen todella suureen ongelmakenttään, raha. Se on kerta kaikkiaan liian pieni. Pitäisihän joka meillä edelleen kasvaa. Entistä useampi lap­ sen vähintään työttömyyskorvauksen veroinen si voi pahoin, ja siitä, että mennään jo niin pitkäl• asia olla, jos äiti tekee kotona yhteiskunnan ja tu­ le, että mielenrauha järkkyy, ei tulevaisuuden levaisuuden kannalta ehdottomasti tärkeintä työ• kannalta hyvää seuraa. Jokainen menetetty nuori tä. on yhteiskunnalle kallis isku, ja siksi tähän on Monessa puheenvuorossa on käynyt myös löydettävä voimavaroja ja käytettävä kaikki ne esille, että tänä päivänä ei ole aikaa, vanhemmil­ keinot, joita on olemassa. la ei ole aikaa lapsille, työ vie kaiken. Se ei pidä Olin viime lauantaina tilaisuudessa, jossa Juha paikkaansa. Aikaa on justiinsa sama 24 tuntia Mieto kertoi omasta lapsuudestaan, kuinka lap­ kaikille. Kysymys on siitä, miten aika arvoste­ suus oli kurinalaista ja kuinka se oli tavoitteellis­ taan, miten asiat priorisoidaan. Jos aerobikki ja ta. Samanlaista kurinalaisuutta ja tavoitteelli­ kaljailta on tärkeämpi kuin istua lasten kanssa suutta pitäisi opettaa meillä myös tänä päivänä kotona, silloin ei ole aikaa. (Ed. Kokkonen: Eikä kouluissa. Sen pitäisi tietenkin lähteä jo kodista, siinä asiamies auta!)- Eikä siinä auta asiamies. mutta me olemme luoneet lisää vapauksia. Tässä - Tämä on muotikysymys. Tänä päivänä oikein salissa hyväksyttiin raa' an väkivallan ja pomon iltapäivälehdet tekevät rahaa sillä, kun joku huo­ vapauttaminen, tämän eduskunnan päätöksellä. mattavassakin yhteiskunnallisessa asemassa ol­ Nyt kysellään julkisuudessa, lehdistössäkin, lut ihminen käyttäytyy vanhakantaisen ajattelu­ kuinka näin on voinut tapahtua. Me yritimme tavan mukaan edesvastuuttomasti hylkäämällä tuoda sen riittävän selvästi esille, mutta täällä perheensä ja lapsensa. Sillä tehdään rahaa, että painettiin hallituksen esityksen puolesta nappia. näin meillä. Ennen sanottiin, jos jotain tosi tyh­ Nämä ovat niitä perustavaa laatua olevia virhei­ mää teki, isällä oli tapana sanoa, että näin se mei­ tä, joita on vaikea ottaa takaisin varsinkin tässä dän kissa kurraa. Näin voi sanoa monesti iltapäi• yhteiskunnassa, jossa sanotaan, ettei enää voida välehtien lööpeistä, joita kansalaiset pitävät jon­ ottaa askelta taaksepäin. Me olemme kuilun reu­ kinlaisina esimerkkitapauksina, että heidän pitää nalla; nyt on syytä ottaa joissakin asioissa pak­ päästä samaan. kia. Loppujen lopuksi tämä ei ole kovinkaan vai­ 3 kea asia. Jos yhteiskunta vain omaksuisi yhden l Hannu Takkula /kesk: Arvoisa puhemies! asian niin kuin sen täytyisi omaksua, koko hom­ Me olemme tehneet päätöksentekijöinä monia ma olisi hoidettu sillä. Neljäs käsky, siinä se on, virheitä. Aikaisemmat eduskunnat ovat tehneet yhteiskunnan tulevaisuus ja jatkuvuus: kunnioita monia virheitä. Nyt me kuitenkin elämme tässä isääsija äitiäsi, että kauan eläisit ja hyvin menes­ ja nyt. Tällä hetkellä on katsottava olemassa ole­ tyisit maan päällä. Jos vanhemmat, joilla lapsia vaa lainsäädäntöä, olemassa olevaa yhteiskun­ on, kunnioittavat riittävästi omia vanhempiaan, nallista tilannetta ja mietittävä sitä, että kun me 162/5/31 Lapsiasiainvaltuutettu 5347 lainsäädäntöä täällä teemme, emme tekisi enää ehkä tätä kautta myös omaatuntoa ja niitä tuskia virheitä ja toisaalta, jos virheitä teemme, että voi­ ja tuntoja, joita on, kompensoida ja korvata. simme ne nopeasti havaita ja tunnustaa ja sitä Voi sanoa näin, että on ollut melko ihmeellis­ kautta korjata. Onhan näin, että jos ihminen lain­ tä, että suuret ikäluokat ja ehkäpä heitäkin vielä säädäntöä on tehnyt ja on tehnyt sitä virheellises­ vanhemmat ovat selvinneet tähänkin asti, vaikka ti, niin ihminen voi sitä myös korjata. heillä ei ole ollut aavistustakaan koulukuraatto­ Suurin virhe, mitä me voimme tehdä, on se, reista tai koulupsykologeista, puhumattakaan sii­ jos me hylkäämme meidän lapsemme ja nuorem­ tä, että heillä olisi ollut nuorisotiloja taikka kun­ me, tulevaisuuden voimavaran. Kuten moni ru­ nallisia lautakuntia, jotka olisivat heidän asioi­ noilijakin on lausunut, heidän nimensä on Tä• taan hoitaneet. Väittävät vielä, ettei heillä ollut nään eikä Huomenna. Heidän asioistaan pääte• kovin suuria vapaa-ajan ongelmiakaan, vaan että tään tänään. oli selkeästi silloin työtä ja tehtävää. Arvoisa puhemies! Minä tervehdin myöntei• Kyllä tämä yksi ilmiö tänä päivänä, mikä per­ sesti lapsiasiainvaltuutettua. Samaan hengenve­ heitä kuluttaa ja mikä on nakertanut ja syönyt yh­ toon joudun toteamaan, että toivon, että tämän teiskuntaamme, on se, että meiltä puuttuu selkeä tyyppinen lakialoite ei ole vain balsamia haavoil­ päämäärä. Vanhemmilta, perheiltä, puuttuu sel­ le tai ikään kuin sitä, että tällä pyritään peittä• keä päämäärä. Ei tiedetä, minkä vuoksi perhe on mään taakse ja puhdistamaan omatunto niistä perustettu, minkä vuoksi ollaan yhdessä, minkä virheellisistä ratkaisuista, joita eduskunnassa vuoksi ja mihin lapsia kasvatetaan. Jotkut ovat olemme tehneet. sitä mieltä, että alennetaan kouluikää jne., että Arvoisa puhemies! Me myös tiedämme sen, saadaan lapset nopeammin yhteiskunnan rattai­ että jos ongelma havaitaan, viran perustaminen siin (Välihuuto) - juuri näin - teollisuudelle itsessään ei ongelmaa poista. On mentävä ongel­ tuottamaan kasvavaa kansantuotetta. Mutta eikö man alkujuurille, -lähteille, ja kysyttävä, millä ta­ tässä pitäisi miettiä, mikä todella on se päämää• valla voidaan toimia tai millä tavalla varsinai­ rä, mikä on ihmiselämässä oleellista ja tärkeää? seen sairauteen ja syyhyn voidaan mennä, eikä Muistetaan se, että ne vanhat perusarvot lähtevät niin, että joitakin yksittäisiä oireita virkojen kaut­ siitä-joidenka edelleen tulisi olla voimassa­ ta hoidetaan. että ehdoton ihmisarvo on korkein arvo, mitä ih­ Onhan näin, kun mietitään tätä päivää, että misellä voi olla, ja se on myös jakamaton arvo ja perheillä menee yhteiskunnassa huonosti. Ai­ jokainen ihminen elää ainutkertaista arvokasta ja neellinen hyvinvointi on lisääntynyt, virikkeet mielellään myöskin kutsumuksen arvoista elä• ovat lisääntyneet, ihmisten vapaa-aika on lisään• mää. tynyt. Se on lisääntynyt jopa niin paljon, että täl• Mutta kun päämäärä on hämärtynyt, kun ei ole lä hetkellä ihmiset kokevat olonsa vaikeaksi, jos enää selkeää suuntaa eikä viittoja tässä yhteis­ ei esimerkiksi viikonloppuisin pääse kauppaan. kunnassa, niin poljetaan paikallaan, ei nähdä pi­ Eduskunta on hallituksen esityksestä päätynyt temmälle. Se on johtanut siihen, että eri yhteis­ siihenkin ratkaisuun, että tällaisia virikkeitä ja kunta-aloilla on tullut loppuunpalamisilmiöitä ja kauppojen aukioloja on lisättävä, jotta ihmiset perheetkin ovat palaneet siinä loppuun. Tarvi­ voivat yhä lisääntynyttä vapaa-aikaansa niihin taan arvoja, tarvitaan ihanteita, tarvitaan myös käyttää. päämääriä mitä kohden kulkea. Samaan aikaan nähdään kuitenkin perheiden Myös vanhempina me olemme katsoneet, että tilanne: avioerojen määrä, lasten huostaanotto­ tämä aika ja ajan riennoissa mukana oleminen jen määrä jne. ovat kasvaneet. Nämä ovat tosiasi­ vaatii meiltä yhä enemmän. Työelämä vaatii oita, mitkä on tiedostettu. Ymmärrän, että kun meiltä enemmän huolimatta siitä, että työssäolo• nämä tosiasiat tiedostetaan, myös me monet kan­ aika ja ylipäätään työajat ovat lyhentyneet. Me sanedustajina koemme huonoa omaatuntoa siitä, olemme hukanneet oman vastuumme. Me emme että myös me työmme vuoksi joudumme ole­ ole tiedostaneet sitä, mitä on vanhemmuus, mitä maan paljon poissa kotoa ja olemaan enemmän vanhemmuuteen kasvaminen. Me olemme vain tai vähemmän puhelimitse yhteydessä lapsiim­ aina puhumassa oikeuksista, sen sijaan että näki• me. On selvää, että se panee kysymään, voisiko simme myös, että vanhemmuuteen liittyy velvol­ näitä asioita saada parempaan järjestykseen ja lisuuksia ja vastuita. 5348 Maanantaina 11.12.2000 162/5/32

Myös perheen kunnioitus, perheen asema on voivat olla melko irrallisia myös totuuteen näh• käynyt melko ohkaiseksi tässä yhteiskunnassa. den. Pahoin pelkään, että tästäkin salista löytyy mo­ Arvoisa puhemies! Ehkä näillä muutamilla nia sellaisia edustajia, jotka eivät hyväksy sitä hajanaisilla ajatuksilla tätä lakialoitetta haluan vanhaa peruslähtökohtaa, että perhe on yhteis­ evästää. Olen kuitenkin iloinen siitä, että tämän kunnan perusyksikkö. Näin on ajateltu vuosi­ tyyppinen lakialoite on tullut, koska näen, että kymmenten saatossa meidän maassamme. Ajat­ tämä antaa hyvän mahdollisuuden täällä myös telen itse myös niin edelleen, mutta tämä on yksi tällä keskeisellä kansanvallan foorumilla nostaa sellainen asia, mikä halutaan kieltää. Tämä ei keskusteluun perheen ja lasten asemaa, asiaa, sulje pois sitä, etteikö ihminen, joka elää yksin mikä on tällä hetkellä meillä yhteiskunnassa yksi tai ilman perheyhteyttä-ilman muutajokaisel­ akuuteimmista, yksi tärkeimmistä asioista, mistä la ihmisellä on laajempi perheyhteys - yksinäi• emme ollenkaan liikaa puhu. nen ihminen, jollakin tavalla olisi merkittävä ja Mutta samaan hengenvetoon myös toteaisin tärkeä yhteiskunnan kannalta. Ehdoton ihmisar­ vähän kuin ed. Mauri Salo aikaisemmin puheen­ vo lähtee siitä, että jokainen ihminen on merkit­ vuorossaan, että kyllä meidän pitäisi myös muu­ tävä, yhtä merkityksellinen ja tärkeä, ja silloin ei ten, kun lainsäädäntöä täällä tehdään- hän viit­ tätä keskustelua tule. tasi videolakiin jne. - miettiä sitä, mikä on lap­ Mutta kun nähdään se, että perheellä on erityi­ sen etu, jos me ylipäätään lapsen etua voimme nen merkitys nimenomaan yhteiskunnan perus­ tuntea ja tietää. Mutta näen, että tätä suojelevaa, yksikkönä ja soluna, se jo jollakin tavalla nostaa arvoihin ja ihanteisiin pohjautuvaa ajattelutapaa, perheen arvostusta ja statusta sillä tavalla, että kasvatuksellista otetta, meidän pitää miettiä läpi siihen ei suhtauduta, niin kuin monissa piireissä koko lainsäädännön, eikä niin, että tehdään huo­ tänä päivänä suhtaudutaan, että se on käypää ta­ noa lainsäädäntöä, missä ei ole ihanteita, missä ei varaa sen aikaa, kun se on käypää, ja se saa jous­ ole rajoja, missä ei ole arvoja, siis sellaisia arvo­ taa ja paukkua ja venyä erilaisten kasvollisten ja ja, jotka olisivat ihmistä, elämää suojelevia, ja kasvottomien markkinavoimien tai muiden kun­ sitten todetaan, että kun näin on tullut tehtyä, niin nianhimoisten pyrkimysten edessä. haetaanpa sitten vain lapsiasiamies asialle ja ikään kuin sitä kautta hoidetaan omaatuntoa. Arvoisa puhemies! Ajatus lapsiasiainvaltuute­ Summa summarum, lopuksi, arvoisa puhe­ tusta on pääosin kannatettava. Uskon, että tämä mies: Aihe lapsiasiamiehestä on hyvä, mutta se, aloite on tehty vilpittömin mielin. Itse mieluum­ millä tavalla se toteutetaan, ei aivan vielä tässä min näkisin, kun meillä on nyt kaksi ministeriä lakiesityksessä oikein avaudu. Tämä on hyvä al­ sosiaali- ja terveysministeriössä, joista toinen on kusysäys ja uskon, että kun tämä on hallituspuo­ peruspalveluministeri, että tuleva hallitus sitten, lueiden edustajien tekemä, tämä menee läpikin jos ei tämä hallitus enää siihen kykene, muuttaisi eduskunnassa. Olen sitä tukemassa kyllä omalta toisen ministerin nimeä ja tehtäväkuvaa selkeäs• osaltani, mutta toivon, että tämä saa sisältöä, tä• ti niin, että hän olisi perheministeri, koska myös män luun ympärille enemmän lihaa, sillä tavalla tätä kautta symbolisesti yhteiskunta näyttäisi, että todellakin lapsen oikeudet sanan varsinaises­ että se antaa merkitystä perheille. sa arvokkaassa merkityksessä saavat niille kuu­ Lapsiasiainvaltuutettu voisi kyllä olla ja olisi luvan arvon tässä yhteiskunnassa. varmasti sellainen henkilö paikallaan, joka voisi nostaa ei ainoastaan sitä, että lasten oikeudet 32 Paula Kokkonen /kok (vastauspuheenvuo­ nähtäisiin paremmin, lasten ainutlaatuisuus ja oi­ ro): Arvoisa puhemies! Ed. Takkula puhui mi­ keudet, vaan myös herättelisi perheitä kasvatus­ nusta hyvin. Voin yhtyä hänen näkemyksiinsä vastuuseen ja ylipäätään yhteiskunnan muitakin valtaosin, mutta en ymmärrä, mihin hänen esittä• toimijoita. Mutta yksistään valitettavasti tämä ei mistään ongelmista lapsiasiainvaltuutettu vastai­ riitä, vaan siihen tarvitaan laajempi yhteiskun­ si. Ei siihen, että vanhemmat viettävät enemmän nallinen hyväksyntä ja laajempi yhteiskunnalli­ aikaa lastensa kanssa, asettavat heille paremmat nen näkemys, jotta lapsiasiainvaltuutettu ei vain toimintaehdot, pitävät lapsensa kurissa, rakasta­ jäisi jossakin virastossa majailevaksi henkilöksi, vat lapsiaan jne. Pelkästään unilukkariksi ei mie­ joka erilaisia raportteja ja lukuja kirjoittelee las­ lestäni uutta valtuutettua virkakoneistoineen ten tilasta. Monesti nämä irralliset numerosatjat kannata perustaa. 162/5/33 Lapsiasiainvaltuutettu 5349

33 Susanna Rahkonen /sd (vastauspuheenvuo­ humaan lapsiperheiden etuuksista, sanotaan, että ro ): Arvoisa puhemies! Toteaisin vain, että tämä niitä ei ratkaistakaan rahalla vaan niitä ratkais­ asia on tullut nimenomaan lastensuojelujärjestö• taan jollakin muulla. Kun mietitään tilannetta, jen ja varhaisnuorisojärjestöjen taholta ja YK:n niin lapsiperheillä on kuitenkin paljon menoja taholta esiin eli tämä on ollut hyvin laajasti esillä tänä päivänä, vaikka monet lapsiperheet kierrät• liittyen nimenomaan isompaan kokonaisuuteen tävät vaatteita ja muutakin, lastenvaunuja ja mui­ lapsipolitiikasta. Yksinhän tämä ei vielä riitä. Jos ta. Kyllä rahalla on merkitystä myös siinä, kun todetaan nyt niitä asioita, joihin tämmöinen vi­ ratkaistaan, montako lasta esimerkiksi aikoo teh­ ranomainen voisi puuttua, esimerkiksi käy lasten dä: joskus talous menee sen vuoksi aivan sekai­ seksuaalinen hyväksikäyttö. Tämmöisiin isoihin sin. Ei se voi olla myöskään oikein, että sellaisia ongelmiin tämäkin viranomainen voisi puuttua. tilanteita syntyy. Eräässä perhepoliittisessa keskustelussa audi­ 34 Hannu Takkula /kesk (vastauspuheenvuo­ toriossa tuli mielestäni erittäin hyvä näkökulma, ro): Arvoisa puhemies! Ensinnä ed. Kokkoselle kun eräs yrittäjä sanoi, että heidän yrityksessään toteaisin, että omassakin puheenvuorossani hiu­ on erittäin tärkeää, että työntekijöiden perhe voi kan kritisoin sitä, että nämä tehtävät täällä ovat hyvin. Siksi heillä oli toteutettu joustavia työ• vielä vähän ylimalkaisia, ja on tietenkin selvää, aikaratkaisuja, jotka tukivat perheen hyvinvoin­ että vanhempien ensisijaisesti on otettava vas­ tia. (Puhemies koputtaa) Nimenomaan työnanta• tuu. Emme voi vastuuta siirtää kenellekään ja näki sen tärkeäksi asiaksi, ja mielestäni sitä muulle. Mutta jospa tämmöinen lapsiasiainval­ voisi muillekin työnantajille markkinoida. tuutettu nyt kuitenkin herättäisi keskustelua ja herättäisi vanhempia vastuuntuntoon ja herättäi• si tätä yhteiskuntaa ja päättäjiä näkemään, ettei 36 Leena Rauhala /skl: Rouva puhemies! Mie­ esimerkiksi sen videolain kaltaisia päätöksiä lestäni tämä keskustelu on osoittanut todella sen täällä tehtäisi, kun tuntuu siltä, että joillekin on tarpeen, lapsen näkökulman nostattamisen, ja tarpeen tarpeeksi suuri sosialidemokraatti, joka myös sen, että nyt on etsittävä sellaista ratkaisua, jostakin virastosta sanoo, että tämä on huonoa joka nimenomaan kokonaisvaltaisesti ja moni­ lainsäädäntöä lasten kannalta. Silloin vasta täällä puolisesti ja laajasti toisi vastauksen niihin asioi­ salissa uskotaan. Sanon tämän hiukan muuten hin, mitä täällä on esitetty, siihen että meillä on kuin arvovapaasti, mutta näin tämä asia valitetta­ pahoinvointia hyvinvointiyhteiskunnassa. Ei pel­ vasti on mennyt, ja uskon, että tätä kautta voitai­ kästään lasten parissa vaan kokonaisuudessaan siin päästä ensimmäiseen askeleeseen, mikä sit­ on sellaisia asioita, jotka ketjuna kulkevat lapsis­ ten johtaisi toivon mukaan sille tielle, (Puhemies ta ja perheistä eteenpäin. Siinä yhteydessä mie­ koputtaa) että lasten asiat saataisiin asianmukai­ lestäni ei ole mieltä keskustella, kuinka paljon seen järjestykseen. meillä on pahoinvointia, vaan yleensä pitää puut­ tua näihin ongelmiin. 35 Anne Huotari /vas: Arvoisa puhemies! Syk­ Pidän erittäin hyvänä, että täällä on noussut syllä täällä talossa julkistettiin auditoriossa Väes• keskustelu erityisesti arvoista siinä mielessä, että töliiton perhebarometri, ja siinä yhteydessä sekä arvokeskustelua voitaisiin käydä jokaisen lain lasten vanhemmat että myös heidän kanssaan kohdalla, niin kuin ed. Takkula ja monet muut työskentelevät henkilöt, lasten kanssa työskente• ovat täällä hyvin tuoneet esille, ja myös pystyt­ levät ammattilaiset, olivat sitä mieltä, että kyse täisiin tunnustamaan, että ehkä laeissa, mitkä on on arvoista ja arvostamisesta nimenomaan. Nyt tehty, on tehty virheratkaisuja ja ehkä perusteena täytyy sanoa, että kun eduskunnassakin on tehty juuri se, että niissä ei ole ollut selkeitä vahvoja taloudellisia ratkaisuja, kyllä ne ovat painottu­ perusarvoja läsnä, kun niitä, esimerkiksi kuva­ neet kaikkiin muihin ryhmiin kuin lapsiin. Tosin nauhalakia, säädettiin. esiopetusratkaisu on saatu ja sillä ilmeisesti on Otetaan ja katsotaan peiliin ja lähdetään tästä kuitattu nyt kaikki lapsiperheiden asiat. keskustelusta eteenpäin, ja sanoisin, niin kuin ai­ Mielenkiintoista on nähdä se, että kun täällä kaisemmassa puheenvuorossani, että mikä onkin on tehty arvovalintoja, tehty taloudellisia ratkai­ sitten ratkaisu näissä, pitäisi saada laajempaa suja, korotettu etuuksia, niin eläkeläisten ongel­ ajankohtaiskeskustelua arvoista ja lapsiin ja per­ mia on ratkaistu rahalla, mutta kun ruvetaan pu- heisiin liittyvänä. 5350 Maanantaina 11.12.2000 162/5/37

37 Lauri Oinonen !kesk: Arvoisa rouva puhe­ me saamme tästä yhden välineen, jolla voidaan mies! Tänään maanantaina meillä kansanedusta­ asioita auttaa, se olkoon hyvä. jilla on yleensä maakunta- ja kuntapäivä. Itsekin Mutta niin kuin viittasin, valitettavasti käytän• jouduin valinnan eteen, lähteäkö Keuruun kau­ nön suoritusportaassa se, että suureunetaan ope­ punginhallituksen palaveriin, ei kokoukseen tusryhmiä, tuttu ja turvallinen kyläkoulu sulkee vaan palaveriin, vaiko jäädä eduskuntaan, jol­ aikanaan ovensa opetuskäytöltä, kaikki nämä loin paitsi täysistunnon mutta myös valiokunta­ ovat kielteisiä asioita, joilla luomme turvatto­ työn takia tein ratkaisuni jäädä tänne. Kun meillä muutta lasten elämään. Meidän pitäisi pitää huol­ on nyt näin tärkeä asia noussut täällä esille, niin ta siitä -jälleen kerran tuon mukaan kunnallis­ minä koin hyväksi, että jäin tänne. miehen näkökulman - että kunnat, jotka vastaa­ Mutta samalla tiedän ne asiat, joita kaupun­ vat ihmistä lähellä olevien perustarpeitten toteut­ ginhallituksen seminaari pohtii. Ne ovat mur­ tamisesta, voivat ne hyvin toteuttaa. Mutta tämä heellisia asioita. Joudumme supistuksia etsi­ samalla koskettaa myös koko lapsi- ja nuoriso­ mään toiminnoista, ja nimenomaan tänä iltana työtä paljon muutoinkin. On tavattoman paljon siellä on Efektian konsultti, joka saa evästyksen helpompaa tehdä työtä toimistossa kuin lasten ja toteuttaa pyöveliratkaisuja kyläkouluille, alkaa nuorten parissa. niitä valmistella, samoin pyrkii etsimään ratkai­ Omalle kotipaikkakunnalleni Haapamäelle suja koulujen opetusryhmien suurentamiseksi. kovien kiemuroitten jälkeen aikanaan hankimme Kun meiltä kunnallisilta luottamushenkilöiltä nuorisonohjaajan. Oli hieno idea ja ajatus, että nämä ratkaisut eivät synny, sitten keksitään rat­ saadaan ohjaaja, joka tekee työtä nuorten parissa kaisu, että tulee kylmä konsultti, joka osoittaa, ja liikkuu siellä, mutta käytännössä on paljon että noin ja noin paljon voidaan markkoja panna helpompi, niin kuin itse kunkin, kuluttaa aika eri­ pinoon, kun pannaan oppilasryhmät mahdolli­ laisissa kokouksissa ja palavereissa, jolloin ajan simman suuriksi ja lopetetaan kyläkouluja niin ja saa työllistettyä niin, että itse asiassa varsinaisia niin paljon. Tällaista elämä on käytännön suori­ nuoria ei kovinkaan paljon tarvitse nähdä. Hel­ tusportaissa elikkä kunnissa. Tämä on kovaa to­ posti meillä on tänä aikana käynyt yhteiskunnan dellisuutta, valitettavan kovaa todellisuutta. järjestämässä nuorisotyössä juuri näin. Minä pik­ On hyvä, että ed. Takkula toi esille arvot ja kusen karrikoin, kun minä noin sanoin, mutta ihanteet. Ne ovat liian paljoujo pitkään olleet hu­ tämä on vakava vaara, että nekin rajoitetut voi­ kassa. Arvoja ja ihanteita tarvitaan. On aivan hy­ mavarat, jotka olisi tarkoitettu juuri nuorten pa­ vä, että ed. Vilkuna toi esille Katekismuksen nel­ riin, menevät epätarkoituksenmukaiseen käyt• jännen käskyn. Siinäkin on yksi kestävä kasva­ töön. tuksen suuntaviitta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä eräitä ajatuk­ Täällä on käyty hyvää keskustelua, ja tämän sia. Oli aivan ilo kuulla ed. Hannu Takkulan pu­ takia tänne varmasti oli kannattavaa itse kunkin heenvuoroa, johon ihaillen haluan yhtyä. (Ed. meidän jäädä. Täällä on menty, sanoisinko, aloit­ Takkula: Kiitosl) Toivon, että näillä suuntavii­ teesta asiaan vielä syvemmälle ja sisälle. Itse voilla asiaa voidaan viedä jatkossa eteenpäin. aloitetta pidän hyvin kannatettavana, minkä ha­ luan tässä aloitteen tekijäHekin ja arvoisille kol­ legoille sanoa. Tällainen lapsiasiainvaltuutettu varmasti tarvitaan. Viittaan muun muassa siihen, Ed. Rajamäki merkitään läsnä olevaksi. että meillä on aikanamme lasten seksuaalista hy­ väksikäyttöä ja monia muita asioita, joissa todel­ la tarvittaisiin korkean tason viranomainen, joka voi ottaa asioihin kantaa. Tietysti täytyy muis­ 38 Petri Salo /kok: Arvoisa rouva puhemies l taa, että mikään asia ei ratkea yhdellä viralla, ei Keskustelu lapsiasiainvaltuutetusta on ollut ehkä edes virkakoneistolla, ei missään tapauksessa, parasta, mitä tässä salissa pitkään aikaan on käy• vaan se pitää saada toimivaksi. Organisaatiot ja ty. Ajattelin joitakin kommentteja keskustelusta järjestelmät ovat parhaimmillaan sitä varten, että kumminkin vetää osaltani myös yhteen. (Ed. asiat sujuvat ja hoituvat. Ei pidä ajatella, että Takkula: Kun ed. Salo puhuu, taso vain nouseel) Suomen lasten ongelmat tulevat kuntoon sillä, Minä ajattelin kyllä niin, että jos lapsiasiainval­ että me saamme lapsiasiainvaltuutetun. Muttajos tuutettu määrättäisiin tässä yhteiskunnassa, ehkä 162/6 Maatalousyrittäjien lomituspalvelut 5351 kaikkein helpointa olisi siihen valtuutetun toi­ lapsien asiaa yhteiskunnassa eteenpäin. Mutta meen määrätä hänen vanhempansa, mieluum­ näkisin, että jo olemassa olevan viranomaisjär• min vielä niin, että vanhemmat olisivat eri suku­ jestelmämme kautta, neuvolajärjestelmän kautta puolta. Nimittäin kun katson lapsiasiainvaltuute­ ja lastensuojeluviranomaisten kautta, voitaisiin tun tehtäviä, joita tähän lakiin on sidottu, mieles­ päästä siihen järjestelmään, että näihin asioihin täni nämä ovat kaikki tehtäviä, jotka keskeisesti kiinnitetään enenevästi huomiota. kuuluvat lapsen vanhemmille. Paljon on puhuttu myös perheministeristä, tar­ Minulla on itselläni ollut tietenkin siinä mie­ vittaisiinko Suomessa perheministeriö tai -minis­ lessä ankea lapsuus, että siihen on joskus sisälty• teri. Pelkkää perheministeriötä ei varmaan kos­ nyt 12-tuntisia työpäiviä jo 6-vuotiaasta lapsesta kaan voitaisi ajatella. Jos mietin yksittäistä mi­ asti. Tuntuu, että varmasti lapsiasiainvaltuutettu nisteriä, kuka vaikuttaisi eniten lapsiperheiden joutuisi puuttumaan tällaiseenkin lapsityövoi• taloudelliseen asemaan, se olisi varmasti veromi­ maan, kun lapset osallistuivat kodin töihin jako­ nisteri, jos meillä olisi sellainen verotus, että se kivat itsensä tärkeiksi. (Ed. Oinonen: Paras poh­ esimerkiksi palauttaisi lapsivähennykset takai­ ja kansanedustajaksi!) Silloin myöskin vanhem­ sin suomalaiseen verojärjestelmään. Sillä olisi mat joutuivat auttamaan seuraavaa sukupolvea erittäin suuri taloudellinen merkitys myöskin sii­ selviytymään ilman, että heitä heti oltiin laitta­ nä, miten perheitä arvostetaan, miten lapsiperhei­ massa vanhainkotiin. Se kuului luontaisesti suo­ tä arvostetaan verrattuna niihin perheisiin, joissa malaiseen yhteiskuntaan. ei satu olemaan lapsia. Näistä vähennyksistähän Osaksi tämä lapsiasiainvaltuutettukeskustelu me luovuimme 80-luvun lopulla ja siirryimme on kumminkin virinnyt siitä, että joillakin meillä sellaiseen tasaverotusjärjestelmään, että lapsi­ ehkä on hyvinkin paha omatunto siitä, että yh­ perheiden ja lapsettomien perheiden verotus on teiskunnan järjestelmä on etääntynyt siitä, mitä Suomessa saman tyyppinen. On muuten aika har­ me monet pidämme hyvänä, mutta emme saa vinaista koko Eurooppaakin ajatellen, että ei ve­ käännettyä pyörää enää siihen suuntaan. Kun rotuksellisesti suosita lapsiperheitä. täällä on keskusteltu ajan käytöstä, nämähän ovat Arvoisa puhemies! Suhtaudun tähän lakialoit­ kaikki meidän vanhempien priorisointikysymyk­ teeseen vähän sillä tavalla, että emme me välttä• siä, missä olemme kulloinkin ja kuinka kauan. mättä tarvitse erikseen lapsiasiainvaltuutettua, Kyllä kai se meistäkin on kiinni, mitä me televi­ viranomaisverkostoa, vaan ehkä tarvitsemme siostakatsomme. Katsommeko väkivaltaaja sek­ sellaisen perhelainsäännöksen, jossa selvästi sa­ siä vai katsommeko jotakin muuta, on meistä notaan nuorelle perheelle, tehdään isälle ja äidil• vanhemmista kiinni. le selväksi se, mitkä ovat isän ja äidin velvolli­ Minun tietääkseni kunnissamme, ainakin pie­ suudet tässä yhteiskunnassa ja mihin he sitoutu­ nissä kunnissa, on hyvä järjestelmä. Jokaisessa vat yhdessä yhteiskunnan kanssa, kun lapsia al­ kunnassahan on lastenvalvojat. Meillä on hyvä kavat tehdä. neuvolajärjestelmä, joka pidetään yhteiskunnan toimesta hyvässä kunnossa. Katsoisin, että näil• Keskustelu päättyy. läkin elimillä pärjäisimme yhdessä vanhempien kanssa hoitaessamme asioita, mitä yhteiskunnas­ Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia sa tällä hetkellä on. lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Täällä on puhuttu, että lapsiasiainvaltuutettu voi avustaa lasta tämän oikeuksien turvaamises­ sa sekä tarvittaessa hankkia tälle oikeusapua. Py­ 6) Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelu­ sähdyn aina miettimään, mitä nämä pykälät oi­ lain 17 §:n muuttamisesta kein sisällään pitävät. Lapsi joutuisi hakemaan oikeusapua joiltakin muilta kuin omilta vanhem­ Lähetekeskustelu miltaan, isovanhemmiltaan tai sisaruksiltaan. Lakialoite LA 175/2000 vp (Tytti Isohookana­ Tämä tuntuu varsin vieraalta tekstiltä. Lapsiasi­ Asunmaa /kesk) ainvaltuutetulla voisi olla toimisto. No, minusta se toimisto voisi olla oma koti. Ensimmäinen varapuhemies: Puhemiesneu­ Tämä keskustelu ei ole ollenkaan hyödytöntä. vosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja Tässä on kaikilla hyvä ja vilpitön tarkoitus ajaa terveys valiokuntaan. 5352 Maanantaina 11.12.2000 162/611

Keskustelu: meillä palkannauttijoilla on. Heitä ne eivät kos­ ke. Esimerkiksi päivähoitoasia on yksi tällainen. 1 Antti Rantakangas /kesk: Arvoisa puhe­ Tämä on pieni muutos siihen, millä tavalla hei­ mies! Lakialoite on sinänsä hyvä ja perusteltu. dän lomansa on järjestetty, mutta näkisin, että ed. Sehän lisäisi maatalousyrittäjien valinnanmah­ Rantakangas otti esille perusteellisemman asian. dollisuuksia maatalousloman ajankohdasta pää• Siihen tulisi laajemmin paneutua. tettäessä. Se ei kuitenkaan poista perusongel­ maa, eli maatalousyrittäjät tarvitsisivat lisää lo­ 4 Inkeri Kerola /kesk: Arvoisa puhemies! Lo­ mapäiviä, koska työpaine ja työtahti on kiivastu­ mitusasioihin perehdyttiin jo viime keväänä ja nut, yksikkökoot ovat kasvaneet. Sitä kautta pe­ todettiin ne ongelmat, mitkä tulevat uuden lomi­ ruskysymys mielestäni on siinä, että maatalous­ tusjärjestelmän myötä. Se onkin osoittautunut to­ yrittäjille pitää tulevina vuosina järjestää lisää deksi. Sairauslomapäivät ovat lisääntyneet eri­ lomapäiviä. tyisesti nuorten ja miksei myös vanhempien yrit­ Se mahdollistuisi sillä tavalla, että jos määrä• täjien kohdalla. Siksi olisi tärkeää, että kaikki rahat pidettäisiin nykyisellä tasolla, niin maata­ mahdolliset joustakeinot lomituspalveluiden lousyrittäjien lukumäärän alentuessa loput rahat osalta tehtäisiin, jotta voitaisiin taata myöskin lomajärjestelmässä pitäisi käyttää lomituksen ke­ nuorten yrittäjien hakeutuminen alalle ja ennen hittämiseen, uusiin lomapäiviin ja myös osaltaan kaikkea heidän pysymisensä tällä yrittäjyyssek• lomittajien palkkojen nostamiseen, jolloin tur­ torilla. vattaisiin ammattitaitoinen lomittajakunta vilje­ lijöille. Se on hyvin tärkeä asia maatilayritysten 5 Pekka Vilkuna /kesk: Arvoisa rouva puhe­ kannalta. mies! Kaikki, mikä tehdään viljelijän sosiaalisen aseman parantamiseksi, on erittäin tervetullutta. 2 Lauri Oinonen /kesk: Arvoisa rouva puhe­ Käsittelyssä oleva laki on yksi niitä. Minusta on mies! Aivan ilolla yhtyy ed. Isohookana-Asun­ rehellisyyden nimissä hyvin vaikea vaatia kovin maan tekemään aloitteeseen ja näkökohtiin, joita runsaasti lisää lomapäiviä, koska tämä Suomen ed. Rantakangas toi esille. systeemihän on länsimaissa täysin ainutkertai­ Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, jos ajatellaan nenjaon hyvä, että meillä tämä on. Pidetään kui­ maatilojen sukupolvenvaihdoksia jatkossa. Ky­ tenkin kiinni tästä, mitä on. Enempi minä olisin symykset siitä, kuinka viljelijäyrittäjät voivat valmis satsaamaan loman laatuun eli lisäämään saada perhevapaataja yleensä elämässään vapaa­ nyt puheena olevia sunnuntaipäiviä, että perhe ta, ovat tärkeitä, jotta maatiloille saataisiin isän• voi mennä yhdessä lomalle. Niitä voidaan lisätä nille emännät tai päinvastoin. Kysymys on siitä, vain tämän työn arvostusta lisäämällä. Se tapah­ että meillä säilyisivät perheviljelmät tässä maas­ tuu minun mielestäni korjaamalla lomittajan sa, kylät elävinä. Tässä on osana eräs asia, joka palkkausta huomattavasti. Kun saadaan lomitta­ vaikuttaa hyvin paljon siihen imagoon, mikä per­ jalle kunnon palkka, silloin sinne tulee sen tason heviljelmällä on työpaikkana ja työympäristönä. henkilöä työmaalle, että viljelijät voivat olla huo­ letta lomalla. Nyt on monesti semmoinen tilan­ ne, että lomallaolo on melkein raskaampaa kuin kotonaolo, kun pitää koko ajan päivystää puheli­ Ed. Vehkaoja merkitään läsnä olevaksi. messa, miten siellä pärjätään. Lomittajien koulu­ tusta ja palkkausta pitää korottaa samanaikaises­ ti.

3 Marja-Leena Kemppainen /skl: Arvoisa 6 Mauri Salo /kesk: Arvoisa rouva puhemies! rouva puhemies! Edellisen asian yhteydessä kä• Maatalousyrittäjät ovat lomansa ansainneet. Nyt vimme pitkän keskustelun muun muassa siitä, maataloudessa meneillään oleva rakennemuutos mitkä ovat perusarvomme ja aseoteemme suh­ johtaa entistä suurempiin yksiköihin ja entistä teessa perheeseen. Minusta nimenomaan maata­ suurempaan vastuuseen johtuen siitä, että yritys­ lousyrittäjät ja nuoret perheet ovat tänä päivänä toiminta ei välttämättä ole aina kovin kannatta­ erittäin kovan työtaakan alla ja ulkopuolella mo­ vaa. Siihen tulee ne omat henkiset paineet, jotka nesta sellaisesta asiasta, mitä etuja esimerkiksi syövät ihmistä vähän molemmista päistä. 162/7/1 Ylioppilastutkinnon maksuttomuus 5353

Työssäuupuminen on tänä päivänä se sana, aatteista. Opetuksen maksuttomuudella on halut­ josta paljon puhutaan. Maataloustyö on kyllä niin tu turvata kansalaisten koulutusmahdollisuuksi­ raskasta, että siinä jo uupuu fyysisesti, ja vielä ta­ en yhdenvertaisuus. Perusopetuksen maksutto­ loudelliset paineet, jotka tulevat siitä sivusta, ai­ muus ja muut opintososiaaliset etuudet ovat tär• heuttavat henkistä uupumusta. Siksi lomitusjär• keä osa koulutuksen perusturvaa. jestelmän edelleen kehittäminen on aivan välttä• Näiden ohella koulutuspolitiikan perosiinjana mätöntä. Kun lomitettavien määrä pienenee juu­ on pidetty toisen asteen koulutuksen maksutto­ ri rakennemuutoksesta johtuen, on perusteltua muutta. Tämä periaate ei kuitenkaan toteudu lu­ edellyttää, että nykyiset lomamäärärahat kuiten­ kiolaisille pakollisen toisen asteen päättötutkin• kin säilyvät, jolloin voidaan todella panostaajat­ tona pidettävän ylioppilastutkinnon osalta. Yli­ kossa lomittajien laatuun, jolloin loman laatukin oppilastutkintolautakunta on kerännyt viime osaltaan paranee. vuosina tutkintomaksuina noin 26 miljoonaa Meillä on toinen ryhmä, joka on myös jatku­ markkaa vuosittain. Yksittäiseltä opiskelijalta vasti vähenevä: sotaveteraanit. Heidänkin koh­ ylioppilastutkintolautakunta perii tutkinnon suo­ dallaan voidaan budjetin käsittelyssä edellyttää, rittamisen yhteydessä 100 markan perusmaksun että ne rahat, jotka on varattu, jaetaan jäljellä ole­ lisäksijokaisesta kokelaan suorittamasta ylioppi­ vien kesken. Eli meillä myös tänä päivänä teke­ lastutkinnon kokeesta 95 markkaa. Tämä on mer­ vät maataloustöitä ihmiset, jotka ovat tehneet pit­ kinnyt kirjoitusten yhteydessä perittävää jopa kän päivätyön molemmissa paikoissa. Näin on reilusti yli l 000 markan tutkintomaksua. Ilman tarpeellista ottaa kaikki asiat huomioon. ylioppilastutkintoa lukio-opinnoilla ei juurikaan ole arvoa. Niinpä tutkintomaksu on nykyisellään Keskustelu päättyy. verrattavissa lukukausimaksuun, vaikka se peri­ täänkin normaalista lukukausimaksukäytännös• Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia tä poiketen vasta opintojen päätösvaiheessa. lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Käytäntö on vahvasti ristiriidassa toisen asteen koulutuksen maksuttomuusperiaatteen kanssa. 7) Laki lukiolain 18 ja 28 §:n muuttamisesta Ylioppilastutkinnon maksuttomuus on nous­ sut viime aikoina entistä voimakkaammin esille. Lähetekeskustelu Lukiolaisia kannustetaan ylioppilastutkinnon ha­ Lakialoite LA 176/2000 vp (Petri Neittaanmäki jauttamiseen. Esteeksi ovat kuitenkin nousseet /kesk) joidenkin kohdalla moninkertaisesti perittävät perus- ja koemaksut Joissakin tapauksissa koke­ Ensimmäinen varapuhemies: Puhemiesneu­ las on jopa luopunut ylioppilastutkinnon hajaut­ vosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvalio­ tamisesta tai tiettyjen vapaaehtoisten aineiden kuntaan. kirjoittamisesta näiden maksujen vuoksi. Keskustelu: Lukialaisten mahdollisuudet hyödyntää yliop­ pilastutkintoon sisällytettävien aineiden valin­ 1 Inkeri Kerola /kesk: Arvoisa rouva puhe­ naisuutta ja niiden suorittamisen hajauttamista mies! Käsittelyssä oleva lakialoite on ed. Neit­ eivät saa olla sidoksissa kenenkään opiskelijan taanmäen tekemä. Uskon, että me kaikki voim­ maksukykyyn. Kansalaisten yhdenvertaisuuspe­ me yhtyä näihin seuraaviin periaatteisiin, jotka riaatteen turvaamiseksi on lukiolakiin kirjattava myös ed. Neittaanmäki on aloitteessaan tuonut tämän lakiehdotuksen mukaisesti yksiselitteises­ esille. ti oikeus maksuttomaan ylioppilastutkintoon Suomen perustuslain 16 §:n mukaan jokaisel­ riippumatta siitä, onko tutkinnon suorittaminen la on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. hajaotettu useampiin kokeisiin. Näistä periaatteista meidän suomalaisten on syy­ Arvoisa puhemies! Kun oletan, että tämä asia tä olla erityisen ylpeitä. Kansalaisten henkisenja menee sivistysvaliokunnan tutkittavaksi, toivon, aineellisen hyvinvoinnin edistämisen katsotaan että myöskin hallituspuolueiden jäsenet sivistys­ olevan yhteiskunnan vastuulla. Yleissivistävän valiokunnassa ottavat tämän asian omakseen ja peruskoulutuksen maksuttomuus on siksi yksi tutkivat todella, mitä vaikutuksia tällä lakiehdo­ suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisistä peri- tuksella olisi käytännön koulutusjärjestelmässä. 5354 Maanantaina 11.12.2000 16217/2

2 Lauri Oinonen /kesk: Arvoisa rouva puhe­ pa ne sitten hajautettuina tai sillä tavalla kuin mies! Lupasin ed. Petri N eittaanmäelle kannat­ opiskelija ja koulu ne ovat hyväksi nähneet. Ni­ taa tätä lakialoitetta hänen lähdettyään Jyväsky• menomaan opiskelijana itselläänhän on valin­ län kaupunginvaltuuston kokoukseen kuntapäi• nanmahdollisuuksia sen suhteen, mitä hän kul­ vänä, joka tämä maanantai on. Olen ilomielin loinkin kirjoittaa. kannattamassa tätä lakialoitetta, koska tein sen jo Toivon, että tämä lakialoite, laki lukiolain 18 silloin, kun ryhdyin yhdeksi lakialoitteen allekir­ ja 28 §:n muuttamisesta, joka merkitsisi maksut­ joittajaksi. Silloinkin sanoin, että lähden mielel­ tomia ylioppilaskirjoituksia, voisi toteutua. läni mukaan, koska minulla on tästä asiasta ollut toivomusaloite ja sittemmin toimenpidealoite ai­ 3 Leena Rauhala /skl: Arvoisa puhemies! van samaan päämäärään pääsemiseksi elikkä yli­ Täällä on jo tullut esille, että toisen asteen koulu­ oppilaskirjoitusten saamiseksi maksuttomiksi. tuksen maksuttomuus voitaisiin turvata yhteis­ Täällä on aivan oikein viitattu periaatteeseen, kunnassa edelleenkin. Ylioppilastutkinto liittyy että perusopetuksen maksuttomuus on meillä hy­ toisen asteen viimeiseen vaiheeseen lukiossa. väksytty. Aikanaan, kun itse kirjoitin ylioppi­ Tietenkin on niin, että kun valitsemme yleisesti laaksi, oli sellainen aika, että silloin oli oppikou­ joitakin poikkeavia ratkaisuja, voi ajatella, että lu maksullinen ja siellä maksoi kaikki, niin mat­ niitä joutuu korvaamaan ja maksamaan, mutta kat kuin ruokakin, mutta en muista, että ylioppi­ tässä on kysymys sellaisesta asiasta, jota selkeäs• laskirjoitus olisi erikseen maksanut hamassa ti yhteiskunnassa ollaan ohjaamassa. Täällä on menneisyydessä. Se oli jo 60-luvun loppupuolel­ perusteltu, että lukiolaisia jopa kannustetaan yli­ la ainakin maksutonta. Kaikki muu tosin silloin oppilastutkinnon hajauttamiseen. Silloin tuntuu maksoi. kohtuuttomalta, että siitä joutuu maksamaan, Kun Suomea koetteli taloudellinen lama, on varsinkin kun hajauttamisen perusteena useinkin tietysti ymmärrettävää, että silloin on koetettu et­ on se, että pystyy paremmin lukemaan yhtä ai­ siä ei vain niitä kohteita, joissa on menoja vähen• netta kerrallaan ja sitä kautta tulee osaamista ja netty, vaan myöskin kohteita, joissa on saatu yh­ pysyvämpää tietoa enemmän. Oppimisnäkemyk• teiskunnalle tuloja. Mutta kun nyt on aika kuiten­ selläkin voisi perustella tätä, että hajauttaminen kin muuttunut, olisi erittäin perusteltua päästä sinänsä on hyvä. siihen, että yleissivistävän peruskoulutuksen, Tämä lakialoite on ihan kannatettava sillä ta­ tässä tapauksessa lukiokoulutuksen, päätösvai• valla, ettei maksukyky todellakaan tulisi esteeksi he, jollaisena ylioppilaskirjoitusta voi perustel­ myönteisille ratkaisuille oppimisessa. lusti pitää, olisi maksuton. Näin ollen tämä osal­ taan olisi toteuttamassa sitä periaatetta, mitä on 4 Jouni Lehtimäki /kok: Arvoisa puhemies! todettu yleissivistävän peruskoulutuksen mak­ Ed. Neittaanmäen aloitetta on aika vaikea kenen­ suttomuudesta, mutta samalla auttamassa sitä, kään vastustaa, mutta kuitenkin on todettava, että että kukaan ei ainakaan tuon maksun takiajättäi• tässä tilanteessa hän ei näe metsää puilta. Ei yli­ si joitakin aineita ylioppilastutkinilossa kirjoitta­ oppilastutkintomaksu ole lukiolaisille ongelma, matta ja kenties jo lukio-opinnoissakin vähem• vaan ennen kaikkea ongelma on joillekin materi­ mälle mielenkiinnolle ajatellen, että ei noita kir­ aali, kirjat, vaatteet, joillekin matkakulut. Tär• joita, ettei ainakaan tästä tulisi kenellekään estet­ keämpää kuin puuttua tähän asiaan on huolehtia tä. siitä, että opintotukijärjestelmämme on toimiva, Sinänsä tietysti, jos ajatellaan nuorten ja per­ jolloin puhutaan siitä, kuinka pitkään kotona asu­ heiden rahankäyttöä, kovin suurista summista­ va saa opintotukea, oliko järkevää siirtyä markki­ han tässä ei ole kysymys. Monessakin tilantees­ nakorkoiseen opintolainaan jne. Aloite on hyvä, sa nuo rahat saattavat mennä johonkin muuhun mutta se on kuitenkin sijoitettava laajempaan aivan helposti, mutta varmasti on kovaa todelli­ konseptiin eli koko opintotukijärjestelmään ja suutta perheissä, että joudutaan elämään talou­ sen hoitamiseen. dellisesti tiukoilla. Silloin tosin saattaa olla, että tällaiseen tärkeään asiaan raha löytyy, kunjoudu­ 5 Anne Huotari /vas: Arvoisa puhemies! Mak­ taan katsomaan, mihin sitä on varaa käyttää. suton perusopetus on tärkeä periaate Suomessa, Mutta näkisin oikeudenmukaiseksi, että ylioppi­ ja väitänpä, että se on yksi maamme menestyk­ laskirjoitukset olisivat maksuttomat, toteutettiin- sen salaisuus myös, eli pienestä kansasta täytyy 16217/6 Työturvallisuus 5355 löytää kaikki lahjakkuus eikä opiskelu saisi olla Keskustelu päättyy. rahasta kiinni. Mutta kuten ed. Lehtimäki jo tote­ si, ikävä kyllä lakialaitteessa esitelty maksu ei Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia ole ainut, joka rassaa lukiolaisia, vaan kirjat ovat lähetetään sivistysvaliokuntaan. erittäin kalliita, ja jostakin kumman syystä niitä myöskin muista syistä kuin siitä syystä, että si­ sältö vaihtuisi, vaihdetaan niin, ettei pysty käyt• 8) Laki työturvallisuuslain 9 §:n muuttami­ tämään parina peräkkäisenä vuonna esimerkiksi sesta toisten kirjoja niin kuin ennen vanhaan. Silloin, kun itse opiskelin, oli mahdollista sitä kautta Lähetekeskustelu säästää aikamoinen rahasumma. Lakialoite LA 177/2000 vp (Pertti Turtiainen Jos tämä lakialoite sivistysvaliokunnassa saa /vas ym.) tuulta purjeisiin tai keskustelette ministerin kans­ sa, kannattaisi ottaa esille kaiken kaikkiaan lu­ Ensimmäinen varapuhemies: Puhemiesneu­ kiolaisten kalliit kirjat ja muu materiaali. Sitten vosto ehdottaa, että asia lähetetään työ- ja tasa­ kunnat ovat kehitelleet sinne kaikennäköisiä ma­ arvoasiainvaliokuntaan. teriaalimaksuja ja tällaisia kuluja, jotka olivat aika kyseenalaisia lainsäädännönkin kannalta. Keskustelu: Toisaalta oli täysin ymmärrettävää, että yritettiin hakea kaikista paikoista rahaa, mutta kun tässä 1 Pertti Turtiainen /vas: Arvoisa rouva puhe­ on yleensä kysymys valtion rahasta, silloin kan­ mies! Lakialoitteen työturvallisuuslain 9 §:n nattaisi harkita sitä, pitäisikö tämä asia kuitenkin muuttamisesta lähtökohtana oli tilanne Suomes­ pyrkiä hoitamaan. sa ja ylipäätään yritysmaailmassa kehityssuunta, joka liittyy työturvallisuuteen ja josta tänäkin 6 Esa Lahtela /sd: Arvoisa rouva puhemies! päivänä on hyvin paljon keskustelua ollut: työs• Ed. Neittaanmäen aloite on ihan hyvä, niin kuin säjaksaminen ja siihen liittyen perheiden jaksa­ edellisissä puheenvuoroissa todettiin. Tässä pi­ minen. Joskin ed. Karjulatoi eräässä puheenvuo­ täisi katsoa kokonaisuutta, miten köyhempien rossa esiin sen, että jos perheessä on asiat kun­ lapset yleensä pystyvät opiskelemaan, koska nossa, niin työssä jaksetaan, että työssäjaksami• kynnykset ovat isoja, niin kuin on todettu kirjo­ sessa ei ole työn tekemisestä ja sen työn määräs• jen suhteen. Itse tiedän, kun on useampia lapsia tä eikä tämän tyyppisistä asioista missään tapa­ omiakin, ja yksi taitaa tällä hetkellä olla tässä ti­ uksessa kysymys. Hiukan outo suhtautuminen lanteessa, joka tässä on lakialaitteessa esitetty. mielestäni. Useamman tonnin edestä on viime syksystä läh• Kehityssuunta on ennen kaikkea työturvalli• tien kirjoja otettu, mutta tietysti kansanedustajan suuteen liittyen, työtapaturrniin liittyen, ainakin palkka on suhteellisen hyvä ja sitä vielä nostet­ omalta näkökannaltani, mitä olen tarkastellut ja tiin reippaan puoleisesti, niin että meillä ei mi­ seurannut kehitystä, varsin kielteinen. Tapatur­ tään hätää sen puoleen ole. Kyllä me pentuJoille mien määräthän ovat työpaikoilla lisääntyneet kirjat saadaan. suhteessa tehtyihin työtunteihin. Samoin osal­ Kaiken kaikkiaan kannan huolta tilanteesta, taan ilmeisesti vaikuttaa yritysrakenteiden radi­ joka oli ennen kuin olin kansanedustaja, koska kaali muuttuminen yhä pienempiin yksiköihin. oli hyvin epävarmaa, tuleeko tänne vai eikö tule. Pienyrityksissähän joudutaan paljon intensiivi­ Saman tyyppisten ihmisten asemassa, jotka pie­ semmin tekemään työtä ja vaikeammissa olosuh­ nellä palkalla töissä ovat, ja työttömien asemas­ teissa ja tilanteissa, ja silloin suhtautuminen työ• sa, voisi kynnys kasvaa niin isoksi, jotta se eriyt­ turvallisuuteen ja työsuojeluun kärsii siitäkin tää ihmiset eikä olekaan sitä tietä, jota ed. Huota­ huolimatta, että asiasta kovasti puhutaan valta­ ri kuvasi. Hyvät kyvyt voivat jäädä piiloon, ja kunnan tasolla erilaisissa koulutustilaisuuksissa, suomalainen yhteiskunta ei tule koskaan niistä seminaareissa, kurssittaen ihmisiä. Kuitenkin kyvyistä hyötymään. Sen takia tasavertainen sys­ tuntuu, että asia ei välttämättä mene perille. teemi meidän pitää jatkossakin turvata. Raha ei Sen vuoksi ehdotankin työturvallisuuslain 9 voi olla se este, jotta lahjakkaat ja yleensä ihmi­ §:n muuttamista yhdellä sanalla. Kohtuudella­ set, jotka haluavat opiskella, jäävät pois rattaista. sana pitäisi poistaa, sillä se tietyllä tavalla vai- 5356 Maanantaina 11.12.2000 16218/2 keuttaa tilanteita ja edesauttaa tietynlaista välin• 2 Matti Huntola /vas: Arvoisa rouva puhe­ pitämättömyyttä työturvallisuuteen liittyen, mies! Täällä on oikeastaan viimeisen vuoden ai­ vaikka työnantaja on vastuussa, koska työtuo• kana tavalla tai toisella puhuttu aika paljon työ• mioistuimessa työnantaja voi aina vedota siihen, turvallisuudesta, joka lähinnä on liittynyt myös• että "kohtuudella" ei ole ollut mahdollista hoitaa kin työssäjaksamiseen, mutta toki muuhunkin. työturvallisuusasioita. Uskon, että nyt on käsittelyssä osa maan riko­ Toisena osana lakialoitteessani on työssäjak• tuimmasta lainsäädännöstä. Tähän on selkeästi saminen ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Osal­ syynä kaksi asiaa. Toinen on, että työsuojelulain• taanhan työssäjaksamiseen ei varsinkaan pienil­ säädäntö on niin väljästi muotoiltu, että sen tul­ lä työpaikoilla ole riittävästi kiinnitetty huomio­ kitsemisessa ja toteuttamisessa on eriäviä käsi• ta vedoten siihen, että taloudellisia resursseja ei tyksiä, lähinnä työsuojelupiirien osalta, mikä liit­ tähän toimintaan ole. Mutta kun asiaa tarkastel­ tyy siihen, ettei ole kykyä tai ei osata tulkita tai ei laan lähemmin, niin kun panostuksia kohdeune­ ole halua tulkita säännöksiä niin kuin niitä tulisi taan työssäjaksamisasioihin, on aivan varmaa, tulkita. että turvallisuus kohenee ja sairauspoissaolot On välttämätöntä, että tätä lainsäädäntöä sel­ työpaikoilta vähenevät. Tämä ei tarkoita millään keytetään koskemaan sekä työnantajan että työn• tapaa sitä, että vastuu yksinomaan olisi työnanta• tekijänkin velvollisuuksia työsuojelussa, jotta jana kaikilta osin, kyllä vastuu on myös työnteki• me pääsemme sanoista tekoihin työsuojelukysy• jällä työturvallisuudesta ja työympäristöstä. Eli myksessä. Nyt on tosiasia se, että työntekijät voi­ työnantajan ja työntekijän on yhteistoiminnassa vat huonosti työpaikoilla sekä fyysisesti että hen­ pyrittävä vaikuttamaan siihen, että työympäristö kisesti. Se ei kauniilla puheilla enää muutu, vaan on turvallinen ja terveellinen. tämän suuntaista täsmennettyä lainsäädäntöä me tänne kaipaamme. Työkykyä ylläpitävä toiminta on tietyllä tapaa kolmijakoinen, kuten aloitteessani esitän. Yhden 3 Anne Huotari /vas: Arvoisa puhemies! Ed. osan muodostavat seikat, joilla työturvallisuu• Turtiaisen aloite on aivan oikeasta asiasta ja ajan­ den ja työterveyden kannalta vaikutetaan työn kohtainenkin. Tapaturmien ehkäisy on työnanta• toimivuuteen, työn ja työajan järjestelyihin ja jalle huomattavasti edullisempaa, sillä kustan­ esimiestyöhön. Toisena osana on työn haitalli­ nukset sairauksista tulevat hyvin monta kautta, suuden, henkisen ja fyysisen kuormittavuuden, muun muassa sijaisten koulutuksen ja muiden keventäminen. Aivan liian vähälle huomiolle on asioiden kautta. jäänyt, sanotaan, henkisen ja fyysisen kuormitta­ Aloitteessa korostetaan erityisesti pienten vuuden vaikutus työssäjaksamiseen. Tänä päivä• työnantajien vastuuta. Tässä yhteydessä haluai­ nä on tästäkin asiasta keskusteltu pari lakialoitet­ sin huomauttaa, että on monenlaisia työnantajia. ta taaksepäin. Väittäisin, että tänä päivänä on Myös pienissä työnantajissa on niitä, jotka hoita­ monia töitä, jotka ennen ovat olleet fyysisesti vat asiansa ja ymmärtävät työsuojeluasioiden hoidettavissa, mutta kun lisärasitteena on tullut merkityksen. Monta kertaa pienillä työnantajilla henkinen rasittavuus, näiden yhteisvaikutus on on myös tiedon puutetta siitä, paljonko kustan­ melkoinen ajatellen työssäjaksamista. Sen vuok­ nukset kaiken kaikkiaan ovat. Pienillä työpai• si työkykyä ylläpitävään toimintaan pitäisi enem­ koilla ei myöskään ole sellaisia henkilöitä, jotka mänkin kiinnittää huomiota, ennen kaikkea tässä erikseen näistä asioista vastaisivat, niin kuin sirpaloituneessa työelämässä, kun yrityksiä on isoissa yrityksissä. tullut huomattavasti lisää aikaisempaan nähden. Tässä yhteydessä haluan kuitenkin vielä mai­ Arvoisa puhemies! Toivankin aloitteelle nita siitä, että sitten, kun työtapaturma tapahtuu, myönteistä käsittelyä jatkossa ja että ainakin sii­ olen joutunut kyllä aika useaan otteeseen näke• nä vaiheessa, kun työturvallisuuslakiuudistusta mään tilanteita, missä vakuutusyhtiöt luistavat tullaan toteuttamaan jossakin vaiheessa, aikatau­ vastuustaan. Ne ehkä korvaavat jonkin kuukau­ lua en tunne tarkkaan, näitäkin asioita huomioi­ den ajan, mutta sitten ruvetaan väittämään, että daan jollakin tavalla. Laki sinällään pitää sisäl• kyseessä ei olekaan enää työtapaturmasta johtu­ lään monta korjattavaa kohtaa, mutta halusin va vika, vaan jos henkilö on sattunut vuosikausia nostaa yhden osan, eli turvallisuuden ja työssä• sitten käymään saman asian, esimerkiksi selkäki• jaksamisen esille. vun, vuoksi lääkärissä, väitetään, että vaiva ei 162/8/4 Työturvallisuus 5357 johdukaan enää työtapaturmasta, vaan vanhasta tu. Sitten tässä puolessa, missä todetaan työky• viasta. Monta kertaa vakuutusyhtiöt luistavat kyä ylläpitävästä toiminnasta, on minusta hyväs• vastuustaan. Toivoisin, kun tässä on sosiaali- ja ti oivallettu se asia, jotta mitkä kaikki elementit terveysministeriöllä valvontavastuu, että se kiin­ työkykyyn voivat vaikuttaa. Täällä on puhuttu nittäisi tähän asiaan huomiota. siitä, että kun kodissa on kaikki hyvästi, niin sit­ ten työpaikallakin jaksetaan. Kyllä se on molem­ 4 Jouni Lehtimäki /kok: Arvoisa puhemies! minpuolista, kyllä kodissa pitää olla hyvästi, Ed. Turtiaisen aloite on täysin kannatettava ja mutta pitää olla työpaikalla myös hyvästi, koska olen samaa mieltä. Haluan kuitenkin puuttua pe­ kyllä se monesti tuntuu heijastuvan eri tilanteis­ rusteluihin, koska hän ehkä pyrki luomaan vä• sa. Jos työpaikalla menee huonosti, niin kyllä sii­ hän semmoista kuvaa siinä, että työnantajapuoli nä vissiin se muija tai ukko saa kuulla sitten siel­ olisi aina se, joka tavallaan näitä määräyksiä ja lä kotona ne omat purkaukset, koska paineet ovat säännöksiä loukkaa. Haluan todeta, että olin vii­ jääneet työpaikalla sisälle ja ne huolet ja murheet me kesänä eräässä työpaikassa edustajan kesä• viedään sitten kotiin. Se on vähän kuin kansan­ harjoittelussa, ja suojalasien käyttäminen oli edustajan hommaa, että puhelin alkaa täristä vä• muun muassa semmoinen vaatimus, mitä myös littömästi, kun kotiin pääsee, että ei tiedä, mikä työntekijätloukkaavataika paljon. Aloite on hy­ on työtä ja mikä kotielämää. Mutta se on taas vä• vin kannatettava, mutta pitää kuitenkin muistaa hän niin kuin riemu tässä meidän hommassa, että se, että kyseessä ei ole pelkästään työnantajan voidaan olla jatkuvasti ihmisten kanssa yhtey­ välinpitämättömyys, vaan se on kyllä molem­ dessä. minpuolista. Sitten kuormittavuustekijä on tässä toisena. Kyllähän yksitoikkoisiin liikkeisiin ja näihin mo­ 5 Esa Lahtela /sd: Arvoisa puhemies! Muuta­ net liitot ovat omia suosituksiaan kehitelleet ja ma sana puhujakorokkeelta, koska kaksi minuut­ pyrkineet vaikuttamaan, mutta monilla aloilla on tia on kovin lyhyt aika paikaltaan puhua. vaikea päästä niistä kokonaan pois. Työkierto on Ed. Turtiaisen aloite on sillä tavalla hyvä, niin yksi hyvä asia. Ainakin omalla työpaikallani, kuin jo kaikki ovat todenneet, myös kokoomuk­ jossa olin pääluottamusmiehenä, luotiin semmoi­ sen puoleltakin, jotta tässä puututaan ihan oikei­ nen järjestelmä, jossa yksitoikkoisissa hommis­ siin asioihin. Tällä hetkellä meillä on systeemi sa ei ihmisen tarvinnut samaa vuoroa koko ajan tietysti olemassa siinä, jotta työnantajat joutuvat tököttää, vaan siinä olijopa sillä tavalla, että puo­ jonkin verran kantamaan enemmän vastuuta, jos len tunnin välein porukka vaihtui, sai toisenlais­ laiminlyövät näitä, koska vakuutusmaksut - en ta työtä, jotta rasittavuus ei käynyt liian pitkäksi, tiedä pienemmistä firmoissa, mutta ainakin eikä tullut semmoista, että olisi tullut jokin am­ isommissa firmoissa - nousevat, jos tapaturmat mattitauti siinä työssä. lisääntyvät. Samaten sitten tietysti isommissa fir­ Sitten kolmas osa liittyy kuntoon, liikuntaan ja moissa on ihan luonnostaan eläkemaksut Jos sat­ virikkeellisiin elämäntapoihin. Näissä on joita­ tuu, että tulee vakavia tapaturrnia, niin se sitten jo kin ihan hyviä asioita ollut sinällään. Juuri kävin maksaa tosi paljon. Kyllä tapaturrnien torjuntaa tutustumassa yhteen firmaan, jossa saa kaiken ja työkyvyn ylläpitämistoimintaa isoissa firmois­ näköistä: kuntosaliliput, uimahalliliput Sitten sa nimenomaan jo tänä päivänä suhteellisen hy­ siellä on kilpailuja ja kaiken näköisiä. Kun osoit­ vin toteutetaan. Pienissä firmoissa on se ongel­ taa, että lenkkeilee tai hiihtää, niin arvotaan joka ma tietysti, että sitä ei ole vielä koettu. Yleensä vuosi ihan hyvät palkinnot. Firma maksaa lisää pikku firmoissa isännätkin ovat jo sen verran ko­ vielä jotain erikoisjuttuja, mikä on tietysti vähän van työtaakan alla, että he eivät itsekään osaa ongelma. Niille, jotka eivät tupakoi, se maksaa työkykyään ylläpitää, ja vielä vähemmän sitten jotain bonusta. Se tuntuu ihmeelliseltä, mutta se­ ajattelevat työntekijöitä. kin on mahdollista. Se lienee kai ainakin terveyt­ Sen takia minusta ed. Turtiaisen aloitteen al­ tä edistävää, en tiedä miten se on tasa-arvokysy­ kuosa - kohtuudella-sana pois, eli lakipykälä mys, mutta kuitenkin kuulin ensimmäisen kerran olisi velvoittava, ei mitään kohtuutta tai arvioin­ semmoista, että voidaan maksaa jopa rahaa sille, tia, vaan se olisi velvoittava, että pitää ottaa työ• kuka ei tupakoi. Koska se isäntä väitti siellä, että suojeluasiat vakavasti ja hoitaa olosuhteet ja niillä, jotka eivät tupakoi, on kuulemma vähem• kaikki laatutekijät kuntoon- on selkeästi sanot- män sairauspoissaoloja ja työteho on kovempi. 5358 Maanantaina 11.12.2000 162/8/6

Tämmöisiä näkemyksiä tässä ed. Turtiaisen Myöskin ammattitaudit ovat edelleenkin yksi aloitteen osalta. Toivon mukaan tämä menee nyt olennainen osa suomalaista työelämää, minkä eteenpäin. suhteen tulisi ryhtyä entistä ponnekkaampiin toi­ menpiteisiin. Nythän meillä on edelleenkin, vaikka asbesti on ollut kiellettynä jo pitkän ai­ kaa, todellinen pommi tulossa siinä mielessä, että runsas sata kuolemantapausta vuodessa johtuu Ensimmäinen varapuhemies: Täysistunto kes­ asbestin aiheuttamista ammattitaudeista. Tässä keytetään ja sitä jatketaan kello 19. ongelmana on se, että asbestin aiheuttamia am­ mattitauteja ei tahdota läheskään kaikkia tunnus­ taa ammattitaudeiksi, vaikka ne kiistatta ovat as­ bestin aiheuttamia. Ihmiset ovat olleet sellaisissa Täysistunto keskeytetään kello 17 .00. työtehtävissä, joissa työpaikoilla on asbestia käy• tetty. Se sitten aikaa myöten on aiheuttanut vaka­ van, usein kuolemaan johtavan ammatti taudin. Mielestäni tähän kysymykseen tulisi kiinnit­ Täysistuntoa jatketaan tää nykyistä paljon enemmän huomiota. Niille­ hän ei sinänsä enää mitään voida. Asbesti on ai­ kello 19. ne, joka jää ihmisen keuhkoihin ja aiheuttaa siel­ lä vaurioita, sairauksia. Mutta se, että tämä näille Puhetta johtaa ensimmäinen varapuhemies Ant­ henkilöille korvattaisiin ammattitautina nykyistä tila. laajemmin, tulisi ehdottomasti saada aikaiseksi, ja myöskin asbestinjohdosta kuolleitten omaisil­ le korvattaisiin, koska tässä on myöskin suuria puutteita. Keskustelu päiväjärjestyksen 8) asiasta jatkuu: Arvoisa puhemies! Kuten jo alussa totesin, työntekijä myy työnantajalle työvoimaa ja työn• 6 Mikko Kuoppa /vas: Arvoisa puhemies! Ed. antaja ostaa työvoimaa. Näin ollen työsuojeluun Turtiaisen tekemä lakialoite on sekä tarpeellinen ja työturvallisuuteen tulisi kiinnittää paljon ny­ että ajankohtainen. Laki työturvallisuuslain kyistä enemmän huomiota. Vaikka väitetään, että muuttamisesta on siinä mielessä ajankohtainen, se on kallista, kokonaisuutena ottaen työsuojelu että työtapaturmien määrä on viime aikoina maksaa kyllä itsensä takaisin pienempinä työta• kääntynyt kasvuun ja työtapaturmathan aiheutta­ paturmalukuina ja myöskin sitä kautta pienempä• vat melkoisesti kustannuksia tapaturman uhreil­ nä sairastuvuutena. Myöskin työnantajat hyöty• le, mutta myöskin yrityksille ja yhteiskunnalle. vät siitä vakuutusmaksuissa ja jos työntekijät Siinä mielessä on erinomaisen tärkeää, että työ• ovat työssä, tulee myös enemmän tulosta kuin turvallisuutta parannetaan sekä lainsäädännön silloin, jos sattuu tapaturmia ja sitä kautta työstä avulla että myöskin käytännön työturvallisuus• poissaoloa. Erityisen huolestuttava tilanne on se, työllä. että työtapaturmat ovat kääntyneet kasvuun. Täs• Nyt on muistettava, että työturvallisuustarkas• sä suhteessa tulisi myöskin työsuojelutarkastuk• tuksiin käytettyä henkilöstömäärää on supistettu sia, työpaikkatarkastuksia, lisätä nykyisestä. työsuojelupiireissä. Ehkä tämä on yksi syy sii­ hen, että työtapaturmat ovat kääntyneet kas­ vuun. Näin ollen olisi erinomaisen tärkeää, että 7 Petri Salo !kok: Arvoisa rouva puhemies! Ed. laki olisi ajanmukainen ja riittävän tiukka, jotta Turtiaisen aloite on oikean suuntainen. Se, mitä se veivoittaisi työnantajat mahdollisimman tar­ olisin toivonut tähän lakipykälään aivan erityi­ kasti noudattamaan sitä periaatetta, että työnan• sesti näinä aikoina sisällytettäväksi, on nimen­ taja ostaa työntekijäitä työvoimaa ja työntekijä omaan se, että valitettavan paljon tänä päivänä myy työnantajalle työvoimaansa, ei työturvalli• työpaikoilla me tapaamme ihmisiä, jotka ovat al­ suutta eikä terveyttä. Valitettavasti näin ei käy• koholin, lääkkeiden, huumeiden tai henkisen sai­ tännön elämässä kuitenkaan ole, vaan työtapatur• rauden tai olotilan takia sellaisessa mielentilas­ mia sattuu jatkuvasti. sa, että he eivät pysty turvallisesti tekemään työ- 162/8/8 Työturvallisuus 5359 tä. Samalla he vaarantavat oman turvallisuuten­ 10 Esa Lahtela /sd: Arvoisa rouva puhemies! sa. Monesti vaarallisissa töissä he vaarantavat Ed. P. Salolle voisi todeta, että tässä on kaksi eri konkreettisesti myös työtovereittensa työturval• asiaa. Tähän lakialoitteeseen ei tarvitse liittää lisuuden. Tässä on nimenomaan asia, johon mei­ alkoholia ja huumausaineita, koska niissä on dän pitäisi kiinnittää huomiota lähinnä työsuoje• omat systeeminsä ja hoitoonohjausjärjestelmän• luvaltuutettujen, luottamushenkilöiden ja työn• sä. Joka tapauksessa työpaikan pitäisi huolehtia antajan yhteistyöllä, jotta pystytään ehkäise• jo ihan luonnostaan siitä, jos ilmenee, jotta ihmi­ mään jo ennalta vahinko, kun nähdään aamulla sellä on semmoinen ongelma. Siinä vaiheessa pi­ työntekijän kunto ja tiedetään, että on erittäin täisi myös kavereiden uskaltaa siihen puuttua ja suuri mahdollisuus, että sellainen toteutuu. työnantajan pitäisi nätisti ohjata hoitoon, ettei asian anneta mennä liian pitkälle. Tunnen pieniä työpaikkoja, joissa työnantajakin on katsonut vä• 8 Leena Rauhala /skl: Arvoisa rouva puhe­ hän sormien läpi sitä ongelmaa ja liian pitkälle mies! Olen myös sitä mieltä, että on erittäin tär• sitten. keästä ja hyvästä lakialoitteesta kysymys, työtur• Ed. Turtiaisen aloite puuttuu ihan oikeisiin vallisuuden saavuttamisesta. Aloitetta lukiessani asioihin eikä sotke kaikkia asioita, niin kuin puu­ toivoisin, että kun se etenee, huomioidaan paitsi rot ja vellit sekaisin. se, mitä ed. Petri Salo toi esille, mikä on työnte• kijän oma vastuu ja ne näkökulmat, joita hän esit­ 11 Pertti Turtiainen /vas: Arvoisa puhemies! ti, myös se, mikä lakiesityksessä on huomioitu, Ed. P. Salo otti esille muita asioita kuin aloittees­ meillä on erilaisia työpaikkoja sekä kooltaan että sa tarkoitettiin. Tietenkään alkoholi- ja huumaus­ myöskin, niin kuin ed. Kuoppa puheenvuoros­ aineongelmat eivät ole mitään vähäpätöisiä asioi­ saan toi esille, työn rasitteista aiheutuen erilaisia. ta. Erityisesti minua huolettavat pienet työpaikat, Kuten alussa puheenvuorossani totesin, työ• miten se, millä tavalla työnantajat huolehtivat turvallisuuslaissa on monta muutakin kohtaa, työn turvallisuuteen liittyvistä asioista, tulisi mitkä pitäisi korjata, mutta halusin ottaa tässä huomioitua. yhteydessä esille yhden ongelma-alueen eli pien­ ten yritysten tilanteen ja työkykyä ylläpitävän toiminnan. Uskoisin, että hyvin monessa yrityk­ 9 Mikko Kuoppa /vas: Arvoisa puhemies! Ed. sessä, jotka tiedän, huumausaine- ja alkoholion­ P. Salolle haluaisin vain lyhyesti todeta, että on gelmaisten hoitoonohjausjärjestelmä toimii var­ tietenkin selvää, että alkoholin ja huumaavien ai­ sin hyvin. Eduskunnassakin käsittelyssä oleva neiden vaikutuksen alaisena ei pidä työpaikalle laki yksityisyyden suojasta osaltaan liippaa huu­ mennä eikä saa työtä tehdä. Mutta mielestäni täs• mausaineongelmaa. Kyllähän meille tässä talossa sä on myöskin työnantajana oma vastuunsa. tulee varmaan eteen monia lakiesityksiä hallituk­ Minä en pidä alkoholikysymystä niin mahdotto­ sen taholta, jotka pureutuvat näihin ongelmiin. man suurena ongelmana työpaikoilla. Kyllä siel­ Niin kuin ed. Kuoppa totesi puheenvuoros­ lä monet muut ongelmat ovat paljon suurempia. saan, työpaikoilla on monia monia muita ongel­ Sentään olen itsekin siellä kolmattakymmentä mia eikä pelkästään alkoholi- ja huumausaineon­ vuotta ollut ja jonkin verran tunnen sitä alaa, mis­ gelmia. Siinä asiakokonaisuudessa pitäisi aina­ tä puhun, ja uskallan väittää, että alkoholiongel­ kin jokaisessa työyhteisössä katsoa peiliin, että mat ovat kyllä vähentyneet. Kehityksessä on ol­ se on kaikkien asia eikä pelkästään työnantajan lut hyvä suunta. Sen sijaan kiire ja se, että työn• asia. Myönnän, että se on myös työntekijöiden tekijöitten määrää vähennetään jatkuvasti, jos­ asia. kus aiheuttaa monilla aloilla riskitilanteita ja va­ litettavasti sattuu myöskin tapaturmia. Niihin pi­ 12 Petri Salo /kok: Arvoisa rouva puhemies! täisi kiinnittää huomiota. Edelleenkin korostan Minun näkökulmani asiaan on hieman jyrkempi sitä, että salakavalien ammattitautien torjumi­ kuin ed. Kuopalla. Minä pidän alkoholin aiheut­ seen, jotka saattavat todella rauniaittaa koko tamia ongelmia tänä päivänä työpaikoilla kuiten­ työntekijän terveyden ja viedä loppujen lopuksi kin merkittävinä. hengenkin, täytyisi nykyistä enemmän kiinnittää Sanoisin, että moni onnettomuus ja tapaturma huomiota. jäisi syntymättä, mikäli ne pystyttäisiin jo ennal- 5360 Maanantaina 11.12.2000 162/9/1 ta ehkäisemään. Monta kertaa tulee hieman sääli tun lain 8luvun 1 §:n muuttamisesta siten, että li­ sellaisia työnantajia, jotka lähettävät komennus­ sättäisiin 5 momentti, joka kuuluisi seuraavasti: miehiä työpisteisiin, missä heillä ei ole minkään• "Asianomaisen huoltajan tai vastaavan henki­ laisia mahdollisuuksiakaan aamusta alkaen val­ lön on oltava henkilökohtaisesti paikalla käsitel• voa ensinnäkään, lähteekö työntekijä autollaan täessä tuomioistuimessa alaikäisen rikosta kos­ kotoa työkamppeineen ja työvälineittensä kans­ kevaa asiaa." sa sellaisessa kunnossa, että häntä yleensä voi­ Tämän taustalla on se, että huoltajien ja van­ daan työmaalle lähettää. Joka tapauksessa hän on hempien vastuuta pitäisi lisätä myös oikeuspro­ jo työtapaturmavakuutuslain alainen, kun hänen sesseissa ja saada heidät mukaan oikeudenkäyn• työmatkansa kotoa alkaa. tiin sillä tavalla, että he pääsisivät näkemään nii­ Nämä ovat erittäin vaikeita tilanteita pienille tä taustoja ja tosiasioita, jotka liittyvät nuorten ri­ työnantajille. Jos kaksi miestä sattuu siellä työ• kolliseen toimintaan. pisteessä olemaan ja aiheutuu ongelma, se aiheu­ Itse sain taustan lakialoitteeseen eräältä koke­ tuu monesti alkoholista tai krapulasta. En tarkoi­ neelta oululaiselta käräjäoikeuden lautamiehel­ ta mitään aktiivijuopottelua työmaalla, vaan ni­ tä. Hän oli havainnoinut sen, että hyvin harvois­ menomaan, että kunto ei esimerkiksi pitkään vie­ sa tapauksissa, kun nuorten rikosasioita käsitel• tetyn viikonlopunjälkeen ole maanantaina sellai­ lään tuomioistuimissa, huoltajat ovat käsittelys• nen, että pystytään vaativiin työsuorituksiin. sä mukana, kun nykyinen laki ei sitä edellytä. En vähättele ollenkaan asioita, jotka liittyvät Tässä on selkeä puute, joka pitäisi korjata. Kun näihin ongelmiin, mutta meillä on edelleen sel­ asiaa on selvitetty, niin muun muassa Helsingin lainen yhteiskunta, että muut työntekijät, puhu­ poliisilaitoksen johdon piiristä on annettu tukea mattakaan luottamusmiehistä, eivät jostakin tämän tyyppiselle lain tarkistukselle, joka lisäisi syystä halua puuttua ajoissa näihin ongelmiin, nimenomaan huoltajien ja vanhempien vastuuta. vaan ne riistäytyvät aina liian pitkälle. Poliisin tietojen mukaan 15-17-vuotiaiden nuorten tekemien rikosten määrä on noussut Keskustelu päättyy. edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maassa vuonna 99 tammi-lokakuun välisenä aikanaky­ Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia seinen ikäryhmä teki 32 901 rikosta. Tänä vuon­ lähetetään työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan. na rikosten määrä on 33 772, eli nousua on tapah­ tunut 2,6 prosenttia. Alueittain tarkasteltuna huo­ 9) Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa an­ mattavaa kasvua nuorten tekemissä rikoksissa on netun lain Sluvun 1 §:n muuttamisesta havaittavissa: Etelä-Suomessa 15,6 prosentin kasvu ja Oulun läänissä 10,2 prosentin kasvu. Lähetekeskustelu Tämä kertoo siitä, että erityisesti tämä ongelma Lakialoite LA 179/2000 vp (Antti Rantakangas on kasvavissa keskuksissa ja suurimmissa kau­ /kesk) pungeissa. Yleisimpiä rikoksia ovat omaisuusri­ kokset ja liikennerikkomukset, mutta erityisen Ensimmäinen varapuhemies: Puhemiesneu­ huolestuttavaa on kasvu, joka on havaittavissa vosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokun­ huumausainerikoksissa sekä kotirauhan rikkomi­ taan. sissa ja myöskin eräissä väkivaltarikoksissa, ku­ ten viime päivinä olemme myös tiedotusvälineis• Keskustelu: tä voineet seurata. Huumausainerikosten osuus on kasvanut 8,3 prosenttia, ja kotirauhan rikko­ 1 Antti Rantakangas lkesk: Arvoisa rouva pu­ misen osalta nousu on peräti 44 prosenttia. Näin hemies! Aiemmin iltapäi väHä käydyssä lähete• siis poliisin antaman tilaston mukaan. keskustelussa ed. Rahkosen aloitteen pohjalta Nuorison holtittoman käyttäytymisen syihin lapsiasiainvaltuutetun viran perustamisesta käy• on alettu kiinnittää erityistä huomiota erityisesti tettiin erittäin ansiokkaita ja hyviä puheenvuoro­ kaupunkimaisissa keskuksissa. Nuorison parissa ja, jotka sopisivat taustaksi myös lakialoitteesee­ työskentelevät ammattihenkilöt ovat yhä kasva­ ni liittyviin kysymyksiin. vassa määrin sitä mieltä, että nuorison ongelmat Esitän lakialaitteessa n:o 179/2000 tarkennus­ ovat seurausta kotikasvatuksen laiminlyönneistä ta lakiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa anne- ja vanhempien toiminnan laiminlyönneistä. 162/9/2 Alaikäisten rikosoikeudenkäynnit 5361

Nuorten vapaa-ajan käyttöä ei kontrolloida riittä• 3 Leena Rauhala /skl: Arvoisa puhemies! Ed. västi, eikä vanhemmilla ole kaikissa oloissa riit­ Lehtimäki toi lain tuntijan hyvän kommentin ja tävää kiinnostusta tai aikaa lapsille. Olosuhteista näkökulman tähän. Mutta pidän ed. Rantakan­ johtuen tietty piittaamattomuus on johtamassa ti­ kaan aloitetta sellaisena, että toivoisin, että tämä lanteeseen, jossa jo hyvin varhaisessa vaiheessa yhtä hyvin kuin lapsiasiamieskeskustelukin tuot­ nuori ajautuu rikolliseen toimintaan. Nämä nuo­ taisi jotakin. Itse myös lautamiehenä olleena tä• rison rikoksia arvioivat henkilöt pitävät tärkeä• män huolen olen kohdannut. Ymmärrän hyvin nä, että rikoksia suorittavien henkilöiden huolta­ sen, että jotain tarvitsisi tehdä. Näen sen, että jien vastuuta tulisi tarkentaa lainsäädännössä. vanhemmat eivät yleensäkään ole nuorten tai las­ Erityisenä puutteena on nähty, ettei huoltaja ole ten asioissa mukana, aiheutuvan siitä, että monet varsinaisesti velvoitettu osallistumaan rikosta lapsethan muuttavat kotoaan noin 15-vuotiaina seuraavaan oikeudenkäyntiin. Yleisen näkemyk• tai nuorempinakin pois ja vanhemmilla ei sen jäl• sen mukaan oikeudenkäynnin kuluessa tulee kui­ keen ole suoria kontakteja päivittäin lapsiinsa. tenkin esiin asioita, jotka lasten huoltajan ja nuo­ Tietenkin jotain, mikä lisää sellaista yhteyttä, ren huoltajan olisi hyödyllistä tietää. Tällaisia joka tukee, niin kuin kyse on tietysti syytetystä asioita ovat muun muassa rikokseen johtaneen eli lapsesta, hänen kasvuaan ja kehitystään, toi­ toiminnan selvittäminen, rikoksen laatu sekä ri­ voisin voitavan saada aikaan mutta ei tietenkään, koksen teon todelliset seuraukset. Uskon, että jos se samalla ehkäisee jotakin toisen oikeutta. läpi mennessään tämä lakialoite tulee korosta­ Niinpä näen ja toivoo, että kun tämä menee maan vanhempien vastuuta, myös kasvatuksel­ eteenpäin ja asiantuntijoita kuullaan, voitaisiin lista vastuuta ja sitä kautta on hyödyllinen asia löytää tähän sellainen ratkaisu, että tavoite, mikä myös siinä yhteiskuntapolitiikan keskustelussa, tässä on, toteutuisi. mitä perheiden ja nuorten asemasta käydään. Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä asia ete­ 4 Lauri Oinonen /kesk: Arvoisa rouva puhe­ nee myönteisesti lakivaliokunnan käsittelyssä. mies! Lakialoite n:o 179 koskien lakia oikeuden­ käynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 1 2 Jouni Lehtimäki /kok: Arvoisa puhemies! §:n muuttamisesta on tehty hyvässä tarkoitukses­ Rikosasiassa on aina kolme osapuolta, kun oi­ sa. Hyvin lämpimästi kannatan ed. Antti Ranta­ keuteen mennään. Siellä on syyttäjä, syytetty ja kankaan lakialoitetta. Tavoite tällä on hyvä: saa­ asianomistaja. Syyttäjä valvoo valtiovaltaa, syy­ da vanhemmat vastuuseen alaikäisten lastensa tai tetty haluaa oikeudenmukaisen tuomion ja asian­ holhottaviensa tekemästä rikoksesta tai tekemis­ omistaja haluaa - yleensä on kyse siitä - kor­ tä rikkomuksista. vauksen aiheutetusta vahingosta. Illalla käydyssä keskustelussa korostettiin juu­ Ymmärrän hyvin ed. Rantakankaan idean sii­ ri huolen ja vastuun ottamisen tarvetta lapsista ja tä, että vanhempien vastuuta korostetaan. Mutta alaikäisestä nuorisosta. Tämä aloite nyt haluaa kun nuoren, joka tekee rikoksia, perheessä on tähdätä tähän, että vanhemmat ovat tietoisia ja muitakin ongelmia ja vanhempia on vaikea ta­ ovat paikalla, kun näitä asioita oikeusistuimessa voittaa, niin jos lakialoite johtaa siihen, että jutut käsitellään. pitkittyvät sen takia, että vanhempia ei saada pai­ Ed. Lehtimäki otti aivan oikean käytännön on­ kalle, silloin me loukkaamme asianomistajan gelman esille, jota varmaankaan ed. Rantakan­ asemaa. Emme myöskään halua mennä siihen gas ei aloitetta tehdessään ole halunnut aiheuttaa suuntaan, koska monta kertaa on kyseessä tilan­ mutta joka käytännössä kyllä aiheutuu. Tähän tu­ ne, että vakuutusyhtiö haluaa tuomion ennen lisi asian jatkokäsittelyssä kiinnittää huomiota, kuin myöntää korvauksen, Valtiokonttori tarvit­ että näin ei tapahtuisi. Nyt jo poliisi kokee jolla­ see tuomion ennen kuin myöntää korvauksen. kin tavalla työajan väärinkäyttönä sen, että he Yhden oikeudenkäynnin osapuolen aseman ko­ joutuvat tekemään turhia matkoja oikeusistui­ rostaminen sillä tavalla, että toisen osapuolen miin, kun oikeus ei voi istua, kun kaikki asian­ asema heikentyy, ei myöskään ole oikein. Pit­ osaiset eivät ole kerralla paikalla, niin kuin ym­ kään on pohdittava, onko oikein, että vanhem­ märtääkseni nykyinen lainsäädäntö edellyttää. mat pakolla velvoitetaan. On järkevää, että he Tehdään turhia matkoja. Kun vielä maaseudulla ovat paikalla, mutta pakko voi johtaa siihen, että on keskitetty liian paljon maakuntakeskuksiin asianomistajan asema heikkenee. käräjät - muun muassa Keski-Suomessakin 5362 Maanantaina 11.12.2000 162/9/5

Keuruulta ja Joutsasta, missä miesmuistoiset ajat myksiä, jotka joudutaan ratkaisemaan, jos täm• on aina istuttu käräjiä, nämä keskitettiin Jyväsky• möinen lainsäädäntö tulisi voimaan. lään - vähät poliisivoimat joutuvat olemaan Kuten ed. Oinonen aikaisemmin totesi, totta tyhjänpanttina päiväkausia maakuntakeskukses­ kai vanhemmilla on vastuu alaikäisistä, mutta sa oikeusasioitten takia, kun asia ei voi edetä, vanhempia ei kai sen takia voi viedä linnaan, jos kun kaikki eivät halua tulla, eivät viitsi tulla, ei­ he eivät tule käräjiin. Niin pitkälle ei oikeus voi vät välitä tulla paikalle. Tässä ei oikeus silloin to­ toteutua. Kun tänä päivänä miettii ihmisten arvo­ teudu. maailmaa, nykyajan ja vähän vanhempienkin Tästä poliisikunta on minua Keuruulta evästä• nuorten asenteita, aikanaan oli hyvin tiukat sään• nyt, että kiinnittäisin tuohon ongelmaan huomio­ nöt, arvopohja, millä tavalla kasvatettiin lapsia, ta, että heidän aikansa menee täysin epäolennai• mitkä ovat arvot yleensä yhteiskunnassa, sitten seen, kun joutuu käymään turhilla käräjillä, sen mentiin vapaaseen kasvatukseen. Hyvin paljon takia turhilla, että oikeus ei voi istua, kun kaikki niitä hedelmiä korjataan tänä päivänä. asianomaiset eivät välitä tulla paikalle, eivät tule En tiedä, onko vanhemmillakaan enää ihan edes niillä sakkosanktioillakaan, joita poissa­ tarkkaa kuvaa, mitkä oikeat arvot ovat. Se näkyy olasta tulee. Meidän pitäisi samalla, kun lakia­ avioerotilastoissa. Yli puolet avioliitoista pur­ loitteen hyvään tarkoitukseen kiinnitetään huo­ kautuu. Se varmasti heijastuu lapsiin. Se tekee miota, kiinnittää huomiota myös siihen, että oi­ luonnostaan uhmaa, ja joissakin tapauksia rikok­ keudenkäyttö ei pitkity eikä turhaudu eikä aiheu­ sia tehdään rahanhankkimismielessä, joissakin ta tarpeettomia kuluja paitsi poliiseille myös• tapauksissa välinpitämättömyydestä tai näyttä• kään todistajille, syytetyille ja asianomistajille misen halusta. Siinä tapauksessa vanhempien sen takia, ettei voida istua oikeutta, kun kaikki, syyllistäminen enää hirveästi on vähän jälkijät• joitten pitäisi olla paikalla, eivät ole. Tämä on to­ töistä. Sen takia näkisin, jotta ennaltaehkäisyyn dellinen ongelma tämän päivänä oikeudenkäy• pitäisi paneutua yhä enemmän ja siihen, jotta tössä, jonka ed. Lehtimäki otti esille. suomalaisessa yhteiskunnassa voitaisiin saada Asia, jota ed. Rantakangas on aloitteenaan semmoinen arvokeskustelu aikaan, jolla herätet• tuonut esille, on hyvin tärkeä. Pohjimmiltaan ala­ täisiin ihmisten tunteita ja tuntoja ja kasvatusar­ ikäisten rikoksista on saatava vanhemmat konk­ voja siihen suuntaan, jotta ei ajauduttaisi tähän reettiseen vastuuseen. Toivon, että asianjatkokä• seikkaan. Se on harras toive, mutta kun tiedän, sittelyssä saadaan tulos, jossa tämä tahto, joka että toiveitakin saa esittää ja aina parempaa maa­ aloitteentekijällä on, toteutuu, mutta samalla saa­ ilmaa maalata taivaalle ja seinille ja omiin mie­ daan myös oikeuskäytäntö sellaiseksi, että se on liin ja toisten mieliin, niin siihen suuntaan mei­ toimiva, nopea eikä aiheuta turhia ja tarpeetto­ dän pitäisi pyrkiä. mia kuluja ja ennen kaikkea oikeudenkäytön vii­ Se on tietysti yksi elementti, jos vanhemmat västymistä. saadaan vapaaehtoisesti tähän mutta ei "on olta­ va" -lauseella, koska "on oltava" tarkoittaa sitä, 5 Esa Lahtela /sd: Arvoisa rouva puhemies! It­ että jos ei ole, sitten tulee ensin sakkoja, sitten sellenikin tuli ihan samoja ajatuksia, joita edelli­ putkaa, linnaa ja vankeutta. Eikö tämä juttu sillä set puhujat ovat puhuneet. Tuli mieleen semmoi­ tavalla mene? En minä ainakaan ole vanhempia nen ajatus, jotta jos asianomaisen henkilön, nuo­ panemassa linnaan sen takia, jos he ovat epäon• ren vanhempien tai vanhemman, tai kuka onkin nistuneet kasvatustyössä. Häpeä ja syyllisyyden­ vastuussa huoltajana, pitää tulla käräjiin, siinä tunne, jos on omatunto paikallaan, on jo riittävän syntyy aikamoisia ongelmia, vaikka tarkoitus on suuri ilman linnassa istumista. todella hyvä, mitä ed. Rantakangas hakee aloit­ teellaan. Kuvitellaan vaikka tilanne, että on yh­ 6 Antti Rantakangas /kesk: Arvoisa puhe­ teishuoltajuus ja käräjäoikeus joutuu silloin päät• mies! Ed. E. Lahtela filosofoi tätä kysymystä hy­ tämään, kumman vanhemman kutsuu käräjiin vai vin laajasti, mutta nythän tällä hetkellä on tilan­ kutsuuko kummatkin. Siinä tapauksessa, jos ne se, että oikeuskäsittelyyn osallistuminen on kumpikaan ei saavu, tuodaanko heidät seuraa­ vapaaehtoista. Niin kuin kerroin käytännön esi­ viin käräjiin raudoissa, ensin on uhkasakko, seu­ merkkejä, tämä järjestelmä ei nykyisin toimi. raaviin jo vangittuina? Tässä tulee monta kysy­ Sen takia tämä lakialoite lähtee muutostarpeesta. mystä, jotka ovat ihan käytännön elämän kysy- Itsekin kannatan ennalta ehkäiseviä toimia ja 162/917 Alaikäisten rikosoikeudenkäynnit 5363 kaikkia pehmeitä konsteja, mutta kun ne valitet­ kana edes esitutkinnassa ja saisivat jonkinlaisen tavasti eivät yksinään riitä, silloin pitää myös kokonaiskäsityksen siitä, mitä asiassa on tapah­ lainsäädäntöä kehittää niin, että säädetään vas­ tunut ja minkälaisissa asioissa heidän lapsensa tuuta myös vanhemmille, ja niin kuin aloitteessa ovat mahdollisesti olleet mukana. todetaan, vanhemman tai vastaavan henkilön on oltava paikalla. Se poistaa sitä pulmaa, jonka ed. Lehtimäki vahvalla asianajokokemuksella tote­ 9 Leena Rauhala /skl: Arvoisa puhemies! Täs• si, joka saattaisi syntyä oikeuskäsittelyssä siitä, sä ed. Karttunen-Raiskio toi esille, että laki on oi­ ettei tavoiteta vanhempia jostain syystä. Joka ta­ kean suuntainen. Olen samaa mieltä, että kyse on pauksessa tarvitaan kaikki eri keinot nuorisori­ oikean suuntaisesta laista, mutta jälleen, kuten kollisuuden vähentämiseksi, sen voimakkaan lapsiasiamiehen kohdallakin, tässä on monista kasvun hillitsemiseksi. Osa on lainsäädännölli• eri asioista kyse, jotka vaikuttavat tähän. siä, osa neuvonnallisia ja muita konsteja, mutta Ed. Petri Salo toi esille, että kun asiaa tutki­ mitään ei pitäisi rajata pois tämän vakavan ja kas­ taan, velvoitettaisiin rikosten selvittelyssä - ei vavan ongelman edessä. tuomioistuimessa, vaan silloin kun asia tulee esille - vanhemmat olemaan läsnä. Saattaa olla, 7 Marjukka Karttunen-Raiskio /kok: Arvoi­ että jos alaikäiset lapset ovat rikoksen tiellä, sii­ sa puhemies! Mielestäni ed. Rantakankaan aloite nä perheessä on rikollisuutta - vanhemmat: isät on todellakin paikallaan, koska meillä alaikäis• ja äidit- ja rikoskierre on ei pelkästään lapsilla ten tekemien rikosten määrä on koko ajan kasva­ vaan ehkä ympäristössä laajemminkin. Näen, nut. Tarkoitusharr olisi se, että rikoskierteen kat­ että ratkaisuja voisi löytyä siitä, millä tavalla so­ kaisemisen tulisi tapahtua mahdollisimman ai­ siaalityöntekijät tai muut ovat läsnä kokonaisuu­ kaisin, ettei kenties mitään kierrettä syntyisikään. dessaan tässä prosessissa ja etsimässä sellaista Nykyisellä systeemillä vanhemmillahan on ratkaisua, jossa toteutuu se, että joku kantaa vas­ mahdollisuus välttää, jos ajattelee, ettei edes tuuta. Se kai tässä on, ettäjoku kantaa vastuuta ja välttämättä halua tietää, mitä oma nuori puuhaa. vähitellen päästään siihen, että rikokset vähene• Sillä voi tavallaan suojella itseään. Toisaalta syy­ vät. Pääsisi toteutumaan se, mikä lain tarkoitus tämme vanhempia siitä, että vanhemmat sysää• on. Ennen kaikkea näen, että tässäkin on perhe­ vät yhteiskunnalle kasvatusvastuun. Tällä pi­ politiikan paikka, millä tavalla perheitä tuetaan. kemminkin saataisiin korostettua taas perheiden ja vanhempien vastuuta omista nuoristaan. Sen tähden pidän lakialoitetta oikean suuntaisena. 10 Lauri Oinonen /kesk: Arvoisa rouva puhe­ mies! Ymmärrän, että ed. Antti Rantakangas ha­ 8 Petri Salo /kok: Arvoisa rouva puhemies! luaajuuri, että joku kantaa vastuuta. Tämä on hy­ Elävä elämä on kuitenkin joskus vielä raadolli­ vin olennainen puoli, mutta todellakin, kuten sempaa kuin itse asia, mistä me täällä keskuste­ edustajakollegat ovat sanoneet, elämä on hyvin lemme. Meillä on esitutkintalaki, jossa nimen­ raadollista. Vanhemmat eivät monestikaan näis• omaan poliisi veivoitetaan ilmoittamaan myös sä tapauksissa viitsi tulla paikalle, vaikka olisi lapsen vanhemmille ja varaamaan heille tilai­ pakko. En tunne tarkkaan, mitkä sanktiot siitä suus olla mukana esitutkinnassa silloin, kun täl• ovat. Ne ovat ilmeisesti niin riittämättömät, ettei laista rikosasiaa käsitellään. niitä halutakaan noudattaa. Tähän pitäisi saada Valitettavan harvoin tänä päivänä vanhemmat niin kovat sanktiot, että vanhemmat tai se, kuka vaivautuvat edes tulemaan lapsensa edustajaksi on kasvatusvastuussa todella, olisi sanktioiden esitutkintaan, silloin kun asiasta pidetään kuulus­ takia pakotettu tulemaan. Vaara on se, että oikeu­ teluja, niin todistajana, asianomistajana kuin syy­ denkäyttö vain pitkittyy, ellei saada niitä paikal­ tettynäkään. Minä luulen, että elävä elämä on le, joita halutaan. etääntynyt niin kauas tästä todellisuudesta riko­ Uskon, että tämä on hyvässä tarkoituksessa sasioissa, että me voisimme velvoittaa vanhem­ tehty hyvä aloite, ja toivon, että asian jatkokäsit• mat olemaan paikalla silloin, kun alaikäisten asi­ telyssä kaikki nämä ongelmaseikat löytäisivät aa käsitellään rikostuomioistuimessa. toimivat ratkaisut. Toivoisin, että tässä velvoitteessa lähdettäi• siin liikkeelle siten, että vanhemmat olisivat mu- Keskustelu päättyy. 5364 Maanantaina 11.12.2000 162/10/1

Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia Kuitenkin käytännössä on tullut ongelmia liit­ lähetetään lakivaliokuntaan. tyen voimassaoloaikaan, sillä normaali henkilö• kortti on kymmenen vuotta voimassa ja pitää luo­ pua kymmenen vuoden henkilökortista saadak­ 10) Laki henkilökorttilain 5 §:n muuttami­ seen kolmen vuoden kestoaikaisen sähköisen sesta henkilökortin. Kysyä voi, onko mitäänjärkeä täl• laisessa korttien päällekkäisyyksissä ja korttijär• Lähetekeskustelu jestelmän heikentämisessä. Lakialoite LA 180/2000 vp (Pertti Turtiainen Keskeisin hyöty olisi tietysti sähköisen henki­ /vas ym.) lökortin tasavertaisuudessa tavallisen henkilö• kortin kanssa. Merkittäväitä osaltaan se ohjaisi Ensimmäinen varapuhemies: Puhemiesneu­ kansalaisia valitsemaan myös henkilökortikseen vosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovalio­ sähköisen pikkuveljen. Tällöin myöskään taval­ kuntaan. lisen henkilökortin nykyiset käyttäjät eivät esi­ merkiksi menetä mahdollista jäljellä olevaa ai­ Keskustelu: kaa, jolloin he voivat matkustaa ED-maissa ta­ vallisen henkilökortin kanssa. Kun yhä useampi 1 Pertti Turtiainen /vas: Arvoisa rouva puhe­ valitsee tasavertaisista korteista sähköiseen asi­ mies! Noin vuosi sitten kysymyksessä oli sähköi• ointiin pystyvän, kasvaa todennäköisesti huo­ sen henkilökortin lanseeraaminen julkisuudessa mattavasti nykyistä nopeammin myös kortille näyttävästi. Se oli laatuaan maailmassa ensim­ tarkoitettujen sähköisten palveluiden tarjonta. mäinen sähköinen henkilökortti. Odotukset oli­ Niitä kannattaa tulevaisuudessa tarjota, jos po­ vat kovat, että kortti saa melkoisen suosion ja sitä tentiaalisia käyttäjiä on enemmän, ja kun palve­ aletaan käyttää niissä toimissa, mihin se oli suun­ luja on enemmän, kasvaa myös käyttäjien kiin­ niteltu. Kortin toimintojen rakentamiseen käytet• nostus ja edelleen kortin kysyntä kasvaa. tiin yhteiskunnan rahaa melkoinen määrä, ja se Poliisinkin puolesta voidaan taata jo muovin tässä jonkin verran harmittaakin, koska se ei ole kestävyys kymmenen vuoden ajaksi. Sirun osal­ kuitenkaan tavoittanut ihmisiä siinä laajuudessa, ta kokemusta ei vielä ole. Kuitenkaan sen ei pidä kuin odotettiin. olla esteenä asian kehittämiselle, vaan mikäli Valiokuntatyöskentelyn aikana jo esitettiin sähköisen henkilökortin siru menee toimintaky­ jonkin verran epäilyjä siitä, onnistuuko kortin vyttömäksi, tulee viranomaisen myöntää jäljellä toimintojen markkinointi ihmisille, niin että he olevaksi voimassaoloajaksi uusi kortti. Näin vi­ kortin hankkivat itselleen. Jo pelkästään tämän ranomaispuoli saa kokemuksen sirun toiminta­ talon osalta suhtautumien kortin markkinointiin kestosta ja toisaalta käyttäjät voivat turvallisin ja kortin käyttöönoton laajentamiseen on ollut mielin myös hankkia sähköisen henkilökortin. aika nuivaa. Olen tehnyt toimenpidealoitteen ai­ Siksi ei pitäisi olla mitään syytä estää sähköi• kanaan liittyen kortin lukijalaitteen saamiseksi sen henkilökortin voimassaoloajan pidentämistä tänne eri pisteisiin, jotta korttia voitaisiin käyt• tavallisen henkilökortin kanssa yhdenmukaisek­ tää. Tähän päivään mennessä lukijalaitetta ei ole si. Siksi on tehty tämä lakialoite liittyen henkilö• ilmestynyt mihinkään tämän talon pisteeseen, korttilain 5 §:n muuttamiseen, jotta saadaan jär• saatikka valtion muihin virastoihin tai laitoksiin. kevä pohja kortin käytölle, laajennettua sen käyt• Hankintana kortinlukijalaite ei kovin paljon töäja vastine sille rahalle, mitä kortin kehittämi• maksaisikaan, ja sen vuoksi ihmetyttää, ettei täs• seen on käytetty yhteiskunnassa. sä ole päästy eteenpäin juuri lainkaan. Ongelmia liittyy kortin kestoikään ja voimas­ 2 Esa Lahtela /sd: Arvoisa rouva puhemies! saoloaikaan, jota epäiltiin myös. Kysymyk­ Ed. Turtiaisen aloite on hyvä. Itse kuulin muuta­ senalaiseksi asetettiin, onko kolme vuotta riittä• ma viikko sitten, että tämmöinen ehto on olemas­ vän pitkä aika, sillä kolme vuotta on lyhyt aika, sa, ettei sähköistä henkilökorttia saakaan, jos on jos puhutaan kortista, jonka käyttökelpoisuus toisen tyyppinen hankittu ja sitä ei ole kuoletet­ Euroopan unionin alueella olisi passiluonteinen. tu. Se on kyllä ihmetyttänyt. Perustelu kuulem­ Näinhän ajateltiin, että se osaltaan vaikuttaa sen ma siihen on ollut se, jotta ei voi olla kahta kort­ kiinnostavuuteen. tia; jos se joutuu vääriin käsiin, on olemassa kak- 162/10/3 Sähköinen henkilökortti 5365 si samanlaista korttia. Sinällään minusta se ei ole 11) Laki tieliikennelain 88 §:n muuttamisesta ongelma, koska muutenhan kaikki muut tunnus­ merkit pitää tietää; se ei sinällään vääriin käsiin Lähetekeskustelu joutuessaankaan aiheuta hankaluuksia. Lakialoite LA 182/2000 vp (Marjukka Karttu­ Tähän liittyen toivoisi kyllä, että eduskuntalai­ nen-Raiskio /kok) taskin ottaisi enemmän käyttöön tämän tyyppis­ tä tekniikkaa. Vaikkapa läsnäolonappulan paina­ Asia lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksen minen muuttuisi sellaiseksi, että kun isketään mukaisesti liikennevaliokuntaan. edustajakortti tähän, sähköinen henkilökortti, sil­ loin vasta avautuisi tämä ruutu. Ei tule poissaolo­ 12) Laki kansanedustajain eläkelain muut­ ja turhan takia, jos sattuu puhelin tai hälytyslaite tamisesta soimaan, mikä nyt sattuu olemaankin taskussa, tai naapuri kuiskimaan korvaan, ja käy sillä ta­ Lähetekeskustelu valla, ettei muista läsnäolonappia painaa, joten Lakialoite LA 185/2000 vp (Antti Kalliomäki /sd ym.) semmoinen henkilökortti olisi tässäkin hirveän kätevä. Virossa semmoinen muuten on olemas­ Asia lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksen sa. Silloin mielellään laittaa kortin, kun haluaa mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. nähdä, mitä puhemies viestittää listalla päiväjär• jestykseksi. 13) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2001 3 Petri Salo /kok: Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hallituksen esitys vuoden 2001 talousarvio­ Turtiainen edusti asiantuntemusta, kun hän on ta koskevan hallituksen esityksen (HE tehnyt henkilökorttilain 5 §:n muuttamisesityk­ 109/2000 vp) täydentämisestä sen. Juuri tällaisia näkökohtia hallintovaliokunta tätä lainsäädäntöä tehdessään toi esille, mitä ed. Mietintöjen pöydällepano Turtiainen on kertonut. Hallituksen esitys HE 109, 187/2000 vp Muistan vain asiantuntijapuheenvuoroista Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 43/2000 vp sen, että he halusivat rajoittaa tämän käyttöalu• Talousarvioaloite T AA 1-1127/2000 vp een mahdollisimman lyhyeksi juuri sen takia, että tekninen kehitys tällä alalla on hyvin voi­ Ensimmäinen varapuhemies: Puhemiesneu­ masta. Jos tehdään kymmenen vuoden kortti, vosto ehdottaa, että asian kiireellisyyden vuoksi saattaa olla niin, että tekninen kehitys sinä aika­ mietintö pannaan pöydälle tänään pidettävään na etenee niin paljon, että nämä kortit joudutaan seuraavaan täysistuntoon. uusimaan teknisen kehityksen takia sinä aikana jo pariin kertaan. Tämä on tietenkin meillä tä• Keskustelua ei synny. män päivän ongelma, että kymmenen vuotta sit­ ten puhelin painoi melkein 10 kiloa, kun se tänä Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja mie­ päivänä painaa 100 grammaa. Näin kovaa kehi­ tintö pannaan pöydälle seuraavaan täysistuntoon. tys menee eteenpäin.

4 Marjukka Karttunen-Raiskio /kok: Arvoi­ sa puhemies! Pidän ed. Pertti Turtiaisen lakiesi­ tystä hyvänä. On hyvä, että tällaisia sähköisiä Ensimmäinen varapuhemies: Eduskunnan kortteja voidaan ottaa käyttöön, koska näiden seuraava täysistunto on tänään kello 19.50. myötä tietoturvallisuus lisääntyy. Tosiaankin, kun tekniikka kovaa vauhtia kehittyy, on hyvä, että nämä eivät ole liian pitkää aikaa voimassa. Täysistunto lopetetaan kello 19.44. Keskustelu päättyy. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Seppo Tiitinen